02/23 P a p e r i l i i t t o LUOTTAMUSMIES Ihmisten avoimuus yllätti Mika Niemisen. Puunkäsittely uusiksi Imatran kuorimot yhdistettiin 80 miljoonalla eurolla. ÄSSÄT ON PARASTA Niina Jalonen villitsee porilaisia. Jään alta Kun vapaa koittaa, Satu-Johanna Bom lähtee kokemaan kalaonnea. Saalis on siinä toissijainen juttu. xxxxxxx xxx xxxx Paperi_01.indd 1 Paperi_01.indd 1 8.3.2023 12.12.32 8.3.2023 12.12.32
IKU INE N VAP PU 20 23 23.–24.9. Ensimmäisen SAK:laisten liittojen nuorille tarkoitetun risteilyn laivaannousu on alkanut! arkoitetun risteilyn laivaannousu on alkanu Lue lisää, tsekkaa ohjelma, hinnat ja ilmoittaudu matkapojat.fi/ikuinenvappu2023 Paperi_3_sisis.indd 2 Paperi_3_sisis.indd 2 9.3.2023 8.04.55 9.3.2023 8.04.55
P a p e r i l i i t t o 2 / 2 2 3 1 7. 3 . 2 2 3 T o i m i t u k s e lt a S i s ä lt ö K u o r i m o H i o m o T a u k o t i l a jos tänä vuonna palaisit äänestyskopista yhtä väsyneenä ja onnellisena kuin hyvä pelin tai treenin jälkeen? Voisit suorituksen jälkeen todeta, että kaikkeni annoin, parhaani yritin ja hauskaa oli. Ääniä voittoisasti kerännyt juhlisi uutta työpaikkaansa kansanedustajana pokaalia nostellen, kunnes tulevat seuraavat vaalit ja uudet voittajat. Mutta: eduskunta ei kuitenkaan toimi hetken hurman tai pikavoittojen takia. Kyseessä on kauaskantoisempi turnaus. Eduskunta säätää lakeja, jotka vaikuttavat arjessa ja työelämässä hyvinkin pitkään sitä helpottaen tai kurjistaen. Siksi on hienoa kuulla, että valtion nuorisoneuvoston mukaan juniorit ovat mukana: nuorista 77 prosenttia aikoo äänestää 2. huhtikuuta joko varmasti tai todennäköisesti. Kuten joukkuelajeissa myös vaaliuurnilla tarvitaan pelimie hiä joka rooliin. Jokainen annettu ääni voi olla ratkaiseva ja jokainen ääni vaikuttaa siihen, kenen maalit voittavat vaalit. • Ääniä liikkeelle 65. vuosikerta Julkaisija Paperiliitto r.y. www.paperiliitto.? Päätoimittaja Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Taitto Reima Kangas Aineistot tiedotus@paperiliitto.? Osoite Hakaniemenranta 1 A, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700 Sähköposti etunimi. sukunimi@paperiliitto.? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.? Osoitteen muutokset jasenrekisteri@ paperiliitto.? ISSN 0356-0708 Paino PunaMusta Paperi Galerie Fine Silk 70 g/m 2 , Sappi Kirkniemi 04 Luottamusmies taipuu moneen rooliin 06 Keskeytyikö palkanmaksusi toisen alan työtaistelun vuoksi? 08 Työterveyshuollon ja sairaalan yhteistyö auttaa töihin paluuta. 09 Äänestä näyttelijää, hänen täytyy olla oikeassa. 20 Petri Vanhala uskoo verkostoitumisen ja yhteistyön voimaan. 24 Paperiliiton lomapaikat suljetaan toukokuun alussa. 26 Työttömyyskassa tiedottaa. 27 Niko Joronen sai vakipaikan ja osti talon Imatralta. 28 Sanaristikko ratkottavaksi. 29 Ihan tavallisena päivänä: Myllykosken tehtaan viimeiset lopputilit. 30 Työpari: Jarkko on jämpti kaveri. 31 Maailmalta: Kylmää pesuvettä. 34 Kolumnisti Jose Ahonen: Vaijeri vapauttaa säännöistä. 16 Kaukopään ja Tainionkosken puunkäsittely laitettiin uusiksi. Minna Hotakaisen ja työkavereiden kiire ei ainakaan vähentynyt. 22 Laskiaispullat saavat pintahermoisen Minna Juholan hikoilemaan. Hän on yksi harvoista ikkuna rasioiden tekijöistä. 32 Yksi Porin Ässien kannatusyhdistys ei riittänyt Niina Jaloselle. Kaksi metelöi paremmin. Kuittien kanssa hän kuitenkin kitisee. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 IKU INE N VAP PU 20 23 23.–24.9. Ensimmäisen SAK:laisten liittojen nuorille tarkoitetun risteilyn laivaannousu on alkanut! Lue lisää, tsekkaa ohjelma, hinnat ja ilmoittaudu matkapojat.fi/ikuinenvappu2023 Paperi_3_sisis.indd 3 Paperi_3_sisis.indd 3 9.3.2023 8.04.56 9.3.2023 8.04.56
2 / k u o r i m o 4?PaPeriliit to?02 / 2023 Luottamusmiesten pääasiallinen tehtävä on valvoa työehtosopimuksen ja työlainsäädännön noudattamista, mutta he hoitavat myös laajasti muita asioita: toimivat henkilöstön tukena ja apuna sekä ratkaisevat ristiriitoja. Näin kertoo tuore raportti 2020-luvun luottamusmiehestä. Näitä muita tehtäviä ilmoitti hoitavansa yli puolet kyselyyn vastanneista luottamusmiehistä. DS Smithin Tampereen tehtaan pääluottamusmiehenä tänä vuonna aloittanut Mika Nieminen tunnistaa tehtävänsä monipuolisuuden. – Se on yllättänyt, että monet ihmiset uskaltavat kertoa minulle luottamuksellisia asioita työstään ja elämäntilanteistaan. Pidänkin tärkeänä toimia myös ”vertaistukena” luottamustoimen ohella, Nieminen sanoo. Teollisuuden palkansaajien raportti Luottamusmies 2020-luvun työpaikalla tehtiin edistämään keskustelua luottamusmiesten asemasta ja tehtävistä. Kyselyosaan vastanneet pitivät työehtosopimuksiin perustuvaa luottamusmiesjärjestelmää hyvin toimivana ja kokivat yhteistyön työnantajan kanssa sujuvan keskimäärin hyvin: Yleisin annettu kouluarvosana yhteistyön onnistumiselle oli 8. Samansuuntaisen antaisi arvosanaksi myös Jorma Paajanen. Hän on toiminut pääluottamusmiehenä Metsä Fibrellä Äänekoskella vuodesta 2005. – Siitä on iso apu, että ”vastapuolen” kanssa on oltu tekemisissä pitkään ja pysyvämmin. Se auttaa, että oppii tuntemaan neuvottelijoita. Vaikka asiat ovat Vastuullinen joka suuntaan teksti ?Eeva Eloranta-Jokela?kuva?Marjaana Malkamäki Luottamusmies on työpaikalla monessa roolissa. Pääasiallinen tehtävä on valvoa työehtosopimuksen ja työlainsäädännön noudattamista työpaikalla. joskus ristissä, henkilöt eivät ole, pohtii Paajanen. Pöydän molemmilla puolilla tiedostetaan, että saadakseen jotain on myös annettava jotain. – Alussa tuntui, että tärkeintä oli vääntää asiat kokonaan omien kantojen mukaan. Ymmärrys on puolin ja toisin muuttunut ja on löydetty tapa, millä saadaan asioita parhaiten vietyä eteenpäin, kuvailee Paajanen. mika Nieminen pitää yhteistyötä sujuvana sekä työnantajan että työntekijöiden suuntaan. Hän kokee saavansa työnantajalta tehtävässään tarvitsemiaan tietoa ja hän osallistuu palavereihin ja projekteihin, joissa tarvitaan asiantuntemusta työntekijänäkökulmasta. Tehtävä on päätoiminen, vaikka 125 henkilön työntekijämäärä ei sitä edellytä. Luottamusmiesorganisaatioon kuuluu neljä osastonluottamusmiestä. Äänekosken Metsä Fibrellä työosastojen luottamusmiehiä on seitsemän. Kokouksiin osallistuvat myös varaluottamusmiehet. – Toimiva luottamusmiesorganisaatio – ja varaorganisaatio – on kaiken a ja o sekä etu monella tapaa. Meillä oli aiemmin yksi alue vähemmän, mutta saimme yhden lisää. Se, että jossain työpaikoilla on alueita vähennetty, on ihan väärä tie, Paajanen toteaa. Myös Nieminen on tyytyväinen, että heillä on pääluottamusmiehen, työsuojeluvaltuutetun ja työosastojen luottamus»monet ihmiset uskaltavat kertoa minulle luottamuksellisia asioita työstään ja elämäntilanteistaan.» Paperi_04-5.indd 4 Paperi_04-5.indd 4 9.3.2023 8.05.29 9.3.2023 8.05.29
PaPeriliit to?02 / 2023?5 Toimii. Tuoreen raportin mukaan luottamusmiehet pitävät nykyistä työehtosopimuksiin perustuvaa järjestelmää hyvänä ja yhteistyötä työnantajan kanssa toimivana. Myös DS Smithin Tampereen tehtaan pääluottamusmies Mika Nieminen pitää yhteistyötä sujuvana. miesten vahva organisaatio. Hän jakaa tietoa säännöllisesti päivänpolttavista asioista. – Tapaamme kerran viikossa ja käydään ajankohtaisesti asioita läpi yhdessä. Kun puhutaan ja keskustellaan porukassa, homma pysyy selkeänä, eikä väärä tieto lähde eteenpäin. Tämä on myös työnantajan etu. Tästä kaikesta kokonaisuudesta toivottavasti tulee se tunne, että tässähän on hyvä meininki ja että on mukava olla mukana. Luottamusmiestehtävien hoitamisen mahdolliseen vaikeuteen tai haasteellisuuteen oli raportin mukaan syynä esimerkiksi tiedon ja ajan puute, lakien ja työehtosopimusten tekstien vaikeaselkoisuus sekä henkilökemioiden yhteensopimattomuus. Jorma Paajanen tunnistaa ajan puutteen, sen että olisi rauhaa keskittyä ja punnita vaihtoehtoja. – Ennen ei ollut ihan niin kiire seuraavaan palaveriin, vaan käytiin asioita läpi, kunnes tuli valmista. Vaikka neuvoteltava asia ei olisi iso, se on kuitenkin tärkeä ja sataprosenttisesti mielen päällä sillä ihmisellä, jota se koskee. Paajanen arvostaa Paperiliittoa erityisesti siinä, että yhteydenottokynnys liiton edunvalvonnan neuvontaan on matalalla. – Siitä on iso etu ja hyöty työpaikoille, että yhteys toimii liiton suuntaan ja vastauksen saa suht pian. Tämä tuntuu ehkä Paperiliitossa jokapäiväiseltä ja tutulta, mutta on ainutlaatuista verrattuna muihin liittoihin. Luottamusmies 2020-luvun työpaikalla -raportin laati oikeustieteen tohtori Jaana Paanetoja. Raportti sisältää myös oikeudellista pohdintaa luottamusmiehen roolista. Oikeustieteellistä analyysin kyselyosaan vastasi 587 luottamusmiestä eri liitoista toukokuussa 2022.?• Paperi_04-5.indd 5 Paperi_04-5.indd 5 9.3.2023 8.05.29 9.3.2023 8.05.29
2 / k u o r i m o 6 / noin ??? paperiliittolaisen palkanmaksu keskeytyi helmi-maaliskuun vaihteessa, kun Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n ahtaajat olivat lakossa ja lakko aiheutti tuotantokatkoksia tehtailla. – Sinulla voi olla palkanmaksun keskeytyksen ajalta oikeus ansiopäivärahaan ilman viiden päivän omavastuuaikaa, jos täytät myös kaikki muut ansiopäivärahan edellytyksenä olevat työttömyysturvalain mukaiset ehdot, muistuttaa Paperityöväen Työttömyyskassa. Ehtona on muun muassa, että olet ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon, olet jäsenyysaikana täyttänyt työssäoloehdon ?? viikkoa, korvauspäivien lukumäärä ei ylitä viittä kalenteriviikon aikana, toteutunut työaika eli ylitä ?? prosenttia kokoaikaisen työntekijän työajasta jalkautuspäiviä sisältävän kalenteriviikon aikana ja että palkanmaksun keskeytyksestä on aiheutunut todellisia palkanmenetyksiä. Työttömyyskassa tarkastaa hakijan oikeuden päivärahaan ensimmäisen hakemuksen yhteydessä ja pyytää tarvittaessa lisätietoja eAsioinnin kautta. Katso hakemista koskevia ohjeita ja esimerkki hakemuksen täyttämisestä tämän lehden sivulta ??. Oikeus työttömyysetuuksiin päättyy, kun työtaistelusta aiheutunut este ei ole enää syy työnteon keskeytymiselle. Eli jos työnteko olisi jo ollut mahdollista, mutta yhteisellä sopimuksella työnantajan kanssa työntekijä on siirtänyt työhön paluutaan, hän ei ole enää oikeutettu työttömyysetuuteen tällaisilta palkattomilta vapaapäiviltä. Nämä päivät lisätään hakemukseen merkinnällä "palkaton loma". Hakemuksen käsittelyä varten työttömyyskassa tarvitsee työnantajan todistuksen palkanmaksun keskeytyksestä ja palkkalaskelmat, joista näkyvät palkkatiedot koko hakemuksen ajalta. Työttömyyskassa tarkistaa niistä kalenteriviikkokohtaisesti toteutuneet työvuorot sekä palkan menetykset. Näitä tietoja ei ole nähtävissä tulorekisteristä. – Hakemusta palkanmaksun keskeytyksen ajalta ei voida käsitellä työttömyyskassassa ennen kuin kaikki tarvittavat liitteet on toimitettu, muistutetaan Paperityöväen Työttömyyskassasta. • Keskeytyikö palkanmaksusi toisen alan työtaistelun vuoksi? Työttömyyskassan ajankohtaisimmat ohjeet päivärahan hakemiseen löytyvät sivulta www.paperikassa.? . Jos palkanmaksusi keskeytyi Ahtaajien kaksi viikkoa kestänyt työtaistelu päättyi, kun AKT ja Satamaoperaattorit pääsivät yksimielisyyteen ahtausalan työehtosopimuksesta ?. maaliskuuta. Paperi_06-7.indd 6 Paperi_06-7.indd 6 9.3.2023 10.34.51 9.3.2023 10.34.51
2 / k u o r i m o / 7 Uusia työpaikkoja Ouluun Stora Enson Oulun tehtaan ensimmäisiin kunnossapidon ja tuotannon tehtäviin on avautunut. Tehtaalle on tarkoitus palkata tänä vuonna ??? uutta työntekijää. Työvoiman tarve johtuu investoinnista uuteen kuluttajapakkauskartonkia valmistavaan linjaan, jota koskevasta noin miljardin euron investoinnista yhtiö ilmoitti viime lokakuussa. Helmikuussa tehtaalle haettiin noin ?? henkilöä kunnossapitoon ja tuotannon operaattorin tehtäviin. Rekrytoinnin toinen vaihe käynnistyy maalis-huhtikuussa. Linjamuunnos siirtää osan nykyisestä henkilöstöstä tuleville tuotantolinjoille, joten uutta henkilöstöä haetaan koko tehtaalle erilaisiin tehtäviin. Tuotannon arvioidaan käynnistyvän muunnetulla koneella vuoden ???? alkupuolella. • Heinolassa päästöt vähiin Enso investoi Heinolan aallotuskartonkia eli ? utingia valmistavalle tehtaalle noin ?? miljoonaa euroa yksikön energiankäytön ja siihen liittyvän prosessin uudistamiseen. Investoinnin jälkeen tehtaan energialähteenä käytetystä fossiilisesta polttoaineesta on mahdollista korvata loputkin uusiutuvalla bioenergialla. Tämä vähentää tehtaan kasvihuonepäästöjä yli ?? prosenttia. Stora Enso on asettanut tavoitteen puolittaa toiminnastaan aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt vuoteen ???? mennessä. Heinolan tehtaan fossiilisen energian korvaavat uusiutuvat energialähteet pienentävät tehtaan kasvihuonepäästöjä noin ??? ??? tonnilla hiilidioksidia. Yhtiön mukaan sama määrä kasvihuonepäästöjä syntyy keskimäärin noin ??? ??? suomalaisen asunnon lämmityksessä vuosittain. Investoinnilla modernisoidaan myös tehtaan voimalaitosta sekä uusitaan tehtaan tarvitseman polttoaineen vastaanotto-, käsittelyja kuljetuslaitteistoa. Henkilöstövaikutuksia investoinnilla ei ole. Rakennustyöt alkavat vuoden ???? lopulla ja valmista pitäisi olla vuoden ???? viimeisellä neljänneksellä. • Jalostuksen palkkaratkaisu hyväksytty sekä Paperinja pahvinjalostajat Jalo ry ovat hyväksyneet työehtosopimuksen palkkaratkaisun vuodelle ????. Ratkaisun mukaan palkat nousevat ?.?.???? alkaen ?? sentin yleiskorotuksella ja ?? sentin ohjetuntipalkkojen korotuksella. Yleiskorotus on ?,? prosenttia alan keskipalkasta. Ohjetuntipalkkojen korotus ?,? prosenttia on laskettu ammattitason ? tuntipalkasta. Palvelusvuosi-, ilta-, yöja olosuhdelisiä, sekä luottamusmies ja työsuojeluvaltuutetun korvauksia korotettiin ?,? prosenttia. Kertakorvaus ??? euroa voidaan maksaa yhdessä erässä ?.?.???? tai kahdessa erässä ?.?.???? ja ?.?.????. Pahvinja paperinjalostusalan työehtosopimuksen palkkaratkaisu vuodelle ???? on nähtävillä liiton nettisivuilla. • Anjalan paperi tehdas pois myynnistä Enso on lopettanut Anjalan tehtaan myyntiprosessin. Vuosi sitten neljästä myyntiin laitetusta tehtaasta kolmelle löytyi ostajat. Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhalan mielestä Anjalan paperitehtaan myyntiin oli tarpeen saada jokin päätös ja epävarma tilanne selkeytymään. Tehtaan paperiliittolainen pääluottamusmies Jari Punakivi on samaa mieltä: Työntekijöiden kannalta tilanne on selvempi. Anjalan tehdas toimii integroidusti Stora Enson Inkeroisten kartonkitehtaan kanssa. Tehtailla on muun muassa yhteinen raaka-aineiden ja energian hankinta. Belgiassa sijaitseva Langerbruggen paperitehtaan toisen paperilinjan muuntamisesta kartonkia valmistavaksi odotetaan päätöstä viimeistään kesällä. Nymöllan paperitehtaan omistaa nyt Sylvamo ja Maxaun paperitehtaan Schwartz Produktion. Hylten paperitehtaan myynti Sweden Timberille odottaa hyväksyntää. • / Nuottasaaren uuden kartonkilinjan lisäksi rakennetaan toinen parin vuoden kuluessa. Paperi_06-7.indd 7 Paperi_06-7.indd 7 9.3.2023 10.34.52 9.3.2023 10.34.52
8 / inkeroislaisen Vesa Höltän lonkka leikattiin runsas vuosi sitten, hän sai kolmen kuukauden sairausloman, jota jatkettiin vielä kuukaudella. Kolmikantaneuvottelun jälkeen hän palasi suoraan täyteen työaikaan Stora Enson Inkeroisten tehtaan arkkileikkurille. Hölttä halusi itse palata töihin täysiaikaisesti, sillä hän koki olevansa kunnossa. – Pian huomasin, että työ osoittautui fyysisesti turhan rankaksi, sillä teemme ??-tuntista ja työhön kuuluu paljon portaiden kävelyä ylös ja alas. Olisi ollut viisaampaa aloittaa lyhyemmällä työajalla. Hölttä kuitenkin jatkoi täyttä työvuoroa, koska oli niin luvannut. Voi olla, että Höltän töihin paluu olisi sujunut enemmän työhyvinvointia tukien, jos erikoissairaanhoito ja työterveyshuolto tekisivät tiiviimpää yhteistyötä. Sote-uudistuksessa työterveyshuolto jätettiin ulkopuolelle. SAK:n asiantuntijalääkäri Riitta Työläjärvi korostaa, että työterveyshuollon ei silti tarvitse jäädä omaksi erilliseksi saarekkeekseen, vaan sitä voidaan ja sitä kannattaa kehittää yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa. – Työterveyshuolto kannattaa liittää tiiviimmin osaksi hoitopolkuja. Tällöin esimerkiksi erikoissairaanhoidossa saadun hoidon jälkeen voitaisiin arvioida potilaan toipumista ja sairausloman pituutta myös työhön liittyvien tekijöiden näkökulmasta. Työläjärvi toivoo myös asennemuutosta. Sairaaloissa ei hänen mukaansa välttämättä aina tiedosteta työterveyshuollon olemassaoloa. Kaivattaisiin hieman herättelyä ja ravistelua. on keino lisätä työterveyshuollon ja erikoissairaanhoidon lääkäreiden yhteistyötä. Malli on nyt käytössä noin puolessa hyvinvointialueista vähintään yhdessä potilasryhmässä. Mallissa erikoissairaanhoidossa ei kirjoiteta automaattisesti pitkää sairauslomaa, ja potilaan työkykyasiat ohjataan työterveyshuoltoon. Työterveyshuollossa arvioidaan sopivan mittainen sairauspoissaolo ja lisäksi suunnitellaan, millaista kuntoutusta tai työn muokkaus ta tarvitaan, jotta työhön paluu sujuisi hyvin. Tavoitteena on, että syksyyn mennessä TYÖOTE-malli olisi käytössä kaikilla hyvinvointialueilla vähintään yhdessä potilasryhmässä. Höltällä on tulevaisuudessa edessään myös uusi selkäleikkaus, sillä vuonna ???? leikattu selkä on alkanut kipuilla. Ehkä siihen mennessä yhteistyö työterveyshuollon ja erikoissairaanhoidon välillä rullaa jo sujuvasti. • Työterveyshuollon ja sairaalan yhteistyö voi sujuvoittaa töihin paluuta leikkauksen jälkeen. Hoitopolut selkeämmiksi »työ osoittautui fyysisesti turhan rankaksi.» Vesa Höltän töihinpaluu lonkkaleikkauksen jälkeen tapahtui suoraan ?? tunnin vuoroon. Se oli turhan rankka ratkaisu. 2 / k u o r i m o Paperi_08-9.indd 8 Paperi_08-9.indd 8 8.3.2023 9.13.09 8.3.2023 9.13.09
/ 9 2 / k u o r i m o K Yle Areenasta sarjaa USA:n entisestä presidentistä Ronald Reaganista. Reagan lupasi veroetuja rikkaille, koska se hyödyttäisi erityisesti työssäkäyviä tavallisia ihmisiä, jotka eivät olleet rikkaita. Presidentin täytyy olla oikeassa, koska hän on entinen näyttelijä, tuumasivat ihmiset vailla minkäänlaista logiikkaa. Reagan olikin mestarillinen saadessaan ihmiset äänestämään omia etujaan vastaan, todettiin dokumentissa. No, on näitä mestareita ollut Reaganin jälkeenkin. Monet asiat elämässä ovat vaikeita, mutta omia etujaan vastaan äänestäminen onneksi ei. Entisestä kansanedustajasta, Tony Halmeesta, kertova Viikinki-niminen dokumentti kertoo juuri siitä. Kovan ja köyhän lapsuuden kokenut mies olisi voinut kehittää itsestään yhteiskunnan epäkohtiin puuttuvan koko kansan seri n, mutta Tony valitsi toisin. Tony päätti suunnata äänestäjiensä kiukun seksuaalivähemmistöihin, maahanmuuttajiin, työttömiin ja päihdeongelmaisiin. Näitä hän jaksoi jahdata, niin kauan kun oli töissä ja ennen kuin huumeet alkoivat viedä miestä. Dokumentin katsottuaan jäi miettimään kumpaa pitäisi sääliä enemmän, miestä itseään vai häntä äänestänyttä joukkoa. Nyt kun osassa Paperiliiton kenttää on eletty vuoden verran uutta yrityskohtaisten työehtosopimusten aikaa, on hyvä hetki kiittää pöydän toisella puolella istuneita sopimusten aikaansaamisesta. Valtaosassa yrityksiä ymmärrettiin nopeasti, miten onnistunut neuvotteluilmapiiri luodaan. Tehdään hyvät kirjalliset esitykset, selitetään teksteillä tavoiteltu päämäärä ja sen jälkeen vielä perustellaan, miten halutut muutokset tukisivat yritystoimintaa. Monille, varsinkin pienemmille yrityksille, tämä oli kokonaan uutta. Siitä huolimatta saatiin sopimukset tehtyä luottamuksen vallitessa. Ammattitaitoista työtä, totean näin omasta puolestani kiitoksena yrityksille. joskus itsekseni miettinyt, minkä tähden työpaikoilla valitaan luottamushenkilöiksi pääsääntöisesti kovimmat osaajat, mitä työpaikalta löytyy. Ei meiltä työpaikkojen edunvalvonnasta löydy senkaltaisia hupiukkoja, joita ihmiset ovat valtiollisissa vaaleissa valmiita äänestämään. Eduskuntavaaleissa ihmisille näyttävät kelpaavan kaikennäköiset shamaanit, sheikit ja taikuriluttiset, jotka on saatu listoille hankittua. Sitä saa mitä tilaa, Yölintu toteaisi. • P u l p p e r o i t u a Näin se on. Äreän duunarin suusta purkautuu asian ydin. Nuoremmat kylällä vouhkaa välillä katujengeistä ja yleisestä turvattomuudesta. Turvatonta tässä kylässä on vain silloin, kun ainoa baari menee kiinni puoli kahden aikaan aamuyöstä. »Monet asiat elämässä ovat vaikeita, mutta omia etujaan vastaan äänestäminen ei.» Juha Koivisto Paperiliiton lakimies. Auttaa avaamaan umpisolmuja paperiliittolaisten arjessa. Järjen asiamies, usko tai älä. Paperi_08-9.indd 9 Paperi_08-9.indd 9 8.3.2023 9.13.09 8.3.2023 9.13.09
10?PaPeriliit to?02 / 2023 10?PaPeriliit to?02 / 2023 teksti ? Mari Schildt ?kuvat? Mikko Nikkinen Oma rauha Sielukin lepää, kun Satu-Johanna Bom pääsee jäälle raittiiseen ilmaan. Paperi_10-15.indd 10 Paperi_10-15.indd 10 3.3.2023 7.37.17 3.3.2023 7.37.17
PaPeriliit to?02 / 2023?11 Satu-Johanna Bom löytää mielenrauhan lumisen järven päältä, jossa katse kantaa kauas. Kukaan ei säädä eikä vaadi. Täydellisen rauhan rikkoo vain pieni siiman nypytys jään alta. Paperi_10-15.indd 11 Paperi_10-15.indd 11 3.3.2023 7.37.18 3.3.2023 7.37.18
12?PaPeriliit to?02 / 2023 K Un Ruokolahdella asuvalla Satu-Johanna Bomilla on vapaapäivä, ei ole kahta ajatusta siitä, mitä hän tänä kirkkaana kevättalven päivänä tekee. – Minä juon aamukahvit ja lähden pilkille, hän hymyilee. Bom keräilee kamppeet kasaan. Hän pakkaa auton takakoppaan pilkkirepun, pilkit, ja kairan. – Aluksi minulle kelpasi ”joku pilkki vaan”, ja ”joku penkki vaan”. Sitten tuli fi ilis, että haluan omat nämä ja nämä. Nyt minulla on omat pilkit ja jigit ja muut välineet. Sain uuden, selkänojallisen pilkkirepun joulupukilta, ja itse ostin tänä vuonna itselleni kunnon puvun. Se on kelkkahaalari, eli kuoripuku, joka pitää tuulen. Jäällä on oikeasti kylmä! Pitää olla hyvät varusteet, hyvät kengät – ja hyvät toukat, hän juttelee. Saimaa on vain runsaan parin kilometrin päässä, mutta Bom ajaa autolla mahdollisimman lähelle paikkaa, josta hän tänään aikoo kalaonneaan koittaa. – Minulla on ollut potkukelkka autossa kyydissä, mutta hanki upottaa sen verran kuitenkin, ettei pääse kelkalla menemään. Menen kävellen sitten. Meillä on nyt niin paljon lunta, että liukasta ei jäällä ole. Täällä ei luistelujäätä oikeastaan juuri tulekaan, koska ei tuule yhtä kovaa, kuin meren jäällä. Tämä on kuin peltoa, hän juttelee. Onneksi sentään on jäätä. Bom kertoo, että perhe on urhoollisesti jaksanut kuunnella hänen ruikutustaan joulukuusta tammikuun puoleen väliin, kun jää on ollut vielä liian heikkoa pilkkimiseen. – Viime keväänä oli hirveä pettymys, kun piti jäädä rannalle, eikä uskaltanut mennä! Yleensä katson, mitä kalustoa jäällä liikkuu. Ovatko muut käyneet jäällä, onko moottorikelkkoja? Keväällä rupean pikkuhiljaa tunnustelemaan tilannetta. Jos se alkaa itsestäkin tuntua epävarmalta, niin en lähde edes kokeilemaan. Bomilla on pilkillä aina jäänaskalit kaulassa. – Jos yhtään epäilyttää, niin kairaan jo matkalla reikiä ja katson, kuinka paksua jää on, että varmasti uskaltaa mennä. Niinhän sitä sanotaan, että kyllä jää aina pilkkimiehen kantaa! Osa on niitä hurjia, jotka istuvat pilkillä vielä viimeiselläkin lautalla. ProsessiTYÖnTekiJänä Stora Enson Kaukopään tehtaalla työskentelevä Bom on lajissaan harvinaisuus. Itä-Suomen yliopiston kyselytutkimuksessa viiden vuoden takaa arvioidaan, että onkija pilkkiharrastajista on naisia 18 prosenttia. Yksin pilkkiviä naisia on todennäköisesti sitäkin harvemmassa. Pilkkivän naisen takana on on kuitenkin tässäkin tapauksessa pilkkivä mies, tai oikeastaan kaksi. Vanhassa värivalokuvassa pieni Satu-Johanna onkii isän puunoksasta askartelemalla vavalla. Silloin hän oli sitä mieltä, että kalat puhuvat. Into kalastamiseen kuitenkin lopahti siihen asti, kunnes hänestä tuli äiti. Varmaankin pappa se oli, joka innosti nyt 12-vuotiaan Leopojan kalastamaan, ja Leo vei mukanaan äitinsä. – Ennen pojan syntymää en edes koskenut kaloihin! Kun Leo tykkäsi kalahommista, niin minun piti lähteä pilkille mukaan. Tosin jonkun piti aluksi kairata reiät ja ottaa kalat koukusta, »Ennen pojan syntymää en edes koskenut kaloihin!» Mitä pitemmälle harrastus on edennyt, sitä enemmän Bom arvostaa hyviä välineitä. Paperi_10-15.indd 12 Paperi_10-15.indd 12 3.3.2023 7.37.26 3.3.2023 7.37.26
PaPeriliit to?02 / 2023?13 mutta siitä se sitten lähti. Kun poika oli niin kalastushöperö, niin minustakin tuli yhtä höperö. Äkkiä huomasin, että käynkin yksin Saimaan rannalla kalassa. Sillä lailla siitä tuli minun harrastukseni, hän muistaa. Viime kesänä Bom kävi isänsä kanssa vielä siikaverkoilla. Bom souti, ja isä laski ja nosti verkot. Sen päälle isä teki ratkaisunsa. – Hän sanoi, että nyt pisti piisaamaan verkoilla käynti. Sen ymmärtää, kun ikää tulee. Minä sain häneltä veneen ja kaikuluotaimen, Leo sai vetouisteluvavan. Yksin isä yleensä tykkäsi touhuta, ihan niin kuin minäkin tykkään käydä yksin kalassa, hän pohtii. Bomin aviomies Ami käy mieluummin hiihtämässä. – Kävimme me kyllä yhden kerran tuossa yhdessäkin. Hän on ehkä liian levoton jäälle. Hän tuskastuu ja haluaisi heti sitä Lcus eaquibuscima demquis tisimagnam est, simenti berorpo reprehente voluptati nos ut enis arum quo vol Siihen se syntyy: pieni ikkuna Ahdin maailmaan. Jos hyvin käy, tästä nousee kohta muutama paistinpannuahven. Paperi_10-15.indd 13 Paperi_10-15.indd 13 3.3.2023 7.37.32 3.3.2023 7.37.32
14?PaPeriliit to?02 / 2023 kalaa. Minä menen nauttimaan, en saalistamaan hullun kiilto silmissä. Vaikka muuten olen nopea liikkeissäni, niin siellä en ole. Minulle pilkkiminen antaa omaa aikaa ja rauhaa. Äidin kalastusinnostus on Leon mielestä oikeinkin hyvä juttu. Kesälläkin, kun ollaan mökillä, äiti ei jää verannalle istuskelemaan, vaan lähtee mielellään ongelle mukaan. Järvenselkä on kirkkaan valkoinen, ja rannat aaltoilevat tummanvihreinä sinisen taivaan alla, kun Bom on saanut reiän kairattua ja on asettunut pilkkijakkaralle istuskelemaan. Hän naurahtaa, että on se aika metkaa, että täällä sitä istutaan vetten päällä. – Nautin siitä, kun aurinko paistaa. Tuntuu, että akut latautuvat ja saa energiaa. Joskus sitä miettii syntyjä syviä ja joskus Sitten seuraavaan paikkaan. Pilkkiretki on vasta alussa. Paperi_10-15.indd 14 Paperi_10-15.indd 14 3.3.2023 7.37.36 3.3.2023 7.37.36
PaPeriliit to?02 / 2023?15 huomaa, ettei ole miettinyt mitään. Jää sellaiseen hömötystilaan: on vain. Kukaan ei vaadi mitään. Saa omassa tahdissa mennä ja olla. Minä en jäällä selaa kännykkää, vaikka muuten olen paljon puhelimella. Täällä se on taskussa. Vain olen ja tuijotan reikään, jos sieltä jotain tulisi, hän juttelee. Auringon kanssa hän on oppinut olemaan varuillaan. – Olen kyllä huomannut, että jäällä vähän tarttuu tuo aurinko. Viime keväänä sattui, että minulla oli naama aivan kirkkaan punainen! Kun oli ollut aurinkolasit päässä, niin sitten oli kuin pandakarhu. En ollut laittanut aurinkovoidetta ja kärähdin heti. Vaikka nenä on melkein jäässä, aurinko käy siihen silti, Bom hymyilee. Raikkaus ja vapaus, hyvä hengittää ja olla, hän miettii. Siinä ne tärkeimmät syyt olemiseen. nainen pilkillä herättää lähinnä uteliaisuutta. Naisihminen havaitaan Bomin mukaan vaatteiden väristä jo pitkän matkan päästä. – Kysyjiä tulee, mutta myös neuvojia, onneksi hyväntahtoisia. Kysellään, millä vehkeillä pilkin, olenko saanut mitä, ja missä olen käynyt pilkillä. Naista kohtaan tunnetaan mielenkiintoa, koska meitä ei hirveästi täällä jäällä ole. Hän miettii, että ehkä ei olekaan niin paljon eroa miesten ja naisten välillä, vaan enemmänkin pitempään ja vähemmän kalastaneiden välillä. – Minä olen vielä sellainen nautiskelijakalastelija. Yhdet taas loikkivat kuin kanit kairojensa kanssa ja poraavat hullun lailla. Kieltämättä toisissa paikoissa jää on kuin reikäjuustoa, hän nauraa. Vaikka jokunen juttusille tuleekin, parhaita pyyntipaikkojaan he eivät hevillä paljasta. Bom sanoo, että parhaat vinkit hän sai lopulta toiselta pilkkivältä naiselta. Yhteisestä harrastuksesta on mukava jutella miestenkin kanssa. – Työkaverinkin kanssa viime yönä yövuorossa aika paljon pilkittiin, hän hymyilee. Pilkkikisoihin Bom ei ole koskaan osallistunut, mutta miettii, josko tänä vuonna kokeilisi. – Jos tulisi edes se yksi kala, ettei tarvitsisi tyhjin käsin lähteä pois! Olisi aika kiva lukea tulostaulukosta oma nimi ja pieni 50 grammainen ahven, hän nauraa. Osallistumiseen hänellä on hiukan kynnystä, koska perheen lisäksi hänellä ei oikeastaan ole kalastusyhteisöä. – Pitäisi kai kuulua kalastusseuraan, mutta minä en oikein ole sellainen aktiivinen seuraihminen. Ehkä en vain vielä ole löytänyt sitä itsestäni, hän miettii ja muistaa, että olihan hän sentään lapsena tanhuseurassa, että sellaista seurahistoriaa kyllä löytyisi. Pilkkivänä naisena hän on maassa niin harvinainen tapaus, että hänen kalakaverinsa löytyvät Instagramista ja asuvat ympäri Suomen. Suomen Vapaa-ajankalastajilla on meneillään Mimmit kalastaa -hanke, joka kannustaa naisia kalastusharrastuksen piiriin. Bomin mielestä idea on kaikin puolin kannatettava. Perinnepilkkijä, jolla ei ole akkukäyttöistä kairaa eikä kaikuluotainta ahkiossa: Sellainen Bom sanoo olevansa. – Minä nautin tekemisestä ja odotuksen tunteesta, että tuleeko sieltä jään alta mitään. Se on paras tunne, kun se alkaa nypyttää, että joku siellä on. Bomin pilkkipaikoista nousee lähinnä paistinpannuahventa. Hän tykkää kalaruuasta, mutta se ei ole se juttu, miksi hän viihtyy pilkillä. – En myöskään pakasta kalaa. Annan pois, jos en itse tarvitse. Ihmiset kyllä ottavat kalaa vastaan, kun ilmoittaa vaikka facebookissa, hän kertoo. Jos kalaa ei ole pilkkireissulla tullut, viimeiseksi Bom käy vielä vakipaikallaan: Josko saisi edes sen säälisärjen. Ja vaikkei saisikaan, tyhjin käsin ei jäältä tarvitse lähteä. – Minä olen tosi sosiaalinen ja puhelias ihminen, mutta kun jäällä on ollut hiljaa ja yksin, se tekee tosi hyvää. Kotijoukotkin ovat huomanneet, että minulla on aina hyvä mieli, kun tulen pilkiltä kotiin. ? Jos nainen pilkkimässä on harvinainen näky, niin kaksi on jo äärimmäisen harvinaista. Satu-Johanna Bomin työkaveri Heidi lähti tänään pilkkikaveriksi. Paperi_10-15.indd 15 Paperi_10-15.indd 15 3.3.2023 7.37.38 3.3.2023 7.37.38
16 / K matkaavat pitkin syöttökuljetinta kohti hakun ”kitaa”, jonne ne katoavat yksi toisensa jälkeen. Ilmassa leijuu vahva puun tuoksu. Meteli puskee läpi kuulosuojainten, vaikka vain yksi kolmesta linjasta on käynnissä. Ollaan Stora Enson Imatran tehtailla, jonka puunkäsittely on uudistunut isosti. 80 miljoonan euron investoinnissa tehtaiden koko puunkäsittely keskitettiin Kaukopäähän, jonne rakennettiin kolmas kuorintalinja. Nyt myös Tainionkosken tehtaan puut kuoritaan ja haketetaan täällä. Projektiin kuului kolmannen kuorintalinjaston asentamisen lisäksi puunhakkeen käsittelyja varastointijärjestelmän parantaminen sekä muutoksia puunkäsittelyalueen infraan. Minna Hotakaisella, Ilkka Paajasella ja Petek Reisselillä on menossa 12-tuntisen aamuvuoro. Töitä on takana nelisen tuntia. Aamupäivään on mahtunut jo akun terän vaihto ja jakokuljettimen siirtomoottorin ketjun katkeaminen. Sitä on parhaillaan yksi työntekijä korjaamassa, ja siksi kaksi linjaa seisoo. – Työmäärä lisääntyi mutta henkilömäärä ei lisääntynyt, summaa Hotakainen investoinnin lopputuloksen työntekijöiden näkökulmasta. Kuorimo on saanut yhden työntekijän per vuoro strarttiavuksi lokakuun loppuun asti. Myös puunkäsittelykentällä on työmäärä kasvanut yhdellä kolmasosalla. Sinne on saatu starttiapua maaliskuun loppuun asti. Tainionkosken kuorimolla sammutettiin viimeisetkin valot helmikuun puolivälissä. Sen lopettaminen kosketti 12 työntekijää. – Kovilta irtisanomisilta vältyttiin. Kaksi tuli töihin Kaukopäähän, osa jatkoi Tainionkosken muilla osastoilla, loput jäivät eläkkeelle tai eläkeputkeen, kertoo pääluottamusmies Arto Hulkko. aloitettiin vuoden 2021 alkupuolella ja se saatiin päätökseen viime syksynä. Uusi linja starttasi ennen syysseisokkia. Sen käytössä on ollut opettelemista, sillä uusi linja on hieman erilainen kuin kaksi vanhaa. Alussa erityisesti hakun kanssa oli ongelmia, kertoo Hotakainen. – Valmet teki testiajoja puolet pienemmillä puumäärillä, joten ruuhkia ei tullut. Kun siirryimme todellisiin määriin, hakku pysähtyi. Hakkuun on nyt onneksi tehty muutoksia ja säätöjä, eikä se mene enää niin helposti tukkeeseen. Tainionkosken kuorimo lopetettiin ja puunkäsittely keskitettiin Kaukopäähän. Iso investointi tuo uskoa tulevaan. Tiina Suomalainen Mikko Nikkinen Puunkäsittely uusiksi imatralla Paperi_16-17 Kaukopää.indd 16 Paperi_16-17 Kaukopää.indd 16 2.3.2023 11.40.51 2.3.2023 11.40.51
/ 17 »Projektissa tehtiin lähes 700 000 työtuntia ja investoinnissa oli mukana yli 500 yritystä.» Minna Hotakainen tarkastelee isoja puupöllejä, jotka eivät ole mahtuneet hakkuun. ? Petek Reisselin aamu kakkoslinjalla on ollut suht´ rauhallinen. ? ? Uuden kuorimolinjan teräsbetoniraudoitukset vahvistettiin hitsaamalla ennen valua. ? Keskitetyssä puunkäsittelyssä on vielä opittavaa, sanoo Minna Hotakainen. ? ? Uudistus toi puupihalle lisää säpinää. Mika Helinin ajamalla koneella päällystetään kuppikartongin lisäksi monenlaista muutakin pintaa. Hotakaisen mukaan on edelleen myös hieman epäselvää, miten prosessikierrokset suoritetaan, sillä ohjeistukset ovat vanhoja. monitoreista näkyy, miten kurotin mättää puuta sulatuskuljettimelle. Prosessissa menee noin tunti ennen kuin pöllit päätyvät hakkeeksi kasalle. Kaukopään hake siirtyy kuitulinjalle kuljetinta pitkin, Tainionkoskelle päätyvä hake menee puolestaan siiloihin ja sieltä kuorma-autoilla Tainionkoskelle. Keskitetty ja nykyaikaisempi puunkäsittely parantaa prosessin vakautta ja tehokkuutta. Lisäksi investointi vähentää puun käsittelyyn kuluvaa vesimäärää merkittävästi, kun Tainionkosken vanhasta vedenkäsittelysysteemistä luovuttiin. Vedenkäyttö vähenee vanhaan kuorimalinjaan ja samaan puumäärään verrattuna 85 prosenttia, mikä tarkoittaa vuodessa 500 miljoonaa litraa vähemmän vettä. Lisäksi Tainionkosken tehtaan melutaso pieneni puunkäsittelyn loppuessa. puunkäsittelyn uudistamiseksi tehtiin kahtena talvena haastavissa ulko-olosuhteissa. Rakennustöiden aikana kuorimon kaksi linjastoa kävi normaalisti. Projektissa tehtiin lähes 700 000 työtuntia ja investoinnissa oli mukana yli 500 yritystä. Projektin suunnittelussa ja tukiryhmässä oli mukana myös muutama kokenut paperiliittolainen työntekijä, joilla on paljon tietotaitoa. Investoinnin rakennusvaiheessa maahan sijoitettiin 700 teräsputkipaalua ja 100 porapaalua, yhteensä noin 18 kilometrin verran. Tehdasalueelle valmistui hakkeen varastointia varten myös kaksi uutta siiloa. Niiden rakenteisiin käytettiin 3000 tonnia rautaa. – Kyseessä oli iso projekti, mutta ei silti Imatran tehtaiden isoin. Kuitulinjan rakentaminen oli suurempi, Hulkko mainitsee. Stora Enso on viimeisen 5–6 vuoden aikana investoinut Imatralle yhteensä yli 200 miljoonaa euroa. – Kyllähän se lisää luottamusta siihen, että Imatran tehtaisiin panostetaan ja että töitä olisi tehtaalla tulevaisuudessakin, Hulkko sanoo. Paperi_16-17 Kaukopää.indd 17 Paperi_16-17 Kaukopää.indd 17 2.3.2023 11.40.53 2.3.2023 11.40.53
18?PaPeriliit to?02 / 2023 Vain annetuilla äänillä voi vaikuttaa siihen, kuinka moni työntekijä myön teinen kansanedustaja säätää lakeja. P aperiliitto vie yhdessä muiden ammattiliittojen kanssa eteenpäin viestiä äänestämisen tärkeydestä ja kehottaa jäseniään äänestämään. – Tulevissa vaaleissa ratkaistaan myös, minkälaista työmarkkinapolitiikkaa maassa tehdään. Suomessa on voimia, jotka haluavat harjoittaa työmarkkinapolitiikkaa, jossa ay-liike laitetaan koville: puhutaan lakko-oikeuden rajoittamisesta, paikallisen sopimisen lisäämisestä, alle työehtojen sopimisesta ja luottamushenkilöiden aseman heikentämisestä. Lista on pitkä, mutta äänestämällä voi vaikuttaa siihen, että saadaan piste tälle listalle, painottaa liiton puheenjohtaja Petri Vanhala. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta on huolissaan siitä, kuinka työnantajien ja työntekijöiden keskinäinen sopiminen näyttää rapistuvan niin liittokuin keskusjärjestötasollakin. – Kolmikantakin tuntuu maistuvan aikaisempaa huonommin EK:lle. Siellä tunnutaan luottavan siihen, että politiikka ja kulloinenkin hallitus takaa heille suotuisamman lopputuloksen kuin sopiminen ay-liikkeen kanssa, Eloranta sanoo. – Työnantajilla on isoja tavoitteita työttömyysturvan, työlainsäädännön ja työtaisteluoikeuden heikentämiseksi. Pyrkimyksenä on oikeastaan vallankaappaus työmarkkina-asioissa: pois tasapainosta ja sopimisesta kohti yksinvaltaa ja määräämistä. Tämä operaatio voi onnistua, jos maahan muodostuu tätä pyrkimystä tukeva hallitus. Ja valitettavasti on niin, että oikeistopuolueet myötäilevät työnantajien tavoitteita ja toiveita. Elorannan mielestä vaalit ovat nyt poikkeuksellisen ratkaisevat: – Jokainen ääni on tärkeä ja puolueiden maaliintulojärjestys ratkaisee politiikan suunnan. Suomalaisesta työväestöstä tyypillisesti vain noin puolet käyttää eduskuntavaaleissa äänioikeuttaan. Siksi SAK liittoineen kampanjoi aiempaakin näkyvämmin sen puolesta, että myös duunarit lähtevät vaaliuurnille. Vaalistaja-kampanja on suunnattu erityisesti alle 35-vuotiaille äänestäjille. Se kannustaa liittojen jäseniä puhumaan eduskuntavaaleista työpaikoilla ja tarjoaa äänestäjille eväitä äänestyspäätöksen tekemiseen. Eduskuntavaaligalleria.fi:stä puolestaan löytyy yli 300 SAK:laisiin tavoitteisiin sitoutunutta ehdokasta. ? Paperiliiton jäsenet Juha Viitala, Seppo Ruotsalainen ja Petri Salminen ovat ehdolla kevään eduskunta vaaleissa. He esittäytyvät myös SAK:n kokoamassa eduskuntavaaligalleria.fi:ssä. 1. Miksi äänestäminen on tärkeää näissä eduskunta vaaleissa? 2. Miksi olet ehdolla? Juha Viitala, 46, työsuojeluvaltuutettu, Rauma – Suomen Sosialidemokraattinen puolue, Satakunnan vaalipiiri 1. Nyt ei tehdä valintoja pelkästään yhdelle vaalikaudelle, vaan vaikutetaan pitkälle tulevaisuuteen, luodaan tulevaisuutta lapsille. Työelämän laatua on kehitettävä kestävällä tavalla ja varmistettava reilut pelisäännöt sekä turvalliset työympäristöt työelämään. 2. Haluan vaikuttaa siihen, että yhteiskunnasta tulisi oikeudenmukaisempi, sekä puolustaa yhteiskunnassa heiteksti ? Eeva Eloranta-Jokela Kolme paperiliittolaista ehdokasta tärkeät vaalit Paperiliitto kannustaa: Löydä oma ehdokkaasi ja äänestä eduskuntavaaleissa ennakkoon 22.–28.3. tai vaalipäivänä 2.4.2023. Paperi_18-19_vaalit.indd 18 Paperi_18-19_vaalit.indd 18 9.3.2023 14.20.56 9.3.2023 14.20.56
PaPeriliit to?02 / 2023?19 Vaalistaja.fi tulkkaa poliittista puhetta. Perjantaisin ilmestyvä Vaalistusvideo auttaa näkemään itse asian poliittisen kielen, jargonin takana. Videota tähdittävät Eeva Vekki ja Johannes Mollberg. Ajankohtaiset teemat saa omaan sähköpostiin tilaamalla Vaalistajan viikkokatsauksen. kommassa asemassa olevien mahdollisuuksia tasapainoiseen elämään. Useissa eri luottamustehtävissä toimiminen, kokemukseni edunvalvojana sekä työsuojeluvaltuutettuna antavat hyvän pohjan lähteä ehdolle. Petri Salminen, 59, työsuojeluvaltuutettu, Rauma – Vasemmistoliitto, Satakunnan vaalipiiri 1. Seuraava eduskunta päättää tärkeistä työelämää, hyvinvointia ja koulutusta koskevista laeista ja asetuksista. Pitää tulla palkallaan toimeen, ansiosidonnaista työttömyysturvaa ei saa heikentää, lakko-oikeus on turvattava ja kiky-maksujen periminen työntekijöiltä on myös lopetettava. Hyvinvointipalveluita tulee vahvistaa. Koulutukseen tulee lisätä rahoitusta joka asteelle. 2. Haluan olla vaikuttamassa tulevan eduskunnan päätöksiin sekä rakentamassa parempaa ja oikeudenmukaisempaa työelämää, sosiaaliturvaa ja koulutusta. Haluan pitää ääntä niiden puolesta, jotka eivät itse saa tai halua ääntään kuuluviin. Minulla on tahtoa ja kykyä toimia oikeudenmukaisemman Suomen puolesta. Seppo Ruotsalainen, 60, käynninvarmistaja, Äänekoski – Suomen Sosialidemokraattinen puolue, Keski-Suomen vaalipiiri 1. Näillä vaaleilla on vaikutusta kauas tulevaisuuteen. Työelämäkysymyksiä on tärkeää pitää vaaleissakin esillä ja muistuttaa, että työehdot eivät synny eivätkä jatku itsestään. Kannustan jokaista palkansaajaa äänestämään 2. Haluaisin olla vaikuttamassa heikompiosaisten ja tavallisten duunareiden jokapäiväiseen elämään ja työolosuhteisiin, jotta jokaisella meistä olisi hyvä ja turvallinen elämä Suomessa. UPM:n ja Paperiliiton välinen 112 päivää kestänyt lakko osoitti, mihin suuntaan työmarkkinat uhkaavat mennä. Tähän kehitykseen haluan osaltani vaikuttaa, kun eduskunta säätää työmarkkinoita koskevia lakeja. Jos oikeisto voittaisi, alkaisi mittava leikkaus palkansaajilta. Paperi_18-19_vaalit.indd 19 Paperi_18-19_vaalit.indd 19 9.3.2023 14.20.57 9.3.2023 14.20.57
20?PaPeriliit to?02 / 2023 teksti ja kuva? Reima Kangas PaPeriliiton puheenjohtaja Petri Vanhala arvelee, että on iän myötä oppinut kuuntelemaan toisia ihmisiä yhä paremmin. Keskusteluissa hän haluaa pitää ajattelunsa joustavana ja punnita työkavereiden ehdotuksia ennakkoluulottomasti niin, että tarvittaessa pystyy muuttamaan ajatteluaan. Vanhala toteaa, että hänellä ei ole tarvetta tarrautua ensimmäiseen omaan näkemykseensä. Ei ole mitään taetta siitä, että se on oikea vain sen takia, että hän on puheenjohtaja. – Minulla on ympärillä hyviä ihmisiä, jotka kysyvät, oletko varma tuosta. Heitä pitää kuunnella. On hyvä, että ihmiset kyseenalaistavat ja esittävät ehdotuksia. Vanhalan mielestä Paperiliiton vahvuus on se, että päätöksiä pystytään tekemään yhdessä sekä liiton työntekijöiden että työpaikkojen luottamushenkilöiden kanssa. Perimmäinen vastuu on kuitenkin johtajalla, eikä hän halua väistää sitä. – Ihan lopuksi pitää laittaa piste, että eiköhän tämä ole tässä. Silloin kun on koluttu kaikki kaapit ja kuunneltu muita. Vanhala meni prässipojaksi Myllykosken paperitehtaaseen 17-vuotiaana 6.2.1981. Pian hänestä tuli ammattiosasto 35:n nuorisovastaava. Tämä kaikki oli luontevaa. Vanhala oli perheen kuopus. Isä, isoveljet ja sisko tekivät töitä tehtaassa. Äiti oli koulusiivooja ja työpaikkansa luottamusmies. Vanhala toteaa olleensa hyvin nuorena kiinnostunut ”järjestelmästä” ja päätöksenteosta. Vaikuttajan ura alkoi 14-vuotiaana Inkeroisten yhteiskoulun kouluneuvostossa. 1980-luvulla Vanhala touhusi jo Anjalankosken kaupunginvaltuustossa ja -hallituksessa. Siellä hänelle tuli tunne, että asioita pitää opiskella lisää . – Olin käynyt keskikoulun, mutta en ollut mennyt lukioon. Huomasin ettei minun koulutuksellani pärjää. Vanhala kävi Kiljavan opiston seitsemän kuukauden kurssin. Pian hän lähti opiskelemaan Työväen akatemiaan. Sen jälkeen oli vuorossa Tampereen yliopisto, josta hän valmistui hallintonotaariksi. Kun Vanhala oli lähtenyt tehtaalta, joku oli kysynyt häneltä, mihin hän tähtää. – En ajatellut sen kummemmin, heitin ihan läpällä, että Viisaus on ryhmässä Petri Vanhalan mielestä viisaus ei asu yksin puheenjohtajan päässä. Ympärillä on hyviä ihmisiä, ja heitä kannattaa kuunnella. »tarkoitus on juurruttaa lähimmäisen auttamisen halua.» SAK:n tai Paperiliiton puheenjohtajaksi, Vanhala naurahtaa. Hän muistaa, että ainakin nyt jo eläkkeellä oleva entinen pääluottamusmies Timo Byman oli siinä kuulemassa. Vanhala kyselikin töitä Paperiliiton toimistolta vuonna 1991, vaikka työntekijöitä ei oltu hakemassakaan. Silloin ei tärpännyt. Työpaikka löytyi Uudenmaan verotoimistosta. 1990-luvun alkupuolella Vanhala paini itsensä kanssa ajatuksesta, ryhtyäkö kansanedustajaehdokkaaksi. Paperi_20-21.indd 20 Paperi_20-21.indd 20 9.3.2023 16.51.44 9.3.2023 16.51.44