En minä opi Mikko Pylkkänen luuli alakoulussa, ettei ole lukumiehiä. Opp i mista hidastikin lukivaikeus. Nro 2/2015 6.3.2015 57. vuosikerta ”Kiittävä palaute on kannustanut eteenpäin.” Elsa Partala, s. 25 Vastuullinen kesäduuni s. 4 | Lahdessa syntyy koteloita s. 20 | Tykkää meistä Facebookissa s. 28 PAPERI Li it to 01_etusivu.indd 1 25.2.2015 14:25:47
Holiday Club -lomaetu jäsenille Hae nyt Paperiliiton jäsenille räätälöityä loma-etua, haettavissa viikot 23–52/2015. Hakuaika on ajalla 6.–30.3.2015. Lomaviikot arvotaan hakijoiden kesken 1.4.2015. HOLIDAY CLUB KATINKULTA Golfharju 62 m 2 , 1 mh, 2+2:lle vkot 23–32, 42–43, 52 475 €/vko vkot 33–41, 44–51 375 €/vko Katinkultaniemi 52 m 2 , 1 mh, 4+2:lle vko 31 450 €/vko vkot 41, 44, 47, 51 350 €/vko Katinkultaniemi 67 m 2 , 2 mh, 6+2, vkot 48–49 400 €/vko Katinkullan kiinteistöt 43,m 2 , 1 mh, 2+2:lle vko 26 400 €/vko vkot 38, 40, 43 300 €/vko Katinkullan kiinteistöt 52,5m 2 , 1 mh, 2+2:lle vkot 24–25 400 €/vko vkot 37–38, 41, 46–47, 51 300 €/vko Katinkullan kiinteistöt 82,5 m 2 , 2 mh, 6+2:lle vkot 44–46 400 €/vko HOLIDAY CLUB SAIMAA Anttilankaari 68 m 2 , 2 mh, 4+2:lle vkot 23–32, 42–43, 52 475 €/vko vkot 33–41, 44–45, 48–51 375 €/vko HOLIDAY CLUB SAARISELKÄ Tirrolampi 40 m 2 , 1 mh 3+2:lle vko 52 400 €/vko vkot 41, 44–47 300 €/vko HOLIDAY CLUB TAMPERE Kimallus 76m 2 , 2 mh, 4:lle vkot 48–50 350 € /viikonloppu pe–ma (3 vrk) 300 €/arki ma–pe (4 vrk) HOLIDAY CLUB PUNKAHARJU Hiekkaharju 58 m 2 , 1 mh, 2+2:lle vkot 44–51 300 €/vko Lisätietoja kohteista ja hakemisesta löydät holidayclub.fi/yrityspalvelu Kirjaudu käyttäjätunnuksella: paperiliitto ja salasanalla: lomavaraus Holiday Club Yrityspalvelu puh. 030 687 0400 (arkisin klo 9–16) yrityspalvelu@holidayclub.fi Loma kuten haluat Paperiliittolehti 230x297_0215.indd 1 12.2.2015 15.31 02-3_sisältö.indd 2 19.2.2015 13:42:07
16 SAK haluaa vanhempainvapaat pidemmiksi. Kuten myös euralainen Jenni Matikka. 20 ?Taina Öhman tekee töitä käsin Takon Kotelotehtaalla Lahdessa. 28 ? Paperiliittokin löytyy nyt Facebookista, käy tykkäämässä. 4 ? Tuomo Järvinen kiittelee Tampereen Takon työhön perehdytystä. 16 SAK haluaa vanhempainvapaat pidemmiksi. Kuten myös euralainen Jenni Matikka. 20 Kotelotehtaalla Lahdessa. 28 kista, käy tykkäämässä. 4 Takon työhön perehdytystä. PEFC/02-31-162 441 428 PAINOTUOTE Juha Sinisalo Eija Valkonen R ei m a Ka ng as M iis a Ka ar tin en Valvomo 4 Pääkirjoitus 4–9 Kuorimo 4 Vastuullinen kesäduuni perehdyttää tekijän. 6 Nokian SCA säästyi kovilta irtisanomisilta. 8 Kirjekuorien valmistus loppumassa Suomesta. 10-15 Reportaasi Ei ole kahta samanlaista erilaista oppijaa. 16 Eduskuntavaalit lähestyvät. Äänestä kunnon työn puolesta! 20 Lahdessa Takon kotelotehtaalla kädet ovat kovilla. 24 Tanskassa työntekijöiden järjestäytymisaste on 80 %. 25 Elsa Partalan tekstit ilahduttavat. 26–30 Hiomo 26 Lyhytkurssit avuksi. 28 Paperiliittokin on Facebookissa, käy tykkäämässä. 31-34 Taukotila 31 Ristikko ja sudokut. 32 Pietarsaaren UPM:llä kahville ei mennä yksin. 34 Rekan kyydissä: Tuottajan ja saalistajan edut eivät käy helposti yhteen. 10–15 Reportaasi Turhaan vaiettu Erilaiset oppimisvaikeudet työelämässä ovat yleisiä. Ihminen, jolla on oppimisvaikeuksia, ei ole tyhmä. Hänen täytyy vain löytää oma tapa oppia. Kuten Mikko Pylkkäsen, joka sai opin parhaiten käytännön kautta. SISÄLTÖ Paperiliitto ?/???? | ? Paperiliitto Julkaisija Paperiliitto r.y. Päätoimittaja Petri Vanhala Toimitussihteeri Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Ulkoasu ja taitto Reima Kangas, Taitengra? a ky Lehden aineistot: tiedotus@paperiliitto.? Osoite Paasivuorenkatu 4-6 A, 6. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700, Fax 09-701 2279 Sähköposti etunimi.sukunimi@paperiliitto.? Internet www.paperiliitto.? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.? Tilaushinta (10 numeroa) 20 euroa Osoitteenmuutokset jasenrekisteri@paperiliitto.? ISSN 0356-0708 Paino Forssa Print Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enson Veitsiluodon tehdas. Holiday Club -lomaetu jäsenille Hae nyt Paperiliiton jäsenille räätälöityä loma-etua, haettavissa viikot 23–52/2015. Hakuaika on ajalla 6.–30.3.2015. Lomaviikot arvotaan hakijoiden kesken 1.4.2015. HOLIDAY CLUB KATINKULTA Golfharju 62 m 2 , 1 mh, 2+2:lle vkot 23–32, 42–43, 52 475 €/vko vkot 33–41, 44–51 375 €/vko Katinkultaniemi 52 m 2 , 1 mh, 4+2:lle vko 31 450 €/vko vkot 41, 44, 47, 51 350 €/vko Katinkultaniemi 67 m 2 , 2 mh, 6+2, vkot 48–49 400 €/vko Katinkullan kiinteistöt 43,m 2 , 1 mh, 2+2:lle vko 26 400 €/vko vkot 38, 40, 43 300 €/vko Katinkullan kiinteistöt 52,5m 2 , 1 mh, 2+2:lle vkot 24–25 400 €/vko vkot 37–38, 41, 46–47, 51 300 €/vko Katinkullan kiinteistöt 82,5 m 2 , 2 mh, 6+2:lle vkot 44–46 400 €/vko HOLIDAY CLUB SAIMAA Anttilankaari 68 m 2 , 2 mh, 4+2:lle vkot 23–32, 42–43, 52 475 €/vko vkot 33–41, 44–45, 48–51 375 €/vko HOLIDAY CLUB SAARISELKÄ Tirrolampi 40 m 2 , 1 mh 3+2:lle vko 52 400 €/vko vkot 41, 44–47 300 €/vko HOLIDAY CLUB TAMPERE Kimallus 76m 2 , 2 mh, 4:lle vkot 48–50 350 € /viikonloppu pe–ma (3 vrk) 300 €/arki ma–pe (4 vrk) HOLIDAY CLUB PUNKAHARJU Hiekkaharju 58 m 2 , 1 mh, 2+2:lle vkot 44–51 300 €/vko Lisätietoja kohteista ja hakemisesta löydät holidayclub.fi/yrityspalvelu Kirjaudu käyttäjätunnuksella: paperiliitto ja salasanalla: lomavaraus Holiday Club Yrityspalvelu puh. 030 687 0400 (arkisin klo 9–16) yrityspalvelu@holidayclub.fi Loma kuten haluat Paperiliittolehti 230x297_0215.indd 1 12.2.2015 15.31 Jukka Koskinen Onko työnantaja painostanut sopimaan heikennyksistä? 6 ?Sopimisen ja sopimusten rajat ovat koetuksella työpaikoilla. 72 % ei 9 % en osaa sanoa 19 % kyllä 02-3_sisältö.indd 3 25.2.2015 12:55:40
4 | Paperiliitto 2/2015 S opimus eläkeiän nostosta. Palkkojen nollaratkaisut. Työpaikalla paikallisesti sovitut isot muutokset. Ei niitä riemunkiljahduksin ole vastaan otettu, mutta joustettu on siltikin. Nämä saavutukset työnantajapuoli ja moni oikeistopoliitikko tuntuu täysin unohtaneen, kun väittävät, ettei ayliike ei pysty uudistumaan eikä sopimaan, liike on dinosaurusajassa ja mitä kaikkea ne keksivätkään. Neuvottelujärjestelmän uudistamista pohtineen työryhmän työsarka oli alusta lähtien hyvin vaikea. Työryhmä perustettiin osana toissa syksynä syntynyttä työllisyysja kasvusopimusta. Vaikeaksi työryhmän työn tekivät ennen kaikkea työnantajien epärealistiset tavoitteet. Tai oikeastaan, mitä pidemmälle neuvottelut etenivät, sitä selvempänä korostui työnantajien ainoa tavoite: hyvitysja lakkosakot haluttiin niin suuriksi, että työntekijöillä ei enää ole varaa ilmaista mieltään. Työntekijäpuolella tuli raja vastaan, sillä vastineeksi ei tarjottu mitään. Vain kielikuvia jämähtäneisyydestä ja kyvyttömyydestä uudistua. Työntekijöiden puolella pöydällä olleet työnantajan tulkintaetuoikeuden rajoittaminen, turvaamistoimista luopuminen ja alipakkauksen kriminalisointi saivat työnantajien mielestä jäädäkin pöydälle. Niinpä pöytä oli niin pahasti kallellaan, että SAK:n hallitus totesi yksimielisesti neuvottelut loppuun käydyksi. On erittäin todennäköistä, että työnantajat eivät tule haaveistaan luopumaan ja että keskustelut lakkosakoista ja työtaisteluoikeudesta jatkuvat. Tähän myös me paperiliittolaiset valmistaudumme. ? P Sopimus, joka ei syntynyt vastarannan supi pääkirjoitus On erittäin todennäköistä, että työnantajat eivät tule haaveistaan luopumaan. kuorimo Kyllä siellä mettä vilisee, kun starttaan kaasuturbiinini. Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuva Miisa Kaartinen M etsäteollisuus työllistää tänäkin vuonna tuhansia kesätyöntekijöitä. Sekä UPM, Stora Enso että Metsä Group kertovat kukin ottavansa noin tuhat kesätyöntekijää. Näiden kolmen lisäksi neljä muuta paperiliittolaisten työnantajaa ovat mukana Vastuullinen kesäduuni-kampanjassa. Hyvän kesätyön periaatteisiin kuuluu kampanjan mukaan perehdytys ja ohjaaminen. – Perehdyttämiseen panostamme, oli sitten kysymys uudesta tai meillä aiemmin olleista kesätyöntekijöistä. Perehdytämme paitsi kokonaisvaltaisesti yritykseen ja työturvallisuuteen myös tietoturvaa koskeviin asioihin, kuten miten toimia työpaikalla älypuhelinten ja muiden mobiililaitteiden kanssa, luonnehtii Metsä Groupin henkilöstön kehittämisasiantuntija Matti Simula. Perehdytys on esimiehen vastuulla. Käytössä on perehdytyslomake, joka avulla olennaiset asiat käydään läpi kohta kohdalta. Ensimmäiselle työviikolle suunnitellaan usein ohjelma, johon on merkitty, kuka vastaa mistäkin perehdytysalueesta. Kesätyönhakijoiden tarkkaa lukumäärää Metsä Group ei julkista, mutta Simula pitää hyvää hakemusmäärää osoituksena siitä, että tietoisuus alan työpaikoista on kasvanut. Simula lisää, että kesätöihin haetaan Metsä Groupiin muistakin kuin teknisten alojen opinnoista, sillä tarjolla on varsin monenlaista osaamista edellyttäviä tehtäviä. Kesäksi metsäteollisuuteen Vastuullinen kesäduuni perehdyttää tehtävään ja alaan. 4-5_kuorimo.indd 4 25.2.2015 14:24:44
Paperiliitto 2/2015 | 5 kuorimo silppua Vakiduuni sai liikkeelle Kansanliike: Operaatio Vakiduuni on kerännyt puolessatoista kuukaudessa yli 13 000 kannattajaa kansalaisaloitteelle nollatuntisopimusten kieltämisestä. Operaatio Vakiduunissa uskotaan, että Suomessa kaikilla on oikeus tasa-arvoiseen kohteluun ja mahdollisuus parempaan työtä tekemällä ja itseään kehittämällä. Operaatio Vakiduuni haluaa kieltää lailla nollatuntisopimukset määrittämällä osa-aikatyöhön vähintään 18 tunnin viikkotyöajan ja täsmentämällä työsopimuslain edellytyksiä työajan määritelmästä. Tarkoitus on näin parantaa osa-aikatyöntekijöiden työajan ja ansiotason ennustettavuutta sekä työsuhdeja sosiaaliturvaa. Kansalaisaloitetta varten kannattajia tarvitaan 50 000 heinäkuun puoliväliin mennessä. Lisätietoja: operaatiovakiduuni.fi tai www.kansalaisaloite.fi. Vahva voi tukea heikompaa Kampanja: Vahvan tehtävä on tukea heikkoja, muistuttaa SASKin kampanja. On kaikkien etu, että työpaikoilla maksetaan elämiseen riittävää palkkaa – myös kehitysmaissa. Liittymällä SASKin eli Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen lahjoittajaksi voi tukea heikossa asemassa olevia työntekijöitä köyhissä maissa. Lahjoitusvaroilla tuetaan hanketyötä kehittyvissä maissa. SASKilla on käynnissä useita kymmeniä kehitysyhteistyöhankkeita Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Hankkeiden tavoitteena on lopettaa työvoiman halpamyynti sekä taata työntekijöille turvalliset ja inhimilliset työolot. Lisätietoja: lahjoita.sask.fi. Oikaisuja Viime lehdessä 1/2015 sivulla 4 julkaistussa uutisessa oli väärä toimittajan nimi. Tekstin teki Tiina Suomalainen. Saman lehden sivulla 30 julkaistussa keilakisan kuvassa on Rainer Nyman Kotkasta, ei Taisto Tammelin, kuten kuvatekstissä mainitaan. Odotukset selviksi Perehdyttäminen on parhaimmillaan tehokas jakso, jonka jälkeen kesätyöntekijät ovat valmiita työtehtäviin. – Tyhmiä kysymyksiä ei ole, kysyminen kannattaa. Työtehtävissä ei kannata hosua, vaan miettiä, mikä on oikea ja turvallinen tapa tehdä, evästää Simula. – Kesätyöntekijät ovat työssään vastuullisia siitä, että oma työ tulee tehdyksi. Nuoren on hyvä tietää, mitä häneltä odotetaan, mutta myös se, miten hänen työnsä vaikuttaa tiimin työhön ja isompaan kokonaisuuteen. Tämä lisää motivaatiota ja antaa omalle työlle merkitystä, Simula summaa. Turvallisuus tärkeää Tampereella sijaitsevalle Metsä Board Takon tehtaalle otetaan 40 kesätyöntekijää. Tehtaan perehdytyksestä on aiempina kesinä annettu hyvää palautetta. Turvallisuusasioiden omaksumista kertoo sekin, ettei viime kesän sijaisille sattunut työtapaturmia. Takon massaosaston työntekijä Tuomo Järvinen on yksi viime kesän lomittajista ja pääsi juuri sinne, minne halusikin töihin. Ennen kesätöiden alkua hän oli samalla osastolla työssäoppimisjaksoilla ja valmistui prosessinhoitajaksi. Lomakkeiden täyttö tuli tutuksi jokaisen työhöntulon yhteydessä. – Perehdytys oli järjestelmällisesti hoidettu. Samoja asioita tuli käytyä läpi moneen kertaan, mutta näin ne jäivät mieleen, eikä oletettu, että asia olisi tullut toisessa yhteydessä esiin. Kun lisäksi eri vuorojen perehdyttäjät olivat eri henkilöitä, opin myös erilaisia tapoja tehdä sama työ, ja voin valita niistä itselle sopivimman, Järvinen kiittää. Ja kertauksesta on Järvisen mielestä sekin hyöty, että tärkeät asiat, kuten turvallisuus, tulevat myös ymmärretyksi. ? P Kesäksi metsäteollisuuteen ?Paperiliitto haastaa mukaan M oni paperiliittolainen työpaikka on mukana Vastuullinen kesäduuni 2015 -kampanjassa. Mukana yli 160 yrityksen joukossa ovat esimerkiksi Amcor Flexibles, DS Smith, Kotkamills, Metsä Group, Stora Enso, UPM ja Walki. Paperiliitto haastaa myös muut työnantajat osallistumaan kampanjaan ja sitoutumaan Hyvän kesätyön periaatteisiin: ? hyvä hakijakokemus ? mielekäs työ ? perehdytys ja ohjaaminen ? oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus ? kohtuullinen palkka ? kirjallinen työsopimus ja todistus Viime keväänä prosessinhoitajaksi valmistunut Tuomo Järvinen sai kesätyölle Metsä Boardin Takon massaosastolla jatkoa vuodeksi. ” Työtehtävissä ei kannata hosua, vaan miettiä, mikä on oikea ja turvallinen tapa tehdä.” 4-5_kuorimo.indd 5 25.2.2015 14:24:44
6 | Paperiliitto 2/2015 Silppua Uusi keskusjärjestö –hanke etenee Ammattiliitot: Ammattiliittojen kokous päätti Uusi keskusjärjestö –hankkeen organisoinnista ja aikataulusta helmikuun puolivälissä. Kokoukseen mennessä 44 ammattiliittoa Paperiliitto mukaan lukien ilmoitti osallistuvansa selvitystyöhön. – Paperiliitto haluaa olla mukana vahvistamassa ja uudistamassa ay-liikettä. Mahdollisen uuden järjestön kautta pystymme paremmin vaikuttamaan muun muassa lainsäädäntöön ja niihin poliittisiin päätöksiin, jotka vaikuttavat jäsentemme jokapäiväiseen elämään, perustelee Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala. Hankkeelle valittiin ohjausryhmä, joka koostuu 14 liiton edustajasta ja kahdesta keskusjärjestöpuheenjohtajasta. Kevään aikana valitaan hankkeen projektipäällikkö sekä määritellään keskusjärjestön strategia ja perustehtävät. Syksyllä työryhmät valmistelevat päätösesitykset toiminnoittain. Tavoite on, että uuden keskusjärjestön toiminta alkaa vuoden 2017 alussa. Selvitystyössä mukana olevat liitot edustavat noin 1,7 miljoonaa palkansaajaa ja yksinyrittäjää. Biotalous tarvitsee kunnon teitä Vetoomus: Viisitoista edunvalvontajärjestöä, Paperiliitto mukaan lukien, vetoaa teiden parantamisen puolesta: – Mikäli tieverkosta ei huolehdita, on se uhka Suomen biotalouteen perustuvalle kasvulle. Alemman tieverkon pullonkaulojen poistamiseen tarvitaan lisärahoitusta. Näin saavutetaan merkittävät säästöt biotalouden elinkeinoille ja luodaan mahdollisuudet Suomen biotalousstrategian mukaiselle talouden ja työllisyyden kasvulle. Järjestöt vaativat esitetyn 200 miljoonan euron tasokorotuksen lisäksi noin 50 miljoonan euron vuotuista lisäystä alemman tieverkon ylläpitoon. Lisäksi yksityisteiden vuosittainen avustustaso on nostettava nykyisestä 5:stä noin 30 miljoonaan euroon. Koko vetoomus luettavissa www.paperiliitto.fi. Kuorimo Liitot vaativat teiden parantamista. 12 3r f Eeva Eloranta-Jokela S AK:laisista luottamushenkilöistä lähes joka kolmas kertoo työnantajansa rikkoneen työpaikalla noudatettavia lakeja ja sopimuksia. SAK:n tammikuussa tekemä kyselyn tulos on samaa luokkaa kuin vuosi sitten. Liki joka toinen eli 47 prosenttia kyselyyn vastanneista totesi myös, että yhteistoimintaneuvottelujen tulokseen on vaikeaa puuttua. Vastaajista 15 prosenttia puolestaan kertoi, että työnantaja on voinut suoranaisesti painostaa työntekijöitä ja luottamushenkilöitä heikennyksiin. – Ilmapiiri työpaikoilla on kireä. Paikallinen sopiminen ei toimi kunnolla, ja isossa osassa on enemmän tai vähemmän kyse työnantajan sanelusta, SAK:n työja elinkeinojohtaja Matti Tukiainen arvioi. SAK:n kyselyyn vastasi 1 017 luottamushenkilöä ja työsuojeluvaltuutettua. Vähättelyä ja rikottuja lupauksia Puhtaita eivät ole jauhot kaikilla Paperiliitonkaan työpaikoilla. Kun Paperiliitto-lehti kysyi pääluottamusmiehiltä sähköpostitse, rikkooko työnantaja heillä lakeja ja sopimuksia, muutama vastasi myöntävästi. Muutama totesi myös, että noudatetaan rimaa hipoen ja tulkintoja hyväksi käyttäen. Vastauksissa esiin tuli samoja ongelmien aiheuttajia, mitä SAK:n kyselyssä: ylityökorvaukset, työajat sekä tietojen antaminen luottamusmiehille. Sähköpostikyselyyn vastasi noin joka 10. pääluottamusmies. Todennäköisesti kyselyyn vastasivat juuri ne, joiden työpaikoilla myös ongelmat ovat räikeimpiä. Yksi kokenut pääluottamusmies totesi vastauksessaan, että yhä useammin tarvitaan Paperiliiton toimiston apua asioitten selvittelyssä. ? P Taantuma koettelee sopimisen ja sopimusten rajoja. Likaisin jauhoin Paperiliittolaiset luottamusmiehet: Mitä rikottu? ? työaikalakia ? työehtosopimusta ? yksityisyyden suojaa ? työnantaja ei käytä työehtosopimusta ? määräaikaisten työsuhteiden perusteeton käyttö ? ei sovita asioita yhteistoiminnassa vaikka pitäisi ? paikallinen sopiminen sanelua ? työturvallisuuslakia ? hätätyömääräyksiä Miten suhtauduttu? ? vähättelyä ? asioiden hoitoa lykätty ja pitkitetty ? syrjintää ja eriarvoisuutta ? laiminlyöntejä muun muassa työturvallisuudessa ? halua purkaa sopimuksia ? tietoja ei saa, jos ei erikseen pyydä ? uhkailua, painostamista ? kohdat, joissa on tulkinnan varaa, käännetään työnantajan eduksi ? kielteisen suhtautumisen jälkeen asioita myös korjattu Luottamustehtävien hoitaminen on muuttunut viime vuosina... Riita-asiat työpaikalla ovat... Onko työpaikalla käyty vuoden aikana yt-neuvotteluja irtisanomisista tai lomautuksista? Onko työnantaja rikkonut sopimuksia tai lakeja? 56 % ei 16 % en osaa sanoa 53 % ei muutosta 60 % ei muu tosta 39 % vaikeam maksi 28 % lisään tyneet 47 % ei 53 % kyl lä 8 % helpom maksi 12 % vähen tyneet 28 % kyllä Ristiriidat teollisuuden työpaikoilla SAK:n luottamushenkilöpaneeli, tammikuu 2015 SAK:n luottamushenkilökyselyn tulokset: www.sak. fi/aineistot/ tutkimukset/ luottamushenkilopaneeli/ ristiriidat-saklaisilla-tyopaikoilla-2015-02-11 6-7_kuorimo.indd 6 25.2.2015 12:52:40
Paperiliitto 2/2015 | 7 Diktatuurista diktatuuriin V uosikymmeniä sitten liikkui aina suurkilpailujen alla urbaanilegendoja siitä, että totalitäärisesti johdetuissa valtioissa urheilijoita uhattiin karkotuksilla tai jopa koko perheen surmaamisilla, mikäli menestystä ei tulisi. Mietin jo silloin, miten tuollainen tieto voisi millään järjellisellä tavalla motivoida kolmatta yritystään odottavaa seiväshyppääjää tajuntaalaajentaviin suorituksiin. Yksi on kuitenkin tähän Rima tuli kyllä alas. Juha Koivisto Vastaava lakimies Suoraa puHETTa rankaisemisen työturvallisuuteen liittyvistä asioista, joihin se lähtökohtaisesti on itse syypää. Samaan aikaan yhtiö on ilmoittanut taseensa nousseen ennätyskorkealle tasolle. Kaikesta näkee, että turhasta inhimillisyydestä riisuttu kone voittaa yhteiskuntavastuulöpinät mennen tullen. Rampojen työntekijöiden kautta maksumieheksi joutuva valtiokin voi vierestä todeta, että ”Rima tuli kyllä alas, mutta ei se mitään.” ? P uskollisesti uskonut. UPMKymmene Oyj aloitti marssilaulun soidessa työntekijöidensä järjestelmällisen Kuorimo Kuorimo Eri passilla, samoilla ehdoilla EU-tuomioistuin: Ulkomailta lähetetyn työntekijän on saatava samat tes:n mukaiset edut kuin suomalaistenkin. Teksti Eeva Eloranta-Jokela M istä tahansa maasta Suomeen tulevan yrityksen työntekijät ovat työehtojen suhteen samalla viivalla kuin suomalaiset kollegansa. Palkka on maksettava suomalaisen yleissitovan työehtosopimuksen mukaan. Tähän tulokseen tuli Euroopan unionin tuomioistuin eli EUT ennakkoratkaisussa, joka koski Puolasta Suomeen lähetettyihin työntekijöihin noudatettavia palkkamääräyksiä. Toisessa EU-valtiossa toimivan yrityksen on maksettava Suomeen lähettämilleen työntekijöille suomalaisen työehtosopimuksen palkkaryhmittelyn mukaisen peruspalkan lisäksi myös työehtosopimuksessa sovitut muut edut, kuten lomarahat, päivärahat sekä matka-ajan palkan. Pelkkä palkkataulukon alimman palkan noudattaminen ei riitä. SAK:n ja ammattiliittojen EU-edunvalvontaprojektin lakimies Jari Hellsten pitää päätöstä merkittävänä koko Euroopan kannalta. Ratkaisu vaikuttaa suoraan siihen, millä ehdoilla ulkomaiset yritykset voivat toimia toisessa EU-maassa. – EUT:n ratkaisu vahvistaa samalla suomalaista, yleissitoviin työehtosopimuksiin perustuvaa sopimisen mallia. Toisenlainen tulos olisi mahdollistanut kilpailun työntekijöiden palkkaehdoilla ja syönyt kotimaisen työvoiman mahdollisuuksia menestyä tarjouskilpailuissa, Hellsten sanoo. Jäsenyydestä etua Sähköliitto nosti kanteen yhteensä yli 6,5 miljoonan euron palkkasaatavista puolalaiselta yritykseltä, joka kieltäytyi maksamasta palkkoja suomalaisen työehtosopimuksen mukaan. Yritys oli palkannut Olkiluoto 3:n rakennustyömaalle määräaikaisesti 186 puolalaista sähköasentajaa. Satakunnan käräjäoikeus pyysi EUT:lta ennakkoratkaisua siitä, miten lähetettyjä työntekijöitä koskevan EU-direktiivin vähimmäispalkan käsitettä on tulkittava. Tästä eteenpäin jokainen yritys, myös EU:n ulkopuolelta tuleva, joutuu perustamaan hinnoittelunsa suomalaisten työehtojen edellyttämään tasoon. – Voidaan olettaa, että tämän päätöksen jälkeen kielletyillä työehdoilla toimiminen ja urakoista kilpaileminen epäterveellä tavalla vaikeutuu merkittävästi ja rehellisesti toimivien yritysten kilpailuasema helpottuu, toteaa Hellsten. Työntekijöiden palkkasaatavien perimisen osalta EUT katsoi, että puolalaisilla työntekijöillä on ollut oikeus siirtää palkkasaatavansa Sähköliiton perittäväksi, vaikka Puolan kansallisessa lainsäädännössä tällainen siirto nimenomaisesti kielletään. ? P Mauri Helenius Nokialle ei kovia irtisanomisia SCA:n Nokian tehtaan vähennykset tuotannosta toteutuvat kokonaan niin sanotusti pehmein keinoin. Teksti Eeva Eloranta-Jokela R uotsalaisomisteinen SCA vähentää 8 miljoonan euron säästötavoitteen vuoksi Nokian pehmopaperitehtaalta 34 tuotannon työpaikkaa. Toimihenkilötehtävistä vähennys on yhteensä 16. Kun ruotsalaisomisteinen SCA marraskuussa aloitti yhteistoimintaneuvottelut säästöistä, työpaikkojen vähennystarve arvioitiin enimmillään 80 henkilöksi. Vähennykset eri henkilöstöryhmistä jäivät yhteensä 50:een, sillä yt:n kuluessa löydettiin muita vaihtoehtoja. Lisäksi sovittiin, että vuorotyötä tekevien työaikamuoto muuttuu 37:sta 36:een. Vapaaehtoisia löytyi Työntekijöistä eläkeputkeen oli valmis lähtemään 10 henkilöä ja vapaaehtoispaketin valitsi 24 henkilöä. – Kiinnostusta pakettiin saattoi lisätä tuo työaikamuodon muutos. Keskeytyvä muoto 36 voi olla todella hankala perheen ja työn yhteensovittamisen kannalta, jos perheessä molemmat vanhemmat tekevät vuorotyötä. Päivähoitokin on ehkä järjestettävä uudelleen, perustelee pääluottamusmies Mika Lehtonen. Myös muita henkilöstöryhmiä koskevat vähennykset toteutuvat vapaaehtoisjärjestelyin ja määräaikaisia työsuhteita päättämällä. Toimihenkilöiden määrä vähenee 10:llä ja ylempien toimihenkilöiden 6:lla. Jalostelinja ei jatka Yt:n kuluessa jalostelinjan lakkautukselle ei vaihtoehtoa löytynyt. Yksi paperikoneista oli tarkoitus sulkea väliaikaisesti, mutta sen käynti jatkuu tilaustilanteen mukaan. Työaikamuoto muuttuu maaliskuun toiselta viikolta. Muutos 37:sta 36:een tarkoittaa, että koneet käyvät edelleen kolmessa vuorossa mutta aiemman seitsemän päivän sijasta kuutena päivänä maanantaista lauantaihin. Työaikamuodon muutoksesta saatava hyöty epäilyttää. – Muutos voi laskelmissa osoittaa säästöä, mutta miten saada koneelta ulos vaaditut tonnit, ihmettelee Lehtonen. Yt:ssä sovittiin myös lomautuksista. Vuorotyötä tekevät tuotannon työntekijät lomautetaan yhteensä neljäksi viikoksi. Myös johtoryhmä on sitoutunut kahden viikon lomautukseen. ? P SCA vähentää Nokian tehtaalta 34 tuotannon työpaikkaa. Passin kannen värillä ei ole merkitystä, vaan työehdot määräytyvät työntekomaan yleissitovan työehtosopimuksen palkkamääräysten mukaan. 6-7_kuorimo.indd 7 25.2.2015 12:52:41
? | Paperiliitto ?/???? KUORIMO SILPPUA Uusi sellutehdas suunnitteilla Investointi: Suomalaisomisteinen Finnpulp Oy suunnittelee uuden havusellutehtaan perustamista Suomeen. Parhaana tehdaspaikkakuntana yhtiö pitää Kuopiota. Metsäteollisuustaustaisten yksityishenkilöiden omistama yhtiö aikoo rakentaa Suomeen maailman moderneimman ja suurimman havusellutehtaan. Tehtaan tuotantokapasiteetti olisi 1,1 miljoonaa tonnia havusellua, 60 000 tonnia mäntyöljyä ja 0,8 TWh biosähköä valtakunnan verkkoon. Hankkeen budjetti on 1,4 miljardia euroa. Rahoituksesta neuvotellaan kotimaisten ja kansainvälisten sijoittajien kanssa. Työ kohti investointipäätöstä alkaa ympäristövaikutusten arvioinnilla kuluvana keväänä. Finnpulp aikoo hyödyntää pitkäkuituisen havusellun kasvavaa kysyntää samaan aikaan, kun Suomen nykyisen sellutuotannon teknologia on vanhenemassa. Yhtiön mukaan puuta riittää, vaikka myös muut suunnitteilla olevat selluteollisuuden investoinnit toteutuvat. Hanketta on valmisteltu vuodesta 2012. Biotuotetehdas sai ympäristöluvan Metsä Fibre: Äänekosken biotuotetehtaan pohjustus eteni, kun aluehallintovirasto myönsi Metsä Fibren suunnittelemalle tehtaalle ympäristöluvan. Virasto myönsi samalla vesilain mukaisen luvan tehtaan vedenottoon Ympäristölupa annettiin Metsä Fibre Oy:n biotuotetehtaalle, kuoren kuivaukselle ja kaasutuslaitokselle, mädättämölle, integraatissa syntyville jätevesille ja Metsä Board Oyj:n jätevedenpuhdistamolle. Luvan mukaan biotuotetehtaan jätevedenpuhdistamolle voidaan johtaa myös Äänekosken yhdyskuntajätevedet. Biotuotetehtaalla aiotaan valmistaa valkaistua sulfaattisellua noin 1,3 miljoonaa tonnia vuodessa. Laitosalueella sijaitsee nykyisin sellutehdas, jonka tuotantokapasiteetti on noin 0,5 miljoonaa tonnia vuodessa. Nykyinen tehdas lopettaa toimintansa ja puretaan, kun uusi tehdas valmistuu. Metsä Fibreltä odotetaan lopullista päätöstä tehtaasta vuoden alkukuukausina. Teksti ja kuvat Matti Ronkainen R uotsalaisomisteinen, Tukholman pörssissä noteerattu, Bong-konserni on viemässä kirjekuorien valmistuksen Suomesta. Käynnissä olevissa ytneuvotteluissa on pohjana Bong Suomi Oy:n tulosparannusja rakennemuutosohjelma: Kaavin tehtaan sulkeminen – lopputili 39 työntekijälle ja viidelle toimihenkilölle, Pirkkalan jälkipainosta lopputili kolmelle työntekijälle ja yhdelle toimihenkilölle, Vantaan ja Pirkkalan myyntitoiminnoista lopputili neljälle toimihenkilölle sekä koko muun henkilöstön lomauttaminen tämän vuoden aikana 25 päiväksi. Yt-neuvottelut alkoivat helmikuun alussa. Valmista pitäisi olla maaliskuun puolivälissä. – Neuvottelut sujuvat, sanoo Kaavin tehtaan pääluottamusmies Antti Saarikko, eikä juuri muuta voikaan sanoa. – Edellisen kerran oli asiallista, Antti viitKirjekuorien valmistu uhkaa loppua Suomesta kokonaan. ” Pihallehan tästä joutuu ja sitten putkeen. ” taa viime vuoden prosessiin. Työnantajan tavoitteena oli silloin viiden työntekijän vähennys, mutta irtisanomisilta vältyttiin. Porukka pani likoon lomarahansa, yksi henkilö pääsi eläkeputkeen ja yksi siirtyi yrittäjäksi. Nyt on tietysti ihan eri tilanne. Konserni järjestää toimialaa Kaavin tehtaalla alusta asti työskennellyt Timo Vartiainen, 59, osasi odottaa tällekin vuodelle jotain, mutta koko tehtaan lopettaminen on täysi yllätys. – Tuotanto on pudonnut jonkun verran, mutta töitä on harvinaisen paljon. Koneet käyvät kolmessa vuorossa. Työn vähyyden takia ei koko tehdasta luulisi suljettavan. Kyllä tässä takana on konsernin pyrkimys suurempiin voittoihin, Timo arvelee. Kirjekuorien valmistus loppui viime syksynä Turussa. Taustalla oli markkinoiden supistuminen sekä tanskalaisomisteisen Intermailin rakennejärjestelyt. Suomen kuorimarkkinoille tuli tilaa ja Kaavin tehtaan työt lisääntyivät. Posti ennusti vuodenvaihteessa kirjepostin vähenemistä entisestään. ?Alusta asti Kaavin kirjekuoritehtaalla työskennellyt koneenhoitaja Timo Vartiainen tietää, että tehtaan lopettamisessa on kyse toimialan järjestelystä konsernin johdon toimesta. – Työn vähyyden takia ei koko tehdasta tulisi sulkea. Töitä on ollut harvinaisen paljon, Timo sanoo. KUORIMO putkeen. Kyllä tässä takana on konsernin pyrkimys Kirjekuorien valmistus loppui viime syksynä Turussa. Taustalla oli markkinoiden supistuminen sekä tanskalaisomisteisen Intermailin rakennejärjestelyt. Suomen kuorimarkkinoille tuli tilaa ja Kaavin tehtaan työt lisääntyivät. Posti ennusti vuodenvaihteessa kirjepostin vähenemistä entisestään. Jenny Kekäläinen Bong jakaa potkuja 8-9_kuorimo.indd 8 23.2.2015 15:20:02
Paperiliitto ?/???? | ? KUORIMO KUORIMO Esa Kaitila tutkija, Paperiliitto V uosi 2014 oli listautuneille metsäteollisuusyrityksille erinomainen. Liikevoitot ja käyttökatteet paranivat selvästi ja velkaantuneisuus pieneni. Investointien määrät olivat sen sijaan miinusmerkkisiä edellisvuoteen verrattuna. Viiden listautuneen metsäteollisuusyrityksen liikevoitot ennen kertaluonteisia eriä olivat keskimäärin noin 24 prosenttia suuremmat kuin vuonna 2013. Osakekohtainen tulos parani lähes 34 prosenttia ja käyttökate yli 13 prosenttia. Sijoitetun pääoman tuotto nousi 7,7 prosentista 9,8 prosenttiin. Stora Ensoa lukuun ottamatta yritysten nettovelat ja velkaantumisaste pienenivät selvästi. Nettovelkaa yrityksillä oli noin 16 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Tästäkin huolimatta yritykset investoivat hyvin maltillisesti ja tehtyjen investointien arvo laski edellisvuodesta. Toteutuneiden tulosten valossa kaikilla metsäteollisuusyrityksillä on nyt erinomaiset mahdollisuudet investoida. Valtiovalta on pyrkinyt parantamaan yritysten liiketoimintaedellytyksiä eri tavoin. Jo vuonna 2010 voimaan tuli yritysten kansaneläkemaksun poisto ja vuoden 2014 alusta 4,5 prosentin yhteisöveron lasku. Myös työntekijäpuoli on maltillisella ja monivuotisella palkkaratkaisulla sekä selvästi keskeisimpiä kilpailijamaita korkeammalla tuottavuudella ja vähäisemmillä reaalisilla yksikkötyökustannuksilla pyrkinyt mahdollistamaan yritysten investointien toteutumisen. Suomessa paperiteollisuuden työpaikat ovat kuitenkin vuodessa vähentyneet 2,9 prosenttia, kun vastaavasti listautuneiden yritysten konsernitason työpaikat vähenivät ”vain” 1,7 prosenttia. P Varaa olisi TILATSTO NÄKYMÄ 0,4 0,5 0,6 0,7 0,8 Yksikkötyökustannukset Yksikkötyökustannuksen määritelmä: työvoimakustannukset / tuotannon määrä 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2011 2012 Lähde: Eurostat Suomi Ruotsi Itävalta Saksa Yksikkötyökustannukset ovat Suomen massaja paperiteollisuudessa olleet viimeiset 10 vuotta selvästi alemmalla tasolla kuin lähimmissä kilpailijamaissamme, lukuun ottamatta vuotta 2009. Vuonna 2011, Suomessa yksikkötyökustannukset olivat noin 2 prosenttia alemmat kuin Ruotsissa ja lähes 7 prosenttia pienemmät kuin Saksassa ja Itävallassa. TILASTO Melko pian sen jälkeen Bong kutsui väkensä yt-neuvotteluihin. – Tässä rakosessa konsernin johto varmaan uskalsi lähteä lopettamaan tehdasta. Ei ole pelkoa, että kukaan toinen tulee tekemään kirjekuoria. Ei tule uutta Reijo Vättöä, Timo pohtii. Bong on alan jätti Bongilla on toimintaa 15 Euroopan maassa. Suomen markkinoita varten kirjekuoret tuodaan jatkossa muualta. Konserni on alan markkinajohtaja, vastaa oman ilmoituksensa perusteella peräti 70 prosentista Euroopan kirjekuorimarkkinoista ja työllistää 2 700 henkilöä. Bong valmistaa yli 100 miljardia kirjekuorta vuodessa ja tekee reilun kahden miljardin dollarin liikevaihtoa. Yhtiön juuret ulottuvat vuoteen 1737. Martin Bong käynnisti teollisen kirjekuorien valmistuksen 1895. Sitä ennen kuoret tehtiin käsityönä. Investoijille konserni markkinoi itseään kasvavana toimijana keskittyvällä toimialalla. Se lupaa lisätä tuottavuutta ja tehokkuutta konernisynergioita hyödyntämällä sekä panostamalla strategisiin yritysostoihin ja tuokehitykseen. Jatkoaika pehmentäisi Kaavin kirjekuoritehtaan Bong osti vuonna 2004. Tehtaan perusti liikemies Reijo Vättö. Toiminta käynnistyi Uudenkylän teollisuusalueella 3.12.1990 kunnan rakentamassa hallissa Kirjekuorentiellä. Bongilla oli toinen tehdas Tampereella. Se lopetettiin vuonna 2006. Samaan aikaan uudistettiin Kaavin konekanta. Tampereen ja Kaavin vanhat koneet purettiin ja vietiin Venäjälle Kalugaan. – Tulin tänne heti alussa. Ensin oli puolen vuoden kurssi. Työntekijöitä oli alussa 26, heistä viisi on vielä mukana, kertoo Timo Vartiainen. Hän työskenteli aiemmin Juankosken kartontitehtaalla. Paperiliiton jäsenyyttä tulee lokakuussa 37 vuotta. – Työttömiä on täällä ja lähikunnissa ennestään paljon. Muutaman vuoden jatkoaika pehmentäisi tilannetta, kun iäkkäämmät pääsisivät eläkkeelle tai eläkeputkeen. Minä pääsen juuri ja juuri putkeen. Nuoremmille tilanne on hankalampi, varsinkin kun monen puolisokin on työtön. On kouluikäisiä lapsia ja niskassa asuntolainat. Uutta työtä jo etsitty Samana päivänä kun Bong ilmoitti yt-neuvotteluista uutisoitiin Lamituotteen konkurssi – siinä meni 20 teollista työpaikkaa. –Ei tässä mikään romahda, mutta pahalta tuntuu. Lomautuksia on ollut ja jotain on osattu odottaa, mutta koko tehtaan lopettaminen on rajua, sanoo Erkki Kainulainen, 35. Koneenhoitajana 10 vuotta työskennellyt mies on käynyt jo Kuopion suunnalla kyselemässä uutta työpaikkaa. Lähihoitajana työskentelevä Erkin avovaimo on viimeisillään raskaana. Hänellä työpaikka on tiedossa äitiysloman jälkeen. – Kyllä minä uskon, että löydän uuden työpaikan. Sen verran on työkokemusta ja sitä ne työnantajat enemmän katsovat kuin koulutusta, sanoo muovialan ammatillisen koulutuksen omaava Erkki. – Täällä on hyvät koneet ja tilat ja töitä tuntuu olevan paljon. Porukka on hyvä ja epävarmuudesta huolimatta työtä on tehty innolla. Ei näin radikaalia kukaan osannut aavistaa, sanoo 20 vuotta kirjekuoritehtaassa työskennellyt Jenny Kekäläinen, 59. – Työkkärin kautta tähän tulin. Aiemmin olin töissä kaupassa ja mattokutomossa ja välillä työttömänä. Täällä olen tehnyt varastomiehen, apumiehen ja koneapulaisen hommia. Pihallehan tästä joutuu ja sitten putkeen. Ei se herkkua ole tietenkään, mutta parempi kuin monella nuoremmalla, Jenny pohtii. P Kaikilla metsäteollisuusyrityksillä on nyt erinomaiset mahdollisuudet investointeihin. KUORIMO 8-9_kuorimo.indd 9 23.2.2015 15:20:03
Lukivaikeudet 10 | Paperiliitto 2/2015 Toinen lukee, toinen runoilee ja veistää hirsitaloa. Mikko Pylkkänen ja Tuomas Kyngäs huomasivat, että eivät opi asioita muiden tavoin, mutta löysivät kuitenkin oman tavan oppia. Erilaiset oppijat Mikko Pylkkänen lapsuutensa kansakoulussa Ummeljoella. Teksti Tiina Suomalainen Kuvat Jukka Koskinen, Markku Ruottinen L iitu narahtelee, kun opettaja kirjoittaa taululle aakkosia. Pienet koululaiset uurastavat vihkojensa ääressä. Tuoksuu lyijykynä ja pyyhekumi. Aurinko vilkuttaa isosta ikkunasta. 7-vuotias Mikko Pylkkänen istuu paripulpetissa lettipäisen tytön vieressä ja vilkuilee ulos. Soisipa kello pian ja pääsisi välitunnille pelaamaan palloa! Koulussa Mikko tavasi aapista ja laski yhteen omenoita. Opiskelu tuntui kuitenkin vaikealta. Lukeminen kyllä sujui, mutta ainekirjoitusvihko oli aina täynnä punaista, kun opettaja sen palautti. Kirjoittamisen lisäksi päässälaskut takkusivat. – Kun ei oppi mennyt perille, niin ei mennyt perille, sanoo Mikko. Mikko aloitti koulunkäynnin Kymijoen varrella, Ummeljoen kansakoulussa vuonna 1963. Hän oli tavallisesta työläisperheestä. Isä työskenteli Myllykosken paperitehtaalla, mutta kun perhe muutti Anjalan puolelle, vaihtoi isä kunnan palvelukseen talonmieheksi. Äiti työskenteli vanhainkodissa laitoshuoltajana. Sisaruksia Mikolla oli kolme. 10-15_pääjuttu.indd 10 25.2.2015 14:22:19
12 | Paperiliitto 2/2015 Lukivaikeudet Mikko oli ujo poika, joka pysyi mieluummin hiljaa kuin oli suuna päänä. Onneksi luokka oli pieni – poikia oli vain kuusi, tyttöjä hieman enemmän. Kadonneet kirjaimet Eräänä päivänä kolmannella luokalla opettaja pyysi Mikkoa jäämään koulun jälkeen. Mikolle tuli tippa silmään. Kouluun jääminen muiden päästessä kotiin tuntui rangaistukselta. Opettaja istutti Mikon pulpetin ääreen ja kirjoitti taululle sanoja. TAKKI, VAAKA, TULLA, VIIVA, RATTI, KUUMA. Ymmärsikö Mikko, että vokaaleja ja konsonantteja piti kirjoittaa kaksi peräjälkeen? Ei kirjaimia voi jättää välistä. Mikko puristi lyijykynää ja jäljensi sanoja vihkoonsa kieli keskellä suuta. Ei hän osannut sanoa, miksi kirjaimia tipahteli pois. Ei hän edes huomannut, jos jotain puuttui. Tunti siinä vierähti, kun opettaja takoi asiaa Mikon päähän. – Kun pääsin kotiin, siellä oltiin vihaisia. Luulivat, että olin jäänyt jälki-istuntoon. Kerroin, mitä koulussa oli tapahtunut, mutta ei sitä kukaan noteerannut. Joskus myöhemmin Mikon isä tuumasi, että jos ei poika opi, se on opettajan vika. Luokalle hän ei koskaan jäänyt, vaikka numerot eivät päätä huimanneet. Todistuksessa oli vitosta, kutosta ja seiskaa. Ja yksi ysi – liikunta. Urheilusta Mikko sai sellaisia onnistumisen kokemuksia, joita ei muista kouluaineista tullut. – Olin aika hyvä urheilemaan. Hiihdin ja harrastin yleisurheilua – juoksua, pituushyppyä ja kuulantyöntöä. Ykköslajini oli kuitenkin jalkapallo. Käytännön töihin Kansalaiskoulun jälkeen Mikko haki ammattikouluun opiskelemaan asentaja-koneistajaksi. – En osaa sanoa, miksi valitsin juuri sen linjan. Kunhan oli jotain käytännöllistä. Tiesin hyvin, etten ollut lukumiehiä. Ammattikoulu meni rimaa hipoen. Konepiirustus sujui hyvin, mutta matematiikka ja fysiikka tuottivat vaikeuksia. Matikassa Mikko sai ensimmäisenä vuonna ehdot, mutta läpäisi ne. Pajapäivistä Mikko tykkäsi. Pajalla sai sorvata, hitsata ja värkätä kaikkea pientä. Toukokuussa 1974 Mikko valmistui ammattiopistosta. Toisin kuin ylioppilaita, ampuukentältä. Tampella omisti Anjalankosken tehtaat ennen Enso Gutzeitia ja Stora Ensoa. Syksyllä pesti jatkui kuorimolla. – Kotonakin oltiin tyytyväisiä. Sehän oli kuin kultakaivos, kun Tampellalle pääsi. Työ kuorimolla oli fyysistä. Työhön perehdytys sujui näin: ”no niin, tuosta alat tekemään”. Mikko muistelee, että nosturin pukillekin hän kiipesi kylmiltään ja ryhtyi ajamaan. Kuorimopestin piti alun perin olla tilapäinen, mutta se venähtikin liki 40 vuoden mittaiseksi. Töissä ei tarvinnut tuskailla oppimisen kanssa kuten koulussa. Mikko hallitsi hommansa. – Jos jotakin kirjallista piti suorittaa, kuEi hän osannut sanoa, miksi kirjaimia tipahteli pois. ?Oppimisvaikeuksissa on kyse hyvin monimuotoisesta ilmiöstä. Ei ole olemassa kahta samanlaista erilaista oppijaa. ?Mikko Pylkkäselle urheilu oli koulussa lempilaji. mattiin valmistuvia ei erityisemmin juhlittu. – Ei juotu kotona kakkukahveja. Koulussa oli tilaisuus, jossa jaettiin kaikille todistukset ja muutamille stipendejä. Kiitos Mikon silloisen tyttöystävän isälle, Mikolle järjestyi kesätyöpaikka Tampellan 10-15_pääjuttu.indd 12 25.2.2015 14:22:22
Lukivaikeudet Paperiliitto 2/2015 | 13 ten vaikkapa turvallisuuskortti, se hoitui laittamalla raksia ruutuun. Oppimisvaikeudet ovat yleisiä Mikko muistelee, että hän törmäsi sanaan lukihäiriö joskus 80-luvulla. Tuli ahaa-elämys: siksi minun on vaikea kirjoittaa ja laskea. Hän piti oivalluksen kuitenkin omana tietonaan. Nykyään ei puhuta lukihäiriöstä vaan lukivaikeudesta. Termillä halutaan korostaa sitä, että kyseessä ei ole vika, vaan erilainen tapa oppia. Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuden lisäksi oppimisvaikeuksiin kuuluvat muun muassa matematiikan oppimisvaikeus, hahmottamisvaikeudet, keskittymisvaikeudet ja muistiongelmat. Oppimisvaikeuksilla ei ole mitään tekemistä älykkyyden kanssa. Ihminen, jolla on oppimisvaikeuksia, ei ole tyhmä. Hän oppii, käsittelee ja hahmottaa asioita eri tavalla kuin muut. Erilaiset oppimisvaikeudet työelämässä ovat yleisiä. Noin 20–25 prosentilla on jonkinlaisia pulmia oppimisessa. On arvioitu, että SAK:n jäsenillä on enemmän oppimisvaikeuksia kuin suomalaisilla keskimäärin. Se johtuu koulupolusta: jos kokee peruskoulun haastavana, valitsee mieluummin ammattikoulun kuin lukion. Pohjoismaiden yhteisen Oppimisvaikeudet työpaikalla -selvityksen mukaan oppimisvaikeudet työpaikoilla ovat edelleen melko vieras ilmiö, eikä keinoja niiden tunnistamiseksi ja tukemiseksi juurikaan tunneta. Selvityksen kyselyyn vastasi myös paperiliittolaisia luottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja. Aihe koetaan myös arkaluontoiseksi. Tiedon puute synnyttää asenteita ja ennakkoluuloja, ja ne puolestaan ristiriitoja ja sairauspoissaoloja. Jos tietoisuutta oppimisvaikeuksista saataisiin lisättyä, olisi oppimisen haasteita myös helpompi ottaa puheeksi työpaikoilla. Tukea ja oppimisen apuvälineitä on olemassa, mutta selvityksen mukaan niitä on käytössä vain harvalla työpaikalla. Erilainen ja iloinen siitä Paperiliitto-lehden tammikuun numerossa pyysimme lukijoita kertomaan lukivaikeudestaan. Kutsuun vastasi Mikko Pylkkäsen lisäksi oululainen Tuomas Kyngäs, 48. Kyngäs on tunnistanut itsessään sekä lukivaikeuden että piirteitä Aspergerin oireyhtymästä. Tutkimuksissa Tuomas ei ole käynyt, vaan on selvittänyt asioita itse. – Lukivaikeuteni ilmenee kielten oppimisen vaikeutena, hankaluutena muistaa asioita ja käyttää tietokonejärjestelmiä. Aspergerin piirteitä minussa on muun muassa se, että tarkastelen joitakin asioita todella intensiivisesti ja perusteellisesti. Uppoudun niihin täydellisesti. Minussa on myös aistiherkkyyttä. Kun Stora Enson tehtaalla työskentelevä Tuomas kävi koneenhoitajan opin, ei työ sopinutkaan hänelle. Tietokoneiden kautta operointi aiheutti stressiä ja pahaa oloa. – Minulla on huono muisti, ja olen hyvin käytännöllinen ja visuaalinen ihminen. Kun pystyn luomaan mielessäni kuvia, opin. Osasin kyllä homman, mutta jokin konkreettinen siitä puuttui. Konemiehen työssään Tuomas on tyytyväinen. PPK6:lla vallitsee rento henki työntekijöiden kesken. Tuomas ei haikaile muualle. Hän naurahtaa, että on uransa huipulla. Tuomas korostaa, että erilaisuus ei ole hänelle taakka vaan rikkaus. Hän kuuluu mielellään omituisten otusten kerhoon. – Oppiminen on suhteen muodostamista maailmaan. Minä olen ? loso? nen pohdiske?Kansakoulussa Mikko Pylkkäseltä sujui kyllä lukeminen, mutta kirjoittaminen ja päässälasku veivät aikaa. 10-15_pääjuttu.indd 13 25.2.2015 14:22:24
14 | Paperiliitto 2/2015 Lukivaikeudet lija. Minua kiinnostaa erityisesti metafysiikka, joka tutkii olevaisen olemusta ja perussyitä. Minulla on myös vilkas mielikuvitus ja vahva tunneäly ja intuitio. Oppimisen haasteista huolimatta Tuomas on kirjallisesti tuottelias. Hän kirjoittaa muun muassa pakinoita ja runoja. Hän on parhaillaan vuorotteluvapaalla ja toivoo voivansa koota vapaansa aikana runokokoelman. Valinnanvaraa on, sillä runoja on tuhatkunta. Sapattivapaalla Tuomas myös veistää itselleen hirsitaloa. Siinä hän on elementissään: yksin metsän keskellä, mielessä kirkas kuva hirsikehikosta, kädet kiinni työssä. Kirjoita sinä Niin. Kun saisi vain tehdä töitä ilman turhaa säätämistä! Tätä toivoi Mikkokin. 2000-luvun loppupuolella Anjalan paperitehtaalla otettiin käyttöön SAP-toiminnanohjausjärjestelmä. Mikko istui perehdytyskurssilla tehtaan kerhotilassa, ja kuunteli nuoren naisen selostusta. Kaikki meni yli hilseen. Mikko ei kuitenkaan maininnut asiasta kenellekään, sen verran koville tilanne otti. Kuorimon tekniikka oli muuttunut paljon jo aiemmin. Työntekijät kävivät laitetoimittajien koulutuksissa ja loput opittiin tekemällä. Suuri muutos oli tapahtunut vuonna 2004, kun ohjausjärjestelmä muuttui Windows-pohjaiseksi. – Uusi järjestelmä oli kaikille helpotus. Ei tarvinnut enää vääntää nappuloista, vaan valvomoon tulivat näyttöruudut, ja prosessi hoitui hiirellä. Sen oppiminen ei ollut minulle vaikeaa. Mutta nyt valvomoon olivat ilmestyneet tietokoneet, jonne piti kirjata muun muassa kunnossapitokierrokset ja työluvat korjausmiehiä varten. Se kaikki oli Mikolle hepreaa. Mikon puoliso Anneli Pylkkänen muistaa, miten Mikko manasi Sappia kotona. Joskus olivat mennä yöunetkin, kun Mikko vatvoi asiaa. – Minä olen vanhan liiton mies ja koin, että muutoksia alkoi olla liikaa, Mikko puuskahtaa. Sapissa kaikki oli Mikolle vaikeaa – järjestelmään kirjautuminen, oikeiden sivujen klikkailu ja kirjoittaminen. Kuorimon nuoremmat miehet hoitivat kirjaamiset Mikon puolesta. Asiasta ei sen kummemmin puhuttu, vaan kaikki olivat hyvin hienovaraisia. Mikkohan oli kuorimon veteraani, hyvä ja arvostettu työntekijä. – Kyllä minä joskus sanoin, että kirjaatko Mikko kuunteli selostusta. Kaikki meni yli hilseen. ?Tuomas Kyngäs on tutkijaluonne ja samalla taiteellinen sielu, jonka mielikuvitus laukkaa. Hirsitalon rakentaminen ruokkii molempia puolia. ?Mikko Pylkkäsen lukihäiriötä ei töissä otettu vakavasti. Kirjallisissa asioissa kotona auttaa Annelivaimo. 10-15_pääjuttu.indd 14 25.2.2015 14:22:25
Lukivaikeudet Paperiliitto 2/2015 | 15 sinä, kun minulla on tuo lukihäiriö. Taisivat kuitenkin luulla sitä vitsiksi. Kerran Mikko mainitsi oppimisen haasteistaan työnjohtajalle. – Sanoin, että tietokoneiden hallinta on minulle lukihäiriön vuoksi hankalaa. Työnjohtaja kuittasi toteamalla, että mites sinä sitten kotona pärjäät. Etkö muka siellä ole tietokoneella? Olihan Mikolla läppäri kotona, mutta sen käyttö oli yksinkertaista. Muutamalla klikkauksella pääsi lukemaan iltapäivälehdet, tarkistamaan sään ja myynnissä olevat autot. Leppoisia eläkepäiviä Mikko ottaa lukulasit nenältään ja hieroo silmiään. Ikänäkö haittaa, mutta laseihin on vaikea tottua. Olemme Mikon ja Annelin rivitaloasunnossa muutaman kilometrin päässä Anjalankosken tehtailta. Piiput eivät tänne näy, mutta kolina kuuluu. Syksyllä 2013 Mikko valitsi yt-neuvotteluiden yhteydessä työttömyyseläkeputken. 57-vuotiaana hänelle oli kertynyt jo riittävästi työvuosia. Oli aika antaa tilaa nuoremmille. – Muistan vielä ne ajat, kun töihin oli mukava mennä. Loppuvaiheessa niin ei enää ollut. Ilmapiiri tehtaalla oli muuttunut keskustelevasta käskyttäväksi. Arkielämässä Mikon lukivaikeus ilmenee lähinnä niin, että hän välttelee tilanteita, joissa pitää kirjoittaa. Kirjoittaminen on vaivalloista, kun kaikki kirjaimet eivät löydä oikeille paikoilleen. Kirjalliset hommat, kuten lomakkeiden täytöt, ovatkin Annelin vastuulla. – Jos Mikko joskus kirjoittaa jonkun tekstiviestin, hän sysää kännykän minulle, ja kysyy, että onko tämä nyt oikein. Tai sitten sanoo, että kirjoita sinä, Anneli kertoo. Mieluummin Mikko soittaa kuin naputtelee tekstiviestejä. Hän naurahtaa, että tekstareita lähtee vain jouluna, uutena vuotena ja juhannuksena. Päässälaskutaidon puuttuminen ei arkea liiemmin häiritse. Laskimella tai kännykällä on helppo ynnäillä. Sappi ja sen kommervenkit ovat enää muisto vain. Päivät kuluvat leppoisasti. – Aamuvarhaisella voi kääntää kylkeä, kun ei ole mihinkään kiire. Katselemme aamusarjoja telkkarista, Anneli ratkoo ristikoita, minä käyn kävelyja hiihtolenkeillä. Iso asia elämässä ovat Annelin lapsenlapset – 4ja 6-vuotiaat pojat. Ei mene viikkoakaan, ettei lapsenlapsia tavattaisi tai otettaisi yökylään. – Aina heitä on ikävä, Mikko sanoo.? P Katso myös Yle Teeman reportaasi Kun oppiminen ei suju, Yle Areena: areena.yle.fi/tv/1992758 Näin tuet oppimisvaikeuksissa ? Työolosuhteiden järjestelyt eivät vaadi niinkään resursseja, vaan tahtoa. ? Työtehtäviä jaetaan vahvuuksien mukaan ? Työkaveri auttaa vaikeissa vaiheissa ? Perehdytetään huolellisesti ? Järjestetään tarvittaessa rauhallinen tila ? Annetaan lisäaikaa tehtävien hoitamiseen ? Tarjotaan työtä helpottavia apuvälineitä ? Apuvälineisiin voi perehtyä sivulla www. lukiapuvaline.fi Vaikeuksia tietokoneella ? Tietokoneet tuottavat usein haasteita niille, joilla on oppimisvaikeuksia. ? Näytöllä olevaa tekstiä voi olla vaikea lukea. ? Huonon työmuistin takia on vaikea painaa mieleen salasanoja ja erilaisia järjestelmiä. ? Kirjoittaminen voi olla haasteellista hahmottamisja jäsentelyvaikeuksien vuoksi. ? Suositeltu fonttikoko on vähintään 12. Selkeä fontti on mm. Arial. Lähde: Toiminnanjohtaja Varpu Taarna, Erilaisten oppijoiden liitto ? Mikko Pylkkäsen kouluaikoina tukea oppimiseen ei ollut tarjolla kuten nykyisin. Myös työpaikalla oppimisvaikeudet on hyvä tunnistaa ja tarjota sopiva apu. 10-15_pääjuttu.indd 15 25.2.2015 14:22:26
Paperiliitto 2/2015 | 17 Teksti Mari Schildt Kuvat Mikko Nikkinen, Pentti Vänskä, Juha Sinisalo S uomen talous on jämähtänyt paikoilleen, ja maasta on hävinnyt Tilastokeskuksen mukaan vajaat 80 000 teollista työpaikkaa vuosina 2007–2012. Samaan aikaan paperin sekä paperija kartonkituotteiden valmistuksesta hävisi runsaat 7 000 työpaikkaa. Jotain olisi tehtävä, että työn kysyntä ja tarjonta saataisiin kasvuun. Kun kevään eduskuntavaaleissa kansalaiset pääsevät päättämään eduskunnan tulevista linjauksista, SAK kehottaa pitämään mielessä neljä ajatusta, joilla puolustetaan suomalaista työtä. Työtä enemmän 1 SAK haluaisi madaltaa kynnystä ottaa ihminen töihin sovittelemalla yhteen palkkaa ja tukia. Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen yhteistyöllä SAK arvelee löytyvän tapoja parantaa suomalaisten yritysten asemaa maailmanlaajuisilla markkinoilla. Tuloerot pienemmiksi 2 Suomalaisten väliset tuloerot ovat karanneet käsistä vuoden 1995 jälkeen. SAK:n mielestä tuloeroja pystytään lassoamaan parhaiten verotuksella ja hyvinvointipalveluilla. Ammattiliitot nostavat keskiöön lapsiperheet. SAK:n mukaan tilannetta voitaisiin helpottaa, jos päivähoitomaksuja saataisiin alennettua. Vanhempainvapaata ja isyysvapaata pitäisi myös pidentää. Tuottavuus paremmaksi 3 Talouskriisin alkamisen jälkeen tuottavuus on laskenut keskimäärin 1,4 prosenttia vuodessa. – Tarvitsemme lisää kasvuhakuisia ja innovatiivisia yrityksiä. Kasvun esteitä on poistettava lupasääntelystä, rahoituksesta ja verotuksesta. Yrityksille on varmistettava kohtuuhintaista energiaa ja hyväkuntoiset liikenneväylät, SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly listaa. Turvallisuutta työelämään 4 Suomessa sattuu joka päivä keskimäärin 282 työtapaturmaa. SAK:laisista työntekijöistä joka kolmas kokee työnsä terveydelleen haitalliseksi. Siksi SAK haluaa korostaa, että työsuojelun voimavaroja ei saisi enää vähentää. Työsuojelutarkastuksia on SAK:n mukaan lisättävä laadusta tinkimättä. Äänestä työn puolesta! Jokaisella on oikeus hyvään elämään ja työhön. Kevään eduskuntavaaleissa työllisyys ja hyvä työelämä tulevat nousemaan keskeisiksi puheenaiheiksi. SAK on listannut neljä merkittävintä kehittämis kohdetta Suomessa. Tutustu teemoihin paperi liittolaisten mannekiinien avulla. ?Jaakko Pilli pystyi aloittamaan yritystoiminnan tukipaketin ja starttirahan avulla. eduskuntavaalit 16_19_eduskuntavaalit copy.indd 17 24.2.2015 14:28:07
18 | Paperiliitto 2/2015 1. Työtä enemmän Tukipaketti auttoi uudelle uralle L appeenrantalainen Jaakko Pilli ei jäänyt odottelemaan, kun työt paperiteollisuudessa loppuivat. Myllykosken tehtaalta irtisanotuille myönnetty tukipaketti sekä starttiraha auttoivat hänet taksiyrittämisen alkuun. Pilli oli työskennellyt Myllykosken tehtailla höyryvoimalaitoksen lämmittäjänä vuodesta 1979. Ajatus taksiyrittäjyydestä kypsyi pitkän aikaa, ja 1990-luvun lopulla hän otti vapaata sen verran, että lähti kokeilemaan. Silloin mieli vielä muuttui ja hän palasi voimalaitokselle. – Lapset olivat vielä pieniä. Kahdeksan tunnin työpäivä oli parempi kuin 16–20 tunnin työpäivä siinä vaiheessa, Pilli sanoo. Myllykoskihanke menestyi Vuoden 2013 syyskuussa työt UPM:llä loppuivat. Siinä vaiheessa Pilli työskenteli sisäisen siirron avulla Lappeenrannan Kaukaan tehtailla. Ajatus taksiyrittämisestä nousi jälleen pintaan, kun Lappeenrannassa oli taksilupa haettavana. Koska Kaukaalta ei osattu varmasti luvata töiden jatkuvan, hän teki oman päätöksensä: haki taksilupaa ja sai sen. Ammattiliikennöinnin hän aloitti marraskuussa 2013. Pilli sanoo, että hänen saamansa avustukset yritystoiminnan aloittamiseen olivat todella tarpeen. – Kyllä niistä oli hirmuinen apu, että pääsin liikkeelle. Aluksi jouduin tekemään valtavia investointeja, ja rahanmeno oli kovaa. Myös maksut ovat yrittäjällä suuret, hän sanoo. Pilli osallistui myös Kymenlaakson ammattikorkeakoulun Myllykoskelta myötävirtaa -hankkeeseen, joka oli menestys. Hanke löysi työllistymis-, koulutustai muun ratkaisun 44 UPM Myllykosken tehtaalta irtisanotulle työntekijälle. Tulos oli kolme kertaa tavoitetta suurempi. – Viihdyn työssäni. Onhan se erilaista, kuin että olisi kahdeksan tuntia porttien sisäpuolella, Pilli hymyilee. Kyytiin on sattunut entisiä työkavereitakin. – Ihan positiivisessa mielessä ovat kannustaneet. Ovat soittaneet uudestaankin. 2. Tuloerot pienemmiksi Lapsiperhe laskee tarkkaan E uralaisessa Matikan perheessä arki on järjestetty huolella. Äiti Jenni Matikka on palannut tammikuussa hoitovapaalta takaisin työhönsä siistijäksi Jujo Thermalin Kauttuan paperitehtaalle, mutta tekee lyhennettyä työaikaa. Aviomies tekee samassa tehtaassa viittä vuoroa. Tällä järjestelmällä kolmilapsisen perheen kolmivuotias kuopus tarvitsee päivähoitoa vain kymmenenä päivänä kuukaudessa. – Hoitomaksusta tuli juuri päätös. Kelan yksityisen hoidon tuen ja kunnan tuen jälkeen kymmenen päivää maksaa 165 euroa kuukaudessa. On se aika hurja hinta, Matikka miettii. Isovanhemmat hoitavat lasta kyllä mielellään, mutta vanhemmat ovat sitä mieltä, että kolmevuotiaan on hyvä totutella toimimaan myös ryhmässä ikäistensä kanssa. Perheen muut lapset ovat jo varhaisteinejä. Päätösvalta perheille Päivähoitoasiaa pohdittiin perheessä myös silloin, kun Matikan vanhempainvapaa päättyi. Kuopus oli siinä vaiheessa vasta yhdeksän kuukauden ikäinen. Monelle vanhemmalle on järkytys laittaa niin pieni ihminen päivähoitoon. Matikan perhe päätti pärjätä, vaikka hoitovapaa romahdutti äidin tulot 270 euroon kuussa. – Ei olisi huonompi asia, että vanhempainvapaa olisi pitempi, Matikka sanoo. Hän korostaa, että perheellä täytyy säilyä mahdollisuus päättää itse omista järjestelyistään koskien vanhempainvapaata ja hoitovapaata. – Se hoito-oikeuden jakamisasia oli minusta aivan typerä. Että ruvettaisiin määräämään, että äiti saisi pitää tämän verran vapaata ja isä tämän verran. Onneksi se kumoutui. Jos se pienituloisempi äiti olisi lähtenyt töihin ja isotuloisempi isä jäänyt kotiin, niin kyllä moni perhe olisi joutunut viemään lapsen siinä kohdin hoitoon, hän sanoo ja jatkaa: – Se on jaksamisen kannalta tärkeää, eteduskuntavaalit ?Eero Ahonen on tyytyväinen Savon Sellun nykyiseen omistajaan, joka on investoinut tehtaaseen. 16_19_eduskuntavaalit copy.indd 18 24.2.2015 14:28:08
Paperiliitto 2/2015 | 19 tä saa itse päättää, mikä on oman perheen kannalta paras. 3. Tuottavuus paremmaksi Investoinnit käänsivät Savon Sellun nousuun S avon Sellussa on töissä tyytyväisiä ihmisiä. M-Realin jäljiltä entinen lähes konkurssikypsä kartonkitehdas on nyt osa yhtä Suomen kannattavimmista metsäyhtiöistä Powerflute-konsernia. – Ulkomainen omistaja sai tämän tuottamaan, sanoo pääluottamusmies Eero Ahonen. Menestykseen ovat vaikuttaneet monet syyt. Kartongin tekeminen on nyt kannattavampaa kuin kukaan osasi kymmenen vuotta sitten aavistaa. Tai ehkä osasikin. Irlantilainen sijoittaja Dermot F. Smurfit osti tehtaan vuonna 2005 sijoitusyhtiölle, jonka pääomistaja hän on. Sen jälkeen omistaja on investoinut tehtaaseen noin 50 miljoonaa euroa. – Se on vanhaan tehtaaseen erittäin hyvä summa, sanoo tehtaanjohtaja Juha Koukka. Ahonen muistaa hyvin, millaista työnteko oli, kun entinen omistaja oli määritellyt sellun pois ydinliiketoiminnoistaan. Kun usko loppui, loppuivat myös investoinnit. – Tuli venyneitä rautalankoja, joilla korjattiin, hän muistelee. Itse tehtyä rahaa Uudenkaan omistajan aikana investointiraha ei ole tipahtanut taivaasta, vaan on tehtaan väen tekemää. – Täytyy ottaa huomioon, että me olemme itse ansainneet ne rahat. Sekin vaikuttaa asenteeseen: Tiedät, että kun teet hyvin asiat ja teet rahaa, niin osa rahasta sijoitetaan tehtaaseen ja tulevaisuuteen. Sekin pitää yllä positiivista kierrettä, Koukka miettii. Viesti ei ole jäänyt työntekijöiltä huomaamatta. Ahosen mukaan investoinnit ovat helpottaneet työtä monella tavalla. – Ihmisten mieli on sellainen, että kun huomataan, että tällä on tulevaisuutta ja tänne investoidaan, se vaikuttaa mielialaan ja toimintaan, Ahonen sanoo. Nyt tehtaalla keskitytään tekemään parasta laatua ja mahdollisimman paljon. – Silloin se on varmasti helpompi myydäkin tätä tuotetta. Laatu on hyvässä mallissa, Ahonen sanoo. 4. Turvallisuutta työelämään Työturvallisuus tarvitsee tarkastusta T amperelaisessa UPM Raflatacissa on onnistuttu vähentämään sairaspoissaoloon johtaneita työtapaturmia alle puoleen viidessä vuodessa. – Nyt kun on puukot kädessä, pitää aina olla viiltosuojahanskat käytössä. Viiltohaavat ovat nollaantuneet lähes täysin, kertoo työsuojeluvaltuutettu Ari Koskinen. Raflatacissa työnantajakin korostaa työturvallisuuden merkitystä. – Kaikki turvavehkeet on annettu, mitä on tarvittu. Joskus työnantaja yliampuukin näitä asioita, Koskinen sanoo. Joka työpaikalla ei työturvallisuuden perään katsota yhtä huolella. Työsuojelu on jätetty Koskisen mukaan liikaa yritysten oman kiinnostuksen varaan. – Olen ollut täällä hommissa 25 vuotta ja työsuojelupuolella toistakymmentä vuotta sekä kolmatta kautta työsuojeluvaltuutettuna. Olen yhden kerran nähnyt työsuojelupiiristä tarkastajan täällä, hän sanoo. Avi liian tiukoilla? Koskinen kantaa huolta varsinkin lukuisista muista työpaikoista. – Kai ne tarkastajat sitten tulee, kun oikein soittaa, että tulkaas käymään. Mutta kyllä haluaisin, että joku olisi sieltä yhteydessä ja kyselisi, miten menee, hän miettii. Lakien ja ohjeiden noudattaminen unohtuu helposti, jos laiminlyönneistä harvemmin jää kiinni. Jos työturvallisuustarkastuksia pidettäisiin enemmän, se loisi työnantajillekin painetta pitää työturvallisuus siinä kunnossa, että sitä voi hyvillä mielin esitellä. – Arvaan, että Avin puolella on kiristetty niin, että eivät he ehdi. Epäilen niin. Tällä hetkellä Koskinen haluaisi, että kiinnitettäisiin huomiota varsinkin psykososiaaliseen työhyvinvointiin. Ajat ovat sellaiset, että työpaikan menettäminen ja sen uhka painaa ihmisiä. Oireet näkyvät työterveydessä. – Se on aika kovaa rokkia kun vedetään pienemmällä porukalla sama homma. ? P eduskuntavaalit ?Jenni Matikan mielestä vanhempainvapaa saisi olla pidempi. Sylissä Ronja, 3, vieressä aviomies Tero ja Eemeli, 14. Kuvasta puuttuu perheen keskimmäinen lapsi Peppi, 12. ?Ari Koskisen työpaikalla Raflatacilla työnantajakin korostaa työturvallisuuden merkitystä. Näin ei ole kaikkialla. 16_19_eduskuntavaalit copy.indd 19 24.2.2015 14:28:09
20 | Paperiliitto 2/2015 Työpaikka R uskea stanssattu ja nuutattu kartonkiarkki liukuu taitettuna liimakoneen läpi niputettavaksi. Kone suoltaa koteloita kiivasta tahtia. Taina Öhman ja Riikka Niemelä nappaavat kotelot hihnalta, nostavat sidottavaksi ja edelleen pakkauslaatikkoon. Kun lavallinen laatikoita on täytetty, siirtää Erja Kauppila lavan trukilla käärintään ja odottamaan kuljetusta varastoon. Uusi lavallinen kohoaa hyvää vauhtia. . Täällä Takon Kotelotehtaalla Lahdessa kädet joutuvat lujille. Lahdessa valmistuu koteloita niin kotimaan leipomoiden kakuille kuin ulkomaisille kolmioleiville. Kotelonkokoajat Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuvat Eija Valkonen 20-23_kotelotehdas.indd 20 24.2.2015 16:04:06
Paperiliitto 2/2015 | 21 Takon koTeloTehdas – Naisilla taitavat olla raskaimmat työvaiheet, arvelee Taina. Vaihtelua työtehtäviin tulee, jos välillä menee auttamaan vaikka ikkunaliimakoneelle. Vähitellen vähennyksiä Minna Juhola ei välty päivän aikana juoksuaskelilta. Hän työskentelee kartonkiaihioon ikkunakalvon liimaavalla koneella enimmäkseen yksin. Aiemmin koneella oli kaksi työntekijää. Eläkkeelle siirtyneiden työntekijöiden tilalle ei ole otettu uusia, vaan työt on jaettu uudelleen. – Tarvetta uusillekin työntekijöille kyllä olisi, sanoo pääluottamusmies Mikko Torvinen. Väki tehtaalla on vähentynyt luonnollista tietä, eikä ketään ole tähän mennessä vähennetty yt-menettelyn kautta. Lomautuksilta on vältytty, toisin kuin monissa muissa jalostustehtaissa. Tehtaan ?Pekka Tammela on tyytyväinen siihen, että työturvallisuutta koskevia ehdotuksia kuunnellaan. ?Ikkunakalvokonetta hoitaa Minna Juhola. ?Erja Kauppilalle trukin käsittely on tuttu juttu. Uutta on kuitenkin tulossa eli rullien purkua rekoista. ?Mikko Torvisen työpisteen ikkunan takana kolkuttelevat kiskoilla Helsinkiin menevät junat. 20-23_kotelotehdas.indd 21 24.2.2015 16:04:07
22 | Paperiliitto 2/2015 Takon koTeloTehdas VitaeLab maksaa postimaksun E LÄ M Ä TE RV EY S ELÄMÄ TERV EY S EL Ä M Ä T ER V EY S ELÄ MÄ TE RV EYS EL ÄM Ä Tunnus 5017436 00003 VASTAUSLÄHETYS ja saan joka toinen kuukausi kahden kuukauden VitaePro-kapselit. Ensimmäisen lähetyk sen saan tutustumishintaan 15,75 (norm. 31,50). Toimituskulut 3,90 e/lähetys. Tutustumis tarjous koskee uusia asiakkaita. Saan automaattisesti uuden lähetyksen joka toinen kuu kausi, kunnes ilmoitan muutoksesta tai päätän asiakkuuden. Laskun saan tuotteen mukana. Asiakkuuden voit päättää milloin tahansa ja sinulla on 14 päivän täysi palautusoikeus. Kyllä kiitos, ryhdyn VitaeLabin asiakkaaksi NIMI: LÄHIOSOITE: POSTINRO: POSTITOIMIPAIKKA: PUHELIN: SYNTYMÄVUOSI: SÄHKÖPOSTI: (antamalla s-postiosoitteeni hyväksyn että siihen lähetetään VitaeLabin tarjouksia) ALLEKIRJOITUS: (alle 18-vuotiaalta edunvalvojan) Nimija osoitetietoja voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. V P P R P L A 9 1 5 F ? ja saan joka toinen kuukausi kahden kuukauden VitaePro-kapselit. Ensimmäisen ? -50% säästä 15,75 VAIN MEILTÄ TILAA JO TÄNÄÄN EI SITOUTUMISAIKAA Uudistettu VitaePro sisältää nyt entistä enemmän vaikuttavia aineita, jotka on räätälöity juuri lihasten ja nivelten hyvinvointiin. Olemme lisänneet VitaeProhon Boswellia serrataa, joka on tuhansia vuosia Intiassa nivelten hyvinvointiin käytetty kasviuute. Lihaksille tutkitusti tärkeän D-vitamiinin määrä on tuplattu sekä lisätty antioksidantti seleeniä, joka suojaa soluja hapetusstressiltä. VitaePro sisältää nyt ainutlaatuisen ja tehokkaan koostumuksen turvallisia, puhtaita ja tieteellisesti tutkittuja ainesosia. Jäykkä ja kankea olo? Sinulle on nyt hyviä uutisia! UUTTA NIVELILLE Uusi ainesosa Boswellia serra ta auttaa pitämään nivelet viileinä ja miellyttävinä. UUTTA LIHAKSILLE Nyt enemmän D-vitamiinia, joka edistää normaalin lihastoiminnan ylläpitämistä. UUTTA VASTUSTUSKYVYLLE C-ja D-vitamiinin lisäksi nyt myös seleeniä, jotka edistävät immuunijärjes telmän normaalia toimintaa. VÄHENTÄÄ VÄSYMYSTÄ C-vitamiini auttaa vähentämään väsymystä ja uupumusta. SYDÄMELLE Omega-3-rasvahapot (DHA ja EPA) edistävät sydämen normaalia toimintaa. Tutkittu vaikutus sydämelle 250 mg:lla EPA:a ja DHA:ta (2 kapselia/vrk). UUD ISTU NUT -50% VitaePro ® sisältää astaksantiinia, luteiinia, zeaksantiinia, C-, Dja E-vitamiinia, Boswellia serrataa, seleeniä sekä omega-3-rasvahappoja. 92 % käyttäjistä SUOSITTELEE VITAEPROTA! Asiakaskysely 2014, N=834 pitkäaikaista käyttäjää Soita 0206 90030 Ma?pe 8.30?16.30 Paikallispuhelumaksu/MPM Tekstaa TERVEYS 42 numeroon 18333 Normaalihintainen tekstiviesti TILAA HETI! Tilaa netistä: www.vitaepro.? VitaeLab_Paperiliitto_nr2_pd0603_230x297_CR.indd 1 12.02.2015 09:50:49 tuotantopäällikön Maarit Haataisen mukaan tähän on syynä paitsi pyrkimys tehdä pitkäjänteistä työtä, myös turvata työpaikat kiristyneessä kilpailutilanteessa joustavilla työtavoilla. Venyviä käyntejä Työntekijöitä Lahden kotelotehtaalla on 11, toimiston puolella 3. Tehtaalle moni on jäänyt töihin puolivahingossa. Riikka Niemelä tuli pitämään yhtä välivuotta kymmenen vuotta sitten. Minna Juhola tuli neljäksi kuukaudeksi, mutta työuraa on sen jälkeen kertynyt 21 vuotta. Tehdas oli myös hänen äitinsä työpaikka. – Olin jäänyt työttömäksi ja kyselin monesti, löytyisikö täältä töitä. Jonkin aikaa siinä meni, ennen kuin pääsin yhden eläkkeelle jääneen tilalle, Juhola kertoo. Hän nostaa käsin nipun stanssattuja aihioita koneelle, joka syöttää kalvoa ja liimaa kalvon aukon kohdalle ikkunaksi. Erän on tilannut yritys, johon tehtaalla on pitkä asiakassuhde. Koteloihin pakataan kolmioleipiä. Osa Pyrollia Tehdasrakennus valmistui 1940-luvun puolivälin jälkeen. Seinien sisällä on valmistettu puusta monenmoista kuten ovia, ikkunanpuitteita, puolia ja lankarullia. Reino Uusitalo osti tehtaan vuonna 1988 Enso-Guitzeitilta. Tehtaan sivuitse kulkee Helsinkiin menevään rautatie. Radan ympäristöön on viime vuosina rakennettu kerrostaloja ja tehdas on jäänyt suojeltuna rakennuksena niiden kainaloon. Ammattitaitoa ja joustavuutta Tehdas tuottaa keskimäärin yhden kotelon jokaiselle suomalaiselle per kuukausi. Tärkeä osa asiakaskunnasta ovat kotimaiset leipomot. Tuotteista yli 80 prosenttia myydään kotimaahan. Merkittävin vientimaa on Iso Britannia, jonne asiakassuhteet ovat pitkiä. Lahden tehtaan tuotantopäällikkö Maarit Haatainen tuli taloon vuosi takaperin Tampereen tehtaalta. – Meillä on hyvä ja ammattitaitoinen porukka, kodikas yhteisö, Haatainen luonnehtii. Työnantaja arvostaa moniosaamista sekä sitä, että tekijöillä on kokemusta ja että he hallitsevat useita työvaiheita ja eri koneita. Joustavuus näkyy tuotantosalissa monitaitoisuutena ja uusien tehtävien opetteluna. Trukkikuskina toimivan Erja Kauppilan tehtäviin kuuluu tarttua myös siivouskoneen rattiin ja puhdistaa tuotantotilojen lattiat. – Seuraavaksi opettelen rullatrukin ajamista. Tarkoitus on, että alan purkaa rekoista rullalastia, Kauppila selittää ja myöntää, että uusi työ myös hieman jännittää. – Mutta opiskellaan nyt taas uutta. Mutkan kautta tuttuun Mikko Torvinen on tehtaan työntekijöistä viimeksi taloon tullut. Menossa on kuudes vuosi. Pääluottamusmiehenä hän on toista kautta. Mikon tie tehtaalle vei mutkan kautta ja takaisin entisen työpaikan suunnalle. Kun maitotölkkejä valmistanut Elofinn lopetti toimintansa, lähti Mikko Saudi-Arabiaan myytyjen koneiden mukana. Pisimmän ajan hän vietti kuitenkin Tanskassa opettamassa koneen käyttöä toisella samanlaisella koneella. – Siellä työelämä oli melko samanlaista kuin täälläkin, Mikko vertaa. Hän tekee töitä kahdessa vuorossa stanssille. Korkeat vaatimukset Koteloiden valmistuksessa käytetään enimmäkseen kotimaisia kartonkilaatuja. Raaka-aineiden ja tuotteiden valmistusprosessin on täytettävä elintarvikelainsäädännön vaatimukset. Tehtaalla on käytössään laatu-, ympäristöja elintarviketurvallisuusjärjestelmät, kuten muillakin Pyroll-konserniin kuuluvilla tehtailla. Alan kilpailussa tehdas pyrkii pitämään pintansa hyvällä laadulla ja toimitusvarmuudella. – Toivon mukaan tämä vuosi pitää yllä hyvää tilauskantaa ja että suomalaiset kuluttavat, Maarit Haatainen toivoo. Toiveet edellyttävät myös työtekijöiltä kykyä ja halua joustoihin. – On tehtävä yhdessä töitä sen eteen, että töitä riittää, Haatainen sanoo. Haataisen kuvailee Pyrollia työnantajana vakaaksi ja työntekijöitä sitoutuneiksi. Yhtenä kannustimena yhteisen tuloksen tekoon toimisi pääluottamusmies Mikko Torvisen mielestä toisenlainen palkkiojärjestelmä, jota on yritetty parantaa pitemmän aikaa. – Työntekijöiden ja työnantajan yhteinen tavoite on nyt muuttaa palkkion perustetta, jotta järjestelmästä saataisiin nykyiseen verrattuna kannustavampi, Haatainen toteaa. Työkierto avuksi Tuotantopäällikkö Haataisen mukaan työturvallisuus ja työhyvinvointi ovat painopistealueita, joita on tarkoitus kehittää. – Pitää kuitenkin pitää huolta yksikön kannattavuudesta ja hakea myös työkierron, ergonomian ja työskentelytapojen kautta helpotusta työn kuormittavuuteen, Haatainen sanoo. Työsuojeluvaltuutettu Pekka Tammelan mielestä tulevaisuudessa olisi tärkeää tukija liikuntaelinvammojen ennaltaehkäisy, sillä erilaiset krempat aiheuttavat jonkin verran sairauslomia. – Meillä tehdään paljon käsillä töitä, ranteet on kovilla. Sen rasituksen vähentämisessä juuri työkierto on yksi vaihtoehto, Tammela ehdottaa. Työkierto on toistaiseksi jäänyt puheen asteelle, vaikka mukana suunnittelussa on ollut myös työterveyshuolto. Työtaakan helpottamiseen on Mikko Torvisenkin mielessä toinenkin lääke: yksi työntekijä lisää, edes määräaikaisesti. ? P ? Riikka Niemelä (vasemmalla) ja Taina Öhman pakkaavat liimakoneelta tulevat arkistolaatikot käsin. ?Takon kotelotehtaan paikalla jalostettiin alkuun puuta ja myöhemmin kartonkia. ” Seuraavaksi opettelen rullatrukin ajamista.” 20-23_kotelotehdas.indd 22 24.2.2015 16:04:10
Työpaikka VitaeLab maksaa postimaksun E LÄ M Ä TE RV EY S ELÄMÄ TERV EY S EL Ä M Ä T ER V EY S ELÄ MÄ TE RV EYS EL ÄM Ä Tunnus 5017436 00003 VASTAUSLÄHETYS ja saan joka toinen kuukausi kahden kuukauden VitaePro-kapselit. Ensimmäisen lähetyk sen saan tutustumishintaan 15,75 (norm. 31,50). Toimituskulut 3,90 e/lähetys. Tutustumis tarjous koskee uusia asiakkaita. Saan automaattisesti uuden lähetyksen joka toinen kuu kausi, kunnes ilmoitan muutoksesta tai päätän asiakkuuden. Laskun saan tuotteen mukana. Asiakkuuden voit päättää milloin tahansa ja sinulla on 14 päivän täysi palautusoikeus. Kyllä kiitos, ryhdyn VitaeLabin asiakkaaksi NIMI: LÄHIOSOITE: POSTINRO: POSTITOIMIPAIKKA: PUHELIN: SYNTYMÄVUOSI: SÄHKÖPOSTI: (antamalla s-postiosoitteeni hyväksyn että siihen lähetetään VitaeLabin tarjouksia) ALLEKIRJOITUS: (alle 18-vuotiaalta edunvalvojan) Nimija osoitetietoja voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. V P P R P L A 9 1 5 F ? ja saan joka toinen kuukausi kahden kuukauden VitaePro-kapselit. Ensimmäisen ? -50% säästä 15,75 VAIN MEILTÄ TILAA JO TÄNÄÄN EI SITOUTUMISAIKAA Uudistettu VitaePro sisältää nyt entistä enemmän vaikuttavia aineita, jotka on räätälöity juuri lihasten ja nivelten hyvinvointiin. Olemme lisänneet VitaeProhon Boswellia serrataa, joka on tuhansia vuosia Intiassa nivelten hyvinvointiin käytetty kasviuute. Lihaksille tutkitusti tärkeän D-vitamiinin määrä on tuplattu sekä lisätty antioksidantti seleeniä, joka suojaa soluja hapetusstressiltä. VitaePro sisältää nyt ainutlaatuisen ja tehokkaan koostumuksen turvallisia, puhtaita ja tieteellisesti tutkittuja ainesosia. Jäykkä ja kankea olo? Sinulle on nyt hyviä uutisia! UUTTA NIVELILLE Uusi ainesosa Boswellia serra ta auttaa pitämään nivelet viileinä ja miellyttävinä. UUTTA LIHAKSILLE Nyt enemmän D-vitamiinia, joka edistää normaalin lihastoiminnan ylläpitämistä. UUTTA VASTUSTUSKYVYLLE C-ja D-vitamiinin lisäksi nyt myös seleeniä, jotka edistävät immuunijärjes telmän normaalia toimintaa. VÄHENTÄÄ VÄSYMYSTÄ C-vitamiini auttaa vähentämään väsymystä ja uupumusta. SYDÄMELLE Omega-3-rasvahapot (DHA ja EPA) edistävät sydämen normaalia toimintaa. Tutkittu vaikutus sydämelle 250 mg:lla EPA:a ja DHA:ta (2 kapselia/vrk). UUD ISTU NUT -50% VitaePro ® sisältää astaksantiinia, luteiinia, zeaksantiinia, C-, Dja E-vitamiinia, Boswellia serrataa, seleeniä sekä omega-3-rasvahappoja. 92 % käyttäjistä SUOSITTELEE VITAEPROTA! Asiakaskysely 2014, N=834 pitkäaikaista käyttäjää Soita 0206 90030 Ma?pe 8.30?16.30 Paikallispuhelumaksu/MPM Tekstaa TERVEYS 42 numeroon 18333 Normaalihintainen tekstiviesti TILAA HETI! Tilaa netistä: www.vitaepro.? VitaeLab_Paperiliitto_nr2_pd0603_230x297_CR.indd 1 12.02.2015 09:50:49 20-23_kotelotehdas.indd 23 24.2.2015 16:04:10
24 | Paperiliitto 2/2015 ? Väkiluku: Noin 5,6 miljoonaa. ? Valuutta: Tanskan kruunu ? Viimeinen puusta paperia valmistava tehdas, Dalum Papirfabrik, suljettiin vuonna 2012, mutta Skjern Papirfabrik valmistaa paperia kierrätyspaperista. Tanskan paperiteollisuus koostuukin nyt pääasiassa pakkausteollisuudesta, jonka alle lasketaan kuuluvaksi noin 50 pk-yritystä. Ne työllistävät yhteensä noin 2000 henkilöä. ? Työntekijöiden järjestäytymisaste Tanskassa on maailman kärkitasoa, lähes 80 prosenttia. Tanskan teollisuustyöntekijöiden liitto 3F on suurin ammattiliitto ja jäsenmäärä on 323 082. ? Talouden tärkeimpiä sektoreita ovat tavaroiden valmistus ja palveluelinkeinot, erityisesti merikuljetukset. ? Tärkeimpiä vientituotteita ovat sianliha, lääkkeet, koneet, maakaasu, öljy ja tuulimyllyt. Lähteet: finland.dk, workerparticipation.eu, norden.org, 3F Järjestäytynyt Tanska Tanska PaPerIDUUNarIN maaIlma Teksti Maria Markus Kuva: Brdr. Hartmann A/S E telä-Tanskassa lähellä Saksan rajaa asuva 59-vuotias Sonja Løbner on työskennellyt saman työnantajan leivissä pian 20 vuotta. Hän siirtyi munakennotehtaan tuotantotöihin toimistotyöstä, eikä ole katunut valintaansa. – Hakeuduin tänne koska halusin työn, joka on lähellä kotiani. Ja mikäs täällä on ollessa. Palkka on ihan hyvä ja noudattaa liiton sopimusta, tai on itse asiassa hieman parempikin. Yhtiö on vakaa ja täällä saa tehdä töitä melko itsenäisesti, tehtaan luottamusmiehenä toimiva Løbner kertoo. Aiemmin hän teki vuorotyötä kuten muutkin tuotannon puolella työskentelevät. Silloin työaika kulki neljän päivän vuoroissa. Aamuvuoro oli ko 07-15. Neljän aamun jälkeen oli 48 tuntia vapaata ennen iltavuoroa. Iltavuorojen jälkeen vapaata oli 84 tuntia. Yövuoro, klo 23-07, päätti kierron ja aloitti kuuden päivän vapaan. Nyt Løbner on päivätyössä klo 7-15, maanantaista perjantaihin. – Nuorempana vuorotyökin oli ihan hyvä juttu, mutta ei enää näin vanhempana, hän toteaa. Vaihteleva työ auttaa jaksamaan Tønderissä sijaitseva tehdas kuuluu Brødrene Hartmann –konserniin ja tehdas työllistää reilut 300 henkilöä. Sonja Løbner työskentelee seitsenhenkisessä tiimissä. – Työni sisältää yhteydenpitoa niin työntekijöiden kuin johtoportaan suuntaan. Istun kokouksissa ja palavereissa, ja osallistun esimerkiksi palkkaneuvotteluihin. Liittotasolla neuvotellaan kolmen vuoden sopimus, jonka pohjalta neuvottelemme paikallisella tasolla työpaikan omat linjaukset vuosittain. Osa työpäivistä kuluu edelleen tuotannon puolella ja erityisesti laboratoriossa. – On hyvä tehdä töitä myös tuotannossa, sillä vain siten voi ymmärtää, mitä siellä tapahtuu. Hän pitää työssään siitä, että työpäivien sisällöt vaihtelevat paljon eikä työssä ehdi juuri tylsistyä. Mutta raskaitakin hetkiä tulee eteen, varsinkin luottamusmiehen roolissa. – Ongelmat ovat laidasta laitaan, ja liittyvät usein kollegojen henkilökohtaiseen elämään. Niitä on joskus raskasta selvittää, hän kertoo. Pakkaushommissa Hartmannin munakennotehtaalla suurin osa työntekijöistä kuuluu ammattiliittoon, tietää luottamusmies Sonja Løbner. Sonja Løbner kokee, että viime aikojen kriiseistä huolimatta hänen työnsä on vakaalla pohjalla suuressa yhtiössä. Tønder Jaksamiseen auttavat rento asenne, hyvät työkaverit ja työstä irtautuminen vapaaaikana. Lomaa tehtaalla pidetään viisi viikkoa vuodessa. Kuudennenkin lomaviikon saa, ellei halua vaihtaa sitä rahaan. Neljän lapsen äiti, kuuden lapsenlapsen isoäiti hakeutuu lomallaan veden äärelle. – Vuokraamme yleensä mökin meren rannalta ja kokoonnumme sinne perheen kanssa. Se on parasta rentoutumista.? P 24_25_paperiduunari.indd 24 20.2.2015 15:24:38
Paperiliitto 2/2015 | 25 Parasta elämässä Teksti ja kuva Susanna Chazalmartin A loin kirjoittaa jo silloin, kun olin vielä työelämässä. Runojen estetiikka oli sopiva vastakohta karulle työympäristölle. Runoista siirryin novelleihin ja sitten näytelmiin. Nyt opettelen laululyriikoiden kirjoittamista. Aina kun saan tekstin valmiiksi, sydämessä oikein helkähtää. Luen myös paljon ja kirjasto on minulle sielun koti. Ai että miten hyvältä tuntuu olla tekstien ja tarinoiden ympäröimänä. En saanut käydä kouluja nuorena, mutta aikuisena olen osallistunut monenlaisiin käsityöja taidekerhoihin. Olen myös opiskellut avoimessa yliopistossa kirjoittamista ja myöhemmin vielä ohjausta ja käsikirjoittamista. Olen nyt kirjoittanut, ohjannut, tuottanut ja lavastanut kolme omaa näytelmääni. On tuntunut hyvältä huomata, että pystyy vielä oppimaan uutta. Kiittävä palaute on myös kannustanut eteenpäin. Teksteistä on ollut iloa paitsi itselleni, myös muille. Luulen, että työ miehisellä alalla teki minusta rohkean ja ennakkoluulottoman. Nuorena olin mahdottoman arka, mutta nykyään en pelkää tarttua uusiin haasteisiin. Tuntuu riemulliselta kun uskaltaa heittäytyä johonkin aiemmin tuntemattomaan. Samalla tutustuu kiinnostaviin ihmisiin. Kirjoittamisen lisäksi maalaan akvarellitöitä ja tykkään muutenkin tehdä käsilläni. Olen joskus ihmetellyt, miten olenkin saanut näin monta lahjaa. Olen itse remontoinut kotiani, nikkaroinut terassin kaiteita ja portaita. Olenpa rakentanut oman kanteleenkin. Jo isäni tykkäsi nikkaroida sisällä talossa ja edesmennyt mieheni oli töissä tehtaan sahalla. Ehkä siksi puun tuoksusta tulee niin turvallinen ja kotoisa olo. Samanlaisen tunteen koen metsässä ja meren äärellä. Tykkään haistella kukkasia ja nautiskella kiireettä siitä vapauden tunteesta, jonka luonnossa saa. Näin eläkkeellä siihenkin on enemmän aikaa.? P Työ miehisellä alalla teki Elsa Partalasta rohkean ja ennakko luulottoman. Sanoista tekstiksi Sarjassa lukijat kertovat itsestään. Kemiläinen Elsa Partala on eläkkeellä Stora Enson Veitsiluodon tehtaalta. Tunnetko paperiliittolaisen, jonka tarinan haluasit lukea tällä palstalla? Imianna hänet meille: tiedotus@paperiliitto.fi. ?Kirjasto on Elsa Partalalle tärkeä paikka. 24_25_paperiduunari.indd 25 20.2.2015 15:24:39
26 | Paperiliitto 2/2015 Hiomo Teksti Tiina Suomalainen H arri Nurmisen luottamustoimipäivät alkavat aina sähköpostia perkaamalla, niin myös helmikuun alun maanantaina. Amcorilla ovat juuri yt:t päättyneet, ja lomautukset alkaneet. Sähköpostiin tipahtelee tasaiseen tahtiin työntekijöiden kysymyksiä. – Yhdeksän jälkeen ryhdyin soittelemaan. Työttömyyskassasta selvittelin, kenelle tulee karenssi ja kenelle ei. Henkilöstöpäällikön kanssa keskustelimme siitä, millaisia korvaavia töitä on lomautusten ajaksi tarjolla, ja kuka niihin voisi mennä. Lisäksi sovimme, että työnantaja hoitaa palkkalaskelmat työttömyyskassaan. Sen Nurminen on huomannut 12 vuoden luottamusmieskokemuksella, että asiat eivät koskaan selviä yhdellä kerralla, vaan pikkuhiljaa. Aamupäivän aikana hän ehti myös käydä läpi paikallista tes:iä. – Meillä on neuvottelut tulossa, ja niihin on valmistauduttava huolella. Nurminen jalkautuu tehtaalle useamman kerran päivässä hoitamaan asioita ja kuulostelemaan tunnelmia. Aamukahvit hän hörppäsi oman, pituusleikkurityöporukkansa kanssa. Lounastauon jälkeen Nurminen lähti selvittelemään, kenellä olisi halukkuutta lomautusjakson korvaaviin tehtäviin, jotka ovat yleensä kunnossapidossa. Samalla hän jakoi tulostamiaan ansiopäivärahahakemuksia. Vuoron vaihtuessa Nurminen kiersi kentän uudestaan. Katseli ja kyseli, onko mitään mielessä. – Tulee hyvää ja huonoa palautetta. Keppiä ja porkkanaa. Ja sitten: Miten tehtaalla menee? Onko tilauksia? Ne ovat ne päällimmäiset, mitkä työntekijöitä kiinnostavat. Ennen kotiinlähtöä Nurminen tarkisti vielä kerran sähköpostinsa. – Päivä oli rauhallinen, ihan hyvä mieli jäi. Aina ei näin ole, jos on esimerkiksi neuvotteluja.? P ” Tulee keppiä ja porkkanaa.” Lomautusten setvimistä Palsta kertoo luottamushenkilöiden työpäivästä LuottamukseLLa Harri Nurminen Harri Nurminen työskentelee pituusleikkurilla. Harri Nurminen Pääluottamusmies Amcor Flexibles Finlandilla Kauttualla 80 paperiliittolaista työntekijää Pituusleikkurinhoitaja Viikossa 2 luottamusmiespäivää Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuvat Markku Lihavainen C orenson Porin kartonkitehtaalla tapahtui vuodenvaihteessa monta muutosta. Sopimus kunnossapidosta ABB:n kanssa päättyi, jonka seurauksena yhtiö irtisanoi 14 henkilöä Porin Aittaluodon toimipiteestä. Seuraavaksi Stora Enso myi koko Corenson Power Flutelle. Positiivista muutoksessa oli se, että kartonkitehtaan kunnossapito hoidetaan vastedes oman talon voimin. Aiemman neljän lisäksi tehtaalle on rekrytoitu yhdeksän uutta henkilöä eli kaikkiaan kunnossapitäjiä on kolmetoista. Lisäksi kunnossapidon yhteistyökumppanina toimii Caverion Oy. Paperiliiton koulutus ulko puolisen työvoiman käytöstä osoittautui ajankohtaiseksi ja tarpeelliseksi. Ulkopuolisen työvoiman käyttö tutuksi – Ulkopuolista työvoimaa tarvitaan etenkin kunnossapitoseisokkien aikana ja se tarkoittaa, että silloin talossa on aiempaa enemmän porukkaa, jonka haalareissa on vieraan firman nimi, työsuojeluvaltuutettu Raimo Järvenpää sanoo. Kartonkitehtaan tuotannossa työskentelee 67 henkilöä. Vahvuutta osaamiseen Lyhytkurssia ulkopuolisen työvoiman käytöstä vetää Paperiliiton vastaava lakimies Juha Koivisto. Kurssia on pyydetty pidettäväksi useisiin ammattiosastoihin. Kurssin tarkoitus on antaa työpaikoille paremmat valmiudet siihen, milloin, missä tilanteissa ja miten ulkopuolisen työvoiman käytöstä on sovittava. Järvenpään mielestä Paperiliiton koulutus oli tarpeellinen ja osoitti, että oma tietämys oli ohutta. – Nyt on takana enemmän päivitettyä tietoa ja jo kurssimateriaalin kanssa pärjää melko pitkälle, Järvenpää arvioi. 26_27_hiomo.indd 26 24.2.2015 16:55:23
niin kutsuttu läjitys on aikoinaan ulkoistettu. Eniten ulkopuolista työvoimaa käytetään kunnossapidossa. – Aika hyvin meillä on voitu käyttää omaa porukkaa. Lähinnä ruuhkahuippuina ja isoissa peruskorjauksissa tai erikoistöissä on käytetty ulkopuolisia. Meillä toimii omat ennakkohuoltotarkastajat, joiden perusteella työnantaja pohtii, kuka korjaa ja huoltaa. Siihen on kiinnitetty huomiota, että käynnin aikana oma porukka riittäisi tekemään työt, Peltola sanoo.Lyhytkurssia Peltola piti hyvänä pakettina. Vaikka työehtosopimuksen kohdat periaatteessa tuttuja ovatkin, perusasiat siitä, mihin tehtäviin ja millä tavoin ulkopuolisen työvoiman käytöstä on sovittava, täsmentyivät. – Keskustelua tuli paljon ja esiin kunkin toimintatavat. Aiheesta on tärkeä tietää itse ja tietää myös muiden näkökulmista, Peltola perustelee. ? P Paperiliitto 2/2015 | 27 Hiomo Ulkopuolisen työvoiman käyttö tutuksi Paperiliiton lyhytkurssit ? Suunnattu ammattiosastojen hallituksen jäsenille, luottamusmiehille ja työsuojelun osaajille ja myös muille kiinnostuneille ? Aihepiirejä on useita, kuten edunvalvonta, työsuojelu, lait ja asetukset, järjestötoiminta, tietotekniikka ? Kouluttajina liiton toimitsijat ? Tarjolla pituuden ja sisällön mukaan muokattavia koulutuspaketteja ? Lisätietoja kursseista saat liiton nettisivuilta ja toimitsijoilta Omalla työpaikalla on parannettavaa ilmoitusmenettelyssä. Ilmoitukset ulkopuolisen työvoiman käytöstä on saatu asiallisesti lähinnä pitkissä seisakeissa, mutta pienempiä on jouduttu sopimaan jälkikäteen. Puutteita on esiintynyt myös opiskelijoiden työssäoppimisilmoituksissa.Järvenpään mielestä auttaisi, jos kunnossapidon esimiehillä olisi ulkopuolisen työvoiman käytön ilmoituskäytännöt yhtä hyvin hallussa kuin työturvallisuuteen liittyvät velvoitteet. Tarvittavat luvat ja paperit ovat ulkopuolisilla olleet kyllä kunnossa. Tulevan varalta Sappin Kirkniemen tehtaalta koulutukseen osallistunut varapääluottamusmies Mikko Peltola piti ulkopuolisen työvoiman käytön koulutusta ajankohtaisena, vaikka asiassa ei suuria muutoksia ole omalla työpaikalla viime aikoina tapahtunut. Siivous, trukkikorjaamo ja Siihen on kiinnitetty huomiota, että käynnin aikana oma porukka riittäisi tekemään työt, Peltola sanoo.Lyhytkurssia Peltola piti hyvänä pakettina. Vaikka työehtosopimuksen kohdat periaatteessa tuttuja ovatkin, perusasiat siitä, mihin tehtäviin ja millä tavoin ulkopuolisen työvoiman käytöstä on sovittava, täsmentyivät. esiin kunkin toimintatavat. Aiheesta on tärkeä tietää itse ja tietää myös muiden näkökulmista, Peltola perustelee. tuskäytännöt yhtä hyvin hallussa kuin työturvallisuuteen liittyvät velvoitteet. Tarvittavat luvat ja paperit ovat ulkopuolisilla olKirkniemen tehtaalta koulutukseen osallistunut varapääluotta?Mikko Peltolan työpaikalla Sappin Kirkniemen tehtaalla ulkopuolista työvoimaa käytetään eniten kunnossapidossa. osastot Joutsenon osasto 23 Pilkkikilpailut: su 29.3. Koivikossa klo 9-12. Tarjolla makkaraa ja kahvia. Tampereen osasto 62 Matka: Virkistysmatka Tallinnaan to–la 14.– 16.5.2015. Omavastuu 20 euroa. Lisätiedot ja sitovat ilmoittautumiset 15.3. mennessä puh. 040 507 3450/J-P Hirsimäki tai e-mail: jupeh@saunalahti.? Valkeakosken osasto 70 Kaikki uimaan!: Osasto järjestää uintiviikon Valkeakosken uimahallissa 9.3.–15.3. Osaston jäsenet pääsevät viikon ajan Paperiliiton jäsenkorttia näyttämällä uimaan ja kuntosalille kuntoilemaan. Teatteri: Teatteriretken Pyynikin kesäteatteriin lauantaina 13.6. klo 18.00 Avioliittosimulaattori komediaan. Lippuja on rajoitettu määrä, lipun hinta 10 €, max. 2 lippua / jäsen. Lippuja voi lunastaa pääluottojen toimistoilta tai soittamalla Janne Pietilälle p. 0400 943 104 tai Markku Salokivelle p. 040 731 0197. Lisätietoa esityksestä www.pyynikinkesateatteri.? Matkaan lähdemme Valkeakosken Liikenteen bussilla, joka lähtee klo 16.30 Liikenteen talleilta jatkaen reittiä: Sointulan ostoskeskuksen päätepysäkki-Hakakatu-Helletie-Juhannusvuorentie-Kaapelintie-Sääksmäentie-Ulvajankatu-Valkeakoskenkatu-Valtakatu-Lempääläntie-Kenraalintie-Painontie-Eerolantie-Salomaantie-Kaakonojantie-Seminmutka-Tampere, sekä samaa reittiä takaisin käänteisessä järjestyksessä. Tervetuloa mukaan! Hämeenlinnan osasto 66 Kiitos: Sydämelliset kiitokset merkkipäiväni muistaneelle Hämeenlinnan osasto 66:lle Tamara Rumbin KEVÄTKOKOUKSET 2015 Pirkanmaan piiri: Nokian os. 2: ma 30.3. klo 16.00, Nokian Kerholan sivusali Etelä-Suomen piiri: Helsingin os. 46: ti 24.3. klo 18.00, Nummelan Työväentalo Rientola Lohjan os. 47: ma 13.4. klo 17.00, LUSP kokoustila Tervakosken os. 54: to 26.3. klo 16.00, paloasema Hämeenlinnan os. 66: la 28.3.klo 14.30, Hotelli Cumulus Saimaan piiri: Joutsenon os. 23: to 23.4. klo 17.00, Joutsenon Työväentalo Simpeleen os. 25: ke 1.4. klo 15.00 Työväentalo Lauritsala os. 44: ke 15.4. klo 17.00, Kotapirtti Keski-Suomen piiri: Kaipolan os. 80: ke 25.3. klo 17.00, Ahjonsali, Jämsä Pohjois-Karjalan piiri: Lieksan os. 78: ti 24.3. klo 19.00, Hotelli Puustelli Uimaharjun os. 88: ma 23.3. klo 18.00, Kotileipomo Viipukka Pohjois-Suomen piiri: Pietarsaaren os. 52: ti 21.4. klo 18.00, TT Halli ?Raimo Järvenpää on työsuojeluvaltuutettuna Porin Corensolla. ?Liiton toimistossa järjestetty lyhytkurssi keräsi kokoussalin täyteen kuulijoita. 26_27_hiomo.indd 27 24.2.2015 16:55:25
?? | Paperiliitto ?/???? Jukka Koskinen S anonta ”suutarin lapsilla ei ole kenkiä” pätee muillekin aloille. Oli nimittäin melkoinen työ etsiä kotoa kirjoittamiseen soveltuvaa paperia. No, tulihan samalla tarkistettua kaapeista paperivarastot. Aina välillä meikäläiselle iskee outo halu tehdä inventaariota. On ihan pakko tyhjennellä kaappeja ja varastoa suuremmalla kädellä. Minut kasvatettiin siihen, että älä heitä tavaroita pois, voit vielä tarvita niitä. Sama tapa on puolisollakin, joten kyllä meiltä kaikenlaista turhaa löytyy. Heikkoa huimaa, kun jälkikasvu ryhtyy heittämään turhia pois. Täytyy oikein vahtia, mitä on lähdössä roskiin: käytettyjä lahjanaruja, tyhjiä kahvipusseja vai matonkuteita. Heitänkö viimein pois vai säästäisikö ne vielä sitkueli sitten kun -aikaan. Ehkä järki – se mitä mul viel on – voittaa ja saan ne oikeasti tällä kertaa heitettyä pois. Vaikka on minulla ollut jo muutaman vuoden visio, mitä niistä teen…sitku. Epäkäytännöllisiä käsitöitäkin on kaappeihin kertynyt. Mustamäentorin sukkamummoja muistellessa pohdin, purkaisinko nuo epäonnenkantamoiset käsityöt langoiksi. Jos vaikka joskus tulisi tarvetta sukkia kutoa. Inventaarion edetessä huomaan mitä kaikkea rojua kaapeista löytyykään. Nyt täytyy heittää jotain ihan kokonaankin pois. Luontoni tuntien – unen taisin taaskin nähdä… P Turhat pois TARKKAILIJA Käytöntarkkailija ja ammattiosasto 19:n sihteeri Anri Mäkynen työskentelee Kymillä Kuusanniemessä. Tällä palstalla Mäkynen on tietävinään mistä kirjoittaa. Heitänkö viimein pois vai säästäisikö ne vielä sitku. HIOMO ? Punkaharju on yksi Holiday Clubin lomakohteista, joissa paperiliittolainen voi majoittua jäsenhintaan. Lomaile tasokkaasti On aika tarkistaa loppuvuoden lomakalenteri ja varata edullinen Holiday Clubin lomaviikko. M aaliskuun 6. päivä starttaa Holiday Clubin lomaosakkeiden viikkojen 1–22/2015 hakuaika. Paperiliittolaisilla on mahdollisuus lomailla jäsenhinnoin Katinkullassa, Punkaharjulla, Saariselällä, Saimaalla ja Tampereella. Lomahuoneistojen hinnat vaihtelevat kohteesta ja ajankohdasta riippuen. Huoneistot jaetaan hakemusten saapumisjärjestyksessä. Hakuaika viikoille on 6.–30.3. Mene varauspalveluun osoitteessa www.holidayclub.? /yrityspalvelu. Kirjaudu sisään käyttäjätunnuksella: paperiliitto ja salasanalla: lomavaraus. Etsi varattavat viikot nettisivujen kohdasta Viikkojen 23–52 varaaminen. Samalla kertaa voi hakea vain yhdellä hakulomakkeella ja enintään kolmea eri viikkoa. Jos samalle viikolle on useampia hakijoita, valitaan viikon saaja arpomalla 1.4. Holiday Club ottaa yhteyttä kaikkiin hakijoihin. Huom! Arvonnassa vapaaksi jääneet ajankohdat tulevat vapaasti varattaviksi 13.4. klo 10.00 alkaen. Lomaoikeus jäsenellä Lomaoikeus Holiday Clubin viidessä kohHoliday Club Paperiliitto Facebookiin ?Vieraile liiton Facebook-sivuilla, tykkää ja voita! Tutustu Paperiliiton uusiin Facebook-sivuihin. Tykkääjien kesken arvotaan palkintoja. P aperiliitto r.y:n viralliset Facebook-sivut on avattu. Sivuston kautta saat tietoa liiton ajankohtaisista tapahtumista ja eduista. Sivut tulevat toimimaan yhtenä viestinnän välineenä liiton nettisivujen, Pa28_29_hiomo.indd 28 25.2.2015 13:01:46
Paperiliitto ?/???? | ?? HIOMO teessa kuuluu kaikille Paperiliiton jäsenille. Huoneiston avain luovutetaan vain varauksen tehneelle henkilölle, jolla on voimassaoleva jäsenkortti mukana. Henkilön tulee olla lomapaikassa lomavarauksen keston ajan. Lisätietoja kohteista, hinnoista ja hakemisesta saat osoitteesta: www.holidayclub. ? /yrityspalvelu. Puhelinpalvelua numerossa 0306 870 400. Alennusta kylpylähotelleissa Paperiliiton jäsenet saavat 30 prosentin alennuksen Holiday Clubin seitsemän kylpylähotellin majoitushinnasta. Alennus koskee Holiday Clubeista Tampereen Kylpylää, Saimaata, Katinkultaa, Kuusamon Tropiikkia, Sallaa, Saariselkää ja Ylläs Saagaa. Varaukset tehdään osoitteessa www.holidayclub.? ja alennukseen oikeuttava koodi on paperiliitto1. Varauskoodilla saat alennuksen päivän majoitushinnasta. Etu ei koske Holiday Club -loma-asuntoja. P Palsta kertoo vanhan kuvan herättämiä tarinoita. Paperiliitto-lehti alkoi ilmestyä vuonna 1959 VANHA KUVA KERTOO ?? VUOTTA SITTEN Reima Kangas T ämän lehden sivuilla 8–9 kerrotaan, että kirjekuorien valmistus uhkaa loppua Suomessa, kun Bong Oy on sulkemassa Kaavin tehtaansa. Tehdas oli uusi tulokas alalla. Se perustettiin vuonna 1990. Vuonna 2006 Bong lopetti Tampereen kirjekuoritehtaan, jolla oli huomattavasti pitempi historia. Rafael Haarla oli perustanut tehtaan 1900 luvun alussa. Vielä perinteikkäämpi oli Turun kirjekuoritehdas. Sen kuorituotannon lopetti tanskalainen Intermail-konserni viime syksynä. Turun Pussija Kirjekuoritehdas perustettiin vuonna 1874. Kauppias Evert Nylund perusti Turkuun paperitukkuliikkeen vuonna 1881 ja osti kirjekuoritehtaan vähän myöhemmin. Tehtaassa oli viisi työntekijää, jotka valmistivat tuotteita kahden kirjekuorikoneen, leikkurin ja stanssin avulla. Kuoria syntyi muutama tuhat päivässä. Kuvassa näkyvä tehdaskiinteistö valmistui vuonna 1889. Työnjohtaja ja koneet tulivat Saksasta. Tehtaalla oli uudenaikainen dynamokone, jolla koko tehtaaseen saatiin valot. Työkoneita pyöritti kahden ja puolen hevosvoiman kaasumoottori. ”Nyt emme voineet olla tyytyväisiä vain ruumiilliseen voimaan, vaan oltiin pakoitetut tarttumaan koneelliseen voimaan”, kertovat hallituksen pöytäkirjat. Tehdas työllisti nyt satoja naisia. Tuotteita valmistui jopa 70 000 päivässä. P Onko sinulla paperiliittolaisista kertova vanha kuva? Lähetä kuva ja tiedot toimitukseen. Julkaisemme niitä tulevissa lehdissä. Turun pussija kirjekuoritehtaan myyntiluettelon kansi vuodelta 1938. Pillit pussiin Helmikuussa 1961 lehti kertoi, kuinka Pietarsaari laajentaa ja monipuolistaa tuotantoaan. Oy Wilhelm Schauman Ab:llä oli tuolloin toiminnassa sul? ittiselluloosatehdas ja rakenteilla sulfaattiselluloosatehdas. Sen yhteyteen tuli lisäksi voimapaperitehdas. Tuotantohenkilökuntaa sellutehtaalle tuli 145 ja paperitehtaalle 85. Paikkakunnalta ja lähiympäristöstä tulevat työntekijät aiottiin valita soveltuvuustestien perusteella. Henkilökunnalle annettiin myös ammattikoulutusta, joka tehtävästä riippuen kesti 2–10 kuukautta. Pietarsaaren tehtaiden henkilöstön määrän arveltiin lisääntyvän noin 500 hengellä, kun lukuun laskettiin myös apuosastojen henkilökunta, virkailijat ja työnjohtajat. Rakennustyöt ruuhkauttivat myös työmaaruokalaa, jota ammattiosasto piti yllä yh tiön tiloissa. P Pietarsaareen sellutehdas periliitto-lehden ja uutiskirjeen rinnalla. Kerro meille mitä haluaisit sivuilta löytyvän. Vinkkaa Paperiliitto-lehdelle juttuideoita. Ja ennen kaikkea "tykkää" meistä! Naistenpäivään 8.3. mennessä sivustoa tykänneiden kesken arvotaan Paperiliitto-tuotteita. www.facebook.com/Paperiliitto P 28_29_hiomo.indd 29 25.2.2015 13:01:47
30 | Paperiliitto 2/2015 Hiomo | Moni luottaa onneensa, eikä siksi hanki henkivakuutusta. Kuinka sinä pärjäisit, jos joutuisit yksin pitämään huolta perheestäsi? Tiesithän, että sinäkin olet oikeutettu Suomen edullisimpaan henkivakuutukseen*. Tee laskelma osoitteessa henkivakuutuskuntoon.fi. Summat voivat yllättää. Katso hinta ja osta vakuutus verkkokaupasta vaikka heti. Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Vakuutusja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013 KETÄ VARTEN HENKIVAKUUTUS HANKITAAN. Mie p etk , henkivakuutuskuntoon.? if.? 010 19 19 19 SUOMEN EDULLISIN * K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA 30_31_ristikko.indd 30 20.2.2015 14:48:46
Paperiliitto 2/2015 | 31 Hiomo TAUKoTiLA Laatinut Pauli Vento Laatinut Arto Inkala RiSTiKKo SUDoKU Voita lahjakortti! Ratkaisijan nimi:______________________________ Osoite: _______________________________________ ____________________________________________ Puhelin: ______________________________________ Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahjakortti. Ristikon 2/2015 täyttäneistä palkinnon sai Lea Raunio Porista. Tee näin: Täytä ristikko. Lähetä se 18.3. mennessä. Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. Muista: Kirjoita kuoreen myös tunnus ”Ristikko 2”. Vaikeusaste Vaikeusaste Ratkaisut sivulla 35. Vaikeusaste Ristikon 1/2015 ratkaisu ? Moni luottaa onneensa, eikä siksi hanki henkivakuutusta. Kuinka sinä pärjäisit, jos joutuisit yksin pitämään huolta perheestäsi? Tiesithän, että sinäkin olet oikeutettu Suomen edullisimpaan henkivakuutukseen*. Tee laskelma osoitteessa henkivakuutuskuntoon.fi. Summat voivat yllättää. Katso hinta ja osta vakuutus verkkokaupasta vaikka heti. Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Vakuutusja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013 KETÄ VARTEN HENKIVAKUUTUS HANKITAAN. Mie p etk , henkivakuutuskuntoon.? if.? 010 19 19 19 SUOMEN EDULLISIN * K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA 30_31_ristikko.indd 31 20.2.2015 14:48:48
?? | Paperiliitto ?/???? Teksti Mari Schildt S uomen uusin, tänä talvena rakennettu paperikone löytyy Tervakoskelta. Tämä kone ei ole miljoonainvestointi, vaan se on itse rakennettu, vähän halvemmalla. – Meidän työntekijämme ovat rakentaneet paperikoneen näytelmää varten Tervakosken seuratalolle, kertoo Tervakoski Oy:llä käyttölaboratoriossa käytönvalvojana työskentelevä Paula Lindholm. Napialan työväennäyttämö on esittänyt helmimaaliskuussa Tervakoski-näytelmää, osin loppuunmyydyille katsomoille. Paikalliset aktiivit ovat keränneet näytelmää varten yli sata sivua tehtaalaisten muistoja 1960-1980 –luvuilta. – Siinä käytetään sanoja ja kieltä, jota meidän työssämme paperikoneella käytetään ja on aikaisemmin käytetty. Itsekin muistan niitä sanontoja, koska olen ollut kohta jo 45 vuotta tehtaalla töissä. Kiva kuunnella, kuinka ne nousevat näytelmässä esiin, Lindholm hymyilee. Hän on nähnyt lähes kaikki Napialan työväennäyttämön näytelmät ainakin parin vuosikymmenen ajalta. – Käyn katsomassa siksi, että siellä on meidän työntekijöitämme näyttelemässä. Haluan nähdä, millaisia taitoja työyhteisöstämme löytyy: kuinka ihmiset ovat luovia, taitavia ja jaksavat panostaa. Millaisia puolia ihmisestä voi löytyä harrastuksen kautta? Se minua kiinnostaa, hän sanoo. Lindholmin mukaan on hauska seurata, millaisiin rooleihin näyttelijät ovat tällä kertaa ryhtyneet, ja miten he ovat jälleen kehittyneet näyttelijöinä sitten viimenäkemän. Tervakoski-näytelmä juhlistaa Napialan työväennäyttämön 110-vuotista historiaa. Lindholm kertoo, että tervakoskelaiset ovat syystä ylpeitä teatteriperinteestään. Sieltä on ponnistanut useampi nykyinen ammattinäyttelijäkin. Lindholmille on itsestään selvää, että hän käy katsomassa näytelmän. Se on hänelle panostusta omaan henkiseen hyvinvointiin. Mutta on se muutakin. – Minulla on se tahtotila. Haluan kannattaa oman kylän asiaa, hän sanoo. P TAUKOTILA Kahville ei mennä yksin UPM:n Pietarsaaren tehtaan kahvihuone kylpee kevätauringon valossa. Jouluvaloja ei ollut vielä siivottu, joten oli aivan paikallaan tuoda pöytään laskiaispullia. Tervakoskelta löytyy Suomen uusin paperikone. Palsta etsii hyviä juttuja työja vapaa-aikaan. Kylän näytelmä ELÄMÄÄN LAATUA Teksti ja kuvat Anne Yrjänä E dellinen pomo sanoi, että kahville pitää mennä yhdessä, kun töitä tehdään yksin. Jos joku ei ilmesty, soittelemme perään, että oletkos kunnossa, tiivistää Jukka-Veli Pehkonen seitsemän paikalle kertyneen miehen puolesta. – Toisesta huolehditaan, lisää Mika Pessinen. Kahvitunnit ovat aamuyhdeksältä ja iltapäivällä kahdelta, 12 minuuttia kerrallaan. Tämäkin saa porukan nauramaan. Usein töissä ollaan kahvitunnilla ja noolien miesten tauko lykkääntyy. Ai mikäs se nooli on? Aidosti kaksikielisessä ympäristössä kielet saavat toisistaan vaikutteita ja miehet ovat ahneita hyvälle. Pellellä on parhaat eväät, tiedetään. Pitkiä työuria Harvassa kahvihuoneessa istuu miehiä, joista jokainen ratkaisisi minkä tahansa osaston korjausongelmat. – On ikävää, ettei töihin tule enää nuoria, vaan tulemme kaikki kerralla eläkeikään. Emme koskaan tunne itseämme vanhoiksi, kun ympärillä ei ole hiphoppareita – paitsi ” Millaisia puolia ihmisestä voi löytyä harrastuksen kautta?” KAHVITAUKO Ari Seppä 32_33_tauko.indd 32 19.2.2015 14:35:35
Paperiliitto ?/???? | ?? Teksti Sari Kangas T armo Ruuth viettää syntymäpäiväänsä perheen, sukulaisten ja naapureiden kanssa kakkukahvilla ja kuohuvaakin nostetaan. Hänelle syntymäpäivällä on erityinen merkitys, koska vuonna 2003 ne olivat vähällä loppua kokonaan. Putoamisonnettomuus kesäloman viimeisenä päivänä vei hänet 21 päiväksi teho-osastolle. Sairaala jäi taakse vasta puolen vuoden päästä. – Työelämä loppui kuin kanan laulu, hän muistelee. Se ei ollut hänelle helppo ajatus, olihan työelämää Heinolan Fluting-tehtaalla ehtinyt jo kertyä yli kolme vuosikymmentä. Mutta valoisa mieli vie kohti tulevaisuutta. – Takapeiliin ei tule katsottua oikeastaan lainkaan, eteenpäin vain. Liikun pyörätuolilla, mutta elämä sujuu aivan hyvin näinkin. Nytkin teen lumitöitä mökillä Pertunmaalla, hän sanoo ja kiittelee, että hyvien naapureiden avulla sujuu hankalampikin asia. P TAUKOTILA Kahville ei mennä yksin Hän täyttää vuosia lehden ilmestymispäivänä Testaapa tietosi – ja kaverin myös ?. Millä nimellä tunnetaan kyykkäpelin mailat? ?. Minkä automerkin malli on Samara? ?. Miksi kutsutaan sopimusta jota työnantajien on noudatettava? ?. Voiko työnantaja pakottaa ylitöihin? ?. Mikä on Liettua pääkaupunki? ?. Mitä tarkoittaa sivistyssana joviaalinen? ?. Ketkä esittävät vanhan iskelmähitin California dreamin? ?. Mikä laitteisto on paperiteollisuuden sanastossa rottakone? ?. Minkä kaupungin alueella sijaitsee Paperiliiton lomapaikka Purala? ??. Kenen kirjoittama romaani on He eivät tiedä mitä tekevät? Vastaukset sivulla ??. Katse eteenpäin! SYNTTÄRISANKARI MITÄS TIEDÄT? Tarmo Ruuth Syntynyt: 6.3.1946 Pertunmaalla Asuinpaikka: Heinola Perhe: Vaimo ja tytär Työpaikka: Stora Enson Heinolan Flutingtehdas Työtehtävä: Kuorimolla valvomon hoitaja vuoteen 2003 asti. Terveiset: Pää pystyyn ja kohti tulevaisuutta! Tarmo Ruuth viettää syntymäpäivänä myös nimipäiviä. nyt kesätöissä, miehet nauravat. Kun kesätyöläiset viettävät taukonsa puhelimessa, vakioväen puheenaiheet liikkuvat kepeästi Amerikan-autojen ajokunnossa pitämisestä gol? in ja vaikkapa hevosiin. – Jukkahan on sellainen hevosmies, että hän on täällä vain näon vuoksi ja rahat tulevat hevosista, miehet kuittailevat. Pehkosen Watson Capewish oli 2012 Pohjanmaan voitokkain hevonen ja tämä aiheut ti omistajalleen kustannuksia. – Voiton jälkeen on aina tarjottava pullapitko, voipaketti ja lauantaimakkaraa. Pullan päälle laitetaan voita ja makkaraa, maistapas joskus, kehottaa Andreas Sundqvist. Naljailua ja avautumista Taukojen kevyt jutustelu on tärkeätä vastapainoa epävarman ajan säästötavoitteille. Miehiseen jutusteluun kuuluu naljaileva hauskanpito, jossa on maksettava samalla mitalla saatuun kuittailuun. Vauvan kakanvärikään ei ole outo keskustelunaihe, kun Sundqvistillä on kotonaan vaippaikäinen. – Enkvistin perheeseen haettiin pojan jälkeen tytär Etelä-Afrikasta. Kyllä saa nostaa hattua, että se tehtiin toisen kerran paikasta, jossa todella saa katsoa myös selkänsä taakse, miehet kertovat. – Meillä aina avaudutaan. Jos jollakin on ongelma, se kerrotaan. Ongelma lakkaa olemasta, kun se on yhteinen. Huumorilla selvitään vaikeistakin asioista, lisää Pehkonen. P ” Meillä aina avaudutaan. ” Andreas Sundqvist Valkaisuja kemikaalilaitoksen remonttimies, 32. 12 vuotta UPM:llä, harrastuksena Amerikanautot. Jukka-Veli Pehkonen, Keittämön remonttimies, 39. 20 vuotta tehtaalla, harrastuksena hevoset. Mika Pessinen, voimalaitoksen kunnossapitomies,45. 22 vuotta tehtaalla, moottoripyöräily lähellä sydäntä. Sture Enkvist Kunnonvalvontamittaaja, 44. 23 vuoden ajan, harrastuksena liikunta ja metsästys. Juha Laakso Kunnonvalvontamittaaja, 44. 23 vuoden ajan, harrastuksena golf. Kaj Johansson, Valkaisuja otsonilaitoksen remonttimies, 51. 35 vuoden ajan, Amerikan-autoharrastaja. Per-Ole Snellman Työkaluvarastonhoitaja, 58. 41 vuotta tehtaalla, parhaat eväät. Mika Pessinen (vas.), Jukka-Veli Pehkonen, Kaj Johansson, Andreas Sundqvist, Per-Ole Snellman, Juha Laakso ja Sture Enkvist kahvittelevat aina porukalla. UPM, Pietarsaaren sellutehdas Historiaa: Schauman-yhtiö aloitti sellun valmistamisen 1935, nykyään tehdas kuuluu Kymmene-konserniin Tuotteet: Paperin raaka-aineena käytettävä sellu. Osa tuotteesta jalostetaan UPM:n omilla tehtailla, mutta suurin osa myydään Kiinaan ja Eurooppaan. Työvoima: Reilut 300 henkilöä Kahvinjuojat nokatusten: 32_33_tauko.indd 33 19.2.2015 14:35:38
?? | Paperiliitto ?/???? R E K A N K Y Y D IS SÄ T ämä on yksityishenkilöiden huolesta ja kiinnostuksesta syntynyt juttu, paljasti Kuopioon suunnitellun sellutehtaan toimitusjohtaja Martti Fredrikson hankkeen taustaa Hesarissa (3.2.). Kavereinaan hänellä oli ollut muutamia metsäteollisuudesta eläköityneitä vaareja. Heitä ajoi ponnistukseen halu tehdä jotakin positiivista. Leikkasin jätti-investointia lupailevan tarinan talteen. Sille voisi olla käyttöä. Ensiksikin juttua olisi mukava heilutella ajatushautomoissa ja sisältöjen keitaissa, joissa on tanssahdeltu muutama vuosikymmen teollisen Suomen hautakummuilla. Mukaan voisi ottaa myös uutisia Äänekosken ja Varkauden hankkeista, ja kysyä, mikä klusteri se olikaan NIIN mennyttä aikaa ja NIIN joutava ala tutkia ja tukea. Kiva olisi piipahtaa uutisteksti kainalossaan myös metsä? rmojemme konttoreissa. Kysyä voisi, miten muutama eläkeukko synnyttää hankkeen, jollaiseen näissä puljuissa ei ole kyetty huolimatta mittavista, valtionkin höylisti lihottamista tutkimusja innovaatioresursseista? Laiskanläksyä tai nurkkaan häpeämään, asettelisi entinen kansakoulunopettajani Anjalasta vaihtoehtonsa. Kolmanneksi kiikuttaisin jutun Häkämiehen Jyrille. Jos ikäihmisen joutilaisuus vapauttaa näin luovasti voimia, eikö olisi hyvä päästää jengiä sittenkin hyvissä voimin eläkepäiville? Mainio oman tiensä kulkija Jonathan Larson jakoi kirjassaan (1989) meidät aikuiset karkeasti ottaen kahteen porukkaan tuottajiksi ja saalistajiksi. Tuottajan tunnistaa johtajasta juoksupoikaan siitä, että hän yrittää saada aikaan hyödykkeitä ja turvata tuotannon myös huomiseksi. Saalistaja sen sijaan kyttää kaikkialla paikkoja ulosmitata rahaa maksimaalisesti tuottajan synnyttämästä hyvästä. T uottajan ja saalistajan edut eivät käy helposti yhteen. Finanssija teollisuusmiehet näyttävät usein pelaavan yhteen maaliin, kuten tekevät ? rmoissa myös kirjanpitoja suunnitteluosastot. Kovin erilaiset tavoitteet näillä kuitenkin keskenään on. Siitä seuraa sota. Sen voittaja määrittelee puolestaan ? rman tai elinkeinon yleisilmeen, sitä hallitsevan piirteen. Suomen teollisuushistoria on valtaosin muutaman pankkiryhmittymän ympärille koottujen leirien tarinaa. Pankkien pääkonttoreissa päätettiin, mitä ? rmojen rauhaan kuului. SYP:stä ja KOP:sta on jäljellä vain vanhat seinät. Saalistajistaan ? rmat eivät tainneet kuitenkaan vapautua. Siksi kaiketi uutta synnyttävät tuottajatkin hengittävät usein muualla vapaammin kuin alan johtavien ? rmojen käytävillä ja kopeissa. Näköjään eläkeukkojen porukoissakin. P Saalistajat Kiikuttaisin jutun Häkämiehen Jyrille. Reijo "Reka" Hämäläinen on 59-vuotias toimittaja Kotkasta. Takana on pitkä ura työmarkkina toimittajana ja Eteenpäin-lehden päätoimittajana. Hänet tunnetaan myös monen ay-historiikin tekijänä. reka.hamalainen@gmail.com K Y Y D IS SÄ ti ottaen kahteen porukkaan tuottajiksi ja saalistajiksi. Tuottajan tunnistaa johtajasta juoksupoikaan siitä, että hän yrittää saada aikaan hyödykkeitä ja turvata tuotannon myös huomiseksi. Saalistaja sen sijaan kyttää kaikkialla paikkoja ulosmitata rahaa maksimaalisesti tuottajan synnyttämästä hyvästä. T nitteluosastot. Kovin erilaiset tavoitteet näillä kuitenkin keskenään on. Siitä seuraa sota. Sen voittaja määrittelee puolestaan ? rman tai elinkeinon yleisilmeen, sitä hallitsevan piirteen. Suomen teollisuushistoria on valtaosin muutaman pankkiryhmittymän ympärille koottujen leirien tarinaa. Pankkien pääkonttoreissa päätettiin, mitä ? rmojen rauhaan kuului. SYP:stä ja vät tainneet kuitenkaan vapautua. Siksi kaiketi uutta synnyttävät tuottajatkin hengittävät usein muualla vapaammin kuin alan johtavien ? rmojen käytävillä ja kopeissa. Näköjään eläkeukkojen porukoissakin. Kiikuttaisin jutun Häkämiehen Jyrille. Reijo "Reka" Hämäläinen on 59-vuotias toimittaja Kotkasta. Takana on pitkä ura työmarkkina toimittajana ja Eteenpäin-lehden päätoimittajana. Hänet tunnetaan myös monen ay-historiikin tekijänä. TAUKOTILA Teksti Sari Kangas Mitä: Aloitti vapaaehtoistyön vuodenvaihteessa. Auttaminen: Kesonen käy ystävänä ja apuna vanhusten luona kerran viikossa. Miten aloitti: Torniossa oleva yhdistyskeskus, Meän talo, organisoi vapaaehtoistyötä. Sen kautta Kesonen löysi kaksi vanhusta. Toisen luona hän vierailee juttukaverina ja toista hän on auttanut muutossa. Mistä idea: Televisiossa kerrottiin ihmisistä, jotka käyvät tapaamassa mummoja ja pappoja hoitokodeissa. Vieraat saivat ilon ja onnellisen ilmeen vanhusten kasvoille. Kesonen ajatteli heti, että tuota hänkin voisi tehdä. Aikaa on: Uusi harrastus tuo sisältöä elämään. Vapaa-aikaa on paljon, sillä omat lapset ovat maailmalla ja vuorotyöt miehen kanssa menevät ristiin. Parasta: Harrastus on palkitseva. Kyläpaikassa Kesonen on odotettu vieras ja vastaanotto aina iloinen. Joka kerta tulee voimakas tunne siitä, että on tarpeellinen. Yhdessäolo: Vierailut kuluvat tavallisen jutustelun ja kahvien parissa. Kauniiden ja rohkeiden juonikin on tullut tutuksi. Kuuntelun lomassa Kesonen voi puristaa appelsiinimehua ja auttaa villasukat jalkaan. Kun ilmat lämpenevät, pääsee myös ulos. P Sisältöä elämään Tarja Kesonen Ikä: 57 Asuinpaikka: Tornio Perhe: Aviomies ja aikuiset lapset sekä neljä lastenlasta Työpaikka: Metsä Fibren Kemin tehdas Työtehtävä: Laborantti JÄSEN HARRASTAA MISTÄS TIESIT? Tarja Kesonen käy auttamassa vanhuksia. Vastaukset. ?. Kartut ?. Ladan ?. Yleissitovasopimus ?. Ei ?. Vilna ?. Hyväntahtoinen, lupsakka ?. The Mamas & Papas ?. Pituusleikkuri ?. Kouvolan ??. Jussi Valtonen ?? km ?? ?? ?? ? ? ??? KOUVOLA PURALA n . ?? km Purala sijaitsee Kouvolan alueella. HAURIS | Piirtänyt Jarno Kiukas 34_35_tauko.indd 34 19.2.2015 14:46:44
Paperiliitto ?/???? | ?? Sudokun ratkaisut Myyntipalvelu puh. 020 7100 502 www.imatrankylpyla.fi Kylpylä • Spa Imatran Kylpylä | Purjekuja 2 | 55420 Imatra | www.imatrankylpyla.fi Imatran Kylpylä | Purjekuja 2 | 55420 Imatra | www.imatrankylpyla.fi ILMOITTAUDU TAPAHTUMAAN AMMATTIOSASTOSI KAUTTA 3.5.2015 MENNESSÄ. Osallistumismaksu 50 €/hlö, sisältää ohjelman ja juhlaillallisen. Lisätietoja Arto Hulkko, arto.hulkko@storaenso.com tai puh. 040 162 2486. Varaa majoituksesi myynti@imatrankylpyla.fi tai puh. 020 7100 502. Majoituskiintiö on voimassa 5.5.2015 asti. Viivy ja lomaile samalla pidempään lisävuorokaudet -30 % alennuksella! Tervetuloa! Puh. 03-7625 775 Tilaa: www.vetouistelulehti.fi 1/15 NYT LEHTIPISTEISSÄ Kalamiesten tekemä lehti 27 vuotta H Lohi nousee joessa rantapenkan varjossa H Tapio rakensi uisteluveneen H Sido loistava lohiperho, Sarvijaakko H Kalastaja: taimen rauhaan, kirjolohelle tilaa H Voittajat luottavat lankkuvetoon H Kuittijärven kumshat H Inarijärveltä suuria taimenia H Devon, unohdettu tehoviehe H 55 kg dorado vie Meksikossa siiman kelalta VIEHEVINKIT Kuhakunkun tärppipaikat ja Päivitä meiliosoitteesi – saat uutiskirjeen ja osallistut arvontaan Paperiliitto haluaa kertoa jäsenille alan uutisista, tapahtumista ja jäseneduista. Lehden ja nettisivujen lisäksi näistä kerrotaan myös uutiskirjeellä. Sähköinen kirje tavoittaa kaikki ne, joiden sähköpostiosoite on rekisterissämme ajan tasalla. Käy tarkistamassa tai lisäämässä omasi. Kaikkien 17.3. mennessä jäsentietonsa päivittäneiden kesken arvotaan 2 kappaletta 50 euron arvoisia lahjakortteja. Tietojen päivittäminen tapahtuu www.paperiliitto.? -sivuston kohdassa eAsiointipalvelu. Palveluun kirjaudutaan pankkitunnuksilla. @ Nro 3 Aineisto. .................17.03. Ilmestyy .................. 2.04. Nro 4 Aineisto. ................ 28.04. Ilmestyy .................15.05. Nro 5 Aineisto. .................. 9.06. Ilmestyy ................ 26.06. Nro 6 Aineisto. .................12.08. Ilmestyy ................ 28.08. Nro 7 Aineisto. ................09.09. Ilmestyy ................ 25.09. Nro 8 Aineisto. ................. 14.10. Ilmestyy .................30.10. Nro 9 Aineisto. .................. 11.11. Ilmestyy 27.11. Nro 10 Aineisto. ................... 2.12. Ilmestyy ................. 18.12. Paperiliitto-lehden aikataulu 2015 En minä opi Mikko Pylkkänen luuli alakoulussa, ettei ole lukumiehiä. Onneksi tapoja oppimiseen on monia. PAPERI Nro 2/2015 6.3.2014 57. vuosikerta Li it to ”Kiittävä palaute on kannustanut eteenpäin.” Elsa Partala, s. 25 Vastuullinen kesäduuni s. 4 | Lahdessa syntyy koteloita s. 20 | Tykkää meistä Facebookissa s. 28 01_etusivu.indd 1 24.2.2015 15:25:44 34_35_tauko.indd 35 24.2.2015 15:26:39
Pohjois-Euroopan johtava turvaja ammattijalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy • Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. Puh. (08) 488 11 • Fax (08) 488 1200 • info@sievi.com • www.sievi.com SIEVIVIPER UUTU US! S ta ti iv i Uusi dynaaminen Sievi Viper on vastaus tinkimättömään tarpeeseen turvallisuudesta ja designista. Lähes saumattoman rakenteensa ansioista virtaviivainen Sievi Viper on erittäin kestävä ja käytössä mukava, varma ammattilaisen valinta. Päällismateriaali on hengittävää ja vettä hylkivää mikrokuitua. Hengittävyyttä lisää ilmava 3D-dry-vuori. Sievi Viper on varustettu kevyellä komposiittitai alumiinivarvassuojalla. Saat sen myös teräksisellä naulaanastumissuojalla, joka antaa parhaan mahdollisen suojan teräviä esineitä vastaan. Kaksivärisellä ja kaksikerroksisella termoplastisella polyuretaanipohjalla varustettu Sievi Viper antaa parhaan mahdollisen mekaanisen kulutuskestävyyden ja joustourien ansiosta jalkine taipuu optimaalisesti tehden askeleesta rullaavan. Pohja on erinomaisen iskunvaimennuksen takaavaa FlexStep®-materiaalia. Askel nousee keveästi koko työpäivän ajan! AMMATTILAISEN TUNNISTAA VARUSTEISTAAN – LAATU RATKAISEE Sievi Viper 2+ S3 4352137-312-92M 35-38 EN ISO 20345: S3 SRC 4352137-313-92M 39-47 EN ISO 20345: S3 SRC CTC Sievi Viper 3 S3 4452171-302-92M 36-38 EN ISO 20345: S3 SRC 4452171-303-92M 39-47 EN ISO 20345: S3 SRC Al Sievi Viper High+ S3 4352121-312-92M 35-38 EN ISO 20345: S3 SRC 4352121-313-92M 39-47 EN ISO 20345: S3 SRC CTC CTC Sievi Viper 1+ S1 4352124-112-92M 35-38 EN ISO 20345: S1 SRC 4352124-113-92M 39-47 EN ISO 20345: S1 SRC SIEVI_VIPER_PAPERILIITTO_TAKAK_180215.indd 1 18.2.2015 11.00 01_etusivu.indd 2 24.2.2015 12:57:34