Palvelualojen ammattiliiton jäsenlehti N ro 6/ 20 25 • 17 .12 . • 25 . vu os ike rta Lapland Safariksen pääluottamusmies Ilari Sirkan mukaan kokeneiden työntekijöiden osaaminen on avain kauden onnistumiseen Lapland Safariksen pääluottamusmies Ilari Sirkan mukaan kokeneiden työntekijöiden osaaminen on avain kauden onnistumiseen Kokemus kannattelee sesonkina Kiinteistöpalveluala Siivouksessa toistuvia sopimusrikkomuksia Koulutus PAM Campus kokoaa koulutustarjonnan PAM 25 vuotta Lämpimiä kohtaamisia juhlaseminaarissa ja -kahveilla
TYÖTTÖMYYSKASSA TIEDOTTAA Ansiopäivärahasta turvaa muutosten keskellä Onko työpaikallasi käynnissä YT-neuvottelut? Uhkaako työttömyys tai lomautus? Työttömyyskassan maksama ansiosidonnainen päiväraha ja muutosturvaraha auttavat turvaamaan talouttasi muutosten keskellä. Milloin voin saada ansiopäivärahaa? Työttömyyskassan jäsenenä voit saada ansiopäivärahaa, jos jäät osittain tai kokonaan työttömäksi tai sinut lomautetaan. Päivärahan saaminen edellyttää, että olet täyttänyt 12 kuukauden jäsenyysja työssäoloehdon, olet ilmoittautunut työnhakijaksi työvoimaviranomaiselle eikä maksamiselle ole muuta estettä. Kokonaan työttömälle tai lomautetulle maksetaan yleensä täyttä päivärahaa. Jos saat palkkatuloa työttömyyden aikana, pääsääntöisesti puolet palkasta vähentää päivärahan määrää. Miten ansiopäivärahaa haetaan? 1. Ilmoittaudu työnhakijaksi Työmarkkinatorin verkkopalvelussa viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänä. Päivärahaa voidaan maksaa vain, jos työnhakusi on voimassa. 2. Täytä ensimmäinen päivärahahakemus kassan verkkopalvelussa, kun työttömyyttä tai lomautusta on kestänyt vähintään 14 vuorokautta. Liitä mukaan kopiot työsopimuksesta ja lomautustai irtisanomisilmoituksesta. Palkkatietosi kassa saa yleensä Tulorekisteristä. Lähetä jatkossa hakemukset kalenterikuukausittain. Hae päivärahaa myös lyhyiltä työttömyysjaksoilta Työnhaku kannattaa laittaa voimaan ja ansiopäivärahaa hakea myös lyhyiden työttömyystai lomautusjaksojen ajalta. Ansiopäivärahan omavastuuaika voi täyttyä myös yksittäisistä työttömyystai lomautuspäivistä, jos vaaditut 7 omavastuupäivää kertyvät 8 peräkkäisen kalenteriviikon sisällä. Omavastuuaika asetetaan, kun haet ansiopäivärahaa ensimmäistä kertaa tai kun työssäoloehtosi täyttyy uudelleen. Työttömyyskassan verkkosivut www.palvelualojenkassa.fi Työttömyyskassan osoite PL 93, 00531 Helsinki Työttömyysturvaneuvonta ma–pe 10–14, puh. 020 690 211 Työttömyyskassan ajankohtaiset tiedotteet voit lukea osoitteesta: www.palvelualojenkassa.fi/ajankohtaista Työttömyyskassan ajankohtaiset tiedotteet voit lukea osoitteesta: www.palvelualojenkassa.fi/ajankohtaista Muutosturvaraha yli 55-vuotiaille irtisanotuille Ansiopäivärahan lisäksi työttömyyskassa maksaa työllistymistä tukevaa muutosturvarahaa. Työvoimaviranomainen selvittää täytätkö etuuden edellytykset. Voit saada muutosturvarahaa, jos: · työsuhteesi on irtisanottu tuotannollisista tai taloudellisista syistä · olet ollut vähintään 5 vuotta saman työnantajan palvelussa · olet täyttänyt 55 vuotta viimeistään irtisanomispäivään mennessä · olet ilmoittautunut työnhakijaksi 60 päivän sisällä irtisanomispäivästä Lue lisää: www.palvelualojenkassa.fi/muutosturvara ha TK1225.indd 1 12.11.2025 14.51
PA M 6/ 20 25 3 ”Aloitin työt 15-vuotiaana paikallisella grillillä, ja siitä asti olen tehnyt töitä palvelualalla. JYSKin valtakunnallisena työsuojeluvaltuutettuna olen toiminut nyt neljän vuoden ajan. 60 prosenttia meidän työntekijöistämme on alle 25-vuotiaita. Oman henkilöstökyselymme luvut olivat pysäyttäviä: 150 työntekijää 200:sta kertoi kokeneensa väheksyvää tai pilkkaavaa puhetta, ja lähes puolet uhkailua tai sukupuoleen kohdistuvaa häirintää. Meihin on iskostettu ajatus, että asiakas on aina oikeassa. Tämä ja pelko vaikean työntekijän leimasta tai jopa työpaikan menettämisestä estää nuoria nostamasta asioita esiin. Minun aloitteestani olemme laatineet JYSKiin ohjeistuksen häirintäja uhkatilanteita varten. Mukana on toimintaohjeita sekä selkeä linjaus, että palvelun saa lopettaa heti, jos kohtaa seksuaalista häirintää tai tuntee olonsa uhatuksi. Tämä on tuonut valtavasti turvaa. Ensimmäistä kertaa yrityksen johdolta tulee ohjeistus, ettei huonoa käytöstä tarvitse sietää. Häirintä on vuosien kuluessa vain lisääntynyt. Asiakkaiden pahoinvointi näkyy huonona käytöksenä, mutta myös some vaikuttaa. Jos netissä on töykeä, on sitä helposti myös kasvokkain. Yhä useammin myyjää aletaan kuvata, jos asiakas ei ole tyytyväinen. Tämä on digitaalista häirintää! Haluan korostaa, että nuoret eivät ole ongelma. He eivät ole ”turhan herkkiä” tai tee ”pikkuasioista numeroa”. Juuri nuoret ovat parhaiten oivaltaneet, että häirintä ei kuulu nykyaikaan tai mihinkään työhön. Nuorille ei saa opettaa, että häirintä olisi osa työtä. Häirintä ei katoa itsestään. Jokainen kerta, kun nuori uskaltaa kertoa kokemuksestaan tai kun myymälässä uskalletaan keskeyttää uhkaava asiakastilanne, on se askel oikeaan suuntaan. Asiakas ei ole aina oikeassa.” Häirintää vastaan kaupan alalla: Ollaan ihmisiksi -kampanja joulukuussa: ollaanihmisiksi.fi Opas häirintätilanteisiin: pam.fi/hairinta_kaupanala K U V A : SA R A TÄ H T IN E N ”Häirintä ei saa olla osa työtä” Mitä mieltä tässä kuussa Anni Leppänen, 31 ? Työsuojeluvaltuutettu JYSKissä, vastaa lähes sadasta myymälästä ? Harrastaa juoksua ja käy laulutunneilla ? Aiemmin aktiivinen eläinsuojelutyössä ? ”Olen ikuinen oikeudenmukaisuuden tavoittelija ja haluan puhua niiden puolella, jotka eivät jostain syystä saa ääntänsä kuuluviin.”
PAM ko uluttaa 40 PA M 6/ 20 25 4 Union support in dismissal situation PAM negotiated for employees the right to union assistance at hearing, if the employer is considering dismissal on personal grounds. Tutustu alkuvuoden koulutuksiin s. 41 Osallistu jouluarvontaan – voita PAMin huppari! In English 38 Ilmestymisaikataulut 2026 Seuraa meitä somessa! PAM on Palvelualojen ammattiliitonjäsenlehti. lehden nro 1/2026 2/2026 3/2026 aineistot 12.1. 2.3. 11.5. ilmestyy 4.2. 25.3. 3.6. Toimitus Päätoimittaja: Minttu Sallinen Toimitussihteeri: Minna Raitapuro Taru Schroderus, Aste Helsinki (editointi, yhteydet) Toimittajat Pauli Unkuri Hildur Boldt Anu Vallinkoski Iida Simes Otto Ponto Ulkoasu Jenni Kiviniemi, Tuuli Lähteenmäki, Aste Helsinki Kansikuva: Otto Ponto Julkaisija Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Osoite: Siltasaarenkatu 18A, 00530 Helsinki Kaupallisten ilmoitusten varaukset, palautteet ja juttuvinkit viestinta@pam.fi Painopaikka PunaMusta ISSN: 2489-5490 BlueSky @pamliitto Facebook @pamliitto Instagram @pamliitto LinkedIn @pamliitto TikTok @pamliitto AUDITOITU TUOTE NEUTRAALI CO 2 PunaMu sta
PA M 6/ 20 25 5 Kolmasosa Länsi-Afrikan kaakaoviljelmien työntekijöistä on alaikäisiä Oikeus saada liiton tukihenkilö mukaan kuulemistilaisuuksiin Mitä mieltä tässä kuussa? Anni Leppänen Lapland Safaris PAMin juhlaseminaari Juhlakahvit ympäri Suomen Ajankohtaista Puheenvuoro Risto Kalliorinne Liitto työntekijän tukena kuulemistilaisuuksissa Reilumpaa suklaata Siivousalan työehtoja poljetaan “Kansan pitää olla sivistynyttä” Lakiklinikka PAM Campus Jäsenpalvelut ja -edut Kysy Marjalta In English Jouluarvonta Tapahtumat & koulutukset 3 6 10 12 14 17 18 20 24 28 31 32 34 36 38 40 41 Tässä numerossa Juhlavuoden huipennus 25-vuotiaan PAMin juhlavuosi huipentui seminaariin ja juhlakahvituksiin, joihin kokoonnuttiin ympäri Suomea. 31 17 6/2025 Sopu ilman pitkää oikeusprosessia Työsuhderiidat voidaan ratkaista tuomioistuinsovittelussa. Sovittelu ei katkaise jo käynnistettyä oikeusprosessia, vaan keskeyttää sen. Jos sovintoa ei synny, oikeuskäsittely jatkuu normaalisti. 12 20 18 ”Ammattiliiton jäsenyydestä työntekijä saa turvaa myös yksilönä” Risto Kalliorinne
PA M 6/ 20 25 6 Lapland Safariksen kokeneista työntekijöistä valtaosalla palkka ylittää työehtosopimuksen tason. Yrityksen työvoimasta noin puolet on ulkomaalaisia. Keskeinen syy tähän on toimitusjohtaja Rami Korhosen mukaan kielitaito.
PA M 6/ 20 25 7 Konkarioppaiden mukaan huippusesongilla ei enää paiskita yhtä usein yli 200 tunnin kuukausia, kun matkailijoita on tasaisemmin pitkin talvea. Otto Ponto Kuvat Lapland Safaris ja Otto Ponto M ustien moottorikelkkakypärien visiirit kiiltävät valossa. Punaiset haalarit roikkuvat pitkissä riveissä. Käytäviä pitkin kulkee ihmisiä järeissä ulkoilmavaatteissa. Tältä näyttää Lapland Safariksen toimitiloissa Rovaniemellä juuri ennen ennätykselliseksi povattua talvimatkailukautta. Yksi käytävillä kulkeva on Ilari Sirkka. Hän on kartuttanut monipuolisen kokemuksen Lapland Safariksen palveluksessa. Viimeisen viidentoista vuoden aikana Sirkka on muun muassa saanut opastaa moottorikelkkailua, lumikenkäilyä ja toimia bussioppaana. Onpa hän tehnyt kelkkaopastamisen ohessa myös hieman tontun töitä. Myös yrityksen kaluston ja kohteiden huoltotyöt ovat työllistäneet. Opastöistä Sirkka siirtyi tuotannon työnjohtoon ja viime vuonna nykyiseen pestiin operoivan myynnin puolelle. Sirkka on viihtynyt Lapland Safariksella, työntekijöiden kesken “Lasalla”, pitkään, koska pitää työyhteisöä hyvänä. Työ on ollut erittäin monipuolista. ? Työpaikka on turvallinen sekä töiden riittävyyden suhteen että konkreettisesti, Sirkka kiittelee. Hän päätyi Rovaniemelle Vieremältä opiskelemaan. Matkailuala vei kuitenkin mennessään. Hiljattain Sirkka aloitti yrityksen pääluottamusmiehenä ja toimii myös työsuojeluvaltuutettuna. Muutama viikko ennen talvikauden alkua yrityksessä koulutetaan uusia oppaita. Koulutus kestää 10 päivää ja siinä korostuu turvallinen toiminta. Lapland Safaris valmistautuu maltilla ennustettuun matkailun ennätystalveen Lapin matkailu
PA M 6/ 20 25 8 ? Turvallisuuskulttuuri on kehittynyt 15 vuodessa, Ilari Sirkka sanoo. Suurin osa Lapland Safariksen työntekijöistä palaa useammaksi talveksi. ? Hiljaista tietoa on valtavasti. Työntekijöistä halutaan pitää kiinni. Tekemällä oppii Ilari Sirkan mukaan esimerkiksi moottorikelkkasafareiden opastamisessa on paljon sellaista, jonka oppii vain tekemällä. Kelkkasafareilla iso muutos oli jo vuosia sitten käyttöön otetut niin sanotut vihreät avaimet. Ne rajoittavat moottorikelkkojen kiihtyvyyttä ja huippunopeutta huomattavasti. ? Vahingot ovat vähentyneet, Sirkka toteaa. Lapland Safaris valmistautuu alkavaan talvikauteen maltillisin odotuksin, kertoo toimitusjohtaja Rami Korhonen. ? Ryntäys Lappiin on nyt päällä, mutta on hyvä varautua kysynnän tasaantumiseen. Talvikauden kehitystä rajoittaa konsernin majoituskapasiteetti. Viime vuosina painotus onkin ollut laajentaa muiden vuodenaikojen toimintaa. Matkailuala kiinnostaa työntekijöitä. Korhosen mukaan hakijamäärä kaksinkertaistui tänä syksynä. Uusia hakijoita oli 6 500 ja työpaikan sai 250. Vanhoista työntekijöistä töihin palaa noin 70 prosenttia. ? Kokeneista tekijöistä on aina pulaa, haluamme pitää heistä kiinni. Emme selviäisi ilman palaavia työntekijöitä, Korhonen korostaa. Hänen mukaansa Lapland Safariksen kokeneista työntekijöistä valtaosalla palkka ylittää työehtosopimuksen tason. Yrityksen työvoimasta noin puolet on ulkomaalaisia. Keskeinen syy tähän on Korhosen mukaan kielitaito. ? Etenkin ranskaa puhuvia tarvitaan paljon, eikä heitä löydy suomalaisista paljoa. Vuorovastaava päivystää Rovaniemeläisen hostellin kokoushuoneessa joukko uusia työntekijöitä kuuntelee tietoiskua työntekijän oikeuksista. Huoneen takaosassa puheenvuoroa seuraa Robert Gullsten, joka aloitti yrityksessä 2017 ja kouluttaa tulevia oppaita. Oppaan töistä Gullsten on siirtynyt työnjohtoon. ”Moni on haavoittuvassa asemassa vieraassa maassa tai kaupungissa. Villiä länttä riittää vielä tällä alalla”, Robert Gullsten sanoo. Toimitusjohtaja Rami Korhosen mukaan ryntäys Lappiin on nyt päällä, mutta kysynnän tasaantumiseen on hyvä varautua. Viime talvena Gullsten työskenteli vuorovastaavana, ja tekee alkavana talvena suunnittelevan työnjohtajan töitä. Vuorovastaava päivystää ja reagoi yllättäviin tilanteisiin. Kun auto hajoaa, vuorovastaava järjestää korvaavan kyydin ja kuljettajan, jotta opas voi keskittyä asiakkaisiin. Kun helmikuussa sataa pari viikkoa vettä ja jäältä lähtevät moottorikelkkasafarit pitää siirtää vähemmän vetisiin lähtöpaikkoihin, vuorovastaavalla riittää järjestämistä muiden kanssa. ? Vuorovastaava tekee ensimmäiset reagoinnit yllättäviin tilanteisiin. Valmiustaso kummallisissakin tilanteissa on Lasan vahvuus, Gullsten kertoo.
PA M 6/ 20 25 9 ”Kokeneista tekijöistä on aina pulaa, haluamme pitää heistä kiinni.” Ilari Sirkka aloitti marraskuussa yrityksen pääluottamusmiehenä ja toimii myös työsuojeluvaltuutettuna. Matkailualan yritysten työolot ovat herättäneet syksyllä keskustelua. Rami Korhonen pitää keskustelua hyvänä, koska alalle on viime vuosina tullut paljon uusia yrityksiä. ? Jos on toimijoita, jotka eivät noudata pelisääntöjä, se voi vääristää kilpailua. Korhosta harmittaa, että yksittäisten yritysten laiminlyönnit voivat leimata koko toimialaa. Lapland Safaris pyrkii antamaan realistisia lupauksia työntekijöilleen. ? Jotkut voivat luvata kovia tuntimääriä huonolla palkalla tai kovaa palkkaa pienellä tuntimäärällä, Korhonen kertoo. Haluttu työnantaja Robert Gullstenista on surullista nähdä juttuja huonoista kokemuksista. ? Moni on haavoittuvassa asemassa vieraassa maassa tai kaupungissa. Villiä länttä riittää vielä tällä alalla, Gullsten sanoo. Samalla keskustelu on kirkastanut Gullstenin käsitystä siitä, että omalla työpaikalla asiat on hoidettu hyvin. Hän kertoo, että montaa kollegaa on kysytty töihin muualle. ? Tämä on alalla arvostettu työpaikka. Muualta pyritään meille töihin, Gullsten toteaa. Sekä Robert Gullsten että Ilari Sirkka ovat nähneet Lapin matkailualan muutoksen. Työ on yhä sesonkiluonteista, mutta työkulttuuri on Gullstenin mukaan inhimillistynyt. Aiemmin etenkin joulukuussa tehtiin valtavia tuntimääriä. Gullstenkin muistaa tehneensä yli 200 tunnin kuukausia. ? Kyllähän sadat työtunnit kuukaudessa voivat vaikuttaa työn laatuun. Joulukuu on edelleen piikki, mutta isot tuntimäärät ovat omaehtoisia, Gullsten korostaa. Toinen iso muutos ovat olleet takuutunnit, joita Lapland Safariksessa tarjotaan kaikille työntekijöille. ? Myös palkkoja on saatu vähitellen ylöspäin, Robert Gullsten sanoo. Ohjelmapalvelualan keväällä solmittu työehtosopimus korotti alan palkkoja syyskuun alussa 2,5 prosenttia, ja koko kolmivuotisen sopimuskauden aikana yhteensä 7,8 prosenttia. Myös toimitusjohtaja Korhosen mukaan talvisesonki on tasaantunut. Aiemmin joulukuun jälkeen tammikuussa tuli hiljaisempi jakso. Nyt matkailijoita on tasaisesti, joten hurjille tuntimäärille ei ole enää joulukuussa samanlaista tarvetta. ? On nähty, että ihmiset väsyvät, Korhonen sanoo. Sesongin alku haastaa silti kokeneitakin. ? Syyskuussa aloitetaan valmistautuminen ja vaikka rutiinit ovat vankat, kauden alku yllättää yhä, Ilari Sirkka sanoo. Yhtä yllättävää on Ilari Sirkan mukaan myös se hetki keväällä, kun huomaa talven viimeisen safarin tulleen ajetuksi.
Myös presidentti Tarja Halonen saapui kuuntelemaan ja keskustelemaan PAMin juhlaseminaariin. PA M 6/ 20 25 10 ”Työllisyys ratkaistaan palvelualoilla”, kiteytti Palvelualojen työnantajat PALTAn toimitusjohtaja Tuomas Aarto. Kuluttajien ostovoima on ratkaisevan tärkeä palvelualoille, mutta tällä hetkellä työttömyyden pelko ja leikkaukset lamauttavat taloutta. ”Oleellisin muutos 25 vuodessa on ollut digitalisaatio ja datatalous”, oli Mika Pantzarin esitelmän johtopäätös. Jokainen kehityssuunta luo myös vastavoiman. Laadukkaille, hitaille, paikallisille ja ihmisen antamille palveluille on tulevaisuudessakin kysyntää. Palvelualojen kestävä tulevaisuus Kestävä kasvu ja hyvinvoivat työntekijät. Nämä yhdistävät PAMin ja kaikkien palvelualojen työnantajaliittojen tulevaisuusvisioita. PAMin juhlaseminaarissa keskusteltiin palvelualojen tulevaisuudesta ja kestävästä kasvusta. Hildur Boldt Kuvat Mika Nuorva Paneelissa: Moderaattori Jussi Kukkola, PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen, Paltan toimitusjohtaja Tuomas Aarto, Kiinteistötyönantajien toimitusjohtaja Pia Gramén , MaRan varatoimitusjohtaja Veli-Matti Aittoniemi ja Kaupan Liiton toimitusjohtaja Kari Luoto. ”Vastuullisuus arjessa tarkoittaa, että noudatetaan lakia ja työehto sopimusta, osallistutaan kiertotalouteen ja käytetään ympäristöystävällisiä aineita”, sanoi kiinteistötyönantajien toiminnanjohtaja Pia Gramén. PAMille sosiaalisen kestävyyden ydin on, että palkalla tulee toimeen. Paneelissa oli vahva yhteisymmärrys tarpeesta lisätä valvontaa työperäisen hyväksikäytön kitkemiseksi, vaikka siihen ei yhtä hopealuotia olekaan. ”Ympäristöongelmia ei ratkota nopeasti kuluttajapäätöksillä. Yritysten teot ja pakottava lainsäädäntö ovat ratkaisevia”, totesi kuluttajatutkimuksen emeritusprofessori Mika Pantzar. Ilmastoja ympäristökestävyys ovat läsnä kaikkien alojen tulevaisuusvisioissa. Palvelualojen suurimmat yritykset ovat jo panostaneet isosti kestävään kehitykseen ja vastuullisuuteen, mutta pienemmät yritykset tarvitsevat siihen yhteiskunnalta vetoapua. Kiinakrääsä pitää saada kuriin ja tutkimus-, kehittämisja investointitukia pitää kehittää myös palvelualojen tarpeisiin. PAMin näkökulmasta oleellista on huolehtia työntekijöiden osaamisesta ja osallisuudesta. Juhlaseminaari
P alvelualojen tulevaisuus rakentuu vastuulliselle yritystoiminnalle – sosiaalisesti ja ekologisesti kestävälle kasvulle. Pelkät sanat eivät kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan myös tekoja. Meille tämä tarkoittaa työehdoista neuvottelemista ja lainsäädäntöön vaikuttamista, mutta myös yritysten vastuun tekemistä näkyväksi ja todeksi. Siksi me kehitämme ensi vuoden aikana kriteerit, joiden avulla työntekijät ja muut sidosryhmät voivat arvioida, miten palvelualojen yritykset edistävät toimeentulon turvaavia työsuhteita, työntekijöiden osallisuutta ja hyvinvointia sekä sopimiseen perustuvaa työmarkkinamallia. Uskomme, että tulevaisuudessa vastuu näistä asioista on yksi menestymisen kulmakivistä – hyvän palvelun ja laadukkaiden tuotteiden rinnalla. Hyvinvointivaltion puolustaja Hyvinvointivaltion keskeinen vahvuus on ollut huolehtia pienen maan inhimillisestä pääomasta. Sillä pääomalla syntyvät uudet ideat, jotka toteutetaan käytännössä ja myydään maailmalle. Suomi ei saa sahata omaa oksaansa tärvelemällä ihmisten mahdollisuudet koulutukseen ja sosiaaliseen liikkuvuuteen – kaikki on pidettävä mukana. Meillä valtio on perinteisesti pitänyt huolta ihmisistä, sen sijaan että se olisi suojellut yksittäisiä työpaikkoja tai yrityksiä. Tämä on sallinut talouden uudistumisen ja tuottavuuden kasvun. Se on myös välttämätön osa oikeudenmukaista siirtymää ekologisesti kestävään yhteiskuntaan. Olen vakuuttunut siitä, että pohjoismainen hyvinvointivaltio, jossa yhdistyvät 1) universaalit ja kattavat koulutusja hyvinvointipalvelut sekä riittävä sosiaaliturva, 2) järjestäytyneet työmarkkinat ja 3) täystyöllisyyteen tähtäävä finanssipolitiikka, on pienelle avoimelle kansantaloudelle – ja yrityksille kestävä pohja rakentaa menestystä. Vastavoima rahavallalle Me PAMissa aiomme tehdä kaikkemme, että Suomi olisi tulevaisuudessakin pohjoismainen hyvinvointivaltio. Se on ainoa vastuullinen vaihtoehto. Siksi meidän tavoitteemme on, että seuraava hallitus puolustaa ja rakentaa hyvinvointivaltiota ja sopimusyhteiskuntaa. Ja me tuemme vaaleissa vain ja ainoastaan niitä toimijoita, jotka aidosti sitoutuvat tähän. Saattaa kuulostaa raflaavalta, mutta mitä ilmeistä turhaan kierrellä; Suomessakin rahavalta näyttää pyrkivän yhä vahvemmin kuskin paikalle. Se tarkoittaa demokratian hiipumista. Järjestäytyneet työntekijät edustavat vastavoimaa rahavallalle. Maissa, joissa on vahva ja vapaa ammattiyhdistysliike, on myös demokraattisempi ja tasa-arvoisempi yhteiskunta. Me aiomme kamppailla demokratian puolesta. Sen puolesta, että myös työntekijöiden ääni kuuluu. Toivon, että seuraavat 25 vuotta ovat palvelualoille kestävän kasvun aikakausi. Eli eiköhän tehdä uskomattoman upeiden ihmisten kanssa yhdessä parempaa tulevaisuutta. Annika Rönni-Sällinen PAMin puheenjohtaja Yhdessä parempaa tulevaisuutta ”Suomessakin rahavalta näyttää?pyrkivän? yhä vahvemmin kuskin paikalle.“ PA M 6/ 20 25 11 ”Meillä on ammattiliittona vastakkaisia tavoitteita ja pyrkimyksiä työnantajaliittojen kanssa se kuuluu asiaan. Mutta meillä on myös yhteinen usko palvelualojen tulevaisuuteen”, sanoi PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen. PAMin tavoitteena on mennä kohti eduskuntavaaleja yhteisellä agendalla palvelualojen kasvun puolesta.
Helsinki-Uusimaan aluetoimistolle saapui paljon väkeä ja kakkutäydennystä haettiin kesken juhlien! PA M 6/ 20 25 12 PAMin 25-vuotisjuhlia vietettiin kakkukahvien merkeissä kaikilla aluetoimistoilla sekä Helsingissä järjestetyssä tulevaisuutta luotaavassa juhlaseminaarissa. Kuvat Mika Nuorva ja PAM Juhlahumua ympäri Suomea ”PAM on kaupan ihmisten, työn tekijöiden, ääni. Se on ollut ja on meille äärimmäisen tärkeää. Meidän yhteinen tavoitteemme on kehittää ja parantaa kaupan työelämää. Kauppa on murroksessa ja muutoksessa, joten menemme yhdessä eteenpäin.” Kaupan liiton työmarkkinajohtaja Anna Lavikkala ”Työntekijöiden pitää mielestäni olla järjestäytyneitä, jotta he voivat olla mukana myös tällä sektorilla yhteis kunnan kehittämisessä. Tänään paneelikeskustelussa tuli ihailtavalla tavalla esiin se, että halutaan kestävää tulevaisuutta ja siihen liittyvät myös vastuulliset työnantajat ja järjestäytyminen työmarkkinoilla sekä työntekijäettä työnantajapuolella.” Presidentti Tarja Halonen
PA M 6/ 20 25 13 ”PAMilla on Suomen toiseksi suurimpana ammattiliittona valtavan suuri merkitys työntekijöiden aseman puolustamisessa. Ja sitten laajemminkin suomalaisen sopimusyhteiskunnan puolustamisessa, joka kuitenkin on tuonut kaikesta kritiikistä huolimatta huikeita tuloksia Suomelle.” SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman ”PAMin rooli on keskeisen tärkeä, koska meillä palvelualat tulevat kasvamaan ja palvelu alojen työllisyys tulee kasvamaan. Tällä hetkellä suhdanne on heikko, mutta se tulee paranemaan kyllä aika pian.” Alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen, työja elinkeinoministeriö Porissa vaihdettiin kuulumisia juhla pöydän ääressä. Kouvolan aluetoimistolla katsottiin videopätkää PAMin perustamis kokouksesta Finlandiatalolta. Rovaniemellä nautittiin kakkukahvit leppoisassa juhlatunnelmassa.
PA M 6/ 20 25 14 K U V A : G E T T Y IM A G E S PAM hakee tuomioistuimelta korvauksia osa-aikatyöntekijöille PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen kertoi liiton valtuustossa, että PAM aikoo hakea tuomioistuimen kautta PAMin osa-aikaisille jäsenille korvausta työsopimuksen ylittäviltä tunneilta. Taustalla on EU-tuomioistuimen linjaus, jonka mukaan osa-aikaisilla on oikeus lisätyökorvaukseen samaan tapaan kuin kokoaikaisilla ylityöstä. Lue lisää: pam.fi/uutishuone Kaupan alan häirintätilanteisiin uudistettu opas PAM ja Kaupan liitto ovat päivittäneet yhteisen Häirintään puuttuminen kaupan alalla -oppaan, joka tarjoaa kaupan alan työpaikoille ajantasaiset keinot häirinnän tunnistamiseen, ehkäisyyn ja siihen puuttumiseen. Tutustu ja lataa opas: pam.fi/hairinta_kaupanala SAK: Ilmastonmuutosta hillitään työpaikoilla, mutta työntekijöiden osaamiseen ei satsata SAK:n luottamushenkilöille suunnatun paneelin mukaan 61 % työpaikoista on toteuttanut ilmastonmuutosta hillitseviä toimia viimeisten kahden vuoden aikana. Koulutukseen työntekijöille ei kuitenkaan panosteta riittävästi: vaikka kolmannes luottamushenkilöistä näkee osaamistarpeita, vain 12 % kertoo työnantajan järjestäneen koulutusta. Lue lisää: sak.fi Kerromme tuoreimmat kuulumiset tutuista puheenaiheista. K U V A : E E V A A N U N D I Missä mennään? Ajankohtaista PAMin vetovoimabarometrissa kysytään työikäisiltä suomalaisilta palvelualojen vetovoimaisuuteen liittyviä kysymyksiä sekä laajasti näkemyksiä työmarkkinoiden ja yhteiskunnan asioista. Kyselyn toteutti Verian PAMin tilauksesta. Kantar Forumissa toteutetun kyselyn kohderyhmänä olivat työikäiset (18–65-vuotiaat) suomalaiset. Valtaenemmistön (86 %) mielestä tilanteet, joissa maksetaan alan työehtosopimukset alittavaa palkkaa, tulisi kriminalisoida. Yhtä moni vaatii kovempia rangaistuksia työperäisestä hyväksikäytöstä. Myös ammattiliittojen kanneoikeutta tukee 78 prosenttia vastaajista. – Lainsäätäjällä on tämän perusteella suomalaisten vankka tuki työmarkkinarikollisuuden ja työperäisen hyväksikäytön kitkemiseksi, toteaa PAMin tutkimuspäällikkö Antti Veirto. 70 prosenttia kyselyn vastaajista uskoo, että hallituksen päätökset ovat osaltaan heikentäneet Suomen työllisyystilannetta. Yhtä moni kokee, että hallituksen mittavat leikkaukset sosiaaliturvaan eivät ole olleet tasapuolisia. Kaksi kolmesta (67 %) on vähentänyt omaa kulutusta ja lisännyt säästämistä, koska haluaa varautua taloustilanteensa heikkenemiseen. Jopa suurituloisimmista selkeä enemmistö (62 %) on vähentänyt kulutustaan. Joka neljäs vastaaja (27 %) pelkää jäävänsä työttömäksi seuraavan vuoden aikana. Tutkimusta varten haastateltiin 1 267 henkilöä 30.10.-8.11.2025. PAMin vetovoimabarometri: Kaksi kolmesta on vähentänyt kulutustaan, vankka tuki alipalkkauksen kriminalisoinnille
PA M 6/ 20 25 15 K U V A : R D N E ST O C K P R O JE C T 77 % ”Mihin aatteen merkitys työpaikoilta on kadonnut? Ayliike tarvitsisi nyt samanlaista jalkatyötä kuin liikkeen alkuvuosina: ihmisten kohtaamista ja puhetta siellä missä työntekijät ovat.” Sami Viitasaari, PAMin valtuuston puheenjohtaja 20.12. prosenttia työikäisistä suhtautuu myönteisesti ajatukseen, että työaikaa lyhennettäisiin niin, ettei ansiotaso laskisi. LÄHDE: PAMIN VETOVOIMABAROMETRI, 2025 on Kansainvälinen inhimillisen solidaarisuuden päivä, jota vietetään tuomaan esiin yhteisvastuuta, monimuotoisuutta ja sitoutumista kansainvälisiin ihmisoikeusvelvoitteisiin. Työntekijöiden oikeudet ovat ihmisoikeuksia. K U V A : G E T T Y IM A G E S Ravintoedun arvo vuodelle 2026 Vuonna 2026 Verohallinnon verovapaa minimiarvo lounasedulle on 8,80 € ja maksimiarvo 14,00 € työpäivää kohden. Ravintoetua voi käyttää myös niin, että kustannuksiin sisältyy aterian kuljettamisesta aiheutuneita kuluja. Hotellija ravintola-alan henkilökunnan ravintoedun raha-arvo on 7,48 euroa ateriaa kohden. Kansainvälinen kannanotto väkivallan lopettamiseksi työelämässä PAM on ollut mukana laatimassa UNI Europa Commercen kannanottoa, joka julkaistiin 25. marraskuuta, kansainvälisenä naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisena päivänä. Kannanoton tavoitteena on lisätä tietoisuutta väkivallasta ja häirinnästä, jota kaupan alan työntekijät edelleen kohtaavat, sekä vaatia työnantajilta ja päättäjiltä konkreettisia toimia turvallisten ja ihmisarvoa kunnioittavien työolojen varmistamiseksi. UNI Europa Commerce on eurooppalaisen ammattiliittojen liiton UNI Europan kaupan alan sektori, joka kokoaa yhteen kaupan alan työntekijöitä edustavat liitot eri puolilta Eurooppaa Kerro meille, mitä pidit tästä lehdestä? Mikä oli tämän lehden suosikkijuttusi? Missä voisimme onnistua paremmin? Kerro meille, mitä mieltä olit tästä lehdestä ja osallistu kolmen 50 euron arvoisen GoGift SuperLahjakortin arvontaan! Vastaa kyselyyn 1.2.2026 mennessä osoitteessa: pam.fi/palautekysely
PA M 6/ 20 25 17 O rpo-Purran hallitus jatkaa työntekijöiden kiusaamista. Tuorein laki koskee ammattiliiton jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistamista, joka tulee voimaan ensi vuonna. Poiston vaikutus maksettaviin veroihin on pieni, mutta laki itsessään on jälleen osoitus nykyisten vallanpitäjien halusta murtaa ammattiliitot. On hyvä muistaa, että ay-liike ei ole syntynyt verovähennysoikeuksien avulla eikä yhdenkään jäsenen perimmäinen syy jäsenyyteen ole jäsenmaksujen vero vähennysoikeus. Ammattiliittojen olemassaolon merkitys on joukkovoimassa. Jo yli sata vuotta sitten työntekijät huomasivat, että he eivät pysty ajamaan itselleen asiallista kohtelua, riittävää toimeentuloa ja turvallisia työolosuhteita ilman keskinäistä yhteistyötä. Yhdessä toimimalla on saatu merkittäviä parannuksia tavallisen työntekijän arkeen. Nämä parannukset eivät olisi toteutuneet kenenkään yksilö suorituksena. Ammattiliiton jäsenyyden kautta on parannettu oman ammattialan ja oman työpaikan työntekijöiden asemaa. Aktiivisen työpaikkatoiminnan tarve ei ole vuosien saatossa kadonnut mihinkään. Olen nähnyt lukuisia työpaikkoja, joissa työelämän pelisääntöjä ei ole noudatettu ja työntekijät ovat tilanteeseen kyllästyneinä liittyneet ammattiliittoon ja valinneet keskuudestaan luottamusmiehen. Näin työpaikan asiat on saatu kuntoon. Ammattiliiton jäsenyydestä työntekijä saa turvaa myös yksilönä. Liiton neuvottelemat työehdot, työsuhdeneuvonta ja lakiapu tuovat turvaa työelämän ongelmatilanteisiin, samoin kuin ansiosidonnainen työttömyysturva työttömyyden varalle. Liiton koulutustarjonta ja henkilökohtaiset urapalvelut auttavat kehittymään ammatillisesti ja jäsenedut tuovat iloa arkeen. Mikä sitten olisi pelottavin seuraus, jos verovähennysoikeuden poistaminen johtaisi merkittävissä määrin liiton jäsenmäärän laskuun? Se olisi työehtojen vähittäinen heikkeneminen. Ilman jäseniä PAMilla ei ole voimaa neuvotella työntekijöille parempia palkkoja ja muita työehtoja. Vain jäsenistön kautta meillä on myös mandaatti solmia alojemme työehtosopimukset. Me tarvitsemme toisiamme, koska tuskin kukaan haluaa sopia työehtojansa yksin ilman työehtosopimuksen ja liiton turvaa. Tai selvitä yksin työelämän ongelmista. Suositelkaa oman ammattiliiton jäsenyyttä myös työkaverille, se kannattaa nyt ja tulevaisuudessa. Joukkovoimaa ei voi verottaa Kirjoittaja Risto Kalliorinne on PAMin järjestöjohtaja ”Ammattiliittojen olemassaolon merkitys on joukkovoimassa.” Puheenvuoro
PA M 6/ 20 25 18 K un työnantaja harkitsee työntekijän irtisano mista henkilöstä johtu vasta syystä, työnteki jälle on ensin annettava mahdollisuus tulla kuulluksi. Viime kevään työehtoso pimusneuvotteluissa lähes kaikkiin PAMin neuvottelemiin työehtosopi muksiin lisättiin kirjaus, jonka mukaan työntekijällä on oikeus saada irtisano mista käsittelevään kuulemistilantee seen avukseen luottamusmies, liiton tai ammattiosaston edustaja. Vartioin tialan, Kansallisteatterin, Kansalli soopperan, muuttoalan ja Urkuraken tamo Virtasen työehtosopimuksiin sitä ei lisätty, koska näissä työehtosopi muksissa on sopimusmääräykset työ suhdeturvasta ja ne säilyvät nykyisen lainsäädännön vahvuisena. Käytännössä kuulemistilaisuus tar koittaa työntekijälle mahdollisuutta ymmärtää irtisanomisen harkintaan johtaneita syitä ja tilaisuutta esittää oma kantansa asiaan. Ennen kuule mistilaisuutta työntekijällä täytyy olla kohtuullisesti aikaa valmistautumi seen ja riittävät tiedot. Työnantaja ar vioi työsuhteen jatkon edellytyksiä kuulemistilaisuudessa. Työntekijä voi halutessaan pyytää myös avustajan mukaan kuulemis tilaisuuteen. PAMin jäsenen avustaja on ensisijaisesti luottamusmies. Jos luottamu smiestä ei ole työpaikalla valittuna, avustajana voi toimia myös liiton tai ammattiosaston toimihenkilö. Oletko luottamusmies? Avustajan tehtävä kuulemistilaisuuksissa on: ? Huolehtia, että tilaisuus etenee asianmukaisesti ? Huolehtia, että jäsen saa aidon tilaisuuden tulla kuulluksi omasta näkökulmastaan ja toiveistaan, ennen kuin työnantaja tekee päätöksen asian suhteen ? Auttaa jäsentä kuulemistilaisuudessa liiton ohjeen mukaan Katso ohjeet kuulemistilaisuuksiin luottamushenkilöiden Howspace -työtilasta. Ensi vuonna järjestetään myös koulutuksia kuulemistilaisuuksissa avustamisesta. Katso tarkemmat tiedot PAM Campuksesta. PAM neuvotteli viime keväänä työntekijöille oikeuden saada kuulemistilanteeseen avukseen luottamusmies, liiton tai ammattiosaston edustaja, jos työnantaja harkitsee työntekijän irtisanomista henkilöstä johtuvasta syystä. Minna Raitapuro Kuva Getty Images Liitto tukena irtisanomistilanteissa Työehtosopimus
PA M 6/ 20 25 19 Muista nämä ? Työntekijällä on oikeus työn antajan järjestämään kuulemis tilaisuuteen, jos työnantaja harkitsee työsuhteen päättämistä henkilöön liittyvillä syillä. ? Työntekijällä on oltava kohtuul lisesti aikaa ja riittävät tiedot kuulemistilaisuuteen valmistautu miseen. ? Työntekijällä on oikeus käyttää avustajaa kuulemistilaisuudessa. Avustaja on ensisijaisesti luottamus mies, mutta se voi olla myös ammattiliiton tai ammatti osaston edustaja. – Kuulemistilaisuuksilla tuodaan suojaa irtisanomistilanteisiin, joihin PAMin jäsenenä voi nyt saada entistä vahvemman tuen luottamusmieheltä, liiton tai ammattiosaston edustajalta, sanoo PAMin sopimuspäällikkö Juha Ojala. Lainsäädäntö muuttumassa Nykylainsäädännön mukaan irtisanomiseen työntekijän henkilöön liittyvällä syyllä vaaditaan ”asiallinen ja painava syy ”. Suomen hallituksen tavoitteena on lieventää irtisanomisperusteita niin, että jatkossa riittäisi ”asiallinen syy”. Hallitus antoi lokakuussa eduskunnalle esityksen työntekijän irtisanomiskynnyksen madaltamisesta. Sen mukaan asiallisena syynä voitaisiin pitää ainakin tilanteita, joissa työntekijä rikkoo tai laiminlyö työsuhteeseen vaikuttavia velvoitteitaan tai työntekijän edellytykset työntekoon ovat muuttuneet niin olennaisesti, ettei hän enää kykene selviytymään työtehtävistään. Jotta lakiesityksen mukaan olisi kysymys asiallisesta syystä irtisanoa työsopimus, syiden olisi oltava riittävän merkityksellisiä työsopimuksen ”Lakiesityksen perusteella on täysin mahdotonta tietää, missä laillinen irtisanomiskynnys jatkossa on.” Näin sanoo työehtosopimus*: ”Työntekijän kuuleminen päätet täessä työsuhdetta henkilöstä johtuvasta syyllä. Työnantajan harkitessa työn tekijän työsuhteen päättämistä henkilöstä johtuvalla syyllä työn tekijälle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi työsopimuksen päättämisen syistä. Kuulemisti laisuus on järjestettävä niin, että työntekijällä on kohtuullinen valmistautumisaika ennen kuule mista, ja että hänellä on riittävät tiedot päättämisharkinnan perusteena olevista seikoista ja tosiasiallinen mahdollisuus esittää oma kantansa asiassa. Työnantajan tulee tiedottaa työntekijää kuulemistilaisuuden tarkoituksesta sekä oikeudesta käyttää avustajaa kuulemis tilaisuudessa. Työntekijän pyynnöstä avustajana voi toimia luottamusmies tai jos luottamusmiestä ei ole valittuna, avustajana voi työntekijän pyynnöstä toimia esimerkiksi ammattiliiton tai ammatti osaston edustaja. Kuulemistilaisuudessa työnantaja arvioi työsuhteen jatkamisedellytyksiä.” * Kirjaus sovittu kaikkiin muihin PAMin neuvottelemiin työehtosopimuksiin paitsi Vartiointialan, Kansallisteatterin, Kansallisoopperan sekä Urkurakentamo Virtasen työehtosopimuksiin. jatkamisedellytysten kannalta, eivätkä ne saisi olla syrjiviä. Lisäksi jatkossakin irtisanomisperustetta täytyisi tarkastella kokonaisharkinnalla, jossa otetaan huomioon mm. syyn vakavuus ja työntekijän sekä työnantajan olosuhteet kokonaisuudessaan. Pääsääntöisesti työntekijää ei saisi jatkossakaan irtisanoa ennen kuin hänelle on annettu varoitus ja mahdollisuus korjata menettelynsä. Näiden seikkojen osalta lakiesitys on aiempaan luonnokseen verrattuna työntekijöiden kannalta parempi, mikä on muun muassa PAMin ja muiden ammattiliittojen vaikuttamistyön ansiota. Tämän lehden painopäivään mennessä eduskunta ei ole vielä hyväksynyt lakiesitystä. Jos eduskunta hyväksyy esitetyt muutokset, ne tulevat voimaan 1.1.2026. Ammattiliitot, PAM mukaan lukien, ovat vastustaneet irtisanomiskynnyksen madaltamista, sillä sen nähdään heikentävän työntekijöiden työsuhdeturvaa. – Meidän mielestämme lakiesityksen perusteella on täysin mahdotonta tietää, missä laillinen irti sanomiskynnys jatkossa on. Vasta vuosien päästä selviää, mitä uudet säännökset käytännössä tarkoittavat ja mikä oikeuttaa irtisanomiseen. Tämä lisää epävarmuutta niin työntekijöille kuin työnantajillekin, sanoo PAMin puheenjohtaja Annika RönniSällinen.
Länsi-Afrikan kaakaoviljelmillä ahertaa paljon lapsia. Reilut tuottajahinnat ja palkat, turvalliset työolot ja valistus ovat keinoja, joilla sitkeään ongelmaan voi puuttua. Anu Vallinkoski Kuvat Reilu kauppa ry Tunnetko lempisuklaasi taustat? Reilu Kauppa K aakaontuotannon mahtimaissa Ghanassa ja Norsunluurannikolla eletään nyt vuoden kiireisintä aikaa. Sadonkorjuu alkaa kaakaoviljelmillä syksyllä ja jatkuu vuodenvaihteen tuolle puolen. Työläiset keräävät hedelmät puista ja irrottavat niistä pavut, jotka kuivataan ja fermentoidaan ennen maailmalle viemistä. Usein tämän työn tekee lapsi. Noin kolmasosa Länsi-Afrikan kaakaoviljelmien työntekijöistä on alaikäisiä. – Ghanassa ja Norsunluurannikolla noin 1,5 miljoonaa lasta työskentelee kaakaoviljelmillä niin, että heidän koulunkäyntinsä tai terveytensä kärsii, Reilu kauppa ry:n vastuullisuusjohtaja Josetta Nousjoki sanoo. Monella muulla alalla lapsityövoiman käyttö on vähentynyt, mutta maataloudessa sen määrä on pysynyt sitkeästi korkealla. Ongelman juurisyy on työntekijöiden ja pien viljelijöiden köyhyys. Lapset laitetaan pellolle töihin, kun vanhempien tulot eivät riitä perheen elättämiseen tai työntekijöiden palkkaamiseen. Länsi-Afrikassa kaakaota tuottavat yleensä pienet perheviljelmät. Lapsityövoiman hyväksikäytön lisäksi kaakaon viljelyyn liittyy muitakin ongelmia: ihmis kauppaa ja pakkotyötä. PA M 6/ 20 25 20