PAM 05/2025 - Lehtiluukku.fi

Palvelualojen ammattiliiton jäsenlehti N ro 5/ 20 25 • 31 .10 . • 25 . vu os ike rta 25 vuotta työntekijän äänenä Silloin ja nyt Työ tasa-arvon ja oikeudenmukaisten työehtojen puolesta jatkuu Jäsenten tarinat ”Liiton tuki on ollut kultaakin kalliimpaa”
TYÖTTÖMYYSKASSA TIEDOTTAA Työttömyyskassan verkkosivut www.palvelualojenkassa.fi Työttömyyskassan osoite PL 93, 00531 Helsinki Työttömyysturvaneuvonta ma–pe 10–14, puh. 020 690 211 Työttömyyskassan ajankohtaiset tiedotteet voit lukea osoitteesta: www.palvelualojenkassa.fi/ajankohtaista Kutsu Palvelualojen työttömyyskassan jäsenten varsinaiseen kokoukseen 27.11.2025 Palvelualojen työttömyyskassan sääntöjen 11 §:n mukainen kassan varsinainen kokous pidetään torstaina 27.11.2025 klo 9.00 alkaen Helsinki Congress Paasitornissa (Paasivuorenkatu 5 A, Helsinki). Kokoukseen ilmoittautuminen alkaa klo 8.30 kokouspaikalla. Kokouksessa käsitellään kassan sääntöjen 11 §:ssä mainitut asiat. Kokouksesta ilmoitetaan ennakkoon tässä PAM.fi –lehden 31.10.2025 ilmestyvässä numerossa. Lehti jaetaan kaikille Palvelualojen työttömyyskassan jäsenille. Työttömyyskassan toimintakertomus, joka sisältää tilinpäätökseen liittyvät asiakirjat, sekä muu kokousmateriaali on nähtävillä 11.11.2025 alkaen toimistoaikana Palvelualojen työttömyyskassan toimistolla, Siltasaarenkatu 18–20 A, 8. krs, Helsinki. PALVELUALOJEN TYÖTTÖMYYSKASSA Hallitus Kallelse till ordinarie möte för Servicebranschernars arbetslöshetskassas medlemmar 27.11.2025 Enligt 11 § i stadgarna för Servicebranschernas arbetslöshetskassa hålls kassans ordinarie medlemsmöte i Helsinki Congress Paasitorni, adr. Paasivuorigatan 5 A, Helsingfors torsdagen den 27 november 2025 klockan 9.00. Registrering till mötet inleds klockan 8.30 på mötesplatsen. På mötet behandlas i stadgarnas 11 § nämnda ärenden. Förhandsinformation om mötet publiceras i denna PAM. fi-tidning som utkommer den 31.10.2025. Tidningen distribueras till alla medlemmar i Servicebranschernas arbetslöshetskassa. Arbetslöshetskassans verksamhetsberättelse, inklusive alla dokument som ingår i bokslutet, samt övrig mötesmaterial finns till påseende på Servicebranschernas arbetslöshetskassas kontor, Broholmsgatan 18–20 A, 8:e våningen, Helsingfors, under kontorstid från och med den 11 november 2025. SERVICEBRANSCHERNAS ARBETSLÖSHETSKASSA Styrelsen TK0525.indd 1 9.10.2025 9.53
PA M 5/ 20 25 3 Kiinnostuin Etelä-Afrikassa järjestettävästä nuorten ay-aktiivien globaalikoulutuksesta, kun kuulin siitä tutuiltani. Vietimme syyskuun lopussa kaksi viikkoa Kapkaupungissa, ja tämän vuoden teemana koulutuksessa oli voimaantuminen. Osallistujat tulivat ympäri maailmaa: Suomesta, Ruotsista, Turkista, Palestiinasta, Kolumbiasta, Thaimaasta, Filippiineiltä, Namibiasta, Zimbabwesta ja Etelä-Afrikasta. Ensimmäisellä viikolla tutustuimme toisiimme ja esittelimme omaa organisaatiotamme. Vierailimme myös reilun kaupan viinitilalla ja pääsimme keskustelemaan tilan työntekijöiden järjestäytymisestä. Toisella viikolla oli parin päivän työharjoittelu paikallisessa järjestössä. Järjestöt pyrkivät esimerkiksi järjestämään iltapäivätoimintaa nuorille ja löytämään ihmisille parempia asuntoja sekä kohentamaan elinolosuhteita. Mieleenpainuvimpia kokemuksia olivat osallistujien tarinat ay-liikkeen toiminnasta muissa maissa. Se oli myös itselle pääsyy lähteä matkaan. Olen kiinnostunut tietämään, miten muualla toimitaan ja mitä sieltä voi oppia. Haluan myös jakaa omia oppeja muille. Reissun jälkeen heräsi tunne, että haluaisin tehdä enemmän ja auttaa. Ihmisten elinolosuhteet olivat tiedossa, mutta se oli itselle silti järkyttävää. Monelle muulle osallistujalle tämä oli arkipäivää. Tulee kädetön olo, kun on todella kaukana maailmasta, jossa näkee äärimmäistä köyhyyttä joka päivä. Olemme aika kuplassa täällä pohjoisessa. Olen ryhtynyt omassa ammattiosastossani solidaarisuusvastaavaksi. Matkalla vahvistui kokemus, että haluan tehdä enemmän töitä aiheen parissa. Meillä on yhteinen solidaarisuusvastaavien viestiryhmä, jossa jaamme kokemuksia. Ideoita on paljon. Lue lisää nuorten 18-35-vuotiaiden ay-aktiivien globaalikoulutuksesta (YGAP) osoitteesta tsl.fi K U V A : H E N R IE T TA SO IN IN E N ”Heräsi tunne, että haluaisin tehdä enemmän ja auttaa” Mitä mieltä tässä kuussa Lotta Alaye ? Työskentelee kaupan alalla ja toimii Pirkanmaan Osuuskaupan varapääluottamusmiehenä. ? Palvelualan Pirkanmaan ammattiosasto Paminan solidaarisuusvastaava ? Aloitti syksyllä yhteisöpedagogin opinnot ammattikorkeakoulussa.
PAM ko uluttaa PA M 5/ 20 25 4 Seijan 50-vuotinen työura ei unohdu Lokakuussa menehtyneen Seija Jaatisen 50vuotinen työura ja kolmen vuosikymmenen mittainen luottamus miesura ansaitsevat tulla kerrotuksi. Haastattelu Seijan kanssa ehdittiin tehdä jo elokuussa. Labour exploitation in Finland In the service industry, the risk of exploitation is highest in hospitality and cleaning. Tutustu loppuvuoden koulutustarjontaan s. 44 In English 16 Ilmestymisaikataulut 2025-2026 Seuraa meitä somessa! PAM on Palvelualojen ammattiliitonjäsenlehti. lehden nro 6/2025 1/2026 2/2026 aineistot 17.11. 12.1. 2.3. ilmestyy 10.12. 4.2. 25.3. Toimitus Päätoimittaja: Minttu Sallinen Toimitussihteeri: Minna Raitapuro Toimittajat Pauli Unkuri Hildur Boldt Auli Kivenmaa Anu Vallinkoski Olivia Lehmuskallio Ulkoasu Jenni Kiviniemi, Tuuli Lähteenmäki, Taru Schroderus (tekstit) Aste Helsinki Kansikuva: Eeva Anundi Julkaisija Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Osoite: Siltasaarenkatu 18A, 00530 Helsinki Kaupallisten ilmoitusten varaukset, palautteet ja juttuvinkit viestinta@pam.fi Painopaikka PunaMusta ISSN: 2489-5490 BlueSky @pamliitto Facebook @pamliitto Instagram @pamliitto LinkedIn @pamliitto TikTok @pamliitto AUDITOITU TUOTE NEUTRAALI CO 2 PunaMu sta 38
PA M 5/ 20 25 5 Kuurnaa ja Klaavaa kehitetään yhdessä henkilökunnan kanssa Työ ruokalähettien aseman parantamiseksi jatkuu Mitä mieltä tässä kuussa? Lotta Alaye Kuurnan ja Klaavan menestysresepti Lakiklinikka Ajankohtaista Uudenlainen oppisopimus Puheenvuoro Työperäinen hyväksikäyttö 50 vuoden arvokas työura Ruokalähettien työehdot PAMin 25-vuotinen taival Puheenjohtajien haastattelu Jäsenten tarinat Järjestyksen turvaaja In English Kysy Marjalta Jäsenpalvelut ja -edut Koulutukset & tapahtumat 3 6 9 10 12 13 14 16 22 26 30 34 37 38 40 42 44 Tässä numerossa Juhlan aika PAM juhlii 25-vuotista taivaltaan kutsumalla jäsenensä ympäri Suomea kakkukahveille muistelemaan mennyttä ja suuntaamaan tulevaan. 40 13 5/2025 Kuka valvoo työehtojen toteutumista työpaikalla? Marja vastaa palstallaan, miten työehtojen valvontaa toteutetaan käytännössä ja mitkä ovat luottamusmiehen vastuut. 25 6 22 ”Moderni orjuus on hiipinyt siivousalalle ja ravintoloihin.” Sirpa Leppäkangas
PA M 5/ 20 25 6 Paremman työkulttuurin resepti syntyy arjen teoista M ukava työilmapiiri on ravintola-alalla tavallista, mutta Halversonin mukaan hänen työpaikassaan on jotain erityistä. – Kuurna on ensimmäinen työpaikkani lähes kahdenkymmenen vuoden ravintolauran aikana, jossa työntekijöiden omaa aikaa todella kunnioitetaan, Halverson kertoo. – Jos minulla on vapaapäivä, minua ei soiteta tulemaan töihin paikkaamaan sairastunutta kollegaa. Se kuulostaa pieneltä asialta, mutta sillä on valtava vaikutus jaksamiseen. Halverson on nähnyt monenlaisia työpaikkoja sekä Suomessa että Britanniassa, josta hän on alun perin kotoisin. – Alan kulttuuri on Britanniassa brutaali. Työskennellessäni täällä olen vihdoin kokenut, että työn ja vapaa-ajan tasapaino voi oikeasti toteutua ravintolassa. Arvot ohjaavat toimintaa Ravintoloitsijat Laura Styyra ja Tom Hansen ostivat ravintola Kuurnan vuonna 2018. He eivät lähteneet tietoisesti haastamaan ravintola-alan paineistettua työkulttuuria, vaan halusivat pyörittää toimintaa tavalla, jonka itse kokivat oikeaksi. – Kun olemme aiemmin työskennelleet muille, olemme nähneet monenlaisia toimintatapoja. Omassa ravintolassamme halusimme jatkaa niitä, jotka toimivat, ja muuttaa niitä, jotka eivät, salista, tarjoilusta ja ravintolan juomapuolesta vastaava Styyra kertoo. Heidän toimintatapansa onkin osoittautunut varsinaiseksi menestykseksi: vuonna 2023 he avasivat Hakaniemen kauppahalliin Kuurnan kasvispuodin ja juhannuksena 2025 Kuurnan viereiseen liiketilaan viinibaari Klaavan. Ravintolat työllistävät omistajien lisäksi viisitoista henkilöä ja kasvispuoti seitsemän. Styyran ja Hansenin arvot, työn ja vapaa-ajan tasapaino, turvallisuus, kunnioitus, yhdenvertaisuus ja avoin kommunikaatio näkyvät ravintoloiden jokapäiväisessä toiminnassa. Työvuorot suunnitellaan työntekijöiden toiveet huomioiden, laaja ja ennaltaehkäisevä työterveys kattaa sekä fyysisen että psyykkisen hyvinvoinnin, ja työehdot noudattavat tarkasti työehtosopimusta. Palkkausjärjestelmä palkitsee työntekijöitä kokemuksen ja erityisten vastuutehtävien perusteella. Henkilökunta toiminnan kehittäjinä Molemmat ravintolat ovat fyysisesti pieniä, joten hyvä yhteistyö on sekä vahvuus että välttämättömyys. Kun tarjoilija Leif Halverson saapuu työvuoroonsa helsinkiläiseen ravintola Kuurnaan tai naapurissa sijaitsevaan viinibaari Klaavaan, hän tietää, että päivästä tulee hyvä. Vaikka kiirettä olisi, sitä ei tarvitse kantaa yksin. Olivia Lehmuskallio Kuvat Eeva Anundi Työpaikalla
PA M 5/ 20 25 7 Tarjoilija Leif Halverson ja ravintoloitsijat Tom Hansen ja Laura Styyra ovat yhtä mieltä siitä, että työntekijöiden hyvinvointi ja asiakaskokemus kulkevat käsi kädessä.
PA M 5/ 20 25 8 – Salin ja keittiön välinen linkki on täällä poikkeuksellisen vahva. Kokit voivat kaataa viiniä, tarjoilijat auttavat keittiössä, ja kaikki toimivat yhteisen tavoitteen eteen, Halverson kuvailee. Hansen, joka vastaa ravintoloiden keittiöstä, on ylpeä siitä, miten työntekijät ottavat vastuuta ja kehittävät toimintaa. – Kannustan jatkuvasti työntekijöitäni kertomaan ideansa ja parannusehdotuksensa ääneen. Meillä on henkilökunnan kesken säännöllisiä tapaamisia, joissa kaikki voivat osallistua päätöksentekoon ja kertoa mielipiteensä rehellisesti. Moni pienikin ehdotus on vuosien varrella muuttanut arkeamme paremmaksi. Halversonin oma erityisosaaminen on juustot, ja sekin on saanut kasvaa osaksi ravintolan kulttuuria. – Juustot ovat intohimoni ja olen työskennellyt niiden parissa aiemmin. Ehdotin, että voisin ottaa ne vastuulleni, ja siitä tuli osa rooliani täällä. On hienoa, että työntekijän oma intohimo voi muuttua osaksi työpaikan toimintaa, hän kertoo. Hansen nyökkää vieressä. – Leifin juustoinnostus on tarttunut myös muihin. Hän on Cheese Master – ja se on ihan virallinen titteli täällä! Hyvinvoiva työntekijä, tyytyväinen asiakas Kolmikko on yhtä mieltä siitä, että työntekijöiden hyvinvointi ja asiakaskokemus kulkevat käsi kädessä. – Tein joitain vuosia sitten opinnäytetyön, jossa tutkin työntekijän ja asiakkaan kokemuksen välistä yhHalverson arvostaa työpaikassaan sitä, että työntekijöiden omaa aikaa todella kunnioitetaan. Vapaapäivänä ei koskaan soiteta tuuraamaan sairastunutta kollegaa. teyttä. Yhteys on täysin kiistaton. En itse usko, että on mahdollista luoda loistavaa asiakaskokemusta, jos työntekijät voivat huonosti, Styyra sanoo. Pienessä ravintolassa tämä korostuu entisestään. – Meillä ei ole paikkaa, mihin piiloutua. Jos fiilis ei ole hyvä, sen aistii heti myös asiakas. Halverson komppaa. – Erityisesti tarjoilijana oma mieliala näkyy suoraan palvelussa. Jos olen rentoutunut ja latautunut, on helpompi olla hyvä tarjoilija ja se heijastuu myös asiakkaaseen. Kun annan hyvää energiaa, saan sitä suurella todennäköisyydellä myös takaisin. Kaiken ytimessä on arvostus Kun Halverson, Styyra ja Hansen puhuvat työkulttuurista, yksi sana toistuu: arvostus. – Kaikesta voi keskustella kunnioittavasti. Koskaan ei ole tekosyytä olla epäkunnioittava työpaikalla, vaikka paineet olisivat kovat, Styyra sanoo. – Jos haluaa parantaa työpaikan kulttuuria, täytyy olla valmis myös kuulemaan epämiellyttäviä asioita. Itse en pidä konflikteista ja juuri siksi haluan, että meillä on toimiva ja turvallinen työyhteisö. Halverson summaa, että ravintolassa menestys syntyy siitä, että keittiö ja sali ovat samaa tiimiä. Kun ihmisiä arvostetaan, se näkyy työssä, ilmapiirissä ja palvelussa. – Emme halua olla täydellisiä, vaan rehellisiä. Jos teemme asioita hyvin, haluamme puhua niistä avoimesti. Mutta vain silloin, kun ne todella toteutuvat myös arjessa, Styyra lisää. Kuurnassa ja Klaavassa resepti parempaan työkulttuuriin on yksinkertainen, mutta vaativa: kunnioitusta, kuuntelua ja yhteistä tahtoa tehdä asiat oikein, joka päivä, jokaisessa vuorossa.
Laki klinikka Tällä palstalla PAMin juristit puivat työsuhde kysymyksiä ja avaavat lain säädäntöä. PA M 5/ 20 25 9 Mikä tahansa työnantajan ikävä toiminta tai laiminlyönti ei oi keuta työntekijää purkamaan työ sopimustaan. Työntekijältä edellyte tään jopa jossain määrin työnantajan työsopimuksen vastaisen toiminnan kestämistä. Työnantajan sopimusrikkomuk sen on oltava olennainen ja sen vaikutusten vakavia. Olennaisuu den arviointi tehdään tapauskohtaisesti työntekijän näkökulmaa painottaen. Myös työnantajan näkö kulma otetaan kuitenkin huomioon. Kyse on tilan teen kokonais arvioinnista. Työnantajan olennainen sopimusrikkomus liittyy useimmiten palkanmaksuun, työntekijän kunnian loukkaamiseen tai työn tarjo amatta jättämiseen. Myös työpaikkakiusaaminen, johon työnantaja ei puutu, voi joissain tilanteissa oi keuttaa työsopimuksen purkamiseen. Esimerkiksi Helsingin hovioikeus antoi tuomion tapauksessa, jossa työnantaja alensi varastotyön tekijän palkkaa merkittävästi ilman hänen suostu mustaan. Työntekijä päätti työsopimuksensa. Oikeus katsoi, että työntekijällä oli purkuperuste ja työsopi muksen katsottiin päättyneen työnantajasta johtu vasta syystä. Työnantaja määrättiin maksamaan työn tekijälle kolmen kuukauden palkkaa vastaava korvaus työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Ennen purkamista työnantajalle on annettava mahdollisuus kertoa oma näkemyksensä. Purku ilmoitus on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun sen peruste on käynyt työntekijälle selväksi. Jos työn antajan rikkomus on jatkuva, määräaikaa ei sovelleta, mutta silloinkin työntekijän tulee toimia aktiivisesti. Jos harkitset työsopimuksen purkamista työn antajan sopimusrikkomuksen vuoksi, on tärkeää olla ajoissa yhteydessä työpaikan luottamusmieheen tai liiton työsuhdeneuvontaan. Näin varmistetaan oikea toimintatapa ja mahdollisten korvausvaatimus ten turvaaminen. Muistilista: Työsopimuksen purkaminen työntekijän toimesta ? Työsuhde päättyy heti, ei noudateta irtisanomisaikaa ? Perusteena oltava työnantajan olennainen sopimusrikkomus ? Sopimusrikkomuksen vaikutuksen oltava työntekijälle vakava ? Työnantajaa on kuultava ennen työsopimuksen purkamista ? Purkuilmoitus on tehtävä 14 päivän sisällä siitä, kun työntekijä sai tiedon purkuperusteen täyttymisestä eli 14 päivän kuluessa siitä, kun työntekijälle on selvinnyt, että hänellä on perusteet purkaa työsopimus (jos rikkomus ei ole jatkuvaa) ? Työntekijällä voi olla oikeus korvaukseen, jos purku on perusteltu ? Aina ennen purkua: ota yhteyttä luottamusmieheen tai PAMin työsuhdeneuvontaan Työnantajan olennainen sopimusrikkomus voi oikeuttaa työsuhteen purkuun ja korvauksiin Sanna Mannonen Juristi, Ennakoivan työehtotoiminnan osasto Työsopimuksen purkaminen on työntekijän keino reagoida työnantajan olennaiseen eli merkittävään sopimusrikkomukseen, jonka vaikutus on vakava. Tuolloin työsopimus päättyy heti ja työntekijällä voi olla oikeus jopa korvauksiin.
PA M 5/ 20 25 10 KUVA : GETT Y IMAG ES Ravintolayrittäjä tuomittiin suuriin sakkoihin Kokkeina ja ravintolatyöntekijöinä samassa yrityksessä työskennelleet voittivat käräjäoikeudessa kiistan palkkasaatavista ja työsuhteiden perusteettomista päättämisistä. Käräjäoikeus tuomitsi ravintolayrittäjän maksamaan viidelle työntekijälleen palkkasaatavia yhteensä 93 160 euroa ja korvauksia työsuhteen perusteettomasta päättämisestä yhteensä 42 480 euroa. Ravintolayrittäjä on ilmoittanut tyytymättömyytensä tuomioon. Helsingin Uutiset rikkoi pamilaisen pääluottamus miehen lähdesuojan Julkisen sanan neuvosto (JSN) katsoi yksimielisessä päätöksessään lehden rikkoneen pääluottamusmiehen lähdesuojan näkökulmakirjoituksessa, joka koski HOK-Elannon ulosmarssia lokakuussa 2024. – Päätös oli huojentava. Minulla on vahva halu puolustaa meidän työntekijöitämme myös jatkossa, sanoo HOK-elannon pääluottamusmies Piia Kuusniemi. Mielenterveyden tukemisen kampanja käynnissä Tänä syksynä nuoret työsuojeluvaltuutetut keräävät palvelualojen työpaikoilla allekirjoituksia vetoomukseen, jolla vaaditaan työntekijöille liikuntaetua ja matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja osaksi työterveyshuoltoa. Lue lisää ja allekirjoita vetoomus: pam.fi/hyvinvointieisynnyitsestaan Kerromme tuoreimmat kuulumiset tutuista puheenaiheista. K U V A : E Y E E M K U V A : A N N A A U T IO Missä mennään? Ajankohtaista Tutkimuslaitos Laboren selvityksen mukaan pääministeri Petteri Orpon hallituksen toteuttamat sosiaaliturvaleikkaukset heikentävät erityisesti palvelualojen työntekijöiden toimeentuloa. Eniten kärsivät osa-aikatyötä tekevät ja soviteltua työttömyysetuutta saaneet. Selvityksessä Labore tarkasteli Orpon hallituksen työttömyysturvaan, yleiseen asumistukeen ja toimeentulotukeen toteuttamien heikennysten vaikutuksia PAMin alojen työntekijöiden toimeentuloon ja työllisyyteen. Laskelmat Labore teki pääasiassa Tilastokeskuksen SISUmikrosimulointimallilla, jolla pysytyy tarkastelemaan muutosten vaikutuksia yksilötasolla. Laskelmien mukaan käytettävissä olevat tulot laskevat noin neljännekselle palvelualoilla työskentelevistä. Ennen uudistuksia asumistukea saa noin joka kuudes palvelualoilla työskentelevä, kun taas muutosten jälkeen tukea saa enää vain noin joka kymmenes. Asumistuen taso laskee uudistusten jälkeen noin kolmanneksella. Myös työttömyysturvan saajien osuus laskee muutosten jälkeen, mutta paljon vähemmän. Uudistukset lisäävät myös toimeentulotuen tarvetta; toimeentulotuen saajien osuus nousee 2,8 prosentista 4,1 prosenttiin ja toimeentulotuen tarpeen määrä kasvaa. SISU-mallin laskelmien mukaan sosiaaliturvamuutokset kohdistuvat palvelualojen sisällä enemmän osa-aikatyötä tekevien ja varsinkin osa-aikatyötä tekevien naisten toimeentuloon ja pienipalkkaisiin tuloluokkiin. Kokoaikatyötä tekeville vaikutukset jäävät vähäisiksi. Soviteltua työttömyysetuutta saaneiden joukossa käytettävissä olevat tulot laskevat enemmän kuin muissa ryhmissä yksityisten palvelualojen sisällä. Soviteltua etuutta saaneiden käytettävissä olevat tulot vähenivät 904 euroa vuodessa. Heidän osaltaan toimeentulotuen saanti kasvaa myös eniten. Palvelualoilla soviteltua etuutta saaneita oli 7,6 prosenttia. Laboren selvitys: Orpon hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset iskevät osa-aikatyötä tekeviin naisiin
PA M 5/ 20 25 11 87 000 28.11. palvelualoilla työskentelevää palkan saajaa kaipasi lisää työntunteja vuonna 2024. LÄHDE: TILASTOKESKUS, TYÖVOIMATUTKIMUS. Palvelualojen ammattiliitto PAM ry täyttää 25 vuotta. K U V A : SH U T T E R ST O C K Oletko eläkkeellä? Eläkeläisjäsenenä sinulla on ainutlaatuinen mahdollisuus auttaa läheisiäsi ja tuttujasi pärjäämään työelämässä. Kun suosittelet PAMin jäse nyyttä esimerkiksi lapsillesi tai lapsenlapsillesi, annat heille turvaa, etuja ja ammattiliiton tuen työelämän käänteisiin. Kun uusi jäsen liittyy, sinut palkitaan suosittelijana lahjakorteilla. Suosittele PAMin jäsenyyttä helposti verkossa: pam.fi/suosittelu Kerro meille, mitä pidit tästä lehdestä? Mikä oli tämän lehden suosikkijuttusi? Missä voisimme onnistua paremmin? Kerro meille, mitä mieltä olit tästä lehdestä ja osallistu kolmen 30 euron arvoisen S-ryhmän lahjakortin arvontaan! Vastaa kyselyyn 7.12.2025 mennessä osoitteessa: pam.fi/palautekysely Vielä muutama päivä aikaa vastata PAMin kyselyyn ja voittaa! PAM selvittää, miltä työ matkailuja ravintola-alalla tuntuu ja mitä työntekijät odottavat ammattiliitolta. Kysely on avoinna 2.11.2025 asti Vastaa kyselyyn klikkaamalla QR-koodia Kaikkien vastaajien kesken arvotaan 5 kpl Superlahjakortteja (arvo 100 € / kpl) Kerro kokemuksesi ja vaikuta alan tulevaisuuteen! There are still a few days left to take PAM’s survey and win! PAM wants to find out what work in the tourism and hospitality industry feels like and what employees expect from the union. The survey is open Take the survey by clicking the QR code 5 Super Gift Cards (value 100€ each) are being drawn among all respondents. Share your experience and influence future of the industry! Työskenteletkö matkailuja ravintola-alalla? Do you work in the tourism or hospitality industry ? Do you work in the tourism or hospitality industry ? There are still a few days left to take PAM’s survey and win! PAM wants to find out what work in the tourism and hospitality industry feels like and what employees expect from the union. The survey is open to 2.11. 2025 Take the survey by clicking the QR code 5 Super Gift Cards (value 100€ each) are being drawn among all respondents. Share your experience and influence the future of the industry! ja ravintola-alalla? Do you work in the tourism or hospitality industry ?
PA M 5/ 20 25 12 O ppisopimusmalli on suunnattu ensim mäistä tutkintoaan suorittaville ja se koskee ajoneuvo alan perustutkin toa vuosina 2025–2027. Pilottiyrityk senä toimii rakennuskonevuokraamo Ramirent Finland Oy. Koulutuksen jär jestävät TTS Työtehoseura sekä KeskiUudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda. Oppisopimusmallin pilotista sovittiin osana kevään 2025 työehtosopimusneuvotteluja. Opinnot räätälöidään pilottiyrityksen tarpeisiin Malliin on muodostettu oma opinto suunnitelma, jossa opiskelijat suorit tavat opintoja ensin noin vuoden ajan oppilaitosympäristössä, jonka jälkeen siirrytään työpaikalla oppimiseen pal kattoman koulutussopimuksen muo dossa. Tutkinnon viimeinen vuosi suori tetaan palkallisena oppisopimuksena. Jotta opiskelijat saavat riittävää oh jausta osana oppisopimustaan, pilotti yrityksenä toimiva Ramirent kouluttaa työpaikkaohjaajia. – Onnistuneen oppisopimuskou lutuksen avain on riittävä ohjaus ja osaava työpaikkaohjaaja. Siksi oli Kaupan alalla pilotoidaan uutta oppisopimusmallia – palkka kasvaa tutkinnon edetessä PAMin ja Kaupan liiton uuden oppisopimusmallin pilotin tavoitteena on saada opiskelijat kiinnostumaan teknisestä kaupasta ja vastata alan työvoimatarpeeseen. Kuva Ramirent alusta asti selvää, että osana kokeilua pilottiyrityksen työntekijöille varmis tetaan mahdollisuus suorittaa työ paikkaohjaajakoulutusta. Haluamme varmistaa, että opiskelijat saavat tar vitsemansa tuen ja oppisopimuksen suorittaminen onnis tuu jouhevasti, toteaa Kaupan liiton koulutusasiantuntija Moona Naakka. Palkkamalli kannustaa tutkinnon rivakkaan suorittamiseen Pilottiin osallistuvien opiskelijoiden palkka nousee tutkinnon edetessä ja opiskelijan suorittaessa tutkinnon am matillisia näyttöjä. Kun opiskelija on suorittanut vähintään yhden ammatil lisen näytön, palkka on 60 prosenttia tehtävän vaativuustason mukaisesta palkasta. Kun opiskelija suorittaa kaksi näyt töä lisää, palkka nousee 75 prosenttiin. Viiden näytön jälkeen palkka on 90 prosenttia, ja kun kaikki ammatilliset näytöt ja tutkinnon yleissivistävät osat on suoritettu, opiskelija saa täyttä työehtosopimuksen mukaista palkkaa. – Malli kannustaa opiskelijoita suorittamaan tutkinnon rivakasti. Kun osaaminen kasvaa, kasvaa myös Pilotissa testataan, voidaanko uudenlaisella palkkamallilla innostaa opiskelijoita oppisopimuskoulutuksen piiriin ja kannustaa yrityksiä tarjoamaan oppisopimuspaikkoja. palkka. Mallin erikoisuutena on se, että olemme nostaneet yleissivistä vien opintojen suorittamisen osaksi palkkamallia. Niissä opittavat mate maattiset taidot sekä kieli ja viestintä osaaminen ovat hyvin tärkeitä kaupan alalla ja haluamme näin signaloida nii den merkitystä myös opiskelijoille, ker too PAMin koulutus poliittinen asiantun tija Eero Löytö mäki. Oppisopimus
PA M 5/ 20 25 13 “398 työtuntia kuukaudessa. Ylitöitä ilman korvausta. Yhtäkkisiä irtisanomisia. Työluvilla hiostusta.” Tällaisella ingressillä alkoi PAM-lehden juttusarja ”Ketjun viimeiset lenkit” vuonna 2012. Siinä kerrottiin kahdesta siivousfirmasta, joita yhdisti kirjoittajien Sini Saaritsan ja Tuomas Lehdon mukaan kaksi asiaa: ”Ne ovat pohjalla yritysten kilpailuravintoketjussa, jonka huipulla on muun muassa julkisia tilaajia. Voimaansa ne imevät muualta tulleiden ihmisten unelmista ja tietämättömyydestä.” Viime viikkoina meidät pysäytettiin jälleen saman asian äärelle. Helsingin Sanomien toimittaja Paavo Teittinen kertoi, kuinka moderni orjuus on hiipinyt muun muassa siivousalalle ja ravintoloihin. STT kertoi, miten telakoiden alihankintaketjuissa poljetaan työehtoja. Uutiset eivät tulleet nytkään yllätyksenä. Pirullisinta on joutua toteamaan, että 14 vuoteen tilanne ei ole ainakaan parantunut. Vaikuttaa siltä, että hyvinäkin pitämiemme yritysten joukossa on edelleen niitä, jotka pyrkivät hyötymään heikommassa asemassa olevien kustannuksella. Kenen tästä pitäisi ottaa onkeensa? Vastuunsa on palveluita tuottavilla yrityksillä ja palveluita ostavilla tahoilla eli valtiolla, kunnilla, toisilla yrityksillä ja ihan jokaisella meistä yksittäisistä kuluttajista. Kuluneet 14 vuotta osoittavat, että pelkkä toive hyvästä kuluttajuudesta ja yrityskansalaisuudesta ei riitä. Aina nimittäin tulee olemaan niitä, jotka käyttävät työntekijän heikkoa asemaa hyväksi vain siksi, että se on mahdollista – koska jotakin ei ole kielletty tai riski jäädä kiinni on olematon. Hyväksikäyttöä voidaan varmuudella kitkeä kunnollisella sääntelyllä ja sen tehokkaalla valvonnalla. Valitettavasti 14 vuoden ajanjaksoon mahtuu hallituksia, jotka ovat halunneet purkaa molempia. Nykyinen hallitus moukaroi aukkoja työlainsäädäntöön niin, että työntekijöiden on entistä vaikeampi ajaa oikeuksiaan. Eräs aiemmista hallituksista ajoi taksialan kierteeseen, jossa kuljettaja ei enää tule työllään toimeen. Molemmat ovat halunneet karsia viranomaisten edellytyksiä valvoa yritysten tekemisiä. Sääntelyä purkavia päättäjiä haluan muistuttaa siitä, että työntekijän suojan heikentäminen sataa aina myös hyväksikäyttäjien laariin. Ja että lasku joustoista lankeaa useimmiten niille ihmisille, joilla jo ennestään on vähiten, mistä ottaa. Yksikään kelvollinen yritys ei ole kaatunut sääntelyyn, joka suojaa ihmisiä hyväksikäytöltä. Yrityksistä kepuleimmatkin pystyvät parempaan, jos niiden on pakko. Sama ketju, uudet hyväksikäyttäjät Kirjoittaja Sirpa Leppäkangas on PAMin työehtojohtaja. ”Työntekijän suojan heikentäminen sataa aina myös hyväksikäyttäjien laariin.” Puheenvuoro
PA M 5/ 20 25 14 Työperäinen hyväksikäyttö rehottaa Suomessa Liian pieni palkka, ylipitkät työvuorot, valheet ja uhkailu. Työperäinen hyväksikäyttö ja siihen kytkeytyvä harmaa talous ovat vakavia yhteiskunnallisia ongelmia, joita ylläpitävät olematon kiinnijäämisriski ja liian lievät rangaistukset. Hildur Boldt Kuva Getty Images Yhteiskunnassa L okakuun alussa julkaistiin toimittaja Paavo Teittisen kirja Pitkä vuoro – Kuinka moderni orjuus juurtui Suomeen. Kirja osoittaa, kuinka laajalle hyväksikäyttö on levinnyt ja miten heikossa asemassa uhrit ovat. – Olen surullinen uhrien puolesta ja vihainen, että Suomessa ei ole ajoissa puututtu tarpeeksi voimallisesti työperäiseen hyväksikäyttöön, sanoo PAMin puheenjohtaja Annika RönniSällinen. Hänestä on käsittämätöntä, että hallitus on käyttänyt kaksi vuotta työntekijöiden ja maahanmuuttajien aseman heikentämiseen sen sijaan, että se olisi torjunut työperäistä hyväksikäyttöä ja harmaata taloutta.
PA M 5/ 20 25 15 Tusina keinoa työperäisen hyväksikäytön kitkemiseksi Kun rehelliset yritykset eivät pärjää kilpailussa rikollisille toimijoille, siitä kärsivät työntekijät, rehdit yrittäjät ja koko Suomen talous. SAK:laiset liitot esittävät näitä keinoja työperäisen hyväksikäytön ja harmaan talouden kitkemiseksi: 1 Alipalkkauksen kriminalisointi 2 Viranomaisille riittävät resurssit ja toimivaltuudet 3 Tilaajavastuun laajentaminen kattamaan koko alihankintaketju 4 Hankintalain täsmentäminen 5 Työnteko-oikeuden varmentaminen rakennusalalla 6 Veronumeron laajentaminen riskialoille 7 Ammattiliitoille kanneoikeus ja ryhmäkanneoikeus 8 Työehtosopimuksen tulkintaetuoikeuden siirtäminen työntekijäpuolelle 9 Työsopimusten muodolla kikkailulle rajat lailla 10 Selvitetään käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden käyttöönoton laajentamista 11 Yritysvastuusääntelyn vahvistaminen 12 Uhreille on taattava tosiasiallinen mahdollisuus saada oikeutta Tutustu ehdotuksiin: sak.fi/tyoperainen-hyvaksikaytto Pelko estää uhreja puhumasta Hyväksikäytön uhrit ovat usein äärimmäisen haavoittuvassa asemassa. – He eivät uskalla kertoa asioista. Eivät uskalla vaarantaa omaa työpaikkaa, koska pelko, että joutuu poistumaan maasta, on niin suuri, Rönni-Sällinen sanoo. Nykyhallituksen toimet, kuten esimerkiksi kolmen kuukauden sääntö, ovat tehneet monista ulkomaalaisista vielä entistä riippuvaisempia työnantajastaan. Riski jäädä kiinni olematon Palvelualoilla hyväksikäyttöä on etenkin matkailuja ravintola-alalla sekä siivouksessa, jopa isojen tunnettujen yritysten sisällä. – Keplottelijan riski jäädä kiinni on aivan liian pieni ja seuraukset usein mitättömät. Esimerkiksi työehtosopimuksen alittavan palkan maksamisesta ainoa seuraus työnantajalle on, että joutuu maksamaan puuttuvan palkan, ja tämänkin vain sille työntekijälle, joka uskaltaa sitä vaatia, toteaa Rönni-Sällinen. Julkisuuteen päätyneet väärinkäytökset ja rikokset eivät ole yksittäistapauksia, vaan kyseessä on miljardiluokan ilmiö. – Tämä jatkuu niin kauan, kun joku siitä hyötyy, toteaa Rönni-Sällinen. Uhrin on vaikea saada oikeutta. Oikeusprosessit ovat pitkiä ja raskaita, eikä moni uskalla lähteä niihin. – Ammattiliitot tarvitsevat kanneoikeuden, mutta sekään ei riitä. Tarvitaan tehokkaampia ja nopeam pia keinoja hoitaa palkkoihin ja työehtoihin liittyviä riitoja, sanoo Rönni-Sällinen. Viranomaisten resurssit ja tilaajien vastuu PAM ja muut SAK:laiset liitot ovat vaativat, että verohallinnon, työsuojeluviranomaisten ja poliisin resursseja vahvistetaan jopa useilla kymmenillä miljoonilla euroilla. PAM korostaa myös tilaajan vastuuta koko alihankintaketjusta. – Jos iso yritys ei itse huolehdi valvonnasta eli omasta ja alihankkijoidensa työehtojen valvonnasta, niin ei siihen mikään viranomaisen valvontaresurssi riitä. Paljastukset ja julkinen keskustelu ovat tärkeitä, mutta pelkät sanat eivät riitä. – Nyt tarvitaan myös tekoja. Mitä on työperäinen hyväksikäyttö? Työperäinen hyväksikäyttö tarkoittaa tilannetta, jossa työntekijä joutuu tekemään työtä epäoikeudenmukaisissa tai lainvastaisissa oloissa. Se voi sisältää esimerkiksi alipalkkausta, uhkailua tai työntekoa ilman todellista mahdollisuutta kieltäytyä työstä. Pahimmillaan kyse on ihmiskaupasta. Opi lisää: tyoelamanpelisaannot.fi/ ihmiskauppa ”Tämä jatkuu niin kauan, kun joku siitä hyötyy.”
PA M 5/ 20 25 16 Seija Jaatinen ? Pohjois-Karjalan Osuuskaupan myyjä 1975-2025 ? Pohjois-Karjalan Osuuskaupan pääluottamusmies 1996-2025 ? PAMin hallituksen jäsen 2015–2023 ? PAMin liittokokousedustaja 2015–2025 ? PAM – liikealan Pohjois-Karjalan osasto ry:n puheenjohtaja 2004–2024 ? SAK:n edustajiston jäsen 2016–2024 ? SAK:n valtuuston jäsen 2006–2016
Pääluottamusmies PA M 5/ 20 25 17 Kun Seija Jaatinen oli ensimmäistä arki päivää eläkkeellä elokuun alussa, tehtiin tämän jutun haastattelut Seijan työurasta, 30-vuotisesta työstä luottamusmiehenä ja aja tuksista työ elämän tulevaisuudesta. Juttu oli määrä julkaista lokakuun lopussa. Lokakuun puoli välissä saimme kaikki yllättäneen tiedon, että Seija oli menehtynyt lokakuun 12. päivä nopeasti edenneeseen sairauteen. Päätimme julkaista jutun, sillä vaikka Seija on poissa, hänen elämäntyönsä näkyy edelleen Pohjois Karjalan osuuskaupan ar jessa, PAMin kaupan alan asioissa ja Seijan tavanneiden elämässä. Juttu on siinä muo dossa, jonka Seija kuittasi Norjasta ammatti osaston reissulta syyskuun alussa, pieniä kie lellisiä muutoksia lukuun ottamatta. Eläkesuunnitelmat jäivät valitettavasti to teuttamatta, sillä hän lähti aivan liian aikai sin, mutta hän ehti paljon. Kolme vuosi kymmentä työntekijöiden asialla Auli Kivenmaa Kuvat Jarno Artika, Seija Jaatisen kotialbumi
PA M 5/ 20 25 18 K esäkuun 27. vuonna 1975 oli päivä, jolloin Seija Jaatinen vastasi ”Haluan” hänelle yllättäen esitettyyn kysymykseen. Joensuun Sokoksen silloinen johtaja kysyi Seijalta, haluaisiko tämä vakipaikan. Sitä ennen hän oli ollut koulusta kahteen otteeseen Sokoksella harjoittelussa ja päässyt kesätöihin. Nyt Seijasta tuli Joensuun Sokoksen kosmetiikka osaston vakituinen myyjä. Se oli alku 50 vuotta kestäneelle työ suhteelle, joista viimeiset 30 vuotta hän toimi luottamusmiehenä. – En todellakaan osannut silloin ajatella, että jäisin samasta työsuhteesta eläkkeellä, Seija Jaatinen sanoo. Seijan ensimmäisenä eläkeläisen arki päivänä istumme Joensuussa Kuhasalon nuotio paikan penkillä. Sitä hän ehdotti paikaksi, kun kysyin, mikä ilmentäisi hänen harrastuksiaan ja olisi rauhallinen. Siellä Seija on käynyt useamman kerran viikossa Onnikoiran kanssa lenkillä ja marjametsällä. Kysyn, mikä sai hänet pysymään niin pitkään samassa työpaikassa? Seija sanoo, että kosmetiikassa oli aivan huikea työporukka ja esimieskin oli hyvä. Uusia tuotteita tuli kaksi kertaa vuodessa, ja erikoisalalla myyjän piti tuntea ne. – Purkkien kyljistä oppi paljon, ja firmat kouluttivat paljon Helsingissäkin. Ei ollut junnaamista. Koulutusta ja itsetuntoa Yksinäistä junnaamista työ ei ollut myöhemminkään. Työn alkaessa luottamusmies oli pyytänyt Seijan liiton jäseneksi, vienyt ammattiosastoon ja puhunut varaluottamusmieheksi. Kun silloinen luottamusmies menehtyi vuonna 1996, tehtävä lankesi Seijalle. – Ryhtyessäni työhön en tiennyt mitään yhtään mistään. Oli kuin tyhjyyteen olisi hypännyt. Liiton koulutus auttoi alkuun. Asiat selkenivät, kokemus ja itseluottamus karttuivat. Kova paikka “Ryhtyessäni työhön en tiennyt mitään yhtään mistään. Oli kuin tyhjyyteen olisi hypännyt”, Seija Jaatinen kuvaili luottamusmiestyön alkumetrejä. tuli eteen vuonna 2001, kun SOK:lle kuulunut Sokos henkilö kuntineen siirtyi Pohjois-Karjalan osuuskaupalle PKO:lle. Seija kertoo, miten Sokoksen työntekijät oli kutsuttu PKO:n konttorille. – Sanottiin, että jos esitetyt järjestelyt eivät käy, niin tuossa on ovi. – Me kaikki olimme ihan hiljaa. Jos minulla olisi silloin ollut nykyinen pää, olisimme kaikki lähteneet sieltä ulos. Ei sinne mistään riittävää määrä työntekijöitä olisi saatu.
PA M 5/ 20 25 19 ”Yöllä unissa ja valveilla mietin, mitä voin tehdä.” Luonnossa liikkuminen ja retkeily olivat lähellä Seija Jaatisen sydäntä. Asiat ratkeavat Seijasta tuli koko PKO:n kaupan pää luottamus mies. Hän kiersi 30 vuotta alueen kaupoissa kysymässä kuulumisia ja vastailemassa työntekijöiden kysymyksiin. Tuossa ajassa yhteistyösuhteet yrityksen kanssa kehittyivät paljon. – Aina oli pieniä ongelmiakin, mutta liikkeelle piti lähteä sillä asenteella, että ne ovat ratkaistavissa. Työnantajaja työntekijäliiton neuvottelema työehtosopimus on kierroksilla ja työnantajan kanssa pulmia ratkaistaessa ollut tärkeä dokumentti. – Minulla ja työnantajallahan on samanlaiset kirjat. Otin työehtosopimuksen esiin. Sitten katsottiin, mitä siinä on, mitä se tarkoittaa ja noudatettiin sitä. Työehtosopimuksen merkityksen vähättely harmittaa Seijaa. – Minulla palaa hihat, kun joku sanoo, että liitolla ei ole mitään merkitystä. Kysyn, että tiedätkö sinä, mikä tämä kirja on, ja näytän työehtopimusta. Tiedätkö, ettei olisi sinulla näitä etuja, jos tätä kirjaa ei olisi? Eikä tätä kirjaakaan olisi, jos liitossa ei olisi jäseniä ja sitä myöten liittoa, joka kirjan neuvottelee. Seija Jaatisen mukaan vuosikymmenet kosmetiikan myynnin parissa eivät koskaan olleet tylsiä. Hän kiitteli hyvää työporukkaa ja esimiestään.
PA M 5/ 20 25 20 Muutosten mahdollisuudet Eläköitymisensä kynnyksellä Seija edusti 1100 kaupan alan työntekijää. Joensuun Prismassa työskentelee iso joukko Seijan edustamia työntekijöitä. Käyttötavaran myyjä Niina Kempas, juuri S-pankista eläköitynyt Mervi Myllymäki-Karvinen ja PKO:ssa urheiluvälinehuoltoa ja muun muassa rakentamista Jelpissä tekevä Jarkko Mölsä sanovat kahvin äärellä Seijan paitsi antaneen neuvoja, myös vieneen työntekijöiden asioita eteenpäin. Esimerkistä käyvät Seijan ja työnantajan tekemät sopimukset kokoaikatyön mahdollistavasta ristiin työskentelystä eri aloilla sekä henkilöstöpankista 0-tuntilaisille työn tarjoamisjärjestyksineen. Nelikko on esimerkki työtehtävien muutoksesta, mutta heistä työn vaativuus ei tunnu siirtyneen palkkoihin. Kaupan palkkausjärjestelmä on ollut vuosikaudet muuttumaton. Kevään tes-neuvotteluissa hyväksyttiin uusi palkkausjärjestelmä, jonka he toivovat parantavan tilannetta. Kempas tiivistää luottamusmiehen merkityksen sanoen, että aina pitää olla yksi, joka tietää ja osaa katsoa päältä, miten asioita tehdään. Uudet teknologiat, tekoäly ja algoritmijohtaminen vyöryvät työpaikoille. Seijalle on selvää, että työnantaja yrittää tehostaa kaikkea. Hän on pyrkinyt seuraamaan, miten se tehdään. PKO:ssa on nyt ynnäilty kuormien purkuaikoja. Seija kertoo erään työpaikan seinälle ilmestyneestä lapusta, jossa luki: ”Purkuun varattu 2 tuntia”. Työntekijät olivat kauhuissaan, ja miettivät, miten käy, jos he eivät selviä purkutyöstä tavoiteajassa. – Pyysin poistamaan kellotuslistan seinältä. Kellotusta ei tehdä työntekijöiden kirittämiseksi, vaan esimiehen työvuorosuunnittelun helpottamiseksi. Polpottaminen auttaa 50 vuoteen on mahtunut paljon. Kysyn Seijalta, onko vastaan tullut myös raskaita asioita? – On. Ihmiset tekevät välillä epätoivoisia tekoja, kun rahat ovat vähissä. Olen yrittänyt sanoa, että ihminen tekee virheitä, ja kysynyt, voisiko virheen tehneelle antaa mahdollisuuden oppia, mutta kuulemma näin isossa yrityksessä se on mahdotonta. Eläköitymisensä kynnyksellä Seija edusti 1100 kaupan alan työntekijää.