• PAINAVA SYY -LIITE Hallitus ajaa heikennyksiä työntekijöiden asemaan ja toimeentuloon VALINTOJEN AIKA Tänä syksynä valitaan uudet luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut JYRKKÄ EI LEIKKAUKSILLE Pamilaiset liikkeellä ympäri Suomen NRO 5/2023 • 18.10.• 24. VUOSIKERTA
  • 2 PAM.FI 5/2023 AJAN HERMOLLA 08_PALLUKKATEKSTI 02_Ingressi_tanger 01_OTSIKKO2_ PLUTO_SANS ETUNIMI SUKUNIMI / kuva ETUNIMI SUKUNIMI 04_Teksti 16:12 Lähden polkemaan töistä kotiin 17:44 Muru mikset vastaa?? Missä oot? 16:15 Hyvä! Nähdään kohta 16:35 Sitä soitin, että voitko käydä kaupassa. Elämä voi pysähtyä yhtäkkiä, mutta arki jatkuu Läheistesi muuttunutta arkea helpottaa henkivakuutus. Turvassa-henkivakuutus on erityisesti ammattiliiton jäsenelle edullinen henkivakuutus. Hankit sen helposti osoitteessa: turva.fi/henkivakuutus 7,05 €/kk PAMin jäsenelle Hintaesimerk ki vuonna 2023: 30-vuotias PAMin jäsen, korvaussumm a 100 000 €. Suomen edullisin* henkivakuut us Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 Turvassa-henkivakuutuksen myöntää LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö *Henkivakuutusten hintavertailu verkossa 2021, Innolink
  • Epäasiallista käytöstä ei tarvitse sietää ? edes asiakaspalvelutyössä TAIJA NYHOLMIN MUKAAN ASIAKASPALVELIJOIHIN KOHDISTUVA HÄIRINTÄ PITÄÄ TEHDÄ NÄKYVÄKSI. KENENKÄÄN EI PIDÄ ENÄÄ AJATELLA, ETTÄ EPÄASIALLINEN KÄYTÖS OLISI OSA PALVELU­ ALOJEN AMMATTILAISTEN TYÖTÄ TAI ETTÄ SITÄ PITÄISI SIETÄÄ. ”HÄIRINTÄÄ VOIVAT kaupan alalla kokea kaikki ikään, sukupuoleen tai etniseen taustaan katsomatta. Yleisin häirinnän muoto on äänen korottaminen ja suora huutaminen. Valitettavasti on myös tilanteita, joissa asiakas haukkuu tai kyseenalaistaa myyjää, tämän osaamista, ulkonäköä tai jopa älykkyyttä. Usein asiakkaan huono päivä purkautuu epäasiallisena käytöksenä. SEKSUAALISTA HÄIRINTÄÄ kokevat eniten nuoret naiset. Tämä näyttäytyy seksuaalissävytteisinä vitseinä tai vihjailevina ehdotuksina, valitettavasti myös konkreettista koskettelua esiintyy. Ravintola-alalla seksuaalista häirintää esiintyy kaupan alaa enemmän, osittain asiakkaiden päihtymistilasta johtuen. HÄIRINTÄTAPAUSTEN MÄÄRÄ ei uskoakseni ole kasvanut viime vuosina, mutta alalla on tapahtunut asennemuutos. Vielä muutama vuosi sitten työntekijä saattoi ajatella, että epäasiallinen käytös tai jopa seksuaalinen häirintä vain kuuluu asiakaspalvelutyöhön. Tänä päivänä ajatellaan, että häirintä on aina poikkeustilanne. Niistä raportoidaan herkemmin ja ne näkyvät tilastoissa ja asiakaspalvelijoiden puheessa. TYÖSUOJELUVALTUUTETTUNA SAAN tasaisesti yhteydenottoja häirintään ja epäasialliseen kohteluun liittyen. Useimmiten halutaan keskustella tilanne läpi turvallisen henkilöstön edustajan kanssa. Omassa organisaatiossani olemme selvittäneet häirinnän ja epäasiallisen käytöksen laajuutta. Selvityksen pohjalta loimme toimintamallin, josta löytyvät ohjeet haastaviin asiakastilanteisiin. Halusimme työntekijöidemme tietävän, mistä he saavat apua. Ahdistavien tilanteiden jälkipuintiin saa apua työterveyshuollosta mutta myös meiltä työsuojeluvaltuutetuilta ja toimipaikkojen esihenkilöiltä. JOULUN ALLA toteutettavalla Ollaan ihmisiksi -kampanjalla herätellään asiakkaita miettimään omaa käytöstään. Kun joulustressi on pahimmillaan, voi unohtua, että siellä kassan takana on tunteva ja ajatteleva ihminen. Kampanja on hyvä muistutus kaikille asiakkaille. VAIKKA ASIAKASPALVELUALALLA kohtaakin monenlaista kulkijaa, on asiakkaista ylivoimaisesti suurin osa kuitenkin kohteliaita ja ystävällisiä. Monesti asiakkaat lisäävät myyjien turvallisuudentunnetta omalla läsnäolollaan ja puuttuvat myös herkästi muiden asiakkaiden huonoon käytökseen.” //MINTTU SALLINEN K U V A : V E SA H O V I MITÄ MIELTÄ TÄSSÄ KUUSSA? Kuka? TAIJA NYHOLM TYÖSKENTELEE Kymen Seudun Osuuskaupalla kaupan alan päätyösuojeluvaltuutettuna TOIMII PAM Haminan seudun osaston puheenjohtajana VAPAA-AJALLA piirtää ja maalaa, pelaa konsolipelejä sekä opiskelee työyhteisön kehittäjäksi Humanistisessa ammattikorkeakoulussa
  • TYÖTTÖMYYSKASSA TIEDOTTAA Muistathan tarkistaa verokorttisi tulorajan Suunnitellut lakimuutokset työttömyysturvaan Monilla etuudensaajilla verokortin tuloraja on vaarassa ylittyä loppuvuodesta. Jos tuloraja ylittyy, ennakonpidätys peritään etuudesta verokortin korkeamman lisäprosentin mukaisesti. Jos saat työttömyyskassalta ansiopäivärahaa, suosittelemme tarkistamaan vuonna 2023 maksettujen etuuksien määrän sekä verokorttiisi merkityn tulorajan. Jos tuloraja on ylittymässä, voit toimittaa kassalle muutosverokortin etuutta varten. Palvelualojen työttömyyskassan maksamat etuudet voit tarkistaa helposti verkkopalvelustamme ( tkassa.pam.fi) tai viimeisimmästä maksuilmoituksestasi. Näet verkkopalvelusta myös kassalle tulleet verotustietosi. Voit tilata muutosverokortin etuutta varten Verohallinnon sähköisestä OmaVero-palvelusta. Kun valitset palvelussa etuuden maksajaksi Palvelualojen työttömyyskassan, verottaja toimittaa uuden verokortin sähköisesti suoraan kassalle seuraavana arkipäivänä. Voit tilata uuden verokortin Verohallinnosta myös puhelimitse (puh. 029 497 001). Huomioithan, että verokortti etuutta varten on eri kuin palkkaverokortti. Verokortissa etuutta varten lukee: ”Verokortti koskee etuutta”. Muutosverokortti etuutta varten kannattaa usein tilata ilman vuositulorajan ylittymistäkin, sillä palkkatuloon perustuvilla verotustiedoilla päivärahasta peritään veroa aina vähintään 25 prosenttia Verohallinnon ohjeistuksen mukaisesti. Jos tilaat muutosverokortin etuutta varten, ansiopäivärahan ennakonpidätys tehdään jatkossa sen mukaisesti. Hallitus valmistelee parhaillaan useita muutoksia työttömyysturvaan ja ansiopäivärahaan. Esitettyjä muutoksia ovat mm. omavastuuajan pidentäminen ja työttömyysturvan lapsikorotusten poistaminen. Tämänhetkisten tietojen perusteella lakimuutokset otetaan käyttöön vaiheittain vuoden 2024 aikana. Nykyisen työttömyysturvan toimeenpano jatkuu entisellään, kunnes lakimuutokset astuvat voimaan. Seuraamme tilannetta aktiivisesti ja tiedotamme aiheesta tarkemmin, kun lakiesitykset etenevät eduskunnassa. Työttömyyskassan verkkosivut www.palvelualojenkassa.fi Työttömyyskassan osoite PL 93, 00531 Helsinki Työttömyysturvaneuvonta ma–pe 10–14, puh. 020 690 211 Työttömyyskassan ajankohtaiset tiedotteet voit lukea osoitteesta: www.palvelualojenkassa.fi/ajankohtaista Ajankohtaisimman tiedon suunnitelluista lakimuutoksista ja niiden voimaantulosta löydät verkkosivuiltamme: www.palvelualojenkassa.fi/ajankohtaista/ lakimuutokset-2024.html TK_0523.indd 1 19.9.2023 14.39
  • PAM.FI 5/2023 5 500 euroa kuukaudessa MITÄ MIELTÄ TÄSSÄ KUUSSA, Taija Nyholm? HALLITUKSEN LEIKKAUKSET IRTISANOMISSUOJAN MUUTOS PAMIN MIELENILMAUKSET KOLUMNI LAKKOFAKTAT TÄSSÄ JA NYT BREAKTHROUHG-PALKINTO OIKEUSTAISTELUN VOITTO LUOTTARIJA TSV-VAALIT RAVINTOLATYÖN HISTORIAA IN ENGLISH KYSY MARJALTA TYÖTTÖMYYSKASSAN muutokset KOULUTUKSET & TAPAHTUMAT Luettuasi tämän lehden tiedät, kuinka monta työtaistelua Suomessa käytiin viime vuonna. 3 6 10 12 15 16 18 20 21 22 26 30 32 34 36 ”Kilpailukiellolle ei ollut painavaa syytä. TÄSSÄ NUMEROSSA ”Kanisterit äkkiä piiloon ja mitta-astiat puhtaiksi.” Käräjäoikeus asettui tukkumyyjän puolelle työsopimusriidassa Onnisen kanssa. Sosiaaliturvan leikkaukset iskisivät rajusti palvelualan osa-aikaisiin työntekijöihin. 6 21 20 26 Palvelualojen maailmanjärjestö UNI Global palkitsi suomalaisia jäsenliittoja Breaking Through -palkinnolla. K A N N E N K U V A : LA U R I R O T K O Kansikuvassa Lahden torilla PAMin mielen ilmaisuun osallistunut VIRPI ALHO .
  • 6 PAM.FI 5/2023
  • PAM.FI 5/2023 7 Hallituksen leikkaukset ovat viemässä palvelualan työntekijöiltä satoja euroja kuukaudessa. Vaasalainen myyjä JOHANNA HARJUNPÄÄ kokee, ettei hallitus ymmärrä palvelualojen työntekijöiden arkea ja todellisuutta. O rpon-Purran hallitus suunnittelee sosiaaliturvaan mittavia leikkauksia, jotka toteutuessaan laskisivat palvelualojen työntekijöiden kuukausituloja sadoilla euroilla. Pahiten leikkaukset vaikuttaisivat perheellisten osa-aikatyöntekijöiden toimeentuloon. PAMin pääekonomisti OLLI TOIVASEN mukaan esimerkiksi helsinkiläisen osa-aikaisesti työskentelevän yksinhuoltajan kohdalla leikkausten yhteisvaikutus olisi jopa yli 500 euroa kuukaudessa. “Työttömyysturvan porrastus, lapsikorotusten ja työtuloja koskevan suojaosan poistaminen sekä asumistuen eri heikennykset osuvat kaikki KOHTUUTTOMIA LEIKKAUKSIA PALVELUALOJEN TYÖNTEKIJÖILLE PAULI UNKURI / kuva SHUTTERSTOCK samoihin kotitalouksiin. Toimeentuloa heikentävä yhteisvaikutus on tällöin valtava”, Toivanen sanoo. Pienituloisten määrä kasvaa kymmenillä tuhansilla Palvelualoilla osa-aikatyö on yleistä, jolloin moni työntekijä on saanut pienien tulojen tilkkeeksi soviteltua päivärahaa ja esimerkiksi asumistukea. Myös näiden etuuksien leikkaukset kohdistuisivat palvelualojen työntekijöihin. Jatkuvan kokoaikatyön osuus on viime vuosina laskenut entisestään vähittäiskaupassa sekä matkailu-, ravintolaja vapaa-ajan palveluissa. Sosiaalija terveysjärjestöjen kattojärjestö SOSTE on arvioinut, että hallituksen leikkauspäätösten myötä pienituloisten määrä tulee Suomessa lisääntymään ensi vuonna 40 000 henkilöllä. Näistä liki 13 000 on lapsia. Orpon-Purran hallituksen leikkauslista työttömyysturvasta on pitkä. “Pahiten leikkaukset vaikuttaisivat perheellisten osaaikatyöntekijöiden toimeentuloon.”
  • 8 PAM.FI 5/2023 Lapsikorotukset ja työntekoon kannustanut suojaosa poistetaan. Omavastuuaikoja pidennetään ja lisäksi työsuhteen päättyessä maksettava lomakorvaus pidentäisi omavastuuaikaa entisestään. Ansiosidonnaisen kesto lyhenee Monella pamilaisella ansiosidonnaisen päivärahan kesto lyhenisi merkittävästi ns. porrastuksen myötä. Porrastusleikkaus voisi viedä monen palvelualan työntekijän työttömyysturvan peruspäivärahan tasolle jo kahden kuukauden työttömyyden jälkeen. Valtiovarainministeri RIIKKA PURRA (ps.) lupasi, ettei ansiosidonnaisen kestoa lyhennetä, mutta käytännössä näin tapahtuu, mikäli hallituksen suunnitelmat toteutuvat. Rajut leikkaukset työttömyysturvaan tarkoittaisivat merkittävää toimeentulon heikennystä työttömille ja osa-aikatyötä tekeville. “Työttömyyspäivärahojen määrästä leikataan eniten perheellisiltä ja osa-aikatyötä vastaanottavilta. Porrastuksen myötä ansiopäivärahaa saa tällaisessa tilanteessa jopa 40 prosenttia vähemmän nykylainsäädäntöön verrattuna. Suuri joukko tippuu myös ansiosidonnaiselta kokonaan”, Toivanen sanoo. Asumistukeen rajut leikkaukset Myös asumistukea leikataan kovalla kädellä. Omavastuuosuutta korotetaan ja korvaustasoa lasketaan. Indeksikorotukset jätetään tekemättä vuodenvaihteessa ja työssäkäyntiin liittyvä 300 euron ansiotulovähennys poistetaan. Lisäksi asumistukeen aiotaan ottaa käyttöön varallisuusraja. Omistusasujilta asumistuki aiotaan evätä täysin. “Asumistuki on ollut toimeentulon kannalta välttämätön etenkin osaaikaisille työntekijöille korkeiden asumiskustannusten alueilla. Nyt sitä ollaan leikkaamassa yksinasuvien kohdalla jopa yli 200 euroa kuukaudessa ja perheiltä sekä muilta useamman henkilön ruokakunnilta jopa yli 400 euroa kuukaudessa”, Toivanen kertoo. Oletus jatkuvasta kokoaikatyöstä on vanha Hallitus ja työministeri ARTO SATONEN (kok.) ovat perustelleet leikkauksia useaan otteeseen sillä, että tavoitteena olisi lisätä kokoaikatyön määrää. Vaasalainen myyjä Johanna Harjunpää pitää hallituksen oletusta jatkuvasta kokoaikatyöstä virheelliAsumistuen omavastuuta korotetaan Korvaustasoa lasketaan Helsingin lisä lakkautetaan Indeksikorotukset jätetään tekemättä Asumistukeen otetaan käyttöön varallisuusraja Omistusasujilta evätään asumistuki täysin Lapsikorotukset poistetaan Ansiopäivärahaa leikataan jo kahden kuukauden jälkeen Työntekoon kannustanut 300 euron suojaosa poistetaan Omavastuuaikaa pidennetään Indeksikorotukset jätetään tekemättä Lomakorvaus estää ansiopäivärahan saamisen jaksotusajalta Työssäoloehto ansiopäiväraha oikeuden saamiseksi tuplataan Työssäoloehto euroistetaan ANSIOSIDONNAISEN TYÖTTÖMYYSTURVAN LEIKKAUSLISTA Johanna Harjunpää työskentelee myyjänä Vaasassa. YLEISEN ASUMISTUEN LEIKKAUSLISTA
  • PAM.FI 5/2023 9 senä. Viisitoista vuotta kampaajan töitä ja nyt kymmenen vuotta myyjän töitä tehnyt Harjunpää kokee, etteivät päättäjät ymmärrä palvelualojen työtä, ja esimerkiksi sen kuormittavuutta. “Kaupan alalla työ on niin rikkonaista, että jos teet täyttä viikkoa töitä, se käytännössä tarkoittaa todella usein yhden päivän vapaita viikossa. Kun kroppa on kipeä ja ikää tulee lisää, ei töistä ehdi palautua yhdessä päivässä”, Harjunpää kertoo. Hän heittää samalla myös piikin hallituksen suuntaan. “Koen, että hallituksessa ollaan todella kaukana meidän arjestamme. Päätöksiä on helppo tehdä työajalla kahdeksasta neljään, viikonloput vapaana.” Työelämän joustavuus vähenee PAMin sopimusaloilla moni tekee osa-aikatöitä vastentahtoisesti. Täysiä tunteja ei ole yksinkertaisesti tarjolla. Leikkauspäätöksillään hallitus on heikentämässä työnteon kannustimia ja työelämän joustavuutta sovittamalla kaikki työntekijät taustatekijöistä riippumatta samaan muottiin. Yhteensä PAMin sopimusaloilla on pääekonomisti Toivasen mukaan noin 50 000 vastentahtoisesti osa-aikaista, eikä hallitus ole auttamassa toimillaan tilannetta. “Hallitus leikkaa nyt keskellä taantumaa kotimaiseen kauppaan ja palveluihin kohdistuvaa kulutusta. Varakkaammille suunnatut veronkevennykset eivät lisää kysyntää samalla tavalla.” “Näillä leikkauksilla ei luoda lisää kokoaikaisia työpaikkoja ja samalla heikennetään kannustimia ja mahdollisuuksia myös osa-aikaiseen työskentelyyn”, Toivanen ihmettelee. OSA-AIKATYÖTÄ TEKEVÄ YKSINHUOLTAJA Asumistuki ? 144 €/kk Soviteltu päiväraha ? 278 €/kk Yhteensä ? 422 €/kk Lähde: Tilastokeskuksen SISU-mikrosimulointimalli & PAMin pääekonomisti Olli Toivasen laskelmat. Oletukset: Yhden lapsen yksinhuoltaja Helsinki, työtulot 1200 €/kk, työttömyyttä edeltäneet tulot 2500 €/kk, vuokra 1000 €/kk + vesimaksu, ei työttömyysturvan korotusosaa. OSA-AIKATYÖTÄ TEKEVÄ YKSINASUVA Lähde: Tilastokeskuksen SISU-mikrosimulointimalli & PAMin pääekonomisti Olli Toivasen laskelmat. Oletukset: Yksinasuva Helsingissä, työtulot 500 €/kk, työttömyyttä edeltäneet tulot 2500 €/kk, vuokra 700 €/kk + vesimaksu, ei työttömyysturvan korotusosaa. Asumistuki ? 151 €/kk Soviteltu päiväraha ? 174 €/kk Yhteensä ? 325 €/kk Leikataan jo valmiiksi pienituloisilta Orpon-Purran hallitusohjelman työhyvinvointia käsittelevässä osiossa todetaan hallituksen ”edistävän työelämän tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta”. Naiset ovat miehiä useammin epätyypillisissä työsuhteissa, joten todellisuudessa hallituksen leikkauspäätökset ovat lisäämässä työelämän epätasa-arvoa ja sukupuolten välisiä palkkaeroja. Johanna Harjunpään mukaan leikkaukset kohdistuvat vääriin ihmisiin heihin, joilla on jo valmiiksi epävarma tulotaso. “Jos leikataan osa-aikatyöntekijöiltä, niin työnteko ei enää kannata. Pitäisi pikemminkin kannustaa osaaikatyöhön kuin viedä viimeinenkin kannustin siitä.” Harjunpää kaipaa leikkausten sijaan panostuksia työhyvinvointiin ja parannuksia muun muassa työvuorosuunnitteluun tukemaan työssä jaksamista. “Jos pitää juosten tehdä työt, niin jotain on pielessä. Työn tahdin pitäisi olla sellaista, että saat rauhassa tehdä työt. Jos ei ehdi, niin otetaan tarpeeksi porukkaa, jotta työtaakka tasaantuisi. Erittäin tärkeässä roolissa on tässä työvuorosuunnittelu ja johdon asettamat tavoitteet”, Harjunpää päättää.
  • 10 PAM.FI 5/2023 Potkut kevyemmin perustein Hallituksen tavoitteena on sallia työsopimuksen päättäminen ilman painavaa syytä. Toteutuessaan se tarkoittaisi työntekijän työsuhdeturvan romuttamista, sanoo PAMin ratkaisupäällikkö ARJA POHJOLA . MINNA RAITAPURO / kuva SHUTTERSTOCK, EEVA ANUNDI
  • PAM.FI 5/2023 11 S iitä, millä perustein työntekijän voi irtisanoa, säädetään työsopimuslaissa (TSL 7:1-3 §). Tällä hetkellä irtisanomisen perusteena voi olla tuotannolliset tai taloudelliset syyt tai työntekijään liittyvä eli henkilökohtainen asiallinen ja painava syy. Nyt Orpon-Purran hallitus haluaa luopua painavan syyn vaatimuksesta siten, että jatkossa työntekijän irtisanomiseen riittäisi asiallinen syy. PAMin ratkaisupäällikkö ARJA POHJOLAN mukaan se tarkoittaisi käytännössä sitä, että työntekijän irtisanomiseen riittäisi jatkossa aiempaa kevyemmät perusteet. ”Asiallinen syy voi periaatteessa olla mikä tahansa pieni rike, kunhan se ei ole syrjivä. Esimerkiksi kertaluonteinen myöhästyminen, työohjeiden vähäinen laiminlyönti tai hiukan tehoton työsuoritus ovat sinällään asiallisia syitä, mutta eivät painavia”, sanoo Pohjola. Jos painavaa syytä irtisanomiselle ei jatkossa tarvittaisi, työntekijän irtisanomissuoja lähenisi hänen mukaansa koeajan tasoa. ”Kukaan meistä ei ole täydellinen ja täysin moitteeton työntekijä. Muutamalla minuutilla venynyt kahvitauko, satunnainen yksityisasioiden hoitaminen työpäivän aikana esimerkiksi sairastuneen lapsen tai vaikean elämäntilanteen vuoksi ovat inhimillisiä tilanteita ja arkipäivää monella työpaikalla. Ne voisivat kuitenkin olla riittäviä perusteita irtisanomiselle, jos painavasta syystä luovutaan”, Pohjola muistuttaa. Epävarmuus ja pelko lisääntyy Vielä on epäselvää mihin irtisanomiskynnys tulisi asettumaan, sillä tarkemmat muotoilut tullaan näkemään hallituksen esitysluonnoksessa. Pohjolan mukaan työntekijästä johtuvien irtisanomisperusteiden keventäminen olisi joka tapauksessa järisyttävä muutos, joka romuttaisi työntekijän työsuhdeturvan ja toisi turvattomuutta. ”Irtisanomissuojan heikentäminen samalla, kun työttömyysturvaa heikennetään, tarkoittaisi työntekijöiden turvallisuuden tunteen merkittävää romuttamista. Työntekijät joutuisivat elämään pelossa, jos periaatteessa mikä tahansa pieni ”tottelemattomuus” voisi potentiaalisesti johtaa irtisanomiseen”, Pohjola sanoo. Täysin yhdeltä seisomalta ei työntekijä kuitenkaan jatkossakaan voisi tulla irtisanotuksi, sillä Pohjolan tietojen mukaan työntekijälle tulisi antaa ensin varoitus. ”Jos varoitusta ei olla poistamassa, niin vasta se toinen pieni myöhästyminen tai muu moitittava käytös voisi oikeuttaa irtisanomiseen”, hän arvioi. Painavuuden arviointi keskiössä PAMin vuosittain ajamista riita-asioista suuri osa koskee nimenomaan irtisanomisia, joissa painavan syyn arviointi on keskiössä. Pohjolan mukaan useimmiten irtisanomiseen löytyy asiallinen syy, mutta sitä, onko rike ollut painava, arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Hän antaa kaksi esimerkkiä PAMin ajamista oikeustapauksista: ensimmäisessä tarjoilija irtisanottiin sillä perusteella, ettei hän ollut hymyillyt riittävästi työtehtävässään. Toisessa tapauksessa työntekijä oli viettänyt Painavasta syystä luopuminen romuttaisi työ­ suhde turvan, sanoo PAMin ratkaisupäällikkö Arja Pohjola. JÄSENET KOMMENTOIVAT ”En ymmärrä miten irtisanomisen helpottaminen lisää työpaikkoja. Eikös koeaikana selvitetä puolin ja toisin soveltuvuus työhön. Sen sijaan pitäisi olla työnantajalle kannustimia palkata työvoimaa, ja varsinkin kokeneempaa väkeä, ettei 40-vuotiaista vanhempia syrjitä työnhaussa. Kokoaikaisia työsuhteita tarvitaan kaupanja ravintola-alalle.” RAVINTOLATYÖNTEKIJÄ, TAMPERE "Pelottaa ajatus siitä, miten nämä hallituksen toimet tulevat muuttamaan ihmisten ajatusmaailmaa. Tullaanko jatkossa kipeänä töihin ja kuinka helposti jatkossa voi irtisanoa työntekijän? Eikö ole mitään muita ideoita kehittää työelämää? " TINJA OIKARINEN "Kauhun sekaisia tunteita herää näiden uudistusten myötä. Tuntuu, että rajataan ihan jo työntekijöiden sananvapautta. Eihän työpaikalla uskalla enää sanoa mitään mistään, jos irtisanomisperusteet löyhenevät." MILLA SUNDELL, SIIVOOJA, JOENSUU liian pitkän wc-tauon työpaikalla sattuneen sanaharkan jälkeen. Palattuaan tauolta hänen oli käsketty poistumaan työpaikalta kokonaan. Tuomioistuin totesi molemmissa tapauksissa potkut laittomiksi. ”Kävisikö jatkossa tämänkaltaisissa ta pauksissa toisin, jos painavasta syyn vaatimuksesta päätettäisiin luopua”, Pohjola kysyy.
  • 12 PAM.FI 5/2023 Turku Turun torilla riitti väkeä koko päivän 27.9. Mielenilmauksista vahva viesti: STOPPI LEIKKAUKSILLE JA HEIKENNYKSILLE Palvelualojen työntekijät vaativat ympäri Suomen järjestetyissä mielen ilmauksissa, ettei ORPON-PURRAN hallituksen kaavailemia työehtojen heikennyksiä ja leikkauksia toteutettaisi. PAMin syys-lokakuun vaihteessa järjestetyt tapahtumat kokosivat yhteensä yli 4 000 osallistujaa ympäri Suomen. Lisäksi pamilaiset olivat vahvasti mukana SAK:n järjestämissä #PainavaSyy -suurtilaisuuksissa Kuopiossa, Järvenpäässä, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Pori PAMin teltalla kävi kuhina Porin torilla 27.9. Joensuu Joensuun torilla pääsi pyörittämään #PainavaSyy -pyörää 28.9. Jokainen pyöräytys voitti – toisin kuin hallitusohjelmassa. Kuopio Kuopion torin graffitiseinälle kertyi vauhdilla terveisiä hallitukselle 28.9. Lahti Raija Putus kirjoittaa terveisiä hallitukselle. Mielenilmaus Lahden torilla 4-5.10. Vaasa Vaasan torilla keskusteltiin vilkkaasti hallituksen suunnitelmista. Tarjolla oli puuroa ja makkaraa 4.10. Mikkeli Soppatykit lämpesivät Mikkelin torilla 28.9. Jyväskylä PAMin teltta pystytettiin Aaltosalin edustalle Jyväskylän kävely kadun läheisyyteen 4.10. K U V A : LA U R I R O T K O Hallitusohjelman vaikutukset.indd 12 9.10.2023 16.27
  • PAM.FI 5/2023 13 ”Vakavaksi vetää hallituksen suunnitelmat työntekijöiden kyykyttämiseksi.” TITTA TURUNEN, RAVINTOLA-ALAN TYÖNTEKIJÄ, KUOPIO ”Minun viestini hallitukselle on, että älkää leikatko osa-aikatyöntekijöiltä.” HENNA VIRTANEN, TURKU ”Palkansaajilla on oltava TES, joka on perä lauta heikommassa asemassa oleville. Työntekijät ovat voimavara, ei kuluerä.” TOMMI RAITANEN, TURKU ”Työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia ei saa heikentää” KATJA KIEMA, MYYJÄ, KUOPIO Kysyimme palvelualojen työntekijöitä, mitä mieltä he ovat hallitusohjelman työelämää koskevista suunnitelmista. GALLUP Pohjois-Suomi Pohjois-Suomen kattavalla työpaikkakierroksella 26.9. työntekijöiden viesti oli ”Ei hallituksen leikkauksille!”. Helsinki Kansallisteatterin työntekijät marssivat ulos työpaikaltaan 5.10. Uusimaa PAMin aktiivit ja toimitsijat jalkautuivat työpaikoille ympäri Uusimaata 5.10. Kuvassa UNI Europan pääsihteeri Oliver Roethig, SOLin pääluottamumies Janne Forsman sekä PAMin Kai Lepomäki sekä aluepäällikkö Johanna Sparf tapaamassa laivasiivoojia. Kokkola Keski-Suomi –Pohjanmaan työpaikkakierroksella HalpaHallin Kokkolan logistiikkakeskuksen työntekijät haluavat stopin työehtojen heikennyksille 4.10. K U V A : LA U R I R O T K O Hallitusohjelman vaikutukset.indd 13 9.10.2023 16.27
  • 14 PAM.FI 5/2023 4_Teksti Olisiko parempia leikkauskohteita? pam.fi/PainavaSyy Sinä osaat! -pienryhmä Pienryhmä on sinulle PAMin jäsen, joka haluat kartoittaa & kehittää omaa osaamistasi. Voit olla työnhakija, työssä oleva tai opiskelija, joka pohtii työnhakua. Pienryhmä tapaa kolme kertaa. Small online groups: Yes you can! The purpose of this small group is to help you in recognizing your own talent and finding a job that meets your talent. You can be either a job-seeker or employee/ student considering seeking new jobs. The small group will meet three times. PAM kouluttaa Urapalvelu Career services Apply now! Ilmoittaudu nyt! Ke 25.10. klo 10-12 Ke 1.11. klo 10-12 Ke 8.11. klo 10-12 October 26, 10-12 am November 2, 10-12 am November 9, 10-12 am
  • PUHEENVUORO K esällä julkaistu hallitusohjelma uhkaa romuttaa turvallisen työelämän, työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet ja monen ihmisen talouden. OrponPurran hallituksen aikomat leikkaukset iskevät pahiten pienituloisiin, mutta rikkaille on silti varaa antaa mittavia verohelpotuksia. Ammattiliittojen vaikutusmahdollisuuksia murennetaan, mutta työnantajien kaikki toiveet toteutetaan. H allituksen toimet ovat epäoikeudenmukaisia, ja siksi ammattiliitot ovat ryhtyneet vastarintaan. Me SAK:laiset liitot haluamme estää hallituksen kaavailemien lakiesitysten toteutumisen. S yyskuussa olemme järjestäneet useita tilaisuuksia, joissa on jaettu tietoa lakiesitysten vaikutuksista. Samaan aikaan olemme käynnistäneet työpaikkatason toimia ja toritapahtumia, joilla herätellään jäsenistöä vaikuttamaan päättäjiin. Ammattiliitot siis lisäävät järjestöllistä valmiuttaan. Mitä tämä tarkoittaa? A lkusyksystä tämä on tarkoittanut lähinnä jäsenistön tietoisuuden lisäämiseksi tehtyjä toimia. Jatkossa järjestöllisen valmiuden nostaminen voi tarkoittaa myös poliittisia työtaisteluita. Poliittiset työtaistelut ovat täysin laillisia silloin, kun kamppaillaan työntekijöiden oikeuksista. Suomessa poliittisia lakkoja on nähty hyvin harvoin, ja siksi onkin erikoista, että hallitusohjelmassa niin voimakkaasti puututaan tähän oikeuNyt on aika toimia yhdessä teen. Pelätäänkö hallituksessa laajoja protesteja työpaikoilla ja siksi ihmisten mahdollisuutta ilmaista mielipidettään halutaan rajoittaa? M yös meidän pamilaisten on tehtävä kaikkemme, jotta hallituksen aikomat lait eivät toteudu ja kurjista jäsentemme elämää. Emme voi seistä tumput suorina, kun osa-aikaisten työntekijöidemme arki on muuttumassa kestämättömäksi ja luottamusmiestemme vaikutusmahdollisuuksia työpaikoilla murennetaan. V iime keväänä osoitimme, että osaamme olla myös vahvoja. Työtaistelut ovat yksi mahdollisuus osoittaa Orpon-Purran hallitukselle, että me emme hyväksy työelämän epäreiluja lakihankkeita. P oliitikot pelkäävät kannatuksen menettämistä. Kansalaisten aktiivinen toiminta ja protestointi voi saada hallituksen miettimään uudemman kerran lakiesityksiään. Ihmiset osoittavat tukeaan meille pamilaisille toreilla ja turuilla ja samaan aikaan opiskelijat vastustavat leikkauksia valtaamalla oppilaitoksia. Nyt jos koskaan on aika toimia, tehdään se yhdessä! KIRJOITTAJA RISTO KALLIORINNE ON PAMIN JÄRJESTÖJOHTAJA PAM.FI 5/2023 15 K U V A : JA A K K O LU K U M A A
  • 16 PAM.FI 5/2023 Hallitus haluaa rajoittaa työntekijöiden työtaisteluoikeutta. Näillä faktoilla pärjäät syksyn lakkokeskusteluissa. TUA ONNELA / kuva SHUTTERSTOCK Työtaistelujen määrä vaihtelee paljon Suomessa Tilastokeskus kerää vuosittain tiedot työtaisteluista. Niiden määrä vaihtelee suuresti. Esimerkiksi viime vuonna työtaisteluissa menetettiin työpäiviä selvästi enemmän kuin aiemmin 2000-luvulla. Vuonna 2021 taas työtaistelujen lukumäärä oli matalin yli 50 vuoteen. Viime vuonna Suomessa käytiin 64 työtaistelua. Työtaisteluihin osallisia työntekijöitä oli noin 177 600, ja menetettyjä työpäiviä kertyi noin 962 600. Vuotta aiemmin työtaisteluihin osallisia työntekijöitä oli noin 22 500 ja menetettyjä työpäiviä noin 34 100. Vuoden 2022 tavallista laajempien työtaistelutoimien taustalla olivat pääasiassa kuntaja terveydenhoitoalan lakot. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2022 kaltaiset lakkovuodet olivat melko yleisiä 1980-luvulla ja vielä 1990-luvun alkupuoliskolla. Lakkoilu ei siis ole 2000-luvulla lisääntynyt aiempiin vuosikymmeniin verrattuna, päinvastoin vähentynyt selvästi. 1970ja 1980-luvuilla oli vuosia, jolloin työtaisteluissa menetettiin reilusti yli kaksi miljoonaa työpäivää. Työtaistelujen lukumäärä 2000-luvulla Lähde: Tilastokeskus 2000 96 2001 84 2002 76 2003 112 2004 84 2005 365 2006 97 2007 91 2008 92 2009 139 2010 191 2011 163 2012 86 2013 121 2014 128 2015 163 2016 69 2017 103 2018 166 2019 107 2020 108 2021 55 2022 64 Faktoilla lakkokeskusteluun
  • PAM.FI 5/2023 17 LAKKOFAKTA 1 – HALLITUSOHJELMA HALLITUS HALUAA KAVENTAA LAKKO-OIKEUTTA Suomen nykyinen hallitus suunnittelee rajoittavansa työntekijöiden lakko-oikeutta monin tavoin. Laittomien lakkojen hyvityssakot kasvaisivat rajusti. Sakot voisivat olla 10 000 eurosta 150 000 euroon. Myös yksittäiselle työntekijälle voisi tulla 200 euron maksu tilanteessa, jossa hän jatkaa työtuomioistuimen laittomaksi toteamaa työtaistelua. Poliittiset lakot rajoitettaisiin enintään vuorokauden mittaisiksi ja tukilakkoja rajoitettaisiin siten, että ne saisivat aiheuttaa haittaa vain työriidan osapuolille. Lakko-oikeuskysymyksiä käsitellään parhaillaan työryhmässä, jonka on määrä saada työnsä valmiiksi lokakuussa. Varsinaisia lakiesityksiä odotetaan sen jälkeen. LAKKOFAKTA 3 – VERTAILUA SUOMESSA EI LAKKOILLA PALJON Työnantajapuolen puheista voi joskus saada käsityksen, että Suomessa lakkoiltaisiin holtittomasti. Tämä ei pidä paikkaansa. Ekonomisti ANTTI KOSKELA tarkastelee lakkojen määriä kirjassaan Hanskat tippui – lakkojen historia ja vaikutus yhteiskunnassa. Sen mukaan Suomi ei ole lakkoherkkä maa. Esimerkiksi Ranskassa ja Tanskassa menetetään työpäiviä kolminkertainen määrä suhteessa Suomeen. Tuhatta työntekijää kohden lakkojen määrä on Suomessa samaa tasoa korealaisten ja brittien kanssa. Norjassa työtaisteluissa menetettyjä päiviä on hiukan ja Ruotsissa selvästi enemmän kuin Suomessa. Pohjoismaiden lakkoherkin maa on selvästi Tanska. Euroopan laajuisessa vertailussa Suomi sijoittuu hieman keskitason yläpuolelle. LAKKOFAKTA 2 – LAKKO-OIKEUS LAKKO-OIKEUS ON LAISSA Työntekijän lakko-oikeus on tunnustettu esimerkiksi kansainvälisen työjärjestön ILO:n julistuksessa. Suomen perustuslaki takaa ammatillisen yhdistymisvapauden. Lakko-oikeuden katsotaan kuuluvan tähän. Ammatillisen yhdistymisvapauden mukaan työntekijä ei saa joutua työnantajan taholta painostetuksi tai syrjityksi, jos hän osallistuu ammattiliiton järjestämään lakkoon. Liitoilla on oikeus asettaa työtehtäviä lakkoon riippumatta siitä, kuka niitä tekee. Lakko ei siis koske vain ammattiliittoon kuuluvia. Tämä periaate on Suomessa vahvistettu korkeimman oikeuden päätöksellä. LAKKOFAKTA 4 – SANASTOA TYÖTAISTELUSANASTOA Lakko: Työntekijäpuolen työtaistelutoimi, jossa keskeytetään väliaikaisesti työnteko. Työnantajalla ei ole lakon aikana työnjohto-oikeutta eikä palkanmaksuvelvoitetta. Lakko on kollektiivinen eli yleensä ammattiliiton järjestämä toimi. Useimmiten lakolla yritetään vaikuttaa työehtosopimukseen eli esimerkiksi palkkoihin. Työsulku: Työnantajapuolen työtaistelutoimi. Työnantaja estää työntekijöitä pääsemästä töihin ja keskeyttää heidän palkanmaksunsa. Laillinen/laiton lakko: Lakko-oikeus kuuluu lähtökohtaisesti työntekijöiden oikeuksiin. Työehtosopimuksen voimassaoloaikana vallitsee työrauhavelvoite. Jos työehtosopimukseen kohdistuva lakko järjestetään tänä aikana, se on laiton. Usein laittomat lakot ovat lyhyitä ulosmarsseja, joilla vastustetaan esimerkiksi irtisanomissuunnitelmia. Poliittinen lakko: Lakko, jolla pyritään vaikuttamaan oman alan työehtojen sijaan poliittisiin päättäjiin, kun näiden päätökset vaikuttavat työntekijöiden ammatilliseen, sosiaaliseen tai taloudelliseen asemaan. Saarto: Työtaistelutoimenpide, jossa muiden yritysten työntekijät kieltäytyvät työskentelemästä saarron alaisen yrityksen kanssa. Lisäksi he kieltäytyvät hakeutumasta saarrettuun yritykseen töihin. Tukilakko: Lakko, jolla tuetaan toisen sopimusalan tai ammattiliiton laillista työtaistelutoimea. Ulosmarssi tai mielenilmaus: Työntekijöiden lyhytaikainen töiden keskeyttäminen ja poistuminen työpaikalta. Vuoronvaihtokielto: Lakkoa kevyempi työtaistelukeino, jossa ammattiliiton jäsenet kieltäytyvät vuoronvaihdosta ja muista työnantajan ehdottamista muutoksista työvuorolistaan. Ylityökielto: Lakkoa kevyempi työtaistelutoimi, jossa ylityökiellon julistaneen ammattiliiton jäsenet kieltäytyvät ylitöistä. Hyvityssakko (”lakkosakko”): Maksu, jonka työtuomioistuin voi määrätä laittomasta lakosta ammattiliitolle tai työnantajaliitolle. Yksittäiselle työntekijälle ei voi nykyisen lain mukaan tulla seuraamuksia osallistumisesta laittomaan lakkoon.
  • 18 PAM.FI 5/2023 TÄSSÄ JA NYT P AMin liittokokousvaalit järjestettiin 28.8.–15.9. sähköisenä vaalina. PAMin hallitus vahvisti vaalien tuloksen torstaina 21.9.2023. Enemmistö liittokokoukseen valituista kokousedustajista on uusia. Kokousedustajia valittiin 329, joista uusia ensikertalaisia nähdään Jyväskylän liittokokouksessa 183 henkilöä. ”Valittujen liittokokousedustajien joukko edustaa PAMin jäseniä monipuolisesti eri aloilta ja työpaikoilta ympäri Suomea. On hienoa, että vaalit kiinnostivat ja paikkaa kokouksessa tavoitteli lähes 800 liiton jäsentä”, järjestämispäällikkö AKI ROUHIAINEN toteaa. ”Vaaleissa miehet äänestivät hiukan aktiivisemmin kuin naiset”, Rouhiainen jatkaa. KAUPAN ALAN EDUSTAJIA kokouksessa on lähes 60 % valituista. Matkailuja ravintolaja AMMATTIYHDISTYSLIIKKEEN MAAILMAN­ JÄRJESTÖ ITUC:n vuotuisen Global Rights Index -raportin mukaan työntekijöiden oikeuksien rikkomukset ovat ennennäkemättömässä kasvussa maailmalla. Eniten maailmassa rikottiin työntekijöiden oikeutta lakkoon ja seuraavaksi eniten rikottiin oikeutta neuvotella kollektiivisesti. Lue lisää: www.ituc-csi.org Turvallisuusalalle esitetyt muutokset eivät ole riittäviä SISÄMINISTERIÖ ASETTI tammikuussa työryhmän arvioimaan yksityisen turvallisuusalan ohjausta, valvontaa ja koulutusta. Työryhmä julkisti syyskuun lopussa raportin, johon PAM jätti eriävän mielipiteen, koska siinä ei huomioida riittävän laajasti toimialan laadullisia kehittymistarpeita. PAM kaipaa raportilta rohkeutta ja esimerkiksi alan koulutusvaatimusten porrastamista työn vaativuuden ja tehtävien perusteella. Lue lisää: pam.fi/artikkelit Tarkista ja päivitä jäsentietosi KUN TIETOSI ovat ajan tasalla, pysyt ajan tasalla ajankohtaisista tapahtumista. PAM saa automaattisesti tiedon vain osoitteenmuutoksista. Muut tiedot, kuten työpaikan vaihdos, nimenmuutos, ammatti, sähköposti tai puhelinnumero sinun kannattaa pitää itse ajan tasalla. Tarkista ja päivitä jäsentietosi sähköisessä asiointipalvelussa asiointi.pam.fi tai soittamalla jäsenpalveluun 030 100 600 (avoinna arkisin ma-pe klo 10-14). Ay-oikeuksia rikotaan ennätyksellisen paljon Jyväskylän liittokokoukseen 329 edustajaa vapaaajan palvelujen edustajia 20 %, kiinteistöpalveluiden ja turvallisuusalan edustajia 17 %. Myös erityisaloilta, kuten apteekin ja kasinon aloilta, valittiin edustajia kokoukseen. Vaaleissa äänestettiin hiukan edelliskertaa aktiivisemmin, äänioikeuttaan käytti 13,4 % jäsenistöstä. Liittokokoukseen valituista on naisia 67 %. Kokousedustajien keski-ikä on 46 vuotta. Nuorin valittu kokousedustaja on 22ja vanhin 65-vuotias. VAALEISSA SUURIMMAT henkilökohtaiset äänimäärät keräsivät HEIKKI LAAKKONEN ja CHRISTA PESSI Uudeltamaalta, MELINA MÄKELÄ Satakunnasta, PIA KYRÖ Kymenlaaksosta sekä KIMMO ALATALO Pohjois-Pohjanmaalta. PAMin liittokokous järjestetään Jyväskylässä 24.-26.10. //MINNA RÄSÄNEN K U V A : T O M I TÄ H T I Kerromme tuoreimmat kuulumiset tutuista puheenaiheista MISSÄ MENNÄÄN?
  • PAM.FI 5/2023 19 TÄSSÄ JA NYT Haluaisitko kertoa kokemuksistasi ja ajatuksistasi työhösi, arkeesi tai työelämän eri ilmiöihin liitty­ vistä aiheista? Etsimme jatkuvasti innokkaita jäseniämme haastateltaviksi PAMin viestinnän tuottamiin si­ sältöihin (esim. uutiset, artikkelit, videot). Saamme myös viikoittain haastattelupyyntöjä paikallisja valtakunnan medioilta. Ilmoita kiinnostuksestasi meille verkkosivuillamme osoitteessa: pam.fi/haastattelu Ilmoittaudu haasteltavaksi Osallistu PAM.fi-lehden palautekyselyyn! Mikä oli tämän lehden suosikkijuttusi? Missä voisimme onnistua paremmin? Vastaa kyselyyn 18.11. mennessä osoitteessa pam.fi/pamlehti Kerro meille, mitä mieltä olit lehdestä ja osallistu kolmen 30 euron arvoisen S-ryhmän lahjakortin arvontaan! Palautetta viime lehdestä ”Nyt oli vaaligalleria toteutettu hienosti ja jutut oli mielenkiin­ toista luettavaa. Jatkakaa samaan malliin” "Lehdestä löytyi selkeät ohjeet äänestämiseen liittokokousvaaleissa.” ”Lehteä kun luin, huomasin että kalenterin saa taas tilata. Hyvä juttu!”
  • 20 PAM.FI 5/2023 O len iloinen ja otettu tästä kunniasta”, kommentoi Rönni-Sällinen. Palkinnon perusteluissa korostettiin PAMin ja muiden suomalaisten liittojen toimintaa työntekijöiden järjestäytymisen edistämiseksi ja työehtosopimusten puolustamiseksi ammattiliittojen oikeuksien ollessa ennennäkemättömän hyökkäyksen kohteena. Viimeisen kymmenen vuoden aikana suomalaista sopimusyhteiskuntaa on monin tavoin haastettu työnantajiSuomalaisille ammattiliitoille Breaking Through Award -palkinto PALVELUALOJEN MAAILMANJÄRJESTÖ UNI GLOBAL PALKITSI SUOMALAISIA JÄSENLIITTOJA BREAKING THROUGH -PALKINNOLLA. PAMIN PUHEENJOHTAJA ANNIKA RÖNNI-SÄLLINEN VASTAANOTTI PALKINNON SUOMALAISTEN LIITTOJEN PUOLESTA 28.8 UNI GLOBALIN KUUDENNESSA MAAILMANKONGRESSISSA PHILADELPHIASSA. PALKINTO en puolelta. Palvelualoilla on kuitenkin onnistuttu säilyttämään valtakunnalliset yleissitovat työehtosopimukset. Annika Rönni-Sällinen korosti kiitospuheessa, että työehtosopimukset ja kolmikantaneuvottelut ovat keskeinen osa pohjoismaista mallia, joka on tuottanut hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta. Solidaarisuuden osoitus suomalaisille työntekijöille Palvelualojen ammattiliitot ympäri maailman osoittivat tukensa suomalai“Me vastustamme näitä heikennyksiä ja tulemme tekemään kaikkemme, ettei hallituksen tavoitteita toteuteta.” sille työntekijöille, kun JUHA SIPILÄN hallitus pyrki yksipuolisesti heikentämään työehtoja ja sopimusjärjestelmää. PAMin sisarliitoissa seurataan taas huolestuneina Suomen uuden hallituksen suunnitelmia heikentää työntekijöiden turvaa, rajoittaa lakko-oikeutta ja murentaa sopimusjärjestelmää. ”Me vastustamme näitä heikennyksiä ja tulemme tekemään kaikkemme, ettei hallituksen tavoitteita toteuteta. Joten vielä on paljon tekemistä, suuri kiitos teille kaikille tuestanne!” Rönni-Sällinen päätti puheensa. Annika Rönni-Sällinen korosti kiitospuheessa, että työehtosopimukset ja kolmikantaneuvottelut ovat keskeinen osa pohjoismaista mallia. HILDUR BOLDT / kuva UNI GLOBAL UNION