PAM 04/2022 - Lehtiluukku.fi

Xxxxxxxx PÄÄVIESTI PALKKATAULUKOT PAPERILLA Tarkista oman alasi palkankorotukset TEKNISET MYYJÄT HARMAALLA ALUEELLA Kilpailukieltosopimukselle ei ole perusteita SODAN JALOISTA SUOMEEN Ukrainalainen Inesa Laptieva sai pikakoulutuksen jälkeen töitä ja perheelleen kodin NRO 4/2022 • 22.6.• 23. VUOSIKERTA
TYÖTTÖMYYSKASSA TIEDOTTAA MUUTOSVEROKORTT I ETUUTTA VARTEN Työttömyyskassan verkkosivut www.palvelualojenkassa.fi Työttömyysturvaneuvonta ma–pe 10–14, puh. 020 690 211 Työttömyyskassan osoite PL 93, 00531 Helsinki Palkkatuloon perustuvilla verotiedoilla perimme ansiopäivärahasta vähintään 25 % ennakonpidätystä. Suosittelemme tilaamaan erillisen muutosverokortin etuutta varten OmaVero-palvelusta. Kun valitset etuuden maksajaksi Palvelualojen työttömyyskassan, saamme muutosverokortin tiedot sähköisesti ja voimme suorittaa ennakonpidätyksen muutosverokortin mukaisesti. 1. Ilmoittaudu työttömäksi kokoaikatyönhakijaksi TE-palveluihin viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänä. Ansiopäivärahan maksamisen edellytyksenä on, että työnhakusi on voimassa. Voit ilmoittautua työnhakijaksi TE-toimiston nettisivujen kautta: www.te-palvelut.fi 2. Täytä ensimmäinen ansiopäiväraha hakemus, kun työttömyyttä tai lomautusta on kestänyt vähintään 14 vuorokautta. Tämän jälkeen etuutta haetaan aina joko neljän viikon tai kuukauden hakujaksoissa. Hakemuksen täyttäminen onnistuu helpoiten verkkopalvelussamme: tkassa.pam.fi 3. Liitä ensimmäiseen hakemukseen kopio työsopimuksesta sekä mahdollisesta irtisanomisilmoituksesta. Voit lähettää liitteet verkkopalvelun kautta myös jälkikäteen. Palkkatodistuksen toimittaminen ei ole välttämätöntä, mutta se voi nopeuttaa hakemuksen käsittelyä, jos työttömyyskassa ei saa kaikkia tarvittavia palkkatietoja Tulorekisteristä. Jos hakemuksestasi puuttuu liitteitä, olemme sinuun yhteydessä. 4. Lähetä ansiopäivärahahakemus liitteineen työttömyyskassalle. Ansiopäivärahaa ei voi hakea ennakkoon, vaan se maksetaan aina takautuvasti. Hakemus tulee toimittaa viimeistään kolmen kuukauden kuluessa ensimmäisestä haettavasta päivästä. Hakemusten käsittelyä voit seurata nettisivuiltamme: www.palvelualojenkassa.fi/asiakaspalvelu/ hakemusten-kasittelytilanne.html Oletko jäämässä työttömäksi? Näin haet ansiopäivärahaa Palvelualojen työttömyyskassan jäsenenä voit saada palkkatasoosi perustuvaa ansiosidonnaista päivärahaa, jos jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan. Alla lyhyt muistilista siitä, kuinka toimia: TK_0422.indd 1 30/05/2022 10.24
PAM.FI 4/2022 3 MITÄ MIELTÄ TÄSSÄ KUUSSA? MITÄ MIELTÄ TÄSSÄ KUUSSA? K U V A : L A U R I R O T K O ”SIIVOOJAT EIVÄT EDELLEENKÄÄN NÄY. Siksi tarvitaan siivoojien päivä muistuttamaan, että siivoojat ovat ammattiihmisiä, jotka tekevät omaa uraansa ja tärkeää työtä. KILPAILUTUS ON MEILLE SIIVOOJILLE KURJAA. Ei muodostu omaa työpaikkaa, missä olisit yksi muiden joukossa, ja työkohteet vaihtuvat parin vuoden välein. Lisäksi siivous teetetään usein aikaisin aamulla tai illalla, koska siivooja ei saa näkyä. OSA-AIKAISUUS ON ALALLA LIIAN YLEISTÄ. Osalle osaaikatyö sopii omaan elämäntilanteeseen. Mutta siitä on tullut ongelma, kun kokoaikaisia työsuhteita ei saa ja osa-aikaisten oikeudet ovat heikommat. Se on väärin. Ei ihmisen pitäisi joutua tekemään töitä kahdelle tai kolmelle työnantajalle pärjätäkseen. Tuntuu, ettei haluta, osata tai viitsitä järjestää työtä niin, että ihmiset saisivat kokoaikatyön. Olen varma, että jos miehet tekisivät tätä työtä, niin ongelmaan olisi keksitty ratkaistut jo aikoja sitten. OLEN HUOLISSANI SIIVOOJIEN JAKSAMISESTA . Työsuojelukulttuuri ja riskikartoitukset ovat jo paikoillaan, mutta henkistä työhyvinvointia ei huomioida. Siivoojakin voi uupua työssään. Työtä tehdään usein yksin kiitäen paikasta toiseen. Ja kaikki yhteydenpito on nykyään digitaalista, ei ole enää kohtaamisia kasvokkain. Uskon, että siivoojat jaksaisivat paremmin, jos olisi mahdollisuuksia tavata muita, jakaa kokemuksia ja tuntea, ettei ole yksin. TYKKÄÄN SIIVOUSTYÖSTÄ, KOSKA SE ON ITSENÄISTÄ ja siinä voi käyttää myös luovuutta. Työ taitaa sopia luoville ja käsityöihmisille. Ryhdyin aikoinaan työsuojeluvaltuutetuksi ja sitten luottamusmieheksi, kun minun puoleeni aina käännyttiin ja näin, että tarve oli kova. Päätin kokeilla, onko minusta siihen. Opin, että tehtävä kyllä kasvattaa, kun siinä on.” // HILDUR BOLDT ”Siivooja on ammattilainen, joka tekee tärkeää työtä” KESÄKUUSSA VIETETÄÄN KANSAINVÄLISTÄ OIKEUTTA SIIVOOJILLE -PÄIVÄÄ. SIIVOOJA OUTI MISSI NÄKEE OSA-AIKAISTEN TILANTEEN JA PALKKAKUOPAN ALAN SUURIMPINA ONGELMINA SUOMESSA. OUTI MISSI, SIIVOOJA TOIMII SIIVOOJIEN oikeuksien puolesta työpaikkansa työsuojeluvaltuutettuna ja luottamusmiehenä. KUOROLAULU ON tenorin henkireikä arjessa. Se antaa energiaa ja on kantanut vaikeiden vaiheiden yli. LAPSENLAPSET OVAT mummun silmäterät. KUKA?
PAMin jäsen palvelun aukioloajat kesällä 2022 Puhelinpalvelulinjat ovat auki 4.7. – 29.7. maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 10–14 Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyyskassa 020 690 211 Liiton puhelinvaihde 020 774 002 (ma-pe 9 – 16) PAMin Helsingin toimisto on avoinna ajanvarauksella ti-pe 11 .– 29.7. Ajan voi varata osoitteesta vello.fi/pam. Maanantaisin ajanvarausta ei tarvita. Muina aikoina toimisto palvelee normaalisti ma–ti klo 9.00–16.00, to–pe 9.00–16.00, ke suljettu. Muut PAMin aluetoimistot ovat suljettuna ajalla 4.7. – 29.7. Monet asiat hoituvat kesälläkin sähköisessä asiointipalvelussa asiointi.pam.fi Opi suomea -kurssilla opit käyttämään suomea arjen työkielenä. Tutustut suomalaisen työelämän tapoihin ja sääntöihin. Kurssilla opiskelet suomen kieltä, lukemista ja kirjoittamista. Suoritetusta kurssista saat todistuksen sekä halutessasi 1,5 opintopistettä. Suomen kielen alkeet 14.9.–14.12. keskiviikkoisin klo 16-17.30, Helsinki Taso 0: jos et ole opiskellut aiemmin suomen kieltä. Suomen kielen alkeiden jatko 13.9.-20.12. tiistaisin klo 15.45-17.15, verkkokoulutus Taso A1.2/A1.3: jos olet opiskellut jonkin verran suomen kielen alkeita Työelämän suomea edistyneille 13.9.-20.12. tiistaisin klo 17.30-19.00, verkkokoulutus Taso A2.2: jos osaat jo keskustella monista asioista ja lukea tekstejä suomeksi. ILMOITTAUDU 1.-19.8. pam.fi/koulutukset Kurssit ja oppikirjat ovat ilmaisia PAMin jäsenille. Muista valita omaa kielitaitoasi vastaava taso. Ennen kurssia on pakollinen tasotesti. Opi suomea Learn finnish
PAM.FI 4/2022 5 1,6 miljoonaa työntekijää MITÄ MIELTÄ TÄSSÄ KUUSSA, Outi Missi? PIKAVAUHTIA TYÖELÄMÄÄN TEKNISTEN MYYJIEN arveluttava sopimus AMAZON KEVÄTVALTUUSTO SOSIAALITURVAN uudistus TYÖPAIKKOJEN TAUSTAMELU NUORISOPANEELI PALKKATAULUKOT VALMISTUNEET TÄSSÄ JA NYT TAUOT PALVELUALOILLA KESÄRISTIKKO IN ENGLISH TAPAHTUMAT & KOULUTUKSET Luettuasi tämän lehden tiedät, miten Ukrainasta sotaa paenneet pääsevät Suomessa työelämään. 3 6 10 12 17 18 20 23 24 32 34 36 37 38 40 ” Entä jos palkalla ei elä?” TÄSSÄ NUMEROSSA ”Musiikki on asiakaspalvelualalla läsnä koko työpäivän.” Sosiaaliturvan uudistushanke mietityttää kaupan alan ammattilaisia. Amazonin jättimäisen verkkokaupan arvellaan laajentuvan pilvipalvelukeskuksen ohella Suomeen. 12 sdksaaard ja hjhsfkjd 18 17 20 K A N N E N K U V A : V E S A -M A T T I V Ä Ä R Ä PAMin kevätvaltuusto kukitti uudet hallituksen jäsenet.
6 PAM.FI 4/2022
PAM.FI 4/2022 7 S alon seudun ammattiopistolla oli keväällä poikkeuksellista tunkua ravitsemisalan koulutukseen. Kahdelle kurssille tulijoita oli 60, kun mukaan voitiin ottaa 17 osallistujaa. Opisto tarjosi ukrainalaispakolaisille pikakoulutusta, johon kuului hygieniapassin suorittaminen ja siivouksen perusteet. Yksi Salon ensimmäisen kurssin osallistujista oli Inesa Laptieva, joka saapui Suomeen Itä-Ukrainan Harkovasta maaliskuun lopulla. Saloon Laptieva päätyi parin mutkan kautta, kun hänelle ja hänen pojalleen löytyi sieltä kotimajoitus. Laptievan mies ja vanhempi poika ovat edelleen Ukrainassa. Hän kuuli ammattiopiston seitsenpäiväisestä koulutuksesta vastaanottokeskuksen infotilaisuudessa ja päätti hakea mukaan. Kotimaassa Laptieva oli työskennellyt kampaajana 25 vuotta ja hänellä oli oma kampaamo. ”Kurssi ja opettajat olivat hyviä, ja ilmapiiri kodikas sekä mukava”, hän kertoo. Kurssilaisista yhteisö Laptievan kanssa kurssilla oli yhteensä yhdeksän ukrainalaista, ja he opiskelivat tulkin välityksellä. Osalla kurssilaisista oli kokemusta ravintolaja catering-alalta, joillain jo työpaikkakin etsittynä. ”Ryhmään syntyi äkkiä hyvä henki ja opiskelijat olivat hyvin motivoituneita. Tilanne varmasti yhdisti heitä, vaikka ryhmäläiset eivät entuudestaan tunteneet toisiaan”, kurssilla opettanut VERONIKA ERIKSSON pohtii. Porukan kesken syntyi omia viestiryhmiä, mikä helpotti arjen asioiden selvittelyä. Laptieva ehti myös liittyä useisiin ukrainalaisten Facebook-ryhmiin löytääkseen tietoa Suomessa elämisestä. Kommunikointi majoittajan ja muiden suomalaisten kanssa on sujunut tulkin, muutamien englannin sanojen sekä Google Translate -sovelluksen avulla. Koulutuksen jälkeen liki kaikki opiskelijat ovat työllistyneet siivoustehtäviin, keittiöja kahvilatöihin sekä hotellija majoitusalalle. Inesa Laptieva työllistyi siivousalalle heti Salon seudun ammattiopistossa käymänsä pikakoulutuksen jälkeen. PIKAVAUHTIA SUOMALAISEEN TYÖELÄMÄÄN Ukrainasta paennut Inesa LaptIeva löysi kerrossiivoojan töitä ammattiopiston kurssin avulla. Samalla tutuiksi tulivat työehtojen perusteet. MINNA UUSIVIRTA / kuvat VESA-MATTI VÄÄRÄ
8 PAM.FI 4/2022 Eriksson pitää tärkeänä sitä, että kurssi tarjosi ukrainalaisille tilaisuuden irrottaa ajatukset kotimaan tilanteesta ja saada luontevaa käytännön tekemistä. Tiedossa oli, että välillä esimerkiksi kurssilaisten perheenjäseniä joutui sotatoimiin. Tietoa työelämästä Kevään kursseilla käytiin läpi työsopimusten ja -ehtojen perusasioita muun muassa lisistä, lomien kertymisistä ja sairauslomista. Eriksson on lisäksi auttanut ryhmäläisiä suomalaisen byrokratian kanssa. Esimerkiksi henkilötunnusten saaminen ei ollut aivan yksinkertaista. “Inesaa autoin pankkiasioissa ja verokortin kanssa. Pankissa oli 12 eri asiakaspalvelunumeroa, joihin piti soittaa – ammatillinen opetus oli siihen verrattuna helppoa. Jatkossa olemme tässä paljon viisaampia.” Töiden löytymisessä ukrainalaisille ovat auttoivat Erikssonin sekä ryhmän toisen opettajan SARI TALVON verkostot alalta, samoin kuin Salon kaupungin yrittäjyyden palvelukeskus Yrityssalo. Tietoa suomalaisesta työelämästä ja yhteiskunnasta he ovat saaneet opettajien lisäksi muun muassa kurssin tulkeilta sekä pidempään Suomessa asuneilta maanmiehiltään. Esimerkiksi Laptievan työpaikalla Original Sokos Hotel Rikalassa työskenteli entuudestaan kaksi ukrainalaista, mistä on ollut suuri apu. Sivutoimisena ravintolayrittäjänä työskentelevä Eriksson tietää, että ravintola-alalla on huutava pula työvoimasta, mutta sen koulutuksen suosio on laskenut. Hän peräänkuuluttaakin alalle parempaa valmiutta ottaa vastaan muita kuin suomenkielisiä työntekijöitä. “Jos saamme näille tulijoille kielipohjan, jolla pärjää avustavissa tai perustyötehtävissä nyt kesällä, meidän pitäisi toimia samoin kuin vihannesviljelyssä ja kasvintuotannossa on tehty. Heillä on vahvat verkostot, joiden kautta sesonkityöntekijät tulevat, eikä vuokrafirmoja tarvita.” Salossa ukrainalaisten tulijoiden kouluttaminen jatkuu ammattiopistossa syksyllä. “Ryhmään syntyi äkkiä hyvä henki.” Työehtojen tulkkaaminen tarpeen Laptieva aloitti hotellin huonesiivoojana huhtikuun lopulla eli noin kuukausi sen jälkeen, kun hän saapui Suomeen. Työpaikka löytyi Laptievan suomalaisen majoittajan kautta. Työ on vakituinen ja työtunteja viikossa on 20–40. Koeaika kestää neljä kuukautta. Hänen työsopimuksensa kuuluu kiinteistöpalvelualan työehtosopimuksen piiriin. Sopimuksen sisältöä kokemuspistekertymineen hänelle selvitti Eriksson. “Töissä on mennyt hyvin. Vielä on tutustumista ja paljon uutta opittavaa. Opettaja näytti PAMin sivuilta palkkataulukon, joka on työsopimuksessa. Itse sopimus näytti viidakolta”, Laptieva kertoo. Vertailua ukrainalaisiin työehtoihin Laptieva ei osaa tehdä, koska hän työskenteli kotimaassaan yrittäjänä. Nyt hän haluaa järjestää elämänsä Suomeen. Omaan vuokra-asuntoon Laptieva pääsi poikansa kanssa kesäkuun alussa. “Suunnitelmani on opiskella suomen kieli ja mennä töihin kampaamoon täällä. Mutta ensin opettelen tämän uuden työn ja toivon, että se jatkuu, sillä haluan jäädä Suomeen.” Inesa Laptievan työ on vakituinen ja hän työskentelee 20–40 tuntia viikossa. Laptieva haluaa jäädä Suomeen. Omaan vuokra-asuntoon hän pääsi poikansa kanssa kesäkuun alussa.
PAM.FI 4/2022 9 1. Ukrainalaisten oikeus tehdä töitä Ulkomaalainen ei saa tehdä Suomessa töitä ilman lupaa. Työnteko-oikeus vaihtelee sen mukaan, minkälainen oleskelulupa hänellä on. Työnantajan pitää aina tarkistaa, että työnteko-oikeus on kunnossa. Tilapäistä suojelua saava saa aloittaa työnteon heti, kun on rekisteröitynyt poliisilla tai rajaviranomaisella. Tällaisen henkilön työntekoa ei ole rajoitettu mitenkään. 2. Henkilötunnus ja verokortti Palkan maksamiseen tarvitaan suomalainen henkilötunnus, verokortti ja tili, jolle palkka maksetaan. Verokortti haetaan verotoimistosta ja siihen tarvitaan suomalainen henkilötunnus. Henkilötunnuksen saa, kun maahanmuuttovirasto tekee päätöksen oleskeluluvasta. Henkilötunnuksen voi myös hakea käymällä henkilökohtaisesti verotoimistossa, joka myöntää henkilötunnuksia. Samassa yhteydessä voi hakea verokorttia. Verotoimistoon voi varata ajan soittamalla numeroon 029 497 050. Ajanvaraus kannattaa, sillä ilman sitä asiointi on hitaampaa. Mukana käynnillä pitää olla voimassa oleva passi, oleskelulupa tai rekisteröitymistodistus ja työsopimus. Käsittely voi ruuhkan takia kestää kolme arkipäivää. 3. Pankkitili Pankkitili avataan käymällä henkilökohtaisesti pankissa. Siihen tarvitaan voimassa oleva passi tai virallinen henkilökortti. Tilin avaaminen on helpompaa, jos on henkilötunnus. Näin saa varmasti maksukortin sekä verkkopankin, joilla voi tunnistautua erilaisissa verkkopalveluissa. Palkka on mahdollista maksaa myös prepaid-kortille. Tämä vaatii, että työnantaja voi tehdä maksuja ulkomaiselle tilille. Tarkempaa tietoa prepaid-kortille maksamisesta saa vastaanottokeskuksesta. 4. Samat työehdot Suomessa työelämän säännöt ? lait ja työehtosopimukset ? ovat samat Suomen kansalaisille ja ulkomaalaisille. Ulkomaalaisia ei saa kohdella huonommin. Ammattiliittoon voivat liittyä kaikki Suomessa työskentelevät. Ammattiliittojen keskusjärjestö SAK:n Työelämän pelisäännöt -sivustolta löytyy tietoa työelämästä Suomessa 23 eri kielellä, myös ukrainaksi tyoelamanpelisaannot. fi/uk. Hyvä tietää Ukrainasta paenneiden työnteosta UKRAINASTA SOTAA PAENNUT JA TILAPÄISTÄ SUOJELUA SAAVA HENKILÖ SAA ALOITTAA TYÖNTEON HETI, KUN ON REKISTERÖITYNYT POLIISILLA TAI RAJAVIRANOMAISELLA. VIIME VUOSINA Suomeen on tullut kesäisin noin 13 000 ukrainalaista maatalouden kausitöihin. Nyt Suomessa on noin 25 000 Ukrainasta sotaa paennutta ihmistä. Suurin osa heistä on naisia ja lapsia, puolet työikäisiä. Ukrainalaiset voivat hakea Suomesta tilapäistä suojelua, turvapaikkaa tai oleskelulupaa esimerkiksi työnteon, opiskelun tai perhesiteen perusteella. TYÖELÄMÄN PELISÄÄNNÖT: tyoelamanpelisaannot.fi TYÖNANTAJILLE migri.fi/ ukrainalaisten-tyonantajille VEROHALLINNON OHJEITA: vero.fi/toihinsuomeen LISÄTIETOA: PAM.FI 4/2022 9 HILDUR BOLDT/ kuva UNSPLASH
10 PAM.FI 4/2022 Kilpailukieltosopimukset hiertävät teknisen kaupan myyjiä. Suuntaukseen, jossa työntekijätasolla toimivilta edellytetään kilpailukieltosopimusta, liittyy työntekijöiden näkökulmasta monia ongelmia. Tekniset myyjät harmaalla alueella EEMELI PELTONEN / kuva GETTY IMAGES P erustuslaissa taataan jokaiselle oikeus hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä. Siksi työntekijällä on lähtökohtaisesti aina oikeus vaihtaa työpaikkaa seurauksetta. Poikkeuksen tähän periaatteeseen muodostavat kilpailukieltosopimukset, joilla rajoitetaan siirtymistä kilpailevan työnantajan palvelukseen. Laissa kynnys kilpailukieltosopimuksen solmimiselle on asetettu korkealle. Teknisen kaupan alalla hiertää ilmiö, jossa kilpailukieltosopimuksia edellytetään teknisiltä myyjiltä työsopimuksen kylkiäisenä. Pitkään alalla työskennellyt Onninen Oy:n pääluottamusmies JOUNI HERNETKOSKI kertoo, ettei ilmiö ole uusi. ”Olen työskennellyt teknisessä kaupassa jo neljätoista vuotta. Niin kauan kuin olen näissä hommissa ollut, osa työnantajista on edellyttänyt teknisiltä myyjiltä kilpailukieltosopimuksen tekemistä. Minultakin edellytettiin jo vuonna 2008 sopimusta ehtona töihin pääsylle”, Hernetkoski taustoittaa.
PAM.FI 4/2022 11 Lainsäädännön muutokset koetaan riittämättömiksi LAINSÄÄDÄNTÖ KILPAILUKIELTOSOPIMUKSISTA on muuttunut kuluvan vuoden alusta lukien. Jatkossa työnantaja on velvollinen maksamaan korvauksen sopimuksen mukaisen kilpailukiellon ajalta. Pääluottamusmiehet Jouni Hernetkoski ja Anssi Saarela pitävät lakimuutoksia riittämättöminä. ”En usko, että muutokset lainsäädäntöön poistavat kilpailukieltosopimuksia teknisestä kaupasta. Pidän ongelmallisena, jos jatkossakin voidaan ulottaa myyjätason tehtäviä kilpailukiellon piiriin. Mielestäni tämä ei vastaa sitä, mitä lainsäädännöllä on alun perin tavoiteltu”, Hernetkoski sanoo. Saarela pitää kilpailukieltosopimuksia tarpeettomina tekniseen kauppaan. Hän muistuttaa, että laista löytyy jo nyt säädökset liikesalaisuuksista ja asiakkaiden houkuttelusta. ”Pidän mahdollisena, että kilpailukielto yritetään asettaa seuraavaksi laajemminkin tukkukauppaan. Jokainen myyjänä työskentelevä voi miettiä, mitä asetelma omalla kohdalla tarkoittaisi”, Hernetkoski sanoo ja peräänkuuluttaa työntekijöiltä myös vahvempaa järjestäytymistä teknisen kaupan alalla. Myös PAMin sopimusasiantuntija JYRKI SINKKONEN ymmärtää hyvin kahden kokeneen pääluottamusmiehen kokemuksia teknisen kaupan tilanteesta. HYVÄ TYÖNANTAJA sitouttaa Sinkkosen mukaan työntekijöitään palkitsemisen ja joustojen sekä työilmapiirin avulla, eikä kilpailukieltosopimuksilla kikkailemalla. ”Työntekijöillä pitää aina olla valinnanvapaus myös vaihtaa työpaikkaa tarvittaessa. Pidän teknisen kaupan myyjien tilannetta siitäkin näkökulmasta hyvin erikoisena, että yleensä työmarkkinoilla vaativatkaan työtehtävät eivät oikeuta kilpailukieltosopimuksen tekemiseen. PAM pitää tällaisia teknisen kaupan myyjien kilpailukieltosopimuksia lain vastaisina”, Sinkkonen sanoo. Työsopimuslain mukaan kilpailukieltosopimuksia voidaan tehdä vain painavasta syystä. Tällainen peruste voi olla esimerkiksi työssä käytettävät liikesalaisuudet. ”En näe ainuttakaan vedenpitävää perustetta edellyttää kaupan alalla työskentelevältä myyjältä kilpailukieltosopimusta. Emme me pääse käsiksi esimerkiksi liikesalaisuuksiin tai mihinkään sellaiseen tietoon, joka ei olisi alan muiden yritysten tiedossa. Asetelma on epäreilu”, Hernetkoski perustelee. Työntekijöiden vapaa liikkuvuus uhattuna Etra Oy:n pääluottamusmies ANSSI SAARELA on samoilla linjoilla Hernetkosken kanssa. Saarela painottaa, ettei hänen nykyinen työnantajansa käytä kilpailukieltosopimuksia. Osa Etran palvelukseen muista yrityksistä siirtyneistä työntekijöistä on kertonut Saarelalle edellisen työnantajansa edellyttäneen kilpailukieltosopimusta. ”Kilpailukieltosopimuksilla yritetään rajoittaa työntekijöiden vapaata liikkuvuutta. Pelkään, että olemme matkalla kohti amerikkalaista mallia, jossa työsopimuksiin ladataan kaikenlaisia sanktioita työntekijöille. Eiväthän sellaiset kuulu suomalaiseen työelämään.” Saarelan mukaan tekniset myyjät ovat jääneet harmaalle alueelle. Koska pelisäännöt eivät ole selvillä, työntekijöiden on hyvin vaikeaa arvioida kilpailukieltosopimuksen perusteita. Jos päädyttäisiin siihen, että sopimukset ovat täysin laillisia myös myyjille, pitäisi sen näkyä teknisten myyjien palkkauksessa. Hernetkosken mukaan työntekijä ei usein tiedä vielä paikkaa hakiessaan, että häneltä tullaan edellyttämään kilpailukieltosopimuksen allekirjoittamista. Harva tohtii enää silloin kieltäytyä, koska on mahdollisesti jo irtisanoutunut edellisestä työpaikastaan. ”Kilpailukieltosopimuksesta pitäisi kertoa jo siinä vaiheessa, kun teknisen myyjän paikka on haussa. Kyse on kuitenkin työntekijän kannalta erittäin merkittävästä asiasta. Pidän epäreiluna menettelytapaa, jossa kilpailukieltosopimuksesta ei avoimesti kerrota”, Hernetkoski muistuttaa. Jyrki Sinkkonen sanoo, että PAM pitää teknisen kaupan myyjien kilpailukieltosopimuksia lain vastaisina. K U V A : J U K K A R A P O
12 PAM.FI 4/2022
PAM.FI 4/2022 13 T eknologiayhtiö Amazon on ilmoittanut perustavansa Helsinkiin pilvipalveluiden infrastruktuuriin keskittyvän Amazon Web Services -keskuksen seuraavan kahden vuoden aikana. Siitä tulee yksi Amazonin Local Zoneista, joiden ideana on tuoda palveluita muun muassa laskentaa, tietokantoja ja tallennusta varten lähelle väestöja yrityskeskittymiä. Tavoitteena on pitää sovellusten viiveet mahdollisimman lyhyinä loppukäyttäjien ja datakeskusten lähellä. Näitä keskuksia rakennetaan ympäri maailmaa kaikkiaan 31, myös Kööpenhaminaan ja Osloon. Amazon ei vielä ole perustamassa Suomeen verkkokauppaa, mutta sitä on ehditty ounastella jo moneen otteeseen. Ruotsiin AWS-keskus rakennettiin 2018 eli pari vuotta ennen verkkokaupan saapumista maahan. Aikeita myös Suomen suuntaan vaikuttaa olevan, sillä TechRadar-sivuston mukaan Amazon on varannut amazon.fi-domainin ja solminut yhteistyösopimuksen Suomessakin toimivan Postnordin kanssa. Pohjoismaat ovat yhtiölle houkutteleva ja maksukykyinen markkina-alue, josta sille voisi liietä kaikkiaan jopa 10 miljoonaa aktiivista kuluttajaa, jos sen markkinaosuus nousisi samoihin lukemiin kuin Iso-Britanniassa ja Saksassa, eli 30 prosentin tuntumaan. Amazonin saapuminen mullistaisi suomalaista verkkokauppaa, ja toisi tänne suuryrityksen, joka on maailmalla suhtautunut ammattiyhdistysliikkeeseen torjuvasti. Ulkoistettu varasto Eskilstunassa Ruotsissa Amazon avasi verkkokaupan syksyllä 2020. Sopimusja neuvotteluasiamies THOMAS HOLM Ruotsin kaupan alan ammattiliitosta Handelsista kertoo, että liitto oli valmis neuvottelemaan työehtosopimuksesta Amazonin kanssa yhtiön saapuessa maahan. Ennen toiminnan käynnistymistä Amazon kuitenkin ulkoisti koko Eskilstunan varaston kuljetusja logistiikkayhtiö Kuehne + Nagelille, jonka työehdoista neuvottelee kuljetusalan työntekijäliitto Transportarbetareförbundet. Liiton asiamies DAVID ERIKSSONIN mukaan yhteistyö Kuehne + Nagelin kanssa on sujunut hyvin. Yritys ylläpitää varastoa, jonka asiakas Amazon on, ja se toimii Ruotsin työmarkkinoiden pelisääntöjen mukaisesti. Toimihenkilöt ovat myös Ruotsissa suoraan Amazonin palkkalistoilla. Maan toimihenkilöliitto Unionilla on jäseniä, jotka työskentelevät Amazonin palkkaVerkon valtias Amazon Web Services -pilvipalvelukeskuksen tulo Suomeen kiihdyttää arveluita Amazonin verkkokaupan saapumisesta. MINNA UUSIVIRTA / kuvat UNSPLASH ja AMAZON listoilla, myös verkkokaupassa. Tarkempia tietoja heidän määrästään Union ei kuitenkaan kerro. ”Käsittääkseni heidän järjestäytymisasteensa on matala”, Holm sanoo. PAMin kansainvälisten asioiden asiantuntija MARI TAIVAISEN mukaan Amazonin työntekijöillä on ollut haasteita etenkin globaalin etelän maissa, joissa ay-liike ei ole erityisen vahva, mutta esimerkiksi Saksassa yhtiö on törmännyt järjestäytymisen vaikutuksiin. ”Näkisin, että yksi syy sille, ettei Amazon ole aiemmin tullut Suomeen, voi juuri olla pohjoismainen, vahva sopimisen kulttuuri, vahvat instituutiot, ja perinteenä kolmikantayhteistyö sekä sosiaalinen dialogi. Yritys joutuu siis todennäköisesti ottamaan aika toisenlaisen lähestymistavan asioihin meillä kuin heikon ay-liikkeen maissa”, Taivainen pohtii. Amazon on jo tehnyt sopimuksen Postnordin kanssa.
14 PAM.FI 4/2022 Ongelmia myös Euroopassa Amazonilla oli tämän vuoden alkupuolella 1,6 miljoonaa työntekijää, joista 1,5 miljoonaa työskenteli Yhdysvalloissa. Yhtiön työntekijöiden heikosta kohtelusta on noussut otsikoita eri puolilta maailmaa, myös Euroopasta. Amnesty Internationalin vuonna 2020 laatiman selvityksen mukaan Amazon on muun muassa vaikeuttanut työntekijöidensä yrityksiä järjestäytyä ja neuvotella kollektiivisesti. Yhtiö on lisäksi hankaloittanut ammattiliittojen toimintaa muun muassa Iso-Britanniassa sekä Puolassa. Amnesty on myös kertonut, että Yhdysvalloissa yrityksestä vuotaneet asiakirjat paljastivat pari vuotta sitten, miten Amazon valvoo työntekijöidensä sometilejä ja analysoi niistä aikeita järjestää mielenilmauksia tai lakkoja. Euroopan parlamentissa Amazoniin liittyvät uhat ovat Taivaisen mukaan olleet näkyvästi esillä. ”Noin vuosi sitten parlamentissa järjestettiin julkinen kuuleminen siitä, toteutuvatko työntekijän perusoikeudet Amazonilla. Kuulimme paljon konkreettisia tapausesimerkkejä siitä, että näin ei todellakaan ole.” EU haluaa suitsia Amazonin toimintaa Euroopassa, sillä se haluaa rajoittaa maailman suurimpien teknologiayhtiöiden valtaa. Euroopan komissio katsoo, että Amazon vääristää kilpailua ja käyttää ylivoimaista asemaansa laittomasti. EU käy parhaillaan myös oikeutta Amazonin kanssa yhtiön Luxemburgissa saamasta poikkeuksellisesta verokohtelusta, jota EU pitää kiellettynä valtiontukena. Amazonin toiminnan varjopuolet saivat syksyllä 2020 yhtiön tuotteita valmistavat työntekijät, kansalaisjärjesAmazonilla on 1,6 miljoonaa työntekijää. töt sekä ammattiliitot käynnistämään maailmanlaajuisen Make Amazon pay -protestin. Sillä Amazonia vaaditaan tilille yhteiskuntaan, työntekijöihin, verotukseen ja ympäristöön liittyvissä kysymyksissä. Muun muassa viime marraskuussa yli 70 organisaation Make Amazon pay johti 20 maassa protesteihin ja lakkoihin, joilla vaadittiin työntekijöille riittävää palkkaa ja mahdollisuutta järjestäytyä sekä painostettiin yhtiötä maksamaan veroja ja sitoutumaan ympäristöarvojen kunnioittamiseen. Ennen toiminnan käynnistymistä Ruotsissa Amazon kuitenkin ulkoisti koko Eskilstunan varaston kuljetusja logistiikkayhtiö Kuehne + Nagelille.
PAM.FI 4/2022 15 Suomi ja Amazon Amazon Web Servicen toiminnan käynnistyminen tuo Amazonin työntekijöitä Suomeen, ja mahdollisen verkkokaupan lanseeraus kasvattaisi henkilöstöä selvästi suuremmaksi. PAMin sopimusasiantuntija SIRPA LEPPÄKANGAS arvelee, että Amazon voisi tullessaan lisätä alustatyötä ruokakuljetusten tapaan. Toisaalta norjalainen ruoan verkkokauppa Oda on Suomessa osoittanut, että päinvastoinkin voi käydä. ”Siellä tehostaminen on tehty keräilyn automatisoinnin kautta, ja kuljettajat ovat normaalissa työsuhteessa.” Leppäkangas pohtii, että työntekijän näkökulmasta on vaikea etukäteen arvioida, mitä verkkokaupan perustaminen tarkoittaisi. Amazoninkin on silti huomioitava maan työmarkkinajärjestelmä sekä muu kulttuurinen ja poliittinen ympäristö. Hän vertaa tilannetta siihen, kun Lidl tuli Suomeen. ”Silloin pohdittiin, onko ammattiliito tervetullut käymään työpaikalla, mutta nykyään asiassa ei ole mitään erikoista ja Lidl on samanlainen yhteistyötaho kuin mikä tahansa muu yritys.” Suomen työmarkkinat eivät ole Amazonille vastuullisuuden kannalta neitseelliset, koska työntekijöiden lisäksi myös työnantajat ovat järjestäytyneitä. Leppäkangas uskoo myös Kaupan liiton toivovan, että Amazon järjestäytyisi työnantajana. Aalto-yliopiston vanhempi tutkija LASSE MITRONEN näkee Amazonin Suomeen tulossa positiivisia puolia, mutta hän pitää myös mahdollisena törmäyksiä Amazonin ja suomalaisen työkulttuurin välillä, jos se päätyy teettämään sellaista epätyypillistä työtä, joka ei takaa elantoa. ”Se voi tuoda jotain, mihin täällä ei ole totuttu, tai mihin ei ole olemassa säänteAmnestyn mukaan Amazon valvoo työntekijöidensä sometilejä ja analysoi niistä aikeita järjestää mielenilmauksia tai lakkoja. “Yhdysvalloissa nettikaupan suurin huuma on laantunut, mutta sielläkin suuret tavaratalot joutuvat miettimään entistä tarkemmin, mitä myyvät”, Lasse Mitronen toteaa. Lasse Mitronen arvioi Amazonin mahdollisen Suomen verkkokaupan vaikuttavan koviten pienten kivijalkakauppojen toimintaan.
16 PAM.FI 4/2022 lyä, vastaavasti kuin Wolt ja Über ovat toimineet. Tämä on osa työelämän murrosta ja myös isompi kysymys yhteiskunnan kannalta. Jos sosiaaliturvamaksut jäävät yrittäjän roolissa työntekijän harteille, rapautuuko sosiaaliturvamalli?” Työehtosopimus sitoo verkkojättiäkin Jos Amazon perustaa verkkokaupan Suomeen, Mitronen arvioi, että se saattaa laajentaa Ruotsin yksikköään ja tehdä sen oheen suomenkieliset sivut, sekä mahdollisesti vielä avata aluevaraston Suomeen. Ruotsia vastaavan toiminnan avaaminen Suomessa olisi hänestä Amazonilta iso strateginen liike. Yrityksen leviämistä tänne on voinut viivästyttää se, että enää Suomen kautta ei ole mahdollista päästä Venäjän markkinoille. Vaikka suuryrityksen täysimittainen saapuminen Suomeen muuttaisi verkkokauppaa monin tavoin, työntekijän näkökulmasta se olisi maltillinen. Valtaosa yhtiön toimialoista kuuluisi työehtosopimusten piiriin yleissitovuuden kautta, Sirpa Leppäkangas muistuttaa. ”Ei voi esimerkiksi käydä niin, että Amazonilla äänestettäisiin siitä, onko työpaikalla luottamusmiestä vai ei. Siitä on säädetty työehtosopimuksessa. Toinen kysymys on se, mitä tapahtuisi, jos säätelyinfra muuttuisi.” Leppäkangasta huolestuttaa myös se, että Amazon voi viedä elintilaa ja syödä työpaikkoja yrityksiltä, jotka toimivat työntekijän näkökulmasta hyvin, noudattavat hyviä johtamisen tapoja ja edistävät työntekijöiden hyvinvointia. Verkkokaupan suuri muutos Lasse Mitrosen näkemys on, että Amazonin tulo Suomeen tuskin vaikuttaisi kotimaiseen päivittäistavarakauppaan, mutta käyttötavaroiden puolella se iskisi etenkin pieniin kivijalkaliikkeisiin, joilla ei ole vahvaa erikoistumisaluetta. Kivijalkaliikkeiden vaikeutta kilpailla verkkojätin koneistoa vastaan kutsutaankin Amazon-vaikutukseksi. Erikoiskaupoilta, kuten Gigantilta tai Powerilta, Amazon voisi syödä markkinaosuutta, mutta ne olisivat silti suhteellisen vahvoja. Citymarketin ja Prisman käyttötavaramyynnissä Amazonin tulo voisi myös näkyä. ”Kyllä se heiluttaisi markkinaosuuksia. Yhdysvalloissa nettikaupan suurin huuma on laantunut, mutta sielläkin suuret tavaratalot joutuvat miettimään entistä tarkemmin, mitä myyvät.” Päivittäistavarapuolella Amazon on kuitenkin kipuillut, ja menestyäkseen se tarvitsisi meilläkin Mitrosen mukaan oman tai paikallisen kumppanin, jonka kivijalkakaupoista verkkojätin tilaukset voisi noutaa tai josta ne toimitetaan asiakkaalle. Näin se on toiminut omistamansa Whole Foods -ketjun kanssa Yhdysvalloissa. Leppäkangas puolestaan arvelee, että suurin muutos muille alan yrityksille olisi se, että Amazonin toiminta perustuu nopeille toimituksille. Amazon tarjoaa suomalaisille toimijoille toki myös uuden myyntikanavan, jossa kohdeyleisö on parhaimmillaan rajaton. Amazonin provisio tuotteiden myynnistä on noin 15 prosenttia. Tähän päälle tulevat muut kulut, jotka riippuvat siitä ostaako yritys Amazonilta pelkän markkina-alustan vai lisäksi varasto-, toimitusja markkinointipalveluita tai maksaako se tuotteensa näkyvyydestä alustalla. ”Katetta pitäisi olla noin 40 prosenttia, jotta Amazonin kanssa voi tehdä kannattavaa kauppaa. Se on suomalaisille yrittäjille hyvä kumppani, joka pitää kuitenkin tuntea.” Myös Eettisen kaupan puolesta ry (Eetti) on nostanut esille sen, että Amazon tuo valmistajille suuremmat markkinat, mutta pienemmät voittomarginaalit. Kun tuotteen hinnan määrittää Amazon, valmistajalle tulee painetta laskea kustannuksia ja tinkiä työoloista. Leppäkangas näkee, että kilpailu voi olla kuluttajien kannalta hyvä asia, joka voi kirittää suomalaisyrityksiäkin uusiin keksintöihin. ”On silti vaikea nähdä, että hyötyjä olisi enemmän kuin ongelmallisia kysymyksiä, ainakin jos asiaa katsoo globaalisti.” Amazon tarjoaa suomalaisille toimijoille uuden myyntikanavan, jossa kohdeyleisö on parhaimmillaan rajaton.
PAM.FI 4/2022 17 P AMin kevätvaltuusto kokoontui 17.?18.5. Helsingissä. Mukana olivat myös ensimmäisen kauden valtuustolaiset ANNI HASUNEN Turusta ja MARIKA RUUSUNEN Joensuusta. Molemmat kiittelivät valtuuston hyvää henkeä ja eteenpäin katsovaa otetta. Puheenjohtaja ANNIKA RÖNNI-SÄLLINEN kiitti jäsenistöä panoksesta päättyneisiin tes-neuvotteluihin ja toisti samalla vappuna asettamansa toiveen, että syksyn palkkaneuvotteluihin liitot lähtisivät yhteisellä, euromääräisellä tavoitteella. Hasunen ja Ruusunen tunnistavat pienipalkkaisten ahdingon nykyisessä inflaatiotilanteessa. ”Euromääräisten korotusten haku on hyvä asia. Se olisi reilumpaa pienituloisia ajatellen”, kannustaa Ruusunen. JÄSENPALVELUJEN LAATU JA MÄÄRÄ kietoutuivat puheenvuoroissa huoleen jäsenmäärän kehityksestä. Valtuustossa peräänkuulutettiin liiton perusviestin kirkastamista ja monikanavaista näkyvyyttä. ”Olemme jääneet jälkeen uudistumisessa. Verkkosivut on uudistettava, helppous ja löydettävyys ovat A ja O. Meillä on hyviä palveluja, mutta kaikki jäsenet eivät niistä tiedä”, alleviivaa Ruusunen muutostarvetta. Liitossa onkin käynnistetty jäsenpalvelujen kehitystyö ja uusien verkkosivujen pitäisi valmistua syksyn 2023 liittokokoukseen mennessä. Samassa yhteydessä kirkastetaan PAMin brändiä. Kevätvaltuusto teki periaatepäätöksen liiton tulevasta jäsenmaksumallista. Vaihtoehtoina olivat nykyisenkaltainen prosentuaalinen malli, jossa maksun suuruus määräytyy tulojen mukaan sekä euromääräinen malli, jossa maksun suuruus olisi kiinteä tai porrastettu. Valtuuston yhteinen, solidaarisuutta Kevätvaltuusto linjasi jäsenmaksumallia SOLIDAARISUUDEN PERIAATE SAI VALTUUSTON TÄYDEN TUEN JÄSENMAKSUMALLISTA PÄÄTETTÄESSÄ. MYÖS LIITON NÄKYVYYS, JÄSENPALVELUT JA JÄSENMÄÄRÄN KEHITYS PUHUTTIVAT KOKOUSVÄKEÄ. korostava päätös oli, että jäsenmaksumallia edistetään prosentuaalisen rakenteen pohjalta huomioiden mahdollinen jäsenmaksukatto. ”Iso kysymys on, miten jäsenmaksu olisi kaikista yksinkertaisin maksaa. Teksti ja kuvat / MINTTU SALLINEN Valtuustossa päästiin kukittamaan hallituksen uudet jäsenet Mikko Ruokonen, Merja Lehto ja Päivi Vuorinen-Vilén. PAMin kevätvaltuuston ensikertalaiset, Anni Hasunen Turusta ja Marika Ruusunen Joensuusta. Valtuuston hyvä henki ilahdutti molempia. Erityisesti nuorten osalta tämä korostuu. Jäsenmaksun määrä ei välttämättä ole oleellisin kysymys”, Hasunen kuvaa maksumallin mahdollisia kipukohtia. PAMin valtuusto päättää jäsenmaksun suuruudesta ja mallista syksyn kokouksessaan.
18 PAM.FI 4/2022 Turvan arvoitus Suuri sosiaaliturvan uudistushanke on ollut käynnissä vuodesta 2020. Mitä siitä ajattelevat kaupan alan ammattilaiset Anne Kuronen ja riiKKA SAlminen? AULI KIVENMAA / kuvitus TUULI LÄHTEENMÄKI
PAM.FI 4/2022 19 S osiaaliturvauudistusta tehdään komiteassa, mukana ovat kaikki puolueet, ja aikaa hankkeelle on annettu peräti seitsemän vuotta. Puhuimme aiheesta eräänä toukokuisena iltana kemiläisen Anne Kurosen ja porilaisen Riikka Salmisen kanssa. He ovat viidenkympin kieppeillä olevia kaupan ammattilaisia. Kuronen on pääluottamusmies ja Salminen luottamusmies. Keskustelun pohjaksi oli toimitettu muistio PAMin kannoista. Molemmat kertovat ällistyneensä. ”Ajattelin, että kun hiukan lukaisen, niin olen kartalla”, Anne kertoo. Hetken luettuaan hän kertoo tajunneensa, etteivät ratkaisut olekaan yksiselitteisiä ja että niillä on monenlaisia vaikutuksia. ”Sekin tuli selväksi, että asia tosiaan koskettaa periaatteessa kaikkia ennemmin tai myöhemmin tavalla tai toisella” Anne pohtii. Riikka sanoo samaa. Kokonaisuutta ei tule ajatelleeksi, varsinkin kun ei ole saajan roolissa. Jokainen maksaa Sosiaaliturvan isoja kysymyksiä ovat kuka sen maksaa, kuka sitä saa, kuinka paljon ja sitten vielä se, mitkä sen vaikutukset ovat. Anne ja Riikka eivät tällä hetkellä saa etuuksia, mutta rahoittavat niitä työssä käydessään sosiaaliturvamaksuilla, veroilla ja työttömyyskassan jäsenmaksuilla. Myös molempien työnantajat maksavat sosiaaliturvamaksuja. Se on myös olemassa koko ajan turvaamassa tulevaisuutta esimerkiksi sairastumisen varalta. Kun kysyy, millaisia uudistustarpeita he näkevät, sanoo Riikka: ”Kaikista isoin kysymys ensimmäiseksi on, että jos ei palkallaan elä. Sehän tässä tarvitsisi korjata. Aika pirstaleista on, jos pitää tukiviidakosta kerätä erilaisia lisiä.” Anne komppaa. ”Kyllähän se kokoaikainen työ olisi ideaalitilanne.” Mitä useampi kokki, sitä… Heti alkuun tulee selväksi, että molempien mielestä työ on ihmisen ensisijainen toimeentulon lähde. Yksi sosiaaliturvajärjestelmän perusratkaisuista onkin syyperusteisen ja universaalin järjestelmän valinta. Suomessa sosiaaliturva on pääasiassa syyperusteista. On eri suuruisia tukia esimerkiksi sairastumisen, asumiskulujen, työttömyyden, opiskelun tai lasten hoidon varalta. Tukea saa, jos ei jonkun syyn vuoksi kykene hankkimaan toimeentuloaan. Universaalissa järjestelmässä taas tukea saavat kaikki ja yleensä samansuuruisen. Syyperusteisuudessa naisia arveluttaa sen monimutkaisuus. Tietävätkö ja osaavatko ihmiset hakea heille kuuluvia tukia? Kun etuuksia myöntää moni, tietääkö yksi taho, mitä toinen on tekemässä? Uudistuksen yksi perustelu onkin, että kun eri tuille on omat lainsäädäntönsä, saatetaan yksilön kannalta päätyä lopputulokseen, jota kukaan ei ole tavoitellut. Työ parantaa turvaa Työstä saadut ansiot parantavat sosiaaliturvaa. Puhutaan ansiosidonnaisesta sosiaaliturvasta, jonka kustantavat pääasiassa työntekijät ja työnantajat. ”Kun on tottunut siihen, että tuet tulevat sen mukaan, mitä on aiemmin tienannut, niin se tuntuu loogiselta”, Anne sanoo. Ansiosidonnaisuuden on ajateltu kannustavan työntekoon. Lisäksi se vie paremmin väliaikaisten ongelmien yli. Ihminenhän mitoittaa menonsa tuloihin, ja tällä systeemillä ne eivät romahda yht´äkkiä. Riikka sanoo kannattavansa nykyistä mallia, mutta ehtokin sille on: ”Se, että kaikkien pitää saada jotain, ettei kukaan joudu kadulle.” Se ehto periaatteessa täyttyy, sillä ansiosidonnaisen rinnalla kulkeva perusturva on tarkoitettu kaikille. Lisäksi ihmisellä on oikeus toimeentulotukeen, jos mikään syysperusteisista sosiaalieduista ei takaa riittävää toimeentuloa. Suomea on kuitenkin moitittu perusturvan pienuudesta. Toisaalta pienimmät ansiopäivärahatkaan eivät ole paljon perusturvaa korkeampia. Vapaamatkustajuus on legendaa Juttelun lomassa Anne ja Riikka ovat maininneet, että töissä lisävuoroihin on toisinaan vaikea löytää tekijöitä. Sosiaaliturvasta puhuttaessa ei voi olla törmäämättä keskusteluun helposta elämästä sosiaalituilla. Onko tämä osoitus sen todenperäisyydestä? ”Minusta on kyllä todella harvassa sellaiset, jotka vain hakisivat tukia ja haluaisivat sillä lailla elättää itsensä. Kyllä on enemmän intressi siihen työhön”, sanoo Anne. Riikka selittää syyksi enemmänkin sen, että nuoremmat tuntuvat osaavan arvostaa paremmin omaa vapaa-aikaansa ja mahdollisuutta sen suunnitteluun. ”Ja se on kyllä hyvä.” SOSIAALITURVAUUDIS TUS PAMIN KANTOJA SOSIAALITURVAUUDISTUKSIKSI KÄSITTELEE PERUSTURVAA , ansioturvaa, toimeentulotukea, niiden välistä yhteyttä ja rahoitusta sekä palveluiden ja etuuksien yhteensovittamista. Tavoitteena selkeämpi, toimivampi ja työnteon ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen eri elämäntilanteissa mahdollistava järjestelmä. • SYYPERUSTEISUUS ja ansiosidonnaisuus • HAKEMINEN yksinkertaisemmaksi ja ennustettavammaksi • ETUUKSIEN ja palvelujen yhteensovittaminen • OSA-AIKATYÖN ja etuuksien parempi yhteensopivuus • LISÄTUNTIEN vastaanottaminen helpommaksi • TYÖTTÖMYYSTURVALLA opiskelu • AIKUISKOULUTUSTUEN ja opintotuen kehittäminen aikuisille • NÄENNÄISYRITTÄJYYDEN ongelmaan vastaaminen • UUDENLAISEN epidemiatuen valmistelu
20 PAM.FI 4/2022 Myyjät, tarjoilijat, vartijat ja hotellityöntekijät kuulevat työpäivänsä aikana keskimäärin seitsemän tuntia taustamusiikkia. Tyytyväisempiä siihen ovat ne, jotka voivat vaikuttaa musiikin valintaan ja voimakkuuteen. VOLYYMIT KAAKOSSA? MAIJU MAJAMAA / kuva GETTY IMAGES