PAM 03/2024 - Lehtiluukku.fi

KAUPAN MURROS K-Citymarket Pirkkalassa pyritään tarjoamaan kaikille täydet työtunnit EU-VAALIT Monta painavaa syytä äänestää paremman työelämän puolesta Nuori järjestöaktiivi Heikki Heinonen “LUOTTAMUSTEHTÄVISTÄ LISÄÄ SISÄLTÖÄ ELÄMÄÄN” NRO. 3/2024 • 22.5.• 25. VUOSIKERTA
Äänestä EU-vaaleissa 9.6.2024 Ennakkoäänestysaika Suomessa 29.5.–4.6. pam.fi/EU-vaalit Yhdessä paremman Euroopan puolesta 1. arvojaan 2. 3. 4. vähentämiseen 5. 6. 7. 9.6.2024 Paina va syy äänes tää Eurovaalit 9.6.2024
PAM.FI 3/2024 3 MITÄ MIELTÄ TÄSSÄ KUUSSA? “Olemme yhdessä työntekijöiden asialla” HEIKKI HEINONEN VALITTIIN HILJATTAIN PAMIN NUORTEN TOIMINTAA LUOTSAAVAN OHJAUSRYHMÄN PUHEENJOHTAJAKSI. HÄN HALUAA NUORILLE LISÄÄ MAHDOLLISUUKSIA OSALLISTUA KEHITYSTYÖHÖN NIIN TYÖPAIKOILLA KUIN LIITON TOIMINNASSA. ”TYÖSKENTELEN VARASTOTYÖNTEKIJÄNÄ JA VARALUOTTAMUSMIEHENÄ päivittäistavarapuolella Inex Partners Oy:n logistiikkakeskuksessa Sipoossa. Tuotamme siellä logistiikkapalvelut S-ryhmän päivittäistavaraja käyttötavaraketjuille. LOGISTIIKKAKESKUKSEMME ON Suomen suurin rakennus ja sen toiminnot ovat pitkälle automatisoituja. Työhöni kuuluu pääasiassa automaatiolaitteiden valvontaa ja pienempien vikatilanteiden korjaamista. Olen kiitollinen siitä, että saan osallistua myös kehitystyöhön, jotta työstä saataisiin entistä mielekkäämpää ja tehokkaampaa. Toivon, että työntekijät otettaisiin mukaan kehitystyöhön laajemminkin, sillä siitä hyötyisivät kaikki. VIIMEISEN VUOSIKYMMENEN AIKANA automaation kehitys on ottanut isoja harppauksia eteenpäin. Työn kuormitus on muuttunut fyysisestä psyykkisen puolelle. Tärkein työssäni tarvittava ominaisuus on rauhallisuus. Vikatilanteissa panikointi voi aiheuttaa vaaratilanteita. Kalliit ja isot laitteet vaativat osaamista, jonka logistiikan uudistettu palkkausjärjestelmä ottaa nyt paremmin huomioon. LUOTTAMUSTEHTÄVÄT TUOVAT arkeeni mukavaa vaihtelua työn vastapainoksi. Pitkän aikaa ammattiliittoon kuuluminen toi minulle perusturvaa. Tiesin, että työpaikalla on luottamusmies, jonka puoleen voi tarvittaessa kääntyä. Nyt olen itse se tuki muille työpaikalla. Aktiivisempi osallistuminen liiton toimintaan on tuonut enemmän merkityksellisyyttä elämääni. VIIME SYKSYNÄ JÄRJESTETYSSÄ PAMin liittokokouksessa syttyi kipinä lähteä mukaan myös liiton nuorten toimintaan ja kehittää sitä eteenpäin. Tavoitteenamme on innostaa nuoria osallistumaan aktiivisemmin liitossa ja saada nuorten ääni kuuluviin erilaisten koulutusten, kampanjoiden ja tapahtumien kautta. Minulle on tärkeää, että kaikki liiton toiminnasta kiinnostuneet tuntisivat olonsa tervetulleeksi mukaan. Vaikka olemme erilaisia ja tulemme eri aloilta, niin olemme yhdessä työntekijöiden asialla.” Kiinnostuitko? Lue lisää pam.fi/nuoret //MINNA RAITAPURO K U V A : E E V A A N U N D I HEIKKI HEINONEN TYÖSKENTELEE Inex Partners Oy:n logistiikkakeskuksen päivittäistavarapuolella varastotyöntekijänä. TOIMII työpaikkansa varaluottamusmiehenä, 036 Helsingin varastotyöntekijät ry:n johtokunnan jäsenenä sekä PAMin Nuorten ohjausryhmän puheenjohtajana. VAPAA-AJALLA käy kuntosalilla, kalastaa ja seuraa urheilua. PAM.FI 3/2024 3
TYÖTTÖMYYSKASSA TIEDOTTAA Kesä tuo tullessaan kausityöt ja vuosilomat Kesän kynnyksellä haluamme muistuttaa jäseniämme vuosiloman vaikutuksesta ansiopäivärahan hakemiseen. Kerromme myös liikkuvuusavustuksesta, joka voi tukea kausityön vastaanottamista toiselta paikkakunnalta. Jos olet osa-aikatyötä tekevä työnhakija, voit hakea soviteltua ansiopäivärahaa myös vuosilomasi ajalta. Loma-ajan palkka ja lomaraha huomioidaan ansiopäivärahan sovittelussa sen hakujakson aikana, jolloin palkka ja lomaraha maksetaan. Jos pidät vuosilomaa, merkitse ansiopäivärahahakemukseesi lomapäivien kohdalle ”Palkallinen vuosiloma”. Toimita työttömyyskassalle myös palkkalaskelma, josta maksettu lomapalkka näkyy. Jos pidät lomasi myöhemmällä hakujaksolla, ilmoita kassalle tulevan lomasi ajankohta. Kun ilmoitat loma-aikasi oikein, saamme käsiteltyä hakemuksesi sujuvammin. Huomioithan, että kokoaikatyöstä lomautetuilla ei ole vuosiloman ajalta oikeutta päivärahaan, sillä loma on ansaittu kokoaikatyöstä. Liikkuvuusavustus korvaa työmatkaja muuttokuluja Työn vastaanottaminen voi joskus edellyttää liikkumista lähiseutua kauemmas. Jos työmatkasi kestää kokoaikatyössä yli kolme tuntia tai osa-aikatyössä yli kaksi tuntia päivässä, voit olla oikeutettu liikkuvuusavustukseen. Avustus voidaan maksaa korotettuna, jos työpaikka sijaitsee yli 200 km päässä asuinpaikastasi. Liikkuvuusavustus on peruspäivärahan suuruinen ja sitä maksetaan työsuhteen kestosta riippuen 1-2 kuukauden ajalta. Etuutta maksetaan kokoaikaiselle työntekijälle viideltä päivältä viikossa ja osa-aikaiselle työntekijälle tehdyiltä työpäiviltä. Avustusta tulee hakea kolmen kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta. Työttömyyskassan verkkosivut www.palvelualojenkassa.fi Työttömyyskassan osoite PL 93, 00531 Helsinki Työttömyysturvaneuvonta ma–pe 10–14, puh. 020 690 211 Työttömyyskassan ajankohtaiset tiedotteet voit lukea osoitteesta: www.palvelualojenkassa.fi/ajankohtaista Kassan aukioloajat kesällä Työttömyyskassan puhelinpalvelu on 24.6.-6.8.2024 avoinna maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 10.00 14.00. Verkkopalvelumme palvelee ympäri vuorokauden. Helsinki-Uudenmaan aluetoimisto on 1.-28.7.2024 avoinna ilman ajanvarausta maanantaisin klo 9.00 16.00 ja ajanvarauksella tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin. Aluetoimiston ajanvarauksen löydät osoitteesta: www.pam.fi/ajanvaraus. Muut aluetoimistot ovat suljettuina 1.-28.7.2024. Työttömyyskassan ajankohtaiset tiedotteet voit lukea osoitteesta: www.palvelualojenkassa.fi/ajankohtaista TK_0324.indd 1 30.4.2024 8.40
PAM.FI 3/2024 5 100-vuotias Jyväskylän Lohi MITÄ MIELTÄ TÄSSÄ KUUSSA, Heikki Heinonen? K-CITYMARKET PIRKKALA PUHEENVUORO Mikko Laakkonen LISÄTYÖ EU-VAALIT LAKIKLINIKKA TULOSPALKKIOT TEKOÄLY JA TIETOTURVA TÄSSÄ JA NYT UUSI STRATEGIA IN ENGLISH SOPIMUSALATOIMIKUNNAT PERINTEIKÄS PESISSEURA KYSY MARJALTA TYÖPAIKKAKIUSAAMINEN PAMISSA TAPAHTUU PAM KOULUTTAA Luettuasi tämän lehden tiedät, miten lisätyötunnit vaikuttavat osa-aikaisten työsopimuksiin 3 6 11 12 14 17 18 22 24 26 28 30 32 36 38 41 44 ”Voiko sairauden takia irtisanoa?” “Nollatoleranssi työpaikkakiusaamiseen.” PAMin lakimies Sanna Mannonen kertoo työnantajan velvoitteista sairaustilanteessa. PAMin ammattiosasto kannustaa perinteikästä pesisseuraa. PAMin sopimusalatoimikunnat kokoontuivat huhtikuussa edistämään alakohtaista edunvalvontaa. K A N N E N K U V A : E E V A A N U N D I TÄSSÄ NUMEROSSA 32 37 30 38
6 PAM.FI 3/2024 Kauppias Petri Putila kehittää K-Citymarket Pirkkalan työyhteisöä yhdessä luottamusmies Maarika Tammepöldin kanssa.
PAM.FI 3/2024 7 Kauppias PETRI PUTILAN tavoitteet ovat korkealla. Hän haluaa luoda hyvinvoivan työyhteisön ja maan parhaan asiakaskokemuksen. Putilan tutkapari tässä tehtävässä on luottamusmies MAARIKA TAMMEPÖLD . He uskovat menestysreseptiin, jonka tärkein raaka-aine on kauppiaan ja henkilöstön välinen yhteistyö. L uottamusmies Maarika Tammepöld tuntee pirkanmaalaisen K-Citymarketin liki 4500 neliötä kuin omat taskunsa. Myös kaikki noin 80 työntekijää ovat hänelle tuttuja ja hän kokee olevansa monelle nuorelle myyjälle eräänlainen äitihahmo. – Täällä tehdään työtä hyvällä sykkeellä ja yhteishenkeä on kasvatettu pienin askelin. Ilmapiirin parantamiseksi on esimerkiksi sovittu tavaksi tervehtiä kaikkia, järjestää yhteisiä tempauksia ja tarttua ongelmiin nopeasti sekä ratkaista ne yhdessä, Tammepöld kertoo ja kehuu yhteistyötä kauppiaan kanssa toimivaksi. – Meillä on osaava ja idearikas kauppias, joka näkee kokonaisuuden ja ymmärtää, että kun työntekijät voivat hyvin, se näkyy myös asiakkaille. Autan Petriä kaikessa missä voin, kun meitä on paljon ja kauppa suuri. Vitamiineja ja hyvää mieltä Työntekijöiden hyvinvointiin panostetaan monin tavoin. Viereiseen tyhjään toimistotilaan on suunnitteilla henkilökunnalle oma kuntosali. Lihaskunto on tarpeen, sillä myyjän askelmittarin saldo on helposti 20 000 askelta päivässä. Taukotilan kahvi on vaihdettu maukkaampaan merkkiin ja tarjolla on runsaasti hedelmiä sekä lisävitamiineja, joita voi napata purkista. – Flunssa-aikoina poissaolot vähenevät ja mieli pysyy pirteänä, sanoo kuntourheilusta ja hyvinvoinnista kiinnostunut Tammepöld. Vastapainoksi perjantaisin on karkkipäivä, jolloin taukotilan pöytä täyttyy makeasta. Parasta Tammepöldin mielestään on kuitenkin se, kun työntekijät kertovat kuinka mukava on tulla töihin. – Vietämme työpaikalla ison osan päivästä, joten työpaikan ilmapiirillä on merkitystä. Kriisit herättivät Kaupan kehittäminen lähti käyntiin vuosi sitten, kun Petri Putila havahtui tosiasiaan, että useampi vuosi putkeen oli eletty poikkeustilassa. Pandemia muutti kulutustottumukset yhdessä yössä. Verkkokauppa lähti räjähdysmäiseen kasvuun ja ravintolat sulkivat ovensa. Täydet työtunnit työskentelemällä yli osastorajojen NIINA MELANEN / kuvat TOMI LEPORINNE
8 PAM.FI 3/2024 Ateriapalvelu käynnistettiin nopeasti, sillä etätyöläiset halusivat kaupasta laadukkaita valmisaterioita. Myymälässä venyttiin ja paiskittiin töitä kovassa paineessa, maskit kasvoilla. – Heti perään Ukrainan sota ja energiakriisi nostivat hintoja, jolloin kalliimpien tuotteiden kysyntä romahti ja hyllyihin piti saada huokeampia tuotteita, Putila kertaa. Myrskyisten vuosien jälkeen kävi selväksi, että myymälän arjen toimintaa täytyy kehittää ja saada lisää perehtyneitä silmäpareja havaitsemaan muutossignaalit. Kaupan murros haltuun Pandemian kaltaisten yllättävien mullistusten ohella kaupanalan murros jatkuu nopeana. Kauppaan syntyy uusia työnkuvia ja verkkokaupan kasvu haastaa kivijalkakaupan uudella tavalla. On pysyttävä ajan tasalla asiakkaiden tarpeista ja vastattava kiristyvään kilpailuun. Jo nyt Pirkkalan myymälästä löytyy muun muassa sushi-buffet, viinibaari, ravintola, jäätelötehdas, panimo ja hävikkimyymälä. – Kivijalkakaupassa käymisen tulee tarjota elämyksellisyyttä. Uusi työnkuva voi olla vaikka videokokki, jolloin meidän työntekijä kokkaa videolla aterian ja raaka-aineet reseptiin löytyvät helposti samasta paikasta, Putila antaa esimerkin. Kaikki tämä edellyttää Putilan mukaan osaavia ja sitoutuneita työntekijöitä. Lisäksi tarvitaan työryhmä, joka ennakoi ja ottaa muutoksen haltuun. Ensiksi valitaan luottamusmies Visio tulevasta mukanaan Putila suuntasi PAMin Tampereen aluetoimistoon aluepäällikkö ELISA PENDERSIN puheille. Pirkkalan myymälästä löytyy muun muassa sushi-buffet, viinibaari, ravintola, jäätelötehdas, panimo ja hävikkimyymälä.
PAM.FI 3/2024 9 Kauppiaalle aikaansaava ja perehtynyt henkilöstö on suureksi avuksi. He osaavat edistää omalla ammattitaidollaan myönteistä asiakaskokemusta. Kuvassa Pramod Kumar valmistaa perunaparathaa. PAMin aluepäällikkö Elisa Penders on erityisen ilahtunut siitä, että Petri Putila tavoittelee sekä parasta asiakaskokemusta että hyvinvoivaa työyhteisöä. – Ollaan nyt vuoden aikana tavattu neljä kertaa ja kehitysideoita on syntynyt, Putila kertoo. Penders on erityisen ilahtunut siitä, että Putila tavoittelee sekä parasta asiakaskokemusta että hyvinvoivaa työyhteisöä, nämä kaksi kun kulkevat usein käsikädessä. Ihan ensimmäiseksi päätettiin hankkia luottamusmies helpottamaan kauppiaan arjen taakkaa. Tehtävään valikoitui myyjä Maarika Tammepöld, joka oli jo aiemmin pannut merkille, että työntekijöiden jono kauppiaan luo vie liikaa aikaa kaupan johtamiselta. Tammepöld toimii nyt työntekijöiden viestinviejänä johdon suuntaan ja ratkaisee osan arjen haasteista itse. Työntekijöiden toiveiden ja elämäntilanteiden huomioiminen on hänelle luottamustehtävän ydintä. Tavoitteena täydet tunnit Putila puolestaan on käynnistänyt suunnitelmansa seuraavan vaiheen eli täysiaikaisten työntekijöiden määrän nostamisen 90 prosenttiin. Tämä on poikkeuksellista, sillä osaaikaisen vuokratyövoiman käyttäminen on yleistä kaupan alalla. Kiristyvässä kilpailussa kaupan toimintaa on kuitenkin vaikea kehittää vaihtuvan työvoiman turvin. – Tietysti meilläkin tulee olemaan osa-aikaisia vuokratyöntekijöitä, esimerkiksi opiskelijoille se sopii hyvin, mutta vakituisen porukan kanssa työt on helpompi organisoida, Putila sanoo. Vakituinen työ tuo näköaloja Uusi täysiaikainen on kauppiaan urasta haaveileva 22-vuotias VIIVI RAUTANEN, jota Tammepöld kannusti koeajan jälkeen hakemaan täysiä tunteja. – Olen tosi iloinen täysistä työtunSäännöllinen työ ja riittävät tulot tuovat varmuutta elämän hallintaan, sanoo Viivi Rantanen.
10 PAM.FI 3/2024 neista, sillä tiedän, ettei se ole itsestään selvää, kun kuuntelen ystävieni kokemuksia. Säännöllinen työ ja riittävät tulot tuovat varmuutta elämän hallintaan. Rautanen kuvaa osa-aikaisen arkea haastavaksi. Tulot heittelevät paljon, josta seuraa, että välillä esimerkiksi asumistukea peritään takaisin, jos seuraavassa kuussa onkin ollut enemmän työtunteja. Nyt vakituisena työntekijänä hän iloitsee myös täysistä lomakertymistä, uranäköaloista ja mahdollisuudesta hakea vaikka asuntolainaa. Työtä yli osastorajojen Erityisesti Viivi pitää siitä, että työhön on tullut monipuolisuutta. Hän perehtyy eri osastojen tehtäviin, jotta voi työskennellä joustavasti aina siellä missä on tarvetta. – Yli osastorajojen työskentely on oikeastaan edellytys sille, että saadaan sumplittua kaikille halukkaille täydet työtunnit. Myyjät voivat tehdä kuusi tuntia yhdellä osastolla ja loput kaksi toisella, jossa on enemmän painetta, Putila selventää. Hän on huomannut, että yli osastorajojen työskentely lisää myös työntekijöiden arvostusta toisiaan kohtaan, kun he tuntevat toistensa töiden vaatimukset. Lisäksi se vahvistaa auttamisen kulttuuria ja kokemusta reiluudesta, kun kiireen hetkellä saa apua naapuriosastolta. – Nämä voivat vaikuttaa pieniltä asioilta, mutta lopulta niiden merkitys on suuri arjen toimivuuden kannalta, Putila toteaa. Hyvinvointitiimi kauppiaan apuna Luottamusmiehen nimityksen vanavedessä perustettiin muutosta johtava iskuryhmä, jossa on mukana kauppiaan ja luottamusmiehen lisäksi myymäläpäällikkö, työsuojeluvaltuutettu, ravintoloiden päällikkö, osastovastaava ja myyjä. Tämä niin sanottu hyvinvointitiimi laittoi hihat heilumaan ja tulosta on syntynyt. Henkilökuntaa motivoimaan on kehitetty muun muassa palkitsemisjärjestelmä, joka tuo tilikauden lopussa työntekijöille kaupan tulokseen ja omaan suoriutumiseen sidotun lisäpalkan. Hyvin on otettu vastaan myös käytäntö palkita joka kuukausi kuukauden työntekijä. – Palkinto saattaa olla vaikka elokuvalippuja tai käyntejä hierojalla, Maarika Tammepöld sanoo ja painottaa, että rahan sijaan palkitulle halutaan antaa mieluinen elämys. Palkinto jaetaan viikkokokouksessa, jossa kaikki ovat läsnä ja perustelut kerrotaan ääneen. Palkitsemisperuste voi olla avuliaisuus, reiluus, tehokkuus tai vaikka ratkaisu kaupan arkeen. – Positiivisten toimintatapojen nimeäminen ja tekeminen näkyviksi rakentaa meidän työyhteisöä. Myös työntekijät ovat tulleet ehdottamaan, jos ovat huomanneet, että kollega panostaa enemmän ja ovat halunneet nostaa hänet esimerkiksi, Tammepöld sanoo. Kauppiaalle aikaansaava ja perehtynyt henkilöstö on suureksi avuksi. He osaavat edistää omalla ammattitaidollaan myönteistä asiakaskokemusta. – Monet arjen hyvät ratkaisut syntyvät siellä hyllyjen välissä työntekijöiden kesken, Putila toteaa. Lähes 45 000 osa-aikaista työntekijää Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan lähes 45 000 myyjää työskentelee osa-aikaisesti. Heistä reilu 18 000 haluaisi tehdä täydet työtunnit. Lain mukaan työnantajalla on velvollisuus tarjota lisätyötä osa-aikaisille, jos tarjolle tulee ”ylimääräisiä” työtunteja tai kokoaikainen työpaikka vapautuu. Työntekijän on saatava myös kohtuudella järjestettävää lisäkoulutusta, jos tehtävä sitä edellyttää. Oikeus lisätyöhön koskee myös määräaikaisia työntekijöitä. Henkilökuntaa motivoimaan on kehitetty muun muassa palkitsemisjärjestelmä, joka tuo tilikauden lopussa työntekijöille kaupan tulokseen ja omaan suoriutumiseen sidotun lisäpalkan.
PAM.FI 3/2024 11 PUHEENVUORO H allituspuolueiden puheet koulutuksen tärkeydestä alkavat pikkuhiljaa kadota savuna ilmaan. Täytyy kai pitää voittona sitä, että hallitus päätti leikata ammatillisesta koulutuksesta vain 100 miljoonaa euroa taustavalmisteluissa esitetyn 445 miljoonan sijaan. Ensin mainitusta koituu karmeita ongelmia, jälkimmäinen olisi jättänyt jälkeensä vain savuavat rauniot. L eikkaukset tarkoittavat sitä, että opintotarjonta kapenee, aloituspaikkoja on vähemmän ja opettajien määrää oppilaitoksissa pienennetään. Opetuksen laatu kärsii, mistä kärsii myös työelämä. H allituksen logiikan taustalla on ajatus, joka on kuultu ennenkin: Erityisesti ammatillinen koulutus haaskaa rahaa, koska se huolehtii työikäisten jatkuvasta oppimisesta ja mahdollistaa myös toisen ammatillisen perustutkinnon suorittamisen. Orpon hallituksen mielestä työssäkäyvät ihmiset opiskelevat vääriä asioita, ja moinen harhailu on syytä välittömästi lakkauttaa. Jos jotain opiskellaan, niin mielellään vain ministeriön kabineteissa määriteltyjä asioita, kiitos vain. J atkuva oppiminen on käsite, jonka hyödyllisyyden hallitus tunnustaa ? mutta silti kaivaa kuoppaa sen alta. Työmarkkinat eivät ole staattinen, muuttumaton kokonaisuus, vaan ne kehittyvät ja muuttuvat jatkuvasti. Tiettyjä taitoja tarvitaan ajoittain enemmän, toisinaan vähemmän. Koulutuksesta ei leikata – kunnes leikataan Tästä syystä on oleellisen tärkeää, että työikäiset voivat opiskella ja hankkia uusia taitoja – tarvittaessa myös toisen ammatillisen perustutkinnon. Valitettavasti hallitus näyttää tekevän kaikkensa vaikeuttaakseen näitä välttämättömiä siirtymiä työelämässä. J os jatkuvaa oppimista – siis sitä, että työssäkäyvä ihminen voi kehittää osaamistaan työmarkkinoiden tarpeiden mukaan – ihan oikeasti pidettäisiin arvossaan, emme puhuisi ammatillisen koulutuksen leikkauksista tai aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta. P uhuisimme työpaikkojen osaamiskartoituksista, uraja opinto-ohjaukseen panostamisesta, yksilöiden voimaannuttamisesta ja perustaitojen varmistamisesta ? puhuisimme ammattiosaajien korkeakoulupolusta. Ja ennen kaikkea puhuisimme pitkän linjan investoinneista koulutukseen. K un punainen lanka puuttuu, päätöksen tehdään lyhytjänteisesti. Olen valmis lyömään vetoa siitä, että näitä hallituksen koulutusleikkauksia kadutaan vielä raskaasti. KIRJOITTAJA MIKKO LAAKKONEN ON PAMIN KOULUTUSJA ELINKEINOPOLIITTINEN ASIANTUNTIJA. 3_ K U V A A JA _S IV U SS A Tästä syystä on oleellisen tärkeää, että työikäiset voivat opiskella ja hankkia uusia taitoja – tarvittaessa myös toisen ammatillisen perustutkinnon. Valitettavasti hallitus näyttää tekevän kaikkensa vaikeuttaakseen näitä välttämättömiä siirtymiä työelämässä. os jatkuvaa oppimista – siis sitä, että työssäkäyvä ihminen voi kehittää osaamistaan työmarkkinoiden tarpeiden mukaan – ihan oikeasti pidettäisiin arvossaan, emme puhuisi ammatillisen koulutuksen leikkauksista tai aikuiskoulutustuen uhuisimme työpaikkojen osaamiskartoituksista, uraja opinto-ohjaukseen panostamisesta, yksilöiden voimaannuttamisesta ja perustaitojen varmistamisesta ? puhuisimme ammattiosaajien korkeakoulupolusta. Ja ennen kaikkea puhuisimme pitkän linjan investoinun punainen lanka puuttuu, päätöksen tehdään lyhytjänteisesti. Olen tusleikkauksia kadutaan vielä 3_ K U V A A JA _S IV U SS A
12 PAM.FI 3/2024 Lisätyö – mitä siitä tulee tietää? Teetkö osa-aikatyötä? Kokosimme alle neljä faktaa lisätyöstä, jotka jokaisen osa-aikatyötä tekevän on hyvä tietää. MINNA RAITAPURO / kuvitus GETTY IMAGES Lisätunteja on tarjottava ensisijaisesti jo palkatuille työntekijöille Jos osa-aikainen työntekijä tekee samalle työnantajalle enemmän työtä kuin työsopimukseen on merkitty, tätä työtä kutsutaan lisätyöksi. Lisätyö tarkoittaa yleensä työtä, jota tehdään työsopimuksessa sovitun säännöllisen työajan lisäksi, mutta joka ei ylitä työaikalaissa tai työehtosopimuksissa määriteltyä työajan enimmäismäärää (esimerkiksi 40 tuntia viikossa tai jaksotyössä 120 tuntia kolmen viikon aikana). Jos työnantaja tarvitsee lisää työntekijöitä tehtäviin, jotka sopivat hänen osa-aikatyötä tekeville työntekijöilleen, työnantajan on tarjottava töitä ensisijaisesti heille ennen kuin hän palkkaa lisää työvoimaa. (Työsopimuslain 2 luku 5 §) Lisätyö on vapaaehtoista Osa-aikatyöntekijälle lisätyöt tarkoittavat usein tervetullutta lisätuloa. Jos toivoisit enemmän työtunteja, kannattaa siitä kertoa esimiehelle. Lisätyötä ei ole pakko tehdä. Kun työntekijä tekee työsopimuksen, hän voi antaa suostumuksen lisätyöhön. Silloinkin työntekijällä on oikeus kieltäytyä lisätyöstä työvuoroluetteloon merkittyinä vapaapäivinä perustellusta henkilökohtaisesta syystä. Lisätyön korvaamisesta on sovittu työehtosopimuksissa. Tarkista oman alasi työehtosopimuksesi määräykset osoitteesta: pam.fi/tyoehtosopimukset.
PAM.FI 3/2024 13 Lisätunnit voivat nostaa työsopimuksen tunteja Useissa PAMin työehtosopimuksissa on pykälä, joka vaatii työnantajaa määräajoin vertaamaan toteutuneita työtunteja ja työsopimukseen merkittyjä työtunteja työntekijän kanssa. Jos osa-aikainen työntekijä tekee säännöllisesti enemmän työtä kuin työsopimukseen on merkitty, tulee työsopimus useimmiten päivittää vastaamaan toteutunutta työaikaa. Esimerkki: Maija työskentelee myyjänä ja hänen työsopimuksessaan on sovittu työajaksi 20 tuntia viikossa. Hän on tehnyt puolen vuoden tarkastelujakson ajalla keskimäärin 23 työtuntia viikossa. Maijan työsopimus tulee päivittää niin, että työajaksi muutetaan 23 tuntia 20 tunnin sijaan. Jatkossa Maijalle on tarjottava töitä vähintään 23 tuntia viikossa. Työsopimuksen tunteja ja tehtyjä työtunteja tulee verrata määräajoin Seuraavissa työehtosopimuksissa on määräys, joka vaatii työnantajaa määräajoin vertaamaan toteutuneita työtunteja ja työsopimukseen merkittyjä tunteja työntekijän kanssa. • Kaupan alalla työajan tarkastelu on tehtävä puolivuosittain. Paikallisesti on voitu sopia pidemmästä, enintään vuoden pituisesta tarkastelujaksosta. • Kiinteistöpalvelualan työehtosopimuksen mukaan tarkastelu on tehtävä vähintään 12 kuukauden välein. • Matkailu ja ravintola-alalla tarkastelu on tehtävä tammikuusta tammikuuhun. Paikallisesti voidaan sopia tiheämmästäkin tarkastelusta. • Vartiointialalla tuntien tarkastelu ja työsopimuksen päivittäminen on tehtävä, jos työntekijä tai työnantaja sitä vaatii. • Alkon työntekijöiden työehtosopimuksessa tarkastelu tehdään vuosittain, tarkasteluaika on yksi kalenterivuosi. Jos työpaikallasi ei ole tehty tuntitarkastelua, voit pyytää sitä esimieheltäsi. Valmiin sähköpostimallin tuntitarkastelun pyyntöä varten löydät: pam.fi/ tuntitarkastelu. Jos työpaikallasi on luottamusmies, pyydä häntä tarvittaessa apuun.
TIINA HUOTARI PAMIN EUASIANTUNTIJA 14 PAM.FI 3/2024 K esäkuun alussa valitaan EU-kansalaisten edustajat Euroopan parlamenttiin. PAMin EU-asiantuntija TIINA HUOTARI vastaa kysymyksiimme. MIKSI AMMATTILIITTO ON KIINNOSTUNUT EU-VAALEISTA? EU:n kautta meillä on mahdollisuus ajaa jäsentemme kannalta tärkeitä asioita. Monista työelämää koskevista uusista laeista sovitaan EU:ssa, ja tähän ammattiliitot ja koko eurooppalainen palkansaajaliike pyrkii vaalikauden aikana vaikuttamaan. Tässä työssä auttaa, jos Euroopan parlamentissa on vahvoja työelämäkysymyksille myönteisiä voimia. Työelämän ongelmat ovat pitkälti samanlaisia Suomessa ja muissa jäsenmaissa, siksi niitä kannattaa ratkoa yhdessä. Ketkä äänestivät viime EU-vaaleissa? Äänestysvilkkaus EU-vaaleissa 2019 Palveluja myyntityöntekijät Erityisasiantuntijat Vähiten tienaavat Eniten tienaavat 20–24 -vuotiaat 65–74 -vuotiaat Kaikki äänioikeutetut 29,50 % 29,50 % 60 % 23,30 % 57 % 40,80 % 62,40 % MITÄ HYÖTYÄ ON EU-TASON SÄÄNNÖISTÄ? EU voi tehdä koko unionin aluetta koskevaa sitovaa sääntelyä, johon Suomi ei yksin kykene. Esimerkkinä vaikkapa suurten yritysten velvoittaminen vastuullisuuteen. Tämä meni myttyyn Suomessa, mutta onnistui EU-tasolla. Uusien vastuullisuussääntöjen myötä voidaan saada parempi työelämä ja samalla tasoittaa yritysten välistä kilpailuasemaa. Tämä on kaikkien etu. Lisäksi EU-laeilla voidaan edistää turvallista työelämää silloinkin, kun jäsenmaassa ei ole siihen poliittista tahtoa. ONKO SUOMEN EDUSTAJILLA MITÄÄN SANAVALTAA, KUN 450 MILJOONAN IHMISEN UNIONISSA TEHDÄÄN PÄÄTÖKSIÄ? Kyllä on. Taitava ja yhteistyökykyinen Euroopan parlamentin jäsen eli meppi LÄHDE: TILASTOKESKUS ” Viime aikoina on näyttänyt siltä, että tärkeimmät työntekijöiden oikeuksia turvaavat lakihankkeet tulevat Euroopan Unionista, eivät Suomen hallitukselta. Tämä tarjoaa meille painavan syyn äänestää EU-vaaleissa. ANNIKA RÖNNI-SÄLLINEN PAMIN PUHEENJOHTAJA voi saada paljon aikaiseksi riippumatta siitä, onko hän tullut valituksia suuresta vai pienestä jäsenmaasta. Päättyvällä kaudella tutkimusyhtiö EUMatrix sijoitti sadan vaikutusvaltaisimman mepin listalle viisi suomalaista. Samalla listalla oli tanskalaisia kaksi ja ruotsalaisia nolla. Eli me suomalaiset pystymme vaikuttamaan. Hyvä ja reilusti toimiva työelämä koko Euroopassa on työntekijöiden etu myös Suomessa. Palvelualoilla työskentelevien äänen on kuuluttava EU:ssa. HILDUR BOLDT Painava syy äänestää!
PAM.FI 3/2024 15 Lisäksi suomalaismepeistä neljä sijoittui eri politiikkalohkojen top-vaikuttajalistoille. Nämä suomalaiset edustajat olivat onnistuneet saamaan vastuulleen merkittäviä lakihankkeita ja muita vastuita ? siis valtaa. HYVÄTULOISET JA ELÄKELÄISET ÄÄNESTÄVÄT YLEENSÄ KAIKKEIN INNOKKAIMMIN. MIKSI PAMILAISTEN ON TÄRKEÄ MENNÄ UURNILLE NÄISSÄ VAALEISSA? On selvää, että EU:n päätöksentekijöiksi valitut edistävät äänestäjilleen tärkeitä asioita. Olisi tärkeää, että myös pienituloisten ja palveluammateissa työskentelevien asiat saisivat enemmän puolestapuhujia Euroopan parlamenttiin. Se onnistuu äänestämällä ehdokasta ja puoluetta, joka ajaa sinulle palvelualan ammattilaisena tärkeitä asioita. Kannattaa siis tarkistaa esimerkiksi vaalikoneista ehdokkaiden mielipiteitä työelämäkysymyksissä. Lue lisää: pam.fi/EU-vaalit ”Meidän on Suomessa hoidettava oma osamme, äänestettävä aktiivisesti ja varmistettava, että Suomesta parlamenttiin nousee mahdollisimman monta palkansaajien arjen tuntevaa ja asiaa ajavaa päättäjää. Se on vähintä mitä voimme tehdä oman etumme puolustamiseksi.” JARKKO ELORANTA, SAK:N PUHEENJOHTAJA Tätä mieltä puolueet ovat työntekijöitä koskevista asioista SAK lähestyi puolueita kysymyksillä, joissa selvitettiin puolueiden kantaa työntekijöitä koskeviin teemoihin. Kysymyksiin vastasivat Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (SDP), Suomen Keskusta (Kesk.), Kansallinen Kokoomus (Kok.), Svenska folkpartiet i Finland (RKP), Suomen Kristillisdemokraatit (KD), Vihreä liitto (Vihr.) sekä Vasemmistoliitto (Vas.) Perussuomalaiset (PS) ja LiikeNyt (Liik.) eivät pyynnöstä huolimatta vastanneet kyselyyn. Lisätietoa puolueiden perusteluista ja ammattiliittojen yhteisistä tavoitteista: sak.fi/eurovaalit Kok. PS SDP Kesk. Vihr. Vas. RKP KD Liik. EU:n on edellytettävä jäsenmailtaan unionin arvojen kunnioittamista (ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo ja oikeusvaltio sekä vähemmistöjen oikeudet). ? ? EU:ssa on toimittava työntekijöiden lakko-oikeuden ja ilmaisunvapauden varmistamiseksi. ? ? EU-lainsäädännöllä on turvattava työsuhteeseen kuuluvat oikeudet kaikille työntekijöille mukaan lukien alustatyöntekijät. Ei osaa sanoa ? Ei osaa sanoa ? EU-lainsäädännöllä on varmistettava, että kaikissa julkisissa hankinnoissa on ehtona työehtosopimusten kunnioittaminen. Ei osaa sanoa ? ? Yritysvastuun vahvistamiseksi EU-tasolla on säädettavä (ammattilittojen) ryhmäkanneoikeus. ? ? Ulkomaisten työntekijöiden tulee saada heti työntekomaan lakien ja työehtosopimusten mukaiset työehdot. ? ? EU:n on torjuttava haitallista verokilpailua ja aggressiivista verosuunnittelua. ? ? EU:ssa on varmistettava lainsäädännöllä työntekijöiden ja ammattiliittojen osallisuus ilmastotoimien valmistelussa ja toteutuksessa. ? ? 3/8 0/8 8/8 7/8 8/8 8/8 4/8 6/8 0/8
Tutustu PAMin tavoitteisiin europarlamenttikaudelle 2024–2029. 16 PAM.FI 3/2024 PAREMPI TYÖELÄMÄ Haluamme tehdä työelämästä paremman ja turvallisemman kaikille. Haluamme sääntöjä, jotka auttavat ihmisiä työssään ja auttavat meitä hallitsemaan uusia teknologioita. Sääntöjä tarvitaan, jotta • työntekijällä olisi oikeus olla tavoittamattomissa työajan ulkopuolella • algoritmeja ja tekoälyä käytettäisiin työelämässä työntekijät huomioivalla tavalla • mielenterveyttä ja henkistä hyvinvointia suojeltaisiin työssä nykyistä paremmin • työntekijällä olisi myös alustataloudessa oikeudenmukaiset työehdot. YRITYSMAAILMA KUNNIOITTAVAT IHMISOIKEUDET Haluamme varmistaa, että yritykset kunnioittavat ihmisoikeuksia koko toimintaketjussaan. Tämä auttaa estämään esimerkiksi lapsityövoiman käyttöä ja muita väärinkäytöksiä. Ihmisoikeuksien on toteuduttava paremmin yrityksen koko arvoketjussa. TYÖNTEKIJÖITÄ KUULTAVA VIHREÄSSÄ SIIRTYMÄSSÄ Olemme sitoutuneet työhön hiilineutraalin yhteiskunnan saavuttamiseksi. Tässä työssä on otettava huomioon myös työntekijöiden tarpeet ja oikeudet, ja siksi työntekijöiden kuulemista on lisättävä päätöksenteon kaikilla tasoilla. TYÖNTEKIJÖIDEN ÄÄNI KUULUVIIN YRITYKSISSÄ Työntekijöiden tiedottamisen ja kuulemisen eurooppalaisissa yritysneuvostoissa (EWC) pitää toteutua nykyistä paremmin. Tulevalla parlamenttikaudella on varmistettava, että valmistellaan ja saatetaan voimaan uudet, mahdollisimman kunnianhimoiset EWC-säännöt. JULKISET HANKINNAT REILUIKSI Haluamme varmistaa, että julkisissa hankinnoissa noudatetaan työlakeja ja sopimuksia. Se auttaa varmistamaan reilun kohtelun kaikille työntekijöille. Julkisiin hankintoihin on otettava erityisehdoksi työelämää koskevien lakien ja työehtosopimusten noudattaminen. Yhdessä parempaa Eurooppaa
PAM.F I 3/2024 17 V aikeakaan sairaus ei oikeuta irtisanomaan työntekijää, jos hän kykenee suoriutumaan velvollisuuksistaan. Työkyvyn heikkeneminen on yleensä olennaista silloin, jos työntekijä ei pysty suoriutumaan työnsä tavanomaisista vaatimuksista. Pitkäaikaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon sairauden kesto ennen irtisanomista ja toisaalta lääkärin tekemä ennuste sairauden tulevasta kestosta ja työntekijän paranemisja kuntoutumismahdollisuuksista. KYSE ON AINA TAPAUSKOHTAISESTA HARKINNASTA . Nyrkkisääntönä voidaan kuitenkin pitää noin yhden vuoden kestänyttä työkyvyttömyyttä. Tuolloinkaan työntekijää ei saa irtisanoa, jos lääkäri arvioi, että työkyky on palautumassa tai jos työntekijän omaa työtehtävää voidaan muokata tai mukauttaa hänen työkykyään vastaavaksi. Jos työntekijän omaa työtä ei pystytä muokkaamaan työntekijän työkykyä vastaavaksi, työsopimuslain mukaan työnantajan on selvitettävä, voitaisiinko irtisanominen välttää sijoittamalla Oikeuttaako sairaus irtisanomisen? TYÖSOPIMUSLAIN MUKAAN TYÖNTEKIJÄÄ EI SAA IRTISANOA SAIRAUDEN TAKIA, ELLEIVÄT TIETYT EDELLYTYKSET TÄYTY. TYÖNANTAJALLA VOI OLLA OIKEUS IRTISANOMISEEN SAIRAUDEN PERUSTEELLA, JOS TYÖNTEKIJÄN TYÖKYKY ON VÄHENTYNYT OLENNAISESTI (ELI SELVÄSTI) SEKÄ NIIN PITKÄAIKAISESTI, ETTEI TYÖNANTAJALTA VOIDA KOHTUUDELLA EDELLYTTÄÄ TYÖNTEKIJÄN TYÖSUHTEEN JATKAMISTA. KYSE VOI OLLA SEKÄ YKSITTÄISESTÄ SAIRAUDESTA ETTÄ ERI SYISTÄ JOHTUVISTA SAIRAUSPOISSAOLOISTA. TÄSSÄ KIRJOITUKSESSA KESKITYTÄÄN YKSITTÄISESTÄ SAIRAUDESTA JOHTUVIIN TILANTEISIIN. työntekijä johonkin muuhun, hänen työkykyään vastaavaan, työhön. Kyse ei ole vain sillä hetkellä avoinna olevista tai vapautuvista tehtävistä, vaan myös työstä, joka on järjestettävissä työnantajan ja työyhteisön kannalta kohtuullisilla järjestelyillä. VELVOLLISUUS SIJOITTAA työntekijä uudelleen koskee työtä, jota työntekijä pystyy oman ammattitaitonsa, kokemuksensa ja sairautensa perusteella tekemään ja jonka tarjoamista voidaan pitää työnantajan kannalta kohtuullisena. JOS ESIMERKIKSI FYYSISESTI RASKASTA varastotyötä ei pystytä riittävästi muokkaamaan työntekijän työkykyä vastaavaksi, voi kyseeseen tulla siirto kevyempään myymälätyöhön. Työntekijän ei välttämättä tarvitse heti suoriutua kaikista uuden työn vaatimuksista, vaan häntä on opastettava ja joissakin tilanteissa myös koulutettava niihin. Työnantajan velvollisuus järjestää muuta työtä korostuu suurissa yrityksissä, joissa on yleensä pieniä yrityksiä enemmän erilaisia töitä tarjolla ja näin paremmat mahdollisuudet siihen. Kaikenkokoisten työnantajien tulee kuitenkin aidosti selvittää, olisiko muuta työtä järjestettävissä. JOS TYÖNANTAJA IRTISANOO TYÖNTEKIJÄN sairaudesta johtuvan työkyvyn olennaisen ja pitkäaikaisen alentumisen vuoksi, työnantajan tulee vielä ennen työsuhteen päättymistä selvittää ja ottaa huomioon työntekijän työkyvyssä irtisanomisajalla tapahtuneet muutokset. Jos työntekijä on parantunut, joudutaan irtisanomisen laillisuus arvioimaan uudestaan. Käytännössä tämä voi tarkoittaa sitä, että työnantajan pitää perua irtisanominen. Samat säännöt koskevat myös tilanteita, joissa työntekijän työkyky on vähentynyt olennaisesti ja pitkäaikaisesti vamman tai tapaturman vuoksi. KIRJOITTAJA SANNA MANNONEN ON PAMIN LAKIMIES. “Vaikeakaan sairaus ei oikeuta irtisanomaan työntekijää, jos hän kykenee suoriutumaan velvollisuuksistaan.” LAKIKLINIKKA Tällä palstalla PAMin juristit ratkovat työsuhderiitoja ja avaavat oikeustapauksia.
18 PAM.FI 3/2024 Tulospalkkioiden piirissä on iso osa myyjistä. Tavallisimmin palkkiot lihottavat tilipussia 30–50 eurolla kuukaudessa. Tulospalkkiot ovat hyvä lisä, mutta myyjien toimeentulon kohentamiseen ne eivät yksinään riitä. Tulospalkkiot eivät korvaa peruspalkkaa MINTTU SALLINEN / kuva GETTY IMAGES
PAM.FI 3/2024 19 Y le uutisoi 24.4. päivittäistavarakauppojen viime vuosina maksamista tulospalkkioista. Tulospalkkioita ovat maksaneet ainakin Kesko ja S-ryhmä. Lisäksi Lidl maksaa myyjilleen prosenttimääräistä Lidl-lisää palkan päälle. Yle uutisoi tulospalkkioiden yltävän jopa useaan tuhanteen euroon vuodessa. Osa-aikaiset huomioitu tulospalkkioiden osalta hyvin Selvitimme myyjän työtä tekeviltä jäseniltämme viikonlopun 26.–28.4. yli jatkuneella kyselyllä, kuinka yleisiä tulospalkkiojärjestelmät ovat, kuinka suuria palkkiot ovat ja miten ne kohdistuvat. Tulospalkkiot ovat yritysten päätösvallassa. Saimme kyselyyn runsaat 2 600 vastausta. Vastanneista 60 prosenttia kertoi työskentelevänsä yrityksessä, joka maksaa tulospalkkioita. Palkkiojärjestelmät myös palkitsevat: 86 prosenttia kaikista vastaajista kertoi saaneensa kuluneen 12 kuukauden aikana palkkioita. Kyselyn perusteella osa-aikaiset myyjät ovat jopa kokoaikaisia useammin töissä yrityksissä, joissa on tulospalkkiojärjestelmä. Osa-aikaisista 68 prosenttia ilmoitti työnantajansa maksavan tulospalkkioita, kun vastaava luku kokoaikaisilla oli 51 prosenttia. Osa-aikaiset myös näyttävät saavan tulospalkkioita hiukan kokoaikaisia useammin. Peräti 89 prosenttia osa-aikaisista vastasi saaneensa niitä 12 viimeisen kuukauden aikana, kun kokoaikaisista saajia oli 82 prosenttia. Ero johtunee siitä, että kaupan alan suuret yritykset Kesko, S-ryhmä ja Lidl maksavat tulospalkkioita, ja niissä suuri osa myyjistä on osa-aikaisia. Työnantajanani olevan yrityksen tämän hetkinen myynti verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan arvioni mukaan on, kaikki toimialat Maksaako työnantajasi tulospalkkioita? Kyllä 10 % 50 % 30 % 70 % 90 % 10 % % 40 % 20 % 60 % 80 % kokoaikainen osa-aikainen kaikki Ei Oletko saanut yrityksessänne maksettavia tulospalkkioita viimeisen 12 kuukauden aikana? Kyllä 10 % 50 % 30 % 70 % 90 % 10 % % 40 % 20 % 60 % 80 % kokoaikainen osa-aikainen kaikki Ei Korkeat tulospalkkiot ovat harvinaisia Kyselyn perusteella viimeisen 12 kuukauden aikana maksetut palkkiot kokoaikaisilla myyjillä olivat keskimäärin 501–700 euroa ja osa-aikaisilla 401–500 euroa. Korkeisiin, yli 2 000 euron palkkioihin vuodessa ylsi viisi prosenttia vastanneista. Korkeimmissa, yli 1 500 euron tulospalkkioluokissa korostui kokoaikaisten myyjien osuus. PAMin marraskuussa 2023 toteutetun jäsenkyselyn mukaan myyjien keskipalkka on kuukaudessa 2 054 euroa. Yleisimpien 501–700 euron vuosittaisten tulospalkkioiden myötä myyjien tulot nousevat siis 30–50 eurolla kuukaudessa. Tulospalkkiot eivät korvaa palkkaa Kaupan alan tulospalkkiot ovat positiivinen asia ja PAM pitää hyvänä, että
20 PAM.FI 3/2024 myös myyjät ovat tulospalkkioiden piirissä. Muualla yksityisen palvelualan yrityksissä tulospalkkiojärjestelmiä on erittäin harvassa. Tulospalkkiot eivät kuitenkaan korvaa palkkaa tai poista työntekijöiden toimeentulo-ongelmia, korostaa PAMin puheenjohtaja ANNIKA RÖNNI-SÄLLINEN. – Tulospalkkiot ovat lähtökohtaisesti tervetullutta yrityskohtaista henkilöstöpolitiikkaa ja johtamista. Ne tuovat extraa työehtosopimuksessa sovittujen vähimmäisehtojen päälle. – Tulospalkkiot eivät kuitenkaan poista alan työntekijöiden toimeentulo-ongelmia. Tarvitaan lisää tunteja, lisää kokoaikatyötä, sekä parempia peruspalkkoja, Rönni-Sällinen summaa. Palkkioperusteissa isoja eroja PAMin toteuttaman kyselyn avoimissa vastauksissa tulivat esiin yritysten erilaiset palkkioperusteet. Osalle osa-aikaisista myyjistä tulospalkkiota maksettiin työsopimukseen merkittyjen tuntien mukaan, osalle puolestaan toteutuneiden tuntien mukaan. Osa vastaajista koki epäoikeudenmukaiseksi sen, että palkkion saaminen on kiinni työtehtävistä – kassalla tulospalkkioita saa, osaston vastaavana ei. Jos mysteerishoppajan kohdalla jää kanta-asiakaskortti kysymättä tai tervehtimättä, leikkautuu palkkio. Toisten kanssa samaa työtä tekevä vuokratyöntekijä voi myös jäädä vaille palkkiota. Toisaalta tulospalkkiota pidettiin tervetulleena lisänä palkan päälle. Palkkiojärjestelmä nähtiin myös motivoivana tekijänä. Annika Rönni-Sällinen korostaa, että tulospalkkausjärjestelmät tulisi rakentaa yhdessä henkilöstön kanssa. Näin varmistettaisiin, että kaikki työntekijät voivat omalla työllään vaikuttaa yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen ja saada siitä myös rahallista palkintoa. – Tämä olisi sitä parasta mahdollista paikallista sopimista, jossa molemmat voittavat. Kuinka paljon tulospalkkioita olet saanut viimeisen 12 kuukauden aikana? Kokoaikainen 151 -2 00 € 50 1-7 00 € 150 1-2 00 € 30 1-4 00 € 10 01 -15 00 € yli 30 00 € 5110 € 10 1-1 50 € 40 1-5 00 € 20 1-3 00 € 70 1-1 00 € 20 01 -3 00 € 050 € 20 % 12 % 4 % 16 % 8 % 0% 18 % 10 % 2 % 14 % 6 % Osa-aikainen Annika Rönni-Sällisen mukaan tulospalkkiot eivät poista kaupan alan työntekijöiden toimeentulo-ongelmia. Palkkiojärjestelmien epäreiluus suututtaa ”Olen ollut vakituisena kokoaikaisena vuodesta 2007 ja tuntuu kyllä todella epäreilulta, että osa-aikainen kassa saa palkkion, mutta minä osastovastaava en saa mitään.” ”Tulospalkkio on hyvä kannustin työntekijöille. Tuo lisää motivaatiota työhön, kun hyvin tehdystä työstä palkitaan rahallisena korvauksena.” ”Miinuksena tässä ovat vuokrafirmojen kautta työskentelevät. Olen täysin ulkona tulospalkasta, vaikka työpanokseni vastaa täysin talon normi työntekijää.” ”Mielestäni on hyvä, että palkitaan jos teet tulosta, mutta esimerkiksi minun työpaikassani tulospalkkiota saavat osastovastaavat ja myymäläpäälliköt. "Rivityöntekijät" eivät rahallisia palkkioita saa.” K U V A : E E V A A N U N D I