PAM 03/2021 - Lehtiluukku.fi

Xxxxxxxx PÄÄVIESTI TURVATONTA TYÖNTEKOA Asiakkaiden välinpitämättömyys pelottaa KOHTAAMISIA PUHELIMESSA Ammattiosaston soittokampanja tavoitti satoja jäseniä KOHTI KUNTAVAALEJA Liikennemyymälätyöntekijä Emma Merko haluaa nuorten äänen kuuluviin NRO 3/2021 • 26.5. • 22. VUOSIKERTA
Jos se on kullan kallis, se kannattaa vakuuttaa Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 Kotona sattuu ja tapahtuu. Onneksi siihen on helppoa varautua. Nyt saat PAMin jäsenenä verkkokaupasta 25 % alennuksen Turvan uudesta kotivakuutuksesta ensimmäiseksi vakuutuskaudeksi kampanjakoodilla PAM2021. Etu koskee Turvan uusia kotivakuutusasiakkaita ja tarjous on voimassa 31.8.2021 asti. Kampanja-alennuksen päätyttyäkään hinta ei päätä huimaa, sillä PAMin jäsenenä saat jatkuvan 10 % jäsenalennuksen. Katso lisää ja hyödynnä etusi turva.fi/pam Hei PAMin jäsen! Kotivakuutus verkosta nyt -25 %
MITÄ MIELTÄ TÄSSÄ KUUSSA? ARJEN sujuvuus riippuu paljon siitä, miten palveluja on saatavilla. Perheeseeni kuuluu 2ja 4-vuotiaat tytöt, koira ja aviomies. Lapsiperheen äitinä toivon esimerkiksi, että päiväkoteja ei yhdistettäisi liian isoiksi ja pidän tärkeänä sitä, että kuntien palvelut säilyisivät lähellä työntekijöitä. Ääntä käyttämällä voimme kaikki vaikuttaa tulevaisuuteemme. NUORTEN ääni on tärkeää saada kuuluviin. On huolestuttavaa, että omaan ikäluokkaani kuuluvat eivät ole olleet kovin kiinnostuneita kunnallisvaaleista. Jos moni ajattelee, että oma ääni ei ole tärkeä tai merkityksellinen, niin se voi olla monta ääntä joltakin hyvältä ehdokkaalta pois. Kaikkien ääntä tarvitaan, sillä yksikin ääni voi olla ratkaiseva! EHDOKKAAN valinta käy helposti esimerkiksi vaalikoneiden avulla. Tärkeää on pohtia sitä, mitkä asiat ovat itselle tärkeitä ja valita puolue sekä ehdokas sen mukaan. Oma isäni on ollut mukana kunnallispolitiikassa useamman kauden, joten ensikosketukseni kunnallisvaaleihin oli jo vuosia sitten, kun olin jakamassa vaalimainoksia hänen kanssaan. Nyt kun ehdokkaiden tapaaminen kasvokkain ei ole mahdollista, niin netti ja sosiaalinen media ovat parhaita työkaluja oman ehdokkaan etsimiseen. OLEN mukana PAMin nuorisotoiminnassa, mutta koronan vuoksi tapahtumat ovat olleet tauolla. Odotan kovasti, että pääsisin järjestämään tapahtumia ja suunnittelemaan toimintaa niin valtakunnallisesti kuin alueellisestikin. Ideoita on jo pää pullollaan! Jokainen ääni on tärkeä KUNNISSA PÄÄTETÄÄN MONISTA PALVELUALOJEN TYÖNTEKIJÖIDEN ARKEEN JA ELÄMÄÄN VAIKUTTAVISTA ASIOISTA. SIKSI SILLÄ ON ISO MERKITYS, KETKÄ KUNTIEN ASIOISTA PÄÄTTÄVÄT. MIKKELIN ABC PITKÄJÄRVEN LIIKENNEMYYMÄLÄTYÖNTEKIJÄ EMMA MERKO, 24, KANNUSTAA ERITYISESTI NUORIA VAALIUURNILLE. MINNA RAITAPURO / kuva PAULA MYÖHÄNEN 1 3 4 2 TUTUSTU pamilaisiin kuntavaaliehdokkaisiin s. 22-26.
Työttömyyskassan verkkosivut www.pam.fi/tyottomyyskassa Työttömyysturvaneuvonta ma–pe 10–14 puh. 020 690 211 TYÖTTÖMYYSKASSA TIEDOTTAA Ensimmäiseen ansiopäivärahahakemukseen tulee aina liittää kopio työsopimuksesta. Työsopimuksesta selviää sovittu työaika, joka vaikuttaa muun muassa ansiopäivärahan määrittelyyn. Jos hakijalla ei ole kirjallista työsopimusta, tulee yli kuukauden mittaisista työsuhteista toimittaa työnantajan todistus työsuhteen ehdoista. Lisäksi lomautettujen tulee muistaa liittää hakemukseen kopio lomautusilmoituksesta. Hakemus voidaan suuremmalla todennäköisyydellä käsitellä ilman lisäselvityspyyntöjä, kun se on täytetty huolellisesti ja sisältää tarvittavat liitteet. ANSIOPÄIVÄRAHAHAKEMUKSEN LIITTEISTÄ Kesälomakausi on pyörähtämässä käyntiin ja haluamme muistuttaa jäseniämme osa-aikatyöntekijöiden oikeudesta päivärahaan vuosiloman ajalta. MUISTATHAN , että osa-aikatyötä tekevillä voi olla oikeus soviteltuun päivärahaan myös vuosiloman aikana edellyttäen, että työnhaku on voimassa TE-toimistossa. Tämä koskee myös lomautettuja osa-aikatyöntekijöitä. Osa-aikatyösopimuksella työskentelevän lomaraha ja loma-ajan palkka otetaan sovittelussa huomioon maksupäivän mukaan. Loma-ajan palkan ja lomarahan maksupäivällä on merkitystä, sillä palkkatulo sovitellaan aina sillä hakujaksolla, jolle tulojen maksupäivä osuu. JOS HAKIJA PITÄÄ HAKUJAKSOLLA VUOSILOMAA , lomapäivät tulee täyttää hakemukselle. Kassalle tulisi aina toimittaa palkkalaskelma, jos palkka on sisältänyt lomapalkkaa. Jos kyseessä on myöhemmin pidettävän loman lomapalkka, kassa tarvitsee tiedon siitä, milloin loma on tarkoitus pitää. KOKOAIKATYÖSTÄ LOMAUTETUILLA ei ole oikeutta päivärahaan loma-ajalta, koska loma on ansaittu kokoaikatyöstä. Tämä koskee niin kokoaikatyöstä kokonaan lomautettuja kuin kokoaikatyösuhteesta lyhennetylle työviikolle tai työajalle lomautettuja. Osa-aikatyötä tekevä voi saada päivärahaa myös loma-ajalta
PAM.FI 3/2021 5 500 kertaa ”Mitä kuuluu?” MITÄ MIELTÄ TÄSSÄ KUUSSA, Emma Merko? RISKIALTISTA TYÖSKENTELYÄ NUORI JA VÄSYNYT IN ENGLISH ÄÄNESTÄ kuntavaaleissa KUKA VALVOO julkisia hankintoja? VAALIGALLERIA SOPIMINEN puhuttaa AMMATTIOSASTO puhelimessa KAIKILLE samat pelisäännöt LUOTTAMUSMIEHEN saappaissa PAMISSA TAPAHTUU PAM KOULUTTAA Kun luet tämän lehden tiedät, mitä paikallisella sopimisella oikein tarkoitetaan. 3 6 12 15 16 18 22 30 33 34 36 38 41 Nuorten työuupumus on lisääntynyt. TÄSSÄ NUMEROSSA ”Yksilöllinen sopiminen saattaa eriarvoistaa.” Veera, 20, väsyi työpaikkansa epäoikeudenmukaiseen kohteluun. Oululaisen marava-alan ammattiosaston puhelinkampanja oli menestys. 33 12 36 34 Hanna-Leena Laihosen mukaan luottamusmieheltä vaaditaan rohkeutta, avoimuutta ja yhteistyökykyä. K A N N E N K U V A : P A U L A M Y Ö H Ä N E N
6 PAM.FI 3/2021 TUTUSTU Häirintään puuttuminen kaupan alalla -ohjeeseen pam.fi/ materiaalipankki
PAM.FI 3/2021 7 K un keskustelu koronarajoitusten exit-strategiasta käynnistyi hiljattain, NIINA TIKKALAHDEN ensimmäinen ajatus oli, että pian hän pääsisi viettämään 50-vuotisjuhlia. Hetken päästä hän kuitenkin havahtui siihen, että juhlat täytyisi siirtää myöhemmälle, sillä eihän pandemia vielä ollut ohi. Siitä hän on saanut muistutella asiakkaita myös työpaikallaan vähän väliä. ”Nyt on äärimmäisen tärkeää toimia turvallisen asioinnin ohjeiden mukaisesti kaupoissa, ettei parantunut koronatilanne pääse huononemaan. Maskeja näkyy arviolta 85-90 prosentilla asiakkaista, mutta viime viikkoina niiden käyttö on vähentynyt ja etenkin turvavälit tahtovat unohtua”, hän sanoo. Huoli turvallisuudesta Niina Tikkalahti työskentelee kassamyyjänä, ja hänen työhönsä sisältyy myös kahden tunnin mittaisia kiertäviä vuoroja itsepalvelukassalla. Erityisesti niillä asioitaessa asiakkailla olisi parannettavaa turvavälien noudattamisessa. Kun Tikkalahti on muistuttanut kohteliaasti turvavälistä, on asiakkaiden välille useimmiten syntynyt riittävästi rakoa. Turvavälistä huomauttamisesta on kuitenkin seurannut myös monta kertaa suoranaista huutoa. Tikkalahden mukaan tyypillisiä tilanteita ovat myös kiivaat asiakkaiden väliset sanaharkat, joita myyjät kohtaavat arjessaan vähän väliä. Niihin työntekijän voi olla vaikea puuttua. ”Meidänkin myymälässä on tullut vastaan monia tilanteita, joissa myyjä ei uskalla sanoa mitään asiakkaille. Sieltä voi tulla vastaan ihan mitä vain, jos asiakas alkaa menettää malttinsa. Tärkeintä on kuitenkin pitää omasta turvallisuudesta huolta”, hän sanoo. VAARALLISTA ASIOINTIA Vaikka suurin osa asiakkaista toimii ruokakaupoissa turvallisesti, asiakkaiden välinpitämättömyys, turhautuminen ja väsymys näkyvät myyjien arjessa. MINNA RAITAPURO / kuvat VESA-MATTI VÄÄRÄ Niina Tikkalahden mukaan monet myyjät alkavat olla henkisesti väsyneitä.
8 PAM.FI 3/2021 Turvallisuus edellä PAMin ja Kaupan liiton mukaan kuluttajat noudattavat pääsääntöisesti hyvin turvallisen asioinnin ohjeita. Uudeksi ilmiöksi ovat kuitenkin nousseet yksittäiset henkilöt, jotka jättävät tahallisesti koronasääntöjä noudattamatta, ja kuvaavat provokatiivisesti siitä huomauttamaan tulevaa myyjää tai vartijaa. Kaupan liitto on käsitellyt ilmiötä myös viranomaisten kanssa ja myös poliisi on siitä tietoinen. ”Ilmiö ei ole Suomessa näkynyt onneksi laajasti – vain yksittäisinä tapauksina. Useimmille asiakkaille turvallisen asioinnin ohjeet näyttäytyvät itsestään selvänä ja välttämättömänä asiana. Halutaan suojella itseä, muita asiakkaita ja kauppojen henkilökuntaa ja muutoinkin ottaa kanssaihmiset huomioon”, sanoo LAURI KULONEN Kaupan liitosta. Perusasiat haltuun ”Kun asiakkaina noudatamme kaupan ohjeita, osoitamme myös kaupan henkilökunnalle arvostavamme heidän tärkeää työtään”, Kulonen jatkaa. Vaikka lisääntyvä valo ja rokotusten lisääntyminen houkuttelisivat ottamaan jo rennosti, niin myös Niina Tikkalahden mielestä tärkeintä on malttaa pitää huolta työja asiointiympäristöjen turvallisuudesta. Niin asiakkaille kuin henkilökunnallekin pätevät samat tutut perusohjeet: käytä maskia aina kun mahdollista, pidä riittävää etäisyyttä muihin ja huolehdi käsihygieniasta. ”Pidetään kaikki yhdessä toisistamme huolta!” Tikkalahti kehottaa. ”Tärkeintä on huolehtia omasta turvallisuudesta.” Niina Tikkalahti sanoo, että monet myyjät pelkäävät asiakkaiden reaktioita, jos heille huomauttaa esimerkiksi turvaväleistä. Jaksaminen lujilla Tikkalahti on tehnyt koko 30-vuotisen työuransa Kupittaan Citymarketissa. Viimeiset 12 vuotta hän on toiminut myös työpaikkansa työsuojeluvaltuutettuna. ”Monet myyjät alkavat olla henkisesti aika loppu. Erityisen ahdistavia myyjille ovat tilanteet, joissa asiakas tulee liian lähelle tai riisuu maskin kassalla valittaen sen hankaluudesta. Me työntekijät joudumme pitämään maskia kuitenkin 5–8 tuntia päivässä”, hän muistuttaa. Korona-ajan lieveilmiönä Tikkalahti mainitsee myös öiset levottomuudet parkkihallissa, jonka johdosta se päätettiin sulkea yöksi. Lisäksi myymälän ovelle palkattiin viikonloppuiltoihin ylimääräinen vartija. Myötätuntoinen asiakaspalaute tai asiakkaiden kanssa heitetty huumori puolestaan pelastaa päivän. ”Onneksi on paljon asiakkaita, jotka käyttäytyvät hyvin ja ymmärtävät, kuinka haastavaa on pitää maskia koko päivän. He tsemppaavat meitä jaksamaan.”
PAM.FI 3/2021 9 "Huutamista, yskimistä ja tullaan liian lähelle" KYSYIMME HILJATTAIN PAMin Instagram-tilillä palvelualojen työntekijöiden kokemuksia asiakkaiden välipitämättömästä käyttäytymisestä korona-aikana. Näin työntekijät vastasivat: ”YSKITÄÄN TAHALLAAN PÄIN KASSAN PLEKSEJÄ.” ”MASKITON ASIAKAS KYSEEN ALAISTI MASKIN KÄYTÖN JA PYYSI POISTAMAAN SEN ASIAKASPALVELUN TAKIA.” ”HUUDETAAN, KUN KÄSIDESI HAISEE.” “Maskien käyttö on viime aikoina vähentynyt”, Niina Tikkalahti sanoo. ”EI MITÄÄN TURVAVÄLEJÄ. JOS HARPPAA TAAKSEPÄIN, NIIN ASIAKAS TULEE ASKELEEN ETEENPÄIN.” ”ASIOIDAAN MASKITTA JA FLUNS SAISENA, JA SANOTAAN, ETTEI OLE KORONAA, KUN EI OLE KUUMETTA.” "SETELEITÄ RAHAPUSSISTA OTTAESSA NUOLESKELLAAN SORMIA.” ”KÄVELLÄÄN SUORAAN SISÄÄN ILMAN MASKIA, VAIKKA NIITÄ OLISI ILMAISEKSI TARJOLLA.” Jos kohtaat työssäsi tukalan tilanteen: • Pyri välttämään provosoitumista, vaikka joutuisit kohtaamaan jopa tahallista häiritsevää käyttäytymistä. • Mikäli tilanne on uhkaava, eikä se ratkea puhumalla, ilmoita asiasta viipymättä vartijalle tai poliisille. • Tilanteelle on myös tärkeää saada useamman henkilön huomio, jotta häiritsevästi tai uhkaavasti käyttäytyvä henkilö havaitsee tulleensa huomatuksi. • Mikäli joudut työssäsi uhkatilanteeseen, ilmoita siitä myös yrityksen ohjeiden mukaisesti työnantajalle, vaikka mitään ei olisi varsinaisesti sattunutkaan. • Jos työpaikaltasi puuttuu muistutus maskin käytöstä, voit hyödyntää Kaupan liiton Käytä maskia -myymäläaineistoa. TOIMI NÄIN ”TULLAAN PLEKSIEN OHI, VAIKKA YRITÄT YSTÄVÄLLISESTI OHJATA PITÄMÄÄN VÄLIMATKAA.” ”EI OSATA ITSE HEITTÄÄ KÄYTET TYJÄ MASKEJA ROSKIIN, VAAN JÄTETÄÄN RAVINTOLAN PÖYTÄÄN TARJOILIJAN SIIVOTTAVAKSI.”
10 PAM.FI 3/2021 TÄSSÄ JA NYT OLEN Joonas Holopainen, 21. ASUN Mellunmäessä, Itä-Helsingissä. LIITYIN PAMIIN 12.4.2021. TYÖSKENTELEN myyjänä HOK-Elannon Vallilan Alepassa. TYÖTEHTÄVIINI kuuluu asiakaspalvelu, tuotteiden hyllyttäminen, kuormien purku, paistopisteen hoito ja muut kaupan arkeen kuuluvat tehtävät. PARASTA TYÖSSÄNI ovat mukavat asiakkaat ja työkaverit. Olen saanut todella hyvän vastaanoton uudessa “Kun edellinen luottamusmies lähti uuteen työhön, paikka vapautui. Olen aina pitänyt lakipykälistä, neuvon ja neuvottelen mielelläni. Siksi luottamusmiestehtävä tuntui omalta ja lähdin mukaan vaaleihin avoimin mielin. Ajattelin, että saan tämän kautta myös uutta kokemusta, mikä on pitänyt paikkansa.” Luottamusmies Simone Klimpel-Koskela, Radisson Blu Plaza, Helsinki “Minua kysyttiin tehtävään. Tartuin mahdollisuuteen, sillä olin itsekin tarvinnut apua työehtosopimukseen liittyvissä asioissa. Ajattelin, että jos voin puolestani auttaa muita, niin mikäs sen parempaa.” Suomen IKEAn varaluottamusmies ja Vantaan tavaratalon työsuojeluvaltuutettu Marcus Krogell “Kun edellinen luottamusmies jäi eläkkeelle, tein aloitteen uuden edustajan valitsemiseksi. Kävin juttelemassa liittoon kuuluvien työntekijöiden kanssa ja kysyin, oliko tehtävään kiinnostusta. Olin aiemmin työskennellyt kesätyöntekijänä K-Raudassa ja tunsin jo entuudestaan aika monta työntekijää. Kun valinta osui minuun, tuntui hyvältä ryhtyä luottamusmieheksi.” Pääluottamusmies Daniel Lillqvist K-Rauta, Vaasa Miksi ryhdyit luottamusmieheksi? kysymme pamilaisilta luottareilta Tervetuloa PAMiin, Joonas! työssäni myyjänä. LIITYIN PAMIIN koska koen, että liiton jäsenyydestä on minulle hyötyä. Mielestäni erityisesti nuorten tulisi ottaa enemmän selvää ammattiliittoon kuulumisen tärkeydestä. VAPAA-AJALLANI liikun paljon. Olen soittanut kitaraa lapsesta asti ja musiikki on vahvasti läsnä arjessani. TULEVALTA KESÄLTÄ odotan kavereiden näkemistä, tulevia työpäiviä ja rentoutumista. K U V A : L II S A T A K A L A GALLUP UUSI PAMILAINEN KUUKAUDEN TILASTO Ansiopäivärahan saajien osuus jäsenistöstä 2017–2021 he lm iku u 16,1 % 15,9 % 18,2 % ke sä ku u hu ht iku u elo ku u lo ka ku u jo ul uk uu ta m m iku u to uk ok uu m aa lis ku u he in äk uu sy ys ku u m ar ra sk uu 10 % 11 % 19 % 13 % 21 % 23 % 15 % 9 % 9,1 % 9,3 % 10,0 % 13,5 % 19,4 % 22,0 % 18,2 % 15,5 % 13,8 % 13,9 % 14,7 % 15,6 % 2021 2020 2019 2018 2017 LÄHDE: PALVELUALOJEN TYÖTTÖMYYSKASSA
PAM.FI 3/2021 11 TÄSSÄ JA NYT 1,3 % oli kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio maaliskuussa 2021. Helmikuussa inflaatio oli 0,9 prosenttia. Lähde: Tilastokeskus Kesäduunareille infoa PALVELUALOJEN KUULUMISIA on viimeksi laajemmin selvitetty yli 10 vuotta sitten. Helmikuun alussa alkaneessa kaksivuotisessa tutkimushankkeessa on lähetetty kyselyt 40 000 PAMin jäsenelle. Hankkeella lisätään tutkittua tietoa siitä, miten palvelualoilla tapahtuneet muutokset ovat vaikuttaneet työhyvinvointiin, osaamiseen sekä työn tuloksellisuuteen. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa työkaluja työhyvinvoinnin ja osaamisen kehittämisen tueksi. Tutkimushanke kestää vuoden 2023 alkuun asti. KIINTEISTÖNVÄLITYSLIIKKEEN TYÖNTEKIJÄ irtisanottiin keväällä 2020. Välittömästi irtisanomisen jälkeen työnantaja palkkasi samoihin tehtäviin uuden työntekijän. Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus hyväksyi työntekijän korvausvaatimukset sellaisenaan, koska työnantaja jätti vastaamatta haastehakemukseen. PALKANSAAJAJÄRJESTÖJEN YHTEINEN ja maksuton Kesäduunari-info palvelee puhelimitse ja WhatsApp-sovelluksella toukokuusta elokuun loppuun saakka. Käytössä on myös sähköinen yhteydenottolomake Kesäduunari-infon sivuilla. Infosta voi kysyä neuvoa esimerkiksi palkkaan, työaikaan ja koeaikaan liittyen. Lisätietoja: kesäduunari.fi Mitä palvelualoille kuuluu? Työnantaja tuomittiin korvauksiin Kerromme tuoreimmat kuulumiset tutuista puheenaiheista K U V A : G E T T Y IM A G E S K U V A : IS T O C K MISSÄ MENNÄÄN? Avecran junapalveluhenkilökunnan palkat Lisät Iltatyölisä 1,10 €/t Yötyölisä 2,12 €/t Perehdyttäjälisä 9,33 € Luvanhaltijan edustajan lisä 0,40 €/t Varaston olosuhdelisä 0,04 €/t Matkaraha 0,86 €/t PR 0–2 v yli 2 v yli 5 v yli 10 v yli 15 v 1 1813 11,40 1881 11,83 1942 12,21 2017 12,69 2043 12,85 2 2091 11,71 2168 13,64 2243 14,11 2326 13,33 2352 14,79 3 2193 11,81 2274 14,30 2354 14,81 2443 13,52 2468 15,52 Taulukkopalkat 1.4.2021 Vakuuta itsesi Kalevan henki va kuutuksen kautta JÄSENETU PAMin jäsenenä saat henki vakuutuksen 52% alennuksella. Lisätiedot: pam.fi/jasenyys/ jasenedut.html Pääluottamusmiehelle työajan ulkopuolella suoritettavista tehtävistä maksettava korvaus 1.4.2021 alkaen on 210 €/kk. Junapalveluhenkilökunnan palkat nousivat 1.4.2021 alkaen. Sopimuskauden seuraavasta palkkaratkaisusta sovitaan erikseen 30.9.2021 mennessä.
12 PAM.FI 3/2021 Nyt Veeran katse on tulevaisuudessa. Hän odottaa pääsevänsä toiseen paikkaan töihin ja unelmoi opiskelupaikasta.
PAM.FI 3/2021 13 Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan nuorten aikuisten työkyky on heikentynyt ja yhä useammalla on työuupumuksen oireita. Yksi uupuneista on 20-vuotias Veera. ”H alusin pitää välivuoden lukion jälkeen ja sain myyjän töitä uusimaalaisesta kaupasta reilu vuosi sitten. Olin innoissani, kun työpaikka varmistui, sillä pääsin haluamaani asiakastyöhön. Liityin samoihin aikoihin PAMiin. Vuoden alussa kauppias vaihtui ja vähän sen jälkeen kaupan aukiolot laajenivat. Työpaikalla tapahtui parissa kuukaudessa huomattavia muutoksia, jotka heikensivät työssä viihtymistä merkittävästi. Työpaikallani tavaralastit puretaan tiiminä. Usein käy niin, että kaikki muut työt saadaan hoidettua, mutta maitokuorman purku venyy, koska se on yhden työntekijän vastuulla. Iltavuorolaisen on tarkoitus jatkaa, mutta työtä on aivan liikaa ja käsiä liian vähän. Olemme työkaverien kanssa ottaneet alimiehityksen sekä työn organisoinnin puheeksi kauppiaan kanssa, mutta tuntuu, ettei asiaan tartuta, eikä ymmärrystä löydy. Olen monesti jäänyt yksin tekemään tavaroiden purkua, jopa työajan jälkeen. Vuorosuunnittelu pitäisi tehdä toisin, koska nyt yksi työntekijä joutuu tekemään “YRITIN KERTOA VÄSYMYKSESTÄNI” MARIE SANDBERG-CHIBANI / kuva MILLA VON KONOW samaa työtä monta päivää peräkkäin. Monesti muiltakaan ei saa apua, koska heillä on omat kiireensä. Minun kaltaiselleni vähän normaalia lyhyemmälle ihmiselle maitoja jugurttilaatikoiden nostelu on erittäin hankalaa. Työvuoron jälkeen olen ihan loppu. MEITÄ ON yli 20 työntekijää esihenkilöt mukaan lukien. Moni työntekijä on närkästynyt, koska kauppias tulee yleensä töihin viimeisenä ja lähtee ensimmäisenä. Juhlapyhinä häntä ei töissä näy, mutta hän kyllä lähettelee viestejä kaikesta mitä pitäisi tehdä. Viime viikkojen aikana olemme uineet surkeissa asiakaspalautteissa, koska pääsiäisenä ei ollut maitoa eikä paljon muutakaan tuorekaapeissa. Tuntuu, että kiireen takia myyjät ovat todella väsyneitä, kiukkuisia ja turhautuneita. Työvuorojen lopussa osa myyjistä on lähtenyt itkien työpaikalta liian kovan kuormituksen takia. PARI KUUKAUTTA sitten nuori pariskunta tuli perjantai-iltana ostamaan alkoholia. Vain toisella heistä oli henkilöpaperit mukana, joten kieltäydyin myymästä ja kerroin heille säännöt. Toinen nuorista alkoi huutaa kurkku suorana samalla, kun toinen uhkasi lyödä. Yksi asiakas tuli jälkeenpäin sanomaan, että oli ollut valmis puuttumaan peliin, koska tilanne näytti uhkaavalta. Olisin soittanut vartijalle, mutta en uskaltanut liikkua kassalta. Ilmaisin huoleni tilanteesta myöhemmin kauppiaalle, jonka jälkeen vartija liikkuikin hetkellisesti useammin myymälässä. Kauppias kehotti pyytämään jonkun kaveriksi viereen, jos olen yksin kassalla. Tuntuu hassulta, että on minun tehtäväni huolehtia, että voin työskennellä turvallisesti. Meitä nuoria tyttöjä on töissä aika “Olen työskennellyt kaikki juhlapyhät.”
14 PAM.FI 3/2021 Liiallinen työkuormitus ja kiire sekä huono vuorosuunnittelu ajoivat Veeran sairauslomalle. TUTKIJA KERTOO TUTKIJA KERTOO “TYÖTERVEYSLAITOKSEN Miten Suomi voi -tutkimuksen mukaan nuorten hyvinvointi on heikentynyt monilla indikaattoreilla mitattuna. Nuoret raportoivat esimerkiksi kokevansa vanhempia työntekijöitä enemmän epäreilua kohtelua omassa työssään. Suuri osa (40 %) tutkimukseen vastanneista nuorista kertoi myös, että ei ole oppinut uusia työtapoja. Tuloksista käy ilmi, että nuorten työkyky on laskenut ja työuupumusoireet ovat lisääntyneet koronapandemian pitkittyessä. Ratkaisukeinoja pohdittaessa olisi tärkeä huomioida asioita, jotka ovat tärkeitä työuran alussa oleville. Nuorten kohdalla korostuu esimerkiksi palautteen saaminen työssä, jotta työntekijä saa tukea, ymmärrystä ja ohjeistusta siihen, että hän tekee oikeita asioita”. JANNE KALTIAINEN TTL:N ERIKOISTUTKIJA TOIMI NÄIN TYÖNANTAJALLA ON työnjohto-oikeuden perusteella oikeus laatia työvuorot ja siten määrätä työn teon ajankohdista. Työvuoroluetteloa laadittaessa työntekijää on kuultava ja hänellä on mahdollisuus kertoa vuoroista mielipiteensä. Lisäksi työsuhteessa työntekijöitä tulee kohdella tasapuolisesti. Tämä koskee työvuoroja, vapaapäivien sijoittelua jne. Nämä oikeudet koskevat sellaisenaan myös esihenkilöitä. Luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu voi auttaa sinua työkuormituksen selvittämisessä. Mikäli työpaikallasi ei ole luottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua, käänny PAMin aluetoimiston puoleen. monta, eikä meillä ole turvanamme vartijaa. En ole tuntenut oloani täysin turvalliseksi tuon tapauksen jälkeen, enkä ole mielelläni yksin kassalla. TYÖVUOROSUUNNITTELU ONTUU pahasti. Vapaapäivät osuvat usein työpäivien väliin, ja koen, että yhdessä päivässä ei palaudu kunnolla. Näistä “yksi vapaa ja yksi töissä” -vuoroista olen keskustellut pääluottamusmiehen kanssa ja esitin toiveen, että työvuorot pitäisi asettaa järkevämmin. Myös reilumpi työvuorojen jako olisi paikallaan. Molemmilla esihenkilöilläni on pääsääntöisesti vapaata viikonloppuisin ja pyhinä, ja he tekevät pelkästään aamuvuoroja. Koen sen epäreiluna, koska itse teen säännöllisesti viikonlopputöitä. Tähän asti olen myös työskennellyt kaikki juhlapyhät. Sekin varmasti vaikuttaa, että olen nuorin työntekijä ja perheetön, ja työskentelen harjoittelupalkalla, jolloin kuulun halvimpiin työntekijöihin. Sosiaaliset kontaktit ovat minimissä juuri työni takia, vaikka toki myös korona on vaikuttanut asiaan. Työstressin vuoksi minulla ei ole edes voimia tavata kavereita. Tätä on jatkunut nyt monta kuukautta. OLI PAKKO hakeutua sairauslomalle. Yritin kertoa kauppiaalle ennen sairauslomalle lähtöä, että alan olla liian väsynyt ja tarvitsen tukea. En kuitenkaan saanut kaipaamaani apua enkä ymmärrystä tilanteeseeni. On helppo sanoa, että ”kun sä olet nuori, niin kyllä sä jaksat”. Mutta totuus on, että nuoruudestani huolimatta en välttämättä jaksa mitä vain. Lääkäri oli sitä mieltä, että pari viikkoa on hyvä alku ja katsotaan sen jälkeen, mikä on vointini. Sain työterveyshuollosta hyvän vastaanoton. Sairausloma paransi vointiani hieman, mutta tilanne ei voi mielestäni jatkua näin. Otin yhteyttä työpaikan pääluottamusmieheen, ja hän järjesti meille tapaamisen, jossa myös työsuojeluvaltuutettu oli mukana. He vievät asiaani eteenpäin. Toivon, että pääsisin toiseen paikkaan töihin. Odotan sieltä vastausta. Suunnitelmissani on myös hankkia opiskelupaikka syksyksi.”
PAM.FI 3/2021 15 IN ENGLISH THE GLOOMY COVID NUMBERS and the restrictions on consumer services at the start of the year made the situation even worse for employees in the hospitality sector, according to PAM’s economic survey. But as vaccine coverage increases and the Covid epidemic retreats, there is growing confidence in all PAM sectors about the year ahead for employer companies. The responses by hospitality sector employees show how dispirited the situation was in the sector during the restrictions in the spring. 50.0 per cent of respondents in the sector had been laid off during the month preceding the survey and 62.6 per cent report their finances have deteriorated over the last 3 months. “For many, working hours have been low in recent months and, with lay-offs continuing from one month to the next, earnings-related unemployment benefits aren’t enough to support their incomes”, says PAM’s economist OLLI TOIVANEN. A HISTORICALLY high proportion – 33.3 per cent of the respondents in the sector – think that finding a new job would take over a year or they wouldn’t find one at all. “The labour market in the hospitality sector has been extremely active in recent years and there have even been staff shortages. But it’s still unclear whether many companies will survive and recruitment has been on hold for a long time”, Toivanen adds. RESPONDENTS HAVE HIGH EXPECTATIONS of the year ahead for employer companies. The largest proportion of all respondents to the survey during the epidemic – 36.8 per cent – believe employers’ financial situation will improve over the year ahead. This is not just down to an optimistic assessment of the economy. “Many service sectors hit rock bottom over the winter. When there is good news about the epidemic, it’s easy to be optimistic that in a year’s time things can’t be any worse.” PAM publishes its economic survey every quarter: www.pam.fi/en. Hospitality sector emerging from setbacks P H O T O : P A M PAM survey: The fading of the pandemic will boost confidence in the coming year in the service industry. PAM's career service offers coaching Free helpline for summer workers PAM'S EMPLOYMENT and career service has been renewed. The service is intended for members who are at risk of unemployment, unemployed or laid off, planning to change jobs or considering moving to a new career. Personal coaching is free for members. A career service coach helps with reflection and practical action toward new goals. Support is available, for example, for job searching or study opportunities. You can also use it in order to improve your CV and job application or find job ads. In addition, job interview coaching using a simulator is also included in the service. Coaching is available in English, Finnish, Swedish and Russian. Brush up you career here: www.pam.fi/en/wiki/employment-and-careersservices.html THE SUMMER JOB HELPLINE provides free advice in three languages by phone and via WhatsApp from May to August. Via the info, you can ask for advice on, for example, salary, working hours and about terms of probation. You can get advice by phone Monday to Friday 9 a.m. to 3 p.m. on 0800 179 279 or via WhatsApp on number 040 747 1571. The website www.kesaduunari.fi/english contains important information on working life for summer workers like the summer job checklist and answers to frequently asked questions. On the website you can also send questions through an online enquiry form. All questions are treated confidentially. What is new in the service industry? P H O T O : G E T T Y IM A G E S P H O T O : G E T T Y IM A G E S NEWS
V iime kuntavaaleissa noin 60 prosenttia kaikista äänioikeutetuista käytti oikeuttaan vaikuttaa. Vaaleista tehdyssä tutkimuksessa kävi ilmi, että erityisesti koulutustasolla ja äänestämisellä on yhteys. Mitä korkeampi koulutus, sitä todennäköisemmin äänestää. Ikä ei ole lainkaan niin määräävä tekijä äänestysaktiivisuudessa kuin mitä yleisesti ajatellaan. Esimerkiksi 25–34-vuotiaista korkeakoulututkinnon suorittaneista äänesti 72 prosenttia, mutta saman ikäisistä keskiasteen koulutuksen suorittaneista 38 prosenttia. PAMin jäsenistä valtaosalla on keskiasteen koulutus. PAMIN KUNTAVAALITEEMOISSA todetaan, että erityisesti pienituloisille kuntapalveluilla on suuri merkitys. Ne vaikuttavat siihen, miten vaikkapa päivähoidon ja liikenteen puolesta työssäkäynti sujuu 24/7-yhteiskunnassa. Tutkimuksen tehneen vaalitutkija SAMI BORGIN mukaan äänestämättä jättämisen syy ei näyttänyt olevan niinkään se, etteikö kuntapalveluista olisi löytynyt asioita, joihin haluaa vaikuttaa. Sen sijaan äänestäminen näytti helposti vain jäävän, jos siihen ei ole sosiaalista painetta. VOI PITÄÄ selvänä, että päättäjien näkökulmiin vaikuttaa paitsi heidän puolueensa, myös se, millaista elämää he itse tuntevat. Kaupunginvaltuusto ei vastaa kuntalaisia pienoiskoossa, mutta äänestäviä kuntalaisia se kuvastaa sitäkin paremmin. PAMin jäsenet tuntevat pamilaisten arjen. Heihin ja PAMin kuntavaaliteemoihin voi tutustua osoitteessa pam.fi/kuntavaalit Kuntapalvelut helpottavat elämää KAIKKI SAAVAT ÄÄNESTÄÄ KUNTAVAALEISSA. MONELTA SE JÄÄ KUITENKIN TEKEMÄTTÄ, VAIKKA OMAN EHDOKKAAN ÄÄNESTÄMINEN TARJOAISI KEINON VAIKUTTAA KUNNAN PALVELUIHIN. KUNTAVAALIT “Pienituloisille kuntapalveluilla on suuri merkitys.” Tiesitkö? Sosiaalija terveystoiminta 5 944 €/asukas Esim. Erikoissairaanhoito 1 318 €/asukas Perusterveydenhuolto 627 €/asukas Ikääntyneiden palvelut 472 €/asukas Vammaisten palvelut 361€/asukas Lastensuojelu ja perhepalvelut 267 €/asukas Kotihoito 200 €/asukas Työllistämistä tukeva toiminta 91 €/asukas Muut 156 €/asukas Varhaiskasvatus 7 948 €/ 0-6-vuotias Opetusja kulttuuritoiminta 2 070 €/asukas Esim. Perusopetus 951 €/asukas Kulttuuritoiminta 137 €/asukas Lukiokoulutus 120 €/asukas Liikunta ja ulkoilu 113 €/asukas Muu opetustoiminta 108 €/asukas Esiopetus 67 €/asukas Kirjastotoiminta 60 €/asukas Nuorisotoiminta 34 €/asukas Muu toiminta Esim. Liikenneväylät 156 €/asukas Paloja pelastustoiminta 80 €/asukas Keskimäärin 1000 l vesijohtovettä 5 € / asukas Valtuusto Kunnanvaltuustoissa valtuutetut päättävät kunnan toiminnasta. Mistä rahaa tulee (esim. verot ja maksut) ja mihin sitä menee (esim. palvelut, ympäristö). ikä äänestäjät, prosenttia ei äänestäjät, prosenttia Äänestäjä vaikuttaa Äänestämällä voi vaikuttaa ja kaikki voivat äänestää. Tätä mahdollisuutta käyttävät aktiivisimmin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet kaikissa ikäryhmissä. Äänestysaktiivisuus ikäryhmittäin ja esimerkkikoulutusasteilla edellisissä vuoden 2017 kuntavaaleissa. Keskiasteen koulutus Kaikki koulutusasteet Ylempi korkeakoulututkinto Kuntien tulot ja menot Kuntien ja kuntayhtymien tulot ja menot vuonna 2019, miljardia euroa. Koulutus 10 20 30 40 50 pelkkä perusaste, prosenttia 27,0 9,0 10 20 30 40 50 korkeakoulututkinto, prosenttia 31,0 40,0 10,5 20,0 Yrittäjien osuus 10 20 30 40 50 prosenttia Asuminen 10 20 30 40 50 prosenttia, yksinasuva 25,0 12,0 Lapsiperheen vanhempi 10 20 30 40 50 prosenttia 23,0 42,0 20 40 60 48,9 51,8 ikä, miehet Keski-ikä ikä, naiset 20 40 60 51,5 47,7 Rahat* 10 20 35 euroa, tuhatta 20 5000 30 300 Kuntalaiset Vaaleissa jokainen kuntalainen voi vaikuttaa äänestämällä siihen, millaisia päättäjiä on kunnanvaltuustossa. Äänestävä vaikuttaa, jos ei äänestä, ei vaikuta. Kunta Kunnan toiminta vaikuttaa paljon kuntalaisten elämään. Hyvässä kunnassa pienipalkkaisellakin on mahdollisuus palveluihin, joiden myötä hän voi käydä töissä, asua ja harrastaa. Kuntalaiset Kuntapäättäjät ja kuntalaiset poikkeavat toisistaan. Valtuutetut Tulot yhteensä 47,5 miljardia euroa Muut tulot 2,2 Lainanottoa 4,5 Valtionosuudet 8,6 Toimintatulot 9,3 Verotulot 22,9 Meno toiminnoittain 47,5 miljardia euroa Rahoitus ym. 2,4 Muut palvelut 7,9 Opetus ja kult. 14,4 Sosiaalija terv. 22,5 Kunnanvaltuutettuja oli vuonna 2017 8 999 Kunnanvaltuutettuja on vuonna 2021 8 859 *Rahatulojen mediaani 2015 25–34 35–44 45–54 55–64 65–74 75– kaikki 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 70 60 50 40 30 20 10 35 37 43 38 72 57 62 65 63 28 45 51 22 40 45 18 33 35 14 25 26 10 40 41,1 34 16 55 49 78 60 55 82 67 65 86 75 74 90 60 58,9 66 84 18–24 Grafiikka: Iines Vikiö Lähteet: Tilastokeskus: Kunnallisvaalit 2017, ehdokkaiden ja valittujen tausta-analyysi kuntavaaleissa; Kuntien talous KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiö: Borg,S.(2017) Kuntavaalitutkimus 2017. Kuntaliitto: Kuntien palvelutuotannon nettokustannuksia 2019.Suomen ympäristökeskus Tiesitkö? Sosiaalija terveystoiminta 5 944 €/asukas Esim. Erikoissairaanhoito 1 318 €/asukas Perusterveydenhuolto 627 €/asukas Ikääntyneiden palvelut 472 €/asukas Vammaisten palvelut 361€/asukas Lastensuojelu ja perhepalvelut 267 €/asukas Kotihoito 200 €/asukas Työllistämistä tukeva toiminta 91 €/asukas Muut 156 €/asukas Varhaiskasvatus 7 948 €/ 0-6-vuotias Opetusja kulttuuritoiminta 2 070 €/asukas Esim. Perusopetus 951 €/asukas Kulttuuritoiminta 137 €/asukas Lukiokoulutus 120 €/asukas Liikunta ja ulkoilu 113 €/asukas Muu opetustoiminta 108 €/asukas Esiopetus 67 €/asukas Kirjastotoiminta 60 €/asukas Nuorisotoiminta 34 €/asukas Muu toiminta Esim. Liikenneväylät 156 €/asukas Paloja pelastustoiminta 80 €/asukas Keskimäärin 1000 l vesijohtovettä 5 € / asukas Valtuusto Kunnanvaltuustoissa valtuutetut päättävät kunnan toiminnasta. Mistä rahaa tulee (esim. verot ja maksut) ja mihin sitä menee (esim. palvelut, ympäristö). ikä äänestäjät, prosenttia ei äänestäjät, prosenttia Äänestäjä vaikuttaa Äänestämällä voi vaikuttaa ja kaikki voivat äänestää. Tätä mahdollisuutta käyttävät aktiivisimmin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet kaikissa ikäryhmissä. Äänestysaktiivisuus ikäryhmittäin ja esimerkkikoulutusasteilla edellisissä vuoden 2017 kuntavaaleissa. Keskiasteen koulutus Kaikki koulutusasteet Ylempi korkeakoulututkinto Kuntien tulot ja menot Kuntien ja kuntayhtymien tulot ja menot vuonna 2019, miljardia euroa. Koulutus 10 20 30 40 50 pelkkä perusaste, prosenttia 27,0 9,0 10 20 30 40 50 korkeakoulututkinto, prosenttia 31,0 40,0 10,5 20,0 Yrittäjien osuus 10 20 30 40 50 prosenttia Asuminen 10 20 30 40 50 prosenttia, yksinasuva 25,0 12,0 Lapsiperheen vanhempi 10 20 30 40 50 prosenttia 23,0 42,0 20 40 60 48,9 51,8 ikä, miehet Keski-ikä ikä, naiset 20 40 60 51,5 47,7 Rahat* 10 20 35 euroa, tuhatta 20 5000 30 300 Kuntalaiset Vaaleissa jokainen kuntalainen voi vaikuttaa äänestämällä siihen, millaisia päättäjiä on kunnanvaltuustossa. Äänestävä vaikuttaa, jos ei äänestä, ei vaikuta. Kunta Kunnan toiminta vaikuttaa paljon kuntalaisten elämään. Hyvässä kunnassa pienipalkkaisellakin on mahdollisuus palveluihin, joiden myötä hän voi käydä töissä, asua ja harrastaa. Kuntalaiset Kuntapäättäjät ja kuntalaiset poikkeavat toisistaan. Valtuutetut Tulot yhteensä 47,5 miljardia euroa Muut tulot 2,2 Lainanottoa 4,5 Valtionosuudet 8,6 Toimintatulot 9,3 Verotulot 22,9 Meno toiminnoittain 47,5 miljardia euroa Rahoitus ym. 2,4 Muut palvelut 7,9 Opetus ja kult. 14,4 Sosiaalija terv. 22,5 Kunnanvaltuutettuja oli vuonna 2017 8 999 Kunnanvaltuutettuja on vuonna 2021 8 859 *Rahatulojen mediaani 2015 25–34 35–44 45–54 55–64 65–74 75– kaikki 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 70 60 50 40 30 20 10 35 37 43 38 72 57 62 65 63 28 45 51 22 40 45 18 33 35 14 25 26 10 40 41,1 34 16 55 49 78 60 55 82 67 65 86 75 74 90 60 58,9 66 84 18–24 Grafiikka: Iines Vikiö Lähteet: Tilastokeskus: Kunnallisvaalit 2017, ehdokkaiden ja valittujen tausta-analyysi kuntavaaleissa; Kuntien talous KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiö: Borg,S.(2017) Kuntavaalitutkimus 2017. Kuntaliitto: Kuntien palvelutuotannon nettokustannuksia 2019.Suomen ympäristökeskus 16 PAM.FI 3/2021 AULI KIVENMAA / grafiikka IINES VIKIÖ
PAM.FI 3/2021 17 Tiesitkö? Sosiaalija terveystoiminta 5 944 €/asukas Esim. Erikoissairaanhoito 1 318 €/asukas Perusterveydenhuolto 627 €/asukas Ikääntyneiden palvelut 472 €/asukas Vammaisten palvelut 361€/asukas Lastensuojelu ja perhepalvelut 267 €/asukas Kotihoito 200 €/asukas Työllistämistä tukeva toiminta 91 €/asukas Muut 156 €/asukas Varhaiskasvatus 7 948 €/ 0-6-vuotias Opetusja kulttuuritoiminta 2 070 €/asukas Esim. Perusopetus 951 €/asukas Kulttuuritoiminta 137 €/asukas Lukiokoulutus 120 €/asukas Liikunta ja ulkoilu 113 €/asukas Muu opetustoiminta 108 €/asukas Esiopetus 67 €/asukas Kirjastotoiminta 60 €/asukas Nuorisotoiminta 34 €/asukas Muu toiminta Esim. Liikenneväylät 156 €/asukas Paloja pelastustoiminta 80 €/asukas Keskimäärin 1000 l vesijohtovettä 5 € / asukas Valtuusto Kunnanvaltuustoissa valtuutetut päättävät kunnan toiminnasta. Mistä rahaa tulee (esim. verot ja maksut) ja mihin sitä menee (esim. palvelut, ympäristö). ikä äänestäjät, prosenttia ei äänestäjät, prosenttia Äänestäjä vaikuttaa Äänestämällä voi vaikuttaa ja kaikki voivat äänestää. Tätä mahdollisuutta käyttävät aktiivisimmin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet kaikissa ikäryhmissä. Äänestysaktiivisuus ikäryhmittäin ja esimerkkikoulutusasteilla edellisissä vuoden 2017 kuntavaaleissa. Keskiasteen koulutus Kaikki koulutusasteet Ylempi korkeakoulututkinto Kuntien tulot ja menot Kuntien ja kuntayhtymien tulot ja menot vuonna 2019, miljardia euroa. Koulutus 10 20 30 40 50 pelkkä perusaste, prosenttia 27,0 9,0 10 20 30 40 50 korkeakoulututkinto, prosenttia 31,0 40,0 10,5 20,0 Yrittäjien osuus 10 20 30 40 50 prosenttia Asuminen 10 20 30 40 50 prosenttia, yksinasuva 25,0 12,0 Lapsiperheen vanhempi 10 20 30 40 50 prosenttia 23,0 42,0 20 40 60 48,9 51,8 ikä, miehet Keski-ikä ikä, naiset 20 40 60 51,5 47,7 Rahat* 10 20 35 euroa, tuhatta 20 5000 30 300 Kuntalaiset Vaaleissa jokainen kuntalainen voi vaikuttaa äänestämällä siihen, millaisia päättäjiä on kunnanvaltuustossa. Äänestävä vaikuttaa, jos ei äänestä, ei vaikuta. Kunta Kunnan toiminta vaikuttaa paljon kuntalaisten elämään. Hyvässä kunnassa pienipalkkaisellakin on mahdollisuus palveluihin, joiden myötä hän voi käydä töissä, asua ja harrastaa. Kuntalaiset Kuntapäättäjät ja kuntalaiset poikkeavat toisistaan. Valtuutetut Tulot yhteensä 47,5 miljardia euroa Muut tulot 2,2 Lainanottoa 4,5 Valtionosuudet 8,6 Toimintatulot 9,3 Verotulot 22,9 Meno toiminnoittain 47,5 miljardia euroa Rahoitus ym. 2,4 Muut palvelut 7,9 Opetus ja kult. 14,4 Sosiaalija terv. 22,5 Kunnanvaltuutettuja oli vuonna 2017 8 999 Kunnanvaltuutettuja on vuonna 2021 8 859 *Rahatulojen mediaani 2015 25–34 35–44 45–54 55–64 65–74 75– kaikki 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 70 60 50 40 30 20 10 35 37 43 38 72 57 62 65 63 28 45 51 22 40 45 18 33 35 14 25 26 10 40 41,1 34 16 55 49 78 60 55 82 67 65 86 75 74 90 60 58,9 66 84 18–24 Grafiikka: Iines Vikiö Lähteet: Tilastokeskus: Kunnallisvaalit 2017, ehdokkaiden ja valittujen tausta-analyysi kuntavaaleissa; Kuntien talous KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiö: Borg,S.(2017) Kuntavaalitutkimus 2017. Kuntaliitto: Kuntien palvelutuotannon nettokustannuksia 2019.Suomen ympäristökeskus Tiesitkö? Sosiaalija terveystoiminta 5 944 €/asukas Esim. Erikoissairaanhoito 1 318 €/asukas Perusterveydenhuolto 627 €/asukas Ikääntyneiden palvelut 472 €/asukas Vammaisten palvelut 361€/asukas Lastensuojelu ja perhepalvelut 267 €/asukas Kotihoito 200 €/asukas Työllistämistä tukeva toiminta 91 €/asukas Muut 156 €/asukas Varhaiskasvatus 7 948 €/ 0-6-vuotias Opetusja kulttuuritoiminta 2 070 €/asukas Esim. Perusopetus 951 €/asukas Kulttuuritoiminta 137 €/asukas Lukiokoulutus 120 €/asukas Liikunta ja ulkoilu 113 €/asukas Muu opetustoiminta 108 €/asukas Esiopetus 67 €/asukas Kirjastotoiminta 60 €/asukas Nuorisotoiminta 34 €/asukas Muu toiminta Esim. Liikenneväylät 156 €/asukas Paloja pelastustoiminta 80 €/asukas Keskimäärin 1000 l vesijohtovettä 5 € / asukas Valtuusto Kunnanvaltuustoissa valtuutetut päättävät kunnan toiminnasta. Mistä rahaa tulee (esim. verot ja maksut) ja mihin sitä menee (esim. palvelut, ympäristö). ikä äänestäjät, prosenttia ei äänestäjät, prosenttia Äänestäjä vaikuttaa Äänestämällä voi vaikuttaa ja kaikki voivat äänestää. Tätä mahdollisuutta käyttävät aktiivisimmin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet kaikissa ikäryhmissä. Äänestysaktiivisuus ikäryhmittäin ja esimerkkikoulutusasteilla edellisissä vuoden 2017 kuntavaaleissa. Keskiasteen koulutus Kaikki koulutusasteet Ylempi korkeakoulututkinto Kuntien tulot ja menot Kuntien ja kuntayhtymien tulot ja menot vuonna 2019, miljardia euroa. Koulutus 10 20 30 40 50 pelkkä perusaste, prosenttia 27,0 9,0 10 20 30 40 50 korkeakoulututkinto, prosenttia 31,0 40,0 10,5 20,0 Yrittäjien osuus 10 20 30 40 50 prosenttia Asuminen 10 20 30 40 50 prosenttia, yksinasuva 25,0 12,0 Lapsiperheen vanhempi 10 20 30 40 50 prosenttia 23,0 42,0 20 40 60 48,9 51,8 ikä, miehet Keski-ikä ikä, naiset 20 40 60 51,5 47,7 Rahat* 10 20 35 euroa, tuhatta 20 5000 30 300 Kuntalaiset Vaaleissa jokainen kuntalainen voi vaikuttaa äänestämällä siihen, millaisia päättäjiä on kunnanvaltuustossa. Äänestävä vaikuttaa, jos ei äänestä, ei vaikuta. Kunta Kunnan toiminta vaikuttaa paljon kuntalaisten elämään. Hyvässä kunnassa pienipalkkaisellakin on mahdollisuus palveluihin, joiden myötä hän voi käydä töissä, asua ja harrastaa. Kuntalaiset Kuntapäättäjät ja kuntalaiset poikkeavat toisistaan. Valtuutetut Tulot yhteensä 47,5 miljardia euroa Muut tulot 2,2 Lainanottoa 4,5 Valtionosuudet 8,6 Toimintatulot 9,3 Verotulot 22,9 Meno toiminnoittain 47,5 miljardia euroa Rahoitus ym. 2,4 Muut palvelut 7,9 Opetus ja kult. 14,4 Sosiaalija terv. 22,5 Kunnanvaltuutettuja oli vuonna 2017 8 999 Kunnanvaltuutettuja on vuonna 2021 8 859 *Rahatulojen mediaani 2015 25–34 35–44 45–54 55–64 65–74 75– kaikki 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 70 60 50 40 30 20 10 35 37 43 38 72 57 62 65 63 28 45 51 22 40 45 18 33 35 14 25 26 10 40 41,1 34 16 55 49 78 60 55 82 67 65 86 75 74 90 60 58,9 66 84 18–24 Grafiikka: Iines Vikiö Lähteet: Tilastokeskus: Kunnallisvaalit 2017, ehdokkaiden ja valittujen tausta-analyysi kuntavaaleissa; Kuntien talous KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiö: Borg,S.(2017) Kuntavaalitutkimus 2017. Kuntaliitto: Kuntien palvelutuotannon nettokustannuksia 2019.Suomen ympäristökeskus
18 PAM.FI 3/2021 KIRSI-MARIA HALONEN TEKI aikoinaan gradunsa julkisista hankinnoista, vaikka hänen silloisessa opinahjossaan Turun yliopiston oikeustieteellisessä ei vielä tuolloin opetettu aihepiiriä. VÄITTELI myöhemmin julkisista hankinnoista tohtoriksi ja opettaa nykyään hankintajuridiikkaa sekä Lapin että Turun yliopistossa.
PAM.FI 3/2021 19 NÄKEMYKSENI J ulkisuuteen on tullut hälyttäviä tapauksia, joissa kunnan tilaamasta siivoustyöstä paljastuu laajaa, ulkomaalaisten työntekijöiden työehtojen polkemista (Helsingin Sanomat 10.1.2020). Se, että verovarojen käytön taustalla on kielitaidottomien työntekijöiden eriasteista hyväksikäyttöä, on kestämätöntä. Miten kunnat voivat varmistaa, että niiden kouluja ja sairaaloja siivotaan asianmukaisesti? Kysymykseen vastaa Kirsi-Maria Halonen, joka on julkisten hankintojen dosentti Lapin yliopistossa. Hän on tutkinut ja työskennellyt julkisten hankintojen sääntelyn parissa 15 vuoden ajan ja tehnyt aiheesta väitöskirjan. ”Kuntien hankintayksiköt kyllä tuntevat lain ja noudattavat minimivaatimuksia, mutta eivät välttämättä pohdi, mitä vapaaehtoisia toimia ne voisivat tämän lisäksi tehdä”, Halonen sanoo. ”Jos tunnistetaan, että jollain toimialalla on riski väärinkäytöksille, tulisi niihin varautua sopimuksia kilpailutettaessa.” ”Lisää valvontaa ja sanktioita” Kunnat käyttävät taloudellista valtaa hankkiessaan siivouspalveluja yksityisiltä yrityksiltä. Dosentti Kirsi-Maria Halosen mukaan kunnat osaavat kilpailutuksista perusasiat, mutta eivät välttämättä vapaaehtoisia vaikuttamisen paikkoja. MARJA IKKALA / kuva SEPPO SIRKKA KILPAILUTETTUJEN SIIVOUSTÖIDEN valvonnalla on suuri merkitys. Halonen korostaa kunnan tahtotilaa ja tapaa viestiä. ”Kunta voi esimerkiksi tarjouspyynnössään korostaa, että kaikissa KUNTALIITTO KOMMENTOI SOSIAALINEN KESTÄVYYS on yhtenä teemana kansallisessa julkisten hankintojen strategiassa, jota valmisteltiin valtiovarainministeriön ja Kuntaliiton Hankinta-Suomi-ohjelmassa. Yhtenä toimenpiteenä ko. teemassa on laatia työkalu, joka auttaa hankintayksiköitä tunnistamaan ihmisoikeusriskejä hankintoja tehdessään. Siinä huomioidaan muun muassa keskeiset riskitoimialat. Toivon, että kunnat ottavat työkalun käyttöön sen valmistuttua. Julkisuudessa esiin tulleet tilanteet ovat epätoivottuja. Hankintayksiköiden kannattaa aktiivisesti hyödyntää hankintalain keinoja tarjoajien taustojen ja tarjoushintojen selvittämisessä sekä niiden ohella pohtia, minkälaisia selvityskeinoja ja sopimusehtoja voidaan käyttää myös hankintalain rinnalla. KATARIINA HUIKKO KUNTALIITON JOHTAVA LAKIMIES Helpotusta ihmisoikeusriskien tunnistamiseen ”Työsuojeluvalvonnan lisääminen on kannatettava ajatus.”
20 PAM.FI 3/2021 sen työkohteissa on noudatettava lain ja yleissitovan työehtosopimuksen vaatimuksia. Kunta voisi edellyttää sopimuskumppaneiltaan myös säännöllistä raportointia käytetyistä alihankkijoista ja työtä suorittaneista henkilöistä, ja heihin sovelletuista työehdoista. Tämän velvoitteen vahvistamiseksi sopimukseen voidaan liittää erilaisia sanktioita. Se osoittaisi, että työntekijöiden oikeudet otetaan kunnassa vakavasti”, Halonen sanoo ja jatkaa: “Jos siivousliike sitten rikkoo velvoitteita tai raportoidessa antaa väärää tietoa, se toimisi perusteena sopimuksen päättämiseen ja toimijan poissulkemiseen seuraavasta tarjouskilpailusta. Kun on tiedossa, että työn toteuttamista seurataan sopimuskauden aikana, se myös ennaltaehkäisee väärinkäytöksiä.” HANKINTAYKSIKÖLLÄ EI OLE Halosen mukaan yleistä työehtojen valvojan roolia, vaan sen valvonta kohdistuu yksittäiseen sopimukseen. Siksi hän korostaakin työsuojeluvalvonnan merkitystä. ”Työsuojeluvalvonnan lisääminen ja hallinnollisesta sanktiomaksusta säätäminen on kannatettava ajatus”, hän sanoo. Tilaajavastuulaki soveltuu esimerkiksi sellaiseen työhön, jota suoritetaan tilaajan tiloissa. Se edellyttää kuntien tarkastavan tulevien sopimuskumppaneidensa osalta muun muassa työehdot, joita sen työntekijöihin sovelletaan. Kun työtä tehdään aliurakointiketjussa, voi hankintayksikkö Halosen mukaan pyytää tietoja koko ketjusta, vaikka tilaajavastuulaki ei edellytä tätä kuin ensimmäisen sopimuskumppanin osalta. Lisäksi toimittajan on hankintalain mukaan ilmoitettava tilaajalle sellaisten alihankkijoiden tiedot (vähintään nimi, yhteystiedot ja lailliset edustajat), jotka työskentelevät tilaajan tiloissa. ”Ei voi jäädä pimentoon, kuka tuottaa siivouspalvelua kunnan koulussa. Yrityksen ja sen edustajien nimet on hankintalain mukaan ilmoitettava tilaajalle”, Halonen toteaa. KUN AY-LIIKE esittää hankintalain aukkojen tilkitsemistä, Halonen löytää lainsäädännöstä lisää keinoja, joita kunnat voisivat jo käyttää, jos tahtoa on. Ne voivat esimerkiksi sulkea väärin toimivat yritykset ulos kilpailutuksesta. Hankintayksikön on suljettava pois yritys, jonka tarjouksen poikkeuksellisen alhainen hinta johtuu lainsäädännön tai työehtosopimusten velvoitteiden laiminlyönnistä. Myös jos yrityksen johtohenkilöllä on lainvoimainen tuomio harmaan talouden rikoksesta, on toimija suljettava pois. Ihmetystä on herättänyt se, että yritys voi jatkaa tarjouskilpailussa käräjäoikeuden langettavasta tuomiosta huolimatta, jos tuomiosta on valitettu hovioikeuteen. HALONEN PATISTAA kuntia käyttämään tällöinkin harkintaa. ”Kun yrityksen ammattitoiminnassa on vakavia virheitä, kuten esimerkiksi työlainsäädännön tai yleissitovan työehtosopimuksen rikkomuksia, niin ilman lainvoimaista tuomiotakin kunta voi sulkea yrityksen pois tarjouskilpailusta”, Halonen sanoo. Ay-liike on vaatinut hankintalain tiukentamista muun muassa niin, että työehtosopimusten laiminlyönti olisi pakollinen poissulkuperuste. Eikä ihme. Onhan esimerkiksi siivoustyössä työvoimakulujen osuus valtaosa yrityksen kuluista, mikä houkuttaa kilpailemaan juuri työehdoista tinkimällä. KUNTAVAALEISSA VALITUILLA valtuutetuilla on sanansa sanottavana kunnan hankintalinjasta. Halonen sanoo, että valtuutetuilla on halutessaan paljon mahdollisuuksia vaikuttaa kunnan hankintoihin. Valtuustot ovat laatimassa kunnan hankintastrategiaa ja -ohjeita, joissa voidaan asettaa lainsäädäntöä tiukempiakin velvoitteita esimerkiksi kunnan siivousalan kilpailutuksiin. ”Luottamushenkilöt valtuustossa ja lautakunnissa ovat myös päättämässä suurista hankinnoista, mikä mahdollistaa suoran vaikuttamisen yksittäisiin hankintoihin”, Halonen sanoo. SAK KOMMENTOI Resursseja valvontaan OLEN SAMAA MIELTÄ kuin KIRSI-MARIA HALONEN : räikeimpiinkään alipalkkausrikkomuksiin ei päästä kiinni, koska valvontaan kohdennetut resurssit ovat pienet niin aluehallintoviranomaisella kuin pääurakoitsijallakin. Lisäksi nähdäkseni suuressa osassa kuntia ei ole oikein edes ajateltu, että myös hankintojen työehtojen täyttymisen valvonta kuuluisi niille. Ehkäpä kunnalliset hankkijat heräisivät asiaan, jos myös niiden sopimusten erityisehtoihin olisi pakollisena tietona lisättävä aina muun muassa työehdot. Tällä hetkellä velvollisuus koskee vain valtion hankintoja. Nämä muutokset olisi saatava hankintalakiin, kuten myös laatukriteerien vahvistaminen eli se, että kilpailutuksessa hinnan sijaan keskitytään myös palvelujen laatuun. PIA BJÖRKBACKA SAK:N KANSAINVÄLISTEN ASIOIDEN ASIANTUNTIJA ”Ay-liike on vaatinut hankintalain tiukentamista.”