Palvelualojen ammattiliiton jäsenlehti N ro 2/ 20 25 • 26 .3 . • 25 . vu os ike rta Hotellityö kehittää ihmis tuntemusta TES-neuvottelut Kaupanja hiihtokeskusalan uudet sopimukset Kuntaja aluevaalit Äänestä arkesi tärkeimmissä vaaleissa Elokuvateatterit Automaatio vähentää elokuva-alan työpaikkoja Yötyötä tekevä Sini Minkkinen kohtaa niin juhlakansan kuin aamun aikaiset lähtijät
PAM ko uluttaa PAM ed ut & p a lv e l ut PA M 2/ 20 25 2 Use your right to vote! Find the PAM candidates from this magazine. Katso kevään koulutustarjonta s. 51 Hyödynnä monipuoliset jäsenedut Lähde laivalle, kokeile Cityshopparia tai vakuuta perheesi edullisesti. In English 48 46 Ilmestymisaikataulut 2025 Seuraa meitä somessa! PAM on Palvelualojen ammattiliitonjäsenlehti. lehden nro 3/2025 4/2025 5/2025 aineistot 5.5. 18.8. 6.10. ilmestyy 28.5. 12.9. 31.10. Toimitus Päätoimittaja: Minttu Sallinen Toimitussihteeri: Minna Raitapuro Toimittajat Pauli Unkuri Hildur Boldt Anu Vallinkoski Minna Uusivirta Marjukka Kähönen Joonas Tuomivaara Ulkoasu Jenni Kiviniemi, Tuuli Lähteenmäki, Taru Schroderus (tekstit) Aste Helsinki Kansikuva: Eeva Anundi Julkaisija Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Osoite: Siltasaarenkatu 18A, 00530 Helsinki Kaupallisten ilmoitusten varaukset, palautteet ja juttuvinkit viestinta@pam.fi Painopaikka PunaMusta ISSN: 2489-5490 X @pamliitto Facebook @pamliitto Instagram @pamliitto LinkedIn @pamliitto
PA M 2/ 20 25 3 Apteekkiuudistus uhkaa pikkupaikkakuntia Lakot siivittivät kaupan alan sopimukseen Mitä mieltä tässä kuussa, Sarah Anoz-Kero? Pelkkää yövuoroa Elokuva-ala automatisoituu Ajankohtaista Talonmiehet veroansassa Kaupan alan lakot Kaupan alan uusi työehtosopimus Palkkataulukot Hiihtokeskusalan uusi työehtosopimus Käynnissä olevat TESneuvottelut Puheenvuoro, Annika Rönni-Sällinen Kysy Marjalta Ruokaturvattomuus Lakiklinikka Näin äänestät aluevaaleissa Kuntaja aluevaaliehdokkaat Töissä apteekissa Jäsenpalvelut ja -edut In English Koulutukset & tapahtumat 5 6 10 12 14 18 20 22 24 25 26 27 28 32 34 36 42 46 48 51 Tässä numerossa Verotus määrittää talonmiehen palkkakaton 27 26 2/2025 Olenko oikeutettu sairausajan palkkaan? Marja vastaa palstallaan, millä perustein tuntipalkkaisen tarjoilijan sairausajan palkka muodostuu ja kauanko sitä voi enintään saada. 14 42 18 ”Palkan korotukset eivät tule yhdellekään alalle itsestään” Annika Rönni-Sällinen
7,05 €/kk PAMin jäsenelle Hintaesimer kki vuonna 2025: 30-vuotias PAMin jäsen, korvaussumm a 100 000 €. Suomen edullisin* henkivakuut us *Henkivakuutusten hintavertailu verkossa 2024, Innolink Olemme valmiit tekemään rakkaiden ihmisten eteen paljon – ja kaikkemme. Arjen pieniä ja elämän suuria tekoja. Entä pysähdytkö koskaan miettimään, kuinka läheisesi pärjäävät, kun et enää ole täällä? Juuri nyt pysähdyit. Henkivakuutus on rakkaudenosoitus läheisillesi. Sen ei tarvitse olla kallis, vaan voit valita Turvassa-henkivakuutuksen, joka on erityisesti ammattiliiton jäsenelle edullinen. Sen myöntää LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö. Laske oma hintasi! turva.fi/henkivakuutus
PA M 2/ 20 25 5 Olen alunperin kotoisin Torniosta. Neljä vuotta sitten hain hiukan vitsillä töihin yhteen helsinkiläiseen ravintolaan. Yllätyksekseni sain työpaikan ja muutin Oulusta pääkaupunkiseudulle parissa viikossa. Työskentelen tällä hetkellä tarjoilijana Viikinkiravintola Haraldin Helsingin pisteessä. Tämä on neljäs ravintola-alan työpaikkani. Tykkään puhua pälpättää, ja tässä työssä siitä on etua. Viikinkiravintolassa saa olla rempseä ja jokainen voi palvella omalla tyylillään. Ei tarvitse olla liian varovainen. Meillä on mukava asiakaskunta. Lempparini on isot ryhmät, kuten vaikka polttariporukat. He ovat viettämässä hauskaa iltaa, on mukava tulla siihen, heittää vitsiä ja saada koko porukka nauramaan. Pari kertaa vuodessa saamme perehdytyksen uuteen ruokalistaan. Lisäksi on viinimaistelut ja -koulutukset. On kiva oppia lisää ruoista ja viineistä ja päästä kertomaan niistä asiakkaille. Liityin PAMin jäseneksi kuukausi sitten – viimein! Myös vanhempani ovat olleet aikoinaan ravintola-alalla ja he ovat ovat aina toitottaneet, miten tärkeää on kuulua liittoon. Päätökseni taustalla oli tilanne yhteiskunnassa. Haluan olla tukemassa parempaa työelämää ja tiedän myös, että ravintoloiden työoloissa voi olla haasteita. PAM on meidän puolella. K U V A : A N N A A U T IO ”On kiva oppia lisää ruoista ja viineistä” Mitä mieltä tässä kuussa Sarah Anoz-Kero ? Työskentelee tarjoilijana Viikinkiravintola Haraldissa Helsingissä. ? Perheeseen kuuluu aviomies ja rottweiler Inzo. ? Harrastaa pitkiä koiralenkkejä, salilla käymistä, lukemista, piirtämistä ja kesän tullen yrttien ja tomaattien kasvatusta. PA M 2/ 20 25 5
PA M 2/ 20 25 6 Sini Minkkisen mielestä on hyvä, että respassa on yön tunteina aina kaksi työn tekijää. Hankalissa tilanteissa kollega on henkisenä tukena. ”Siitä olen varma, että lapsi perheellisenä en tekisi yövuoroa.”
PA M 2/ 20 25 7 Flamingon vastaanotossa Vantaalla työskentelevä Sini Minkkinen tekee pelkkää yövuoroa. Hän on kehittänyt strategian vuorokausirytmin vaihdoksiin. Anu Vallinkoski Kuvat Eeva Anundi L auantaina kello 22.15 Vantaalla Flamingo-hotellin salista kantautuu aulaan humua parinsadan hengen juhlista. Musiikki ja aplodit raikuvat. Samaan aikaan yöportieeri Sini Minkkinen, 28, aloittelee työ vuoroaan hotellin vastaanotossa. – Lauantain ja sunnuntain väliset yöt ovat yleensä selvästi vilkkaampia kuin arkiyöt. Viikonloppuisin hotelli on aika täynnä, ja juhlakansaa on liikkeellä. Minkkinen tietää, mistä puhuu, sillä hän tekee pelkästään yövuoroa. Yötyöläisen ura urkeni sattumalta. Matkailu ja ravintolaalan opintojen jälkeen Minkkinen sai työpaikan hotellista, jossa hän teki vastaanotossa pääosin yövuoroa. – Huomasin pitäväni yötyöstä. Yöllä työ on monipuolisempaa kuin päivävuorossa. Asiakaspalvelun lisäksi saa tehdä paljon toimistohommia. Välillä pitää käydä viemässä huoneesiin lisä tyyny tai avata tukkeutunut viemäri. Joskus on huomautettava liian äänekkäistä huonebileistä. Flamingon vastaanotossa ei tarvitse työskennellä yksin. Tiskin takana on aina työkaveri. Kollegan seura luo turvan tuntua. Yöllä työn lomassa on myös aikaa vaihtaa ajatuksia ja puhua syvällisiä. Työkaverit käyvät väkisinkin tutuiksi. Syntyy ystävyyssuhteita. Tämän iltaisen työkaverinsa Kristina Jakosen kanssa Minkkinen viettää aikaa vapaallakin. Klo 2.00 Arkisin kahden aikaan asiakkaiden virta alkaa yleensä selvästi hiipua. Silloin tällöin myöhäisellä lennolla tullut asiakas kirjautuu sisään. Viikonloppuna aulassa on enemmän elämää, kun vieraat palaavat hotellille ravintoloista. – HelsinkiVantaan lentokentän läheisyys näkyy meidän asiakaskunnassamme. Aika paljon meillä on työmatkalaisia ja aasialaisia turistiryhmiä. Toisaalta kylpylä vetää viikonloppuisin ja loma aikaan myös perheitä, Minkkinen kuvailee. Yötyö hotellin respassa opettaa ihmistuntemusta Työpaikalla
PA M 2/ 20 25 8 Pikkutunneilla virkailijat ahertavat tiskin takana tietokoneiden ääressä. Edellinen päivä pitää sulkea, kassat laskea, tilitykset tehdä ja raportit tulostaa. Myös seuraavan päivän varaukset on tarkistettava ja katsottava, että kaikki on kunnossa. Joskus varauksissa voi olla erikoisiakin pyyntöjä. – Eräs asiakas toivoi, että huoneesta löytyvistä tavaroista tehtäisiin sängylle hymiö ennen hänen tuloaan. Kävin sellaisen askartelemassa teepusseista ja pyyhkeistä. Minkkisen mukaan parasta vastaanottovirkailijan työssä ovat mukavat asiakaskohtaamiset. Iloisuus tarttuu, kun hyväntuulinen matkailija rupattelee vaikkapa lomamatkastaan. Toisaalta yöaikaan moni asiakas on hiljainen ja kireän oloinen. Takana saattaa olla pitkä lento, joka on ollut myöhässä. Joskus alkoholillakin on osuutta asiaan. – Ihmiset saattavat sanoa ilkeästi. On tärkeää ymmärtää, että se ei johdu minusta, vaan asiakkaan väsymyksestä. Nuorempana vieraiden kiukku tuntui pahalta, mutta nyt osaan olla ottamatta sitä itseeni. Onnistumisen kokemuksia Minkkinen tuntee etenkin silloin, jos hän saa jonkin asiakkaan ongelman ratkaistua, ja vieras lähtee tilanteesta tyytyväisenä. Klo 04.00 Minkkinen laittaa varhaisaamiaista tarjolle aikaisille lähtijöille. On leipää, marjoja, jugurttia… Ensimmäiset vieraat alkavat kirjautua ulos ja suunnata kohti lentokenttää. Työvuoro on jo yli puolivälin, mutta Minkkistä ei väsytä. – Olen tottunut vuorokausirytmin vaihdoksiin. Olin juuri neljä päivää vapaalla, ja nyt olen neljä yötä töissä. Aloitin yövuoroon varautumisen jo eilen menemällä iltapäivällä viiden aikaan nukkumaan. Heräsin kolmelta yöllä ja valvoin aamukahdeksaan asti, kunnes menin taas nukkumaan ja nousin ylös vasta lähteäkseni töihin, Minkkinen selittää. Hän huomauttaa, että kaikilla yövuorolaisilla on omanlaisensa unistrategiat. Minkkinen harrastaa kuntosalilla käyntiä, tankotanssia ja ratsastusta. Lisäksi hän tekee henkilökohtaiMoni ajattelee, että yötyö on kuluttavaa. Sini Minkkinen vakuuttaa jaksavansa ainakin toistaiseksi hyvin yövuoroja. “Tämä on varmaan persoonakysymys. Kuusikymppinen kollegani jaksaa yhä tehdä pelkkää yövuoroa.” sen avustajan töitä 15 tuntia kuukaudessa. Menonsa hän saa joustavasti sovitettua työvuorojensa kanssa. Harrastukset hän ajoittaa yleensä vapaapäiville. Usein ulkopuoliset sanovat Minkkiselle tämän jaksavan yötöitä, koska on vielä nuori. Hän on itsekin miettinyt, että nykyinen työ tuskin on hänelle eläkevirka. – Siitä olen varma, että lapsiperheellisenä en tekisi yövuoroa. Jotkut siinäkin onnistuvat, mutta minusta se olisi liian hankalaa.
PA M 2/ 20 25 9 Vastaanottovirkailijat täyttävät asiakkaiden toiveita. Pyynnöstä Sini vie vieraille huoneeseen lisäpyyhkeitä tai -peittoja. Työmatkat Sini Minkkinen taittaa omalla autolla. Bussitkin kulkisivat, mutta matka Helsingistä Vantaalle on autolla nopeampi. Klo 7. 00 Yhdeksän tunnin työvuoro on päättymässä vartin päästä. Minkkinen kertoo aamuvuorolaisille, miten yö on mennyt ja mitä päivä saattaa tuoda tullessaan. Tiskillä asioi nyt aina vain enemmän uloskirjautuvia vieraita. Minkkinen kertoo saaneensa vastaanottovirkailijan työstä paljon. Se on kohentanut englannin taitoa, lisännyt rohkeutta puhua vierasta kieltä, vaikka ei taitaisikaan sitä täydellisesti. Tiskin takana oppii myös paljon ihmisistä ja erilaisista kulttuureista. Hankalat tilanteet ovat kasvattaneet itseluottamusta ja rohkeutta. – Osaan lukea ihmisiä nyt paremmin kuin ennen. Taidosta on hyötyä myös vapaa-ajalla. Flamingossa yövuorot ovat yhdeksäntuntisia. Yleensä neljää yövuoroa seuraa neljä vapaata, mutta joskus työt ja vapaat vuorottelevat myös viiden tai kahden päivän jaksoissa. Tiesitkö? Jos teet yötyötä (kello 23-6 välisenä aikana) ja liikkuminen työvuorojen alkaessa tai päättyessä on hankalaa julkisilla, työnantajasi on velvollinen järjestämään sinulle kuljetuksen. Tämä koskee tilanteita, joissa sopivaa julkista liikennettä ei ole saatavilla, etkä voi käyttää omaa autoa. Työnantaja voi periä kuljetuksesta julkisen liikenteen maksua vastaavan summan. Ennen kuljetusjärjestelyistä päättämistä työnantajan täytyy neuvotella asiasta henkilöstön kanssa. (Työaikalaki 872/2019, 8 a §)
Pääluottamusmies Jouni Kelarannan ja työsuojeluvaltuutettu Jan Dunderfeldtin mukaan Finnkinon elokuvateattereiden automatisointi ei ole aivan ongelmatonta. PA M 2/ 20 25 10 P arin viime vuoden aikana Finnkinon elokuvateattereissa on käynnistynyt useita muutoksia, joiden seurauksena työtä siirtyy pois alan työntekijöiltä ja asiakaspalvelu vähenee. Tähän vaikuttavat sekä automaatit, digitalisaatio Automaatit ja ulkoistaminen vähentämässä työtä elokuvateattereissa Lippuja ruoka-automaatit muokkaavat elokuva-alan työntekijöiden tehtäviä. Samalla elokuvasalin konehuoneen työt ovat osin siirtyneet ulkomailta etänä tehtäväksi. Minna Uusivirta Kuvat Anna Autio Elokuvateatterit että tekoäly, joita Finnkinon omistaja, Euroopan suurin elokuvateatteriketju Odeon Cinemas Group hyödyntää. Asiakkaalle näkyvimpiä muutoksia ovat elokuvateatterien auloihin tulleet niin sanotut palveluautomaatit, joista voi ostaa lippuja ja ruokaa. Esimerkiksi Itäkeskuksen Finnkinossa on lisäksi otettu käyttöön automaattiset portit, jotka päästävät kävijän sisään teatteriin. Näin asiakkaan ja henkilökunnan kohtaamiset harventuvat. – Siinä ei asiakaspalvelu toteudu alan näkökulmasta riittävästi, sanoo Finnkinon pääluottamusmies Jouni Kelaranta.
Elokuvia tehdään jo tekoälyn avulla, mutta leffateattereissa myös työskentelee tekoälyn seulomia ihmisiä. PA M 2/ 20 25 11 Kaikkea ei silti voida laskea koneiden varaan, vaan henkilökuntaa tarvitaan yhä. Vaikka lippu olisi hankittu netistä, sovelluksesta tai automaatista, henkilökunta setvii tarvittaessa virheostot. Myös esimerkiksi pyörätuolin ja rollaattorin käyttäjät tarvitsevat asiakaspalvelijaa, samoin 3D-lasien käyttö voi vaatia opastusta. Kun paikalla on entistä vähemmän työntekijöitä, syntyy ongelmia. Henkilökuntaa ei välttämättä riitä ohjaamaan kävijöitä oikeaan saliin, koska samaan aikaan heidän on oltava siivoamassa tai täyttämässä hyllyjä. Kun asiakkaat ostavat irtokarkkinsa itsepalveluna, saattaa myös kasvaa kiusaus punnita vain osa herkuista. Ikärajojen tarkastaminenkin vaatii henkilökuntaa, vaikka lippu olisi jo hankittuna automaatista. – Työnantaja on todennut, että ihmisiin pitää siinä luottaa. Vanhemmat asiakkaat ovat pahoillaan, kun kukaan ei neuvo, vaan koneet vain piippaavat, kertoo Finnkinon työsuojeluvaltuutettu Jan Dunderfelt. Konehuoneet hiljenemässä Osa muutoksista näkyy henkilökunnalle suoremmin, kuin asiakkaille. Elokuvateattereiden konehuoneissa työt ovat vähentyneet minimiin, kun teknikoiden tehtäviä on ulkoistettu. Aiemmin heidän työhönsä kuului muun muassa rakentaa playlistit eli soittolistat kunkin elokuvan yhteydessä pyöritettävistä trailereista ja mainoksista, mutta nyt tämä tehdään osin ulkomailta etänä, jolloin tekniset työt ovat vähentyneet, ja teknikot yritetään enenevissä määrin siirtää muihin asiakaspalvelutöihin. – Jos elokuvassa on ongelmia esimerkiksi volyymin tai mainosten kanssa, meidän on oltava yhteydessä tekniseen tukeen ulkomailla, Dunderfelt kertoo. Automatisoitumisen lisäksi alan työntekijöitä koskettaa tekoälyn kehitys. Elokuvia voidaan nykyisin tehdä tekoälyn avulla, mutta leffateattereissa myös työskentelee tekoälyn seulomia ihmisiä. Kelaranta kertoo, että valtaosa Finnkinon henkilökunnasta tekee työtä osa-aikaisesti ja suuri osa heistä on nykyisin palkattu vuokratyöfirman kautta. Ainakin aiemmin vuokrafirmoilla oli mahdollisuus tekoälyn avulla seuloa hakijoiden CV:t. Se karsii ja perkaa niin, että täytyy olla onnekas, ja täyttää järjestelmään syötetyt parametrit, jotta pääsee edes työhaastatteluun. ”Elokuvia voidaan tehdä tekoälyn avulla, mutta leffateattereissa myös työskentelee tekoälyn seulomia ihmisiä.” Huoltoakin on isossa yrityksessä keskitetty muualle. Kelaranta kertoo, että muun muassa jäähilejuomalaitteet ohjelmoidaan ja ajastetaan etänä Hollannista. Jos taas kassajärjestelmässä on ongelma virastoajan ulkopuolella, laitetaan esihenkilön kautta viestiä it-osastolle, josta saattaa tulla takaisin puhelu Ruotsista. Henkilöstöstä säästetään Automatisoinnin tahti on Kelarannan mukaan kiihtynyt tämän vuoden alkupuolella. Vielä toistaiseksi automaatit ovat epäkäytännöllisiä, eikä niiden käyttö luonnistu kaikilta asiakkailta, jolloin henkilökuntaa tarvitaan avuksi. – On kuitenkin selvää, että automaatit tulevat viemään töitä, ei väkeä oteta sinne seisoskelemaan, Dunderfelt toteaa. Kelaranta katsoo, että yrityksen kulujen pienentäminen vaikuttaa henkilöstötarpeeseen. Tämä näkyy nytkin muun muassa aukioloajoissa. Pienet teatterit ovat loma-aikoja lukuun ottamatta auki ainoastaan kello 16 alkaen, jolloin työntekijöitä tarvitaan vain muutama.
TES -kierr os 2 24 –2025 TES -kierr os 2 24 –2025 PAM neuvottelee edustamiensa alojen työehtosopimuksista 2024-2025. PA M 2/ 20 25 12 Pamilaiset naistenpäivän marssilla Helsingissä PAMin jäsenet osallistuivat naistenpäivän marssiin tasa-arvon ja kaikkien naisten, tyttöjen ja vähemmistöjen oikeuksien puolesta. Osallistujat vaativat päättäjiltä konkreettisia toimia ihmisoikeuksien suojelemiseksi ja tasa-arvon edistämiseksi. Naistenpäivän marssi järjestettiin Helsingissä kansainvälisenä naistenpäivänä 8.3.2025. Marssin järjestivät UN Women Suomi, Naisasialiitto unioni ja Naisjärjestöjen keskusliitto. Tutustu ja tienaa -harjoitteluohjelma kesälle 2025 PAM on sopinut työnantajaliittojen kanssa kahden viikon mittaisesta Tutustu ja tienaa -kesäharjoitteluohjelmasta kaupan, matkailu-, ravintolaja vapaa-ajan aloille sekä apteekkeihin. Tutustu ja tienaa -kesäharjoittelu on mahdollisuus 14–17-vuotiaille koululaisille saada ensikosketus työelämään. Harjoittelu kestää kaksi viikkoa, ja siitä maksetaan palkkaa 425 euroa (sisältää lomakorvauksen). Lue lisää: pam.fi/tutustu-ja-tienaa Töissä pääsiäisenä? Pääsiäispyhien työajat, työaikalisät ja lomamääräykset vaihtelevat eri sopimusaloilla. Kaikilla aloilla ne kuitenkin poikkeavat normaalista arjesta. Tarkista miten pääsiäinen vaikuttaa lomaan, työaikaan, lisiin ja palkkaan omalla alallasi Lisätiedot: pam.fi/paasiainen Kerromme tuoreimmat kuulumiset tutuista puheenaiheista. K U V A : SH U T T E R ST O C K Missä mennään? Ajankohtaista Asiakaspalveluja telemarkkinointialan työntekijät olivat lakossa kuudessa yrityksessä 6.-7.3. tes-neuvottelujen vauhdittamiseksi. Alan yrityksissä hoidetaan muun muassa asiakasyritysten ulkoistamaa asiakaspalvelua. – Asiakaspalveluja telemarkkinointialan ammattilaiset ovat ansainneet sen, että heidänkin tarpeensa omien työehtojensa kehittämiseen otetaan vakavasti. Alalla tehdään töitä, jotka vaativat koko ajan enemmän ja enemmän asiantuntijuutta, mutta tätä ei työnantajapuolella haluta nähdä, PAMin sopimusasiantuntija Markku Saikkonen kertoo. Lakon aikana työntekijöiden keskusteluissa korostui alan arvostus – tai pikemminkin arvostuksen puute. Jäsenet harmittelivat sitä, miten ihmisten ennakkoasenteet vaikuttavat ja ovat näkyneet jopa tiedotusvälineiden sivuilla. – Alalle naureskelu korostaa sitä, miten aliarvostettua työtä tämän alan ammattilaiset tekevät – ja se puolestaan on omiaan vaikeuttamaan alan työehtojen kehittämistä oikeudenmukaisempaan suuntaan, Saikkonen sanoo. Moment Digitalin pääluottamusmies Joni Kosonen arvelee, että lakolla on iso vaikutus niin työnantajaan kuin asiakkaisiinkin. – Suurin osa meidän talon väestä on hyvin hengessä mukana. Monelle kerta on ensimmäinen ja tilanne jännittää, mutta etenkin nuoret ovat innoissaan uudesta kokemuksesta. Tämän lehden mennessä painoon työriitaan ei vielä ole löydetty sopua. Katso ajankohtaiset tiedot verkkosivuilta pam.fi/tes-neuvottelut Asiakaspalveluja telemarkkinointialan työntekijät lakossa
PA M 2/ 20 25 13 21 % Kerro meille, mitä pidit tästä lehdestä? Mikä oli tämän lehden suosikkijuttusi? Missä voisimme onnistua paremmin? Kerro meille, mitä mieltä olit tästä lehdestä ja osallistu kolmen 30 euron arvoisen S-ryhmän lahjakortin arvontaan! Vastaa kyselyyn 25.5. mennessä osoitteessa: pam.fi/palautekysely 28.4. oli osuus, jonka isät käyttivät vanhempainpäivärahapäivistä vuonna 2024. LÄHDE: KELA vietetään kansainvälistä työturvallisuuspäivää. Sen tavoitteena on edistää ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä työtapaturmien ja työperäisten sairauksien vähentämiseksi. PAMin sateenkaariväen ja ystävien oma tila Tervetuloa PAMin sateenkaariväen ja heidän ystäviensä yhteiselle keskustelualustalle PAMin Howspaceen! Tämä on turvallinen tila keskustella työelämästä seksuaalija sukupuolivähemmistöjen näkökulmasta. Ilman maahanmuuttoa meitä ei ole tarpeeksi hoitamaan, palvelemaan, rakentamaan, tutkimaan tai kehittämään. Onko Suomi tällä hetkellä maa, joka toivottaa tekijät tervetulleiksi? PAM on osa Attitude Change -kollektiivia, joka murtaa maahanmuuttajiin liittyviä myyttejä ja asenteita. Lisää kampanjasta: maanpuolustajat.fi Hallituksen esitys yt-lain uudistukseksi ja paikallisen sopimisen uudistukset keskenään ristiriidassa Hallitus sanoi vuoden alusta voimaan tulleella paikallisen sopimisen laajennuksilla hakevansa nykyistä enemmän vuoropuhelua työpaikoille. YT-lain soveltamisalan supistuksella, neuvotteluaikojen lyhennyksillä ja vuoropuhelun määräysten löysennyksillä hallitus saa kuitenkin aikaan sen, että vuoropuhelua käydään nykyistä vähemmän. Hallitus esittää, että YT-lakia sovellettaisiin yrityksiin, joissa työntekijöitä on yli 50 nykyisen yli 20 työntekijän sijaan. 20–49 työntekijän yrityksille hallitus esittää kevennettyä vuoropuhelua. Muutoksen jälkeen vain 52 % palvelualojen työntekijöistä työskentelisi yrityksissä, jotka olisivat yhteistoimintalain varsinaisen soveltamisalan piirissä. PAMin näkemyksen mukaan soveltamisalarajan henkilömäärää tulisi laskea eikä nostaa, kun ottaa huomioon hallituksen tavoitteen lisätä paikallista sopimista. Kevennytyn vuoropuhelujen käytännöt jäävät viime kädessä työnantajan päätettäviksi eikä se takaa enää henkilöstön edustajalle mm. säännöllisesti annettavia tietoja yrityksen tilanteesta. Lisäksi lyhin neuvotteluaika työntekijöiden vähentämiseen tähtäävissä muutosneuvotteluissa olisi seitsemän päivää. PAM arvioi, että seitsemän päivän aikana on käytännössä mahdotonta täyttää neuvotteluvelvoitteita kunnollisesti. Työntekijöiden aito mahdollisuus esittää ehdotuksia ja vaihtoehtoisia ratkaisuja muutosneuvotteluissa käsiteltäväksi heikkenee tai estyy. Neuvotteluaikojen lyhentäminen tarkoittaa samalla työntekijöiden taloudellisen aseman merkittävää heikentymistä. PAMin näkemys on, ettei yhteistoimintalakia tulisi muuttaa hallituksen esittämällä tavalla. Lue lisää: pam.fi/lausunnot Kampanja Tätä mieltä olemme
PA M 2/ 20 25 14 Juho Toivo on työskennellyt talonmiehenä lähes 40 vuotta. Hän on ollut nykyisen taloyhtiön palveluksessa lähes 24 vuotta.
PA M 2/ 20 25 15 Talonmiesten harvalukuiseksi käyvän joukon vaivana on taloyhtiöiden verotukseen liittyvä erikoisuus, joka käytännössä määrittää talonmiehelle palkkakaton. Arvonlisä verotukseen liittyvää rajaa ei ole tarkastettu 14 vuoteen. Teksti ja kuvat Pauli Unkuri H elsingin Kannelmäessä sijaitsevasta neljän asuinrakennuksen taloyhtiöstä löytyy nykyajan harvinaisuus. Taloyhtiöllä on oma talonmies Juha Toivo. Toivo on työskennellyt talonmiehenä lähes 40 vuotta. Asukkaiden keskuudessa pidetty Toivo on ollut nykyisen taloyhtiön palveluksessa lähes 24 vuotta. – Olen viihtynyt töissä hyvin. Kukaan ei tule aamulla huutelemaan, että olet viisi minuuttia myöhässä. Toki vapauden lisäksi tulee myös vastuuta. Toivo asuu hoitamassaan taloyhtiössä työsuhdeasunnossa, kuten talonmiehillä on tapana. Toivo hoitaa 108 huoneiston taloyhtiössä itse 11 rappukäytävän siivouksen sekä kaikki kiinteistönhuollon tehtävät. Ulkoaluetta on noin 5000 neliömetriä. – Asukkaat ovat tykänneet, että on oma talkkari. Vanhin asukas on kohta satavuotias ja käyn välillä asukkaille kaupassa. Nuori tai vanha niin autan tarvittaessa. Nuorella asukkaalla oli taannoin jalka kipsissä, niin hoidin sitten hänenkin ostoksensa. Keväällä ja syksyllä on sitten autojen rengasruljanssia, Toivo kertoo työstään. Talonmies päivystää vuoronkauden ympäri. Jos asukas kaipaa ovenavausta, hoitaa Toivo asukkaan kotiinsa vaikka keskellä yötä. Töitä jää tekemättä Viime aikoina harmaita hiuksia työstään nauttivalle Toivolle on aiheuttanut verotuksesta löytyvä erikoisuus, minkä myötä talonmiehille asetetaan käytännössä palkkakatto valtiovarainministeriössä. Verotus asettaa katon talonmiehen palkalle Talonmiehet
PA M 2/ 20 25 16 Asunto-osakeyhtiöt ovat arvonlisäverovelvollisia vasta, jos sen teettämästä työstä maksetaan palkkoja yli 50 000 euroa vuodessa. Kyseinen raja koskee nimenomaan talonmiehen tai kiinteistönhuollon palkkakustannuksia. Rajaa ei ole nostettu vuoden 2011 jälkeen. Vastaavasti kiinteistöpalvelualan työehtosopimuksen palkkaryhmän 5 vähimmäispalkka on noussut 44 prosenttia vuodesta 2011 vuoteen 2024. 50 000 euron summaan lasketaan taloyhtiön maksamat palkkakulut, luontoisedut sekä pakolliset sosiaalikustannukset. Toivon tapauksessa esimerkiksi hänen työsuhdeasuntonsa verotusarvo lasketaan myös summaan mukaan. Jos kyseinen raja ylittyy eurolla, joutuisi taloyhtiö maksamaan arvonlisäveron koko summasta. Tämän myötä rajaa ei haluta taloyhtiössä missään nimessä ylittää. Ylittäminen tarkoittaisi merkittävää veroseuraamusta. ”En tiedä kuinka moni ammattiryhmä suostuisi tällaiseen. Tai kuinka monelle lyödään ministeriössä ehdot?” Näin 50 000 euron raja voi tulla vastaan talonmiehellä: ? Raja ylittyy, jos talonmiehen keskimääräinen kuukausipalkka on noin 3 200 euroa ennen veroja, sisältäen päivystykset, ylityöt ja pyhätyöt, joita talonmiehen työssä luonnollisesti kertyy. ? Raja ylittyy myös tilanteessa, jossa talonmiehen keskimääräinen kuukausipalkka on 2 500 €/kk ja työsuhdeasunnon verotusarvo on 15 % vastaanottovähennyksen jälkeen 700 €/kk. Laskelmat: PAMin pääekonomisti Olli Toivanen Talonmies tarvitsee työssään paljon erilaisia koneita. Jokerit-kannattajuus näkyy myös Toivon työtilassa. Juha Toivon hoitamaan taloyhtiöön kuuluu neljä asuinrakennusta ja piha-alueita noin 5000 neliömetriä.
Toivon ”verstaalta” löytyy työkaluja ja tarvikkeita lähes joka lähtöön. 17 PA M 2/ 20 25 – Rajasta on ollut aina puhetta. Muistan markka-ajalta, että kyseinen raja oli silloin jo syynä, että talonmiehiä potkittiin pois. Nykyinen 50 000 euron raja tulee Toivolla jo vastaan. Talonmiesten palkkaus perustuu pistepalkkaukseen eli palkkaan vaikuttavat muun muassa huoneistojen lukumäärä, siivottavien porraskäytävien pinta-ala, ulkoalueiden koko, päivystäminen sekä saunojen ja talopesuloiden määrä. Suuressa taloyhtiössä talonmies voi päästä kelpo ansioihin. – Tällä hetkellä rajan takia jää töitä tekemättä: esimerkiksi rappujen vahauksia ja ikkunanpesuja. Lisäksi pyhänä pitäisi talviaikanakin maksaa ekstraa lumitöistä. Nykyisin ei voi tehdä niitäkään. Toivon kohdalla näyttää jo siltä, että mahdolliset työehtosopimuksen mukaiset palkankorotukset voisivat tänä vuonna tarkoittaa rajan ylittämistä. – Ehkä tässä loppu-uran aikana voisi tulla vielä palkankorotus, jos valtiovarainministeriö tarkistaisi rajaa, Toivo toteaa lakonisesti. Näin valtiovarainministeriöstä vastataan PAM-lehti otti yhteyttä valtiovarainministeriöön ja kysyi, miksi asunto-osakeyhtiöiden verovelvollisuuden rajaa ei ole nostettu vuoden 2011 jälkeen. Valtiovarainministeriöstä vastasi vero-osastolta erityisasiantuntija Paula Laakso. – Valtiovarainministeriö on aiempina vuosina arvioinut verovelvollisuusrajan korottamisen tarvetta sille tehtyjen sidosryhmien esitysten pohjalta. Ministeriön vero-osasto on katsonut viimeksi vuoden 2020 ansiotason ennusteiden mukaan, että verovelvollisuusrajan korotukselle ei ole ollut tarvetta, koska kiinteistöhuollon työntekijöiden keskimääräinen palkkauskustannus on jäänyt edelleen selvästi 50 000 euron rajan alle, Laakso kertoo. Tällä hetkellä ministeriössä ei ole käynnissä rajan tarkistukseen liittyvää hanketta. – Kaikki arvonlisäverolain muutostarpeet arvioidaan normaalimenettelyssä, johon kuuluu myös poliittinen harkinta. Kyseiseistä rajaa ei ole sidottu ansiotasoindeksiin tai kiinteistöjen ylläpidon kustannusindeksiin. – Yleisesti ottaen arvonlisäverotuksessa ei ole sovellettu indekseihin sidottuja rajoja, sen sijaan laissa on useita rahamääräisiä rajoja, Laakso toteaa. Tilanne tuntuu kohtuuttomalta Erikoinen tilanne, jossa työehtosopimuksen mukaiset palkankorotukset uhkaavat nyt jäädä saamatta, ihmetyttää kokenutta talonmiestä. – En tiedä kuinka moni ammattiryhmä suostuisi tällaiseen. Tai kuinka monelle lyödään ministeriössä ehdot? Toiveena on, että ministeriö tai poliitikot tarttuisivat asiaan. Julkista taloutta rajan nostaminen ei kaataisi. – Kyllä veroja pitää maksaa, mutta tällainen tilanne tuntuu kohtuuttomalta. PAM pyrkii vaikuttamaan asiaan Orpon hallituksen huhtikuun kehysriihessä niin, että arvonlisä verovelvollisuuden rajaa korotettaisiin nykyisestä. Tällä muutoksella korjattaisiin helposti artikkelissa kerrotut kohtuuttomat tilanteet talonmiehille. Rajan korottamisen kannalla on myös Kiinteistöliitto.
PA M 2/ 20 25 18 K aupan alan työntekijät osallistuivat helmikuussa viikolla kahdeksan PAMin historian suurimpaan lakkoon. Viikon aikana lakon piirissä oli 70 000 kaupan alan työntekijää logistiikkakeskuksissa ja myymälöissä. Lakonalaisia toimipisteitä oli yli 3000. Lakko näkyi ja kuului ympäri Suomen niin katukuvassa kuin mediassa. Tuhannet pamilaiset lakkovahdit tekivät kyltteineen selväksi, että kaupan alalle tarvitaan reilu palkankorotus ja parannuksia työehtoihin. Kaupan alan työntekijöiden arjen haasteet eivät jääneet epäselväksi ja esimerkiksi osa-aikatyöhön liittyvät ongelmat nousivat useasti esiin julkisessa keskustelussa. Vaikka suurin osa ruokakaupoista ei sulkenut oviaan täysin vaan pyöri supistetuin aukioloajoin esihenkilöja vuokratyövoimalla, oli lakon vaikutus merkittävä. Logistiikan lakko pysäytti tavaraliikenteen laajasti, esimerkiksi Keskon logistiikkakeskus Vantaalla hilKaupan alan lakko näkyi ja kuului ympäri Suomen helmikuussa Kaupan alan työntekijät kamppailivat reilujen työehtojen puolesta viikolla kahdeksan. Vaatimuksissa toistuivat ostovoimaa parantava palkankorotus ja elämiseen riittävät työtunnit. Pauli Unkuri Kuvat PAM Kaupan lakko 2/ 20 25 Myyjä Anna Kerola kertoi lakkoilevansa kestävämmän arjen puolesta, jotta olisi koti josta käydä töissä ja työ jolla pitää koti. Porissa tuttua mainoslausetta oli muokattu kaupan työntekijöiden arkea kuvaavaksi.
PA M 2/ 20 25 19 Koivukylän Citymarketin luona lakkovahdissa oli paljon nuoria työntekijöitä. Monelle lakko oli elämänsä ensimmäinen. jeni lakon aikana lähes täysin. Myymälöistä etenkin S-ryhmän kaupat olivat suljettuina tai auki rajoitetuin palveluin ja supistetuin aukioloajoin. Kaupan alan lakkoviikon lopuksi myös Teollisuusliitto sai aikaan oman sopimuksensa. PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen kiitti lakkojen jälkeen jäseniä ja lakkoa tukeneita. – Haluan sydämestäni kiittää sinua, joka osallistuit, tuit ja olit tukemassa työkavereitasi tai pidit huolen siitä, että viestimme kuului. Itäkeskuksessa oli lakkoaamuna kovasta pakkasesta huolimatta lämmin tunnelma. Lidlin pääluottamusmies Timi Itkosen kyltissä vaadittiin ostovoiman parannusta. Lisäksi Itkosen mukaan on tärkeää, että osa-aikatyöntekijöiden asemaa parannetaan. Tampereella päästiin nauttimaan auringonpaisteesta Citymarket Linnainmaan edustalla. Kouvolasta kajahti! Kouvolan Prisman edustalla nähtiin kenties lakon suurin lakkovahtijoukko. Lidlin pääluottamusmies Timi Itkosen kyltissä vaadittiin ostovoiman Lidlin pääluottamusmies Timi Itkosen kyltissä vaadittiin ostovoiman Lidlin pääluottamusmies Timi Itkosen kyltissä vaadittiin ostovoiman
PA M 2/ 20 25 20 Palkankorotuksia, parempaa turvaa ja lisää joustavuutta arkeen Kaupan alan uusi työehtosopimus ei syntynyt helposti, mutta tuo mukanaan etupainotteiset palkankorotukset ja parannuksia työn ja arjen yhteensovittamiseen. Millä mielin edunvalvontajohtaja Sirpa Leppäkangas katselee uutta sopimusta? Minttu Sallinen Kuvat Getty Images ja Eeva Anundi Kaupan alan työehtosopimus P AMin neuvottelema kaupan alan työehtosopimus tuo tuntuvia parannuksia jäsenten arkeen. Palkat nousevat etupainotteisesti, työsuhdeturvaa vahvistetaan ja työn ja henkilökohtaisen elämän yhteensovittaminen helpottuu. Palkankorotukset yleiskorotuksina ja etupainotteisesti Sopimus tuo kaupan alan työntekijöille yhteensä 7,8 prosentin palkan korotuksen. Korotukset tulevat voimaan etupainotteisesti siten, että suurin 2,9 prosentin korotus astuu voimaan heti toukokuun alussa. Seuraavat 2,5 prosentin korotukset saadaan vuoden 2026 elokuussa ja viimeiset, 2,4 prosentin korotukset tulevat vuoden 2027 toukokuussa. Kaupan alan palkankorotukset määräytyivät pitkälti Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton neuvotteleman ratkaisun pohjalta. Tämä tarkoittaa, että palkka