PAM 02/2023 - Lehtiluukku.fi

Xxxxxxxx PÄÄVIESTI KAUPAN ALAN PALKKARATKAISU Tarkista omat tulosi palkkataulukosta JULKINEN NETTIJA SOMEPALAUTE Missä menee kritiikin ja kiusaamisen raja? KOHTI EDUSKUNTAVAALEJA Stand up -koomikko Eeva Vekki ruotii vaalipuheita huumorin keinoin NRO 2/2023 • 22.3.• 24. VUOSIKERTA
Liian harva varautuu viimeisiin askeliinsa. Me Kalevassa haluamme kannustaa ajattelemaan pidemmälle. Varautumalla kuoleman aiheuttamiin taloudellisiin haasteisiin ajoissa, saat elämääsi mielenrauhaa. Henkivakuutus ei poista surua, mutta tuo lohtua tilanteeseen, jossa sitä kipeästi kaivataan. Huolehdi rakkaistasi vielä kuolemasi jälkeen hankkimalla pysyvästi edullinen henkivakuutus jäsenetuhintaan. KAADU VÄHÄN KOMIAMMAT SAAPPAAT JALASSA. Kalevan asiamiehenä toimii If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike. If hoitaa Kalevan myöntämien Primus-vakuutuksiin liittyvän asiakasja korvauspalvelun. YHTEISTYÖSSÄ
MITÄ MIELTÄ TÄSSÄ KUUSSA? ”Tarvitsemme työelämään asennemuutoksen” MONIMUOTOISET PERHEET -VERKOSTON TYÖELÄMÄN ERITYISASIANTUNTIJA TIINA-EMILIA KAUNISTON MUKAAN SUOMALAISEN TYÖELÄMÄN PERHEYSTÄVÄLLISYYS ON USKOMUS, JOKA KAIPAA HAASTAMISTA. HÄN TOIVOO TYÖELÄMÄÄN LISÄÄ MYÖTÄTUNTOA JA YHDENVERTAISUUTTA. ”MONIMUOTOISET PERHEET -verkosto on kymmenen perhejärjestön muodostama verkosto. Järjestöjä yhdistää se, että niiden kaikkien kohderyhmät poikkeavat jotenkin oletetusta perhemuodosta. Verkosto tekee vaikuttamistyötä, jotta erilaiset perheet olisivat yhdenvertaisessa asemassa työelämässä ja yhteiskunnassa. Järjestämme koulutuksia ja webinaareja sekä lisäämme tietoisuutta perheystävällisyyden edistämisestä. TYÖELÄMÄN ERITYISASIANTUNTIJAN työssäni teen vaikuttamistyötä työelämän perheystävällisyyden puolesta. Pyrin vaikuttamaan etenkin työmarkkinajärjestöihin, työpaikkoihin ja ammattiliittojen luottamushenkilöihin. Roolini on toimia herättelijänä siihen, että täydellistä perheystävällisyyttä ei ole saavutettu yhteiskunnassamme. Vaikka moni asia on hyvin, vielä riittää paljon töitä tehtäväksi, jotta erilaisten perhetilanteiden ja työn yhteensovittaminen olisivat mahdollista. ERILAISTEN PERHEIDEN JA PERHETILANTEIDEN huomioiminen edellyttää muutoksia niin työehtosopimuksiin, lainsäädäntöön kuin sosiaaliturvaankin. Työehtosopimukset ovat juuri nyt erityisen ajankohtainen teema, kun eri aloilla käydään parhaillaan neuvotteluja. Meille on tärkeää, että työehtosopimuksissa monimuotoiset perheet tunnistettaisiin paremmin ja perhevapaauudistuksen henki monimuotoisten perheiden huomioimisesta tuotaisiin sopimuksiin. TOTEUTIMME VUONNA 2020 yhteistyössä PAMin kanssa kyselyn luottamushenkilöille perheiden kohtaamista haasteista. Erilaisissa perhetilanteissa olevat kokivat monia haasteita työssään. Työvuorojen ennakoimattomuus, joka tekee arjen suunnittelusta vaikeaa, korostui saaduissa vastauksissa palvelualoilla. Moni yhden vanhemman perhe ja monikkoperhe oli kokenut myös taloudellisia vaikeuksia, kun työstä saatu palkka ei takaa riittävää toimeentuloa. TOIVON TYÖELÄMÄÄN asennemuutosta, jotta erilaiset perheet tulisivat kohdatuiksi yhdenvertaisina. Joustavuus ja myötätunto erilaisia perhetilanteita kohtaan ei maksa mitään. Etenkin nyt, kun yhteiskunnassamme puhutaan työvoimapulasta, kaikkia työhön kykeneviä tarvitaan mukaan työelämään. Perheiden haasteet eivät ole vain yksityisasioita, vaan työpaikan tulee tukea perheitä selviytymään arjesta. //EEMELI PELTONEN K U V A : E E V A A N U N D I TIINA-EMILIA KAUNISTO TYÖSKENTELEE Monimuotoiset perheet -verkostossa työelämän erityisasiantuntijana. HARRASTAA intohimoisesti hiihtoa ja ui kesällä luonnonvesissä. Tietokirjailija, joka on julkaissut kolme kirjaa. HAAVEILEE myötätuntoisesta ja vähättelemättömästä työelämästä. KUKA? PAM.FI 2/2023 3
TYÖTTÖMYYSKASSA TIEDOTTAA TYÖTTÖMYYSKASSAN TARJOAMAT KOULUTUKSET Työttömyyskassan verkkosivut www.palvelualojenkassa.fi Työttömyysturvaneuvonta ma–pe 10–14, puh. 020 690 211 Työttömyyskassan osoite PL 93, 00531 Helsinki Nettisivuiltamme löytyy nyt listattuna työttömyyskassan tarjoamat valtakunnalliset verkkokoulutukset. Osa webinaareista on tarkoitettu luottamusmiehille ja osa on tarkoitettu kaikille kassan jäsenille. Kaikki työttömyyskassan webinaarit ovat maksuttomia. Tutustu koulutuksiimme osoitteessa: www.palvelualojenkassa.fi/ ajankohtaista/koulutukset.html Jos aloitat opiskelun työttömänä työnhakijana tai sinulla on opinnot kesken ilmoittautuessasi työnhakijaksi, muista aina ilmoittaa opiskelusta TE-toimistoon ja merkitä tieto opiskelustasi ansiopäivärahahakemukseesi. TE-toimisto selvittää, onko opiskelusi sivutoimista vai päätoimista. Tämän jälkeen TE-toimisto antaa asiasta lausunnon työttömyyskassalle. Sivutoimisella opiskelijalla voi olla oikeus ansiopäivärahaan. Tämä edellyttää sitä, että pidät työnhakusi voimassa TE-toimistossa myös opintojen ajan. Päätoiminen opiskelu on yleensä este ansiopäivärahan maksamiselle. TE-toimisto voi katsoa opinnot päätoimisiksi, vaikka et olisi oikeutettu Kelan myöntämään opintotukeen. Päätoimisen opiskelun aikana sinulla on oikeus ansiopäivärahaan vain silloin, kun opinnoista on sovittu TE-toimiston kanssa. Tässäkin tapauksessa kassa tarvitsee asiasta TE-toimiston antaman lausunnon. Jos et ilmoita opintojen aloittamisesta TE-toimistoon ja työttömyyskassaan, asia voi pahimmillaan johtaa maksettujen etuuksien takaisinperintään, kassan sanktioon (huomautus, varoitus tai jäsenyydestä erottaminen) ja poliisitutkintaan. Näin voi käydä, jos opinnot tulevat ilmi jälkikäteen, ja TEtoimisto katsoo ne takautuvasti päätoimisiksi. Jos sinulla on kysyttävää opintojen vaikutuksesta ansiopäivärahaan, voit olla meihin yhteydessä puhelimitse tai verkkopalvelumme kautta. Muista ilmoittaa opinnoistasi TE-toimistoon ja työttömyyskassaan Työttömyyskassan ajankohtaiset tiedotteet voit lukea osoitteesta: www.palvelualojenkassa.fi/ajankohtaista TK0223.indd 1 2.3.2023 8.31
PAM.FI 2/2023 5 2.4. valitaan uusi eduskunta MITÄ MIELTÄ TÄSSÄ KUUSSA, Tiina-Emilia Kaunisto? EEVA VEKKI ja Vaalistaja-kampanja PALAUTETTA SOMESSA VARTIJOIDEN KOULUTUS KAUPAN ALAN SOPIMUS PALKKATAULUKOT KOLUMNI IKIMUISTOINEN KESÄTYÖ RAKKAUSTARINAT LUOTTAMUSMIES TÄSSÄ JA NYT LIITTOKOKOUS IN ENGLISH MARJA VASTAA IN MEMORIAN KOULUTUS & TAPAHTUMAT Luettuasi tämän lehden tiedät, miten liittokokoukseen valmistaudutaan. 3 6 10 13 14 18 19 20 23 26 28 30 32 34 37 38 ”Koulutusvaatimusten lisääminen parantaisi alan turvallisuutta.” TÄSSÄ NUMEROSSA ”Kolme nuorta hakee palkkasaataviaan käräjäoikeuden kautta.” PAM esittää merkittäviä muutoksia vartiointialan koulutukseen. SAK:n ja jäsenliittojen yhteinen Vaalistaja-kampanja kannustaa kansalaisia ääniuurnille. 6 13 23 22 Lempi voi leimahtaa työn tai koulutuksen parissa. Kolme pamilaista kertoo rakkaustarinansa. K A N N E N K U V A : O M E R L E V IN 22 PAM0223_Sisis.indd 5 10.3.2023 12.57
6 PAM.FI 2/2023 Stand up -koomikko ja käsikirjoittaja Eeva Vekki tähdittää Vaalistaja-kampanjaa ja purkaa jargonit kansankielelle. EDUSKUNTAVAALIT
PAM.FI 2/2023 7 SAK:n ja sen jäsenliittojen yhteisessä äänestysaktiivisuuskampanjassa laitetaan jargonille stoppi. Stand up -koomikko ja käsikirjoittaja EEva vEkki auttaa meitä ymmärtämään huumorin keinoin, mistä vaaleissa oikein puhutaan ja mistä pitäisi puhua. K iky, kestävyysvaje, menoleikkaukset. Nämä ja monet muut politiikan jargonsanat viuhuvat ilmassa erityisesti nyt, kun eduskuntavaalit lähestyvät ja yhteiskunnallinen keskustelu käy kiivaana. Mutta miten vaalikeskusteluja seuraava työntekijä voisi päästä kartalle omaan elämäänsä vaikuttavista kysymyksistä, jos koukeroisesta kielenkäytöstä ei ota selvää erkkikään? Stand up -koomikko ja käsikirjoittaja Eeva Vekki tähdittää Vaalistaja-kampanjaa, joka purkaa jargonit kansankielelle, taustoittaa vaalikeskustelujen aiheita ja kannustaa äänestämään. Välillä saa myös nauraa. Kampanjan taustalla on SAK eli Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö ja sen jäsenliitot, kuten PAM. ”Jargonin, tai minkä tahansa ammattikielen käyttäminen on poissulkevaa ja siitä tulee ihmisille helposti tyhmä olo. Mielestäni ei kuitenkaan ole tyhmiä kysymyksiä, on vain ihmisten keksimiä sanoja ja asioita, joista voi aina ottaa selvää”, Vekki sanoo. Kun puhutaan niinkin tärkeästä asiasta, kun maan tulevien päättäjien valinnasta, on sillä väliä mistä vaalipaneeleissa puhutaan ? tai ei puhuta. EI MITÄÄN RYPPYOTSAISTA HOMMAA MINNA RAITAPURO / kuvat OMER LEVIN Materiaalina oma elämä Vekki käsikirjoittaa yhdessä koomikko JOHANNES MOLLBERGIN kanssa eduskuntavaaleihin saakka viikoittain julkaistavia videoita, joissa käydään läpi ajankohtaisia aiheita sekä työntekijöiden arkea koskettavia teemoja. Videoiden tyyli on tuttu suositusta Noin viikon studio -ajankohtaissatiirista, jota Eeva Vekki juonsi ja molemmat olivat käsikirjoittamassa Yle TV2:lla 2018–2021. Miten sitten vaalipuheiden aiheista syntyy huumoria ja mistä koomikon vitsit kumpuavat? ”Eletystä elämästä! Kaikista kokemuksista on ollut hyötyä kirjoittajana”, Vekki sanoo. Koomikon korvat ovat aina höröllään. Mehukkaita ideoita voi Vekin mukaan pulpahdella ihan missä ja mihin aikaan vaan. Vaikkapa lenkillä, saunan lauteilla tai nukahtamishetkellä. Silloin on kiire laittaa ne ylös. Omat tunnereaktiot ovat Vekille tärkeä mittari: jos jokin asia herättää vaikkapa ärtymystä, se sysää usein kirjoitusprosessin liikkeelle. Ajankohtaissatiirin käsikirjoitus alkaa joka kerran tyhjältä paperilta. Stand up -lavoilla esitettävät vitsit eivät puolestaan tule koskaan valmiiksi ensimmäisellä kerralla. Jutut saattavat kulkea Vekin matkassa vuosiakin ja kehittyä omien elämäntilanteiden mukaan. Yhdessä nauraminen antaa voimaa Vekki kuvaa omaa työhistoriaansa värikkääksi ja kertoo tehneensä paljon pätkätöitä. Hän on työskennellyt ainakin henkilökohtaisena avustajana, useissa ravintoloissa, Stockan Herkun myyjänä, lukuisissa festarija teatterituotannoissa, käsikirjoittajana ja koomikkona. Niistä on riittänyt ammennettavaa työelämän aiheiden käsittelyyn. ”Aina kun olen oppinut jonkun työn, olen kaivannut uusia haasteita. Komiikassa niitä yhä riittää ja voi aina oppia uutta.” Stand up -komiikan tekemiseen ei ole virallista koulutusta. Itä-Vantaalla varttuneen Vekin tie koomikoksi alkoi teatteriharrastuksen parista 14-vuotiaana. Tikkurilan teatterissa syntyi kaveriporukalla improvisaatioteatteriryhmä Improsiskot, jossa hän vaikutti pitkään.
8 PAM.FI 2/2023 ”Se oli jotenkin niin siistiä saada ihmi set nauramaan!” Myöhemmin hän työskenteli teatteri tuottajana ja oli mukana järjestämässä lukuisia klubeja, joissa yhdistyivät impro visaatio ja stand up. Hän katseli pitkään lavalle kipuavia esiintyjiä sivusta ajatellen, että ”mä olisin paljon hauskempi kuin noi”. Seitsemän vuotta hän kuitenkin löysi te kosyitä, miksi ei ryhtynyt siihen itse. Sitten eteen tuli nuoremman lapsen äitiysloma ja silloisen teatterikollega HEIKKI VILJAN luotsaama stand up kurssi. Aikaakin oli. ”Siitä se sitten lähti, eikä siitä ollut pa luuta. Ja en muuten ollut missään nimessä hauskempi kuin muut!” hän naurahtaa. Stand up on taiteenlaji, jota ei Vekin mukaan voi oppia kuin tekemällä. Lavalla seisoo sama Eeva kuin kotonakin, tosin potenssiin 150 korotettu versio siitä. Lajiin kuuluu liioittelu, jonka avulla yleisön nauruhermoja pyritään kutkuttelemaan mahdollisimman paljon. Tarinat perustu vat joka tapauksessa omaan elämään. Koomikkouransa alkuvaiheessa saa matta jääneet naurut ja epäonnistuneet vitsit valvottivat Vekkiä öisin. Kokemusta on seurannut armollisuus itseään kohtaan: kukaan yleisöstä ei kuitenkaan muistaisi mokia myöhemmin eikä huonosti mennyt keikka ollut merkki epäonnistumisesta ihmisenä. Vuorovaikutus yleisön kanssa palkitsee suloisesti ja saa kipuamaan estra dille aina uudestaan ja uudestaan. ”Mistään muusta ei saa yhtä siistiä tunnetta, kun on yleisön kanssa samassa tilassa ja ymmärrämme pienen hetken toisiamme. Yhdessä nauraminen on voimavara, jota ei voi ruutujen välityksellä kokea”, Vekki pohtii. Toiveena kaikille reilumpi työelämä Kun Vekki aloitti keikkailun, Suomessa oli 3–4 naispuolista koomikkoa. Hän on raivannut naisille enemmän tilaa komii kan kentällä perustamalla muun muassa All Femal Panel kollektiivin. ”On tosi ihanaa, että nykyään koo mikoiden joukossa on hyvin eri ikäisiä, erilaisia vähemmistöjä edustavia ja erilai sista taustoista tulevia esiintyjiä. Koko ajan mennään eteenpäin!” hän iloitsee. Ajankohtaissatiirin taitajana Vekki on porautunut yhteiskunnallisten keskustelu jen syövereihin. Entä pitääkö hän itseään yhteiskunnallisena keskustelijana? JÄSENET VASTAAVAT ”Totta hemmetissä! Ajattelen niin, että pelkästään se, että tarttuu mikrofoniin, on jo poliittinen puheenvuoro, vaikka siinä ei puhuisikaan varsinaisesti niin sanotuista politiikan aiheista, kuten soteuudistuk sesta tai maahanmuutosta. Se, että ottaa puheen on jo vallan käyttöä ja keskuste luun osallistumista.” Tänä keväänä hänet voi nähdä tart tumassa mikkiin muun muassa stand up keikoilla, Helsingin Korjaamolla järjestettävillä päiväkirjaklubeilla ja Ylellä huhtikuussa julkaistavassa podcastissa. Muista meneillään olevista projekteista hänellä ei ole lupaa vielä hiiskua. Freelan cerina työskentelevä Vekki on tottunut siihen, että hän työstää montaa projektia yhtä aikaa. ”Uudet asiat jännittävät aina, niin kuin tähän Vaalistajakampanjaan lähtökin”, Vekki sanoo. Kampanjan myötä hän on oivaltanut myös sen, että työelämän kehittämisessä olisi vielä ”duunia”. Hän toivoisikin tule vaisuudessa kaikille reilumpaa työelämää. Ja siihenhän meillä kaikilla on pian yksi keskeinen keino vaikuttaa. ”Jokaisella on se yksi ääni. Sitä kannat taa käyttää.” Mistä sinun mielestäsi pitäisi puhua? ”Työnteon kannattavuudesta ja matalapalkkaista työtä tekevien asemasta. Työnteon kustannukset ja työn vaatimukset ovat kasvaneet samaan aikaan, kun inflaatio on korkea. Yhä useamman työntekijän taloudellinen tilanne on kiristynyt ja moni laskeskelee kannattaako työtä kohta enää ottaa vastaan. Yhtälön täytyy toimia.” Sampsa Laine Työsuojeluvaltuutettu, Avarn Security ”Olen huolissani työntekijöiden jaksamisesta. Niin moni on aivan katki. Tästä pitäisi puhua eduskuntavaaleissa enemmän. Yleisesti Suomessa elämisen kalleus hirvittää ja miksi sitä ei saada kuriin?” Riikka Salminen Osastovastaava K-Supermarket Kuljun kartano EDUSKUNTAVAALIT
PAM.FI 2/2023 9 PAM HALUAA , että seuraavalla vaalikaudella lakiin kirjattaisiin osa-aikaisen työsuhteen hyväksyttävät syyt, joita ilman työsuhteen pitää olla kokoaikainen. lakiin kirjattaisiin, että työsopimuksen työaika muutetaan vastaamaan toteutunutta, jos osa-aikatyöntekijän työaika on vakiintunut työsopimukseen merkittyä pidemmäksi. lakiin kirjattaisiin, että vuokratyöntekijälle on tarjottava toistaiseksi voimassa oleva työsuhde käyttäjäyritykseen, jos hän on työskennellyt siellä pitkään. ammattiliitoille säädettäisiin kanneoikeus, jotta ne voisivat hoitaa tapauksia, joita työntekijät eivät esimerkiksi alisteisen aseman vuoksi itse uskalla ajaa. LISÄKSI PAM HALUAA , että hallitus ja eduskunta pitäisivät kiinni työttömyysturvan nykyisestä tasosta ja pituudesta sekä työehtosopimusten yleissitovuudesta, koska se turvaa heikossa asemassakin olevien työntekijöiden työehdot. PAMilla on lukuisa joukko muitakin tavoitteita. Tutustu niihin: pam.fi/eduskuntavaalit PAMIN VAALITAVOI TTEET Eduskuntavaaleissa voivat äänestää kaikki Suomen kansalaiset, jotka viimeistään vaalipäivänä täyttävät 18 vuotta. Voit äänestää vain omassa vaalipiirissäsi ehdokkaana olevaa henkilöä. ENNAKKOÄÄNESTYSAIKANA 22.–28.3.2023 jokaisessa kunnassa on vähintään yksi yleinen ennakkoäänestyspaikka, jossa voi äänestää kuka tahansa Suomessa äänioikeutettu. VAALIPÄIVÄ ON SUNNUNTAI 2.4.2023 , jolloin jokainen voi äänestää vain omassa äänestyspaikassaan kello 9–20. Mukaasi tarvitset vain kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Vaalipäivän äänestyspaikka kerrotaan postissa tulleessa ilmoituskortissa. Jos kortti on hävinnyt, oman äänestyspaikan saat selville maksuttomasta vaalipalvelunumerosta 0800 9 4770. Ilmoituskorttia ei tarvitse ottaa mukaan äänestyspaikalle. Eduskuntavaalit 2023 K U V A : G E T T Y IM A G E S
10 PAM.FI 2/2023 Julkisen palautteen antaminen asiakaspalvelusta on nyt helpompaa kuin koskaan ennen. Verkon arviointisivuille ja yritysten omille sometileille satelee palautetta.
PAM.FI 2/2023 11 A amupala oli hyvä ja monipuolinen. Aamupala oli tylsä, ei mitään yllättävää. Tarjoilija keräsi lautaset liian aikaisin pois. Asiakaspalvelu oli ystävällistä. Muun muassa tällaista palautetta helsinkiläisessä hotellissa tarjoilijana työskentelevän Jukan työnantaja on saanut verkon arviointisivustoilla. Hotellin myyntipalvelu kerää saatuja palautteita sosiaalisesta mediasta ja muualta verkosta ja tekee niistä säännöllisesti ravintolalle koosteen. Jukka seuraa muiden työkavereidensa tapaan koosteita ravintolan tietokoneelta. “Jos palautteista nousee hyvässä tai pahassa esiin jotain poikkeuksellista, käsittelemme sitä myös esihenkilön johdolla”, Jukka selittää. Julkisen palautteen antaminen asiakaspalvelusta on nyt helpompaa kuin koskaan ennen. On verkon arviointisivuja ja yritysten omia sometilejä. Yhä useammin asiakkaat intoutuvat antamaan ruusuja tai risuja omalla Facebooktai Twitter-tilillään tai tekemään päivityksen vaikkapa Facebookin paikallisryhmään. Yritykset ja organisaatiot pyytävät myös itse aktiivisesti asiakkailta palautetta. Kommenttien kirjo yltää ääreltä toiselle. Joku ylistää saamaansa palvelua vuolaasti, toinen antaa rakentavaa kritiikkiä, kolmas loukkaa ja menee henkilökohtaisuuksiin. Joskus palaute voi olla täysin vailla perää. “Etenkin anonyymi palaute voi olla hyvin ronskia ja värittynyttä. Semmoista, mitä kukaan ei koskaan sanoisi toiselle kasvotusten”, työympäristöasiantuntija ERIKA KÄHÄRÄ PAMista sanoo. Yritykselle negatiivinen julkinen palaute voi olla hyvinkin vahingollista. Myös työntekijälle se voi olla henkisesti raskasta, vaikka se ei juuri häneen kohdistuisikaan. Kähärä huomauttaa, että ikävän somepalautteen pelko voi saada työntekijän ottamaan asiakkaalta vastaan haukkuja enemmän kuin olisi kohtuullista ja järkevää. “Tämä pelko sotii sitä periaatetta vastaan, että työntekijän ei tarvitse sietää asiakaspalvelun nimissä mitä tahansa. Risuja ja ruusuja somessa Julkisen palautteen antaminen on nyt helpompaa kuin koskaan, ja sosiaalisessa mediassa satelee asiakaspalvelun ammattilaisille niin kiitoksia kuin moitteitakin. Parhaimmillaan kritiikki on rakentavaa, pahimmillaan asiatonta solvaamista. Kaikkea ei pidä sietää, sanoo asiantuntija. ANU VALLINKOSKI / kuvat GETTY IMAGES ja EEVA ANUNDI Solvauksia syytävälle asiakkaalle pitää voida sanoa, että et voi puhua minulle noin. Tai että jos et lopeta, en palvele sinua”, Kähärä huomauttaa. Julkinen negatiivinen palaute onkin asiantuntijan mukaan uudenlainen psykososiaalinen kuormitustekijä, joka työnantajan pitäisi tunnistaa työpaikan riskien arviointia tehdessä. Kritiikistä voi olla hyötyä Julkinen kritiikki ei ole yksinomaan huono asia. Viisas yritys tai organisaatio seuraa palautetta ja ottaa siitä opikseen. Kähärän mukaan kiittäminen olisi oikea tapa ottaa negatiivinen palaute vastaan. Kiittäminen siitä, että asiakas tuo epäkohdan esiin, jotta yritys tai organisaatio voi tehdä kaikkensa sen korjaamiseksi. Kiittämiselläkin on silti rajansa: solvauksista ja asiattomuuksista ei pidä kiittää. Tunteiden vallassa annettua palautetta ei kannata kuitenkaan kokonaan sivuuttaa. “Yleensä sillä kitkerällä ja värittyneelläkin palautteella on joku todellinen alkusyy. Joku tuote on ollut loppu. Jono on ollut pitkä tai annos huono. Viisas työnantaja selvittää alkusyyn ja pohtii, “Ristiriitatilanteessa pitäisi kuulla aina myös työntekijää.”
12 PAM.FI 2/2023 mikä yrityksen prosesseissa on mennyt vikaan ja miten tuon vian voisi korjata. Yksittäisen työntekijän syyttely ei ongelmia korjaa”, Kähärä huomauttaa. Aina työnantajan edustaja ei kuitenkaan paneudu kunnolla palautteeseen, vaan vierittää vastuuta yksittäiselle työntekijälle suuremmin miettimättä ja työntekijöitä kuulematta. Ristiriitatilanteessa pitäisi kuulla aina myös työntekijää. Etenkään nimettömänä annettu kärjekäs palaute ei ole sataprosenttisen totuudellinen kuvaus tapahtuneesta. Jukka pitää palautteen saamista hyvänä asiana, vaikka asiakkaan terveiset olisivatkin kriittisiä. “Hyvin harvoin kuitenkaan tulee kovin ilkeämielistä tai täysin paikkansapitämätöntä palautetta. Minusta on hyvä, että meillä palautetta seurataan. Kaikissa aiemmissa työpaikoissani näin ei ole tehty, vaan kritiikki on vain sivuutettu. Itse yritän aina kehittää työtäni rakentavan palautteen pohjalta”, Jukka sanoo. Kielteiseen palautteeseen kannattaa varautua Etenkin suuret yritykset miettivät jo ennalta, miten pitää menetellä, jos somessa syttyy tulipalo. Pienemmissä organisaatioissa sen sijaan ei useinkaan ole suunnitelmaa tai toimintamallia kielteisen palautteen varalle. Kun ikävä palaute leviää somessa laajalle, kyse on yrityksen kannalta kriisiviestinnästä, Kähärä huomauttaa. Joissain työpaikoissa palvelualan ammattilaisten työnkuvaan saattaa kuulua myös yrityksen somen päivittämistä. Kuvia annoksista Instagramiin tai maininta päivän tarjouksesta Facebookiin. Somepäivityksiä tekevän työntekijän silmille voi lävähtää päivitysten lomassa myös yritykselle osoitettu valitus palvelusta. “Palvelualan ammattilaiset ovat harvoin kouluttautuneet myös viestinnän ammattilaisiksi. Jos työntekijä hoitaa somea, olisikin hyvä sopia etukäteen, miten pitää toimia, jos ikävää palautetta tulee. Kenelle pitää kertoa ja kuka ottaa vastuun palautteeseen reagoimisesta?” Kähärä sanoo. Kasvokkainen palaute paras Mutta ei some pelkkää nurinaa ole, joukkoon mahtuu myös vilpittömiä kiitoksia ja kehuja. “Kyllähän se aina mukavalta tuntuu. Motivaatio kasvaa ja töihin on kiva mennä, kun välillä tulee kehuja”, Jukka kertoo. Julkiset kiitokset lämmittävät niin yrittäjää kuin työntekijöitäkin, mutta Kähärä kannustaa antamaan kiitosta myös kasvokkain. “Siinä tekee iloiseksi ihmisen, joka on tehnyt parhaansa”, hän lisää. “Fiksu työnantaja jakaa kiitokset koko työyhteisölle.” Esihenkilön kannattaa nostaa työpaikalla esiin myös asiakkailta saatua hyvää palautetta. Fiksu työnantaja jakaa kiitokset koko työyhteisölle. Asiakaspalvelu on harvoin vain yhden ammattilaisen työn tulosta. Esimerkiksi ravintola-asiakkaan hyvän kokemuksen takana on liuta ammattilaisia keittiöstä salin puolelle. Myös sen negatiivisen palautteen Kähärä antaisi mieluiten kasvotusten. “Jos vain mahdollista, palaute olisi hyvä antaa siinä hetkessä, kun moitteen aiheen huomaa. Jos vaikkapa ravintola-annoksessa on jotain vikaa, kannattaa kertoa tarjoilijalle heti. Näin yritys saa mahdollisuuden korjata tilanteen. Suora kasvokkainen palaute on se aidoin ja rehellisin tapa.” Lopulta kaikessa kritiikissä tärkeintä on asiallisuus ja rakentavuus, antaa palautetta sitten kasvokkain, verkossa, välittömästi tai jälkikäteen. Haukkuminen ei auta työntekijää, yritystä eikä asiakasta itseään. Jukka ei esiinny jutussa koko nimellään aiheen arkaluontoisuuden vuoksi. Erika Kähärän mukaan julkinen negatiivinen palaute on uudenlainen psykososiaalinen kuormitustekijä.
PAM.FI 2/2023 13 S isa?ministerio?n asettama tyo?ryhma? arvioi yksityisen turvallisuusalan koulutusta, ohjausta ja valvontaa. Ryhma? tekee ehdotuksia myo?s niiden kehitta?miseksi. PAM osallistuu ryhma?n tyo?ho?n vartijoiden ja ja?rjestyksenvalvojien edustajana. Kolmeen tasoon perustuva koulutus Tyo?ryhma?ssa? pureudutaan turvallisuusalan koulutuksen arviointiin ja kehitta?miseen. PAMin esityksessa? koulutus on jaettu kolmeen tasoon: 1. harrastusja talkootyo?na? hoidettavat ja?rjestyksenvalvontatehta?va?t 2. ammattitehta?va?t, joissa ei olennaisesti puututa ihmisten perusoikeuksiin 3. ammattitehta?va?t, joista on laissa sa?a?detty oikeus puuttua perusoikeuksiin. PAM esittää merkittäviä muutoksia vartiointialan koulutukseen YKSITYISTÄ TURVALLISUUSALAA ARVIOIVA TYO?RYHMÄ ON ALOITTANUT TYO?NSÄ. PAMIN VIESTI TYO?RYHMÄLLE ON, ETTÄ TURVALLISUUSALAN KOULUTUSVAATIMUKSIA TULEE NOSTAA MERKITTÄVÄSTI. LISÄKSI ALAN TEHTÄVÄT TULEE JAKAA KOLMEEN TASOON SEN PERUSTEELLA, MITEN VAHVASTI NIISSÄ VOIDAAN PUUTTUA PERUSJA IHMISOIKEUKSIIN. TURVALLISUUSALA Kolmas taso jaettaisiin edelleen kolmeen osa-alueeseen, jotka ovat perusvartioimistehta?va?t, erityiset vartioimistehta?va?t ja viranomaisia avustavat tehta?va?t. Perustutkinto pakolliseksi vaativampiin tehta?viin Kolmannen tason tehta?vissa? toimivilla tulisi PAMin esityksen mukaan jatkossa olla va?hinta?a?n turvallisuusalan perustutkinto. Turvallisuusalan ammattitutkinto olisi va?himma?isvaatimuksena viranomaisia avustavissa tehta?vissa?, joissa perusoikeuksiin puututaan eniten. Lisa?ksi olisi selvitetta?va? mahdollisuus ja?rjesta?a? pakollisia soveltuvuuskokeita alalla seka? kannustaa koulutuksen ja?rjesta?jia? hyo?dynta?ma?a?n jo nykylainsa?a?da?nno?n puitteissa mahdolliset soveltuvuuskokeet. ”Koulutusvaatimusten lisa?a?minen parantaisi alan tyo?ntekijo?iden ja asiakkaiden turvallisuutta ja oikeusturvaa. Tavoite on, etta? siirtyma?ajan ja?lkeen 90 prosentilla vakituisesta henkilo?sto?sta? on alan ammatillinen tutkinto”, toteaa PAMin turvallisuusalasta vastaava sopimusasiantuntija Markku Saikkonen. Samalla uudistettaisiin vartijakorttiin, va?liaikaiseen vartijakorttiin ja ja?rjestyksenvalvojakorttiin oikeuttavia koulutuksia. Koulutusten tuntima?a?ria? lisa?tta?isiin ja koulutuksiin tuotaisiin 40 tunnin pakollinen tyo?harjoittelujakso. Lisa?ksi PAM esitta?a?, etta? turvallisuusalan valvontaa tulee kehitta?a? lisa?a?ma?lla? resursseja viranomaisille ja luomalla alalle sa?a?ntelymalli, jossa yhdistyva?t lainsa?a?da?nto? ja alan itsesa?a?ntely. Koulutusvaatimusten lisääminen parantaisi alan työntekijöiden ja asiakkaiden turvallisuutta. NIINA MELANEN / kuva JOHANNES TERVO
14 PAM.FI 2/2023 Palkankorotuksen lisäksi työehtosopimuksen teksteihin saatiin mukaan monia PAMin tavoitteita. KAUPAN TYÖEHTOSOPIMUSRAT KAISU TYÖEHTOSOPIMUKSEN SOPIMUS KAUSI on kaksivuotinen 1.2.2023?31.1.2025 (24 kuukautta). NEUVOTELTU PALKKARATKAISU sisältää 165 euron palkankorotuksen ja 400 euron kertaerän. KERTAERÄ MAKSETAAN kaikille, myös osa-aikaisille työntekijöille työsopimuksen tuntien mukaan. LOGISTIIKAN JA TOIMIHENKILÖTEHTÄVIEN palkkausjärjestelmä uudistuu. PERHEVAPAIDEN PALKALLINEN JAKSO pitenee ja luottamushenkilöt saavat lisää työstävapautusaikaa. Lue lisää: www.pam.fi/wiki/ kaupan-alan-tyoehtosopimus
PAM.FI 2/2023 15 K aupan alan palkoista ja työehdoista neuvoteltiin alkuvuodesta PAMin ja Kaupan liiton välillä. Kaupan ala on PAMin edustamista aloista suurin ja neuvotellun työehtosopimuksen piirissä on noin 200 000 työntekijää. Neuvottelut etenivät kangerrelleen ja niiden vauhdittamiseksi PAM joutui antamaan useita lakkovaroituksia. Kymmeneen vuoteen ensimmäisillä kaupan alan lakoilla oli merkittävä vaikutus neuvottelutuloksen syntymiselle. ”Neuvottelut eivät olleet helpot. Toteutuneet ja aiotut työtaistelut olivat suuressa roolissa siinä, että näin hyvään lopputulokseen päästiin. Kiitos siitä kuuluu kaikille kaupan alan jäsenillemme”, kommentoi PAMin puheenjohtaja ANNIKA RÖNNI-SÄLLINEN neuvottelutuloksen hyväksymisen jälkeen PAMin tiedotteessa. Luvassa tuntuva palkankorotus Työehtosopimusratkaisu tuo helpotusta kaupan alan työntekijöiden toimeentulo-ongelmiin. PAM tavoitteli neuvotteluissa Saksan teollisuuden tasoon vertautuvaa palkankorotusta ja lopputulos on hyvin lähellä tätä tasoa. Palkkaratkaisu koostuu kertaerästä ja palkankorotuksista, jotka toteutuvat 1.6.2023 ja 1.6.2024. Neuvotteluissa sovitusta kokonaisuudesta muodostuu kaupan alan työntekijöille tuntuva, yhteensä 165 euron palkankorotus ja sen lisäksi 400 euron kertaerä. Maksettavaksi sovittu kertaerä koskee kaikkia kaupan alan työntekijöitä. Osa-aikaisille kertaerä maksetaan työsopimuksessa sovittujen työtuntien mukaan. Useita parannuksia sopimustekstiin Palkankorotuksen lisäksi työehtosopimuksen teksteihin saatiin mukaan monia PAMin tavoitteita. Sopimus sisältää parannuksia perhevapaiden ajan palkanmaksuun. Ei-synnyttävän vanhemman palkallinen perhevapaa pitenee nykyisestä 6 päivästä 36 päivään perhevapaauudistuksen hengen mukaisesti. Sopimuksessa sovittiin myös toimihenkilöiden ja logistiikan työntekijöiden palkkausjärjestelmän uudistamisesta. Myyjien taulukkopalkkoihin sovittiin tehtäväksi korjauksia ja nykyiset kielilisämääräykset Kaupan alan palkoista ja työehdoista syntyi sopu PAM ja työnantajia edustava Kaupan liitto hyväksyivät 12. helmikuuta työehtosopimusratkaisun kaupan alalle. Kaksivuotinen sopimus tuo työntekijöille parannusta palkkoihin ja työehtoihin. EEMELI PELTONEN / kuva GETTY IMAGES/MASKOT poistuvat. Kuitenkin 1.2.2023 voimassa olevat kielilisät siirretään osaksi työntekijän kokonaispalkkaa. Esihenkilöiden työhyvinvoinnin edistämine n etenee Yhtenä PAMin tavoitteena oli parantaa luottamushenkilöiden asemaa. Tässä onnistuttiin, kun neuvotteluissa sovittiin luottamushenkilöille lisää työstävapautusaikaa. Myös esihenkilöiden työhyvinvoinnin edistäminen liikahtaa eteenpäin. Työtehtävien tulee olla esihenkilön vapaalla ollessa järjestetty siten, että vapaalla olon tarkoitus toteutuu esimerkiksi sijaisuusjärjestelyjä käyttäen. TES-RATKAISU LOGISTIIKAN ALA KAUPAN LOGISTIIKKA JA TOIMIHENKILÖT Palkkausjärjestelmä uudistuu PAMIN PITKÄAIKAISENA tavoitteena on ollut kehittää logistiikan ja toimihenkilötehtävien palkkausjärjestelmää. Tässä tavoitteessa päästiin merkittävästi eteenpäin. Uusi palkkausjärjestelmä otetaan käyttöön 1.1.2024 alkaen. Logistiikan ja toimihenkilöiden palkkausjärjestelmän uudistukset koskevat seuraavia ryhmiä: logistiikkaa (varastotyöntekijät) toimihenkilöt (konttorityöntekijät) ICT-toimihenkilöt. Nämä palkkaryhmät korvataan uudella, tehtävien vaativuuteen perustuvalla luokittelulla. Vaativuustekijöitä ovat jatkossa muun muassa tehtävässä tarvittava osaaminen, harkinta, työskentelyn itsenäisyys sekä vuorovaikutuksen luonne työtehtävässä.
16 PAM.FI 2/2023 Kiinteistöpalvelualalle lakkovaroituksia PAM ja työnantajia edustava Kiinteistötyönantajat ry ovat käyneet neuvotteluja alan palkoista ja työehdoista tammikuusta alkaen. Osapuolten näkemykset palkankorotusten tasosta jäivät liian kauaksi toisistaan, joten PAM katkaisi neuvottelut ja antoi alalle lakkovaroituksen. ”Kiinteistöpalvelualla työskentelee pienipalkkaisia siivoojia ja kiinteistönhoitajia, jotka tarvitsevat ostovoimaa vahvistavat, kunnolliset palkankorotukset. Neuvotteluissa emme kuitenkaan päässeet työnantajien kanssa yhteisymmärrykseen palkankorotuksista, jotka olisivat riittävästi vahvistaneet alan työntekijöiden toimeentuloa”, harmittelee PAMin puheenjohtaja ANNIKA RÖNNI-SÄLLINEN . Valtakunnansovittelija kutsui osapuolet sovitteluun, joka käynnistyi 3. maaliskuuta. Lehden mennessä painoon ratkaisua työriitaan ei vielä ollut löytynyt. Jos yhteisymmärrykseen ei päästä aiemmin, lakko on 16.-18.3. käynnissä sadoissa kohteissa. 23.-24.3. alkaa laajempi, alan suurimpiin yrityksiin kohdistuva lakko. Lue lisää pam.fi/kiinteistolakko Työehtosopimusneuvottelut käynnistyneet työnantajaliitto MaRan kanssa Neuvottelut matkailu-, ravintolaja vapaa-ajan palveluissa, Avecran junapalvelussa sekä huvi-, teemaja elämyspuistoissa työskentelevien työehdoista ja palkoista on aloitettu maaliskuussa. Kaikkien työehtosopimukset päättyvät 31.3. Jos sopimuksiin ei tätä ennen päästä, aloilla alkaa sopimukseton tila. Neuvottelutulokset vaikuttavat myös hiihtokeskusalan palkkoihin Hiihtokeskuksissa, joissa on luottamusmies, on palkankorotuksista sovittu paikallisesti. Muissa hiihtokeskuksissa palkankorotus toteutetaan joulukuussa tehdyn neuvotteluratkaisun mukaisesti yleiskorotuksena matkailu-, ravintolaja vapaa-ajan palveluita koskevan palkkaratkaisun mukaan. Myös taulukkopalkkoja, työaikalisiä ja luottamushenkilöiden korvauksia koskevat korotukset on sidottu marava-alan ratkaisuun. Ohjelmapalvelualalla neuvottelut jumissa Lehden mennessä painoon myös ohjelmapalvelualan työehtosopimus oli vielä avoin. Ala on ollut sopimuksettomassa tilassa marraskuusta 2022 alkaen. Vartiointialan neuvottelut käynnistyneet Myös vartiointialalla on aloitettu työehtosopimusneuvottelut. Nykyinen työehtosopimus päättyy 31.3.2023. Seuraa neuvotteluja: pam.fi/neuvottelee Kunnon palkankorotuksia haetaan myös muilla aloilla Työehtosopimusneuvottelut ovat parhaillaan käynnissä monella pamilaisella alalla. Kiinteistöpalvelujen, matkailu-, ravintolaja vapaa-ajan palvelujen sekä vartiointialan neuvotteluilla on vaikutus kymmeniin tuhansiin pamilaisiin. SATU AHONEN JA HILDUR BOLDT / kuva SUSANNA KEKKONEN
PAM.FI 2/2023 17 Taulukkopalkkoja nostetaan kaksi kertaa sopimuskauden aikana,1.6.2023 ja 1.6.2024. Vuoden 2024 palkkataulukot sekä lisätietoa työehtosopimuksen muista muutoksista löydät: pam.fi/kaupantes 1. vuotena 3. vuotena 5. vuotena 8. vuotena A 1913 11,96 1982 12,39 2088 13,05 2189 13,68 B1 2019 12,62 2091 13,07 2207 13,79 2306 14,41 B2 2029 12,68 2105 13,16 2223 13,89 2322 14,51 C1 2159 13,49 2235 13,97 2380 14,88 2491 15,57 C2 2167 13,54 2245 14,03 2395 14,97 2510 15,69 D 2281 14,26 2367 14,79 2526 15,79 2718 16,99 0-2 vuotta yli 2 vuotta yli 5 vuotta yli 10 vuotta 1. 2129 13,31 2177 13,61 2230 13,94 2281 14,26 2. 2239 13,99 2290 14,31 2346 14,66 2398 14,99 3. 2314 14,46 2370 14,81 2426 15,16 2480 15,50 4. 2338 14,61 2391 14,94 2448 15,30 2505 15,66 5. 2454 15,34 2512 15,70 2575 16,09 2636 16,48 6. 2575 16,09 2636 16,48 2701 16,88 2767 17,29 1. vuotena 3. vuotena 5. vuotena 8. vuotena 14,46 14,8 15,17 15,49 1. vuotena 5. vuotena 8. vuotena 2049 12,81 2105 13,16 2206 13,79 1. vuotena 5. vuotena 8. vuotena 2019 12,62 2100 13,13 2148 13,43 1. 3. 5. 8. Tukkumyyjä II 2541 2647 2774 2913 Tukkumyyjä III 2949 3062 3194 3346 Tukkumyyjä II 2393 2498 2616 2750 Tukkumyyjä III 2761 2872 2977 3121 Pääkaupunkiseutu 1994 Muu Suomi 1916 1. vuotena 3. vuotena 5. vuotena 8. vuotena A 1838 11,49 1902 11,89 1999 12,49 2090 13,06 B1 1939 12,12 2009 12,56 2114 13,21 2202 13,76 B2 1950 12,19 2024 12,65 2126 13,29 2218 13,86 C1 2068 12,93 2141 13,38 2270 14,19 2371 14,82 C2 2074 12,96 2148 13,43 2282 14,26 2387 14,92 D 2185 13,66 2288 14,30 2406 15,04 2576 16,10 Työntekijöiden kuukausija tuntipalkat Huoltoja liikenneasemien ravintolaesimiehet Huoltoja liikenneasemien luvanhaltijan edustajan sijaisen tuntipalkka Huoltoja liikenneasemien ravintolatyöntekijät Tukkumyyjät Asentajat ja huoltomiehet Pääkaupunkiseutu Pääkaupunkiseutu Muu Suomi Pääkaupunkiseutu Muu Suomi Muu Suomi Pääkaupunkiseutu tarkoittaa Helsinkiä, Espoota, Vantaata ja Kauniaista. PALKKATAULUKOT KAUPAN ALAN PALKAT
18 PAM.FI 2/2023 1. vuotena 3. vuotena 5. vuotena 8. vuotena F 11. vuotena A 2014 2093 2169 2266 2356 B 2312 2434 2570 2743 2913 C 2652 2817 2978 3197 3410 D 2822 3003 3198 3437 3669 E 3016 3228 3462 3731 3987 F 3247 3485 3730 4014 4291 G 3565 3847 4121 4462 4770 1. vuotena 3. vuotena 5. vuotena 8. vuotena F 11. vuotena A 1950 2020 2095 2186 2270 B 2221 2327 2445 2598 2766 C 2522 2672 2831 3020 3219 D 2673 2843 3023 3249 3471 E 2857 3060 3273 3528 3796 F 3075 3297 3520 3797 4051 G 3377 3632 3892 4203 4495 1. vuotena Alle 2000 pt-artikkelia Yli 2000 pt-artikkelia, pt-myymälä alle 400 m2 yli 400 m2 pt-myymälä, pt-myymälässä tehtävä työ yli 400 m2, muualla kuin pt-myymälässä tehty työ ILTALISÄ (18-24) Arki (ma-la 18-22) 1,06 1,86 kuten myyjillä 1,06 Sunnuntait ja pyhäpäivät 2,12 3,72 kuten myyjillä 2,12 YÖLISÄ (00-06) 3,51 3,72 kuten myyjillä 3,51 1. vuotena 3. vuotena 5. vuotena III 2341 2405 2474 II 2556 2650 2752 III 2254 2314 2377 II 2458 2545 2636 ICT-toimihenkilöt Kaupan logistiikan esihenkilöt Pääkaupunkiseutu Muu Suomi Pääkaupunkiseutu Muu Suomi Pääkaupunkiseutu tarkoittaa Helsinkiä, Espoota, Vantaata ja Kauniaista. PALKKATAULUKOT Korotus 3,50 % KAUPAN TYÖAIKALISÄT 1.5.2022 ALKAEN (työaikalisiä ei koroteta 1.6.2023 eikä 1.6.2024) Myyjät Logistiikkatyöntekijät Toimihenkilöt Vahtimestarit Siivoojat Kioskimyyjät Huoltoja liikenneasematyöntekijät ILTALISÄ (MA-PE JA SU 18-24) PK-seutu 4,18 Muu Suomi 4,00 ILTALISÄ MARRAS-JOULUKUU (SU 18-24) PK-seutu 8,36 Muu Suomi 8,00 YÖLISÄ (MA-LA 00-06) PK-seutu 6,28 Muu Suomi 6,01 LAUANTAILISÄ (LA 13-24) PK-seutu 5,46 Muu Suomi 5,27 AATTOILTALISÄ JA INVENTAARILISÄ PK-seutu sama kuin lauantailisä Muu Suomi ILTALISÄ ARKI (MA-LA 00-06 JA 18-24) PK-seutu 2,02 Muu Suomi 1,89 ILTALISÄ SUNNUNTAI (SU 18-24) PK-seutu 4,04 Muu Suomi 3,77 MYYNTITYÖHÖN LIITTYVÄT LISÄT kuten myyjillä ILTALISÄ Arki (ma-la 18-22) 0,95 Sunnuntait ja pyhäpäivät (su 18-22) 1,90 YÖLISÄ Arki (ma-la 00-06 ja 22-24) 1,79 Sunnuntait ja pyhäpäivät (su 00-06 ja 22-24) 3,57 Iltalisä (ma-su 18-23) 0,96 Yölisä (ma-su 00-06 ja 23-24) 3,52 ILTALISÄ kuten logistiikkatyöntekijöillä YÖLISÄ kuten logistiikkatyöntekijöillä LAUANTAILISÄ kuten logistiikkatyöntekijöillä MYYNTITYÖHÖN LIITTYVÄT LISÄT kuten myyjillä ILTALISÄ Arki (ma-pe 18-22) 3,73 Sunnuntait ja pyhäpäivät (18-22) 7,47 YÖLISÄ Arki (ma-la 00-06 ja 22-24) 4,40 Sunnuntait ja pyhäpäivät (00-06 ja 22-24) 8,79 LAUANTAILISÄ (LA 13-24) PK-seutu 5,46 Muu Suomi 5,27 MYYNTITYÖHÖN LIITTYVÄT LISÄT kuten myyjillä
PAM.FI 2/2023 19 PUHEENVUORO M eillä Palvelualojen ammattiliitossa on ainutlaatuinen jäsenistön kokoonpano. Meillä on paljon naisia, nuoria, maahanmuuttajia ja osa-aikatyöntekijöitä. Tilastojen mukaan Suomessa on vähän osa-aikatyötä, mutta meillä sitä on paljon. Niinpä osa-aikatyö voi esimerkiksi päättäjälle näyttää sivuseikalta, vaikka PAMin jäsenten elämään se vaikuttaa paljon. M atala palkkataso ja osa-aikatyö vaikuttavat monin tavoin elämään. Jos rahaa on vähän ja toimeentulo niukkaa, voi työpaikalla olla vaikea pitää puoliaan. Moni saa soviteltua päivärahaa ja asumistukea, toisinaan myös toimeentulotukea. Julkiset sosiaali-, terveysja hyvinvointipalvelut ja koulutus ? niiden saatavuus ja laatu ? ovat tärkeitä, koska yksityisiin on harvalla varaa. J o viime vuoden puolella aloitimme neuvottelut työehtosopimuksista tavoitteena oikeudenmukaisemmat työehdot ja enemmän palkkaa kohonneisiin elämisen kuluihin palvelualojen työntekijöille. Mahdollisuus neuvotella tällaisista kunkin alan kaikkia työntekijöitä koskevista vähimmäistyöehdoista ei ole itsestäänselvyys. Sen tekee mahdolliseksi lainsäädäntö, joka takaa muun muassa neuvotteluoikeuden, lakko-oikeuden, yleissitovuuden ja kieltää syrjinnän ay-toiminnan takia. ”ÄÄNESTETÄÄN EDUSKUNTAAN PAL VELU ALOJEN TODELLISUUTTA TUNTEVIA” Tästä lainsäädännöstä päättää eduskunta. Eduskunta on sen säätänyt ja eduskunta voi sitä muuttaa, kunhan ILOn vähimmäisvaatimukset täyttyvät. Sama koskee vaikkapa työttömyysturvaa, muuta sosiaaliturvaa ja palveluja ? eduskunta voi muuttaa sääntöjä ja eduskunta voi muuttaa rahoitusta. E duskuntavaalit ovat juuri täällä. Puolueilla ja ehdokkailla on erilaisia ehdotuksia. On esityksiä työttömyysturvan asteittaisesta pienentämisestä, työntekijöistä osan jättämisestä työehtosopimusten ulkopuolelle ja paljon muuta. Nämä asiat koskettavat varmasti myös montaa teistä, meidän jäsenistämme. Minä toivon, että eduskuntaan tulisi mahdollisimman monta, jotka tuntevat palvelualojen todellisuuden tai ovat valmiit ottamaan sen huomioon päätöksenteossaan. R eilulla 4,5 miljoonalla suomalaisella on oikeus äänestää kansanedustajaehdokasta. Jokainen ääni vaikuttaa siihen, millaisia päätöksiä eduskunnalta ja vaalituloksen perusteella rakennettavalta hallitukselta voi odottaa. Kannustan käyttämään tuota ääntä! KIRJOITTAJA ANNIKA RÖNNI-SÄLLINEN ON PAMIN PUHEENJOHTAJA. ALOJEN TODELLISUUTTA Tästä lainsäädännöstä päättää eduskunta. Eduskunta on sen säätänyt ja eduskunta voi sitä muuttaa, kunhan ILOn vähimmäisvaatimukset täyttyvät. Sama koskee vaikkapa työttömyysturvaa, muuta sosiaaliturvaa ja palveluja ? eduskunta voi muuttaa sääntöjä ja eduskunta voi muuttaa rahoitusta. duskuntavaalit ovat juuri täällä. Puolueilla ja ehdokkailla on erilaisia ehdotuksia. On esityksiä työttömyysturvan asteittaisesta pienentämisestä, työntekijöistä osan jättämisestä työehtosopimusten ulkopuolelle ja paljon muuta. Nämä asiat koskettavat varmasti myös montaa teistä, meidän jäsenistämme. Minä toivon, että eduskuntaan tulisi mahdollisimman monta, jotka tuntevat palvelualojen todellisuuden tai ovat valmiit ottamaan sen huomioon päätöksenteossaan. eilulla 4,5 miljoonalla suomalaisella on oikeus äänestää kansanedustajaehdokasta. Jokainen ääni vaikuttaa siihen, millaisia päätöksiä eduskunnalta ja vaalituloksen perusteella K U V A : E E V A A N U N D I
20 PAM.FI 2/2023 Linnanmäki oli Lila Pietiläisen (kuvan oikeassa laidassa) ensimmäinen kesätyöpaikka. Hän sai sieltä kimmokkeen jatkaa asiakaspalvelutyössä.