• Xxxxxxxx PÄÄVIESTI KAKSI PROSENTTIA LISÄÄ Kaupan alalle syntyi uusi palkkaratkaisu JOUSTAVAMPI PERHEVAPAA Uudistus lisää työelämän ja vanhempien tasa-arvoa YLPEÄSTI AMMATTILAINEN Palveluvastaava Eveliina Lahti taitaa siivoustyön, mutta kaipaa alalle lisää arvostusta NRO 2/2022 • 16.3. • 23. VUOSIKERTA
  • No nyt se meinaa nukkua, lenkille piti lähteä. On se kiva, että kulta jaksaa huolehtia. Turvassa -henkivakuutuksella Turvassa Turvaa rakkaimpasi Hintaesimerkki 2022 30-vuotias PAMin jäsen, korvaussumma 100 000 €. Suomen edullisin* henkivakuutus PAMin jäsenelle! 7,05 €/kk Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 Turvassa-henkivakuutuksen myöntää LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö *Henkivakuutusten hintavertailu verkossa 2021, Innolink Henkivakuutus ei varsinaisesti hyödytä sinua vaan heitä, jotka ovat sinulle kaikista rakkaimpia. Eivätkö he ansaitsekin parasta? Turvassa-henkivakuutus on uusi ja PAMin jäsenelle Suomen edullisin* henkivakuutus. Laske vaikka itse turva.fi/henkivakuutus
  • PAM.FI 2/2022 3 MITÄ MIELTÄ TÄSSÄ KUUSSA? ”Työelämässä on vaalittava tasa-arvoa” MAALISKUUSSA VIETETÄÄN MINNA CANTHIN JA TASAARVON PÄIVÄÄ. MINNA SALBERGILLE TASA-ARVOKYSYMYKSET OVAT SYDÄMENASIA. NIITÄ HÄN EDISTÄÄ PAMIN TASA-ARVOVALIOKUNNAN PUHEENJOHTAJANA. TASA-ARVOVALIOKUNNAN NIMI on hieman harhaanjohtava, sillä käsittelemme yhdenvertaisuutta laajasti, emme pelkästään sukupuolten välisen tasa-arvon näkökulmasta. Yhdenvertaisuuden edistäminen ehkäisee syrjintää ja lisää turvallisuutta. Se parantaa työn tuottavuutta sekä yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta. VALIOKUNNASSA AJANKOHTAISIA asioita ovat olleet muun muassa perhevapaauudistus, kansainväliset tasa-arvoasiat sekä tietenkin jäsenten keskuudesta nousseet kysymykset. Perhevapaauudistuksen myötä vanhempainvapaa jakautuu tasapuolisemmin. Lisäksi se huomioi samaa sukupuolta olevat vanhemmat ja erilaiset perhemuodot aiempaa paremmin. Myös osatyökykyisten asiat mietityttävät. Kaikilla tulisi olla yhdenvertainen mahdollisuus tehdä työtä. TYÖNANTAJALLA ON VELVOLLISUUS edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa. Jos yrityksessä on vähintään 30 työntekijää, laki edellyttää tasa-arvosuunnitelman laatimista. Oman työurani aikana nimikkeet ovat muuttuneet sukupuolineutraaleiksi. Myös työhakemuksia käsitellään anonyymisti, tietämättä hakijan sukupuolta tai ikää. SUKUPUOLTEN VÄLINEN PALKKATASA-ARVO ei valitettavasti vielä toteudu Suomessa, naisen euro on 84 senttiä. Vaikka yrityksessä sovellettaisiin taulukkopalkkoja, voi palkkaepätasa-arvo piillä rakenteissa. Miehet saavat suurempia henkilökohtaisia palkanosia, pääsevät kouluttautumaan ja etenemään naisia paremmin. TYÖELÄMÄ MUUTTUU ja elinikäinen oppiminen on yhä tärkeämpää. Myös opiskelu lisää tasa-arvoa. Jäin opintovapaalle koronapandemian alussa ja nyt opiskelen työllisyysrahaston aikuiskoulutustuella. Opiskelu on todella antoisaa ja on ollut hienoa huomata, kuinka valveutuneita nuoremmat kanssaopiskelijani ovat tasa-arvokysymyksissä! // MINTTU SALLINEN MINNA SALBERG, MYYJÄ OPINTOVAPAALLA sosiaalija terveysalan ja taidealan opintojen parissa HARRASTAA ammattiyhdistystoimintaa ja nauttii kulttuurista, taiteesta ja tanssista. HAAVEILEE vierailukutsusta eduskuntaan tai europarlamenttiin. KUKA? PAM.FI 2/2022 3 K U V A : A K S E L I M U R A J A Minna Salberg on kuvattu Minna Canthin talon edustalla Kuopiossa.
  • TYÖTTÖMYYSKASSA TIEDOTTAA Työttömyyskassan verkkosivut www.palvelualojenkassa.fi Työttömyysturvaneuvonta ma–pe 10–14, puh. 020 690 211 Työttömyyskassan osoite PL 93, 00531 Helsinki VASTA SUOJAOSAN YLITTÄVÄT TULOT VAIKUTTAVAT PÄIVÄRAHAAN Sovitellun ansiopäivärahasi määrään vaikuttavat ne ansiotulot, jotka ylittävät suojaosan. Mikäli suojaosa ei ylity, päiväraha maksetaan täytenä. Perussääntönä jokainen suojaosan ylittävä euro vähentää päivärahaa 50 sentillä. Suojaosa on kuukauden sovittelujaksolla 300 euroa ja neljän viikon sovittelujaksolla 279 euroa. Muistathan kuitenkin merkitä tehdyt työtunnit hakemukseen, vaikka tulot jäisivät alle suojaosan. Ansiosidonnainen päiväraha voi olla tukenasi tilanteessa, jossa palkkasi ei riitä elämiseen eikä työnantajallasi ole tarjota sinulle enempää tunteja. Jos työskentelet osa-aikaisesti tai teet keikkatyötä, sinulla saattaa olla oikeus soviteltuun päivärahaan. Päivärahan saamisen edellytyksenä on, että työnhakusi on voimassa TE-toimistossa, täytät ansiopäivärahan saamisen yleiset edellytykset ja olet vastaanottanut joko enintään kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön tai osa-aikatyön, jossa vähimmäistyöaikasi on enintään 80 % alan enimmäistyöajasta. Palkkatulosi vaikuttavat sovitellun päivärahan määrään. Ansiopäivärahan sovittelu tapahtuu pääsääntöisesti maksuperusteisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että haettavan jakson aikana maksettu palkka vaikuttaa päivärahaan riippumatta siitä, milloin työ on tehty. Jos siis teet töitä maaliskuussa, mutta palkanmaksu on vasta huhtikuussa, voit saada maaliskuulta täyden päivärahan. Vastaavasti huhtikuussa saadut palkkatulot vaikuttavat huhtikuun päivärahaan, vaikka työtunnit olisi tehty aiemmalla hakujaksolla. Täytä päivärahahakemus aina neljän viikon tai kalenterikuukauden täydeltä jaksolta. Hakemuksessa tulee ilmoittaa tehdyt työtunnit sekä poikkeavat ajanjaksot, kuten kesäja sairaslomat. Lähetä poikkeavista ajoista kassalle palkkalaskelmat. Tietojen lähettäminen on tärkeää työssäoloehdon seurantaa varten, jota myös osa-aikatyö kerryttää. Palkkatietosi saamme suoraan tulorekisteristä. Ansiopäivärahaa voi saada myös osa-aikaja keikkatyössä PAM0222.indd 28 7.3.2022 9.12
  • PAM.FI 2/2022 5 68 prosenttia kiinteistöpalvelualan työntekijöistä on ylpeä ammatistaan. MITÄ MIELTÄ TÄSSÄ KUUSSA, Minna Salberg? AMMATISTAAN YLPEÄT PERHEVAPAAT uudistuvat MISTÄ RAHAT RUOKAAN? TÄSSÄ JA NYT HÄIRINTÄÄ on edelleen liikaa MARA-ALAN neuvottelut IN ENGLISH KAUPAN ALAN uusi TES SASK tekee työtä maailmalla ERIMIELISYYDET selviksi Tapahtumat & koulutukset Luettuasi lehden tiedät, miten PAM edistää työntekijöiden oikeuksia maailmalla. 3 6 10 12 16 18 20 24 25 28 32 34 40 000 yhteydenottoa vuodessa TÄSSÄ NUMEROSSA “Reilut työehdot ovat vetovoimatekijä.” Suurin osa jäsenten työsuhteisiin liittyvistä erimielisyystapauksista selvitetään työpaikoilla ja PAMin aluetoimistoissa. Palveluvastaava Eveliina Lahti on yksi heistä. 6 32 12 20 Keittiön vuoropäällikkönä työskentelevä Sandra Ikävalko pelkää ruuan hintojen nousua. K A N N E N K U V A : J U S S I P A R T A N E N
  • 6 PAM.FI 2/2022 Porin lääkärikeskus Mehiläisessä siivoava Eveliina Lahti on ylpeä työstään. Hänen mielestään siivoustyö ansaitsisi enemmän arvostusta.
  • PAM.FI 2/2022 7 ”T ykkään siivoustyöstä paljon ja koen olevani hyvä siinä. Työssä näkee oman käden jäljen ja muutoksen, saa liikettä ja työkaverit ovat ympärillä”, sanoo SOLilla palveluvastaavana työskentelevä Eveliina Lahti. Hänellä on lähes kuuden vuoden kokemus siivoustyöstä. Tällä hetkellä Lahti siivoaa lääkärikeskus Mehiläisen tiloja Porissa osa-aikaisena restonomi-opintojensa ohessa. Työvuoroon kuuluu muun muassa lääkärien huoneita, tutkimustiloja, käytäviä, infektiopotilaiden tilat sekä tarvittaessa myös huoneiden erityissiivouksia esimerkiksi koronatai sairaalabakteerista kärsivien potilaiden jäljiltä. Pöpöt eivät häntä pelota, sillä suojavarusteet, kuten maski, tuplahanskat ja muoviset essut, tuovat turvaa. Toisinaan kuitenkin mieleen nousee huoli altistumisesta. ”Sairaalabakteeria en haluaisi, se joskus jännittää. Muuten ei ole ongelmaa. Tärkeintä on suojautua hyvin ja muistaa desinfioida kädet.” Kiitoksia hyvin tehdystä työstä hän kuulee aina silloin tällöin, mutta ei kuitenkaan kovin usein. Lahti tuntee siitä huolimatta, että hänen työnsä on palkitsevaa, sillä hän tietää tekevänsä merkityksellistä työtä. ”Eihän tässä yhteiskunnassa mikään pyörisi ilman meitä” hän sanoo hymyillen. Siivoustyö vaatii Lahden mukaan ennen kaikkia tarkkaavaisuutta ja johdonAMMATTIYLPEYS KANTAA ARJESSA Palveluvastaava EvEliina lahti, 25, taitaa siivoustyön ja on ylpeä siitä. Hän ei ole yksin, sillä tuoreen tutkimuksen mukaan suurin osa kiinteistöpalvelualan työntekijöistä kertoo kokevansa ammattiylpeyttä. MINNA RAITAPURO / kuva JUSSI PARTANEN mukaisuutta. Hän haluaa tehdä työnsä hyvin ja ”pientä intohimoakin” siihen liittyy: vapaa-ajalla hän tykkää katsella Youtube-videoilta, kun katuja tai vaikkapa uima-altaita puhdistetaan. Erityisesti hän seuraa suomalaista siivouskuningattareksi tituleerattua AURI KATARIINAA , joka jakaa videoillaan siivousvinkkejä. ”Täytyy myöntää, että omassa kotona ei ole aina viimeisen päälle siistiä. Lauantaisin on kuitenkin siivouspäivä, viimeistään”, hän naurahtaa. Onnistuminen, auttaminen ja selviytyminen tuovat ammattiylpeyttä Eveliina Lahden tavoin suurin osa kiinteistöpalvelualan työntekijöistä kertoo kokevansa ammattiylpeyttä. Tämä käy ilmi Tampereen Yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen Duunarit -tutkimushankkeen tuloksista. “Kiinteistöpalveluiden työssä on paljon ylpeyden aiheita.”
  • 8 PAM.FI 2/2022 Tutkimukseen osallistui teollisuusliittoon kuuluvia ajoneuvoteollisuuden sekä kumija muoviteollisuuden työntekijöitä sekä pamilaisia kiinteistöpalvelualan työntekijöitä. Kiinteistöpalvelualan työntekijöistä melko tai erittäin ylpeitä ammatistaan oli 68 prosenttia. Vaikka merkittävä osa suomalaisista palkansaajista tekee yhteiskunnan kannalta elintärkeää suorittavaa työtä, on se jäänyt tutkimuksessa ja valtamediassa katvealueelle. ”Ryhdyimme paikkaamaan aukkoa selvittämällä, mistä asioista työntekijät ovat työssään ylpeitä ja mikä tekee työstä merkityksellistä”, kertoo Duunarit-tutkimusta johtanut tutkijatohtori, yliopistoopettaja TIINA SAARI . Se, miten monista erilaisista asioista työntekijät kokivat ammattiylpeyttä, yllätti tutkijat. ”Kiinteistöpalveluiden työssä on paljon ylpeyden aiheita. Työntekijöiden kokemuksissa nousi esiin kolme teemaa, jotka tuottavat ammattiylpeyttä: osaaminen ja onnistuminen, auttaminen ja selviytyminen”, Saari luettelee. Duunarit -tutkimukseen vastanneet kertoivat, että ylpeyden tunteita tuovat aikaansaamisen, osaamisen ja työssä onnistumisen ilo, kun esimerkiksi annetuissa (ja usein tiukoissa) aikaraameissa syntyy hyvä työn jälki. Lisäksi työntekijät kokevat auttavansa työllään asiakkaita, omaa työnantajaansa sekä laajemmin yhteiskuntaa pitämällä sen rattaat pyörimässä. Saari nostaa esimerkiksi terveyskeskuksen siivoamisen: siinä ei ole kysymys pelkästään puhtaiden pintojen tekemises“Miksi rappukäytäviä ei voisi siivota ihmisten aikoihin?” tä, vaan potilasturvallisuudesta huolehtimisesta. Työ nähdään todella merkityksellisenä. Ammattiylpeys voi kummuta myös selviytymisestä työstä, joka koetaan raskaaksi, huonosti palkatuksi ja heikosti johdetuksi. Vaikka työpaikalta ei heruisi tukea eikä arvostusta, työntekijät ovat silti ylpeitä työstään ja kokevat olevansa osaavia ammattilaisia. ”Ylpeyttä koettiin myös esimerkiksi siitä, että tehdään työtä, johon monet eivät pysty. Se on raskasta ja fyysistä työtä,” Saari kertoo. Työntekijät näkyviin ja kuuluviin Duunarit-tutkimushankkeen tulokset osoittivat myös sen, että kiinteistöpalvelualan työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet ovat melko vähäiset työnjakoon, omien työtehtäviensä sisältöön, työmäärään ja työaikojen ajoittumiseen. Paremmat vaikutusmahdollisuudet työntekijöillä “Haastavinta siivoustyössä on aikapaine, joka johtuu kohteiden kilpailutuksista”, Eveliina Lahti sanoo. Lahden mielestä siivoojat voisivat näkyä entistä enemmän työpaikoilla.
  • PAM.FI 2/2022 9 oli työtahtiin ja siihen, missä järjestyksessä he tekevät työtehtävänsä. ”Olisi todella tärkeää, että työntekijöitä kuunneltaisiin työpaikoilla. Voi olla ihan eri asia, miten työ on määritelty ja miten se oikeasti työarjessa on mahdollista toteuttaa,” Saari sanoo. Työntekijöiden näkemysten ohittaminen syö tutkimustulosten mukaan työn mielekkyyttä, mikä puolestaan heikentää työhyvinvointia. Kiinteistöpalveluala on kärsinyt jo pidempään työvoimapulasta ja arvostuksen puutteesta. Duunarit-hankkeen tutkijoiden mukaan työn arvostusta tulisi nostaa ja vetovoimaisuutta kasvattaa, jotta työntekijät voisivat olla ylpeitä omasta työstään. ”Palkka on tärkeä keino lisätä alan arvostusta. Se ei kuitenkaan yksistään riitä. Työolot ovat usein työn mitoitusten vuoksi äärimmilleen vietyjä ja niitä olisi varmasti hyvä tarkastella uudestaan”, Saari sanoo. Hän näkee myös ison merkityksen myös sillä, miten siivoojat nähdään ja kohdataan työpaikoilla. ”Jokainen meistä voisi näyttää arvostusta arjessaan näkemällä siivoojan työkaverina tai osana työyhteisöään.” Eveliina Lahti on samoilla linjoilla. Hän kokee, että monet osaavat arvostaa hänen työtään, mutta on hän törmännyt myös välinpitämättömyyteen ja suoranaiseen kiusantekoon, kun asiakkaat ovat esimerkiksi pudotelleet roskia lattialle hänen silmiensä edessä. ”Toivoisin heidän muistavan, että me siivoojatkin olemme vain ihmisiä, jotka tekevät työtänsä.” Lahti pitää tärkeänä, että siivoojat näkyisivät entistä paremmin työpaikoilla. Hänen mielestään siivoustyö on ollut pitkään näkymätöntä, kun siivoojien ei ole haluttu olevan kenenkään tiellä. ”Ihan viime vuosien sisällä siitä, että siivoojat voivat tehdä työtään myös kohteidensa aukiolojen sisällä, on alkanut tulla enemmän normaalia. Se on hyvä suunta. Ehkä tätäkin työtä aletaan arvostamaan enemmän, kun ihmiset näkevät konkreettisesti, kuinka paikkoja pidetään siisteinä”, Lahti pohtii. Monissa kohteissa siivoustyötä tehdään yhä hiljaisina aikoina. Esimerkiksi rappukäytäviä siivotaan paljon aamuyöstä. Miksi sitä ei voisi tehdä ihmisten aikaan päivällä eikä TUTKIJA KOMMENTOI ”Jokainen vastaus on todella arvokas” ”DUUNARIT-TUTKIMUSHANKKEESEEN osallistui yhteensä 580 kiinteistöpalvelualalla työskentelevää PAMin jäsentä, jotka vastasivat kyselyyn ja osallistuivat haastatteluihin. Ilman heitä emme olisi voineet tätä tutkimusta tehdä. Mitä enemmän vastauksia saamme, sitä monipuolisemman kuvan saamme alan työstä. Tutkimuksen avulla voimme tuottaa monipuolista tietoa työelämästä. On tärkeää, että myös suorittavan työn tekijöiden näkökulmat tulevat esiin. Vastaamalla tutkimukseen voi osallistua työelämän kehittämiseen. Siksi kannattaakin olla aina aktiivinen ja vastata tutkimuksiin, jos sellainen mahdollisuus eteen tulee. Lämmin kiitos kaikille tutkimukseen osallistuneille!” Tiina Saari ”Vaikka työtä on digitalisoitu ja automatisoitu monissa ammateissa ja suorittavan työn määrä vähentynyt, ei fyysisen työn tarve ole hävinnyt mihinkään nyt tai tulevaisuudessa.” sanoo Tiina Saari. piilossa aamuyön pikkutunteina, hän kysyy. Arvostuksesta kertoisi Lahden mielestä myös kokoaikatyö. Siivoojat ovat usein osa-aikaisia, mikä laittaa monen talouden tiukoille. ”Monilla työkavereillani on useita pieniä kohteita ja he joutuvat liikkumaan työpäivän aikana kohtesta toiseen. Harvemmin on kokoaikatyötä ja kahdeksan tunnin vuoroja tarjolla. Muuten työssä ei ole vikaa”, hän summaa. Lähteet: Duunarit – ammatistaan ylpeät: Duunarit-hankkeen loppuraportti. Saari, Tiina; Koivunen, Tuija; Pyöriä, Pasi; Leinonen, Minna; Tapanila, Katriina; Melin, Harri (2021) K U V A : J O N N E R E N V A L L / T A M P E R E E N Y L IO P IS T O
  • 10 PAM.FI 2/2022 Perhevapaauudistus astuu voimaan kuluvan vuoden elokuussa. Uudistuksella pyritään lisäämään työelämän ja vanhempien tasa-arvoa. Millaisia muutoksia uudistus tuo mukanaan? Perhevapaat uudistuvat EEMELI PELTONEN / kuva EEVA ANUNDI P erhevapaiden epätasaisesta jakautumisesta perheissä on jo pidemmän aikaa kannettu huolta. Sen on nähty vaikuttavan kielteisesti erityisesti naisten toimeentuloon ja asemaan työmarkkinoilla. Elokuussa 2022 voimaan tulevalla perhevapaauudistuksella pyritään puuttumaan tilanteeseen. Uudistuksen tavoitteena on lisätä perhevapaiden tasaisempaa jakoa perheissä. PAMin sosiaalipoliittinen asiantuntija MERJA VIHERSALO pitää uudistusta tervetulleena. Hän painottaa, että perhevapaauudistus on paitsi kauan odotettu myös tärkeä erityisesti naisvaltaisille aloille. ”Uudistuksella otetaan askeleita tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden suuntaan. Sen avulla kannustetaan isiä lisäämään perhevapaiden käyttöä. Jos isät innostuvat käyttämään oikeuttaan vapaisiin nykyistä enemmän, voi tällä olla myönteinen vaikutus naisten työmarkkina-asemaan”, Vihersalo kertoo. VIHERSALO MUISTUTTAA, että naisten työurien katkonaisuus on yksi syy naisten 4 8 12 2 6 10 14 16 Uudet vanhempainpäivärahat Nykytila: Uudistus: Päivärahat, kuukautta • Raskaana olevalle äitiysraha 105 päivärahapäivältä (n. 4,2 kk), isälle isyysraha 54 päivärahapäivältä (n. 9 vk) ja vanhempainraha toiselle vanhemmista tai vanhempien kesken jaettavaksi 158 päivärahapäivältä (n. 6,3 kk) • Raskaana olevalle raskausraha 40 päivärahapäivältä (n. 1,6 kk) • Vanhempainraha yhteensä 320 (160 + 160) päivärahapäivää (n. 12,8 kk) lasta kohden LÄHDE: SOSIAALIJA TERVEYSMINISTERIÖ
  • PAM.FI 2/2022 11 Merja Vihersalon mukaan uudistus huomioi erilaiset perhetyypit nykyistä paremmin. FAKTA Keitä uusi laki koskee? • Uudet perhevapaat koskevat perheitä, joissa lapsen laskettu aika on 4.9.2022 tai sen jälkeen. • Jos laskettu aika on 4.9.2022, perhe saa vanhempainpäivärahoja 1.8.2022 lähtien, jolloin uusi laki astuu voimaan. • Jos perhe on alkanut saada vanhempainpäivärahoja aiemmin, niitä ei voi 1.8.2022 muuttaa uuden lain mukaisiksi. • Adoptiotilanteessa uusia perhevapaita voi pitää perheissä, joissa lapsi otetaan hoitoon aikaisintaan 31.7.2022. Tällöin vanhempainrahaa aletaan maksaa 1.8.2022. Lähde: Kela ja miesten väliseen epätasa-arvoon palkkauksessa. Kun naiset ovat pitkiäkin aikoja poissa työelämästä, voivat esimerkiksi etenemismahdollisuudet uralla jäädä käyttämättä. Perhevapaauudistuksen keskeisin muutos on, että vapaat jaetaan lähtökohtaisesti tasan lapsen vanhempien kanssa erillisen raskausrahakauden jälkeen. LAPSEN SYNTYMÄN YHTEYDESSÄ myönnettävän ansiosidonnaisen vapaan kokonaiskesto pitenee uudistuksessa lähes kahdella kuukaudella. Raskausrahaa maksetaan 40 päivää eli noin 1,6 kuukautta ja vanhempainrahaa 320 päivää eli 12,8 kuukautta lasta kohden, siis yhteensä yli 14 kuukautta. Vihersalo nostaa uudistuksesta esiin myös vapaiden käytön joustavuuden, joka kasvaa tuntuvasti. ”Vanhempainrahaa voi käyttää yhtäjaksoisesti tai haluaminaan jaksoina, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta. Jos vanhempi tekee osa-aikatyötä siten, että päivittäinen työaika on enintään viisi tuntia päivässä, voi hän saada osittaista vanhempainrahaa. Perheet voivat suunnitella vapaat omaan tilanteeseensa sopiviksi entistä yksilöllisemmin ja joustavammin”, Vihersalo kuvailee muutosta. ”Uudistus huomioi myös erilaiset perhetyypit nykyistä paremmin. Kaikkien lasten vanhemmilla on yhtäläinen oikeus vapaisiin riippumatta vanhemman sukupuolesta tai siitä, onko biologinen vai adoptiovanhempi tai onko lähivai etävanhempi”, Vihersalo jatkaa. VAIKKA PERHEVAPAAUUDISTUS TUO mukanaan monia myönteisiä muutoksia yhdenvertaisuuden kannalta, jää järjestelmään Vihersalon mielestä yhä kehitettävää. Työsopimuslaki ei uudistuksessa muutu. ”Vaikka perhevapaalainsäädäntö mahdollistaa jopa yksittäisten vanhempainvapaapäivien pitämisen, voi niiden saaminen oman työpaikan työjärjestelyjen vuoksi olla hankalaa. Työsopimuslakiin ei saatu muutoksia eli käytännön tasolla yksittäisen vapaan saaminen on kiinni työpaikkatason sopimuksista.” Katseet kääntyvätkin nyt työpaikoille. Vihersalo muistuttaa, että monet työpaikat haluavat profiloitua perheystävällisiksi kilpaillakseen työntekijöistä. Nyt niillä on mahdollisuus tehdä puheista totta. ”Nähtäväksi jää, miten vanhempainvapaan jakaminen eri aloilla työskentelevien puolisoiden kesken tulee käytännössä onnistumaan. Monilla miesvaltaisilla aloilla on nyt näytönpaikka. Nuoret isät arvostavat pienen lapsensa kanssa vietettyä aikaa sekä työnantajaa, joka oikeasti mahdollistaa tämän”, Vihersalo summaa. Ansiosidonnainen vapaa pitenee lähes kahdella kuukaudella.
  • 12 PAM.FI 2/2022
  • PAM.FI 2/2022 13 Reilu kolmannes työssäkäyvistä palvelualojen ammattilaisista kärsii ruokaturvattomuudesta. Juurisyyt löytyvät tulojen riittämättömyydestä. KUN PALKKA EI RIITÄ RUOKAAN MINTTU SALLINEN / kuvat LAURI ROTKO P alkan tulisi riittää asumiseen, liikkumiseen, vaatteisiin ja tietenkin ruokaan. Tästä suomalaiset lienevät hyvin yksimielisiä. Aina näin ei kuitenkaan ole. Helsingin ja Tampereen yliopistojen keväällä 2019 toteuttaman kyselytutkimuksen mukaan tuhannet palvelualojen työntekijät olivat joutuneet tinkimään niin laadullisesti kuin määrällisesti syömisestään. ”Olimme aika yllättyneitä, että saimme tällaiset tulokset työssäkäyvien joukossa”, tutkimushankkeesta vastaava ravitsemustieteen professori Maijaliisa Erkkola Helsingin yliopistosta kertoo. PAMin jäsenille osoitettuun kyselyyn vastanneista 6 453 palvelualan työntekijästä ruokaturva toteutui reilulla kolmanneksella. Vajaa kolmannes kärsi lievästä tai kohtalaisesta ja reilu kolmannes eli 36 % vakavasta ruokaturvattomuudesta. Vakavaksi ruokaturvattomuus luokitellaan, kun aterioita on jouduttu taloudellisista syistä pienentämään tai jättämään väliin, menty nälkäisenä nukkumaan tai oltu koko päivä syömättä. Käytännössä rahat eivät siis riitä monipuoliseen ja terveelliseen ruokaan. Juurisyyt tulojen riittämättömyydessä Suomessa on perinteisesti ollut vähän työssäkäyvien köyhyyttä. Tutkijoiden mukaan onkin huolestuttavaa, että suurin osa kyselyyn vastanneista oli työssäkäyviä. Ruokaturvattomuuden juurisyyt löytyvät tulojen riittämättömyydestä. Aiemmissa tutkimuksissa selittäviksi tekijöiksi ovat nousseet myös tulojen epävarmuus ja säästöjen puute. Vastanneiden keskuudessa ruokaturvattomuus oli todennäköisintä niillä, jotka ilmoittivat suuria vaikeuksia tavanomaisten menojen kattamisessa kotitalouden tuloilla. Säästetäänkö ruuasta, jotta rahat riittäisivät muihin pakollisiin menoihin? ”Näin voi olla, mutta kyllähän jokaisella pitäisi olla sellainen perustoimeentulo, ettei tuollaista valintaa joudu tekemään”, Maijaliisa Erkkola toteaa. Riskit epätyypillisissä työsuhteissa Yhdeksi selväksi riskitekijäksi nousi tutkimuksessa vastaajan nuori ikä. Ravitsemustieteen tutkija Hanna Walshin mukaan vakavan ruokaturvattomuuden riski oli korkeampi myös naimattomilla, vähän koulutetuilla, matkailuja ravintola-alalla työskentelevillä, miehillä sekä vuokralla asuvilla. Palvelualoilla osa-aikaiset ja muut epätyypilliset työsuhteet ovat yleisiä. Myös nollatuntisopimuksia käytetään valitettavan paljon erityisesti matkailuja ravintola-alalla. Työn silppuuntuminen ja työsuhteiden epävakaus heijastuvat tuloihin. “Säästetäänkö ruuasta, jotta rahat riittäisivät?”
  • 14 PAM.FI 2/2022 ”Vähäiset työtunnit, määräaikaiset työsuhteet ja muut pätkätyön muodot ovat yleisiä palvelualoilla ja työssäkäyvien köyhyys on lisääntynyt juuri osa-aikatyötä tekevien joukossa”, toteaa myös Hanna Walsh. Suomi on allekirjoittanut YK:n Oikeus ruokaan -sopimuksen, jonka mukaan kaikilla on oikeus vähimmäispalkkaan ja sosiaaliturvaan, jotka kattavat ravitsevan ruoan ja muut perustarpeet. Tarkoittaako tämä, että osa-aikaisissa tai muissa epävakaissa työsuhteissa olevien tulisi kääntyä sosiaaliturvan puoleen? Ei tietenkään, palkan tulisi riittää elämiseen. ”Kyllä ansiotöissä oleville pitäisi maksaa sellaista palkkaa, jolla pystyy kattamaan perustarpeet ja säilyttämään oman talouden hallinnan. Sosiaaliturvan kuuluisi tulla mukaan kuvaan vasta, kun elämässä on muita haasteita”, painottaa Maijaliisa Erkkola. Kurjistiko korona tilannetta entisestään? Korona-ajan rajoitukset ovat vaikuttaneet etenkin ravintola-alalla työskentelevien pamilaisten työsuhteisiin. Marraskuussa 2021 ravintola-alan työntekijöille toteutetussa kyselyssä 80 % vastaajista kertoi olleensa työttömänä tai lomautettuna vuoden 2020 alun jälkeen. Neljä viidestä vastaajasta kertoi kärsineensä taloudellisista vaikeuksista. Kevään 2019 tutkimuksessa ruokaturvattomuuden yhdeksi riskitekijäksi nousi juuri työskentely matkailuja ravintola-alalla. Onko korona-aika pahentanut tilannetta entisestään? Tähän haetaan vastauksia vuonna 2020 toteutetusta PAMEL-kyselystä. Mukana on ollut samoja kysymyksiä liittyen ruokaturvaan, terveyteen ja tulojen riittävyyteen. ”Koronapandemian aiheuttamat muutokset hyvinvoinnissa voivat vaihdella sen mukaan, jatkuiko työsuhde vai joutuiko henkilö työttömäksi tai lomautetuksi. Tutkimustulosten pohjalta on mahdollista varautua paremmin tulevia kriisejä varten”, kiteyttää Maijaliisa Erkkola. Ruokaturvattomuustutkimus on osa PAMEL-tutkimushanketta, jossa selvitetään Palvelualojen ammattiliiton PAMin jäsenten työtilannetta, tyytyväisyyttä töihin ja sen yhteyttä hyvinvointiin. Hankkeessa ovat mukana Helsingin yliopisto, Tampereen yliopisto ja PAM. Hanke saa tukea Työsuojelurahastolta. Keväällä 2019 toteutettuun kyselyyn vastasi 6 435 PAMin jäsentä. “Palkan täytyy kattaa perustarpeet.”
  • PAM.FI 2/2022 15 Monipuolinen ruoka kysyy kekseliäisyyttä Ruoan hintojen nousu pelottaa yhden hengen taloudessa asuvaa Sandra Ikävalkoa. Sandra Ikävalkolle, 25, puhe ruuasta nipistämisestä ei ole uutta. Keittiön vuoropäällikkönä työskentelevälle Sandralle kuluneet kaksi vuotta ovat olleet toistuvien lomautusten sävyttämät. Palkkatulo on ollut ailahtelevaa. Varsinaista ruokaturvattomuutta Sandra ei ole kuitenkaan kokenut. Sienestämisestä, marjastamisesta ja jopa metsästämisestä on ollut suuri apu hyvien kokkaustaitojen ohella. ”Sienet ja marjat sekä iso osa lihasta löytyy omasta pakkasesta. Kesällä pienellä takapihalla kasvavat niin paprikat kuin tomaatitkin. Lisäksi olen luova ja hyvä kokki.” ”Uskon, että ilman noita taitojani ruokavalioni olisi huomattavasti tylsempi ja yksipuolisempi ja rahaa menisi enemmän”, kertoo Sandra. Yleinen hintataso on nousussa ja uhkaa karata polttoaineiden ja sähkön ohella myös elintarvikkeisiin. Tämä rasittaa eniten pienipalkkaisia ja epätyypillisissä työsuhteissa olevia. Punalaputetut tuotteet päätyvät myös Sandran ostoskoriin. Alennuksia on seurattava ja kasviksista on ollut pakko tinkiä. Foodpreppaus on tuttua. ”Rehellisesti sanottuna hintojen nousu pelottaa todella paljon. Yhden hengen taloudessa pienikin kulujen nousu näkyy nopeasti lompakossa. Lomautusten vuoksi tulot ovat olleet vaakalaudalla ja nyt menot vain kasvavat. Keskustan ulkopuolella asuvalle polttoainekustannukset ovat pakollisia, ja lisäksi niiden kasvu heijastuu sähkön kallistumisen ohella myös ruuan hintaan.” Tulevaisuuden suhteen yksi toive nousee ylitse muiden: korona-ajan ja rajoitusten loppuminen. Hintojen nousu tuskin taittuu aivan hetkessä, mutta ajan kanssa kuitenkin. Tärkeintä olisivat vakaat tulot. ”Uskon, että ravintolaja tapahtuma-ala lähtee aivan uudenlaiseen nousuun. Tulevaisuudessa meidän alallamme tulee olemaan paljon töitä tarjolla.”
  • 16 PAM.FI 2/2022 TÄSSÄ JA NYT OLEN Jukka Höttönen ASUN Jyväskylässä. Pamilainen olen ollut vuodesta 2010 lähtien. TYÖSKENTELEN Alkossa. Päätoimisena pääluottamusmiehenä olen toiminut kohta 17 vuotta ja sopimusalatoimikunnassa yli 11 vuotta. PARASTA TYÖSSÄNI on kehittää työehtoja ja uudistaa työelämää. Työ ja työelämä muuttuu, on tärkeää olla vaikuttamassa muutokseen. Eikä vaikuttaminen ole turhaa. Kunnianosoituksena tästä työstä tasavallan "TES määrittää raamit työehtoihin.” Tuuli Pihlajamaa, junatarjoilija, pääluottamusmies Avecra Oy “Työehtosopimus tuo turvallisuutta työpaikalle koko ajan muuttuvassa maailmassa.” Karoliina Härkin, Cinema host Finnkino Oy "TES turvaa työntekijöiden oikeudet" Mounir EL, palveluvastaava SOL-Palvelut Mitä työehtosopimus sinulle merkitsee? kysymme pamilaisilta “On tärkeää olla vaikuttamassa muutokseen” presidentti myönsi minulle viime joulukuussa Suomen Valkoisen Ruusun 1. luokan mitalin kultaristein. ALKOSSA sopimusalatoimikunta koostuu Alkon Liikeväki ALV ry:n neuvotteluryhmästä, joten se on oleellinen osa neuvotteluja. Sillä on laaja ymmärrys yrityksestä ja toimintaympäristöstä ja suora yhteys jäseniin. VAPAA-AIKAA ei kovin paljon ole, koska työpäivät venyvät, ja sekin vähä menee remppahommiin ja lukemiseen. H A N N A -K A IS A H Ä M Ä L Ä IN E N GALLUP PAMILAINEN KUUKAUDEN TILASTO Osa-aikatyötä tekevien määrä kasvussa Osa-aikatyötä tekevien osuus kaikista palkansaajista on kasvanut Suomessa tasaisesti lukuunottamatta vuotta 2020. Vuonna 2021 osaaikaisten osuus oli 17,6 prosenttia kaikista palkansaajista. LÄHDE: TYÖVOIMATUTKIMUS, TILASTOKESKUS 20 10 20 14 20 18 20 21 20 12 20 16 20 19 20 09 20 13 20 17 20 20 20 11 20 15 16 13 17 14 11 10 18 15 12 "Vastentahtoinen #osaaikatyö on valtava ongelma. Eikä se ole vain työuran alun ongelma kuten usein luullaan. Jäsenkyselymme mukaan vastentahtoista osa-aikatyötä tekevistä 64 % on ollut työsuhteessaan väh. 3 vuotta & joka kolmas yli 10 vuotta!" Eveliina Reponen (@EveReponen) Twitterissä Osuus kaikista palkansaajista (%)
  • K U V A : S H U T T E R S T O C K PAM.FI 2/2022 17 TÄSSÄ JA NYT SOTA UKRAINASSA järkyttää, suututtaa ja turhauttaa. Huoli ukrainalaisista on suuri. Monella suomalaisella on myös Ukrainassa asuvia vanhempia, isovanhempia, ystäviä tai muita läheisiä. Joskus vihan tunteet voivat purkautua viattomiin. Palvelualoilla työskentelee paljon sekä ukrainalaisettä venäläistaustaisia henkilöitä, monet heistä läheisinä työtovereina. Pidetään yhdessä huolta siitä, että vihapuheille on nollatoleranssi ? niin asiakkaiden kuin työtovereidenkin osalta. KANSAINVÄLISET PAKOTTEET ja Venäjän vastapakotteet tulevat vaikuttamaan myös Suomen talouteen. Inflaatio ja kuluttajien ostovoiman heikkeneminen vaikuttaa välillisesti myös palvelusektorille. PAM pitää tärkeänä, että pakotteiden ja mahdollisen taantuman iskuja jaetaan nyt aiempaa tasaisemmin yhteiskunnassa. Jo korona-aikana kärsineitä tahoja on tuettava. PAM ON LAHJOITTANUT 40 000 EUROA ukrainalaisten auttamiseen. Summa jakautuu tasan SPR:lle, Unicefille, Suomen Pakolaisapu ry:lle ja ITUCille. PAM jatkaa tukitoimiaan yhteistyössä SAK:laisten liittojen kanssa ja kannustaa myös sidosryhmiään, palvelualojen työntekijöitä ja yrityksiä ukrainalaisten tukemiseen. Ukrainalaisten hätä koskettaa 85 % työikäisistä ajattelee, että on oikein saada korvaus sunnuntaina tehdystä työstä. Lähde: TNS Kantar, 11/2021 Euroopan kommisiolta esitys yritysvastuusääntelystä PAM ON SOPINUT työnantajaliittojen kanssa Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoitteluohjelmasta vuodelle 2022 kaupan alalle, apteekkeihin ja matkailu-, ravintolaja vapaa-ajan alalle. Sopimukset helpottavat koululaisten työelämään tutustumista. Palkalliseen kesäharjoitteluohjelmaan voivat osallistua peruskoululaiset, kymppiluokkalaiset, VALMA(1.8.2022 alkaen TUVA-) ja TELMAkoulutuksiin osallistujat sekä lukiolaiset. TYÖNTEKIJÄ EI ENÄÄ TARVITSE kunnan tartuntatautilääkärin virallista eristämismääräystä saadakseen tartuntatautipäivärahaa. Eduskunta hyväksyi määräaikaisen lakimuutoksen, jonka myötä työntekijällä on oikeus tartuntapäivärahaan, jos hänellä on laboratoriotestillä todennettu koronatartunta ja lääkäri on kirjoittanut työstä poissaolotodistuksen. EUROOPAN KOMISSIO antoi helmikuussa direktiiviesityksen yritysvastuulaista, joka asettaa ensimmäistä kertaa yrityksille lakisääteisen velvollisuuden kunnioittaa ihmisoikeuksia ja noudattaa huolellisuutta toiminnassaan sekä niiden arvoketjuissa. “Yritysvastuulakia tarvitaan esimerkiksi takaamaan kaikille työntekijöille järjestäytymisoikeus”, sanoo PAMin kansainvälisten asioiden asiantuntija MARI TAIVAINEN . Tutustu työelämään ja tienaa -sopimuksia vuodelle 2022 Tartuntatautipäivärahan hakemisen ehdot muuttuivat Kerromme tuoreimmat kuulumiset tutuista puheenaiheista K U V A : G E T T Y IA M G E S K U V A : G E T T Y IA M G E S MISSÄ MENNÄÄN?
  • 18 PAM.FI 2/2022 P AMin jäsenkysely tehtiin marraskuussa 2021. Siihen vastasi 4 130 liiton jäsentä. Kyselyssä selvitettiin muun muassa työssä kohdatun asiakasväkivallan ja häirinnän yleisyyttä. Edellisen kerran tilannetta kartoitettiin vuonna 2017. 2/3 NAISISTA oli kohdannut viimeisen vuoden aikana väkivaltaa tai häirintää työssään. Useimmiten kyseessä oli suullinen väkivalta tai sanallinen uhkailu. Välineellä, kuten veitsellä tai aseella, uhkailusta oli kärsinyt 8 prosenttia ja fyysistä väkivaltaa oli kokenut 7 prosenttia vastaajista. Koronavuosi erottuu tilastoista Liian moni palvelualojen työntekijä kokee edelleen asiakasväkivaltaa tai häirintää työssään. HILDUR BOLDT / kuva EEVA ANUNDI Joutunut asiakkaiden kohdistaman epäasiallisen käyttäytymisen tai väkivallan kohteeksi 12 kk:n aikana. 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % % 51 % sanallinen väkivalta sanallinen uhkailu 2012 2015 2017 2021 välineellä uhkailu fyysinen väkivalta 61 % 65 % 54 % 38 % 40 % 48 % 36 % 8 % 9 % 11 % 8 % 8 % 10 % 11 % 7 % %
  • PAM.FI 2/2022 19 Koronavuosi erottuu tilastoista “Kaikkea ei tarvitse kestää” JÄSENILTÄ tulleet viestit kertovat siitä, että koronapandemian aikana asiakkaiden huono käytös olisi lisääntynyt. PAMIN TYÖYMPÄRISTÖASIANTUNTIJA ERIKA KÄHÄRÄ onkin hieman yllättynyt jäsenkyselyn tuloksista, jotka näyttävät paremmilta kuin aiemmin vallinnut trendi. Ongelma on kuitenkin edelleen suuri, eikä muutoksen pysyvyyteen voi luottaa. ”Koronavuodet ovat olleet poikkeuksellisia kaikessa tilastoinnissa”, valottaa Kähärä. ”Tuloksissa voivat näkyä koronasta johtuvat työturvallisuusrajoitteet. Asiakkaat ovat olleet fyysisesti kauempana ja paljon työpaikkoja etenkin baareja ja ravintoloita on ollut kokonaan kiinni”, Kähärä pohtii. KÄHÄRÄ HALUAA murtaa myytin, jonka mukaan asiakaspalvelussa olisi hymyillen otettava vastaan mitä tahansa asiakkaiden taholta. Loukkauksia, uhkailua ja häirintää ei kenenkään tarvitse sietää. Työnantajalla on laissa määrätty velvollisuus puuttua kaikkeen työpaikalla tapahtuvaan häirintään. Lisäksi esimerkiksi kaupan työehtosopimuksessa on ollut vuodesta 2020 lähtien määräys menettelyohjeen laatimisesta häirintätilanteita varten. ”Vaikka työnantaja ei aina pysty estämään asiakkaan huonoa käytöstä, on tilanteita hahmotettava etukäteen ja suunniteltava niihin puuttuminen yhdessä työntekijöiden kanssa”, sanoo Kähärä. HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ ja esimerkkejä häirintään puuttumisesta on koottu esimerkiksi PAMin ja Kaupan liiton yhteiseen ohjeeseen. ”Miten häirintä ja väkivallan uhka vaikuttavat työntekijöihin riippuu paljon siitä, miten työpaikalla osataan käsitellä asiaa”, sanoo Kähärä. Työntekijöiden kannattaa ottaa asiakasväkivalta ja häirintä puheeksi työpaikalla. ”Esihenkilölle sekä luottamusmiehelle tai työsuojeluvaltuutetulle kannattaa aina kertoa häirinnästä tai uhkaavasta tilanteesta”, korostaa Kähärä. ”Esihenkilöltä voi myös pyytää perehdytystä tai neuvoja vastaavien tilanteiden varalle”. TOIMI NÄIN • Ota asiakasväkivalta ja häirintä puheeksi työpaikalla. • Kerro häirinnästä, väkivallasta tai uhkaavasta tilanteesta esihenkilölle ja henkilöstön edustajalle. • Sopikaa työpaikalla toimintatavoista. Tilanteita voi harjoitella etukäteen. • Pyydä esihenkilöltä perehdytystä. 1/3 OLI JOUTUNUT asiakkaiden seksuaalisen häirinnän kohteeksi. Seksuaalinen häirintä on tyypillisesti vahvasti sukupuolittunutta ja kohdistuu pääasiassa nuoriin naisiin. ALLE 30-VUOTIAISTA naisista jopa 58 prosenttia oli kohdannut seksuaalista häirintää, nuorista miehistä 17 prosenttia. 52 PROSENTTIA kyselyyn vastanneista kertoi ilmoittaneensa epäasiallisesta kohtelusta työnantajalle. Puolessa tapauksista työnantaja oli puuttunut tilanteeseen pyrkien poistamaan tai vähentämään uhkaavia tilanteita. “Seksuaalinen häirintä kohdistuu pääasiassa nuoriin naisiin.”
  • 20 PAM.FI 2/2022 ”Reilut työehdot ja oikeudenmukainen palkka ovat keskeisiä vetovoimatekijöitä myös matkailu-, ravintolaja vapaa-ajan palvelujen aloilla. Niihin on nyt saatava parannuksia”, painottaa Raimo Hoikkala.