PAM 02/2020 - Lehtiluukku.fi

Xxxxxxxx PÄÄVIESTI Xxxxxxxx LISÄÄ ARVOSTUSTA Majoitusja ravitsemisalalla työn vaatimukset ja palkkaus eivät kohtaa NRO 2/2020 • 26.2.• 21. VUOSIKERTA Xxxxxxxx KIKYTUNNIT POISTUVAT Kiinteistöpalveluja kaupan aloille hyväksyttiin uudet työehtosopimukset APUA YLIVELKAANTUMISEEN Velkaongelmat vievä työntekijän voimia – Asiantuntijan vinkit velkaviidakosta selviämiseen
2 PAM.FI 2/2020 Tapaturmavakuutus % – 50 Etu koskee uusia kampanja-aikana 1.1.–30.4.2020 alkaneita tapaturmavakuutuksia. Edun saa ensimmäisen vuoden vakuutusmaksusta. Alennus ei koske verkkokauppaa, eikä perheenjäsenten vakuutuksia. PAMin jäsenenä saat lisäksi jatkuvan alennuksen. Katso turva.fi/pam –10% Turvasta kotivakuutuksen ostaneille Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • www.turva.fi • puh. 01019 5110 Soita tai poikkea meille!
PAM.FI 2/2020 3 MITÄ MIELTÄ TÄSSÄ KUUSSA? TYÖNKUVAN MUUTOS. Aloittaessani apteekkiurani 90-luvun lopulla apteekin teknisen henkilökunnan työnkuva liittyi enimmäkseen reseptien käsittelyyn. Nykyään tehtäviemme pääpaino on asiakaspalvelussa ja farmaseuttisen henkilökunnan työn sujuvuuden varmistamisessa eri tavoin. Puoliautomaattirobotin käyttö tuli osaksi omaa työnkuvaani noin kymmenen vuotta sitten. AMMATILLINEN UTELIAISUUS. Oman osaamisen kehittämisen myötä työhön voi löytää uutta innostusta. Toivoisin, että työnantajat panostaisivat enemmän työntekijöiden koulutukseen. Erilaisten taitojen kehittämiseen voi panostaa myös itse. Eri tahojen järjestämää koulutusta on saatavilla, mutta sitä täytyy osata etsiä. Ruuhkavuosina voi keskittyä taitojensa ylläpitämiseen ja päivittämiseen. KOULUTUSTA TYÖPAIKKAOHJAUKSEEN. Sen lisäksi, että työntekijän oman osaamisen täytyy olla ajan tasalla, on yhä tärkeämpää osata kouluttaa muita. Samalla kun ammatillisen koulutuksen lähiopetus on vähentynyt, opiskelijoiden ja harjoittelijoiden työssäoppiminen työpaikoilla on lisääntynyt. Sen myötä alalle tulevien ohjaamisesta on tullut osa työntekijöiden arkea. Siihen pitäisi olla riittävästi resursseja ja koulutusta, jotta erilaisten oppijoiden moninaisuus osattaisiin ottaa huomioon työpaikoilla. // MINNA RAITAPURO K U V A : A N N A A A LT O Panostetaan osaamiseen APTEEKKI ELIXIRIN LUOTTAMUSMIES ULLA FAGERSTRÖM TOIVOO LISÄÄ RESURSSEJA HARJOITTELIJOIDEN OHJAUKSEEN, KOSKA SIITÄ ON TULLUT OSA YHÄ USEAMMAN TYÖNTEKIJÄN ARKEA. 1 3 2 APTEEKKIALAN tes-neuvottelut alkavat maaliskuussa. Seuraa verkossa: pam.fi
4 PAM.FI 2/2020 Löydä oma tapasi voida hyvin ja tee siitä pysyvä. Tutustu ja hae jaksoille osoitteessa pht.fi Oletko tyytym Oletko tyytym Oletk ätön hyvinvointiisi ja haaveilet elämäntaparemontista? Ovatko arjen kiireet terveyttäsi tukevien valintojen esteenä? Pysyvään muutokseen -hyvinvointikursseilla saat työkaluja itsestäsi huolehtimiseen ja tukea motivaation löytämiseen. Ota ensimmäinen askel kel k kohti pysyvää hyvinvointia. Pystyt siihen! Löydä oma tapasi voida hyvin ja tee siitä pysyvä. Työttömyyskassan verkkopalvelu pam.fi/tyottomyyskassa Työttömyysturvaneuvonta Ma–pe klo 9–15 puh. 020 6900 211 Aluetoimistot HELSINKI Säästöpankinranta 2 A, 9. krs, 00530 Helsinki; TURKU Yliopistonkatu 33 G, 4. krs, 20100 Turku; TAMPERE Aleksis Kiven katu 18 B, 3. krs, 33210 Tampere; KUOPIO Ajurinkatu 29, 70110 Kuopio; OULU Uusikatu 22, 90100 Oulu TYÖTTÖMYYSKASSA ALKOI KÄYTTÄÄ TULOREKISTERIN PALKKATIETOJA KASSA INFO www.pam.fi/ tyottomyyskassa TYÖTTÖMYYSKASSA on saanut tammikuun alusta alkaen päivärahanhakijan palkkatiedot tulorekisteristä. Sähköisistä hakemuksista tulotiedot kysytään automaattisesti hakemuksen saapuessa työttömyyskassalle ja muista hakemuksista käsittelyn yhteydessä. Päivärahanhakijan ilmoittamisvelvollisuuteen ei tule muutoksia tulorekisterin käyttöönotosta huolimatta. Hakemuksessa tulee edelleen ilmoittaa kaikista päivärahan maksamiseen vaikuttavista asioista. Palkkalaskelmaa ei ole välttämätöntä laittaa hakemuksen liitteeksi, mutta se on tulorekisterin käyttöönoton alkuvaiheessa edelleen suositeltavaa. Suosittelemme myös palkanmaksupäivän ilmoittamista hakemuksessa. Merkitse hakemukseen kaikki palkalliset päivät JOTTA työssäoloviikkosi kertyvät oikein, hakemukseen tulee merkitä kaikki päivät, joilta on maksettu palkkaa. Tämä koskee lomaja sairaspäivien lisäksi arkipyhä-, vuosivapaa-, JPja muita palkallisia vapaapäiviä. Hakemukseen on merkittävä lomapäiviä lukuun ottamatta kaikilta päiviltä tunnit, joilta palkkaa on maksettu. Verkkopalvelussa löydät tarkemmat ohjeet, miten päivät tulee ilmoittaa sähköisessä hakemuksessa. Tulorekisteri ei poista lisäselvityspyyntöjä TYÖNANTAJAN tulee tulorekisterilain mukaan ilmoittaa tiedot tulorekisteriin viimeistään 5 päivän kuluttua palkanmaksupäivästä. Pakollisia ilmoitettavia tietoja ovat palkanmaksupäivä ja palkkasumma. Käytännössä työttömyyskassa voi tarvita muitakin tietoja hakemuksen käsittelyssä. On mahdollista, että joudumme pyytämään jatkossakin lisäselvityksiä niissä tapauksissa, joissa tulorekisteriin tallennetut tiedot eivät ole riittäviä. Etuustietoja eli esimerkiksi Kelan maksamien etuuksien määriä työttömyyskassa alkaa saada tulorekisteristä vasta vuoden 2021 alusta. Samaan aikaan alamme myös itse toimittaa ansiopäivärahan, vuorottelukorvauksen ja liikkuvuusavustuksen maksutietoja tulorekisteriin. VERKKOPALVELUUN KIRJAUTUMINEN MUUTTUU 10.3. Otamme käyttöön 10. maaliskuuta Suomi.fi -tunnistuksen verkkopalveluun kirjautuessa. Käytännössä muutos merkitsee sitä, että palveluun kirjaudutaan pankkitunnuksilla. Muutos lisää entisestään käyttäjän tietoturvaa. Muita kirjautumistapoja ovat mobiilivarmenne ja varmennekortti.
PAM.FI 2/2020 5 10 prosentilla aikuisväestöstä on maksuhäiriömerkintä. MITÄ MIELTÄ TÄSSÄ KUUSSA, Ulla Fagerström? MARAVA-ALAN palkkaukseen halutaan muutosta VELKAONGELMAT uuvuttavat osaa työntekijöistä PALTAN KANSSA neuvotellaan edelleen TES:ista KIPAJA KAUPAN ALOILLA saatiin uudet TES:it NÄIN POHJOISMAISET järjestelmät eroavat toisistaan IN ENGLISH PAMISSA TAPAHTUU PAM KOULUTTAA Kun luet tämän lehden tiedät, mitä matkailuja ravintola-alalle kuuluu. 3 6 10 12 13 14 20 23 28 Palkat nousevat ja kiky poistuu. TÄSSÄ NUMEROSSA Pohjoismaissa neuvotellaan työehtosopimuksista. Kiinteistöpalveluja kaupan aloille neuvoteltiin uudet työehtosopimukset. Lakot peruuntuivat. Takuusäätiön Minna Markkanen muistuttaa, että velkaongelmiin kannattaa hakea apua. 10 sdksaaard ja hjhsfkjd 6 18 12 Asiakasneuvottelija Niko Jokinen ratkoo työkseen asiakkaiden pulmia. K A N N E N K U V A : V E S A -M A T T I V Ä Ä R Ä
6 PAM.FI 2/2020 Haapanen vaikuttaa ravintola-alan työehtoihin sopimusalatoimikunnassa, joka avustaa PAMin hallitusta tes-neuvotteluissa.
PAM.FI 2/2020 7 ”T yön vaatimukset ja palkkaus eivät kohtaa lainkaan!” Haapanen sanoo napakasti. Hän tietää mistä puhuu, sillä takana on lähes kolmentoista vuoden ura ravintola-alalla. Sinä aikana hän on paiskinut tuntikausia töitä, järjestellyt omia menojaan vaihtelevien työvuorojen mukaan ja ollut käytettävissä seitsemänä päivänä viikossa aamukahdeksan ja iltayhdentoista välillä. ”Työntekijöiltä vaaditaan sitoutumista, mutta tarjolla on vain satunnaisia töitä. Osa-aikaisille työntekijöille pitäisi tarjota täydet tunnit, ja palkan pitäisi riittää elämiseen”, Haapanen jatkaa. Hän itse aloitti työt kokkina nollatuntisopimuksella Turun ravintolamaailman instituutioksi muodostuneessa Ristorante Dennis -ravintolassa. Aikeena oli viipyä yksi kesä, mutta toisin kävi. Kesätyöt vaihtuivat iltaja viikonlopputöiksi ja pian Haapanen huomasi olevansa tärkeä osa tiivistä työyhteisöä, jossa aikaa vietettiin yhdessä myös vapaa-ajalla. ”Podin pitkään ammatillista identiteettikriisiä siitä, mitä halusin työelämältä.” Historiaa ja yhteiskuntapolitiikkaa opiskelleelle sekä kulttuurituottajaksi valmistuneelle ravintola-ala ei ollut itsestään selvä uravalinta. Palaset loksahtivat kuitenkin kohdilleen vuoden 2015 aikana, kun hän ryhtyi ottamaan työntekijöiden oikeuksista selvää ja nousi työpaikkansa pääluottamusmieheksi sekä työsuojeluvaltuutetuksi. Kokki SaSu Haapanen laittoi ensin oman työpaikkansa asiat järjestykseen. Nyt hän haluaa korjata koko matkailuja ravintola-alaa, erityisesti sen palkkausta. MINNA RAITAPURO / kuvat VESA-MATTI VÄÄRÄ Luottamustehtävästä rohkeutta palkkaneuvotteluihin Samoihin aikoihin kun yhteisiin asioihin vaikuttamisesta tuli osa Haapasen työtä, Dennis-ravintolan omistus vaihtui. Uudesta henkilöstöpäälliköstä tuli Haapaselle tärkeä työpari, jonka kanssa korjauksia työpaikan epäkohtiin syntyi nopealla tahdilla. ”Kaikille hommattiin kirjalliset työsopimukset, tuntitasausjärjestelmä otettiin käyttöön ja alettiin seuraamaan tuntikirjauksia. Niiden seurauksena palkanmaksukin menee oikein”, Haapanen listaa. ”Se, että sain omalla työpaikallani asiat kuntoon, antoi valtavan sysäyksen saada aikaan muutosta koko alalle.” Luottamustehtävä antoi rohkeutta MUUTOKSENTEKIJÄ 1982 syntyy TYKSissä ja asuu koko lapsuutensa Turun Portsan puutaloalueella. 1995 alkaa soittaa kitaraa ja liittyy pian ensimmäiseen bändiinsä. 2002 kirjoittaa ylioppilaaksi ja aloittaa opinnot Åbo Akademissa. 2007 aloittaa Dennispizzeriassa kesätyöntekijänä. 2008 opiskelee lukukauden Oxford Brookes Universityssa Iso-Britanniassa.
8 PAM.FI 2/2020 neuvotella myös itselleen sopimuspalkka. Palkankorotukseen olikin aihetta, sillä Denniksessä työntekijöiden määrä oli vähentynyt ja samalla työn määrä ja vastuu olivat kasvaneet. Ulkopuolisten kuriiripalveluiden, Woltin ja Foodoran, mukaantulo ravintolan toimintaan toi myös lisää töitä. Neuvottelu kannatti, ja palkka nousi. Ei tosin niin paljon kuin Haapanen toivoi. Palkkaus kertoo myös arvostuksesta Majoitusja ravitsemisalan keskimääräinen ansiokehitys Suomessa on jäänyt lähes koko 2010-luvun ajan alle 2 prosentin. 1990-luvulla alalla nähtiin jopa yli 5 pro• • Vapaa-ajallaan Haapanen kiirehtii Aurajoen vartta pitkin kokouksesta toiseen, sillä ay-toiminnan lisäksi hän on mukana paikallispolitiikassa. sentin ansiokehityslukuja, joiden jälkeen tahti on hidastunut tasaisesti viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana. Pohjoismaisesta vertailusta käy myös ilmi, että Suomen hotellija ravintola-alan palkat ovat jääneet jälkeen muista Pohjoismaista. Se näkyy työntekijöiden arjessa. Tammikuussa julkaistun PAMin suhdannebarometrin mukaan 31,6 prosenttia matkailuja ravintola-alan työntekijöistä kertoo huolien lisääntyneen omassa taloudessaan. ”Jos olet osa-aikainen työntekijä ja sen lisäksi joudut vielä hakemaan sosiaaliturvaa, niin sehän on ihan käsittämätön yhtälö. Tai jos sinun täytyy tehdä töitä viidessä tai kuudessa paikassa vuokrafirman kautta, mutta silti ikinä et saa riittävästi tunteja kasaan!” Haapanen sanoo. Samaan aikaan kun työnhakijoille tarjolla on pääasiassa pätkätöitä, alaa ravistelee työvoimapula. Työnantajajärjestö Matkailuja Ravintolapalvelut MaRa ry:n mukaan työntekijöiden saanti on heikentynyt kaikkialla Suomessa, samoin kuin opiskelijoiden into hakeutua alan ammatillisen koulutuksen pariin. ”Meillä on sopimusalatoimikunnassa aito halu korjata alaa. Emme pelkästään halua palkankorotuksia, vaan haluamme, että koko ala voisi paremmin”, Haapanen sanoo ja lisää, ”alaa ei pysty korjaamaan, ellei työntekijöitä aleta arvostaa.” 2012 valmistuu kulttuurituottajaksi Turun Humanistisesta Ammattikorkeakoulusta. 2015 valitaan pääluottamusmieheksi ja työsuojeluvaltuutetuksi. 2012 kokoaikainen vakituinen työsopimus. 2019 aloittaa PAMin sopimusalatoimikunnan jäsenenä. 2019 valmistuu ammattiliittojen yhteispohjoismaisesta Geneve-koulusta.
PAM.FI 2/2020 9 Matkailuja ravintola-ala on kasvanut PAM NEUVOTTELEE MAALISKUUSSA TYÖEHDOT KASVANEELLE ALALLE, JOKA MAHDOLLISTAA MUIDEN JUHLAT, MATKAT JA RUOKAILUT. ENEMMISTÖ MATKAILUJA RAVINTOLA-ALAN TYÖNTEKIJÖISTÄ TYÖSKENTELEE POIKKEAVINA VUOROKAUDEN AIKOINA ILTAISIN JA VIIKONLOPPUISIN, NELJÄSOSA MYÖS ÖISIN. TILASTO Yötyö Iltatyö Viikonlopputyö Poikkeavat työajat edellisen 4 viikon aikana Matkailuala Ravintola-ala osuus palkansaajista, % Matkailuja ravintola-alan minimipalkka vuonna 2019 minimipalkka: euroa/tunti Alin taulukkopalkka Ostovoimakorjattuna Tiedot vuodelta 2018. Ei koske avustavia tehtäviä. Ostovoimakorjaus tarkoittaa suhteutusta kunkin maan vallitsevaan kuluttajahintatasoon. Suomi 10,3 10,3 Ruotsi 11,9 12,7 Saksa 9,4 10,6 Norja 17,5 14,8 Islanti 13,5 11,0 Tanska 16,7 14,9 Tiesitkö? Yöpymisten määrä kasvoi suomalaisissa majoitusliikkeissä 3,9% vuodesta 2018 vuoteen 2019. Ravintolaesimiehet ja vuoropäälliköt Kokit, keittäjät ja kylmäköt Hotellin vastaanottovirkailijat Baarimestarit Tarjoilijat Matkaoppaat 84,1 74,8 56,3 44,7 43,1 25,9 Yli 12 kk kokoaikatyö, % Jatkuvan kokoaikatyön osuus eri ammateissa Tiedot vuodelta 2018. 0,0–0,9 1,0–1,9 2,0 tai yli U U Uusimaa usimaa usimaa usimaa usimaa usimaa usimaa usimaa usimaa 1,8 Pohjois Pohjois PohjoisPohjanmaa Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjanmaa 0, 0, 0,6 6 Varsinais arsinais arsinais arsinais arsinais arsinais arsinais---Suomi Suomi Suomi Suomi Suomi Suomi Suomi Suomi Suomi Suomi Suomi Suomi Suomi Suomi Suomi Suomi Suomi Suomi Suomi Suomi Suomi Suomi 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 Ahvenanmaa enanmaa enanmaa 7,4 Lappi 6,8 Pohjois Pohjois Pohjois Pohjois Pohjois---Savo 0,4 K K K KeskieskiSuomi Suomi Suomi Suomi Suomi Suomi 0,5 Satakun takun takun takun takunta 0,3 0,3 0,3 0,3 P P Päijä äijä äijä äijä äijä äijätHäme Häme Häme Häme Häme Häme 0,5 0,5 0,5 0,5 EtttteläeläeläeläSavo 1,0 Pohjanmaa 0,4 K K Kymenymenymenlaakso laakso 0,3 Kan Kan Kan KantatatatatataHäme Häme Häme Häme Häme 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 Kainuu Kainuu Kainuu 1,2 E EttteläeläKarjala Karjala Karjala 1,7 Pohjois Pohjois PohjoisKarjala Karjala Karjala 0,4 KeskiPohjanmaa 0,3 EteläPohjanmaa 0,2 Pirk Pirk Pirk Pirk Pirk Pirkan an an an-maa 0,4 Tammi-marraskuu 2019 Ulkomaisten yöpymiset asukasta kohden 25,0 24,4 58,3 63,5 75,0 63,5 Grafiikka: Iines Vikiö Lähteet: Business Finland (tilastopalvelu Rudolf), Tilastokeskus (palvelualojen liikevaihtokuvaaja, työvoimatutkimus), NU HRCT Matkailuja ravintolaalan palkansaajien tekemät työtunnit lisääntyivät 8,5% vuodesta 2018 vuoteen 2019. 1/ 2019 11/ 2019* 1/ 2018 1/ 2017 1/ 2016 1/ 2015 indeksi 2015=100 80 90 100 110 120 130 140 Matkailuala Ravintola-ala Matkailuja ravintola-ala jatkaa kasvuaan Liikevaihtokuvaaja, trendi *ennakkotieto GRAFIIKKA: IINES VIKIÖ LÄHTEET: BUSINESS FINLAND (TILASTOPALVELU RUDOLF), TILASTOKESKUS (PALVELUALOJEN LIIKEVAIHTOKUVAAJA, TYÖVOIMATUTKIMUS), NU HRCT
10 PAM.FI 2/2020 Minna Markkanen kertoo, että moni pitää hataraa korttipakkaa liian pitkään pystyssä ja hakee uutta velkaa maksaakseen vanhat velat. Valoa velka viidakkoon Kotitalouksien ylivelkaantuminen heijastuu työelämään. Minna Markkasen mukaan Takuusäätiöltä apua hakeva on tyypillisesti matalapalkka-alalta. MARJA IKKALA / kuva HELI SORJONEN
PAM.FI 2/2020 11 T akuusäätiön kehittämispäällikkö Minna Markkanen on vuosien ajan seurannut suomalaisten velkaongelmia. Suomalaiset ovat tilastojen mukaan nyt velkaantuneempia kuin koskaan. Maksuhäiriömerkinnät ovat lisääntyneet huomattavasti 2000-luvun aikana. Uusimmat luvut ovat hurjat: 385 700:lla suomalaisella oli maksuhäiriömerkintä vuoden 2019 syyskuussa, se tarkoittaa 10 prosenttia koko aikuisväestöstä. Ylivelkaantuminen on nykyisin jo niin yleistä, että se näkyy työelämässäkin. Jos raha-asiat valvottavat työntekijää öisin, voimia hupenee työtehtävien hoidolta. ”On tutkittu, että talousja velkaongelmilla on yhteys mielenterveyden ongelmiin ja kognitiivisten kykyjen heikkenemiseen”, sanoo Markkanen. TAKUUSÄÄTIÖ AUTTAA velkaantuneita Veikkaus-varoin takaamalla heille lainan, jolla vanhat lainat yhdistetään yhdeksi kohtuuehtoiseksi lainaksi. ”Tyypillinen asiakkaamme on keski-ikäinen nainen, joka asuu yksin tai on yksinhuoltaja. Hän on matalapalkka-alalla, hoiva-alalla tai kaupan alalla”, Markkanen sanoo. Hän kertoo myös tyypilliset reitit ylivelkaantumiseen: Työntekijän oma taloudenpito on hallitsematonta – tulot vaihtelevat liikaa ja samalla luotonsaanti on liian helppoa. Ero parisuhteessa voi laittaa raha-asiat sekaisin. Ihminen voi myös kohdata työttömyyden tai sairastua. Markkasen mukaan rahavaikeuksiin joutunut pelkää maksuhäiriömerkintää, ja se voi yllättäen jopa johtaa velkakierteen syvenemiseen. Paniikissa kun otetaan uusi velka, jolla yritetään maksaa vanha pois. ”Moni asiakkaistamme sanoo, että kunpa olisin tiennyt, ettei niin kannata tehdä!” Velkakierteen syventämisen sijaan ihmisten tulisi uskaltaa pysähtyä ja hakea apua, vaikka oikeusaputoimistojen talousja velkaneuvonnalta tai Takuusäätiöltä. Jos ylivelkaantuminen näkyykin työpaikoilla muun muassa jaksamisongelmina, niin työpaikat voivat myös auttaa kuiville pääsemisessä. Meidän tulisi Markkasen mukaan lisätä työssä rahapuhetta, uskaltaa puhua myös velkaongelmista. Hän haluaa purkaa rahavaikeuksiin liittyvää tabua. Siitäkin on jo malli, että työnantaja voi auttaa velkaantunutta. Tradeka-konserni on aloittanut Takuusäätiön kanssa hankkeen, jossa työnantaja takaa järjestelylainan apua hakeville työntekijöilleen. Markkanen toivoo mallin yleistyvän muihinkin yrityksiin. MARKKANEN MUISTUTTAA , että kuka tahansa voi löytää itsensä velkaongelmista nykyisenä aggressiivisen luotonannon aikana – itseään on turha syytellä tai hävetä. ”Toinen vinkkini on, että älä jää yksin. Jos yhtään tuntuu siltä, että et selviä luottokorttimaksujen ja lainojen maksuista, hae apua." PAM KOMMENTOI ASIANTUNTIJA KOMMENTOI Liittoon tulee kyselyjä velkaongelmista VELKAONGELMISTA kysytään myös liitolta. Jäsen haluaa tietää esimerkiksi, miksi ihmeessä maksuhäiriömerkintä ei poistu, vaikka velka on maksettu. Tosiasia onkin, että merkinnän poistuminen voi kestää jopa kaksikin vuotta vielä sen jälkeen, kun velat on maksettu. Tämä koetaan epäreiluna. Lainsäädäntöä tulisikin muuttaa niin, että maksuhäiriömerkintä poistuisi mahdollisimman nopeasti velkojen hoidon jälkeen. Vastentahtoiset osa-aikatyöt ovat yleistyneet, varsinkin naisvaltaisilla aloilla. Tämä indikoi myös velkaongelmien kasvua, koska pienituloisuus on valitettavasti velkaongelmien keskeisimpiä selittäviä tekijöitä.” SOSIAALIPOLIITTINEN ASIANTUNTIJA EGEZONA KLLOKOQI-BUBLAKULLA PAM Tradeka tukee velkaongelmissa painivia työntekijöitään TRADEKA-KONSERNI ohjaa velkaantuneita työntekijöitään taloustiedon ja avun ääreen. Yhtenä keinona on Tradekan takaama järjestelylaina, jonka korko on kohtuullinen ja jolla monet lainat ja vipit yhdistetään yhdeksi järkeväksi lainaksi. Työntekijä toimittaa palkkakuitin, josta käy ilmi, että hän on työsuhteessa konserniin. Työnantaja ei saa selville palveluun ohjautuvien työntekijöiden henkilöllisyyttä. Hankkeelle on ollut kysyntää, sillä ensimmäisten kuukausien aikana apua on hakenut runsaat 20 työntekijää. Pesukoneen tai silmälasien rikkoutuminen voi käynnistää velkakierteen. Talousongelmat vaikuttavat jaksamiseen kotona ja työpaikoilla. Noin 5000 työntekijän Tradekaan kuuluu muun muassa ravintolayhtiö Restel. VASTUULLISUUSJOHTAJA SATU NIEMELÄ TRADEKA NÄKEMYKSENI
12 PAM.FI 2/2020 TÄSSÄ JA NYT OLEN Niko Jokinen, 28. ASUN Raisiossa. LIITYIN PAMIIN 7.1.2020. TYÖSKENTELEN asiakasneuvojana Vakka-Suomen Puhelin Oy:ssä. TYÖTEHTÄVIINI kuuluu pääasiassa asiakaspalvelutehtäviä. Vaikka työ on paljolti rutiinia ja työaika vierähtää enimmäkseen työpisteen ääressä, Tervetuloa PAMiin, Niko! mahtuu joka päivään kaikenlaista jännääkin. Asiakkailla on monenlaisia tarpeita ja pulmia hoidettavaksi ja joidenkin ongelmien selvittäminen vaatii enemmänkin salapoliisityötä. Tiedonhakuja empatiakyky ovat olleet hyödyksi. FIRMA OPETTAA työssä tarvittavat asiat ja loput hoituvat omalla, reippaalla asenteella. Myös työkavereilta saa tarvittaessa apua. Työsuhteen alussa oli palkallinen perehdytysjakso, jonka aikana oman asiakkuuden vaatimat asiat tulivat tutuksi. PARASTA TYÖSSÄNI ovat positiiviset asiakaskontaktit. Tulee tosi hyvä fiilis, kun saan hoidettua homman asiakasta miellyttävällä tavalla. LIITYIN PAMIIN , koska koen ammattiliittoon kuulumisen itsestäänselvyydeksi. VAPAA-AJALLANI harrastan miniatyyripelejä, joita käyn kerran viikossa pelaamassa. Useimmat arki-illat kuluvat pikku-ukkoja maalatessa. Lisäksi vaimon kanssa pelataan lautapelejä silloin tällöin. K U V A : V E S A -M A T T I V Ä Ä R Ä UUSI PAMILAINEN "SAK pahoittelee kolmikantaisen samapalkkaisuusohjelman neuvottelujen keskeytymistä. Valitettavasti työnantajapuoli on ollut haluton edistämään samapalkkaisuusohjelman vaikuttavuuden ja kunnianhimon lisäämistä, @heli_puura sanoo." #samapalkkaisuus #tasaarvo SAK (@duunarit) Twitterissä TES-neuvottelut jatkuvat Paltan kanssa SUOMALAISET TOIVAT Virosta vuonna 2019 yhteensä 37 miljoonaa litraa alkoholijuomia. "Näyttää siltä, että vaikka suomalaisten matkustaminen vuonna 2019 väheni edelleen aiempiin vuosiin verrattuna, kääntyi alkoholijuomien tuonti Virosta nousuun. Todennäköisesti tämä johtuu Viron alkoholiveron laskusta", TAKin toimitusjohtaja PASI NURKKA toteaa. PAMIN JÄSENILLÄ on nyt mahdollisuus tehdä edullisia äkkilähtövarauksia 50 % alennuksella Holiday Clubin jäsenhinnoista. Äkkilähdöissä tarjolla joka perjantai seuraavan 14 vuorokauden aikana alkavat, yhä varaamatta olevat lomaviikot. Äkkilähdöt löydät osoitteesta pam.fi/wiki. ALKON, GOLFALAN , Suomen Kansallisoopperan teknisen henkilökunnan ja Veikkauksen sopimukset päättyivät tammikuun lopussa eikä niiden osalta vielä lehden painoon mennessä oltu päästy työnantajaliitto Paltan kanssa ratkaisuun. ”Paltan kanssa neuvoteltavat alat ovat varsin erilaisia toisiinsa verrattuna ja neuvottelutilannekin vaihtelee alasta riippuen”, toteaa sopimusasiantuntija MARKKU SAIKKONEN. Seuraa tes-kierrosta osoitteessa www.pam.fi. Alkoholituonti Virosta kasvoi neljänneksellä Olisiko aika lähteä äkkilähdöllä lomalle? Kerromme tuoreimmat kuulumiset tutuista puheenaiheista K U V A : G E T T Y IM A G E S MISSÄ MENNÄÄN?
PAM.FI 2/2020 13 TÄSSÄ JA NYT PERJANTAINA 14.2. hyväksytty kaupan alan uusi työehtosopimus nostaa palkkoja huhtikuun alusta ja tuo työntekijöille lisää vuosivapaapäiviä. Sopimuksessa tuli muutoksia myös esimerkiksi lepoaikoihin ja koeaikaan. Kaupan alaa koskevat muutokset löydät osoitteesta pam.fi/kaupantes. Kaupan uudet työehdot tuovat lisää vuosivapaapäiviä K U V A : E E V A A N U N D I MAANANTAINA 17.2. hyväksytty kiinteistöpalvelualan uusi työehtosopimus tuo palkkoihin korotuksen sekä parantaa osa-aikaisten asemaa ja takaa oikeuden viikonloppuvapaisiin. Lisäksi kilpailukykysopimuksen mukaisista työajanpidennyksistä luovutaan vuoden 2020 lopussa ja alalle vuonna 2018 sovittu määräys eritelisistä kirjataan nyt omaksi kohdaksi työehtosopimukseen. Kaikki kiinteistöpalvelualaa koskevat muutokset löydät osoitteesta pam.fi/kipates. Kiinteistöpalvelualan uusi työehtosopimus takaa oikeuden viikonloppuvapaisiin PALKKOJA KOROTETAAN 1.4.2020 2,0 % ja 1.4.2021 1,3 %. LUOTTAMUSMIESTEN ja työsuojeluvaltuutettujen korvauksia korotetaan kerralla 1.4.2020 alkaen 3,3 %. KIKY POISTETAAN ja jatkossa vuosivapaiden enimmäismäärä vuodessa on 9 nykyisen 7 sijaan. Arkipyhäjärjestelmä on edelleen vaihtoehtona vuosivapaajärjestelmälle. JOUSTAVASTA KOKOAIKATYÖSTÄ sovitaan paikallisesti työntekijän ja työnantajan välillä. TYÖPUTKET LYHENEVÄT. Vapaapäivien välissä voi olla enintään 8 työpäivää nykyisen 9 työpäivän sijaan. 8 TYÖPÄIVÄN enimmäismäärä koskee myös varastotyöntekijöitä. Varastotyöntekijöiden osalta voidaan kuitenkin edelleen sopia työpaikkakohtaisesti enintään 12 peräkkäisestä työpäivästä. KOEAIKA PITENEE lain sallimaan 6 kuukauteen nykyisestä 4 kuukaudesta. LUOTTAMUSMIESTEN ASEMA paranee muun muassa valtakunnallisesti laajoissa tai yli 800 työntekijää työllistävissä yrityksissä. PALKKOJA KOROTETAAN 1.4.2020 2,0 % ja 1.4.2021 1,3 %. LUOTTAMUSMIESTEN ja työsuojeluvaltuutettujen korvauksia korotetaan kerralla 1.4.2020 alkaen 3,3 %. KIKY POISTUU 31.12.2020. TYÖNTEKIJÄLLÄ ON kalenterivuoden aikana pääsääntöisesti vähintään 12 lauantai-sunnuntai vapaata. OSA-AIKATYÖNTEKIJÄT saavat oikeuden käydä työnantajan kanssa läpi toteutuneen työajan ja työsopimuksen vastaavuuden. OIKEUS PALKKAAN työtapaturmasta johtuvan sairausajalle uudelle työntekijälle. ERITELISÄÄ KOSKEVA kirjaus tulee omaksi kohdaksi työehtosopimukseen. ARKIPYHÄKORVAUSTEN uudistaminen aloitetaan. PERUSTETAAN PAMin ja työnantajaliiton välinen työryhmä käsittelemään osa-aikatyöhön liittyviä asioita. MITÄ UUTTA KAUPAN TYÖEHTOSOPIMUKSEE N? MITÄ UUTTA KIPA-ALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEE N? PALKKATAULUKOT julkaistaan maaliskuun lehdessä. Sitä ennen löydät ne osoitteesta pam.fi
14 PAM.FI 2/2020 Miltä työmarkkinat näyttävät eri Pohjoismaissa ja mitä samankaltaisuuksia tai eroja maiden välillä on havaittavissa?
PAM.FI 2/2020 15 E pätyypilliset työsuhteet ja heikentynyt työsuhdeturva ovat yleistyneet palvelualoilla viime vuosina. Osa-aikatyöt, pätkätyöt ja vuokratyövoima lisääntyvät samalla kun alustatyötä on Suomen työmarkkinoilla yhä enemmän. Halusimme selvittää, millaisten asioiden ja trendien kanssa muut pohjoismaiset palvelualojen ammattiliitot painiskelevat sopimuskierrosten käynnistyessä vuonna 2020. Pyysimme kolmea eri palvelualan ammattiliiton edustajaa Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta kertomaan ajatuksiaan siitä, miltä työmarkkinat näyttävät heidän kotimaassaan. Selvitimme mitä samankaltaisuuksia tai eroja maiden välillä on havaittavissa. RUOTSISSA FASTIGHETSANSTÄLLDAS FÖRBUND (Fastighets) valvoo työehtoja siivous ja kiinteistöalalla. Liiton puheenjohtajan MAGNUS PETTERSSONIN mukaan pätkätyö ja ei-vapaaehtoinen osa-aikatyö ovat alalla yleisiä. Maaliskuun sopimusneuvoitteluissa kysymys osa-aikatyöstä ja kohtuullisesta palkasta on liitolle erittäin keskeinen. Norjan Handel og Kontor (HK) -ammattiliitto neuvottelee muun muassa kaupanalan työehtosopimuksista. Liiton talousasioiden asiantuntija MARIT LINNEA GJELSVIKIN mukaan liitossa halutaan toimia kestävän työelämän puolesta ja edistää turvallisempaa ja tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa. HK on edistänyt muun muassa eläketurvaa ja sairausajan palkkaa. Tanskan suurin ammattiliitto 3F (Fagligt Faelles Forbund) edustaa yksityistä palvelu-, hotellija ravintola-alaa. Liiton varapuheenjohtaja JOHN FREDERIKSENIN mukaan kevään sopimuskierroksella on tärkeää nostaa alan palkkatasoa ja vahvistaa siirtymää osa-aikaisista työsuhteista kokopäiväisiin. EDESSÄ KIIREINEN KEVÄT POHJOISMAISSA Sopimusneuvottelut käynnistyvät eri Pohjoismaissa kevään 2020 aikana. Palvelualojen ammattiliitto PAM ei ole yksin neuvottelemassa palvelualan työehdoista, vaan samassa tilanteessa ovat Ruotsin Fastighetsförbundet, Norjan Handel og Kontor ja Tanskan 3F. MARIE SANDBERG-CHIBANI / KUVITUS ANJA REPONEN Ruotsissa ja Tanskassa ei ole yleissitovia työehtosopimuksia Suomen ja Norjan tavoin. Tanskassa, Suomessa ja Ruotsissa ammattiliittoihin kuuluu myös työttömyyskassa, mutta Norjassa vastaavia työttömyyskassoja ei ole. Valtaosassa Pohjoismaita järjestäytymisaste on laskenut. Islannissa on Pohjoismaiden korkein järjestäytymisaste (lähes 90 prosenttia). Islannissa ammattiliiton jäsenyys on kytketty erilaisiin sosiaalietuuksiin. TIESITKÖ?
16 PAM.FI 2/2020 Vuonna 2019 Ruotsin hallitus solmi keskustapuolueen ja liberaalien kanssa niin kutsutun Tammikuun sopimuksen, joka vaikuttaa sekä työoikeuteen että työmarkkinoihin. Tammikuun sopimuksen kohdassa 17 todetaan: Työmarkkinoille työllistymisen aikaa lyhennetään. Työmarkkinoille pääsyä vahvistetaan tarjoamalla yhä useammille mahdollisuus saada työtä ilman koulutusvaatimuksia. Tämä tapahtuu tuomalla työmarkkinoille maahanmuuttajille ja pitkäaikaistyöttömille tarkoitettuja nk. asettautumistyöpaikkoja (etableringsjobb), joissa palkka on normaalia alhaisempi (osapuolten ehdotusten mukaisesti). Asettautumistyö laajennetaan koskemaan myös yrityksiä, joissa ei noudateta työehtosopimuksia, ja henkilöstövuokrausyrityksiä tavalla, jossa asettautumistyön edut eivät häviä (Muutokset toteutetaan niin, että uudistus voidaan ottaa käyttöön 1. heinäkuuta 2020 mennessä). Vaatimus työehtosopimuksista pitkään työelämästä pois olleiden tai vaikeasti työllistyvien nk. nystartsjobb-palkkatukitöissä poistetaan (toteutetaan keväällä 2020). RUOTSIN TAMMIKUUN SOPIMUS K U V A : F A S T IG H E T S A N S T Ä L L D A S F Ö R B U N D Fastighetsanställdas Förbundin eli siivousja kiinteistöalan ammattiliiton puheenjohtaja Magnus Petterssonin mielestä ruotsalaispoliitikkojen solmima nk. tammikuun sopimus vaikuttaa maan työmarkkinoihin ja tulevaan sopimuskierrokseen. Ruotsin Fastighets tukee pienipalkkaisia siivoojia RUOTSISSA SIIVOUS JA KIINTEISTÖALAN ammattiliiton, Fastighetsanställdas Förbund (Fastighets), kolmivuotiset työehtosopimukset päättyvät tämän vuoden maaliskuun lopun ja syyskuun lopun välisenä aikana. Liitossa tehdään nyt töitä, jotta alalle saadaan kohtuullinen palkka ja toisaalta halutaan puuttua myös osa-aikatyöhön ja palkkatasa-arvoon liittyviin kysymyksiin. Uudet työehtosopimukset aiotaan neuvotella vain yhden vuoden mittaisiksi. ”Nykyajan työelämää ja eritoten palvelualaa leimaavat epävarmat ja lyhyet työsuhteet sekä ilmiö, jota kutsutaan Ruotsissa yleiseksi määräaikaiseksi työsuhteeksi. Se tarkoittaa, että yritys voi palkata työntekijän tietyksi, enintään kahden vuoden mittaiseksi ajaksi, jonka jälkeen työsuhde päättyy. Tätä työsuhdemuotoa sovelletaan laajalti myös kaupan alalla ja hotellija ravintola-alalla, jotka ovat hyvin naisvaltaisia aloja. Miesvaltaisilla aloilla työsuhdemuotoa ei juuri ole”, liiton puheenjohtaja MAGNUS PETTERSSON sanoo. ”Tarvitsemme yhteiskuntaa, jossa kansalaiset saavat samasta työstä saman palkan sukupuolesta riippumatta. Miesten ja naisten palkkaero on tällä hetkellä 12 prosenttia, toisin sanoen miehet ansaitsevat 12 prosenttia enemmän kuin naiset”, Pettersson lisää. Toinen asia, joka on viime vuosina vaikuttanut siivousalaan kielteisesti, on julkisia hankintoja koskevat säännökset. Kun kunnat ja maakäräjät hankkivat palveluita, niiden on pakko tehdä se halvimmalla mahdollisella hinnalla. Petterssonin mukaan tämä polkee palkkoja yhteiskunnassa laajemminkin. RUOTSIN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ LO neuvottelee työehtosopimuksista koordinoidusti edustaen yhteensä 12 eri ammattiliittoa. Kaikki mukana olevat ammattiliitot ovat päättäneet yhteisesti asetettavista vaatimuksista, ja näin ollen liitot ovat myös mahdollisen työkiistan sattuessa valmiita tukilakkoon. Yksi yleisistä vaatimuksista, joihin myös Ruotsin Fastighets on sitoutunut, on kolmen prosentin palkankorotus ja matalapalkka-alan tuki, mikä tarkoittaa, että alle 26 100 kruunua (noin 2 500 euroa) kuussa ansaitseville tulee tietty kruunumääräinen palkankorotus. Kuten kaikissa Pohjoismaissa, myös Ruotsissa teollisuusala käynnistää sopimuskierroksen, ja muut alat seuraavat perässä. FASTIGHETS NEUVOTTELEE uudet työehtosopimukset vain vuodeksi eteenpäin, koska alan poliittinen toimintaympäristö muuttuu nopeaan tahtiin. Petterssonin mukaan liitossa halutaan säilyttää mahdollisuus arvioida tilannetta vuoden kuluttua uudestaan, myös työtaistelun näkökulmasta.
PAM.FI 2/2020 17 Kun Norja liittyi Euroopan talousalueeseen, maa halusi estää ulkomaisen työvoiman palkkojen polkemisen. Siksi Norjassa säädettiin laki, jonka mukaan minkä tahansa alan työehtosopimus voidaan julistaa joko kokonaan tai osittain yleissitovaksi. Silloin kaikkien työnantajien on noudatettava sopimuksessa määriteltyä vähimmäispalkkaa tai muita työehtoja. Päätökset tekee valtiollinen työehtosopimuslautakunta Tariffnemnd. YLEISSITOVIEN TYÖEHTOSOPIMUSTEN MÄÄRÄ ON NORJASSA KASVANUT ”Ammattiliittona tehtävämme on turvata kestävä työelämä niin, että yhteiskunta näyttäytyy kaikille turvallisena. Handel og Kontor pyrkii tukemaan jäseniään monin eri tavoin”, sanoo liiton ekonomisti Marit Linnea Gjelsvik. K U V A : H A N D E L O G K O N T O R Norjan Handel og Kontor haluaa TES:ien heijastavan kestävää työelämää ”NORJAN vähittäistavarakaupassa on uusien toimintatai liiketoimintamallien seurauksena nähtävissä suuria muutoksia. Kivijalkaliikkeet vähenevät ja verkkokauppa lisääntyy”, toteaa MARIT LINNEA GJELSVIK , joka toimii Handel og Kontor (HK) -ammattiliitossa talousasioiden asiantuntijana. HK on 73 000 jäsenellään Norjan kolmanneksi suurin ammattiliitto, joka neuvottelee kaupan alan ohella myös toimisto-, hallinto-, rahoitusja palvelutoiminnan alalla toimivien työntekijöiden työehtosopimuksista. HK on Norjan keskusjärjestö LO:n alainen jäsenliitto. TOINEN TRENDI , jolla on ollut suuri vaikutus vähittäistavarakauppaan Norjassa, on kaupan tuottojen valuminen Norjasta Ruotsiin. Ruotsin edullisempi hintataso houkuttelee norjalaisia ostoksille Ruotsiin. ”Tukkukaupassa palkat ovat nousseet suunnilleen saman verran kuin muilla aloilla, mutta kannattavuus on heikentynyt, mikä on vaikeuttanut palkankorotuksia paikallisesti eri yrityksissä”, Gjelsvik toteaa. Teknologinen kehitys ja muut murrokset ovat johtaneet siihen, että työllisyys ei kasva vähittäistavarakaupassa samassa määrin kuin muilla aloilla. Gjelsvikin mukaan ala toimii monille ponnahduslautana norjalaiseen työelämään. Ala houkuttelee pääasiassa naisia, nuoria ja maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä. ”Osa-aikatyö ja lyhyet työsuhteet ovat hyvin yleisiä”, hän lisää. TES-NEUVOTTELUT käynnistyvät LO:n edustajiston kokouksella helmikuussa 2020. Gjelsvikin mukaan ammattiliitoilla on yhteiskunnallinen tehtävä toimia kestävän työelämän puolesta ja edistää turvallisempaa ja tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa. ”HK on edistänyt muun muassa eläketurvaa ja sairausajan palkkaa. Myös ympäristökysymys on sille tärkeä. Ilmastonmuutos näkyy jo eri puolilla maailmaa, joten se on otettava vakavasti myös työelämässä ja yritysten toiminnassa”, Gjelsvik painottaa. Yksi norjalaisten ammattiliittojen haasteista on alhainen järjestäytymisaste. ”Pohjoismainen hyvinvointimalli on riippuvainen ammattiliittojen tekemästä työstä ja siitä, että työntekijät ymmärtävät liittoon kuulumisen tärkeyden.”
18 PAM.FI 2/2020 K U V A : M A R IE S A N D B E R G -C H IB A N I ”Kevään sopimusneuvotteluiden kaikkein tärkeimmät kysymykset ovat palkka ja lisätyötunnit – osa-aikatyö täytyy muuttaa kokoaikatyöksi”, toteaa John Frederiksen, Tanskan 3F-liiton yksityisen palvelu-, hotellija ravintola-alan ryhmän varapuheenjohtaja. TANSKAN hotellija ravintola-ala on lyhyessä ajassa läpikäynyt suuria muutoksia. Sitä mieltä on JOHN FREDERIKSEN , yksityistä palvelu-, hotellija ravintola-alan ryhmää edustavan Tanskan 3F:n (Fagligt Fælles Forbund) varapuheenjohtaja. 3F on Tanskan suurin ammattiliitto. Sen jäsenmäärä on 325 000 ja siihen kuuluu lukuisia eri aloja. Muiden pohjoismaisten ammattiliittojen tavoin myös 3F valmistautuu tämän vuoden sopimuskierrokseen. Se kuuluu Tanskan ammattiliittojen keskusjärjestöön, jonka nimi on tätä nykyä Fagbevægelsens Hovedorganisation (FH). Liitto neuvottelee 2–3-vuotisista sopimuksista alalle joko yhdessä työnantajaliiton tai yritysten kanssa. Vain 25 prosenttia ravintola-alan työpaikoista on työehtosopimusten piirissä Tanskassa, mikä on Frederiksenin mukaan kehno luku verrattuna esimerkiksi Suomeen. Tanskan ravintola-alan työehtosopimuksella ei ole läheskään samaa kattavuutta kuin Suomessa, koska sopimus tehdään työnantajajärjestöön kuuluvien työnantajien kanssa. VARAPUHEENJOHTAJAN mukaan ennen kaikkea epätyypilliset työsuhteet ja osa-aikainen työ ovat hotellija ravintola-alalla yleisiä. Pohjoismaisessa vertailussa ravintola-alalla on eniten osa-aikaisia työntekijöitä juuri Tanskassa. Toinen asia, joka erottaa Tanskan muista Pohjoismaista, on nuorten työntekijöiden ja opiskelijoiden suuri osuus alan työntekijöistä. Myös henkilöstön vaihtuvuus on korkea. 3F:n haasteena on tavoittaa nuoret työntekijät. Tanskan kaltaisessa pienessä maassa ”keltaiset ammattiliitot” tai keskusjärjestöjen ulkopuolella olevat ammattiliitot kilpailevat saman alan työntekijöistä. Tanska on ainoa Pohjoismaa, jossa on ”keltaisia ammattiliittoja”, joiden tausta on kristillisessä ammattiyhdistysliikkeessä. TANSKAN työlainsäädännössä säädetään hyvin vähän työntekijän oikeuksista tai velvollisuuksista, minkä takia TES:it ovat melko yksityiskohtaisia ja työntekijöiden näkökulmasta tärkeitä. Työnantaja voi irtisanoa työntekijän 14 päivän irtisanomisajalla ilmoittamatta edes syytä. Frederiksen toteaa, että työnantajapuoli tavoittelee työelämään lisää joustoa. Toinen kehityssuunta, jota 3F tai työntekijät eivät toivo, on se, että ala täyttyy ”monitoimityösuhteista”. Se tarkoittaa, että työntekijää voidaan siirtää eri työtehtävästä toiseen riippumatta siitä, onko hän ammatiltaan kokki, keittiöapulainen tai vastaanottovirkailija. Tanskan 3F:n sopimusneuvotteluiden mottona oikeudenmukainen palkka Tanskan työelämän joustomallia kutsutaan joustoturvaksi (flexicurity). Se perustuu siihen, että työnantajalla on mahdollisimman suuri joustavuus niin työntekijöiden palkkaamisessa kuin irtisanomisessa. Vastineeksi työntekijöille tarjotaan turvallisuutta rahana – joko palkkana, päivärahana tai sosiaaliturvaetuutena. TANSKAN JOUSTOTURVA
PAM.FI 2/2020 19 Pohjoismaiset liitot JÄRJESTÄYTYMISASTE (MAA JA ALA) 59,4 % kaupan ala 65 %, hotellija ravintola-ala 70 %, siivousja kiinteistöpalv. 55 % 60 % siivousala 35 % kiinteistöpalvelut 65 % 50 % kaupan ala; vähittäiskauppa 20-25 %, tukkukauppa 25-30 % 66,5 % hotellija ravintola-ala 33 % NEUVOTTELUJÄRJESTELMÄ Työnantajaja työntekijäjärjestöt neuvottelevat työehtosopimuksista. Myös yrityskohtaisia työehtosopimuksia. Ammattiliitto neuvottelee työnantajapuolen kanssa työehtosopimuksista keskusjärjestökoordinaation puitteissa. Työnantajaja työntekijäjärjestöt neuvottelevat työehtosopimuksista. Lisäksi solmitaan joitakin keskusjärjestötason sopimuksia. Työnantajaja työntekijäjärjestöt neuvottelevat työehtosopimuksista. Myös yrityskohtaisia sopimuksia. Lisäksi solmitaan joitakin keskusjärjestötason sopimuksia. LAILLISET TYÖTAISTELUTOIMET Lakot ja muut työtaistelutoimet ovat sallittuja sopimuksettomassa tilassa, lisäksi poliittisia lakkoja ja tukilakkoja. Työehtosopimusten ollessa voimassa on työrauhavelvoite. Jos työehtosopimusten umpeuduttua ei olla päästy uuteen sopimukseen, voidaan antaa lakkovaroitus. Jos lakkoon mennään, muut ammattiliitot voivat mennä tukilakkoon. Lakko sopimuksettomassa tilassa, poliittinen lakko ja tukilakkoja yhdessä muiden ammattiliittojen keskusjärjetön alaisten liittojen kanssa. Lisäksi lakko-oikeus, kun työnantaja vastustaa TESin solmimista (pätee järjestäytymättömiin työnantajiin). Lakko sopimuksettomassa tilassa, tukilakko. AMMATTILIITON VIIMEKSI KÄYTTÄMÄ TYÖTAISTELUTOIMI Käsittelykielto PAU:n postityöntekijöitä koskevan lakon yhteydessä. Edellinen lakko 2016. Fastighets antaa yleensä vähintään yhden varoituksen sopimuskierroksen yhteydessä. HK meni 2018 rahoitusalalla Rahoitusliittoa vastaan lakkoon. 3F oli viimeksi lakossa 1998, minkä jälkeen se on kohdistanut työtaistelutoimia yksittäsiin yrityksiin. SAARTOTOIMET Kyllä, hakusaarron muodossa, mikä tarkoittaa, että liitto kehottaa jäseniään olemaan hakematta töitä tietystä yrityksestä. Kyllä, on mahdollista asettaa yritys saartoon niin, että työ ei tule tehdyksi. Tätä käytetään useimmiten silloin, jos liitto vaatii liityntäsopimusta (liiton ja yrityksen välillä), kun yritys ei kuulu työnantajaliittoon. Kyllä, tukilakkona toisen keskusjärjestöön kuuluvan liiton kanssa. Kyseessä tällöin tavarasaarto. Kyllä TYÖEHTOSOPIMUSTEN RINNALLA PAIKALLINEN SOPIMINEN ON MAHDOLLISTA Kyllä. Palvelualan työpaikoilla luottamusmies ja työnantaja voivat sopia paikallisesti paremmista työehdoista kuin tessissä tai lainsäädännössä määrätään. Kyllä. Paikallinen sopiminen on mahdollista. Näin voidaan sopia paremmista työehdoista kuin tessissä määrätään. Kyllä, kun ammattiliittojen keskusjärjestö LO ja elinkeinoelämän keskusjärjestö NHO neuvottelevat tietystä TES-lisästä ja tietyn tasoisesta palkannoususta. Kyllä, se on mahdollista. TES määrittää palkan, mutta muutoin voidaan paikallisesti sopia paremmista työehdoista. TES-SHOPPAILU MAHDOLLISTA Kyllä Kyllä, liitto toimii sen hyväksi, että tessit ovat kilpailukykyisiä. Fastighets huolehtii siitä, että tessit ovat tasavertaisia. Kyllä, vaihto liitosta toiseen on mahdollista. Kyllä. Hotellija ravintola-alalla on kaksi työnantajaliittoa, mutta toistaiseksi molemmat soveltavat samaa tessiä. SOPIMUSKIERROS KÄYNNISTYY TYÖEHTOSOPIMUSTEN LUKUMÄÄRÄ Syksyllä 2019 solmittiin kaksi tessiä. Varsinainen sopimuskierros käynnistyy keväällä 2020. PAM neuvottelee kevään aikana yhteensä 26 tessiä. PAMilla on yhteensä 34 tessiä. Keväällä 2020. Fastighets-liitolla on yhteensä 17 TESiä. Keväällä 2020. HK:lla on kolme suurta ja joukko pienempiä työehtosopimuksia (kaupan alan tes, neuvottelusopimus työnantajaliitto Virken kanssa, toimiehtosopimus). Keväällä 2020. 3F:llä on yhteensä 69 tessiä, joista kaksi suurinta ovat hotellija ravintola-alan sekä palvelualan sopimukset. AMMATTILIITOT
20 PAM.FI 2/2020 MARIE SANDBERG-CHIBANI/ ILLUSTRATION ANJA REPONEN IN ENGLISH S OL Palvelut Oy terminated five cleaners’ employment contracts, claiming that they have falsified their working hours entries in 2015. “We were fired on the spot with no warning. This is something that will stick in my mind for ever”, say three of the dismissed employees, SARAH*, JAMES* and MIKE* . “To me personally, the dismissal was a traumatic experience as I had just found out that I was pregnant. How would I now care for my unborn child”, Sarah tells. Prior to this moment, the employer had had no cause for complaint with their work or for any other reason. So termination of employment came as a complete surprise to them. James mentions that he had managed to bring in new customers for his previous supervisor, who was satisfied with his work. He says at some point the company changed the supervisor and then things went downhill. “I was disappointed, because I thought the employer wasn’t interested in our commitment and what we had achieved after working for them for several years”, says Mike. All of the workers where PAM members, so they jointly contacted the Vaasa regional office and that got the ball rolling. Lawyer MIKA OJANEN represented the five PAM members in court. Shortcomings in working time reporting practices The employer's first claim for dismissal was the workers’ falsification of time records. The court examined the working hours entries and access records and the employer’s deficient notification procedure. They were clearly deficient on the part of the employer. “For years, employees had put down their hours on different slips, just noting the day and the number of hours. There were no starting or finishing times. The employer had paid our wages based on these, and for some of the slips had been paying wages for years”, says lawyer Mika Ojanen. Another claim put forward in court by the employer was that employees had neglected to use access cards showing the “correct” working time. Working hours entries and access records were compared. “The fact was that in many cleaning locations no key cards were used at all. And nobody had checked whether access cards were used even to record working hours”, Ojanen points out. According to the lawyer, there has to be a clear practice on working time stamps, because these affect many things. ”If the practice is set out clearly, and an employee does not follow it, they can get a warning. If the employer does not have a proper system, it’s also not clear when evening and other supplements have to be paid”. “We were all astonished that the Dismissal of five resulted in victory A DISPUTE BETWEEN SOL PALVELUT OY AND FIVE EMPLOYEES OVER WORKING HOURS AND UNLAWFUL TERMINATION OF EMPLOYMENT CONTRACTS WENT TO COURT. FOUR YEARS LATER IT ENDED IN VICTORY FOR THE EMPLOYEES. THE LONG LEGAL PROCESS HAS LEFT ITS MARK. All the employees had been working for the company for quite some time. During that period, the employees had cleaned at various locations for the firm, and they had never received a warning for anything.