Palvelualojen ammattiliiton jäsenlehti N ro 1/2 26 • 4.2 . • 26 . vu os ike rta Nuori kokki Alice Laasonen on ylpeä luovasta ammatistaan Alice Laasonen on ylpeä luovasta ammatistaan ”Haluan vaikuttaa alan epäkohtiin” Lakiuudistukset Vuoden 2026 muutokset sosiaaliturvaan ja työlainsäädäntöön Kooste PAMin vuosi 2025 numeroina Lakiklinikka Voiko tekoäly ratkaista oikeudellisen kiistan?
PAM ko uluttaa PA M 1/2 26 2 How PAM influences in society Read how and why PAM works continuously to influence decision-makers and public opinion. Ilmoittaudu alkutalven koulutuksiin s.34 Liiku ja lataa akkuja Tutustu Eerikkilän liikuntaja hyvinvointikeskuksen lomiin sekä muihin rahan arvoisiin PAMin jäsenetuihin. In English 30 22 Ilmestymisaikataulut 2026 Seuraa meitä somessa! PAM on Palvelualojen ammatti liiton jäsenlehti. lehden nro 2/2026 3/2026 4/2026 aineistot 2.3 11.5. 17.8. ilmestyy 25.3. 3.6. 9.9. Toimitus Päätoimittaja: Minttu Sallinen Toimitussihteeri: Minna Raitapuro Taru Schroderus, Aste Helsinki (editointi, yhteydet) Toimittajat Pauli Unkuri Hildur Boldt Anu Vallinkoski Minna Hotokka Ulkoasu Jenni Kiviniemi Tuuli Lähteenmäki Kansikuva: Anna Autio Julkaisija Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Osoite: Siltasaarenkatu 18A, 00530 Helsinki Kaupallisten ilmoitusten varaukset, palautteet ja juttuvinkit viestinta@pam.fi Painopaikka PunaMusta ISSN: 2489-5490 BlueSky @pam.fi Facebook @pamliitto Instagram @pamliitto LinkedIn @pamliitto TikTok @pamliitto PAM ed ut & p a lv e l ut AUDITOITU TUOTE NEUTRAALI CO 2 PunaMu sta
PA M 1/2 26 3 Perhevapaiden jakaminen on usein taloudellisesti järkevää Vartiointialan lainsäädäntö ja koulutus kaipaavat päivitystä Mitä mieltä tässä kuussa? Alice Laasonen Väkivallan uhka työpaikoilla Perhevapaiden jakaminen Ajankohtaista Sosiaaliturvan ja työlainsäädännön muutokset PAMin yhteiskuntavaikuttaminen Vuoden työnantaja Puheenvuoro Tiina Huotari Aikuiskoulutus Jäsenpalvelut ja -edut PAMin vuosi 2025 Vartiointialan työolot Lakiklinikka In English Kysy Marjalta Tapahtumat & koulutukset 5 6 10 12 14 16 18 19 20 22 24 26 29 30 32 34 Tässä numerossa Huumeiden käytön lisääntyminen näkyy palvelualojen työpaikoilla Työntekijät kaipaavat lisää tukea uhkaaviin asiakastilanteisiin. Yhteys huumeisiin on selvä. 16 19 1/2026 Näin PAM vaikuttaa yhteiskunnassa Lue, miten PAMin vaikuttamistyö etenee ja toimii. 6 10 26 ”Eurooppalainen yhteistyö on olennainen osa PAMin vaikuttamistyötä.” PAMin kansainvälisten asioiden asiantuntija Tiina Huotari
Hakuaika: 15.1.–2.3.2026 Palkinnon luovutus: PAMin Tasa-arvon päivä 19.3.2026 Yhdessä parempaa -palkinto 2026 Haku on auki! PAM myöntää vuonna 2026 ensimmäistä kertaa Yhdessä parempaa -palkinnon yksilölle tai toimijalle, joka on teoillaan edistänyt yhteistyötä ja vaikuttanut poikkeuksellisen myönteisesti yhteiskuntaan. Palkinto on aineeton tunnustus, joka nostetaan esiin PAMin viestinnässä. Palkinnon saaja saa lisäksi päättää, mille kohteelle PAM osoittaa 3 000 euron Yhdessä parempaa -lahjoituksen. Ehdotuksia palkinnon saajaksi voi tehdä kuka tahansa. Esitykset käsittelee esiraati, joka tekee ehdotuksen PAMin hallitukselle. Palkinto julkistetaan ja luovutetaan PAMin Tasa-arvon päivillä. Hae tai esitä palkintoa! pam.fi/yhdessaparempaa
PA M 1/2 26 5 Tahdoin kokiksi jo aivan pienenä. Nelivuotiaana kävelin äidin kanssa maailmankuulun Paul Bocusen Michelin-tähtiravintolan ohi Ranskan Lyonissa ja sanoin meneväni sinne töihin. Äiti vain nauroi. Reilu kymmenen vuotta myöhemmin olin harjoittelussa samassa ravintolassa ja valmistin annoksia asiakkaiksi tulleille vanhemmilleni. Valmistuin kokiksi Perhon liiketalousopistosta vuonna 2024. Opiskelin paljon itsenäisesti. Keittiötuntien sijaan harjoittelimme parini Daniel Romin kanssa nuorten kokkien Suomen mestaruusja Pohjoismaiden mestaruuskisoihin. Molemmista pokkasimme kultaa. Kilpailut olivat rankkoja kokemuksia, treenasin niihin töiden rinnalla. En silti kadu osallistumista. Kisat antoivat paljon. Uskon, että ne avasivat ovia nykyiseen työpaikkaani Cafe Savoyhin. Kokin työssä parasta on, että saa tuoda asiakkaille iloa ja nautintoa. Pidän myös luovuudesta: makujen yhdistämisestä ja kauniin annoksen kokoamisesta. Ravintola-alasta on ollut julkisuudessa ikäviä otsikoita. Valitettavasti paikoin meno on otsikoiden mukaista. Tulokkaille voidaan äyskiä, naistyöntekijöitä ei välttämättä kuunnella ja perehdytys jää usein puolitiehen. Haluan muuttaa alan työkulttuuria. Perehdytykseen täytyy satsata, ja kaikilla pitää olla töissä turvallinen olo. Esihenkilöt ovat muutoksessa avainasemassa. Itsekin haluan päästä vaikuttamaan epäkohtiin. Ensin vuoropäällikkönä ja vielä joskus keittiömestarina. K U V A : A N N A A U T IO ”Haluan muuttaa ravintola-alan työkulttuuria” Mitä mieltä tässä kuussa Alice Laasonen → Työskentelee kokkina Cafe Savoyssa Helsingissä. → Voittanut kultaa nuorten kokkien SM-kisoissa 2023 ja PM-kisoissa 2024. → Harrastaa kakkujen leipomista sekä sienestystä ja luonnossa samoilua.
PA M 1/2 26 6
PA M 1/2 26 7 Huumeongelma näkyy nyt uhkaavien tilanteiden lisääntymisenä monilla palvelualan työpaikoilla. Ammattilaiset kaipaavat lisää koulutusta päihtyneiden asiakkaiden kohtaamiseen. Anu Vallinkoski Kuvat Getty Images H uumeet ja niihin liittyvät lieveilmiöt näkyvät aiempaa enemmän suurten kaupunkien arjessa. Ongelmat rönsyävät nyt myös monille palvelualan työpaikoille. Työsuojeluvaltuutettu Sami Enonkoski Securitakselta kertoo, että voimankäyttötilanteet ovat yleistyneet vartijoiden ja järjestyksenvalvojien työssä. Ilmiön taustalla vaikuttavat hänen mukaansa juuri huumeet. – Valtaosa ongelmatilanteista hoituu edelleen puhumalla, mutta aiempaa useammin ne eskaloituvat nopeasti. Ei välttämättä tarvitse muuta sanoa kuin ”Moi”. Yhteys huumeisiin on selvä. Turvatallisuustarkastuksissa kiinniotettujen taskuista löytyy usein erinäisiä pusseja, hän selittää. Securitaksen vartijat partioivat esimerkiksi kauppakeskuksissa. Tavallisia ongelmatilanteita ovat näpistykset ja häiriökäyttäytyminen. Myös tavarataloketju Rustan pääluottamusmies Katri Ranula sanoo panneensa merkille, miten huumausaineisiin liittyvät yhteydenotot kentältä ovat lisääntyneet selvästi viimeisen vuoden aikana. – On enemmän näpistyksiä, joissa asiakas käyttäytyy uhkaavasti ja sekavasti. Meillä tällaisia tilanteita on kuitenkin vähemmän kuin monissa muissa kaupan ketjuissa, sillä myymälämme sijaitsevat usein kaupungin laidalla, jonne julkiset liikenneyhteydet eivät ole niin hyvät, Ranula kuvailee. Rustassa näpistelijöitä kiinnostavat etenkin kallis kosmetiikka ja trendituotteet, kuten hius”Väkivallan uhka voi jäädä mieleen kaihertamaan” Päihteet
PA M 1/2 26 8 kihartimet. Ranula epäilee, että myymälävarkaudet ovat usein tilauskeikkoja. Ikävänä trendinä niin Enonkoski kuin Ranulakin mainitsevat erilaisten astaloiden käytön. Näpistelijällä on aiempaa useammin mukanaan veitsi tai jopa kirves. Huumeiden käyttö on lisääntynyt selvästi Jätevesitutkimukset vahvistavat arkielämän havainnon. – Huumeita todella käytetään enemmän kuin ennen, sanoo Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) oikeustoksikologian tiimipäällikkö, johtava asiantuntija Teemu Gunnar. Erityisen paljon on kasvanut julkisuudessakin monesti esillä olleen alfa-pvp:n eli peukun käyttö. Jätevedet kertovat, että vuonna 2024 sen käyttö oli noin viisinkertaista verrattuna vuoteen 2013. Kokaiinia kuluu esimerkiksi pääkaupunkiseudulla nyt 20 kertaa enemmän kuin vuonna 2013. Opioidien eli lamaavien aineiden käyttö on kehittynyt tasaisemmin. – Alueelliset erot ovat suuria. Alfa-pvp:tä tavataan etenkin Eteläja Lounais-Suomessa, idässä ja pohjoisessa sitä ei ole ollut juuri lainkaan. Samoin kokaiinin käyttö keskittyy suuriin kaupunkeihin Turkuun, Tampereelle ja etenkin pääkaupunkiseudulle, Gunnar selittää. Jätevesitutkimuksissa näkyy, miten kokaiinijäämät lisääntyvät viemäreissä viikonloppuisin. Tämä viittaa siihen, että kokaiinia kuluu etenkin satunnaisessa bilekäytössä. Huumeiden yleistymistä selittävät niin saatavuuden parantuminen kuin asenteiden lientyminen. Somen pikaviestipalveluista annoksen ostaminen on helppoa. – Kyselytutkimusten mukaan selvästi aiempaa useampi ajattelee, että huumeita voi käyttää myös sellaisella kohtuullisella tavalla, josta ei aiheudu ongelmia, erityisasiantuntija Sanna Rönkä THL:stä sanoo. Lisää koulutusta kohtaamiseen Rustan myymälöissä paikalla on usein minimimiehitys eli kaksi myyjää. Kun tilanne muuttuu uhkaavaksi, työkaveri voi olla toisella puolella myymälää. Ketjulla on ohjeistukset uhkaavien tilanteiden varalle. Ranulan mukaan todellisuudessa esimerkiksi paikalta poistuminen ei välttämättä käy niin helposti kuin paperilla. – Työntekijät kaipaisivat lisää koulutusta tällaisten tilanteiden varalle. Miten huumeiden vaikutuk
PA M 1/2 26 9 ”Aiempaa useampi ajattelee, että huumeita voi käyttää myös sellaisella kohtuullisella tavalla, josta ei aiheudu ongelmia.” sen alaisena oleva asiakas pitäisi kohdata? Miten eri huumeet vaikuttavat ihmisen käytökseen? Ranula esittää. Vartijat saavat oppia päihtyneiden kohtaamiseen jo ammatillisissa opinnoissa, mutta silti lisäkoulutus olisi Enonkosken mukaan tarpeen. – Meillä on yksi lakisääteinen voimankäytön koulutuspäivä vuodessa. Silloin kerrataan lisäksi ensiaputaitoja. Lisää koulutusta tarvittaisiin esimerkiksi päihtyneiden kohtaamiseen. Osa Securitaksen työntekijöistä käy vapaaehtoisesti kursseilla omalla ajallaan. Securitaksella on Enonkosken mukaan kirjallinen opas väkivallan uhasta töissä. Ohjeissa on mainittu muun muassa päihteiden käyttäjän tunnusmerkit. Väkivallan uhka voi jäädä mieleen kaihertamaan pitkäksikin aikaa. Rustan työntekijöillä on mahdollisuus käydä keskustelemassa kokemastaan työterveyshuollossa ammattilaisen kanssa. Ranulan mukaan harva kuitenkaan näin tekee. – Työnantaja voisi vielä enemmän kannustaa hakemaan keskusteluapua. Työntekijän turvallisuuden takaaminen on työnantajan velvollisuus. Ranula ja Enonkoski vierittävät vastuuta nykytilanteesta myös koko yhteiskunnalle. Ennaltaehkäisyyn, sosiaaliseen eriarvoisuuden juurimiseen ja päihdeongelmien hoitoon pitäisi satsata nykyistä enemmän. Ystävällisyys voi lievittää ongelmatilanteita Yleensä ystävällinen tervehdys on hyvä tapa kohdata myös päihtynyt asiakas. – Tervehtiminen ja kysymys siitä, miten voi auttaa, on hyvä tapa ottaa kontaktia. Ystävällinen kohtelu voi saada perääntymään vaikkapa näpistyksestä, sanoo erikoissuunnittelija Inari Viskari Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL). Huumeiden ongelmakäyttäjät kohtaavat paljon ennakkoluuloja. Kaupan myyjän tervehdys voi olla viikon ainoa ystävällinen kohtaaminen. Viskarin mukaan päihtynyt ei välttämättä osaa lukea muiden tunteita, kuten pelkoa. Hän kehottaakin puuttumaan häiritsevään käyttäytymiseen määrätietoisesti, selväsanaisesti ja kohteliaasti. Esimerkiksi huutavalle asiakkaalle voi huomauttaa neutraalisti, että paikalla on lapsia tai että huutaminen on pelottavaa. Käskyttäminen ja kieltäminen eivät yleensä tuo toivottua tulosta. Viskari tähdentää, että kaikki huumeiden käyttäjät eivät varasta kaupasta. Toisaalta totuus on, että osa päihtyneistä saattaa käyttäytyä aggressiivisesti. – Häiritsevä käytös vähenee, kun kaikki kokevat olevansa tervetulleita. Jos ihminen nähdään lähtökohtaisesti näpistelijänä, niin käytöskin on helposti se mukaista, Viskari sanoo. Vakavissa terveyttä uhkaavissa tilanteissa ei pidä yrittää sankaritekoja, vaan täytyy väistää ja ottaa heti yhteys hätäkeskukseen. THL valmistelee parhaillaan opasta, joka sisältää esimerkiksi ohjeita päihtyneen kohtaamiseen. Se julkaistaan vuoden 2026 lopussa. Juttua varten on haastateltu myös ylikomisariota Hanna Kiiskistä Helsingin poliisilaitokselta.
PA M 1/2 26 10 Perhevapaiden jakaminen kannattaa usein myös taloudellisesti Usein kuulee sanottavan, että äidin kannattaa jäädä kotiin hoitamaan lasta, jos isä tienaa enemmän. Tämä sitkeä oletus näkyy myös tilastoissa: vain noin 4 prosenttia perheistä jakaa vapaat tasan (2024) ja jopa noin joka viides isä ei käytä perhevapaita lainkaan (2019). Tuuli Glantz Kuva Getty Images Perhevapaauudistus P erhevapaat uudistettiin vuonna 2022. Uudistuksen myötä perhevapaiden jakamiseen kannustetaan, kun vanhempainvapaat jaetaan lähtökohtaisesti tasan molempien vanhempien kesken. Kumpikin vanhempi voi olla perhevapaalla noin 6,5 kuukautta. Lisäksi synnyttävällä vanhemmalla on käytössään päälle kuuden viikon mittainen raskausvapaa. Toiselle vanhemmalle voi vapaistaan siirtää noin 2,5 kuukautta. Uudistuksessa myös lisättiin perhevapaiden joustavampaa käyttöä. Isien perhevapaiden käyttö onkin uudistuksen myötä lisääntynyt: Vuonna 2024 isät käyttivät lähes 21 prosenttia perhevapaista, kun luku oli vuonna 2022 reilut 12 prosenttia. Vaikka käyttö on lisääntynyt, valtaosa perheistä ei jaa vapaita tasan, vaan isät luovuttavat edelleen suurimman osan päivistään äideille. Kaksi kolmasosaa perheistä hyötyisi taloudellisesti Perheiden miettiessä perhevapaiden jakamista on hyvä pitää mielessä, että jopa kaksi kolmasosaa työssäkäyvistä perheistä hyötyisi perhevapaiden
PA M 1/2 26 11 Eron perheen bruttoja nettotuloissa huomaa esimerkkien kautta Esimerkissä 1 siivoojana työskentelevä vanhempi A tienaa kuukaudessa 2 450 euroa, ja varastotyöntekijänä työskentelevä vanhempi B 2 800 euroa. Jos vain vanhempi A käyttää vapaita, perheen bruttotulot kahdessa vuodessa ovat 99 620 euroa ja nettotulot 81 910 euroa. Jos vanhemmat jakaisivat vapaansa tasan, perheen bruttotulot kahden vuoden ajalta kasvaisivat 4 130 eurolla ja nettotulot jopa 6 150 eurolla. Esimerkissä 2 siivoojana työskentelevä vanhempi A tienaa kuukaudessa 2 450 euroa ja insinöörinä työskentelevä vanhempi B 5 000 euroa. Jos vain vanhempi A käyttää vapaita, perheen bruttotulot kahdessa vuodessa ovat 152 420 euroa ja nettotulot 110 040 euroa. Jos vanhemmat jakaisivat vapaansa tasan, perheen kahden vuoden aikaiset bruttotulot vähenisivät 2 140 euroa, mutta nettotulot kasvaisivat jopa 3 990 eurolla. Esimerkeissä on kuvattu tilannetta, jossa hoitoaika kotona on 18 kuukautta ja kotihoidon tuki on 380 euroa kuukaudessa. Esimerkeissä lähteenä on käytetty Kelan perhevapaavertailua: perhevapaavertailu.kela.fi jakamisesta taloudellisesti. Perheen taloutta on hyvä tarkastella kokonaisuutena eikä pelkästään lyhyen aikavälin bruttotuloina. Tämä johtuu siitä, että vanhempainvapaalta maksettavaa etuutta ja palkkaa verotetaan hieman eri tavoin. Suomessa puolisoita verotetaan erikseen ja verotus on progressiivinen eli mitä korkeampi tulo on, sitä suurempi on verojen osuus. Verotuksen näkökulmasta työtuloja kohdellaan suopeammin kuin etuustuloja: jos palkka ja vanhempainraha ovat yhtä suuria, palkkaa verotetaan yleensä kevyemmin. Tällöin perheen yhteenlasketut käteen jäävät tulot muodostuvat usein vapaiden tasaisemmalla jakamisella suuremmiksi. Samalla kun vapaat ja vastuu lapsen hoidosta jakautuu tasaisesti, hyöty näkyy myös eläkekertymissä, urakehityksessä ja perheen kokonaistaloudessa. Vapaiden jakaminen kantaa pitkälle Tasaisemmin jaetut perhevapaat hyödyttävät perhettä muillakin tavoin. Kun molemmat vanhemmat osallistuvat yhtäläisesti lapsen hoivaan ja kotityöhön, vähenee yhden osapuolen vastuu arjen sujumisesta ja vanhempien arki tasapainottuu, mikä tukee parisuhdetta. Jaetut vanhempainvapaat vahvistavat lapsen suhdetta molempiin vanhempiinsa, kun lapsi saa viettää merkityksellistä aikaa vanhempiensa kanssa. Vapaiden jakamisella on myös positiivisia vaikutuksia työelämän tasa-arvoon, kun työelämäkatkokset eivät koske vain toista vanhempaa, usein äitiä. Lyhyemmillä katkoksilla työuralla on positiivisia vaikutuksia myös eläkekertymän ja urakehityksen kannalta. Samalla vapaiden jakaminen edistää tasa-arvoa yhteiskunnassa ja muuttaa asenteita vanhemmuuden jakamisesta. – Kannustan tulevia vanhempia keskustelemaan perhevapaiden jakamisesta avoimesti. Tämän jutun esimerkit ovat laskettu sillä oletuksella, että molemmat vanhemmat ovat työssäkäyviä. Perhevapaiden jakamiseen liittyy tietysti muutakin kuin vain taloudellinen näkökulma. Rohkaisen erityisesti isiä avoimesti selvittämään perhevapaiden vaikutuksia ja hyviä puolia – niitä on monia. Isät tarvitsevat monella työpaikalla edelleen lisää kannustusta ja perhemyönteisiä ratkaisuja vapaiden pitämiseen, SAK:n sosiaalipoliittinen asiantuntija Tuuli Glantz toteaa. Kirjoittaja Tuuli Glantz on SAK:n sosiaalipoliittinen asiantuntija. Perhevapaiden jakaminen on järkevää Perhevapaiden jakaminen ei ole pelkästään tasa-arvoteko, se on usein myös taloudellisesti fiksua. → Tutustu perhevapaiden jakamisen hyötyihin: perhenetto.fi → Taloudellisia vaikutuksia oman perheen tilanteeseen voi arvioida Kelan laskurilla: perhevapaavertailu. kela.fi
PA M 1/2 26 12 K U V A : G E T T Y IM A G E S PAM lähetti suomalaisille mepeille tietokirjan Työperäinen hyväksikäyttö on laaja ja rakenteellinen ongelma Suomessa. Sitä tapahtuu myös PAMin edustamilla aloilla, kuten siivouksessa ja ravintola-alalla. Paavo Teittisen palkittu tietokirja Pitkä vuoro – Kuinka moderni orjuus rantautui Suomeen kuvaa ilmiötä ansiokkaasti ja pysäyttävästi. Hyväksikäytön ja ihmiskaupan torjuminen edellyttää tehokasta EU-tason lainsäädäntöä, erityisesti julkisissa hankinnoissa ja alihankintaketjuissa. PAM lähetti kirjan kaikille suomalaisille mepeille eli Euroopan parlamentin jäsenille. Työtuntien tarkastelu muuttui matkailuja ravintola-alalla Matkailuja ravintola-alan työehtosopimus edellyttää, että työnantajan on säännöllisesti tarkistettava, ovatko työntekijöiden työsopimuksessa sovitut työtunnit toteutuneet sovitusti ja ovatko työsopimuksessa sovitut työtunnit ajan tasalla. Vuoden 2026 alusta alkaen työtuntien toteutumista tarkastellaan pääsääntöisesti kuuden kuukauden pituisena ajanjaksona. Aiemmin tuntitarkastelu on täytynyt tehdä vuoden välein (tammikuusta tammikuuhun), ellei työpaikkakohtaisesti ole sovittu muusta ajanjaksosta. Lue lisää: pam.fi/marava Kerromme tuoreimmat kuulumiset tutuista puheenaiheista. K U V A : JE N N I V Ä IS Ä N E N K U V A : SH U T T E R ST O C K Missä mennään? Ajankohtaista Työnantaja irtisanoi kiinteistöpalvelualalla työskennelleen PAMin jäsenen terveydentilaan vedoten ilman lainmukaista perustetta. Helsingin käräjäoikeus katsoi menettelyn syrjiväksi ja määräsi työnantajan korvaamaan työntekijälle 37 000 euroa työsuh teen perusteettomasta päättämisestä sekä 8 000 euroa yhdenvertai suuslain rikkomisesta. Lisäksi työnantaja tuomittiin korvaamaan 31 000 euroa oikeudenkäyntikuluja. Työnantaja oli irtisanonut työntekijän henkilöön liittyvillä perus teilla vedoten tämän terveydentilaan ja työkykyyn. Oikeudessa ar vioitiin, oliko työnantajalla ollut lainmukainen ja hyväksyttävä syy työ sopimuksen irtisanomiseen vai oliko irtisanominen ollut lain vastainen. Käräjäoikeus katsoi, ettei työsuhteen päättämiselle ollut työsopi muslain edellyttämää perustetta. Työnantajalla ei ollut oikeutta irtisa noa työntekijää tämän terveydentilan tai työkyvyn heikentymisen pe rusteella. Irtisanominen oli tehty virheellisillä henkilöperusteilla, eikä työnantaja ollut täyttänyt velvollisuuttaan tarjota työntekijälle muuta työtä. Lisäksi oikeus totesi, että sairauspoissaolot ja terveydentilaan liit tyvät syyt ovat yhdenvertaisuuslaissa kiellettyjä ja syrjiviä perusteita työsuhteen päättämiselle. Työntekijältä oli myös evätty ne kohtuulliset mukautukset, joita hänen terveydentilansa olisi edellyttänyt. Näillä perusteilla työnantaja velvoitettiin maksamaan työntekijälle korvauksia työsuhteen perusteettomasta päättämisestä sekä hyvitystä yhdenvertaisuuslain rikkomisesta. Tuomio ei ole lainvoimainen. Työnantaja on ilmoittanut tyytymät tömyytensä tuomioon ja asia jatkui hovioikeuteen. PAMin jäsenelle 45 000 euroa syrjinnästä ja perusteettomasta irtisanomisesta
PA M 1/2 26 13 4 19.3. peräkkäisenä vuotena PAMin jäsenten taloushuolet ovat yleisempiä kuin 2010-luvulla. LÄHDE: PAMIN JÄSENKYSELY 2025 vietetään tasa-arvon päivää, jolloin muistutamme, että jokaisella on oikeus tasavertaiseen kohteluun niin työelämässä kuin sen ulkopuolellakin. Kiinteistöpalvelualan kysely avoinna 8.2. saakka PAM selvittää parhaillaan, miten kiinteistöpalvelualan työehtosopimus toteutuu arjessa. Alalla on ilmennyt ongelmia työehtojen noudattamisessa, erityisesti hotellija laivasiivouksen kaltaisissa tehtävissä. PAM haluaa nyt kuulla alan työntekijöiden kokemuksia laajemmin ja selvittää ongelmakohtia. – Jokainen vastaus on arvokas ja auttaa meitä kohdentamaan edunvalvontaa ongelmakohtiin, kertoo kiinteistöpalvelualasta vastaava sopimusasiantuntija Ulla Moilanen. Kyselyyn vastaaminen on luottamuksellista. Yhteystietonsa jättäneiden vastaajien kesken arvotaan viisi 100 euron arvoista lahjakorttia. Jouluarvonnan voittajat PAMin jouluarvonnassa arvottiin kolme Mikä *piip* liitto -hupparia. Arvonnan voittajat ovat Sanna-Mari Malmström, Minna-Riitta Pulkkinen ja Maarit Mellander. Onnea voittajille ja kiitos kaikille arvontaan osallistuneille! Kerro meille, mitä pidit tästä lehdestä? Mikä oli tämän lehden suosikkijuttusi? Missä voisimme onnistua paremmin? Kerro meille, mitä mieltä olit tästä lehdestä ja osallistu kolmen 50 euron arvoisen GoGift SuperLahjakortin arvontaan! Vastaa kyselyyn 22.3.2026 mennessä osoitteessa: pam.fi/palautekysely PA M 1/2 26 13 PAMin jouluarvonnassa arvottiin kolme Mikä *piip* liitto -hup. Arvonnan voittajat ovat Sanna-Mari Malmström, ja ”Työperäinen hyväksikäyttö ja siihen liittyvä harmaa talous on miljardibisnes, josta kärsivät eniten uhrit, mutta myös rehelliset yritykset ja koko yhteiskunta. On järeän ennaltaehkäisyn aika.” Annika Rönni-Sällinen PAMin puheenjohtaja Vastaa kyselyyn! Huppareita voi tilata PAMin verkkokaupasta pam.fi/shop
PA M 1/2 26 14 Vuoden 2026 muutokset sosiaaliturvaan ja työlainsäädäntöön Tänä vuonna työlainsäädännön heikennykset jatkuvat ja sosiaaliturvan saamisen ehtoja kiristetään. Kokosimme yhteen keskeisimpiä muutoksia, jotka vaikuttavat muun muassa työntekijöiden asemaan, työttömyysturvan saamisen ehtoihin ja muuhun sosiaaliturvaan. Koonti Minna Raitapuro, SAK Kuva Shutterstock Lakimuutokset Yleistuki Kelan maksamat työttömyysturvaetuudet yhdistetään työttömille maksettavaksi perusturvaetuudeksi 1.5.2026 alkaen. Peruspäiväraha lakkautetaan ja tilalle tulee työmarkkinatuen kaltainen tarveharkintainen työttömän yleistuki. Tarveharkinta koskee näin jatkossa myös työssäoloehdon täyttäneitä työttömiä, jotka eivät kuulu työttömyyskassaan ja saa ansiosidonnaista päivärahaa. → Yleistuki on nykyisen työmarkkinatuen ja peruspäivärahan suuruinen (37,21 euroa/päivä vuonna 2025). Yleistuen maksamiselle ei ole enimmäisaikaa. Äitiysavustus Äitiysavustukseen 40 euron korotus Hallitus päätti syksyn budjettineuvotteluissa korottaa äitiysavustuksen määrää 40 eurolla, eli 170 eurosta 210 euroon. Korotetun äitiysavustuksen saavat ne, joilla lapsen laskettu syntymäaika on 1.4.2026 tai sen jälkeen. Lakimuutokset
PA M 1/2 26 15 Toimeentulotuki Toimeentulotuen saamisen ehtoja kiristetään 1.2.2026 alkaen. → Jatkossa toimeentulotukea hakevalla on aiempaa vahvempi velvoite hakea ensisijaisia etuuksia toimeentulotuen sijasta. Ensisijaisia etuuksia ovat muun muassa työttömyysturvaetuudet ja opintotuki. Toimeentulotuessa huomioitaviin asumismenoihin muutoksia Kuntakohtaisia rajoja hyväksyttävistä asumisen kustannuksista korotetaan 1.1.2026 alkaen osassa kuntia. → Jos asumismenot ylittävät kuntakohtaisen tarpeellisen suuruisena pidetyn määrän, tiettyjä erityisiä poikkeus tapauksia lukuun ottamatta toimeen tulotuen hakija voidaan ohjata etsimään edullisempaa asuntoa. Työttömyysturva Työttömyysturvan karenssit kiristyvät Työttömyystuen karensseihin eli jaksoihin, jolloin työnhakija ei saa työttömyysetuutta, on tulossa tiukennuksia. Jatkossa työnhakijalle asetetaan 7 päivän karenssi jo ensimmäisestä laiminlyönnistä, kuten tapaamisen tai työnhakutehtävän unohtamisesta. Tiukennus tulee voimaan 1.3.2026. Toisesta laiminlyönnistä työttömälle asetetaan 6 kalenteriviikon työssäolovelvoite eli oikeus työttömyysturvaan katkeaa toistaiseksi. Työttömyysetuuden palauttaminen edellyttää, että työnhakija on 6 viikon ajan työssä tai osallistuu muuhun työllisyyspalveluiden hyväksymään palveluun tai toimintaan. → Jatkossa on erittäin tärkeää, että työnhakija hoitaa sovitut tapaamiset, työnhakutehtävät, työtarjouksiin vastaamisen ja muut määräajat ajallaan. Työnhaun voimassaolo päättyy yhdestä laiminlyönnistä Maaliskuun 2026 alusta lukien työnhaun voimassaolo päättyy, jos työtön jättää asioimatta työvoimaviranomaisen kanssa sen antamassa määräajassa ja edellyttämällä tavalla. → Työnhaun päättyminen tarkoittaa myös työttömyys turvan katkeamista. Työlainsäädäntö Työntekijän irtisanomista helpotetaan Hallitus muutti irtisanomisperusteita muun muassa niin, että työntekijästä johtuvasta syystä työsopimuksen voi jatkossa päättää pelkän asiallisen syyn perusteella. Aiemmin irtisanomiseen vaadittiin asiallinen ja painava syy. Uudistettu laki tuli voimaan 1.1.2026. → Työntekijää ei saa jatkossakaan irtisanoa ennen kuin hänelle on annettu varoitus ja mahdollisuus korjata menettelynsä. Vähäistä tai syrjivää syytä ei jatkossakaan pidetä asiallisena syynä irtisanomiselle. Lisäksi hallituksen valmistelussa on muun muassa määräaikaisten työsopimusten tekemisen helpottaminen ja takaisinottovelvollisuuden poistaminen alle 50 henkilöä säännöllisesti työllistäviltä yrityksiltä ja yhteisöiltä. Katso kaikki muutokset: sak.fi Työvoimaviranomaisen osoittamat työmahdollisuudet heti velvoittaviksi Työvoimaviranomaisen tekemät osoitukset haettavasta työpaikasta (aiempi nimitys: työtarjoukset) ovat 1.1.2026 alkaen alkaen työttömiä velvoittavia heti työttömyyden alusta lähtien. Työvoimaviranomaisen osoittaman työpaikan hakemista ei jatkossa lasketa mukaan määrällisen työhakuvelvoitteen täyttämiseen. → Työttömän on haettava lähtökohtaisesti sekä neljää työpaikkaa kuukaudessa että mahdollisten osoitusten mukaisia työpaikkoja. Velvollisuuteen hakea työtä kiristyksiä Työnhakuvelvollisuus kiristyi osalla työnhakijoista 1.1.2026 alkaen. → Soviteltua työttömyysetuutta saavien osaaikatyöntekijöiden on haettava lähtökohtaisesti neljää työpaikkaa kuukaudessa. → Työnhakuprofiilin julkaisusta tulee lähtökohtaisesti velvoittavaa. → Työttömällä on velvollisuus laatia ja julkaista nimetön työnhakuprofiili sähköisellä Työmarkkinatorilla 1.9.2026 alkaen.
PA M 1/2 26 16 1 2 PAM vaikuttaa yhteiskunnassa Hallitusohjelma asettaa poliittisen agendan Hallitusohjelma on hallituspuolueiden sopimus siitä, minkälaista politiikkaa vaalikaudella tehdään eli mihin laitetaan rahaa ja mistä säästetään, mitä lakeja muutetaan ja mitä asioita selvitetään. – Oikeistohallitus otti kesäkuussa 2023 ohjelmaansa kaikki Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n ja Suomen Yrittäjien toiveet, kun taas työntekijöiden tarpeet ja palkansaajien esittämät tasapainottavat toimet loistavat poissaolollaan, toteaa PAMin yhteiskuntasuhteiden vastaava Elin Blomqvist-Valtonen. Hallitusohjelmaan kirjattiin: ”Henkilöön liittyvän irti sanomisperusteen sääntelyä muutetaan niin, että työ sopimuksen päättämiseen riittäisi jatkossa asiallinen syy.” Lainvalmistelu ministeriössä luo pohjan Lait valmistellaan ministeriöissä hallitusohjelman ja ministerin ohjeiden mukaisesti. Syksyllä 2024 hallitus asetti työryhmän valmistelemaan irtisanomislakia. Siinä olivat virkamiesten lisäksi palkansaajakeskusjärjestöt SAK, STTK ja Akava sekä työnantajien ja yritysten edustajat EK, KT ja Suomen Yrittäjät. – Pidimme yhteyttä SAK:hon, virkamiehiin ja hallituspuolueiden päättäjiin, jotta pamilaisten kannalta tärkeät näkökulmat olisivat tiedossa. Selitimme blogeissa, haastatteluissa ja tausta keskusteluissa toimittajien kanssa mistä on kyse ja miksi irtisanomissuojan heikentäminen tällä tavalla on järjetön idea, kertoo Blomqvist-Valtonen. Poliittiset päätökset ja lait vaikuttavat työelämän ja toimeentuloon, siksi ammattiliiton on tärkeä vaikuttaa jatkuvasti päättäjiin. Miten PAM vaikuttaa pamilaisille tärkeissä asioissa? Käydään se läpi irtisanomislain kautta. Hildur Boldt Kuva Pekka Korvuo Yhteiskuntavaikuttaminen Poliittiset lakot ja mielenosoitukset syksyllä 2023 ja keväällä 2024 olivat palkansaajien reaktio hallitusohjelmaan. Hallitus ei kuunnellut, mutta koko kansalle tuli selväksi, miten isoista muutoksista on kyse.
PA M 1/2 26 17 4 5 3 Päätöksenteko eduskunnassa Kun hallitus on päässyt sopuun lakiesityksestä, hallituksen esitys käsitellään eduskunnassa. Keskustelu täysistunnossa voi olla räiskyvää, mutta varsinainen perehtyminen ja lain syynääminen tapahtuu valiokunnissa asiantuntijakuulemisten perusteella. Irtisanomislakia käsiteltiin perustuslakivalio kunnassa sekä työelämäja tasa-arvovaliokunnassa, jossa PAMin juristi Sanna Mannonen oli kuultavana. Valiokunnat totesivat, että esitys ei paranna työllisyyttä. Monet eri asiantuntija esittivät huolta muun muassa lain täsmällisyydestä ja selkeydestä. Lakiesitys runnottiin kuitenkin läpi hallitus puolueiden enemmistöllä ilman muutoksia. Käytännön soveltaminen ratkaisee Lain kirjain muuttuu todeksi, kun sitä sovelletaan käytännössä. Tällä hetkellä kukaan ei tiedä missä irti sanomiskynnys jatkossa on. Se selviää vasta vuosien saatossa, kun tuomioistuimet antavat ratkaisuja irtisanomisriidoissa. Siksi PAMin luottamusmiesten on tärkeää jatkossakin puolustaa jäseniä ja ehdottaa työnantajille lievempiä keinoja vaihtoehtona irtisanomiselle. Lausunto on PAMin kanta lakiluonnokseen Lausuntokierroksella kuullaan eri tahojen näkemykset lain luonnoksesta. PAMilta pyydetään usein lausuntoja. Lausunnossa PAM toi esiin ongelmat luonnoksessa ja muutosten kielteiset vaikutukset PAMin jäseniin. Esitimme myös tasapainottavia muutoksia lakiesitykseen. Niitä oli monta. – Lausunnon jälkeen teimme vielä paljon työtä siinä, että tapasimme päättäjiä, esitimme vaihto ehtoisia ratkaisuja ja konkreettisia kirjauksia lakipykäliksi, kertoo PAMin juristi Sanna Mannonen. – Lakiesitys muuttuikin monelta osin paremmaksi kuin alkuperäinen luonnos, esimerkiksi varoituskäytäntö säilyi ennallaan ja jatkossakin irtisanomisperuste edellyttää tiettyä vakavuutta. Myönteinen muutos oli myös se, ettei alisuoriutumista kirjattu lakipykälään, mutta syrjinnän kielto kylläkin, Mannonen kertoo. PAMin lausunnot voit lukea täältä: pam.fi/lausunnot Mihin PAM on vaikuttanut? Alkoholilaki, apteekkiuudistus, yrityslähestymiskielto, raskaussyrjintä, työttömyysturva ja toimeentulotuki, potkulaki, pätkätyölaki, ulkomaalaisten työntekijöiden asema, AirBnB lyhytvuokrauksen vapauttaminen, alustatyödirektiivin täytäntöönpano, työperäisen hyväksikäytön torjuminen, … Kaikkiin näihin ja moneen muuhunkin asiaan PAM vaikutti vuoden 2025 aikana. Useimpien osalta vaikuttaminen jatkuu vuonna 2026. Irtisanomissuoja tavoitteeksi tes-neuvotteluissa Kun hallitus ryhtyi heikentämään irtisanomissuojaa laissa, pyrkivät ammattiliitot turvaamaan työntekijöiden asemaa työehtosopimusten kautta. PAM sai työehtosopimuksiin selkeät pelisäännöt työntekijän kuulemisesta henkilöperusteisissa irtisanomistilanteissa ja PAMin jäsenille liiton avun kuulemistilaisuuteen.
PA M 1/2 26 18 S AK valitsi Uudenmaan vuoden esimerkilliseksi työnantajaksi Meira Novan. S-ryhmään kuuluva ruokatukku työllistää 250 henkeä, joista noin 150 työskentelee logistiikassa. – Tämä on hieno tunnustus pitkäjänteisestä työstä. Luottamukseen perustuva yhteistyö henkilöstön kanssa ei ole vain hyvä tapa toimia, vaan myös kestävä tapa johtaa. Tämä palkinto kuuluu koko henkilöstölle ja erityisesti heille, jotka ovat sitoutuneet avoimeen keskusteluun ja yhteiseen kehittämiseen, Meira Novan toimitusjohtaja Pasi Berggren sanoo. Täysi yllätys tunnustus ei toimitusjohtajan mukaan ollut. Yhtiön työhyvinvointija asiakaskyselyiden tulokset ovat nimittäin olleet erittäin hyviä. Aloite tunnustuksen myöntämiseen tuli Palvelualojen ammattiliitto PAMilta. – PAMista otettiin yhteyttä, kun aina olen kehunut liiton tilaisuuksissa, miten hyvin meillä on asiat. Sitten laadittiin esitys SAK:lle yhdessä, ja läpi meni, Meira Novan pääluottamusmies ja varastotarkkailija Marko Häyhä kertoo. Sujuvaa yhteistyötä Häyhä kiittelee, että yhteystyö yhtiön johdon kanssa sujuu erinomaisesti. Hän istuu työntekijöiden edustajana yhtiön operatiivisessa johtoryhmässä. Meira Nova on vuoden esimerkillinen työnantaja Tukkuyhtiössä työntekijöiden ja johdon keskusteluyhteys on mutkaton. Ongelmatilanteissa etsitään yhdessä ratkaisuja. Teksti ja kuva Anu Vallinkoski – Työnantaja ja henkilöstö eivät ole vastapuolia. Kun yhteiset pelisäännöt ovat selkeät ja luottamus kunnossa, voidaan ratkaista myös vaikeita asioita rakentavasti, Berggren vahvistaa. Sujuva yhteistyö näkyy tavallisten työntekijöiden arjessa monin tavoin. Meira Novalla on sovittu paikallisesti suoritteesta eli palkanlisästä tehokkaille keräilijöille. Tuntipalkan päälle se on tuntuva lisä ansioihin. Kiitosta saa myös koulutus, jonka yritys järjesti yhdessä ammatillisen oppilaitoksen Keudan kanssa. Vuosina Palkinnon luovutustilaisuudessa olivat paikalla SAK:n alueja järjestöasiantuntija Tatu Tuomela (vas ylh), Meira Novan logistiikkajohtaja Lauri Ahorinta, toimitusjohtaja Pasi Berggren, pääluottamusmies Marko Häyhä, PAMin Helsinki-Uudenmaan aluetoimiston esihenkilö Johanna Sparf ja alarivissä yhtiön henkilöstöjohtaja Sini Tuovinen ja työsuojeluvaltuutettu Oona Puranen. 2024–2025 iso ryhmä yhtiön työntekijöitä suoritti joko palvelulogistiikan ammattitai erikoisammattitutkinnon. SAK haluaa nostaa vuoden työnantaja -tunnustuksella esiin positiivisia esimerkkejä. – Usein ay-liike puhuu ongelmista, mutta meillä on myös paljon työpaikkoja, joissa asiat on hoidettu oikein hyvin. Yleensä ne yhtiöt, jotka pitävät huolta työhyvinvoinnista, myös menestyvät, alueja järjestöasiantuntija Tatu Tuomela SAK:n Helsingin aluetoimistosta sanoo. Palkitseminen
PA M 1/2 26 19 K un haluaa hyvää työelämää, sitä kannattaa haluta koko Euroopassa. Jos asiat ovat paremmin kaikilla, ikävät lieveilmiöt todennäköisemmin vähenevät myös meillä. Ammattiyhdistysliike tiedostaa tämän, ja eurooppalainen yhteistyö onkin olennainen osa PAMin toimintaa. Ajamme jäsenillemme tärkeitä asioita kotimaan lisäksi myös Euroopan unionin tasolla. Tällä hetkellä pyrimme vaikuttamaan muun muassa julkisten hankintojen sääntöihin, tekoälyn käytön sääntelyyn työpaikoilla ja alihankintaketjuissa tapahtuviin väärinkäytöksiin. Yhteistyö Euroopan laajuisten ay-järjestöjen kanssa on aivan olennaista. PAM on jäsen kahdessa Euroopan kattavassa järjestössä, UNI Europassa ja EFFATissa. Niiden kautta saamme vaikuttamistyöhön isot lihakset. Kollegamme näissä järjestöissä tekevät paljon jalkatyötä Brysselissä ja PAMin viestit välittyvät heidänkin kauttaan päättäjille. Ay-liike hakee aktiivisesti myös uusia avauksia EU-laeiksi. Tällä hetkellä tavoitteenamme on esimerkiksi alihankintaketjujen väärinkäytösten suitsiminen. Sanalla direktiivi on varmaankin monille ikävä kaiku. Useissa asioissa sitovalla EUlainsäädännöllä on kuitenkin pelkkää suositusta tehokkaampi vaikutus. Esimerkiksi perhevapaauudistuksen taustalla on direktiivi. EU-sääntely voi toimia turvana silloin, kun parannuksille ei ole poliittista tukea kotimaassa. EU-laista löytyy myös velvoite huolehtia vähintään 80 prosentin tes-kattavuudesta. Yksi ay-liikkeen eurooppalaisista päätavoitteista onkin saada jäsenmaat edistämään tes-neuvottelemista tehokkaasti. Aika ajoin saamme apua myös Euroopan unionin tuomioistuimen suunnasta. Viime kesänä tuomioistuin otti kantaa osa-aikaisten työntekijöiden ylityökorvausten puutteeseen. Tuomioistuin totesi, että on syrjivää maksaa osa-aikatyöntekijöille työsopimuksessa sovitun viikkotyöajan ylittävistä tunneista vähemmän palkkaa kuin kokoaikaisille työntekijöille. Tämän tuomion perusteella osa-aikaisia syrjivä käytäntö pitäisi lopettaa myös Suomessa. Lakimme on ristiriidassa EU-oikeuden kanssa, ja PAM aikoo ajaa asiaa oikeusteitse. Ei pidä paikkaansa, että EU jotenkin vain sanelisi lait jäsenmailleen. Unionissa laeista ja muista toimista päättävät jäsenmaiden hallitukset yhteistyössä meppien eli vaaleilla valittujen Euroopan parlamentin jäsenten kanssa. Kotimaan vaalitulokset heijastuvat siis suoraan EU:n lainsäädäntötyöhön. Onkin äärimmäisen tärkeää äänestää kaikissa vaaleissa, myös eurovaaleissa. Ja pyrkiä saamaan päättäjiksi henkilöitä, jotka ajavat työntekijöiden asioita. Työelämän pelisääntöjä linjataan myös EU:ssa Kirjoittaja Tiina Huotari on PAMin kansainvälisten asioiden asiantuntija ”Tällä hetkellä tavoitteenamme on esimerkiksi alihankintaketjujen väärinkäytösten suitsiminen.” Puheenvuoro
PA M 1/2 26 20 Elinikäinen oppiminen Opintielle työn ohessa?