Palvelualojen ammattiliiton jäsenlehti N ro 1/2 25 • 5.2 . • 25 . vu os ike rta Luottamusmies Saija Meriö valvoo nopeasti kasvaneen kauppaketjun noin tuhannen työntekijän etua Nuorten Normal Tes-neuvottelut käynnissä Tavoitteena reilu korotus palkkoihin Lakiklinikka Mitä tehdä, jos työnantaja menee konkurssiin? Kuntaja aluevaalit lähestyvät Lähde ehdokkaaksi!
PAM ko uluttaa PA M 1/2 25 2 Mistä liikkeelle työnhaussa? Poimi uravalmentajan vinkit. Tutustu talven koulutuksiin s. 40 20 Ilmestymisaikataulut 2025 Seuraa meitä somessa! PAM on Palvelualojen ammattiliitonjäsenlehti. lehden nro 2/2025 3/2025 4/2025 aineistot 3.3 5.5. 18.8. ilmestyy 26.3 28.5. 12.9. Toimitus Päätoimittaja: Minttu Sallinen Toimitussihteeri: Minna Raitapuro Toimittajat Pauli Unkuri Hildur Boldt Anu Vallinkoski Ulkoasu Jenni Kiviniemi Tuuli Lähteenmäki Taru Schroderus (tekstit) Aste Helsinki Kansikuva: Mika Nuorva Julkaisija Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Osoite: Siltasaarenkatu 18A, 00530 Helsinki Kaupallisten ilmoitusten varaukset, palautteet ja juttuvinkit viestinta@pam.fi Painopaikka PunaMusta ISSN: 2489-5490 X @pamliitto Facebook @pamliitto Instagram @pamliitto LinkedIn @pamliitto Hyödynnä monipuoliset jäsenedut Lähde risteilylle, autoile edullisemmin tai tilaa kotiin lukemista. 34 PAM ed ut & p a lv e l ut Urapalvelu
PA M 1/2 25 3 Foreign nationals have the right to vote! Yötyö kuormittaa: ”Unirytmin kääntäminen on vaikeinta” Mitä mieltä tässä kuussa, Esa Mättölä? Kahden kulttuurin Normal Puheenvuoro, Risto Kalliorinne TES-neuvottelut Kuntaja aluevaalit Ajankohtaista Muutosneuvottelut tutuksi Uravalmentajan työnhakuvinkit Lakiklinikka PAMin vuosi numeroina Yötyön terveysvaikutukset Yhteiskunnassa Kysy Marjalta Eläkejärjestelmä tutuksi Jäsenpalvelut ja -edut EU-tuomioistuimen päätös In English Koulutukset & tapahtumat 5 6 11 12 14 16 18 20 23 24 26 28 30 32 34 36 38 40 Tässä numerossa EU-tuomioistuin: osa-aikaisille kuuluu korvaus lisätyöstä 30 11 1/2025 Mitä kirjallinen varoitus tarkoittaa? Marja kertoo kysymyspalstalla, mitä kirjallinen varoitus tarkoittaa käytännössä ja miten se voi vaikuttaa työsuhteeseen. 36 38 26 ”Vain yhdessä voimme saada aikaan parempaa työelämää” Risto Kalliorinne
Seuraa neuvotteluja: pam.fi/tes-neuvottelut
PA M 1/2 25 5 Teatterin maailma vei minut mukanaan jo lapsena. Kun muut kertoivat toiveammatikseen koulussa poliisin tai palomiehen, minä halusin teatterin tehostemieheksi. Innostus vei teatteriharrastuksen pariin ja johti myöhemmin äänija valotekniikan opintoihin. Sijaisuus Suomen kansallisooppera ja -baletilla avasi oven alalle, ja sillä tiellä olen vieläkin. Nyt 15 vuotta myöhemmin toimin vastaavana valaistusmestarina ja 17 hengen tiimin esihenkilönä. Olen todella kiitollinen siitä, että saan tehdä työkseni sitä, mitä tekisin muutenkin. Arki oopperalla on hektistä. Tulevien teosten suunnittelu alkaa usein jo 2–3 vuotta ennen ensi-iltaa. Päivät täyttyvät palavereista, harjoituksista, näyttämön rakentamisesta ja hallinnollisista tehtävistä. Haastavinta työssäni on tasapainoilu näyttämötyön ja toimistotyötä vaativien esihenkilötehtävien välillä. Työpäivän pituus voi venyä 15–16 tuntiin, mikä vaikuttaa myös jaksamiseen ja vapaa-aikaan. Työssä käytettävien laitteiden, ohjelmistojen ja esitysteknologian kehittyminen edellyttää myös jatkuvaa uuden oppimista, johon pitäisi olla enemmän aikaa. Avainasemassa olisi mielestäni parempi työn organisointi ja jakaminen muille. Minun täytyisi myös oppia selkiyttämään kodin ja työn raja paremmin, jotta en huolehtisi niin paljon työntekijöiden asioista omalla vapaa-ajallani. Työkaverit ovat toisaalta niin läheisiä, että on vaikea olla huolehtimattakaan. Palkitsevinta esihenkilötyössä on työntekijöiltä tuleva kiitos hyvin hoidetusta asiasta. Uutta energiaa minulle antaa myös onnistunut esitys. Innostuneen yleisön raikuvat aplodit palkitsevat joka kerta. K U V A : A N N A A U T IO ”Esihenkilönä huolehdin jatkuvasti muista” Mitä mieltä tässä kuussa Esa Mättölä ? Työskentelee vastaavana valaistusmestarina Suomen Kansallisooppera ja -baletissa ? Edustaa luottamusmiehenä noin 50 Kansallisoopperan ja -baletin teknistä esihenkilöä ja mestaria ? Viettää vapaa-aikaa perheen parissa, johon kuuluvat 1-, 3ja 14-vuotiaat lapset.
PA M 1/2 25 6 Normal-ketjun luottamusmies Saija Meriö vie nuorille työntekijöille viestiä työelämän pelisäännöistä ja henkilöstön oikeuksista. Yhtiössä kohtaavat suomalainen ja tanskalainen työkulttuuri. Anu Vallinkoski Kuvat Mika Nuorva Kahden kulttuurin Normal Työpaikalla
PA M 1/2 25 7 Usein työntekijät ovat luottamusmiesSaijaMeriöön yhteydessäilmanvarsinaista kysyttävää,hehaluavattulla kuulluksijakertoakokemuksistaan.
PA M 1/2 25 8 M uun muassa kosmetiikkaa ja hygieniatuotteita myyvä kauppaketju Normal on levittäytynyt vauhdilla Suomeen. Helmikuussa 2021 tanskalaisketju avasi ensimmäisen myymälänsä Espooseen. Nyt neljä vuotta myöhemmin myymälöitä on eri puolilla Suomea kaikkiaan 88. Työntekijöitä on hiukan vaille 1 100. Luottamusmies Saija Meriö valvoo ketjun noin tuhannen myyjän ja apulaismyymäläpäällikön etua. – Viestintään ja yhteydenpitoon täytyy keksiä luovia ratkaisuja, jotta saa tällaisen pakan pidettyä käsissään. Reissaan myös paljon, sillä kasvokkainen kohtaaminen on merkityksellisintä, Jyväskylässä asuva Meriö sanoo. Meriön ratkaisuja ovat muun muassa luottamusmiehen kuukausikirje ja puhelinsovelluksessa viestejä vaihtava yhdyshenkilöryhmä, jossa on mukana vähintään yksi työntekijä jokaisesta myymälästä. Kuukausikirje leviää yhtiön sisäisen viestinnän kautta ja sähköpostina jokaiseen myymälään. Kirjeissään Meriö käsittelee muun muassa valtakunnallista työmarkkinatilannetta ja Normalissa kulloinkin puhuttavia asioita. Kirjeen vinkkinurkassa hän vastailee vaikkapa kysymyksiin lomien määräytymisestä. – Olen saanut kiitosta siitä, että olen helposti lähestyttävä. Minulta uskaltaa kysellä ihan mitä vain. Ja kysymyksiä myös tulee. Moni kysyy työehtosopimukseen liittyvistä perusasioista, kuten sairaslomista tai taukojen pitämisestä. Tavallisia ovat myös kysymykset työssäjaksamisesta. – Meidän työntekijöissämme on paljon nuoria, joilla ei välttämättä ole paljoa kokemusta työelämästä. Pelisäännöt ja työn ehdot voivat olla monille aluksi vieraita, Meriö huomauttaa. Nuorten Normal Nuoria Normalin työntekijät tosiaan ovat. Maajohtaja Johanna Valli kertoo työntekijöiden keski-iän olevan 26,2 vuotta. Moni ahertaa opintojen ohella. Osin juuri opiskelijoiden paljoudesta johtuen valtaosa normalilaisista on osa-aikaisia – 1 097 työntekijästä osa-aikaisesti työskentelee 911. Valli huomauttaa myös, että osa-aikaisella työvoimalla myymälät toimivat paremmin. Luottamusmies Saija Meriö valvoo Normal-ketjun noin tuhannen myyjän ja apulaismyymäläpäällikön etua. – Jotkut kuitenkin haluaisivat lisää työtunteja. Olen tehnyt paljon töitä sen eteen, että tunteja tarjottaisiin ensin niitä haluaville, jo olemassa oleville työntekijöille, ja vasta sitten rekrytoitaisiin uusia myyjiä, Meriö sanoo. Määräaikaisia yhtiössä on vain vähän – noin sata. Oman säväyksensä Meriön työhön tuo se, että ammattiyhdistysliike on monille nuorille työntekijöille varsin tuntematon. Kaikki eivät tiedä, mikä Meriön rooli luottamusmiehenä on.
PA M 1/2 25 9 Vierailulla Jyväskylän Sepän myymälässä. Meriö reissaa paljon, sillä hän pitää kasvokkaista kohtaamista merkityksellisenä. – Kun itse aloittelin työuraani 2000-luvun alussa, liittoon kuulumisen malli tuli kotoa ja vanhemmilta kollegoilta. Nyt sellaista ei välttämättä ole. Tosin meidän työntekijämme kyllä innokkaasti liittyvät liittoon, kun kuulevat, mistä on kyse, Meriö kertoo. Suomessa Suomen säännöillä Normalissa kohtaavat tanskalainen ja suomalainen yritysja työkulttuuri. Maajohtaja Vallin mukaan kahden erilaisen kulttuurin sovittaminen on sujunut hyvin. Suomessa on ollut alusta lähtien erillinen yhtiö ja sillä oma henkilöstöhallinto eli hr-osasto. Suomessa noudatetaan Suomen lainsäädäntöä ja paikallista työehtosopimusta. – Tanskalla ei ole näihin asioihin sanomista. Vauhdilla Euroopassa laajentunut yritys ymmärtää, että eri maissa on erilaisia toimintatapoja, Valli vakuuttaa. Meriökin sanoo kahden erilaisen kulttuurin sovittamisen onnistuneen lähtökohtaisesti hyvin, joskin joitakin eroavaisuuksia nousee esiin. Hänen mukaansa Normalissa on vähemmän tiukkoja sääntöjä kuin monissa muissa Suomessa toimivissa kauppaketjuissa. Saija Meriö käsittelee tekemässään yhtiön sisäisessä kuukausikirjeissä muun muassa valtakunnallista työmarkkinatilannetta ja Normalissa kulloinkin puhuttavia asioita. ”Normalissa on vähemmän tiukkoja sääntöjä kuin monissa muissa Suomessa toimivissa kauppaketjuissa.”
PA M 1/2 25 10 – Myymälät saavat päättää hyvin vapaasti esimerkiksi esillepanosta. Tuntuu raikkaalta, että tällaisissa asioissa luotetaan henkilöstöön. Toisaalta joissakin asioissa sääntöjä kaipaisi. Toimintatavat voivat vaihdella myymälöittäin, mikä ei välttämättä ole tasapuolista, Meriö pohtii. Hänen mukaansa myös luottamusmiehen roolista ja suomalaisesta työlainsäädännöstä on pitänyt jonkin verran keskustella emoyhtiön kanssa. Hän kiittelee sitä, miten hr-osasto on vienyt emoyhtiölle viestiä Suomen käytännöistä ja laeista. Yhteistyö sujuu Sekä Valli että Meriö ovat tyytyväisiä siihen, miten työntekijöiden ja yhtiön johdon yhteistyö Suomessa sujuu. Maajohtaja, henkilöstöhallinnon edustaja ja luottamusmies tapaavat kuukausittain. – Vien kokouksiin ajatuksia ja terveisiä kentältä. Meillä on tehty työntekijöiden aloitteesta paikallisia sopimuksia muun muassa lomapalkan ajankohdan muuttamisesta sekä pitkien työpäivien teosta ja ylimääräisistä tauoista, Meriö kertoo. Yhteinen sävel on löytynyt myös pääkaupunkiseudulla parhaillaan toteutettavasta kokeilusta, jossa uudet työntekijät tulevat pääkonttorille yhdeksi päiväksi paneutumaan työelämän pelisääntöihin sekä työntekijän velvollisuuksiin ja oikeuksiin. Päivän aikana puhutaan muun muassa ajoissa olemisen tärkeydestä ja siitä, kuinka sairauspoissaolosta pitää ilmoittaa. – Minäkin käyn esittäytymässä ja tervehtimässä tulokkaita joko paikan päällä tai videon välityksellä, Meriö kertoo. Luottamusmiehen työn lisäksi Meriötä työllistää kaupan alan sopimusalatoimikunta. Juuri nyt ajankohtainen aihe on tammikuun lopussa raukeava työehtosopimus ja uuden neuvottelu. – Olen päässyt viemään viestiä kentältä ja toisaalta saanut toimikunnasta uutta sisältöä ja keinoja työhöni Normalilla, hän summaa. Luottamusmiehen työn lisäksi Saija Meriötä työllistää kaupan alan sopimusalatoimikunta.
PA M 1/2 25 11 Vuodenvaihde lomineen on ohi ja kevään työehtosopimusväännöt edessä. Jälleen jäsenten työehtoihin haetaan parannuksia, ja odotukset tuloksista ovat tietysti korkealla. Lisää liksaa pitäisi saada, kokoaikatyötä useammalle ja työolosuhteita parantaa. PAMin neuvottelijat ovat huippuasiantuntijoita ja myös pirun sitkeitä vääntämään neuvottelupöydissä. Mutta parhainkaan neuvottelija ei voi saada huipputuloksia ilman jäsenistön tukea. Aktiivinen ja laaja jäsenistön toiminta luo sopivaa painetta neuvotteluille ja vauhdittaa sopimista paremmista työehdoista. Jokaisen palvelualan työntekijän tärkein teko työelämän parantamiseksi on järjestäytyminen eli ammattiliittoon liittyminen. Mitä enemmän ammattiliitolla on jäseniä, sitä enemmän sillä on myös vaikutusvaltaa – niin työehtosopimusneuvotteluissa kuin muissakin asioissa. Vähäinen jäsenmäärä tarkoittaa vastaavasti vähäisempää vaikutusvaltaa. Pari vuotta sitten neuvottelut ajautuivat umpikujaan ja koimme PAMin historian laajimman lakkokevään. Kaupan ja kiinteistöalan lakot edesauttoivat työehtosopimusten syntymistä ja opettivat meille paljon työtaistelujen toteuttamisesta. Lakot ovat aina viimeinen vaihtoehto, mutta jos tähän tilanteeseen jälleen jouduttaisiin, uskon, että niiden vaikuttavuus olisi vielä aiempaakin suurempaa. Vuoden 2023 lakkokeväänä seurasin ylpeänä jäsentemme toimintaa. Luottamusmiesten ja muiden pamilaisten aktiivisuus ja tuhansien lakkovahtien sinnikäs päivystäminen purevan viiman keskellä jätti järjestöjohtajan sydämeen pysyvän jäljen. Luottamus jäsentemme kykyyn kamppailla parempien työehtojen puolesta vahvistui entisestään. Jokainen palvelualojen ammattilainen tekee merkittävää työtä. Tämän arvostuksen on syytä näkyä myös palkkapussissa. Tänä keväänä väännetään vuorollaan kaikkien PAMin ammattialojen työehdoista. Yhdenkään palvelualan työntekijän ei kannata jäädä passiiviseksi seuraajaksi, vaan osallistua omalla työpaikallaan aktiivisuuden kohottamiseen ja jäsenmäärän kasvattamiseen. Vain yhdessä voimme saada aikaan parempaa työelämää. Jäsenistön voima näkyy neuvottelupöydissä Kirjoittaja Risto Kalliorinne on PAMin järjestöjohtaja ”Jokaisen palvelualan työntekijän tärkein teko työelämän parantamiseksi on järjestäytyminen eli ammattiliittoon liittyminen.” Puheenvuoro
PA M 1/2 25 12 Tes-neuvottelut käyntiin palvelualoilla PAM hakee reiluja palkankorotuksia, jotka vastaavat elinkustannusten nousua ja tukevat ostovoimaa. Minna Raitapuro, Minna Räsänen Kuvat Getty Images TES-neuvottelut P AM aloitti tammikuussa neuvottelut kaupan alan työehtosopimuksesta Kaupan liiton kanssa, hiihtokeskusalan työehtosopimuksesta MaRa ry:n kanssa sekä Asiakaspalveluja telemarkkinointialan-, Golf-alan sekä Suomen Kansallisoopperan ja -baletin teknisten pienryhmien sekä teknisten esihenkilöiden ja mestarien työehtosopimusneuvottelut Palvelualojen työnantajat PALTAn kanssa. Tällä neuvottelukierroksella PAM hakee reiluja palkankorotuksia, jotka vastaavat elinkustannusten nousua ja tukevat ostovoimaa. Lisäksi tavoitteena on lisätä kokoaikatyötä ja helpottaa vastentahtoisten osa-aikatyöntekijöiden arkea, keventää työntekijöiden työkuormaa ja vahvistaa heidän mahdollisuuksiaan vaikuttaa omaan työhönsä sekä kehittää osaamistaan. Lisäksi PAM haluaa varmistaa, että myös tulevaisuudessa irtisanomiskäytännöt ovat reiluja ja ennakoitavia kaikille työntekijöille. Siksi työehtosopimusneuvotteluissa tavoitteena on turvata myös työntekijöiden irtisanomissuojaa. – Työntekijöiden turvallisuuden tunne työpaikalla on perusedellytys sekä hyvinvoinnille että työyhteisöjen vakaudelle. Haluamme työehtosopimukseen kirjauksia, jotka turvaavat irtisanomissuojaa ja takaavat selkeät pelisäännöt irtisanomistilanteisiin, PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen painottaa. Lehden mennessä painoon neuvotteluissa ei oltu vielä löydetty ratkaisuja. Katso ajankohtaisin neuvottelutilanne verkkosivuiltamme pam.fi/tes-neuvottelut. TES -kierr os 2 24 –2025 TES -kierr os 2 24 –2025 PAM neuvottelee edustamiensa alojen työehtosopimuksista 2024-2025.
PA M 1/2 25 13 MITÄ MEILLE KUULUU? Kysyimme jäseniltämme kuulumisia ja kokemuksia työelämästä ”Elämä on jatkuvaa taistelua eurojen riittämättömyyden kanssa.” ”Elämä on jatkuvaa taistelua eurojen riittämättömyyden kanssa. Palkka tuli ja palkka meni samana päivänä, kun maksaa kaikki laskut ja laskee vielä epätoivoisesti ruokabudjettia per päivä siitä mitä laskujen jälkeen jäi ja se ei paljoa ole. Kokoaikatyötä ei saa, vaikka kuinka hakisi. Lapset kasvavat ja kulutkin sen mukana. Ruoan hinnan nousu järkyttää joka kerta kauppaan mennessä ja aina on keksittävä uusia keinoja, joilla saisi rahat riittämään. Kaiken tämän arkitodellisuuden keskellä on tietenkin jaksettava palvella asiakkaita aina hymyssä suin, vaikka taukoeväisiinkään ei enää tänään rahat riittäneet.” Myyjä, Tampere ”Tässä kuussa sai taas valita, ostanko ruokaa vai terveydelle tärkeät lääkkeet. Ei tämän näin pitäisi mennä.” Myyjä, Vantaa ”Hintojen nousu kaikilla sektoreilla on aiheuttanut monilla matalapalkkaaloilla erittäin paljon ongelmia perusselviytymiseen ostovoimasta puhumattakaan. Lisäksi monilla palvelualoilla lisääntynyt väkivallan riski on kasvanut suunnattomasti esimerkiksi kodittomien ja päihteiden käyttäjien toimesta.” Vartija, Tampere ”Tarjoilijana joudun palvelemaan monia kymmeniä asiakkaita päivässä jatkuvassa kiireessä, työtehtävät ovat hyvin raskaita ja tauot yksinkertaisesti lähes olemattomia. Pahimpina ruuhkina niitä ei yksinkertaisesti ehdi pitämään tai sanomista tulee. Lisäksi vaikeat asiakkaat, kehno perehdytys ja toksinen työilmapiiri hyvin useassa alan työpaikassa vievät voimia alan työntekijöiltä.” Tarjoilija, Jyväskylä ”Pidän työstäni, mutta en siitä, että sitä ei pysty tekemään kunnolla. Aikataulut ovat tiukat. Jos kohteessa joku sairastuu, tuuraaja ei ole saatavilla. Tarkoittaa muille venymistä ja lisäkiirettä. Palkassa tämä ei näy ja kiitosta ei koskaan kuulu. Palkka muutenkin liian pieni, ei sillä pärjää. Neljän lapsen äitinä en halua toista työtä, minua tarvitaan myös kotona.” Siivooja, Rovaniemi ”Pidän työstäni, olen siinä hyvä ja viihdyn työyhteisössäni. Mutta palkka on ongelma ja säästäminen mahdotonta. Silmälasit, hammasremontit, fysioterapiat eivät ole mahdollisia ilman velkaantumista. Ihmeitä en tarvitse, mutta tahtoisin huolehtia itsestäni ja pitää työkykyäni yllä. Se ei ole ilmaista.” Siivooja, Häme
PA M 1/2 25 14 13.4. valitaan kuntiin ja hyvinvointialueille päättäjät. Ennakkoäänestys on kotimaassa 2.–8.4. ja ulkomailla 2.–5.4. Kuntaja aluevaalit PAM tukee jäseniään vaaleissa Palvelualojen ammattilaiset tarvitsevat arjen palveluja ja on tärkeä, että meidän äänemme kuuluu päätöksenteossa kunnissa ja hyvinvointialueilla. PAM tukee kaikkia jäseniään, jotka ovat ehdokkaina kuntatai aluevaaleissa. Lue lisää ja ilmoita ehdokkuudestasi pam.fi/vaalit Sinussa on ehdokas ainesta Harkitse ehdokkuutta vaaleissa. Ehdokkuus vaaleissa ei ole rakettitiedettä, kaikkea ei tarvitse tietää ennestään ja vaalikampanjan aikana oppii paljon. Ehdokasasettelu päättyy 4.3.2025, puolueilla on omat aikataulunsa. Millainen on hyvä ehdokas? 1. Haluaa kehittää arjen palveluja kaikille. 2. Osaa kuunnella toisia, esittää kysymyksiä ja tehdä yhteistyötä. 3. Valmis perehtymään uusiin kysymyksiin. Arjen tärkeimmät vaalit Arjen keskeisistä asioista päätetään kuntaja aluevaltuustoissa. Toimivassa kunnassa palvelualojen työntekijät voivat elää hyvää elämää. Hyvinvointialueen vastuulla on huolehtia siitä, että sosiaalija terveyspalvelut ovat saavutettavissa silloin kun niihin on tarve päästä. Toimeentulon epävarmuus ja vaikeudet korostavat yhteiskunnan turvaverkkojen merkitystä. Hildur Boldt Kuva Getty Images Tunnistatko itsesi tai työkaverin?
Erityisasiantuntijat äänestivät vilkkaimmin 10 20 30 40 50 60 70 80 % Lähde: Äänestäneiden osuus äänioikeutetuista ammattiryhmän mukaan kuntavaaleissa 2021, Tilastokeskus Muut työntekijät Rakennuskorjausja valmistustyöntekijät Prosessija kuljetustyöntekijät Palveluja myyntityöntekijät Kaikki Toimistoja asiakaspalvelutyöntekijät Maanviljelijät ym. Asiantuntijat Johtajat Erityisasiantuntijat 38,2 % 40,4 % 43,6 % 46,6 % 55,6 % 58,6 % 62,5 % 62,6 % 72,3 % 73,8 % Suurituloisimmat käyttivät äänensä 10 20 30 40 50 60 70 80 % Lähde: Äänestäneiden osuus äänioikeutetuista tulodesiileittäin kuntavaaleissa 2021, Tilastokeskus Pienituloisin kymmenys Suurituloisin kymmenys 37 % 45 % 48 % 52 % 52 % 53 % 55 % 58 % 64 % 73 % PA M 1/2 25 15 Kunnissa ? Vuorohoitoa vuorotyöläisten lapsille Vuorohoito on taattava kaikille sitä tarvitseville lapsille ja pienille koululaisille. Hoitopaikan pitäisi sijaita kohtuullisen matkan päästä kotoa tai vanhempien työpaikasta. ? Kohtuuhintainen koti ja viihtyisä asuinympäristö Jokaisella on oltava koti. Kuntien pitää varmistaa, että alueella on riittävä määrä asuntoja ja kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Viihtyisä asuinympäristö, lähiliikuntamahdollisuus ja viheralueet tukevat ihmisten hyvinvointia ja jaksamista. ? Joukkoliikennettä kehitettävä Toimiva joukkoliikenne helpottaa työmatkoja ja työn vastaanottamista. Joukkoliikenteessä pitää huomioida epäsäännöllistä työaikaa tekevien tarpeet. Lippuhintojen on pysyttävä kohtuullisina. ? Kaikille työttömille työllisyyspalvelut Laadukkaiden työllisyyspalveluiden on oltava helposti saatavilla. Niiden on huomioitava yksilölliset tarpeet, jotka voivat vaihdella työvoimakoulutuksesta mielenterveysja sosiaalipalveluihin. Palveluilla on ratkaistava konkreettisesti työmarkkinoille pääsyn esteitä. ? Matkailusta elinvoimaa Matkailulla on merkittävä työllisyysvaikutus. Kuntien on otettava matkailu osaksi elinkeinopolitiikkaansa ja kehitettävä sitä yhteistyössä yritysten ja alueen muiden kuntien kanssa. Hyvinvointialueilla ? Riittävät ja saavutettavat terveysja sosiaalipalvelut kaikille Hoitoon on päästävä helposti. Sosiaalija terveyspalveluiden aukioloaikoja on laajennettava nykyisestä. Hyvinvointialueiden on kehitettävä etäja digivastaan ottoja fyysisten terveysasemien rinnalle. Lääkärille pääsy sairauslomatodistuksen saamiseksi on pidettävä helppona. ? Työttömille terveyspalveluja Hyvinvointialueiden on huolehdittava, että työttömät saavat lakisääteiset terveyspalvelut tasapuolisesti asuinalueesta riippumatta. Hyvinvointialueiden ja työllisyysalueiden on tehtävä yhteistyötä, jotta työttömien terveydentila ei muodostu esteeksi työllistymiselle. Kunnissa ja hyvinvointialueilla ? Vastuullisuutta hankintoihin Kunnat ja hyvinvointialueet ostavat paljon tuotteita ja palveluja. Hankinnoissa pitää painottaa laatua ja valvoa, että työntekijöillä on asialliset työolot ja työehdot, läpi hankintaketjun. ? Kohtuullisuutta maksuihin Kuntien ja hyvinvointialueiden erilaisten maksujen, kuten potilas-, harrastusja lupamaksujen on pysyttävä kohtuullisina. Hinta ei saa olla este käyttää palvelua, kun sitä tarvitsee. Lue lisää tavoitteista: pam.fi/vaalit Viime kuntavaaleissa… Puhe epäkohdista ei riitä – käytä vaikutusvaltaasi! Kuntien ja hyvinvointialueiden palvelut eivät synny tyhjästä. Niistä tekevät päätöksiä vaaleilla valitut ihmiset ja niitä rahoitetaan verorahoilla ja palvelumaksuilla. Paljon on kiinni siitä, kenet vaaleissa valitaan päätöksiä tekemään. Miten he pitävät huolen ihmisten hyvinvoinnista sekä kunnan ja yritysten elinvoimasta. Huhtikuussa jokaisella on käytössään pala valtaa. Se kannattaa käyttää. Vaaleissa valtaa on jaettu kaikille yhtä paljon. Köyhän ääni vaikuttaa samalla painolla kuin rikkaan, nuoren yhtä paljon kuin vanhan. Vaaleissa heikoimman ääni on voimakkaimmillaan. On parempi vaikuttaa oman kunnan ja hyvinvointialueen epäkohtiin, kuin vain puhua niistä. Käytä ääni valtaasi! Miten tämä vaikuttaa päätöksiin? PAMin tavoitteet
PA M 1/2 25 16 K U V A : SH U T T E R ST O C K PAMin jäsenillä historian tukalin taloustilanne PAMin tuoreen jäsenkyselyn mukaan joka kolmannella vastaajalla on melko suuria tai vakavia taloudellisia huolia. Talous on heikentynyt 38 prosentilla vastaajista viimeisen 12 kuukauden aikana ja parantunut 15 prosentilla. Osa-aikaisesti työskentelevistä yli puolet kertoo taloutensa heikentyneen. Lue lisää: pam.fi/jasenkysely PAM keskeytti neuvottelut Woltin kanssa Yli vuoden kestäneet neuvottelut lähettien kollektiivisopimuksista keskeytyivät joulukuussa, sillä PAM ja PAM Couriers Finland eivät voineet hyväksyä Woltin esittämää korvaustasoa. – Emme voi tehdä sopimusta, joka ei aidosti parantaisi lähettien toimeentuloa ja työn teon olosuhteita, PAM Couriers Finlandin puheenjohtaja Papy Nkunda sanoo. Annika Rönni-Sällinen EFFAT:n puheenjohtajaksi PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen valittiin Euroopan elintarvike-, maatalousja matkailualojen ammattiliittojen kattojärjestö EFFAT:n puheenjohtajaksi tulevalle toimikaudelle 2025–2029 marraskuun lopulla järjestetyssä kokouksessa. EFFAT puolustaa työntekijöiden oikeuksia Euroopassa ja edistää työmarkkinavuoropuhelua, kestävää kehitystä ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Se vaikuttaa myös EU-tason lainsäädäntöön. Kerromme tuoreimmat kuulumiset tutuista puheenaiheista. K U V A : SH U T T E R ST O C K K U V A : W IL SO N SA N T IN E LL I Missä mennään? Ajankohtaista PAMin jäsen työskenteli kokkina ravintolassa ja hänelle oli kertynyt huomattava määrä ylitöitä. Työntekijä huomautti ylitöistä työnantajaansa. Työnantaja ei ilahtunut työntekijän vaatimuksesta pyytää normaalin palkan päälle työehtosopimuksen mukaisia lisiä ja pyysi työntekijää välittömästi jäämään palkattomalle sairaslomalle. Työntekijä oli tästä kohtelusta hyvin järkyttynyt ja meni käymään lääkärissä. Seuraavana päivänä työntekijä meni viemään lääkärintodistusta työnantajalleen. Työnantaja otti työntekijältä työpaikan avaimet pois eikä antanut työntekijälle enää yhtään työvuoroja. PAMin avulla jäsen vaati käräjäoikeudessa korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä ja puuttuvia palkkoja. Lisäksi vaadittiin yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä, koska työsuhteen päättyminen on ollut selvä vastatoimi työntekijän pyynnölle saada puuttuvat ylityökorvaukset ja päättäminen on tehty välittömästi työntekijän jäätyä sairaslomalle. Työnantaja ei vastannut käräjäoikeuteen toimitettuun haastehakemukseen ja käräjäoikeus hyväksyi työntekijän vaatimukset sellaisenaan yksipuolisessa tuomiossa. Käräjäoikeus tuomitsi ravintolayrittäjän maksamaan työntekijälle maksamattomat palkat, korvauksia laittomasta irtisanomisesta ja syrjinnästä yhteensä yli 60 000 euroa sekä korvaamaan Palvelualojen ammattiliitolle oikeudenkäyntikulut. PAMin jäsen voitti oikeudessa: Kokille yli 60 000 euroa korvauksia ja palkkasaatavia
PA M 1/2 25 17 72 % ”Palvelualoilla monen työntekijän työmarkkinaasema on heikompi esimerkiksi työsuhteen laadun takia tai siksi, ettei tunne työelämän pelisääntöjä. Jos lakiin kirjattu irtisanomissuoja heikkenee, niin epäsuhta kasvaa entisestään.” Sirpa Leppäkangas, PAMin työehtojohtaja 19.3. työikäisistä suomalaisista on sitä mieltä, että eriarvoisuus kasvaa Suomessa huolestuttavalla tavalla. LÄHDE: PAMIN VETOVOIMABAROMETRI 2024 vietetään tasa-arvon päivää, jolloin muistutamme, että jokaisella on oikeus tasavertaiseen kohteluun niin työelämässä kuin sen ulkopuolellakin. Kaupan alan vuoden työpaikkaohjaaja haussa Kaupan alan Vuoden työpaikkaohjaaja -kilpailussa etsitään vuoden 2024 parasta työpaikkaohjaajaa, joka on ohjannut liiketoiminnan perus-, ammattitai erikoisammattitutkintoa tai lähiesimiestyön ammattitutkintoa suorittanutta opiskelijaa. Kaupan Koulutuksen Kehittämiskeskus, Kaupan liitto, Palvelualojen ammattiliitto PAM sekä Helsingin Kauppiaitten yhdistys ry palkitsevat juhlavuoden kunniaksi kolme parasta ohjaajaa 1000 euron apurahalla. Lähetä ehdotuksesi 7.3.2025 mennessä osoitteessa: mercuria.fi/kaupanalanohjaaja Kerro meille, mitä pidit tästä lehdestä Mikä oli tämän lehden suosikkijuttusi? Missä voisimme onnistua paremmin? Kerro meille, mitä mieltä olet tästä lehdestä ja osallistu kolmen 30 euron arvoisen S-ryhmän lahjakortin arvontaan! Vastaa kyselyyn 23.3. mennessä osoitteessa pam.fi/palautekysely PAMin omistamat viikko-osakkeet viikoille 23 52/2025 ovat jäsenten haettavissa 17.2.2025 alkaen. Liitolla on tasokkaita viikko-osakkeita Himoksella, Katinkullassa, Kuusamon Tropiikissa, Naantalissa, Pyhällä, Rukatunturilla, Saariselällä, Saimaan Rauhassa, Sallassa, Tahkolla, Tampereen Kehräämössä, Turun Caribiassa ja Vierumäellä. Lähetä hakemuksesi viimeistään 17.3.2025. Lomaviikot arvotaan kaikkien hakijoiden kesken 21.3.2025. Arvonnan tuloksista ilmoitetaan heti arvonnan jälkeen. Arvontojen jälkeen varaamatta jääneet loma-ajankohdat tulevat sivustoille varattaviksi 28.3.2025 klo 10. Sivujen kautta voit myös tehdä varauksesi yhä vapaana oleville vuoden 2025 lomille ja tiesithän, että 14 päivän sisällä alkavat vapaana olevat liiton lomat löydät huippuedullisesti äkkilähdöistä! Lisätietoja PAMin lomakohteista, hakemisesta ja varauksista .pam.? /edut. Holiday Club Yrityspalvelu, puh. *0300 870 903, arkisin klo 9 15 , yrityspalvelu@holidayclub.? PAMin jäsenten Holiday Club -lomaedut * puhelun hinta 0,60 €/min korkeintaan 3 € + pvm/mpm, yrityspalvelu@holidayclub.? Lomalla yötä ja päivää
PA M 1/2 25 18 1 2 Muutosneuvottelut tutuiksi Yhteistoimintalaki velvoittaa neuvottelemaan Yhteistoimintalaki velvoittaa työnantajan käymään muutosneuvottelut (aiemmin yt-neuvottelut) vähintään 20 työntekijän työpaikoilla, kun se harkitsee yhden tai useamman työntekijän irtisanomista, lomauttamista, osa-aikaistamista tai työsopimuksen olennaisen ehdon yksipuolista muuttamista taloudellisella tai tuotannollisella perusteella. Muutosneuvotteluja on käytävä myös silloin, kun työnantaja harkitsee olennaisia muutoksia työntekijöiden työtehtäviin, työmenetelmiin, töiden tai työajan järjestelyihin. Tällaiset muutokset voivat johtua esimerkiksi uuden teknologian käyttöönotosta tai toiminnan laajentamisesta tai supistamisesta. Etsinnässä ratkaisut irtisanomisten tilalle Muutosneuvotteluissa etsitään muita ratkaisuja irtisanomisten tilalle. Työntekijöitä edustaa ensisijaisesti luottamus mies, jonka tehtävänä on varmistaa, että työntekijöiden näkemykset tulevat huomioiduiksi ja heidän oikeuksiaan noudatetaan. Luottamus mies voi esittää kirjallisesti ehdotuksia ja vaihtoehtoisia ratkaisuja muutosneuvotteluihin. Käydäänkö työpaikallasi muutosneuvotteluja? Kokosimme yhteen viisi tärkeää asiaa, jotka jokaisen on hyvä niistä tietää. Minna Raitapuro Kuvat Getty Images Tee näin
PA M 1/2 25 19 4 5 3 Muutosneuvottelut tutuiksi Neuvottelut kestävät 14 päivästä kuuteen viikkoon Neuvottelujen kesto riippuu suunniteltujen toimenpiteiden laajuudesta. Ne kestävät yleensä vähintään 14 päivää tai 6 viikkoa. Kestoon vaikuttaa esimerkiksi yrityksen koko sekä työntekijöiden määrä, joita mahdolliset muutokset koskevat. Takaisinottovelvollisuus voimassa 4-6 kuukautta Jos työntekijä irtisanotaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ja työnantaja tarvitsee uusia työntekijöitä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, on työtä tarjottava ensin irtisanotuksi tulleelle työntekijälle. Tätä kutsutaan takaisinotto velvollisuudeksi, joka on voimassa neljä kuukautta irtisanomisajan päättymisestä. Jos työsuhde on kestänyt yli 12 vuotta, takaisinotto velvollisuus jatkuu kuusi kuukautta. Työntekijä voi halutessaan kieltäytyä tarjotusta työstä. Työntekijöillä on oikeus saada tietoa Työntekijöillä on oikeus saada riittävästi tietoa muutosneuvottelujen taustasta ja suunnitelmista. Työnantajan on annettava kirjallinen ennakkotieto suunnitelluista muutoksista, mukaan lukien niiden vaikutukset työsuhteisiin.
PA M 1/2 25 20 Työnhaku alkaa itsestä T yöpaikka lähti alta ja pitäisi löytää uusi. Tai vaihto uuteen työhön kut kuttaisi. Miten työnhaussa kannat taisi lähteä liikkeelle? – Työnhaku pitää aloittaa aina it sestä, ei työnhakusivustojen työ paikkailmoituksista, PAMin jäsenille urapalveluita tarjoavan Coollan val mentaja Susan Calonius tähdentää. Ensin pitää siis miettiä, millaista osaamista ja millaisia vahvuuksia it sellä on, mikä kiinnostaa, mistä saa motivaatiota, mihin suuntaan haluaa mennä. Eli lyhyesti, millaista pakettia on tarjoamassa työnantajille. Vasta seuraava kysymys on, kuka voisi tällaista pa kettia tarvita. Oman osaamisen hahmottaminen ei ole välttä mättä helppoa. Calonius vinkkaa, että oman työ kokemuksen, luottamustointen ja harrastusten lis taaminen voi auttaa näkemään erilaisia osaamisia. Jokaisen työtehtävän ja harrastuksen kohdalla kan nattaa miettiä, millaista osaamista se vaatii. Esimer kiksi kassatyö edellyttää asiakaspalvelutaitoa, hyvää vuorovaikutusta ja paineensietokykyä. Vahvuuksista voi kysyä myös kollegoilta, opiskelu kavereilta tai vaikka harrastusten kautta tulleilta tut tavuuksilta. – Toinen voi nähdä semmoisia vahvuuksia työn hakijassa, joita tämä ei ole itse tullut lainkaan ajatel leeksi. Myös tekoäly voi auttaa sanoittamaan omaa osaa mista. Sitä voi pyytää listaamaan, millaisia osaamisia ja ominaisuuksia tarvitaan esimerkiksi kokin työssä. Listaus voi auttaa ymmärtämään, että tällaisia taito jahan itselläkin on. Etsi piilotyöpaikkoja! Kun on selvillä, mikä itseä kiinnostaa ja mitä itsellä on tarjota työnantajille, on aika selata työpaikka ilmoituksia. Calonius neuvoo lukemaan ilmoituksen huolella ennen kuin alkaa kirjoittaa hakemusta. Mitä siinä kerrotaan työnantajasta? Mitä työnantaja edellyt tää ja toivoo työnhakijalta? Millaiset taidot ovat eduksi? – Kaikkiin ilmoituksesta nouseviin kysymyksiin pitäisi työhakemuksessa vastata. Miksi haluaisi työs kennellä juuri tässä organisaatiossa? Mitä itsellä on tarjota? Viisas työnhakija tekee myös taustatyötä. Yrityk set ja organisaatiot kertovat verkkosivuillaan usein omista arvoistaan. Yrityksen sometilikin voi kertoa paljon sen luonteesta. Uravalmentaja neuvoo työnhakijaa pohtimaan aivan ensiksi, millaista osaamista itsellä on ja millaiseen työhön tuntee paloa. Anu Vallinkoski Kuvat Getty Images, Nelli Kivinen (Susan Caloniuksen kuva) Urapalvelu