PAM 01/2024 - Lehtiluukku.fi

TYÖTTÖMYYSTURVAN LEIKKAUKSET 2024 Osa merkittävistä heikennyksistä jo voimassa UNELMAT TODEKSI Vartija Berivan Suleiman kannustaa kohti omia ammattihaaveita NRO 1/2024 • 7.2.• 25. VUOSIKERTA PAIKALLINEN SOPIMINEN Inex Partnersin luottamusmies neuvotteli paremmat ehdot
H a l l i t u k s e n l a m a u t u s p a k e t t i l a m a u t t a a v i e l ä v u o s i e n k i n p ä ä s t ä S a i ra u s s a k ko, p o t ku l a ki t a i l a k ko s a n kt i o e i vä t pys ä y t ä ve l ka a n t u m i s t a t a i p o i s t a t yö tt ö m yy tt ä . N e l i s ä ä vä t t yö n t e ki j ä n t u rva tt o m u u tt a j a m u re n t a va t t yö e l ä m ä n p e l i s ä ä n t ö j ä . Va a d i t a a n y h d e s s ä p a re m p i a p ä ä t ö ks i ä h a l l i t u ks e l t a . L u e l i s ä ä : p a m .f i /p a i n a va s yy
MITÄ MIELTÄ TÄSSÄ KUUSSA? ”Meillä on erityistehtävä alkoholihaittojen torjunnassa” SATSAUKSET ASIAKASPALVELUUN JA SEN KOULUTTAMISEEN NÄKYVÄT ALKOSSA LAADUKKAINA ASIAKASKOKEMUKSINA, SANOO RAISION KESKUSTAN ALKOSSA YLI 20 VUOTTA TYÖSKENNELLYT MYYJÄ MIKKO ERONEN. “TAMMIKUU ON ALKON MYYMÄLÖISSÄ tyypillisesti rauhallisempaa aikaa – muun muassa tipattoman tammikuun vuoksi. Asiakkaita on vaikkapa vilkkaaseen joulukuuhun verrattuna huomattavasti vähemmän ja aikaa jää enemmän muihin töihin, kuten myymälän perusteellisempaan siistimiseen. ALKO ON OLLUT TOISTUVASTI asiakaspalveluvertailujen kärjessä ja asiakkaiden kohtaaminen onkin meille ykkösjuttu. Asiakaspalveluun ja sen kouluttamiseen on panostettu vuosikaudet, ja tämä näkyy meillä laadukkaina asiakaskokemuksina. ALKON TOIMINTAAN LIITTYY vahvasti vastuullisuus ja meillä on erityistehtävä alkoholihaittojen torjumisessa. Päivittäisessä työssämme se näkyy alkoholilain mukaisena myynninvalvontana. Saamme koulutusta tähän myynninvalvonnan tehtävään vuosittain, ja tämä on myös uuden myyjän perehdytyksessä yksi ensimmäisistä opetettavista asioista ennen varsinaisen myymälätyön aloittamista. ALKOHOLILAKIIN KAAVAILLAAN parhaillaan uudistusta, jonka mukaan kaupoissa saisi myydä aiempaa vahvempia, maksimissaan 8 % vahvuisia juomia. Alkolaisena, tai yksityishenkilönä, en pidä tätä kovinkaan positiivisena asiana ihan jo kansanterveydenkään kannalta. Liiallisen alkoholinkäytön seurauksista kertyy vuosittain yli 1,4 miljardin euron lasku yhteiskunnalle ja mahdollinen lakimuutos ei ainakaan helpottaisi tätä ongelmaa. ALKOHOLIN KULUTUS JA SEN MYÖTÄ HAITAT tulisivat varmasti lisääntymään, jos myyntipaikkojen määrä kasvaisi nykyisestä yli 12-kertaiseksi. Myös alkoholin myyntiajat ovat päivittäistavarakaupoissa selkeästi Alkoa pidemmät. Mielestäni sosiaalija terveyspalvelut eivät kaipaa yhtään lisäkuormaa, jota alkoholista aiheutuvien haittojen lisääntyminen väistämättä toisi. ALKO ON ERITYISLAATUINEN TYÖPAIKKA muuhun kaupan alaan verrattuna. Meillä on eduskunnan asettama erityistehtävä alkoholihaittojen ehkäisyssä, ja sitä tehtävää toteutamme parhaamme mukaan. Samalla pyrimme erinomaiseen asiakaspalveluun ja työssäni ehdottomasti parasta antia onkin asiakkaiden kohtaaminen ja heidän auttamisensa vaikkapa viikonlopun ruokajuomien valinnassa.” //MINTTU SALLINEN K U V A : PA SI LE IN O MIKKO ERONEN TYÖSKENNELLYT 20 vuotta myyjänä Raision keskustan Alkossa – ja edelleen innostunut työstään. LOUNAIS-SUOMEN alueen työsuojeluvaltuutettu, PAMin valtuuston varajäsen ja Alkon Liikeväki ALV ry:n hallituksen jäsen. VAPAA-AJALLA harrastaa golfia, pyöräilyä, kävelylenkkejä, dartsia sekä kokkailua vaimon kera. Kuka?
TYÖTTÖMYYSKASSA TIEDOTTAA Eduskunta päätti työttömyysturvan lakimuutoksista Eduskunta vahvisti 15.12.2023 useita lakimuutoksia, jotka vaikuttavat työttömyysturvaan ja ansiopäivärahaan. Muutokset tulivat voimaan 1.1.2024 ja niiden soveltaminen alkaa vaiheittain vuoden 2024 aikana. Seuraavien lakimuutosten soveltaminen alkoi 1.1.2024: Työttömyyspäivärahan omavastuuaika piteni viidestä päivästä seitsemään päivään. Omavastuuaika on seitsemän päivää, jos omavastuuaika on alkanut 1.1.2024 tai sen jälkeen. Omavastuuajalta ei ole oikeutta työttömyysetuuteen. Lomakorvaus muuttui jaksotettavaksi tuloksi. Jos sinulla on työsuhteen päättyessä pitämättömiä lomia, niistä maksettu lomakorvaus siirtää työttömyyspäivärahaoikeuden alkamista. Lakimuutos koskee 1.1.2024 tai sen jälkeen päättyviä, yli kaksi viikkoa kestäneitä kokoaikaisia työsuhteita. Kansaneläkeindeksi jäädytetään hallituskaudeksi. Työttömyyspäivärahan perusosaan ei tehdä vuosittaista indeksikorotusta, vaan se pysyy samansuuruisena vuoden 2027 loppuun saakka. Työttömyyskassojen maksama ansiopäiväraha koostuu perusosan lisäksi palkkatuloihin perustuvasta ansio-osasta. Eduskunta vahvisti myös lapsikorotuksen ja sovitellun päivärahan suojaosan poistamisen (1.4.2024 alkaen) sekä ansiopäivärahan työssäoloehdon pidentämisen ja ”euroistamisen” (2.9.2024 alkaen). Lisäksi hallitus on esittänyt muita lakimuutoksia (mm. vuorotteluvapaan lakkauttaminen ja ansiopäivärahan porrastaminen), joiden on tarkoitus tulla eduskunnan käsiteltäväksi kevään aikana. Ajankohtaisimman tiedon kaikista vahvistetuista sekä suunnitelluista lakimuutoksista löydät verkkosivuiltamme: www.palvelualojenkassa.fi/lakimuutokset Ko Työttömyyskassan verkkosivut www.palvelualojenkassa.fi Työttömyyskassan osoite PL 93, 00531 Helsinki Työttömyysturvaneuvonta ma–pe 10–14, puh. 020 690 211 Työttömyyskassan ajankohtaiset tiedotteet voit lukea osoitteesta: www.palvelualojenkassa.fi/ajankohtaista Ilmoittautuminen kevään webinaareihin on alkanut Järjestämme vuoden 2024 aikana useita työttömyysturva-aiheisia verkkokoulutuksia suomeksi ja englanniksi. Kevään koulutuksissa perehdytään mm. ansioturvaan, päivärahan hakemiseen sekä vuoden 2024 lakimuutoksiin. Webinaarit ovat jäsenille maksuttomia. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan: www.palvelualojenkassa.fi/koulutukset PAM työttömyyskassa_0124.indd 1 11.1.2024 11.09
PAM.FI 1/2024 5 Hallituksen kaavailema lakiuudistus polkee työntekijän oikeuksia. Vaarana työmarkkinaasioiden politisoituminen. MITÄ MIELTÄ TÄSSÄ KUUSSA, Mikko Eronen ? BERIVAN SULEIMAN PUHEENVUORO: Annika Rönni-Sällinen TYÖMARKKINAMALLIN muutos PAIKALLINEN sopiminen TYÖTTÖMYYSTURVAN leikkaukset TYÖTTÖMYYTEEN varautuminen RUOKALÄHETIT järjestäytyivät TÄSSÄ JA NYT MINUN työpäiväni PAMIN vuosi 2024 DUUNARIKÖYHYYS IN ENGLISH TYÖHAUN dokumentit kuntoon IN MEMORIAM – Jorma Kallio KYSY MARJALTA KOULUTUKSET & TAPAHTUMAT Luettuasi lehden tiedät, mitä PAMissa tehtiin vuonna 2023 3 6 9 10 14 16 18 20 22 24 28 30 32 34 36 38 39 ”Tärkeintä on tunnistaa oma osaaminen” TÄSSÄ NUMEROSSA ”Kaikista paras kiitos on se, kun lämpöastiat ovat tyhjät.” Uravalmentaja Emilia Sorajoki neuvoo, miten rakentaa työhakua edesauttava CV ja työhakemus. K A N N E N K U V A : E E V A A N U N D I ”Tavoite on nähdä lähettien tekevän iloisena töitä kunnon työehdoilla.” 34 10 20 24
V artijan työasuun sonnustautunut Berivan Suleiman, 28, astelee helsinkiläisen kauppakeskuksen pysäköintihallissa etsien satojen menopelien joukosta vanhan pariskunnan autoa. Ostosreissun aikana on oman auton sijainti unohtunut. Kun auto viimein löytyy, on pariskunta ylitsevuotavan kiitollinen. – Vartijana ja järjestyksenvalvojana pääsee auttamaan ja neuvomaan asiakkaita kovin monenlaisissa tilanteissa. Valtaosa työajasta on rauhallista partiointia ja asiakkaiden kysymyksiin vastaamista. Hälytys, jokin kiireellinen ongelmatilanne on poikkeus, Avarnin palveluksessa työskentelevä Suleiman kertoo. Kauppakeskuksessa hälytyksen syy on usein myymälävarkaus tai asiakkaan häiriökäyttäytyminen. Hälytyksen tullen Suleiman pinkaisee juoksuun. Adrenaliini virtaa ja mieli on utelias ja odottava. Millainen tilanne paikan päällä odottaa? – Ensisijaisesti ratkomme ongelmatilanteita puhumalla. Vasta jos puhuminen ei auta, pitää turvautua voimakeinoihin. Usein jo pelkkä vartijan saapuminen paikalle rauhoittaa tilannetta, Suleiman sanoo. Kauppakeskuksen lisäksi hän on työskennellyt muun muassa metrossa, Kelan palvelupisteissä ja Maahanmuuttovirasto Migrissä. Ei lähihoitajaksi, vaan vartijaksi Tultuaan kaksivuotiaan tyttärensä kanssa pakolaisena Suomeen vuonna 2015 Suleiman pani merkille, että vartijoina työskenteli kyllä syntyperäisiä suomalaisia naisia, mutta maahanmuuttajataustaista vartijanaista hän ei nähnyt yhtäkään. – Minussa nousi halu näyttää, että meistä maahanmuuttajanaisistakin on vartijoiksi. Me olemme vahvoja, me pystymme. Hän kiinnitti vartijoiden taustaan huomiota myös siksi, että hän oli haaveillut vartijan ja poliisin työstä jo pitkään. Syyriasta sotaa Turkin kautta paennut nuori äiti haki turvapaikkaa nimenomaan Suomesta, koska täällä poliisilta ei vaadita suomalaista syntyperää. Myös ulkomaalaistaustainen kansalainen voi olla poliisi. LUJA TAHTO TEKI AMMATTIHAAVEESTA TOTTA Viime vuonna vuoden pakolaiseksi valittu BERIVAN SULEIMAN työskentelee vartijana. Turvallisuusalan ammattilaisena hän haluaa monipuolistaa kuvaa maahanmuuttajanaisista ja rohkaista kaikkia toteuttamaan omia ammattihaaveitaan. ANU VALLINKOSKI / kuvat EEVA ANUNDI Haaveilla oli synkkä syy: Alaikäisenä avioliittoon pakotetun Suleimanin puoliso oli väkivaltainen. Suomessa väkivalta jatkui, vaikka mies jäi Turkkiin. Aiemmin Suomeen tulleiden sukulaisten silmissä Suleiman oli toiminut häpeällisesti erottuaan miehestään ja otettuaan lapsensa mukaansa. – Ajattelin, että jos olen vartijana tai poliisina, voin suojella itseäni ja tytärtäni. Moni koetti lannistaa Suleimanin ammattihaaveita. Työvoimatoimiston virkailija kertoi, että ulkomailla syntynyt ei voi työskennellä vartijana ja ehdotti lähihoitajan, siivoojan tai kampaajan töitä. Sukulaiset puolestaan vakuuttelivat, ettei pienikokoista naista huolita vartijaopintoihin. Suleiman piti kuitenkin päänsä, ja selvitti, että ovi vartijaopintoihin on avoinna hänellekin. Suomalainen ystävä auttoi hakemuksen laatimisessa, ja Suleiman pääsi haastatteluun ja kouluun. Tutkinnon hän suoritti pikavauhtia yhdessä vuodessa. – Nyt tunnen itseni voimakkaaksi ja itsevarmaksi, kolme vuotta alalla työskennellyt Suleiman sanoo. 6 PAM.FI 1/2024
Suleimanin työpäivät ovat usein pitkiä, 12–13-tuntisia. Vastapainoksi vapaapäiviä on tavallista enemmän. PAM.F I 1/2024 7
Kielitaito vahvuus Edelleen maahanmuuttajataustaisena naisena Suleiman on alallaan harvinaisuus. Moni asiakas on tullut kehumaan häntä rohkeaksi, mutta kaikille hänen ammattivalintansa ei ole ollut mieleen. – Etenkin metrossa työskennellessäni jouduin usein tahtomattani somevideoille. Jotkut ajattelevat, että rikon kulttuuriani vastaan ja että minun pitäisi olla kotona hoitamassa lapsia. Olen saanut somen kautta uhkauksiakin. En kuitenkaan välitä. Ajattelen, että haukkujat eivät pysty samaan kuin minä. Rasistista kohtelua hän on saanut osakseen niin asiakkailta kuin joiltain kollegoiltaankin. – Kollegat saattavat puhua yleistävän negatiivisesti maahanmuuttajista. Sanon aina silloin, että me emme ole kaikki samanlaisia, eiväthän kaikki kantasuomalaisetkaan ole keskenään samanlaisia. Maahanmuuttajatausta on ollut Suleimanille työelämässä myös vahvuus. Arabian ja kurdin kielen taitoinen vartija on usein kutsuttu apuun, kun Kelan tai Migrin virkailijan ja asiakkaan välinen kielimuuri on ollut liian korkea. Palvelualan ammattilainen Suleimanin työpäivät ovat usein pitkiä, 12–13-tuntisia. Vastapainoksi vapaapäiviä on tavallista enemmän. Pitkien päivien aikana työkavereiden merkitys korostuu. – Parasta työssä minusta ovat työkaverit. Työpäivän aikana tulee juteltua paljon. Olen myös oppinut paljon kollegoiltani. Etenkin suomen kielen taito kohenee koko ajan. Hyvä vartija on Suleimanin mukaan rauhallinen ja ystävällinen. Hän on pitänyt visusti mielessään neuvon, jonka mukaan turvallisuusalan ammattilaisen pitäisi kohdata asiakas aina hymyillen. Vartija ja järjestyksenvalvoja työskentelevät palveluammatissa. Viime aikoina turvallisuusala on näyttäytynyt kovin huonossa valossa. Vartijat ovat saaneet langettavia tuomioita liian kovista otteista. Suleimanin mukaan alalla on ongelmia edelleen, mutta hän tähdentää, että kaikkia ammattilaisia ja koko alaa ei pidä mustamaalata. Nuoren naisen haaveissa väikkyy edelleen poliisin työ. Haaveen toteutumisen tiellä on kuitenkin Suomen kansalaisuuden puuttuminen. Kahdeksan vuotta Suomessa asuneen Suleimanin hakemus on jumittanut Migrissä asiakirjaepäselvyyksien vuoksi. – Vakaasti uskon, että vielä joku päivä olen poliisi. Menee siihen sitten viisi tai kymmenen vuotta, Suleiman päättää. Arabiaa ja kurdia taitava Suleimani on usein kutsuttu apuun, kun Kelan tai Migrin virkailijan ja asiakkaan välinen kielimuuri on ollut liian korkea. 8 PAM.FI 1/2024
PAM.FI 1/2024 9 PUHEENVUORO P AMia tarvittiin viime vuonnakin. Liiton palvelulinjoilla vastatiin yli 100 000 jäsenten puheluun tai sähköpostiin. Liki 700 työsuhteen epäselvyyttä ratkesi, kun liitto hoiti niitä työntekijän puolesta erimielisyystapauksena tai antoi oikeusapua. Sen lisäksi luottamusmiehet selvittivät lukuisia epäselvyyksiä työpaikoilla. Yhdessä luottamusmiesten kanssa pidimme huolta, että työehtosopimukset toteutuivat käytännössä. Tarjosimme jäsenillemme urapalvelua ja alennuksia erilaisista palveluista. K aikki edellinen on liittomme perustoimintaa, jota jatketaan vaikka mitä tapahtuisi. PAM on olemassa, jotta liittoon kuuluvilla työntekijöillä olisi kohtuullinen toimeentulo ja reilu työelämä; jotta jäsen saisi apua, kun eteen tulee ongelmia. Sen kaiken toteuttamiseen tarvitaan myös neuvottelemista ja vaikuttamista. V iime vuonna ja koko tämän vuoden alun on kulunut paljon aikaa siihen, että olemme yrittäneet yhdessä muiden liitojen kanssa saada estettyä Orpon-Purran hallitusta heikentämästä PAMin jäsenten ja monien muiden pienipalkkaisen toimeentuloa. Osa-aikaisten työntekijöiden toimeentulo heikkenee sovitellun työttömyysturvan heikennysten vuoksi. Lisää leikkauksia on tekeillä. T ulevana syksynä aloitamme taas neuvottelut uusista työehtosopimuksista palvelualojen työntekijöille. Puolisen vuotta kestävä neuvottelurupeama aloitetaan hiihtokeskusalan työntekijöistä marraskuun alussa. Tuo aloitus onkin tällä hetkellä melkein ainoa selvä asia. Emme tiedä, millaisissa oloissa tulevat neuvottelut käydään. H allitus on muokkaamassa lainsäädäntöä niin, että valtakunnansovittelija ei voisi enää antaa sovintoehdotusta, joka ylittäisi niin kutsutun yleisen linjan. Lain on tarkoitus olla voimassa joulukuun alussa. Sen jälkeen laki käytännössä estää ratkaisut, joilla kavennetaan palkkaeroja. Hallitus on myös rajaamassa lakko-oikeuksia. Lisäksi se on tekemässä muutoksia paikalliseen sopimukseen. Näyttää siltä, että meitä yritetään tyrkkiä syrjään myös sen osalta. V oimme arvata, että työnantajaliitot haluavat neuvottelupöydässä työehtosopimuksiin samat heikennykset, kuin hallitus on nyt tekemässä lainsäädäntöön. Vastassamme on melko varmasti esimerkiksi omavastuupäivän sisällyttäminen sairauspoissaoloihin. Meidän on puolestamme mietittävä, miten osa-aikaisten toimeentulon heikkenemistä voidaan kompensoida. P AMin jäsenet ovat jo kuluneina kuukausina näyttäneet, mitä mieltä he ovat. Nykymeininki ei käy. On etsittävä yhdessä parempia ratkaisuja sanelun sijaan. KIRJOITTAJA ANNIKA RÖNNI-SÄLLINEN ON PAMIN PUHEENJOHTAJA Yhdessä parempia ratkaisuja K U V A : E E V A A N U N D I 1/2024 9 säädäntöä niin, että valtakunnansovittelija ei voisi enää antaa sovintoehdotusta, joka ylittäisi niin kutsutun yleisen linjan. Lain on tarkoitus olla voimassa joulukuun alussa. Sen jälkeen laki käytännössä estää ratkaisut, joilla kavennetaan palkkaeroja. Hallitus on myös rajaamassa lakko-oikeuksia. Lisäksi se on tekemässä muutoksia paikalliseen sopimukseen. Näyttää siltä, että meitä yritetään tyrkkiä syrjään oimme arvata, että työnantajaliitot haluavat neuvottelupöydässä työehtosopimuksiin samat heikennykset, kuin hallitus on nyt tekemässä lainsäädäntöön. Vastassamme on melko varmasti esimerkiksi omavastuupäivän sisällyttäminen sairauspoissaoloihin. Meidän on puolestamme mietittävä, miten osa-aikaisten toimeentulon heikkenemistä voidaan kompensoida. AMin jäsenet ovat jo kuluneina kuukausina näyttäneet, mitä mieltä he ovat. Nykymeininki ei käy. On etsittävä yhdessä parempia ratkaisuja sanelun sijaan. K U V A : E E V A A N U N D I
“Hallitus käy työntekijöiden kimppuun.” 65 % 29 % 6 % Vaikutusvalta epätasapainossa työnantajalla yhtä hyvät työntekijällä Kummalla osapuolella on paremmat mahdollisuudet vaikuttaa lopputuloksen sisältöön silloin, kun työehdoista sovitaan paikallisesti? Lähde: PAMin Vetovoimabarometri. Kyselyn teki Verian (ex Kantar TNS). Virhemarginaali 3 prosenttiyksikköä suuntaansa. Lue lisää pam.fi/vetovoimabarometri 10 PAM.FI 1/2024 ORPON-PURRAN HALLITUKSEN TYÖLAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET HEIKENTÄVÄT YKSILÖN OIKEUKSIA TYÖELÄMÄSSÄ JA UHKAAVAT MUOKATA SUOMALAISTA TYÖMARKKINAMALLIA TYÖNTEKIJÖIDEN KANNALTA PYSYVÄSTI HUONOMPAAN SUUNTAAN. Suomalaista työmarkkinamallia ajetaan työnantajia suosivaksi PAULI UNKURI / kuva EEVA ANUNDI H allitus on työntekijöiden laajasta vastustuksesta huolimatta jatkanut työehtoja heikentävän lainsäädännön valmistelua. Ensimmäisenä eduskuntaan ollaan tuomassa lakko-oikeuden rajoitukset. Tämän jälkeen Orpon-Purran hallitus on jatkamassa kovalla linjalla: irtisanomisia helpotetaan ja ensimmäiselle sairauspoissaolopäivälle lyödään lakiin karenssi. Työlainsäädännöllä on tarkoitus suojella työsuhteen heikompaa osapuolta eli työntekijää. PAMin sopimuspäällikkö JUHA OJALA näkee hallituksen suunnitelmien muokkaavan suomalaista työmarkkinamallia. – Tasapaino muuttuu olennaisesti. Työnantajien asema vahvistuu ja työntekijöiden asema heikentyy. Lomautusilmoitusajan lyhentäminen ja yt-lain neuvotteluaikojen lyhentäminen ovat suoria palkan leikkauksia työnantajan hyväksi, joilla lisäksi työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia tieten rajataan. Hallitus käy työntekijöiden kimppuun useasta suunnasta. Työttömyysturvaa leikataan samalla, kun irtisanomissuojaa heikennetään niin sanotulla potkulailla. Potkulain myötä irtisanomiseen ei enää tarvittaisi painavaa syytä, ja alle vuoden työsopimuksen voisi solmia määräaikaisena ilman perustetta. – Yksittäiselle työntekijälle tämä tarkoittaa nykyistä turvattomampaa asemaa. Mahdollisuudet rakentaa elämää työn varaan muuttuvat huonompaan suuntaan. Samalla kynnys omien oikeuksien ajamiseen nousee, Ojala sanoo.
”Jos minua koskevista työehdoista sovittaisiin nykyistä enemmän paikallisesti, oma asemani työmarkkinoilla luultavasti paranisi.” Paikallinen sopiminen Epäluulo kasvanut Samaa mieltä En osaa sanoa Eri mieltä 37 % 2020 2023 31 % 27 % 29 % 36 % 40 % “Vaarana on, että muutokset rapauttavat työehtoja.” Lue lisää pam.fi/vetovoimabarometri PAM.F I 1/2024 11 Erikoinen lakimuutos Hallitus pyrkii edistämään vientivetoista palkkamallia, jonka myötä vientialat määrittelisivät myös palvelualojen palkankorotuskaton. Hallitus haluaa toteuttaa tämän lailla, joka estäisi valtakunnansovittelijaa tarjoamasta vientialoja korkeampia palkankorotuksia. Valtakunnansovittelija ANU SAJAVAARA on itse pitänyt suunnitelmaa ”erikoisena”. PAMin sopimusasiantuntija SIRPA LEPPÄKANKAAN mukaan lainsäädäntöä ei pitäisi tehdä vain yksittäiset alat tai yritykset mielessä. Tällöin on vaarana, että muutokset rapauttavat työehtoja ja yritysten menestymisen edellytyksiä muilla aloilla niin, että lopulta kokonaisuus on kaikkien kannalta huonompi. PAMin sopimuspäällikkö Juha Ojalan mukaan hallituksen heikennykset työehtoihin tarkoittavat työntekijälle nykyistä turvattomampaa asemaa työelämässä. – Tämä voi olla lopputulos, jos esimerkiksi paikallista sopimista laajennetaan miettimättä juuri sen alan työnantajien ja työntekijöiden todellisia tarpeita. Esimerkiksi kotimaiseen kysyntään nojaavat palvelualat ovat työvoimavaltaisia ja kilpailu on kotimaista ja kovaa. Siksi on selvää, että aina joku tarttuu mahdollisuuteen sopia työehdoista heikommin. Kun yksi tekee näin, toisten on toimittava samoin pärjätäkseen kilpailussa. Seurauksena on herkästi negatiivinen kehä, jossa häviävät lopulta kaikki.
”On tärkeää, että ammattiliitot sopivat asioista työntekijöiden puolesta myös silloin, kun niistä sovitaan paikallisesti.” Ammattiliitot halutaan sopijoiksi Samaa mieltä En osaa sanoa Eri mieltä 62 % 2020 2023 61 % 15 % 15 % 23 % 24 % Vaalilupaukset uhkaavat jäädä sanahelinäksi. Lue lisää pam.fi/vetovoimabarometri 12 PAM.FI 1/2024 Hallitus poiminut työnantajajärjestöjen tavoitteet Monet hallituksen työlainsäädännön hankkeista löytyvät työnantajajärjestöjen vaalitavoitteista. Vastaavasti työntekijäpuolen tavoitteet alipalkkauksen kriminalisoinnista, ammattiliittojen kanneoikeudesta tai työntekijän vahvemmasta oikeudesta kokoaikatyöhön eivät ole hallituksen agendalla. Hallitus vaikuttaakin tehneen selkeän valinnan ajaa työnantajien toivomaa politiikkaa. Hallitusohjelman kirjaus paikallisen sopimisen laajentamisesta järjestäytymättömiin yrityksiin ja ohi liittojen luottamusmiesten on ollut erityisesti Suomen Yrittäjien pitkäaikainen tavoite. Järjestäytymättömät yritykset eivät kuulu työehtosopimuksen solmineeseen työnantajajärjestöön. Nykyisin poikkeaminen on sallittua vain valtakunnallisilla työehtosopimuksilla, joiden takana on aina yksittäisen yrityksen henkilöstöä valtavan paljon suurempi – ja samalla vahvempi – joukko työntekijöitä vaikuttamassa työsuhteen ehtoihin. – Hallituksen työlistalla olevat muutokset ovatkin kokonaisuutena omiaan nakertamaan nykyistä, yleissitoviin työehtosopimuksiin nojaavan järjestelmän perustaa, Ojala toteaa. Vaarana työmarkkinaasioiden politisoituminen Jos tulevat hallitukset jatkavat Orpon-Purran-linjalla, on vaarana työmarkkina-asioiden pysyvä politisoituminen. Poliitikoille on luonnollisesti houkuttelevaa tehdä työntekijöille suunnattuja vaalilupauksia. Ennen vuoden 2023 vaaleja nykyinen valtiovarainministeri RIIKKA PURRA linjasi, että ”pienituloisilta leikkaaminen ei meille [perussuomalaisille] käy”. Jatkossa vaalien jälkeen saatettaisiin nähdä suuria myllerryksiä, kun lupauksia lunastetaan tai niistä laistetaan. Tällainen kehitys ei paranna yritysten toimintaympäristön ennustettavuutta. – Työmarkkinajärjestöjen yhteinen sääntöjen ja toimintatapojen kehittäminen ei aina ole tarkoittanut suuria harppauksia, mutta se on kuitenkin pohjannut molempien etujen yhteen sovittamiseen ja taannut jatkuvuuden. – Jos tämä hajotetaan, on selvää, että myös työntekijät liittoineen joutuvat hakemaan uusia keinoja edunvalvonnassaan. Meille ei tietenkään käy se, että tasapaino työmarkkinoilla keikahtaisi pysyvästi työnantajien hyväksi, Ojala päättää. – Lisäksi hallitus on mahdollistamassa sen, että myös yrityskohtaisilla työehtosopimuksilla voidaan poiketa tietyistä työlainsäädännön määräyksistä työntekijän asemaa heikentäen. Esimerkiksi sairausajan palkka sekä ylityöja sunnuntaityökorvaukset lukeutuvat näihin määräyksiin, kaupan alan työehtosopimuksen kehittämisestä vastaava Leppäkangas huomauttaa.
PAM.F I 1/2024 13 Hallituksen kieltäytyminen neuvotteluista on irtiotto suomalaisesta työmarkkinaperinteestä S uomalainen ja pohjoismainen tapa sopia työehdoista ja työmarkkinamalliin liittyvistä asioista perustuu työmarkkinaosapuolten väliseen luottamukseen, yhteistyöhön ja neuvotteluun. Suomessa maan hallitus on toiminut mukana välillä tiiviimmin kolmikannan osapuolena, ja toisinaan taas enemmän kätilön roolissa. Kokeneen työmarkkinatutkijan, professori TAPIO BERGHOLMIN mukaan Orpon-Purran hallitus on jo hallitusneuvotteluissa ottanut linjan, että ay-liikkeen kanssa ei lähdetä neuvottelemaan. – ESKO AHON hallitus 90-luvulla pyrki neuvottelemaan ja yhteiskuntasopimus oli tekeillä – JUHA SIPILÄKIN käytti samaa termiä. Vaikka ay-liikkeen näkökulmasta tuntui silloin vaikealta paikalta, perusasenne oli kuitenkin edetä neuvottelemalla ja sopimalla. Tässä mielessä nykyhallitus on aivan eri tiellä, Bergholm näkee. Sipilän hallituskaudella nähtiin koviakin yhteenottoja hallituksen ja ay-liikkeen välillä, mutta lopulta neuvottelutie löytyi. Bergholm katsoo, että istuva Orpon-Purran hallitus pyrkii saamaan mahdollisimman ripeästi ikävät asiat pois päiväjärjestyksestä ennen seuraavia eduskuntavaaleja. Tähän sapluunaan ei neuvottelu sovi. – Hallitus lähtee siitä, että mahdollisimman varhain ja lyhyen lausuntokierroksen jälkeen lyödään lainsäädäntö pöytään. Puolueet ottavat etäisyyttä palkansaajiin Vuosikymmenten saatossa suomalainen työmarkkinamalli ja neuvottelujärjestelmä ovat luonnollisesti muuttuneet. Jopa veropolitiikkaa käsitelleistä tupoista edettiin suppeampiin keskitettyihin sopimuksiin, jotka kuitenkin sovittiin vielä keskusjärjestötasolla, ja usein maan hallituksen myötävaikutuksella. Nykyisin työehtosopimusneuvottelut käydään liittojen kesken ja työlainsäädännön uudistuksia valmistellaan laajojen kokonaisuuksien sijaan yksitellen. Työmarkkinajärjestöt ovat valmisteluvaiheessa edustettuina työryhmissä. Yksittäisestä asiasta kompromissin löytäminen on hankalampaa. Bergholm huomauttaa, että viime hallituskaudella pahasti erimielisiä työlainsäädännön esityksiä ei viety eduskuntaan. – Kun valmistelussa oli palkka-avoimuuden lisääminen, mikä ei työnantajille kelvannut, niin se ei edennyt mihinkään. Kyllä nyt on aikakausi muuttunut. Bergholmia myös hieman ihmetyttää etenkin kokoomuksen suhtautuminen palkansaajien huoleen. Myös muut hallituspuolueet vaikuttavat kääntäneen kurssiaan. – Kokoomuksella on pitkään ollut vahva asema STTK:ssa ja etenkin Akavassa. On mielenkiintoista, että se on nyt hylkäämässä ay-jäsenensä. Aikaisemmin kaikki puolueet ovat olleet palkansaajapuolueita ja nyt tehdään aika paljonkin pesäeroa palkansaajiin – heikennetään sosiaaliturvaa, neuvotteluasemaa ja työsuhdeturvaa. Muutos on selkeä, Bergholm toteaa. Tapio Bergholmia ihmetyttää etenkin kokoomuksen suhtautuminen palkansaajien huoleen. Myös muut hallituspuolueet vaikuttavat kääntäneen kurssiaan. PAM.F I 1/2024 13 PAULI UNKURI / kuva EEVA ANUNDI
14 PAM.FI 1/2024 Heikki Laakkonen on toiminut päätoimisena luottamusmiehenä jo yksitoista vuotta.
PAM.FI 1/2024 15 T ilanne alkoi olla katastrofaalinen. Inex Partnersin logistiikkakeskus oli muuttanut Espoon Kilosta Sipoon Bastukärriin, eivätkä pidempi työmatka ja sekavat työvuorokierrot miellyttäneet henkilöstöä. Samaan aikaan lähialueelle oli valmistumassa kilpailijan jakelukeskus, mikä kiristi kilpailua osaavasta työvoimasta. Työnantaja oli pulassa. Lähtijöiden tilalle ei voitu ottaa ketä tahansa, sillä automatisoidussa logistiikkakeskuksessa työskenteleminen vaatii tietyn ammattitaidon. Ongelmaa ratkaisemaan lähti päivittäistavaralogistiikan luottamusmies Heikki Laakkonen. Hän istui alas toimitusjohtajan kanssa ja ryhtyi esittelemään tälle ideoitaan. Liki vuoden kestäneiden neuvottelujen jälkeen syntyi paikallinen sopimus, joka nosti palkkoja keskimäärin noin viisi prosenttia. Tämän lisäksi Laakkonen sai ajettua tessiin kahdentoista tunnin vuorokiertojen mahdollisuuden, mikä tarjosi halukkaille mahdollisuuden pidempiin vapaajaksoihin. Vaikutus oli toivottu. – Huomasimme selkeän eron työntekijöiden vaihtuvuudessa, Heikki Laakkonen kertoo. Tavoitteena sopivat työajat Sittemmin Inex Partnersilla on ryhdytty kehittämään työntekijälähtöistä työvuorosuunnittelua. Henkilöstön toiveita yritys selvittää kyselyin. Käytännön toteutusta pohtii työryhmä, jossa on mukana edustaja jokaiselta osastolta. – Räätälöimme ihmisille niin paljon erilaisia vaihtoehtoja kuin vain ikinä on tuotannon kannalta mahdollista. Esimerkiksi jos jollekulle sopii parhaiten päivärytmi, yritämme järjestää hänelle pelkästään päiväja aamuvuoroja. Työvuorojärjestelyt ovat kohentuneet Laakkosen mukaan huimasti, mutta työtä on yhä tehtävänä. – Ei voi tuulettaa, että työvuorot olisivat nyt hirveän hyvät. Ne ovat ihan ookoo, ja niiden kanssa voi elää. Yritämme vieläkin keksiä parannuksia. Laakkonen on joka tapauksessa huojentunut siitä, että osaavat työntekijät saatiin sitoutettua palkkausta ja työvuoroja petraamalla. – Työpaikan henki on parempi, kun vaihtuvuutta on vähän, ja lisäksi työtyytyväisyystutkimusten tulokset ovat alan kärkeä. Tämä on hyödyttänyt siis niin työntekijöitä kuin työnantajaa, Laakkonen summaa. Ymmärrys auttaa luottamustehtävässä Heikki Laakkonen on toiminut päätoimisena luottamusmiehenä jo yksitoista vuotta. Alun perin hänestä tuli varaluottamusmies työkavereiden kannustuksen vuoksi. – Olin aika usein se, joka kävi sanomassa epäkohdista työnantajan edustajalle. Joskus naurettiin, että pitää panna Laakkonen asialle, että saadaan homma korjattua. Tätä nykyä Laakkosella on 700 edustettavaa. Vuosien mittaan hän kokee kasvaneensa tehtävässään merkittävästi. – Alussa olin hankala luottamusmies. En osannut esittää asioita kovin rakentavasti. Kun kokemusta ja ymmärrystä tulee lisää, laajakatseisuus kasvaa. Laakkonen pyrkii aina selvittämään, miksi työnantaja näkee asiat tietyllä tavalla. – Omia ajatuksiaan pystyy myymään, kun ymmärtää työnantajan intressit. Se on yksi tärkeimpiä asioita paikallisessa sopimisessa. PAREMMAT PALKAT JA VAIHTOEHTOJA TYÖVUOROIHIN Luottamusmies HEIKKI LAAKKONEN sai paikallisen sopimisen avulla läpi muutoksia, jotka ovat sitouttaneet henkilöstöä ja kohentaneet työtyytyväisyyttä. MINNA HOTOKKA / kuva PATRIK LINDSTRÖM
16 PAM.FI 1/2024 TYÖTTÖMYYSTURVAN OMAVASTUUAIKA SEITSEMÄN PÄIVÄÄ Työttömyysturvan omavastuuaikaa on pidennetty viidestä seitsemään päivään. Omavastuuaika tarkoittaa työttömyyden tai lomautuksen alussa olevaa jaksoa, jonka ajalta ei makseta työttömyys etuutta. ? Työttömyyden alussa on 7 päivää, jonka ajalta et saa työttömyysetuutta. LOMAKORVAUS SIIRTÄÄ OIKEUTTA ANSIOPÄIVÄRAHAAN Työsuhteen päättyessä maksettava lomakorvaus on vastaisuudessa tuloa, joka vaikuttaa ansiopäivärahan alkamiseen. ? Jos sinulla on yli kaksi viikkoa kestäneen kokoaikaisen työsuhteen päättyessä pitämättömiä lomia, näistä maksettava lomakorvaus siirtää ansiopäivärahaoikeuden alkamista. Yhden kuukausipalkan suuruinen lomakorvaus siirtää ansiopäivärahaoikeuden alkamista noin kuukaudella. Huom. Omavastuuaikaa ei oteta ajalta, jolloin lomakorvaus vaikuttaa. Eli omavastuuaika alkaa mahdollisen lomakorvauksen vaikutuksen jälkeen. ETUUKSIIN EI TEHDÄ INDEKSIKOROTUKSIA Indeksikorotukset on päätetty jättää tekemättä vuosina 2024–2027. Jäädytys koskee mm. työttömyysetuutta, lastenhoidon tukia ja opintorahaa. ? Etuudet eivät nouse, vaikka kuluttajahinnat nousisivat. Indeksikorotusten jäädyttäminen koskee myös peruspäivärahaa. Työttömyyskassan maksama ansiopäiväraha sisältää peruspäivärahan suuruisen perusosan lisäksi palkkatuloihin perustuvan ansio-osan. Työttömyysturvaan merkittäviä leikkauksia vuonna 2024 Eduskunta on hyväksynyt merkittäviä leikkauksia työttömyysturvaan ja ansio päivärahaan. Muutoksia aletaan soveltaa vaiheittain vuonna 2024. MINTTU SALLINEN Muutokset tulleet voimaan 1.1.2024 Muutokset tulossa voimaan 1.4.2024 TYÖTTÖMYYSTURVAN LAPSIKOROTUKSET POISTETAAN ? Jos sinulla on alaikäisiä lapsia, työttömyyskorvaukseesi ei lisätä enää lapsikorotuksia eli maksettava kokonaismäärä pienenee. Nykyisin lapsikorotusta maksetaan enintään kolmesta alle 18-vuotiaasta lapsesta. Korvauksen suuruus on ollut 130–240 euroa kuukaudessa lasten määrästä riippuen. TYÖTULOJEN SUOJAOSA POISTETAAN Suojaosan poistuttua kaikki hakujaksolla saatu palkka vaikuttaa työttömyyspäivärahan suuruuteen. ? Jos saat työttömyysetuutta ja sinulla on hakujaksolla ansiotuloja, tulosi alkavat heti vähentää työttömyyspäivärahan määrää. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jokainen ansaitsemasi euro vähentää työttömyyskorvaustasi 50 sentillä. Nykyisin työttömyysetuuden saaja on voinut ansaita noin 300 euroa ilman, että se on pienentänyt työttömyyspäivärahaa.
PAM.FI 1/2024 17 Hallitusohjelmassa on lisäksi sovittu useista leikkauksista, jotka ovat vielä valmistelussa eri ministeriöissä. Näistä leikkauksista on tarkoitus päättää eduskunnassa kevään aikana. VUOROTTELUVAPAAJÄRJESTELMÄ LAKKAUTETAAN Vuorotteluvapaajärjestelmässä henkilö on voinut jäädä työstä vapaalle korkeintaan puoleksi vuodeksi, ja työnantaja on palkannut samalle ajalle työttömän henkilön. Vuorotteluvapaan ajalta ei ole maksettu palkkaa, vaan vuorottelukorvausta. Tämä järjestelmä aiotaan lopettaa kokonaan. Arvioitu voimaantulo: 1.8.2024 ANSIOPÄIVÄRAHAA PORRASTETAAN Ansiosidonnaisen päivärahan määrä laskisi porrastamisen seurauksena kahdeksan työttömyysviikon (2 kk) jälkeen 80 % tasolle täydestä päivärahasta ja 34 työttömyysviikon (n. 8,5 kk) jälkeen 75 % tasolle täydestä päivärahasta. Nykyisin työttömyysturvassa ei ole porrastusta, ja ansiopäivärahan taso on pysynyt samana koko ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen enimmäiskeston ajan. Arvioitu voimaantulo: 1.9.2024 PALKKATUKI EI ENÄÄ KERRYTÄ TYÖSSÄOLOEHTOA Palkkatuella työskentely ei enää jatkossa kerryttäisi ansiopäivärahaoikeuteen edellyttävää työssäoloehtoa. Nykyisin työskentely palkkatuella on kerryttänyt työssäoloehtoa 75 prosenttisesti eli kolme neljästä työssäoloviikosta on huomioitu työssäoloehdon osalta. Arvioitu voimaantulo: 1.9.2024 TYÖTTÖMYYSTURVAN IKÄSIDONNAISISTA POIKKEUKSISTA LUOVUTAAN Hallitus ei ole tiedottanut tarkemmin, mitä ikäsidonnaisia poikkeuksia lakimuutos tulisi koskemaan. Mahdollisesti esimerkiksi ikääntyneiden ansiopäivärahan määrä ei olisi enää suojattu eli päivärahan määrä voisi myös laskea uuden työn palkan perusteella. Muutokset tulossa voimaan 2.9.2024 TYÖSSÄOLOEHTO PITENEE 12 KUUKAUTEEN Ansiosidonnaisen päivärahan saamisen edellytyksenä on, että työttömyyttä on edeltänyt tietyn mittainen työssäolojakso. ? Voit saada ansiopäivärahaa, jos olet työttömyyskassan jäsen ja olet ollut töissä 12 kuukautta ennen työttömyysjakson alkua. Nykyisin työssäoloehto ja vastaava työttömyyskassan jäsenyysehto on 6 kuukautta. Työssäoloehto pitenee syyskuussa siis puolesta vuodesta vuoteen. TYÖSSÄOLOEHDOSTA TULEE PALKKAPERUSTEISTA Ansiopäivärahaan oikeuttava työssäoloehto ei riipu enää työttömyyttä edeltävien työtuntien määrästä. Jatkossa työssäoloehdon täyttymistä arvioidaan ainoastaan saadun palkan perusteella (eli puhutaan työssäoloehdon euroistamisesta.) ? Ansiopäivärahan saaminen edellyttää, että olet ansainnut noin 930 euroa kuukaudessa noin vuoden ajan ennen työttömyytesi alkua. Nykyisin työssäoloehto on täyttynyt, kun henkilö on ollut palkkatyössä vähintään 26 viikkoa. Laskennassa on huomioitu viikot, jolloin palkallista työaikaa on ollut vähintään 18 tuntia. Tulossa olevat leikkaukset (ei vielä hyväksytty) PALVELUALOJEN TYÖTTÖMYYSKASSAN verkkosivuilta löydät ajantasaiset tiedot hyväksytyistä ja valmisteilla olevista lakimuutoksista sekä niiden aikatauluista: palvelualojenkassa.fi/ lakimuutokset
18 PAM.FI 1/2024 T alouden heikko tilanne heijastui loppuvuonna ja vuoden alussa myös palvelualoihin. Työttömien työnhakijoiden määrät lisääntyivät loppuvuodesta palvelualoilla (TEM) ja Palvelualojen työttömyyskassan ensihakijoiden määrässä näkyi kasvua. Samaa kehitystä ennustetaan myös alkuvuoteen. Työttömyyden pelko on lisääntynyt niin PAMin jäsenten kuin laajemminkin työllisten keskuudessa (PAMin jäsenkysely 2023; Tilastokeskus, kuluttajien luottamus 2023). Työn päättyminen tuo mukanaan elämänmuutoksen, joka herättää usein huolta ja epävarmuutta. Työttömyys voi tuoda mukanaan taloudellisia haasteita sekä esimerkiksi pelkoa yksinäisyydestä, kokemusta tylsyydestä tai riittämättömyyden tunteita. Työttömyys voi kohdata kenet tahansa Kun työ päättyy tai uhkaa päättyä, edessä on uusi tilanne. Työttömyyden kohdatessa ei kannata jäädä yksin, muistuttaa Tatsi ry:n toiminnanjohtaja PEPPI TERVO-HILTULA. MINNA RAITAPURO / kuva GETTY IMAGES
PAM.FI 1/2024 19 TE-toimistoon. Työttömyyskassa ei voi maksaa päivärahaa ilman sitä. Myös uusi verokortti voi olla tarpeen, jotta verotuksessa ei tule myöhemmin yllätyksiä. Uuden työn haku kannattaa aloittaa kyselemällä mahdollisista työtilaisuuksista tuttavilta ja omalta verkostolta. Työnhaku voi välillä tuntua yksinäiseltä ja työläältä puurtamiselta, varsinkin jos vastausta ei tunnu kuuluvan. Joskus yhteydenotto voi tulla viiveellä tai siihen saattaa mennä pitkäkin aika. – Jos haetuista työpaikoista ei kuulu mitään, tai sähköpostiin kilahtelee “kiitos, mutta ei kiitos” -viestejä, vaatii sinnikkyyttä lähteä uudelleen liikkeelle ja vaihtaa strategiaa: soittaa, tai mennä käymään kiinnostavassa työpaikassa, Terho-Hiltula sanoo. Hän haluaa myös hälventää työttömyyteen liittyvää häpeää. – Laskennallisesti joka kymmenes suomalainen on työttömänä vuoden aikana. Vaikeneminen tai työttömyyden salailu eivät auta työllistymisessä, mutta aktiivinen piilotyöpaikkojen kysely ja löytäminen sen sijaan täyttävät arviolta 65 % työpaikoista. Lopuksi hän kannustaa tunnistamaan ja arvostamaan omaa osaamista. – Palvelualojen osaajat voivat olla ylpeitä asiakaspalvelutaidoistaan, jotka antavat hyvät työelämävalmiudet moniin tehtäviin. Kokemuksen avulla seuraava työ löytyy, ja uusia taitoja alkaa taas karttua. Työttömyys voi kohdata kenet tahansa Näin voit varautua työttömyyteen 1. Dokumentit kuntoon: pyydä työtodistus ja palkkatodistus sekä varmista, että sinulla on työsopimus tallessa. 2. Huolehdi taloudesta: tee itsellesi budjetti ja kirjaa siihen menot ja tulot (esim. Penno.fi). Alustavan päivärahan voit laskea esimerkiksi TYJ:n päivärahalaskurilla (tyj.fi). 3. Selvitä, mihin etuuksiin sinulla on oikeus ja mistä niitä voi hakea. Neuvontaa saat esim. työttömyyskassasta, Kelasta ja sosiaalitoimesta. 4. Muista maksaa laskut tai neuvotella maksuajasta ennen laskun eräpäivää. Apua saat mm. kunnan velkaneuvonnasta tai Takuusäätiöstä. Ole tarvittaessa yhteydessä velkaneuvontaan ja ulosottoon, sovi toimenpiteistä. 5. Hyödynnä päättyvän työpaikan tuki, vaikka se ei innostaisikaan. Osallistu infoihin, käy työterveyshuollossa sekä selvitä oikeutesi muutosturvaan ja koulutukseen. 6. Hakeudu työkykyarvioon, jos epäilet työkykysi laskeneen. Pääset siihen työterveyshuollon tai terveyskeskuksen kautta. Tarkista, oletko oikeutettu työterveyshuoltoon jopa 6 kuukautta muutosneuvotteluiden jälkeen. 7. Päivitä ainakin ansioluettelo. Tuo esille uusimmasta vanhimpaan koulutus, kokemus ja osaaminen. 8. Kysy suosittelijoiksi esimerkiksi esihenkilöä ja työkaveria. 9. Kysy avoimia työpaikkoja tuttavilta, sosiaalisessa mediassa tai aiemmilta työnantajilta. 10. Huolehdi itsestäsi ja pidä kiinni arkirutiineista. Pysyttele aktiivisena, nuku ja syö säännöllisesti, tapaa ihmisiä ja liiku itsellesi mieluisalla tavalla. Tatsi on Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys. Tatsin julkaisemassa Työttömän ensiapupaketissa on tietoa taloudesta, terveydestä, työnhausta, mielenterveydestä ja siitä, mitä eri vaiheissa voi ja kannattaa tehdä. Tutustu oppaaseen osoitteesta tyottomanensiapu.fi. PEPPI TERVO-HILTULA TATSI RY:N TOIMINNANJOHTAJA Oli oma huolenaihe miten suuri tai pieni hyvänsä, Tatsi ry:n toiminnanjohtaja Peppi Tervo-Hiltulan mukaan tärkeintä on, ettei sen kanssa jää yksin. – Keskustelu muiden kanssa voi auttaa jo monen hankalan päivän yli. Lisäksi TE-toimisto, oma ammattiliitto ja kunnan sosiaalitoimi tarjoavat tukea työttömille. Tatsin eli Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistyksen sivuille on koottu linkkejä, joista löytää apua. Työttömyyteen voi ja kannattaa varautua Vaikka ajatus työttömyydestä voi tuntua raskaalta, ennakointi on palvelus, joka kannattaa itselleen tehdä. – Työelämä vaikuttaa nykyisin olevan epävarmempaa kuin aiemmin. Osa-aikaisia ja määräaikaisia työsuhteita on paljon, ja yrityksiä syntyy ja kuolee. Työelämän aikajänne on muuttunut työsuhteiden osalta lyhyemmäksi ja yhä useampi työskentelee useassa ammattinimikkeessä työuransa aikana, Tervo-Hiltula summaa. Työttömyyteen kannattaa varautua. Käytännössä tämä tarkoittaa ainakin sitä, että oma osaaminen on ajan tasalla, siitä osaa kertoa ja että ansioluettelon voi lähettää lyhyelläkin varoitusajalla eteenpäin, Tervo-Hiltula jatkaa. Lisäksi hän suosittelee kasvattamaan taloudellista puskuria, jos se on mahdollista. Puskuria kannattaa ajatella taloudellista varautumista laajemmin. – Esimerkiksi verkostot, hyvät suhteet aiempiin työnantajiin sekä aktiivinen tutustuminen oman alan työntekijöihin esimerkiksi liiton tapahtumien kautta ovat osa omaa työelämäpuskuria. Kohti uutta työpaikkaa Työttömyyden alkaessa tärkeintä on ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi
20 PAM.FI 1/2024 AJAN HERMOLLA Aktiivisten lähettien matka vei Jyväskylästä ammattiosaston perustamisen kautta neuvottelupöytään Woltin kanssa. Ruokalähetit osoittivat järjestäytymisen merkityksen teksti PAULI UNKURI / kuvat PAULI UNKURI, EEVA ANUNDI A lustatyö eli digitaalisten alustojen välityksellä tehtävä työ on yleistynyt vauhdilla. Tunnetuimpia alustatalouden yrityksiä Suomessa ovat lähettipalveluita tarjoava Wolt sekä kyytipalveluja tarjoava Uber. Yleistymisestä huolimatta työntekijöiden asema on säilynyt heikkona. Alustatyötä tehdään monesti työsuhteen sijaan itsenäisinä yrittäjinä ilman työehtosopimuksen ja työlainsäädännön tuomaa turvaa. Tällöin puuttuvat kaikki työn perusoikeudet: työajat, vuosilomat, sairauslomat, vähimmäispalkat, lisät ja niin edelleen. Suomessa työskentelee Woltin kautta tuhansia ruokalähettejä ilman yhdessä sovittuja työehtoja. Vuoden 2023 alussa lähetit aktivoituivat Jyväskylässä, kun Wolt muutti palkkioJonas Krogell, Papy Nkunda ja Hasan Abdullah ovat mukana neuvotteluissa edustamassa lähettejä.