LÄHETÄ JUTTUVINKKI: toimitus@letterbox.fi 3 8 | 2026 Niitoilla varmistetaan liikenneturvallisuuden kannalta riittävät näkemäalueet sekä pidetään tieympäristö siistinä ja toimivana. Tienkäyttäjiä pyydetään erityiseen varovaisuuteen niittotyön kohdalla. Niittokertojen määrä vaihtelee teiden viherhoitoluokan mukaan. Pääsääntöisesti tienpientareita niitetään 2–3 kertaa kesän aikana. Niittojen tärkein tavoite on parantaa liikenneturvallisuutta ja näin vähentää vaaratilanteita. – Hyvin mutkaisilla tieosuuksilla sekä risteysja kaarrealueilla kasvillisuus voi muodostaa näkemäesteitä, minkä vuoksi niitot ovat keskeinen osa liikenneturvallisuuden varmistamista, kertoo kunnossapitovastaava Henri Aaltonen elinvoimakeskuksesta. Niittotyöt edellyttävät erityistä huolellisuutta myös tienkäyttäjiltä vilkkaasti liikennöidyillä väylillä. – Hitaasti etenevä niittotyö vilkkaasti liikennöidyillä väylillä on aina riski. Siksi tienkäyttäjiltä toivotaan erityistä varovaisuutta, jos liikenteessä kohtaa niittotyön, Henri Aaltonen jatkaa. Niittotöiden aiheuttamaa haittaa pyritään minimoimaan ajoittamalla työt vilkkaimmilla pääväylillä hiljaisempiin ajankohtiin, kuten yöaikaan. Näin liikenteen sujuvuus säilyy mahdollisimman hyvänä myös töiden aikana. TÄMÄN kesän tienpientareiden niittotyöt ovat nyt käynnissä Uudenmaan alueella. Tienpientareiden niittotyöt jatkuvat Uudellamaalla läpi kesän Hae Hae oppilaaksi oppilaaksi Keravan Keravan Kuvataidekouluun! Kuvataidekouluun! Haku on Haku on auki nyt! auki nyt! Hae oppilaaksi Keravan Kuvataidekouluun! Haku on auki nyt! ilmoittaudu: kerkuva.eepos.fi w w w .k er av an ku va ta id ek ou lu .f i Kesähuvit HEIKKILÄN MUSEOALUE Koko ohjelma sinkka.fi/heikkila ke 8.7. Kesämusaa ja kirppistelyä Vilttikirppis & konttilavalla Keravan Rumpu & Pilli Museopolku 1, Kerava | 0403184300 Avoinna 12.6.-15.8. ti-la 10-17 Ohjelma ja sisäänpääsy maksuton ke 22.7. Rokkia ja rekiä Konttilavalla Timo Rautiainen Trio ke 15.7. Lasten musapiknik Konttilavalla Siina &Taikaradio kuva Jaakko Manninen kuva Viivi Hautamäki Kesämökkien kauppamäärät ovat kasvaneet tammi-toukokuussa Suomessa yli 17 prosenttia viime vuodesta, mutta hinnat ovat laskeneet kuusi prosenttia. Maanmittauslaitos kokosi kiinteistöjen kauppahintarekisteristä tammi-toukokuussa 2026 tehtyjen lomakiinteistöjen kauppahinnat ja kauppojen lukumäärät sekä vertaili niitä vastaavaan ajankohtaan vuonna 2025. Pirkanmaalla mökit halpenivat yli yhdeksän prosenttia. Sen sijaan Uudellamaalla ja PäijätHämeessä hinnat jatkoivat nousuaan. Alkuvuonna 2026 Suomessa myytiin 783 rantamökkiä. – Kasvua on yli 17 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Koko maassa mökkien mediaanihinta oli tammi-toukokuussa 90 000 euroa, joka on kuusi prosenttia viime vuotta vähemmän. Hinta on nyt vuoden 2023 tasolla, tiedottaa Maanmittauslaitos. Kalleimmat mökit sijaitsevat Uudellamaalla. Siellä mediaanihinta oli 185 000 euroa, jossa kasvua oli lähes kolme prosenttia. Kesämökkien hinnat ovat nousseet Uudellamaalla MAAKUNTAKOHTAISESTI kalleimmat mökit ovat Uudellamaalla, kuntakohtaisesti vertailtuna Raaseporissa. Seuraavaksi eniten mökit maksoivat Varsinais-Suomessa (156 000 euroa, kasvua 0,6 prosenttia), Pirkanmaalla (136 000 euroa, laskua 9,3 prosenttia) sekä Päijät-Hämeessä (135 000 eroa, kasvua 8,0 prosenttia) ja Kanta-Hämeessä (135 000 euroa, laskua 8,2 prosenttia). Suhteellisesti eniten mökit kallistuivat Etelä-Pohjanmaalla (90 000 euroa, kasvua 12,5 prosenttia) ja halpenivat Kymenlaaksossa (85 000 euroa, laskua 34,5 prosenttia. Kuntakohtaisesti tarkasteltuna kalleimmat mökit sijaitsevat Raaseporissa (240 000 euroa), Kustavissa (212 000 euroa) ja Heinolassa (207 000 euroa). Mökkikauppa myös sähköistyy vauhdilla. Kaupoista jo 30 prosenttia tehtiin alkuvuoden aikana sähköisesti. Määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 2023. – Sähköisen kaupankäynnin etu on, että se voidaan tehdä paikasta ja ajankohdasta riippumattomasti. Kaupat voi tehdä sähköisesti joko Maanmittauslaitoksen Kiinteistövaihdannan palvelussa tai asiantuntijan, kuten kiinteistönvälittäjän avustuksella, kertoo Maanmittauslaitos. Niittotöitä Kehä kolmosella.
4 LÄHETÄ JUTTUVINKKI: toimitus@letterbox.fi 8 | 2026 Kysely: tarve ulkomaiselle työvoimalle vähentynyt Maksaisitko remontin pimeästi? Yli kolmasosa olisi siihen valmis Suomen Yrittäjien tuoreen työelämägallupin mukaan arvio ulkomaisen työvoiman konkreettisesta tarpeesta omalla työpaikalla on heikentynyt. Nyt 13 prosenttia työelämässä olevista katsoo, että heidän työpaikallaan tarvitaan ulkomaista työvoimaa, kun viime kesänä vastaava osuus oli 17 prosenttia. Selvä enemmistö, 74 prosenttia, ei koe tarvetta. – Työllisyystilanne on ollut heikko. Kevään aikana on tullut huonoja uutisia työllisyydestä. Moni kokee epävarmuutta ja saattaa pelätä oman tai perheenjäsenen työpaikan puolesta. Se näkyy myös suhtautumisessa ulkomaiseen työvoimaan, johtava ekonomisti Petri Malinen sanoo. Yli kolmasosa (37 %) suomalaisista olisi valmis maksamaan remontin pimeästi siinä tapauksessa, että sen tekijä on tuttava. Asiaa selvitettiin Starkin teettämässä tuoreessa kyselytutkimuksessa. Kyselyyn vastanneista puolestaan 47 prosenttia sanoo, ettei koskaan maksaisi pimeästi remontista. Kyselytutkimukseen osallistuneista 47 prosenttia arvioi, että suurin kustannuserä on ammattilaisen palkkaaminen. Kun muissa kustannuksissa suuria säästömahdollisuuksia ei juuri ole, niin houkutus pienentää niitä maksamalla pimeästi kasvaa. Kyyn pureman kanssa on tärkeää toimia oikein: pysy rauhallisena äläkä koske tai käsittele purema-aluetta millään tavoin. Oleellista on raajan pitäminen paikallaan kohoasennossa ja lihastyön välttäminen. “Moni luottaa edelleen kyypakkaukseen, vaikka pienistä hydrokortisonimääristä ei ole tutkimusten mukaan osoitettu olevan hyötyä kyynpureman hoidossa”, sanoo yleislääkäri Emilia Lagus. “Pureman aiheuttamaan kipuun voi ottaa parasetamolia, kun taas tulehduskipulääkkeitä, kuten ibuprofeenia tai aspiriinia, kannattaa välttää. Ne voivat yhdessä käärmeenmyrkyn kanssa pahentaa oireita ja kuormittaa munuaisia. Kyynpurema on aina vakava tilanne ja vaatii lääkärissä käynnin.” Ampiaisen tai mehiläisen piston aiheuttamaa kipua ja turvotusta voi hoitaa kylmällä. Tarvittaessa kipuun voi ottaa myös tavallista kipulääkettä. Pistojen aiheuttamaa reaktiota voi hoitaa paikallisesti kortisonivoiteella ja suun kautta otettavalla antihistamiinilla. Jos pisto osuu suuhun tai nielun alueelle, pistoja on useita tai uhri on pieni lapsi, on syytä hakeutua lääkärin vastaanotolle. VÄÄRÄNLAINEN SÄILYTYS VOI PILATA LÄÄKKEET Kesäloman alkaessa kannattaa kiinnittää erityistä huomiota lääkekaapin sisältöön. Kodin ja kesämökin vanhentuneista lääkkeistä on syytä hankkiutua eroon asianmukaisesti, ja muut varastot voi täydentää, jotta pienten vaivojen takia ei tarvitse lähteä lääkäriin. Lääkkeiden oikeanlaiseen ja turvalliseen säilytykseen on hyvä kiinnittää huomiota sekä mökillä että kesän lomamatkoilla. Lääkkeitä tulisi säilyttää lasten ulottumattomissa ja pakkauksessa kerrotun ohjeen mukaisesti. Vääränlainen säilytys voi pilata ne. “Esimerkiksi kipugeeliä saatetaan säilyttää kylmässä mökissä läpi talven. Myöskään auton hansikaslokero ei yleensä ole lääkkeen säilyvyyden tai turvallisuuden kannalta optimaalinen paikka, vaikka se kulkee kesän autoreissuilla aina mukana”, Emilia Lagus huomauttaa. Laguksen mukaan matkoille kannattaa valita mukaan valmisteita, jotka eivät tarvitse esimerkiksi jääkaappisäilytystä. VARO PÄÄLLEKKÄIS LÄÄKITYSTÄ Mökin lääkekaapissa eri lääkkeiden vaikuttavat aineet voivat mennä helposti sekaisin. Niiden kanssa kannattaa kuitenkin olla tarkkana. Lagus muistuttaa suosituksista, joiden mukaan itsehoidossa tulisi käyttää kerrallaan vain yhtä tulehduskipulääkettä. Sen sijaan tulehduskipulääkettä ja parasetamolia voi lääkärin ohjeen mukaan käyttää yhtä aikaa¹. Kipulääkkeen valinnassa on myös tärkeää ottaa huomioon käyttämiensä lääkkeiden yhteisvaikutukset, mahdolliset sivuvaikutukset ja omat perussairaudet. Iäkkäiden ihmisten kohdalla lääkehoidon sopivuuden arviointi on erityisen tärkeää, sillä he käyttävät usein monia lääkkeitä ja ovat herkempiä lääkkeiden haittavaikutuksille. Lääkettä tulisi käyttää vain tarvitsemansa määrä ja mahdollisimman lyhyen aikaa. Lääkkeiden sopivuus kannattaakin aina varmistaa apteekin ammattilaisilta. Samalla kun Keski-Euroopassa on kärvistelty ennätys heteissä, huomaa yhä useampi suomalainenkin, ettei koti viilene enää yön aikana, vaikka ikkunat avattaisiin selälleen. Kodin viilennys on nousemassa yhä useammin osaksi toimivaa arkea ja hyvinvointia. Rakennuskantamme on suunniteltu ennen kaikkea kylmää ilmastoa varten. Rakennusten energiatehokkuudessa on keskitytty lämmön säilyttämiseen, mutta pitkittyvät hellejaksot nostavat esiin uuden kysymyksen: kuinka hyvin kotimme torjuvat ulkoa tulevaa lämpöä ja pystyvät pitämään sisätilat viileinä. Korkeat sisälämpötilat eivät ole pelkkä mukavuuskysymys. Ne voivat heikentää unen laatua, palautumista, työskentelyä ja yleistä hyvinvointia. Helteellä viilennys voi kuitenkin helpottaa kehon kuormitusta ja tukea jaksamista sekä keskittymistä arjessa. Sisälämpötilasta on tullut terveysja jaksamiskysymys. Arjessa viilennystä voidaan myös ennakoida: älykkäät ohjausratkaisut mahdollistavat kodin viilentämisen valmiiksi esimerkiksi ennen nukkumaanmenoa tai kotiin saapumista. Erityisen kuormittavia hellejaksot ovat ikääntyneille, lapsille ja kotona työskenteleville. Korkea lämpötila vaikuttaa myös kodin laitteisiin ja voi lisätä energiankulutusta sekä lyhentää käyttöikää. – Suomessa on pitkään puhuttu rakennusten energiatehokkuudesta lämmityksen näkökulmasta. Nyt keskustelua pitäisi laajentaa myös viilennykseen ja sisäolosuhteisiin. Ilmaston lämmetessä kyse ei ole enää yksittäisistä poikkeuksellisista hellepäivistä, vaan asumisen pitkäaikaisesta muutoksesta, sanoo Karri Sirén, maajohtaja, Panasonic Heating and Cooling Solutions. Monissa Etelä-Euroopan maissa viilennys on ollut osa asumista jo vuosikymmeniä. Nyt sama kehitys näkyy myös Suomessa. Samalla kysymys ei koske enää vain yksittäisiä laitteita, vaan sitä, miten suomalaiset kodit, taloyhtiöt ja rakennukset sopeutuvat muuttuvaan ilmastoon. KYYN PUREMA tai ampiaisen pistos voi yllättää keskellä kesäpäivää, mutta monen lääkekaappi on voinut olla vuosia päivittämättä. Yleislääkäri Emilia Lagus kertoo, miten puremia ja pistoksia kohdatessa tulee toimia. MAAILMAN ilmatieteen järjestön (WMO) mukaan seuraavat vuodet ovat todennäköisesti mittaushistorian kuumimpia, ja vuosien 2026–2030 odotetaan muodostavan kaikkien aikojen lämpimimmän viisivuotiskauden. Kyypakkaus ei ole ihmelääke Lääkärin vinkit kesän lääkekaappiin Harkitsetko ilmalämpöpumpun hankkimista? Karri Sirénin vinkit ilmalämpöpumpun hankintaa harkitsevalle: Miten ilmalämpöpumpputeknologia on kehittynyt? • Varaudu mahdollisiin viiveisiin – hellejaksot lisäävät usein kysyntää. • Kiinnitä huomiota viilennysominaisuuksiin ja melutasoon – lämmitystehon lisäksi myös kesäkäyttö vaikuttaa asumismukavuuteen. • Tarkastele energiatehokkuutta kokonaisuutena (SCOP) – vuosihyötysuhde kertoo laitteen energia tehokkuudesta pitkällä aikavälillä. • Selvitä kodin tarpeet etukäteen – yksi järjestelmä voi joissakin kohteissa riittää useamman tilan viilentämiseen. • Hyödynnä älyohjausta arjen helpottamiseen – kodin voi viilentää valmiiksi esimerkiksi ennen nukkumaanmenoa tai kotiinpaluuta. • Etäohjaus – viilennystä voi ohjata sovelluksella myös kodin ulkopuolelta. • Automaattinen mukautuminen – järjestelmät voivat säätää toimintaansa olosuhteiden mukaan. • Energiankulutuksen seuranta – käyttäjä saa aiempaa paremman kuvan laitteen energiankäytöstä. • Sisäilman laatu – viilennyksen lisäksi monet ratkaisut tukevat myös sisäilman viihtyisyyttä. • Hiljaisempi toiminta – laitteiden äänitasot ovat kehittyneet erityisesti makuu ja työhuonekäyttöä ajatellen. • Ympäristöystävällisemmät kylmäaineet – uusissa laitteissa hyödynnetään yhä useammin kylmäaineita, joiden ilmastovaikutus on aiempaa pienempi. Tuetaan yhdessä lähi kauppiaita Käytetään ostoseurot lähi kulmilla! MITÄ TEHDÄ, JOS KYY PUREE? • Pysy rauhallisena — älä käsittele puremakohtaa • Pidä raaja paikallaan ja kohoasennossa — vältä kävelyä ja muuta liikettä • Poista korut ja kiristävät vaatteet puremaraajasta • Älä ota tulehduskipulääkettä, kuten ibuprofeenia • Kipua voit hoitaa parasetamolilla • Hakeudu aina lääkäriin Kyynpurema vaatii aina lääkärin hoitoa. Itsehoidossa turvallisin vaihtoehto pureman aiheuttamaan kipuun on parasetamoli. FREEPIK
LÄHETÄ JUTTUVINKKI: toimitus@letterbox.fi 5 8 | 2026 Pohjola Vakuutuksen tilastojen mukaan omaisuuden rikosvahinkojen määrä on pysynyt suunnilleen samalla tasolla vuosina 2020–2025, mutta korvaussummat nousevat tasaisesti. Yhä useammin asuntomurtoihin liittyy nykyään tahallista ilkivaltaa, joka voi nostaa vahingon hinnan kymmeniin tuhansiin euroihin. – Tekijät eivät hae vain saalista, vaan pyrkivät toisinaan aiheuttamaan mahdollisimman paljon tuhoa. Viime vuonna murtovarkauksista maksettu keskimääräinen korvaus oli 1 700 euroa. Jos murtoon liittyy ilkivaltaa, korvaukset saattavat nousta kymmeniin tuhansiin euroihin, kertoo Pohjola Vakuutuksen henkilöasiakkaiden omaisuusvakuutuksista vastaava Iiris Saranpää. Asuntomurtoja tapahtuu Suomessa melko tasaisesti vuoden ympäri, mutta kesälomakaudella murtovarkaiden toiminta vilkastuu selvästi, kun kodit jäävät tyhjilleen. – Tilastojemme mukaan heinäkuu erottuu muista kuukausista: silloin asuntomurtoja tehdään keskimäärin lähes 40 prosenttia enemmän. Varkaat hyödyntävät aikaa, jolloin monet suomalaiset ovat lomilla tai mökeillä ja kodit jäävät tyhjiksi, Saranpää kuvaa. TALOYHTIÖT MURTOJEN KOHTEINA – VARKAAT SUOSIVAT HELPPOJA KOHTEITA Tilastojen mukaan kerrostalomurtoja on kohdistunut erityisesti 1920–1950–luvulla rakennettuihin taloihin. Myös 2020-luvulla rakennutut kerrostalot nousevat esiin tilastoista. – Vahingoista osa selittyy murroista yhteisja varastotiloihin. Varsinkin uusissa taloissa yhteiset tilat voivat olla alttiimpia murroille ja varkauksille, kun naapureita ei vielä tunneta ja rapuissa liikkuviin tuntemattomiin kulkijoihin ei kiinnitetä huomiota. Lisäksi nykyaikaisten talojen yhteistiloissa on runsaasti polkupyöriä, jotka houkuttelevat varkaita. Pyörä täytyy muistaa lukita huolellisesti myös talon pyörävarastossa, Saranpää neuvoo. Vanhemmissa kerrostaloissa taas kellarikomerot ovat usein kevyesti rakennettuja häkkikomeroita, jotka on suojattu vain riippulukoilla, joka tekee niihin murtautumisesta helppoa. Tilastoissa näkyy viime vuonna myös tapauksia, joissa saman taloyhtiön useisiin asuntoihin on murtauduttu saman yön aikana. – Kun taloyhtiössä on useita samanlaisia asuntoja ja samanlaiset lukitusratkaisut, tekijä pystyy hyödyntämään samaa keinoa useaan kertaan lyhyessä ajassa, toteaa Saranpää. Viime vuosina varkaita ovat houkutelleet myös Airbnbvuokrausten myötä yleistyneet avainlaatikot, joiden murtaminen vie rauhallisissa olosuhteissa vain muutaman minuutin. MUISTA SUOJATA KOTI LOMAN AJAKSI Huolellinen lukituskäytäntö ja päivitetyt nykyaikaiset turvalukitukset ovat keskeinen osa kodin turvallisuutta, ja lukitusten oikea toteutus on myös vakuutuskorvausten maksamisen edellytys. – Esimerkiksi varkausvahingot korvataan murtoina vain, jos kohteeseen on tunkeuduttu vahingoittaen lukkoja tai rakenteita. Korvaus voi olla pienempi, mikäli ovet, ikkunat, luukut ja muut sisäänkäynnit eivät ole asianmukaisesti suljettu varkauden varalta, kertoo Saranpää. Turvalukkojen ja lisälukkojen kohdalla omavastuuta ei peritä, mikäli murtautuminen on tapahtunut varmuuslukolla lukitun oven kautta. – Kodin hälytysjärjestelmä lisää turvallisuuden tunnetta ja voi olla ratkaiseva apu vahinkotilanteessa. Mikäli järjestelmä rajoittaa murrosta aiheutuvia vahinkoja, vakuutuskorvauksesta ei vähennetä omavastuuta, Saranpää neuvoo. SAMALLA KUN suuntaamme mökeille ja lomamatkoille, jäävät kotimme tyhjilleen, mikä avaa pelikentän murtovarkaille. Asuntomurtojen määrä on pysynyt tasaisena, mutta murroista koituvat korvaussummat nousevat. Heinäkuussa asuntomurrot pamahtavat lähes 40 prosentin nousuun Asuntomurtojen määrä on pysynyt tasaisena, mutta murroista koituvat korvaussummat ovat nousseet. Näin suojaat kotisi murtovarkailta: • Lukitse kaikki ovet ja ikkunat: Varmista, että kaikki lukot – myös takaovissa – ovat takalukitussa asennossa, mielellään turvalukoilla varustettuina. • Luo vaikutelma asutusta kodista: Älä jätä kotia aution näköiseksi. Pyydä naapuria tyhjentämään postilaatikko ja pitämään silmällä pihaa. • Kerro lomasuunnitelmista naapureille: Naapuriapu on tehokas tapa havaita poikkeava liikehdintä ajoissa. • Harkitse hälytysjärjestelmää: Kodin valvontaja hälytysjärjestelmä toimii tehokkaana pelotteena. Sanelman talo tarvitsi kipeästi uutta maalia ulkovuoren laudoituksiin, joten hän järjesti ”talon maalaus talkoot” . Jokaiselle osallistujalle oli talkoopäivänä kahvia ja lettuja tarjolla. Lettujen päälle sai ihanaa kermahöttöä ja mansikkahilloa. Maalari maalasi taloa, sinistä ja punasta, illan tullen sanoi hän, nyt minä lähden tästä pelistä pois, puh pah, pelistä pois, lauleskeli Sanelma tikkailla seisten iloisena ja heilutteli pensseliä lorun tahdissa. Sven katseli sivusta ihaillen, kun laulun rytmissä Sanelman muhkea takamus keinui. Sanelma, mun unelma, sanoi Sven piukkojen huultensa lomasta. Senkin vetelä lurjus, koita tehdä jotain hyödyllistä, äläkä siellä kekkuloi kuin kukko tunkiolla, komensi Sanelma kiukusta punaisena. Elmeri kurkisti talon takaa, kun kuuli kinaavan kaksikon äänet. Mitä se Sven päällysmiehenä seisoo, kun muut maalaa? Kysyi Elmeri huvittuneella äänellä ja heilutti kädessään isoa maalipensseliään. Höh, kyllähän tässä on turvallisuudesta huolehdittava, kun talkooporukan emäntä kiikkuu ylimmällä askelmalla. Jää vielä nuo kahvit ja letut hilloineen syömättä, puolustautui Sven ja veti vatsaansa sisään, niin että jaloissa olevat Speedot olivat valahtaa alas. Kettulan kylässä tapahtuu! – Maalaustalkoot PAKINA Sanelma tulistui Svenin sanoista ja heilautti tikkaissa roikkuvaa maalipönttöä niin että Svenin päälle roiskahti punaista maalia. Puh, pah tästä pelistä pois, Sven, sinut on nyt hyllytetty, joten voit laputtaa mökillesi haaveilemaan, jos työnteko ei maistu, komensi Sanelma tuima ilme kasvoillaan. Eläs nyt Sanelma hermostu, kun olen koko ajan tässä vartiota tehnyt ja laskenut maalin riittävyyttä ja sen sellaista, puolustautui Sven ja loikkasi Elmerin luokse turvaan. Pyh, mokomakin vetelys, puhisi Sanelma ja käänsi ajatuksensa unelmiensa Elmeriin. Tämän ajatteleminen antoi hänelle puhtia talon maalaamiseen.
6 LÄHETÄ JUTTUVINKKI: toimitus@letterbox.fi 8 | 2026 KA UP PA KA LE N TE RI 20 26 KA UP PA KA LE N TE RI – PA IK AL LI N EN , LU OT ET TA VA JA AI N A AJ AN TA SA LL A. KI IN N IT Ä KA LE N TE RI VA IK KA JÄ ÄK AA PI N OV EE N JA PI DÄ TÄ RK EÄ T PÄ IV ÄM ÄÄ RÄ T JA M EN OT N ÄK YV IL LÄ YH DE LL Ä SI LM ÄY KS EL LÄ . KA UP PA KA LE N TE RI N SI N UL LE TA RJ OA A AL UE EM M E YR IT YK SE T. M u is ti in p an ot ja m en ot . TI ED O TE PA LV EL U A D es ki .fi K u n si n u lla on ti ed ot et ta va a kä yt ä D es ki ä. Sa at p al jo n m et el iä vä h äl lä va iv al la . w w w .d es ki .fi A U TO IL IJ A N H YÖ TY V IN K IT K aa su ja lk a A u to u u ti si a, yl i 60 ko ea jo a ja ve rt ai lu a. A u to ili ja as ia lla jo vu od es ta 20 6. w w w .k aa su ja lk a. fi H Ä TÄ N U M ER O Y le in en h ät än u m er o: 11 2 So it a h ät än u m er oo n 11 2 es im er ki ks i se u ra av is sa ti la n te is sa : Jo ku ta rv it se e am b u la n ss ia . O n sy tt yn yt tu lip al o. Ta rv it se t n op ea st i p ol iis in ap u a. K A N SA LA IS N EU V O N TA N eu vo n ta a ju lk is te n p al ve lu id en kä yt tä jil le . O p as ta m m e si n u t oi ke an vi ra n om ai se n p al ve lu ih in . So it a 29 5 A vo in n a m ap e 821 ja la 915 O m at tä rk eä t p u h el in n u m er ot : O m at tä rk eä t p u h el in n u m er ot : M er ki ts e sy m b ol ei n om at tä rk eä t m en os i. = = U U TI SI A LÄ H IA LU EI LT A N ew sb ox M itä lä hi al ue ill a ny t ta pa ht uu ? P ys yt aj an ta sa lla lu ke m al la uu tis si vu st oa m m e. w w w .n ew sb ox .fi Til aa ta ks i 01 00 07 00 M A IN O SJ A K EL U A Le tt er b ox ja ke lu t Su or aa n ko ti p os ti lu u kk u ih in M yö s p ai n op al ve lu t w w w .le tt er b ox .fi PÄ IV YS TY SN U M ER O T A V O IN N A 24 /7 M yr ky ty st ie to ke sk u s P . 80 14 7 11 1 P äi vy st ys ap u äk ill is iin te rv ey so n g el m iin P . 11 61 17 K ri is ip u h el in va ik ei si in el äm än ti la n te is iin P . 9 25 25 11 1 Ilm oi ta lii ke n n et tä va ar an ta va st a on g el m as ta P . 20 21 LE H TI M A IN O N TA A Le tt er b ox Lä h ile h d et Ta vo it a ko ti ta lo u d et tu tu n lä h ile h d en si vu ill a. w w w .le tt er b ox .fi M A TT O JE N JA SO H V IE N P ES U A M at to Sa ir aa la P u h . 4 5 20 69 78 7 in fo @ m at to sa ir aa la .fi w w w .m at to sa ir aa la .fi M AA N AN TA I H E I N Ä S Y Y S E L O L O K A M A R R A S J O U L U TI IS TA I KE SK IV IIK KO TO RS TA I PE RJ AN TA I LA U AN TA I SU N N U N TA I VK O 27 1 8 3 10 17 24 1 8 15 22 29 5 12 19 26 3 10 17 24 5 12 19 26 15 22 29 7 2 9 16 23 30 7 14 21 28 4 11 18 25 2 9 16 23 30 4 11 18 25 14 21 28 5 31 7 14 21 28 5 12 19 26 2 9 16 23 30 7 14 21 28 2 9 16 23 12 19 26 6 1 8 15 22 29 6 13 20 27 3 10 17 24 1 8 15 22 29 3 10 17 24 13 20 27 2 9 4 11 18 25 2 9 16 23 30 6 13 20 27 4 11 18 25 6 13 20 27 16 23 30 3 10 5 12 19 26 3 10 17 24 31 7 14 21 28 5 12 19 26 7 14 21 28 17 24 31 4 11 6 13 20 27 4 11 18 25 1 8 15 22 29 6 13 20 27 8 15 22 18 25 1 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 29 30 31 EI N O LE IN O N PÄ IV Ä, RU N O N JA SU VE N PÄ IV Ä SU O M EN LU O N N O N PÄ IV Ä M IIN A SI LL AN PÄ ÄN P. , KA N SA LA IS VA IK U TT .P ÄI VÄ AL EK SI S KI VE N PÄ IV Ä, SU O M AL . KI RJ AL L. PÄ IV Ä YK :N PÄ IV Ä LA ST EN O IK EU KS IE N PÄ IV Ä 1. AD VE N TT IS U N N U N TA I PY H ÄI N PÄ IV Ä RU O TS AL AI SU U D EN PÄ IV Ä, KU ST AA AA D O LF IN PÄ IV Ä IT SE N ÄI SY YS PÄ IV Ä JO U LU PÄ IV Ä TA PA N IN PÄ IV Ä AP O ST O LI JO H AN N EK SE N PÄ IV Ä JE AN SI BE LI U KS EN PÄ IV Ä, SU O M AL AI SE N M U SI IK IN PÄ IV Ä 87 ,9 Yl e Ra di o 1 88 ,6 He lm ira di o 89 ,0 Ra di o De i 89 ,7 Ra di o He lsi nk i 90 ,0 Ra di o Aa lto / Ra di o Aa lto -v er kk o 91 ,1 Lo op 91 ,9 Yl eX 92 ,9 Ra di o Cl as sic 94 ,0 Yl e Ra di o Su om i He lsi nk i 94 ,9 Ra di o Ro ck 95 ,2 Ai to Is ke lm ä / Hi tM ixve rk ko 96 ,2 Is ke lm ä 96 ,8 NR J 97 ,5 Yl e M on do 98 ,1 Ra di o Su om ip op 98 ,5 Ra di o He lsi nk i / Fi ne st FM 98 ,9 Yl e X3 M 99 ,4 Ra di o Ci ty 10 0, Ra di o No st al gi a 10 0, 3 Lä hi ra di o 10 1, 1 Yl e Ve ga Hu vu ds ta ds re gi on en 10 2, Jo ul ur ad io / Ra di od io di (k au sil uo nt ei ne n) 10 2, 4 Ba ss o / G ro ov e FM -v er kk o 10 2, 8 Ra di o Su om iR oc k 10 3, 1 Jä rv ira di o 10 3, 7 PO Pf m 10 4, 6 Ki ss FM 10 5, JR Pu he 10 6, 2 Ra di o No va 10 6, 9 Ra di o Po ok i Ra di ok an av at pä äk au pu nk is eu tu A si an aj ot oi m is to Fe re n d a O y M ik on ka tu 8, H el si n ki (A te n eu m in ta ka n a) P u h 20 77 8 95 92 h el si n ki @ fe re n d a. fi P ER IN TÖ JA P ER H EO IK EU D EL LI SE T SE K Ä M U U T LA K IP A LV EL U T TU U LI LA SI T P ro A u to la si M er ip el lo n ti e 11 C , H el si n ki P u h . 4 5 87 7 91 27 in fo @ p ro au to la si .fi V A R A ST O TI LA T K ot iv ar as to Va lu ra u d an ti e 3, H el si n ki P u h 50 25 13 w w w .k ot iv ar as to .fi H el si n g in ai ku is op is to R u n eb er g in ka tu 22 –2 4 Yl i 1 ka ik ill e av oi n ta ku rs si a! w w w .h el ao .fi K A N SA LA IS O P IS TO K U R SS IT
LÄHETÄ JUTTUVINKKI: toimitus@letterbox.fi 7 8 | 2026 KA UP PA KA LE N TE RI 20 26 KA UP PA KA LE N TE RI – PA IK AL LI N EN , LU OT ET TA VA JA AI N A AJ AN TA SA LL A. KI IN N IT Ä KA LE N TE RI VA IK KA JÄ ÄK AA PI N OV EE N JA PI DÄ TÄ RK EÄ T PÄ IV ÄM ÄÄ RÄ T JA M EN OT N ÄK YV IL LÄ YH DE LL Ä SI LM ÄY KS EL LÄ . KA UP PA KA LE N TE RI N SI N UL LE TA RJ OA A AL UE EM M E YR IT YK SE T. M u is ti in p an ot ja m en ot . TI ED O TE PA LV EL U A D es ki .fi K u n si n u lla on ti ed ot et ta va a kä yt ä D es ki ä. Sa at p al jo n m et el iä vä h äl lä va iv al la . w w w .d es ki .fi A U TO IL IJ A N H YÖ TY V IN K IT K aa su ja lk a A u to u u ti si a, yl i 60 ko ea jo a ja ve rt ai lu a. A u to ili ja as ia lla jo vu od es ta 20 6. w w w .k aa su ja lk a. fi H Ä TÄ N U M ER O Y le in en h ät än u m er o: 11 2 So it a h ät än u m er oo n 11 2 es im er ki ks i se u ra av is sa ti la n te is sa : Jo ku ta rv it se e am b u la n ss ia . O n sy tt yn yt tu lip al o. Ta rv it se t n op ea st i p ol iis in ap u a. K A N SA LA IS N EU V O N TA N eu vo n ta a ju lk is te n p al ve lu id en kä yt tä jil le . O p as ta m m e si n u t oi ke an vi ra n om ai se n p al ve lu ih in . So it a 29 5 A vo in n a m ap e 821 ja la 915 O m at tä rk eä t p u h el in n u m er ot : O m at tä rk eä t p u h el in n u m er ot : M er ki ts e sy m b ol ei n om at tä rk eä t m en os i. = = U U TI SI A LÄ H IA LU EI LT A N ew sb ox M itä lä hi al ue ill a ny t ta pa ht uu ? P ys yt aj an ta sa lla lu ke m al la uu tis si vu st oa m m e. w w w .n ew sb ox .fi Til aa ta ks i 01 00 07 00 M A IN O SJ A K EL U A Le tt er b ox ja ke lu t Su or aa n ko ti p os ti lu u kk u ih in M yö s p ai n op al ve lu t w w w .le tt er b ox .fi PÄ IV YS TY SN U M ER O T A V O IN N A 24 /7 M yr ky ty st ie to ke sk u s P . 80 14 7 11 1 P äi vy st ys ap u äk ill is iin te rv ey so n g el m iin P . 11 61 17 K ri is ip u h el in va ik ei si in el äm än ti la n te is iin P . 9 25 25 11 1 Ilm oi ta lii ke n n et tä va ar an ta va st a on g el m as ta P . 20 21 LE H TI M A IN O N TA A Le tt er b ox Lä h ile h d et Ta vo it a ko ti ta lo u d et tu tu n lä h ile h d en si vu ill a. w w w .le tt er b ox .fi M A TT O JE N JA SO H V IE N P ES U A M at to Sa ir aa la P u h . 4 5 20 69 78 7 in fo @ m at to sa ir aa la .fi w w w .m at to sa ir aa la .fi M AA N AN TA I H E I N Ä S Y Y S E L O L O K A M A R R A S J O U L U TI IS TA I KE SK IV IIK KO TO RS TA I PE RJ AN TA I LA U AN TA I SU N N U N TA I VK O 27 1 8 3 10 17 24 1 8 15 22 29 5 12 19 26 3 10 17 24 5 12 19 26 15 22 29 7 2 9 16 23 30 7 14 21 28 4 11 18 25 2 9 16 23 30 4 11 18 25 14 21 28 5 31 7 14 21 28 5 12 19 26 2 9 16 23 30 7 14 21 28 2 9 16 23 12 19 26 6 1 8 15 22 29 6 13 20 27 3 10 17 24 1 8 15 22 29 3 10 17 24 13 20 27 2 9 4 11 18 25 2 9 16 23 30 6 13 20 27 4 11 18 25 6 13 20 27 16 23 30 3 10 5 12 19 26 3 10 17 24 31 7 14 21 28 5 12 19 26 7 14 21 28 17 24 31 4 11 6 13 20 27 4 11 18 25 1 8 15 22 29 6 13 20 27 8 15 22 18 25 1 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 29 30 31 EI N O LE IN O N PÄ IV Ä, RU N O N JA SU VE N PÄ IV Ä SU O M EN LU O N N O N PÄ IV Ä M IIN A SI LL AN PÄ ÄN P. , KA N SA LA IS VA IK U TT .P ÄI VÄ AL EK SI S KI VE N PÄ IV Ä, SU O M AL . KI RJ AL L. PÄ IV Ä YK :N PÄ IV Ä LA ST EN O IK EU KS IE N PÄ IV Ä 1. AD VE N TT IS U N N U N TA I PY H ÄI N PÄ IV Ä RU O TS AL AI SU U D EN PÄ IV Ä, KU ST AA AA D O LF IN PÄ IV Ä IT SE N ÄI SY YS PÄ IV Ä JO U LU PÄ IV Ä TA PA N IN PÄ IV Ä AP O ST O LI JO H AN N EK SE N PÄ IV Ä JE AN SI BE LI U KS EN PÄ IV Ä, SU O M AL AI SE N M U SI IK IN PÄ IV Ä 87 ,9 Yl e Ra di o 1 88 ,6 He lm ira di o 89 ,0 Ra di o De i 89 ,7 Ra di o He lsi nk i 90 ,0 Ra di o Aa lto / Ra di o Aa lto -v er kk o 91 ,1 Lo op 91 ,9 Yl eX 92 ,9 Ra di o Cl as sic 94 ,0 Yl e Ra di o Su om i He lsi nk i 94 ,9 Ra di o Ro ck 95 ,2 Ai to Is ke lm ä / Hi tM ixve rk ko 96 ,2 Is ke lm ä 96 ,8 NR J 97 ,5 Yl e M on do 98 ,1 Ra di o Su om ip op 98 ,5 Ra di o He lsi nk i / Fi ne st FM 98 ,9 Yl e X3 M 99 ,4 Ra di o Ci ty 10 0, Ra di o No st al gi a 10 0, 3 Lä hi ra di o 10 1, 1 Yl e Ve ga Hu vu ds ta ds re gi on en 10 2, Jo ul ur ad io / Ra di od io di (k au sil uo nt ei ne n) 10 2, 4 Ba ss o / G ro ov e FM -v er kk o 10 2, 8 Ra di o Su om iR oc k 10 3, 1 Jä rv ira di o 10 3, 7 PO Pf m 10 4, 6 Ki ss FM 10 5, JR Pu he 10 6, 2 Ra di o No va 10 6, 9 Ra di o Po ok i Ra di ok an av at pä äk au pu nk is eu tu A si an aj ot oi m is to Fe re n d a O y M ik on ka tu 8, H el si n ki (A te n eu m in ta ka n a) P u h 20 77 8 95 92 h el si n ki @ fe re n d a. fi P ER IN TÖ JA P ER H EO IK EU D EL LI SE T SE K Ä M U U T LA K IP A LV EL U T TU U LI LA SI T P ro A u to la si M er ip el lo n ti e 11 C , H el si n ki P u h . 4 5 87 7 91 27 in fo @ p ro au to la si .fi V A R A ST O TI LA T K ot iv ar as to Va lu ra u d an ti e 3, H el si n ki P u h 50 25 13 w w w .k ot iv ar as to .fi H el si n g in ai ku is op is to R u n eb er g in ka tu 22 –2 4 Yl i 1 ka ik ill e av oi n ta ku rs si a! w w w .h el ao .fi K A N SA LA IS O P IS TO K U R SS IT
8 LÄHETÄ JUTTUVINKKI: toimitus@letterbox.fi 8 | 2026 Kysely: Joka neljäs asuntovelallinen ei ole varautunut korkojen nousuun Suomalaiset asuntovelalliset ovat varautuneet korkojen nousuun vaihtelevasti. OP Pohjolan Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan noin joka neljäs (26 prosenttia) asuntovelallinen ei ole varautunut korkojen nousuun lainkaan. Varautuminen on kuitenkin parantunut viime vuosien aikana. Kolme vuotta sitten 35 prosenttia asuntolainaa ottaneista vastaajista kertoi, ettei ollut varautunut korkojen nousuun mitenkään. !!! 1. KÄYTÄT LIIAN KYLMÄÄ LIHAA On helppoa laittaa liha suoraan jääkaapista grilliin, varsinkin kun vieraat odottavat. Kylmän lihapalan tasainen kypsyttäminen on kuitenkin vaikeampaa. Kun ulkopinta altistuu kovalle lämmölle, mutta sisus on vielä kylmä, on suurempi riski, että pinta kypsyy huomattavasti ennen kuin sisus saavuttaa sopivan lämpötilan. Anna lihan seistä huoneenlämmössä noin 20–30 minuuttia ennen grillausta. Muista myös kuivata lihan pinta pyyhkimällä, jotta se ruskistuu paremmin. 2. KÄYTÄT LIIAN KORKEAA LÄMPÖTILAA GRILLAAMISEEN Monet uskovat, että mahdollisimman korkea lämpötila tuottaa automaattisesti parhaan tuloksen. Tämä voi toimia ohuempien palojen kohdalla, mutta hampurilaisissa, kanassa ja paksummissa lihapaloissa se johtaa usein päinvastaiseen tulokseen. Lopputulos on usein tumma tai palanut pinta, kun taas sisus jää raa’aksi. Parempi vaihtoehto on luoda grilliin eri lämpöalueita. Käytä kuumempaa osaa ruoan pinnan ruskistamiseen ja paistamiseen, ja siirrä ruoka sitten viileämpään osaan, jotta se kypsyy hitaammin. 3. RUUAN KYPSYYSASTEEN ARVAAMINEN Monet luottavat aikaan tai vaistoon päättäessään, milloin ruoka on valmis otettavaksi grillistä. Ongelmana on, että kaksi näennäisesti samanlaista lihapalaa voi käyttäytyä täysin eri tavalla riippuen niiden paksuudesta, lähtölämpötilasta ja lämpötilasta. Siksi sisälämpötila on huomattavasti luotettavampi mittari kuin aika tai ulkonäkö. Mittaamalla lämpötilan tiedät tarkalleen, milloin ruoka on saavuttanut halutun kypsyysasteen, oli kyseessä sitten ribeye-pihvi, kananrinta tai suurempi paisti. 4. AVAAT GRILLIN KANNEN LIIAN USEIN On houkuttelevaa nostaa kansi ylös ja tarkistaa, miten ruoka etenee. Ongelmana on, että lämpö karkaa joka kerta, kun avaat kannen. Tämä tekee kypsymisprosessista vaikeammin ennustettavan ja voi pidentää kypsymisaikaa. Mitä vakaammin lämpötila pysyy grillissä, sitä tasaisempia tulokset ovat. Yksi vinkki on käyttää langatonta lihalämpömittaria; sen avulla on helpompi seurata kypsymisprosessia etäältä ilman, että sitä tarvitsee keskeyttää. 5. ET ANNA LIHAN LEVÄTÄ Kun otat lihan grillistä, on houkuttelevaa tarjoilla se heti. Muutama minuutin odottelu voi kuitenkin tehdä suuren eron. Grillatessa suuri osa lihan mehusta kerääntyy lihan keskelle. Jos leikkaat lihan heti, mehu valuu todennäköisesti pois. Kun annat lihan levätä, mehu ehtii jakautua tasaisemmin, jolloin lopputulos on mehukkaampi ja maukkaampi. 6. KESKITYT LIIKAA RESEPTIIN Reseptin käyttäminen ohjeena on hyvä lähtökohta, mutta grillaukseen vaikuttavat monet tekijät. Lihan paksuus, sääolosuhteet ja grillin lämpötila voivat vaikuttaa lopputulokseen merkittävästi. Siksi reseptissä mainittuja aikoja kannattaa pitää pikemminkin ohjeina kuin sääntöinä, ja antaa lämpötilan määrittää, milloin ruoka on valmista. Teksti ja kuvat: Typhur KESÄ ON grillaamisen sesonki. Huolimatta korkealaatuisista raaka-aineista, erinomaisista grilleistä ja huolella valituista resepteistä, tulokset eivät aina suju suunnitelmien mukaan. Liha kuivuu, kana paistuu epätasaisesti tai ruoka jää grilliin hieman liian pitkäksi aikaa. Monet yleiset grillausvirheet johtuvat huonosta lämpötilan hallinnasta eikä niinkään grillausosaamisen puutteesta. Tässä on kuusi yleistä virhettä ja vinkkejä niiden välttämiseen 6 yleistä grillausvirhettä – ja vinkkejä niiden välttämiseen ILMASTOINTIHUOLTO 85 € ssiiss..kkaaaassuu RR113344aa IIllm maassttooiinnttiihhuuoollttoo uuuuddeellllaa RR11223344yyff --kkyyllm määaaiinneeeellllaa aallkk.. 9999 €€ TTIIKKKKU URRIILLAA TTiikkkkuurriikkuujjaa 11 M Maa--ppee 88--1188,, LLaa 99--1133 VVAAN NTTAAAA,, PPEETTIIKKKKO O TTiiiilliippoojjaannlleennkkkkii 44 M Maa--PPee 88--1177 EESSPPO OO O SSiillllaannkkoorrvvaa 1155 M Maa--PPee 88--1177,, LLaa 99--1133 JJÄÄRRVVEEN NPPÄÄÄÄ SSaattuukkuukkaannppoollkkuu 55 M Maa--PPee 88--1177 ,, LLaa 99--1133 Ajanvaraus: 0400 215 750 www.öljypiste.fi OSTAN KAIKENKUNTOISET AUTOT Henkilö/ paketti/ asuntoautot sekä -vaunut Katsastus tai viat ei ole ongelma Ota rohkeasti yhteyttä! p. 045 196 4441 / Timo Sisälämpötila on huomattavasti luotettavampi mittari kuin aika tai ulkonäkö. Tässä on paikka Sinun ilmoituksellesi myynti@letterbox.fi Yrittäjä! Kysy lisää!
LÄHETÄ JUTTUVINKKI: toimitus@letterbox.fi 9 8 | 2026 Sirkus esitysten määrä kasvaa Valuutta valinta ratkaisee ulkomailla maksaessa – paikallinen valuutta usein edullisin Kotimaista nykysirkustaidetta esitetään Suomessa aiempaa enemmän ja yleisö löytää tiensä katsomoihin, kertovat sirkustilastot. Kun nykysirkuksen, ryhmien ulkomaanesitysten ja Sirkus Finlandian luvut lasketaan yhteen, suomalaista sirkusta esitettiin 2025 kaiken kaikkiaan yli 2 100 kertaa ja katsojia kertyi yli 440 000. Kesälomakaudella ulkomailla maksaminen lisääntyy. Kortilla maksaessa pieni valinta maksutilanteessa voi vaikuttaa lopulliseen hintaan yllättävän paljon. Moni ei tiedä, että maksupäätteellä tehty valuuttavalinta vaikuttaa suoraan hintaan. Kun suomalainen maksaa kortilla euroalueen ulkopuolella, maksut muunnetaan euroiksi kansainvälisten korttiyhtiöiden, kuten Visan tai Mastercardin, niin sanotuilla tukkukursseilla. ”Yksinkertainen nyrkkisääntö on valita aina paikallinen valuutta. Tällöin vaihtokurssi määräytyy korttiyhtiön tukkukurssin mukaan, eikä kauppias lisää omaa valuutanvaihtopalkkiotaan”, opastaa OP Pohjolan korttiliiketoiminnasta vastaava johtaja Teemu Korte. 1. LAUTTAMATKA SUOMENLINNAAN Suomenlinna on Helsingin kesän klassikko, mutta moni unohtaa, että samalla alueella voi piipahtaa myös esimerkiksi Vallisaaressa ja Lonnassa. Jo pelkkä lauttamatka toimii kesäpäivän miniristeilynä, varsinkin lämpimällä säällä kannella istuskellen. Saarilla voi viettää koko päivän piknikin, kahviloiden ja kävelyreittien parissa lähes ilman suurta budjettia. Paras ajankohta: touko–elokuu Keskimääräinen hinta: HSL-lipun verran, noin 3–5€ 2. ILMAISKONSERTIT YMPÄRI SUOMEA Kesällä lähes jokaisessa kaupungissa järjestetään puistokonsertteja, satamatapahtumia ja ilmaisia livekeikkoja. Tunnelma on usein parhaimmillaan lämpimänä arki-iltana, kun ihmiset kokoontuvat picnic-vilttien kanssa kuuntelemaan musiikkia. Monissa tapahtumissa esiintyy myös tunnettuja suomalaisia artisteja täysin ilmaiseksi. Paras ajankohta: kesä–elokuu Keskimääräinen hinta: ilmainen 3. LAVATANSSIT Suomalainen kesä ilman tanssilavaa tuntuu melkein vajaalta. Lavatansseissa on jotain nostalgista mutta samalla aidosti hauskaa — vaikka ei osaisi tanssia. Monilla lavoilla esiintyy edelleen tunnettuja kotimaisia artisteja, ja tunnelma muuttuu parhaimmillaan yllättävän riehakkaaksi kesäyön edetessä. Paras ajankohta: juhannuksesta elokuuhun Keskimääräinen hinta: noin 15–30 € 4. RUOKA FESTIVAALIT Kesällä ympäri Suomea järjestetään pieniä ja isoja ruokafestareita, joissa pääsee maistamaan kaikkea street foodista paikallisiin herkkuihin. Usein jo pelkkä tunnelma tekee vierailusta kokemuksen: musiikkia, pitkät kesäillat ja täynnä olevat terassit kuuluvat olennaisesti asiaan. Moniin tapahtumiin pääsee myös täysin ilmaiseksi sisään. Paras ajankohta: kesä–elokuu Keskimääräinen hinta: 10–40 € riippuen syömisistä 5. RUOVEDEN TAR JANNERISTEILY Vanha höyrylaiva Tarjanne kulkee kesäisin Tampereen ja Ruoveden välillä, ja matka tuntuu enemmän aikamatkalta kuin tavalliselta risteilyltä. Hidas matkanteko kuuluu kokemukseen, ja parhaimmillaan maisemia katsellaan rauhassa kahvikuppi kädessä järven keskellä. Tämä on niitä suomalaisia kesäkokemuksia, jotka tuntuvat yllättävän paljon ulkomaanmatkalta. Paras ajankohta: kesä–elokuu Keskimääräinen hinta: noin 30–50 € 6. SAARIHYPPELYT Suomen saaristossa pääsee helposti viettämään päivän tai vaikka kokonaisen viikonlopun saaria kierrellen. Turun saaristo toimii tähän erityisen hyvin, koska yhteysalukset ovat usein ilmaisia tai todella edullisia. Pienissä saarissa viehättää juuri niiden rauhallisuus: kesäkahvilat, vierasvenesatamat ja hitaampi elämänrytmi. Paras ajankohta: heinä–elokuu Keskimääräinen hinta: 0–20 € 7. KOTKAN MERIPÄIVÄT Kotkan Meripäivät on yksi Suomen tunnetuimmista kesätapahtumista: konsertteja, ruokakojuja, satamatunnelmaa ja ihmisiä ympäri maata. Tunnelma on parhaimmillaan lämpimänä kesäiltana meren rannassa, kun koko satama-alue täyttyy musiikista ja ihmisistä. Tapahtuma toimii hyvin myös pienellä budjetilla, sillä suuri osa ohjelmasta on ilmaista. Paras ajankohta: heinäkuun loppu Keskimääräinen hinta: suurin osa alueesta ilmainen 8. KESÄTEATTERIT YMPÄRI SUOMEN Kesäteatteri kuuluu suomalaisen kesän perinteisiin. Tunnelma on yleensä rento, väliajalla syödään mansikoita ja esitykset vaihtelevat komedioista klassikoihin. Moni pieni paikkakunta herää kesällä täysin henkiin teatterin ympärille, ja parhaissa paikoissa itse miljöö on lähes yhtä tärkeä kuin näytelmä. Paras ajankohta: kesä–elokuu Keskimääräinen hinta: noin 20–40 € 9. PÄIVÄ KANSALLIS PUISTO KOLILLA Koli on yksi Suomen kauneimmista kesäkohteista, eikä syyttä. Kansallismaisemat, järvet ja metsäreitit näyttävät kesällä lähes epätodellisilta, etenkin aikaisin aamulla tai ilta-auringossa. Päiväretkeen riittää hyvin muutaman tunnin vaellus ja omat eväät mukaan reppuun, mutta alueella viihtyy helposti myös koko viikonlopun. Paras ajankohta: kesä–syyskuu Keskimääräinen hinta: 0–15 € (pysäköinti ja omat eväät) 10. KOTIELÄINPIHAT Kotieläinpihat ovat yllättävän hyvä kesäpäivän idea myös aikuisille, ei vain lapsille. Lampaita, alpakoita, poneja ja kesäkahviloita löytyy ympäri Suomea usein todella idyllisessä maalaisympäristössä. Monessa paikassa päivän voi yhdistää myös pieneen road tripiin tai maatilatorilta ostoksiin. Paras ajankohta: kesä–elokuu Keskimääräinen hinta: noin 10–20 € Teksti ja kuvat: TopTravels SUOMESSA kesä on täynnä yllättävän paljon tekemistä. Yhden kesän aikana ehtii nähdä järvimaisemia, saaristoa, kansallispuistoja, vanhoja höyrylaivoja, festareita, tanssilavoja ja pieniä kesäkaupunkeja — usein vielä melko pienellä budjetilla. Parasta Suomessa on myös se, että hienot kesäkokemukset eivät yleensä vaadi luksusta: eväsreppu, hyvä sää ja pieni irtiotto arjesta riittävät jo pitkälle. 10 x Suomen edullista kesäaktiviteettia Pienellä budjetilla: Suomenlinna on Helsingin kesän klassikko. Samalla alueella voi piipahtaa myös Vallisaaressa ja Lonnassa. Lavatansseissa on jotain nostalgista mutta samalla aidosti hauskaa — vaikka ei osaisi tanssia.
10 LÄHETÄ JUTTUVINKKI: toimitus@letterbox.fi 8 | 2026 SUORAAN TEHTAALTA KOTIMAAN LAADUKKAAT SÄNGYT JA SOFFAT ·· koon, kuten leveyden, koon, kuten leveyden, pituuden ja korkeuden pituuden ja korkeuden ·· patjan kovuuden patjan kovuuden ·· värin värin ·· moottorilla tai ilman moottorilla tai ilman ·· petauspatjan (useita eri vaihtoehtoja) petauspatjan (useita eri vaihtoehtoja) ·· lisävarusteet, kuten lisävarusteet, kuten turvalaidat ja turvalaidat ja nostotuet nostotuet VOIT VALITA VOIT VALITA ·· istuinkorkeuden istuinkorkeuden ·· istuinsyvyyden istuinsyvyyden ·· istuinkovuuden istuinkovuuden SENIORI-SOHVIA SENIORI-SOHVIA VOIT VALITA VOIT VALITA ·· istuinkorkeuden istuinkorkeuden ·· istuinsyvyyden istuinsyvyyden ·· istuinkovuuden istuinkovuuden ·· nostoavustimen nostoavustimen SENIORI-TUOLEJA SENIORI-TUOLEJA MITTOJESI MUKAAN MITTOJESI MUKAAN 199 199 €€ MOOT TORIMOOT TORISÄNKY JÄ SÄNKY JÄ alk. alk. 199 199 €€ MOOT TORIMOOT TORISÄNKY JÄ SÄNKY JÄ alk. alk. Useita eri kokoja ja värejä! Useita eri kokoja ja värejä! KOTIMAISET SENIORI-SÄNGYT KOTIMAISET SENIORI-SÄNGYT Seniori-sängyt nousutuella Seniori-sängyt nousutuella alk. 199 € alk. 199 € 188 188 €€ alk. alk. SENIO RISENIO RIMEKAN ISMITU OLEJA MEKAN ISMITU OLEJA KOTIMAISIA KOTIMAISIA PETAUSPATJOJA PETAUSPATJOJA RAJUIN RAJUIN LOPPUUNMYYNTILOPPUUNMYYNTIHINNOIN! HINNOIN! JÄTTIVALIKOIMA! HETI KOTIIN! VARASTO SAATAVA TYHJÄKSI HINNALLA MILLÄ HYVÄNSÄ LOPETUS TEHTAAN VARASTON TEHTAAN REKAT TYHJÄKSI HETI! 199 199 €€ VUOD ESOHV IA VUOD ESOHV IA alk. alk. 199 199 €€ KANG ASJA KANG ASJA NAHK ASOHV IA NAHK ASOHV IA alk. alk. SENIORI-SÄNKYIHIN SENIORI-SÄNKYIHIN VOIT VALITA VOIT VALITA 199 199 €€ KANG ASJA KANG ASJA NAHK ASOHV IA NAHK ASOHV IA alk. alk. SUORAAN TEHTAALTA SUORAAN TEHTAALTA 199 199 €€ KANG ASJA KANG ASJA NAHK ASOHV IA NAHK ASOHV IA alk. alk. LOPPUUNMYYNTI VIIMEISEN KERRAN! KOTIMAAN NYT ELÄMÄS I TILAISU US! SUORAAN TEHTAALTA SUORAAN TEHTAALTA SUORAAN TEHTAALTA SUORAAN TEHTAALTA SUORAAN TEHTAALTA SUORAAN TEHTAALTA TULE HETI! VIELÄ KERKIÄ T! TULE HETI! VIELÄ KERKIÄ T! 100 100 €€ SÄNKY JÄ SÄNKY JÄ alk. alk. 100 100 €€ SÄNKY JÄ SÄNKY JÄ alk. alk. Valmistus jo 50 vuoden ajan, huonekalutehdas Softness Teuva Puh. 050 433 8962 LUOTETTAVAA JA KOTIMAISTA LAATUA SUURVALIKOIMA SUURVALIKOIMA SENIORISENIORINOSTOTUOLEJA NOSTOTUOLEJA LOPPUUNMYYNTILOPPUUNMYYNTIHINNOIN! HINNOIN! HETI KOTIIN! USEITA TEHTAAN REKKOJA HETI TYHJÄKSI! SUORAAN TEHTAALTA HETI KOT IIN! HETI KOTII N! MYÖS MITTATILAUSTYÖNÄ MYÖS MITTATILAUSTYÖNÄ TULE HETI! VIELÄ KERKIÄ T! 188 188 €€ SENIO RI SENIO RI TV-TUO LEJA TV-TUO LEJA alk. alk. SOHVAKALUSTOT VAIHDOSSA HYVITÄMME VANHAT KOROTONTA MAKSUAIKAA Meillä voit maksaa osissa! klo 10–15 VAIN MAANANTAINA 13.7. JÄRVENPÄÄ JÄRVENPÄÄ VIIMEINEN TILAISUUS! SAATAVANA SAATAVANA MYÖS MYÖS NOSTOTOIMINNOLLA NOSTOTOIMINNOLLA VARUSTETTU VARUSTETTU HOIVAPOHJA HOIVAPOHJA NYT ELÄMÄS I TILAISU US! ILMAINEN KOTIINKULJETUS TÄYDEN PALVELUN TOIMITUS Toimitus samana päivänä juuri siihen huoneeseen mihin haluat Ilmainen kasaus paikan päällä Viemme pakkausmateriaalit sekä vaihdossa annetut vanhat kalusteet pois Ilmainen kotiinkuljetus 200 km säteellä myyntipaikasta (Erikoistyöt tilauksesta) TULE TULE KOKEILEM AAN! KOKEILEM AAN! Kielokatu 2 Entinen Laatta Pisteen tila
LÄHETÄ JUTTUVINKKI: toimitus@letterbox.fi 11 8 | 2026 09-595 510 • 040 553 2428 myynti@rally.fi • www.monkijacenter.fi Avoinna ark. 10-17, la 10-13 Kartanonherrantie 9, Espoo, Kehä III Skannaa QR-koodi puhelimen kameralla Luotettavaa konekauppaa vuodesta 2001 Yli 150 huoltopistettä Suomessa Tilaa heti omasi! Nopeat toimitus suoraan kotiovellesi SÄHKÖSKOOTTERI PYRKIJÄ E400 SÄHKÖSKOOTTERI PYRKIJÄ E1000 • Sähköikkunat • 10,4” kosketusnäyttö • Etuja takakamera • Lämmitin • Monitoimiviiksi ratin vieressä • Ohjaustehostin, T3b • Erittäin tehokas 44 Hv moottori • 2/4 veto + lukko edessä • Rek. 2 hlö. LED-ajovalot, ym. 22900 € +tk Rahoituksella alk. 315€/kk XWOLF TOURING 550 Tehokas 3Kw moottori • Täysautomaatti ja pakki • Max.nopeus 45 km/h • Rekisteröity 2 hengelle • Kantavuus 190 kg • Paino 320 kg • Värit: metallipunainen ja -sininen Lisävarusteena nastarenkaat alumiinivanteilla, vetokoukku ja peräkärry! Isoin kauppakassi jolla saa ilman ajokorttia! (ennen 1985 syntyneet) Markkinoiden tehokkain 500 luokan mönkijä! 5980 € +tk Rahoituksella alk. 119€/kk 7990 € +tk Rahoituksella alk. 169€/kk 1690 € +tk Rahoituksella alk. 75€/kk 2190 € +tk Rahoituksella alk. 99€/kk 2690 € +tk Rahoituksella alk. 80€/kk 9990 € +tk Rahoituksella alk. 179€/kk 1000 LANDMAX TEHDAS ASENNETTU LÄMPÖHYTTI JA HUIPPUVARUSTEET! SÄHKÖMOPOJEN MERCEDES! T1b (Ttai B-kortilla, 60 km/h, 3 hlö) 60 km/h KAUPAN PÄÄLLE lumilevy, tuulilasi, vinssi, ylläpitolaturi ja perävaunupistoke UUTUUS! MARKKINOIDEN HIENOIN KOPPIMÖNKIJÄ UUTUUS! 3 TAKUU VUOTTA OSTA SUOMEN MYYDYIN 60 km/h USA 3000 NYT kaksi versiota! Takuu 2 v. GEELI-AKUILLA Ajomatka jopa 95 km latauksella 1 GEELI-AKUT Ajomatka 50-60 km 1 LITIUM-AKULLA Ajomatka jopa 150 km latauksella 2 TILAA ESITE! Irroitettava 30 Ah LITIUM-AKKU voi ladata paikoillaan tai sisällä kotona. Ajomatka 70-80 km. Tehokas 1000 W moottori, pakki, LED-valot. Nopeus 10-25 km/h Ajomatka 90 km 3 eri ajonoopeutta: 10/17/25 km/h • Pakki • LED-valot • Värit: Metallipunainen ja -hopea • Isot 40 cm ilmakumirenkaat 2 Takuu 2 v. Takuu 2 v. NELIPYÖRÄINEN Kaksi versiota! 2X20 AH LITIUM AKKUA jotka voi LADATA KOTONA TAI PAIKOILLAAN MADE IN TAIWAN KÄÄNTYVÄLLÄ KUSKIN ISTUIMELLA! Otamme vaihdossa mönkijät, moottoripyörät, autot ym. E400 ja E1000 nopeille kaikkiin takaboxi, takateline ja suojapeite KAUPANPÄÄLLE! (arvo 340€)
12 NURMJÄRVI 8 | 2026 Seuraava Nurmijärvi–lehti ilmestyy 10.8. Nurmijärvellä rakennettiin kelluvia kosteikkoja Märkiöjärveen Uudellemaalle viime vuotta enemmän hirvieläinten pyyntilupia VESIENSUOJELUYHDISTYKSEN väki ja partiolaiset tekivät yhteistyötä Kiljavalla. Kiljavan leirikeskuksen Märkiöjärveen on rakennettu kosteikkolauttoja, jotka matkivat luonnontilaisia kosteikkoja. Lauttojen tarkoitus on parantaa järven vedenlaatua ja lisätä luonnon monimuotoisuutta. Toimenpiteet edistävät myös kalastusja lintuharrastusta. Asiasta tiedotti Suomen Partiolaiset ry, jonka kurssija leirikeskus sijaitsee Märkiöjärven rannalla. Vesiensuojeluammattilaiset ja partiolaiset ovat rakentaneet kelluvia kosteikkoja Märkiöjärveen talkootyönä kesäkuussa. – Märkiön vedenlaatua on seurattu vuosikymmenten ajan. Järven tila on pysynyt hyvänä. Nyt tehtävillä toimilla halutaan varmistaa, että järven tila säilyy hyvänä myös tulevaisuudessa, tiedottaa Suomen Partiolaiset ry. Märkiöllä nyt kokeiltavat kelluvat kosteikkolautat on rakennettu luonnonmukaisista materiaaleista. Kosteikkolautat ovat bamburakenteisia kehikoita, joiden päällä on juuttikankaasta ja järviruo’osta tehty päällyste. Päällysteeseen on istutettu paikallisia vesikasveja. Lauttojen on tarkoitus matkia luonnontilaisten kosteikkojen toimintaa. Luonnontilaiset kosteikot pidättävät ravinteita ja kiintoainetta, parantavat vedenlaatua sekä ylläpitävät lajiston monimuotoisuutta järvissä. Lauttojen kasvit ja lautan rakenteissa ja kasvien juurissa elävät mikrobit kilpailevat vedessä vapaana elävien levien kanssa ravinteista. Kilpailun odotetaan vähentävän leväkukintoja. Järvelle on rakennettu myös kalaturoja. Kokeilun tavoitteena on lisätä kelluvien kosteikkolauttojen ja turopuiden avulla paikallista luonnon monimuotoisuutta. Rakenteet tarjoavat elinympäristöjä erilaisille vesihyönteisille, kaloille ja linnuille. Märkiöjärvessä tehtävät toimet ovat osa Pinnalla ja pohjalla -vesistökunnostushanketta, jossa pilotoidaan ratkaisuja vesien tilan parantamiseksi Uudellamaalla. Hanketta koordinoi Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys. Hankekumppanina toimii ItäUudenmaan ja Porvoonjoen vesienja ilmansuojeluyhdistys. SUVI TIKKA Yksi kelluvista kosteikkolautoista. Kosteikkolautan rakentamista. UUDELLEMAALLE myönnettiin ensi syksyn metsästyskaudelle viime vuotta enemmän hirvieläinten pyyntilupia. Lupamäärä kasvoi sekä hirven, valkohäntäpeuran että kuusipeuran osalta. Suomen riistakeskus Uusimaa on myöntänyt ensi syksyn metsästyskaudelle 1706 hirven ja 9855 valkohäntäpeuran pyyntilupaa. – Hirvenpyyntilupien määrä on hieman suurempi kuin viime vuonna, jolloin myönnettiin 1515 hirven pyyntilupaa. Valkohäntäpeuralupien määrä kasvoi runsaalla sadalla luvalla. Yhdellä hirvieläimen pyyntiluvalla saa pääsääntöisesti kaataa yhden aikuisen eläimen tai kaksi vasaa. Kuusipeuran pyyntilupia myönnettiin 499 kappaletta eli 10 kappaletta enemmän kuin vuotta aiemmin, tiedottaa Suomen riistakeskus. Uudenmaan viidestä hirvitalousalueesta neljällä ollaan Uudenmaan alueellisen riistaneuvoston keväällä 2024 asettamassa hirvitiheystavoitteessa. Itäisen Uudenmaan rannikkoseudun hirvitalousalueella Uusimaa 3:lla kanta on tavoitetta tiheämpi. Tavoitteen toteutumista seurataan Luonnonvarakeskuksen kanta-arviolla, jonka mukaan Uudellamaalla oli viime talvena noin 4120 hirveä. Valkohäntäpeuran kannanhoidolle asetettiin keväällä 2024 hirvitalousalueittaiset tiheystavoitteet. Läntisellä Uudellamaalla sijaitsevilla hirvitalousalueilla Uusimaa 1 ja 2 sekä keskisellä Uudellamaalla sijaitsevalla Uusimaa 4:llä tavoitellaan kannan pienentämistä. Itäisellä Uudellamaalla sijaitsevilla hirvitalousalueilla Uusimaa 3 ja Uusimaa-Etelä-Häme valkohäntäpeurakanta on tavoitehaarukan keskellä. Uudenmaan peurakanta painottuu vahvasti läntiselle Uudellemaalle, jonne myös valtaosa pyyntiluvista on myönnetty. ItäUudellamaalla peurakanta on paikoin harva. Yhdellä hirvieläimen pyyntiluvalla saa pääsääntöisesti kaataa yhden aikuisen eläimen tai kaksi vasaa.