Normihomolehti 2/2013 3 ä 201 s e k n e d kau Rak Kansan tahto! KANNES KANNE S SA : LA NA D E EL L RE EY Y
6.6. alkaen! Hulluna Helsinkiin Lempipaikkoja ja tarinoita 1500-luvulta tähän päivään So?ankatu 4 2 j NORMIHOMOLEHTI 6.6.2013–31.12.2015 ma–pe 9–17, to 9–19, la–su 11–17 www.helsinginkaupunginmuseo.?
Minä olen MINÄ OLEN REHTORI TIINA ROSENBERG PALJASTI KASVONSA KAISU SUOPANGILLE. TIMO WRIGHT KUVASI. Suomeen tarvitaan lisää kaltaisiasi, Tiina. FEMINISMI JA POLITIIKKA ovat aaltoilleet mun elämässä. Oon kulkenut sen tien, jonka kansainvälisyys ja hyvä koulutus luo. Uskon perusarvoihin: rohkeuteen, tasa-arvoon ja koulutukseen. Mulla ei ole perinteistä suhdetta kotiin. Onko meidän yhteisössä kellään? Koti on siellä, missä mä itse oon, missä on mun läheiset ihmiset. Minä olen Tiina Rosenberg, 54, Taideyliopiston rehtori, feministi. j NORMIHOMOLEHTI i 3
Minä olen ”TÄÄHÄN ON HUOMATTAVASTI RANKEMPI PAIKKA KUIN ESIMERKIKSI RUOTSI.” MUHUN ON VAIKUTTANUT ihan hirveästi 1970-luku. Se teki musta sen, mitä mä nyt oon. Sen ajan politiikka: henki ja usko siihen, että on toivoa. Hyvinvointivaltioajatus ja siihen liittyvä poliittinen toivo teki meistä toimijoita. Silloin oli aktiivinen koulutus-, kulttuuri- ja taidepolitiikka. Meille Kontulassa asuvillekin oli ilmaisia lippuja ja oppilasnäytäntöjä. Samalla Helsinki oli 1970-luvulla uskomattoman synkkä kaupunki. Ei ollut saumaa olla lesbo tai homo. Koko narratiivi kaapissa olemisesta tai kaapista tulemisesta oli itsemurha siihen aikaan. Suomi on edelleenkin rankka paikka esimerkiksi ihmisille, jotka tulee tänne ulkopuolelta. Mähän en sillä lailla ole ulkopuolelta, vaan tunnen tän Suomen normisysteemin ja tiedän, miten täällä ollaan. Mikään helppo maahan tää ei oo varmaan kenellekään. Täähän on huomattavasti rankempi paikka kuin esimerkiksi Ruotsi, ulkomaalaisille esimerkiksi. Oon syntynyt ja kasvanut Helsingissä. Mun isä oli merimies, ja aloin itsekin matkustaa jo nuorena. Kirjoitettuani ylioppilaaksi Kontulan yhteiskoulusta lähdin maailmalle. Mulle oli aina kauhean selvä asia, et mä haluan lähteä maailmalle ja opiskella. Nyt asun viikot Helsingissä ja joskus viikonloppujakin, vaikka koti on- ”OON AJATELLUT PALJON, ETTÄ MITKÄ SITTEN ON HYVÄT LÄHTÖKOHDAT.” kin edelleen Tukholmassa. Viihdyn täällä hyvin, mutta en tiedä, olisinko viihtynyt yhtä hyvin, jos oisin jäänyt aikanaan tänne. Mulla on semmonen tunne, et mä oon saanut tehdä, nähdä ja kokea. Ei mulla ollut sellaista suurta suunnitelmaa nuorena, mutta olihan se selvä asia aikanaan, ettei Suomi ollut mikään vaihtoehto. Tänään mä voin nähdä Suomen toisesta näkökulmasta. Voin katsoa sitä rakkaudella, ymmärtämyksellä ja huumorilla. Kyllähän me sellaisessa kaurismäkeläisessä maassa asutaan. Siinä on omat hyvät ja huonot puolensa. Ajattelen, että koskaan ei saa olla liian kiintynyt kotiin. Jos haluat oppia asioita, sun vaan täytyy lähteä ja oppia liikkumaan. Sillä on oma hintansa. Menestykseen elämässä, jos sitä hakee, pitää olla kunnianhimoa ja energiaa. Suuri maailma ei oo niiden ihmisten juttu, jotka sanoo, että voi ilmaista asioita vaan äidinkielellään. OLEN PROFESSORI naistutkimuksesta ja teatteritieteestä. Oon ollut koko elämäni kiinnostunut samoista asioista: politiikasta, taiteesta ja tieteestä. Elämä on pyörinyt näiden asioiden ympärillä. Opittuani lukemaan ymmärsin, että kirjat on se reitti, minkä kautta kannattaa kulkea, jos haluaa oppia jotain. Olen aina ollut utelias. Ylemmän keskiluokan akateemisissa tai taiteellisis- 4 j NORMIHOMOLEHTI Selkeää idoliainesta.
sa perheissä, missä uteliaisuutta voi ruokkia vanhempien ja yhteisön kautta, voi varmasti oppia yhtä paljon keskusteluista kuin mitä opin kirjoista. Mulla ei ollut sellaista kasvuympäristöä vaan oli hankittava kaikki tieto ja taito itse. Oon ajatellut paljon, että mitkä sitten on hyvät lähtökohdat. Monillahan on varaa, että ne vois tehdä jotain, mutta monet on työstäneet niitä omia lähtökohtiaan hyvin heikosti. On kammottava ajatus, että vaan varakkaan keskiluokan ihmiset tuottais kaiken tiedon ja taidon. Sen takia vasemmistopolitiikka on ollut mulle tärkeetä. Tasa-arvoisuus ja ajatus niistä eri tyyppisistä lähtökohdista, kokemuksista, tiedosta ja taidoista, jotka luo yhteiskuntaa. Etuoikeutetut ihmiset ei usein nää omia etuoikeuksiaan. Ne vaan lähtee siitä, että ne on käyneet hyvät koulut, että kaikilla on kaikkee. Ihmisiltä häviää helposti perspektiivi, että näin ei välttämättä oo muilla. On kasvatettava itsensä siihen, miltä maailma näyttää ja että se voi näyttää eriltä eri näkökulmista. Ajattelen rakkautta kulttuurikonstruktiona. Kulttuurillisesti mielletään tiettyjä asioita, jotka kuuluu rakkauteen. Sitä ruokkii kirjallisuus, elokuvat ja musiikki. Menin naimisiin miehen kanssa 1985, silloin syntyi myös tyttäreni. Avioliitto vaikutti hyvältä ajatukselta. Normalisoituminen siinä vaiheessa elämää tuntui pelastukselta, mitä se ei kuitenkaan ollut ollenkaan. Toki heteroavioliitto helpottaa sosiaalista elämää uskomattomasti. Poikani syntyi 1993. Samoihin aikoihin sanouduin irti heteroavioliitosta. Mulla on hyvin pragmaattinen suhde Tahdon2013-kampanjaan: kenenkään ei tarvitse mennä naimisiin, mutta sekä homoilla että heteroilla pitää olla siihen mahdollisuus. Se on ihan periaatteellinen asia. En oo itse mikään avioliiton puolestapuhuja. Avioliitto on täysin epäfeministinen instituutio. Eihän rakkaus mitään avioliittoja tarvitse, päinvastoin, avioliitto tappaa rakkauden. En perusta sen retoriikan päälle, mitä SETA käyttää, että on tärkeää, että yhteiskunta tai valtio hyväksyy. Mulla itselläni ei oo minkäänlaista aikomusta avioitua enää, koska en itse tarvitse avioliittoa. Viimeiset kolmetoista vuotta olen elänyt saman naisen kanssa. Tapasimme Tukholman yliopis- ”EIHÄN RAKKAUS MITÄÄN AVIOLIITTOJA TARVITSE, PÄINVASTOIN, AVIOLIITTO TAPPAA RAKKAUDEN.” ton gay-opiskelijoiden tilaisuudessa, jossa olin puhumassa. Toisethan on kauhean vakuuttuneita, että seksuaalisuus on jotenkin myötäsyntyistä. Mulla ei ole vastausta siihen kysymykseen. Sosiaalisesti ja poliittisesti on tärkeämpää kysyä, minkä takia ei saa olla lesbo tai homo. työpanotteinen, se on ollut määräilevää mun elämässä. Akateeminen työ on samanlaista kuin taiteellinen työ, sitä ei voi erottaa muusta elämästä. Mä oon aina tykännyt yliopistosta. Yliopisto on mun maailma. Jos en mene illalla kotiin, menen teatteriin tai elokuviin - nehän on mulle myös työtä. Oon silti tarkka lomista. Luovuus tarvitsee lepoa. En oikein tiedä, mikä ois sitä vapaa-aikaa, milloin en oo töissä. Sauvakävelen ja joogaan, mutta sosiaalista elämää baareissa tai noin en sen enempää vietä. Jos mä haluun mennä ulos, silloin mä meen kyllä homobaariin. En menisi iltaa istumaan noin vaan huvikseen johonkin heterokapakkaan, se on mulle ihan vieras ajatus. Mulle on kauhean vaikeeta suomalainen julkinen kulttuuri sen protokollaorientoituneisuuden vuoksi. Oon puolen vuoden aikana huomannut, että kaikilla on samanlaiset mustat vaatteet. Tuntuu kuin ois jossain körttiläisessä seurassa. OON TÄYSIN Ihailun kohde TIINA ROSENBERG Suomessa kasvanut, Ruotsissa elämäntyönsä tehnyt teatterin ja sukupuolentutkimuksen tutkija ja professori, nykyinen Taideyliopiston rehtori. ”TACK OCH ADJÖ TÄLLAISILLE ERI TYYPPISILLE ASIOILLE, MITÄ NAISILTA ODOTETAAN.” Kaipaisin vapautuneisuutta. Sit on äijäytyminen. Miehet pitää valtaa. Naiset synnyttää lapset, hoitaa ne, pyörittää sairaanhoidon, koulun, koulutuksen, arkipäivän. Tekee maailmassa ihan uskomattoman paljon töitä. Naisten työmäärä on niin paljon suurempi kuin miesten koskaan tulee olemaan. Se asia, mikä pitää naisia paikallaan ja alistaa naisia, on sisäistetty heteronormatiivisuus. Heti, kun naiset on valmiita ottamaan valtaa, seuraava kysymys on, ootsä riittävän ihastuttava jollekin heteromiehelle, jolla on päällä huonosti istuva Dressman-puku. Se saa mut hyvin vihaiseksi. Tällainen institutionalisoitunut, laitosmainen heteronormatiivisuus on hirvittävä rasite – sekä heteronaisille että meille muille. Onhan aivan ilmiselvä asia, että lesbona on paljon suurempi vapaus olla niin kuin huvittaa. Silloin voi vaan sanoa ”tack och adjö” tällaisille eri tyyppisille asioille, mitä naisilta odotetaan. Koska sitähän ei kukaan edes odota meiltä, onneksi. Idoleitani ovat ihmiset, jotka jaksaa ajatella muita. Aktivistit, jotka jaksaa oman työpäivänsä päätteeksi vielä tehdä yhteistä hyvää. Ne, joita ajattelen, on pääasiassa naisia, jotka pyörittää tätä yhteiskuntaa. Olin perustamassa Feministinen aloite -puoluetta Ruotsissa 2005, mutta erosin siitä pian. Ensin oli kumouksellinen ?ilis, että hei täältä tullaan me. Sen idealismin murenemiseen liittyy paljon surua. Opin sen, että feministeillä ei oo yhteistä utopiaa, ei oo yhteisiä poliittisia tavoitteita. Naiseuteen sitoutuminen ei riitä. Pitää olla visio ja analyysi siitä, mikä tuottaa epätasa-arvoa. Epätasa-arvoa tuottaa pääasiallisesti taloudellinen epätasa-arvoisuus, mutta myös sukupuolittunut normisysteemi. Mulle uskonnolla ei oo muuta merkitystä kuin, että uskonnon jonkinlainen tuntemus kuuluu yleissivistykseen. Uususkonnollisuuden aggressiivista uutta tulemista syyskuun 11.päivän tapahtumien jälkeen oli järkyttävää seurata. Suomen kirkosta mulla ei oo mitään hyvää sanottavaa. Se sisältää seksismiä ja homofobiaa. Puhumattakaan Vatikaanista ja paavista. Taas on uusi naisvihaaja ja homofobi vallassa. Se, että feministi mielletään miehiä vihaavaksi lesboksi, on kulttuurillisesti kaikkein homofobisinta. Siihen rakentuu valta, mikä mielletään miesten alueeksi. Tultuani valituksi Taideyliopiston rehtoriksi, Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen jutun otsikossa luki jotain, että ”lesbofeministi Kontulasta”. Mä olen muuttanut Kontulasta 1970-luvulla. Ei mun tarvi toitottaa, miten hieno ja pätevä mä oon. Mulle Kontula, feminismi tai lesbous ei oo mitään ongelmia. Mutta jos mä oisin ollut valkoihoinen heteromies, siinä ois lukenut, että professori Tukholmasta valittu johtoon. S ”MULLE KONTULA, FEMINISMI TAI LESBOUS EI OO MITÄÄN ONGELMIA.” NORMIHOMOLEHTI i 5
la PÄÄJUHLASSA: 29.6. (VANHA) LCMDF KRISTA SIEGFRIDS KUVAT: VILLE PAUL PAASIMAA & MERJA HANNIKAINEN 6 j NORMIHOMOLEHTI KULTTUURI- JA IHMISOIKEUSTAPAHTUMA KESKELLÄ HELSINKIÄ
! KA J B E RG a a t h a g a g a t Karjalas 3 1 0 2 / 2 s y l l ä Sis TERVETULOA SUOMEEN, SUORASUU! Minä olen Tiina Rosenberg s.3 SAN FRANCISCON KYLMÄT KADUT Kohta voi mennä naimisiin vaikka Cheburashkan* kanssa! Tätä mieltä on kansanedustaja Pentti Oinonen (PS), joka vertasi tasa-arvoista avioliittolakia lempihauvelinsa kanssa avioitumiseen. Shangri La-laan lapset s.12 MS. OLYMPIA -81 TUNNUSTAA VÄRIÄ Kansan tahto! Arvaa kuka ja MILLÄ asialla? s.16 KANSA PUHUU , vesitykit laulavat. Ja Suomessa lähtee järki. Nuoret ja koulutetut turkkilaiset ovat jo kaksi viikkoa pistäneet kampoihin maan nykymeiningille. Mitta täyttyi, kun Istanbulin keskustan ainoaan puistoon suunniteltiin kauppakeskusta. Suureellista, typerää ja hyvin tyypillistä toimintaa pääministeri Recep Tayyip Erdog?anilta, jonka itsevaltaiset otteet ovat jo kauan hermostuttaneet Turkin vapaamielistä ja urbaania puolikasta. Samalla tavalla polkaistiin käyntiin Tahdon2013 -kampanja. Avioliitto-oikeustaisto sai täysin uuden ja virkeän otteen, kun kansalaisaloite julkistettiin maaliskuussa. Ensimmäisen vuorokauden aikana yli 50 000 ihmistä allekirjoitti aloitteen. Kysymys ei todellakaan ollut pienestä anonyymistä ryhmästä, niin kuin jotkut ovat nettiosallistumista parjanneet, vaan isosta joukosta ihmisiä, joka sitoutui vetoomukseen omilla pankkitunnuksillaan. Tähän mennessä nimiä on yli 150 000. Saattaa olla, että Suomen eduskunta hyväksyy homot vasta Teksasin punaniskojen jälkeen: USA:ssa samaa sukupuolta olevien avioliittolaki on mennyt läpi jo kymmenissä osavaltiossa. Teksasissakin asiasta puhutaan. Meillä puhutaan myös, mutta lainsäädäntöpöytään ei ole vielä päästy. Aika uskomatonta. Tahdon2013 on osoitus siitä, että ihmiset ovat kyllästyneet vanhanaikaiseen jumitukseen ja fundamentalistisiin ankeuttajiin. Istanbul on osoitus siitä, että alueen rikkain valtio ja ihmiset, joilla menee hyvin sekä taloudellisesti että henkisesti, voivat koota voimansa ja aloittaa some-rähinän sijaan katuvallankumouksen. Ja saada turpiinsa kunnolla. Nyt Gezin puisto on tyhjennetty: väkivaltaisesti, kyynelkaasua säästämättä, lapsista, mummoista, kenestäkään välittämättä. Mutta periksi ei voi antaa, oikeudenmukaisuutta on tahdottava ja vaadittava. Taistojen tielle, kesää kaikille, MARIA SEPPÄLÄ, PÄÄTOIMITTAJA AUTS, SE TAPAHTUI NIIN ÄKKIÄ 35 vuotta - ja homona! s.20 SAMI K. VITIKAISEN RAPORTTI KAIROSTA Yksin vapaudesta, Egypti! s. 25 MISSIMITTARI 2013 – SUOMI & NICARAGUA Hakekaa pappi ja huora, poikani on homo! s. 28 TOIMITTAJA USKALTAUTUI FEMENIN PÄÄMAJAAN Tissit paljaana tasa-arvon puolesta s. 31 RÄPPÄRI MERCEDES BENTSOLLA ON ASIAA! Ei-niin-norminuoret s. 36 DENNIS ”ÄTÄ” NYLUND PUSSASI POIKAA In other words s. 43 ? normihomolehti.fi & facebook.com/normihomolehti KARJALASTA GAGAHTAA! Kansan tahto! *Cheburashka on Venäjän tunnetuin piirroshahmo. Onko se jänis, koira, kissa vai kenguru? KANSITÄHTI Tilda Swinton, uuh! s. 9 NORMIPÄIVÄ How do you feel about Finland? s. 10 PÄÄTOIMITTAJA : AD : Maria Seppälä Kaj Berg TOIMITUSSIHTEERI : Anna Häkkinen TEKIJÄT : Anna Cadia, Veikko Halmetoja, Johnny Jannetto, Antti Järvi, Ilari Kaarela, Topi Kanniainen, Antti Kauppinen, Jari Koljonen, Eetu Laine, Erkka Mikkonen, Jani Mikkonen, Niina Mäkeläinen, Paula Ojanen, Mikko Rasila, Linda-Maria Roine, Janne Siironen, Kaisu Suopanki, Teemu Toivainen, Riku Toivola, Nick Tulinen, Timo Varamäki, Sami K. Vitikainen, Timo Wright MAINOSMYYNTI : Tuomas Korkiakangas, (09) 774 43112 tuomas.korkiakangas@voima.? JULKAISIJA : Voima Kustannus Oy, Tuomas Rantanen, tuomas.rantanen@voima.? TILAUKSET : normihomolehti@gmail.com Ilmestyy vuonna 2013 neljä kertaa, jaetaan telineissä Helsingissä, Tampereella ja Turussa, tilattavissa postitse hintaan 4 nroa/19 euroa. PAINOPAIKKA : Sanomapaino PAINOS : 25 000 YHTEYSTIEDOT : NHL, Voima Kustannus Oy, Hämeentie 48, 00500 Helsinki. Lehti ei vastaa tilaamattomasta aineistosta. www.normihomolehti.? ISSN 1799-1811 3 X NUORUUS Käsitetaiteilija JP Väisänen s. 15 HULLU HULLU MAAILMA I Heteromarssilta homotaksiin s. 30 TAHDON 2013 Heteromieskirjailijat tahdon asialla s. 32 TAHDON 2013 Avioliiton ihanuus ja kurjuus s. 33 KLUBIRAATI Euroviisut & euron tuopit s. 35 HENKILÖKOHTAISTA Miksi homo juo? s. 37 MEDIA Mökkikirjat ja poliisipornoa s. 39 TULOSSA Tom of Finland -elokuva x 2 s. NORMIHOMOLEHTI i 7
SUVILAHTI, HELSINKI FESTIVAL TIVAL FLOW 2013 7.–11.8. ALUNAGEORGE NAGEORGE CAT POW POWER MYKKII BLANCO KRAFTWERK 3D SHOW NICK CAVE & THE BAD SEEDS DISCLOSURE OSURE ALICIA KEYS SOLANGE GRIMES CREATIVE VIDEOTECHNOLOGY
Kansitähti TILDA SWINTON TEKEE MITÄ TAHTOO Tilda Swinton ei ole koskaan välittänyt normeista eikä yhteiskunnan määrittelemistä rooleista. Hän asuu Nairnissa kolmen miehen ja kahden lapsen kanssa silloin kun ehtii, eikä vanhene lainkaan. Hän pystyy näyttelemään yhtä hyvin miestä kuin naista, tämän todistaa Orlando-elokuva (1992). Wirginia Woolfin romaaniin perustuvassa elokuvassa päähenkilö elää 300 vuotta, mutta vanhenee vain 36 vuotta. Kesken elämän hänen sukupuolensa vaihtuu yllättäen. Jalosukuinen nuorukainen herää eräänä aamuna seitsemän päivän koomasta kuningattarena. S Niin pojat kuin tytötkin haluu olla niinku Tilda. NORMIHOMOLEHTI i 9
Normipäivä EI OO MITÄÄN YHTÄ TAPAA OLLA HOMO. TÄLLÄ PALSTALLA TUTKITAAN IHMISTEN ERILAISUUTTA. MI KKO R ASI LA NORMIMAAH ”SOMETIMES I WOULD WISH FOR MORE DIVERSITY AND SPONTANEITY HERE.” Lisää tällaisia muuttohaukkoja, kiitos. Cape Town Simon le Roux 1. WHAT DO YOU EAT? I eat just about everything. I’m fussy about the quality and origin of what I eat. I prefer organic and local food. I don’t buy meat very often. I like ?sh, tofu, and beans. I like traditional Cape Malaysian food, Indian curries, and traditional Finnish food. I grew up eating tropical fruits and simple fresh ingredients. 2. WHERE DOES THE MONEY GO? Money goes into shopping food and at hardware stores. I hate shopping clothes. I would rather buy paint and tools. I think it is because I prefer quality and durability. The rest of the money goes to keeping a roof over my head. 3. WHAT DO YOU DREAM ABOUT? I want to build a new house for our little fa10 j NORMIHOMOLEHTI mily, and take a long journey into the wilderness. 4. WHAT MAKES A GOOD RELATIONSHIP? I have been together with my partner for 17 years. We eventually registered our partnership for pragmatic reasons. It wasn’t possible in 1996 when I moved to Finland. It took a lot of writing to get the immigration officials to recognize a gay relationship then, but they did eventually. There was no law of it then – neither for, nor against - so it was on humanitarian grounds that they decided not to deny me my rights to stay in Finland. That was quite remarkable back then. We never wanted to own one another, just create a space for both within the landscape of our souls. Being loving, honest and open to each other is more important than having rules about sex. We take it one year at a time. Every year and each person is different. No one is going to break up our relationship – maybe only death. I would have liked to have children, since I could have been a good father, but I wasn’t going to push against the system for sel?sh reasons, and why bring children into a society that questions their parents’ rights? 5. WHAT KEEPS YOU GOING? The love of my life inspires me every day. He is full of surprises. He gets me to relax, and come out of my bubble. I love to get into nature, to ride my bicycle, to swim through the water, and to listen to music and to dance. I think it’s the sensory contact – the touches, the smells, the movement that I need. 6. WHAT IS YOUR MOST PAINFUL EXPERIENCE? I think it must have been being so far away from my parents and losing them. I didn’t make it to my mother’s death bed or funeral. She just disappeared. My father’s death was more tangible, since we were by his bed when he passed away. It is tough to emigrate, and not be around to support one’s parents in their own age. I have spent most of my life separated from my parents – at boarding school, at university, in Fin- land, so the feeling of isolation and loneliness is deeply ingrained. 7. HOW DO YOU FEEL ABOUT FINLAND FROM THE QUEER POINT OF VIEW, COMPARED TO YOUR HOME COUNTRY? Finland is a remarkable country with universal literacy, educational, social and health services for everyone. In South Africa things can go really wrong if you suffer a misfortune. Here, people are open and genuinely caring and respectful. I think human value is more widely respected here. Sometimes I would wish for more diversity and spontaneity here. I am concerned that this country is becoming more like South Africa – with a growth in sel?sh conservative values. I’m not very queer, so I can’t really compare from a queer point of view. The main thing is that I feel safe here. South Africa is more ?amboyant, but also more desperate and self destructive.
ANMUUTTAJAT South Afric a vs. Turke MI KKO R ASI LA SIMON LE ROUX , 46 y NADIR PHILIPPOS ALKAN , 28 -------------------------------W Ammatti X Tech. Support Specialist Architect, Sustainability Researcher, Scenographer -------------------------------W Asunto X Rental apartment Sunny apartment near the old town of Helsinki -------------------------------W Menopeli X Public Bicycle -------------------------------W Tuoksu X EAU de ICEBERG Scent free preferably -------------------------------W Lapsuuden toiveammatti X Cameraman Vet -------------------------------W Seksisymboli X Chris O'Donnell Too many to mention, no one in particular -------------------------------W Kaapissa X No Preferably not -------------------------------W Synnyinmaa X Turkey South Africa ”IN FINLAND I FEEL THERE IS STILL HOSTILITY TOWARDS THE LGBTQ-PEOPLE – IN POLITICS MOSTLY.” From Turkey with love. Turkey Nadir Philippos Alkan 1. WHAT DO YOU EAT? I usually consume ready-made meal since I have been working a lot, this is why after an exhausting day I do not have energy to cook. Of course, I prefer to cook homemade meal on weekends to eat healthily. I don’t follow any speci?c diet and I rather eat vegetarian but I am not against eating meat either. I see eating as a part of socializing. Getting together with other people, having a nice chat without rush and enjoying the meal. However, I am a fast eater although eating too quickly is a fast track to an early grave. 2. WHERE DOES YOUR MONEY GO? Most of my income goes to travelling, partying and gadgets after the tax and rent. 3. WHAT DO YOU DREAM ABOUT? I would like to grow as a person and a professional for the time being. Apart from that, I want to see at least 45 countries in the world before I die. However, at the moment I am desperately looking for an apartment somewhere downtown. Any tips?! LOL 4. WHAT MAKES A GOOD RELATIONSHIP? Loyalty is the key in a relationship for me. I would expect from my partner to respect our relationship by being a reliable person. I would prefer to have a long term relationship with only one person. If you ?nd the right person, you should make it possible to share lives together. There is no Mr. Perfect, so whoever you are going to be with will be the one you will get used to in the end. This is why you should make an effort make it work. I think in addition to spiritual connection, there needs to be a physical attraction between partners as well. I don’t believe that polyamoric and open relationships can stand long. A relationship consists of only two people, thus being called couple. Marriage is a big commitment from my side but, however, if I ?nd Mr. Right, then why not?! Regarding kids, in addition to sharing my love with them and conveying my heritage to the next generations, I like the idea of watching someone growing up before my eyes while I am getting old. 5. WHAT KEEPS YOU GOING? Currently my friends in Finland are my family. They are the shoulders for me to cry on and the wall to lean on in good times and bad times. They are my motivation to keep going. breast cancer and I was almost the only one who she could lean on at that time. Lots of responsibilities and encountering the facts of life were challenging experiences. Since she means the world to me, nothing would be worse than losing the world. 7. HOW DO YOU FEEL ABOUT FINLAND COMPARED TO YOUR HOME COUNTRY? Finland is quite an open-minded country. I feel Finnish people are tolerant and mind their own businesses, whereas in southern Europe people are more intrusive and conservative. In the south, people live for the whole society whereas Finnish people live individually. In Finland I feel there is still hostility towards the LGBTQ- people – in politics mostly. Unfortunately, in the South it is even worse. SJARI KOLJONEN 6. WHAT IS YOUR MOST PAINFUL EXPERIENCE? It was when I was 17 and my mother got NORMIHOMOLEHTI NORMIHOMOLEHTI i 11
o k e t i r u u t t l u K Kiitos kulttuuriteosta, Susanna Helke. Kodittomuuden tunneliin ei valo paista. 12 j NORMIHOMOLEHTI
KUVAT E LO KUSTA AM E R I C AN VAGAB O ND SHANGRILA-LAAN LAPSET Susanna Helken American Vagabond näyttää kodittomien homonuorten elämän. Ja teot. ”OIKEASTAAN TOIVON VAIN , että James saisi paremman elämän. Että ihmiset tämän nähtyään lahjoittaisivat rahaa Jamesille ja tukisivat häntä,” sanoo Susanna Helke American Vagabond -dokumentistaan. James on 17-vuotias homopoika, jonka elämä alkaa mennä kunnolla pieleen, kun hän päättää muuttaa poikaystävänsä Tylerin kanssa pikkukaupungista San Franciscoon, homojen Shangri-Lahan. Siellä gay-lifestyle on arkipäivää ja jokainen saa rauhassa olla oma itsensä. Mutta paratiisi on kadotettu vuosia sitten. Kimaltavan kaupungin totuus on tyly: James ja Tyler päätyvät asumaan puistoon ja nukkumaan pahvinpalojen alle, kun makuupussitkin varastetaan. HOMOJEN TURVAPAIKKANA tunnetusta Castron kaupunginosasta on tullut hyvinvointikeskus, jossa kodittomat pistävät ikävästi rikkaan silmään. Castron kaduilla piukoissa treenikuteissa, skinny latte kädessä kiiruhtavat keskiluokkaiset homomiehet eivät voisi kuvitella mitään ahdistavampaa kuin kodittomat gay-nuoret, jotka täyttävät alueen kulmat. ”KODITTOMAT KUULUVAT KADULLE NIIN KUIN HOTDOG-KIOSKIT TAI AUTOPESULAT.” James. Tarinasi sai itkemään. HELKEN MUKAAN homojen solidaarisuus on karissut aikoja sitten. Esimerkiksi legendaarisessa Orphan Andy’s -kulmakuppilassa ei hyväksytä kodittomia ja kerjääjät lentävät armotta takaisin asfaltille. ”Castro oli vielä 1970- ja 1980-luvuilla paikka, jonne gay-pakolaiset eri puolilta maata saattoivat tulla tyhjin taskuin. Silloin oli vielä olemassa yhteisö, joka otti avosylin omansa vastaan. Tällainen solidaarisuus on kadonnut. Vähemmistöille käy usein näin: kun päästään keskiluokan kulmapöytään, halutaan unohtaa marginaaliin kuulumisen häpeä”, Helke pohtii. suomalainen dokumenttiohjaaja, jonka tunnetuimpiin elokuviin kuuluu muun muassa Joutilaat (2001), jonka hän teki yhdessä silloisen työparinsa Virpi Suutarin kanssa. Joutilaat kertoo kolmesta kainuulaisesta nuoresta miehestä, joilta työttömyys on vienyt suurimmat yrittämisen elkeet ja jättänyt ajelehtimaan Ämmänsaaren taajamaan. American Vagabondin James ja Tyler ajelehtivat suuren maailman tyyliin: turvaverkkoa ei ole, ja perhe on lähes hylännyt heidät. Töihin ei kadulta pääse, eikä kilpailuyhteiskunnalta liikene heille dollarin dollaria. SUSANNA HELKE ON HELKELLE SUORAN poliittisen sanoman välittäminen on vierasta. ”Elokuva ei ole politiikkaa, mutta kyllähän tekijänä haluaa, että elokuvat vaikuttavat ihmisiin. Nyt toivon ennen kaikkea, että James saisi elokuvan kautta rahallista tukea arjesta selviämiseensä”, Helke toteaa. ”Ristiriitaista on, että James soitti äidilleen joka viikko. He vaihtoivat kuulumisia puhelimessa, ihan kuin olisi maailman luonnollisinta, että lapsi asuu kadulla ja äiti ei tee asialla yhtään mitään.” Jamesin ja äidin suhde muodostuukin yhdeksi elokuvan pääteemoista. Vanhempien kyvyttömyys kestää homoseksuaalisuutta tekee moraalin ja oikeudenmukaisuuden mahdottomaksi. Äiti on nyt vähän väsynyt. dokumenttinsa aiheesta luettuaan lehtien pikkujuttuja tutkimuksesta, jonka mukaan suurissa kaupungeissa 20–40 prosenttia kodittomista nuorista kuuluu johonkin seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön. Prosentuaalisesti järkyttävä luku kätkee taakseen toisaalta niitä, jotka lähtevät etsimään parempaa elämää ja niitä, joille vanhemmat näyttävät tylysti ovea. Kadulla he ovat entistä enemmän vaarassa. Moni myy itseään tai ajautuu huumeporukoihin: käyttäjäksi, välittäjäksi, kaikkea samaan aikaan. Alaikäisenä kodittomiksi joutuneilla ei ole mahdollisuutta käydä kouluaan loppuun, eikä kukaan palkkaa heitä. HELKE KIINNOSTUI vaikeaa ymmärtää amerikkalaisen kodittomuuden syvyyttä. ”Kodittomuus on Amerikassa kaupunkikuvan yksi elementti. Kodittomat kuuluvat kadulle niin kuin hotdog-kioskit tai autopesulat. He ovat osa yhteiskuntaa, eivätkä kuitenkaan ole. James ja Tyler ovat juuri tällaisia. Nuoria ja hyvässä kunnossa, mutta silti täysin turvattomia ja rahattomia. Niitä, joiden on mahdotonta päästä kulutuskulttuurin rattaisiin millään tavalla”, Helke kuvailee. POHJOISMAALAISENA ON omituisen Amerikan, jossa perhe on yksikkö, joka pysyy pystyssä vain jumalan sanan avulla ja jossa tilanteet voivat kärjistyä äärimmilleen, kun vastassa on sellainen vihollinen kuin homoseksuaalisuus. AMERICAN VAGABOND NÄYTTÄÄ DOKUMENTINTEOSSA yksityisyys ja ammatillisuus kietoutuvat yhteen. Kun on tarkastellut jonkun elämää läheltä, on samalla myös vastuussa päähenkilöistään, vaikkei parhaaksi ystäväksi heittäytyisikään. Kerran Helke tarjosi pojille yösijan. ”James ja Taylor valvoivat koko yön. Eivät edes seksiä harrastaneet, kun pääsivät pelaamaan tietokonepelejä! Aamuyöllä heräsin siihen, että joku hiippailee keittiössä. ’Eikö näillä lesboilla ole laseja? Pelkkiä mukeja!’, kuulin Jamesin tuhisevan”. Samalla vierailulla James oli valmis sisustamaan naisten asunnon uudestaan, koska Helkellä ja hänen naisystävällään ei Jamesin mielestä ollut tyylitajua. ”Kyllä homo on homo, vaikka puiston pensaan alla asuisi”, Helke nauraa. S MARIA SEPPÄLÄ James ja Tyler puiston pensaan alla. American Vagabond ensi-illassa Helsinki Pride -viikolla. NORMIHOMOLEHTI i 13
Pohjoismainen kirjatapaus 2012 Jonas Gardell ÄLÄ KOSKAAN PYYHI KYYNELEITÄ PALJAIN KÄSIN Rakkaus aloittaa 1980-luvun AIDS- I T S Ä E P L Y A T T O U LA V L A I 30 S A N O KA.FI/TILAA V R A A S A T WWW.VIHREALAN epidemiasta kertovan, kiihkeän romaanitrilogian. Vihreä Lanka on ekologisille arvoille perustuva poliittinen aikakauslehti, jonka ensimmäinen päätoimittaja oli Pekka Haavisto. Tilaa Vihreä Lanka nyt, niin ehdit saada 6.9. ilmestyvän huikean 30-vuotisjuhlanumeron. Tutustumistarjous 19 € / 10 numeroa.
s u u r o u n x 3 ”MONEY TALKS JA SE ON NIIN LAST SEASON!” n e e u l o u p i t s i n u m m o K a j a t h o j n puhee n e n ä s i ä V JP . a j i l i e t i a t e t on käsi . o m o h a J ”ME ELETÄÄN MAAILMASSA, JOSSA KAIKKI ON KAUPAN.” politiikkaa kuin valittaa”, sanoo Juha-Pekka Väisänen, käsitetaiteilija ja tuore Suomen kommunistisen puolueen puheenjohtaja. Politiikassa häntä inspiroi erityisesti ihmisten suora ja impulsiivinen toiminta, kuten viime viikkojen hallituksen vastainen liikehdintä Turkissa ja kapitalismin vastainen Occupy-liike. ”Me eletään nyt maailmassa, jossa kaikki on kaupan ja päätöksiä ei tehdä ihmisten hyvinvoinnin vaan talouden perspektiivistä. Money talks ja se on niin last season!” Väisänen väittää markkinatalouden johtaneen suoraan työpaikkojen keskittymiseen suuriin kaupunkeihin. ”Ihmisten on ollut pakko muuttaa huonoihin olosuhteisiin työn ja toimeentulon perässä”, hän sanoo. Yhä harvempi voi hänen mukaansa enää valita omaa elämäntilannettaan tukevaa elinympäristöä. ”Suurissa keskuksissa on sitten voinut humaltua toisten juuriltaan repäistyjen kanssa ja kuvitella, että queerkulttuuria on se, että meillä on oma baari”, Väisänen toteaa. Hänen mukaansa vähemmistökulttuurit mielletään yleisesti Suomessa hyvin suppeasti. ”Kulttuuria ei voi ostaa”, hän tiivistää ja jatkaa: ”Vähemmistöjen oikeus omaan kulttuuriin tarkoittaa paljon enemmän kuin kerran vuo”ON PAREMPI TEHDÄ ”EN OLE KOSKAAN OIKEIN INNOSTUNUT NIUKKUUDESTA.” dessa kaupungin halki marssimisen.” Helsingin kaupungin kulttuuri- ja kirjastolautakunnan jäsenenä hän on ihmetellyt, kuinka vähän erilaiset vähemmistöt hakevat avustuksia omaa kulttuuriaan edistävien tapahtumien, julkaisujen ja toimintojen rahoittamiseen- ”TOO MUCH OF A GOOD THING CAN BE WONDERFUL.” avioliittolaki ei mahtunut Kataisen kuuden puolueen hallituksen ohjelmaan, on ollut Väisäselle täydellinen pettymys. Hän pitää käsittämättömänä, miten vihreät, vasemmistoliitto ja Alexander Stubb ovat pitäneet asiaa julkisuudessa tärkeänä, mutta eivät ole vieneet asiaa käytännön tasolla eteenpäin. ”Ääniä kerätessä on kyllä oltu tosissaan”, Väisänen huomauttaa. Kansalaisliikehdintä tasa-arvoisen avioliittolain ympärillä herättää kuitenSE, ETTÄ TASA-ARVOINEN kin toivoa. ”Suomalaiset heterot ovat joukoin osoittaneet tukensa sukupuolija seksuaalivähemmistöille suutelemalla mitä ihmeellisimmissä tilanteissa”, Väisänen iloitsee. Tahdon2013-kansalaisaloitekampanjaan Väisänen viittaa pilkettä silmäkulmassa vain sanoen: ”Kannattaa varoa, mitä toivoo, koska Kokoomuksesta huolimatta se saattaa toteutua.” ”Minut adoptoitiin kuudenneksi lapseksi junamiehen ja kotiäidin perheeseen”, Väisänen kuvaa lapsuuttaan. ”Kasvattivanhempani olivat oikeita toisen polven kulttuurikörttejä, halasivat harvoin ja rakastivat sivulauseissa.” Kasvatukseen kuului, että toisista täytyy pitää huolta, mutta pitää myös osata ja pystyä itse. ”Kotona opetettiin, että itsestä ei tarvinnut tehdä numeroa ja oli hyve tyytyä vähään”, Väisänen muistelee. Tästä opista hän sanoo eniten poikenneensa ja onkin usein löytänyt itsensä asioiden keskipisteistä, päänumeroista ja eturivistä. ”En ole koskaan oikein innostunut niukkuudesta”, hän kertoo Mae Westiä siteeraten: ”Too much of a good thing can be wonderful.” S ILARI KAARELA Juha-Pekka Väisänen on Suomen kommunistisen puolueen puheenjohtaja, käsitetaiteilija ja Helsingin kaupungin kulttuuri- ja kirjastolautakunnan jäsen. POP-IDOLIEN TYYLIT Kävin lukiota Helsingin keskustassa Ressussa 1980-luvun alussa. Puuteroin kasvoni valkoiseksi Boy Georgen tapaan. Pukeuduin mustiin jätesäkkeihin, käytin reilusti kajalia ja fanitin Dingoa, Falcoa ja David Bowieta. Muihin suuriin suosikkeihini noilta ajoilta kuuluivat Boney M, Kajagoogoo ja Adam Ant sekä mystisen seksuaalinen Amanda Lear. Lukion rehtori piti minusta kirjaa, ei poissaoloistani vaan hiusteni väreistä, jotka vaihtuivat Nina Hagenin esimerkistä. Sittemmin aloin opiskella värejä Kuvataideakatemiassa ja minusta taisi tulla kalju.” ” SIRKUS Olen aina pitänyt siitä, kun ympärillä tapahtuu, ja hakeutunut mukaan aika monenlaiseen hässäkkään. Aina, kun sirkus saapui kaupunkiin, olin heti pyörimässä jaloissa, viemässä elefanteille olkia ja hevosille kauroja. Yleensä yritin livahtaa sirkusteltan ali itse näytökseenkin. Haaveilin urasta eläintenkesyttäjänä.” ” MEKSIKON MURALISTIT David Alfaro Siqueiros, José Clemente Orozco ja Diego Rivera maalasivat seinämaalauksiaan Meksikon kansalle sen omasta todellisuudesta. 90-luvun alussa pääsin opiskelemaan Meksikoon La Esmeraldan taidekouluun, jossa Rivera ja vaimonsa Frida Kahlo olivat aikoinaan opettaneet. Meksikon opintojen jälkeen kirjoitin oman manifestini taiteesta, jonka mukaan edelleen toimin. En myy maalauksiani vaan lahjoitan ne satunnaisille ihmisille, kuvaan teosten antotapahtuman ja esitän nämä valokuvat taiteen kaupallisissa instituutioissa, museoissa ja galleriossa.” ” NORMIHOMOLEHTI i 15
Politiikka a k u k Arvaa Ä L L I – ja M ? a l l a i as ANNA HÄKKINEN HAASTATTELI JA NICK TULINEN KUVASI KIKEN HISSISSÄ. ”JOS TÄTÄ TRANSLAKIA ei uudisteta, siitä tulee yhteiskunnalle tulevaisuudessa todella kallista”, Ritva ”Kike” Elomaa, perussuomalainen kansanedustaja, Ms. Olympia -81, sanoo painokkaasti. Hän viittaa esimerkiksi mielenterveyden ongelmiin ja perheiden hajoamiseen, joita nykyinen laki vaatimuksineen voi ihmiselle aiheuttaa. Vielä vuosi sitten Kike ei joutunut uhraamaan näille ongelmille juurikaan aikaa – kuten on laita edelleen monen muun lainsäätäjän kohdalla. Marraskuussa 2012 Elomaa osallistui Setan, Trasekin ja eduskunnan ihmisoikeusryhmän Missä translain uudistus viipyy? -seminaarin translakipaneeliin. 16 j NORMIHOMOLEHTI Kike Elomaan lisäksi eduskunnan Kansalaisinfossa pidetyssä paneeliin osallistuivat kansanedustajat Silvia Modig (vas), Susanna Huovinen (sdp), Oras Tynkkynen (vihr), puoluevaltuuskunnan jäsen Armi Murto (rkp), eduskuntaryhmän lakimies Seija Turtiainen (kesk), opiskelijajärjestö Tuhatkunnan puheenjohtaja Akseli Hakala (kok) ja puoluesihteeri Asmo Maanselkä (krist). Kristillisdemokraattien Maanselkä esitti eriävän mielipiteen lain uudistamistarpeesta, ja hänen puolueensa onkin ainoa jarru translain tiellä. Paneelin enemmistö oli valmis laajaan kokonaisuudistukseen. ”SIELLÄ PANEELISSA TULI ihan kauheita asioita ilmi, joista mulla ei ollut mitään tietoa ennestään. Mää olin ihan että miten tää voi olla mahdollista? Ihan järkyttäviä juttuja. Esimerkiksi vaatimus avioliiton purkamiseen! Suhde lapsiinhan vaikeutuu kaikin puolin. Pakkosterilointi – järkyttävää! Eihän me eletä herraisä keskiajalla. Nyt tulee esille niitä asioita, miten koulukodeissa on kohdeltu ihmisiä. Tämä kuuluu mun mielestä siihen samaan sarjaan”, Elomaa kertoo. Hän halusi itse mukaan paneeliin.
Oho, ei kai herrahissi jumita. NORMIHOMOLEHTI i 17
”VAIKKA NÄYTTÄÄ SILTÄ, ETTÄ VASTUSTAMME KAIKKEA, KYLLÄ ME JOTAIN HYVÄKSYMMEKIN.” ”Ilmoittauduin vapaaehtoiseksi. On meillä puolueessa semmosia ihmisiä, jotka myös menisivät, vaikka ei me olla puhuttu tästä aiheesta sisäisesti. Enemmän me ollaan puhuttu homoliitoista, lähinnä naisedustajien kanssa.” Nykyinen translaki pitää sisällään kohtia, jotka polkevat rajusti ihmisoikeuksia. Lisääntymiskyvyttömyysvaatimus eli pakkosterilointi ja naimattomuusvaatimus ovat niistä räikeimpiä. Sukupuolen määrittämisessä lääkärin kanta voittaa ihmisen oman kokemuksen. ELOMAAN (MONIEN MIELESTÄ ehkä yllättäväkin) osallistuminen paneeliin on johtanut siihen, että hän toivoisi asioiden etenevän vauhdikkaammin. ”Tää on niin pienen piirin juttu, toisin kuin avioliittolaki, ettei se ole noussut agendalle. Tutkimusrahojakin on varmasti tosi vaikeaa saada.” Elomaa kopistelee korkokengissään eduskunnan kiiltävällä marmorilattialla ja esittelee työpaikkansa toimintoja. Valtiosalin ovenpielessä istuu tuttu hahmo. ”Tuossa ministeri Arhinmäki keskittyy”, hän sanoo, ja Paavo Arhinmäki vilkuttaa väsähtäneesti syvältä nojatuolinsa uumenista. Hikipannassa ja trikoissa pullisteleva Ms. Olympia on hyvin kaukana tästä nyky-Kikestä, joka tottuneesti harppoo vallan portaikolla. Kansanedustaja Elomaa on kotonaan parlamentissa. Hänellä on siellä myös paljon tuttavia, sillä jotkut asiat yhdistävät yli puoluerajojen. Vasemmistoliiton Silvia Modig ja Elomaa ovat löytäneet transasiasta yhteisen asian ajettavakseen. Omassa puolueessaan Elomaa ei ole vielä asiaa esitellyt, mutta aikoo sen tehdä. Hän tietää, että tietämättömyyttä on joka puolueessa. ”Mitä tämä laki tarkoittaa ihmiselle, jota se koskettaa? Se on tärkeä lähestymistapa. Kun info menee perille, käsitykset ja ennakkoluulot karisevat. Tämä laki on niin tutkimaton tie. Tähän liittyy paljon epätietoisuutta, sitähän mulla itsellänikin oli. Me kansanedustajat emme tunne tätä lakia, emme ennen kuin epäkohdat tuodaan esille.” MITEN PERUSSUOMALAISTEN puolueryhmässä suhtaudutaan Elomaan ajatuksiin? ”Vaikka näyttää siltä, että vastustamme kaikkea, kyllä me jotain hyväksymmekin. Puolueen sisällä on myös näkemyseroja. Tästä translaista pitäisi infota oikein. Haluan, että meidän ryhmälle tullaan esittelemään tätä asiaa. Ja olihan meidän puolueessa ehdolla yksi transihminen.” Sukupuolensa korjannut, avioliittonsa laillisuudesta taisteleva Heli Hämäläinen oli ehdolla viime eduskuntavaaleissa Perussuomalaisten listoilla, mutta ei päässyt läpi. Hän puolustaa aktiivisesti transihmisten oikeuksia Strasbourgin ihmisoikeustuomioistuinta myöten. Kike painottaa kaikessa elämässä inhimillisyyttä ja tukemista. ”Välittäminen luo onnellisuutta. Meidän kaikkien tulisi muistaa se. Nyt varsinkin kun tässä maassa tarvitaan tätä ajatusta. Ja sen todeksi tekemistä”, hän sanoo. Kun kohtasimme Eduskuntatalon aulassa hetkeä aiemmin, Kike syöksyi heti halaamaan ventovieraita ihmisiä, toimittajaa ja valokuvaajaa. Hän juttelee avoimesti omasta elämästään ja tunteistaan, asian vieressä ollaan tuon tuosta. Haluan olla Kiken leirissä ja Kiken kaveri, heti, jooko. Mutta ruusuissa on piikkejä. Kike. kannattava Elomaa sanoo ei Tahdon2013-kampanjan ajamalle asialle. Poliitikkokin on näköjään vain ihminen ja oman sydämen seuraaminen ei ole itsestäänselvyys. ”Tulen äänestämään kirkkovihkimistä vastaan, koska olen luvannut näin ennen vaaleja. Mun henkilökohtainen näkemys on sellainen, että Suomessakin se tulee olemaan niin, että avioliitot sallitaan. Aika ei ole vielä. Kaikki muu, missä voin olla inhimillisyyden ja ihmisen tasa-arvon kannalla, todella olen. Monet mun homokaverit ymmärtävät tämän. Mullahan on paljon homokavereita, Lomanin Teuvonkin kanssa ollaan tehty yhteistyötä yli 20 vuotta, meillä oli yhteinen taiteilijajuhlakin laivalla. Mulla on sellaisia kavereita, homoja, jotka eivät pidä oikeutta niin tärkeänä. Tässähän hiertää adoptio-oikeus.” Elomaan mielessä kirkkovihkiminen on eri asia, kuin translaki. ”Translaissa en voi tajuta sitä perhejuttua, että ne ihmiset, joilla on jo perhe, joutuvat sukupuolenvaihdoksen yhteydessä eroamaan ja menettävät virallisesti lastensa huoltajuuden. Se on ihan eri juttu kuin tää homojen avioliitto-oikeus.” TRANSLAIN UUDISTUSTA ”MÄÄ OLEN NÄHNYT KOKO SUOMEN, OSUUSKAUPAT, PUBIT JA RAVINTOLAT.” Suomea laulajana kiertäneellä artistilla on realistinen kuva siitä, kuinka maa makaa. ”Keikat ei kestä puolueellisuutta. Mää olen nähnyt koko Suomen, osuuskaupat, pubit ja ravintolat. Olen nähnyt tämän maan elämää yli 30 vuotta. Jos jostain näkee, miten suomalaiset voi, niin siinä ammatissa. Sitten, kun mulla oli tarpeeksi elämänkokemusta, en voinut enää ollut hiljaa. Perussuomalaiset olivat mulle luonteva jatkumo SMP:läisestä taustasta. Me ajetaan pienen ihmisen asiaa.” Kikellä on paljon faneja ja hän oli puolueensa ääniharava, mutta epäiljöitäkin riittää. Vuoden takaisessa Tuomas Enbuske Talk Showssa Mark Levengood haukkui perussuomalaiset rumiksi ja sisäsiittoisiksi nostaen hurjimmaksi esimerkiksi Kike Elomaan. Mark Levengood -pätkä on otsikoitu Youtubessa ”Homo tuomitsee perussuomalaiset”. kuitenkin hurmasi. Ranneliikkeen paneelia seurannut toimittaja kiteytti Elomaan esiintymisen näin: ”Perussuomalaisten rento ja lennokas Kike Elomaa veti pisteet omalle puolueelleen. ---- Kun Kikeä eräässä tv:n viihdeohjelmassa vuosia sitten sanottiin homoikoniksi, Kike yhteistyöhaluisesti ilmoitti silloin: ’Minulle sopii’. Nyt, kun Kike poistui paneelista valiokuntaan, hän sai applodit. Hänessä taitaa olla jotain homoikonimaista.” Se, että entinen bodari, yrittäjä, röntgenhoitaja ja kantrihenkisten lavatanssirenkutusten laulaja on nykyisin homoikonin maineessa, ei ihmetytä Kikeä itseään. ”Äiti ja isä eivät koskaan tuominneet ihmisiä. Meillä perheessä kaikki ovat aina olleet tasa-arvoisia. Mä en esimerkiksi ymmärrä ollenkaan homofobiaa, enkä ymmärrä, miksi homot herättää niin paljon intohimoja. Joidenkin homojen taholta myös perussuomalaiset nähdään kummajaisina, meidätkin leimataan. Eihän tää ole oikein kumminkaan päin.” S TRANSPANEELISSA KIKE Uusi peruspalveluministeri Susanna Huovinen otti heti kautensa alussa vastaan Setan, Trasekin ja Amnestyn delegaation. Hän on luvannut asettaa työryhmän pikimmiten. Laajan toimeksiannon tarkoituksena on tarkastella koko translakia ja -asetusta, ei vain yksittäisiä sukupuolen vahvistamisen ehtoja, kuten lisääntymiskyvyttömyysvaatimusta. Järjestöjen mielestä ihminen saa itse valita sukupuolensa. Jo nykyisen hallituksen tulisi esittää muutoksia translakiin. KIKEN NOPEA ASKEL on kiitänyt Eduskuntatalon ala- ”LOMANIN TEUVONKIN KANSSA OLLAAN TEHTY YHTEISTYÖTÄ YLI 20 VUOTTA.” 18 j NORMIHOMOLEHTI kertaan, Paavo Väyrysen entisen työhuoneen ovelle. Muutaman neliön koppi on nykyisin Elomaan valtakunta, jonka ovea koristaa veljenpojan Karjurock-juliste. ”Ootko käynyt? Mää oon siellä aina kahvia keittämässä ja puuhailemassa, meillä on käynyt siellä kaikki Popedasta lähtien”, hän sanoo ylpeyttä äänessä. Karjurock on festivaali, jota järjestetään joka kesä Kiken lapsuudenkodissa Lokalahdella, hulppealla maatilalla. Kiken lapsuudessa kotona oli usein poliitikkovieraita, isän, SMP:n kansanedustajana työskennelleen maanviljelijä, majuri Arvo Sainion kavereita. Veikko Vennamon kaltaiset hahmot kuuluvat Kiken nuoruuteen. ”Meillä oli polittikka aina läsnä kotona.” ”JOIDENKIN HOMOJEN TAHOLTA MYÖS PERUSSUOMALAISET NÄHDÄÄN KUMMAJAISINA.”
Politiikka Avoin kirje ”Suomen tulee täyttää kansainvälisesti antamansa lupaukset ja ennen kaikkea tuntea ja tunnustaa vastuunsa sukupuoliidentiteetiltään moninaisten ihmisten ihmisoikeuksien toteutumisesta. Henkilön sukupuolen tulee kuulua henkilön itsemääräämisoikeuden piiriin, eikä henkilön sukupuolen tunnustamista saa ehdollistaa lisääntymiskyvyttömyysvaatimukselle eikä millekään lääketieteelliselle hoidolle tai toimenpiteelle mukaan lukien kirurgia, lääkintä ja terapia. Henkilön sukupuoli-identiteettiä ei myöskään saa ehdollistaa mielenterveys- tai muulle lääketieteelliselle diagnoosille. Hallituksen tulee huolehtia siitä, että asianomainen ministeriö asettaa viivytyksettä työryhmän valmistelemaan tarvittavia lakimuutoksia. Työryhmän kokoonpanossa tulee varmistaa lainsäädännön kohteena olevien henkilöiden hyvä edustus samoin kuin ihmisoikeusasioiden osaaminen.” Ote SAMOKin Avoimesta kirjeestä Suomen hallitukselle (http://samok.?/2012/10/26/ avoin-kirje-suomen-hallitukselle/) Tää mimmi ei todellakaan jumita. NORMIHOMOLEHTI i 19
35 VUOTTA – JA HOMONA! Listan on koonnut Janne Siironen, Kalajoella 1977 syntynyt dj ja populaarikulttuurinörtti, joka oppi kaiken tarvitsemansa elämästä ja rakkaudesta Sabrinan lyriikoista ja televisiosarjasta Tyttökullat. isen Big Brother 20 10 Suomala 07 voittanut 20 na on -kisan vu alkaa seurustella Sauli Koskinen a Adam Lamberamerikkalaislaulaj tulee lehdistön ta tin kanssa. Paris essa kuin Yhom lemmikki niin Su . in ak ss oi all sv dy Oscar-palkittu 20 13 Kahdesti ja Jodie Foster näyttelijä ja ohjaa an vastaanotsta puhuu lesboude Golden Globe oa taessaan palkint . Puhetta kiitelsa 2013 -tilaisuudes iassa. ed m sti ise lään yle taa n t.A.T.u kohaut 20 01 Venäläine e Said -hittisinkkunAll the Things Sh bändin vielä teinia sa videolla, joss na ja Julia suuteikäiset jäsenet Le upukuihin pukeuul levat toisiaan ko ittäminen kiellees on de Vi a. in :lla tune ssa Venäjän MTV tään muun mua ja BBC:lla. elompelan episodi 20 01 Jarmo La mäisiä kunnollisia sim kuva Joki on en mosuhdetta suoho yrityksiä kuvata taelokuvassa. Joki vir malaisessa valta okuvan, käsikirjoiel n aa rh pa aa itt vo en, äänisuunnitte ks au ikk le , tuksen t no in ssi-palk lun ja ohjaajan Ju inipojan rak19 96 Kahden te Beautiful va kaudesta kerto va saa BriteisThing -tv-eloku anoton, etsta va n vä sä niin hy yös teatteri- ja tä se otetaan m . videolevitykseen een -kilpailun voittan 20 02 Pop Idol äistä m sim en e lm ko Will Youngin brittiykköseksi. singleä nousevat llut kaapista heti Will Young on tu liskuussa 2002. aa uransa alussa, m ensimmäinen 20 04 L-koodi on keskittyy kuka jo televisiosarja, äen sosiaalista el vaamaan lesboj antokautensa ot tu en mää. Kuud iovaltavasti huom aikana sarja saa oksi. Näyttelijöita aihepiirinsä vu Pam Grierin ja . nä nähdään mm in kaltaisia tunCybill Shepherd nettuja tähtiä. en Dana Inter19 98 Israelilain mäinen Euroim es on l nationa va transnainen. viisuissa kilpaile kappaleella t Hän voittaa viisu n Dana on aa ss aa tim Ko Diva. vuodesta 1993. ollut suosittu jo my-pal19 98 Useita Em a Will ss ee an itt vo ja kinto iasarjassa & Grace -komed osta kaksi m ah neljästä pääh a tehdään on homoja. Sarja tokautta. an ot tu n sa kahdek yni Yazka juon19 95 Androgy ow ohjelmaa sh taa uutta talk- tajan seksuon Ju a. ni so Amat taa ihmisiä niin aalisuus kiinnos hvihuoneissa. ka mediassa kuin eorologi 19 96 YLEn met apista ka e le tu hr Fö Juha Minä ja Jari Sarasvuon assa. m el hj Sarasvuo -o n Dayn ellingin ja Darre 19 92 Aaron Sp Placessa on yhtenä vase luomassa Melro oseksuaali Matt Fielm ho a on hm ssa viekioha käsitellään sarja ding. Homoutta elevästi. 1994 esitetyssä ltt lä ajan tyyliin vä suutelee toisen miehen ng di el Fi a ss jakso aa ei esitetä. kanssa. Suudelm k Moun20 05 Brokebac lee tu sta va ku lo tain -e ätyshitvuoden suurin yll n suhoy wb co en hd Ka ti. skettava teesta kertova ko mäinen sim en elokuva on estys, iso valtavirtamen kastara a isi ija sis en jossa t miehet. vaisia näyttelevä äidille (Queer 19 99 Älä kerro mäisiä tv-saras Folk) on ensim ähenkilöt i pä joja, jossa kaikk rja kertoo suoovat homoja. Sa tä homojen ät raan ja vesittäm ineen, irtohl elämäntavasta ju eineen. Neum suhteineen ja hu a seuraavana rja lonen esittää sa omessa. Su s yö m na vuon a Salatut elä20 00 Suosituss ään suomalaihd nä mät -sarjassa simmäinen hom sen television en elma tuo tuoosuudelma. Suud män palautetem tantoyhtiölle en pahtuma sarjan ta än ikä m in ta ku ssa historiassa. viisitoistavuotise Boysin 19 94 Pet Shop huu enpu t an nn Neil Te a avoimessimmäistä kerta Attitudeti homoudestaan ssa. lu lehden haastatte solisti Freddie 19 91 Queenin tiedotteen, ä tä et läh Mercury sairastavansa jossa hän kertoo na päivänä Merva AIDSia. Seuraa curyn homous on cury kuolee. Mer lkinen salaisuus. ju ollut jo pitkään Dynastia llitus poistaa 19 81 Tv-sarjaan simmäi19 81 Sosiaaliha sesta homoen a uk od yritettiin lu SETA:n vaatim ettava hovirallisesta nen vakavastiot Carringseksuaalisuuden . Suomi tee ak ta Bl es o. ks m itu mohah tautiluok en hopohjoismaista tonin pojan Stev kuitenkee muutoksen n tii moutta käsitel lmana. viimeisenä. ge kin edelleen on ien 1984Dynastia on vuos jelma 1985 katsotuin oh. isuaalisuus dekrim koko maailmassa 19 71 Homosek essa. Eduskunta om Su nalisoidaan rilaiin evankelis-lute päättää kuitenk eimman oikeuden rk sen kirkon ja Ko tuksesta lisätä lakiin edustajien painos L 20:9:2), jotta kehotuskiellon (R us ja sairaalloisuus” vu ”ilmiön poikkea . olisi kaikille selvä 20 j NORMIHOMOLEHTI aikojen pit20 07 Kaikkien puasarjoiip sa in pi m isi käikä s the World hin lukeutuva A ) näytti en10 Turns (1956-20 svaltalaisesimmäisenä yhdy itettävänä es na päiväsaikaan hden mieka televisiosarjana . hen suudelman onaa le20 10 Yli 70 miljo opin op in lat vyä myynyt y Martin supertähti Rick an kirlla ivu tis ko e julkaise u avoijeen, jossa puhu an. sta mesti homoude en versio suosi20 05 Kotimain -ohjelmasta alä äll m sil tusta Sillä . Ohjelmassa kaa Neloskavalla remontoi heteneljä julkihomoa ja ulkonäköä. ää romiesten eläm eneresin rooli19 97 Ellen DeG Ellen tulee ulos sa jas shahmo tv-sar e on kertonut le kaapista. Ellen itsOprah Winfrey e boudestaan Th kuukautta aikairi Show’ssa vain pa seinen jakso on ky a ikk Va . in m sem se jalle, vapauttaa kuolinisku tv-sar levision vihdoin te n amerikkalaise moutta avoimemkäsittelemään ho emmin. lis min ja monipuo 19 92 Julkilesbo ee K.D. Lang nous p To ain alt Yhdysv s40 -listalle Con gin -s g vin ra C nt ta . lellään , KrisEuroviisukappale 20 13 Suomen arry Me, pitää sisällään ta Siegfridsin M entin tasa-arvoisen pam symbolisen state ta. Lavalla Krista suutees ol pu n lai kanssa. risuhde taustalaulajansa lee naispuolisen hitti, mutta muut maat sa Biisi on Suomes esimerkiksi Ruotsi jättää ja ne pe läm eivät vaille pisteitä. Suomen täysin nen elokuva 19 94 Australialai kuningatar Priscilla – aavikon hittejä. Kolys on vuoden yllät in seikkaimen drag-queen yös “Holm lusta julkaistaan Wong Foo, lywood versio” To hing! Julie yt Thanks for Ever n Wesley ää in ht tä , ar m New k Swayze. Snipes ja Patric hn 19 88 Elton Jo ssa lu kertoo haastatte olevansa homo. ensimmäinen 19 84 Suomen ambrini avaG la to in homorav tinkadulle. Rataan Iso Roober huomaamatvintolaan pääsee kautta. tomasti sisäpihan mäiSoup) on ensim 19 77 Kupla (Theesitettyjä sarjoja, jonka siä Suomessakin homomies. Vaikka on vakiohahmona yttelemä Jodi Dalnä Billy Crystalin ea koominen hahmo, ikk ka n ne en on päilas seen sarjan seko erottuu hän eduk riasta. lle sestä henkilöga npää jul19 95 Jari Silla uminsa, lb tia yt kaisee deby en kaikom Su e le tu sta jo dyin levy. yy m en oj kien aik llanpää Si an sta Homoude 11 vuotta sti se lki ju u hu pu myöhemmin. d-legenda 19 85 Hollywoo olee AIDSin ku n so Rock Hud mplikaatioihin. aiheuttamiin ko en julkkis, äin Hän on ensimm I-virukseen. H joka menehtyy antaa Elia Tähden kuolem sysäyksen e ill or yl Ta th zabe ensimmäisisperustaa yhden eväisyysjärek nt tä AIDS-hyvä ä. ist jestö Bronski 19 84 Brittiläineni jäsenet ikk ka Beat, jonka mosekovat avoimesti hosinkkulisee us no ja, suaale kappaleeltan kolmoseksi y. Bo laan Smalltown luojan, Pahin -tv-sarjan 19 75 Perhe on lyhytikäisessä komediaNorman Learin more on mukana tv-hislti sarjassa Hot’l Ba en homopari. Sarja ?opäin m sim en torian levisiokoista tulee yksi te paa, mutta Lear uudistajia. a median suurimpi