Myyr York Times 7/2018 - Lehtiluukku.fi

NRO 7 2 3 . J O U L U K U U T A 2 1 8 Jou jou joululomalle. T T LUOTTOJÄTKÄ Tuomo Ruutu kasvoi Louhelassa, menestyi NHL:ssä ja toi Suomelle kultaa. Nyt hän valmentaa seuraavan sukupolven kiekkosankareita.
2 MITÄ TÄÄLLÄ RAKENNETAAN? KUN Myyrmäessä ihmiset kohtaavat, puhe siirtyy lähes aina alueen tulevaan rakentamiseen. Tämä on luonnollista, sillä rakentaminen on jo käynnissä ja se näkyy ja kuuluu. Keskeiselle paikalle Myyrmäessä rakentuva Vanhusten asumiskeskus on loppusuoralla ja se hallitsee tällä hetkellä torimaisemaa. Autoilijat ovat jo pitkään puikkineet parkkipaikoille vaihtelevia reittejä ja myös jalankulkijat ovat törmänneet aitasokkeloihin. Myyrmäenraitilla näkyy kaivureita ja joka puolella on odottava, suuren rakennusprojektien tunnelma. Varsinaisen uudisrakentamisen lisäksi monet taloyhtiöt tekevät lähitulevaisuudessa peruskorjauksia ja osa on jo kohottamassa kasvojaan mittavilla pihatöillä. Rakentamisessa onkin meneillään kaksi aaltoa. ENSIMMÄISESSÄ AALLOSSA, jos näin asiaa kuvaa, on Myyrmäen ja Martinlaakson vanhojen rakennusten peruskorjaus. Niiden elinkaari on siinä vaiheessa, että ainakin julkisivuja putkiremontit tulevat eteen vääjäämättä. Tämä korjausremontointi on osin patoutunutta ja merkkejä siitä, että lähivuosina tullaan näkemään suuriakin saneeraustöitä tiuhaan tahtiin, on olemassa. TOINEN AALTO on juuri käynnistynyt kaupunkirakenteen tiivistämisen vaihe. Se liittyy koko kaupungin strategiaan, mutta erityisesti se tulee näkymään ja vaikuttamaan Myyrmäen suuralueella, jossa lisärakentamista tehdään jo ennestään varsin tiiviisti rakennetuilla alueilla. PL 21 • 01601 VANTAA www.myyryork.news facebook.com/ myyryorktimes toimitus@myyryork.news PÄÄTOIMITTAJA Ari Martinaho 020 7300 906 ari@myrtsi.fi TOIMITTAJAT Elina Iijalainen Terttu Nurro Ille Martela (urheilu) ULKOASU Topias Dean ILMOITUSMYYNTI ilmoitusmyynti@myrtsi.fi JULKAISIJA Kustannus Oy Myyr York Times (per.) JAKELU Helsingin Jakelu-Expert Oy PAINOPAIKKA Punamusta Oy, Joensuu ISSN 2489-8465 KIRJOITA JA VAIKUTA! MYYR YORK TIMES haluaa tuoda kaupunkilaisten äänet kuuluviin. Mielipidekeskustelut vellovat verkossa, mutta jos osaat tiivistää näkemyksesi nasevasti kolumniksi, julkaisemme sen mielellämme myös lehdessä. Kaipaamme elämänmakuisia näkemyksiä länsivantaalaisten arjesta. Arvostamme erityisesti, jos osaat tuoda esille uutta näkökulmaa asioihin, mielellään myös rakentavasti ratkaisuehdotuksia esittäen. Kolumnin pituus on enintään 3000 merkkiä tai noin 400 sanaa. Toimituksella on oikeus muokata ja lyhentää tekstiä tai hylätä se. Lähetä kolumnisi osoitteeseen toimitus@myyryork.news PS. Mikäli mielessäsi on aihe, joka kaipaisi käsittelyä, mutta et koe itse olevasi paras tuomaan sitä esille, jätä juttuvinkki toimitukselle! PÄ Ä K I R J O I T U S Ä Ä N E N A V A U S RAKENTAMISEEN liittyy, itse rakentamisen lisäksi, merkittäviä vanhojen kiinteistöjen purkutöitä. Tämä on omiaan myös paisuttamaan mielikuvia suuresta myllerryksestä, joka on edessä. Asia siis herättää tunteita ja siitä keskustellaan. Usein kuitenkin se, mistä alueesta, talosta tai tontista puhutaan ja mitä missäkin ollaan tekemässä, ei ole itsestään selvää. Toimituksemme kokosi tähän lehteen koosteen Myyrmäen rakennushankkeista. Se antaa kuvaa siitä millaisia projekteja ympärillämme on tapahtumassa ja helpottaa varmasti pysymistä kartalla missä asioita tapahtuu. MUKANA on myös lyhyt oppimäärä siitä, miten asemakaavaprosessi etenee. Tämä tieto on välttämätöntä kun asukkaat pyrkivät vaikuttamaan jo suunnitteluja lupaprosessin aikana asuinympäristön kehittämiseen ja rakentamiseen, kertomaan mielipiteensä ja vaikuttamaan kaavoitukseen ja samalla siihen, miten heidän oma asuinympäristönsä kehittyy ja muuttuu. TOINEN asia joka on taas edessä on joulu. Se lähenee ja uusi vuosi on jo kulman takana. Edessäsi oleva lehti onkin tämän vuoden viimeinen Myyr York Times. Ensi vuonna palaamme taas asiaan, uusin aihein ja ajatuksin. KOKO TOIMITUKSEMME toivottaa kaikille lukijoilleen ja ystävilleen oikein hyvää Joulua ja menestyksekästä Uutta Vuotta. ARI MARTINAHO Päätoimittaja
3 RAJA RAILONA AUKEAA KÄVELYMATKA Malmikartanon asemalta Myyrmanniin voi olla todella seikkailu. Jos ei tunne hyvin aluetta ja haluaa kävellä radan länsipuolella, on melko todennäköistä, että matka kestää ja eksyminenkin on mahdollista. Tuohipolun ja Pihkatien kulmassa on viitta Myyrmäkeen, mutta jos sen mukaan suunnistaa, joutuu varmasti hakoteille. Kannattaa pysytellä lähempänä rataa, ja sopivasti talojen alta kulkevia yhteyksiä käyttämällä voi löytää Vantaan puolella olevan päällystetyn kävelytien pään. Kilterinmäen kohdalla kulkeminen on hieman helpompaa, mutta aikamoista pujottelua sekin vaatii. LÄHES KAIKKI Myyrmäen ja Malminkartanon yhteydet on tehty hankaliksi. Vantaan Leiritien eteläpään ja Helsingin Naapurinpellontien pohjoispään välillä on lyhyt näköyhteys, mutta niiden välille on kaivettu syvä kaivanto esteeksi. Ehkä ajoyhteys aiheuttaisi häiritsevää liikennettä, mutta kaivanto myös symbolisoi niitä vaikeuksia, joita kaupunkien rajat järkevälle suunnittelulle aiheuttavat. ”Raja railona aukeaa”, runoili Uuno Kailas aikoinaan, vaikkei silloin tarkoittanutkaan Helsingin ja Vantaan rajaa. Korutien kautta on toki yhteys Malminkartanosta Myyrmäkeen ja Myyrmanniin. Helsingin puolella sitäkin aluksi vastustettiin. Korutie oli kuitenkin pakko hyväksyä, koska sitä tarvitaan myös Malminkartanon liikenneyhteyksille ja kaiken lisäksi koska katu sijaitsee Vantaan alueella. Myyrmäen aluekeskus on sijoitettu aivan Helsingin rajan tuntumaan, koska seudullisessa suunnittelussa aikoinaan katsottiin, että se palvelee myös Malminkartanon aluetta. Helsingin puolelle kaavailtiin isoa yliopiston kampusaluetta ja muutenkin sen ajan suunnitelmissa Myyrmäki ja Malminkartano olivat samaa yhteistä kaupunkirakennetta. IDEAT JA TODELLISUUS eivät aina kohtaa. Niin kävi tässäkin tapauksessa. Vantaan Myyrmäen ja Helsingin kaupalliset palvelut on nähty toistensa kilpailijoina. Jotkut 1970ja -80-luvun päättäjät arvioivat, että Kannelmäen Eka-market oli osasyy Myyrmäen aluekeskuksen viivästymiseen. 2000-luvulla Myyrmäkeen odotettiin Prisma-tavarataloa. Kaari-kauppakeskus ja Konalan uusi suuri S-market valmistuivat samoihin aikoihin kuin Myyrmäen Prisma-hanke kariutui. Tämäkin herätti Myyrmäessä keskustelua. Rajan yli tapahtuva yhteistyö ei aina ole jäänyt pelkäksi puheeksi. Rajan railo saattaa vähitellen umpeutua. Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen vyöhykeuudistus on selkeä esimerkki kuntarajojen hautaamisesta. Myyrmäen ja Malminkartanon asemien väli on puolentoista kilometrin mittainen, mutta sille on tarvittu viiden euron seutulippua, lippualueet kun perustuvat toistaiseksi kuntarajoihin. Ensi vuonna asemien pitäisi olla samalla vyöhykkeellä. URPO VAINIO L U K I JA N KO L U M N I T U R PA K Ä R Ä JÄT UUTISET JUHO TOLPPOLA TUO AMMATTINYRKKEILYILLAN MYYRMÄEN URHEILUTALOLLE KOLMATTA KERTAA Pääotteluna Samuli Kärkkäisen ja Sami Enbomin SM-ottelu. MYYRMÄEN URHEILUTALOSSA lyödään toinen toista eli lauantaina 2.2.2019 otellaan Suomen mestaruudesta. JUHO TOLPPOLAN yhdessä Pro Boxing Team Finlandin kanssa järjestämässä nyrkkeilyillassa alemman raskassarjan 10-eräisessä ottelussa iskevät SAMULI KÄRKKÄINEN ja SAMI ENBOM . Toista kertaa peräkkäin Vantaa Boxing Night järjestetään Länsi-Vantaan mekassa, kuten Tolppola urheilutaloa nimittää. Tavoitteena on tupa täyteen, vajaa 1000 katsojaa. ”Mielenkiintoinen trilleri Myyrmäessä”, lupaa Tolppola viitaten pääotteluun. Iltaan sisältyy kuusi nyrkkeilymatsia. Tapahtumasta on luvassa nettistriimilähetys. Myyrmäen illassa kunnioitetaan myös vanhoja legendoja JYRI KJÄLLISTÄ HARRI PIITULAISEEN ja JYRKI VIERELÄÄN . PRO BOXING TEAM on helsinkiläinen nyrkkeilytalli, mutta se järjestää nyrkkeilyiltoja Vantaalla, jossa on kysyntää ammattinyrkkeilyyn. Helmikuun illassa ottelee neljä tallin omaa nyrkkeilijää. Tolppolan lyötyä omat nyrkkeilyhanskansa naulaan hän on keskittynyt tapahtumien järjestämiseen. Hän lupaa, että Myyrmäessä järjestetään vuosittain ammattinyrkkeilyilta. Hänen pitkän tähtäimen tavoitteensa on oman seuran perustaminen, mikä on toistaiseksi haaveen asteella. Seuran vetäjänä toimisi hän itse ja todennäköinen harjoituspaikka olisi Rajatorpan kalliosuoja. Sami Enbom Samuli Kärkkäinen K U V A T : R II K K A L A N T T O , S T U D IO FA N C Y
4 U U T I S I A MYYRMÄEN ASEMAN lippuhalli sai ripauksen jouluasua, kun Kaivokselan koulun vapaaehtoisista oppilaista koostuva ryhmä koristeli ikkunoita itse tekemillään koristeilla ja ikkunamaalauksilla joulukuun alussa. Halliin odotetaan vielä katosta roikkuvia tonttuja. TEMPAUS on saanut alkunsa Mike’s Dinerin omistajalta MIKKO SORJOLAHDELTA . Mike’s sponsoroi koristelun aikaiset antimet. Ensimmäinen koristelu organisoitiin kolme vuotta sitten. Aiemmin mukana on ollut päiväkotiryhmiä. Koristelu on mainio tapa osallistaa lapsia oman ympäristönsä kohentamiseen. Joulun jälkeen vapaaehtoiset myös korjaavat koristeet pois ja pesevät ikkunat. Perinteen arvellaan jatkuvan vuodesta toiseen. LASTEN JOULUMIELI LOISTAA MYYRMÄEN ASEMALLA KUVAT: AIVI MAMIA J O U L U M I E LTÄ YHTEINEN PÖYTÄ ON PIAN HUKATON VANTAA R U O K A-A P U I N N OVA AT I O L E V I Ä Ä YHTEINEN PÖYTÄ verkostoineen on kehittänyt vantaalaista yhteisöllistä ja monipuolista ruoka-aputoimintaa jo vuodesta 2013. Yhteinen pöytä on Vantaan kaupungin ja seurakuntayhtymän toimintaa. Verkostoon kuuluu noin 35 ruokahävikin lahjoittajaa ja noin 65 vastaanottavaa, ruoka-apua eri tavoin Vantaalla jakavaa tahoa. Nämä ovat järjestöjä, kaupungin asukastiloja ja seurakunnan tiloja. LÄNSI-VANTAALLA on Yhteisen pöydän ruokakassien jakelupisteitä sekä tarjotaan yhteisölounaita. Näitä järjestävät mm. Hämeenkylän ja Vantaankosken seurakunnat sekä Asukastila Myyrinki ja Martinlaaksossa toimii Martinlaakson kyläyhdistyksen pyörittämänä ruoka-apua jakava “Eilan jono”. Hävikin kuljetuksesta verkostoon huolehtii Vantaan kaupungin yksikkö, hävikkiterminaali, joka luo myös työllisyyspolkuja logistiikka-, varastoja keittiöaloille. Yhteinen pöytä on myös Sitran Kiertotalouden tiekartalla ja 1.12.2017 alkoi projekti, Sitran kanssa, Yhteisen pöydän mallin levittämiseksi muualle Suomeen. Lisäksi Yhteinen pöytä, Vantaan kaupunki ja Vantaan seurakuntayhtymä ovat saaneet Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus 2050 -päätunnustuksen 31.5.2017. NYT Yhteinen pöytä on visioimassa uutta tulevaisuutta, hävikkiruokaevoluutiota. Visio on, ettei kukaan ja mikään menisi hukkaan. Siitä nimi Hukaton Vantaa. Tähän toimintamalliin yhdistyy hävikkiruoan tehokas hyötykäyttö, ruoka-avun verkoston resurssien säästö ja hyvien käytäntöjen jakaminen. Hävikin logistiikka luo työpaikkoja ja hävikkiruoan lahjoittajien vastuullisuus korostuu. PROJEKTIN tiimoilta on valmistunut “Hukaton Vantaa Abc-kirja”, joka on opas kehittäjälle matkalla perinteisestä ruoka-avun tarjoamisesta kohti avointa osallisuutta ja kestävän kehityksen rakentamista. Samoin juuri on valmistunut 4FRONT:n tekemä “Yhteisen pöydän vaikuttavuusarviointi” -raportti. Siinä todetaan projektin vahvuuksista mm. näin: “Keskitetyn logistiikan avulla ruoka voidaan jakaa tasaisesti ja oikeudenmukaisesti eri jakelijoille, ja toisaalta hajautettu jakelu mahdollistaa esimerkiksi asiakaskunnan tai kaupunginosien erityispiirteiden huomioimisen. Toimintamallin selvimmät vahvuudet ovat hyvinvoinnin ja sosiaalisten vaikutusten puolella.” TOTEEMI TÄYTTÄÄ 30 VUOTTA L A S T E N K U U LT T U U R I J U H L A N PA I K K A MYYRMÄESSÄ sijaitseva Lastenkulttuurikeskus Toteemi on tarjonnut korkeatasoisia lastenkulttuuripalveluja jo 30 vuotta. Se on antanut paikallisille lapsille mahdollisuuksia monipuoliseen taiteiden harrastamiseen ja on ollut kautta vuosikymmenien tärkeä kulttuurin tukikohta niin lapsiperheille, kouluille kuin päiväkodeillekin. ”Toteemin 30-vuotisjuhlaa vietetään 25.1.2019 moni eri tavoin, mutta niin, että kaikki Toteemin käyttäjät pääsevät nauttimaan juhlasta”, korostaa kulttuurituottaja TUULA KINOS. Hän toivottaa jo etukäteen kaikki myyrmäkeläiset juhlimaan Toteemin juhlavuotta ja tutustumaan Lastenkulttuurikeskuksen monipuoliseen toimintaan.
5 U U T I S I A PUHU JUNIORIT RY järjestää vuosittaisen Ricoh-turnauksen 25.–27.1.2019. Vuonna 2018 turnaukseen osallistui ennätyksellisesti yhteensä 294 joukkuetta. Tulevaan 20-vuotisjuhlaturnaukseen oli jo marraskuussa sama määrä ilmoittautuneita joukkueita. ”Odotettavissa on oikea megatapahtuma. Kaikki turnauspassin lunastaneet kisavieraat pääsevät ilmaiseksi seuraamaan Helsinki Seagullsin ja Kaarinan Ura Basketin välistä Korisliigan ottelua”, kertoi turnausassistentti ARJA NURMINEN . Ottelu pelataan lauantai-iltana 26.1. turnauksen päänäyttämöllä Vantaan Energia Areenalla. Samaan aikaan ei muilla turnaukPuHu-JUNIOREIDEN JUHLATURNAUS TUO KORISLIIGAN VANTAALLE K U V A J Y R K I H U O V IN E N H U U DA K U U TA ! TRIVIA! Tiedät varmaan kaikesta kaiken, mutta kuinka hyvin tunnet omaa asuinympäristöä, sen historiaa ja kulttuuria? Ihan hyvä arvaus, mutta etsit varmaan sivua 34. Myyrmäki täyttää ensi vuonna a) 40 vuotta b) 50 vuotta c) 60 vuotta? Kauppakeskus Isomyyri avattiin a) 1987 b) 1985 c) 1994? Tämän lehden takasivulla ilmoittelevan ravintola Myyrin Krouvin paikalla toimi alun perin ravintola nimeltään a) Myyrinholvi b) Myyrinkaari c) Myyrinpubi? Tuhopoltossa vuonna 2006 tuhoutuneen Kaivokselan kirkon alttaritaulun oli toteuttanut a) Oili Mäki b) Oili Mäkinen c) Olli Mäki? Myyrmäen Huolto Oy:n ensimmäisen toimiston osoite oli a) Kuohukuja 1 b) Vaahtorinne 4 c) Myyrmäentie 2? Viime numeron kansikuvapojan Tom Eklundin vakiorumpali on a) Aapo Niininen b) Otto Haapanen c) Jarmo Haapanen? Vantaalle ensi keväänä tulevat kaupunkipyörät toimittaa a) Homeport s.r.o b) Nextbike Polska S.A. c) Marfina S.L.? Myyrmäen ensimmäinen hotelli rakennetaan a) Raappavuorentien varrelle b) Virtataloon (ent. Colosseumiin) c) Myyrmäen aseman viereen? HSL:n keväällä käyttöön otettavien uusien vyöhykelippujen jälkeen matka Myyrmäestä Helsingin keskustaan maksaa a) 2,80 eur b) 4,60 eur c) 3,60 eur? Beer & Café Solmu sijaitsee a) Pähkinärinteessä b) Malminkartanossa c) Kivistössä? sen 30 kentästä pelata, joten kaikki juhlaturnaukseen osallistuvat pelaajat pääsevät katsomaan liigaottelua. TURNAUS on kansainvälinen. Ruotsista ja Norjasta on jo ilmoittautunut joukkueita. Edellisvuosien tapaan saattaa myös Virosta ja Venäjältä saapua innokkaita koripallojunioreita Vantaalle. Turnaukseen on kutsuttu mukaan kaikkia juniorijoukkueita 19-vuotiaista supermikroihin. 19-vuotiaille junioreille on tarjolla Challenger-sarja. Harrastajatason turnauksia ei tälle ikäluokalle ole kovin usein tarjolla.
6 MITEN VOIT, ARTSI? Vantaan kaupunki etsii kotia suurehkolle taidekokoelmalleen. Haussa on myös sisäilmaongelmaton olohuone vaihtuville näyttelyille. JOS TAIDEMUSEO ARTSI osaisi puhua, se saattaisi viimeaikaiseen omaa kuntoaan koskevaan keskusteluun viitaten lainata kirjailija Mark Twainia: ”Huhut kuolemastani ovat vahvasti liioiteltuja”. Näin voi päätellä myös, kun museoamanuenssi EEVA HYTÖNEN valottaa tulevan vuoden näyttelykalenteria. Ohjelmisto antaa uskoa, että Artsi hengittelee Myyrmäessä ainakin jonkin aikaa ja että luvassa on vielä taattua artsimaista nähtävää. HELMIKUUN LOPULLA avautuu näyttely, jonka kokoavana teemana on katoavaisuus ja ohikiitävyys. Joukko nykytaiteen eri puolia edustavia tunnettuja taiteilijoita loihtii teoksensa suoraan näyttelytilan seinille, ja ne hävitetään maalaamalla seinäpinnat näyttelyn päättyessä 12.5.2019. Mukana ovat muun muassa RIIKKA HYVÖNEN, SAMPSA, VIDNA SAUMYA, MARIANNA UUTINEN, ELINA MERENMIES, WARDA AHMED, NIINA MANTSINEN ja RIVES. Kun seinämaalaukset on saatu katoamaan, tilaan ripustetaan valokuvaaja CHI MODUN töitä. Chi Modua pidetään yhtenä räpin historian merkittävimmistä valokuvaajista. Syksyllä 2019 Artsiin on tulossa LAILA PULLISTA . Museosta saadun tiedon mukaan kävijämäärätkin ovat nousussa. Tänä vuonna saavutettaneen 15 000 kävijän raja. KYSYMYKSEEN, millainen on tyypillinen Artsissa vierailija, museon vs. päällikkö JYRKI NIEMINEN vastaa: ”Sanoisin, että keskiverto kävijä on uteliaisuuteen taipuvainen, reilusti aikuinen, mutta kyllä meillä vierailee kiitettävästi myös koululaisja päiväkotiryhmiä”. ”Keskustelu Artsin tiloista on pikkuisen kiehahtanut yli”, Nieminen jatkaa. ”Näyttelyiden kannalta meillä ei ole minkäänlaista ajolähtötilannetta päällä. Suurin päivittäinen huolenaiheeni on taidemuseon omien kokoelmien saaminen tarkoituksenmukaisiin tiloihin.” Vantaan kaupungin taidekokoelmissa on runsaat 10 000 teosta. ”Nyt osa niistä on sijoitettuina eri virastoihin, kouluihin ja päiväkoteihin. Mikä sinänsä onkin järkevää”, Nieminen toteaa. Kaupunginvaltuuston 24.9.2018 hyväksymästä Kaupunkitasoisesta palveluverkkosuunnitelmasta 2018–2027 käy ilmi, että osa kaupungin taidekokoelmista on lisäksi ”va6 ”Näyttelyiden kannalta meillä ei ole minkäänlaista ajolähtötilannetta päällä. Suurin päivittäinen huolenaiheeni on taidemuseon omien kokoelmien saaminen tarkoituksenmukaisiin tiloihin.” JYRKI NIEMINEN, MUSEON VS. PÄÄLLIKKÖ T E K S T I T E R T T U N U R R O K U V I T U S T O P I A S D E A N & PA J U ~ C O M M O N S W I K I
7 KULTTUURIKAVERIKSI PIENI LAPSI rastoituna yksityisessä, kokonaan ulkopuolisessa yrityksessä ja myös teosten konservointi on ulkoistettu”. Museon nykyiset tilat kun eivät riitä kokoelmien kunnolliseen säilytykseen, eikä niissä ole mahdollista konservoida omien kokoelmien tai näyttelyiden teoksia. Kaupunki on luvannut tehdä ensi vuonna selvityksen Artsin tilatarpeista. MUTTA mikä Artsin Myyrmäen näyttelytilan vointi nyt oikeasti on? Diagnoosi Artsin potemasta taudista, sen vakavuudesta ja vaikutuksesta tulevaan näyttelytoimintaan on kirjattu suhteellisen selkeästi yllä mainittuun palveluverkkosuunnitelmaan. ”Taidemuseon nykyinen näyttelytila ei sovellu taidenäyttelytilaksi ilmankosteusja lämpötilavaihteluiden sekä kattovuotojen vuoksi”, siinä sanotaan. Ja edelleen ”tilojen nykyinen kunto on huono. Näyttelyihin ei saada enää esille paperipohjaisia teoksia, koska ilman kosteus ja lämpötila ovat niille tuhoisia. Myöskään arvokkaimmat teoslainat eivät enää ole mahdollisia.” Ulkoa päin asiaa arvioivalle oireet kyllä viittaavat vahvasti siihen, että suunnitelmat Artsin näyttelyiksi ovat sittenkin ainakin jonkin aikaa menneet pitkälti potilaan ehdoilla. Mutta sen ei ehkä tarvitse tarkoittaa vielä sitä, että niiden laadusta ja kunnianhimoisesta toteutuksesta olisi jo jouduttu tinkimään museota kauan vaivanneiden tilaongelmien vuoksi. ESPOOLLA on EMMAnsa, Helsingillä HAMinsa ja Vantaalla Artsinsa. Mikäli taidemuseo on Vantaalle kulttuuristrategisesti tärkeä, päätöstä kestävästä tilaratkaisusta ei liene paljon varaa pitkittää. Vantaan kaupungilla on tässä suhteessa jo nyt kovasti kirittävää naapureihinsa ja useisiin muihinkin suomalaisiin kaupunkeihin nähden. ARTSIN näyttelytila Myyrmäkitalossa on mutkaton ja helposti lähestyttävä. Kynnyksiä ei ole, ei henkisiä eikä fyysisiä. Sisään saa kävellä suoraan, rahoja tai kortteja ei kysytä. Artsi tuntuu ehdottavan tulijalle heti sinunkauppoja, ja museoihin usein liitetyn kiusallisen pönötyksen voi oitis unohtaa. Jos tunnustautuu pikkuisen kyynisyyteen taipuvaiseksi ”kylttyyrin” massakuluttajaksi, Artsiin kannattaa ottaa kanssakatselijaksi lapsi. Taiteen henkilökohtaiseen kokemiseen ei välttämättä tarvita tietoja historiasta tai politiikasta tai mistään muustakaan galleriatilan ulkopuolisesta. SUOMI 101 -NÄYTTELY vähän alle neljän ikäisen seurassa avasi aikuiset silmät näkemään esillepanon entisistä käynneistä poikkeavalla tavalla. Pieni seuralainen viihtyi pitkään. Käveli, tutki, kyseli ja pohti. Erityisen monta kertaa hän pysähtyi KALEVI HELVETIN, PERTTI KURIKAN kuvataiteilijaminän, valokuvan ääressä. Myös BARAN ÇA?INLI No man’s land -veistosasetelma sodan hävittämästä kaupungis”Ulkoa päin asiaa arvioivalle oireet kyllä viittaavat vahvasti siihen, että suunnitelmat Artsin näyttelyiksi ovat sittenkin ainakin jonkin aikaa menneet pitkälti potilaan ehdoilla.” ta pohditutti häntä kovin. Kun aikuinen, itsekkäällä oikeudella, erehtyi kertomaan, mistä siinä on kysymys, lapsi mietti sitä ääneen ja kulki teoksen polkuja yhä uudelleen ja uudelleen. Lopulta hän tuli siihen tulokseen, että kyseessä on sittenkin rakennustyömaa. KOTONA kulttuurikaveri tulkitsi kaikkea näkemäänsä vilkkaasti elehtien. ”Siellä oli sellainen herra, jonka takissa oli punaista. Sillä oli musta hattu ja valkoinen naama. Se viittoili minulle näin ja tuijotti näin.” Silmät pyöristyivät ja kasvoille levisi hurjistunut ilme. Pertti Kurikan alias Kalevi Helvetin kuva poiki elävän teatteriesityksen. Suomi 101 -näyttely Artsissa jatkuu 13.1.2019 saakka. ”Vantaan taidemuseo Artsi pitää huolta Vantaan mittavasta taidekokoelmasta. Osana toimintaansa Artsi erikoistuu graffitiin, katutaiteeseen ja performanssiin. Näyttelytoiminnan lisäksi Vantaan taidemuseon tehtävänä on vastata kaupungin taidekokoelmien ylläpidosta ja taidehankinnoista.” (Lähde: Vantaan kaupunki) T E K S T I & K U VA T E R T T U N U R R O
8 BAT H T I M E ! L U K I JA N M I E L I P I D E KIELIKYLPY on tehokas vieraan kielen opetusmenetelmä ja sen avulla on tarkoitus ja mahdollisuus saavuttaa hyvä toiminnallinen kaksikielisyys. Länsi-Vantaalla on kielikylpyjä tarjolla englannin ja ruotsin kielissä. RUOTSIN KIELEN kielikylpyä on Myyrmäessä tarjottu jo yli viidentoista vuoden ajan ja sitä järjestetään Koskikujan päiväkodin esikoulussa, Uomarinteen alakoululla ja Kilterin yläkoululla. Tammikuussa 2019 Koskikujan kielikylpyesikoulu siirtyy Uomarinteen koulun tiloihin. Kielikylpyopetus rakentuu niin, että alkuvaiheessa ruotsin kielen osuus opetuksesta on huomattava ja ylemmillä luokilla suomen kielen osuus kasvaa. ENGLANNIN KIELIKYLPYJÄ tarjoaa Kaivokselassa Kaivokselan koulu ja päiväkoti. Siellä on tarjolla englannin kielirikasteista esiopetusta ja englanninkielistä opetusta. Oppilaat valitaan kielellisen valmiuden kokeella, jonka voi suorittaa joko suomen tai englannin kielellä. Lapsen ei tarvitse osata englantia vielä kouluun tullessaan. Englannin kielirikasteiseen esiopetukseen on mahdollisuus myös Askiston Kimaran päiväkodissa sekä Martinlaakso Kivimäen päiväkodissa. INFOTILAISUUDET JA ILMOITTAUTUMINEN LUKUVUODEN 2019-2020 esiopetukseen ilmoittautumisaika on 7.–25.1.2019. Kielikylpyopetusta tarjoavat koulut järjestävät tammikuun alussa aiheesta kiinnostuneille vanhemmille infotilaisuuden. Ruotsin kielen osalta tuleville ekaluokkalaisille infotilaisuus Uomarinteen koululla on 9.1.2019 klo 18.00. KIELIKYLPYYN HAKEMINEN tehdään ennen kouluun ilmoittautumista ja hakemus toimitetaan 16.1.2019 mennessä haettavaan kouluun. Hakulomakkeet löytyvät Vantaan kaupungin varhaiskasvatus ja koulutus -sivustojen kautta. KIVISTÖN KAUPPAKESKUKSEN ja Lapinkylän aseman kaltaiset rakentamispäätökset edellyttävät riittävää väestöpohjaa, mutta miltä etäisyydeltä asukkaita aletaan laskea? Myyr York Timesin marraskuun numerossa kerrottiin Kivistön kauppakeskuksen valmistelutyöstä ja marketin edustaja piti asukasmäärää vielä liian pienenä suurmyymälöille. Kivistön asukasmääräksi hän arvioi 5000. Kuitenkin jo Kivistön kerrostaloalueella ja Vanhassa Kivistössä asui Vantaan karttasivuston mukaan 1.1.2018 6549 henkilöä ja Keimolanmäessa 1011. POTENTIAALISIA asiakkaita kauppakeskukselle löytyy koko Kivistön suuralueelta, täällä ei ole kuin pari pientä ruokakauppaa. Jo vuonna 2010 alueella oli noin 7700 asukasta. Alueeseen kuuluvat mm. Piispankylä, Lapinkylä, Seutula ja Vestra eli ne kylät, joista tultaisiin jatkossa Kivistön kauppakeskukseen. Kaupungin tilaston mukaan tällä alueella oli 1.1.2018 yhteensä 12 500 asukasta. KULUNEEN VUODEN aikana Kivistöön ja Keimolanmäkeen on rakennettu vauhdilla uusia kerrostaloja. Omakotialueille on rakennettu runsaasti ja Kivistöön myös rivitalokortteleita. Siten asukasmäärä voisi nyt olla noin 13 500. Valmistuttuaan kauppakeskus houkuttelee asiakkaita myös ratayhteyksien ja Hämeenlinnantien varrelta. Eli ei tuo oma väestöpohja vielä ole ihan 20 000, mutta on se eri luku kuin kaupan edustajilla. HAKU KIELIKYLPYIHIN ALKAA KEVÄÄLLÄ SUUNNITTELIJAT ALIARVIOIVAT ASUKASMÄÄRIÄ JA PALVELUJEN RAKENTAMINEN LYKKÄÄNTYY T E K S T I A R I M A R T I N A H O LAPINKYLÄN ASEMAA varten tarvittavan asukasmäärän laskennassa kriteerinä on käytetty kilometrin matkaa seisakkeelta. Se on lentomelun takia tiukka, kun aseman eteläpuolelle ei juuri saada asuntoja. Kivistön kaavarunkosuunnitelman mukaan kaupunki pitää asemaa tärkeänä, koska se mahdollistaa huomattavan lisärakentamisen Kivistön ja Lapinkylän asemien välille ja pohjoisen suunnalla. LAPINKYLÄSSÄ JA KANNISTOSSA on asukkaita kävelytai pyörämatkan päässä, vaikka matka on vähän yli kilometrin. Ja Lapinkylän aseman vaikutuspiiri ulottuisi Riipiläntietä pohjoiseen Seutulaan ja Tuusulaan saakka. Omalla autolla tulevien olisi kätevintä vaihtaa junaan Lapinkylässä. Kilometrin rajan tuntuu keinotekoiselta, kun sitä pidemmällä asuville ei ole tarjolla vaihtoehtoisia julkisen liikenteen muotoja, jotka vähentäisivät junan käyttöä, kuten on Helsingissä. KAUPUNGIN KANNATTAISI siis kartoittaa aseman todellista käyttäjäpohjaa, koska aseman tarvitsema käyttäjämäärä löytyisi näin aiemmin, kuin jos kriteerinä pidettäisiin vain harpilla piirrettyä 1 kilometrin kehää. Ja aseman rakentamispäätös vauhdittaisi edelleen asuntorakentamista. Myös kauppakeskuksen rakentamista ohjaa vastaava laskentatekninen standardi asiakkaiden sisäkehästä, joka palveluja vailla olevilla alueilla on aivan erilainen kuin Helsingissä. ISMO POHJANTAMMI, KEIMOLAN OMAKOTIYHDISTYS
9 KAJOA KAAVAAN KAAVATYÖSSÄ vaiheita on kolme. Jokainen uusi asemakaava tai kaavamuutos kuulutetaan vireille, jonka jälkeen se on nähtävillä 30 päivän ajan. Silloin siitä voi jättää kirjallisen mielipiteen ihan kuka tahansa. Useimmista kaavamuutoksista järjestetään myös asukastilaisuus, jossa kerätään suullisia mielipiteitä. Helpoiten tieto löytyy Vantaan kaupungin internetsivuilta, jossa on erikseen sivu nähtävillä oleville kaavoille. Ehdotukset ovat nähtävillä myös Myyrmäen Vantaa-infossa Myyrmäkitalossa. Kaavatyön edetessä se menee kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi. TOINEN vaikuttamisen paikka onkin, kun kaupunginhallitus hyväksyy ja asettaa kaavaehdotukset uudeleen nähtäville 30 tai 14 (vähäinen kaavamuutos) päiväksi. Nähtävilläoloaikana kaavasta on mahdollista jättää muistutus. Muistutuksen voi jättää asukas, paikallinen yrittäjä tai kuka tahansa, jota kaava-asia koskee ja niihin annetaan vastineet. Lopulta kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavamuutoksen. Kaavan voimaantulosta kuulutetaan kaupungin verkkosivuilla, Vantaan Sanomissa, Hufvudstadsbladetissa ja kaupungin ilmoitustaululla. Kaavan hyväksymispäätöksestä voi valittaa 30 päivän ajan. Valitusoikeus on asianosaisilla. Lainvastaisuudesta voi valittaa kuka tahansa kuntalainen. Mahdolliset valitukset käsitellään Helsingin hallinto-oikeudessa. Jos hyväksymispäätöksestä ei valiteta, asemakaava tulee voimaan valitusajan jälkeen kaupungin verkkosivuilla julkaistavalla kuulutuksella. Mikäli kaavasta on valitettu, kaava tulee voimaan, jos valitukset hylätään. Tällöin asemakaava tulee voimaan vasta oikeuskäsittelyn jälkeen julkaistavalla kuulutuksella. Asemakaavaprosesissa hurahtaa helposti vuosi ja ylikin. KAAVAPROSESSIN JÄLKEEN haetaan rakennuslupaa. Kun kaupunki on myöntänyt rakennusluvan, voi siitäkin valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus on niillä, joihin rakennuslupa vaikuttaa, kuten “sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa”. Ilmaista lystiä valitusten tekeminen ei kuitenkaan ole, sillä hallinto-oikeus perii oikeudenkäyntimaksua 250 euroa. Nähtävillä juuri nyt: Kuohukujan ostoskeskus. Kelokuusen päiväkotia ja Korutien rakentamista koskevat kaavamuutokset tulevat nähtäville piakkoin. Näihin ei voi enää juurikaan vaikuttaa, eli kohteet, joille on jo haettu ja myönnetty rakennuslupa: Paalutori HOAS (7), Myyrmäen hotelli (9), neljä kerrostaloa Kilterinkujalle (11). Rakennuskohteet, joihin ei ole vielä haettu rakennuslupaa (13.12.2018): Asuinkerrostalo Virtakujalle (SATO) (4), Myyrmäentie 2 (5), Paalutorin Hartelan, Kojamon ja Yrjö ja Hanna -säätiön kohteet (7). VA I K U TA K U N V I E L Ä VO I T ! N E L JÄ TA PA A VA I K U T TA A K A AVA A N M I E L I P I D E A L O I T E Kuka tahansa voi jättää mielipiteen, kun kaava on ensimmäistä kertaa kuulutettu. Kuntalainen voi tehdä aloitteen, että jonnekin kaavoitettaisiin vaikka leikkipuisto, koira-aitaus tai terkkari. Maanomistaja voi tehdä aloitteen (hakemuksen) omistamansa maan kaavoittamisesta. Kun kaupunginhallitus on hyväksynyt kaavaehdotuksen, ne joita kaava koskee (esim. asukas, yrittäjä, alueella opiskeleva) voivat jättää muistutuksen kaavaehdotuksesta. Kaupunki on velvoitettu antamaan vastineen muistutukselle. Asianosaiset henkilöt voivat voivat jättää valituksen kaupunginvaltuuston hyväksymästä asemakaavan muutoksesta 30 päivän ajan. Helsingin käräjäoikeus perii valituksesta 250€. M U I S T U T U S VA L I T U S Siinä vaiheessa, kun purkutraktorit tai nostokurjet ilmestyvät kaupunkikuvaan, on todennäköisesti myöhäistä alkaa huutamaan “Ei minun takapihalleni!”. Missä vaiheessa kaupunkilainen voi vaikuttaa siihen, mitä hänen ympäristössään tapahtuu? T E K S T I E L I N A I I JA L A I N E N
1 TÄTÄ O N M Y Y R M Ä K E E N K A AVA I LT U. Myyrmäenraitin toimistorakennus ja pysäköintitalo asuinkorttelilla Patotien päiväkoti laajenee kohti Martinlaaksoa 1. 3. 4. 5. 8. 10. 7. 9. 11. 6. 2. Asuinkerrostalo Virtakujalle ja uusi päiväkoti Uomarinteelle Kuohukujan vanhan ostarin tilalle tulee asuinkerrostalo Uusi asuinalue tulee ulottumaan matonpesupaikalta urheilupuistolle Korutielle hoitokodin laajennus ja kerrostaloja Myyr York Downtowniin asuntoja ja liiketilaa. Isomyyrin tilalle ehkä jopa 24-kerroksinen tornitalo Paalutorin parkkipaikkojen päälle rakennetaan kivijalkaa ja asumista yhdistävä kaupunkikortteli Myyrmäkihallin kupeeseen nousee 8-kerroksinen hotelli Huonokuntoisten kaupungin asuntojen tilalle Sporttikortteli Asuinkerrostaloja joista yksi nousee voimalaitosyhtiön vanhan varaston tilalle P E
1 1 RAKENNUSBUUMI! Vantaan kaupunki suunnittelee nykyisen päiväkodin purkamista ja uuden rakentamista. Suuremman päiväkodin rakentaminen vaatii enemmän tilaa, joten tontin pinta-alaa tulee kasvattaa. Päiväkodin tonttiin liitettäisiin osa nykyisestä Viherpuiston alueesta. Kaavatyöstä pyydettiin mielipiteitä 20.12.2018 mennessä. Kaava on nyt siirtynyt valmisteluun ja se tulee todennäköisesti nähtäville vuoden 2019 aikana. PATOTIEN PÄIVÄKODIN LAAJENNUS (002403) 1. T E K S T I E L I N A I I JA L A I N E N Jutussa käytetyt kuvat vastaavat valmiita rakennuskohteita vain niiltä osin, jos niille on jo haettu rakennuslupa. Kaavoituksessa määritellään rakentamisen suuntaviivat, kuten kerrosluvut ja neliömäärät, mutta kohteisiin saattaa tulla pieniä muutoksia esimerkiksi parvekkeiden rakenteisiin tai värityksiin.
1 2 ASEMAKAAVASSA otetaan huomioon yleiskaavassa esitetyt ohjeelliset ulkoilureitit ja luontosuhteiltaan arvokas alue sekä viheryhteyksien säilyttäminen. ALUEELLE JÄRJESTETÄÄN KILPAILU jo ennen kaavan valmistumista, jotta kaavoituksessa voidaan parhaiten ottaa huomioon alueen erikoispiirteet. Yksi kilpailun keskeinen määrittävä tekijä on resurssiviisaus ja erilaiset ympäristöystävälliset ratkaisut. Alueen koko kaavatyö ollaan aikeissa toteuttaa vuoden 2019 aikana. LUHTITIEN JATKEESTA (141100) on keskusteltu tiivisti jo parikymmentä vuotta. Viime vuonna järjestettiin asukastilaisuus ja nyt Luhtitie on esillä HSL:n linjastouudistuksen myötä. Sitä pitkin on esitetty kulkevaksi ainakin joukkoliikennettä. RAAPPAVUORENTIEN VARREN KAAVAMUUTOS (002049, 002156) 2. “Kaava edellyttää vielä joitakin lisäselvityksiä, joita saadaan kevään aikana”, kertoo Myyrmäen aluearkkitehti TIMO KALLALUOTO . Asukasja osallistumissuunnitelma uusitaan luvatusti. “Kaava pyritään saamaan lautakuntaan ennen kesää”, Kallaluoto lisää. Luhtitien eteläpuolinen alue tunnetaan tästä eteenpäin nimellä Kelokuusenmäki. KELOKUUSEN PÄIVÄKOTI (002329) on juuri joulukuun alussa erotettu omaksi kaavatyökseen päiväkodin kiireellisyyden vuoksi. Päiväkoti tulisi suunnilleen nykyisen koirapuiston paikalle urheilupuiston pohjoispuolelle. Asemakaavalla mahdollistetaan enintään kaksikerroksisen, 2200 k-m2 päiväkodin rakentaminen noin 190 lapselle. Koirapuistolle etsitään korvaava sijainti läheiseltä virkistysalueelta. Raappavuorentien varteen halutaan rakentaa kerrotaloja. Myös Uomatien jatkumista edelleen Luhtitielle valmistellaan. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on uuden asuinkerrostaloalueen luominen ja Raappavuoren puiston määritteleminen lähivirkistysalueeksi. R A K E N N U S B U U M I
1 3 KAAVAMUUTOKSEN hakijana on yksityinen maanomistaja, Kiinteistö Oy Myyrinmäki. “Asemakaavamuutoksen mukaista, ostoskeskuksen purkavaa vaihtoehtoa perustellaan rakennuksen heikolla kunnolla, osittaisella käyttämättömyydellä sekä kustannussyillä”, Vantaan kaupungin sivuilla listataan. KAAVATYÖSSÄ on tutkittu myös ostarin säilyttävä vaihtoKUOHUKUJAN OSTOSKESKUKSEN TILALLE ASUINKERROSTALO (002364) 2. 3. ehto sekä osittainen uudisrakentamisvaihtoehto. Tämänhetkisessä esityksessä ostari puretaan ja tilalle rakennetaan kahdeksankerroksinen asuinkerrostalo. Kivijalkakerrokseen esitetään rakennettavaksi liikeja palvelutilaa 190 k-m2. KAUPUNGINHALLITUS on hyväksynyt asemakaavamuutoksen 12.11.2018 ja se on nyt nähtävillä 2.1.2019 asti. Kuohukujan vanha ostari halutaan purkaa ja rakentaa sen tilalle uusi kerrostalo. Ostoskeskus on todettu kulttuurihistoriallisesti erittäin merkittäväksi, mutta tällä hetkellä huonokuntoinen ja osin tyhjillään. R A K E N N U S B U U M I
1 4 ASUINKERROSTALO VIRTAKUJALLE (002305) 4. TONTIN OMISTAA Myyrmäen Huolto Oy, jolla on esisopimus rakentamisesta Saton kanssa. Kerrostaloon tulee sekä omistusettä vuokra-asuntoja. Niitä rakennetaan 114 kpl ja asuntojen keskikoko on 43 m2. Virtakujan päässä olevat siirtolohkareet säästetään ja ne jäävät uuden talon pihapiirin. Uuden talon pysäköinti sijoittuu osin talon sisään. KAUPUNGINVALTUUSTO on hyväksynyt kaavamuutoksen 12.11.2018, mutta kaavaa ei ole vielä kuulutettu voimaan. KAAVAMUUTOKSEEN KUULUU MYÖS UOMARINTEEN PÄIVÄKOTI. Uomarinteen koulun laajennuksen valmistuessa vanha pikkukoulu puretaan ja sen paikalle rakennetaan päiväkoti. Taloussuunnitelman mukaan päiväkoti valmistuisi vuonna 2021. Pysäköintitontille rakennetaan kahdeksankerroksinen asuintalo. R A K E N N U S B U U M I
1 5 MYYRMÄENTIE 2 (002317) 4. 5. TILALLE rakennetaan kymmenen 4–16-kerroksista asuintornia. Rakennuksiin sijoitetaan myös liiketilaa ja asumista palvelevia yhteistiloja. Myyrmäentie 2:n eli Myyrinhalmeen toimistorakennus ja pysäköintitalo puretaan. KAAVAMUUTOKSEN hakijana on Kiinteistö Oy Myyrinhalme. Kaupunki omistaa kaavamuutosalueella olevan Nivanmutkan katualueen. Siinä sijaitsevat pysäköintipaikat siirtyvät korttelin enintään kuusikerroksiseen pysäköintilaitokseen, johon varataan 70 autopaikkaa yleiseen pysäköintiin. KAUPUNGINVALTUUSTO on 12.11.2018 hyväksynyt kaavamuutoksen, mutta kaavaa ei ole vielä kuulutettu voimaan. R A K E N N U S B U U M I
1 6 MYYR YORKIN SPORTTIKORTTELIT (002363) KAAVAMUUTOKSEN hakijoina ovat Vantaan kaupunki, VAV Asunnot Oy, HOAS, Kivikirveenkujan Autopaikat oy ja As Oy Kaarenkonka. KORTTELISTA halutaan purkaa huonokuntoiset rakennukset ja rakentaa tilalle uutta, erityisesti omistusasumista. Sporttikortteleiden nimi jo kertoo, että liikunnallisuutta halutaan painottaa. Korttelikokonaisuuteen tulee myös opiskelijaja vuokra-asuntoja sekä kaupungin päiväkoti. 6. Sporttikortteleista on tulossa vuoden 2019 alussa suunnittelukilpailu. R A K E N N U S B U U M I
1 7 MYYRMÄEN KESKUSTA – PAALUTORI (001925) KIVIJALKAAN sijoittuu liikeja myymälätilaa, millä oletetaan olevan positiivinen vaikutus koko Myyrmäen palveluiden säilymiseen ja monipuolistumiseen. Alueen suunnittelussa on huomioitu myös lapsiperheet, joita keskustassa on nyt vähän, 6. mutta kasvavassa määrin tulevaisuuden trendien valossa. Toisaalta myös yli 65-vuotiaiden määrän odotetaan kasvavan. Opiskelijat taas tasapainottavat alueen ikärakennetta. ASUNTOJA VALMISTUU NOIN 600 KPL , joista neljännes on 7. Myyrmäen keskustaan rakentuu kaksi umpikorttelia. R A K E N N U S B U U M I
1 8 opiskelija-asuntoja. Loput ovat vapaarahoitteisia omistusja vuokra-asuntoja sekä asumisoikeusasuntoja. Molemmissa kortteleissa on tornitalo, toisessa 15ja toisessa 16-kerroksinen. Muutoin rakennusmassa on on kahdeksankerroksista. Yksikerroksisen liiketilaosuuden päälle rakentuvat asukkaiden oleskelupihat. Paalukylänpuiston reunaan rakentuu 7-kerroksinen asuintorni ja myös yksikerroksinen liiketila. Kortteleiden rakennuttajina toimivat HOAS, Hartela, Kojamo ja Yrjö ja Hanna -säätiö. HOAS on hakenut ja saanut kohteelleen rakennusluvan 2.10.2018. Rakentamisen aikataulu ei ole vielä tiedossa. HARTELA on rakentamassa alueelle yhteensä neljä yhtiötä. Rakennuslupahakemus jätettäneen alkuvuodesta ja näin ollen ensimmäisen kohteen (Myyrin Terra) rakennustyöt pääsisivät alkamaan kesällä tai syksyllä 2019. Loppujen yhtiöiden rakentaminen alkaa noin vuoden välein, joten Paalutorilla tullaan tekemään rakennustöitä mahdollisesti jopa neljän vuoden ajan. Rakennusjärjestys on Myyrin Terra, Myyrin Tuuli, Myyrin Torni ja Myyrin Tähti. YRJÖ JA HANNA -SÄÄTIÖN kohteen rakentamisen arvioidaan käynnistyvän keväällä 2019, mutta yhtiö ei ole vielä hakenut rakennuslupaa. KOJAMO ei ole vielä tehnyt investointipäätöstä kohteesta, eikä siksi halua antaa lisätietoja. S I I S , K U K A R A K E N TA A M I T Ä ? H OA S Y R J Ö JA H A N N A S Ä ÄT I Ö KO JA M O H A R T E L A R A K E N N U S B U U M I
1 9 8. MYYR YORK DOWNTOWN (002400) Kaavamuutoksen hakijoina ovat Kiinteistö Oy Myyrinpuhos, Liesikujan Autopaikat Oy ja Kiinteistö Oy Myyrmäen kauppakeskus. Kaavatyön tavoitteena on mahdollistaa Myyrmäkeen aseman viereen korkeatasoinen ja elävä kaupunkikortteli, jossa yhdistyvät urbaani asuminen, palvelut, työ ja vapaa-aika sekä laadukas julkinen ulkotila. Alue on tarkoitus suunnitella yhtenä kokonaisuutena siten, että muun muassa pysäköintijärjestelyt ja ajoyhteydet toteutetaan kokonaisuuden kannalta järkevästi. KORTTELISSA on käynnissä kutsukilpailu. Kutsutut arkkitehtitoimistot ovat Arkkitehtitoimisto Huttunen-Lipasti-Pakkanen Oy, Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy, Arkkitehtuuritoimisto B & M Oy, L Arkkitehdit Oy ja Mandaworks Ab. Kilpailun voittaja tulee toimimaan maankäytön suunnittelun konsulttina asemakaavamuutosvaiheessa. Kumppaneina hankkeessa ovat Citycon Oyj, Sato Oyj, Taitokaari Oy ja SRV Yhtiöt Oyj. KILPAILU päättyy 15.2.2019 ja voittaja julkistetaan 11.4.2019. NYKYISEN ISOMYYRIN tilalle on mahdollista sijoittaa enintään 24-kerroksinen torni, muualla alueella korkein sallittu kerrosluku on 16. Kilpailuehdotuksissa voidaan esittää myös matalampaa rakentamista. Asukastilaisuuden ja kirjallisen palautteen perusteella kilpailukutsuun lisättiin pyyntö Jönsaksentien itäpuolisten asuinkorttelien näkymien huomioimiseksi. Myyrmäen aseman kortteleihin suunnitellaan asuntoja liiketilarakentamista. R A K E N N U S B U U M I
2 9. HOTELLI KOHTEELLA ei ole kaavanumeroa, koska rakennus on nykyisen kaavasuunnitelman mukaista rakentamista. Aiemmin Myyr York Timesissakin esitellyn hotellin rakennuslupa on myönnetty 6.11.2019 ja lupa on jo lainvoimainen. R A K E N N U S B U U M I
2 1 10. KORUTIELLE HOITOKODIN LAAJENNUS JA KERROSTALOJA (002367) KAAVAMUUTOKSEN hakija on Vantaan kaupungin kiinteistöt ja asuminen. TÄMÄNHETKISESSÄ suunnitelmassa hoitokodin kanssa samalle tontille tulisi kaksi 12-kerroksista kerrostaloa. Lisäksi Korutien ja Solkikujan kulmaukseen tulisi 8-kerroksinen asuinkerrostalo. Hoitokodin laajennus olisi 9-kerroksinen. KAAVA on ehdotusvaiheessa, OAS on julkaistu 21.2.2018. Kaavaehdotus oli kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyssä 10.12.2018. Ehdotus hyväksyttiin ja siirrettiin kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Korutien hoitokotia laajennetaan ja alueelle rakennetaan kerrostaloja. A-klinikka ja katkaisuhoitoasema ovat tyhjillään ja ne puretaan. R A K E N N U S B U U M I
2 2 11. KERROSTALOJA KILTERINKUJALLE (002243) T2H rakennuttaa tontille kolme 7-kerroksista asuinkerrostaloa. Rakennusluvat on haettu ja saatu 6.11.2018. T2H ei halunnut kommentoida rakentamisen aikataulua. Kilterinkuja 4, Vantaa 29.6.2018 Kilterinkujalle on tullut voimaan uusi kaava 24.1.2018. Tontille rakennetaan neljä asuinkerrostaloa. TYÖELÄKEYHTIÖ Elo rakentaa asuinkerrostalon, jonka korkeus vaihtelee neljän ja kahdentoista kerroksen välillä. Elon rakennuslupa on myönnetty 2.10.2018. ELON TALO tulee vanhan voimalaitosyhtiön teollisuusrakennuksen paikalle, joka puretaan vuodenvaihteen ympärillä. Rakennustyöt alkanevat loppukeväällä 2019 ja kestävät reilut puolitoista vuotta. KUVA SWECO R A K E N N U S B U U M I
2 3 4 2 1 3 TULOSSA... OJAHAKAAN VARIAN paikalle suunnitellaan uutta rakentamista. Eteläosaan pohditaan uutta yhteiskoulua ja pohjoisosaan asumista. Kilterinmäelle COLOSSEUMIN C-RAKENNUKSEN TILALLE suunnitellaan asuntorakentamista. Rakennuksessa sijaitsee tällä hetkellä mm. Vantaan tanssiopiston tiloja. PATOTIE 2:EEN Louhelan aseman viereen on haettu kaavamuutosta. Nykyisen toimitalon tilalle haluttaisiin rakentaa lähinnä asuinkortteli. Osoitteessa toimii nyt esim. Vantaan musiikkiopisto ja House Koo -musiikkibaari. MONTTU. Ei suunnitelmia tällä hetkellä. Alueelle on tulossa paljon asuinrakentamista Paalutorille, joten on mahdollista, että Monttuun tulisi liikeja toimitiloja. 1 2 4 3 Lähteet: Vantaan kaupunki (kuvat: kaavaselostukset, osallistumisja arviointisuunnitelmat ja rakennuslupahakemukset) Kiitos: asemakaavasuunnittelijoille Johanna Rajala ja Anne Olkkola Ajankohtaista tietoa Vantaan kaavoituksesta: https://www.vantaa.fi/ ajankohtaiset_kaavat ... ja rakennusluvista: https://www.vantaa.fi/asuminen_ ja_ymparisto/rakentaminen/ rakennusvalvonta/paatosten_ julkipanot JA L I S Ä Ä O N R A K E N N U S B U U M I www.fusti.fi www.auto-lehtinen.fi Henkilöautot Hautalantie 16, TAMPERE Puh. 010 2390 200 Helsingintie 595, Salo (Muurla) Puh. (02) 721 7700 Henkilö-, pakettija maastoautot Käytössäsi kahden purkamon suuret varastot 24/7. YLI 60 VUOTTA KIERRÄTYSTÄ TAKUULLA! AUTOPURKAMOT
2 4 MICHELINIT RIO GRANDESSA MARRASKUISENA arki-iltana Michelinit huomaavat kaipaavansa kauas. Meksikoon asti ei kuitenkaan tarvitse lähteä, sillä Michelinit suuntaavat Myyrmäen sydämessä sijaitsevaan Rio Grandeen. Ravintola on tällä hetkellä Myyrmäelle tyypilliseen tapaan vähän syrjässä kulkureiteiltä, sillä sisäänkäynti löytyy Myyrinpuhoksen muuten harvoin käytetystä päästä. Antero ja Sakari ovat jälleen liikkeellä kaksin, joten ravintolasta heti sieraimiin tulvahtava rasvankäry ei heitä haittaa. Tänne ei tulla treffailemaan vaan syömään. RAVINTOLAA AVARTAA erikoisesti keskelle salia sijoitettua avokeittiö. Asiaa pohdittuamme päädymme lopulta siihen, että idea on hyvä, vaikka tämän ravintolan viehätys ei perustukaan gurmeehenkiseen kokkishow’hun. Ravintola on sisustettu teemaan sopivasti puulla ja meksikolaisella rekvisiitalla. Paikka on ollut pystyssä pitkään, se onkin hieman virttynyt ja tuo mieleen baarin. Lasketaanko tämä saluunahengeksi vai ei, sen saa jokainen päättää itse. Kaikki on kuitenkin perussiistiä. Pienimmille syöjille on rakennettu oma leikkipaikka. Olemme lähteneet liikkeelle perinteisen suomalaisen päivällisajan jälkeen. Ehkä siitä johtuen ravintolassa on vain yksi seurue meidän lisäksemme. RUOKALISTA on yksinkertainen. Sekä alkuruoaksi että pääruoaksi on tarjolla kahta erilaista tortillalettua ja niiden väliin muutamia lihaja kasvisvaihtoehtoja. Jokaiseen annokseen kuuluu lisäksi pikkukipoissa salsaa, guacamolea ja pääruoan kanssa vielä ranskankermaa. Lisäksi pääruoan voi valita Rion Klassikot -listalta, jossa on tarjolla perinteisempää pihvi–burgeri–kalavaihtoehtoa. Koska kaikki letturuoat perustuvat saman konseptin äärelle samoine lisukkeineen, aidosti erilaisia vaihtoehtoja on suhteellisen vähän. Jos pääruoaksi meinaa syödä lettuja, alkupalaletut kannattanee jättää väliin. Sakari lähtee silti täyslettulinjalle ja ottaa alkupalaksi enchiladan nyhtökauralla. Pääruoaksi hän valitseen fajitakset härän ulkofileellä. Antero ottaa alkuruoaksi tostadan nyhdetyllä kanalla, mutta pääruoka menee pihvilinjalla à la Cajun-Pihvi. Myyr Yorkin Michelinit ovat rehtejä, Kaivokselassa kasvaneita, raavaita miehiä, jotka arvostavat riittävän suuria annoksia, mutta myös hyvää makua ja asiallista palvelua. Miehet liikkuvat välillä yksin, usein kaksin tai kolmin, joskus jopa perheen kanssa. Toistamiseen testireissulla ovat Antero ja Sakari. T U O K A A R U O K A A AY CA R A M BA ! T E K S T I & K U VAT M Y Y R YO R K I N M I C H E L I N I T
2 5 MICHELINIT RIO GRANDESSA ALKUPALAT ovat maittavia ja aika tulisia. Vaikka Michelinit eivät mitään mammanpoikia olekaan, ei tulisuus ole meille kovin tuttua, joten suussa polttelee. Onneksi hanakola on hyvää, koska sitä kuluu suuta huuhtoessa. Ammattitulittajalle annos on todennäköisesti miedohko. ANTERON PIHVISSÄ on lisukkeena punaviinikastike ja lohkoperunat. Annos on erittäin onnistunut ja tasapainoinen. Sekä pihvissä että perunoissa on mahtavan paahteinen maku, jota punaviinikastike täydentää. Anteron ekstrana lähinnä lohkoperunoita ajatellen tilaama dippi on hyvää, mutta jää täysin ylimääräiseksi, sillä perunat syödään punaviinikastikkeen kanssa eivätkä tarvitse muuta. SAKARIN FAJITAS ei yllä ihan samalle tasolle pihvin kanssa. Parilalla tuotava liha ei sihise kuumuuttaan, mutta on passelin lämmintä. Paprika-sipulipaistos on makoisaa, ja kaikkien täytteiden yhdisteleminen tuottaa hyvän ja erityisesti riittävän annoksen. TÄLLÄ KERTAA ruoka vie voiton miehistä – alkuja pääruoan jälkeen vatsat ovat niin täynnä, että jälkiruoalle ei ole tilaa. Se on harmi, sillä etenkin churrot ja suklaafondant olisivat kiinnostaneet. Ravintolan tunnelma on hämyisen rauhallinen ja valaistus on tumma. Tarjoilu toimii, oikeat kysymykset kysytään ja niin edelleen, mutta juuri muuta tarjoilija ei pukahda. Hän tuntuu lipuvan esiin varjoista ja livahtaa sinne takaisin vähin äänin. Eipähän voi ainakaan syyttää päällekäyvyydestä. KÄYNTI jättää täyden vatsan ja vaatteisiin pinttyneen rasvan käryn lisäksi tyytyväisen mielen. Rio Grande toimitti sen, mitä oletettiin – ei mitään tajuntaa räjäyttävää, mutta teemaan sopivia makuja riittävällä laadulla ja reilulla määrällä. Vaikka ulosantinsa perusteella ravintola onkin lähinnä lähiöversio kuuluisemmista meksikolaisesta kavereistaan, se on silti hyvä ja pysyvä osa alueen tarjontaa. Harva ulkopuolinen osaisi arvata, että Myyrmäestä saa tällaistakin ruokaa. M I C H E L I N I T R U O K A PA LV E L U V I I H T Y I S Y Y S
2 6 TUOMO RUUTU NELJÄTTÄ KERTAA ALLE 20-VUOTIAIDEN MM-KISOIHIN – TÄLLÄ KERTAA VALMENTAJANA L O U H E L A N K A S VAT T I A N TA A E T E E N PÄ I N L U O T T O J Ä T K Ä Jääkiekon alle 20-vuotiaiden maailmanmestaruuskilpailut pelataan vuoden vaihteessa Vancouverissa ja Victoriassa, Kanadassa. Pikkuleijonien valmennustiimiin kuuluu Louhelassa varttunut Tuomo Ruutu. Moninkertaisella arvokisamitalistilla on hyviä muistoja nuorten kisoista. T E K S T I I L L E M A R T E L A K U VAT I L L E M A R T E L A & T U O M O R U U D U N KO T I A L BU M I
2 7 P ELAAJAURALLAAN viimeksi Sveitsin Davosissa pelannut TUOMO RUUTU on valittu mukaan päävalmentaja Jussi Ahokkaan valmennustiimiin. Ruudun mukaan valmentajilla on joitain vastuualueita, kuten peluutus. Samalla jokainen tuo omat vahvuutensa kaikkien käyttöön. Ruutu on seurannut paljon eri sarjojen pelejä ja tarkkaillut vastustajia. ”Tulee seurattua pelisuuntauksia ja henkilökohtaisia tilanteiden ratkaisuja”, Ruutu kertoo. Niin, onko alle 20-vuotiaiden pelit muuttaneet luonnettaan 2000-luvun alusta, jolloin Ruutu pelasi pikkuleijonissa? ”Ei ole muuttunut mihinkään. Joka vuosi olen niitä katsonut, myös kun mä olin Jenkeissä. Ne ovat hauskoja pelejä pelata ja katsoa. Siellä mennään eikä meinata – hirveä energia”, kertoo Ruutu. Erittäin tärkeä anti joukkueelle on Ruudun 12 kauden kokemus NHL:stä ja nimenomaan pienistä kaukaloista. Kaukalon koko vaikuttaa oleellisesti pelinopeuteen. ”Sehän on fakta, kun mennään pienempään kaukaloon, niin peli on tosi nopeata. Kun tulin nuorten MM-kisoista takaisin SM-liigaan, niin peli tuntui paljon hitaammalta. Oli paljon enemmän aikaa”, selvittää Ruutu kokemukseen nojaten. L U O T T O J Ä T J Ä R UUTU on saavuttanut A-maajoukkueessa maailmanmestaruuden, World Cupin hopeaa, kaksi olympiapronssia, MM-hopean ja kaksi MM-pronssia. Nuorten kisoista Tuomolla on yksi alle 20-vuotiaiden MM-hopea ja kaksi pronssia sekä alle 18-vuotiaiden maailmanmestaruus. Ruudun mitaliputki arvokisoissa katkesi vasta 12:nnella yrittämällä, Tšekin MM-kisoissa 2015. Ruutu tunnetaan kiekkotaitojen lisäksi tarttuvasta naurustaan. Hän tuo nuorten MM-kisajoukkueeseen oman persoonansa, jolla on varmasti rentouttava vaikutus kisoissa, joissa lähes jokainen ottelu pelataan paineen alla. ”Sen olen oppinut, ettei voi olla valmentajana eikä pelaajana muuta kuin oma itsensä”, Ruutu tiivistää. Tämä totuus pätee varmasti kaikkialla. Roolin taakse ei voi uskottavasti piiloutua. P IKKULEIJONAT voitti kaikki kolme otteluaan viimeisessä turnauksessaan ennen vuodenvaihteen MM-kisoja. Tšekin Hodonissa pelatussa neljän maan turnauksessa mukana olivat isäntien ja Suomen lisäksi Ruotsi ja Venäjä. Nuorten Leijonien maaliero oli 16-5. Suomen joukkueen MM-leiri Kanadassa alkaa jo 15. joulukuuta. Nuorten maailmanmestaruusturnaus käynnistyy perinteisesti tapaninpäivänä. Suomi pelaa avausottelunsa Ruotsia vastaan. Harjoitusotteluissa ennen turnausta pikkuleijonat kohtaavat vielä Tanskan ja Kanadan. Suomi pelaa turnauksessa B-lohkossa. Pelipaikkana on Vancouverin saarella sijaitseva Victorian kaupunki. 2000-luvun MM-turnausten lähes vakiomitalistit Kanada ja Venäjä pelaavat A-lohkossa. Ennakkoon Suomen kovimmat vastustajat alkulohkossa ovat Ruotsi ja Yhdysvallat. Kahtena edellisvuotena vuoden 2016 maailmanmestarit ovat jääneet ilman mitalia. Mitkä ovat Suomen menestysmahdollisuudet vuodenvaihteessa? ”Kun lähdetään kisoihin, niin silloin lähdetään aina parasta tavoittelemaan. Mahdollisuudet ovat ihan mihin vaan”, lataa Ruutu. Vielä ei ole tietoa joukkueiden lopullisista kokoonpanoista eikä siitä, kuinka paljon NHL-seurat vapauttavat pelaajia eri maajoukkueiden käyttöön. Kaikki varattu. Veljekset Tuomo, Mikko ja Jarkko Ruutu NHLjoukkueittensa paidoissa. Hihoissa varausvuosi. Tuomo, Mikko ja Jarkko Ruutu Myyrmäen nykyisen kakkoshallin jäällä. ”Sen olen oppinut, ettei voi olla valmentajana eikä pelaajana muuta kuin oma itsensä”
2 8 R UUTU ASUI lapsuutensa Louhelassa ja pelasi jääkiekkoa Etelä-Vantaan Urheilijoissa. Noilta ajoilta on jäänyt paljon muistoja. ”Kaikki on sieltä lähtenyt. Olen monta kertaa miettinyt, kuinka kiitollista on, kun on saanut kasvaa hyvässä ilmapiirissä”, muistelee Ruutu. Lasten urheilu on leikkiä ja kilpailua. Tärkeimpänä asiana EVU -ajoista Ruutu korostaa yhteisöllisyyttä. ”Se on niin iso osa, miksi innostuu ja miksi jostain tulee niin hauskaa. Kokonaisuus ratkaisee. Totta kai sillä on ihan järkyttävän iso merkitys ollut”, kertoo Ruutu hänen joukkueensa toiminnasta EVU:ssa. Ruutu harrasti juniorina myös jalkapalloa ja yleisurheilua. Lahjakas urheilija olisi voinut hyvin päätyä myös jalkapalloilijaksi. “Jääkiekko on hieno laji, ja on monta muuta hienoa lajia. Lapsen innostus ei monesti ole pelkästään se pelaaminen, vaan se kaikki muu, mikä siinä on – ystävät, ja kaikki toimii. ” Juniorivuosiensa valmennusta EVU:ssa Ruutu muistelee positiivisesti: ”Selkeätä tekemistä, hauskaa mutta sopivan tavoitteellista. Ei mitään muuta, kuin hyvää sanottavaa” Kavereita Ruudulle on tietenkin jäänyt juniorijoukkueista. Yhden kaverin kanssa peliurat jatkuivat NHL:ään saakka. ”Pelasin Valtteri Filppulan kanssa samassa ketjussa jonkin aikaa, myös ihan junnuissa hänen isoveljensä Ilarin kanssa, mutta Valtterin kanssa enemmän. Siinä oli hyvä pelata”, naurahtaa Ruutu. Epäilemättä aika moni olisi halunnut pelata kolmantena tuossa ketjussa. Tuomo Ruutu sai joululahjaksi Evun verkkarit hanskat ja mailan. T ÄNÄ VUONNA Ruutu ja Pikkuleijonat matkustavat jouluaattona Vancouverin saarelle, Victoriaan. Myös silloin, kun Ruutu itse pelasi nuorten MM-kisoissa, joulua vietettiin matkustaen – niin myös jouluaattona vuonna 2000. ”Illalla oli lähtö Helsingin rautatieasemalta. Aamulla juna oli Moskovassa. Joku pelaajista oli joulupukki, ja lahjat jaettiin ahtaalla käytävällä”, muistelee Ruutu ensimmäistä matkaansa alle 20-vuotiaiden MM-kisoihin. Ruutu on myös musiikkimiehiä. Tässä eräänä päivänä hän kaivoi esiin saksofonin, jota kouluaikoina soitteli ahkerasti. Ihmetyksekseen soundi tuntui löytyvän lähes entiseen malliin. Voi olla, että joku joululaulukin repertuaarista löytyy. “Jääkiekko on hieno laji, ja on monta muuta hienoa lajia. Lapsen innostus ei monesti ole pelkästään se pelaaminen, vaan se kaikki muu, mikä siinä on – ystävät, ja kaikki toimii. ” L U O T T O J Ä T K Ä
2 9 KYLLÄ SE JOULU SIELTÄ TULEE K OSKA jo jonkin aikaa on ollut muodikasta syyttää mediaa vähän kaikesta, päätin pistää omankin ääneni syyttävään kuoroon. Itsekriittisyys ei ole pahaksi kenellekään. Etelän metia Suomessa ja valemediat suuressa maailmassa ovat tehneet joulusta mediapersoonan. Joulun tulo on uutinen vuodesta toiseen. Joulu on hän. Nimenkin kirjoitan nyt isolla j:llä. Kun hän on tuloillaan, hänestä tehdään haastatteluja hyvissä ajoin ja kaikista näkökulmista. Haastatelluiksi tulevat sekä häntä kovasti odottavat fanit että välinpitämättömäksi heittäytyneet. Jouluihmiset huokaisevat toimittajalle, että ”jospa ihmisellä ois joulu ainainen”. Toiset murahtavat vain, että kunhan tuosta Joulusta päästään niin sitten teen sitä ja sitä. JOULU KEKSITÄÄN vuosittain, ja brändätään, niin kuin trenditietoiset persoonat ikään. Media seuraa vähintään kuukauden ajan hänen kintereillään. Joululla on jopa oma radiokanavansa. Aikakauslehdet ja päivälehtien erikoissivut kuiskivat, miltä Joulu tänä vuonna näyttää. Kukapa ihminen nyt haluaisi kohdata Joulun vanhentunein vermein. On hankittava uudet alusvaatteet, juhlavaatteet, tossut, Joulun koristeet, hittilahjat, kampaukset ja menyykin on ehdottomasti päivitettävä. Mutta vaikka media kuinka kuuluttaa habituksen uusimista ihka uuden Joulun kunniaksi, sekin näyttää tietävän, että Joululle kelpaavat vain tonttulakin punainen, kuusen vihreä, lumen valkoinen sekä kulta ja hopea. Joululle luodaan vuosittain uudet helytkin, mutta, kuinka ollakaan, kyllä ne vaan näyttävät ruseteilta, nauhoilta, palloilta ja tähdiltä. MEDIAN ESILLE NOSTAMAT Joulun ruokainnovaatiot ovat tyyliä lanttulaatikko itämaisin maustein, konjakkikinkku nyhdettynä tai rosolli intialaiseen tapaan, sillit ja silakat thaimaalaisittain, kukkatortut ja piparit lakritsalla höystettyinä. Ruokalajien nimet ovat toki sitkeästi historiallista kerrostumaa. Jouluhan ei suostu tulemaan, jos pöydässä ei ole lanttulaatikkoa, kinkkua, rosollia, sillejä, torttuja tai piparkakkuja. Jo reilu kuukausi ennen Joulun saapumista media käynnistää piparkakkutalokilpailut hänen kunniakseen. Grimmin veljesten sadussa piparkakkutalo veti puoleensa Hannua ja Kerttua, jotka noita sitten otti vangiksi ja alkoi lihottaa heitä ruokapöytään. Medialle kaikki erikoiset rakennukset ovat tietenkin uutisia. J OULULAULUJEN sävellyskilpailut on mediassa töräytetty käyntiin jo vähintään yhdeksän kuukautta ennen Joulua. Ne Joulun uudet laulut, ne ovat edelleen ihmisen ikävää, muistelua ja surua, lunta, rauhaa ja rakkautta, kulkusten kilinää. Varpusen jouluaamun sanoma pysyy aina ytimessä. MEDIA RAPORTOI marraskuusta alkaen herkeämättä päivittäin, onko h-hetkenä lunta. Sillä jos Joulu ei ole luminen, suurin osa vanhoista ja uusista Joulun kunniaksi sanoitetuista lauluista menee vähän niin kuin kuralle. Samoin muuttuisivat hassuiksi joulukortit, joissa nietokset ovat niin valtavia, että niitä ei Ilmatieteen laitoksen mukaan ole täällä etelässä nähty viimeiseen sataan vuoteen. Joulun palvontaan kuuluu lumi. EI MEDIAKAAN onneksi kaikkeen pysty. Uskon, että Myyrmäessäkin suuri osa ihmisistä kaikesta kouhotuksesta piittaamatta nostaa joulupöytään sen tutun yön yli uunissa muhineen sinappihunnutetun kinkun, isoisoäidin resepteillä laitetut sillit ja silakat, anopin rosollin, turhia mausteita välttelevän lanttulaatikon ja luumuhilloiset tähtitortut. Kuusen oksilla kimaltelevat vanhat rakkaat lasipallot ja jo vähän kellastuneet hopeanauhat. Vaatetus on tärkeilemätöntä. Joulun värit vihreä ja punainen toteutuvat pihan nurmikossa ja lasten tonttulakeissa. Se on sitä meidän Joulua, valemediat laulakoot laulujaan. HYVÄÄ JOULUA kaikille, jotka sitä viettävät ja kaikille, jotka eivät sitä vietä! P A K I N A N P A I K K A E I PÄ S H ÄTÄ I L L Ä TERTTU NURRO Toimittaja
3 LET’S DANCE! “MEILLÄHÄN on kaksi linjaa; showtanssi ja katutanssi. Vaikka olemme katutanssiyhdistys, niin meillä on vahva showtanssipuoli, ja siellä meillä on myös kisaryhmiä”, kertoo Huttula yhdistyksen toiminnasta. Seurassa ei haluta mennä pelkästään kisaaminen edellä, jotta ei tule liian suorittamisen maku. Treenaamisen pitää olla kivaa. VKTY:ssä halutaan, että harrastajille olisi entistä enemmän vaihtoehtoja. VKTY:n showpuoleen kuuluu showtanssi, nykytanssi ja baletti. Katutanssipuolella kisatanssiryhmien ylivoimaisesti suosituin laji on hip hop. Sen lisäksi VKTY:n viikkotunteihin kuuluvat house, voguing, break dance ja uutena waacking. Hip hop jakaantuu koreografiatunteihin ja freesVantaan Katutanssiyhdistys täytti juuri neljä vuotta. Yhdistys on laajentunut nopeasti yli neljän sadan tanssijan seuraksi. Kasvua halutaan lisää ja se tuo uusia haasteita. T E K S T I I L L E M A R T E L A K U VAT V K T Y Kanavoi sisäistä _____________si. K A T U T A N S S I I
3 1 tyleen. Street dance -tunneilla tutustutaan eri katutanssilajeihin. “Yleensä sielläkin tehdään hiphopia. Street dance on nuorille nimenä vetävämpi kuin hiphop. Niitäkin tunteja on, missä opettajille jätetään vapaus päättää, mitä lajeja hän haluaa sinne tuoda”, toteaa Huttula. All styles -tunnilla käy vaihtuvia opettajia. Tälle tunnille kutsutaan seuran omia opettajia ja Suomen huippuopettajia vetämään maistiaistunteja eri lajeista, jotta tanssijat pääsevät tutustumaan uusiin juttuihin. Suomessa tanssi on yleisesti tyttöjen ja naisten harrastus. Jostain syystä täällä voi olla vaikea saada miehiä ja poikia tanssimaan. Huttula on ylpeä siitä, että heidän seurassaan on poikia koko ajan enemmän ja enemmän. Myös VKTY:n opettajistoon on saatu miehiä. “Maailmalla katutanssikulttuuri on hyvin miehinen”, Huttula tietää. Break dancen fyysisyys ja akrobaattisuus kiehtoo poikia. Toki VKTY:n break dance -tunneilla on myös tyttöjä. Huttulan mukaan voguing ja waacking vetoavat naisyleisöön. “Showpuolella meillä ei ole ollut poikia ollenkaan, paitsi minitunneilla, jotka ovat ihan pienimmille”, kertoo Huttula. VKTY:ssä ei monilta osin poiketa kaupallisten tanssikoulujen toiminnasta. Seura osallistuu kisaryhmillään samoihin kilpailuihin ja tanssitunnit ovat sisällöiltään samanlaisia kuin tanssikouluissa. VKTY:llä on Isomyyrissä käytössään oma tila, jossa on kaksi tanssisalia. Lisäksi VKTY käyttää kaupungin tarjoamia koulutiloja. “Sen takia puitteet eivät ole aina niin hienot ja tanssille tarkoitetut kuin joillain kaupallisilla kouluilla”, vertaa Huttula. YHDISTYSTOIMINNASSA on toki hyviäkin puolia. Voittoa tavoittelematon yhdistys käyttää kaikki tulonsa seuran toiminnan kehittämiseen, että tanssijoille saataisi hyvät puitteet. “Yksi iso ero on, että me pystymme pitämään hinnat alhaalla. Haluamme mahdollistaa harrastamisen myös sellaisille tanssijoille, joilla ei välttämättä ole varaa maksaa tunneista maltaita”, lisää Huttula. ”Huttula on ylpeä siitä, että heidän seurassaan on poikia koko ajan enemmän ja enemmän.” ”Haluamme mahdollistaa harrastamisen myös sellaisille tanssijoille, joilla ei välttämättä ole varaa maksaa tunneista maltaita.” Strike a pose!
3 2 SEURAN KASVAESSA uusia kehitystehtäviä tulee koko ajan. Haasteena on yhteisöllisyyden säilyttäminen. Tavoitteena on, että seuran tanssijat tuntevat toisensa ja kokevat seurahengen tärkeänä. VKTY:llä on Huttulan mukaan ollut hyvä yhteisöllinen meininki, mikä on näkynyt myös ulospäin. Harrastajat ovat olleet kiitollisia ja tyytyväisiä seuran toimintatapoihin ja laatuun. Katutanssia Vantaalla on harrastettu jo toistakymmentä vuotta. Vantaan Katutanssiyhdistys erkaantui keväällä 2015 Vantaan Voimisteluseurasta. Tanssiharrastus on poikinut joillekin näissä seuroissa tanssineille myös mahdollisuuden toimia tanssinopettajana. “Yhteensä opettajia on noin 30, joista melkein kolmasosa on omia kasvatteja”, kertoo Huttula. VKTY on yksi pääkaupunkiseudun aktiivisimmista toimijoista katutanssin kentällä. Yhdistys tuo ulkomailta säännöllisesti huippuopettajavieraita vetämään workshopeja ja järjestää katutanssi-battle-tapahtumia niin, että tanssijat pääsevät testaamaan osaamistaan. VKTY on toimintansa alusta asti panostanut tanssikilpailuihin ja niissä menestymiseen. Huttulan mukaan näin myös halutaan jatkaa. Yhdistys vertailee omaa menestystään kaupallisiin tanssikouluihin. “Viime vuosi meni kisojen osalta tosi hyvin”, toteaa Huttula tyytyväisenä. “Menestystä tuli tärkeimmistä kilpailuista.” Kauden päätavoitteita monilla katutanssin kilparyhmillä ovat keväiset SM-kisat ja Show Of The Year. VKTY:ssä valmentajia kannustetaan viemään joukkueita useampiin kisoihin kauden aikana. Tanssijoita valmennetaan Huttulan mukaan myös siihen, että yksilönäkin voi mennä kisaamaan minne vaan pikkukisaan. “Se voi olla tosi merkittävä juttu omassa tekemisessä”, toteaa Huttula. Lisää tietoa Vantaan katutanssiyhdistyksestä saa osoitteesta www.vkty.fi ”Haluamme mahdollistaa harrastamisen myös sellaisille tanssijoille, joilla ei välttämättä ole varaa maksaa tunneista maltaita.” A I N A V A L M I I N A A U T T A M A A N www.mittakaluste.fi Martinkyläntie 41, Varisto, Vantaa Avoinna: ma-to 10-18, pe 10-16, la 10-15 Puh. 0207 890 580 M I T TA K E I T T I Ö T M I T TA KYLPYHUONEET M I T TA K A A P I S T O T TEHTY SUOMESSA MADE IN FINLAND ILMOITUSMYYNTI@MYRTSI.FI OVH. 38€ KATUKUVAUKSEN PAIKALLISEEPOS. Olli Bergin Humans of Myyr Yorkia myyvät
3 3 Däb. Däb. Däb. Däb. Däb. Däb. Däb. Däb. Däb. Däb. Däb. Däb. Däb. Däb. Däb. Däb. Däb. Däb. Däb. Däb. Däb. Däb. Paikallinen, aktivoidu! Lupa tapahtua. Verojäämä Tule rakentamaan yhdessä viihtyisämpää Myyrmäkeä värikkään kaupungin, iloisten kaupunkitapahtumien sekä aktiivisen osallisuuden avulla. Ilmoittaudu mukaan ja kerro miten itse olisit valmis osallistumaan. MYYRMÄKI-liike ylläpitää sekä Myyrmäen aseman lippuhallin, että Myyrmäen montun varauskalentereita. Lippuhalli soveltuu pienimuotoisten esitysten, keskustelutilaisuuksien, myyjäisten sekä näyttelyjen pitopaikaksi. Myyrmäen monttu on ulkoilmatapahtuma, jossa voi järjestää konsertteja, liikuntataphtumia, lastentapahtumia sekä muita ulkoilmatapahtumia. Myyrmäki-liikkeellä on myös tapahtumakalustoa, telttoja, festaripöytiä, muita kalusteita, äänentoistolaitteita, esitystekniikkaa ym. joita lainataan alueen toimijoille. Vanha verohallinnon asiakaspalvelupiste Colosseumilla muuttuu 900 neliön kulttuuriseksi asukastilaksi, joka kätkee sisälleen paikallisen radioaseman Say FM:n, galleriatiloja, konserttija teatteritiloja, harjoitussekä työskentelytiloja. Tutustu tarkemmin tilaan sekä kerro mihin itse olisit kiinnostunut käyttämään tilaa! myrtsi.fi/osallistu myrtsi.fi/tilat myrtsi.fi/verojaama Yhteisöllinen työtila, joka palvelee yksinyrittäjiä, etätyöntekijöitä, freelansereita, yhdistysten toimihenkilöitä. TYÖPISTE, LANGATON VERKKO, TULOSTUS, KOPIOINTI, SKANNAUS, NEUVOTTELUTILOJEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUS SISÄÄNPÄÄSY OMALLA AVAIMELLA 24/7 Myyrmakiliike @myyrmakiliike hub.myrtsi.fi KUUKAUSIMAKSUT: 90€/Henkilö 250€/Tiimi COWORKING MYYR YORK I L M O I T U S M Y Y N T I @ M Y R T S I . F I
3 4 Terveysasemalla lounasravintolaa pitävä Sapusca avaa toisen toimipisteen Myyrmannissa, jonne on viime viikkoina rantautunut myös Eerikin Pippuri. Edellisellä listalla kerroimme Myyrmäen postin siirtymisestä Rajatorpan Shellille. Postilokerot jäävät kuitenkin Myyrmäkeen ja löytyvät jatkossa Myyrmannin parkkihallista SmartPost-pakettiautomaatin vierestä. Chloe´s Cafe on jatkossa myös kellokahvila, kun Hindin Kellokahvila toimii samassa tilassa arkisin klo 16:00–22:00 sekä viikonloppuisin klo 8:00–22:00. Kellokahvilan ideana on, että asiakkaat maksavat kahvilassa vietetystä ajasta, eivätkä nauttimistaan tuotteista, jotka sisältyvät hintaan. Loppuvuoden ajan KelloKahvilan hinta on 3 euroa/30 minuuttia. Vaskivuoren lukion tämän vuoden musikaalin Crazy for You ensi-ilta on 10.1. 2019 Kulttuuritalo Martinuksessa. Kevään näytelmänä lukiolla on Minna Canthin työmiehen vaimo, jonka ensi-ilta on 8.3.2019 Vaskivuoren lukion auditoriossa. Myrtsin oma tanssiteatteri Mamia Company käynnistää yhteistyön hongkongilaisen koreografi Ivy Tsuin kanssa. Yhteistyön hedelmiä on nähtävissä ensi keväänä Myrtsissä. Ajatko sähköautolla? Latauspisteiden määrä Myyrmäessä on lisääntynyt kuluneen vuoden aikana. Energia Areenan parkkipaikan lisäksi sähköauton lataamiseen löytyy neljä pistettä Myyrmannin parkkihallista sekä teholaturi Myyrmäen asemasillan alta. Muita lähiseudun latauspisteitä löytyy Rajatorpasta Caverionin pihasta, Martinlaakson ostarilta ja Vantaankosken asemalta. Konalan Hesburger on tarjonnut asiakkailleen ilmaisen latauksen. Myyrmäen kaavarunkotyötä vetänyt asemakaava-arkkitehti Johanna Rajala siirtyy vuodenvaihteessa Aviapoliksen aluearkkitehdiksi. Toivotamme Johannalle menestystä uuteen tehtävään, vaikka olemmekin surullisia hyvän suunnittelijan menettämisestä. Pienistä yksiöistä on tämän vuoden aikana puhuttu runsaasti. Myyrmäkeen Korutien varteen on nousemassa 12-kerroksinen kerrostalo, josta löytyy kuitenkin 40,8 m2:n yksiöitä, eli 10 neliötä suurempia kuin pienimmät Myrtsiin rakenteilla olevat kaksiot. LISTA 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. V I E L Ä T U L E E MYYR YORK SAA NIMIKKOOLUEN 9. KO S T E I K KO B O N U S ! MYYRMÄKI saa uuden, oman nimikko-oluen. Ensimmäinen erä tätä uutta olutta on parhaillaan kypsymässä UG Breweryn panimossa Lohjalla ja se valmistuu tammikuussa. Tuotteen takana ovat, varistolainen JUKKA KORTELAINEN sekä myyrmäkeläiset JYRI LUJANEN ja JANI PELTOSALO. OLUEN NIMI on Fairytale of Myyr York eli Myyr Yorkin satu. ON OLUTTA Myyrmäessä pantu toki aiemminkin, sillä Metropolian bioja kemiantekniikan yksikössä on valmistettu tätä mallasjuomaa, tosin vain kotitarpeeksi, sillä sitä ei toistaiseksi ole ollut myynnissä. FAIRYTALE OF MYYR YORKIN osalta tätä ongelmaa ei ole, sillä se siis tulee myyntiin tammikuussa paikallisiin kauppoihin ja ravintoloihin. ”Ensisijaisesti sitä myydään tietenkin juuri Myyrmäessä ja lähiseudulla, paikallisolutta kun kerran on”, toteaa Jukka Kortelainen. TR IV IA V AS T AU SK ET 1) b 2) a 3) a 4) a 5) b 6) b 7) c 8) a 9) a 10) c Tuoppi on toistaiseksi täynnä toivoa ja pian täynnä nimikko-olutta.
3 5 Myyr York Timesin tapahtumalista on nyt verkossa, osoitteessa: MENOKS.FI MENOKS? Sori! Joudut tällä kertaa tökkimään kirjaimia osoitekenttään ihan itse.
BISTRO&LOUNGE RAVINTOLA RAVINTOLA MYYRIN KROUVI UOMATIE 11 www.myyrinkrouvi.fi Ma Pe & La Bingo Karaoke alkaen klo 19 alkaen klo 21 MK-JUHLAPALVELUT & CATERING Järjestämme ammattitaidolla tilaisuutesi muista myös pikkujoulut! ota yhteyttä: asiakaspalvelu@myyrinkrouvi.fi Ma-Ti Ke-To Pe La Su 14-01 (keittiö suljettu) 14-01 (keittiö 15-21) 14-02 (keittiö 15-22) 11-02 (keittiö 12-22) 11-00 (keittiö 12-20) seuraa meitä facebookissa!