TÖÖT! Laitoimme Martti Servon bändeineen avokuplaan. Koska miksi ei? KEITTIÖMESTARIN KUTSU WHY SO MYRTSI TULEE TAAS! TATIN KOHTALON HETKET Raitinvarren intialainen yllättää Michelinit s. 20 Ohjelmaliite keskiaukeamalla. Vesitorni ei ole koskaan pelkkä torni. s. 10 NRO 31 1 3 . E L O K U U T A 2 2 5 Vaikuttaa paikalliselta.
2 T Ä S T Ä L Ä H T E E facebook.com/ myyryorktimes instagram.com/ myyryorktimes Myyr York Times Myyräncolo, Lokero 15 Jönsaksentie 6 01600 VANTAA www.myyryorktimes.fi OSALLISUUDEN JA PÄÄTÖKSENTEON VÄLINEN RISTIRIITA PÄ Ä K I R J O I T U S HAKUSANALLA ”osallisuus” löytyy Vantaan verkkosivuilta 299 hakutulosta. Siinä valossa kaupunki näyttää osallistavan asukkaitaan päätöksentekoon kiitettävästi. Mutta onko asukkaiden osallistumisella suurtakaan vaikutusta? Osallistuvassa budjetoinnissa asukkaat ovat toki saaneet päättää kaupunkitasolla noin miljoonan euron käytöstä esimerkiksi suosituiden ulkoilmaelokuvien järjestämiseen, mutta kaavoitusasioissa tilanne näyttää vallan muulta. Asukkaita kuullaan, mutta kuunnellaanko? Kuinka usein asukkaiden mielipiteet oikeasti vaikuttavat? Kaupungin asemakaavoitukseen osallistuminen -sivulla sanotaan, että ”osallistumisja arviointisuunnitelmasta saatujen mielipiteiden ja tarkentuneiden tietojen pohjalta laaditaan asemakaavaehdotus.” Päätöksenteko on usein erilaisten, toisinaan täysin vastakkaisten tarpeiden ja näkemysten yhteensovittamista. Kaikkien toiveiden täyttäminen on monesti mahdottomuus, mutta asukkaille pitäisi kertoa, miten heidän näkemyksensä on otettu huomioon ja – tarvittaessa – miksi sitä ei ole ollut mahdollista toteuttaa. Kuulluksi tulemisen tunne syntyy sen kokemisesta, että omaa näkemystä on mietitty ja käsitelty. NYT nähtävillä on kaksi kaavaehdotusta, joita asukkaat ovat vastustaneet voimakkaasti, ja joista on jätetty kaupungille epätavallisen runsaasti mielipiteitä. Lounaniityn päiväkodin kaavaan tuli 155 mielipidettä ja Louhelan päiväkodin tontin laajennukseen 25 mielipiteen lisäksi kaavaa vastustava adressi, jossa oli yli 500 allekirjoitusta. (Vertailun vuoksi: Myyrmäen kaupunkikulttuuritalo, joka on yksi kaupungin kärkihankkeista, kirvoitti asukkailta 11 mielipidettä.) Viranhaltijat ovat silti ajaneet näitä kaavoja eteenpäin kuin käärmettä pyssyyn, ja edellisen vaalikauden kaupunkitilalautakunta asetti ne viime töikseen nähtäville. Sopivasti kesälomien aikana. Niissä asukasosallisuutta on kyllä toteutettu lain säätämällä tavalla, mutta asukkaiden mielipiteillä ei silti ole ollut tähän mennessä mitään vaikutusta. Tämä kuulkaa sapettaa. Silti hanskoja ei kannata lyödä tiskiin, vaan muistutuksia kaavoista kannattaa lähettää. Jos se ei auta, on jäljellä vielä viimeisenä keinona tehdä valitus hallinto-oikeudelle. Toivottavasti sinne saakka ei tarvitsisi mennä. TOINEN asia, joka kiukuttaa, on Myyrmäen maineen mollaaminen. Mediassa on pelkästään viime viikolla ollut kolme Myyrmäkeä kauhistelevaa artikkelia, ja viimeisen vuoden aikana Myyrmäestä on kirjoitettu kielteiseen sävyyn enemmän kuin mistään muusta lähiöstä, vaikka samanlaisia ongelmia on muissakin samankokoisissa lähiöissä. Eikö riitä, että media on toistuvasti leimannut Myyrmäkeä kurjaksi, vaaralliseksi kulmakunnaksi, josta kaikki muka haluavat pois? Pitääkö asukkaiden itsensäkin nimittää kotiseutuaan ghetoksi ja slummiksi? Miksi Myyrmäen mollaamisesta sosiaalisessa mediassa on tullut suorastaan kansahuvia? Ovatko mollaajat oikeasti myrtsiläisiä, vai onko osa muualla asuvia ilkeämielisiä ääliöitä? Oman kaupunginosan pilkkaaminen osuu omaan nilkkaan. Huono maine laskee asuntojen arvoa, eikä todellakaan houkuttele ns. hyviä veMYYR YORK TIMESIA ei varsinaisesti tunneta perinteille kumartamisesta. Tekijöillä on tarpeen tullen mahdollisuus venyttää konventioita, oli kyse sitten tekstin tyylistä, kuvista tai taitosta. Tavallaan tähän myös pyritään, sillä mitäpä iloa olisi apinoida päivälehtiä jos aikoo kuluttaa tuntitolkulla vapaa-aikaansa saattaakseen sanoja maailmaan. SUVE PÄÄSUKENE Päätoimittaja suve@myyryorktimes.fi PÄÄTOIMITTAJA Suve Pääsukene suve@myyryorktimes.fi TOIMITUS Sirkka Inkinen Suve Pääsukene Petteri Niskanen Topias Dean KIELENHUOLTO Suve Pääsukene TAITTO Topias Dean KANSIKUVA Topias Dean JULKAISEMINEN Myyr York Media Oy Y-tunnus: 3089791-2 PAINAMINEN Lehtisepät Oy, Lahti ISSN 2489-8465 Juttuvinkit, tiedotteet ja yhteistyökuviot toimitus@myyryorktimes.fi Mainosta, sponsoroi tai kustanna? ilmoitusmyynti@ myyryorktimes.fi VAPAAEHTOISEKSI? Etsimme aina toimittajia, kuvaajia, editoijia, avustajia ja muita osaavia tekijöitä pieneen joukkoomme. Osaatko esimerkiksi kehittää verkkosivustoja? Otahan yhteyttä osoitteeseen toimitus@myyryorktimes.fi mikäli lehden teko tavalla tai toisella kiinnostaa. ronmaksajia muuttamaan alueelle. Se voi heijastua myös koko kaupunkiin, Vantaan suosiohan ei ole muutenkaan kovin korkeassa kurssissa asuntomarkkinoiden saralla. KAUPUNGINVALTUUSTON puheenjohtaja SAKARI ROKKANEN visioi viime viikolla luksusaluetta Vantaalle hyvien veronmaksajien houkuttelemiseksi. Vielä viime vuosituhannella Myyrmäkeä pidettiin hiukan parempiosaisten lähiönä. Toisin on nyt. Muutokseen on vaikuttanut moni asia, mutta erityisesti asuntokannan rakenne. Kun yhä pienempien asuntojen rakentaminen on sallittu, ei lapsiperheillä ole ollut kiinnostusta muuttaa tänne, vaan pikemminkin täältä pois. Hyvätuloiset harvoin haluavat asua alle 50 neliön kolmiossa, jossa sisustuohjelmien unelmakeittiön ”open conceptin” korvaa pikkuruisen olohuoneen seinän viereen ahdettu keittiökalusterivi. Mitä jos Rokkasen visioiman Sipoonkorven kylkeen rakennettavan luksusalueen sijasta tai sen rinnalle rakennettaisiin laadukkaita ja tilavia perheasuntoja Myyrmäkeen osin pientaloihin ja osin kerrostaloihin, joissa olisi tilaa myös päiväkodeille ja työpaikoille? M I S S Ä K A N S I J U T T U ? JOSKUS KANSI ON VAIN KANSI JOSKUS irtiotto joudutaan kuitenkin tekemään ulkoisten voimien vuoksi, olosuhteisen pakosta, tai koska on kehitellyt idean, joka toteutushetkellä ei taivukaan suunniteltuun muottiin. Näin kävi tällä kertaa lehden kannen kanssa. VAIKKA Martti Servo bändeineen kuplassa Myyr York Parkin avajaisissa kuulostaa ensiajatuksena täydelliseltä kansiainekselta, mitä tehdä kun kannen kaveriksi ei ole juttua? Koska tämä on MYT, ja ehkä vain siksi, kansi tietenkin painetaan. Ei sen kummempi juttu. T E K S T I & K U VA T O P I A S D E A N ”Asukkaita kuullaan, mutta kuunnellaanko?”
3 ESPOO CINE ULOTTUU ENSIMMÄISTÄ KERTAA MYYRMÄKEEN U U T I S E H K O T leffapiknik Myyr YORK PARK 24.8.2025 Levoton Tuhkimo vapaa pääsy! tapahtumat.vantaa.fi KATSO KAIKKI ULKOILMANÄYTÖKSET: POPUPKINO.FI Luota alueesi ammattilaiseen! yrittäjä, LKV, LVV, KED, YEAT, kaupanvahvistaja PÄHKINÄRINTEEN helteisen kesän käynnisti LammasRock. Kesän aikana on nautittu auringosta, uitu lammessa ja pelattu minigolfia. Pähkikseen rantautuivat myös puistojumpat, jotka keräävät asukkaita koululle ja lammen rantaan nauttimaan liikunnan ilosta. LOPPUKESÄN ohjelmassa nautittiin koko perheen puistojuhlasta ja Vantaan Leffapiknikistä. Lasten juoksukilpailukin täyttää pian Lammaslammen rannan iloisista nuorista juoksijoista. KARHUNKIERROKSEN uutta päiväkotia rakennetaan jo, on aika kääntää katseet kohti syksyä. Pähkiksestä on vauhdilla kasvamassa elävä kaupunginosa, joka kutsuu jokaista vantaalaista viettämään aikaa luonnon läheisyydessä ja nauttimaan upeista tapahtumista lähiössä. TIESITKÖ muuten, että Pähkiksestä löytyy neljä pizzeriaa ostarilta? Tähän ei moni muu vantaalainen lähiö pysty. JÄRJESTYKSESSÄÄN 36. Espoo Ciné on yksi Suomen suurimmista elokuvafestivaaleista ja keskeinen uuden eurooppalaisen elokuvan esittäjä Suomessa. Se järjestetään elokuun loppupuolella. Ensimmäistä kertaa festivaali laajenee myös Myyrmäkeen. TARJOLLA on mielenkiintoisia uusia elokuvia niin asemansa jo vakiinnuttaneilta mestareilta kuin nousevilta uusilta kyvyiltäkin. Erityistä huomiota festivaalin ohjelmistossa kiinnitetään vähemmistökysymyksiin. Esitykset Kino Myyrissä lauantaina 23.8. ja sunnuntaina 24.8. Lauantaina 23.8. 14.00 ODD FISH Hyvän mielen elokuva islantilaisista kaveruksista, joilla on yhteinen kalaravintola. Kuinka käy pitkän ystävyyden, kun toinen tulee kaapista transnaisena? Espoo Ciné länsivantautuu. M Ä N N Ä K E S Ä N M E N O A E L O K U VA I S A A Y S TÄV Y Y T TÄ PÄHKIKSEN KESÄ PÄHKINÄNKUORESSA T E K S T I V I S A P E K K A R I N E N T E K S T I S U V E PÄ Ä S U K E N E 16.00 AURORA Minne mennä, kun sydän repii eri suuntiin? Virolainen Aurora on raju, hauska, yllättävä ja elämää tihkuva kolmiodraama. 18.30 LAST BREATH Ohjaajakonkarin filosofisessa episodielokuvassa kirjailija seuraa saattohoitolääkärin työtä etsiäkseen vastauksen siihen, mikä on hyvä kuolema. Sunnuntaina 24.8. 14.00 C’EST SI BON! Elämäkertaelokuva tuo vanhenevan näyttelijättären näkökulman ranskalaisen elokuvan voimaparin Simone Signoret’n ja Yves Montandin myrskyiseen liittoon. 16.30 RITA Kesällä 1984 Sevillassa 7-vuotias Rita haluaisi rannalle, mutta isä haluaa katsoa jalkapalloa. Lapsen katse alkaa huomata, ettei kotona ole turvallista. 18.30 SUMMER BEATS Pariisin lähiöissä varttuneet ysrävättäret Sha? ja Denjeba setvivät kasvukipuja, omia huoliaan ja rakoilevaa ystävyyttään ohjaajina kesäleirillä. Kuvitus: Espoo Ciné Bhizzaa?
4 U U T I S E H K O T LOUHIPUISTOSSA pidetään Louhelan kyläjuhla lauantaina 6.9. klo 1417. Tapahtumassa elävää musiikkia esittää mm. Bully Bullies, ja telttaan rakennetussa Louhikinossa nähdään elokuvia lapsille ja lapsenmielisille. Kaupungin edustajia tentataan Louhelaan ja sen lähialueeseen vaikuttavista tulevista hankkeista, joista yleisö voi esittää kysymyksiä. Ohjelman lomassa voi nauttia makkaraa, lettuja ja muuta syötävää. Luvassa ovat myös perinteiset Louhelan taloyhtiöiden väliset leikkimieliset kilpailut. Paikalliset urheiluseurat ja muut yhdistykset sekä halukkaat esiintyjät voivat ilmoittautua kyläjuhliin osoitteessa info@myyrmaki-seura.fi H Y VÄ S Y Y J U H L I A R U L L A J U H L A A LOUHELASSA KYLÄJUHLITAAN SYYSKUUSSA SKEITTIFESTIVAALI TOI LAUTAKANSAN MYRTSIIN MYYRMÄEN Pikkulinnun viereisessä liiketilassa toimineen Solmun paikalla on aloittanut uusi baari, VESUVIO’S BEER & WINE. Solmussa harvakseltaan vierailleille omistajamuutos näkynee lähinnä juomavalikoimassa, sillä puitteiltaan baari ei ole juurikaan muuttunut. Janoisen toimittajan juomasuositus kohdistuu Vault City -panimon kesäistä jälkiruokaisuutta uhkuvaan, Strawberry Sundae sour -olueen mikäli tuotetta vielä hanasta löytyy. BAARIN terassille suuntaaville kuitenkin vinkki: mikäli havaitset jätehuoltoauton hiipimässä pitkin pihatietä, kannattaa pysytellä sisätiloissa, kunnes lähes tunnin kestävä operaatio on ohi. Paalutorin tornitalojen jätekatosten tyhjennys tapahtuu nimittäin aivan Vesuvioksen juurella. O M I S TA JAVA I H D O S VESUVIO’S SOLMUN TILALLE MYYRMÄEN skeittipuistossa oli vipinää viikonvaihteessa, kun VANTAA SKATE FESTIVAL avasi kaksipäiväisen tapahtumansa perjantaina 8.8. iltapäivällä kello 15. Kaikille avoin ja maksuton skeittitapahtuma tarjosi ohjelmaa ja rennon ilmapiirin, jossa osallistujilla on mahdollisuus nauttia lajin yhteisöllisyydestä, kokeilla uusia taitoja sekä viettää kesäpäivää hyvässä ilmapiirissä ja seurassa. Avauspäivä mahdollisti kaikille myös ohjattua skeittikokeilua. Lauantai 9.8. oli kisapäivä. Aamupäivällä polkaistiin käyntiin WORLD ROOKIE TOUR, jossa tulevaisuuden tähdet kisasivat paikasta kansainvälisiin finaaleihin, jotka järjestetään Sloveniassa 27– 29.9.2025. KILPAILUN aloittivat Grom-pojat, seuraavana vuorossa olivat Rookie-tytöt ja lopuksi oli Rookie-poikien vuoro. Grom-sarjaan voi osallistua, jos syntymävuosi on 2010 tai sen jälkeen, ja Rookie-sarjaan puolestaan, jos syntymävuodet ovat 2006–2009. Kilpailuformaatti on 3 x 1 minuutin runi, joista parhaan runin pisteet jäävät voimaan. Lisätietoja ja kilpailusijoitukset: rullalauta.fi MYÖHEMMIN iltapäivällä oli vuorossa kaikille avoimet ja ilmaiset HELride best trick -sessarit, Dice Race ja Best Trick -skabat sekä festarit päättävä, suomiräpin tulokas WIBEn live-esiintyminen. SÄÄ suosi sekä katsojia että kilpailijoita, musiikki tahditti runeja, kilpailijat kannustivat toisiaan ja ampiaiset olivat turhan aktiivisesti kuvaajan linssin edessä. Kuvauspuuhissa oli myös yhden kilpailijan isä, joka kertoi viettäneensä skeittaavan nuoruutensa täällä Myyr Yorkissa. Hän naurahti lajin ja puitteiden todellakin muuttuneen, koska ”aikaisemmin sitä oli melkein rikollinen ja nyt tämä on olympialaji”. TAPAHTUMA järjestettiin yhdessä Vantaan kaupungin, Suomen Rullalautaliiton, HELride collectiven sekä Vantaan uuden skeittiyhdistyksen Wheel bite ry:n kanssa. T E K S T I & K U VAT S I R K K A I N K I N E N Rookie-tyttöjen parhaat. Yleisölaji. Grom-poikien parhaat.
5 V AS T AU KS ET Eipäs kurkita siellä! T T T R R R R R -T R R R R R * R U M P U T R E M O L O * TRIVIA! 1c, 2b, 3b, 4b, 5a, 6c, 7a, 8c, 9a, 10b Eipäs kurkita siellä! 1. Suomalainen kirjakauppa avasi heinäkuussa uuden myymälän Myyrmannissa. Milloin Suomalainen kirjakauppa avasi ensimmäisen myymälänsä Länsi-Vantaalla? a) 1987 b) 1972 c) 1965 2. Vantaanpuiston rakennuskaavan laati arkkitehti a) Olli Kivinen b) Aarne Ervi c) Pentti Ahola 3. Millon valmistui Kivistön kirkko? a) 1962 b) 1967 c) 2012 4. Kehä III avattiin liikenteelle a) 1958 b) 1965 c) 1972 5. Louhelassa 1967 avattu elintarvikeliike oli a) A&O Viljamaa b) T-valinta Aalto c) K-Valinta Karhu 6. Erkki Marttila piti 1970-luvulla Myyrinpuhoksessa a) valokuvaliikettä b) kodinkoneliikettä c) elokuvateatteria 7. Myyrmäen urheilupuiston yleisurheilukentällä ensimmäisen kansainvälisen ennätyksen (Euroopan ennätyksen) teki a) Reima Salonen b) Lasse Viren c) Arto Härkönen 8. Kaivokselan ensimmäinen postitoimipaikka oli nimeltään a) Kaivoksela b) Vantaa 61 c) Helsinki 44 9. Hämeenkylän kartanon päärakennuksen suunnitteli a) Carl Ludvig Engel b) Armas Lindgren c) Lars Sonck 10. Etelä-Vantaan urheilijoiden jäärieha järjestettiin alun perin a) Martinlaaksossa b) Kaivokselassa c) Myyrmäessä Ja taas mennään. Paikallistietonörtit, besserwisserit ja pahaa aavistamattomat kahvipöytäkaverit valmiina, paikoillaan, hep! LOUNASNIPPU LOUNASNIPPU 125 € 125 € 10 X LOUNAS 10 X LOUNAS 12,50€ /KPL 12,50€ /KPL MYYNNISSÄ RED ONIONISSA, TERVETULOA! MYYNNISSÄ RED ONIONISSA, TERVETULOA! (hyvinvointi)
6 KIRJAILIJA, yhteisöaktivisti, MarjaVerkko ry:n perustaja ja vantaalaisen koripallon isähahmo, Pussihukissa merkittävän ja pitkän työn tehnyt JOHN SIMON menehtyi äkilliseen sairauskohtaukseen 81-vuotiaana. Yhdysvalloissa syntynyt Simon opiskeli kirjallisuutta Hamiltonin yliopistossa New Yorkissa ja jatkoi opintojaan Cambridgessa ja Yorkissa. 60-luvun nuorena Simon eli maailmassa, jota väritti muun muassa Vietnamin sota, rotuerottelu ja rasismi. John Simon vaihtoikin akateemisen uransa ihmisten, erityisesti nuorten, auttamiseen. 1970-LUVULLA Simon työskenteli syrjäytyneiden nuorten parissa New Yorkissa. Muutettuaan Suomeen vuonna 1984 suomalaisen vaimonsa HANNELEN ja lastensa MIKON ja ELINAN kanssa hän jatkoi yhteisötyötä täällä Myyrmäessä, jonne perhe asettui asumaan. Simon löysi pian uuden yhteisönsä koripallon parista, Pussihukista. Rakkaus koripalloon oli syntynyt jo lapsena, ja PuHu tarjosi hänelle väylän vapaaehtoistyöhön lasten ja nuorten parissa. Samalla se auttoi häntä pääsemään kiinni paikalliseen yhteisöön ja suomalaiseen yhteiskuntaan. Hän aloitti Pussihukissa valmentajana, ja päätyi ensin seuran hallitukseen ja sitten seuran toistaiseksi pitkäaikaisimmaksi puheenjohtajaksi – hänen puheenjohtajuutensa kesti miltei kaksi vuosikymmentä. Hänen aikakaudellaan PuHu kasvoikin yhdeksi Suomen suurimmista koripalloseuroista. Vuonna 2001 Koripalloliitto myönsi hänelle Heikki Tuomala-palkinnon, joka on Koripalloliiton korkein tunnustus ansioituneesta vapaaehtoistyöstä. SIMONIN yhteisötyö ei rajoittunut vain koripalloon. Vuonna 2008 hän perusti Kivistön alueelle paikallisten toimijoiden ja asukkaiden verkoston MarjaVerkko ry:n, johon koottiin mukaan paikallisten yhdistystoimijoiden lisäksi julkishallinnon edustajia ja paikallisia yrityksiä. Nykyisin MarjaVerkko järjestää verkostoiltojen lisäksi JOHN SIMON IN MEMORIAM 1 9 4 3 – 2 2 5 H U R R A A ! T E K S T I S U V E PÄ Ä S U K E N E K U VA T H O R L E I F J O H A N S S O N T E K S T I S I R K K A I N K I N E N monenlaista toimintaa kohtaamispaikasta kyläjuhliin ja KYTKE-festivaaleihin. PÄIVÄTYÖNSÄ Simon teki Kone Oy:n tiedottajana neljännesvuosisadan ajan. Hänen työskenneltyään kymmenisen vuotta yhtiössä Herlininin suku pyysi häntä kirjoittamaan teollisuusvaikuttaja PEKKA HERLININ elämäkerran. Vuonna 2010 ilmestyikin Simonin teos Koneen ruhtinas, josta tuli hetkessä yksi vuoden myydyimmistä tietokirjoista. Samana vuonna Kone täytti 100 vuotta, ja perusti sen kunniaksi Koneen Säätiön, jonka hallituksessa Simon toimi 15 vuoden ajan tukien mm. säätiön nuoriin kohdistuvia kehitysyhteistyöhankkeita Aasiassa ja Afrikassa. Koneen ruhtinas -teoksen lisäksi Simonilta on ilmestynyt muitakin kirjoja, mm. Mahdoton sota, joka kertoo suomenjuutalaisten merkillistä tarinaa natsi-Saksan rinnalla ja Pako revitystä maasta, joka kertoo Suomeen 2015 turvapaikanhakijana tulleen syyrialaispoika Basharin elämästä. JOHN SIMON muistetaan myös Myyrmäessä järjestetyistä Back to the Sixties-konserteista, Myyrmannin pommi-iskun jälkeisestä hyväntekeväisyyskonsertista ja nuorten maahanmuuttajien kotoutumiseen liittyvästä toiminnastaan. Vantaan kaupunki myönsikin Simonille Kulttuuriseppä-palkinnon itsenäisyyspäivänä 2016. Palkinto on Vantaan kaupungin tunnustus aktiivisesta työstä monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden hyväksi. Vuonna 2024 kaupunki palkitsi hänet Vantaa-mitalilla tunnustuksena työstä Kivistön asukasyhteisön ja MarjaVerkko ry:n hyväksi. JOHN SIMONIN poismeno jätti jälkeensä syvän ja pysyvän jäljen vantaalaiseen yhteisöön. Hänen muistonsa säilyy kuitenkin voimakkaana ja kannustaa jatkamaan hänen elämäntyötään siitä, mihin hän jäi: vahvistamaan yhteenkuuluvuutta, rohkaisemaan nuoria ja luomaan siltoja ihmisten välille. Myyrmäen ja Kivistön vahva vaikuttaja on poissa. VANTAAN LIIKUNTAGAALASSA palkittiin helmikuussa taas paikallisia tekijöitä, esiteltiin uusi kumppaniurheilija ja valittiin Vantaan vuoden urheilija, joka on pikajuoksija RIKU ILLUKKA . Moni gaalassa palkittu onkin oikeuttanut valintaa kesän aikana yltämällä huipputuloksiin. Vuoden liikuttajana palkittiin 50 vuotta tänä vuonna täyttävä Vantaan Salamat, jota palkintoraati kiitti kansallista huomiota saaneista urheilutapahtumista ja arvokisamenestyksestä. KESÄKUUSSA seuraa palkittiin lisää, kun Vantaan Salamat voitti Suomen Olympiakomitean jakaman Tulevaisuuden urheiluseura -palkinnon vuodelle 2025. Pääpalkinnon valintakriteereinä painotettiin muun muassa seuran arvoja, vastuullisuutta, yhteistyötä, tavoitteellisuutta ja halua kehittää seuran toimintaa. Vastuullinen ja moderni seura-arki ovat kuitenkin näkyneet seurassa jo pitkään. Seura on toteuttanut aktiivisesti muun muassa kouluja päiväkotivierailuja. ”Vuonna 2024 kiersimme yhteensä 62 koulua ja päiväkotia, joissa yli 1 800 lasta ja nuorta osallistui yleisurheilun lajikokeiluihin. Päiväkotija kouluvierailut ovat keskeinen valinta toiminnassamme”, kertoi Juulia Salomaa, joka työskentelee Suomen Urheiluliiton Yleisurheilun yhteinen TALO-hankkeen hanketyöntekijänä Vantaan Salamoissa. Seuraa edustava Riku Illukka voitti uransa ensimmäisen SM-kullan kesällä 2024 100 metrin juoksussa ja sijoittui hopealle 200 metrin kisassa. Mies kruunasi kesänsä tänä vuonna voittamalla SM-kultaa vaihteeksi 200 metrin juoksussa ja pronssia 100 metrin kisassa. GAALA palkitsi vuoden tulokkaana MICO LAMPISEN , jonka meriitteinä mainittiin kesän 2024 kiekonheiton SM-kultaa ja MM-pronssia alle 20-vuotiaiden sarjassa. Tänä kesänä Lampinen kunnostautui Tampereella alle 20-vuotiaiden EM-kisoissa voittamalla hopeaa sivulajissaan moukarinheitossa. Lampisen seura on Kenttäurheilijat-58. Samaa seuraa edustava Vantaan kumppaniurheilija HILLA UUSIMÄKI toi seuralle lisää kunniaa voittamalla 400 metrin aitajuoksussa SM-kultaa. VJS:n runkoon vahvasti nojannut Länsi-Vantaan Ylpeys palkittiin vuoden joukkueena ansioistaan Regions’ Cupissa, jossa joukkue eteni finaaliturnaukseen asti. Vantaan voimisteluseuran IDA HAHTOLA valittiin vuoden valmentajaksi. Hahtolan ansioksi luettiin lapsilähtöinen valmennustapa, joka on tuonut sekä valmentajalle että hänen valmennettavilleen kilpamenestystä. Seura myös esitteli lasten ja nuorten ryhmiin pidennetyn tutustumisajan, joka mahdollistaa lajien kokeilun 30 € kokeilumaksulla. VUODEN 2025 uutena kumppaniurheilijana aloittaa judoka ARTUR KANEVETS. Viime vuodelta jatkavat skeet-ampuja Timi Vallioniemi, golffaaja Matias Rantala, karateka Aaro Tuominen, purjelautailija Aleksandra Blinnikka, painija Matti Elias Kuosmanen, yleisurheilija Hilla Uusimäki, sulkapalloilija Joonas Korhonen, uimahyppääjä Juho Junttila, yleisurheilija Riku Illukka, seiväshyppääjä Saga Andersson, rantalentopalloilija Taru Lahti-Liukkonen, pöytätenniksen pelaaja Timo Averjanov ja golffaaja Ursula Wikström. URHEILUTUNNUSTUKSIA Saa tuulettaa! Vantaan vuoden urheilija on Riku Illukka. Kuva: Jussi Saarinen U R H E I L U L L I S T A
7 K A U K A L O K I R J E E N VA I H TA JA T E K S T I JA S K A T S U PA R I Jepa Lambert “80s Soul Classics” Aviapolis Big Band feat. Astrid Nicole “Beyoncé!” Anna Inginmaa & Pekka Laine Petra Gargano Duo Punomo Johanna Försti, Antti Koivula & Matti Paatelma Lobby goes Skenesali: Arppa & Reporters Mikko Iivanainen Tuomo Tuigu feat. Juha Björninen Baptiste Herbin (FR) Jori Huhtala Basis “20 vuotta Olavi Uusivirtaa” Teleks “Tuuli joka tarttuu siipiin” Jay Kortehisto & Marzi Nyman Lobby goes Skenesali: Nothing for Money plays Dire Straits / Ellenin Urhot Ladies First Big Band Lindelltronixmas Muutokset ja lisäykset mahdollisia. lobbymyyrmaki.fi Lobbyn syksy 2025 26.9. 27.9. 3.10. 10.10. 17.10. 24.10. 24.10. 29.10. 31.10. 7.11. 8.11. 12.11. 22.11. 28.11. 29.11. 5.12. 13.12. 19.12. KOUTSIN KOIRANKOPPI TERVEHDYS KAIKILLE. Taustoitetaan hieman tilannetta: sain puhelun Myyr York Timesin toimituksesta ja sieltä kyseltiin kiinnostusta kirjoittaa kuulumisia Myyrmäen jäähallilta. Ensimmäinen reaktioni oli, että kuinka upeaa, että paikallinen nuorten harrastaminen otetaan seurantaan! Pariin viime numeroon olen antanut puhelinhaastattelun, kun lehti on ollut kiinnostunut Etelä-Vantaan Urheilijoiden edustusjoukkueen toiminnasta. ELOKUUN alusta aloitettiin harjoittelu Myyrmäessä, joten ei tässä hirveästi ole kirjoitettavaa vielä tästä kaudesta. Seurana olemme uuden edessä, kun käynnistelemme kilpapolkua junioreille. Kun Vantaan sisäinen yhteistyö katkesi, joka ei ollut Evun tahtotila, avasimme yhteistyön Helsingin Jokereiden kanssa. Sen aika näyttää, mihin suuntaan se muodostuu. Nyt kuitenkin rakennamme omaa kilpapolkua U15-, U16ja U18 ikäluokissa. Helppo tehtävähän se ei ole, kun tätä alettiin työstää vasta viime kevättalvena. Töitä on paiskittu hartiavoimin ja hyviä signaaleita tullut kaukalosta. Itse ”valmennan” tällä hetkellä Evun miehissä, U20 ja U18 joukkueissa. Tuo valmentaminen vahvasti sitaateissa. Enemmän kutsuisin itseäni ilmapiirin luojaksi. Eräs menestynyt ammattivalmentaja kiteytti mielestäni asian loistavasti haastattelussa: ”Jääkiekkovalmentaminen on ennen kaikkea ihmissuhdejohtamista ja itsekkyyden karsimista yksilöstä”. Touché! KAHDEKSAN vuotta sitten elämäni muuttui. Olin toki ennen sitä toiminut apuvalmentajana junnuissa ja vetänyt iltapäiväjäitä, Easy Hokia, tarjoillut kahviossa, imuroinut vaihtoaitioita ja kuuluttanut 100 peliä kaudessa. Perhe menee aina kaiken edelle, mutta kahdeksan vuotta sitten sain lisää sisältöä elämään. Valmennuspäällikkö Karvinen pyysi minua tuuraamaan häntä yhdet A-junnujen treenit. Mielestäni aivan järkyttävä idea! Parikymppisiä kukonpoikia aukomassa minulle päätä, ajattelin. Voi kuinka väärässä olinkaan. Huikeita äijiä! Sillä tiellä olen edelleen. Suurin osa niistä kavereista pelaa vieläkin. Se kun vietät lähes kaikki illat halleilla 16–25-vuotiaiden pelaajien kanssa, on muuttanut myös omaa puhetyyliäni: Legit. No cap. Jostain syystä vaimo nauraa tälle ja ymmärränhän minä. Kiva olla edes mieleltään taas parikymppinen. KUN kahdeksan vuotta sitten aloitin, meillä oli 17 pelaajaa. Viime kaudella joukkueissa pelasi yli 90 pelaajaa. Jotainhan me on tehty oikein, kun vanhemmassa päässä näkyy tällainen muutos. Minun takiani sinne ei pelaajat saavu, mutta se ilmapiiri! Meillä on jopa kulttimaine niin hyvässä kuin pahassa. Olihan se koomista, kun meillä oli silloin 2020-luvun alussa liian hyvä joukkue kaikkiin aluesarjoihin. Kaksi ja puoli vuotta mentiin ilman tappioita, suurin voitto 43–2. Ei se ollut enää hauskaa. Päätettiin kokeilla mihin asti riittää miehissä, kun harjoittelee kerran viikossa. No nyt ollaan Rautaliigassa eli miesten kakkosdivarissa. Näin korkealla on pelattu viimeksi Myyrmäessä joskus 1990-luvulla. Painotus edelleen tuolle kerran viikossa treenaamiselle. On ne huikeita jätkiä! Rautaliigaan kun noustiin, oli selvää että joukkue tarvitse oikean valmentajan, enää ei riitä ilmapiirikoutsaus. Saatiin kisuteltua jengiin Evu-legenda KRISTIAN ”FAGU” FAGERSTRÖM. Minusta Evun paras junnukoutsi kautta aikojen. Debyyttikaudella mitalipeleihin, nälkä kasvaa syödessä ja nyt oppirahat on maksettu. Huikea kausi tulossa! ON vähän sääli, että jääkiekosta kirjoitetaan kalliina lajina ja että kohta vain rikkailla on varaa harrastaa. Ainakaan meillä Evussa tuo ei pidä paikkaansa. Jääkiekko rupeaa maksamaan enemmän siinä kilpavaiheessa, kun ruvetaan bussilla reissaamaan ja valmentajat ovat päätoimisia. Meillä Evussa on strategia: Lätkää läpi elämän. Eli tämä on mahdollista myös vain harrastamisen tasolla. EI kai minulla muuta, ens kertaan jos sellainen tulee. Kirjoittaja on 51-vuotias kolmen lapsen isä, ikimartsarilainen. Valmentaa ja värjää Myrtsin halleilla nuorten ja vähän vanhempien kanssa. Evu sydämessä loppuun asti. Tällä kaudella neljän-viiden eri joukkueen toiminnassa mukana sekä seuran hallituksen jäsen. U R H E I L U L L I S T A
8 VAIN KALUSTEET JA OPISKELIJAT PUUTTUVAT VANTAAN ammattiopisto Varian uudet tilat Vehkalassa ovat valmistuneet. Rakennuttaja VTK Kiinteistöt Oy vastaanotti urakan perjantaina 8.8. pääurakoitsija Jatkeelta. Samalla kiinteistö siirtyi VTK:n omistukseen. VTK:n rakennuttajapäällikkö ANSSI ROMPPANEN toteaa, että urakka on valmistunut suunnitellusti aikataulussa. ”Opiskelijoiden on tarkoitus päästä aloittamaan uusissa tiloissa 8.9. Sitä ennen Varia vielä tuo tiloihin tarvittavat irtokalusteet ja kaiken muun välineistön, mitä siellä tarvitaan.” VARIAN Vehkalan toimipisteessä tullaan opiskelemaan tietoja viestintätekniikkaa, sosiaalija terveysalaa, sähköja automaatioalaa, logistiikka-alaa, ajoneuvoalaa sekä lentokoneasennusta. Erityisesti viimeksi mainitut tekniikan alat tarvitsevat suuria tiloja. Niitä ovat mm. lentokoneasennushallit. ”Tämä on uutta. Aiemminhan koulun tiloissa ei ole ollut näitä lentokoneita, joita oppilaat harjoittelevat huoltamaan ja korjaamaan. He kävivät huoltamassa niitä lentokentällä vuokratiloissa. Nyt ne siirtyvät koulun yhteyteen”, rakennuttajapäällikkö kertoo. Romppasen mukaan mainitsemisen arvoista on myös kohteen energiatehokkuus. Noin puolet kohteen energiasta saadaan uusiutuvista enerVA R I A V E H K A L A S S A V I I T TÄ VA I L L E VA L M I S T E K S T I S U V E PÄ Ä S U K E N E K U VAT A N S S I R O M P PA N E N Rakennusten laajuus on kaikkiaan 24.501 brm2 ja pihakin on yli viiden ja puolen hehtaarin kokoinen. (5,6 ha) Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 80 miljoonaa (lopullinen summa selviää vasta myöhemmin taloudellisen loppuselvityksen jälkeen). Varian uuden toimipisteen aulassa on tilan tuntua. P E D A G O G I N E N P Y T I N K I gianlähteistä. ”Pihalla on 63 maalämpökaivoa, joista saadaan lämpöä ja toisaalta myös viilennystä kesällä. Ja aurinkopaneeleita ovat katot täynnä, sieltä saadaan sähköenergiaa.” RAKENNUKSISSA on myös viherkattoja, joiden avulla hallitaan hulevesiä, ja ovathan ne kauniita katsellakin. Piha on kuitenkin valtava, lähes kuuden hehtaarin kokoinen, joten kaikkia hulevesiongelmia ei viherkatoilla ratkaista. Pihan hulevedet johdetaankin erityisiin imeytyskenttiin ja sitä kautta lopuksi maastoon. TYÖMAALLA on Romppasen mukaan ollut parhaimmillaan miltei 300 työntekijää päivittäin. ”Tämä on ollut iso, suorastaan valtava hanke, toistaiseksi VTK:n suurin. Eihän tämän mittakaavan hankkeita ole ollut aikaisemmin”, sanoo Romppanen ja kertoo, että jatkossa VTK toteuttaa myös isoja hankkeita, kuten Aviapoliksen lukion ja Tikkurilan osaamiskampuksen. Me täällä lännessä olemme kuitenkin enemmän kiinnostuneita siitä, järjestääkö Varia avointen ovien päivän Vehkalassa, jotta pääsisimme ihastelemaan uusia tiloja. Sitä odotellessa. Kirjoittaja on VTK Kiinteistöt Oy:n hallituksen jäsen.
9 Soleiinilla voi lisätä tuotteen proteiinipitoisuutta sotkematta sen makua. Solar Foodsin tehdas Vehkalassa ei pistä silmään. ALKAAKO SOLEIININ VOITTOPUTKI SINGAPORESTA? UINNIN maailmanmestaruuskisat pidettiin Singaporessa 27.7. – 3.8.2025. Kisoissa nähtiin ja koettiin monenlaisia onnistumisia, kuten LEON MARCHANDIN 400 metrin sekauinnin maailmanennätys, 12-vuotiaan YU ZIDIN saavuttama pronssimitali viestissä sekä VEERA KIVIRINNAN ja FANNY TEISKONAHON omat ennätykset. Nämä tapahtuivat altaassa, mutta onnistumisia tapahtui myös altaan ulkopuolella – vantaalaisen Solar Foodsin soleiinipohjaisia tuotteita oli tarjolla ruokarekoissa sekä urheilijoille että yleisölle. VEHKALASSA toimiva Solar Foods oli vuonna 2024 National Aeronautics and Space Administration -viraston, tutummin NASA:n, Deep Space Food Challenge -nimisen kilpailun kansainvälinen voittaja. Kilpailu keskittyi mahdollisuuksiin tuottaa ruokaa avaruusolosuhteissa, johon ilmasta, vedestä ja sähköstä loihdittu proteiini, soleiini, antaa tajuntaa räjäyttäviä mahdollisuuksia. Soleiinin prosessi ei vaadi eläimiä eikä fotosynteettisiä kasveja, joten se on maailman kestävin proteiini. ’Proteiinia ilmasta’ SOLEIINI on ympäristöystävällinen vaihtoehto perinteisille proteiinilähteille ja sen proteiinipitoisuus saattaa olla jopa 80 prosenttia. Proteiinipitoista jauhetta tuotetaan viininvalmistusta muistuttavalla bioprosessilla, jossa mikrobeille syötetään kaasuja (hiilidioksidia, vetyä ja happea) sekä pieniä määriä ravinteita. Se on ensimmäinen perinteisen maatalouden rajoituksista irrotettu uusi elintarvike. Soleiinin solujen makroravintokoostumus muistuttaa kuivattua soijaa tai levää ja se sisältää rautaa ja B-vitamiineja. Sitä voidaan käyttää monenlaisten muiden ainesosien kanssa, koska se ”katoaa” elintarvikkeisiin eikä muuta niiden makua. Se on iso etu, koska monissa markkinoilla olevissa vaihtoehtoisissa proteiineissa on voimakas maku, jota joudutaan peittämään lopullisissa elintarvikkeissa. Miksi Singaporeen? E L I N TA RV I K E M Y Y N T I L U VA N soleiinille ovat myöntäneet vasta Singapore ja Yhdysvallat, joissa soleiinipohjaisia tuotteita markkinoi japanilainen AJINOMOTO . Proteiinijäätelöä ja moon cake -leivonnaisia on myyty Singaporessa jo viime syksystä lähtien, joten aivan tyhjästä ei tarvinnut uusien tuotteiden markkinointia aloittaa uinnin MM-kisojen aikana. Kansainvälinen yleisö ja kansainväliset proteiininnälkäiset huippu-uimarit olivatkin mainio kohderyhmä uusille proteiinijuomille ja -patukoille. HUIPPU-URHEILUSSAKIN trendaa ympäristöyställisempi ruokavalio, sillä muun muassa LEWIS HAMILTON, NOVAK DJOKOVIC sekä VENUS JA SERENA WILLIAMS ovat vegaaneja. Myös 10 000 kalorin dieetistään kuuluisa ”lentävä kala” MICHAEL PHELPS luopui punaisesta lihasta mahtavan uintiuransa jälkeen. SOLAR FOODS tähtää kansainvälisille markkinoille ja on jo solminut aiesopimuksen urheiluravinteisiin keskittyneen kansainvälisen tavaramerkin kanssa. Singapore oli ensimmäinen alue, joka myönsi luvan soleiinista valmistettujen tuotteiden myyntiin kuluttajille. Lisäksi italialaisyhtiö on jo esitellyt soleiinista tehdyt proteiinikeksit. Ennen kuin ilmaproteiinilla rikastetut elintarvikkeet voivat päätyä kaikkialle kansainvälisten kuluttajien syötäväksi, tarvitaan uuselintarvikelupa jos toinenkin. SUOMESSA siis odotellaan vielä hetki, kannustetaan ja pidetään peukkuja Solar Foodsille. Aivan kuin urheilukisoissa. E I S I I S S OY L E N T G R E E N VA A N S O L E I N T E K S T I S I R K K A I N K I N E N T E K N O R U O K A A V E H K A L A S T A ”Soleiinin prosessi ei vaadi eläimiä eikä fotosynteettisiä kasveja, joten se on maailman kestävin proteiini.” ”Proteiinijäätelöä ja moon cake -leivonnaisia on myyty Singaporessa jo viime syksystä lähtien”
1 T O R N I N T A I S T O TATTI KERTOO MENNEISYYDESTÄMME JA VOI NOUSTA ARVOON ARVAAMATTOMAAN E N E M M Ä N K U I N M A A M E R K K I Kaivokselan vesitornin, tuttavallisemmin tatin, kohtalo on jo parin vuoden ajan puhututtanut MYTinkin sivuilla. Kaupunkiympäristölautakunnan lupajaosto käsitellee purkulupaa jälleen elokuussa. Kaivoksela-seura on toivonut, ettei tornin kohtaloa ratkaista yksittäisenä purkuasiana, vaan että vanhan Kaivokselan kulttuurihistoriallisia arvoja tarkasteltaisiin kokonaisuutena. Juuri tähän hyvin säilyneeseen kokonaisuuteen nimittäin perustuu Kaivokselan ja vesitornin arvo. ERINOMAISIA paikkoja vesitornin bongailuun ovat esimerkiksi Uomatie, Martinlaakson kirjaston piha sekä Ylästöntieltä lähtevät hiekkatiet Vantaanjoen molemmin puolin. Toki myös Hämeenlinnanväylä, jos vain vauhti sallii tiirailun. Lähestyy Kaivokselaa mistä suunnasta tahansa, vesitorni neuvoo perille. Jos harkitset lähempää tutustumista Kaivokselan vesitorniin, suosittelen aloittamaan sen Vetokannaksen uimapaikalta. Siellä sijaitsi ennen Kaivokselan vedenottamo. Sieltä vesitornin mäelle kiivetessä (53 metriä merenpinnasta) ymmärtää, miksi torni on juuri siellä. Korkeus takasi riittävän vedenpaineen asuntoihin. Myös kunnallistekniikan ketjun päätepiste on edelleen nähtävissä Mätäojan laaksossa. Louhelaan kulkevan kävelytien varrella oleva pöheikkö kätkee jäteveden puhdistuskentän, josta ikävät hajut ovat aikapäiviä sitten haihtuneet. Kaupungin hankkeena rakentuvat vesitorninmäen kuntoportaat tuovat valmistuessaan yhden reittiehdotuksen tälle retkelle. Entä jos portaat jatkuisivatkin vielä 30 metriä tornin huipulle!? Nyt jos koskaan kannattaa käydä Kaivokselassa VESITORNIN VAIHEET PÄHKINÄNKUORESSA Maakunnan kaupunkikuvallisesti arvokas edustaja 1966 Rakennettu 1985 Poistuu vesitalouskäytöstä 1992 Säätutka ja pallo katolle 2023 Tieto purkuaikeista. Kaivoksela-seura esittää ELY-keskukselle tornin suojelua rakennusperintölailla. T E K S T I A N N U K K A LY R A KAIVOKSELA rakentui vuosina 1962–67 Vantaan vanhimpana lähiönä. Valoisat ja tilavat asunnot edustavat 60-luvun koreilematonta modernismia. Rakennukset sommiteltiin maaston muotojen mukaan, ja ainoana puiden latvojen yllä kohoava vesitorni toi kontrastia muihin rakennuksiin. Tuolloin oltiin vauhdilla siirtymässä elementtija sarjatuotantoon paikalla rakentamisen tekniikoista. Jo muutaman vuoden nuoremmat lähiöt ovat periaatteiltaan erilaisia, kun kompaktimpaa korttelia voitiin rakentaa maanmuodoista riippumatta. Rakennusliike Puolimatka rakensi kerralla Kaivokselan kunnallistekniikan, asunnot, ostoskeskuksen, koulun ja päiväkodin sekä kirkon. Kaikki rakennukset olivat poikkeuksellisesti saman arkkitehdin, AARNE EHOJOEN , käsialaa. Kirkko ja kolmasosa ostoskeskusta ovat palaneet ja purettu, mutta muuten muutokset rakennetussa ympäristössä ovat vähäisiä. Aikakautensa edustavana esimerkkinä vanha Kaivoksela on luokiteltu kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi asuinalueeksi kulttuuriympäristön inventoinneissa. Näin eheänä säilynyt kokonaisuus on ainutlaatuinen Vantaan ja Uudenmaan mittakaavassa. Kyseessä ei ole mikään kaupunginosien välinen kisa. Jokaisella lähiöllä on oma erityislaatunsa. Kaivokselan kohdalla se liittyy syntyhistoriaan ja säilyneisyyteen. Jos purkulupa myönnetään, vesitorni ei välttämättä enää näe seuraavia lumia. Kuva: Annukka Lyra
1 1 Muutoksen on säilytettävä tarinat Purkaminenkin maksaa ON helppo sanoa, että yhteiskunnalla on tärkeämpiäkin rahareikiä, kuin betonisieni jonkin lähiön kupeessa. Ongelmallista on, ettei purkuprosessin aikana tornille ole edes etsitty uusia käyttötarkoituksia. Korjauskustannukset riippuvat käyttötarkoituksesta, joten niitä ei voida verrata purkukustannuksiin, joiksi HSY on kertonut noin miljoona euroa. Sekin on paljon rahaa. Tällaisella paikalla olevalle tornille saattaa lähitulevaisuudessa hyvinkin olla jälleen käyttöä. Välttämättömät kunnostukset, kuten vesikaton kunnostus eivät niele suuria summia, ja sillä voidaan saada lisäaikaa uuden ideointiin. Surullisinta olisi, jos mäelle muutaman vuoden päästä rakennetaan sieluton masto. Hyödynnetään sen sijaan torni, joka kertoo Vantaan rakentumisen ja vesitorninmäellä vietettyjen hetkien tarinaa. Kirjoittaja on kulttuuriympäristöjen erityisasiantuntija ja Kaivoksela-seuran puheenjohtaja 2024 ELY-keskus toteaa päätöksessään, että suojelu on ratkaistava osana kaavoitusta. 12/2024 Omistaja HSY valmistelee purkulupaa. Kaivoksela-seura laatii kuntalaisaloitteen, jossa se esittää, että tornin arvot on selvitettävä osana kaavoitusta. 6/2025 Purkulupa on kaupunkiympäristölautakunnan lupajaoston esityslistalla, mutta palautuu valmisteluun. VESITORNILLA on iso painoarvo Kaivokselan kaupunkikuvassa. Purkuluvan sijaan reilu kuusikymppinen lähiö kaipaisi korjaustapaohjeita varmistamaan, että kaupunkikuva säilyy yhtenäisenä ja harkittuna jatkossakin. Siihen vaikuttavat melko pienetkin asiat, kuten valaisinten tai julkisivun värien valinta tai se, miten piha-alueita hoidetaan. KAIVOKSELAN asemakaava on rakennussuojelun osalta vanhentunut. Kuvaavaa on, että suojelumerkintöjä on putkahtanut kaavaan siellä, missä niitä on uusittu, eli kahden uuden asuinkiinteistön rakentamisen yhteydessä. Jos vesitornin purkulupa nyt myönnetään, sen suojelukysymys ei koskaan ehdi kaavatyöhön, johon asukkaat voisivat osallistua. VANTAA on parhaillaan päivittämässä arkkitehtuuriohjelmaansa, joka kulttuuriympäristön inventointien ohella ohjaa kaupunkisuunnittelun laatua: “Vantaan arkkitehtuuri elää ajassa, kestää muutosta ja kutsuu mukaan. Se on ihmisen kokoista, luonnonmukaista ja tarinallista – ympäristöä, joka vastaa tulevaisuuden tarpeisiin ja kertoo samalla menneisyydestämme ja arvoistamme.” Kaivokselan kohdalla on helppo nähdä, kuinka arkkitehtuuriohjelma toteutuisi. Alue on jo ihmisen mittakaavassa ja kuljettaa menneiden aikojen tarinoita. Muutos on kestävä, jos siihen otetaan asukkaat mukaan, ja erilaiset vaikutukset selvitetään. Vesitornin puolustaminen ei tarkoita, että koko vanha Kaivoksela tulisi museoida. Alueen kehittäminen voi ponnistaa sen ainutlaatuisista monumentaalisista elementeistä: vesitornista ja kaivoksista, jotka ovat aistein havaittavaa historiaa. Vesitornin rooli maamerkkinä näkyy esimerkiksi Uomatieltä. Kuva: Vantaan kaupunginmuseo Kaivoksela rakentui vain kuuden vuoden aikana ja kaikki rakennukset vesitornia myöten suunnitteli sama arkkitehti. Kuva: Leila Lehtiranta/Vantaan kaupunginmuseo Vesitorni oli ainoa puiden latvoja korkeampia rakennus Kaivokselassa. Kuva: Vantaan kaupunginmuseo
1 2 H E I T T O P L U S S A P I S T E E N R A J A L T A K-SUPERMARKET Martinlaakson Ostari sai uuden isännän ja emännän kesäkuun alussa. Kauppiaspariskunta kokee olevansa mieluisassa paikassa sopivasti vilkkaassa, hyvien liikenneyhteyksien solmukohdassa. Molemmat ovat entisinä koripalloammattilaisina ja huippu-urheilijoina ulospäin suuntautuneita, sanavalmiita ja innokkaita tutustumaan sekä asiakkaisiinsa että alueeseensa paremmin. KORISKENTILTÄ KAUPPIAKSI H Y P P Y H E D E L M Ä KO R I L L E T E K S T I S I R K K A I N K I N E N K U VA T O M M I O T S AVA A R A Martinlaakson Ostarin uudet K-kauppiaat Laura ja Carl Lindblom tutustuvat kesän aikana asiakkaittensa tarpeisiin. Yrittäjyys virtaa suonissa LAURA JA CALLE ovat tutustuneet toisiinsa jo nuorella iällä. ”Olemme olleet yhdessä jo kuusitoista vuotta ja miettineet peliuran jälkeistä elämää, kun vielä molemmat pelasimme aktiivisesti”, Calle kertoo. Vaikka ammattilaisurat veivät eri maihin, keskinäinen suhde eli ja voi hyvin. ”Meillä oli yhteiset arvot ja haaveet ammattilaisuudesta ja niille oli tilaa”, Laura vahvistaa. ”LAURA on kasvanut kauppiasperheessä ja minulle yrittäjyys on ollut selvä päämäärä isäni innoittamana. Opiskelin peliuran aikana liiketoimintaa ja palvelujohtamista, joten tämä tuntuu luontevalta”, Calle nyökyttelee. ”Päiväkodista tultiin kauppaan ja takahuoneessa oli patja päikkäreitä varten. Se oli ihan tavallista, kun muusta ei tiedä”, Laura naurahtaa kuvaillen lapsuuttaan. Ja jos perhe oli reissussa ja poikettiin muualla kauppaan, kävi Laura kuulemma suoristamassa sielläkin tuoterivit kuntoon. ”Oli vaihe, jolloin mietin, ettei kauppiaaksi ainakaan, ja hakeuduin opiskelemaan maskeerausta. Sen ammatin markkinat alkoivat kuitenkin sulaa alta, joten päädyimme yhdessä pohdit
OHJELMA & KARTTA Photo by Freepik JUHLAORKESTERI BAILU JUHLAORKESTERI BAILU JUHLAORKESTERI BAILU KOMISARION KOIRAPARTIO RANGERS RANGERS RANGERS Musiikkia Taidetta Ruokaa Kulttuuria ym. Photo by Freepik Myyrmäen Taiteiden yö 21.8.2025 klo 15—24
OHJELMA Katso päivittyvä ohjelma ja lisätiedot www.whysomyrtsi.fi Pidätämme oikeudet ohjelmistojen ja aikataulujen muutoksiin. MYYRMÄKITALO 2 MYYRMÄEN KIRJASTO 9.00–20.00 Pehmolelujen yö, jonne pehmopresidentti Aavi kutsuu pehmolelut yöksi kirjastoon hoitoon. Lelut haetaan takaisin la–ke 23.–27.8. kirjaston aukioloaikoina. Pehmolelu saa saapuessaan nimikyltin, jossa on myös omistajan yhteystieto. Pehmolelujen puuhista voit lukea muun muassa Myyrmäen kirjaston Instagramista (@myrtsinkirjasto). 18.00–19.00 taiteilijavieraana Timo Vaittinen, joka kertoo kuratoimastaan lokakuussa Artsissa avautuvasta Peilissä katoavat ajan varjot -näyttelystä. Haastattelijana näyttelyamanuenssi Emilia Laine. VANTAAN TAIDEMUSEO ARTSI 16.00–16.45 ja 17.00–17.45 Citykanin musiikillinen taideloikka, jossa koko perheen voimin tutkitaan Artsin Askeleet kaupungissa -näyttelyä citykanin matkassa loikkien! Osallistavalla kierroksella tutkitaan taideteoksia ja musisoidaan yhdessä museo-oppaan ja kirjaston musiikkipedagogin kanssa. Kierros alkaa Artsista ja päättyy kirjaston lasten lukunurkkaukseen, josta löytyy kanimaisia lukuvinkkejä. Kesto noin 30 minuuttia. Suositusikä 3-vuotiaasta alkaen. Alle kouluikäiset vain huoltajan kanssa. 15.00–17.00 Myyrmäki puhuu Paalutorin lavalla ajankohtaisia keskusteluja asiantuntijoiden kanssa Päihteet, niiden näkyminen kaupunkitilassa ja päihdekuntoutuminen Alueen keskeneräisyys ja rakentaminen Segregaatio, sen näkyminen ja torjuminen 17.00–19.30 Toritanssit: Pekka Hoo & Moilaset 16.00–18.00 Humans of Myyr York -kuvaaja Olli Berg kuvaa Polaroidilla halukkaita näyttelyyn, johon kuvattavat voivat itse kirjoittaa esittelynsä. Klo 9.00 – Toripäivämarkkinat Paalutorilla myös: Kaupunkisuunnittelu ja kaupungin yhteisöpalvelut kertovat Myyrmäessä vireillä olevista hankkeista. Diakonissalaitoksen teltalla nuorille ja nuorille aikuisille suunnatun toiminnan esittelyä. Hartelan teltalla esitellään Myyrmäen keskustan asuntoja. PAALUTORI 1 15.00–18.00 Mannitori-kirppistapahtuma Myyrmannin aulassa. Lisäksi keskusaukiolla yhteistyössä Jyskin kanssa järjestetyssä Myyrmanni-loungessa pääset pikavärianalyysiin, käsihoitoon ja kampaukseen. 18.30–19.30 Olli Berg signeeraa Humans Of Myyr York kirjoja Suomalaisessa kirjakaupassa. Kirja myynnissä tarjoushintaan 19 eur (Ovh 38 eur) MYYRMANNI 4 15.00–18.00 Mullankumous HSY:n biojäteja kierrätysaiheinen tapahtuma, jossa mm. jäteautoja sekä vaarallisten jätteiden kontti, jonne voi tuoda omia vaarallisia jätteitä. Onnenpyörä ja kakkakoris. Katutanssijat Akim Bakhtaoui ja Hozan Omar esiintyvät klo 17.10, 18.10 ja 19.10. LIESITORI 7 MYYRMÄEN ASEMA 15.00–17.00 Tule lavalle – Open mic kutsuu laulajat, runoilijat ja tarinankertojat! 17.00–18.00 Puhallinorkesteri Louhi 18.00–21.00 Vantaan katutanssiyhdistys 21.00–22.00 Johnny Filter Band & Belenos Group of Arts -tulishow 3 18.00–22.00 DJRentin DJ-piste, jossa soitetaan elektronisen musiikin eri genrejä. LIESIKUJAN PARKKIHALLI 6 18.00 Rangers 19.00 Komisarion Koirapartio 20.00 Juhlaorkesteri Bailu Myyr York Parkissa on erillinen anniskelualue. 15.00–19.00 Kasvomaalauspiste Aivi ja Erja loihtivat juhlapäivään perinteisiä ja glitterkasvomaalauksia lapsille ja aikuisille. Hinnat alkaen 5 €. MYYR YORK PARK 5 Uomatie 4 16.00–19.00 Kahvilassa kasvomaalausta 17.00–19.00 Hipussa Leena Suomi piirtää ilmaiseksi paperille nopeita liioiteltuja sivellyksiä Kahvila-Konditoria Aireltan ja Hipun asiakkaista. 18.00–20.00 Hipun edessä näytillä moottoripyöriä 12.00–20.00 Kahvila-Konditoria Airelta myy burgereita 90-luvulta, saslik-lihavartaita ja muurinpohjalettuja Säästä riippuen Uomatien kävelytielle piirretään iso taideteos katuliiduilla. BAR HIPPU & KAHVILA-KONDITORIA AIRELTA 10 18.00 Urkukonsertti Kari Jerkku soittaa musiikkia 1700-luvun Euroopasta. Vapaa pääsy, ilmaiset käsiohjelmat MYYRMÄEN KIRKKO 11 17.00–20.00 Vaskivuoren lukion bändit ja vieraat Italiasta Vaskivuori Big Band, Great Combo Big Band, Jazz Orchestra of Liceo Artistico Musicale A.Passaglia (Lucca, Italia), Dolly Bodomin lapset VASKIVUOREN LUKIO 9 Paloautot sekä Myyrmäen Huollon traktorit ja isot työkoneet UIMAHALLIN EDUSTA 8
1 3 KORIPALLOURAT CARL ”CALLE” LINDBOMIN moni muistaa lukuisista maaotteluista Susijengi-paidassa ja ammattilaisurasta Saksassa, Puolassa, Kroatiassa, Liettuassa, Ranskassa ja Islannissa. LAURA (O.S. SAARINEN) saattaa olla laajemmallekin yleisölle tuttu TV-ohjelmista Gladiaattorien Hurrikaanina, mutta koripallourakin oli komea: junioreissa 85 maaottelua ja aikuisena SM-kultaa, hopeaa ja kaksi pronssia. Jokunen vuosi meni myös Espanjan ja Saksan ammattilaiskentillä. tuamme tälle uralle kuitenkin”, Laura kertoo välivaiheistaan, joihin kuuluu myös kausi Gladiaattori Hurrikaanina vuonna 2017. ”Koripalloliittoon soitettiin ja kyseltiin ehdokkaita televisio-ohjelman ’Gladiaattorit’ uuteen tulemiseen. Minut valittiin ohjelmaan ja ajattelin, että miksipä ei”, Laura nauraa ja pyörittelee päätään. ”Olen avoin kokemuksille, mutta en sentään ammattia siitä halunnut”. Kesko tukee kauppiasuraa valmentamalla K-KAUPPIASVALMENNUKSEEN haetaan, ja tyypillinen hakija on jo kiinnostunut alasta tai jopa toimii alalla. Ura voi alkaa pienemmistä kaupoista ja kokemuksen karttuessa voi avautua mahdollisuuksia myös suurempiin ympyröihin. Kun valmennus on käyty, omaa paikkaa odotetaan kauppiasreservissä. Harjoittelu suoritetaan usein kasvattajakauppiaan valvovan silmän alla, mutta se hyödyttää molempia osapuolia: kauppias saa itselleen motivoituneen työntekijän ja mahdollisen sparrauskumppanin ja kauppiasharjoittelija saa lisää ammattitaitoa omaa uraansa ajatellen. Tämä kierto toi nyt Lindbomit Myyr Yorkiin, kun edellinen yrittäjä JOONAS STRÖM lähti K-Supermarket Nikinmäkeen, jossa teki harjoittelunsa. Nikinmäen kasvattajakauppiaat, TIMO ja SARA JÄÄSKELÄINEN, puolestaan avaavat Kivistöön K-Citymarketin ensi kevättalvena. Itsenäinen yrittäjyys YRITTÄJIÄ tukee paitsi K-ryhmästä saadut konkreettiset työkalut muun muassa talousja henkilöstöasioiden hoitoon myös aktiivinen kauppiasverkosto, jonka kanssa vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia. Tässä kaupassa verkoston yhteistyö on ollut erityisen hedelmällistä, sillä haastattelupäivänä Lauran äiti, kasvattajakauppias ANNE SAARINEN , viimeisteli hedelmäja vihannesosaston esillepanoa. ”Hevi on hänen erityisosaamistaan”, kehaisee Calle. K-Supermarket Kasarmia pyörittävät Anne ja PASI SAARINEN ovat valmentaneet useita kauppiaita yli 30-vuotisen kokemuksensa aikana. Callella, ja erityisesti Lauralla, on siis ollut eturivin paikka tutustua siihen kaikkeen, mitä kauppiaana oleminen antaa ja vaatii. MIKÄÄN ei vielä ole päässyt yllättämään, paitsi positiivisesti. ”Yllätys on ehkä ollut se, miten paljon voi käyttää innovatiivisuuttaan”, Calle hymyilee. Ensimmäinen iso tapahtumakin on jo suunniteltu, sillä K-Supermarket Martinlaakson ostarin juhlaviikonloppua vietetään 21.–23.8. Ohjelmassa on torstaista lauantaihin asti tapahtumia, maistatuksia, kisoja, ilmapalloja ja taikuri. Perjantaiksi on pyydystetty entisiä pelikavereita, sillä paikalle tulee Susijengi LAURI MARKKASEN johdolla! Paikallisten taloyhtiöiden omistama Myyrmäen Huolto Oy on mukana luomassa edellytyksiä Why So Myrtsi -tapahtumalle. Myyrmäen Huolto Oy • Ojahaanrinne 4 • 01600 VANTAA www.myyrmaenhuolto.fi Louhelan Huolto Oy ja sen omistajayhtiöt ovat mukana luomassa edellytykset Louhelan Kyläjuhlalle. Asunto Oy Kaarhenhaltia Asunto Oy Kaarenkeiju Asunto Oy Kaarenmäki Asunto Oy Kaarenpeikko Louhelan Kyläjuhla lauantaina 6.9. klo 14–17 Louhipuistossa Louhelan Huolto Oy • Haltiantie 10 A • 01600 VANTAA www.louhelanhuolto.fi
1 4 KAUPUNKIYMPÄRISTÖLAUTAKUNTA asetti 18.6. nähtäville asemakaavamuutosehdotuksia, joista kolme sijoittuu Myyrmäen suuralueelle; Lounaniityn päiväkoti, Eräkujan päiväkoti ja Myyrmäen kaupunkikulttuuritalo. Kaavaehdotuksista sai jättää aiemmin mielipiteitä, ja nyt kaavojen ollessa nähtävillä niistä saa vielä tehdä muistutuksia 18.8. asti. Kaikkia näitä kolmea on käsitelty lehtemme aiemmissa numeroissa. Kaksi kaavaehdotuksista on saanut poikkeuksellisen voimakasta vastustusta alueen asukkailta. Lounaniityn päiväkodin kaavaa vastustetaan (kaava 002478) KAAVAEHDOTUKSESSA rakennetaan Lounaniityn lähivirkistysalueelle 10-ryhmäinen päiväkoti, johon alkuvaiheessa sijoitettaisiin 168 ja myöhemmin 210 lasta. Päiväkoti korvaisi nykyisen Vantaanlaakson päiväkodin. Kaava on herättänyt merkittävää huomiota asukkaiden, maanomistajien ja paikallisyhdistysten keskuudessa. Sitä on vastustettu laajalti mm. tonttiratkaisujen ja katujärjestelyjen osalta. Huolta asukkaissa ovat herättäneet mm. vilkastuva liikenne ja muut ympäristövaikutukset. Vastustajia hirvittää myös lapsille vaarallinen joen rannan läheisyys. Kaavasta jätettiin peräti 155 mielipidettä, mikä on poikkeuksellisen paljon verrattuna Vantaan kaava-asioihin yleensä. Monissa mielipiteissä oli esitetty niin vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja päiväkodille kuin nykyisen päiväkodin laajentamistakin, mutta kaupungin vastineiden mukaan mikään noista vaihtoehdoista ei ole sopiva. Lounaniityn kaavasta on järjestetty useita asukastilaisuuksia vuosina 21–25, sillä kaavaehdotuksia on ollut useita. Louhelan päiväkotitontin laajennusta vastustetaan (kaava 002606) LOUHELAN päiväkodin asemakaavamuutoksen tarkoituksena on laajentaa Eräkuja 3:n nykyistä päiväkotitonttia pohjoisen suuntaan Louhipuistoon. Tarkoitus on siirtää nykyisellä tontilla olevista kahdesta päiväkotirakennuksista uudempi muualle Vantaalle ja rakentaa sen tilalle suurempi piha ja Louhipuiston puolelle uusi, isompi päiväkotirakennus. Päiväkoti olisi jatkossa tarkoitettu 210 lapselle. Kaupunkiympäristölautakunnan pöytäkirjassa todetaan, että se korvaa suunnitellun Laajavuoren päiväkotihankkeen, jolle ei ole tonttia Martinlaaksossa. Merkittävin kaavan aiheuttamista muutoksista on päiväkotitontin laajennus virkistyskäytössä olevalle puistoalueelle. Alueen asukkaat ovat taistelleet puiston säilyttämisen puolesta jo vuodesta 2018 saakka, jolloin kaupunki kaavaili päiväkodin siirtämistä puistoon ja kerrostalojen rakentamista nykyisen päiväkodin tilalle. TÄLLÄKIN kertaa asukkaat vastustavat pontevasti rakentamisen laajentamista Louhipuiston puolelle. Kaavaan annettiin suoraan 25 erillistä mielipidettä, joista osassa ehdotettiin erilaisia sijoituspaikkoja, joihin voisi rakentaa kokonaan uusi päiväkoti tai laajentaa maltillisesti sekä Louhelan päiväkotia että useampaa lähialueella jo olevaa päiväkotia. Lisäksi Pelastetaan Louhipuisto -adressissa oli mielipiteiden jättämisen määräaikaan mennessä 507 allekirjoitusta, joista useissa oli allekirjoituksen lisäksi kirjallinen mielipide. Tätä kirjoittaessa allekirjoituksia on jo 581. Pääosa mielipiteistä ja adressin allekirjoittajista vastustaa nimenomaan päiväkotitontin laajentamista nykyiseen virkistysalueeseen ja pallokenttään. KAUPUNGIN vastineissa todetaan muun muassa, että ”Louhipuisto jää suurimmaksi osaksi jäljelle”. Toisaalla vastineissa todetaan, että siitä säilyy 61 %. Mutta se ei ole koko totuus. Toiseen puoleen puistoa on tulossa leikkipaikka, jonka rakentamisesta on päätetty jo vuonna 2022. Kaavaehdotuksen mielipiteissä kritisoitiin sitä, että sen yhteydessä ei ole mainittu tulevaa leikkipaikkaa, joka jo haukkaa suuren osan puistosta. Asukkaat ovat vastustaneet leikkipaikkaa samoista syistä kuin päiväkodin laajennustakin. Sen myötä Louhipuisto häviäisi kokonaan, sillä asukkaiden mielissä laaja leikkipaikka-alue ei ole sama asia kuin puisto. Kaupungin vastineessa tähän todetaan näin: ”asemakaavassa ei määrätä leikkipaikasta. Se ei tarvitse asemakaavamuutosta. Leikkipaikan suunnitelma on hyväksytty kaupunkitilalautakunnassa 16.11.2022”. Vaikka kaavamuutosta siihen ei tarvitakaan, kaavamääräyksissä voitaisiin silti todeta, että puisto jää avoimeksi, eikä sinne rakenneta leikkipaikkaa. Mikäli siis asukkaiden toive haluttaisiin toteuttaa. LOUHELAN päiväkodin tontin laajennuksen kaavaehdotus on kohdannut huomattavaa kritiikkiä ennen kaikkea puistoalueiden muutoksen ja virkistyskäytön menetyksen vuoksi. Vahva adressi osoittaa laajaa huolestuneisuutta, vaikka samalla on tunnustettu varhaiskasvatuksen tarpeen olevan yhteiskunnallisesti perusteltu. Ratkaisu rakentaa laajennus juuri puistoalueelle onkin herättänyt ajankohtaisen keskustelun siitä, minkä verran tiivistyvässä kaupungissa lähivihreiden tärkeyttä ollaan valmiita uhraamaan palveluverkon toimivuuden vuoksi. Myyrmäen kaupunkikulttuuritalo (kaava 002525) MYYRMÄEN kaupunkikulttuuritalon asemakaavamuutosehdotuksesta jätettiin aikanaan 11 mielipidettä. Niissä on enimmäkseen puututtu teknisiin ratkaisuihin, hankkeen vaiheisiin ja liikennejärjestelyihin. Kaupunkikulttuuritalo on laajasti hyväksytty ja haluttu kehityshanke, joka tuo uusia vetovoimatekijöitä kaupunginosan keskustaan. Se on kuitenkin sen verran kallis hanke, ettei olisi ihme, jos toteutus viivästyisi. Nämä kaikki kolme kaavaehdotusta ovat siis nähtävillä enää lyhyen aikaa; 18.8. saakka. Jos kaavoihin haluaa vaikuttaa, niistä voi tehdä muistutuksen. Muistutuksissa tulee ottaa kantaa kaavaan ja sen sisältöön, ei muihin päiväkotiin liittyviin asioihin, kuten lapsiryhmien määrään. KAUPUNGINHALLITUKSELLE osoitettavat muistutukset, joissa on mainittu kaavan numero, on toimitettava viimeistään 18.8.kirjaamoon joko sähköpostise, kirjaamo@vantaa.fi, tai postitse, Vantaan kaupunki, Kirjaamo, PL 1100, 01030 Vantaan kaupunki, tai Vantaa-infojen toimipaikkoihin niiden aukioloaikoina. Kaavat ovat nähtävillä kaupungin sivuilla https://www.vantaa.fi/fi/kaavoitus/kaavat MITEN ASIA SITTEN JATKOSSA ETENEE? KAIKKI määräaikaan mennessä tehdyt muistutukset kootaan ja toimitetaan kaupunkiympäristön toimialalle, jossa virkamiehet käsittelevät ne ja laativat vastineet jokaiseen muistutukseen. Vastineissa kerrotaan, miten muistutuksessa esitetyt asiat on huomioitu tai miksi niitä ei ole otettu mukaan. Vastineet julkaistaan aikanaan kaupunkiympäristölautakunnan esityslistan liitteessä. Sen jälkeen lautakunta käsittelee kaavaehdotuksen ja siihen liittyvät muistutukset vastineineen. Se voi joko hyväksyä kaavan sellaisenaan, hyväksyä sen muutettuna tai palauttaa kaavan valmisteluun. JOS lautakunta hyväksyy kaavan, se käsitellään sen jälkeen kaupunginhallituksessa. Jos se näyttää kaavamuutosehdotukselle vihreää valoa, asia etenee kaupunginvaltuustoon, joka tekee lopullisen päätöksen kaavan hyväksymisestä. AIHEESTA AIEMMISSA MYT:EISSÄ NUMERO 26 Kaupunki kaavailee päiväkotia Lounaniittyyn, sivu 12 NUMERO 28 Tule hyvä kakutalo, sivu 18 NUMERO 29 Louhipuisto vaarassa, sivu 28 KIISTELTYJEN KAAVAEHDOTUSTEN MUISTUTUSAIKA KULUU PIAN UMPEEN K A AVA N K AT K UA T E K S T I S U V E PÄ Ä S U K E N E K A U P U N K I K E H I T Y K S E N A I K A ? Tik-tok.. kello käy, mutta vielä ehtii vaikuttaa.
1 5 Myyrmäki on viime aikoina saanut ehkä enemmän kielteistä mediahuomiota kuin mikään muu kaupunginosa Helsingin seudulla. Huumeidenkäyttö, rikokset ja häiriöt hallitsevat otsikoita, ja keskustelu sosiaalisessa mediassa on myös usein luonteeltaan mollaavaa. Yksipuolinen kuva jättää varjoon kaupunginosan vahvuudet ja mahdollisuudet, mutta Myyrmäen rakentamisen suhteen on viime vuosina tehty myös virheitä. Myyrmäki tarvitsee suunnanmuutoksen. Kirjoitin aiheesta blogitekstin, jonka pääkohdat nostan seuraavassa esille. Kielteinen mediakuva leimaa Myyrmäkeä VIIME vuoden aikana Myyrmäki on ollut paikallisja valtakunnallisessa mediassa poikkeuksellisen usein huumeja rikosuutisten näyttämönä, Suomen vaarallisimpana kaupunginosana, jonne esimerkiksi lapsiperheet eivät enää halua muuttaa. Sama kielteinen sävy elää sosiaalisen median paikallisryhmissä, joissa Myyrmäkeä kuvataan ghettona ja turvattomana paikkana. Kuva on osin harhaanjohtava. Valtaosa asukkaista kokee Myyrmäen edelleen viihtyisäksi paikaksi, jossa on hyvät liikenneyhteydet, monipuoliset palvelut ja arkea helpottava lähipalveluverkko. Sama ilmiö koskee muita Myyrmäen kaltaisia lähiöitä, mikä käy ilmi Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä (2/25) julkaistussa OSKAR RÖNNBERGIN, NIKO PELKOSEN ja MARI VAATTOVAARAN tutkimusartikkelista. He nostivat julkijuopottelun ja laittomien päihteiden väärinkäytön yhdeksi merkittävimmäksi lähiöiden asukkaita häiritseväksi ilmiöksi. Noususta laskuun VIELÄ vuosituhannen vaihteessa Myyrmäki oli hyväosainen alue, jonka väestö oli keskimääräistä koulutetumpaa. Keskusta-alue oli vireä: Myyrmanni oli valmistuessaan pääkaupunkiseudun toiseksi suurin kauppakeskus, Myyrmäkitalo toi kulttuuritarjontaa ja Vaskivuoren lukio houkutteli musiikin ja tanssin opiskelijoita. Urheilupuisto ja urheilutalo tarjosivat erinomaiset liikuntamahdollisuudet. Metropolia ammattikorkeakoulu avasi tien korkeakouluopintoihin. Käänne alkoi 1990-luvun laman jälkeen. Tuloerot kasvoivat, keskiluokka muutti pientaloalueille, kehyskuntiin tai kantakaupunkiin. Työpaikat, joihin pääsi ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa hupenivat rajusti. Lähiöihin muodostui uusi pitkäaikaistyöttömien joukko. Asiantuntijatyöpaikkojen määrä Myyrmäessä romahti: vuonna 2000 arkkitehtija insinööritehtäviä oli lähes 1 500, mutta vuonna 2021 enää 20. Tämä näkyy, kun vertaa päiväaikaista katukuvaa Tikkurilassa ja Myyrmäessä, joista jälkimmäisestä puuttuvat työelämässä mukana olevat. Kun työssäkäyvät katosivat, väheni myös luonnollinen, epävirallinen sosiaalinen kontrolli, mikä synnytti tilaa häiriökäyttäytymiselle ja turvattomuuden tunteelle. Sosiaalinen sekoittaminen menettää tehoaan SUOMESSA on perinteisesti torjuttu segregaatiota menestyksellisesti sekoittamalla omistusasuntoja ja tuettuja vuokra-asuntoja samoille alueille, mutta viime vuosina sen teho on heikentynyt. Yksi syy on yksityisten vuokra-asuntojen osuuden nopea kasvu asuntosijoittamisen buumin myötä 2010-luvulla. Vuonna 2023 vain 28 % Myyrmäen yksiöiden ja kaksioiden asukkaista omisti asuntonsa,15 % asui yhteiskunnan tukemissa vuokra-asunnoissa ja 57 % lähinnä sijoittajien omistamissa vuokra-asunnoissa. Tämä muuttaa väestön kiertoa ja asukasrakennetta tavalla, jota pelkkä hallintamuotojen sekoittaminen ei enää tasapainota. Muuttuva väestö ja koulutustason lasku MYYRMÄEN väestö on ikääntynyt koko maan tavoin nopeasti: yli 64-vuotiaiden osuus on noussut 5,4 %:sta 22,3 %:iin vuodesta 1983 vuoteen 2023. Samaan aikaan nuorempien ikäluokkien koulutustaso on laskenut. Vuonna 1999 korkeakoulututkinnon suorittaneita oli 40 % 24–44-vuotiaista, mutta vuonna 2023 enää 33 %. Myös maahanmuuttaneiden osuus on kasvanut: vuonna 2000 muita kuin kotimaisia kieliä äidinkielenään puhui 4,1 %, vuonna 2024 jo 38,6 %. Vaikka maahanmuuttaneiden osuus korostuu joissain rikostyypeissä, syyt eivät ole yksinkertaisia. Esimerkiksi turvapaikanhakijoita ei päihteiden väärinkäyttäjissä juurikaan näy. Tilastokeskuksen mukaan 41 % maahanmuuttaneista on myös suorittanut korkeakoulututkinnon. Pelkkä taustatekijöiden osoittelu ei selitä ongelmia eikä auta ratkaisemaan niitä. Kehityksen painopiste muualla VANTAAN kehittämisen painopiste on viime vuosina ollut Tikkurilassa, Aviapoliksessa ja Kivistössä. Myyrmäen asema kaupungin toisena pääkeskuksena ei ole näkynyt voimavarojen kohdentamisessa. Samaan aikaan alueella on runsaasti kaavoitettua ja suunnitteilla olevaa rakennusoikeutta – yhteensä noin 200 000 kerrosneliömetriä. Ilman päivitettyä visiota uudisrakentaminen pahentaa helposti nykyisiä ongelmia. Tie ulos noidankehästä MYYRMÄEN vetovoiman palauttaminen vaatii sekä maineen korjaamista että rakenteellisia muutoksia. Tarvitaan: • Painopiste perheasuntoihin, jotta asuntokanta monipuolistuu ja koulutetun keskiluokan osuus kasvaa – vaikka tämä hidastaisi rakennustahtia. • Korkea rakentaminen keskitettynä ytimeen, aseman läheisyyteen ja Myyrmäentien varteen • Townhouse-tyyppistä matalaa ja tiivistä rakentamista houkuttelemaan lapsiperheitä ja tuomaan vaihtelua rakennuskantaan. • Keskeneräisten kortteleiden valmistuminen ennen uusien avaamista sekä julkisten tilojen kunnostus siisteiksi ja houkutteleviksi – myös torialueen toiminnallisuuden palauttaminen. • Työpaikkojen lisääminen, erityisesti yritysten asiantuntijatehtävissä, mikä edellyttää vanhan toimitilakannan säilyttämistä ja myös uutta toimitilarakentamista. Osana tätä Myyrmäkeen tulee toteuttaa orastamassa ollut luovan yrittäjyyden kohde. • Päihdekuntoutujille suunnattujen palveluiden hajauttaminen eri puolille kaupunkia, jotta ne ovat helposti kaikkien saavutettavissa, eivätkä leimaa vain yhtä kaupunginosaa. Maineen palautus vaatii tarinan muutosta MYYRMÄKI ei voi irtautua kielteisestä mediakierteestä pelkillä torikunnostuksilla tai uusilla asunnoilla. Tarvitaan kokonaiskuva siitä, millaiseksi kaupunginosaksi se halutaan rakentaa – ja pitkäjänteinen työ tämän tavoitteen suuntaan. Vasta kun tarina ja teot muuttuvat ongelmapuheesta vetovoimatekijöiden korostamiseen, voi Myyrmäki ottaa paikkansa toisena vahvana, elinvoimaisena ja houkuttelevana pääkeskuksena. MYYRMÄEN KEHITTÄMISESSÄ KOROSTUU HUKATTU MAINE JA PUUTTUVA NÄKEMYS N Ä KÖ K U L M A PETTERI NISKANEN Petteri Niskenen on lähiösosiologi (VTM) joka on asunut lähes koko elämänsä huudeilla. Lisää ajatuksia Myyrmäen alueen kehittämisestä Petterin blogissa: kaupunginlumo.fi/ myrtsin_tulevaisuus/
1 6 KALJAKELLUNTA PURKAMATTA PARAS VESITORNI on olennainen osa Kaivokselan identiteettiä ja elävää kaupunkikulttuuria. Sieltä lasketaan talvisin hurjapäisesti mäkeä, kesällä käydään vesitornin varjossa grillaamassa ja keväällä sekä syksyllä seurataan muuttolintujen matkaa. Onpa sen sienimäinen muoto kirvoittanut myös yhden Kaivokselan lempinimistä Tattila. Vesitornin syvällinen merkitys korostui, kun haastattelin vuonna 2022 Kaivokselan kulttuuripolku -hankkeessa paikallisia asukkaita. Selvisi, että kauas näkyvä, korkealla mäellä sijaitseva vesitorni on piirtynyt kaivokselalaisten muistoihin aina lähiön alkuajoista lähtien. Kaivoksela-seuran adressi ja vesitornimuistojen keruu ovat entisestään lisänneet ymmärrystä sen merkityksellisyydestä. Tässä epävarmassa ajassa tarvitsemme paikkoja kohtaamiselle ja yhteenkuuluvuudelle. VESITORNIN juurelle hakeudun itsekin, monen muun kaikkalaisen tavoin. Se tarjoaa hyvän syyn hölkätä tai kavuta korkealle mäelle, josta avautuu kaunis maisema ja todellinen linnunlaulumetsä. Lanataanko vesitornin myötä myös sitä ympäröivä luonto? HSY on kuvannut vesitornin purkamista haastavaksi ja sitä tuskin voidaan toteuttaa uhkaamatta nyt luonnonkauniin paikan korkeita puita ja sileitä kallioita. Ennen muuta vesitornin purkaminen vahingoittaisi kaupunkikuvallisesti ainutlaatuista 1960-luvun lähiötämme. Betoniestetiikka ei ehkä miellytä kaikkia, mutta elävään kaupunkikulttuuriin kuuluvat monet estetiikat, jotka elävät rinta rinnan, luoden lähiöille oman ilmeensä. Tänä vuonna Kulttuuriympäristöpäivien (European Heritage Days) teema on Rakennettu perintömme. Sitä Kaivokselan vesitorni nimenomaan on kulttuuriperintöä, joka edustaa meille paikallisille kuulumista tähän paikkaan, tähän lähiöön. Tällaista paikallisperinnettä ei voi keinotekoisesti luoda, vaan se rakentuu ruohonjuuritasolla, kerrostuen vuosi vuodelta täällä asuvien ihmisten kokemuksista. TATTI onkin kotiseutuylpeyden symboli, joka esiintyy niin Kaivokselan koulun logossa kuin Kaivoksela-seuran uudessa tunnuksessakin. Kerran purettua ei enää saa takaisin, eikä paikallisesti merkittävää symbolia voi korvata. Vesitornin voi bongata läheltä ja kaukaa, jopa lentokoneesta asti. Rakas betoninen maamerkkimme onkin eräänlainen koko Myyrmäen seudun pohjantähti, joka kertoo meille, missä koti on. Kirjoittaja on Vantaalle paluumuuttanut kansanmuusikko, musiikkitoimittaja sekä Kaivoksela-seuran hallituksen jäsen M I E L I P I D E G O N Z O N A K E R AVA N J O E S S A T E K S T I A M A N DA K A U R A N N E K E L L U N TA & S A N E L U K E R T T U H Y N N I K I E L E N H U O LT O T O P I A S D E A N KELLO on tällä hetkellä 12.46. Vähän venähti lähtö tässä, mutta se ei näytä tuottaneen ongelmia, on nimittäin aika rauhallista rauhallista vielä. Ollaan tultu Viertolaan josta hypättiin Vantaanjokeen – anteeksi Keravanjokeen – ja täällä heti ensimmäiset seilailijat ilmoittivat, että ovat lähteneet aikaisemmin liikenteeseen, koska eivät halua joutua törmäyskurssille suman kanssa joka tuolta perästä lipuu. Kuulemma on paljon mukavempi seilailla hissukseen yksinään. Satunnaisia seilailioita on näkyvissä aika montakin. Kello 14 on nykyään kuulemma päästartti, vaikka virallisen epävirallinen startti on klo 11 tuossa Viertolan kalastuslaiturin kohdalla. Läheisellä sillalla ihmiset innokkaana odottelevatkin tätä varmasti hauskan näköistä kaljakelluntaporukkaa. Joen varrella kerääntyneet ihmiset ihmettelevät ja ihastelevat ohi lipuvia, erilaisia kumiveneitä – tai millä nyt kukakin kelluu. Tunnelma on rauhallinen. Ihmiset joilta kyselin, tykkäävät tapahtumasta todella paljon. Eräät sanoivat että se on muuttunu vuosien varrella huomattavasti siistimpää suuntaan. TÄSSÄ kun seilaillallaan saapuvia kellujia vastaan, huomaa että osallistujien keski-ikä on yllättävän vanha. Itselläni oli oletus, että kaljakellunta olisi nuorten ihmisten tapahtuma, mutta vastaan on tullut kaiken ikäisiä ihmisiä, sekä mitä hienoimpia erilaisia lauttaviritelmiä. Tähän mennessä Bestway Kondor 2000 on ollut kaikkein suosituin kumivene. Meillä Tommin kanssa käytössä on 3000 -malliset. TAPAHTUMAN nimestä ja maineesta huolimatta, vastaan ei ole tullut ainakaan vielä erityisen päihtyneitä kellujia. Mitä tulee alkoholin käyttöön, täytyy todeta että pelkän kaljan kanssa ei olla liikenteessä. On näkynyt myös viinilaseja, kuohuviiniä, energiajuomia, limua ja kuten allekirjoittanut, ihan vichylinjallakin mennään. Fiilis on hyvä. Tuntuu, että kyseessä on hauska, kaikkien tapahtuma. Kaikenmoisilla vekottimilla ollaan liikkeellä, musiikki soi ja aurinko paistaa. Vaikea kuvitella parempaa tapaa viettää arinkoista kesäpäivää. Ainakaan tähän mennessä ei ole tullu huonoa sanottavaa. Tyhjien tölkkien keräyssysteemi on aika oivallinen: täällä kaveri suppilaudan kanssa kerää tölkkejä ja kuljettaa jätesäkkejä mukana, ettei jää tölkit pitkin poikin. Kellujat pitää kyllä pääosin roskista huolta. Kaikki kerätään matkaan mukaan ja jos joku meinaa jotain jättää, siitä toiset käy huomauttelemassa. On aikaa havainnoida. Reittiä ympäröivä luonto on todella kaunista. Isompi revohka tulee perässä. Viimeisellä etapilla muutimme vähän kurssia ja kävimme katsomassa patoa joka on ollut normaalisti lopetuspaikka, mutta pato on remontissa ja sen takia sitä edeltävä Siltamäen kalastuslaituri oli viimeinen rantautumispaikka. SAAVUMME perille rauhallisissa tunnelmissa. Tunnelmaa mitä mainioin. Ihmiset ovat iloisia. Kaikki meni hyvin ja roskia ei edelleenkään näy. Miten oiva tapa nauttia kesäpäiväpäivästä, täällä kaljakellunnan parissa. Kellunta on vetänyt ihmisiä niin idästä kuin lännestä jopa 30 vuoden ajan. Kanssakellujia horisontissa! Best Way Kondor on monen kellujan valinta. Kontakti miuihin kellujiin käy kevyesti tuupaten. Tärkeintä on matka, ei määränpää. Pitkäaikaisimmat kävijät ovat jo 30 vuotta käyneet kaljakellunnassa ja konkarit kyllä tunnistaa
1 7 Kukat iloon, suruun, onneen ja kaipaukseen. Palvelemme ma-pe 9-18, la 9-17 ja su 10-16. ARKISIN 9-18 LA 9-17 SU 10-16 UOMARINNE 2 040 0577 477 WWW.TULIKUKKA.FI Studiowest.fi Ruukkupolku 14 050 557 5157 IG @studiowest_14 Se villimpi hiusstudio Myyrmäessä. Voimassa 22.9.-31.10.2025 kaikista uusista ajanvarauksista. Väri + leikkaus tai Permanentti + leikkaus -paketeista tällä kupongilla. Studio West – lämminhenkinen kampaamo. Kuin kotiin astuisi. Syksy tuo muutoksen – tuo se myös hiuksiin! -20% Lokakuun erikoistarjous ALFA-PVP:N (”Peukku”) aiheuttama kriisi ei tullut yllätyksenä. Käyttäjät, sosiaalityöntekijät ja päihdehoidon ammattilaiset raportoivat aineen vaikutuksista jo vuosia sitten: äärimmäistä impulsiivisuutta, väkivaltaa, psykoottisia tiloja, toimintakyvyn romahdusta. Ilmiö oli nähtävissä – mutta sitä ei haluttu katsoa. Kyse ei ole yksittäisestä huumeesta, vaan systeemisestä epäonnistumisesta. THL varoitti jo vuonna 2023 synteettisten stimulanttien, kuten alfa-PVP:n, yleistymisestä. Poliisi on liittänyt ne yhä useampiin väkivaltarikoksiin, ja päihdetilastot osoittavat kasvua stimulaattoriperäisissä yliannostuksissa ja vieroitushoidoissa. Silti ennaltaehkäisevää työtä on samaan aikaan ajettu alas leikkausten ja priorisointien nimissä – juuri silloin, kun sen pitäisi vahvistua. ONGELMA ei ole tiedon puute, vaan sen hyödyntämättömyys. Meillä on järjestelmä, joka ei osaa lukea omaa dataansa – saati yhdistää sitä kentän hiljaiseen tietoon. Tiedolla johtaminen, rajapintatyö ja kokonaisvastuun kantaminen ovat hajonneet siiloihin. Kukaan ei johda kokonaisuutta. Peukku on myös esimerkki sote-uudistuksen epäonnistumisesta. Alfa-PVP:n leviäminen osui samaan ajankohtaan kuin hyvinvointialueiden käynnistyminen. Uuden järjestelmän piti parantaa koordinaatiota, tiedonkulkua ja johtamista yli sektoreiden – mutta juuri siinä se petti. NYT hallintoa “kevennetään”, ja resursseja leikataan myös sieltä, missä pitäisi vahvistaa poikkisektorista yhteistyötä, yhteistä tilannekuvaa ja koordinaatiota. Järjestöjen tekemää tärkeää (puoli-ilmaista) työtä ja kantamaa yhteiskunnallista vastuuta saksitaan. Kun vastuu hajaantuu, seuraukset siirtyvät muualle: päivystyksiin, poliisille, kriisipalveluihin, asuntotoimeen, kunnossapitoon, perhetyöhön, lastensuojeluun. Asuinalueiden houkuttelevuus laskee, julkiset tilat rappeutuvat, segregaatio syvenee, nuoret altistuvat turvattomuudelle – ja pelko kasvaa. JOKAINEN sektori on todennäköisesti laskenut, mitä yksi PVP:n käyttäjä maksaa omalle tulosalueelleen. Mutta löytyykö tahoa, joka kokoaa kokonaiskuvan ja huomioi myös pitkän aikavälin yhteiskunnalliset kerrannaisvaikutukset? Peukku ei ole pelkkä huume – se on oire järjestelmästä, joka ei näe eikä johda. KO L U M N I JÄRJESTELMÄ, JOKA EI OSAA LUKEA OMAA DATAANSA JANE MANNINEN Kirjoittaja on vantaalainen kulttuuritoimija ja pk-yrittäjä. Hän opiskelee hallintotieteitä ja johtamista Lapin yliopistossa.
1 8 KUIVAN MUSTEEN LÄHTEELLÄ AVA JA I S TA R I N A Oli aurinkoinen kesäkuun päivä. Myyr York Timesin taittaja istui autoon, käynnisti moottorin ja suuntasi Lahden moottoritielle. Matkalle hänet oli houkutellut painopalvelu Lehtiseppien myyntipäällikkö, joka joitain viikkoja aiemmin oli lähettänyt kutsun uuden painotalon avajaisiin. Pelkääjän penkillä istui silmäoperaatiosta toipuvan toimittajan sijaan aurinkolasit ja kutsukortti. Kohteen lähestyessä kilometri kilometriltä taittajan lapsekas jännitys kasvoi. Oli mentävä yksin, sinne missä paperi juoksee ja muste kuivuu. Missä sanat ja kuvat siirtyvät ruudulta rasteriksi, neljän värin musteiksi ja lopulta hennoksi, tummaksi pölyksi, joka lukijan sormenpäihin takertuu. Oli nähtävä, miten lehti syntyy. VIIMEISEN parinkymmenen vuoden aikana painetun median kuolemaa on ehditty ennustaa moneen kertaan. Jos ennustajien sanoihin on uskominen, Myyr York Times oli siis kuollut jo syntyessään. Lähes kahdeksan vuotta ja 31 numeroa myöhemmin, Myyrmäen suuralueen paikallislehti on yhtä numeroa (NRO 7) lukuunottamatta ilmestynyt nimenomaan paperilla. Valinta painetun ja digitaalisen julkaisun välillä oli jo lehden perustamisvaiheessa selvä. Digitaalinen julkaisu kun ei näy katukuvassa. Paperilehden selaamisen kehollisuus ei toteudu ruutua pyyhkiessä, eikä taittoon saa samanlaista leikkisyyttä ja näyttävyyttä kuin suurella pinnalla. LEHDEN ensimmäiset vuodet menivät opetellessa lehden tekoa ja oppirahoja maksettiin niin henkisesti kuin euromääräisesti. Painotalojakin kokeiltiin useampia. Monen mutkan kautta Myyr York Timesin paino siirtyi lopulta Lehtiseppien osaaviin käsiin vuonna 2021. Lehtisepät painoi lehteä ensin Tuusulassa, kunnes kyseinen painopaikka viimein tänä kesänä laittoi ovensa kiinni ja Lehtisepät siirsi koko eteläisen lehtipainotoimintansa Lahteen, PunaMustan aiemmin omistamiin tiloihin. MUTTA mitä painotalon avajaisilta voi odottaa? Tämän yksittäisen otannan perusteella ainakin kuplivaa, kahvia ja konsertin. Harmonikansoittaja HELI SIEKKINEN nivoi painoteollisuuden historian Bachiin, herätti sorron vastaisen hengen Finlandialla kuin Tsaarin ajan lehdistö konsanaan, ja muistutti ISAAC ALBÉNZIN Asturiaksen kynnyksellä, että jo muinaisilta tuntuvina aikoina ennen Tinderiä seuraa haettiin varsin tarkoin kriteerein lehtien seuranhakuilmoituksilla. Esitystä seuranneet toimitusjohtajien puheet eivät yltäneet ohjelmanumerona ehkä aivan samalle viihdyttävyyden tasolle. RAIKUVIEN aplodien, puheiden, kilistelyjen ja nauhanleikkausseremonian jälkeen oli vuorossa tapahtuman loppuhuipennus, grande finale, painoesitys jossa vieraat pääsivät katsomaan turvanauhan takaa lehden syntyä. Vieraat astuivat suureen avoimeen tilaan. Tehdashallin päästä päähän ulottuva koneisto oli kuin valtava lohikäärme, jonka häntäpäässä tuhatkiloiset paperirullat nousivat suurissa pinoissa kohti kattoa. Ilmassa oli odotusta, ihmetystä ja jännitystä. Lopulta koneisto käynnistettiin. Valtavat paperirullat imeytyivät torneihin, joissa kunkin sivun jokainen väri painautui sekunnin murto-osassa loputtomalta vaikuttavaan paperimattoon. Jossain piilossa katseilta leikkurit saksivat mattoa aukeamiksi koneiston tasaisen hyminän täyttäessä hallin. Pikkuhiljaa, kuin paljas selkäranka, valmiiksi taitettujen lehtien jono alkoi liukua pitkin ylös ja alas mutkittelevaa liukuhihnaa, kunnes ne saavuttivat päätepisteensä ja laskeutuivat siististi pakkaustasolle pieniksi pinoiksi. Mekaanista ihmettä tottuneesti kätilöineet painosalin työntekijät kantoivat lehtinippuja vieraille. Tässä se nyt oli. Uunituore lehti. Ei omamme, mutta vastasyntynyt. Kaikki oli tapahtunut niin nopeasti. Lämmin paperi ja painomusteen tuoksu huumasivat taittajan. Käsissään pitelemänsä lehden takasivulta hän löysi kuvan. Kuvassa vaaleansiniseen pellavapaitaan sonnustautunut mies seisoo avajaisissa selkä kameraan päin. Hänen päänsä kruunun hiukset ovat alkaneet harveta ja hänen kaulansa ympärillä on kameran hihna. Kylmät väreet hiipivät taittajan iholle. Siinä hän oli, puolisen tuntia sitten. Nyt. Ehkä ikuisesti. Painetun median taikaa. T E K S T I & K U VAT T O P I A S D E A N P R O O S A L L I S T A Suurten ovien takana tapahtuu taikoja. Lehtisepät Oy:n toimitusjohtaja Sauli Vuorinen piti tervetuliaispuheen. Harmonikansoittaja Heli Siekkinen kuljetti kuulijat painetun sanan historiasta nykypäivään. Keskisuomalainen Oyj:n konsernijohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi korosti uuden lehtipainon avaamisen historiallisuutta digitaalisuuden aikakaudella.
1 9 P R O O S A L L I S T A Painokoneiston operaattorit tarkastavat työnsä jälkeä. Lehtimatto kulkee neljän värin kautta kohti lopullista muotoaan. Kokenut tuotannon operaattori Timo Pelli esitteli kärsivällisesti uteliaalle taittajalle rotaatiopainokonetta. Kone synnyttää sieviä pieniä pinoja. Tämänkin numeron ensimetrit. Massiivinen, 30 metrinen painokoneisto ulottuu hallin päästä päähän. Puhuvia päitä. Tuhatkiloiset paperirullat reunustavat hallin seinustaa.
2 N Ä L K Ä . . . ELOKUUN epävakaat säät eivät Michelinejä pelota. Kovan rankkasateen saattelemana lampsimme Ravintola Keittiömestariin. Myyrmäenraitin varrella, Uimahallin paikkeilla sijaitseva, ryhdikkäästi nimetty paikka sanoo tarjoavansa intialaista ja suomalaista ruokaa. Me olemme intialaisen ruoan perässä. RAVINTOLATILA on iso ja avara. Ensivaikutelma ei vastaa perinteistä intialaista ravintolaa, mutta ei välttämättä tarvitsekaan. Puiset rakennelmat ovat hieno yksityiskohta. Miesten katse kiinnittyy hienoon mekaaniseen kelloon, jolla paikka saa heti Del Monte -miehen hyväksynnän. Michelinit ovat viime aikoina osuneet uusiin rakennuksiin avattuihin ravintoloihin, jollainen Keittiömestarikin vielä on. Täällä ilmastointikanavat ja muu infra on saatu piilotettua näkyvistä. Modernissa hengessä valkoiseksi sisustettuja vessojakin on kolmin kappalein. Tiistai-ilta on hiljainen, kunnes viereen saapuu eloisa isompi seurue. PUINEN ruokalista tarjoilee kattavan listan intialaisia herkkuja. Pääruokien lisäksi valittavana on alkuruokia, lisukkeita ja jälkiruokia. Listalta löytyy kattavasti kasvisruokia ja vegaanisiakin vaihtoehtoja. Suomalaista ruokaa ei ole tarjolla, mikä ei Michelinejä haittaa. Reilu vuosi sitten avattu ravintola on ilmeisesti vienyt tarjontaa enemmän puhtaasti intialaiseen suuntaan myös lounaalla. Tarjoilija osaa kertoa ruoista asiantuntevasti. Tällaisissa paikoissa nousee toisinaan kielimuuri, jonka voi ylittää vain tilaamalKEITTIÖMESTARI M I C H E L I N I T R A I T I N VA R R E N R AV I N T E L I S S A la, muttei täällä. Sakari oppii, että tandooriuunista tulevat sizzlerit eivät sisällä kastiketta, jota hän niin kovasti haluaa. Niinpä hän valitsee pääruoaksi Chicken Korman (18,90 €). Antero tilaa tandooriuunissa valmistetun Fish Tikan (21,90 €). ALKURUOKA menee keittolinjalla. Laajasta cocktail-listasta huolimatta sopat saapuvat tällä kertaa lautasella ja ovat hyviä! Anteron mausteinen tomaattikeitto (8,00 €) vie kielen mennessään. Maku on intensiivinen, muttei liian tulinen. Yksi chilipapu menussa tarkoittaa sopivaa lämpöä, ei hurjaa poltetta. Sakarin kanakeitto (8,00 €) on parhaimmillaan, kun päällä olevan korianterin sekoittaa mukaan, jolloin keiton kermaisuus taittuu sopivasti. PÄÄRUOAT saapuvat miltei heti alkuruokien jälkeen. Pääruokien kanssa tarjoillaan naan-leipää ja basmatiriisiä. Anteron Fish Tikka sihisee kutsuvasti lämmitetyllä alustallaan. Annos on yksinkertainen – kalaa ja paistettuja kasviksia kuumalla pannulla – mutta maukas. Antero on tilannut lisukekastikkeeksi raithaa, mutta annos ei tarvitse sitä. Erityismaininta menee paistetulle kaalille, jota Anteron mielestä saisi olla enemmänkin. Kaalin ja kalan yhdistelmä on erikoinen, mutta hyvä. Kala on maustettu melko vahvasti, mutta tandooriuuni säilyttää hienosti kalan ominaismaun, joka tulee vahvasti läpi. Yksinkertainen, mutta onnistunut annos kaiken kaikkiaan! Sakarin Chicken Korma edustaa totutumpaa intialaista: kanaa hyvässä kastikkeessa, johon iloisesti sekoitetaan naan-leipää T E K S T I & K U VAT M Y Y R YO R K I N M I C H E L I N I T Mahtaako jäädä nälkä?
2 1 . . . L Ä H T E E V A I N S Y Ö M Ä L L Ä ja basmatiriisiä. Valinta on turvallinen – ei ihan butter chickeniä, mutta melkein. Annos on juuri sitä mitä odottaa laadukkaasti tehtynä eikä sen takia tarjoa yllätyksiä. JÄLKIRUOAT ovat sen verran erikoisia, että niitä on kokeiltava, vaikka masu jo painaakin. Sakari valitsee Kulfin (8,00 €) eli perinteistä punjabilaista mantelijäätelöä. Antero ottaa Gulab Jamunin (6,00 €), joka on makeita friteerattuja palloja kardemummalla maustetussa siirapissa. Kulfi on erikoisinta jäätelöä, jota Sakari on koskaan maistanut. Tekstuurissa rouskuu mantelirouhe, makua ryydittävät kardemumma ja muut mausteet. Jäätelö on selkeästi jäätelöä, mutta samalla se maistuu ja tuntuu kakulta. Erittäin hyvä. Gulab Jamun ei myöskään petä. Lämmin siirappi kostuttaa juustomaisia palloja. Aluksi nyyttejä on vaikea rikkoa, koska ne pyrkivät karkuun, mutta sisus maistuu siirapin kanssa todella maukkaalta. Intialaisissa ravintoloissa jälkiruoat jäävät usein lehdelle soittelemaan, mutta täällä ne ovat aterian tähtiä. RAVINTOLA on keskeisellä paikalla, mutta silti vähän piilossa isojen pylväiden takana. Laadukkaalle intialaiselle ruoalle tuntuu olevan kysyntää myös Myyrmäessä. Michelinit toivovat Keittiömestarille pitkää ikää. Paikalla kannattaa poiketa paitsi tietysti syömään vaikka cocktailille tai syysiltojen viiletessä teelle ja jälkiruoalle. RUOKA PALVELU VIIHTYISYYS Tomaattikeitossa on intensiteettiä. Fish Tikka kaalipedillä on yksinkertaisesti hyvää. Ei pidä antaa Gulab Jamun ulkonäön hämätä. Kakkumaisessa mantelijäätelössä, eli Kulfissa maistuu kardemumma.
2 2 K A I K K I M U K A A N J A E I K U N Vähän erilainen dosetti KAIKKIHAN tietävät, mikä on dosetti. Se on lääkkeiden annosteluun tarkoitettu rasia, joka on jaettu päivien ja kellonaikojen mukaan lokeroihin ja auttaa erityisesti ikäihmisiä muistamaan ottaa lääkkeensä. Vantaalla on otettu käyttöön vähän toisenlainen dosetti. Se annostelee senioreille kulttuuria – tuiki tärkeä lääke sekin. Kulttuuridosetti on tapahtumakokonaisuus, jonka monipuolinen tarjonta on suunnattu erityisesti vantaalaisille ikäihmisille, mutta tilaisuudet ovat kaikille avoimia. Niitä järjestetään eri puolilla Vantaata, ja aika monia myös täällä lännessä. KORTTELIBÄNDI on musiikkityöpaja, jossa saa kokeilla bändisoittimien soittamista ammattiopettajan johdolla. Työpajoihin osallistuminen on maksutonta, eikä aiempaa kokemusta soittamisesta vaadita. Korttelibändi kokoontuu kerran kuukaudessa tiistaisin 9.9. alkaen musiikkiopiston bändiluokassa Patotiellä. Korttelibändi tiistaisin 9.9., 7.10., 4.11. ja 2.12 klo 11–13, Patotie 2, bändiluokka KINO MYYRISSÄ järjestetään Taide, elämä ja filosofia -luentoja, luennoimassa HELI LUKKARINEN, VESA-PEKKA RANNIKKO, TARU TOPPOLA ja KAISA BERRY. Luentosarjassa pohditaan julkista taidetta: tarinoita teosten taustalla, tekijöiden ja tilaajien ajatuksia alueen identiteetin rakentamisessa, ja sitä miten taide luo arkeemme erilaisia esteettisiä elämyksiä. Vaikka luentosarja järjestetään Myyrmäessä, luennoissa käsiteltävät taideteokset sijaitsevat kuitenkin pääosin muualla kuin Länsi-Vantaalla. Taide, elämä ja filosofia -luennot keskiviikkoisin 3.9., 17.9., 24.9., 15.10. ja 29.10 klo 18–19 Kino Myyrissä, Kinorinne 6 SENIORIAAMUPÄIVÄT taidemuseo Artsissa Myyrmäkitalossa tarjoavat mukavaa yhdessäoloa taiteen äärellä, eikä kahvihammasta jää kolottamaan, sillä jokaisen aamupäivähetken päättää kahvitarjoilu. Senioriaamupäivät torstaisin taidemuseo Artissa, Paalutori 3, 21.8., 18.9., 9.10., 13.11. ja 11.12. klo 10.30–12. TOIVEIKKAAT-PÄIVÄTANSSEJA järjestetään kerran kuussa torstaisin Myyrmäen vanhustenkeskuksessa livebändin siivittämänä. Juhani ja Satumaarit Rautiainen yhtyeineen takaavat, että tanssijalka alkaa vipattaa itse kullakin. Toiveikkaat-päivätanssit Myyrmäen vanhustenkeskuksessa, Ruukkukuja 7, torstaisin 11.9., 23.10., 20.11. ja 11.12. klo 14–16. KULTTUURIDOSETIN tapahtumiin kuuluvat myös Mummodisko Tulisuudelmassa ja TempoSeniorit, jossa opetellaan soittamaan jousisoittimia, mutta niitä varten pitää mennä Tikkurilaan. Vanhustenviikon Vantaan pääjuhla sen sijaan järjestetään jälleen kerran Länsi-Vantaalla, Martinlaaksossa. Vanhustenviikon pääjuhlassa Carolan ikivihreitä VANHUSTYÖN KESKUSLIITON käynnistämää Vanhustenpäivää vietetään lokakuun ensimmäisenä sunnuntaina. Seuraava viikko 6.–12.10.2025 on valtakunnallinen Vanhustenviikko. Vanhustenviikon tarkoituksena on kiinnittää huomiota vanhenemiseen ja vanhuksiin sekä vanhusten asemaan yhteiskunnassa. Tämän vuoden teema on Onni kasvaa yhteisössä – Lycka växer i gemenskap. Viikon aikana järjestetään monipuolista ohjelmaa myös eri puolilla Vantaata. VANTAAN PÄÄJUHLA järjestetään Kulttuuritalo Martinuksessa keskiviikkona 8. lokakuuta 2025 klo 14.00–16.15. Juhlan ohjelma koostuu hulavanne-sirkusesityksestä, showtanssista sekä legendaarisen iskelmälaulaja CAROLAN lauluista. Penkki, puu ja puistotie – Carola Forever -osuudessa REIJA LANG kvintetteineen herättää yhden 1960-luvun suosituimman laulajan Carolan uudelleen henkiin kvintettinsä säestyksellä. Carola (Carola Christina Standertskjöld-Liemola, 1941–1997) esitti jazzahtavaa iskelmämusiikkia, jossa oli usein myös bluesja soul-vaikutteita. Juhlapuhujana on – legendaarinen hänkin, kuinkas muuten – lääketieteilijä, poliitikko, ex-ministeri VAPPU TAIPALE. Kaupungin tervehdyksen juhlaan tuo puolestaan länsivantaalainen kaupunginhallituksen puheenjohtaja, monien myyrmäkeläisten tuntema ULLA KAUKOLA , ja sokerina pohjalla, juhlan juontaa elokuvaohjaaja TIMO KOIVUSALO . Lisäksi ohjelmassa on sirkustaiteilija SAGA PALLARDIN hulavanne-esitys, lasten Tempo-kuoro sekä ShowDem Dancing -tanssiryhmän showja hiphop-ilottelu suomalaisten klassikkokappaleiden säestyksellä. Tapahtuma on esteetön ja ilmainen, mutta siihen pitää ilmoittautua. Ilmoittautumisohjeet tulevat Vantaan kaupungin sivuille 8.9. mennessä. Lisää tietoa tapahtumasta ja ilmoittautumisohjeet skannaamalla oheinen koodi puhelimen kameralla. Seniorimenoa MENOKS! TÄNÄ kesänä kaupunki järjestää kahdeksan ilmaista ulkoilmaelokuvatapahtumaa, mikä on enemmän kuin koskaan. Niistä peräti viisi on Länsi-Vantaalla – mikäli Backas lasketaan Länsieikä Itä-Vantaaseen. Oikeastihan se on kutakuinkin keskellä, mutta Myrtsistä käsin kuitenkin aika helposti saavutettavissa. Leffapiknikputki alkoi Pähkinärinteestä, jossa esitettiin 100 litraa sahtia perjantaina 8.8. Tulossa olevat lännen leffaillat: PERJANTAINA 22.8. Kivistön Kenraalinpuistossa, Huovintie 21, nähdään Clueless (Yhdysvallat 1995). Elokuvan kesto on 1 t 37 min, siinä ei ole ikärajaa ja se on tekstitetty suomeksi. SUNNUNTAINA 24.8. Myyrmäessä, Myyr York Parkissa, Jönsaksentie 6, nähdään Levoton Tuhkimo (Suomi 2024). Sen kesto on 1 t 28 min, se on sallittu yli 7-vuotiaille ja tekstitetty englanniksi. TIISTAINA 26.8. Pakkalassa, Backaksen Tapahtumakeskus Puimalassa, Ylästöntie 28, lastennäytös klo 17: Risto Räppääjä ja kaksoisolento (Suomi 2025). Elokuvan kesto on 1 t 21 min, se on sallittu kaikenikäisille ja tekstitetty englanniksi TIISTAINA 26.8. Pakkalassa, Backaksen kartanon puistossa, Ylästöntie 28, Blinded by the light (Iso-Britannia 2019). Elokuvan kesto on 1 t 54 min, se on sallittu yli 12-vuotiaille ja tekstitetty suomeksi. TULEVAT leffapiknikit käynnistyvät klo 19 (poikkeuksena Risto Räppääjä klo 17), mutta itse elokuvat esitetään vasta, kun valaistusolosuhteet ovat suotuisat auringon laskettua eli joskus yhdeksän – kymmenen paikkeilla leffaillan ajankohdasta riippuen. Elokuvaa odotellessa voi nauttia oheisohjelmasta, jota on tarjolla jokaisena leffailtana. Esimerkiksi Kivistössä yleisöä viihdyttävät paikalliset stand up -koomikot ja MarjaVerkko tarjoaa poppareita. Kaikilla leffapinikeillä on myös jotakin ruokamyyntiä, joten ei haittaa, vaikka eväät unohtuisivat kotiin. LEFFAPIKNIKIT toteutetaan valtaosin osallistuvan budjetoinnin rahoituksella. Osallistuvassa budjetoinnissa asukkaat päättivät, mihin Vantaalla käytetään 1,2 miljoonaa euroa vuosina 2024– 2025. Leffapiknikien lisäksi rahoitusta sai noin 60 hanketta eri puolilla Vantaata. Elokuussa ennätysmäärä leffapiknikkejä KO O N N U T S U V E PÄ Ä S U K E N E K U VA JA N N E S AVO Pimenevät illat saavat elokuvakansan liikkeelle.
2 3 JÖNSAKSENTIE 6, PYSÄKÖINTIALUE. VANTAAN Kesälava tunnetaan korkealaatuisesta musiikkiohjelmistosta ja hyvästä tunnelmasta. Kesälavan tarjoaa Vantaan kaupunki ja sen toteutuksesta vastaavat yhdessä Vantaan elävän musiikin yhdistys Velmu ja Williams Music. Myyr York Parkissa on tapahtumailtoina ruokaja juomamyyntiä. Keikat järjestetään klo 18–21. Tapahtumiin on vapaa pääsy. KONSERTIT: To 14.8. Maailmanmusiikkia: Samba Online (klo 18) Pe 15.8. Petteri Sariola (klo 19), Heini Ikonen goes Aretha Franklin (klo 20) La 16.8. Osmo Ikonen (klo 16), Top of Finland feat. Sami Pitkämö (klo 19) Su 17.8. Paradise League (klo 15), Ina Forsman (klo 18) Pe 22.8. Liisa Akimof, Eesa La 23.8. Sepikka, Outi ja Olevaiset Su 24.8. Reunion Big Band & Juha Viitala (klo 15), Marjo Leinonen & Minor Fighters (klo 18) MUUTA: To 14.8. Perkussiotyöpaja (klo 16) To 21.8. Why So Myrtsi klo 15–21) La 23.8. Päivätanssit: Kuunsilta (klo 12) Su 24.8. Lapsille: Siina ja Taikaradio (klo 12) Su 24.8. Kiinalainen Mahjong -työpaja (klo 12.30) Su 24.8. Elokuvapiknik (klo 21) Vantaan Kesälava ja Myyr York Park Lobby Bar Myyrmäki Skenesali -viikot 21.9.–8.10. Valoa! MYYRMÄEN KIRKKO, UOMATIE 1 Valoa mielelle ja sielulle – matalalla kynnyksellä MYYRMÄEN KIRKKO Vantaankosken seurakunta 21.9. klo 18 Valoon päin – Iltakirkko Kari Tapion lauluihin 22.9. klo 18 Lauluja käsikelloyhtye Sonus – Avoimet harjoitukset 23.9. klo 14 Iina Katila, urut 23.9. klo 18 Myyrmäen kirkon avoimet ovet – Arkkitehtuuria ja taidetta 24.9. klo 19 Nuoren seurakunnan veisukirja 2025 -yhteislauluilta 25.9. klo 13 Oopperalaulaja Sauli Tiilikainen, baritoni 27.9. klo 18 Sir Elwood -duo 29.9. klo 18.30 Arvo Pärt 90 v. -juhlakonsertti 30.9. klo 19 Petri Laaksonen – Eläköön elämä! Lauluja 40 vuoden varrelta 1.10. klo 18 Mille-myyrän iltakirkko perheille 2.10. klo 17 Gospel-lattarit™ 3.10. klo 19 Puhallinorkesteri Louhi 7.10. klo 19 Hannu-Pekka Björkman & Jukka Perko: Teet tuulista sanasi 8.10. klo 19.30 Valoa! Iltaehtoollinen Kaikkiin tilaisuuksiin vapaa pääsy paitsi Gospel-lattarit™ -tanssitunti 10/15 e. Joissakin käsiohjelma 10 e. Osa Valoa! -viikkojen tuotosta käytetään oman alueen ihmisten auttamiseen Vantaankosken seurakunnan diakonian kautta. MYYRINPUHOS, JÖNSAKSENTIE 6 5.9. Business City + Vieteri 12.9. No man’s band + Sikovuori 13.9. Aivovuoto x Khid: Se tuli televisiosta / Sushi Drive-by 10v 19.9. Lasten Hautausmaa Duo + Dolly 20.9. Joni Ekman & Koira, Puoli Yhdeksän Uutiset, Nuoruus 27.9. Mouhous Ikärajaton & K18 keikat 3.10. BISA, What Awaits Us, Vansidian 11.10. Tributes of Rock: Bad Apples, Mötherhead 18.10. Aino & Hajonneet, Saa Kiljua, Jaanat 24.10.2025 Arppa & Reporters 25.10. Southern Rock Vantaa: Petrolbreath, Breezy Bird Band, Southern Fruits 31.10. Balboa Son, Sorretun Voima, Vanta 15.11. The Kinky Thing plays Kingston Wall ”III” 21.11. Luna Kills + support 22.11. Kneel Before the Death, Ode of Disgrace, Hollowborn 28.11. Eevil Stöö + Kriso MYYRINPUHOS, JÖNSAKSENTIE 6, 2. KERROS 26.9. Jepa Lambert “80s Soul Classics” 27.9. Aviapolis Big Band feat. Astrid Nicole “Beyoncé!” 3.10. Anna Inginmaa & Pekka Laine 10.10. Petra Gargano Duo 17.10. Punomo 24.10. Johanna Försti, Antti Koivula & Matti Paatelma 24.10. Lobby goes Skenesali: Arppa & Reporters 29.10. Mikko Iivanainen 31.10. Tuomo 7.11. Tuigu feat. Juha Björninen 8.11. Baptiste Herbin (FR) 12.11. Jori Huhtala Basis 22.11. “20 vuotta Olavi Uusivirtaa” 28.11. Teleks “Tuuli joka tarttuu siipiin” 29.11. Jay Kortehisto & Marzi Nyman
VANTAS TIC Aidosti vantastinen podcast LAURI KAIVOLUOTO KUUNTELE UUSI KAUSI vantaa.fi/vantastic