Ole hyvä ja käytä tulostamiseen lehden omasta valikosta löytyvää tulostuspainiketta.
NRO 17 2 7 . M A R R A S K U U T A 2 2 1 Paikallinen, muttei paikallaan. MARTSARIN ASUKKAAT VERKOSTOITUIVAT MYYRMÄEN TULEVAN VALMIUSASEMAN PAIKKA PUHUTTAA VJS:N NUORISSA TYTÖT JA POJAT OVAT VAIN PELAAJIA TUTTO BENE! MICHELINIT CHE BUONOSSA KUOHUKUJAN OSTARIA PUIDAAN JO KORKEIMMASSA HALLINTOOIKEUDESSA TANSSIVISTA KAVERUKSISTA KASVOI DIGIAJAN VAIKUTTAJIA MOLY BROS
2 MYYRMÄKI-LIIKE POKKASI PALKINNON PÄ Ä K I R J O I T U S ARI MARTINAHO Päätoimittaja ari@myrtsi.fi ISSN 2489-8465 Tätä lehteä ovat olleet tekemässä: PÄÄTOIMITTAJA Ari Martinaho 020 7300 906 ari@myrtsi.fi KIRJOITTAJAT Elina Iijalainen Ille Martela (urheilu) Sirkka Inkinen Sini Salo Peter Jerman Terttu Nurro Andreas Koivisto Pauli Komonen KIELENHUOLTO Suve Pääsukene VALOKUVAUS Tommi Otsavaara Janne Iijalainen TAITTO Topias Dean JULKAISEMINEN Myyr York Media Oy Y-tunnus: 3089791-2 JAKELU Suomen suoramainonta Oy PAINAMINEN Lehtisepät Oy, Tuusula PL 21 • 01601 • VANTAA myyryorktimes.fi facebook.com/ myyryorktimes instagram.com/ myyryorktimes Juttuvinkit, tiedotteet ja yhteistyökuviot toimitus@ myyryorktimes.fi Mainosta, sponsoroi tai kustanna? ilmoitusmyynti@ myyryorktimes.fi T Ä S T Ä L Ä H T E E VANTAAN vuoden 2021 kulttuuripalkinto tuli ja meni oikealle taholle: Myyrmäki-liikkeelle. Myöntämisen perusteissa todetaan, että palkinnon saa erittäin merkittävästä kulttuuriteosta ja erityisen vaikuttavista ansioista kaupunkilaisten taidekentän elävöittämiseksi. Myyrmäki-liike on tarjonnut asukkaille monia mahdollisuuksia osallisuuteen ja yhteisöllisyyteen. Sen toiminta korostaa lähiökulttuurin merkitystä, ja asukkaille tarjotaan mahdollisuus olla itse mukana tekijöinä tai osallistujina. Sitä kautta myös vahvistetaan asukkaiden ylpeyttä omasta asuinalueestaan. ALUEELLE on syntynyt paljon uusia kaupunkikulttuuria rakentavia ja tukevia instituutioita. Myyrmäki-liike järjestää konsertteja, kannustaa katutaidetta, ylläpitää esimerkiksi Coworking Myyr York -tilaa ja tapahtumakaluston lainavälinevarastoa sekä pitää huolta Myyrmäen eduista ja kaupunginosan kehittämisestä. Tapahtumista ovat tuttuja vaikkapa Why so Myrtsi, Jokiuomanpuiston kirppis, Siivouspäivä ja Myyr Yorkin käsityömarkkinat. Kaikki nämä ovat syntyneet Myyrmäki-liikkeen siipien alla, ja niiden toteuttajina ovat olleet kaupunkilaiset itse. Niistä on syntynyt kiinteä osa kaupunkielämää. VIIMEISIN Myyrmäki-liikkeen ponnistus on Myyrinpuhoksen muuntautuminen kulttuurikeskittymä Myyräncoloksi. Uusiin tiloihin on jo löytänyt yli 70 luovaa taiteilijaa ja taiteilijaryhmää, niin ammattilaisia kuin amatöörejäkin. Toiminnan perustana on yhteinen osuuskunta, jolle kaikki osakkaat maksavat vuokraa tiloistaan. Osalle talo on työpaikka, osalle tila, jossa voi toteuttaa omaa rakasta harrastustaan. Uusi, keskellä Myyrmäkeä sijaitseva toiminnallinen keskus luo pohjaa eri toimijoiden verkostolle. Tulevaisuudessa erilaiset taiteen muodot ja muut innovaatiot varmasti kohtaavat Myyräncolossa. Toivottavasti se tulee tutuksi asukkaille ja antaa oman rikastuttavan lisänsä paikalliselle kulttuurille. MYYR YORK TIMES on myös osa paikallistoimintaa ja Myyrmäki-liikettä. Koemme, että tämä oli myös palkinto meidän työstämme. Lukemasi lehti on jo 17. numero, vaikka lehden kolmivuotisesta elinkaaresta iso osa on ollut pandemia-aikaa. Lehden tekijäjoukon ydin on pysynyt suunnilleen samana alusta asti, ja olemme saaneet mukaan myös lukuisia taitavia avustajia. Lehtemme on paikallinen viestintäkanava ja olemme läsnä Länsi-Vantaalla. Tarjoamme tietoa niin juttujen kuin ilmoitustenkin muodossa. Luomme mahdollisuuksia ja foorumin keskustelulle alueemme kehittämisestä ja tapahtumista. Tämä on paikallisuuden vahvuus. Pienikin asia voi olla uutinen ja kiinnostaa lukijoitamme, ja sen tiedon me tarjoamme. Pyrimme kehittämään toimintaamme hitaasti mutta määrätietoisesti myös Facebookiin ja Instagramiin. OLEMME ILOISIA, että paikalliset yrittäjät ovat myös löytämässä lehtemme ilmoituskanavana. Tämä on merkki siitä, että yrittäjät ovat ylpeitä olostaan Myyrmäessä ja myös näkevät alueen kehittymismahdollisuudet ja oman identiteetin voiman. Myyrmäkeläinen käyttää Myrtsin palveluja. MYYRMÄKI-LIIKE on toisaalta vain sanayhdistelmä, toisaalta taas juuri yhtä vahva kuin sen osana olevat ihmiset. Kuten huomataan, voi moni taho ottaa kunniaa saadusta palkinnosta ja todeta, että on omalta osaltaan tehnyt työtä sen eteen. Joukkoon ovat kaikki halutessaan tervetulleita mukaan. SIKSI voi hyvin sanoa onnea kaikille myyrmäkeläisille kulttuuripalkinnosta. Olette kaikki olleet edesauttamassa palkinnon ansaitsemista ja se on kova juttu!
3 K U VA : SI R K K A IN K IN E N A G E N T T I 1 7 1 K U I T TA A RAKSATUULI PUHALTAA PÄHKIKSESSÄ MARRASMARKKINOIDEN aikaan Paalutorilla oli kuhinaa, kun torimyyjien lisäksi paikalla oli myös puolueiden edustajia haistelemassa tunnelmia ja valmistautumassa tammikuisiin aluevaaleihin. Paalutori on yksi pääkaupunkiseudun vilkkaimmista toreista ja ainoa Länsi-Vantaalla. TORIN YMPÄRILLE nousevien rakennusten puristuksessa on torimyynnille yhä vähemmän tilaa. ”Olemme pyrkineet siihen, että torilla on myös valikoimaa, joten samaa tuotetta myyviä on yleensä vain yksi tai korkeintaan kaksi kauppiasta”, toteaa Vantaan Torikauppiasyhdistys ry:n puheenjohtaja ARI UOTILA ja jatkaa: ”Näillä näkymin tilanne jatkuu samanlaisena ensi vuoden syksyyn.” U U T I S E H K O T PAIKALLISAGENTTIMME Pähkinärinteestä kertovat, että alueelta puretaan vuonna 1983 rakennettu liikerakennus. Talossa sijaitsi mm. Länsi-Vantaan legendaarinen Pub Hassel, jonka toiminta päättyi lauantaina 25.9. Kortteli on suunniteltu kaupunkimaiseen rakentamiseen, ja siihen sijoittuu 6–8-kerroksisia asuinkerrostaloja, liiketilaa ja pysäköintilaitos. Asemakaava on tullut voimaan 6.5.2021. Rakennuslupa on haettu ja hyväksytty. Purkutyöt alkanevat vuoden vaihteessa. PÄHKINÄRINTEESSÄ tehdään parhaillaan myös kaavarunkotyötä, jonka yhteydessä kartoitetaan esimerkiksi täydennysrakentamisen mahdollisuuksia alueella. Työssä määritellään tavoitteet ja keinot ohjaamaan alueen kokonaissuunnittelua ja luodaan pohja alueen asemakaavoitukselle. LISÄKSI alueen hyvin tunteva kaupunginvaltuutettu ULLA KAUKOLA kertoo, että ylikunnallinen ulkoilureitti kulkisi Pähkinärinteestä Leppävaaran maauimalaan, mutta Hämevaaran kohdalla on 400 metrin pätkä, joka pitäisi rakentaa kuntoon. “Espoo on hommansa hoitanut”, Kaukola vinkkaa. RAKENNUSTYÖT Paalutorin alla, Myyrmannin parkkitiloissa alkavat syksyllä 2023. JUKKA ANTTILA, Vantaan kaupungin katuvalvontapäällikkö, valottaa tilannetta näin: ”Koko torialueen uusiminen on esisuunnitelmassa. Torimyynti siirtyy todennäköisesti Iskostorille siksi aikaa, kun Paalutorin alla tehdään rakennustöitä.” SIIRTYMÄVAIHEEN toripaikoiksi on ehdotettu myös Liesitoria ja Punamultatoria, mutta molemmat ovat pinta-alaltaan pienempiä kuin Iskostori, joksi Myyrmannin Rajatorpantien puoleista aukiota kutsutaan. Torikaupan paluuta samoille sijoilleen saamme odottaa pari kolme vuotta, mutta vielä on vuosi aikaa käydä ostoksilla tutulla paikalla! I S KO S T O R I K U T S U U PAALUTORI VALMISTAUTUU KIERTUEELLE Väliaikaismuutto häämöttää. T U L O K A S CITTARI SAA UUDEN KAUPPIAAN MYYRMÄEN K-CITYMARKET saa uuden kauppiaan helmikuussa 2022. Kauppaa 25 vuotta luotsannut KARI SALMINEN päättää kauppiasuransa. Hänen tilallaan jatkaa AKI LUOMANEN , joka siirtyy Myyrmäkeen Helsingin Postitalon K-Supermarketista. “Myyrmäki on erittäin mukavaa ja edelleen kasvavaa aluetta, jossa palvelut ovat sijoittuneet keskeiselle paikalle: kauppakeskukseen on helppo tulla käytännössä kaikilla kulkuvälineillä!” Luomanen kertoo K-kauppiasliiton uutisissa. Alue on hänelle tuttua, Luomanen oli avaamassa myös K-Supermarket Konalaa vuonna 2008. VAIKKA Myyrmäessä on jo paljon hyvää, haluaa Aki Luomanen kehittää esimerkiksi ruoan verkkokauppatoimintoja. Alkuun luvassa on valmiiksi kerättyjen ja pakattujen ostosten noutopalvelu. K-CITYMARKET Myyrmäen henkilökunta siirtyy vanhoina työntekijöinä Luomasen palvelukseen. Cittarilaiset hei, jos ette vielä tienneet, tämä on uusi pomonne Aki Luomanen. Kaavamuutos kulki lempinimellä Pähkinänsärkijä. Rakennettava kortteli sijaitsee Lammaslammentien ja Pähkinärinteentien risteyksessä. K U VA : K E SK O K U VA : L A R K K IT E H D IT
4 MARTINLAAKSO KAIVOKSELA PÄIVÄKODIN SUUNNITELTU SIJAINTI VANTAANLAAKSO SILVOLAN TEKOJÄRVI L E N T O M E L UA I TA A VA I L L A KIMURANTTIA KAAVASUUNNITTELUA VANTAANLAAKSOSSA NYKYINEN Vantaanlaakson päiväkoti on käynyt liian pieneksi ja sijaitsee meluisalla paikalla. Uusi päiväkoti on monen mielestä tarpeellinen, mutta Vantaanlaakso ei ole helpoin mahdollinen paikka sen sijoittamiseen. PÄIVÄKODIT ovat niin kutsuttuja herkkiä toimintoja, joiden tulee sijoittua alle 55 dB:n tieja lentomelualueelle. Vantaanlaakso on käytännössä lähes kokonaan lentomelualueella. Asukastilaisuudessa kommentoitiin, että jos siellä pystyy asumaan, ei päiväkodin rakentamisenkaan pitäisi olla ongelma, mutta kyllä se on. Rakentamista koskevat määräykset ovat ehdottomia, ja vaikka rakennuslupa saataisiin, ei päiväkodille voitaisi myöntää käyttöönottolupaa melualueella. Päiväkodille soveliaita paikkoja ei siis ole juurikaan tarjolla. UUTTA PÄIVÄKOTIA on nyt ehdotettu Lounaniitylle, siirtolapuutarha-alueen viereen ja Auertien päähän, Vantaanjoen varteen. Asukkaat pelkäävät rakentamisen muokkaavan liiaksi omakotitalojen alla olevaa savimaata. Liikenteen lisääntymisestä alueella olivat huolissaan sekä asukkaat että siirtolapuutarhan väki. Lisäksi joen läheisyys mietityttää päiväkotilasten turvallisuuden takia. Asukastilaisuudessa koettiinkin ristiriitaiVantaanlaaksoon halutaan rakentaa uusi päiväkoti. Asemakaavamuutoksesta Lounaniityn päiväkoti pidettiin asukastilaisuus tiistaina 24.8.2021 klo 18.00 videoyhteyden avulla. sia tunteita, kun esimerkiksi liikennesuunnitelmia alueelle ei ole vielä tehty, koska asukkaat on haluttu osallistaa kaavatyöhön mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Pitkälle viedyt suunnitelmat taas koetaan monesti jo tehtyinä päätöksinä. USEAMPI asukastilaisuuteen osallistunut ehdotti päiväkodin paikaksi hieman etelämpänä sijaitsevaa paikkaa Vantaanlaaksontien varressa. Tontti sijaitsee lentomelun sijasta tiemelualueella. Hämeenlinnanväylää hallinnoiva Liikennevirasto on velvoitettu rakentamaan meluvalli tien varteen sen parannustöiden yhteydessä. Tontilla pystyy toki jonkin verran vaikuttamaan tiemeluun, ja liikenneyhteydet olisivat linjaja yksityisautoilla todennäköisesti jouhevammat. Tontti sijaitsee lähes yhtä lähellä vettä ja on kaupungin mukaan suunniteltuun rakentamiseen liian pieni. KAAVOITUKSESTA kerrotaan, että päiväkodin sijaintia koskevia mielipiteitä ei ole vielä ehditty käsitellä. Mikäli suunnitelma etenee samalla sijainnilla, asettaa kaupunkiympäristölautakunta kaavaehdotuksen nähtäville, jolloin siihen on mahdollista jättää muistutus. Nähtävillä olo kuulutetaan kaupungin verkkosivuilla. L I D L B I T L AT E K U O L I N I L M O I T U S MISSÄ VANTAANLAAKSON LIDL VIIPYY? VIIME KEVÄÄNÄ, tarkalleen 20.4.2021, Vantaan kaupungin kaupunkisuunnittelulautakunnan rakennuslupajaosto myönsi rakennusluvan Lidl Suomi Ky: lle päivittäistavarakaupan rakentamiseksi osoitteeseen Vantaanlaaksontie 34. Rakennuslupajaoston päätöksestä myöntää hyväksytyn asemakaavan mukainen rakennuslupa valitettiin Helsingin hallinto-oikeuteen. Valituksen teki eräs Vantaanlaaksontie 34:n lähiasukas. Rakennuslupajaosto antoi kokouksessaan 8.6.2021 vastineen valitukseen, ja nyt asia on oikeuden käsittelyssä. KUINKA KAUAN hallinto-oikeus asiaa käsittelee, siitä arvion antaa Vantaan kaavasuunnittelija JUKKA KÖYKKÄ seuraavasti: “Hallinto-oikeuden tilastojen mukaan rakennuslupapäätöksestä tehdyt valitukset saadaan päätökseen noin 11 kuukaudessa, ellei kysymyksessä ole jokin poikkeuksellisen vaikea asia. Eli päätös tässä varsin normaalissa asiassa on odotettavissa ensi keväänä”, hän arvioi. “Se että rakentamisen aloitus on viivästynyt, ei siis riipu Vantaan kaupungista eikä Lidl Suomi Ky:stä,” toteaa Köykkä. KIINTEISTÖKEHITYSPÄÄLLIKKÖ TONI LAUTALA Lidl Suomi Ky:stä korostaa myös, että Vantaanlaakson myymälän rakennusluvan valitus ja prosessin kesto on tällä hetkellä avoin. “Tavoitteenamme on kuitenkin aloittaa rakentaminen heti, kun myönteinen päätös saadaan ja aloittaminen on mahdollista”, hän vakuuttaa. T E K S T I E L I N A I I JA L A I N E N K A R TAT S N A Z Z Y M A P S , G O O G L E & VA N TA A N K AU P U N K I U U T I S E H K O T L E N T O K O N E : ST E P H E N M C K A M E Y/ T H E N O U N P R O JE C T Äiti syntyi Oulussa ja oli Oulun ensimmäinen sen vuoden lapsi. Hän muutti Myyrmäen alueelle jo 1983 (Louhelaan). Työskenteli lastenhoitajana 36 vuotta. Kuoli Peijaksessa 63-vuotiaana omaisten läsnäollessa ja pusujen ja silitysten saattelemana. Tytär, Veera Uski SIRPA USKI 01.01.1958 06.11.2021 Lentomeluvyöhyke 1 (LDEN yli 60 dB) Alueelle ei saa rakentaa uusia asuntoja eikä sijoittaa muita melulle herkkiä toimintoja. Lentomeluvyöhyke 2 (LDEN 55-60 dB) Alueelle ei saa sijoittaa uusia asuinalueita eikä melulle herkkiä toimintoja. Lentomeluvyöhyke 3 (LDEN 50-55 dB). Lentokoneiden laskeutumisvyöhyke, jolla melu on huomioitava rakentamisessa.
5 IHMISOIKEUSLIITTO on perustanut uuden Team Human Rights -urheilijaryhmän vaikuttamaan ihmisoikeuksien puolesta. Mukana on myös uimari MERI-MAARI MÄKINEN Vantaalta, josta kerroimme MYT:n elokuun numerossa. Ihmisoikeusliiton julkinen urheilun ihmisoikeuskampanja alkaa marraskuun lopussa. T U PA R E I TA O D O T E L L E S S A I H I S O I K E U S AT L E E T I T (hyvinvointi) Kiitos työntäyteisestä vuodesta! Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta asiakkaillemme ja yhteistyöhön osallistuneille. Pannaan asuntoasianne rullaamaan myös vuonna 2022! Martinmiilu, Laajaniityntie 3, 01620 Vantaa Puh. 09-5893 9060 info@lkvtuijahurme.fi, www.lkvtuijahurme.fi Laillistettu kiinteistönvälitystoimisto KIVISTÖSSÄ KILISTELTIIN KAUPUNKIKULTTURIKESKUSTA VIHDOINKIN, huoattiin Kivistössä, kun vadelmakuohulaseja kilisteltiin uuden kaupunkikulttuurikeskuksen etenemisen kunniaksi. Palvelukeskittymä rakentuu parhaillaan, ja sen toiseen kerrokseen on tulossa vajaat 1700 m2 monitoimitilaa. Tilan pitäisi valmistua keväällä 2023. KAUPUNKIKULTTUURIKESKUKSEEN on tulossa kirjasto, nuorisotilat, kahvila, taidetoimintaa, äänitysstudio ja värkkäämö eli eräänlainen kaupunkiverstas. “Tila ei luo yhteisöllisyyttä”, totesi apulaiskaupunginjohtaja RIIKKA ÅSTRAND puheenvuorossaan. Monissa muissakin lausumissa korostettiin asukaslähtöisyyttä ja yhteisön merkitystä. “Haluamme kuulla asukkaiden ja alueen toimijoiden mielipiteitä”, kaupunkikulttuurin yhteisten palvelujen päällikkö LEENA RUSANEN painotti. “Kysytään, kuunnellaan, keskustellaan.” Hankkeen edustajia voi pyytää esimerkiksi yhteiseen suunnittelutuokioon tai osallistua kyselyihin osallistuva.vantaa.fi -sivustolla. KESKUKSEEN ON SUUNNITTEILLA 100 hengen konserttisali, jossa on myös näyttämötekniikkaa. Kulttuurijohtaja ANNUKKA LARKIO nostaa esille halun tehdä yhteistyötä erityisesti kivistöläisten ammattitaiteilijoiden kanssa, ei vain tuottamalla taidetta koettavaksi vaan osallistamalla. Tiloihin tulee myös galleriaseinä, joka on tarkoitettu erityisesti harrastajille. “Kulttuurilla ei ole koskaan liikaa tiloja, koska niiden tarve on huutava”, Annukka Larkio summasi. Tilojen ja toiminnan painopiste tulee olemaan erityisesti lapsissa ja lapsiperheissä. mutta kaikkien kaupunkilaisten toivotaan löytävän paikalle. KIVISTÖN kaupunkikulttuurikeskuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa kertyvää oppia hyödynnetään myöhemmin myös Myyrmäen mahdollisen uuden kaupunkikulttuuritalon kehittämisessä. Kivistön kulttuurikeskushankkeen ihmisiä vadelmakuohu(0%)päissään. K U VA : E L IN A II JA L A IN E N TEAM HUMAN RIGHTS
6 U U T I S E H K O T KORONA-AIKA ei ole kohdellut hellästi myöskään ravintola-alan yrittäjiä. Vaikka vaikuttaa siltä, että pahimmasta on päästy yli, paljon on yhä epävarmuutta. Henkilökunta on ollut kovilla ja alalla on koettu myös työvoimapulaa. Joulun aika on yksi ravintola-alan sesongeista, mutta siihenkin on täytynyt ottaa projektiluontoinen asenne. KAIKEN KIIREEN keskellä myyrmäkeläiset yrittäjät haluavat myös tehdä hyvää. K I I T O S KO T I K U L M I L L E HYVÄN MIELEN JOULUTAPAHTUMA PAALUTORILLA “ILMAN asiakkaitamme emme olisi selvinneet”, TOMI PUIKKONEN, Ravintola Wanda’sin ja Pub Wasken omistaja toteaa. “Nyt on kiitoksen aika.” Mike’s Dinerin MIKKO SORJOLAHTI nyökyttelee pontevasti vieressä. Nämä herrat voisivat olla kilpailijoita keskenään, mutta sen sijaan he ovat lyöneet viisaat päänsä yhteen ja järjestävät Paalutorilla hyväntekeväisyystapahtuman. “Makkaraa, mehua ja mönkkäri”, Mikko nauraa. “Iso mönkkäri,” Tomi lisää. “Ja joulupukki.” “Iso joulupukki!” MIEHET tuntuvat täydentävän toistensa lauseita, ja iloa on ilmassa. Ankeuttamisesta heitä ei voi todellakaan syyttää. Korona-ajan alkaessa Mike’s Diner lanseerasi värikkäät Burger Taxit. Molemmat ovat avanneet uuden ravintolan poikkeusoloissa, Puikkonen Pub Wasken ja Sorjolahti toisen Mike’s Dinerin Tikkurilaan. “Hullun hommaahan se on”, Sorjolahti toteaa. “On tullut ihan uusi roolikin tässä, kun ei voi olla enää itse vain tiskin takana.” Yrittäjyys tuntuu yhdistävän miehiä. Ja tahto tehdä hyvää. Ideoita sinkoilee koko ajan ja selkeästi ainakin osa niistä toteutuu. HYVÄN mielen Joulutapahtumassa on siis maksutonta tarjoilua ja ohjelmaa. Musiikista vastaa Lobby Myyrmäki. Torille voi tuoda myös joululahjan Joulupuu-keräykseen. Lahjoja kerätään Vantaan perheja sosiaalitoimen asiakkaille sekä päihdehuollon asiakkaiden lapsille ja nuorille. TAPAHTUMAN yhteistyökumppanina toimiva Myyr York Times muistuttaa, että vaikka on mukavaa pistää lapsille leluja pakettiin, teini-ikäisetkin ilahtuvat jouluaattona saamistaan lahjoista. Hyvän mielen Joulutapahtuma Paalutorilla lauantaina 18.12. kello 11–15. Tule tapaamaan toimituksen jäseniä ja jättämään juttuvinkkisi! T E K S T I E L I N A I I JA L A I N E N “Kaupunginhallitus toteaa, että Kuohukujan ostoskeskus ei ole arvokas kansainvälisesti, valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti. Ostoskeskuksella on vain paikallisia erityisiä arvoja, ja rakennuksen säilyttämisestä tai suojelusta voidaan edellä kuvattuihin perusteisiin viitaten katsoa syntyvän kokonaisarvoituna enemmän haittaa kuin hyötyä.” Vantaan kaupunginhallituksen valituslupahakemus ja valitus korkeimmalle hallinto-oikeudelle 1960–70-LUKUJEN ja uudemmankin rakennuskannan purkamisesta ja suojelemisesta on keskusteltu viime aikoina Myyrmäessä. Kuohukujan ostoskeskuksen tilannetta puidaan nyt korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Asialle ei ehkä voi vielä antaa ennakkopäätöksen leimaa, mutta jonkinlaista linjanvetoa tuntuu olevan ilmassa. VANTAAN KAUPUNGINVALTUUSTO hyväksyi 18.5.2020 kaavamuutoksen osoitteeseen Kuohukuja 1–3, jossa sijaitseva Kuohukujan ostari olisi purettu. Sen paikalle olisi rakennettu asuintalo, johon olisi sisältynyt myös liiketiloja sisältävä siipirakennus. Kaksi yksityishenkilöä valitti päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen, joka kumosi elokuun 2021 lopulla kaupunginvaltuuston päätöksen. Hallinto-oikeus katsoi päätöksessään, KUOHUKUJAN OSTARIN KOHTALO PÄÄTYI KORKEIMPAAN HALLINTOOIKEUTEEN T Y Y N TÄ M Y R S K Y N E D E L L Ä ? T E K S T I & K U VA E L I N A I I JA L A I N E N että vanha ostoskeskus edustaa rakennettuun ympäristöön liittyviä poikkeuksellisen arvokkaita kulttuurihistoriallisia arvoja, joita ei maankäyttöja rakennuslain mukaan saa hävittää asemakaavalla. Kaupunki on valittanut päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Käsittely kestää noin vuoden. VALITUKSESSAAN Vantaan kaupunginhallitus katsoo, että hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja seuraukset eivät ole yksiselitteisiä vaan niitä voidaan tulkita eri tavoin. Yksi vaihtoehto on se, että alue jäisi kaavoittamatta uudelleen, jolloin rakennuksen suojelu ei tosiasiassa toteutuisi. Toisessa vaihtoehdossa kaupunki voitaisiin katsoa velvolliseksi suojelemaan ostoskeskusrakennus kokonaan, minkä kaupunki katsoo olevan maanomistajan kannalta kohtuutonta. Kaupungin tekemässä valituksessa todetaan myös, että tilanteen pitkittyessä ostoskeskuksen kunto todennäköisesti huononisi ajan kuluessa, jolloin sen suojeleminen olisi lopulta käytännössä mahdotonta. KIINTEISTÖNOMISTAJIA on arvosteltu siitä, että rakennukset jätetään rapistumaan, jolloin vaihtoehtona ei ole kuin purku ja uudelleen rakentaminen. Tehokkaamman maankäytön kannalta se lienee hyvä, mutta takana jyllää myös raha: usein tontit päätyvät asuntorakentamiseen, jolloin voittoa kääritään lisääntyneellä rakennusoikeudella. Kaupungilla on ollut hyvin vähän keinoja puuttua kiinteistöjen kuntoon. Rakennukset tulisi suojella virallisesti, eikä siihen riitä esimerkiksi Vantaan kaupunginmuseon inventointi rakennushistoriallisesti arvokkaana kohteena. Tämä on yksi asia, johon korkeimman hallinto-oikeuden toivotaan ottavan kantaa. KAUPUNGIN PÄÄTÖKSET eivät ole siis kiveen hakattuja. Niistä on mahdollista valittaa. Ilman valitusta tämäkin asemakaava olisi hyväksytty, ja ostarikin ehkä jo purettu.
7 VILLE HAKO tuli nuorena miehenä vuonna 1997 töihin Myyrmannin Kesportiin. Hän muistelee silloista menoa kauppakeskuksessa. “Tuohon aikaan kauppakeskuksessa oli imua ja monet kaupat olivat sen ajan ykköskauppoja. Oli Anttilan tavaratalo, Citymarket, Aleksi 13, Musta Pörssi, Mammakeskus, Carrols ja McDonald´s ja monia muita”, hän kertaa. Itse kauppahalli jäi hänelle mieleen siitä, että siellä oli pullapuoti, josta haettiin aina kahvitunnille tuoreet pullat. “Puodin nimi ei tule kyllä mieleen. Sen muistan, että kulku halliin oli jotenkin hassu, kun sinne mentiin toisesta kerroksesta alas portaita. Toki sinne ulkokauttakin pääsi”, muistelee Ville Hako. KAUPPAHALLI oli ensimmäisessä kerroksessa, ja sisäänkäynti oli nykyisen Pub Wasken vierestä Paalutorilta. Toinen sisäänkäynti oli toisessa kerroksessa nykyisen HM:n paikkeilta, josta pääsi portaita alas kauppakäytävälle. “Oli siellä myös lihakauppias ja joitain eksoottisia myymälöitä, tarkkaan ei enää tule mieleen”, Hako mietiskelee. Villellä oli myös mielikuva, että hallissa tai ihan lähellä sitä oli pieni ompelimo. “Myimme Kesportissa myös urheiluvaatteita. Joskus joku vaatekappale vaati hieman lyhentämistä tai pidentämistä, jotta asiakas oli tyytyväinen. Silloin apu löytyi tuosta ompelimosta. Kiikutimme vaatteet sinne ja suitsait homma oli kunnossa. Se jäi mieleeni nopeasta palvelusta”, naurahtaa Ville Hako mieleen nouseville muistoille. VUONNA 1994, lokakuun toisena päivänä, kun Myyrmannin kauppakeskus avautui, se oli Suomen toiseksi suurin kauppakeskus ja merkittävä kaupallinen moottori koko Länsi-Vantaan alueella. Tuolloin siellä oli toistasataa yritystä, ja se tarjosi työpaikkoja noin 800:lle ihmiselle. Kauppahallin liikkeet vuonna 1994 olivat Aasian Herkku, Ajanpesu, Buenos Dias, China Market, East Angles, Elämänpyörä, Herkkupiste, Jayson, Liha-aitta, Mauste shoppi, Stop&Go ja Tupeva. Kauppakeskuksia remontoidaan nykyään hyvin usein. Siksi ei ole ihme, että muistikuvat menneestä ovat varsin utuisia. M Ä N N Ä M A N N I H U O M E N M A N N I KUKA MUISTAA MYYRMANNIN KAUPPAHALLIN? MYYRMANNIIN TULOSSA MUUTOKSIA M A N N I M A N I A A A A A A A A A A A A A A A A A A A A A A A A A A A A A A A A Myyrmannin vuonna 2016 valmistunut laaja remontti muutti kauppakeskuksen tiloja. Tuolloin kauppahalli katosi lopullisesti ja samalla se painui myös ihmisten mielistä unholaan. MYYRMANNIIN onkin taas tulossa remontti. Ainakin se, että kauppakeskuksen kaavamuutos on suunnitteilla, enteilee sitä. Kaavoitushakemuksessa tontille haetaan rakennusoikeuden korottamista, joka sijoittuisi kellaritiloihin ja osin nykyiselle pysäköintialueelle. Tontille haluttaisiin rakentaa kauppakäytäviä sekä sijoittaa toimistotiloja neljänteen kerrokseen, joka on nyt ullakkoa. Lisäksi haetaan Iskoskujalle menevän kauppakäytävän ja sisäänkäynnin poistamista liiketilojen laajentamiseksi. Tilanteen tekee mielenkiintoiseksi se, että Vantaan kaupunginmuseo on merkinnyt Myyrmannin rakennusperintökohteeksi, ja sen arvotus on kesken. Kaupunki tekee rakennusinventoinnin konsulttityönä kevään 2022 aikana. Tämäkin on tarinalle mielenkiintoinen sivujuonne: minkä arvoinen Myyrmanni on arkkitehtonisesti ja rakennushistoriallisesti? KYSELIMME monilta tahoilta muistikuvia ja valokuvia kauppahallin sekä koko Myyrmannin myymälöistä ja tunnelmasta 90-luvulla. Saalis jäi laihanlaiseksi, ja siksi ajattelimme kysyä ja pyytää teiltä, arvoisat lukijamme, apua. Jos teillä on muistoja tai peräti valokuvia kauppahallista tai Myyrmannista ja sen ilmeestä ostoskeskuksen alkuvuosilta, voitte lähettää ne lehtemme toimituksen sähköpostiosoitteeseen: toimitus@ myyryorktimes.fi tai kirjekuoressa osoitteeseen: Myyr York Times, Myyräncolo, Lokero 15, Jönsaksentie 6, 01600 VANTAA. Tarvittaessa autamme myös paperisten kuvien kopioinnissa. KAUPPAHALLI oli viehättävä episodi siitä, miten kaupankäynnin peruspilarit, markkinat, tori ja kauppahalli, ovat olleet mukana myös ostoskeskusten suunnittelussa. Jospa vielä joku taho uskaltaisi ajatella kauppahalliakin ihan realistisena mahdollisuutena laajentaa ostoskeskuksen tarjontaa ja kaupan valikoimaa. Ehkä tulee taas aika, jolloin kauppahalli löytää tiensä Myyrmanniin. T E K S T I A R I M A R T I N A H O Ajat muuttuvat. Lehtileike menneisyydestä, jolloin Vantaan Sanomilla oli vielä fyysinen presenssi Myyrmäessä. MYYRMANNIIN suunnitellaan kaavamuutosta, jolla lisättäisiin liiketiloja nykyisen rakennuksen sisällä. Osa tiloista sijoittuu kellaritasolle, jonne on ilmeisesti tulossa Lidl. Punamultatorin sisäänkäyntiä laajennetaan ja kehitetään aktiivisemmaksi, mikä voisi viitata siihen, että käynti uusiin liiketiloihin kulkisi sitä kautta. ISKOSKUJAN eli Montun puoleinen sisäänkäynti ja kauppakäytävä sen sijaan halutaan poistaa. Asemakaavamuutoksesta järjestetään asukastilaisuus keskiviikkona 1.12.2021 ja mielipiteitä odotetaan 13.12. mennessä. Asemakaavamuutoksen osallistumisja arviointisuunnitelma löytyy numerolla 002473 Vantaan kaupungin verkkosivuilta ja esimerkiksi Vantaa-infoista. DEKKARI-ILLASSA kirjailija MARKUS AHONEN esitteli uunituoretta kirjaansa “Antaa pahan kiertää”. Se on kuudes dekkari, jonka päähenkilö on rikosylikonstaapeli Markku Isaksson. Näyttelijä KASPERI NORDMAN veti keskustelua ja luki katkelmia Ahosen eri teoksista. Ahonen kertoi kirjojensa synnystä ja yhteiskunnallisista taustoista. Martinlaaksossa syntynyt Ahonen asuu nykyään Irlannissa, mutta Länsi-Vantaa on edelleen vahvasti mukana hänen kirjoissaan. K I R JA K U U L U S T E L U MYYR YORK CRIMES -ILTA
8 A S U T U S PA L A A PA A L U K Y L Ä N P U I S T O O N MYLLERRYS KIVIKAUDEN RAUNIOILLA VANHIMMAT ihmisten jäljet Myyrmäessä menevät jopa 8500 vuoden päähän. Silloin Myyrmäen ympäristö oli hyvin erilainen kuin nyt. Nykyisten Myyrmannin ja Vantaan taidemuseo Artsin alueet sijaitsivat muinaisen meren hiekkaisella rannalla. Myyrmäen kivikautinen menneisyys tunnetaan hyvin. Alueella on ennen uuden rakentamista tehty useita arkeologisia kaivauksia aina ensimmäisistä 1960-luvun rakennushankkeista lähtien. Myyrmäen keskusta onkin Suomen laajimmin tutkittu kivikautisen asuinpaikan alue. Toistaiseksi viimeisimmät arkeologiset kaivaukset suoritettiin paikalla syyskuussa 2021. Näillä näkymin uusia kaivauksia ei ole heti tiedossa. Paalukylänpuisto on muinainen hauta-alue Kivikautisten asuinpaikkalöytöjen lisäksi Myyrmäen keskustasta tunnetaan kivikau8 10 tuhannen vuoden päästä samalta kohdalta kaivetaan saviruukkujen lisäksi kaljatölkkejä, pleikkareita ja jääkaappipakastimia. Myyrmäen keskusta on tällä hetkellä myllerryksessä, kun sinne rakennetaan uusia korkeita kerrostaloja. Rakentaminen on jatkoa paikalla sijainneelle monituhatvuotiselle ihmisasutukselle. T E K S T I & K U VA A N D R E A S KO I V I S T O I L M A K U VAT JA N N E I I JA L A I N E N
9 J O O N I K I A I K O I H I N E L E T T Y tinen kalmisto. Sieltä on löytynyt joitakin kymmeniä varhaisen sekä myöhäisen kivikauden hautoja. Haudat ovat kiertäneet Paalukylänpuiston kalliota. Kallio näyttää siis toimineen kivikaudella jonkinlaisena hautamuistomerkkinä. Luurankoja kivikautisista haudoista ei ole löytynyt. Suomesta ei tunneta lainkaan kivikautisia luurankoja. Happaman maaperämme ansiosta luurangot hajoavat ja maatuvat yleensä muutamassa sadassa vuodessa. Sen sijaan kivikauden haudat erottuvat maassa punaisina ihmisen muotoisina läikkinä. Kivikaudella oli nimittäin tapana ripotella ruumiin päälle punamultaa. Siksi arkeologit puhuvat punamultahaudoista. Ennallistettua punamultahautaa voi käydä ihmettelemässä Vantaan taidemuseo Artsin sisääntuloaulassa. Myrtsiläiset kulkevat esihistorian keskellä Kivikausi näkyy muutenkin nykyisessä Myyrmäessä. Katujen ja paikkojen nimistä löytyy esimerkiksi Punamultapolkua, Iskostietä, Ruukkupolkua, Meripihkatoria ja Kivikaudenpuistoa. Löydöstiellä on maalattu äskettäin kerrostalon seinään muraali, jossa on valtava nuorakeraaminen saviastia kivikauden lopulta. UUSIEN rakennushankkeiden yhteydessä on tarkoitus tuoda Myyrmäen kivikautta yhä enemmän näkyviin. Kuvanveistäjä TOMMI 9 Jokunen kivikautinen myyrmäkeläinen saattaisi kääntyä haudassaan – jos heidän luitaan alueelta olisi löydetty. Myyrmäen Paalukylänpuiston kaivauksilta löytyneitä kivikauden lopun nuorakeraamisen astian sirpaleita. Kuva: Andreas Koivisto 27.9.2021/ Vantaan kaupunginmuseo. TOIJA on suunnitellut keskustaan Viimeisellä rannalla -nimisen teoskokonaisuuden. Teokseen kuuluu monumentaalinen pronssiveistos Ruukkutorilla sekä sen ympärillä olevia ruukkuja ja niiden fragmentteja Paalutorilla ja Paalukylänpuistossa. Teoskokonaisuus tulee kuulumaan Vantaan taidemuseon julkisen taiteen kokoelmaan. Myyrmäessä on siis liikkunut ihmisiä tuhansien ja tuhansien vuosien ajan. Pian paikalle saapuu taas uusi asukasaalto, kun uudet kerrostalot valmistuvat ja saavat uusia asukkaita. He tulevat tallomaan samoja maita kuin kivikaudella eläneet ihmiset. Maailma on kuitenkin ehtinyt muuttua valtavasti siinä välissä. Siinä missä kivikauden asukkaat hankkivat elantonsa hyljestämällä, kalastamalla tai keräilemällä syötäviä kasviksia, nykymyyrmäkeläiset käyvät supermarketeissa valitsemassa mieleisensä ruokatarpeet. SYKSYN 2021 aikana tehdyt tutkimukset Myyrmäen Paalukylänpuistossa vahvistivat aiempia tutkimustuloksia, joiden mukaan Myyrmäen keskustassa on sijainnut laaja kivikautinen asuinpaikka. Kaivauksilta löytyi löytöjä sekä kivikauden alkuvaiheilta että sen loppupuolelta. Kaivauksilla selvisi myös, että nyt tapahtuvan suuren rakentamisvaiheen jälkeen puiston itäja pohjoisosiin jää edelleen jäljelle koskemattomia kivikautisia maakerroksia. Myrtsiläiset pääsevät siis jatkossakin tallaamaan ikiaikaisia maita. ”Luurankoja kivikautisista haudoista ei ole löytynyt.”
1 VANTAAN KAUPUNKI suunnittelee siirtävänsä nuorisotilat Myyrmäkitalon alimpaan kerrokseen, nykyisen ravintolan ja tällä hetkellä suljettuna olevan elokuvateatterin kohdalle. Nykyistä nuorisotilaa eli Arkkia käyttävät myös monet muut kuin nuoret. Siellä on keskimäärin 12 tuntia päivässä nuorisotoimen ulkopuolista toimintaa, esimerkiksi harrastusryhmiä ja kerhoja. Päiväaikaan tiloissa viihtyvät muun muassa eläkeläiset ja päiväkotiryhmät. Arkin saavutettavuus on hyvä kaikille käyttäjille. NUORISOTILOJEN tai muiden yhteisöllisten tilojen tarvetta ei kiistä kukaan, mutta elokuvateatteria puolustetaan puheissa ja adressein, eikä aivan syyttä. “Elokuvateatteri on vetovoimatekijä”, kirjoittaa paikallisaktiivi PETTERI NISKANEN. “Elokuvateatteri on siten yksi panostus alueen tulevaisuuteen, siihen kuinka haluttuna asuinalueena kaupunginosaa pidetään. Pelkkä asuntorakentaminen ilman arjen lisäarvopalveluita johtaa nopeasti nukkumalähiöön.” KAUPUNKI ei ole helpossa välikädessä tasapainoillessaan nuorisoja vapaa-ajantoiminnan tilojen ja yksityisen elokuvateatterin imagollisuuden välissä, mutta olisi turhaa silottelua väittää, etteikö kaupunki olisi voinut ennakoida tilannetta paremmin. Myyrmäen alueen kaavoituksessa on ehkä jopa kyllästymiseen asti puhuttu esimerkiksi Isomyyrin purkamisesta, jossa sijaitsee nuorisotilojen lisäksi aikuisopisto. Samoin musiikkiopiston nykyinen rakennus Patotiellä halutaan purkaa. Väistötiloja on suunniteltu jo vuosia, mutta silti ollaan tilanteessa, jossa kaikki vaihtoehdot vaikuttavat huonoilta. VAIKKA kaupunki voi kaavoituksella ja maankäyttösopimuksilla jonkin verran kontrolloida purkamisen ja rakentamisen aikataulua, ei se voi vaikuttaa ulkopuolisten rakennuttajien tahtoon aloittaa rakennustyöt esimerkiksi suhdanteiden mukaan tai mahdollisten oikeuskäsittelyjen aiheuttamiin viivästyksiin, joita syntyy kun kaavasta tai rakennusluvista valitetaan. Nuorisotilan kohdallakin on varauduttava rakennuksen purkuun, vaikka asemaMyyrmäen vapaa-ajan tilojen ongelmat alkavat konkretisoitua, kun nuorisotiloille etsitään uutta paikkaa. Toistaiseksi ainoaksi vaihtoehdoksi on esitetty Femman ja Kino Myyrin tiloja, mikä tarkoittaisi elokuvateatteritoiminnan päättymistä. Kaupunki järjestää tiladominosta asukastilaisuuden joulukuun alussa. NUORISOTILAT VAI LEFFATEATTERI? I N T E R M I S S I O N VA I T H E E N D ? T E K S T I & K U VA E L I N A I I JA L A I N E N kaavamuutos on yhä kesken. Harva ulkopuolinen tekee vuokrasopimusta alkavaksi puolentoista vuoden päästä. Kaupunki taas ei halua jättää Arkin tiloja tyhjilleen. ASIA ei ole yksinkertainen, eikä väistötilojen domino pysähdy vain siihen, mikäli nuorisotilat sijoitetaan Myyrmäkitalon alakertaan ravintolan ja elokuvateatterin kohdalle. Hiljattain kaupungin agendalle nousi uusi kaupunkikulttuuritalo, mutta se ei oikeastaan ratkaise ongelmia. Se voi aiheuttaa niitä pahimmillaan vain lisää, kun väistötiloihin jollain aikataululla joutunevat myös kirjasto ja Artsi. Lisäksi talon rakennusvuosi ajoittunee aikaisintaan vasta kymmenen vuoden päähän, joten väliaikaiseksi väitetty tilanne voi joiltain osin tuntua varsin pitkältä. PETTERI NISKANEN kritisoikin kaupunkia huonosta johtamisesta, jossa asioita pohditaan eri yksiköiden alaisuudessa. “Meiltä puuttuu henkilö, joka voisi kaupunginosan tai suuralueen tasolla katsoa poikkihallinnollisesti kokonaisuutta”, hän huomauttaa. Virkamiesten paikallistuntemus ei ainakaan parane sillä, että hallinto sijoittuu Tikkurilaan. Senkin takia kannattaisi hyödyntää alueen aktiiveja, jotka usein vapaaehtoisesti ajavat alueensa asioita. Siltä varalta että elokuvateatteri Myyrmäkitalossa olisi tullut tiensä päähän, on kulttuurikeskittymä Myyräncolossa jo tutkittu mahdollisuutta noin 60 hengen elokuvateatteriin. Se ei kuitenkaan sijoittuisi kellarissa joskus takavuosina toimineeseen elokuvateatteritilaan ja vaatisi sen, että Kino Myyrin tekniikka ja penkit saataisiin siirrettyä uusiin tiloihin. “Kino Myyrin jatkaminen on toki ensisijainen vaihtoehto”, Petteri Niskanen toteaa. ELOKUVIEN YSTÄVILLE on tiedossa hieman helpotusta, kun Kino Myyrin tiloissa alkaa pyöriä pop up -elokuvaesityksiä mahdollisesti jo joulukuussa. Ilo on jäämässä kuitenkin hetkelliseksi: elokuvateatterin remontointi nuorisotilojen käyttöön on edelleen alkamassa kesällä 2022. Vapaa-ajan tilojen sijoittelusta ja uudesta kaupunkikulttuuritalosta järjestetään asukastilaisuus torstaina 2.12. kello 17.30 nuorisotila Arkissa. Kino Myyrin kela lähestyy loppuaan.
1 1 MARTINLAAKSOSSA täydennysrakentaminen ja lähipalvelujen heikkeneminen on herättänyt huolestuneisuutta ja närää. Siksi joukko paikallisia asukkaita järjesti lokakuun loppupuolella ensimmäisen tapaamisen ja marraskuun alussa toisen tilaisuuden, jossa pohdittiin alueen palvelujen, asumisen ja tulevaisuuden kysymyksiä. Tarkoituksena on aktiivisella toiminnalla vaikuttaa tulevaan rakentamiseen ja ympäristön kehittämiseen. Asukkaat kutsuvat tätä avoimeksi verkostoksi, sillä tilaisuuksiin on osallistunut niin omakoti-, pientalokuin kerrostaloasukkaitakin. Kaikkia yhdistää se, että asutaan Martinlaaksossa ja halutaan kehittää siitä hyvä, vetovoimainen ja viihtyisä asuinpaikka. Verkosto pyrkii myös vaikuttamaan Vantaan kaupunkiin niin, että asukkaiden näkemykset tulevat näkymään Martinlaakson kehityksessä. TAPAAMISESSA keskeisenä asiana pidettiin vaikuttamista valmisteilla olevaan valtuuston strategiaan vuosille 2022–2025. Tämä erityisesti, koska siihen sisältyy Martinlaakson kehityshanke, johon kuuluvat mm. asemakaavan muutokset 002413/002414 ja 002447 eli Martinlaaksontie 24 ja 26 Viherpuiston tontit sekä Punapolun ja Valkopolun katualueet. Strategiasta on määrä päättää kaupunginhallituksen kokouksessa 13.12.2021 ja kaupunginvaltuustossa 31.1.2022, ja strategian on tarkoitus astua voimaan helmikuun alussa 2022. ASUKKAIDEN MIELESTÄ kaupunkikehityksen ja elinvoimaisuuden kannalta tärkeät lähipalvelut ovat Martinlaakson alueella heikentyneet, ja esimerkiksi posti, pankit ja monipuoliset kaupan palvelut on vähentyneet tai lopetettu ja bussiyhteydet heikentymässä. Siksi tulevassa rakentamisessa tulisi erityisesti huomioida ratkaisut, jotka lisäävät aidosti alueen elinvoimaisuutta. Yleisen viihtyvyyden koettiin myös kärsineen, koska ympäristön siisteys on heikentynyt. Myöskään tähänastinen maankäyttö ei vastaa kaikilta osiltaan asukkaiden toiveita. Tulevan rakentamisen odotetaan ottavan huomioon paremmin asukkaiden mielipiteet ja toiveet alkavissa ja vielä meneillään olevissa suunnitelmissa. VÄESTÖN KASVU Martinlaaksossa ennakoidaan vuoteen 2030 mennessä olevan noin 2000 henkeä. Tämä tietysti luo paineita asuntorakentamiselle, eikä ole vähäpätöistä mihin tämä rakentaminen ohjautuu. PETTERI NISKANEN kysyi Myyr York Timesin edellisessä numerossa: ”Artsi, minne unohtui katutaide?” Niskanen viittaa siihen, kuinka Vantaan ainoa taidemuseo Artsi erikoistui 2016 muun toimintansa osana katutaiteeseen, graffitiin ja performanssiin. Niskanen kysyy: Mikä on Artsin rooli graffitin ja katutaiteen erikoismuseona? Hukkasiko Artsi orastavan tilaisuutensa? ILOKSENI voin todeta, että katutaide ja graffiti eivät ole unohtuneet mihinkään, kuten ei myöskään performanssi. Päinvastoin. Vantaan kaupungin taidemuseona tavoittelemme tasa-arvoiMARTINLAAKSON ASUKKAAT VERKOSTOITUVAT JA VAIKUTTAVAT KATUTAIDE EI UNOHDU, MUTTA NYT ON PERFORMANSSIN VUOSI NYT suunnitelmissa on rakentamisen keskittäminen asemanseudulle. Keskustelu keskittyikin erityisesti siihen, miten Martinlaaksontie 24 ja 26 tontit rakennetaan. Kokoukseen osallistujat ymmärsivät kyllä rakentamisen tarpeen, mutta talojen kerroslukuja ja sijoittelua tonteilla kritisoitiin. Erityisen huolissaan oltiin rakentamisen vaikutuksesta pientaloille, jotka sijaitsevat aivan rakennettavien tonttien rajalla. Toiveena olikin, että pientalojen suuntaan uudisrakentaminen olisi korkeintaan kolmikerroksista. Jos korkeita taloja rakennetaan, ne tulisi keskittää Martinlaaksontien varteen vastapäätä linja-autoterminaalia, jolloin esimerkiksi talojen varjostus kohdistuisi aseman suuntaan. KAUPUNKIRAKENTAMISEN vaarana on, että rakennetulla kaupunkialueella hulevedet eivät ohjaudu luontoon, vaan kulkevat asfaltoituja pintoja pitkin ja aiheuttavat paikallisia ja yllättäviä tulvia. Tätä monet Vihertien pientaloasukkaat pitävät todellisena tulevaisuuden uhkana, ellei näitä asioita suunnitelmissa huomioida. Martinlaakson rakentaminen vääjäämättä johtaa siihen, että tämän tyyppisiä haasteita tulee ja erityisesti etenevä ilmastonmuutos luo lisäpaineita ongelmien syntyyn. Asukkaat edellyttävätkin, että nyt tulevassa Vihertien mittavassa remontoinnissa ja sen suunnittelussa ja myös remontin toteutuksessa heidän ääntään ja toiveitaan kuullaan. Remonttisuunnittelu valmistuu vuoden 2021 lopussa ja itse remontti alkaa vuoden 2022 aikana. KOKOUKSEN vilkas keskustelu viesti paikallisten asukkaiden aidosta kiinnostuksesta ja huolesta omasta elinympäristöstään ja siitä miten Martinlaaksoa rakennetaan ja kehitetään. Läsnäolijat totesivat yksimielisesti paikallisen järjestöja asukasverkoston toiminnan jatkamisen olevan tarpeellista, Paikallisen asukasyhdistyksen mukanaolo keskeisenä toimijana koettiin tärkeänä ja loppusyksyn ajankohtaisimpana asiana pidettiin Vihertien asukkaiden hyvän asumisen turvaamista sekä Martinlaakson kehityshankkeen seurantaa ja tarvittaessa siihen vaikuttamista. JATKOSUUNNITELMAN ja verkoston on tarkoitus kokoontua noin 3–4 kertaa vuodessa, seuraavan kerran tammikuussa. Tapaamisissa käsitellään sen hetkisiä asukkaiden tärkeiksi kokemia asioita sekä pohditaan ja tehdään päätöksiä asukkaiden yhteistyön ja toiminnan organisoinnista. K U N R Ä N T TÄY S E I R I I TÄ VA S T I N E T E K S T I A R I M A R T I N A H O A N N A H J O R T H R Ö N T Y N E N , M U S E O N P Ä Ä L I K K Ö , VA N TA A N TA I D E M U S E O A R T S I sia ja hyvinvoivia asuinalueita ja sen kautta vähemmän alueellista eriarvoisuutta. Artsin lanseerauksen jälkeen Vantaalla on toteutettu katutaideprojekteja laajasti yhteistyössä Kaupunkisuunnittelun ja Kaupunkikulttuurin sekä vantaalaisten toimijoiden kanssa. Katutaide on myös vahvasti esillä juuri valmistuneissa Vantaan kaupungin kulttuurilinjauksissa vuosille 2021–2030, ja on sitä kautta vantaalaisen kulttuuritoiminnan ytimessä seuraavat vuodet. ARTSIN omassa toiminnassa katutaide, graffiti ja performanssi näkyvät kokoelma-, konservointi-, näyttelyja yleisötyössä. Valmistelemme parhaillaan uutta kokoelmapoliittista ohjelmaa, jossa suunnitellaan kokoelmatoimintaamme myös katutaidegraffitija performanssikokoelman osalta. Nämä toimintalinjaukset tulevat jatkossa koskemaan jo kokoelmaan hankittuja teoksia kuin myös tulevaisuuden hankintoja. Työhömme pääsee tutustumaan Artsin kotisivuilla. Näyttelytoiminnassamme graffitit, katutaide ja performanssi kulkevat useamman vuoden päähän ulottuvan näyttelysuunnitelman mukana. Tänä vuonna painotamme näyttelytoiminnassa erikoistumisalueistamme performanssia. Paikallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa käydyt keskustelut ovat tuoneet työhömme vuosien varrella paljon uusia näkökulmia. PÄÄMÄÄRÄTIETOINEN kehittämistyö ei aina näy ulospäin, saatikka otsikoissa. Se ei ole vain lentäviä lähtöjä, vaan näkymätöntä ammattilaistyötä. Taidemuseo toimii eri tavoin kuin esimerkiksi taidefestivaali tai -kollektiivi, ja hyvä niin kentälle mahtuu eri toimijoiden erilaisia avauksia. KIITOS siis Petteri Niskanen keskustelun avauksesta! Meidän kaikkien etu on, että katutaiteen, graffitin ja performanssin kenttä Myyrmäessä on tulevaisuudessa avoin ja vireä sekä kehittymisja uudistumiskykyinen.
1 2 Konttoripäällikkö, sihteeri ja kopiokonevastaava olivat ammatteja television aikakaudella. Sisällöntuottaja, influensseri ja tubettaja ovat ammatteja nyt Snapchatin, Tiktokin ja YouTuben aikakaudella. Vaikka termit ja ammatit olisivat tuttuja, on tarjonta niin valtavan laajaa, ettei kaikkiin uuden median lähettiläisiin ehdi tutustua. Ei hätää, paikallisena mediana me tutustuimme puolestasi myyryorkilaiseen tubettajakaksikkoon nimeltään Ibrahim Manza ja Abdirahman Keinaan — eli MolyBros. MOLY BROS, YESSIR! T E K S T I S I R K K A I N K I N E N K U VAT T O M M I O T S AVA A R A V A I K U T T A J A T
1 3 HARVASSA perheessä enää kokoonnutaan sohvalle katsomaan uutisia, ajankohtaisohjelmia tai koko perheen sarjoja. Väitetään, ettei kouluikäinen nuoriso edes katso lineaarista televisiota, vaan hakee kiinnostavaa sisältöä omista laitteistaan ja silloin kun se itselle sopii. Mikä sitten kiinnostaa? Se, mikä muitakin samanikäisiä ja se, että voi itse tehdä sisältöä! Tubettaja on nykykielessä yleisnimi henkilöstä tai ryhmästä, joka tuottaa sisältöä verkkoon. Suosiota mitataan sekä katselukertojen määrällä että verkkopalvelukanavan tilaajilla. Nykypäivän tubettajat ovat siis vastine entisaikojen ARVI LINDILLE ja HANNU KARPOLLE ? Ei kai sentään, mutta he toimivat tiedon lähteenä monille, joita ei perinteisiä kanavia käyttämällä tavoiteta. Ennen MolyBrosia oli kaksi tanssivaa koululaista, Iba ja Keinaan Ibrahim Manza ja Abdirahman Keinaan tutustuivat toisiinsa jo kotipihoillaan Myyrmäessä. Samanhenkisten nuorten ystävyys vain tiivistyi kouluaikana Kilterin koulussa. MOLY BROS, YESSIR! ”Me hengattiin ja oltiin jotenki samanlaisii”, muistelee Iba ja Keinaan jatkaa sujuvasti: ”Oli samanlaisii ajatuksii ja ideoit.” Alkuun he tekivät tanssivideoita melkeinpä vain omaksi ilokseen. Niitä katsoivat kaverit, sitten kaverien kaverit. Seuraajajoukko kasvoi ja seitsemässä kuukaudessa Youtubekanavan tilaukset pompsahtivat kymmeneen tuhanteen. Se lisäsi mahdollisuuksia tehdä muutakin sisältöä. Youtube-kanavalle annettiin nimi MolyBros ja Iba ja Keinaan jatkoivat sen vauhdikkaina keulakuvina. Tänä vuonna tubettajien edesottamuksia tilaa 107 000 ihmistä, Instagram-seuraajia on lähes 20 000 ja hauskanpidon ohella tehdään paljon nuorten elämään ja yhteiskuntaan liittyviä energisiä katuhaastatteluita. MOLYBROS EI ole pelkästään kahden nuoren miehen yritys, vaan mukana on Iban ja Keinaanin kavereita, jotka osallistuvat monin eri tavoin videoiden tuotantoon – suunnitteluun, editointiin, kuvaamiseen ja musiikkiin. Ensimmäinen kamera saatiin lainaan kaverilta ja tehtiin itse kaikki, mutta kun videot monipuolistuivat ja tilaajia tuli lisää, tuli myös tuloja. Keinaan kiittelikin: ”Meihin luotettiin ja heti kun voitiin, ostettiin uudet laitteistot ja palautettiin lainakamera.” V A I K U T T A J A T Seuraajajoukko kasvoi ja seitsemässä kuukaudessa Youtubekanavan tilaukset pompsahtivat kymmeneen tuhanteen.
1 4 ahdisteluista ja viesteistä”, Iba kertoo. ”Ja meil molemmil on pikkusiskoja! Oltiin iha shokis!” Keinaan lisää. Kaksikko päätti kirjautua suositulle viestialustalle 13-vuotiaana tyttönä ja katsoa mitä tapahtuu. Tilanne eteni nopeasti siihen, että mies halusi tavata tytön, mutta paikalle tulivatkin Iba ja Keinaan. Tapaamisesta tehtyä videota on katsottu yli 560 000 kertaa ja videon kommenttikenttä täyttyi nopeasti nuorten katsojien kommenteista, joissa kaksikkoa kehuttiin ja arvostet”Mul on sulle yks kysymys: Paljon sun outfit maksaa? One by one, alhaalt ylös” Ensimmäinen uutiskynnyksen ylittänyt setti oli eri kaupungeissa tehty haastattelu, jossa nuoret luettelivat vaatteidensa hintoja, kengistä päähineeseen. Idea toteutettiin, koska sitä oli ilmassa – nuoret halusivat tietää mitä mikäkin maksaa ja kuka sen maksaa. Monelle sopiva vaatetus oli myös keino tulla hyväksytyksi joukkoon. Jokainen haastateltava sai saman kohtelun, kaikille löytyi arvostusta oli asu sitten tuhansien eurojen hintainen, itse tehty tai kirpparilöytö. Haastateltavia ei ollut vaikea löytää kun sana uudesta outfit-haastattelusta laitettiin liikkeelle – porukkaa suorastaan vyöryi paikalle. ”Jotkut käy töis ja ja jotkut sano et vanhemmat maksaa”, kertoo Keinaan. Kavereiden kesken myös vaihdellaan vaatteita joko omistuksenhalusta tai vaihtelunhalusta. Sosiaalisessa mediassa ja netissä on saitteja, jotka ovat erikoistuneet jonkun tuotemerkin kaupankäyntiin tai vaihtokauppoihin. Joskus voi käydä onnekkaasti niinkin, että tuote lopetetaan tai sen hinta nousee. ”Mä ostin kerran parit Jordanit ja sit huomasin puolen vuoden päästä et ne makso jo tuplasti!” muistelee Iba. MOLYBROS-KANAVA sai runsaasti huomiota, ja kaksikko alkoi saada yhteydenottoja eri tahoilta kaupallisen yhteistyön aloittamiseksi. ”Eka tais tulla ensin tän outfit-jutun jälkeen”, kertoo Keinaan. ”Yhteistyöt on aina meidän oma päätös, me halutaan valita ite niin että se on meidän brändin näköistä.” Kaksikko on tehnyt yhteistyötä muun muassa Ylen kanssa useamman eri aiheen parissa. Suunvuoro-kampanjassa MolyBros oli mukana yhtenä kymmenestä Instagram-vaikuttajasta, jotka hiljenivät vuorokaudeksi tarkoituksenaan antaa suunvuoro seuraajilleen. Keskustelu tapahtui vaikuttajan yksityisviesteissä, ja vaikuttaja moderoi keskustelua nostamalla omaan Instagram Storyynsa seuraajiensa mietteitä. Ylen kanssa mietittiin myös mitä pitäisi tehdä, että väkivalta vähenisi Suomessa ja mentiin metsään MIKKO ’PELTSI’ PELTOLAN kanssa. Siis oikeasti metsään, koska kyseessä oli Metsähaaste! Seuraava suurta kohua herättänyt video sai alkunsa lähipiiriltä tulleista huolenaiheista, jotka koskivat seksuaalista häirintää. 39-vuotias mies luuli tapaavansa 13-vuotiaan tytön Nuorten seksuaalista häirintää koskeva aihe on tärkeä. ”Kuultiin tyttökavereilta juttua V A I K U T T A J A T ”Kuultiin tyttökavereilta juttua ahdisteluista ja viesteistä.” Kaksikko on tehnyt yhteistyötä muun muassa Ylen kanssa useamman eri aiheen parissa.
1 5 tiin vaikean aiheen nostamista keskusteluun. Tapaamispaikalle ei suinkaan menty raivon kiilto silmissä sapeleita kalistellen, vaan kysymään mieheltä, mikä hänen motiivinsa on puhua alaikäiselle sitä mitä puhui, ja ymmärtääkö mies tekevänsä väärin. Painokkaaksi lopuksi Keinaan vielä sanoi: ”Nyt mä haluan, että tää loppuu tähän.” Nuorille katsojilleen kaksikko antoi neuvoksi puhua vanhemmilleen tai ystävilleen, jos vastaavaa tapahtuu. Haastatellun miehen viestit myös toimitettiin viranomaisille ja rauhoiteltiin joitakin kommentoijia, jotka olisivat käyttäneet kovempia otteita. SEURAAVA yhteistyökumppani olikin oikeusministeriö, jonka Kyllä kaikki meistä voi puuttua -kampanjalla pyritään näyttämään, miten sivustakatsojat voivat pienin keinoin puuttua arkielämän häirintätilanteisiin ja toimia uhrin tukena. Kampanjalla #kylläkaikkimeistä halutaan tavoittaa etenkin sellaisia ihmisiä, jotka eivät ehkä aiemmin ole puuttuneet häirintään tai nähneet keskustelua aiheesta. Myrtsin hyvät ja huonot puolet Minkälaista oli kasvaa Myyrmäessä? Hyvänä puolena molemmat toteavat sen, että täällä tutustuu hyviin tyyppeihin ja tapaa erilaisia ihmisiä. Keinaan kertoo: ”Täält on hyvät yhteydet, pääsee nopeesti julkisilla stadiin ja muutenkin joka paikkaan.” ”Ja Myyrmannis on melkein kaikkea, paitsi vois olla lisää vaateliikkeitä”, Iba heittää. MUUT NUORET ja omat kulmat tulivat tutuiksi. “Sä tiesit aina mis kaverit oli, ei tarvinnu soittaa”, Keinaan sanoo. Mutta aina ei ollut paikkaa mihin mennä, ei ulkona eikä sisällä. ”Nuorisotalolla oli joskus kivoja juttuja niinku FIFA-turnaus, mut eihän se aina oo auki”, Iba kertoo. ”Aina kun mentiin jonnekin vaik Kilterin takana olevalle kentälle, tuli valituksia ja legit tunnin kuluttua poliisi! Vaihdettiin paikkaa jalkapallohallin taa, ni sama juttu! Missä sä oikeen voit hengata täällä? Tuntu et poliisitkin oli samaa mieltä.” ”Mut Myrtsi on menossa koko ajan parempaan, nyt on jo Skedepuistokin”, Keinaan huomauttaa. Vaikuttajan työ on sisällöntuotanto Tubettajakaksikon päätyö on tubettaminen, mikä tarkoittaa sitä, että se on työtä siinä missä perinteisenkin median sisällöntuotanto. Sometyö on perinteistä mediaa läsnäolevampaa ja intiimimpää. Tulevaisuutta ei kuitenkaan ole rakennettu yhden kortin varaan, sitä on suunniteltu jo pitempään ja matkaan on tarttunut myös manageri. ”Pläänit ja visiot on valmiina, mutta ei me haluta jinxata mitään kertomalla liian aikaisin”, Keinaan sanoo. “Niinkin on käyny et joku vie idean.” Yksi asia tulevaisuudesta on kuitenkin selvillä: kaksikko aikoo jatkaa valitsemallaan tiellä. ”Me halutaan olla vaikuttajia ja me halutaan olla esikuvia”, sanoo Iba. ”Me halutaan olla hyviksiä. Ei kaikkien tarvi olla pahiksia”, nyökkää Keinaan. V A I K U T T A J A T ”Kuultiin tyttökavereilta juttua ahdisteluista ja viesteistä.”
1 6 KUN kaupunginjohtaja RITVA VILJANEN 1.11. julkisti vuosien 2022–2025 talousarvioja taloussuunnitelmaesityksensä, tehtiin omanlaistaan historiaa. Kysymyksessä on, ainakin toistaiseksi, viimeinen budjetti, jossa Vantaan kaupungin talous näyttäytyy tässä suuruusluokassa. Vuoden 2023 alusta sosiaalija terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut järjestää kaupungin sijaan Vantaan ja Keravan hyvinvointialue. Ensi syksynä kaupungin budjetti menoineen ja tuloineen palastellaan uudella tavalla, kun nykyisistä toimialoista euroina mitattuna suurin poistuu hyvinvointialueen rooteliin. Vuoden 2022 talousarviossa sote-palveluiden osuus Vantaan kaupungin toimintamenoista on vielä 43 prosenttia. VALMISTAUTUMINEN hyvinvointialueen käynnistymiseen ja koronasta toipumistoimet painottuvat kaupungin tulevan vuoden toiminnassa. Valtio korvaa kunnille koronan välittömät kustannukset täysimääräisesti myös vuoden 2022 osalta. Vantaa on laatinut oman suunnitelmansa epidemiasta toipumiseen ja budjetoinut sen toteuttamiseen yhteensä 18 miljoonaa euroa. Toimenpiteitä kohdistetaan eniten sosiaalija terveydenhuoltoon, kasvatukseen ja oppimiseen sekä kaupunkikulttuuriin. Etusijalla ovat lasten ja nuorten hyvinvointi ja koronasulkujen aiheuttaman oppimisvajeen kiinni kurominen. Vantaan talouden suunnitelmat osoittavat, että koronan jälkihoitoon ja sote-toteutukseen nyt erityispanoksia pistävän kaupungin pyörät pyörivät samalla kohti tulevaisuutta. Ratikkahankekin kolistelee eteenpäin päämääränään vuosi 2028. VUODEN 2020 LOPUSSA Vantaalla oli 237 200 asukasta. Heistä 58 400 asui Myyrmäen suuralueella, joka on Vantaan suuralueista asukasmäärältään suurin. Ennusteen mukaan vantaalaisia olisi vuoden 2022 lopussa lähes 243 400. VANTAAN asukasmäärän kasvu näyttää tämän ja ensi vuoden osalta jäävän edellisiä vuosia pienemmäksi, mutta kaupunki varautuu kasvun kiihtymiseen. Se investoi edellisien vuosien tapaan etenkin koulujen ja päiväkotien rakentamiseen. Runsaan asuntorakentamisen ansiosta Myyrmäki on yksi Vantaan muuttovoittoisimmista kaupunginosista. Mitä erityistä taloussuunnitelma lupaa nykyisille myyrmäkeläisille ja heille, jotka harkitsevat muuttoa Myyrmäen keskustaan tai sen suuralueelle? Vaikkapa näitä: Vuosina 2023–2025 Myyrmäen suuralueella valmistunevat Hämeenkylän/Pähkinärinteen päiväkoti ja Mårtensdals bildningsrum -päiväkotilaajennus sekä Vaskivuoren lukion laajennus. Ojahaan yhtenäiskoulun uudisrakennushanke ajoittuu vuosille 2026– 2031. Vantaan kaupunki hankkii tulevina vuosina Myyrmäestä myös vuokratiloja muun muassa lasten kulttuurikeskus Toteemille, nuorisolle, perhekeskukselle, aikuisopistolle, musiikkiopistolle ja pelastuslaitoksen valmiusasemalle. ENSI VUONNA alkavat muutostyöt Kulttuuritalo Martinuksen tapahtumapuistossa ja Jokiuomanpuiston alueella käynnistyvät perusparannustyöt. Myös Jokiuoman uutta päiväkotia ryhdytään rakentamaan ja Kilterin koulun perusparannustyöt saatetaan päätökseen. MYYRMÄKELÄISIÄ on jo vuosia askarruttanut se, että samaan aikaan kun alueelle rakennetaan runsaasti uusia asuntoja, työpaikat näyttävät katoavan. Taloussuunnitelmassa luvataan nyt, että ”toimitilojen kaavoituksessa vastataan ketterästi elinkeinoelämän muuttuviin tarpeisiin ja kehitetään kilpailukykyisiä työpaikka-alueita Tikkurilassa, Aviapoliksessa, Myyrmäessä ja Vehkalassa.” ENTISTÄ monipuolisempia kulttuuripalveluita Myyrmäen keskustaan janoavillekin tarjotaan lauseellinen lohtua: ”Myyrmäen keskustan kehittyessä huolehditaan alueen vapaa-ajan palvelujen järjestämisestä”. KAUPUNKIKULTTUURITALON rakentaminen näyttäisi rahoitussuunnitelman mukaan ajoittuvan vuosien 2026 ja 2031 välille. Sen ”suunnittelua edistetään kaupungin sisäisenä työryhmätyöskentelynä sekä Myyrmäen alueen toimijoiden osallistamisella”. BUSSILINJOIHIN on tulossa muutoksia. Vuonna 2022 alkaa liikennöidä kaksi uutta runkolinjaa: linja 300 (Elielinaukio – Pähkinärinne – Myyrmäki) ja linja 400 (Elielinaukio – Martinlaakso – Vantaankoski). Sitä seuraavana vuonna liikenteeseen tulevat runkolinjat 520 (Martinlaakso – Myyrmäki – Leppävaara – Matinkylä) ja 530 (Myyrmäki – Espoon keskus – Matinkylä). VAALEISSA sunnuntaina 23.1.2022 ratkeaa, ketkä päättävät Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen budjetista seuraavina vuosina. Aluevaltuustoon valitaan tuolloin 69 valtuutettua neljäksi vuodeksi. Kysymyksessä ovat merkittävät vaalit. Vantaan ja Keravan asukkaiden kannalta ei liene yhdentekevää, millä tavalla heidän alueellaan sosiaalija terveydenhuollon palvelut hoidetaan ja pelastustoimi järjestetään. Vantaan kaupunginvaltuusto päättänee vuoden 2022 budjetista 13.12. ASUKKAITA YHTEENSÄ 243 368 (31.12.2022) VEROTULOT 4771 € /asukas KUNNALLISVERO 4002 € /asukas TOIMINTAKULUT 7598 € /asukas INVESTOINNIT 645 € /asukas LAINAKANTA 3953 € /asukas TULOVEROPROSENTTI 19 YLEINEN KIINTEISTÖVERO 1,28 KORONAN KOURISTA KOHTI HYVINVOINTIALUETTA Vuoden 2022 lukuja: T E K S T I T E R T T U N U R R O B U M T S I B U D U K AT S A U S Vuoden 2022 budjetti katsoo luottavaisena tulevaisuuteen. V A N T A A B U D J E T O I Luvut Vantaan kaupungin tiedotteesta 1.11.2021
1 7 MYYRMÄEN VAPAA-AJAN PALVELUT MATKALLA 2030-LUVULLE Asukasilta 2.12. klo 17.30 alkaen Myyrmäen nuorisotila Arkki, Liesitori 1 A, 3. kerros Myyrmäessä puretaan ja rakennetaan uutta. Asukasillassa pääset kuulemaan Myyrmäen vapaa-ajan palveluiden tulevaisuudesta ja palveluiden sijoittumisesta. Pääset myös kysymään, keskustelemaan ja pohtimaan tilannetta yhdessä. Vantaan kaupungin vapaa-ajan palveluiden tilat kokevat seuraavan 10 vuoden aikana täydellisen muutoksen. Tavoitteena on, että palvelut sijoittuvat 2030-luvulla Myyrmäen kaupunkikulttuuritaloon, josta kuulet lisää tilaisuudessa. Matkalla kohti kaupunkikulttuuritaloa palvelut joutuvat kuitenkin väistämään purettavista kiinteistöistä väliaikaisiin sijainteihin. Väistämisen aikatauluista saat tilaisuudessa tarkempaa tietoa. Tervetuloa mukaan asukasiltaan! 15 MINUUTIN KAUPUNKI KORONA-AIKANA on kulunut välillä viikkoja tai jopa kuukausia, etten ole poistunut Myyrmäestä ja sen lähialueilta. Työmatkojen jäätyä pois huomasin, että elämän perustarpeet löytyvät läheltä. Tärkeimmät sosiaaliset verkostot, etätyöpiste, varhaiskasvatus, terveydenhuolto, kaupat, liikuntapalvelut ja luonto ovat muutamien kilometrien sisällä. Koska pandemia on kestänyt jo kauan, on uusi elämäntapani vakiintunut. En ole kuitenkaan varma, onko tällainen elämänpiirin supistuminen pelkästään hyvä asia. KANSAINVÄLISESSÄ kaupunkisuunnittelukeskustelussa on viime vuosina yleistynyt ajatus 15 minuutin kaupungista. Esimerkiksi Pariisin pormestari ANNE HIDALGO julkaisi viime vuonna vision Pariisista 15 minuutin kaupunkina: “la Ville des proximités”, läheisyyksien kaupunki. Idea on, että kaupungin asukas voi saavuttaa tarvitsemansa asiat vartissa kävellen tai polkupyörällä. Siirtymät asuntojen, työpaikkojen, ravintoloiden, kulttuuritilojen ja esimerkiksi viheralueiden välillä ovat mahdollisimman lyhyitä. Erilaisia malleja tiiviistä kaupunkielämästä on esiintynyt koko viime vuosisadan ajan, mutta odotukset ympäristöllisesti kestävästä elämäntavasta ovat asettaneet kaupunkisuunnittelulle uusia vaatimuksia. Sorbonnen yliopiston professori CARLOS MORENO onkin sanonut, että 15 minuutin kaupunki voisi tarkoittaa siirtymää pois ”öljyajan prioriteeteista”, kuten teiden ja autojen hallitsemasta kaupunkiympäristöstä. MYYRMÄESSÄ vartin periaate toteutuu hämmästyttävän hyvin. Pyöräilen Louhelasta Myyrmanniin alle 10 minuutissa. Coworking Myyr Yorkin työtilasta siirryn urheilupuiston ulkokuntosalille viidessä minuutissa. Haen lapset päiväkodista ja koulusta 10 minuutissa. Luontokävelyn Kaivokselan metsissä voi tehdä 15 minuutissa. Välillä käyn vaihtelun vuoksi Martsarin ostarilla syömässä tai ruokakaupassa: matka-aika polkupyörällä noin seitsemän minuuttia. Kävelyn ja pyöräilyn väylät on selkeästi erotettu muusta liikenteestä, mikä helpottaa liikkumista. YKSI 15 minuutin kaupunkien haasteista on, että erilaiset ihmisryhmät eivät välttämättä kohtaa toisiaan. Jos kaupungin asuinalueet ovat lähtökohtaisesti sosioekonomisesti eriytyneitä, johtaa kapea vartin elämänpiiri maailmankuvan köyhtymiseen. Vaikka Myyrmäki on pääkaupunkiseudun vertailussa pienituloisten ja ikääntyneiden alue, on katukuva monipuolinen. Kun kulkijoiden virtaa pysähtyy tarkkailemaan, on vaikea keksiä ihmisryhmää, joka katukuvasta puuttuisi. KORONA-AJAN hyvä puoli on ollut joka tapauksessa se, että monien suhtautuminen lähiympäristöön ja -yhteisöön on muuttunut. Naapuruston pienyrittäjiä on tuettu, lähiluonnossa liikkuminen on lisääntynyt, etätyön myötä naapureihin on kiinnittänyt huomiota uudella tavalla. Omaa kaupunginosaa ja lähiötä on täytynyt katsoa tarkemmalla linssillä. Vartin kaupunki ei ole kuitenkaan joko–tai: esimerkiksi Kehärataa hyödyntämällä omalta alueelta voi tehdä nopeita pyrähdyksiä kiinnostaviin kohteisiin, kuten Tikkurilan ja Pasilan uudistuviin keskustoihin. Kenties tulevaisuuden elämäntapaa määrittävät samanaikaisesti tiivistyvä lähiympäristö ja helposti saavutettavat satelliittialueet. Tällaisessa kehityskulussa Myyrmäen tilanne on ihanteellinen. Pauli Komonen on Louhelassa asuva tutkija, joka on erikoistunut tulevaisuuden ennakointiin. T E K S T I PAU L I KO M O N E N K E V Y E S T I K U L K E VA N U N E L M A K A U P U N K I D E A
1 8 Myyrmäkeen tarvitaan uusi valmiusasema, koska pelastuslaitos ei pysty toimimaan alueella riittävän nopeasti. T E K S T I E L I N A I I JA L A I N E N E L I N A I I JA L A I N E N P I I PA A P I I PA A P O L E E M I I K K I MYYRMÄEN UUDEN VALMIUSASEMAN SIJAINTI VIELÄ EPÄVARMA TOIMITTAJAN MIELIPIDE Valmiusaseman alustavasti kaavailtu paikka on Kivikaudenpuiston nurkassa. ole valmiusaseman lopullinen sijainti. Kaupunginhallitus lausui kokouksessaan 15.11. seuraavasti: “Aseman sijaintivaihtoehtoja on arvioitava tarkasti ennen kuin valmiusaseman hankesuunnitelma tuodaan käsittelyyn. Sijaintipaikka tulee valita niin, että mahdollinen haitta liikenneturvallisuudelle, liikenteen sujuvuudelle ja asukkaille on mahdollisimman vähäinen.” PAIKAN VALINNASSA hiertää puistoalueen ottaminen rakennuskäyttöön. Myös läheiset asukkaat ovat pohtineet mahdollisia meluhaittoja ja päiväkodille aiheutuvaa häiriötä. Valmiusasemalta arvioidaan tapahtuvan noin 12 lähtöä vuorokaudessa, joista 2–3 on pelastustoimen ja 9–10 ensihoidon ajoja. Hälytysäänien käyttö lähdöissä pyritään minimoimaan. RAKENTAMISEN tavoiteaikatauluna on aloittaminen vuonna 2023 ja valmistuminen keväällä 2024. RIPEÄN reagoinnin mahdollistava optimisijainti uudelle valmiusasemalle olisi Hesburgerin luona, mutta siellä on paljon häiritsevää liikennettä. Urheiluhallista katsoen Raappavuorentien toiselle puolelle Kivikaudenpuistoon sijoittuva tontti on pieni, mutta mahdollinen ja mahdollistaa sen, että vähintään puolet tehtävistä saavutetaan kuudessa minuutissa. Tämä saavutettavuusvaatimus ei nykyisellään toteudu Myyrmäen alueella. PELASTUSTOIMINNASSA aika on elintärkeää. Esimerkiksi sydänkohtauksen iskiessä jokainen minuutti heikentää selviytymismahdollisuuksia kymmenellä prosentilla. Vaikka onkin ymmärrettävää, että oman asuinympäristön muutokset askarruttavat, tuntuu hurjalta että joku tosissaan ehdottaa sijainnin siirtämistä omasta lähiympäristöstä niin, että vasteaika pitenisi minuutilla. ON HARMILLISTA, että hälytystehtävien vasteaikojen liialliseen pituuteen piti puuttua uhkasakon muodossa. Myyrmäen keskustassa ei ole pitkään aikaan voitu luottaa avun saapuvan ajallaan. Jälkiviisas on helppo olla, mutta en ole ihan varma, että mistä kaupunki olisi voinut osoittaa tontin aiemmin esimerkiksi Myyrmäestä. Myös Tikkurilassa, Korsossa ja Hakunilassa joudutaan selvittämään valmiusaseman sijaintia kohtalaisen tiiviin kaupunkirakenteen keskelle. VALEHTELISIN jos väittäisin, etten olisi nikotellut yhden ehdotetun sijainnin kohdalla, koska se sijoittui lähelle omaa asuinja elinympäristöäni. Mutta kyllä vai ei -ajattelulla toivottaisin ilomielin valmiusaseman lähelle, sillä se lisäisi turvallisuudentunnetta. Edes sijainti päiväkodin läheisyydessä ei harmittaisi, sillä suurin osa lapsista rakastaa hälytysajoneuvoja. Ymmärrän toki myös, että joku on voinut traumatisoitua sireeneistä, mutta jo nyt naapurustossamme ajetaan pillit soiden useitakin kertoja päivässä. Lisäksi pelastuslaitos kehittää koko ajan esimerkiksi erilaisia teknologioita, joilla voidaan avata niin kutsuttuja vihreitä linjoja lähteviä hälytysajoja varten. VALMIUSASEMAN sijoittaminen ei ole helppoa. Pelastuslaitos antaa omat määritelmänsä ja kaupungilla on omat reunaehtonsa, joiden mukaan se joutuu toimimaan. En usko, että päätöstä sijainnista on tehty kevyin perustein, vaikka kaikkia perusteita ei välttämättä kaupunkilaisille avatakaan. On siis kovin helppoa huudella sivusta, että jokin toinen tontti olisi toista parempi. MYYRMÄEN osalta asia on luvattu tutkia perinpohjaisesti. Pienenä piruiluna mietin kaupungin virkamiestä, joka jonain päivänä ottaa paperin pohdittavana-pinosta ja siirtää sen päätöksenteko-pinoon sen suuremmin miettimättä, koska on jo alunperin tehnyt työnsä kunnolla. Kaupunkilaisia on silti kuultava, ja onneksi meillä on myös itse valitsemamme edustusto kaupunginvaltuustossa ja pian aluevaltuustossa. Koska tokihan sinäkin aiot äänestää? Tontille tarvittava pinta-ala on noin 1300 m2 ja rakennusoikeus noin 800 kerrosneliömetriä kahteen kerrokseen.Valmiusasemalle sijoitetaan neljästä viiteen ambulanssin kokoista ajoneuvoa. VALMIUASASEMAN sijainti on herättänyt paljon keskustelua. Vantaan kaupunki hakee asemakaavamuutosta osoitteeseen Rajatorpantie 9, jossa sijaitsee tällä hetkellä Kivikaudenpuisto. Se ei kuitenkaan välttämättä KUVA: VANTAAN KAUPUNKI
1 9 AVAJAISTARJOUS Auton myyntivälitys alkaen 890€ sis. kuntotarkastus, valokuvaus, ja kokonaisvaltainen myyntipalvelu VAKA Vantaan Autokauppa Kauppakeskus Myyrmanni, 044 580 0407 myynti@vantaanautokauppa.fi TÄLLÄ KUPONGILLA KAIKKI BURGERIT 12€ (Etu voimassa ti-to, ei koske Fat Lizard, Wagyu, Bear, Rossini tai Asian Caramel Pork burgereita) Voimassa 30.12 saakka. www.deluxeburgerandpizza.fi Vantaan Autokauppa on avautunut Myyrmanniin Uudistettu ruokalista 1.12 alkaen HANNU PÖNTINEN on toiminut Vantaankosken kirkkoherrana vuodesta 2011. Täällä siis on vierähtänyt jo yli kymmenen vuotta. Sitä ennen hänen työuraansa mahtuu niin kansainvälistä työtä Botswanan kirkon pappien kouluttajana kuin lähetystyötä ja piispainkokouksen teologisen sihteerin tehtävien hoitamistakin. Syyskuussa 2021 hänet nimitettiin lääninrovastiksi. Nykypäivänä monet kirkolliset tehtävät ovat sellaisia, että niihin ei maallinen kansalainen ihan jokapäiväisessä elämässä törmää. Yksi tällainen tehtävä on lääninrovasti. MIKÄ SIIS LÄÄNINROVASTI ON JA MITÄ HÄN TEKEE? “Nimensä mukaisesti tehtävä liittyy tiettyyn alueeseen, eli lääniin”, hän selvittää ja jatkaa: “Suomen kirkko on jaettu useampaan hiippakuntaan, joita johtavat piispat.” “Hiippakunta on kuitenkin laaja ja siinä on useita seurakuntia. Esimerkiksi Helsingin hiippakunta ulottuu Espoon rajalta aina Loviisaan asti ja siinä on 30 seurakuntaa”, Pöntinen kertoo. Piispan tehtävää helpottamaan hiippakunta on jaettu kuuteen lääniin. Näitä hoitavat piispan tehtävään nimeämät kokeneemmat kirkkoherrat. vihkii kappalaisia virkoihinsa ja osallistuu muutenkin tarpeellisessa määrin yhtymätyöhön. Erityisen tärkeänä Pöntinen pitää sitä, että lääninrovasti tukee seurakuntia ja niiden kirkkoherroja, kun kirkon työtä alueella kehitetään. “Vantaalla on hyvä yhteistyö seurakuntien kesken, ja asioita ovat hoitamassa ammattitaitoiset ja innostuneet työntekijät.”, Pöntinen iloitsee. Tärkeää hänen mielestään on tulevaisuudessa haastaa seurakuntia uudistumaan ja miettimään hyvän sanoman viestimistä tavalla, joka puhuttelee tämän päivän Vantaalla asuvaa ihmistä. “Tärkeää on olla rohkeasti armon asialla, se on minun mottoni”, Vantaankosken seurakunnan kirkkoherra, lääninrovasti Hannu Pöntinen korostaa. “Tämän viran hoitajaa kutsutaan lääninrovastiksi”, Pöntinen selittää. Hän tähdentää, että ammattinimike on sidottu tehtävään. “Rovasti taasen on kirkollinen arvonimi, jonka piispa antaa ansioituneelle pappishenkilölle tunnustuksena tehdystä työstä. Nämä kaksi nimikettä voivat helposti sekaantua, koska ne ovat niin lähellä toisiaan”, Pöntinen naurahtaa. Ja jotta asia ei olisi liian yksinkertainen, rovastin arvonimi voidaan myöntää muillekin papeille kuin kirkkoherroille, ja rovasti ei hoida mitään erityistä virkaa, vaan nauttii arvonimen suosiota ja arvonimi pysyy, vaikka tehtävät vaihtuisivat. “Lääninrovastina puolestaan voi toimia sen läänin alueen kirkkoherra, vaikka hän ei olisikaan rovasti. Nimike on sidottu tehtävään, eli kun lääninrovastin tehtävä lakkaa, niin henkilö ei enää ole lääninrovasti”, Pöntinen selvittää. MITÄ SITTEN LÄÄNINROVASTI TEKEE VANTAAN ROVASTIKUNNASSA? Vantaalla lääninrovasti valmistelee ja johtaa kirkkoherrojen kuukausittaisia kokouksia. Nämä ovat tärkeitä palavereja yhtymän seurakunnallisen toiminnan kehittämisessä. Lisäksi hän hoitaa hiippakunnalliset vaalit, T E K S T I A R I M A R T I N A H O K U VA S A N N A V I H E RVÄ S H E N G E L L I N E N H E L P D E S K LÄÄNINROVASTI VANTAALLA ON SEURAKUNTIEN TUKENA Hanny Pöntinen, lääninrovasti mm. valmistelee ja johtaa palavereita.
2 HUOKOINEN ELE VANTAAN TAIDEMUSEO Artsin ja Taideyliopiston LAPS-maisteriohjelman yhteistyönä toteutettu LAPS 20 -juhlavuoden näyttely on onnistunut läpileikkaus performanssitaiteesta Suomessa 2000-luvun alusta nykypäivään. Torstaisen avajaistilaisuuden puhujina kuultiin Vantaan kaupungin kulttuurijohtajan ANNUKKA LARKION , Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun dekaanin MAARIT RUIKAN sekä varadekaanin LEENA ROUHIAISEN saatesanat. Näyttelyn ovat kuratoineet Taideyliopiston LAPS-maisteriohjelman professori TERO NAUHA ja Vantaan taidemuseo Artsin näyttelyamanuenssi CHRISTINE LANGINAUER. Performanssitapahtumien avauksena nähtiin torstaina TEA ANDREOLETTIN esitys Water Properties Tasting. PERFORMANSSITAITEEN ei oleteta tarjoavan ratkaisuja kysymyksiin, vaan tärkeimmäksi nousee performanssi itsessään ja se, miten se tehdään. Avajaispuheissa kerrottiin, kuinka voimme näyttelyssä nähdä ehdotuksia ihmisten, elävien olentojen, materiaalien ja asioiden välisiksi suhteiksi. Taidelajin historia kulkee vahvasti näyttelyn kanssa käsi kädessä. Huokoinen ele -näyttely esitteleekin sekä vanhempia että uusia teoksia, erityisesti viime vuosien ajalta. Samalla näyttely kysyy: mitä kaikkea performansPerformanssitaidetta tarkasteleva näyttely avattiin Vantaan taidemuseo Artsissa torstaina 11.11. TA I T E E N JA N O N T Y Y D Y T TÄ JÄ si voi olla? Miten sitä voi esitellä museossa? Miten hetkellinen taide esitetään näyttelyssä, jonka kesto on teoksen tapahtumaa pidempi? Performanssitaiteen murrokseen 2000-luvulla ovat vaikuttaneet vahvasti uudet ympäristöt sekä sosiaalinen media. Alati itseään uudistava performanssitaide on siirtynyt toimimaan jokapäiväisissä ympäristöissä, joissa emme sitä välttämättä miellä esitykseksi, saati nykytaiteeksi. Myös nykyaikaiset tallennusvälineet avaavat uusia mahdollisuuksia vahvasti tapahtumahetkeen sidotulle taidemuodolle. DOKUMENTAATIOLLA on merkittävä rooli performanssitaiteen historiassa, ja tähän teemaan kietoutuu näyttelyssä esillä oleva ANTTI AHOSEN valokuvanäyttely Performanssitaidetta Suomessa 2001–2021. Ahonen on koonnut yhden polun siitä, mitä Suomessa on performanssitaiteen saralla tapahtunut. Emme voi kokea uudelleen historiallista performanssiteosta, mutta voimme tutustua siihen dokumentaatioiden kautta. Ahosen näyttely on vahva osoitus siitä, kuinka väkevä historia performanssitaiteella Suomessa on. YKSI näyttelyn esityksistä nähtiin jo avajaistilaisuudessa: Tea Andreolettin esitys Water Properties Tasting. Esityksessä näyttelytilaan on tuotu useita K U L T T U U R I R I E N T O J A vesiastioita, joiden sisältöjä yleisö pääsee esityksessä maistelemaan. Mineral Water Taster -kurssilla Roomassa (A.D.A.M.) vesi-sommelieriksi kouluttautunut Andreoletti kaatoi tottuneesti osallistujille maistiaisia ja kertoi asiantuntevasti jokaisen veden koostumukseen sekä makuun vaikuttavista tekijöistä. VETTÄ on haettu muun muassa Vantaalta luonnonvesilähteestä sekä Artsin keittiön hanasta. Tavallisimpien vesien lisäksi maistatuksessa oli mukana myös maailmankuulua S.Pellegrinon lähdevettä sekä Suomen Lapin syrjäisestä luonnonlähteestä tulevaa pullotettua VEEN-merkkistä vettä. Erojakin havaittiin. Osa vesistä tuntui olevan raikkaampaa ja kylmempää. Osa vesistä koettiin suolaisena ja tuhdimpana. Yleinen arvio osallistujilla tuntui olevan kuitenkin se, että tottumattoman vedenmaistajan on hyvin vaikea havaita vesissä suuria eroja. Maistelun loppuvaiheessa Andreoletti paljasti vesien litrahinnat senttien tarkkuudella, joka toi esitykseen täysin uuden tason. Keskustelu veden litrahinnasta liitti performanssin orgaanisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun veden omistamisesta sekä vesivarojen myymisen ongelmallisuudesta. NÄYTTELYN kuvauksessa kerrotaan, kuinka performanssilla on voimaa muuttaa ympäröivää T E K S T I & K U VAT S I N I S A L O maailmaa ja tulevaisuutta. Asettamalla kysymyksiä ja haastamalla ajattelua, voi performanssi todella yltää tähän muutokseen. Ensimmäisen illan perusteella Artsin näyttely tuntuu kurkottavan kunnianhimoisesti korkealle – kuten pitääkin. Samalla se myös koukuttaa katsojan tulemaan Artsiin performanssitaiteen äärelle uudelleen. Huokoinen ele 12.11.2021–23.1.2022 NÄYTTELYN YHTEYDESSÄ järjestetään performanssitapahtumia to 11.11. klo 17–19, pe 12.11. klo 15–18, to 25.11. klo 15–20 / 20–02 , la 04.12. klo 11–16 / 20–02, la 22.01. klo 11–16 sekä su 23.01. klo 11–16. NÄYTTELYN TAITEILIJOITA ovat Antti Ahonen, Tea Andreoletti, Freja Bäckman, Yun-Chen Chang, Anna Cadia, Dash Che, Jessica Guez, Harold Hejazi, Fjolla Hoxha, Amanda Hunt, Tina Jeranko, Minerva Juolahti, Essi Kausalainen, Leena Kela, Kemê, Katriina Kettunen, Petros Konnaris, Karolina Kucia, Maija Linturi, James Lórien MacDonald, Stefanía Ólafsdóttir, H Ouramo, Pilvi Porkola, Vishnu Vardhani Rajan, Ladapha Sophonkunkit, Olga Spyropoulou, Onur Tayrano?lu ja Timo Viialainen.
2 1 VASKIVUOREN lukion uusimman musikaalin harjoitukset ovat jo täydessä käynnissä. Tammikuussa 2022 ensi-iltansa saa Side Show, joka kertoo friikkisirkuksessa esiintyneistä siamilaisista kaksosista. 1930-luvulle sijoittuva musikaali perustuu todellisiin henkilöihin, DAISY ja VIOLET HILTONIIN. KUNNIANHIMOINEN produktio on läpisävelletty. Se on Suomen kantaesitys, joka pohjautuu vuoden 1997 Broadway-musikaaliin. Sen tarina ja musiikki olivat jo pitkään kiehtoneet ohjaaja TIINA IISALAA , joka on myös kääntänyt musikaalin suomeksi. “Ei tähän moni harrastajateatteri Suomessa pystyisi”, Iisala sanoo. Se, että kaikki repliikitkin lauletaan, on tuonut lisähaastetta harjoituksiin. “On ollut todella paljon opeteltavaa, ennen kuin päästään varsinaiseen ohjaamiseen.” PAREMMIN näyttelijänä tunnettu Iisala on ohjannut aiemmin teoksia Teatteri Eurooppa Neljälle, mutta tämä on ensimmäinen tämän kokoluokan produktio. “Lauluvoimaa löytyy”, Iisala nauraa. Lavalla nähdään 48 näyttelijää, ja esityksiä säestää lukiolaisista koostuva orkesteri. Tiina Iisala on itsekin Vaskivuoren lukion alumni. Kaivokselasta lukioon kulkenut nuori nainen sai opinahjossaan teatterikärpäsen pureman ja hakeutui sittemmin näyttelijäksi nimenomaan musiikkiteatterin pariin. Hän oli aikanaan mukana neljässä musikaalissa ja tiesi, että Vaskivuoressa tehdään hyvää työtä. “Osasin odottaa, että täällä on lahjakkaita tekijöitä”, Iisala sanoo. “Mutta olen silti ollut yllättynyt, että kuinka hyviä.” Viikoittainen harjoitusaika on musikaalin vaativuuteen nähden vähäinen. “Opiskelijoiden on pitänyt tehdä paljon töitä kotona ja ovat he tehneetkin. Tosi, tosi lahjakkaita nuoria.” MUSIKAALIN suunnittelussa on alusta asti ollut mukana koreografina toimiva IIRO HEIKKILÄ , joka on Iisalan vuosikurssilainen. Kolmantena työjuhtana on ollut tällä kertaa musiikkia johtava MATTI SUOMELA, joka on opettanut molempia jo lukiossa. Musikaalin työryhmässä on muitakin Vaskivuoresta valmistuneita: ohjaajan assistenttina toimii ANNI HAPPONEN, äänisuunnittelusta vastaa ILKKA RUUTU, lauluvalmennuksesta HANNEMAIJA KAHILA ja valokuvauksesta TOMI HÄMÄLÄINEN. Musikaali marssittaa lavalle monenlaisia kummajaisia sekä friikkisirkuksesta että sen ulkopuolelta. Päärooleissa nähdään BEA OESCH ja IRIS KOVALAINEN. Ensi-ilta on Kulttuuritalo Martinuksessa torstaina 13.1.2022. FOLLOWING THE SIGNS to the recently opened jazz club, LOBBY MYYRMÄKI , the place was easy to find and led into the building. I was pleasantly surprised when the door on the second floor opened for me, and I had not anticipated such a pleasant atmosphere. Not only was the place, but so was the band DUB VALLILA. THE CLUB is cozy and has dim ambient lighting. When I walked in, I noticed the stage was already set up with band equipment. The large room allows the audience to blend in with the band on stage. The bar serves a variety of drinks, and the bartender, with his friendliness, makes you feel right at home. During my visit, the background music was at just the right volume. You could enjoy it while still engaging in stimulating conversation. The overall atmosphere is casual and relaxed. The black curtains behind the stage and on the opposite side of the room with the beautiful saxophone on display added to the sense of being a part of the stage. Everyone was patiently waiting for the band to start. DUB VALLILA are not a typical dub reggae band; instead, they expertly blend ska, jazz, and fusion. The drummer began to fill the air with his beat, capturing everyone’s attention. The VASKIVUOREN UUSIN MUSIKAALI ON SIDE SHOW DUB VALLILA AT LOBBY MYYRMÄKI T E K S T I E L I N A I I JA L A I N E N T E X T & P H O T O P E T E R J E R M A N L A U L AVA F R I I K K I S I R K U S R E V I E W K U VA : T O M I H Ä M Ä L Ä IN E N PHOTO: LOBBY MYYRMÄKI bass player joined him in a few minutes, grinding the beat into another layer of groovy rhythm. Slowly, everyone began to move to the basic but very rich groove. While the drums and bass were laying the groundwork, other members arrived to add a new layer of music. Keyboards and guitar both contributed to the song’s ska and reggae sounds. Percussion added extra flavor to the beat. The saxophone/ flute, trumpet, and trombone led the main melodies, having lively conversations, riffing off each other, and sharing them with the audience. THE BAND’S SOUND was very organic and based on brass solos, which makes the soundscape warm and groovy. Even more enjoyable was hearing music from such a large band, where every instrument is important. The acoustics were fantastic. Lobby achieved the ideal volume and reverb balance throughout the space. The band’s sound engineer was also a big help, as he was constantly in control behind the mixing table, adding effects to spice up the sound. The band played without any pause, and the songs were lined up in a similar style. The rhythm that overwhelmed me was still resonating long after I had left the show and was on my way home. HEY LOOK, TEXT IN ENGLISH! You can almost taste the organic riffing. Side Shown päähenkilöt pohjautuvat siamilaisiin kaksosiin Violet ja Daisy Hiltoniin. Vaskivuoren musikaalin päärooleissa nähdään Iris Kovalainen ja Bea Oesch.
2 2 VJS:N NUORIMMISSA IKÄLUOKISSA ON VAIN PELAAJIA Laadukkaan kasvattajaseuran ongelmaksi on muodostunut tyttöpelaajien pieni harrastajamäärä. Nuorimmat ikäluokat ovat jatkossa sekajoukkueita. VJS haluaa profiloitua ja olla varteenotettava vaihtoehto Etelä-Suomen parhaille tyttöpelaajille. T E K S T I & K U VAT I L L E M A R T E L A Pelaajien kehittäjä Yksi Vantaan jalkapalloseuran strategisista valinnoista on olla kilpailullisesti menestyvä pelaajakehittäjä. Yhtenä tavoitteena on taata pelaajapolku jalkapalloammattilaisuuden kynnykselle. VJS oli pitkään Suomen kolmen suurimman jalkapalloseuran joukossa, mutta on tällä hetkellä pelaajamäärillä mitattuna sijalla seitsemän. Pääsarjoissa VJS ei esiinny. Naisten joukkueen tavoitteena on nousta Kansallisesta Ykkösestä Liigaan. Tyttöjen joukkuerakenteen uudistaminen VJS:n uuden toimintastrategian keskeisiä osia on tyttöjen joukkuerakenteen uudistaminen. Urheilutoimenjohtaja SEBASTIAN SÖDERHOLMIN mukaan muutos tapahtuu muutaman vuoden aikana. “Ei olla haluttu korostaa liikaa muutosta, kaikki ei tapahdu hetkessä”, Söderholm toteaa. VJS on harrastajamäärissä ja kilpailullisessa menestyksessä pärjännyt hyvin tyttöjoukkueillaan ja pelaajamäärät ovat olleet tyydyttävän korkeita. “Tällä hetkellä tyttöpelaajia on noin 60 prosenttia verrattuna neljän vuoden takaiseen määrään. Ei voida olettaa, että asiat paranevat ilman muutoksia”, Söderholm korostaa. “Vuosi sitten jouduimme yhdistämään kaksi nuorinta ikäluokkaa, eikä silti saatu yhtä isoa ryhmää kuin yhdessä ikäluokassa oli aiemmin. Kun seuralla on enemmän harrastajia, on helpompi eriyttää ja löytää jokaiselle sopiva paikka harrastaa jalkapalloa”, Söderholm jatkaa. VJS:N toimintamallissa joukkueet jakautuvat kilpaurheiluun tähtääviin joukkueisiin ja perustason joukkueisiin, punaisiin ja valkoisiin. Kilpajoukkueet harjoittelevat enemmän, ja niiden valmennukseen panostetaan myös merkittävästi taloudellisia resursseja, koska laatu maksaa. SEURASSA subventoidaan joukkuetoimintaa tuntuvasti muista toiminnoista, koska harrastamisen hinta on haluttu pitää kurissa. Tämä on kohdistunut enemmän niihin joukkueisiin, joissa pelaajamäärät ovat pieniä. Näissä joukkueissa tulot eivät kata kaikkia menoja. “Haluamme panostaa enemmän laadun parantamiseen huipulle tähtäävän pelaajakehityksen osalta, emmekä siihen, että tekohengitetään toimintaympäristöjä, joilla ei ole riittäviä toimintaedellytyksiä. Pelaajamäärät eivät välttämättä kasva. Jos halutaan huipulle tähtääviä pelaajia, on huolehdittava yksilöistä”, Söderholm linjaa. Uudistus ennen kaikkea huipulle tähtääville tytöille Urheilullisesti ei ole järkevää perustetta erottaa poikia ja tyttöjä toisistaan ennen murrosikää. Sekajoukkueissa jokaiselle pelaajalle löytyy itselleen sopiva toimintaympäristö, jossa on mahdollisuus saada riittävästi onnistumisia ja sopivasti haasteita. “Jos tytöt toimivat omana joukkueenaan, ryhmä on merkittävästi pienempi, emmekä voi luoda useita toimintaryhmiä. Tämä tarkoittaa, että ryhmän sisällä tasoerot eniten kehittyneiden ja aloittelijoiden välillä ovat liian isoja, jolloin molemmat ääripäät kärsivät”, Söderholm kertoo. VJS:N JUNIORIJOUKKUEISSA on kehittynyt valtava määrä nykyisiä tyttömaajoukkueiden pelaajia. “Uskomme siihen, että ne pelaajat, jotka aloittavat nyt pienestä pitäen yhdessä poikien kanssa ja toimivat siellä 5–6 ensimmäistä vuotta kehittyvät merkittävästi enemmän kuin sellaiset pelaajat, jotka ovat harrastaneet vain tyttöjen kanssa. Myös myöhemmällä iällä yksittäiset huippupelaajat pärjäävät hyvin poikien kilpajoukkueissa”, Söderholm sanoo. T Y T Ö T ? JA K A I K K I S I LTÄ VÄ L I LTÄ . 2 2 Pallo ei välitä sukupuolesta.
2 3 VJS:N NUORIMMISSA IKÄLUOKISSA ON VAIN PELAAJIA U R H E U I L U L L I S E T Lapsille sekaryhmät eivät ole uusi kokemus Alakoulussa tytöt ja pojat liikkuvat sekaisin. Lapsille sekaryhmät eivät ole uusi kokemus, mutta jos junioripelaajat ovat tottuneet olemaan erillään, eivät he enää myöhemmällä iällä halua sekajoukkueisiin. VJS:ssä uusilla 8–9-vuotiaiden joukkueilla on vain alueellinen jakoperuste. Toiset pelaajat harjoittelevat ja pelaavat Myyrmäen alueella ja toiset Vantaankoskella. “Jatkossa alueellisissa joukkueissa pelaavat tytöt ja pojat sekaisin. On vain pelaajia”, Söderholm täsmentää. Kahdeksanvuotiaat valitsevat kilpailutai perustasotoiminnan. Pelaajan tasoa ei arvioida, oma tahto ratkaisee. Punaisissa eli kilpajoukkueissa harjoitellaan enemmän, ja pelaajilta sekä perheiltä odotetaan sitoutumista toimintaan. “Kymmenvuotiaista lähtien pelaajan oman halun lisäksi arvioimme myös pelaajan osaamista ja potentiaalia, kun teemme pelaajavalinnat punaisiin joukkueisiin. Kaikki halukkaat eivät välttämättä mahdu enää tässä vaiheessa punaisiin joukkueisiin ja osa ohjataan valkoisiin joukkueisiin. Jokaiselle on kuitenkin paikka seurassamme”, Söderholm sanoo. 11–12-vuotiaissa tehdään tytöille oma kilpajoukkue. Jos ikäluokassa on tarpeeksi tyttöjä, perustetaan oma joukkue. Tarvittaessa ikäluokkia yhdistetään. MUKAAN TOIMINTAAN pääsee, vaikkei olisi aloittanut pelaamista alle kouluikäisenä. “Aloitteleva pelaaja voi tulla valkoiselle puolelle, oli tyttö tai poika. Perustason joukkueet ovat jatkossa sekajoukkueita”, Söderholm täsmentää. Alkuun on jo päästy On helpompi rakentaa uusi toimintamalli aloittavista ikäluokista. Vuonna 2015 syntyneiden joukkueet ovat käynnistyneet toukokuussa sekajoukkueina, ja ensimmäiset kokemukset ovat olleet pelkästään hyviä. Vuonna 2016 syntyneet aloittavat myös sekajoukkueina marraskuussa. Moni seura on tuonut tyttöjoukkueita poikien sarjoihin. “Kun palloliiton pelaajakehityspuolen kanssa sparrattiin, he olivat innostuneita uudistuksestamme, saimme vain positiivista palautetta”, Söderholm iloitsee. LAPSILLA ei ole vaikeuksia sopeutua uudistukseen. Kynnys voi kuitenkin olla liian suuri joillekin vanhemmille. ”Ymmärrämme, että uudistus voi olla joillekin lapsille ja ehkä ennemminkin aikuisille liian raju, varsinkin niille, jotka ovat tottuneet aikaisemmin sukupuolierotteluun urheilussa. Yhteiskunta on menossa koko ajan enemmän siihen suuntaan, että sukupuolirajat hälvenevät. Mielestäni urheilussa on syytä myös arvioida juurtuneita toimintatapoja ja pohtia, ovatko ne enää nykyaikaa. Valtaosa muista seuroista tarjoaa edelleen tytöille omia joukkueita, joten toivottavasti ne, joille meidän malli ei sovi, löytävät itselleen harrastuspaikan muualta”, Söderholm päättää. P O JAT ? JA K A I K K I S I LTÄ VÄ L I LTÄ . Pallo ei välitä sukupuolesta. Keskittyminen on kaiken a ja o.
2 4 Riku Illukka juoksi heinäkuussa 100 metrillä Suomen kautta aikain kolmanneksi nopeimman ajan. Neljän kauden ajan häntä on piinannut tekniikkavirheestä johtuva vamma alaselässä. Illukalla on erinomaiset mahdollisuudet tehdä suomalaista pikajuoksuhistoriaa. KESÄLLÄ 2021 Vantaan Salamoiden pikajuoksija RIKU ILLUKKA oli elämänsä kunnossa. Hän takoi juhannuksesta eteenpäin hirmuaikoja kuin liukuhihnalta 100 ja 200 metrin juoksuissa. Heinäkuun 8. päivänä alle 23-vuotiaiden yleisurheilun EM-kisojen alkuerissä syntyi uusi 22-vuotiaiden Suomen ennätys 10,26. Kaikki näytti hyvältä. Mitali, jopa kultainen, oli otettavissa. “Joka kisassa juoksin ennätysvauhtia kahden viikon ajan ennen EM-kisoja”, Illukka muistuttaa. Finaalin lähtöviivalle Illukka ei kuitenkaan ilmestynyt. Hän oli alkanut tuntea kipua alaselässä alkueräjuoksun jälkeen. Finaalin alkuverryttelyssä Illukka tunsi, ettei hän selviä kisaa maaliin saakka. “Kuvissa näkyi rasitusmurtuma. Seurauksena kuukausi täyslepoa, ei iskutusta selälle. Olen tehnyt kuntouttavaa harjoitusta, erilaisia tukiliikkeitä, syyskuun puolivälistä asti, ja niitä pidetään tiiviisti mukana läpi tulevan vuoden. Viisi viikkoa olen päässyt juoksemaan hyviä vauhteja. Tehoja ja määrää on nostettu maltillisesti. Ei ole tuntemuksia, selkä on lähtenyt parantumaan”, Illukka kertoo. Neljä hankalaa kautta Jo kaudella 2018 Illukan alaselästä löytyi samasta kohdasta rasitusmurtuman alku. “Se oli oikealla puolella, tarkemmin L5-nikamassa. Silloin oli rasitusmurtuman esiaste, nyt selkeä murtuma. Tuolloin oli tuntemuksia selässä jo harjoituskaudella, nyt ei ollut mitään ennen EM-kisoja, ehkä viikkoa ennen SUOMEN NOPEIN! T E K S T I I L L E M A R T E L A K U VAT O R S K A R I L E H T O N E N PA I KO I L L A N N E . VA L M I I T. H E TÄ Ä LTÄ T U L E E Tämä on varmaan ihan luonteva lähtöasento.
2 5 kisoja jotain”, Illukka täsmentää. Tämän kauden päättänyt vakava vamma tuli yllätyksenä. “Jos olisi kuvattu jo keväällä, olisi varmaan löytynyt jo pieni murtuma, ehkä olisi jo hallikaudella ollut joku esiaste murtumasta”, Illukka arvelee. Lantion virheasentoa on harjoituksissa yritetty korjata. “Lantio kippaa eteen, kovassa juoksuvauhdissa iskutus on kovempi, kun voimantuotto on suuri. Hakkaus kohdistuu selän alimpiin luihin ja nikamiin”, Illukka selventää. VIRHEASENTO ollut tiedossa vuodesta 2018 lähtien. “Vuosi vuodelta asento on parantunut tosi paljon. Taas on paljon tehty sen eteen”, Illukka toteaa. Tekniikkavirheen korjaaminen vaatii paljon toistoja ja maltillisuutta harjoittelussa. Harjoitusohjelmat ovat toki aina hyvin suunniteltuja. Tuleva kilpailukausi Riku Illukkaa on jo monen vuoden ajan valmentanut OLLI-PEKKA MYKKÄNEN. “Valmentajan kanssa on ajateltu, että ensi kaudella olisin 100 metrin juoksija. 200 metriä juostessa on vaikea pitää asentoa. Kun alkaa väsymään, menee väkisin huonoon asentoon, ja iskutus on kovaa. Lyhyellä matkalla jaksaa puristaa hyvässä asennossa loppuun saakka”, Illukka kertoo. Koska useat kovavauhtiset kilpailut lyhyellä aikavälillä toivat viime kesänä murtumavamman selkään, on seuraavaan kauteen valmistuttava toisenlaisella taktiikalla. “Ensi kaudella täytyy kisata harvemmin. Tiheään tahtiin ennätysvauhteja ei selkä ole kestänyt”, Illukka jatkaa. TUKIHARJOITTELUN myötä Illukka haluaa päästä mittaamaan potentiaalinsa myös 200 metrin juoksijana. “Kerran viikossa teen fysioterapeutin kanssa tukiliikkeitä. Lonkan ojennusta pitää parantaa. Viime kesänä juoksin 200 metrillä muutaman kisan, mistä tuloksena kaksi tuulitulosta. 20,66 olisi ollut paras suomalaistulos pitkään aikaan”, Illukka kertoo. Tulos olisi ollut Suomen neljänneksi nopein 200 metrin noteeraus kautta aikojen. Tilaston kärjessä ovat TOMMI HARTONEN ajalla 20.47, hänen jälkeensä JONATHAN ÅSTRAND ja VISA HONGISTO . Viimeiseen 10 vuoteen kukaan ei ole päässyt sallituissa oloissa (alle 2,0 m/s tuulessa) lähellekään Åstrandin kesäkuussa 2011 juoksemaa aikaa 20.50. Vuosi harjoittelua ja opiskelua Jyväskylässä Illukka asuu ja harjoittelee Jyväskylässä. Hän opiskelee liiketaloutta JAMK:ssa. “Treenaan LEHTOSEN OSKARIN kanssa, hänen valmentajansa PETTERI JOUSTE katsoo treenejä.” Illukka on tyytyväinen olosuhteisiin Jyväskylässä. “Oikeastaan se ero on Myyrmäkeen, että täällä kaikki on vierekkäin”, Illukka pohtii. Pääkaupunkiseudulla talvikaudella välimatkat ovat pitkiä, kun Vantaalla ei ole sisähallia. Yleisurheilijat harjoittelevat Helsingin Myllypuron Liikuntamyllyssä. “Kaksi treeniä päivittäin, niin mietin, menenkö välillä kotiin vai jäänkö hallin nurkille”, Illukka heittää. Kehitystä joka kaudella “Olihan se todella hieno juttu, kun sain tehtyä 100 metrillä 22-vuotiaiden Suomen ennätyksen. Jokavuotinen kehittyminen ja treenit antoivat odottaa, että tulosta tulee. Vielä ei ole seinää tullut vastaan. Paljon on tekninen puoli mennyt eteenpäin”, Illukka kertoo. Nuorella urheilijalla on vielä paljon tavoiteltavaa ja saavutettavaa. “100 ja 200 metrin Suomen ennätykset ovat tavoitteina, miksei jo ensi vuonna. 200 metrillä täytyy viime kesän ajasta puristaa parikymmentä sadasosaa”, Illukka valoittaa tavoitteistaan. PIIKKARIT herättivät paljon keskustelua ennen Tokion olympialaisia. Vain Niken ja New Balancen talleihin kuuluvilla juoksijoilla oli käytössään uudet aiempia malleja korkeammat piikkarit, joissa on hiilikuitulevy, minkä tarkoitus on palauttaa juoksijan energiaa takaisin ponnistukseen. “Sain uudet piikkarit vasta EM-kisoihin, ja startissa tuntui hyvältä. Odotan innolla, miltä tuntuu juosta niillä”, Illukka hehkuttaa. SUOMELLA on kasassa myös hyvä miesten pikajuoksumaajoukkue, joka harjoittelee yhdessä leireillä. Illukan mielestä heillä on realistiset mahdollisuudet lyödä 4 x 100 metrin suomenennätys 38,92 vuodelta 2018. “Meillä on todella hyvä joukkuehenki, ollaan lähes päivittäin yhteydessä, viestiharjoitukset leireillä ulkomailla ja Suomessa, se on varmaan osasyy”, Illukka arvelee. Maajoukkueen sisällä on tervettä kilpailua. “Ei haittaa yhtään, jos joku muu juoksee ennätyksen, aika lähelle on päästy”, Illukka toteaa. Hallikausi talvella 2022 Vuoden 2022 MM-hallikilpailut järjestetään Belgradissa, Serbiassa 18.–20. maaliskuuta. 60 metrin tulosraja on 6.63. ”Sekunnin kymmenesosa pitäisi ottaa pois. Hyvät piikkarit, ja harjoittelu on mennyt hyvin, niin miksei”, Illukka toteaa mahdollisuuksistaan. Viime talvena hänellä kulki Jyväskylässä 60 metriä aikaan 6.73, millä ajalla hän pääsi edustamaan Suomea EM-hallikisoihin. HALLIKAUSI on yleisurheilijoille jonkinlainen välietappi. Kesällä odottavat yleisurheilun MM-kilpailut 15.–24. heinäkuuta Oregonissa, Yhdysvalloissa sekä EM-kilpailut 15.–21. elokuuta Münchenissä, Saksassa. “Omat tavoitteeni ovat kesän EM-kisoissa henkilökohtaisesti ja viestijoukkueen kanssa”, Illukka sanoo. Pariisi 2024 22-vuotiaalla Illukalla on ilman vakavia loukkaantumisia vielä useita vuosia jäljellä ammattimaista urheilijauraa. “Olen lähestynyt rajaa, mihin suomalaiset ovat ikinä juosseet. Suomen ennätykset pikamatkoilla ovat 20 ja 21 vuotta vanhoja. Voisi oikeasti katsoa, mihin suomalainen pystyy”, Illukka miettii. Hän ei halua määritellä itselleen rajaa, minkälainen tulos olisi mahdollista saavuttaa. Pariksi vuodeksi eteenpäin on selkeitä suunnitelmia. “En näe mahdottomana olympialaisia. Pariisi 2024 olisi unelma”, Illukka päättää. SUOMEN NOPEIN! U R H E U I L U L L I S E T Jos aikoo huipulle, täytyy kurottaa korkealle.
2 6 “CHE BUONOMPI PAIKKA” Myyr Yorkin Michelinit ovat rehtejä, Kaivokselassa kasvaneita, raavaita miehiä, jotka arvostavat riittävän suuria annoksia, mutta myös hyvää makua ja asiallista palvelua. Miehet liikkuvat välillä yksin, usein kaksin tai kolmisin, joskus jopa perheen kanssa. PITKÄSTÄ AIKAA olemme ravintolassa miseliinien monokkelit silmillä. Bongasimme italialaishenkisen Che Buonon kuljetuspalveluiden listoilta, mutta olemme säästäneet sitä oikeaa elämystä varten. Michelinmäiseen ravintolakokemukseen liittyy myös lähiseutumatkailu. On mahtavaa, kun on syy mennä tutkimaan uusia kulmia. Che Buono sijaitsee Kuninkaantammessa pääkadun varrella. Paikka on helppo löytää, ei vähiten valomainoksen ansiosta. RAVINTOLA on pieni ja yleisilmeeltään siisti. Sisustus on hillityn kodikas. Asiakaspaikkoja on vähänlaisesti. Tilan koosta johtuen rauhallisia nurkkauksia tai leikkipaikkaa ei ole. WC:t ovat siistit, ja syöttötuoli löytyy tarvittaessa perheen pienimmille. Synkeässä syyspäivässä säteilevä neonkyltti häikäisee Anteroa. Sakari sen sijaan pitää siitä. Illan tullen pöydät täyttyvät, ja hakijoita käy jatkuvalla syötöllä. Palvelu on nopeaa ja ystävällistä. TILAAMINEN aloitetaan pääruoasta, koska alkuruokia ei listalla ole. Sen sijaan Loungesta löytyy salaattipöytä. Salaattipöytä illallisravintolassa on hieman nahistunut idea, mutta onneksi valikoima on sentään runsas ja hyvälaatuinen. Lisäksi pääsee suoraan pihviin kiinni, eli tilaamaan pääruokaa, mikä tuo hyvällä tavalla suoraviivaisen olon. Ruokalistalta löytyy grillija kalaruokia, burgereita, risottoa ja pastaa, pizzaa sekä vegaanisia vaihtoehtoja. Antero tilaa listan kalleimman ruoan (27,90 €), Filetto di Manzon, joka on naudan sisäfilepihvi black & white -kastikkeella ja grillikasviksilla. Piffillä on hintaa, mutta niin on myös laatua ja kokoa – ei taida 200 grammaa riittää. PIHVI on erittäin hyvin tehty: pinnat on vedetty nopeasti kiinni, jotta sisus pysyy mehevänä. Se suorastaan sulaa suussa, eikä mikään pala ole sitkeä. Kastikkeista tumma tuo selkeästi lisäarvoa annokseen valkoisen jäädessä lehdelle soittelemaan. Molemmat peittyvät pihvin massiiviseen varjoon. Mikäli annoksen olisi ottanut ranskalaisilla kasvisten sijaan, olisi sen jälkeen pitänyt pyöriä kotiin. RISOTTOMIES Sakari tilaa Prosciutto-risoton (16,60 €), jossa on parmankinkkua ja pekonia. Hyvänä kakkosena olisi ollut herkkutattirisotto, mutta jääköön se toiseen kertaan. Risotto on täyteläinen ja sattumia on oikeassa suhteessa. Balsamico antaa risotolle hedelmäisen säväyksen. Risotolle on tyypillistä, että sitä on aina enemmän kuin miltä näyttää. Niin käy nytkin. Hyvästä mausta huolimatta annoksen kyljessä olisi voinut olla jotain, jolla makua olisi voinut varioida, koska risottoa on niin paljon. Tasaisen maun takia Sakarin mielestä risotto onkin parhaimmillaan alkuruokana. MUTTA koska alkuruoka-arpominen jäi pois, jälkiruoka on helppo tilata. Listalla on perinteisiä jälkkäreitä: pannacottaa, tiramisua, suklaakakkua, juustokakkua ja jäätelöä. Molemmat Michelinit ottavat Tiramisut (8,90 €). Koossa ei taaskaan säästellä. Jälkiruoka on ilmavan kermaista ja sitä vuolee haarukalla ilokseen suuhun. R U O K A K U L T T I M Y Y R YO R K I N M I C H E L I N I T Che Buono Lounge, Maisemamaalauksenkatu 1, 00430 Helsinki RUOKA PALVELU VIIHTYISYYS CHE BUONOSTA jää hyvät fiilikset. Rakentuvan asuinalueen hämärässä illassa se on kuin majakka. Meininki on mutkatonta ja kasuaalia, mutta ammattitaitoista. Ruoka esillepanoineen on laadukasta ja hyvää – jopa niin hyvää, että sitä varten olettaisi joutuvansa menemään kovat kaulassa fiinimpäänkin paikkaan. Yleensä tilanne on toisinpäin, joten nostamme hattua italialaisille yrittäjille kehittyvän kaupunginosan kivijalassa. Risottoannos on näköään suurempi. Kasvikset kylkeen ja kävelet kotiin. Alkuruoan voi aina korvata jälkiruoalla.
2 7 MEN KS! Yritys hyvä! ilmoitusmyynti@myyryorktimes.fi Hyvän mielen Joulutapahtuma 18.12.2021 klo 11.00 – 15.00 Paalutori, Myyrmäki Joulupu kki Mönkijä-ajel ua Makkaraa ja mehua Joulumusiikkia Joulupuu-kerä ys Ilmoita oma tapahtumasi osoitteessa menoks.fi Marraskuu LA 27.11. KLO 10–14 Martinlaakson Kirppis. Kivivuorentie 4. Martinlaakson Ostarin parkkipaikalla järjestetään kirpputori. Tule tekemään löytöjä! Päivän aikana Ostarilla myös lastenteatteria. Järjestäjänä Martinlaakson asukasyhdistys. LA 27.11. KLO 13 Kauneimmat joululaulut -vaellus. Lähtö Virtakirkolta (Rajatorpantie 8) kello 13, perillä Myyrmäen kirkolla (Uomatie 1) noin kello 14. Kuljetaan noin 2 km joululauluja laulaen. Järjestäjänä Vantaankosken seurakunta. LA 27.11. KLO 14–16 Myyrmäen kirkon pihalla (Uomatie 1) adventtitapahtuma. Mm. myyjäiset, koko perheen valaistu Tähden tie -joulupuisto, Jeesus-lapsen talli ja Kauneimpia joululauluja klo 14, 14.30 ja 15 (lapsille). Järjestäjänä Vantaankosken seurakunta. Joulukuu KE 1.12. KLO 17 Myyrmannin kaavamuutoksen asukastilaisuus Teams-kokouksena: www.vantaa.fi/ajankohtaiset_kaavat/ osallistuminen. Järjestäjänä Vantaan kaupunki. TO 2.12. KLO 11 Senioreiden pelipäivä. Energia Areena, Myyrmäki. Senioreiden pelipäivä on suunnattu +65 vuotiaille. Tarjolla kevyttä pelailua ja muuta liikunnallista toimintaa sekä muuta hyvinvointia tukevaa ohjelmaa. Mahdollisuus kokeilla leikkimielisesti erilaisia pelejä omatoimisesti sekä ohjattuna. Osallistu apuvälinein tai ilman, oma kuntotaso ja toimintakyky huomioiden. Mukaan sisäkengät ja sisäliikuntavarusteet. Tapahtumassa mukana myös Senioripaku. Kahvitarjoilu. Järjestäjänä Vantaan kaupungin liikunnan palvelualueen Ikiliikkujat-hanke. Lisätietoja: Kiia Haapasalo, kiia.haapasalo@vantaa.fi TO 2.12. KLO 17.30 Nuorisotila Arkki, Liesitori 1 A, 3. kerros. Myyrmäen vapaa-ajan palvelut matkalla 2030-luvulle -asukasilta. Asukasillassa kuullaan Myyrmäen vapaa-ajan palveluiden tulevaisuudesta ja palveluiden sijoittumisesta. Aiheena mm. nuorisotilat ja elokuvateatteri sekä uusi kaupunkikulttuuritalo. Kysytään, keskustellaan ja pohditaan tilannetta yhdessä. Järjestäjänä Vantaan kaupunki. LA 4.12. KLO 21 Elina Arlin: Suomesta. Lobby Myyrmäki, Myyräncolo, Jönsaksentie 6 A. Elina Arlin Trio on sovittanut Suomesta-ohjelmistoonsa klassikkokappaleita eri vuosikymmeniltä akustiselle kokoonpanolle. Ohjelmistossa on sekä ikivihreitä uudenlaisina versioina että muutamia omia sävellyksiä. Esityksen punainen lanka on suomalaisen sielunmaiseman siirtäminen säveliksi. Trion kokoonpano on Elina Arlin laulu & kitara, Henri Mäntylä piano ja Mikko Arlin lyömäsoittimet. Liput 15 €. MA 6.12. KLO 13.30–15 Monikulttuurinen itsenäisyyspäiväjuhla. Kulttuuritalo Martinus. Jo 15. kertaa järjestettävä maksuton juhla. 30 venäjänkielistä lasta ja nuorta kapuaa lavalle tanssimaan ja laulamaan. Varjoteatteria ja livemusiikkia esittää puolestaan Maria Baric company. Musiikkia kuullaan myös Sabrina ja Saarten tyttäret -kuorolta sekä Road Ensembleltä, joka loihtii persialaisen & kurdimusiikin tunnelmia tilaisuuteen. Juhlassa julkistetaan Vantaan Kulttuuriseppä -palkinnon saaja. Juhlapuhujana kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Multala. Järjestäjänä Vantaan kulttuuripalvelut yhteistyössä Hakunilan Kansainvälisen yhdistyksen kanssa. Huom! Ennakkoilmoittautuminen mahdollisesti vaaditaan. TI 7.12. KLO 18 Akustinen Vaskiklubi Vaskivuoren lukiolla. MA 13.12. KLO 18 Pop-laulajien joulumatinea Vaskivuoren lukiolla. TI 14.12. KLO 19 Vaskivuoren lukion Joulukonsertti Hämeenkylän kirkossa. Ohjelma 10 €. PE 17.12. KLO 21 Funky Finns Goes XMAS! Lobby Myyrmäki, Myyräncolo, Jönsaksentie 6 A. Vuonna 2020 perustettu Funk Finns soittaa rautaisaa groovea eikä taatusti jätä yleisöä kylmäksi. Maailmanluokan groove yhdistettynä huikeisiin laulusolisteihin ja virtuoottisiin sooloihin täyttää suuremmankin funkin nälän! Liput 15 €. LA 18.12. KLO 9–16 Myyrmäen joulumarkkinat Paalutorilla. Tule jouluostoksille torille Myrtsiin! LA 18.12. KLO 11–15 Hyvän mielen Joulutapahtuma Paalutorilla. Mehua, makkaraa ja mönkkäriajeluita (maksutta). Joulupukki ja musiikkia. Joulupuu-keräys. Hyväntekeväisyystapahtumassa mukana myös Myyr York Times. PE 31.12. KLO 21 Kortehisto & Suvanne: ”Spicy New Year”. Lobby Myyrmäki, Myyräncolo, Jönsaksentie 6 A. Laulaja ja pasunisti Jay Kortehisto on vaikuttanut yli kaksi vuosikymmentä suomalaisella kevyen musiikin kentällä. Hänet tunnetaan karismaattisena ja heittäytyvänä esiintyjänä, joka liikkuu sulavasti eri musiikkityylien välillä. Liput 15 €. Älä hukuta rahojasi tilkkutäkkiin. Mainosta mediassa jossa erotut. Ollaan yhteydessä.
Tule työskentelemään luovaan monitoimijaympäristöön keskelle Myyrmäen sykkivää sydäntä. Kuukausilippu per henkilö Max. 4 henkilöä Tiimilippu Varaa tutustuminen! 044 2388028 alk. 90€/KK (+alv) alk. 270€/KK (+alv) Olemme muuttaneet! Hinta sisältää: Jaetun työpisteen, Langattoman verkon, Kopio-, tulostusja skannausmahdollisuuden, Puhelinkopin käyttömahdollisuuden, Kahvin & teen, Tila käytettävissä omalla avaimella 24/7 Myyräncolo, Jönsaksentie 6A, 3 kerros. hub.myrtsi.fi COWORKING MYYR YORK MYYRÄNCOLO COWORKING MYYR YORK 3 KRS. A-RAPPU MOLLY MALONES