• LANGAN LUMOISSA RUOKALA RAJAHILLE Michelinit ravintomatkalla Rajiksen Royal Nepalissa s. 24 ELÄMÄÄ VÄLISSÄ Myrtsin keskustan uudet kaavat menevät seiniä syvemmälle. s. 10 NRO 34 2 7 . T O U K O K U U T A 2 2 6 Räiskyvästi paikallinen. Karoliina Sunan lankataide vangitsee katseet arjessa ja näkyy isosti Louhela Jameissa. s. 14
  • 2 T Ä S T Ä L Ä H T E E facebook.com/ myyryorktimes instagram.com/ myyryorktimes Myyr York Times Myyrinpuhos, Lokero 15 Jönsaksentie 6 01600 VANTAA www.myyryorktimes.fi VOISIKO VANHAN VAALIMINEN OLLA ROHKEIN TIE UUDISTUMISEEN? PÄ Ä K I R J O I T U S MYYRMÄEN keskustaa on viime vuosina kehitetty liian yksipuolisesti. Tänne on rakennettu paljon uusia asuintaloja, joihin on tehty perheasuntojen sijasta paljon pieniä asuntoja. Siksi asukaskanta on vinoutunut siitä, miten sen on alun perin suunniteltu jakautuvan. Pienet asunnot on myyty etupäässä sijoittajille, jolloin omistusasumiseen ajatelluista taloyhtiöistä onkin muodostunut tosiasiallisesti vuokrataloja, joissa asuntojen pienen koon vuoksi asukasvaihtuuvus on suuri, eivätkä asukkaat ole ehtineet juurtua tänne. KAUPUNKI ei elä neliöistä vaan ihmisistä, liikkeestä ja kohtaamisista. Jos työpaikat, kivijalkaliikkeet ja palvelut katoavat, katoaa samalla myös keskustan syke. Juuri tämä näkyy nyt Myyrmäessä. Keskustan viimeisistä vanhoista toimitilarakennuksista yksi toisensa jälkeen on suunniteltu purettavaksi asuntorakentamisen tieltä, näistä esimerkkeinä Liesikuja 7 ja Kelan talo. Näitä kaavamuutoksia ovat hakeneet tonttien omistajat, joiden intresseissä on hankkia parempi tuotto asunnoilla kuin olemassa olevilla liiketiloilla. Rakentuuko Myyrmäestä elävä kaupunkikeskus vai nukkumalähiö? MYYRMÄEN keskustasta on vuosien varrella hävinnyt paljon asiantuntijaja tietotyöpaikkoja. Niiden katoaminen on yksi Myyrmäen ongelmista. Kun toimitiloja puretaan asuntojen tieltä, katoaa samalla paljon sitä, mikä pitää keskustan elävänä myös päiväsaikaan. Työpaikat tuovat asiakkaita kahviloille, käyttäjiä palveluille, liikettä kaduille ja ennen kaikkea tunnetta siitä, että keskustassa on jatkuvasti ihmisiä. Samalla syntyy sitä, mitä turvallisessa kaupungissa tarvitaan eniten – luonnollista sosiaalista kontrollia ja ”silmiä kaduille”. Työssäkäyvistä ihmisistä tyhjentyvä keskusta lisää alueen levottomuutta, kun esimerkiksi päihteiden käyttäjiä näkyy enemmän paikoilla, joista tuo sosiaalinen kontrolli puuttuu. Tutkimustenkin mukaan päihteiden käyttö heikentää asuinalueiden viihtyvyyttä ja koettua turvallisuutta ja lisää halukkuutta muuttaa pois alueelta. JUURI NYT kaupunki käsittelee Myyrmäen ydinkeskustan suunnitelmaa ja Myyrmäen innovaatiokaavaa. Ydinkeskustan suunnitelmassa toimitilojen säilyminen tunnistetaan tärkeäksi. Samalla suunnitelma kuitenkin avaa mahdollisuuksia asuntorakentamisen lisäämiselle myös nykyisten toimitilojen paikalle. Innovaatiokaava ei keskity toimitilojen purkamiseen, vaan painottaa yritystoimintaa, liiketiloja ja kaupunkitilan elävöittämistä, mikä on hyvä asia. Elinvoimainen kaupunki rakentuu kohtaamisista. Siitä, että ihmisillä on syitä viipyä ympäristössään. Juuri tästä Myyrmäessä nyt kamppaillaan. Elävä kaupunki ei synny pelkillä asuinneliöillä eikä suljetuilla julkisivuilla. Se syntyy työstä, palveluista, kulttuurista ja näkyvästä katuelämästä. VANHOJEN toimitilojen merkitys on Myyrmäessä paljon suurempi kuin yksittäisten rakennusten kohtalo. Siksi erityisesti Myyrinpuhos, mutta myös Liesikuja 5, Liesikuja 7 ja jopa IsoMyyri pitäisi säilyttää ja profiloida uudelleen. SUVE PÄÄSUKENE Päätoimittaja suve@myyryorktimes.fi PÄÄTOIMITTAJA Suve Pääsukene suve@myyryorktimes.fi TOIMITUS Elina Iijalainen Sirkka Inkinen Suve Pääsukene Petteri Niskanen TAITTO Topias Dean KANNEN KUVA Tommi Otsavaara JULKAISEMINEN Myyr York Media Oy Y-tunnus: 3089791-2 PAINAMINEN Lehtisepät Oy, Lahti ISSN 2489-8465 Juttuvinkit, tiedotteet ja yhteistyökuviot toimitus@myyryorktimes.fi Mainosta, sponsoroi tai kustanna? ilmoitusmyynti@ myyryorktimes.fi VAPAAEHTOISEKSI? Etsimme aina toimittajia, kuvaajia, editoijia, avustajia ja muita osaavia tekijöitä pieneen joukkoomme. Otahan yhteyttä osoitteeseen toimitus@myyryorktimes.fi mikäli lehden teko tavalla tai toisella kiinnostaa. ”Kun toimitiloja puretaan asuntojen tieltä, katoaa samalla paljon sitä, mikä pitää keskustan elävänä myös päiväsaikaan.”
  • 3 U U T I S E H K O T LOUHELA JAM AVAA KESÄN! SUOMEN SUOSITUIMMAT MUSIIKKIJA TANSSILINJAT LÖYTYVÄT MYYRMÄESTÄ VA PA A E H T O I S T YÖ N VO I M A N N ÄY T Ö S FA N FA A R I N PA I K K A LEFFAKESÄN TARJOUKSET! KESÄSARJIS 4 LIPPUA 36€ Voimassa 3.9.2026 asti. KESÄDUO 2 LIPPUA 22€ Voimassa vuoden loppuun asti. Anna vaikka lahjaksi! Liput myynnissä kesäkuun loppuun asti teatterilta tai kinomyyri.fi TOISEN asteen yhteishaun päätyttyä paljastui, että Vaskivuoren lukion musiikkija tanssilinjat ovat Suomen suosituimpia. Näin oli sekä tarkasteltaessa lukioihin hakeutuvien ensisijaisten hakijoiden määrää suhteessa aloituspaikkoihin että kaikkien hakijoiden määrää suhteessa aloituspaikkoihin. VASKIKSEN TANSSILINJA oli lisäksi valtakunnallisesti tarkasteltuna kaikista toisen asteen oppilaitoksista suosituin opiskelupaikka, johon oli 6,4 ensisijaista hakijaa aloituspaikkaa kohden. Kun kaikki hakijat otetaan huomioon, heitä oli 11,6 aloituspaikkaa kohden. Toisena oli Stadin ammattiopiston hammastekniikan perustutkinto 5,1 ensisijaisella hakijalla ja kolmantena Vantaan ammattiopisto Varian lentokoneasentajan perustutkinto 4,9 ensisijaisella hakijalla aloituspaikkaa kohden. VASKIVUOREN MUSIIKKILINJA oli 2,7 ensisijaisella hakijalla valtakunnallisesti suosituin musiikkilukio. Kaikki hakijat huomioiden Vaskivuoren musiikkilinjalle oli 6,7 hakijaa aloituspaikkaa kohden. MYT:N toimituksen mielestä Vantaa voisi laajemminkin hyödyntää Myyrmäen oppilaitosten menestystä esimerkiksi aluemarkkinoinnissa. Kaupunginosasta löytyy Suomen suosituimpien taidelukioiden lisäksi Metropolian ammattikorkeakoulu, joka on opiskelijamäärällä mitattuna Vantaan suurin korkeakoulukeskittymä. JOKIUOMANPUISTO täyttyy juhlakansasta perinteisesti koulujen loputtua, sunnuntaina 31.5., kun puiston täyttää Louhela Jam. 1990-luvun alkuvuosilta lähtien järjestetty musiikkifestivaali on laajentunut koko perheen tapahtumaksi. Pääosassa on edelleen musiikki kolmella eri lavalla, mutta tarjolla on myös muuta ohjelmaa kaiken ikäisille. ”TAPAHTUMA kulkee suunnilleen samalla tavoin kuin ennenkin. Lastenalue laajenee taas. Uusina ohjelmanumeroina ovat Eläinten jäljillä -tanssiseikkailu sekä lasten karaoketeltta. Tanssiseikkailu on avoinna klo 12–17, ja se on tarkoitettu kaikille vauvasta vaariin”, kertoo AIVI MAMIA , jonka vastuulla lastenalue on yhdessä JAANA KROUVIN kanssa. ”Sinne tulee myös KAROLIINA SUNAN graffititaidetta”, Aivi jatkaa. LOUHELA JAMIN järjestää Vantaan elävän musiikin yhdistys Velmu. Tapahtuma toteutetaan lähes kokonaan vapaaehtoisvoimin. ”Pelkästään lastenalueella on 16 vapaaehtoista”, kertoo Aivi. ”Meitä aktiiveja, jotka suunnitellaan ja rakennetaan koko tapahtuma, on kolmisenkymmentä.” Useilla näistä aktiiveista on taustaa tapahtuma-, kulttuuri-, ja musiikkialoilta. Lisäksi jameissa on muita vapaaehtoisia, jotka auttavat erilaisissa avustavissa tehtävissä tapahtumaviikonloppuna. FESTIVAALIPÄIVÄNÄ Louhela Jamien vuosittaista onnistumista on varmistamassa eri rooleissa yhteensä reilut 70 vapaaehtoista työntekijää. ”Ilman vapaaehtoisia ja sponsoreita tapahtuma ei mitenkään rakentuisi”, sanoo Aivi, ja Jaana säestää ja lisää: ”Siellä on aina hyvä fiilis, tulkaa mukaan!” T E K S T I S U V E PÄ Ä S U K E N E K U V A : J Y R K I H U O V IN E N
  • 4 U U T I S E H K O T TÄNÄ kesänä Vantaalle saadaan kolme kesälavaa, joista kaksi on täällä lännessä. Kesäkuussa saadaan nauttia ohjelmasta Martinus-salin takarinteessä ja elokuussa entiseen tapaan aseman vieressä Myyr York Parkissa. KAUPUNGIN kilpailutuksessa kesälavan järjestämisen voittanut Williams Music Oy:n ja Lobby Myyrmäen yrittäjä WILLIAM SUVANNE on innoissaan tulevasta kesästä. ”Tämä on nyt ensimmäinen kerta, kun kesälava saadaan myös Martinukseen. Meillä on hienoja esiintyjiä. Ehkä kirkkain nimi on Yona”, sanoo William, mutta lisää heti perään, että mainita täytyy myös ainakin AILI IKONEN, ANNA INGINMAA ja JUKKA GUSTAVSON. ”Olemme miettineet tämän siten, että olisi mahdollisimman kattavasti vähän jokaiselle jotakin. On otettu nuoriso huomioon, on vähän yhteislaulujakin sekä joogatyyppistä toimintaa”, William luettelee. Hänen vaimonsa SUVI LEPPÄTIE, joka on hänen apunaan niin Lobbyssa kuin kesälavojen järjestämisessäkin, korjaa: ”No ei oikeastaan joogaa, vaan kehonhuoltoa livemusiikin tahdissa.” Tähän William naurahtaa, että ”me siis huolletaan länsivantaalaisten kehoja”. Pariskunta kertoo tämän kesälavan järjestämisen tulleen niin nopealla aikataululla, että siinä on tullut kiire. ”Tämä on sellainen koeponnistus”, kuvailee Suvi. ”Sympaattinen tapahtuma”, Willam lisää. Käynti kesälavalle on suoraan ulkoa, mutta sisäkauttakin pääsee. Ravintola on avoinna aina, kun lavalla on ohjelmaa. LAMMASROCKISSA on ohjelmaa ja tekemistä koko perheelle. Tänä vuonna päivän starttaa mahtava kaksikko Mimi ja Kuku, jonka lisäksi lavalle nousevat Muddy Moonshine, Dharma Guns, East Electric, länsivantaalainen räp-porukka Pala Records sekä pähkinärinteeläinen JUHA VIITALA , joka tunnetaan parhaiten Club For Five -lauluyhtyeestä. Tapahtuman pääesiintyjänä nähdään euroviisuistakin tunnettu DJ Windows95man, jonka energinen show pistää pystyyn sellaiset bileet, joita ei LammasRockissa ole koskaan aiemmin nähty. TÄNÄ vuonna on panostettu siihen, että paikalta löytyy aiempaa enemmän erilaisia myyntipisteitä. Perinteiseen tapaan puistosta löytyy Ravintola Salin aurinkoterassi ja tänä vuonna ruokapuolesta vastaa Black Grill, joka saapuu paikalle oman ruokarekkansa kanssa. Tapahtuman takana touhuaa joukko Pähkinärinne-Seuran vapaaehtoisia ja yhteistyötä tapahtuman toteuttamiseksi tehdään mm. Velmu ry:n kanssa. Lisäksi tapahtuma saa avustusta Vantaan kaupungilta ja mukana on suuri joukko paikallisia yrityksiä tukemassa tapahtumaa ja sen järjestelyjä. LAMMAS-ROCK 13.6. PÄHKINÄRINTEEN LAMMASPUISTOSSA Kiertävän konseptin kolmesta kohteesta kaksi on kotikulmilla. PÄ G Y PÄ I V I T TÄ Ä T E K S T I V I S A P E K K A R I N E N T E K S T I S U V E PÄ Ä S U K E N E MARTINUKSEN kesälavan ohjelma alkaa 4.6. ja päättyy 17.6. ”Heti kun ollaan toivuttu siitä, alkaa ohjelma Tikkurilassa. Siellä on Asematien kupeessa lava, jossa tapahtuu kolmen viikon ajan”, sanoo William. Mutta sehän ei meitä myrtsiläisiä kiinnosta, joten siirtykäämme suoraan elokuulle. Silloin vuorossa on Kesälava Myyr York Park, tuttuun tapaan Myyrmäen urbaanissa tapahtumapuistossa Myyrinpuhoksen parkkipaikalla. Lavan ohjelma alkaa 6. elokuuta ja jatkuu kuun loppuun saakka. Varsinainen ohjelma julkaistaan 15.6. Parkissa on viime vuosien tapaan musiikkiohjelmien lisäksi myös erilaisia työpajoja, kuten mahjongja shakkitapahtumat, lastentapahtumia ja somalialainen iltapäivä. Lisäksi on tulossa tanssiesityksiä. MYYR YORK PARKISSA tarjoiluista vastaa Lobby Myyrmäen telttaravintola, joka on avoinna tapahtumailtoina. Siellä lasit eivät ole kertakäyttöisiä, vaan ympäristöja vähän muistakin syistä kovamuovisia. ”Monet haluavat nauttia viininsä jalallisista laseista, ja kyllä me ehditään aina jossain välissä kipittää tiskaamaan”, sanoo Suvi. Kesälavat toteuttaa yhdessä William Suvanteen kanssa Vantaan elävän musiikin yhdistys Velmu ry, jonka vastuut painottuvat enemmän Tikkurilan kesälavalle kuin tänne länteen. Vantaan Kesälava Martinus 4.–17.6. Vantaan Kesälava Myyr York Park 6.–30.8. Suomen Vahvin Mies -bändin levy “HAZAA!!!” ilmestyy kesäkuun lopulla. Ensimmäiset singlelohkaisut levyltä ovat kuunneltavissa suoratoistopalveluissa nyt. Kannen levylle on tehnyt Kivut ja huvitsarjakuvaa Myyr York Timesiin piirtävä @funandpains. Jesse Kaikuranta Why So Myrtsi -tapahtumassa Vantaan Kesälavalla vuonna 2022 Myyr York Parkissa. Kuva: Tommi Otsavaara LEVYPLUGI! M U S I I K I S TA P U H E E N O L L E N VANTAAN KESÄLAVAT TULEVAT TAAS K E S Ä A I K A M O I N E N S H OW
  • 5 U U T I S E H K O T LISBETH LÄRKA järjesti huhtikuun lopulla Myyrmäen roskatalkoot. Tapahtuma keräsi paikalle väkeä, vaikka säätiedotuksen mukaan vettä piti tulla kaatamalla. ”Pelkäsin, että porukkaa ei tule, kun on niin huono sää. Edellisillä kerroilla oli hieno ilma, paikalla oli ryysis jo heti aamukymmeneltä. Nyt on varmaan katsottu ensin ikkunasta, miten sää kehittyy, ja väkeä on tullut pikkuhiljaa. Perheitä on paljon enemmän kuin aikaisemmin, mikä on tosi hienoa”, Lisbeth iloitsee. NÄMÄ olivat jo kolmannet Lisbethin järjestämät roskatalkoot Myyrmäessä. Ensimmäiset hän järjesti neljä vuotta sitten. Talkoot noudattivat jo hyväksi havaittua kaavaa; aamulla kokoonnuttiin uimahallilla, jossa jaettiin huomioliivejä, roskapihtejä ja -pusseja ja hörpittiin kahvia. Sen jälkeen talkooväki levisi keräilemään roskia, jotka kasattiin tiettyihin pisteisiin odottamaan sitä, että Myyrmäen Huollon traktori noutaa ne. Sopivissa väleissä pistäydyttiin nauttimassa lisää kahvia pullien ja grillimakkaroiden kera. Iltapäivä huipentui tapahtumateltalla, jossa talkoolaisille järjestettiin arpajaiset – jokainen osallistuja sai jättää nimensä ja yhteystietonsa järjestäjille jo talkoisiin saapuessaan – ja kaikkien kesken arvottiin kymmeniä toinen toistaan mukavampia palkintoja. Niitä olivat lahjoittaneet hyvin monet paikalliset yritykset. ”Suurimmat tukijat ovat Vantaan kaupunki 700 euron avustuksella, jolla vuokrattiin grilli, maksettiin vakuutukset ja järjestettiin kuljetukset teltoille ja muille tavaroille”, Lisbeth kertoo ja jatkaa, että myös Myyrmäen huolto on iso tukija. ”Sieltä saatiin aikoinaan huomioliivit, ja huolto toimittaa meille aina roskasäkit ja hakee sitten säkit sovituista kohdista pois. Lisäksi huolto jakoi noin neljäänsataan rappukäytävään mainoksen talkoista. Monilta yrityksiltä saatiin mm. lahjakortteja, ja katsos mitä saatiin Yallasta”, riemuitsee Lisbeth ja näyttää kuvaa, jossa on rullakolliinen keksejä, pullia, kahvipaketteja ja kaikkea mahdollista tarjottavaa tai palkinnoksi kelpaavaa. ROSKATALKOOT VETI VÄKEÄ KOLEASTA KELISTÄ HUOLIMATTA KO T I S E U D U N S I I S T E Y S P I TÄ Ä P I H D E I S S Ä Ä N T E K S T I & K U VA S U V E PÄ Ä S U K E N E Talkoolaisten ydinporukka vasemmalta: Markku Lehikoinen, Drey Orungbe, Juhani Niemi, Laura Niemi, Milla Lehikoinen, Joni Nenonen, Lisbeth Lärka ja Paula Akiola PUISTORUOKAILUA TARJOLLA TAAS KESÄJA HEINÄKUUSSA METROPOLIAN BISNESLINJA MYRTSISTÄ MYLLYPUROON O M AT M E H U T M U K A A N ! T R A D E N O M O R E MAKSUTON ulkoilmaruokailu alle 18-vuotialle vantaalaisille tapahtuu arkisin kello 11–12. Poikkeuspäivä on juhannusaattona 19.6., jolloin ei ole puistoruokailua. Myös ikäihmiset pääsevät ruokailemaan Vihertien puistossa perjantaisin heinäkuussa. Länsi-Vantaan ruokailupaikat ovat Vihertien asukaspuisto ja Auringonkukan avoin kohtaamispaikka Kivistössä. Mukaan tarvitset omat juotavat ja ruokailuvälineet (lusikka, haarukka ja keiton syömiseen sopiva lautanen). Ulkona syötäessä on hyvä varustautua sään mukaisin vaattein. Puistoissa on myös ohjelmaa, kuten musiikkia ja liikuntaa. Puistoruoka tuodaan lämpölaatikoissa. Se tarjotaan yhdestä astiasta, eli se on laatikkoruokaa, keittoa tai puuroa. Lisäksi ruoan tulee sopia mahdollisimman monelle, joten listalla on paljon kasvisruokia. Joissakin puistoissa on myös pöytäpaikkoja, mutta ruoka maistuu hyvin myös omalla viltillä maassa tai hiekkalaatikon reunalla istuen. METROPOLIAN Myyrmäen kampuksen koulutustarjonta uudistuu syyslukukauden 2026 alusta, kun liiketalouden opetus siirtyy kokonaisuudessaan Myllypuron kampukselle. Vastaavasti kaikki Myllypurossa ollut teknologia-alojen, kuten ICT:n ja tuotantotalouden, koulutus jaetaan jatkossa Myllypuron ja Myyrmäen kampusten kesken. Uudistuksen jälkeen Metropolian koulutus jakautuu neljän kampuksen kesken siten, että tekniikka ja digitaaliset ratkaisut sijoitetaan Myyrmäkeen. Kampus keskittyy teolliseen teknologiaan, vihreään siirtymiseen ja kestäviin energiaratkaisuihin. Myllypuron kampus taas keskittyy sosiaalija terveysalaan, rakennusalalle sekä liiketalouteen. Karamalmin kampus painottuu ICT-alaan ja tuotantotalouteen. Se toimii tiiviissä yhteistyössä teknologiayritysten kanssa. Pienimmältä kampukselta Arabiasta löytyy kulttuuriala. Sinne on keskitetty muotoilun, median, musiikin ja esittävän taiteen toiminnot. UUDISTUS saattaa merkitä Metropolian opiskelijamäärän jonkinasteista laskua Myyrmäessä. TALKOIDEN ydinporukan muodostivat Lisbethin perhe ja sukulaiset. Paikalla oli lisäksi hänen ystäviään ja naapureitaan, mutta myös monia toisilleen ennestään tuntemattomia myyrmäkeläisiä. TUIJA GRAHN tutustui Lisbethiin neljän vuoden takaisissa talkoissa, ja myöhemmin kävi ilmi yhteensattuma, että heidän lapsensa ovat olleet luokkatovereita. Tuija iloitsee Lisbethin tavoin siitä, että paikalle on tullut lapsiperheitä, ja hämmästelee sitä, miten tehokkaasti roskia saatiin kerätyksi. ”Tällä kertaa roskat loppuivat kesken”, hän sanoo. ”Aamulla löysin ison säkillisen ja lisäksi vielä pussillinen, mutta siinä kaikki”. Roskia keräillään myös tiistaina 9.6. Klo 10–15 Paalukylänpuistossa, keskuspaikkana Myyrmäkitalon viereinen portaikko ja sen edusta. Sillon Länsi-Vantaan yhteisötyö järjestää yhdessä Nuorten aikuisten palvelun etsivän nuorisotyön, VaKeHyvan etsivän työn, Vantaan A-killan sekä Roskapäivän Einon kanssa avoimen tapahtumapäivän alueen asukkaille ja toimijoille. Päivän aikana nautitaan yhdessäolosta, grillauksesta, musiikista ja rennosta kesäisestä ohjelmasta. Mukana myös ulkopelejä kuten mölkkyä ja sekä mahdollisuus kohdata alueen asukkaita ja muita toimijoita matalalla kynnyksellä. LISÄÄ SIISTIÄ MENOA!
  • 6 Kivut ja Huvit U U T I S E H K O T Radiogaalassa palkittiin juontajia, ohjelmia ja tekijöitä. HEIKKI HARMA PALKITTIIN RADIOGAALASSA! KO S K A R O L L F M T E K S T I S I R K K A I N K I N E N HUHTIKUISESSA gaalassa jaettiin palkinnot sekä RadioAwards-kilpailun että Radiogaalan yleisöäänestyksen voittajille. Ammattituomarit arvioivat kymmenisen RadioAwards-kategoriaa, jotka käsittivät ohjelmien ja tekijöiden lisäksi myös myyntiin ja markkinointiin kuuluvia palveluita, ja niissä suuret mediatalot eli ’ketjuradiot’ arvattavasti jylläsivät. Yleisö sai puolestaan äänestää kategorioissa, joissa palkittiin sekä valtakunnallinen vuoden radiojuontaja ja radio-ohjelma että paikallinen vuoden radiojuontaja ja radio-ohjelma. NIINPÄ siinä kävi niin, että VUODEN PAIKALLISRADIOJUONTAJA oli Myyrinpuhoksessa toimivan Roll FM:n HEIKKI HARMA! Muusikko ja radiotoimittaja Heikki ’Hector’ Harma palasi radioaalloille Pop eilen, toissapäivänä -ohjelmansa kanssa vuonna 2025, kun Roll FM houkutteli jo kertaalleen uransa vuonna 2014 päättäneen Harman mukaan osaksi kanavan 10-vuotisjuhlallisuuksia. Soittolistoja kaihtava Roll FM päästi miehen hyödyntämään tietoaan, tarinoitaan ja materiaalejaan, toisin kuin päivästä toiseen yleistä lätinää ja samoja hittejä pyörittävät ketjuradiot. VEHKALASSA toimiva Solar Foods oli vuonna 2024 NASA:n avaruusruokaan keskittyvän kilpailun (Deep Space Food Challenge) kansainvälinen voittaja. Kilpailu keskittyi mahdollisuuksiin tuottaa ruokaa avaruusolosuhteissa. Ilmasta, vedestä ja sähköstä loihdittu proteiini, soleiini, antaa maan asukkaille käsittämättömiä mahdollisuuksia jopa avaruudessa. R AV I N T O S C I F I S T E LYÄ T E K S T I S I R K K A I N K I N E N K U V I T U S T O P I A S D E A N TOIMINNAN edellytyksissä on nyt otettu uusi askel. Yritys uutisoi huhtikuussa saaneensa Yhdysvaltain patenttija tavaramerkkivirastolta patentin SOLEIN®-tuotantoprosessille, jossa hyödynnetään yrityksen Suomesta löytämää ainutlaatuista mikro-organismia. Soleiiniproteiinilla voidaan korvata esimerkiksi maitoa, kananmunia ja lihaa, tai sitä voidaan käyttää vaikkapa juomissa, patukoissa ja jäätelöissä, koska soleiini ei muuta tuotteen makua. Patentti antaa Solar Foodsille yksinoikeuden tuottaa elintarvikkeissa käytettävää Solein-proteiinia patentoidulla prosessilla, joka on jo patentoitu yrityksen kotimarkkinoilla Euroopassa sekä muualla maailmassa Kanadassa, Australiassa ja Kiinassa. JUHA-PEKKA PITKÄNEN , Solar Foodsin tieteellinen johtaja, kuvaili keksintöä näin: ”Mikrobit eivät ole mitään uutta elintarviketuotannossa: esimerkiksi maitohappobakteereja käytetään jogurtin ja hiivaa leivän tai oluen valmistuksessa. Mikrobit eivät kuitenkaan ole vain tapa tuottaa ruokaa – ne voivat olla itse ruokaa, tarjoten ravitsevan ja monipuolisen proteiiniraaka-aineen elintarviketeollisuudelle. Olemme erittäin ylpeitä voidessamme olla maailman edelläkävijöitä tuomassa tätä teknologiaa elintarviketeollisuuteen”. Uusi tehdas Lappeenrantaan VIIME vuonna uutisoitiin Solar Foodsin suunnittelevan Lappeenrantaan jopa kolmea tehdasta raaka-aineen valmistukseen. Tehtaat rakennettaisiin vaiheittain yhdessä strategisten kumppaneiden kanssa. Yhtiön tavoitteena on tehdä lopullinen investointipäätös tehtaasta ja aloittaa rakennustyöt tämän vuoden aikana. Muutama päivä sitten julkistettu Fortumin kanssa tehty sopimus tukee tavoitetta. Sopimuksen mukaisesti Fortum vastaa Factory 02:n vedyntuotantoon, jäähdytysja lämmitysratkaisuihin ja sähköinfrastruktuuriin liittyvästä suunnittelutyöstä. ”Tämän sopimuksen myötä aloitamme nyt viimeisen suunnitteluvaiheen ennen lopullista investointipäätöstä. Tämä ehdottomasti tukee tehtaan syntymistä Lappeenrantaan”, kertoo Solar Foodsin operatiivinen johtaja TIIA KUUSIMÄKI Ylen haastattelussa 15.5.2026. KEKSINNÖN juuret ovat LUT-yliopiston ja VTT:n tutkimustyössä, ja sinne Lappeenrannan kampuksen kotikonnuille on nyt nousemassa yhtiön ensimmäinen teollisen mittakaavan tuotantolaitos Vehkalan jatkeeksi. Se tulee kasvattamaan soleiinin tuotantokapasiteettia nykyisestä 160 tonnista 6 400 tonniin vuodessa. SOLAR FOODS PATENTOI JA AIKOO LAAJETA LAPPEENRANTAAN
  • 7 V AS T AU KS ET Eipäs kurkita siellä! . . .G O E S K A R TA N O T. TRIVIA! 1b, 2b, 3a, 4b, 5a, 6c, 7a, 8c, 9b, 10a Eipäs kurkita siellä! 1. Minkä kartanon pihalta löytyy taiteilija John Munsterhjemin “Imettävä äiti” -veistos? a) Katrinebergin kartanon b) Linnaisten kartanon c) Hämeenkylän kartanon 2. Minkä merkittävän kauppiassuvun haltuun Keimolassa sijaitseva Linnan kartano siirtyi 1900-luvun alussa? a) Tallbergin b) Stockmannin c) Sinebrychoffin 3. Minkä Länsi-Vantaan kartanon nykyinen päärakennus valmistui vuonna 1816 ja sen suunnittelijaksi on arveltu Carl Ludvig Engeliä? a) Königstedtin kartanon b) Hämeenkylän kartanon c) Linnaisten kartanon 4. Minkä Länsi-Vantaan kartanon pihalle rakennettiin vuonna 1830 ”keisarillinen huussi” siltä varalta, että Venäjän keisari Nikolai I sattuisi poikkeamaan kylään? a) Königstedtin kartanon b) Hämeenkylän kartanon c) Linnaisten kartanon 5. Minkä länsivantaalaisen kartanon pihapiiristä löytyy ainutlaatuinen terassipuutarha? a) Katrinebergin b) Königstedtin c) Hämeenkylän 6. Minkä kartanon pihapiirissä kuvattiin Rajatorpassa asuneen elokuvaohjaaja Matti Kassilan elokuvaa Vodkaa, komisario Palmu? a) Hämeenkylän kartanon b) Linnan kartanon c) Königstedtin kartanon 7. Minkä kartanon marsalkka Mannerhein harkitsi ostavansa Länsi-Vantaalta? a) Linnan kartanon b) Hämeenkylän kartanon c) Königstedtin kartanon 8. Minkä kartanon mailta löytyy pieni tunnelmallinen uimahalli, jonka toteutus on saanut vaikutteita tanskalaisesta Louisianamuseosta? a) Königstedtin kartanon b) Linnan kartanon c) Hämeenkylän kartanon 9. Missä Länsi-Vantaan kartanossa on toiminut lastenkoti? a) Linnan kartanossa b) Katrinebergin kartanossa c) Königstedtin kartanossa 10. Mikä näistä EI ole historiallinen länsivantaalainen kartano? a) Kuninkaan kartano b) Königstedtin kartano c) Hämeenkylän kartano Tällä kertaa triviassa sukelletaan niinkin kiehtovaan aiheeseen kuin alueen vanhoihin lukaaleihin, maanomistajaluokan linnakkeisiin, eli kartanoihin. Arvon trivialistit! Paikoillanne, valmiit... (hyvinvointi) Kesän aukioloajat 15.6.-7.8. ma-pe 9-17, la-su 9-16 ARKISIN 9-18 LA 9-17 SU 10-16 UOMARINNE 2 040 0577 477 WWW.TULIKUKKA.FI
  • 8 Uusi silta rakennetaan kesän 2026 aikana. Sepikänsilta vielä hetki sitten... ...ja lehden julkaisun aikoihin. I N F R A U U T I S E H K O T MÄTÄOJAN YLITTÄVÄ PUUSILTA SULJETTU M ÄTÄ N I K S E M I TÄ H Ä ? OSANA Myyrmäen ja Tikkurilan välille toteutettavaa pyöräilyn laatukäytävää eli baanaa toteutettavan Kahluuniityn osuuden rakentaminen on käynnistynyt. Osuus sijoittuu Vantaanjokilaaksoon Kaivokselan kaupunginosassa. Rakennustöiden vuoksi osa nykyisistä ulkoilureiteistä Kahluuniityllä on suljettu. Pieneltä osin Helsingin puolella kulkeva baana alkaa Kahluuniityntieltä ja päättyy Pitkäkoskella Vantaanjoen ylittävälle Kahluuniityn sillalle, mistä yhteys jatkuu Silvolanmetsän ja Ylästönrannan kautta itää kohden. Vanha silta kunnostettiin viimeisen vuoden aikana ja on sittemmin avattu käyttöön. Samanaikaisesti Kahluuniityn baanan kanssa Myyrmäen ja Tikkurilan välistä yhteyttä rakennetaan Ylästön Padisenpuistossa. KEVYEN liikenteen yhteys toteutetaan siten, että jalankulkijat kulkevat omalla kaistallaan kaksisuuntaisen pyörätien rinnalla. Kahluuniityn leikkipaikan kohdalla pyöräbaana jatkuu suorempana kohti siltaa, jalankulkureitti kiertää leikkipaikan kautta. Fillareille varattu osuus päällystetään punapintaisella asfaltilla, kun taas jalankululle varattu osuus jää osittain kivituhkapintaiseksi. KAHLUUNIITYN BAANAN RAKENTAMINEN ON ALKANUT K E V Y T I TÄ L Ä N S I -VÄY L Ä T E K S T I E L I N A I I JA L A I N E N VA L O K U VAT T O M M I O T S AVA A R A G R A F I I K K A T O P I A S D E A N SEPIKÄNSILLAKSI ristitty silta Myyrmäen ja Kaivokselan välillä on suljettuna kesän ajan. Vaskivuorentien eteläpuolella Mätäojan ylittävä kevyen liikenteen väylä on katkennut noin kolmen kuukauden ajaksi toukokuun puolivälistä alkaen. KIERTOTIET kulkevat joko Löydöspuiston viime kesänä korjatun metallisillan tai Ojahaan kautta. Myös niin kutsuttu ”eläinten alikulku” jää auki. VANHA ja paikoin hyvinkin kulunut puusilta korvataan uudella. Siltaan tulee teräsrunko ja puukansi, A RVO I T E T U T A S U K A S E N VOY T MYYRMÄEN kaupunkikulttuuritalo -hankkeen asukasraati aloitti työskentelynsä huhtikuussa. Raatiin saatiin monipuolinen joukko alueen asukkaita. Ensimmäiseen raadin tapaamiseen osallistui noin 30 eri ikäisMYYRMÄEN KAUPUNKIKULTTUURITALON ASUKASRAADIN TYÖ KÄYNTIIN K U V A : V A N T A A N K A U P U N K I K U V A : T O M M I O T S A V A A R A V A S K I V U O R E N T I E L O U H E L A N T I E KEVYT LIIKENNE LÖYDÖSPUISTON SILTA ja se on ilmeeltään samankaltainen kuin Vaskivuorentien pohjoispuolinen silta. Kevyen liikenteen kulku pyritään avaamaan koulujen alkuun 13.8. mennessä, mutta viimeistelytöitä sillan ympäristössä tehdään senkin jälkeen. SILLAN sulkemisesta kertovat opasteet voisivat olla Myyrmäen puolella lähempänä keskustaa, sillä monet ihan toimivista kiertoreiteistä lähtevät jo Löydöstien päästä, mistä voi suunnata esimerkiksi Vaskivuorentien yli kohti Kaivokselan pohjoisempia osia. tä raatilaista. Tapaamisessa tutustuttiin hankkeeseen ja pohdittiin raadin työskentelytapoja. Raati kokoontuu seuraavan kerran alkukesästä työstämään mm. Oivallustentalon tilojen viihtyisyyttä. SEPIKÄNSILTA
  • 9 M U T K I A M A T K A S S A L I I K E N N E K A A O S ! VIHERTIEN MYLLERRYS TESTAA ASUKKAIDEN KÄRSIVÄLLISYYTTÄ T E K S T I S U V E PÄ Ä S U K E N E K U VAT T O M M I O T S AVA A R A VIHERTIETÄ ja Viherkujaa kunnostetaan, ja samalla rakennetaan uusi hulevesiviemäri sadeja sulamisvesiä varten. Tarkoitus on lisätä turvallisuutta erottamalla kävelijät ja pyöräilijät autoliikenteestä. VIHERTIEN eteläreunaan on rakenteilla yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie junaratasillan ja Louhelantien välille ja jalkakäytävä Louhelantien ja Viherkujan välille. Myös toiselle puolelle katua Punapolun ja Louhelantien välille rakennetaan kävelyja pyörätie. Se erotetaan ajoradasta kiveyksellä myös Louhelantien risteyksessä. Junaratasillan kohdalla yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie erotetaan ajoradasta betonikiveyksellä ja metallikaiteella. KAUPUNGIN nettisivujen mukaan hankkeen piti valmistua jo viime vuoden lopulla. Hanke on kuitenkin viivästynyt pahasti, ja työmaan keskeneräisyys käy asukkaiden hermoille. Sen lisäksi, että maisema on ruma, tienoo on myös vaarallinen. Jalankulkijat ja pyöräilijät kulkevat paikalla henkensä kaupalla, ja autoilijat pelkäävät ajokkiensa rikkoutumista, kun ajoreittiä muutetaan välillä lähes päivittäin. Tiehen ilmestyy harva se päivä uusia odottamattomia monttuja, jotka aikaansaavat toinen toistaan värikkäämpiä voimasanoja. MYYR YORK TIMES tiedusteli viivästymisen syitä. Urakoitsija Resolum Oy:n työpäällikkö JARI-MATTI LEHTO kertoo, että hanke on viivästynyt, koska vastaan on tullut paljon lisäja muutostöitä. Kaupunki on myöntänyt niiden vuoksi lisäaikaa hankkeelle. “Oli kylmä talvi, ja roudan paksuus oli puolitoista metriä, mikä hidasti töitä merkittävästi. PohjatutkimukKun kulkee Louhelasta Martinlaaksoon tai päinvastoin, tuntuu, että valkopunakeltaiset työmaa-aitahirvitykset ovat täyttäneet koko maailman. Rumien muoviaitojen invaasio on jo levittäytynyt Jokiuomanpuistoonkin. Mistä on kyse? set ovat osittain olleet puutteellisia ja muutoksia on jouduttu tekemään mm. useisiin paalulaattoihin. Vesijohtojen ja viemärien ohipumppausjärjestelyt ovat varsinkin pakkaskaudella olleet haasteellisia. Kaivannot ovat putkien kokoon nähden suuria ja syviä”, Lehto sanoo. Hänen mukaansa töitä viivästyttää myös vilkas liikenne, ja liikennejärjestelyjen jatkuvia muutoksia on tosiaan jouduttu tekemään runsaasti. Louhelantien risteysalueen osissa tehdyt louhintatyöt ovat nekin osaltaan hidastaneet töiden etenemistä. LEHDON mukaan tekemättä on vielä 50 % pintatöistä ja 15 % vesihuoltotöistä. Kivetys-, viherja asfaltointityöt saataneen valmiiksi heinäkuun lopussa Louhelantien ja Nesteen alueella. Kokonaan valmista pitäisi olla tulevan syksyn 2026 aikana. Reitti muuttuu välillä päivittäin. Jalankulkijat joutuvat kulkemaan tässä henkensä kaupalla erityisesti pimeällä.
  • 1 MYRTSIN KESKUSTAN SUURET SUUNNITELMAT T E K S T I & K U VAT E L I N A I I JA L A I N E N S I E L L Ä O N E L Ä M Ä Ä VÄ L I S S Ä A SEMAKAAVOITUS ei aina kuulosta kovin kiinnostavalta tai mediaseksikkäältä, mutta onneksi Myyr York Times luottaa lukijaan. Vantaan kaupungilla on nimittäin juuri nyt käynnissä kaksi kunnianhimoista kaavoitushanketta, joilla määritellään suuntaa Myyrmäen tulevalle kehitykselle. Ne eivät tarjoa nopeita ratkaisuja, mutta rakentavat omalta osaltaan perustuksia erilaisille mahdollisuuksille. Myyrmäkeen on tehty vuonna 2019 kaavarunko, ja se on edelleen voimassa. Maailma on kuitenkin muuttunut seitsemässä vuodessa melkoisesti. Nyt tehtävässä Myyrmäen ydinkeskustan suunnitelmassa erityisesti Myyrmäen aseman seudun aluetta tarkastellaan kokonaisuutena, jolloin kaupunkikehityksessä halutut tavoitteet voidaan helpommin ottaa huomioon yksittäisissä asemakaavamuutoksissa. SYKSYLLÄ päätöksentekoon etenee toivottavasti myös Myyrmäen innovaatiokaava eli Myyr York Business Avenue, tuttavallisemmin MYBA. Innovaatiokaava keskittyy hieman laajemmalle alueelle, Vihdintieltä Hämeenlinnanväylälle Rajatorpantien, Jönsaksentien ja Vaskivuorentien varrelle ja lähiympäristöön. Suunnitelman päätavoite on luoda Myyrmäelle uutta elinvoimaa ja tunnettuutta tukemalla aktiivisen ruohonjuuritason yrittäjyyttä ja kehittämällä vahvoja edellytyksiä toiminnan jatkuvuudelle. Näiden ideoiden toivoisi lähtevän nopeasti lentoon, sillä tätäkin on suunniteltu sen seitsemisen vuotta, kun samaan aikaan ruohonjuuressa on käynyt omanlaisensa kuhina – jotain on jäänyt kasvamaan ja jotain jo kuihtunut pois. SAAN vieraaksi kaupunkistrategi ILONA HIILAN, jonka pro gradu -tutkielma käsitteli Teurastamon ja Konepajan historiallisiin tehdasympäristöihin sijoittuvan, uutta konseptia kokeilevan yrittäjyyden syntyä ja kompastuskiviä. Kävelemme Myyrmäessä eräänä arkiaamuna, keskustelemme kaupungin ehdotuksista ja aika paljon itse Myyrmäestäkin. On mielenkiintoista kuulla ulkopuolisia näkemyksiä kaupunginosasta. Hiila nostaa esiin kaavatöissäkin mainitun identiteetin. “On ehkä jopa poikkeuksellista Suomen mittakaavassa, miten vahva identiteetti täällä on”, Hiila sanoo. “On vaikea rakentaa sellaista paikkaa, johon kukaan ei kiinnity. Jos on paikallisylpeyttä ja tunnistaa identiteetin niin sen päälle on paljon helpompi lähteä rakentamaan.” Kun asuu ja elää kaiken tämän keskellä, on välillä vaikea muistaa olla ylpeä Myyrmäestä. Toisaalta toimittajakin tahtoo tuoda yhteisöönsä hyvää tekemällä esimerkiksi tällaisia juttuja vapaaehtoisvoimin. Myyrmäki kasvaa, mutta kehityksen suunta ei kaikkia miellytä. Keskustan kaavarunko on vuodelta 2019. Nyt työn alla on Myyrmäen ydinkeskustan suunnitelma. Samaan aikaan on valmistumassa Myyrmäen innovaatiokaava. Molemmissa tarjotaan ratkaisuja, joilla Myyrmäen suuntaa voitaisiin kääntää positiivisempaan suuntaan esimerkiksi väliaikaista yrittäjyyttä tukemalla. I N N O V A T I I V I S T A
  • 1 1 Meidän Myyr Yorkimme? YDINKESKUSTAN suunnitelmassa halutaankin tuoda esiin Meidän Myyr York -henki. Tiedän, että kaikki asukkaat eivät allekirjoita englannista juontavaa sanayhdistelmää, ja tulevien vuosien haastena onkin varmasti määritellä, mitä se lopulta tarkoittaa. Vantaan kaupungin mukaan Myyrmäen identiteetti rakentuu kukoistavan kaupunkikulttuurin ympärille, millä viitataan varmasti myös kahden kaupunkikulttuuritalon hankkeisiin. Kaupunkikulttuuri ei kuitenkaan rajoitu rakennuksiin tai viralliseen kulttuuritarjontaan, vaan siihen sisältyy myös asukkaiden omaehtoinen toiminta, esimerkiksi kaupunginosajuhlat, ja joidenkin mielestä jopa elämäntyyli, jota tietyssä kaupunginosassa suositaan. Ydinkeskustan suunnitelmasta vastaava ANNAKAISA HAANPÄÄ muistuttaa, että kaikkea ei ole tarkoituskaan keskittää. Kaupungin tavoitteena on monipuolisempi ja sekoittuneempi kaupunkirakenne erityisesti katutasossa. Joka korttelissa tulisi olla asumista, liikeja toimitiloja, riittävästi pysäköintitilaa ja kaupunkivihreää. Liikenteen osalta ydinkeskustan suunnitelma keskittyy huoltoja pelastusliikenteen järjestämiseen. Kortteleiden siisteyden ja turvallisuuden ylläpitoon on kiinnitetty erityistä huomiota. HIILA huomauttaa, että suunnitelmassa esitetty riittävä pysäköintitila ja toive elinvoimaisesta, käveltävästä keskustasta saattavat kilpailla katutilasta. “Nousee esiin kysymys siitä, mikä on riittävä pysäköintimäärä ja miten se ratkaistaan. Erilaisia vaihtoehtoja toki on, esimerkiksi keskitetty pysäköinti.” Keskustan asemakaavatöissä keskitetty pysäköinti on aiheuttanut haasteita, koska asuinrakentaminen tuo tuloja ja parkkipaikat tai pysäköintihallit ovat rakennuttajille vähän niin kuin pakollinen paha. Katutason pysäköinti vie tilaa myös viheralueilta. Kerrostalon pohjakerroksessakin tulisi olla ennemmin liiketilaa kuin pyöräkellari tai autohalli. Hiilan mielestä Myyrmäen brändiä tulisi tarkastella myös sitä kautta, mitä on nyt. “Mikä tekee tästä kaupunkitilasta ominaisen? Se on aina sellaista mitä kannattaisi hyödyntää.” Jos katsotaan esimerkiksi keskieurooppalaisia, orgaanisesti syntyneitä kaupunkeja, siellä on yksi usein ihailtu piirre. Siellä kulkee risteäviä reittejä, joista voi päätyä eri kautta samoihin pisteisiin, eikä vain yhtä väylää, jota pitkin kulkea. “Ehkä sellainen viehättää ihmistä luonnostaan?” Hiila pohtii, vaikka puhkeammekin nauruun pohtiessamme helsinkiläistä kauppakeskusta, jossa piazzamaista rakennetta yritettiin soveltaa sisätiloihin, siinä ehkä kovin hyvin onnistumatta. YHTEEN asukkaitakin mietityttäneeseen kysymykseen Hiilalla on selkeä vastaus. “Ylija alikulut tekevät mielestäni tästä uniikin”, hän painottaa. “Sellainen tietty fyysinen kerroksellisuus on jotain, mitä tietyissä kehityshankkeissa ihan haetaan, miten voidaan rakentaa kerroksittain.” Ei pidä unohtaa, että Myyrmäen keskustan alle on muodostumassa myös maanalaista tilaa, jossa voidaan liikkua tontilta toiselle. Niitä koordinoidaan enimmäkseen asemakaavavaiheessa maanomistajien kanssa. Niin monitasoisessa kuin muussakin suunnittelussa saavutettavuus on otettava huomioon. Samoin kaupungissa saisi näkyä kerroksellisuus aikakausissa, mitä sitäkin ydinkeskustan suunnitelmassa painotetaan. Viime vuosien purkuvimma onkin vihdoin taittunut. Enää ei ole tarkoituksenmukaista tai toivottua lanata tonttia ensin tasaiseksi, että päästäisiin rakentamaan uutta ja hienoa. Myös Myyrmäen ydinkeskustan suunnitelmassa tullaan esittämään kaksi eri mallia, joista toisessa puretaan ja toisessa säilytetään enemmän esimerkiksi konvertoinnin kautta, eli muuttamalla vaikkapa käyttötarkoitusta. “Haluamme viestittää myös maanomistajille, mihin suuntaan kaupunkia halutaan kehittää”, Haanpää sanoo. “Kaikkea vanhaa ei voi purkaa.” Toimitilaa ja toimivaa tilaa MYYRMÄESSÄ on selvitetty yritysten ja liiketoimijoiden nykytilannetta, parannustarpeita ja tulevaisuuden suuunnitelmia, jotta saataisiin selville, miten ja millaisia erilaisia liikeja toimitiloja tulisi suunnitella Myyrmäkeen. Liiketiloilla menee Myyrmäessä kaupungin mielestä todella hyvin ja niitä halutaankin koko katutasoon. Suunnitelmassa voidaan tarkastella myös sitä, että liiketilat on sijoitettu optimaalisesti rakennukseen ja kaupunkikuvaan. Poliittinen tahtotila Myyrmäen osalta on se, että toimitila ei vähenisi. Sitä ei kuitenkaan tällä hetkellä kannata rakentaa, koska sitä on parhaillaankin tyhjänä. Sama ongelma vaivaa koko pääkaupunkiseutua, eikä tänne ole luvassa ihmeratkaisua. Myyrmäkeen halutaan joka tapauksessa tehdä sekoittunutta kaupunkirakennetta, joten toimitilojen ei anneta kadota kokonaan. “Määriä tarkastellaan, kunhan selvitys valmistuu”, Haanpää huomauttaa. Ydinkeskustan suunnitelma painottuu neliömäärissä kuitenkin asuinrakentamisen puolelle. KANNATTAA huomata myös, että purku-uhan alla oleviin kiinteistöihin ei usein saa pitkää vuokrasopimusta, mikä on monille vakiintuneille toimijoille tärkeää. Niinpä tilat tyhjenevät, kiinteistön omistaja tekee aloitteen kaavamuutoksesta ja toimitilat korvataan enimmäkseen asunnoilla. Se ei välttämättä tarkoita, että aika olisi ajanut talojen tai tilojen ohi, vaan kertoo enemmän maanomistajien toiveesta saada lisätuloja asuinrakentamisella. Kaupungin selvityksen mukaan Myyrmäki ei ole tällä hetkellä edes vaihtoehto, kun yritykset miettivät sijoittumistaan. “Maineen kohottaminen tai saavutettavuuden parantaminen eivät yksin riitä”, Haanpää kertoo. “Pitäisi melkein tulla ratikka tai tapahtua paljon muuta.” HIILA on arviossaan optimistisempi. “Jos ratikkaa ei ole, mutta alue kehittyy ja pystytään pitämään kiinni uniikista ja mielenkiintoisesta identiteetistä, ja tänne saadaan luotua elävää kaupunkitilaa, jossa tapahtuu ja joka alkaa herättää vetovoimaa Myyrmäen ulkopuolellakin, niin tilanne on aika eri.” Hiilan mukaan olennainen kysymys on se, kuinka isoja yrityksiä alueelle haetaan. Täytetäänkö pinta-ala muutamalla isolla ankkuritoimijalla, usein jo vakiintuneella liiketoimintamallilla toimivalla yrityksellä, vai usealla pienellä ”katalyyttiyrittäjätoimijalla”, jotka samalla kehittävät kiinteistöä ja kaupunkia oman liiketoimintansa ohessa. Mistä päästäänkin siihen, kenelle aluetta oikein suunnitellaan. I N N O V A T I I V I S T Y M I N E N . . .
  • 1 2 Kaiken keskellä ihminen MYYRMÄEN pelastajaksi on toivottu esimerkiksi kulttuuriyrittäjyyttä, ja sen puolesta liputtaa myös kaupunkistrategi Hiila: “Kulttuuri lisää elävyyttä, mikä lisää elinvoimaa, mikä lisää verotuottoja kaupungille.” Hiila huomauttaa, että kulttuurilla on paljon poikkitoiminnallisia positiivisia vaikutuksia esimerkiksi asukasviihtyvyyteen, alueen maineeseen ja identiteettiin, elävyyteen ja paikallisten yrittäjien menestykseen. Se lisää myös alueen asukkaiden yhteenkuuluvuuden tunnetta. “Tiivis rakentaminen ei itsessään luo yhteisöllisyyttä”, Hiila muistuttaa. “Vilkas elämä voi edesauttaa sen rakentumista, mutta ei luo sitä. Näissä suunnitelmissa on otettu askel poispäin vanhanaikaisesta ajatuksesta, että nyt me vaan kaavoitetaan ja hieno, elävä kulttuuri syntyy.” Hiilan mielestä kaupungilla on nyt tunnistettu, miten tärkeitä pienet tai väliaikaiset toimijat ovat sille, että alueesta tulee elävä. “Helposti ajatellaan, että sitten kun joku paikka tai alue on valmis, täällä alkaa tapahtua”, Hiila sanoo. “Mielestäni on tärkeää miettiä, että miten tänne samaan aikaan luodaan jotain kiinnostavaa, että se, mikä on arvokasta Myyrmäessä nyt, säilyy sinne asti ja sen jälkeenkin, kun tämä on niin sanotusti valmis.” VÄLIVAIHEESSA katalyyttiyrittäjät ovat tärkeitä. He usein näkevät alueen arvokkaana ja haluavat olla mukana rakentamassa yhteisöä. Se valitsevat jäädä Myyrmäkeen, koska he haluavat olla osa sitä, mikä tekee paikasta sen mikä se on. “Sen takia heidät pitää tunnistaa”, Hiila lausuu. “Seuraava kysymys on se, että ymmärretäänkö mikä saa nämä toimijat jäämään, mitä he arvostavat, mikä se on se hyöty jonka he tuovat alueelle muunkin kuin veroeurojen muodossa ja miten pienillä tai vähän isommillakin tavoilla voidaan tukea näitä ihmisiä. Se jää vielä avoimeksi, mikä on toki luonnollistakin tässä vaiheessa suunnittelua.” Katalyyttiyrittäjien arvo on Hiilan mukaan siinä, että he tulevat alueelle silloin kun se ei ole valmis. Heillä on mielikuvitusta nähdä, mitä alueen henkiin herääminen vaatii, ja he ovat valmiita näkemään vaivaa ja ottamaan riskejä. “Tätä porukkaa ei aina välttämättä tunnisteta hallinnollisissa koukeroissa. Että hei, meillä on olemassa tällaisia toimijoita, jotka voisivat olla tosi arvokkaita alueen kehittämiselle. Eivätkä vain siitä syystä, että kulttuuri on arvokasta itsessään, vaikka se on, vaan että kulttuuri ja elävyys ja erilaiset toiminnat alkavat kehittämään alueen vetovoimaa, josta voidaan hyötyä myös taloudellisesti.” ALUEEN vetovoima ja elävä kaupunki syntyvät niistä toimijoista, jotka luovat olennaisesti urbaaniin kulttuuriin liittyviä asioita. “On pohdittava, miten voitaisiin tukea tällaista toimintaa ja ymmärtää sen välillinen vaikutus paitsi sosiaalisesti, kulttuurisesti ja myös taloudellisesti, että siitä on hyötyä kun alueen vetovoima kehittyy, ei vain asukkaille vaan myös kiinteistön omistajalle tai kaupungille.“ Aplodit Vantaalle PELKKÄ rakentaminen ei riitä. “Molemmat suunnitelmat ovat kunnianhimoisia ja pienten paikallisten toimijoiden ja väliaikaistoiminnan nostaminen esiin on tosi hieno juttu, aplodit siitä Vantaalle”, Hiila innostuu. “Kysymys on se, että minkälaiset tilat mahdollistaa sellaisen toiminnan. Mikä on toimitilojen ja liiketilojen rakenne, sulkevatko ne pois toimijoita, joita tänne haluttaisiin? Pitää miettiä millaisilla ehdoilla ne halutut toimijat, pienet, paikalliset, startupit, kiinnostavaa väliaikaistoimintaa tuottavat tahot, ovat valmiita tulemaan tänne. Mitä täällä pitää olla, jotta he kiinnostuvat? Mikä on vuokrataso, millaisia tilojen pitää olla, millaista synergiaa ne synnyttävät?” Hiila katsoo, että Myyrmäellä on paljon potentiaalia. “Tämä on todella merkityksellinen paikka Vantaan monikeskustaisessa kehityksessä. Ihan hirveän mielenkiintoinen!” Omastaan saa siis olla ylpeä. EI pidä kuitenkaan unohtaa, että alueen kehittäminen tuo mukanaan jännitteen siitä, miten identiteettiä luomassa olleet ihmiset pystyvät jäämään sinne, on kysymys sitten hinnannoususta tai alueen rakenteellisesta muutoksesta. “Elinvoimaisen kaupunkitilan rakentaminen on sijoitus tulevaisuuteen”, Hiila kuitenkin uskoo. Myyrmäessä on jo paljon asukkaita, joten palveluille löytyy käyttäjiä. Samoin saavutettavuus on varsin hyvä, onhan Myyrmäki esimerkiksi joukkoliikenteen solmukohta. Kerrostalovaltaisesta kaupunginosasta on mahdollista kehittää oikeasti urbaani ja keskustamainen alue, jossa myös viihdytään. MITEN Myyrmäkeen sitten saataisiin niitä kuuluisia “parempia veronmaksajia”? Raitiovaunua ei ihan ensi hätään ole tulossa, mutta Haanpää listaa asioita, joista osaa jo tehdäänkin: “Katuympäristö täytyy saada kuntoon. Kaupunkiin pitää saada lisää puistoja ja viheralueita. Täytyy ymmärtää, että imago ja maine syntyvät kokonaisuudesta.” Tällä hetkellä myönnettävissä rakentamisluvissa isompien asuntojen ja ns. perheasuntojen määrää on jo nostettu. Haanpää nostaa esiin myös elinvoimapalveluiden saaman hyvän palautteen siitä, miten yritysten asioita on hoidettu esimerkiksi etsimällä sopivia toimitiloja Vantaalla viime aikoina. “Ostovoimaiset asukkaat tulevat vetovoimaisen kaupunkitilan ja kiinnostavien palveluiden perässä”, Hiila lisää. “Tässä katalyyttiyrittäjillä onkin tärkeä rooli.” Toivotaan, että Vantaan kaupungilla on haluamisen lisäksi osaamista tunnistaa heidät ja rakentaa mahdollisuuksia, joilla Myyrmäen potentiaali voitaisiin vihdoin lunastaa. SUUNNITELMIEN ehdotukset tulevat toivottavasti nähtäville syksyllä 2026, jolloin niistä voi jälleen jättää mielipiteitä. Päätöskäsittelyyn ne etenevät ensi talven aikana. I N N O V A T I I V I S T E T T Ä I S K Ö V Ä H Ä N ?
  • 1 3 MYYRMÄEN KESKUSTAKAAVOISTA JÄTETTIIN MIELIPITEITÄ MYYRMÄEN ydinkeskustan ja niin sanotun innovaatiokaavan osallistumisja arviointisuunnitelmasta oli mahdollisuus jättää mielipiteitä 10.4. mennessä. Kaavan valmistelu keräsikin runsaasti lausuntoja viranomaisilta, liikenneja infrastruktuuritoimijoilta sekä kaupungin omilta asiantuntijatahoilta, mutta myös asukkailta ja kotiseutuyhdistykseltä. VIRANOMAISTEN ja eri laitosten lausunnoissa toistuu ajatus siitä, että Myyrmäkeä voidaan kehittää rohkeasti, kunhan alueen toimivuus, turvallisuus ja omaleimaisuus säilyvät. HSL pitää keskustan kehittämistä hyvänä asiana, mutta muistuttaa, että joukkoliikenteen sujuvuus pitää turvata tulevaisuudessakin. Lausunnossa korostetaan turvallisuuden tunnetta, hyvää valaistusta, viihtyisiä julkisia tiloja sekä elävää katutilaa. Lisäksi pyöräpysäköinti ja kaupunkipyörät nostetaan esiin. HSY puolestaan keskittyy käytännön asioihin: vesihuollon, jätehuollon ja muun kunnallistekniikan täytyy toimia myös rakentamisen jälkeen. Myös meluvaikutukset pitää ottaa huomioon. Vantaan Energia ja Vantaan Sähköverkot muistuttavat, että alueella kulkee runsaasti maakaapeleita ja kaukolämpöputkia, joiden sijainti pitää ottaa rakentamisessa huomioon. Uudenmaan elinvoimakeskus painottaa Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien liikenteellistä merkitystä. Mahdollisten uusien liikennejärjestelyjen vaikutukset turvallisuuteen ja liikenteen sujuvuuteen pitää arvioida tarkasti. LAAJIMMAN lausunnon antoi Vantaan kaupunginmuseo, joka korostaa Myyrmäen paikallista identiteettiä ja rakennusperinnön säilyttämistä. Museon mukaan alueen vahvuus on siinä, että eri aikakaudet näkyvät ympäristössä edelleen. Museo nostaa esiin muun muassa Myyrinpuhoksen, Virtatalon, Myyrmannin, Metropolian kampuksen ja Kaivokselan metsäkaupunkialueen kulttuurihistoriallisesti tärkeinä kohteina. Erityisen vahvasti se puolustaa Myyrinpuhoksen säilyttämistä ainakin merkittäviltä osin. Museo muistuttaa myös Myyrmäen pitkästä historiasta; keskusta on rakennettu laajojen kivikautisten asuinpaikkojen päälle, ja alueen historiaa toivotaan tuotavan nykyistä näkyvämmin esiin myös kaupunkikuvassa. Asukkaat ja yhdistykset vaativat elävää keskustaa YKSITYISHENKILÖIDEN ja yhdistysten lausunnoista piirtyy kuva Myyrmäestä, jota rakastetaan, mutta jonka suunnasta ollaan aidosti huolissaan. Moni pitää keskustan kehittämistä tarpeellisena, mutta pelkää samalla, että Myyrmäki menettää juuri ne piirteet, jotka tekevät siitä omaleimaisen. MYYRMÄKI-SEURA korostaa lausunnossaan tasapainoista kehitystä. Seura vastustaa ajatusta siitä, että keskustaa kehitettäisiin pelkästään lisäämällä asuntorakentamista. Lausunnon mukaan Myyrmäen elinvoima syntyy työpaikkojen, palveluiden, vapaa-ajan toimintojen ja asumisen yhdistelmästä. Seura pitää tärkeänä toimitilojen säilyttämistä, suurempien perheasuntojen rakentamista sekä elokuvateatterin kaltaisten palveluiden turvaamista. Myös Paalutorin kehittäminen aidoksi kohtaamispaikaksi nousee esiin. USEISSA yksityishenkilöiden lausunnoissa toistuvat samat teemat: turvallisuus, viihtyisyys, elävä katutila ja huoli alueen kehityksestä. Erityisesti Paalutorin, Myyrinpuhoksen alikulun ja asemanseudun koetaan olevan liian pimeitä, turvattomia ja epäsiistejä. Valaistusta, istutuksia ja parempaa kunnossapitoa toivotaan lisää. Moni asukas korostaa, että katuT E K S T I S U V E PÄ Ä S U K E N E tason pitäisi olla aktiivista ja avointa. Umpeen peitettyjä ikkunoita, suljettuja julkisivuja ja pimeitä alikulkuja pidetään turvattomuutta lisäävinä. Eräs kirjoittaja toteaa suoraan, että “katutason tulee olla elävää tilaa”. Yksi selvästi tunteita herättävä aihe on jalankulku. Useissa mielipiteissä puolustetaan Myyrmäelle ominaisia ylija alikulkuja. Niitä pidetään tärkeänä osana alueen identiteettiä sekä turvallista liikkumista. Kaikki eivät halua siirtyä täysin katutason liikenneympäristöön. MONISSA mielipiteissä näkyy huoli Myyrmäen sosiaalisesta kehityksestä. Osa kirjoittajista kokee alueen muuttuneen nopeasti huonompaan suuntaan. Kritiikkiä saavat erityisesti korkea tornitalorakentaminen, pienet sijoittaja-asunnot, kasvava levottomuus sekä työpaikkojen katoaminen alueelta. ERITYISEN laaja yksityishenkilön lausunto pohtii Myyrmäen kehitystä lähes kaupunkisosiologisesta näkökulmasta. Lausunnossa käsitellään yhteisöllisyyttä, sosiaalista läpäisevyyttä, segregaatiota, työpaikkojen vähenemistä ja kaupunkitilan merkitystä ihmisten kohtaamisille. Kirjoittajan mukaan Myyrmäen suurin haaste ei ole vain rakentaminen, vaan se, miten alueelle syntyy arjessa kohtaamisia, elämää ja syitä viipyä. SAMALLA moni lausunto osoittaa, että asukkaat eivät halua pysäyttää kehitystä. Päinvastoin. Useissa annetuissa mielipiteissä toivotaan rohkeita ratkaisuja, enemmän väriä, näyttävää arkkitehtuuria, tapahtumia, kaupunkikulttuuria, pieniä liiketiloja, elokuvateatteria ja uudenlaista yrittäjyyttä. YKSI kirjoittaja kiteyttää ehkä koko keskustelun ytimen varsin myyrmäkeläiseen tyyliin: “Suunnitelkaa mahdotonta, joku sen torjuu kuitenkin.” L O P P U T U L O K S E N A I N N O V A T I I V I S T E Päätoimittajamme perkasi.
  • 1 4 T A I T E E L L I S T A OMAN kuvauksensa mukaan KAROLIINA SUNA on myyrmäkeläinen ’lähiömuikkeli, joka on aina asunut täällä’. Sovitulla tapaamispaikalla minua odotti värikäs ja vauhdikas nainen, jonka olemuksesta ei jäänyt epäselväksi kumpi meistä on tekstiilitaiteilija. ”Joo, en päässyt kovinkaan pitkälle kotoa, kun vastaantulija kehui vaatteitani”, nauraa Karoliina upeassa neuletakissaan. KARO on ollut jo lapsesta lähtien innokas käsitöiden tekijä, oli sitten kyse puutöistä tai virkkaamisesta. ”Suurin ongelma oli se, että olen vasenkätinen. Jotkut ohjeet ja työkalut olivat tarkoitettu oikeakätisille”, hän elehtii. Innostus kuitenkin säilyi ja Karo opiskeli myöhemmin tuotteen suunnitteluja valmistusartesaaniksi. Tutkinnossa tarvitaan visuaalisuutta, kädentaitoja ja materiaalituntemusta. ISO OIVALLUS omaan tekemiseen tuli, kun Karo ryhtyi seuraamaan kuvataitelija OLEKia (Agata Oleksiak) netissä vuonna 2010. Hänet tunnetaan virkkauksiin käärityistä veistoksista, junista, autoista ja kokonaisista taloista. Suomessa huomiota sai OLEKin ympäristötaideteos Our Pink House Keravalla vuonna 2016. Pinkkiin isoäidinneliö-pitsiin puettu omakotitalo uutisoitiin laajalti. KAROLIINA SUNA MAALAA LANGALLA T E K S T I S I R K K A I N K I N E N K U VAT T O M M I O T S AVA A R A L A N G A N L U M O I S S A ”En ole koskaan ollut sukkien tekijä”
  • 1 5 ”EN OLE koskaan ollut sukkien tekijä, ja ajatus siitä, että aina pitää tehdä joku juttu valmiiksi, ei istunut tapaani toimia. Tykkään toteuttaa ja haastaa itseäni virkkaustekniikan saralla”, Karo kertoo. OLEK toimi inspiraationa siihen, että voi tehdä mitä tahansa. ”Vapaavirkkaus on virkkuumuoto, jossa ei seurata ohjeita. Siinä rikotaan rajoja ja toteutetaan hulluimmatkin ideat!” KAROLIINA kertoo myös virkkaamisen olleen itselleen suuri apu ADHD-ominaisuuksiensa lääkkeettömään hoitoon. Luova tekeminen, kuten musiikki, taide ja käsityöt ovat siinä hyödyllisiä. ”Käsillä tekeminen rauhoittaa mieltä ja keskittää ajatuksia. Jos lähtee laukalle, tartun virkkuukoukkuun ja heti on parempi olo”, Karo kertoo. ”Sanonkin aina, että maalaan langoilla ja virkkuukoukulla. Annan värien, tunteiden ja muotojen johdattaa.” Vapaavirkkauksen huuma Louhela Jam tekstiilitaideinstallaatio TÄMÄN KEVÄÄN innostavin asia Karolle on ollut Jokiuoman puistoon tehtävä installaatio Louhela Jamin aikana. Karo on käynyt mallaamassa virkkauksia puihin ja kertoo ideoita tulevan koko ajan lisää. Louhela Jam on lisäksi järjestänyt Vantaan taidemuseo Artsiin lankakeräyksen ja mainostaa Karoliina Sunan maalaavan langoilla neulegraffitteja ympäri Jokiuomanpuistoa 31.5.26. KAROLIINAN tunnelmia ja värikylläisiä taidonnäytteitä voi nähdä sosiaalisessa Facebookissa ja Instagramissa tekstiilitaidetöihin keskittyneellä tilillä @SunAjatus. Hän päättää haastattelun riemukkaaseen toteamukseen: ”Onneksi voi aina virkata itsensä iloiseksi!”
  • 1 6 Y H T E I S Ö L L I S T Ä H Y VÄ O L O T I L A MARTINLAAKSON YHTEISÖTILA MARTSA T E K S T I & K U VAT S I R K K A I N K I N E N UUSI YHTEISÖTILA avattiin käyttöön viime marraskuussa yhdessä järjestöjen ja asukkaiden kanssa entisiin West Side Vernissan (Laajaniityntie 3) tiloihin. Se vastaa tarpeeseen lisätä matalan kynnyksen kohtauspaikkoja Länsi-Vantaan alueelle, ja Martinlaakso Vantaan toiseksi suurimpana lähiönä on sille oiva paikka. “Tavoitteena on luoda paikka, jossa voi viettää aikaa, osallistua toimintaan tai järjestää sitä itse. Yhteisötila rakentuu yhdessä asukkaiden ja toimijoiden kanssa, ja sen toivotaan olevan avoinna aamusta iltaan”, sanoittaa kaupungin yhteisöpäällikkö HANNA KUISMA Vantaan kaupungin sivuilla. Pilotin kehittämisaika jatkuu vuoden 2027 loppuun saakka, jonka aikana toimintamallia suunnitellaan ja testataan käytännössä. Se tapahtuu yhdessä alueen asukkaiden, järjestöjen ja kaupungin kanssa. Lähtökohtana ovat olleet asukkaiden esiin nostamat toiveet, joissa on korostunut tarve monipuoliselle ohjelmalle, kahvilatoiminnalle, ruokailumahdollisuuksille, vapaalle oleskelulle sekä erilaisille ryhmätoiminnoille ja neuvonnalle. YHTEISÖTILAN arjesta vastaava talotoimikunta aloitti toimintansa marraskuussa 2025, ja sen keskeinen tehtävä on mahdollistaa yhteistyö, yhteiset tapahtumat ja asukkaille avoin toiminta. Verkostokahveja on järjestetty tämän vuoden puolella kahdesti, helmikuussa ja huhtikuussa. Talotoimikunnassa ovat mukana muun muassa Hyvät Tuulet ry, DreamChasers ry, Vantaan kaupunki sekä Aikuisopisto, joka järjestää tiloissa suomen kielen opetusta. AVAJAISPÄIVÄNÄ 21.05.26 tapahtumaa juhlisti täysi salillinen eri ikäisiä ihmisiä. Ohjelmaa tosin oli tarjolla jo heti pihalla, jossa Mamia Companyn yhteisötanssiryhmä tanssahteli ja kutsui mukaansa. SISÄLLÄ vapaaehtoisina oppaina hääri DreamChasers ry:n nuoria. He pitivät paikkaa onnistuneena ja kertoivat käyvänsä usein vain hengailemassa kavereiden kanssa, tai pelaamassa esimerkiksi pingistä. Nuorten mielestä paikka on omiaan juuri heidän ikäisilleen. DreamChasersin tavoitteena onkin tarjota nuorille turvallinen, innostava ja yhteisöllinen ympäristö kasvaa, oppia ja löytää oma suunta. Hyvät Tuulet ry pitää Martsassa kahvilaa ja järjestää varttuneemman väen ryhmilleen muun muassa päiväkävelyitä, lautapelikokoontumisia, kuntosaliharjoittelua ja biljardia. Unelmien seinä -työpajaa ohjasi Vantaan kaupungin yhteisökehittäjä EMILIA HENTTUNEN-DUFVELIN , ja seinälle kertyikin iltapäivän mittaan erilaisia unelmia ja ajatuksia. MYÖHEMMIN oli ohjelmassa myös juhlapuhe, jonka piti Vantaan kaupungin kaupunkikulttuurin ja hyvinvoinnin toimialan apulaiskaupunginjohtaja RIIKKA ÅSTRAND. Kuultiin myös Elämäni Viisu -konsertti, jossa MIRKKA PAAJANEN ja VALLU LUKKA esittivät Martsan kävijöiden ja muiden martinlaaksolaisten toivebiisejä. Konsertin järjesti Miina Sillanpään Säätiö OP Uusimaan tuella. SAATANPA poiketa toisenkin kerran optimismia huokuvassa Martsassa. Ei juhlaa ilman kahvia, vai oliko se toisinpäin? DreamChasersin vapaaehtoiset. Emilia auttaa unelmaseinän alkuun.
  • 1 8 P U I S T O O S A S T O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O MARTINLAAKSON ja Louhelan välissä kulkeva Jokiuomanpuisto on monelle länsivantaalaiselle lenkkipolku, tapahtuma-alue, lasten seikkailupaikka ja kesäisten piknikien näyttämö. Puistossa tuoksuu tänä kesänä multa, märkä nurmikko ja työmaa. Kaivinkoneet liikkuvat, vaijeriliukurata-aluetta viimeistellään ja lähiliikuntapaikan laajennus käynnistyy. Puiston suunnittelua ohjaava viheraluesuunnittelija SATU NÄTYNKI kertoo, että samalla etenee myös hulevesialtaan kunnostukseen liittyvä ruoppausja rakentamissuunnittelu. Kyseessä on kartalla Jokiuomanpuiston lampi -nimellä oleva ojan levennys, jonka alueen asukkaat tuntevat paremmin sorsatai ankkalampena. Sorsalampea on tarkoitus kunnostaa ja hieman laajentaa, jotta se pystyisi paremmin vastaanottamaan rankkasateiden vesiä. Altaan reunoja loivennetaan kunnossapidon helpottamiseksi. Tarkoitus on myös saada altaassa pysymään kuivina kausina vettä nykyistä paremmin. ”Puistokäytävän toisella puolella olevaan ojaan sijoitetaan kolme pohjapatoa, joiden avulla tulvatilanteissa ojassa virtaavan veden nopeutta saadaan hidastettua. Siten Louhelantien suunnalta ojassa virtaava vesi ei kuluta hulevesialtaan reunoja”, Nätynki kertoo. ALTAAN ympäristön uusiminen alkaa. Tulossa on kukkivia puita ja pensaita, kosteikkokasvillisuutta, niittykasveja, uusia penkkejä ja muutamia auringonottotuoleja. Käytävien varsille rakennetaan pieniä kivettyjä oleskelualueita. ”Alueelle istutetaan useita uusia kasvilajeja, joita puistossa ei vielä ole. Puiston ilmeeseen halutaan eri vuodenaikoina vaihtelevuutta ja hehkuvia syysvärejä”, Nätynki sanoo. Kaikki vanha ei säily. Sillan läheisyydessä kasvavat terijoensalavat ovat arboristin tekemän kuntokartoituksen mukaan heikossa kunnossa. ”Puiden todettiin olevan valitettavan huonokuntoisia ja niissä on sienitauteja. Vain muutama yksilö on kohtuullisessa kunnossa.” Tämän alueen hevoskastanjoiden kunto on myös sangen heikko. Ne poistetaan ja korvataan joillakin toisilla puilla. Tähän kohtaan hevoskastanjoita ei enää tule, mutta sellaisia istutetaan myöhemmin JOKIUOMANPUISTO MUUTTUU PALA PALALTA muualle puistoon niille sopivampaan kasvupaikkaan. PUISTON uudistamista on suunniteltu jo vuosia. Jokiuomanpuiston nykyinen kehittämistarina sai kunnolla vauhtia vuonna 2018 saadusta testamenttilahjoituksesta, jonka avulla alueelle rakennettiin lähiliikuntapaikka trampoliineineen ja katukoriskenttineen sekä tuotiin lintuaiheisia taideteoksia. Vuonna 2022 kaupungilla oli jo paljon kunnianhimoisempi visio: lähes kokonaan uudistuva puisto, jossa yhdistyisivät liikunta, kulttuuri, luonnon monimuotoisuus ja rauhallinen oleskelu. Moni asia suunnitelmassa sai asukkailta kiitosta – erityisesti kukkivat puut ja pensaat, uudet oleskelupaikat, esteettömyys ja tapahtuma-alueen kehittäminen toimivammaksi. Asukkaat ovat toivoneet puistoon myös vessoja. Nätyngin mukaan kaupungin viheraluesuunnittelu on selvittänyt, millaisia puistoihin sijoitettavia WC-tiloja on markkinoilla. “Alustavasti on ollut puhetta, että sellaista kokeiltaisiin ensin Korson Ankkapuistossa. Siitä saatujen kokemusten perusteella tehdään päätös, sijoitetaanko muihin puistoihin WC-rakennuksia”, sanoo Nätynki. JOKIUOMANPUISTO ei alun perin ollut tapahtuma-alue, mutta muun muassa Louhela Jam on jättänyt jälkensä puistoon vuosikymmenten aikana. ”Esimerkiksi Louhela Jamin esiintymislavat ja rekat ovat kasvaJ O K I S F O R E VÖ T E K S T I S U V E PÄ Ä S U K E N E K U VAT T O M M I O T S AVA A R A Vaijeriliuku valmistuu sitten kun valmistuu. Hulevesiallasta a.k.a. Sorsalampea aiotaan laajentaa.
  • 1 9 O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O ! VAIJERILIUKURADAN TILANNE Radan rakentamisen työnjohto ei vielä osaa sanoa radan tarkkaa valmistumisaikaa. Parhaillaan vaijeriliukurata-alueelle asennetaan kiveystä. Sen jälkeen tekonurmen pintaan levitetään hiekkaa. Sitten asennetaan ja kiristetään vaijeri, ja työmaaaikana rikkoutuneet alueet mullataan ja nurmikko kylvetään. Sen jälkeen pitää odottaa itäneen nurmikon ensimmäiseen leikkauskertaan saakka, sillä vasta sen jälkeen nurmikko kestää tulevaa kulutusta. Viimeisenä työnä vaijeriliukuun asennetaan istuin ja vasta sen jälkeen työmaa-aidat poistetaan. LOUHIPUISTON tulevaisuus puhuttaa alueella jälleen. Jokiuomanpuiston uudistamissuunnitelman yhteydessä v. 2022 uuden leikkipaikan mahdollinen sijoittaminen Louhipuiston kohdalle herätti paljon vastustusta. Moni lähialueen asukas kokee puiston tärkeänä avoimena viheralueena, jonka rakentamista pitäisi välttää. Kyse ei ole ensimmäisestä kerrasta, kun Louhipuiston ympärillä käydään keskustelua rakentamisesta. Muutama vuosi sitten alueella vastustettiin päiväkotija asuntorakennushankkeita niin voimakkaasti, että suunnitelmat muuttuivat. Nyt puisto on kuitenkin jälleen muutosten edessä. VANTAAN KAUPUNKI on hyväksynyt asemakaavan muutoksen, jonka mukaan Eräkuja 3:ssa sijaitsevan Louhelan päiväkodin tonttia laajennetaan pohjoiseen osittain Jokiuomanpuiston suuntaan. Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa nykyistä suurempi päiväkoti alueelle. Kaava-asiakirjojen mukaan päiväkotitonttia laajennetaan niin, että tontin kooksi tulee 7 856 neliömetriä. Samalla alueelle varataan lisää rakennusoikeutta ja mahdollisuus tulevaisuudessa jopa 210 lapsen päiväkodille. Kaupungin mukaan päiväkotipaikkojen tarve Myyrmäki–Martinlaakson alueella kasvaa, ja Eräkujan sijaintia pidetään keskeisenä asutukseen nähden. KESKUSTELU päiväkotipaikkojen todellisesta tarpeesta on kuitenkin muuttunut viime vuosina aiempaa monimutkaisemmaksi. Myös täällä Vantaalla osa päiväkotihankkeista on muuttunut tai siirtynyt alueellisen tarpeen mukaan. Toisaalta kaupunki jatkaa edelleen suurten päiväkotiyksiköiden rakentamista ja vanhojen tilojen korvaamista uusilla. Nähtäväksi jää, miten kaupungin huono taloustilanne vaikuttaa tuleviin päiväkotiratkaisuihin. ALUEEN asukkaiden pelko siitä, että Louhipuisto katoaa kokonaan, on silti aiheellinen. Uusi päiväkotilaajennus tulisi toteutuessaan viemään lähes puolet Louhipuistosta. Jos toiseen puoleen rakennetaan iso, rakennusmääräysten mukaisesti metalliaidoin rajattu leikkipaikka, on se Louhipuiston loppu. Viheraluesuunnittelija Satu Nätynki kertoo kuitenkin, että leikkialueen sijoittelua on pohdittu uudelleen, eikä lopullista päätöstä sen sijainnista ole vielä tehty. Ehkäpä alueen asukkaiden toiveet toteutuvat kuitenkin edes osittain. LOUHIPUISTO JÄLLEEN KIISTOJEN KESKELLÄ neet ja lisääntyneet vuosien varrella, ja kävelyteiden kapeus on aiheuttanut sen, että rekat ovat vaurioittaneet tien vierusten puita”, Nätynki kuvaili jo vuonna 2022. Siksi puiston käytäviä levennetään ja vahvistetaan kestämään paremmin raskasta kalustoa ja tapahtumakäyttöä. Puistoon on tulossa myös lisää oleskelupaikkoja, penkkejä ja tapahtumien järjestämistä helpottavaa infrastruktuuria. TÄNÄ vuonna käynnistyvä lähiliikuntapaikan laajennus sulkee alueen väliaikaisesti kokonaan työmaakäyttöön. ”Alueella tulee olemaan sen verran työmaa-ajoa ja työkoneita, jotta kaikille on turvallisempaa pitää alue kokonaan työmaana”, Nätynki sanoo. T E K S T I S U V E PÄ Ä S U K E N E Jokiuomanpuiston suunnittelu jatkuu NÄTYNGIN mukaan puistossa on useita osa-alueita, joista ei ole vielä tehty tarvittavia rakentamissuunnitelmia. ”Näitä ovat esimerkiksi keinukukkula, leikkipaikka, matonpesupaikka, tapahtumakenttä, puistoshakkipaikka ja kohtaamispaikka. Myöskään ei ole vielä tehty lopullista päätöstä minne tuleva leikkipaikka sijoitetaan”, hän kertoo. TYÖMAATA riittää vielä vuosiksi. Jokiuomanpuiston rakentamisen on tällä hetkellä tarkoitus jatkua aina vuosille 2029–2030 asti. Puisto siis muuttuu vähitellen, pala palalta. K U V A : T E P A V O U T IL A IN E N Louhipuisto Eräkujalta Haltiantielle päin kuvattuna. Horisontissa siintää pian vain muistoissa säilyvä Kaivokselan vesitorni.
  • 2 K A I V E L U T KAIVOKSELASSA KAIVETAAN KIVIKAUTTA K A I K A N P I T K Ä H KÖ H I S T O R I A T E K S T I & K U VAT A N N U K K A LY R A VUONNA 1971 arkeologi VEIKKO LEHTOSALO löysi kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä Kaivokselasta Grufvan tilalta. Kivinen taltta, saviastian palat ja kvartsi-iskokset ajoitettiin kampakeraamiselle ajalle vähintään 3500 eaa. Paikkaa on kartoitettu tämän jälkeenkin, mutta kasvillisuus on estänyt tarkemman tutkimuksen. 15.–19.5. Vantaan Aikuisopisto järjesti alueella tutkimuskaivaukset arkeologi JAN FASTIN johdolla. Aurinkoinen sää suosi kaivauksia, joilla löytyi koskemattomana säilynyt osa kivikautisesta asuinpaikasta ja siihen liittyviä tyypillisiä löytöjä. Fast kertoo, että löydöt sijaitsevat noin 25 metrin korkeudessa nykyisestä merenpinnasta, jossa vanha rantatörmä on edelleen nähtävissä. 5 500 vuotta sitten meri lainehti 20 metriä nykyistä korkeammalla, ja asuinpaikka oli saari. Nykyinen Mätäojan uoma on muinaisen merenlahden jäänne. KAIVAUSALUE sijoittuu Grufvan tilan maille Kaivokselan päiväkodin ja Louhelantien väliselle alueelle. Kaivausten tarkoituksena on selvittää tarkemmin alueen säilyneisyyttä, laajuutta ja ajoitusta. Syksyllä kuullaan kaivausten havainnoista ja löydöksistä tarkemmin. PS. Muistatko, että Kaivokselassa on myös valtakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltu arkeologinen kohde eli rautakaivokset? Sinne sopii tehdä kesäretki osana Kaivokselan kulttuuripolkua. Taustatietoa löydät Kaivoksela-seuran verkkosivuilta. ”Nykyinen Mätäojan uoma on muinaisen merenlahden jäänne.”