• NRO 30 2 8 . T O U K O K U U T A 2 2 5 Paikallisäänen lähde. REVOLVER Isä, poika ja äänistudio. s. 14 AIKAMATKA PARTURIKAMPAAMOSSA KUPIT, KIPOT JA GRILLIN TIRINÄ Ympyrä sulkeutuu Salon Piitassa. s. 11 Michelinit Chingu BBQ:ssa. s. 26
• 2 T Ä S T Ä L Ä H T E E facebook.com/ myyryorktimes instagram.com/ myyryorktimes Myyr York Times Myyrinpuhos, Lokero 15 Jönsaksentie 6 01600 VANTAA www.myyryorktimes.fi TEKOJEN AIKA PÄ Ä K I R J O I T U S MIKSI asukkaiden tulee toistuvasti huutaa jokaisen pikkuasian perään, ennen kuin mitään tapahtuu? Esimerkkinä tällaisesta ovat muun muassa Myyrmäkitalon nurkilla oleva kiveys, Paalukylänpolun kukkalaatikot ja holtiton autoilu keskustan kevyen liikenteen väylillä. Viime elokuussa 44 kaupunginvaltuutettua eli selkeä enemmistö 67 valtuutetusta allekirjoitti valtuustoaloitteen, jossa esitettiin huoli Myyrmäen alueen turvallisuudesta ja viihtyvyydestä ja vaadittiin konkreettisia toimenpiteitä asioiden parantamiseksi. Viime elokuussa. HUHTIKUUN lopussa kaikki valtuustoryhmät – siis kaikki – muistuttivat, että kaupungin talousarvioon sisältyy alueellisten kunnossapitotiimien perustaminen. Ryhmät edellyttivät, että suunnitelmat tiimeistä saadaan vielä tämän toimikauden aikana (joka siis loppuu nyt). Ryhmät vaativat Myyrmäen keskusta-alueelle liikennesuunnitelmaa, jotta kevyen liikenteen väylät saadaan mahdollisimman hyvin rauhoitettua autoliikenteeltä. TOUKOKUUN lopulla toimitukseen tuli Vantaan kaupungin tiedote, jossa kerrotaan, että “Vantaa pyrkii parantamaan Myyrmäen asemanseudun turvallisuutta tulevina vuosina”. Pyrkii. Ja että ”kaupunki on käynnistänyt työn turvallisuuden parantamiseksi, ja ensimmäiset toimenpiteet toteutetaan jo tulevana kesänä”. Jo. Eikös tästä ollut kirjaus jo tämän nyt päättyvän nelivuotisen valtuustokauden kaupunkistrategiassa? ”’Kiireellisimpinä toimina siivoamme asema-alueen, poistamme töhryjä ja korjaamme rikkoutuneet kiveykset’, kaupungininsinööri Henry Westlin sanoo. ‘Vaikka asemanseudun turvallisuuden parantaminen edellyttää pitkäjänteistä ja suunnitelmallista työtä, näillä toimenpiteillä pääsemme hyvään alkuun’”. Vihdoinkin. Jo ennen tuota viime elokuussa jätettyä aloitetta, jonka siis enemmistö valtuutetuista allekirjoitti, noista irronneista kivistä on yksi jos toinenkin myyrmäkeläinen laittanut viestiä kaupungin nettisivujen palautekanavalla. Tiedotteessa todetaan myös, että kaupunki “kunnostaa Paalukylänpolun istutuslaatikoiden istutukset”. Jo on aikakin. Laatikoihin ei ole vaihdettu multaa tai tuotu sitä edes lisää neljään vuoteen. Rahasta ei voi olla kiinni. Multa ei ole kovin kallista. Rahaa löytyi pari vuotta sitten Tikkurilan suurterassin kukkalaatikoihin 60 000 euroa. Rikkoontuneet kiveykset ovat turvallisuusriski. Ne pitäisi korjata ihan heti kun ne havaitaan. Erityisen vaarallisia ne ovat ikäihmisille. Meillä monella lienee omakohtaisia kokemuksia siitä, mihin iäkkään ihmisen lonkkamurtuma johtaa. Hautaan. KAUPUNGIN tiedotteessa kerrotaan myös, että “Pidemmällä aikavälillä myös opasteet, liikennemerkit, liikkumista ohjaavat istutukset ja katukalusteet käydään Myyrmäen aseman alueella läpi”. Pidemmällä aikavälillä? Käydään läpi? Ainakin yksi valtuutettu kiersi jo joulukuussa näyttämässä johtaville virkamiehille juuri nuo edellä mainitut ongelmaSUVE PÄÄSUKENE Päätoimittaja suve@myyryorktimes.fi PÄÄTOIMITTAJA Suve Pääsukene suve@myyryorktimes.fi TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Elina Iijalainen TOIMITUS Sirkka Inkinen Suve Pääsukene Elina Iijalainen Enriika Vunk Ohto Pietinen KIELENHUOLTO Suve Pääsukene TAITTO Aino Aittasalo Topias Dean KANSIKUVA Tommi Otsavaara JULKAISEMINEN Myyr York Media Oy Y-tunnus: 3089791-2 PAINAMINEN Lehtisepät Oy, Lahti ISSN 2489-8465 Juttuvinkit, tiedotteet ja yhteistyökuviot toimitus@myyryorktimes.fi Mainosta, sponsoroi tai kustanna? ilmoitusmyynti@ myyryorktimes.fi VAPAAEHTOISEKSI? Etsimme aina toimittajia, kuvaajia, editoijia, avustajia ja muita osaavia tekijöitä pieneen joukkoomme. Otahan yhteyttä osoitteeseen toimitus@myyryorktimes.fi mikäli lehden teko tavalla tai toisella kiinnostaa. V I D E O O I K A I S U PIENTALOISTA... MYYR YORK TIMESIN Youtubeen tallennetussa vaalipaneelissa kysyttiin pientalojen määrää Myyrmäen kaupunginosassa. Toimittajalla oli termit hukassa, ja toimituksen vastaus oli monitulkintainen. Väitimme siis, että Myyrmäessä on vain yksi pientalo, tulevaisuudessa purettava paritalo Varian tontilla Ojahaassa. TILASTOKESKUKSEN nykyinen pientalon määritelmä kattaa omakotija paritalojen lisäksi rivitalot. Niitä löytyy Myyrmäen kaupunginosasta Kilterinmäestä, Piikujalta, Helmikujalta ja Putousrinteestä. Ei niitäkään montaa ole, mutta enemmän kuin yksi. Pahoittelemme erehdystä. Mitä muutakaan voisi odottaa tyytyväiseltä kerrostaloasukkaalta. kohdat. Voitaisiinko vihdoin saada viranhaltijavoimien sijasta paikalle lihasvoimia, jotka siirtäisivät ne liikennemerkit ja betoniporsaat sinne heti? KOITANPA nähdä tässä valoisan puolen: kaupungin tiedote on ehkä vain laadittu tyypillisellä virkamieskielellä, eikä tarkoitus ole venyttää näiden asioiden toteutumista enää yhtään. Toivottavasti. VAIKKA Myyrmäen keskusta on rakennushankkeiden vuoksi myllerryksessä vielä vuosia, kaupungin mittakaavassa pienilläkin toimilla voidaan kuitenkin edes hiukan parantaa alueen turvallisuutta ja viihtyvyyttä. Tunnelin päässä näkyykin jo valoa. Myyrmäenraitilla on nyt kivien ladonta alkanut ja Paalukylänpuistokin aidattu töitä varten. K U K K E I TA K U V I A LUKIJOIDEN HANAMIKUVIA PYYSIMME somessa lukijoidemme hanamikuvia muille esiteltäväksi ja jokusen otoksen vastaanotimmekin. Eläköön hanami! Louhelan liikenneympyrä. Kuva: Katariina Suomalainen Kukkaloistoa Kuohukujalla. Kuva: Veikko Punkka
• 3 MYYR YORK PARK JA VANTAAN KESÄLAVA MYYRMÄKEEN ELOKUUSSA K E S Ä K E I DA S T U L E E TA A S ! U U T I S E H K O T MYYRMÄEN urbaani tapahtumapuisto Myyr York Park on tänä vuonna avoinna 1.8.–24.8.2025. Parkissa järjestetään konsertteja, työpajoja ja lastenkulttuuritapahtumia. Puistoon on perinteisesti aina vapaa pääsy ja tapahtumat ovat maksuttomia. Keikkailtoina on myös ruokaja juomamyyntiä. MUSIIKKIPUOLELLA kuullaan folkia, jazzia ja soulia sekä esimerkiksi hyvän mielen iskelmäorkesteri Martti Servo & Napander, kehuttu ja palkittu indieartisti Sepikka, räyhäkkäästä live-esiintymisestä kuuluisa rockyhtye Kissa sekä legendaarinen ja omaääninen lauluntekijä LIISA AKIMOF . Musiikki-illat järjestetään klo 18–21. TYÖPAJOJEN aiheena ovat mm. shakki ja mahjong. Lapsille on omaa ohjelmaa kahtena sunnuntaina, 3.8. Juperojuhlat ja 24.8. Siina ja Taikaradio, molemmat klo 12. MYYR YORK PARK on Myyrinpuhoksen parkkipaikalla, osoitteessa Jönsaksentie 6. Lisätietoa konserteista: https://tapahtumat.vantaa.fi/kesälava TÄNÄ kesänä Vetokannaksen uimarannalla saa suun magiaksi. Siitä pitää huolen Suomen vanhin toiminnassa oleva jäätelönvalmistaja, Helsingin Jäätelötehdas. YRITYKSEN juuret ovat Italiassa, Limanon vuoristokylässä Toscanassa, josta sikäläisen Magi-suvun yrittäjät tänne tulivat viime vuosisadan alussa mutkan kautta. Heidän alkuperäiset myyntiartikkelinsa olivat kipsipatsaat, joita he lähtivät tuottamaan Pietariin. Lupaavasti alkanut bisnes tyssäsi kuitenkin vallankumoukseen, joten herrat kääntyivät kantapäillään ja suuntasivat Helsinkiin, jossa perustivat ensimmäisen jäätelötehtaan Keskuskadulle vuonna 1922. Jäätelöä säilytettiin ja myytiin jäämurskalla täytetyistä kärryistä toreilla ja kaduilla. Jäät hakattiin talvisin merestä ja säilöttiin maakuoppiin sulamisen estämiseksi. Jäätelöä valmistettiin vain kesäisin, ja talvisin Magit tekivät ja myivät kipsiteoksia. TUOTANTO jouduttiin lakkauttamaan sotavuosien 1939–1946 ajaksi. Tehdas sijaitsi sen jälkeen eri osoitteissa ympäri Helsinkiä, mutta muutti Espooseen vuonna 2015. Yhä tänä päivänäkin jäätelötehdas toimii Magien perheyrityksenä, nyt jo neljännessä polvessa, jonka juuret ovat Toscanan Limanon lisäksi vahvasti myös Myyrmäessä. Sisarukset TINA ja ANETTE MAGI valmistuivat ylioppilaiksi Myyrmäen Yhteiskoulusta 1970-luvun lopulla. He pyörittivät jäätelötehdasta ennen viimeisintä sukupolvenvaihdosta. HELSINGIN Jäätelötehtaalla on ennestään kioskeja Helsingissä ja Espoossa, ja nyt myös Tuusulassa ja Vantaan Vetokannaksella. Enää ei tarvitse lähteä Kaivarin rantaan tunteakseen Wanhanajan vaniljapuikon tuoksun. Nam. M A G I A A M A H A A N JÄÄTELÖKISKA VETOKANNAKSELLE T E K S T I E L I N A I I JA L A I N E N T E K S T I S U V E PÄ S U K E N E K U V A : J A N I L A P P A L A IN E N Plörts. SARJALIPPU LEFFAKESÄÄN! KINO MYYRIN KESÄTARJOUS: 5 LIPPUA VAIN 40€ Myynnissä kesä-heinäkuun ajan. Voimassa vuoden 2025 loppuun asti. Osta teatterista tai netistä. kinomyyri.fi
• 4 K U L T T U U R I U U T I S E H K O T VIELÄKÖ LOUHELA JAMIT KAIPAAVAT ESITTELYÄ? LASTENBÄNDI Zepikät aloittaa päälavalla kello 12. Samaan aikaan alkaa lasten alueen ohjelma, joka jatkuu aina viiteen asti. Tarjolla mm. animaatioasema, onnenpyörä, ilmapalloeläimiä, peikkometsä, suunnistus, pukukilpailu, lelujen vaihtopiste ja pihaleikkejä. Seassa seikkailee myös Jamipelle. MUSADIGGARIT voivat vaeltaa kolmen lavan välillä. Can U Louhela Jam -lavalle pääsystä on kilpailtu. Arvostettu tuomaristo valitsi 307 hakijan joukosta suoraan yhden esiintyjän eli Mariuksen vallankumouksen. Loput viisi on äänestetty mukaan. ROOTS-LAVALLA on asteen rouheampi, mutta leppoisa tunnelma. Päivän viimeinen eli Bryn Jones’ Brewn musiikkityylit liikkuvat luonnollisesti country reggaen, honky-tonkin ja rock’n’rollin välillä edustaen siten täsmälleen sitä klassisen rockin perinnettä, jossa genren rajat hämärtyvät hyvän musiikin ja tarttuvien kappaleiden voimalla. PÄÄLAVALLA esiintyvät mm. Antti Autio, Ares ja Jätkäjätkät. Lisäksi Länsi-Vantaan kovimmat rokkarit Liivit Boys saavat vieraakseen legendaarisen ja tulikuuman kitaristi-laulaja Tokelan, joka on tehnyt uransa Suomen kovimpiin kuuluvan rockyhtye Melrosen riveissä yhtyeen keulahahmona. Tokelan äärimmäinen energia ja raivokaskin lavapreesens ei esittelyjä kaipaa. LOUHELA JAM tuotetaan Vantaan elävän musiikin Velmu ry:n alaisuudessa lähes täysin vapaaehtoisvoimin. Suunnitteluja tuotantotiimiin kuuluu noin 30 aktiivista vapaaehtoista, jotka tekevät tapahtumaa vuosittain rakkaudesta lajiin, aina suunnittelusta toteutukseen. Vapaaehtoiset koostuvat eri alojen ammattilaisista, joista monella on taustaa tapahtuma-, kulttuurija musiikkialoilta. Aktiivivapaaehtoisten lisäksi tapahtumassa toimii muitakin, jotka auttavat erilaisissa avustavissa tehtävissä tapahtumaviikonloppuna, etenkin festivaalipäivänä. Silloin Louhela Jamien vuosittaista onnistumista eri rooleissa on varmistamassa yhteensä noin 70–80 vapaaehtoista työntekijää. JOKIUOMANPUISTOON kannattaa kulkeutua julkisilla tai jalkaisin. Myynnissä on syötävää ja juotavaa, mutta vesipistettä ei valitettavasti ole tarjolla. Festivaalitunnelmaa voi nautiskella haluamansa määrän. Sitkeimmät hengaavat paikalla koko päivän. A R E YO U R E A D Y T O JA M ! ? Ilmainen musiikkifestari Jokiuomanpuistossa koulujen päättäjäisviikonlopun sunnuntaina. Samalla kaavalla on menty jo yli 30 vuotta, tapahtuman koon ja laadun kasvaessa joka vuosi. PURKUTAIDETTA! PÄHKINÄRINTEEN perinteinen ulkoilmatapahtuma on tänä kesänä jaettu kahteen osaan. Paikallinen juhlinta alkaa lauantaina 14.6. LammasRockin merkeissä. Muutoksella tavoitellaan selkeyttä Pähkiksen kesän tapahtumien rakenteeseen. LAMMASROCKIN Pelican-stagelle nousevat Rangers, Zive & Seipala, Varisto 66, Kostea alapohja, Tina Q, LukaBo, Juno sekä Nuthill Cowboys. “Alueen yhdistyksenä me haluamme luoda vahvasti paikallisen tapahtuman ja se näkyy etenkin esiintyjäkattauksessa, jossa suurin osa omaa jonkinlaisen siteen Pähkikseen tai sen lähiympäristöön”, Pähkinärinne-Seuran VISA PEKKARINEN kertoo. “Tavoitteenamme on kasvattaa tapahtumaa ja sen yleisömäärää sekä luoda siitä Pähkikseen jokavuotinen perinne.” Tapahtuman takana touhuaa joukko Pähkinärinne-Seuran vapaaehtoisia ja lisäksi yhteistyötä tehdään mm. Velmu ry:n kanssa esiintymislavan ja tekniikan osalta. PAIKALLISTEN yritysten ja Vantaan kaupungin tuki on tärkeää tapahtuman toteutumisen kannalta. “Meillä on mukana suuri joukko tukijoita ja myös tänä vuonna Sali Sports & Grill järjestää perinteisen terassialueen tapahtumaan”, Pekkarinen valaisee. Ulkoilmatapahtuman toinen osa toteutetaan elokuussa, jolloin on piknikin ja ulkoilmaelokuvan vuoro. MYYRMÄEN valtaus -purkutaidenäyttelyn avajaisia vietettiin torstaina 22.5. Myyrmäen Varialla. Uudemman kerran taidetta pääsee ihailemaan keskiviikkona 28.5., ja vielä perjantaina 13.6. on mahdollisuus käydä katsomassa, mitä yli 25 paikallisesta nuoresta taiteilijasta koostuva kaarti on saanut purettavassa ammattioppilaitoksessa aikaan. Avajaisissa nähtiin lisäksi musiikkiesityksiä ja maisteltiin oppilaitoksen opiskelijoiden tekemiä herkkuja. VARIAN Myyrmäen toimipiste muuttaa Vehkalaan valmistuviin moderneihin tiloihin syyslukukaudeksi. Tämän jälkeen Ojahaantiellä sijaitseva, alunperin vuonna 1984 Myyrmäen ammattikouluksi valmistunut punatiilinen rakennus kuopataan uuden yhtenäiskoulun ja asuntorakentamisen tieltä. Rakennus siis viettää tällä hetkellä viimeisiä aikojaan opinahjona tavallista värikkäämmin seinin. PURKAMISTA on suunniteltu ainakin jo vuodesta 2017, ja sen aikataulu on riippunut uusien tilojen valmistumisesta. Noin 40 vuotta vanhaa rakennusta ei ole peruskorjattu, eikä kaupunginmuseo ole nähnyt sillä erityistä arkkitehtonista tai kaupunkikuvallista arvoa. Osa oppilaitoksen toiminnoista on ollut väistötiloissa jo vuosia, ja rakennuksesta enää vain osa on ollut käytössä. T E K S T I E L I N A I I JA L A I N E N K U V I T U S A I N O A I T TA S A L O T E K S T I JA K U VA O H T O P I E T I N E N S O I T TA K A A B H Ä R Ä N Ö I D V I I M E I S TÄ V I E DÄ Ä N VA R I A S S A T E K S T I E L I N A I I JA L A I N E N K U VA J J P H O T O S Jokiuomanpuis tossa su 1.6. klo 12 alkaen. LOUHELA JAM Purkuun menossa oleva entinen opinahjo toimii vielä hetken opiskelijoiden sielunmaiseman näyttämönä. BÄÄROCK!
• 5 V AS T AU KS ET Eipäs kurkita siellä! TÄ S TÄ P I E N TÄ A I VO PÄ H K I N Ä Ä , E L I TRIVIA 1b, 2a, 3c, 4a, 5a, 6a, 7c 8a, 9a ja 10c Eipäs kurkita siellä! 1. Minkä kaupunginosan tarustoon liittyy “talvisina pakkasöinä keskiyön aikaan liikkuva musta ratsastaja”? a) Keimolan b) Kaivokselan c) Seutulan 2. Länsi-Vantaan seuraava uusi hypermarket avataan a) Kivistöön b) Hämeenkylään c) Martinlaaksoon? 3. Miten Länsi-Vantaan joukkoliikenne parani tasan 50 vuotta sitten 27.5.1975? a) suora bussiyhteys Tikkurilaan avattiin b) Myyrmäestä pääsi bussilla Helsinkiin sekä Vihdintien että Hämeenlinnantien kautta c) Martinlaakson rata avattiin 4. Missä kaupunginosassa toimi Katriinabaari yli puoli vuosisataa sitten? a) Kaivokselassa b) Louhelassa c) Vantaanpuistossa 5. Kaivos-Veikot on Kaivokselasta kotoisin oleva urheiluseura, joka on profiloitunut a) lentopallossa b) nyrkkeilyssä c) lenkkeilyssä? 6. Virtatiellä sijaitsi a) Rollen valinta b) Roopen valinta c) Robertin valinta? 7. Gettogymi on a) kuntosali Rajatorpassa b) nuorisotila Pähkinärinteessa c) nuorten nyrkkeilysali Myyrmäessä? 8. Myyrmäen aseman on suunnitellut arkkitehtitoimisto a) Lehtovuori-Tegelman-Väänänen b) Pentti Ahola c) Aarne Ehojoki? 9. Länsi-Vantaan torikauppa käynnistyi a) Kaivokselan ostarin pihalla b) Louhelan ostarin edessä c) Liesitorilla? 10. Musalodju on a) Uomatiellä 1970-luvulla toiminut levykauppa b) Louhela Jamessa toimiva levyjen kierrätyspiste c) Myrtsistä lähetettävällä RollFM-kanavalla sunnuntaisin klo 12 lähetettävä ohjelma? Muisti hämärtyy. Aivoon sattuu. Mutta oi, mikä on tuo pilkahdus tajunnassa? Haparoiva aavistus vai peräti oikea vastaus? Kohta selviää. fiilis! fiilis! Kesä Kesä Redari palvelee koko kesän lounasta, À la carte, kylmää juomaa ja viikonloppuisin karaoke & bileet! www.red-onion.fi (hyvinvointi)
• 6 S O T E U U T I S E H K O T MARTINLAAKSON terveysasemalle avataan uusi hammashoitola syksyllä 2025. Samalla sinne siirtyvät Kivimäen ja Martinlaakson koulujen hammashoitolat. Kivimäen koulun hammashoitolan toiminta päättyy remontin vuoksi kesäkuussa 2025. Siirtojen tarkat ajankohdat määrittyvät uusien tilojen valmistumisen perusteella arviolta syyskuun alussa 2025. ALUEHALLITUS on hyväksynyt lännen perhekeskuksen tilojen vuokrasopimuksen Myyrmäen Virtatalossa Rajatorpantiellä. Vuokra-aika alkaa huhtikuun alussa 2026. Sopimuksen voimaan astuminen vaatii vielä vuokranantajan, Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elon hyväksynnän. Sopimus koskee Virtatalon toisen, kolmannen ja neljännen kerroksen toimitiloja, joiden muutostöihin sisältyy laajoja väliseinämuutoksia, vesijohtojen ja viemäreiden rakentamista sekä ilmanvaihtojärjestelmän ja valaistuksen muutoksia. PUISTORUOKAILUSSA jaetaan lämmintä ruokaa maksutta alle 18-vuotiaille vantaalaisille eri puolilla kaupunkia 2.6.–1.8. arkisin klo 11–12. Tänä kesänä puistoruokailemaan pääsevät myös ikäihmiset. LÄNSI-VANTAALLA puistoruokailu järjestetään Vihertien asukaspuistossa Martinlaaksossa. Viherpuisto on avoin kohtaamispaikka kaikille aikuisille ja lapsille ja se on avoinna päivittäin klo 9–15. Lämmintä lounasta tarjoillaan arkisin klo 11–12, tai niin kauan kuin ruokaa riittää. Mukaan tarvitset oman ruokajuoman ja omat ruokailuvälineet (kulho, lusikka ja haarukka). Muista pukeutua sään mukaan, koska ruokailu tapahtuu ulkosalla. VANTAAN ja Keravan suun terveydenhuollossa aloittaa kuusi alueellista omatiimiä 1.9.2025. Omatiimit vastaavat alueensa asukkaiden suun terveydenhuollon kiireettömistä palveluista. Hammashoitoon pääsee samalle alueelle kuin missä oma terveysasema sijaitsee. Asuinalue määrää sen, mihin suun terveyden omatiimiin kuuluu. SAMANA päivänä tarjottava kiireellinen hoito on keskitetty pääsääntöisesti edelleen Tikkurilan terveysasemalle. Hampaiden oikomishoitoa tarjotaan Myyrmäen, Koivukylän ja Keravan Sampolan hammashoitoloissa. Erikoishammashoito on keskitetty Myyrmäkeen. KUN suussa on paljon hoidontarvetta tai paljon yleissairauksia, asiakkaalle tarjotaan omahammaslääkärin ja omasuuhygienistin palveluita omatiimin alueelta. Silloin tavoite on, että hoito jatkuu samalla ammattilaisella myös tulevaisuudessa. Suun terveydenhuollon omatiimit tulevat näkyviin Maisaan 1.9.2025. S A N O A A A A T I L A A TA A P E R TA A P Ö P S Ä L L E P U I S T O O N TÄ N D E R T I I M I UUSI HAMMASHOITOLA MARTINLAAKSON TERVEYSASEMALLE PERHEKESKUKSELLE VUOKRATILAT MYYRMÄEN VIRTATALOSTA PUISTORUOKAILU ALKAA KESÄKUUSSA HAMMASHOITOONKIN OMATIIMIT VIRTATALOON perustettava Lännen perhekeskus korvaa nykyisen osoitteessa Ojahaantie 1 toimivan Myyrmäen neuvolan ja aikaisemmin Martinlaaksossa Kivimäen koululla toimineen Martinlaakson neuvolan, joka toimii väliaikaisesti Myyrmannissa. LISÄKSI Virtataloon siirretään tällä hetkellä Myyrmäen terveysasemalla toimivat kuntoutuspalvelut. Järjestelyt mahdollistavat jatkossa Myyrmäen terveysasemalla mm. suun terveydenhuollon palveluiden laajentamisen. KESÄKUUN aikana Vantaan kaupunki jakaa puistoruokaa Martinlaaksossa myös ikäihmisille. Ikäihmiset ruokailevat samassa paikassa samaan aikaan lasten kanssa seuraavasti: • Perjantaina 6.6. • Perjantaina 13.6. • Torstaina 19.6. • Juhannusaattona 20.6. Ei puistoruokailua! • Perjantaina 27.6. TOIMINTAAN osallistuminen ei vaadi ennakkoilmoittautumista. Puistoruokailuhetkeen kuuluu usein myös ohjelmaa, kuten musiikkia ja liikuntaa. PS. Oletko sinä osallistunut puistoruokailuun? Kasarilla Kannelmäessä oli tapana laulaa ennen ruokailua siihenastisen elämäni hämmentävin laulu, jossa mainittiin fillarinsatula, kaasupoljin ja ylipitkä viineri. Nyt se alkoi juuri soida päässäni, joten kiitos puistoruokailu! En unohda sinua koskaan. Puistoruokailussa mukana: Vantaan varhaiskasvatus, nuorisoja yhteisöpalvelut / nuorten työpajat, kaupunginkirjasto, lastenja nuorten kulttuuripalvelut, liikuntapalvelut, suun terveydenhuolto ja Vantti Oy. Virtatalosta on moneksi, kuten kävi jo aikanaan ilmi Myyr York Timesin 13. numerossa (s. 12), taloa käsittelevässä artikkelissa. K U VA : T O M M I O T S AVA A R A
• 7 MILLOIN tulisi soittaa hätänumeroon? Turvallisia kohtaamisia Myyrmäessä -tapahtumassa puhuneella rikoskomisario SAMI HEIKKILÄLLÄ oli yksinkertainen neuvo: ”Silloin kun yhtään tuntuu siltä”. Sosiaalisessa mediassa on kevään mittaan näkynyt muutamia julkaisuja, jotka kielivät kirjoittajansa epävarmuudesta. Päätös ei aina ole helppo, mutta ei sitä someenkaan kannata ulkoistaa. Heikkilä lohduttaa soittamista miettivää, että hätäkeskus tekee ensimmäisen päätöksen tilanteesta. Sen jälkeen tiedot välitetään poliisin puolella kenttäjohtajalle, joka miettii asiaa tahollaan ja kirjaa esimerkiksi kiirellisyysjärjestyksen. OLEN joko itse soittanut tai ollut paikalla, kun hätänumeroon on soitettu seuraavissa tilanteissa: ekaluokkalainen lapsi oli yksin juna-asemalla kymmenen jälkeen arki-iltana, nuoriso kuhisi joukkotappelua ennakoivasti koulujen päätösviikonloppuna kahdessa eri sijainnissa, naapurin palovaroitin soi ja postiluukusta huhuillessa kuulin hänen kaatuneen (palohälytys johtui vesihöyrystä, mutta apua tarvittiin silti), ja kun metsäkätköstä löytyi oletettavasti varastettua tavaraa. Kertaakaan minulle ei sanottu, että mitäs tänne soittelet. Nuorisojoukkokin ihmetteli, että miten kummassa poliisi arvasi heidän suhteellisen syrjäisen sijaintinsa. POLIISIN sivuilla ohjeistetaan, että hätänumeroon ei tule soittaa, jos asia on kiireetön, eli jos sen voi hoitaa virka-aikana esimerkiksi poliisilaitoksella. Oletettavasti yöhön eksynyt lapsi ei odota. Sen sijaan lupa-asiat tai sähkökatkot (saati sitten junien myöhästely) eivät ole hätäkeskuksen asioita. Rikoskomisario Sami Heikkilä muistutti tapahtumassa myös, että poliisi tykkää tilastoista. Jos jostain ei tule puheluita tai ilmoituksia esimerkiksi häiriökäyttäytymisestä, heille tilanne näyttää rauhalliselta. Siksi soittaminen kannattaa silloinkin, kun se ei välttämättä johda välittömiin toimenpiteisiin. HEIKKILÄ toimii myös poliisikoordinaattorina paikallisessa ongelmanratkaisuhankkeessa (POR-hanke), jossa keskitytään turvallisuudentunteen parantamiseen Myyrmäessä ja Martinlaaksossa. Hänen mukaansa tilanne alueella näyttää poliisin silmin siltä, että täällä sattuu ja tapahtuu, mutta tavallisen kansalaisen ei kannata liikaa huolestua, sillä välienselvittelyt ovat yleensä nuorison tai päihteidenkäyttäjien keskinäisiä. Myyrmäen tilastoissa näkyy, että omaisuusrikosten määrä, kuten kaupoista näpistely, on noussut “järkyttävän paljon”. Tavoitteena on, että kevään ja kesän aikana poliisit olisivat näkyvästi mahdollisimman paljon alueella. Heikkilä kertoi myös patistelevansa kollegoita nousemaan virka-autosta ja jalkautumaan alueelle. ENTÄ jos maijaa ei ole näkyvissä ja tuntuu siltä, että apua kaivataan? Soita 112. Kiireellisissä hätätilanteissa 112 Suomessa on vain yksi hätänumero. Hätänumeroon soitetaan kiireellisissä hätätilanteissa, jolloin paikalle tarvitaan auttavia viranomaisia (poliisi, ensihoito, pelastusja sosiaalitoimi). Milloin soitat hätänumeroon 112? • kun kohtaat hätätilanteen tai tarvitset kiireellisesti viranomaisapua paikalle • kun tiedät tai epäilet hengen, terveyden, omaisuuden tai ympäristön olevan uhattuna tai vaarassa Jos olet epävarma tilanteen kiireellisyydestä, soita silloin hätänumeroon 112. Soita itse, jos voit. Välikäsien kautta tuleva puhelu voi pahimmillaan viivästyttää avun paikalle tuloa. P I I PA A PA I K A L L E ONKO HÄTÄ? T E K S T I E L I N A I I JA L A I N E N K U V I T U S T O P I A S D E A N Palveleva kukkakauppa Myyrmäessä. Kesän aukioloajat: 16.6.-10.8. Ma-pe 9-17 La-su 9-16 Juhannuksena 20.6.-22.6. suljettu. ARKISIN 9-18 LA 9-17 SU 10-16 UOMARINNE 2 040 0577 477 WWW.TULIKUKKA.FI Studiowest.fi Ruukkupolku 14 050 557 5157 IG @studiowest_14 Se villimpi hiusstudio Myyrmäessä. Tarjous voimassa kesäja heinäkuun ajan! Normaalit aukioloajat. Olemme auki koko kesän! -30% Tällä kupongilla hiusten tai hiuspohjan tehohoito
• 8 U R H E I L U L L I S T A MONI on kasvanut kiinni Saimaan Palloon, vaikka ei olisikaan aikoihin enää asunut kotiseudullaan. Osa puolestaan ei ole Etelä-Karjalassa koskaan asunutkaan, sillä kannattajia on myös Jyväskylässä, Turussa ja Tampereella. Yksi jäsen on Kanadasta, ja kuuleman mukaan myös Brysselissä on etäjäseniä. Keltamustat ovat olleet tuttu näky myös Nordenskiöldinkadun hallissa ja tällä kaudella myös Espoossa. ERILAISET joukkueiden kannatusyhdistykset ovat jääneet tyhjän päälle, kun pääkaupunkiseudun sporttibaarit ovat yksi toisensa jälkeen sulkeneet ovensa. Baareilla on ollut yhdistysten kanssa sopimuksia, joihin sisältyy pieni alennus, ja silloin kannattajat kokoontuvat ottelupäivinä juuri sinne. Jääkiekon lisäksi myös esimerkiksi brittifutisseurojen, kuten Arsenalin ja Manchester Unitedin kannattajat, harhailevat paikasta toiseen kotipesää etsiessään. SaiPan ja Raipen kevät SaiPan ja valmentaja Raipe Helmisen liigakevään huikeassa nosteessa oli entistä tärkeämpää löytää kannattajille oma pikku ’kiimaliiteri’ myös pääkaupunkiseudulta. Yksi keltamusta, JOUNI NIEMINEN , asuu Martinlaaksossa. Hän päätti ehdottaa sporttibaari West Side Storyn isännälle yhteistyötä. ”Ensin tuli Jouni, sitten pari muuta, sitten 50 ja olikohan niitä finaalien aikaan 140”, TATU MOISIO Westiksestä myhäilee. ”Yhteistyö onnistui yli odotusten”, innostuu puolestaan Jouni. ”Kun varovasti kysyin, olisiko mahdollista saada hankittua muutama ’vety’ ensi viikoksi otteluun, oli Tatu hommannut niitä jo heti seuraavaan matsiin!” NIILLE, jotka ovat kasvaneet Myyr Yorkissa kerrottakoon, että Lappeenrannan oma jaksollinen järjestelmä koostuu atomista ja vedystä, ja ne ovat lihapiirakoita. Kaupungin torilla on myyty lihapiirakka-annoksia jo 1960-luvulta lähtien. Parhaimpina päivinä vetyjä ja atomeja menee jopa tuhansia. Kumpaankin lihapiirakkaan tulee voita, sinappia, ketsuppia, kurkkusalaattia ja sipulia. Atomiin tulee lisäksi joko kananmunaa tai kinkkua, mutta vetyyn tulee molemmat. Missä Stadin keltamustat, siellä myös Bönde KANNATTAJARYHMÄLLÄ on myös oma maskotti nimeltä Bönde, joka oli paikalla, kun vierailimme kuvaajan kanssa Westiksessä. Onneksi myös Jouni oli kehissä, sillä tapaaminen olisi muuten ollut mahdotonta. Maskotin pää on keltainen ämpäri, joten tyyppi ei näe eikä kuule. ”Bönde on aina mukana”, Jouni vahvistaa. Bönden matkatoimisto järjestää T E K S T I S I R K K A I N K I N E N K U VAT T O M M I O T S AVA A R A ITÄ KOHTAA LÄNNEN MARTINLAAKSOSSA W E S T S I D E S A I PA Stadin Keltamustat on SaiPan eli Saimaan Pallon jääkiekkojoukkueen kannattajayhteisö pääkaupunkiseudulla. Lappeenrannassa kotipelinsä pelaavaan joukkueeseen sitoutuneet ovat löytäneet itselleen kotipesän Martinlaakson West Side Storystä. usein myös matkat Lappeenrantaan tai vieraspelien paikkakunnille. Helsingistä lähtevät tilausbussit koukkaavat aina Westiksen kautta hakemassa iloisia keltamustia reissulle mukaan. SAIPAN pitkä ja komea kevät päättyi SM-hopeamitaliin, joka sekin oli yhdenlainen unelmien täyttymys joukkueelle, joka vuosi sitten kolkutteli vielä konkurssia. Kevät oli joka tapauksessa keltamusta, sillä myös voittajajoukkue KalPan värit ovat samat. LIIGAN ensi kauden otteluohjelma on jo julkaistu, joten Bönde Travels/Bönde Resor suunnittelee kovaa vauhtia uusia reissuja ja tapahtumia. Näemme siis näitä vallattomia keltamustia veikkoja täälläpäin taas, kun kiekkokausi käynnistyy syksyllä. Liigahurmosta Westiksessä. Mukana myös Bönde. Tatu Moisio, eli isäntä itse. Tyyli ratkaisee.
• 9 HISTORIALLISEN playoff-kauden pelannut EVU joutui tyytymään neljänteen sijaan, mutta se ei joukkueen General Managerin, JAAKKO TSUPARIN , mieltä synkistänyt. ”Kyllä mä sanoisin, että ylitettiin odotukset. Eka vuosi kuitenkin tuolla tasolla”, mies hymyilee. ”Tämä on kilpajääkiekkoa ja oppirahat on nyt maksettu, mutta nälkää jäi”, Tsupari toteaa. EVU:N suuri vahvuus seurana on yhteisöllisyys, joka kiteytyy heidän sloganiinsa ”Lätkää läpi elämän”. Junioreissa seura on kilpaillut viime vuosina Suomi-sarjassa ja joukkueessa on pelannut jopa oman ikäluokkansa mestari, joka halusi palata kotiseuraansa. Täysi-ikäisyyden kynnyksellä moni miettii, riittääkö motivaatio ammattilaisuuteen asti, kun tarjolla on niin paljon muutakin. Saattaa käydä niin, että elämä vie ja ihminen vikisee, kunnes sitten ammatti on hankittu ja perhe perustettu. Mieli palaa takaisin jäälle tai seuratoimintaan, ja entuudestaan tutun kaveriporukan kanssa on hienoa jatkaa siitä, mihin jäätiin. ”Meillä on paljon entisiä pelaajia, heidän vanhempiaan ja jopa lapsiaan, jotka ovat tänä päivänä mukana”, Tsupari myhäilee. ”II-divarissa, kilpajääkiekon puolella, huomasimme kyllä eron esimerkiksi voittajajoukkue Tuuskiin. Siellä oli lukuisia entisiä SM-tason pelaajia, ja jopa huolto aiheutti kateutta meissä,” GM naurahtaa. ”Meillä oli vesipullot, heillä erilaisia palautusjuomia joka lähtöön,” mies pyörittelee päätään. ”Tilannetta korjaamaan saatiin onneksi tukea Ristikon K-Supermarket Konalasta.” KAUSI oli monella tapaa positiivinen. ”Saimme tämän kauden valmentajaksi KRISTIAN FAGERSTRÖMIN ja tammikuussa EVU teki seurana yhteistyösopimuksen Jokerien kanssa”, Jaakko Tsupari iloitsee. Yhteistyösopimus avaa pelaajapolun JOKEREIDEN urheilutoimenjohtaja ja itsekin EVU-kasvatti OLLI-PEKKA YRJÄNHEIKKI iloitsi myös yhteistyöstä. ”EVU on pääkaupunkiseudun johtava kasvattajaseura, jolla on erittäin laadukasta toimintaa ja osaava henkilökunta. Tämä näkyy lukuisissa pelaajissa, jotka ovat ponnistaneet EVU:sta huippukiekkoilijan uralle. Haluamme yhdessä EVU:n kanssa tarjota pelaajille polun, joka alkaa pienimmistä junioreista ja johtaa aina valtakunnan huipulle saakka.” Monet Jokereissa uraansa tehneet ovat ottaneet ensiaskeleensa vantaalaisseuran riveissä, kuten Valtteri Filppula, Kari Martikainen, Antti Pihlström, Otto Karvinen, Leevi Lemberg ja Julius Saari. Paikallisesti tunnetut veljekset, joiden sukunimi on RUUTU , ovat myös kulkeneet tätä reittiä maailmalle. M E L K E I N M I TA L E I L L E EVU PÄÄTTI KAUTENSA PRONSSIOTTELUUN T E K S T I S I R K K A I N K I N E N Voiton riemua! Joskin vuoden takaa, ja III-divarista. Tänä vuonna mitalia ei II-divarista tullut, mutta nälkä jäi. K U V A : E V U Pyhiinvaelluksia kesällä 2025 L Sydänrukouskävelyt ma 2.6., 7.7. ja 28.7. klo 18 Lähtö: Myyrmäen kirkko, Uomatie 1. Kävelemme hiljaisuudessa lähimetsään. Vietämme hiljaisen sydänrukoushetken ja palaamme Myyrmäen kirkolle. Matka n. 2 km. Kesto n. 1 t Pyhiinvaellus Myyrmäen kirkolta Kivistön kirkolle Ystävämessuun su 8.6. klo 10.30 Lähtö Myyrmäen kirkko, Uomatie 1. Kivistön kirkolla osallistumme kaksikieliseen Ystävämessuun Friendship Mass. Matka n. 6,5 km. Suomen luonnon päivän pyhiinvaellus la 30.8. klo 10 Lähtö: Vanha Viilatehdas, Kuninkaantie 28. Kuljemme Vantaanjoen vartta Myyrmäen kirkolle. Matka n. 5,5 km Muraalipyhiinvaellukset to 12.6., 10.7. ja 7.8. klo 18 Lähtö: Myyrmäen kirjaston edestä, Paalutori 3 Kierrämme muraalipyhiinvaellusreitin Myyrmäen keskustassa, jatkaen matkaa Myyrmäen kirkolle. Matka: n. 2 km. Kesto n. 1 t vantaankoskenseurakunta.? Ilmaisen luukkujakelun aikakausi on tullut päätökseensä, mutta telinejakelu jatkuu. Jos kuitenkin haluat vielä kuulla MYTin iloisen kolahduksen postiluukussasi, voit tilata lehden kotiin pientä korvausta vastaan. Vuoden 2025 loppuvuoden lehtien kotiinpostitus maksaa 15 euroa. Tilaajaksi voi ilmoittautua sähköpostilla toimitus@myyryorktimes.fi tai tekstiviestillä numeroon 040 704 9858. Kirjoita viestiin nimesi ja yhteystietosi. Laskun saat seuraavan lehden mukana. Tilaa Myyr York Times kotiin!
• 1 LIESITORIN kupeessa sijaitseva rakennus ei ehkä ole Myyr Yorkin kaunein, mutta sen sisältö tarjoaa monipuolisesti kaikkea, mikä auttaa meitä ihmisiä voimaan paremmin: terveyttä, kauneutta ja hyvää oloa. Viidennessä kerroksessa hissi avautuu perheyrityksen tiloihin. Siellä sijaitsevat Myyr-Fysio Ky ja kauneushoitola BEAUTY SHAMAN. Vanhemmat perustivat fysioterapiayrityksen vuonna 1988 ja tytär, SKY-kosmetologi ja kosmetiikkaneuvoja ELISA HARJUKOSKI, emännöi valmistuttuaan ihonja kauneudenhoidon puolta. MYYR-FYSIO on jo omalla alallaan arvostettu tekijä. Muun muassa Kela, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue, Helsingin kaupunki, HUS ja Keski-Uudenmaan hyvinvointialue käyttävät heidän palveluitaan. ELISAN yritys on vielä jonkun kymmenen vuotta nuorempi kuin vanhempiensa, mutta yrittäjähenki tulee kotoa. ”Olen aina halunnut tehdä käsilläni. Lukion jälkeen valmistuin ensin kukkapuutarhuriksi ja floristiksi. Alalla tapahtui kuitenkin myllerrystä, kun kukkia tuli myös markettimyyntiin”, Elisa kertoo. Pikkuhiljaa on ihmisten käytöskin muuttunut, esimerkiksi hautajaisissa monesti suositaan yhden kukan tapaa entisten suurien kukkalaitteiden sijasta. ”Vanhemmat olivat välillä vihjailleet, että voisi olla hyvä laajentaa hoitotyön valikoimaa, ja kun itse innostuin eettisestä ja ekologisesta luonnonkosmetiikasta, niin tässä sitä ollaan”, hymyilee Elisa. ESIKOISEN synnyttyä Elisan suhtautuminen kosmetiikkaan kirkastui entisestään. ”Pitäessäni vauva-aikaan lasta sylissäni, poski poskea vasten, mietin mitä omalta iholtani siirtyy vauvan herkkään ihoon”, hän muistelee. Lasten ja nuorten iho on hyvin herkkää, ja esimerkiksi aikuisen naisen voiteissa voi olla jotain, joka ei niin ohuelle iholle sovikaan. Varsinainen löytö oli berliiniläinen luonnonkosmetiikkasarja, jonka edustaja Elisa on. Tuotteissa ei ole säilöntäaineita, mineraaliöljyjä tai synteettisiä ainesosia. ”Perhelomalla Saksassa ajellessa kävin henkilökohtaisesti tutustumassa sarjaan paikan päällä”, hän kertoo. Yritys tuo nykyisin sarjan tuotteita Suomeen ja toimii sen jakelijana sekä jälleenmyyjänä. Beauty Shamanin lisäksi sarjalla on vasta yksi jälleenmyyjä Suomessa, mutta tähtäin on myynnin laajentamisessa. Verkkokauppa on nykyaikaa, ja se tuli monelle tutuksi pandemian aikana. BEAUTY SHAMANISSA on kaksi kosmetologia, joista Elisa keskittyy erityisesti kasvohoitohin ja sokerointiin ja Outi, joka on myös kuntohoitaja ja lymfaterapeutti, puolestaan kehon ja mielen harmoniaan. On tutkittu, että lempeä, kädenlämpöinen kosketus vapauttaa endorfiineja ja tuo hyvää oloa. Kun siihen lisätään omaan olemukseen sopiva ihmisläheinen hoito, on asiakkaalla hymy herkässä. ”Jos jotain saisi toivoa, niin se liittyisi ALVasiaan. Tuntuu hurjalta, että ihmisten hyvinvointiin vaikuttavista asioista maksetaan neljäsosa arvonlisäveroa ja muut verot päälle”, Elisa valottaa yrittäjän arkea. E KO L O G I N E N E H O S TA JA KAUNEUDEN SHAMAANI T E K S T I S I R K K A I N K I N E N K U VAT T O M M I O T S AVA A R A P A R E M P A A K U I N P O P P A K O N S T I T Elisa Harjukoski esittelee edustamansa sarjan uutuutta, hoitovettä. Kuin kasvovesi, mutta enemmän.
• 1 1 H I U S P I I A T J A J O N N A A I K A M AT K A S A L O N P I I TA A N PUOLI VUOSISATAA HIUSKARVAN VARASSA Syyskuussa 1974 Myyrmäki oli vielä suurelta osin metsän peitossa ja nykyisen Myyrmäenraitin varren tornitalot vasta pilkkeenä arkkitehdin silmäkulmassa. Uimahallin talossa avasi ovensa uusi kampaamo – Salon Piita. Tuskin kukaan osasi aavistaa, että tämä kampaamo tulisi leikkaamaan myyrmäkeläisten hiuksia yli puolen vuosisadan ajan. S ALON PIITAN tarina sai alkunsa jo Vantaanpuistossa, jossa nuorella yrittäjällä PIITA ÅBERGILLA oli kampaamo. Eräänä päivänä hän sai puhelun, jossa kerrottiin, että Myyrmäen uimahallin liiketilaan etsitään yrittäjiä. Piitan tytär JONNA VIRTALA on Salon Piitan nykyinen yrittäjä, ja kertoo näin: ”Äitini halusi tehdä tarjouksen ja houkutteli mukaan siskonsa PIA LINDÉNIN , joka oli erikoistunut parturiksi. Siihen aikaan naisten ja miesten hiuksia ei hoidettu samassa paikassa. Parturit olivat miehille ja kampaamot naisille”, sanoo Jonna. ”Tarjous taisi mennä lävitse osittain sen ansiosta, että he ovat sisaruksia, ja heidän oli helppo jakaa liiketilojen yhteinen sosiaalitila”, Jonna arvelee. MYYRMÄESSÄ oli ennestään vain yksi kampaamo. Asiakkaita Salon Piitaan ja Parturi Shop Piaan riitti alusta saakka. Piita ja Pia olivat päättäneet pitää liikkeitään avoinna iltakahdeksaan saakka. ”Töistä tulijat ehtivät vielä hyvin työpäivän jälkeen kampaajalle. Siihen aikaan ainoa muu kampaamo, joka piti ovensa auki näin myöhään, oli Helsingin asematunnelissa”, kertoo Jonna, joka vietti pikkutytöstä saakka paljon aikaa kampaamossa. Ja uimahallissa. ”Siellä oli sellainen uimavalvoja, joka vähän katsoi perääni. Olen kyllä ollut hyvä uimaan ihan pienestä saakka.” Pieni tyttö viihtyi hyvin kampaamossa, mutta joskus tuli halu päästä äidin kanssa pian kotiin. ”Äiti kertoi, että olin kerran tullut uimahallin puolelta takaisin liikkeeseen, istunut asiakkaan syliin ja kysynyt että milloin hän oikein lähtee”, Jonna naureskelee. UIMAHALLIN ympäristö näytti silloin aika lailla toiselta kuin nykyään. Ympärillä oli lähinnä metsää. Avajaisviikolla hirvi oli tuijotellut sisään ikkunasta. ”Myyrmäen keskusta alkoi pikkuhiljaa rakentua uimahallin ympärille. Siellä oli Kukkura ja Simola ja sitten tuli posti. Ja oli siinä Rakekin. Tornitaloja alkoi nousta”, muistelevat Piia ja Jonna. ”Siis jo ennen kuin IsoMyyri tuli. Mutta muuten oli ihan metsikköä.” T E K S T I S U V E PÄ Ä S U K E N E K U VAT S U S A N N A A L AVA & S U V E PÄ Ä S U K E N E Jonna Virtala, Pia Lindén ja Eija Löppönen. Kuva: Susanna Alava
• 1 2 V UONNA 1987 Pia muutti Parturi Shop Pian IsoMyyriin, joka oli silloin uusi ja hieno rakennus lasikattoineen. Salon Piita laajennettiin silloin myös parturin tiloihin. Jonna oli ehtinyt teini-ikään ja valmistui lukion välivuonna kampaajaksi. Heti lukion jälkeen 1989 hän ryhtyi työskentelemään äitinsä rinnalla. Mukaan remmiin oli tullut vuotta aiemmin EIJA LÖPPÖNEN. ”IsoMyyrissä oli silloin ainakin Ykköshalli, Seppälä, kultakauppa, antikvariaatti ja pankit, sellaista kunnon pöhinää”, muistelevat Eija, Pia ja Jonna. PIA muutti samana vuonna Parturi Shop Pian radan varteen Myyrmäen asemalaiturin tuntumaan, ja kampaamo siirtyi Pian entisiin tiloihin IsoMyyriin. Kampaamoalalla on tyypillistä, että työntekijät vaihtuvat ja sopimuspaikkoja siirretään tiuhaan, mutta Salon Piitan tiimi pysyi vuosikausia samana – poikkeuksellisen vakaana alan mittapuulla. ”Minä, äiti ja Eija. Näin jatkui, kunnes teimme sukupolvenvaihdoksen vuonna 2012 ja äiti alkoi vähitellen jäädä eläkkeelle. Hän teki silloin vielä tuntitöitä koronaan saakka”, Jonna kertoo. NYT Salon Piita on muuttanut uusiin tiloihin Myyrmäenraitin varrelle, Liesitorin kulmaan. Aika lähelle alkuperäistä paikkaa siis. Jonna pohti muuttoa tovin, mutta IsoMyyrin kunto ja epätietoisuus siitä, kuinka kauan rakennus on edes pystyssä, sai muuton ajankohtaiseksi. Jonnan täti Pia oli jo jonkun vuoden työskennellyt omassa liikkeessään yksinään, ja Jonna päätti houkutella Pian muuttamaan samoihin tiloihin kanssaan. ”Nyt kun Pia palasi takaisin, ympyrä sulkeutui”, Jonna iloitsee. UUDET tilat ns. senioritalossa ovat tilavat ja valoisat ja tunnelma kiireetön. Suuret, puhtaaksi kiillotetut peilit avartavat tilaa vielä entisestään. Liikkeen uusi sijainti on Jonnan ja Pian mielestä hyvä, siellä on myös satunnaisten kävijöiden helppo piipahtaa. YDINASIAKASKUNTA on pysynyt pitkälti samana. Tosin siinäkin on tapahtunut sukupolvenvaihdos ? tai oikeastaan kaksi. Monet asiakkaat ovat tuoneet tänne itsensä lisäksi myös lapsensa ja myöhemmin perässä ovat seuranneet lapsenlapset. Eija, Jonna ja Pia tuntevatkin vakiasiakkaansa hyvin. ”Täällä käydään kertomassa ilot ja surut.” Kampaamossa hoidetaan hiuksien lisäksi usein myös sieluja. Kuunnellaan, tuetaan, kannustetaan. Ollaan kiinnostuneita ja osoitetaan se. S ALON PIITAN tiimi on kestänyt vuosien varrella laman, vesivahingot ja koronapandemian. Kaikista on selvitty. Yhteishenki on ollut kantava voima. ”Minulle tärkeintä ovat työkaverit. Ja mukavat asiakkaat. Ja hyvä työnantaja, joka on päästänyt kaikkiin koulutuksiin. Meillä on vähän sellainen samanlainen yhteisyys kuin hiekkalaatikolla”, sanoo Eija. Jonna komppaa Eijaa. ”Tutussa ja toimivassa työtiimissä voi olla oma itsensä ilman paineita.” ”Työssäni minua inspiroi se, että jokainen päivä ja asiakaskohtaaminen on erilainen, pääsen toteuttamaan asiakkaiden toiveita ja käyttää luovuuttani ja saan aina nähdä työni lopputuloksen. Palaute työstä tulee heti”, sanoo Jonna. Kuva: Suve Pääsukene. Kirkkaana hohtavat peilit avartavat tilaa. Täällä nauttivat kampaajat ja kammattavat. Kuva Susanna Alava ”Täällä käydään kertomassa ilot ja surut.” Hiukset minttiin ja sielu keveämmäksi. Kuva: Susanna Alava Nips naps! Kuva Susanna Alava H I U S P I I A T J A J O N N A
• Vantaan Kesälava Myyr York Parkissa Legendaarinen lauluntekijä Liisa Akimof esiintyy perjantaina 22.8. Kesälavan keikat ovat ikärajattomia. Tule mukaan siivoamaan lähiluontoasi roskista ja kitkemään luonnolle haitallisia vieraslajeja! Vantaan kaupunki haluaa innostaa asukkaat tekoihin lähiluontonsa hyväksi, ja järjestää kesän aikana useita roskiensiivoustalkoita ja Suomen luonnolle haitallisten vieraslajien kitkentätalkoita. Tulevia talkoita: • 26.6. Vieraslaji jättipalsamin kitkentätalkoot Hämeenkylässä Lammaslammella ja Hämevaarassa • 1.7. Vieraslaji jättipalsamin kitkentätalkoot Vantaanlaaksossa ja Varistossa • 10.7. Vieraslaji jättipalsamin kitkentätalkoot Hämeenkylässä Lammaslammella ja Varistossa • 17.7. Vieraslaji jättipalsamin kitkentätalkoot Hämevaarassa ja Vantaanlaaksossa • 22.7. Roskiensiivoustalkoot Paalukylänpuistossa Myyrmäessä • 7.8. Roskiensiivoustalkoot Paalukylänpuistossa Myyrmäessä Tiedot kaikista kesän talkoista: tapahtumat.vantaa.fi/talkoot Vantaan Kesälava toimii Myyrmäen urbaanissa tapahtumapuistossa Myyr York Parkissa 1.8.–24.8. Runsaan musiikkiohjelmiston, työpajojen ja lastenkulttuurin lisäksi Myyr York Parkissa on tapahtumailtoina ruokaja juomamyyntiä. Parkin iltakeikat järjestetään klo 18–21. Myyr York Parkin kauden avaa legendaarinen hyvän mielen iskelmäorkesteri Martti Servo & Napander perjantaina 1.8. Kesälavalla esiintyvät myös mm. palkittu indieartisti Sepikka la 23.8. ja räyhäkkäästä liveesiintymisestä kuuluisa rockyhtye Kissa la 9.8. Vapaa pääsy! Kesälavan tarjoaa Vantaan kaupunki ja sen toteutuksesta vastaavat yhdessä Vantaan elävän musiikin yhdistys Velmu ry sekä Williams Music oy. Katso koko ohjelma: vantaankesalava.fi Jönsaksentie 6, 01600 Vantaa VANTAAN KESÄLAVA MYYR YORK PARKISSA
• 1 4 Poika, isä ja animaation henki. 1 4
• 1 5 MYYRMÄESTÄ ÄÄNTÄ MILJOONIEN KOTEIHIN Asko Ahonen on tehnyt äänitystä animaatioihin yli 20 vuotta. Aiemmalla urallaan ammattimuusikkona toiminut Asko tekee edelleen mielellään töitä myös musiikin parissa miksaten ja masteroiden. VO L AT K A A K KO O N ! Revover Studio on vantaalainen äänitysstudio, joka on toiminut pian 30 vuotta. Studio muutti Myyrmäkeen vuonna 2021. Isän ja pojan yritys tekee erilaisia äänitöitä, mutta pääpaino on tällä hetkellä Ylen lastenohjelmissa. Esimerkiksi Ryhmä Haun äänet tallennetaan, editoidaan ja miksataan Myyrmäessä. T E K S T I E L I N A I I JA L A I N E N K U VAT T O M M I O T S AVA A R A I S Ä , P O I K A J A Ä Ä N I T Y S S T U D I O
• 1 6 I S Ä , P O I K A J A Ä Ä N I T Y S S T U D I O “JOKAINEN näyttelijä puhuu vähän eri lailla”, Asko kertoo. “Rytmitys vaihtelee puheessa, ja tietysti lähtökielessä. Kääntäjät yrittävät katsoa puheen pituuden ja tauot paikalleen.” Lastenohjelmia tulee useammasta maasta ja eri kielialueilta. “ITALIALAISISSA ja espanjalaisissa on melkeinpä pelkkiä mieshahmoja”, Asko huomauttaa. “Sarjat heijastelevat sillä tavalla yhteiskuntaa. Yhdessä jalkapalloaiheisessa on kymmenen miestä ja yksi nainen.” Naisille riittää silti yleensä töitä, koska he tekevät usein lasten äänet. Lapset ehtivät kasvaa tuotantokausien välillä ja äänet muuttuisivat liikaa. NÄYTTELIJÄT tekevät usein vain yhden roolin per ohjelma, ellei toinen ole ihan pieni rooli. Tällä vältetään sitä, ettei näyttelijä keskustelisi “itsensä” kanssa. Tavallista katsojaa hämää N ELISEN vuotta sitten Myyrinpuhoksen kolmannessa kerroksessa kuului remontin ääniä. Vanha silmäsairaalan leikkaussali säilyi tavallaan samassa käytössä, nyt siellä leikataan silmien sijasta ääntä, kun sinne kotiutui pitkän linjan äänitysstudio, Revolver Studio. Paikkaa pyörittävät alan konkari, itsenäisenä yrittäjänä pian 30-vuotispäiviään kolkutteleva ASKO AHONEN ja hänen poikansa VILLE AHONEN. TÄLLÄ hetkellä studiossa voidaan tehdä puheäänityksiä. Äänisuunnittelua, editointia ja miksausta toteutetaan tarvittaessa myös musiikkituotannoille. Revolver Studio tekeekin pääasiassa Ylen lastenohjelmia. Vaikka studion äänieristys on hyvä, saattaa silti välillä Myyrinpuhoksen käytävällä kajahtaa tuttuja ääniä esimerkiksi Ryhmä Hausta. ASKO AHONEN on tehnyt animaatioita yli 20 vuotta. “On jonkin verran tietoa mitä kannattaa tehdä ja mitä ei”, Ahonen toteaa vaatimattomasti, mutta hymynkare suupielessä. Isän ja pojan työnjako on selkeä: Ville äänittää ja editoi, Asko miksaa ja viimeistelee jaksot lopulliseen asuun. TYÖN alla on 11 sarjaa. Ryhmä Hauta on tehty jo yhdeksän kautta, Kaaposta ja Barbapapasta on menossa heillä toinen kausi. Ihan kahdestaan he eivät työtään tee. Kolme kääntäjää työskentelee etänä. Näyttelijöiden vakiporukka on kolmenkymmenen luokkaa, he käyvät studiolla säännöllisesti. aivan riittävästi se, että hahmo vaihtuu – visuaalinen vihje on niin vahva, että vain tarkkakorvaisimmat tunnistavat samoja näyttelijöitä eri sarjoista. Tietysti taitavat ääninäyttelijät vaihtelevat esimerkiksi intonaatiota ja äänen korkeutta eri hahmoilla. OHJELMIA tehdessä jokainen jakso tulee katsottua monta kertaa. Jos kotona samojen ohjelmien tunnarit alkavat kyllästyttää, voisi olettaa, että työssäkin niihin voisi leipääntyä. Sellaisesta ei kuitenkaan näy merkkejä. Askon on helppo keksiä heti lastenohjelmien sarjasuositus: “Uusi sarja, Hiiritalon Sam ja Julia on älyttömän hyvä sarja pienille lapsille. Aika yksinkertainen, mutta tosi hyvä.” Stop motion -animaatio perustuu alankomaalaisen Karina Schaapmanin kirjoihin. Y KSI uran kohokohdista löytyy sekin nopeasti. “Muumit”, Asko innostuu. “Nukkeanimaatiota tehtiin 78 jaksoa seitsemällä eri kielellä, eli yhteensä yli 400 jaksoa. Lisäksi vielä 4 elokuvaa, joista yksi oli 3D-elokuva.” Vähän yli 15 vuotta sitten julkaistiin pohjoismaiden ensimmäinen 3D-elokuva Muumipeikko ja pyrstötähti. Äänityksiä tehtiin Hollywoodissa, Ranskassa ja Islannissa. Asko Ahonen vastasi elokuvan äänisuunnittelusta ja miksauksesta. Päärooleissa olivat mm. isä ja poika Skarsgård (Stellan ja Alexander), Peter Stormare, Mads Mikkelsen, Helena Mattsson, Kathleen Fee, Arthur Holden, Terrence Scammel ja kertojana Max von Sydow. ”On jonkin verran tietoa siitä mitä kannattaa tehdä ja mitä ei.” Äänitysstudiossa on vipuja ja vipstaakeja kuin lentokoneen ohjaamossa konsanaan.
• 1 7 ”Italialaisissa ja espanjalaisissa on melkeinpä pelkkiä mieshahmoja. Sarjat heijastelevat sillä tavalla yhteiskuntaa.” R EVOLVER STUDIO sijaitsi aiemmin Tikkurilassa Vernissan tiloissa. Muuton aikoihin Asko asui Konalassa, ja työmatkan lyheneminen tuntui niin mukavalta, että mies muutti itsekin Myyrmäkeen. “Mikäs sen parempaa kuin aamuisin kävellä viisi minuuttia työpaikalle”, Ahonen hymyilee. Villekin asuu nykyään kävelymatkan päässä. Yhden äänitysstudion lisäksi Myyrmäki sai siis kaksi asukasta ja joukon nimekkäitä vierailijoita. Asko Ahonen pitää Myyrmäkeä sijaintinsa puolesta hyvänä paikkana äänitysstudiolle. “Tähän pääsee bussilla, junalla ja autolla tosi kätevästi”, hän kertaa. STUDIOSSA tehdyt ohjelmat tavoittavat tällä hetkellä puoli miljoonaa katsojaa viikoittain televisiolähetysten kautta, ja kun siihen päälle lisätään suoratoistopalveluiden luvut, päästään kenties miljooniin viikossa. Väitänkin, että Myyrmäessä tehdään työtä, jolla on merkittävä vaikutus koko maan lastenkulttuuriin – Revolver Studion muita projekteja unohtamatta. Ville Ahosen työpöydälle päätyy äänitys ja editointi. Näyttelijä Emma Louhivuori näyttelee mm. Ryhmä Haun 10. tuotantokaudella.
• 1 8 I S I T K A K K U K A H V I L A ? Uomatien varrella, entisiin Hotlipsin tiloihin remontoitu liiketila on saanut uuden elämän. Myyrmäkeen on avattu harvinainen uutuus – kakkukahvila. Mitä kaikkea kahvilasta löytyy ja kuka on sen emäntä Aire Karon? BARBIEMAINEN KAKKUKAHVILA VETÄÄ ASIAKKAITA PUOLEENSA T E K S T I & K U VAT E N R I I K A V U N K T U L E H Y VÄ K A K K U
• 1 9 Avajaiset HUHTIKUUN 16. päivänä Vantaan musiikkiopistoa vastapäätä, Uomatiellä näkyi vilskettä. Oven edusta oli koristeltu vaaleanpunaisin ilmapalloin, ja ulkona seisoi mainoskyltti ”Catering & juhlakakut Airelta”. Tarkalleen keskipäivällä emäntä AIRE KARON avasi ovet kirkkaan vaaleanpunaisessa housupuvussa – avajaiset olivat alkaneet. Kaikille tarjottiin tervetuliaiskakkua ja kahvia. Väkeä riitti ja riittää edelleen. Kahvila on ollut auki muutaman viikon, ja kiirettä on pitänyt lähes koko ajan. Keskimäärin asiakkaita on ollut noin 150 päivässä. ”Tuntuu, että ihmiset ovat löytäneet meidät!” sanoo Aire Karon kahvikuppinsa takaa. ”En olisi uskonut, että tämä lähtisi näin vauhdilla liikkeelle!” Tie omaan kahvilaan KUKA on Aire Karon ja millainen on ollut hänen matkansa oman kahvilan perustamiseen? Karon on virolainen. Hän muutti Suomeen 14 vuotta sitten ja aloitti melko perinteisesti siivoojana, myöhemmin myös maalasi asuntoja. Leivonta oli kuitenkin osa hänen arkeaan muiden töiden ohessa. ”Aluksi leivoin perheelle ja ystäville, sitten ystävät alkoivat tehdä tilauksia – ja pian jo heidänkin ystävänsä.” AIRE KARON on koulutukseltaan kokki ja sanoo työskennelleensä alalla jo 12-vuotiaasta asti. ”Perheeni toimi ravintola-alalla, ja aloin auttaa heitä jo lapsena,” hän kertoo ja toteaa, että ruoka on aina ollut osa hänen elämäänsä. Vakavammin leivontaan hän syventyi noin 12 vuotta sitten, kun jäi kotiin vauvan kanssa. Hän on kouluttautunut kondiittoriksi Virossa, Venäjällä ja Suomessa osallistumalla erilaisiin kursseihin. ”Hauskin kokemus oli Venäjällä, jonne lähdimme juuri ennen koronapandemiaa”, hän muistelee. Lennot peruttiin eikä rahoja saanut takaisin – eikä hän puhunut sanaakaan venäjää. ”Mutta koulutus oli hyödyllinen, ja sain sieltä paljon tietoa ja taitoa erityisesti suklaasta.” Kahvilan synty, asiakaskunta ja suosituimmat tuotteet KAHVILAN sisustus on barbiemainen: pastellinsävyisiä vaaleanpunaisia tuoleja, vaaleanpunaisia seiniä ja koristeita tekokukista. On selvää, että sisustukseen on panostettu ja yksityiskohdat ovat kohdallaan. Tällä hetkellä tilaan mahtuu 24 asiakasta, ja pian on tulossa myös terassi. Kakut ja leivonnaiset maistuvat kuin hyvissä virolaisissa kahviloissa. Idea kahvilan perustamiseen syntyi jo kuusi vuotta sitten, kun Aire aloitti tilausleivonnaisten tekemisen saman rakennuksen toisessa kerroksessa. Välillä hän myi tuotteita vitriinistä perjantaisin. ”Asiakaskunta kasvoi, kun tieto levisi puskaradion ja Facebookin avulla – muuta mainontaa en ole tehnyt.” Nyt mukana ovat myös Instagram ja TikTok. ”Olen tehnyt omaa juttuani rauhassa, ja voin sanoa, että asiakkaistani puolet ovat suomalaisia ja puolet virolaisia,” hän kertoo ja lisää, että suomalaisten osuus on kasvanut huomattavasti kahvilan avaamisen jälkeen. ASIAKKAINA on pääasiassa yksityishenkilöitä, mutta myös yrityksiä. ”Yritän välttää massatuotantoa, mutta asiakaskunta kasvaa jatkuvasti – alkaa jo olla melko täyttä, mutta teen parhaani, että ehdin palvelemaan uusiakin asiakkaita.” Suosituimpia tuotteita ovat rahkakakku, marenkirulla ja mustaherukka-juustokakku. Suolaisista tuotteista asiakkaille maistuvat öljyssä paistetut lihapiirakat ja perunasalaatti. Myös kahvi on laadukasta ja siksi erittäin suosittua. ”Virolaiset pitävät erityisesti marenkirullasta, Red Velvet -kakusta ja kana-fetapiirakasta, suomalaiset taas rakastavat mustaherukka-juustokakkua,” paljastaa Karon. Yritys tarjoaa myös kokonaisvaltaista catering-palvelua, ja kahvilan tiloja voi vuokrata syntymäpäiviin, kokouksiin ja muihin tapahtumiin. Raha KOSKA kahvilatilat rakennettiin lähes tyhjästä, kustannukset nousivat alkuperäisestä arviosta kaksinkertaisiksi. Sähköjohdot, vesiputket ja ilmanvaihto uusittiin kokonaan. Keittiölaitteet olivat suurimmaksi osaksi jo olemassa. ”En hakenut tukia, mutta lainaa jouduin ottamaan – kaikkia kuluja en ole vieläkään täysin laskenut!” ”Kalusteet, seinävitriinit ja myyntitiski ovat käsintehtyjä – isäpuoleni ja ystäväni tekivät ne”, Karon kertoo. Sopivia kalusteita ei löytynyt kaupasta, joten kankaat ja materiaalit haettiin Virosta ja sisustuselementit tehtiin paikan päällä. ”Olen tosi kiitollinen ystävilleni – minä vain vaadin, että ’minä haluan!’ ja he olivat kuin uskolliset sotilaat auttamassa unelmani toteuttamisessa.” Tällä hetkellä kahvilassa työskentelee Airen lisäksi viisi henkilöä, joista kaksi on harjoittelijoita. Tulevaisuus HEINÄKUUSSA kahvilan eteen valmistuu terassi, ja esteetön kulku on jo järjestetty. ”Tällä hetkellä ei ole paljon aikaa tilauksille, mutta toivon saavani asiat pian siihen malliin, että ehtisin taas tehdä enemmän tilauksia.” VUOKRASOPIMUS on aluksi viideksi vuodeksi, ja ihannetilanteessa Aire haluaisi tulevaisuudessa siirtyä kokonaan omiin tiloihin. Laajentamissuunnitelmat ovat jo mielessä. ”Harrastuksille ei juuri jää aikaa – työn jälkeen kaiken täyttää perhe: aviomies ja kaksi lasta,” Karon sanoo hymyillen. ”Toivon kyllä ehtiväni hankkia vielä moottoripyöräkortin – etten aina joutuisi istumaan pelkästään takapenkillä!” Mitäköhän kakkukahvilan avajaisissa voisi tarjota? No kakkua! Suolaisista etenkin lihapiirakat ja perunasalaatti maistuvat asiakkaille, mutta vitriini pursuaa muutakin maistuvaa.
• 2 K YSYIMME Myyrmäen ja Kivistön suuralueiden asukasyhdistysten toiminnasta. Esille nousivat yhteisöllisyys, osallisuus, tapahtumat, tiedottaminen ja vaikuttaminen. Omasta asuinalueesta pidetään huolta järjestämällä erilaisia talkoita, tapahtumilla ja kyläjuhlilla kootaan yhteen naapuruston ihmisiä. Erityisesti kunnallisesta päätöksenteosta tiedotetaan ja siihen pyritään tarvittaessa vaikuttamaan. VANTAALLA on hyvin erilaisia kaupunginosia, joten yhdistysten toiminta eroaa väkisinkin toisistaan. Omakotiliiton alaisista yhdistyksistä Vapaalan omakotiyhdistys kertoo ottavansa osaa edunvalvontaan ja saamaan jäsenilleen tärkeitä tietoja pientaloasumisesta. He ovat myös tehneet lausuntoja ja esityksiä kunnan viranomaisille esimerkiksi alueen liikenneongelmista ja niiden korjaamisesta sekä aurauksen kehittämisestä. Kivistön ja Keimolan omakotiyhdistyksen vuosikokouksessa käsiteltiin virallisten asioiden lisäksi kuluttajansuojaa korjausrakentamisen hankinnoissa. Nämä kaksi yhdistystä ovat jäsenmäärältään suuralueiden suurimpia. Omakotiliitto tarjoaa neuvontaa ja jäsenetuja, ja helpottaa yhdistysten toimintaa huolehtimalla jäsenmaksujen keräämisestä. Muutama yhdistys kertoo hoitavansa viljelypalstojen vuokraamista alueellaan. Martinlaakso-Seuralle se on ainoa toimintamuoto tällä hetkellä. A LUEELTA nousee esille kaksi erityistä toimijaa. Vantaa-Seura on koko kaupunkia edustava yhdistys. Se on perustettu vuonna 1961 Helsingin pitäjän kotiseutuja museoyhdistys ry -nimellä. Vuonna 1983 yhdistys lyhensi nimensä Helsingin pitäjän kotiseutuyhdistykseksi. Vantaa-Seura – Vandasällskapet ry muutettiiin yhdistyksen nimeksi syyskokouksessa 2006. Entinen nimi liitettiin usein Helsingin pitäjän kirkonkylään, vaikka Helsingin pitäjä on Vantaan aiempi nimi. Kaupunginosayhdistys, asukasyhdistys, omakotiyhdistys, kotiseutuyhdistys, -seura ja -liike. Rakkailla lapsilla on monia nimiä. Asukasyhdistykset ovat tuttu ja perinteinen tapa osallistua oman asuinalueen toimintaan. Useimmat niistä ovat rekisteröityjä yhdistyksiä. Vuonna 2017 Suomen parhaaksi kotiseutuyhdistykseksi valitun seuran toiminta ulottuukin Vantaan joka kolkkaan. Yhdistyksen toimenkuvaan kuuluu erilaisten historiaan, kulttuuriin ja kotiseutuun liittyvien tapahtumien, kuten retkien, luentojen ja opastusten järjestäminen sekä positiivisen Vantaa-hengen edistäminen. Toiminta on avointa kaikille, ja suurin osa siitä on ilmaista. Vuosittaiset suurimmat ponnistukset ovat Helsingin pitäjä – Vantaa -kirjan julkaiseminen ja Helsingin keskiaikapäivä Pyhän Laurin kirkolla elokuun alkupuolella. Kesällä on historiakävelyitä ja yhteislauluiltoja. Yhdistyksen tarkoituksena on luoda yhteistä Vantaa-henkeä. “Merkityksellisintä ovat ihmiset, vantaalaiset ja vantaamieliset, joiden yhdessä tekemisestä ja kokemisestä merkityksellisyys syntyy”, kertoo toiminnanjohtaja ANNI ÖHMAN. TOINEN omalaatuinen yhdistelmä on 1960-luvulla perustettu Seutulan kyläyhdistys ry, jonka jäseninä on yksittäisiä henkilöitä, mutta myös lähikylien yhdistyksiä ja pari osakeyhtiötä. Seutulan kyläyhdistyksen tukikohtana on Königstedtin koulu, joka on ollut kylätalona jo vuodesta 2000 alkaen. Koulun adoptiosopimus Vantaan kaupungin, Vantaan kaupunginmuseon ja Seutulan kyläyhdistyksen kanssa solmittiin 2020. Seutulan kyläyhdistys hoitaa ja ylläpitää rakennusta niin, että koulun historiallinen arvo säilyy. Myös pihamaata hoidetaan talkoilla. Koululla järjestetään Elojuhlat elokuussa. Yhdistys seuraa aktiivisesti lähialuiden kaavoitusta, liikennettä ja luonnon pärjäämistä. “Teollisuuden ja asutuksen lisääntyminen uhkaa miljöötä ja luontoa”, yhdistyksen puheenjohtaja JUKKA ÖSTER kertoo. “Suunnitelmia on saatu muutettua ja välillä on pitänyt mennä korkeimpaan hallinto-oikeuteen saakka.” MONI yhdistys nostaa haasteeksi tiedottamisen ja uusien jäsenten saamisen mukaan toimintaan. Seutulassa näin ei kuitenkaan ole. “Tiedotus on ollut niukkaa eikä ketään ole houkuteltu mukaan. Lisäkäsille ja muuten vaan uteliaille on kuitenkin aina tilaa”, Öster lausuu. “Meillä on täällä niin mukavaa, ettei sitä kehtaa kaikille huudella.” Seutulassa väki vaihtuu suhteellisen harvaan, ja toimintaan on varmasti siksikin helppo sitoutua. Yhdistys pitää myös kokouksia säännöllisesti, talviaikaan kerran kuussa, kesällä harvemmin. KYLLÄ KAUPUNKIIN YHDISTYKSIÄ MAHTUU K Y L Ä H U L L U N H A U S K A A Y H D E S S Ä Y H D I S T Y K S E L L I S T Ä T E K S T I E L I N A I I JA L A I N E N K U V I T U S T O P I A S D E A N
• 2 1 P IENIMMÄT kaupunginosayhdistykset ovatkin niillä kaikkein tiheimmin asutuilla alueilla, eli Kaivokselassa, Myyrmäessä ja Martinlaaksossa, joissa jäsenmäärä lasketaan kymmenissä. Toiminta on saattanut olla välillä tauolla, kuten Martinlaakson asukasyhdistyksessä, ennen kuin se syystä tai toisesta viriää uudelleen. Vaikka jäseniä olisi vähän, ja yhdistysaktiiveja kenties vielä vähemmän, saattavat yhdistysten tapahtumat tavoittaa jopa tuhansia alueen asukkaita. Esimerkiksi Myyrmäessä vietettävä Taiteiden yö eli Why So Myrtsi on kasvanut kymmenen vuoden aikana kaupunkifestivaalin mittoihin. TÄNÄ vuonna 60-vuotisjuhliaan viettävä Kaivoksela-Seura haluaa vaalia omaansa. “Meillä on kaupunkikuvallisesti arvokas ja ainutlaatuinen asuinalue, jonka historian ymmärtäminen auttaa kehittämään eteenpäin ominaislaatua vaalien”, puheenjohtaja ANNUKKA LYRA sanoo. “Henkilökohtaisesti itselleni kaupungiosayhdistyksen toiminnassa merkityksellistä on nostaa alueen omaleimaisia puolia esiin, luoda positiivista kotiseutuylpeyttä ja kenties tapahtumissa tutustuttaa naapureita toisiinsa.” Haasteeksi Lyra mainitsee aktiivien ja jäsenten pienten määrän. Se ei ainakaan helpota yhdistyksen taloutta, jota nakertavat melkoisen kohtuuttomasti myös pankkipalveluiden hinnat. Syksyllä seura järjestää Vantaa-Seuran kanssa yhteistyössä historiakävelyn alueella 19.8. Jatkoa saadaan myös koululaisille suunnattuun opastukseen, johon osallistui huhtikuussa 150 Kaivokselan ja Hämeenkylän koulun oppilasta. Keväällä seura jakaa Kaivokselan koulun kuudesluokkalaisille stipendit. T ALOUSASIAT puhuttavat myös muissa yhdistyksissä. Kivistön suuralueella toimiva Marja-Verkko ja Myyrmäki-Seura huomauttavat, että rahoituksen saaminen aiheuttaa epävarmuutta toiminnan järjestämiseen. Vakiintuneet toimijat saavat yleensä vuosittain suunnilleen saman summan esimerkiksi Vantaan kaupungilta, mutta eivät aina. Yleensä rahoitusta haetaan enemmän kuin saadaan. Kivistön ja Keimolan omakotiyhdistys on aiemmin työllistänyt palkkatuella kylätalkkarin. Viime vuonna uutta ehdokasta ei löytynyt, ja työhallinnon siirryttyä vuoden vaihteessa Vantaan kaupungille päätös palkkatuesta ensin lykkääntyi ja sitten tuli kielteisenä. Niinpä kylätalkkaria ei saatu palkattua. Yhdistys sopi yhteistyöstä 4H-nuorten kanssa, jotka tarjoavat pihatöitä sekä korjausja siivousapua, jotka ovat monelle, etenkin iäkkäämmille omakotiasujille tärkeitä. ”Vaikka jäsenmäärä ei olisi yhdistykselle haaste, jäsenistön monimuotoisuus saattaa olla.” VAIKKA jäsenmäärä ei olisi yhdistykselle haaste, jäsenistön monimuotoisuus saattaa olla. Pähkinärinne-Seurassa on pohdittu, miten asukasyhdistyksen toimintamalli palvelisi kaikkia asukkaita, erityisesti kun toimintaa pyöritetään ja kehitetään vapaaehtoispohjalta. Martinlaaksossa taas tunnistetaan alueen asukasmäärän kasvaminen ja väestöryhmän muuttuminen, ja esiin nousee vaikeus solmia yhteyksiä maahanmuuttajataustaisiin asukkaisiin. Yhdistyksistä Marja-Verkko mainitsee olevansa poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton. Samoin toteaisi varmasti moni muukin, mikäli asiaa olisi erikseen kysytty. Yhteistyötä tehdään kuitenkin muiden alueella toimivien yhdistysten ja yritysten kanssa, usein myös luterilaisen seurakunnan kanssa. Vapaalan ja Hämevaaran yhdistysten edustajat kertovat pitävänsä pihaseuroja kirkkoväelle. Paikallisten poliitikkojen kanssa ollaan yhteyksissä, ja lienee osin aktiivien varassa, että kenen kanssa keskustellaan ja miten. Yhdistykset tarjoavat myös valtuutetuille näkyvyyttä, ja paikallisista asioista huolehtimisella voi olla vaikutusta äänestyskäyttäytymiseen. R EKISTERÖITYJEN yhdistysten tulisi noudattaa yhdistyslakia, mikä tarkoittaa mm. vuosikokousten järjestämistä, hallituksen valitsemista sekä kirjanpidon ja tilinpäätöksen laatimista, vaikka niitä ei viranomaisvoimin valvotakaan. Yhdistysrekisterissä onkin kymmeniä tuhansia toimimattomia yhdistyksiä, ja tähänkin juttuun oli vaikea löytää tietoa kaikkien paikallisyhdistysten tilanteesta. Helsingissä kaupunginosayhdistyksillä on keskusjärjestö, Helsingin kaupunginosayhdistykset ry eli Helka, joka perustettiin vuonna 1964. Vantaalla sellainen yritettiin perustaa, mutta rahoitusta ei löytynyt. Joskus yhteistyöstä voisi olla hyötyä, esimerkiksi tiedon jakamisessa tai talouden hoitamisessa. Voihan olla, että myrtsiläinen viihtyisi hyvinkin Kivistön kyläjuhlassa tai Seutulasta poikettaisiin Vapaalaan pihakirppikselle. MONELLA yhdistyksellä on kotisivut, joita ei välttämättä päivitetä niin kovin usein. Joillain on oma Facebook-sivu tai -ryhmä, jotkut osallistuvat alueen “yleisen sivun” keskusteluihin. Sosiaalisessa mediassa keskustelemista ei useinkaan ole rajattu vain jäsenille, joten niihin voi osallistua paljonkin ihmisiä, joille asukasyhdistyksen rooli ja merkitys jäävät vieraaksi.
• 2 2 Y HDISTYSTOIMINNAN rinnalle on erityisesti viimeisen parinkymmenen vuoden aikana syntynyt yhteistoiminnallista kansalaistoimintaa. Se organisoituu järjestötoiminnan ulkopuolelle, on usein projektiluonteista ja keskittyy toimintaan. Se ei reagoi jo suunniteltuun tai osallistu välttämättä ollenkaan keskusteluun, esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa, vaan tarjoaa vaihtoehtoisia tapoja vaikkapa kaupunkitilan käyttämiseen. Tällainen kevytaktivismi voi olla hyvinkin pienimuotoista, yhden ihmisen tai pienen porukan sissitoimintaa, tai sitten tähdätä tavoittamaan enemmänkin ihmisiä esimerkiksi järjestämällä ulkoilmaillallisen. Tällaisen kansalaisaktivistisen toiminnan voisi väittää olevan enemmän pop up -henkistä kuin pysyvästi muuttavaa, vaikka se voikin vakiintua osaksi yhteiskuntaa. Niinpä esimerkiksi Siivouspäivän aikataulun mukaisia kirpputoreja järjestetään Myyrmäenraitilla edelleen, vaikka valtakunnallinen eli ns. virallinen toiminta päättyikin. JOSKUS kansalaisaktivismikin vaatii rahoituksen hakemista, ja tällöin vaatimuksena saattaa olla oikeuskelpoisuus, eli esimerkiksi rekisteröity yhdistys. Silloin asukasyhdistys voi halutessaan jakaa omia kontaktejaan ja osaamistaan, kun joku tai jotkut haluavat kehittää omaa asuinaluettaan uudella tavalla. A SUKASYHDISTYKSELLÄ ei useinkaan ole alueella kilpailijoita. Se saattaa johtaa siihen, että yhdistyksen toiminta säilyy samankaltaisena vuodesta toiseen, vaikka maailma muuttuu. Vapaalan omakotiyhdistyksestä saimme terveisiä, että lähettämiemme kysymysten pohtiminen tulee päätymään hallituksen kokouksen asialistalle. Järjestöja vapaaehtoistoiminta ovat kärsineet jäsenkadosta aiemminkin, mutta erityisesti koronapandemia teki ihmisistä haluttomampia sitoutumaan pitkäaikaisesti. Esimerkiksi päätökset osallistumisesta tapahtumiin tehdään yhä myöhemmin. Lisäksi pääkaupunkiseudulla on tarjolla niin paljon kaikkea, että vuosittainen kyläjuhla ei välttämättä olekaan se itselle rakkain. Osallistuminen yhdistystoimintaan ja talkootyöhön on usein sukupolvelta toiselle kulkeva ominaisuus, ja esimerkiksi suuri alueelle muuttaneiden määrä voi katkaista tällaisen. Toisaalta moni yhdistys on perustettu uusien asuinalueiden tai niiden laajenemisen kanssa samoihin aikoihin, kun vapaamuotoisena alkaneeseen toimintaan on tarvittu rakenteita. ASUKASYHDISTYSTEN tulevaisuuden suurimpina haasteina ovat byrokratian taklaaminen ja riittävän suuren vapaaehtoisjoukon kokoaminen. Oman kaupunginosan tai asuinalueen asioihin vaikuttaminen onnistuu monella tavalla. Asukasyhdistyksen jäsenyys ei tarkoita sitä, että kaikki viikonloput pitäisi käyttää talkootyössä. Pelkästään jäsenmaksun maksaminen voi sekin olla hyväksyvä nyökkäys: näen mitä te teette ja arvostan sitä. Tekijöitäkin silti tarvitaan, ja projektiluontoinen malli voisi sopia myös ainakin osalle yhdistyksistä. Silloin ihmiset voisivat tulla mukaan heille sopivana hetkenä. VANTAA-SEURA pitää haasteena ihmisten tavoittamista kiireisessä ja viestinnältään pirstaloituneessa maailmassa. Se on varmasti totta, mutta ainakin Vantaa-Seuran viestintä ulospäin on kiitettävää. Aina niin ei ole. Aika monta kommenttia tuli jätettyä ja kommervenkkiä käytettyä, että tavoitimme asukasyhdistysten edustajat. Ehkä omalla kylällä heidät tunnetaan. Tämän jutun ohessa olevasta taulukosta voi bongata oman alueensa asukasyhdistyksen. Tai sitten todeta niin kuin yhdessä keskustelussa: “Jos ei ole niin sellainenhan olis hyvä kyllä olla.” Y H D I S T Y K S E L L I S T Ä ”Asukasyhdistyksen jäsenyys ei tarkoita sitä, että kaikki viikonloput pitäisi käyttää talkootyössä.” ”Joskus kansalaisaktivismikin vaatii rahoituksen hakemista, ja tällöin vaatimuksena saattaa olla oikeuskelpoisuus, eli esimerkiksi rekisteröity yhdistys.”
• 2 3 YHDISTYS Jäsenet Lähiaikoina... HÄMEVAARA-SEURA (1977) noin 90 taloutta Jättibalsamitalkoot to 26.6.25 klo 12.30–14.30 ja to 17.7.25 klo 9–11, tapaaminen Hämevaaran Pallokentällä, yhteinen ruokailutapahtumailta nyyttäriperiaatteella pe 22.8.25 klo 18 Valinkauhantien leikkipaikalla. KAIVOKSELA-SEURA RY (1965) noin 35 Historiakävely alueella ti 19.8. MARJAVERKKO RY (KIVISTÖN SUURALUE) (2014, REKISTERÖITTÄMÄNÄ V. 2009) noin 600 Elokuussa Leffapiknik, syyskuussa Kivistön kyläjuhla MARTINLAAKSON ASUKASYHDISTYS (N. 1980) noin 40 Syksyllä kirppis Martinlaakson ostarin autohallissa ja keskustelutilaisuuksia Martinlaakson uudessa asukastilassa MARTINLAAKSO-SEURA RY Hallinnoi Raappavuorenpuiston viljelypalstoja Varistossa, ei muuta toimintaa tällä hetkellä MYYRMÄKI-LIIKE (2012) ei erityistä jäsenyyttä, projektikohtainen osallistuminen Myyrmäen taiteiden yö to 21.8. Myyrmäenraitin ja Jokiuomanpuiston kirppikset kesä–elokuussa MYYRMÄKI-SEURA R.Y. (1970) alle 100 jäsentä Myyrmäen taiteiden yö to 21.8. Myyrmäenraitin ja Jokiuomanpuiston kirppikset kesä–elokuussa PÄHKINÄRINNE-SEURA RY (1974) noin 200 LammasRock Lammaspuistossa la 14.6., piknik-tapahtuma ja ulkoilmaelokuva elokuussa PETAKSEN ASUKASYHDISTYS RY (1989) 45 taloutta Kyläjuhlat elokuussa RAJATORPPA-SEURA RY ? Ei tietoa nykyisestä toiminnasta SEUTULAN KYLÄYHDISTYS RY (1960-LUVULLA). Jäseninä on lähikylien yhdistyksiä ja pari osakeyhtiötä kuten Tapolan palstalaiset, Pirttiranta Oy, Männikköläiset ry, Reunan omakotiyhdistys ry, Kesäkylä-Koivikko Oy, Syväojan omakotiyhdistys ry, Kartanopartio ry, Königstedt Marthakrets, Seutula-Riipilän Marttayhdistys. Eläkeliiton Seutulan yhdistys, Seutulan Metsästysyhdistys ry, Seutulan urheilijat -37 ja Perhepäivähoitajat. Alueen yhdistyksissä on useita satoja jäseniä. Elojuhlat Königstedtin koululla la 16.8. VANTAA-SEURA VANDASÄLLSKAPET RY (KOKO VANTAA) noin 500 Kesällä historiakävelyitä ja yhteislaulutilaisuuksia, Helsingan keskiaikaipäivä Pyhän Laurin kirkolla la 9.8.2025 klo 11–17 VIHERKUMMUN OMAKOTIYHDISTYS RY (1984) noin 20 taloutta Perinteinen kylätapahtuma Viherkummun Pikku-Buldersin mökin pihapiirissä elokuun lopussa. YHDISTYS Jäsenet Lähiaikoina... HÄMEENKYLÄN OMAKOTIYHDISTYS RY, TAVASTBY EGNAHEMSFÖRENING RF (1958) noin 200 taloutta Elorieha-tapahtuma 14.8. klo 17–20 KIVISTÖN JA KEIMOLAN OMAKOTIYHDISTYS (1953) 834 Mukana Kivistön kyläjuhlassa syyskuussa LINNAISTEN OMAKOTIYHDISTYS ? Ei tietoa nykyisestä toiminnasta SILVOLAN PIENTALOYHDISTYS ? Ei tietoa nykyisestä toiminnasta VAPAALAN OMAKOTIYHDISTYS RY (1947) 345 Kesäretki Turun Yliopiston kasvitieteelliseen puutarhaan 6.6., pihakirpputori 7.6., pihaseurat 9.7. Omakotiliiton alaiset yhdistykset Paikallisyhdistykset ja vastaavat
• 2 4 VAALIPYYKKI VANTAAN kaupunginvaltuusto on kunnan ylin päättävä elin, joka vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Valtuusto päättää muun muassa koulutuksesta ja varhaiskasvatuksesta. Päätökset koskevat päiväkoteja, peruskouluja ja lukioita. Kaupunginvaltuuston päätösvaltaan kuuluu myös kaavoitus ja rakentaminen. Valtuusto linjaa, miten kaupungin alueita kehitetään ja rakennetaan. Kulttuurija vapaa-ajan palvelutkin kuuluvat kaupunginvaltuustolle. Se päättää kirjastoista ja muiden kulttuuripalveluiden, kuten konserttien, elokuvien, tanssija teatteritapahtumien sekä elokuvatapahtumien ja festivaalien järjestämisestä ja muun muassa Myyrmäessä sijaitsevasta kuvataidemuseo Artsista. Urheilutaloihin, jäähalleihin ja muihin liikuntapaikkoihin liittyvä päätöksenteko kuuluu niin ikään valtuustolle. Se päättää myös katujen, teiden ja puistojen ylläpidosta sekä joukkoliikenteen kehittämisestä. Aluevaltuuston ja aluehallituksen päätösvalta VANTAAN ja Keravan hyvinvointialue vastaa alueensa sosiaalija terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisestä. Sen päätösvaltaan kuuluvat muun muassa terveysasemien, hammashoidon ja erikoissairaanhoidon järjestäminen ja vanhuspalveluista, lastensuojelusta, mielenterveysja päihdepalveluista sekä vammaispalveluista huolehtiminen. Hyvinvointialue vastaa myös pelastustoimesta; palokuntien toiminnasta, onnettomuuksien ehkäisystä ja kriisinhallinnasta. Surkea äänestysprosentti LÄNSI-VANTAALLA asukkaiden arkeen vaikuttavat esimerkiksi aluevaltuuston päätökset Myyrmäen alueen terveyspalveluiden saatavuudesta ja kaupunginvaltuuston päätökset koulujen resursseista. Lisäksi alueen turvallisuus ja katujen, torien ja muiden julkisten tilojen kunnossapito ovat nostattaneet vilkasta keskustelua sosiaalisessa mediassa. Siitä huolimatta hävettävän moni jätti vaaliuurnilla käymisen väliin. ALUEVAALEISSA äänensä antoi 44,5 prosenttia vantaalaisista äänioikeutetuista. Keravalaiset olivat hiukan aktiivisempia (50,3 %). Aluevaaleissa hylättyjä ääniä tuli poikkeuksellisen paljon, Vantaalla 3 258 kappaletta. Keravalla ääniä hylättiin 490 kpl. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluevaaleissa suosituimmat puolueet olivat SDP (29,7 %), Kokoomus (25,7 %) ja Vihreät (13,3 %). Vantaalaiset ääniharavat olivat Sirkka-Liisa Kähärä (SDP, 2 392 ääntä) ja Mika Kasonen (Kokoomus, 1 992 ääntä). Vaalien jälkeen Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluevaltuuston 69 jäsenestä 60 on vantaalaisia ja 9 keravalaisia. Aluevaltuutettujen keski-ikä 49,4 vuotta. Valituista naisia on 44 ja miehiä on 25. ULLA KAUKOLA (sd.) 1172 ÄÄNTÄ ULLA KAUKOLA (sd.) 1076 ÄÄNTÄ GASHAW KAISA BIBANI (vas.) 1093 ÄÄNTÄ GASHAW KAISA BIBANI (vas.) 1179 ÄÄNTÄ MAARIT RAJA-AHO (kok.) 844 ÄÄNTÄ MAARIT RAJA-AHO (kok.) 1411 ÄÄNTÄ MARJA AHAVA (kok.) 964 ÄÄNTÄ OTSO KIVIMÄKI (kok.) 788 ÄÄNTÄ OTSO KIVIMÄKI (kok.) 811 ÄÄNTÄ SIRU KAUPPINEN (vihr.) 788 ÄÄNTÄ RIKU AALTO (sd.) 931 ÄÄNTÄ Kuntavaalit KUNTAVAALIEN äänestysprosentti koko Vantaalla oli 45,7. Se laski edellisistä kuntavaaleista 2,7 prosenttia. Koko Suomessa kuntavaalien äänestysprosentti oli 54,2. Eniten ääniä annettiin Ylästössä (65,6 %) ja vähiten Havukalliossa (29,8 %). Hylättyjä ääniä oli 1 537 kappaletta. Kuntavaaleissa Vantaalla suosituimmat puolueet olivat SDP (30,5 %), Kokoomus (25,7 %) ja Vihreät (13,3 %). Kuntavaalien ääniharavat Vantaalla olivat Antti Lindtman (SDP, 5 160 ääntä), Mika Kasonen (Kokoomus, 1 845 ääntä) ja Sirkka-Liisa Kähärä (SDP, 1 360 ääntä). LÄNSI-VANTAALLA onnettomin äänestysprosentti kuntavaaleissa, 30,0 %, oli Laajavuoren äänestyspaikalla. Vantaanlaakson äänestysalueen äänestäjät olivat ahkerimpia, 65 % äänestäjistä kävi vaaliuurnilla. Vantaan uusi valtuusto aloittaa työnsä 1.6.2025 ja toimii kaupungin päättäjinä seuraavat neljä vuotta. Vantaan kaupunginvaltuustossa on 67 jäsentä. Uusien kaupunginvaltuutettujen keski-ikä on 47,5 vuotta. Nuorin valtuutettu on 21-vuotias ja vanhin 76-vuotias. Valituista 37 on naisia ja 30 miehiä. Länsi-Vantaalta valtuustoihin valittiin seuraavat henkilöt Useimmat ehdokkaat olivat ehdolla molemmissa vaaleissa ja tulivat valituiksi kumpaankin valtuustoon. SDP: Ulla Kaukola, Hämeenkylä, Anu Hall, Kivistö, Riku Aalto (vain kuntavaalit), Askisto, Ulla-Maija Kopra, Myyrmäki, Mohamud Shire (vain kuntavaalit), Myyrmäki, Riittä Särkelä, (vain aluevaalit), Martinlaakso sekä Muktar Osman (vain aluevaalit) asuu Vallinojalla mutta toimii Länsi-Vantaan Sosialidemokraateissa. KOKOOMUS: Maarit Raja-Aho, Hämeenkylä, Tomi Puikkonen (vain kuntavaalit), Martinlaakso, Anitta Orpana, Askisto, Otso Kivimäki, Seutula, Timo Lahti (vain kuntavaalit), Vantaanlaakso, Marja Ahava, Hämeenkylä, Lauri Kaira, Vapaala ja Victor Snellman, (vain aluevaalit) Kivistö. VASEMMISTOLIITTO: Gashaw Kaisa Bibani, Myyrmäki ja Elina Nykyri, Kaivoksela. PERUSSUOMALAISET: Kaj-Ari Lundell, Vapaala ja Juha Suoniemi, Myyrmäki. VIHREÄT: Sirpa ”Siru” Kauppinen, Hämevaara. KESKUSTA: Tuomas Vanhanen, Vapaala ÄÄNIHARAVAT: KUNTAVAALEISSA ALUEVAALEISSA Kuntaja aluevaalit järjestettiin samalla kertaa 13. huhtikuuta. Ne olivat merkittävä tilaisuus vaikuttaa paikalliseen päätöksentekoon. Vantaalla vaikutusmahdollisuuttaan käytti kuitenkin alle puolet äänioikeutetuista. T E K S T I S U V E PÄ Ä S U K E N E K U I N K ÄV I ? P Ä Ä T T Ä J Ä V A L I N T O J E N P Ä Ä T T E E K S I
• Oma tapahtumapiste Kutsumme kaikki Myrtsissä ja lähialueilla toimivat yhdistykset, yritykset, yhteisöt sekä muut ryhmät mukaan Taiteiden yön viettoon oman ohjelmatai tapahtumapisteen muodossa. Pisteeltä voi löytyä musiikkia, tanssia, teatteria, sirkusta, kasvomaalausta, muotokuvamaalausta, talokuvausta, linnunpönttöjen rakentelua tai ihan oman toiminnan esittelyä. Ihan mitä ikinä keksittekään. Tapahtumapisteet voivat sijoittua tapahtumaalueelle, joka ulottuu Myyrmäen kirkolta Myyrmäenraittia pitkin Liesitorille, Paalutorille, Myyrinpuhoksen ympäristöön ja Myyrmäen montulle. Kaupallisilta myyntipisteiltä perimme pienen maksun 100 euroa, muille osanotto on ilmaista. Mikäli tarvitsette sähköä, mainitkaa siitä, niin katsomme paikan, jossa tämä on mahdollista. K U V A T: JA N I L A P PA L A IN E N Why so Myrtsi 2025 avoin suunnittelukokous järjestetään Wanda’s Kitchen & Loungessa 4.6. klo 18.00. Ilmoittautuminen: myyrmaki-seura.fi/wsm Tule mukaan, mikäli olet kiinnostunut omasta ohjelmatai tapahtumapisteestä tai toimimaan vapaaehtoisena tapahtuman järjestelyissä. Tervetuloa! Myyrmäki-Seura ry Myyrmäki-liike Tule suunnittelemaan! SKANNAA KOODI! Why so Myrtsi? MYYRMÄEN TAITEIDEN YÖ 2025 klo 15.00 alkaen 21.8.
• 2 6 G R I L L A A N S I I S O L E N K YLMÄ kevät on viivästyttänyt grillikauden alkamista, mutta michelinit tykkäävät lyödä lihaa helteeseen. Ei siis auta kuin mennä ravintolaan – grillaamaan! Chingu BBQ mainostaa enemmän buffettiaan, ja etukäteen tehty salapoliisityö ei aikanaan kertonut riittävästi korealaisen grillaamisen saloista. Sen ei anneta estää, vaan pöytä varataan ja lähdetään koittamaan. RAVINTOLATILA on laaja ja mukavasti paikoitellen sermein eroteltu. Fiilis on hyvällä tavalla samanlainen kuin hotellin aamupalalla – vaikka naapuripöydissä olisi porukkaa, tunnelma on silti väljä. Tarjoilijan kanssa nousee pystyyn pieni kielimuuri, mikä vaikeuttaa käytäntöjen sisäistämistä, mutta molemmat osapuolet ovat kärsivällisiä ja asiat hoituvat. Tavallisella ravintolakäynnillä sillä olisi vähemmän väliä, mutta kun kyseessä on uusi elämys, on tärkeää ymmärtää mistä on kyse. Ravintolassa riittää ruokailijoita, mutta se ei ole täyteen ahdettu. CHINGU N Y T G R I L L ATA A N ! BB Q T E K S T I & K U VAT M Y Y R YO R K I N M I C H E L I N I T Myyr Yorkin Michelinit ovat rehtejä, Kaivokselassa kasvaneita, raavaita miehiä, jotka arvostavat riittävän suuria annoksia, mutta myös hyvää makua ja asiallista palvelua. Miehet liikkuvat välillä yksin, usein kaksin tai kolmin, joskus jopa perheen kanssa.
• 2 7 E T T E I V A A N L O P P U I S K I P O T K E S K E N OSA pöydistä sisältää grillipaikan, osa on pelkkää buffet-syömistä varten. Grillaaminen toimii seuraavasti: pöydän keskellä on sähkögrilli pöytään upotettuna ja sen yläpuolella liesituuletin, joka syö enimmät käryt. Grilliin laitetaan leivinpaperi, päälle öljyä ja tavaraa paistumaan. Leivinpaperi vaihdetaan, kun se on riittävän käytetty. Grilli on päällä jatkuvasti, oli siellä jotain tai ei. Syöjät operoivat grilliä itse. Grillattavat tilataan tabletilla, joka kököttää pöydällä. Muutamia erikoislihoja lukuun ottamatta kaikki kuuluu hintaan (arkisin 24,80 €, viikonloppuisin 28,80 €), ja tilauksia voi tehdä ilmaiseksi niin monta kuin haluaa. Ainoastaan hävikistä saattaa joutua maksamaan. GRILLATTAVIIN kuuluvat erilaiset lihat, kalat ja merenelävät, vegeasiat (vihannekset, sienet, tofu, ananas, ym). Lisäksi on tilattavissa dumplingeja ja alkupaloja kuten kimchiä eli korealaista maustettua kaalia. AASIALAINEN mättöbuffetti nuudeleineen, lihakastikkeineen, uppopaistettuine asioineen ja susheineen sisältyy grillauksen hintaan. Limut ja alkoholijuomat maksavat ekstraa. Testaamme alkupalana buffetin antimia. Perinteisen valikoiman laatu on perushyvä. Emme kuitenkaan täytä vatsaamme, vaan käymme tilaamaan grillattavia. PIAN pöytä täyttyy kipoista, kupoista ja tarjoilulautasista. Juomalaseille on vaikea löytää paikkaa paljouden keskeltä! Lihaa ja muita grillattavia ei ole lähtökohtaisesti maustettu. Maut tulevat grillistä, erilaisista kastikkeista ja eri ruoka-aineiden yhdistelmistä. Osa lihoista menee suuhun korealaisittain salaatinlehtien sisällä. Osa syödään kimchin, ananaksen tai muiden kasvisten kanssa. Makumaailma on erilainen siinäkin mielessä, että suolalla ei läträtä ja ruoka on tuoreen ja raikkaan makuista kautta linjan. Toisaalta vähän kaikkeen tekee mieli sekoittaa eri kastikkeita, jolloin kolikon kääntöpuolena kaikki maistuu vähän kulloiseltakin soossilta. TAPA poikkeaa länsimäisesta grillauksesta, jossa liha on keskiössä ja annos rakennetaan sen ympärille. Liha on keskimäärin paksumpaa ja sen omaa makua korostetaan maustamisella. Kastikkeet ja lisukkeet tulevat mukaan vasta tämän prosessin jälkeen. Korealaisessa BBQ:ssa haetaan enemmän lihafondue-meininkiä, jossa tehdään pieniä suupaloja jatkuvasti. LISTOILLA on erilaisia chilihommia ja muuta kuumempaa, mutta niitä emme juurikaan testaa. Antero onnistuu sottaamaan soosin ja lihojen kanssa kääriessään niitä salaatinlehteen, vaikka muuten syödäänkin sivistyneesti – puikot sekä haarukat ja veitset ovat saatavilla. Kokeneempi grillaaja selviää sotkuitta. Parhaat makuyhdistelmät ovat punainen ssamjong-kastike minkä tahansa kanssa, seesamikastike ja dumplingit, "kinkku-ananas" eli grillattua possunkylkeä ja grillattua ananasta, naudanliha kimchillä ja teriyaki-kastikkeella. JÄLKIRUOAKSI Sakari syö jäätelöä ja friteerattuja banaanipalloja. Antero pitää eniten epäkorealaisesta herkusta – tiramisusta. Jälkiruokapöytä on osa buffettia ja sen sisältö vaihtelee vaahtokarkeista kakkupaloihin. GRILLAAMINEN on hauskaa ja sen äärellä on mukava viettää aikaa. Kaksi ja puoli tuntia lentää kuin siivillä. Tilanteessa yhdistyy syöminen, puuhaaminen grillin äärellä ja yleinen jutustelu. Olemme liikkeellä kaksin, mutta tämä laji olisi parhaimmillaan neljän pelaajan joukkueena. Kannattaa varata reilusti aikaa! Ruoka on hyvää ja laadukasta, mutta sen mauille on vaikea antaa arvosanaa, koska grillaamiseen ja kombojen hakemiseen on vaikuttanut itse. PITKÄN illan päätteeksi Sakari on sopivan täynnä. Antero ottaa "loppukirin" muttei harakiriä ja on täynnä kuin Turusen pyssy. Annosmääräänsä on helppo säätää, kun ei syö valmiita lautasannoksia. SUOSITTELEMME grillaamista lämpimästi! Michelineille iskee vähän jopa eriskummallinen olo, kun ravintolasta poistuttaessa ollaankin jälleen Myyrmäessä eikä esimerkiksi Helsingin keskustassa. GRILLAAMINEN MILJÖÖ Luota alueesi ammattilaiseen! yrittäjä, LKV, LVV, KED, YEAT, kaupanvahvistaja