NRO 27 1 4 . E L O K U U T A 2 2 4 Kaikkien paikallisten. WASKIPOSTIA! TUNKIO TÄYNNÄ ELÄMÄÄ WHY SO MYRTSI -LIITE! Lukiolaisten liite mukana menossa. Vehkalanmäki yllättää. Keskiaukeamalla kuten aina.
2 KENEN KAUPUNGISSA ASUT? PÄ Ä K I R J O I T U S PÄÄTOIMITTAJA Ari Martinaho ari@myrtsi.fi TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Elina Iijalainen TOIMITUS Sirkka Inkinen Suve Pääsukene Viivi Kaskela Urpo Vainio Ohto Pietinen Sini Salo KIELENHUOLTO Suve Pääsukene TAITTO Topias Dean KANSIKUVA FunAndPains JULKAISEMINEN Myyr York Media Oy Y-tunnus: 3089791-2 JAKELU Suomen suoramainonta Oy PAINAMINEN Lehtisepät Oy, Tuusula ISSN 2489-8465 Juttuvinkit, tiedotteet ja yhteistyökuviot toimitus@ myyryorktimes.fi Mainosta, sponsoroi tai kustanna? ilmoitusmyynti@ myyryorktimes.fi VAPAAEHTOSEKSI? Etsimme aina toimittajia, kuvaajia, editoijia, avustajia ja muita osaavia tekijöitä pieneen joukkoomme.Otahan siis yhteyttä osoitteeseen toimitus@myyryorktimes.fi mikäli lehden teko tavalla tai toisella kiinnostaa. facebook.com/ myyryorktimes instagram.com/ myyryorktimes Myyr York Times Myyräncolo, Lokero 15 Jönsaksentie 6 01600 VANTAA www.myyryorktimes.fi KAUPUNKI muuttuu. Se elää ja kasvaa. Tuolta puretaan, tuonne rakennetaan. Tuosta tehdään puisto ja tuon annetaan jäädä luonnontilaan tarjoamaan lahoavia puita pesiksi pieneliöstölle. Kenen kaupunki on? Vastaus on olevinaan yksinkertainen: asukkaiden. Vantaalaisten. Korsolaisten ja myrtsiläisten. Meidän. Ja meitä on moneksi. Kenelle kaupunkia siis tulisi kehittää? KÖYHÄT, kouluttautumattomat, kaljankittaajat, kiharahiuksiset, kekkuloijat ja kaikesta kitisevät joutaisivat toisten mielestä jonnekin muualle. Kaupunki kuuluu kuitenkin myös heille, ihmisille, jotka helposti keskivertokansalaisen mielessä aiheuttavat erilaisia lieveilmiöitä. Mutta jos esimerkiksi pienellä alueella sijaitsevat päihteidenkäyttäjien palvelut tuovat alueelle ongelmia, voisiko ratkaisuna olla hajauttamisen sijaan vieläkin keskitetympi yksikkö, jossa päihteidenkäyttäjät kohdattaisiin ihmisinä ja heille tarjottaisiin esimerkiksi mahdollisuus peseytymiseen ja pyykinpesuun? Vantaa kutsuu itseään innovaatioiden kaupungiksi. Erityisesti silloin tulisi unohtaa kaupungin suunnitteleminen pelko ja epäilys edellä. Meillä on mahdollisuus luoda uusia malleja ja tapoja. Maailmalta voi ja kannattaa ottaa mallia, huonojakin esimerkkejä varmasti riittää. Silti sekään, että jossain on epäonnistuttu, ei saisi ylläpitää toivottomuutta täällä. LIENEE jo jokaiselle selvää, että kaupunkia ei voi kehittää vain 1970-luvun “alkuasukkaiden” mielipiteiden mukaisesti. Sen sijaan voisi olla hyvä selvittää, mitkä ovat ne asiat, jotka ovat tehneet kaupunginosasta silloin mieluisan paikan asua ja elää. Joku voisi herätä huomaamaan, että omat tarpeet ja toiveet ovat erilaisia kuin aiemmin, tai että kenties jokin on parantunutkin eikä aina vain mennyt huonompaan suuntaan. MYYR YORK TIMESIN TOIMITUS toimitus@myyryorktimes.fi ”Olisi hyvä, jos pystyisimme etsimään itsestämme empatiaa heitä kohtaan, jotka kulkevat hitaasti rollaattorien tai lastenvaunujen kanssa, jotka istuvat puiston penkillä pää painuksissa pullo jalkojen välissä, jotka jakavat riemuaan kaiutinpuhelimessa täydessä ruuhkajunassa.” T Ä S T Ä L Ä H T E E OLEMME liputtaneet ei-kaupallisten julkisten tilojen puolesta. Myyrmäki on siinä onnellisessa asemassa, että tänne on suunnitteilla sekä opistotalo että kaupunkikulttuuritalo. Mutta nykyiselläänkin toimintaa voisi kehittää, erityisesti kaupunginosissa, joista on turhan pitkä matka asukastiloihin. Koulujen ja päiväkotien iltaja viikonloppukäyttö tulisi ottaa huomioon varsinkin uutta rakennettaessa. Ne voisivat tarjota tiloja sellaisellekin toiminnalle, joka ei olisi vahvasti järjestäytynyttä vaan joka voisi muotoutua kiinnostuneiden mukaan. Ehkä sinne kokoontuisi neulekerho tai pihalle mopojen tuunausporukka. Ehkä ei ketään. Mutta mahdollisuuksia kannattaa silti luoda. Kaikille. KAUPUNKI on vahvasti kerrostunut ympäristö. On eri-ikäisiä ihmisiä ja rakennuksia, loistoonsa tuunattua herraskaista kartanoa ja väkeä, rempalleen jätetty vanha parkkipaikka ja harventuneet hampaat. On lasten iloa ja riemua, koripallojen pauke asvalttiin, satakielten laulu, junan äänimerkki asemien välissä. Kaupunkiin kuuluu kaikenlaista. OLISI hyvä, jos pystyisimme etsimään itsestämme empatiaa heitä kohtaan, jotka kulkevat hitaasti rollaattorien tai lastenvaunujen kanssa, jotka istuvat puiston penkillä pää painuksissa pullo jalkojen välissä, jotka jakavat riemuaan kaiutinpuhelimessa täydessä ruuhkajunassa. Kaikkeen emme pysty, mutta erityisesti päättäjien tulisi muistaa, ettei kaupunkia kehitetä vain keskituloisille, työssäkäyville ihmisille. Eikä eläkeläisille. Tai vain lapsiperheille. Ja että kaupunkilaisina tunnistaisimme, että on kaikkien etu, kun esimerkiksi nuorisolla on tarpeeksi järkevää tekemistä ja tiloja joissa olla, vaikkei omassa perheessä tai lähipiirissä olisi yhden yhtä teini-ikäistä. Se, mikä ei ole ehkä juuri meille, voi silti olla meitä varten.
3 Ulkoilmanäytös Myyr York Park 25.8. 21:15 Kikka! vapaa pääsy! tapahtumat.vantaa.fi popupkino.fi MIELENSÄPAHOITTAJAN RAKKAUS TARINA ENNAKKONÄYTÖS SU 1.9. KLO 17:00 THE GIRL WITH THE NEEDLE 6.9. VILLI ROBOTTI 27.9. WWW.MYYRIKINO.FI MYYRMÄEN TOINEN KUKKAKAUPPA KIINNI LVY ETENI REGIONS’ CUPIN FINAALITURNAUKSEEN! MYYRMANNIN ensimmäisessä kerroksessa sijaitseva kukkakauppa, Myyrkukka, on lopettanut toimintansa Myyrmannissa kesäkuun lopussa. Tulevasta ei ole vielä tietoa, yrittäjä viettää ansaittua kesätaukoa. Myyrkukka avattiin vuonna 2017 samoissa tiloissa aiemmin toimineen myymälän tilalle. Tällä hetkellä Myyrmäen ainoa oikea kukkakauppa on Uomatien varrella toimiva Tulikukka. JA S I T T E N O L I Y K S I TÄ Ä LTÄ T U L L A A N E U R O O P PA ! U U T I S E H K O T VIHERTIEN varteen rakennetaan kävelijöille ja pyöräilijöille yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie. Suosittu asuinkatu on pitkään ollut vailla kevyen liikenteen väylää. Kadun varteen rakentui hiljattain Jokiuoman päiväkoti ja sitä pitkin kuljetaan myös suosittuun Jokiuomanpuistoon. NYT kadun turvallisuutta parannetaan. Yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie ulottuu junaratasillalta Louhelantielle Vihertien eteläpuolella. Louhelantien risteyksessä kävelyja pyöräreitti erotetaan ajoradasta kiveyksellä. Viherkujalle asti kevyen liikenteen yhteys VIHERTIEN TURVALLISUUTTA PARANNETAAN P YÖ R ÄT I E TÄ PÄ I VÄ KO T I I N jatkuu hieman kapeampana jalkakäytävänä. Louhelantieltä huoltoasemalle asti rakennetaan kävelyja pyöräreitti myös kadun pohjiospuolelle. VIHERTIEN lisäksi kunnostetaan myös Viherkuja. Alueella uusitaan katuvalaistusta. Samalla Vihertielle rakennetaan uusi hulevesiviemäri kadun sadeja sulamisvesiä varten. RAKENNUSTYÖT kestävät arviolta vuoden 2025 loppuun asti. Ajoyhteys Vihertien kautta säilyy rakentamisen ajan. JAA että mikä ja minne? Juttu sivulla 10.
4 T E K S T I E L I N A I I JA L A I N E N T E K S T I S U V E PÄ Ä S U K E N E SAIMME heinäkuussa lukijalta palautetta Martinlaakson osallistuvassa budjetoinnissa perustetusta kukkaniitystä Jokiuomanpuistossa. Niitty ei ainakaan lukijamme mielestä näyttänyt kovin hyvältä. Valokuvaajamme TOMMI OTSAVAARA kävi paikalla elokuussa, jolloin alue näytti jo paremmalta. Selvitimme, mikä mättää. VANTAAN kaupunkiympäristön toimialalta vastataan näin: “Martinlaakson osallistuvassa budjetoinnissa toteutettiin ötökkäystävällinen kukkaniitty vuonna 2020 Jokiuomanpuiston kulmaan. Sen suunnittelu ja toteuttaminen tehtiin parhaalla saatavissa olevalla asiantuntemuksella ja asiantuntijoita kuullen. Projektissa oli rajoitteena niukka budjetti ja tiukka aikataulu.” Sieltä kerrotaan myös, että ensimmäisenä kesänä aluetta kasteltiin kymmenkunta kertaa ja seuraavana vuonna sitä paikattiin lisäkylvöillä. Tämän kukkaniityn perustamiseen oli varattu 4000 euroa. ONKO JOKIKSEN NIITYLLÄ KAIKKI KUNNOSSA? KAIVOKSELAN URHEILUKENTÄN YMPÄRISTÖÄ HALUTAAN KEHITTÄÄ KO H TA KO K E T O ? A S T R O T U R F F I A JA K U N T O P O R TA AT NIITTYJEN perustaminen ei aina ole ihan niin yksinkertaista, että viskellään nurmikolle siemeniä ja odotellaan, että kukkarunsaus putkahtaa esiin. Jos maa on kovin rehevää, sitä pitää ensin köyhdyttää, sillä luonnon ketokasvit eivät viihdy ravinteikkaassa maassa. Yksivuotiset kukkivat jo samana kesänä, mutta useat monivuotiset vasta muutaman vuoden kuluttua kylvöstä. Joskus keinotekoisesti muodostettujen ketojen (joista kehittyy niitty) onnistuminen ei ole taattua. “Nykyisellään suositaan olemassa olevien nurmikoiden niityttämistä eli jätetään kehittymään niityiksi luonnostaan, kun jatkuva nurmikonleikkaus lopetetaan. Luonnollinen niityttäminen on myös kestävän kehityksen mukaista”, kaupungilta kerrotaan. TOIVOKAAMME, että Jokiuomanpuiston kukkaketo vielä tulevina vuosina kehittyy paitsi ötökkäystävälliseksi, myös länsivantaalaisten silmiähiveleväksi maisemaksi. Niitty elokuussa. Kuva: Tommi Otsavaara Niitty heinäkuussa. Kuva: Kaarina Kollin Hiekkakenttä saa väistyä tekonurmen tieltä. KAIVOKSELAN kenttä sijaitsee hienolla paikalla metsän kainalossa vesitornin valvoessa mäen päältä. Hiekkakenttä on ollut paikoin huonossa kunnossa ja vajaakäytöllä, onpa sitä nähty käytettävän jopa ajo-opetukseen. Tenniksen pelaajia paikalla näkee usein, ulkokuntosalilaitteilla on porukkaa, ja moni vähintäänkin kävelee kentän ohi Kaikan pellolle joko kävelytai hiihtolenkille. Jossain kohtaa toimituksessa uumoilimme, voisiko käytöstä hylätyn vesitornin tontin muuntaa asuntorakentamiseen, mutta näyttää siltä, että alue valjastetaan virkistyskäyttöön. NYKYINEN kenttä pinnoitettaisiin tekonurmella. Kaivospuistoon halutaan toteuttaa kuntoportaat. Lisäksi alueelle suunnitellaan kulkureittejä ja joitakin ulkokuntoilulaitteita alueelle. Pellolle tehtäisiin puistoraitti, joka näyttäisi noudattelevan totuttuja polkuja. KENTÄN ja kuntoportaiden yleissuunnitelmat valmistuvat syksyn aikana. Asukastilaisuus järjestetään tiistaina 27.8. kello kuudelta, sopivasti aivan kentän vieressä. Vantaan kaupungin maisema-arkkitehti ANNU MUSTONEN ottaa vastaan mielipiteitä suunnittelun lähtökohdista 6.9.2024 mennessä. Nyt on siis oikea aika kertoa mitä Kaivokselan kentälle kaivattaisiin. Yleissuunnitelmakin asetetaan aikanaan julkisesti nähtäville. Asukastilaisuus järjestetään ti 27.8.2024 klo 18 Kaivokselan koulun paviljongin ruokalassa, osoitteessa Luolapolku 4, 01610 Vantaa. Lisätietoja: Annu Mustonen, Maisema-arkkitehti, Vantaan kaupunki, 0401928527, annu.mustonen2@vantaa.fi U U T I S E H K O T
5 ? Luota alueesi ammattilaiseen! VANTAAN osallistuvan budjetoinnin hankkeista osa on edennyt toteutusvaiheeseen. Myyrmäessä asukkaat ideoivat ja valitsivat kohteita, joista 17 toteutetaan tämän ja ensi vuoden aikana. Hankkeisiin on varattu yhteensä 300 000 euroa. Mitä Myyrmäen osbulle kuuluu nyt? Kaupungin osallisuusasiantuntija KAISA KUTILAISEN mukaan hyvää. ”Moni projekti etenee jo, ja loput ensi vuoden aikana. Yksi pian toteutettavista hankkeista on sunnuntaina 25. elokuuta Myyr York Parkissa esitettävä ulkoilmaelokuva Kikka.” LASTEN ja nuorten Vaikuttajapäivässä toukokuussa pidettiin työpaja, jossa heidän kanssaan kehitettiin äänestyksessä pärjänneitä ideoita. Kutilaisen mukaan lasten ja nuorten toiveisiin vastataan toteuttamalla osbu-rahoituksella maksutonta harrastustoimintaa. ”Martinlaakson nuorisotilassa järjestetään Vantaan Tanssiopiston tanssitunteja, Taidetalo Toteemissa katutaideharrastusta ja Myyrmäen jäähallissa jäälajeja. Tiedot näistä ja muista ilmaisista harrastuksista viestitään Wilman kautta viikolla 34”. Wilma on koulujen ja kotien välinen sähköinen kommunikointikanava. ÄÄNESTYKSESSÄ pärjännyt Lisää ohjaajia kouluihin -idea on sekin lähdössä käyntiin. ”Martinlaakson ja Kaivokselan koulut sekä Mårtendals skola saavat jokainen yhden koulunkäynnin ohjaajan. Syksyn aikana suunnitellaan tarkemmin yhdessä opiskelijoiden kanssa Vertaistutorointi opiskelun tueksi -toimintaa, jonka käynnistyy ensi vuonna.” SYKSYLLÄ osbun rahoituksella palkataan nuoria aikuisia keikkatyöhön Vantaan nuorisopalveluihin Nuorilta nuorille -hankkeeseen. “Keikkatyön on tarkoitus jatkua ensi vuodenkin ajan”, kertoo Kutilainen. Lapsille ja nuorille suunnattujen hankkeiden lisäksi toteutukseen eteni kaikkia muitakin ikäryhmiä ilahduttavia ideoita. ”Myyrmäen suuralueelle lisätään sipulikukkia katuja viheralueille. Kukkaistutusten suunnittelussa huomioidaan asukkaiden ehdottamat kohteet mahdollisuuksien mukaan”, sanoo Kutilainen. ”Martinlaakson Rhododendronpuistoon toivottiin opasteita ja viitoitusta, ja niitä sinne lisätäänkin.” VARISTONNIITYN frisbeegolfrataa kunnostetaan parantamalla alueen kuivatusta mm. lisäämällä väylille kuiviketta, ja Lammaslammen kävelysiltaa kunnostetaan. Kaikki osallistuvan budjetoinnin hankkeet löytyvät osoitteesta www.vantaa.fi/osbu. KERROIMME aiemmin Vantaan osallistuvasta budjetoinnista (osbu), mutta kerrataanpa sen verran, että asukkaat saivat viime marraskuun ajan ehdottaa ideoita, jotka liittyvät kaupungin toimintaan ja lisäävät viihtyisyyttä ja hyvinvointia sekä elämäniloa ja yhteisöllisyyttä. VANTAAN lasten ja nuorten vaikuttajapäivässä ja osallistuvassa budjetoinnissa nousi kummassakin huoli ympäristömme siisteydestä. MYYRMÄESSÄ järjestetään osallistuvan budjetoinnin siivoustalkoot tiistaina 10.9. klo 16–18. Lähtöpaikkana toimii Paalutori. Mukana talkoita järjestämässä on Myyrmäen asukastila. Talkoisiin osallistujille on tarjolla asukkaiden toiveiden mukaisesti makkaraa (myös vege) ja juomaa, roskasäkit, roskapihdit ja muut siivouksessa tarvittavat välineet. JOS talkooajankohta ei sovi, mutta intoa roskien siivoamiseen on muulloin, Myyrmäen asukastilasta Myyrmäkitalosta saa lainaksi roskapihtejä. MITÄ KUULUU OSBULLE? SIIVOUSTA JA TALKOOEVÄSTÄ Niin siis mille? T E K S T I S U V E PÄ Ä S U K E N E B U D U M B U D U M I H A N H Y VÄ N A K K I EHDOTUKSIA pohtivat ja pureskelivat asiantuntijat, jotka valitsivat toteuttamiskelpoiset ja kaupungin ehtoihin sopivat ideat asukkaiden äänestykseen. ÄÄNESTYKSEN jälkeen suosituimmat pääsivät jatkokäsittelyyn työpajassa, joissa ideoita ja toteutustapoja pyöriteltiin asukkaiden, alueen yhdistysten ja kaupungin työntekijöiden voimin. Yhteiskehittämiseen pääsi lisäksi osallistumaan heinäkuun lopussa päättyneen verkkokyselyn kautta. U U T I S E H K O T
6 Riikka Lilja V A P A R I T A R I N A T SUOMESSA tuotetaan vapaaehtoisvoimin taloudellista arvoa noin 3,2 miljardia euroa vuodessa Kansalaisareenan tekemän laskelman mukaan, joten ei tämä ihan mitätöntä ole. Kansalaisareena on vapaaehtoistoimijoiden edunvalvontajärjestö. Festarit, urheiluseurat, suuret kisatapahtumat, kriisipuhelimet, palokunnat ja monet sosiaalija terveysalaan liittyvät järjestöt pyörittävät toimintaa vapaaehtoisten avulla. Pelkästään viimemainituissa toimii vapaaehtoisina noin 500 000 ihmistä vuodessa. Viime vuonna valtakunnalliseen Kriisipuhelimeen soitettiin yhteensä 416 484 kertaa. Puheluun vastasi noin 167 000 kertaa vapaaehtoinen. Suomen 112 ammattipalokuntaa saivat apua vapaaehtoisiin nojaavilta sopimuspalokunnilta, joita on 700. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön mukaan sopimuspalokunnat olivat mukana puolessa kaikista pelastustoimen hälytystehtävistä, joita on vuosittain 50 000. VAPAAEHTOISIA saisi olla lisääkin. Heitä kaivataan enemmän esimerkiksi ystävätoimintaan, kerhon ohjaajiksi, vertaistukihenkilöiksi, varainhankintaan, luonnonsuojeluun, isäntäperheiksi ja ruoka-avun jakeluun. Viimeisen kymmenen vuoden aikana vapaaehtoistyön tekeminen on huomattavasti vähentynyt sekä miehillä että naisilla ja kaikissa ikäja sosiaaliryhmissä. VAPAAEHTOISTYÖHÖN kohdistuu lisää painetta, kun toimintaa organisoivien järjestöjen rahoituksesta ollaan lähivuosina leikkaamassa rajusti. Tämä huolimatta siitä, että juuri niiden tuottamat, ennaltaehkäisevät palvelut helpottavat julkisen puolen jonoja. Jos nämä loppuvat rahoituksen puutRIIKKA (työelämässä), vaparina elokuvafestivaaleilla. ”Olin jo lapsena kiinnostunut elokuvista ja osallistuin Night Visions -festivaaleille katsojana ensimmäistä kertaa teini-ikäisenä vuonna 1999”, Riikka muistaa. 2000-luvun alkuun tuli taukoa opiskelujen ja perheen perustamisen takia, mutta uusi innostus syntyi taas 2010-luvulla. ”Aloitin vapaaehtoisena kevättalvella 2017. Katsoin nettisivuilta festarien ohjelmaa ja huomasin, että sinne haetaan vapaaehtoisia. Olin kokenut festarin jo katsojana niin kiinnostavaksi, että halusin mukaan itse tekemiseen”, nauraa Riikka. ”Tein jonkun vuoden mainoslehtisten jakelua, kunnes uskaltauduin lipuntarkastushommiin. Koronavuosien aikana siirryin teatterivastaavaksi. On ollut hauskaa huomata kuinka erilaisia tehtäviä festivaalin vapaaehtoiset voivat tehdä.” Vuonna 1997 perustettu Night Visions on Pohjoismaiden suurin fantasia-, kauhu-, scifi-, ja toimintaelokuviin keskittynyt festivaali. Festivaaleilla käy vuosittain yli 14 000 katsojaa. Tänä kesänä olemme saaneet nauttia täällä Myyr Yorkissa vaihtelevien säiden lisäksi myös suurelta osin vapaaehtoisvoimien tarjoamista tapahtumista. Kesä alkoi Louhela Jamin merkeissä ja syksyä kohti siirrytään Why So Myrtsin myötä elokuun lopulla. Etkä lukisi tätä lehteäkään, elleivät Myyr York Timesin vapaaehtoiset tekijät sitä toimittaisi. LILJA (lukiossa), tukioppilas koulussa ”Kaksi vuotta sitten koulussa kysyttiin halukkuutta toimia tukioppilaana”, Lilja kertoo. Koulun kaksi opettajaa oli kurssitettu toimintaan ja he puolestaan kurssittivat tukioppilaat, joista Lilja on yksi. ”Tehtävämme oli syksyisin esittäytyä uusille seiskaluokkalaisille, järjestää tapahtumia ja ryhmäytymistä sekä olla käytettävissä, jos jotain ongelmia ilmaantuu”. Liljalle oli luontevaa hypätä toimintaan, koska hän oli jo alakoulussa ollut mukana oppilaskunnan hallituksessa. ”Tukioppilastoiminnassa oppii tulemaan toimeen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa, joten se on ollut antoisaa itsellekin. Ja siitä tulee hyvä mieli, kun on auttanut jotakuta”, hymyilee Lilja. ”Olisi hienoa, jos toimintaa järjestettäisiin jokaisessa koulussa.” RAKAS VAPARI T E K S T I & K U VA S I R K K A I N K I N E N KO RVA A M AT O N , A RVO K A S , E I O N N I S T U I S I I L M A N S I N UA ,
7 Hannele Eve V A P A R I T A R I N A T teen vuoksi, voi tilanne lisätä yksinäisyyttä, syrjäytymistä, mielenterveyshaasteita ja päihteiden käyttöä. Seurannaisvaikutukset kuormittavat siten julkista sektoria vielä lisää. Haluatko olla onnellinen? Ryhdy vapariksi! JOS olet lukenut ensimmäistäkään itseapuun liittyvää kirjoitusta, olet todennäköisesti törmännyt helpolta kuulostavaan ohjeeseen siitä, miten tulla onnellisemmaksi: Kun autat muita, olet itsekin onnellisempi. Noin yleensä ottaen olemme ryhmäeläimiä, jotka tarvitsevat toisiaan kuuluakseen johonkin. Kokemus ryhmään tai yhteisöön kuulumisesta, hyödyksi olemisesta ja merkityksellisyydestä vaikuttaa suoraan omaan hyvinvointiimme. MONI hakee merkityksellisyyttä työelämästä, mutta kaikissa ammateissa se ei välttämättä onnistu. Joskus työ on vain työtä, ja merkityksellisyys löytyykin omien piilevien kykyjen kanavoimisesta vaikkapa harrastajateatteriin tai kansainvälisten urheilukisojen osallistujien paimentamiseen suorituspaikoille. ”En ole huippu-urheilija, mutta voin osallistua” -tyyppisesti. VAPARITOIMINTAA on monenlaista, ja niistä voi valita sellaisen, joka osuu omiin EVE (eläkkeellä), lemmikkien seuralainen Eläinrakas Eve halusi lievittää yksinäisyyden tunnettaan puolisonsa kuoleman jälkeen, kun talo tuntui tyhjältä eikä seinille voi puhua. ”Minulla oli ollut koira lapsuuden perheessä, ja ajattelin että siitä olisi seuraa sekä ulkoiluun että kotona”, kertoo Eve. Kaikki ei kuitenkaan mennyt niin kuin Strömsössä. Tuli terveyshuolia ja leikkauskin, joten energisen karvakaverin ulkoiluttaminen kävi liian vaikeaksi ja jopa vaaralliseksi. Niinpä Eve päätyi pitkän pohdinnan jälkeen antamaan koiransa perheeseen, jossa ulkoiluttajia riitti. ”Tutustuin pikkuhiljaa uuteen perheeseen ja kun he tarvitsivat hoitajaa matkan ajaksi, tarjouduin itse ottamaan oman koirani hoitoon”, Eve nauraa. Koira oli jo kovasti rauhoittunut ja aikuistunut sinä aikana. Tämä osoittautui vasta alkusoitoksi. Even seurasta on nyt tullut todella kysyttyä, koska naapurustosta on löytynyt runsas valikoima tilapäistä hoivaa vaille olevia lemmikkejä. ”Olen käynyt ruokkimassa kissoja, joiden emäntä on ollut matkalla, ja hoivannut kilpikonnaa, kääpiöhamsteria sekä etanaa. Parhaillaan luonani asuu kummitussirkkoja, joiden elämän seuraaminen on yllättävän viihdyttävää”, vinkkaa Eve. Entinen oma koira, nykyinen hoitokoirakin on vuorossa taas pian. HANNELE (eläkkeellä), Vantaan kulttuuriluotsi Vantaalla toimii parikymmentä aktiivista kulttuuriluotsia, jotka vievät ikäihmisiä eri kulttuurikohteisiin museoista teattereihin. Kulttuuriluotsit ovat koulutettuja, vapaaehtoisia vantaalaiseen kulttuuritarjontaan perehtyneitä vertaisohjaajia. ”Suunnittelin vapaaehtoistoimintaa jo silloin, kun olin vielä työelämässä, koska tiesin etten halua vain kuurata nurkkiani eläkkeellä”, toteaa Hannele. Selvitellessään vaihtoehtoja toimintaan hän näki kuitenkin lehdessä ilmoituksen, jossa Vantaan kaupunki haki vapaaehtoistoimijoita. ”Olisi hyvä, jos ilmoittelisivat vieläkin. Kaikki eivät osaa hakeutua mukaan, kun palvelut on digitalisoitu”, hän painottaa. Hannele aloitti yli kymmenen vuotta sitten vanhustyöstä ja ystävätoiminnasta, siirtyi korttelikerhoon, ja vielä kulttuuriluotsiksi kurssituksen kautta. ”Olemme käyneet kulttuuriluotsattavan kanssa konsertissa, teatterissa, kesän aikana Håkansbölen kartanossa ja kasvitieteellisessä puutarhassa väijymässä jättilumpeen kukkimista, mutta se oli jo ehtinyt nuukahtaa perille päästyämme”, Hannele naurahtaa. Se ei menoa haitannut, sillä reissu oli mukava siitä huolimatta. ”Vapaaehtoistoiminta antaa virkistystä arkeen, mukavaa yhdessäoloa ja hyvää mieltä myös itselleni”, hymyilee kulttuuriluotsi. kiinnostuksen kohteisiin, hyödyttää vaikkapa työssä osaamista tai on muuten vain kiinnostava lisä ansioluettelossa. JOTKUT meistä tuntevat enemmän vetoa auttamistyöhön kuin toiset. Auttamisen halun syntyyn vaikuttavat monet asiat, kuten lapsuuden kasvatus, temperamentti ja omat kokemukset. Tutkittua tietoa on, että vapaaehtoistoiminta ‘periytyy’, eli sitä harjoittavien vanhempien lapsista monet hakeutuvat itsekin vaparitoimintaan. Vertaistuen pariin tai kokemusasiantuntijaksi on helppo hakeutua, jos kokee saaneensa itse apua. Vastavuoroisuus toimii, kun laittaa hyvän kiertämään. Vapaaehtoistoiminta ei hyödytä ainoastaan yhteiskuntaa tai ihmisiä, jotka tarvitsevat sen voimin pyöriviä palveluita. Se tuottaa hyvinvointia myös heille, jotka sitä tekevät. Vapaaehtoistyö.fi-palvelun kyselyn mukaan 93 prosenttia vapaaehtoisista arvioi toiminnan vaikuttaneen myönteisesti omaan elämään. Vastaajat kertoivat saaneensa siitä uusia sosiaalisia kontakteja ja merkityksellisyyden tunnetta elämäänsä, ja moni tuntee itsensä vähemmän yksinäiseksi toiminnan ansiosta. MITEN olisi? Tulisitko mukaan rakentamaan festareita, auttamaan urheilijaa tekemään maailmanennätyksen, olemaan tukena nuorille ja vanhoille, tai toimittamaan lehteä? RAKAS VAPARI T A R K O I T U S T O I M I N T A
8 N Ä K E M Y K S E L L I S T Ä N Ä K E M Y K S E L L I S T Ä VESITORNIT OVAT OLEELLINEN OSA LÄHIÖMAISEMAA Runoilijan jäljillä JO pienellä kävelylenkillä huomaa, miten vehreä kaupunginosa Myyrmäki on. Koivut, pihlajat ja vaahterat pursuavat eri vihreän sävyissä. On sammaleenvihreää, irlanninvihreää ja käärijänvihreää. Talotkin joskus peittyvät vihreän lehtiseinän taakse, eikä se välttämättä ole aina kaupunkikuvalle haitaksi. PAAVO HAAVIKON runokokoelman nimestä lainattu otsikko kuvaa sitä, miten taiteilijat ovat aina arvostaneet kasvillisuutta. Haavikon mielestä puut olivat parasta, mitä saattoi kuvitella: ne olivat voimakkaita, kestäviä ja kauniita. Kyllä niille osaa antaa arvoa tavallinenkin kaupunkilainen. KAIVOKSELAN vesitorni näkyy kauas. Yhdessä Laajavuoren tornin kanssa se on hallinnut perinteikkäitten lähiöiden maisemaa. Vasta viime vuosina vesitornit ovat saaneet seuraa asemanseutujen tornitaloista. Vantaan kaupunginmuseon mukaan Kaivokselan vesitorni on Vantaan ainoa jäljellä oleva rakennushistoriallisesti merkittävä vesitorni, erityisesti osana 60-luvun alussa syntynyttä Kaivokselan kaupunginosaa. ASUKKAAT läheltä ja kauempaa huolestuivat, kun mediassa nousi esiin tornin omistajan Helsingin seudun ympäristöpalveluiden aie purkaa Kaivokselan vesitorni, joka ei enää ole vesitalouskäytössä. Vesitorni on merkittävä osa katukuvaa ja sitä voi hyvällä syyllä pitää Kaivokselan symbolina. Torni näkyy maisemassa, lähestyipä Kaivokselaa mistä suunnasta tahansa. Se on ikuistettu Kaivokselan koulun logoon, ja ”PUUT, KAIKKI HEIDÄN VIHREYTENSÄ” T E K S T I & K U VA U R P O VA I N I O KO L U M N I M I E L I P I D E ON mahtavaa, että voimme lähteä päiväretkelle Nuuksioon tai Sipoonkorpeen. Ne eivät kuitenkaan korvaa sitä luontoa, jota katsomme ikkunasta tai josta voimme nauttia lähipuistossa tai kävellessämme asemalle. Nykyisen asuntomme makuuhuoneen ikkunasta näkyy tummanvihreä haavikko, joka syksyllä muuttuu oranssinkeltaiseksi. Talvella sen oksat ovat huurteessa tai lumen peittämät. Toivottavasti sitä voi vielä pitkään ihailla. sen mukaan kaupunginosaa kutsutaan myös Tattilaksi. MAISEMALLA on merkitystä. Suomen ympäristökeskuksen tuoreen selvityksen mukaan ihmiset kokevat, että arkimaisemilla on vaikutusta hyvinvointiin. Ihmiset myös kaipaavat enemmän vaikuttamisen mahdollisuuksia siihen, minkälaisiksi maisemat muodostuvat ja miten niitä hoidetaan. MONI on ollut valmis kahleisiin tornin suojaksi. Kaivoksela-seura jätti Uudenmaan ELY-keskukselle esityksen vesitornin suojelemisesta rakennusperintölailla. ELY kuitenkin päätti, että suojeluasia on ratkaistava kaavoituksen keinoin, sillä Kaivokselassa on käynnistymässä kaavarunkotyö. Tornin ystävien jännitys siis jatkuu. Annukka Lyra, Kaivoksela-seura Katupuut parantavat Norokujan viihtyisyyttä. KUN Myyrmäkeä rakennettiin, oli näkymä ankea. Kävimme tuttaviemme luona kyläilemässä Uomakujalla joskus vuonna 1971. Uusi huoneisto oli toimiva ja siisti, mutta ympäristö oli vastenmielinen: rapainen piha ja likaisia laudanpätkiä. Kasvillisuutta ei ollut juuri lainkaan. Talon päädyssä kasvoi riutunut männynkäkkärä. Ympäristö ei houkutellut hankkimaan alueelta omaa asuntoa. Viiden vuoden kuluttua ostimme kuitenkin kaksion Kuohukujalta. Alue oli muuttunut paljon viihtyisämmäksi. Eniten siihen vaikuttivat istutetut puut ja pensaat, jotka olivat jo hiukan kasvaneet tässä ajassa. UUSILTA rakennusalueilta kasvillisuus useinkin poistetaan, koska silloin talojen pystytys käy helpommin. Asukkaille luvataan istuttaa tilalle uusia taimia. Kunnon puita joudutaan kuitenkin odottamaan kymmeniä vuosia. Silloin aluetta saattaa odottaa uudistaminen, ja kasvillisuus on taas vaarassa. Pidetään Myyrmäki vehreänä TOIVOTAAN, että vanhoja virheitä ei enää toisteta, ja uudistaminen ja tiivistäminen osataan tehdä ympäristöä kunnioittaen. Nythän tiedetään, että puut lisäävät ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Kaupunkiluonto tukee sadevesien hallintaa, viilentää asuinalueita helteellä ja lisää viihtyisyyttä. Lähivihreällä on merkitystä myös ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.
9 N Ä K E M Y K S E L L I S T Ä Apua arkeen! Keikkaapu vantaankoskisrk. clara.? Keikka-avun päivystys tiistaisin klo 9-11 p. 09 8306 405 Hae apua bit.ly/Keikka-apu Tarvitsetko sinä tai läheisesi kertaluonteista apua esimerkiksi: kaupassa käyntiin tai muuhun asiointiin tieotokoneen tai puhelimen kanssa ulkoiluseuraa Keikka-avun vapaaehtoiset auttavat arjen haasteissa Länsi-Vantaalla asuvia yli 65-vuotiaita. Keikka-apu on maksutonta. You can also request help in English. WWW MYYRMÄKI TAITEKOHDASSA Teknologia muovaa tulevaisuutta, mutta innostava kaupunki syntyy ihmisten toiminnasta. ÄLYRAKENNUKSET, kaupunkien digitaaliset kaksoset, droonikuljetukset, tekoäly hallinnossa, liikenteen automaatio, pienydinvoimalat, lähitehtaat, lisätty todellisuus, ja vaikka vertikaaliviljely. Kaupunkien tulevaisuutta maalaillaan usein teknologioiden kautta. Merkittävät teknologiat yleistyvät luonnonvoiman lailla kahmien pääomia ja mediahuomiota. Silti teknologia ei ole välttämättä ratkaisevassa asemassa hyvässä kaupunkielämässä. FUTURISTISET kaupunkiteknologiat, kuten älykaupunkien vaatimat sensorija kameraverkostot, ovat usein arjessa verraten näkymättömiä. Niiden avulla kaupunkia seurataan ja hienosäädetään esimerkiksi liikennevirtojen näkökulmasta. Kaupungista ja kaupunkilaisista on kerättävissä ennennäkemätön määrä tietoa. Kiinan äärimmäisen valvotuissa kaupunkiympäristöissä teknologiset mahdollisuudet ovat jo kääntyneet orwellilaiseksi dystopiaksi. MYYRMÄEN maine yhteisöllisenä ja luovana kaupunginosana on rakentunut ihmisten toiminnasta. Alueen rakennuskannassa on kerrostumia eri vuosikymmeniltä. Uusien teknologioiden sijaan avainasemassa ovat olleet sosiaaliset innovaatiot, jotka hieman paradoksaalisesti nojaavat usein vanhaan teknologiaan ja infrastruktuuriin, kuten elinkaarensa lopussa oleviin rakennuksiin ja unohdettuihin aukioihin. Vanhaa käytetään uusin tavoin. TÄLLÄ hetkellä Myyrmäen urbaani kekseliäisyys on eräänlaisessa taitekohdassa. Alueen keskusta muuttuu vauhdilla, ja tornitalot tuntuvat täyttävän kaiken liikenevän tilan. Katutaidehuuma on hiipunut, vaikka uusia teoksia voi yhä nähdäkin. Rakennusten kivijaloissa on paljon etenkin uusia ravintolatoimijoita, joiden menestyksen aika näyttää. Isomyyrin parkkihallin kaltaiset rakennukset viestivät rappiosta ja välinpitämättömyydestä. Kaupunginosa-aktiivien parissa on havaittavissa hajaannusta. TAITEKOHDISSA piilee kuitenkin uusiutumisen mahdollisuus. Nyt olisikin oiva hetki muodostaa uusi visio tulevaisuuden ruohonjuuritason Myyrmäestä. Visio voi hyödyntää teknologisia elementtejä, mutta ennen kaikkea pitäisi miettiä aktiivisen kaupunkilaisuuden ja kaupunkielämän uusia mahdollisuuksia – ja tarttua niihin. Silloin Myyrmäki voi säilyttää maineensa yhteisöllisenä ja innovatiivisena alueena. Louhelassa asuva kirjoittaja on strategisen ennakoinnin erikoistutkija Teknologian tutkimuskeskus VTT:ssä ja väitöskirjatutkija Helsingin yliopistossa. T E K S T I PAU L I KO M O N E N KO L U M N I
1 S P O R T T I H O M M A T UEFA Regions’ Cup on ainutlaatuinen amatööriturnaus, joka pelataan joka toinen vuosi. Se on tarkoitettu pelaajille, jotka eivät ole koskaan esiintyneet ammattilaistasolla. Kilpailu pyrkii esittelemään eurooppalaisen jalkapallon laajaa lahjakkuutta ruohonjuuritasolla, nostamaan sitä parrasvaloihin. Länsi-Vantaa mainittu! Paalutorille! TÄNÄ vuonna Suomen edustaja pääsi ensimmäistä kertaa koskaan lopputurnaukseen. Joukkueen nimi oli Länsi-Vantaan Ylpeys. Anteeksi mikä? VJS pääsi mukaan Suomen Cupin kautta, mutta kilpailusääntöjen mukaan joukkueet eivät voi edustaa seuraansa, vaan aluetta, josta ne tulevat. Niinpä tämän uuden joukkueen runkopelaajista moni oli tuttu jo VJS:n pelipaidasta. LOPPUTURNAUKSESSA on aikaisemmin ollut joukkueita 26:sta eri maasta, mutta Suomen ja erityisesti Länsi-Vantaan Ylpeyden myötä sekin luku muuttui. Tasaisessa lohkossa pelattiin kolme ottelua, joista viimeinen oli ratkaiseva. Palloliiton sivujen mukaan ottelu AF Lisboan ja Länsi-Vantaan Ylpeyden välillä osoittautui todelliseksi taisteluksi ja jännitysnäytelmäksi. AF Lisboa hallitsi kenttätapahtumia ja loi tukun vaarallisia maalintekopaikkoja, mutta Länsi-Vantaan Ylpeys puolusti urhoollisesti ja käytti paikkansa tehokkaasti toisella puoliajalla. Koko ottelu on katsottavissa Palloliiton YouTube-kanavalla. REGIONS’ CUPIN lopputurnaus pelataan kesällä 2025 ja siihen mennessä turnauksen isäntämaakin lienee selvillä. RUUTU halusi kunnioittaa kasvattajaseuraansa Etelä-Vantaan Urheilijoita ja kotiseutuaan tuomalla palkinnon Myyrmäen jäähallille seuran junioreiden ihailtavaksi ja kannustukseksi kohti kunkin omia päämääriä. Hän puhui lyhyesti muun muassa siitä, että jääkiekon pelaamisesta käytettävä sana on ’play’. Sen tulisi olla leikkiä, josta voi nauttia. Vaikka joskus olisi huonompi päivä pisteiden valossa, voi aina olla hyödyksi joukkueelleen muilla tavoin. Hyvät joukkuekaverit auttavat toinen toisiaan olemaan parempia pelaajia. Esimerkkinä hän mainitsi oman joukkueensa Florida Panthersin suomalaispelaajat. Lopuksi juniorit asettuivat kuuliaisesti kuvaan Tuomo Ruudun ja Stanley Cupin kanssa ja jäivät nimikirjoitusjonoon odottelemaan nimmareita. TUOMO RUUDUSTA kuiskailtiin jääkiekkopiireissä jo ennen ensimmäistäkään luistimenvetoa Liigassa. Huhu kiiri, että nuorin kolmesta Ruudun jääkiekkoilevasta veljeksestä, ihan poika vielä, oli myös kaikkein lupaavin. Liigaura alkoikin jo hänen ollessaan 16-vuotias kaudella 1999–2000. HÄNEN peliurastaan on mieleeni jäänyt kaksi erityistä muistoa. Ensimmäinen on vuodelta 2002, kun seurasin kotihallissani kauhunsekaisin tuntein kuumassa paikalliskamppailussa tapahtunutta kohtalokkaan näköistä polvitaklausta, jossa jo silloin kotijoukkueen paras pelaaja, Tuomo, jäi makaamaan jäähän tuskaisena. Kuinka käy peliuran? Toinen on onneksi iloisempi tapahtuma vuoden 2004 Torontossa pelatun World Cupin ajalta. Olin viettämässä kokousviikonloppua lähiseudun hotellissa, mutta halusin nähdä ratkaisevan ottelun Suomen ja Kanadan väEuroopan jalkapalloliiton UEFA:n alainen REGIONS’ CUP -turnaus on ollut olemassa jo vuodesta 1999 alkaen, mutta kun se nyt elokuun alussa koputti kotiovellemme, saattaa olla aika tutustua paremmin. LÄNSI-VANTAAN YLPEYS TAISTELI TIENSÄ UEFA REGIONS’ CUPIN FINAALITURNAUKSEEN TUOMO RUUTU TOI STANLEY CUPIN MYYRMÄKEEN TUOMO KULTAA MUISTOT S Y Y TÄ K I N O L L A Y L P E Ä ! L E I K K I M I E L E N L Ä H E T T I L Ä S T O I M I T TA JA N KO M M E N T T I T E K S T I S I R K K A I N K I N E N T E K S T I & K U VA S I R K K A I N K I N E N T E K S T I S I R K K A I N K I N E N lillä, joka aikaeron johdosta tuli televisiosta epäsopivaan aikaan aamuvarhaisella. Tuomo Ruutu teki yksilösuorituksena aivan käsittämättömän hienon maalin, ja huutoni herätti todennäköisesti kaikki kolmen kilometrin säteellä olevat Tuomo-nimiset henkilöt. Hotellin aamiaispöydässä sain pahaa silmää myös naisilta. RUUTU on urallaan osallistunut maajoukkueen paidassa yhteentoista arvoturnaukseen ja yleensä tullut niistä mitalin kanssa ulos. Poikkeukset olivat vuoden 2015 MM-kisat, jolloin Suomi oli kuudes ja jo mainittu World Cup, jossa palkittiin vain voittaja. NYT poika on mies, upean kansainvälisen uran tehnyt pelaaja ja valmentaja, ja käytti jääkiekon arvokkainta palkintoa Stanley Cup -maljaa siellä, missä kaikki sai alkunsa. Hienostihan siinä sitten loppujen lopuksi kävi.
H YVÄ tunnelma valtaa Vaskivuoren lukion aulan, kun Vaskiksen bändit esiintyvät vuorotellen lavalla. Tunnelma välittyy myös kotisohville ruudun toiselle puolelle striimauksen kautta. Videon laatu on sulavaa ja ääni toimii hyvin. Siitä vastaa Vaskivuoren lukiossa toimiva medialinja. Vaskivuori tunnetaan taideja musiikkilukiona sekä erilaisista tapahtumista ja esityksistä, mutta onnistuisiko esityksien välittäminen ja tekninen puoli ilman medialinjaa? Monelle se jää musiikkija tanssilukion varjoon. Linjalla voi opiskella televisio-, radio-, ja elokuvatyötä sekä journalismia. Sen tavoitteena on antaa perusvalmiuksia media-alalle. MEDIALINJALAISISTA koostettu “Striimitiimi” tekee erilaisista koulun tapahtumista suoria lähetyksiä, jotka on esitetty useimmiten YouTubessa Vaskivuoren lukion kanavalla. Striimitiimin toiselle puolelle harvoin kukaan näkee. Siellä tehdään hiljaista, mutta tärkeää työtä. Moni ei tiedä, mitä taustatyö vaatii tai millaista se on. ONNI KORPI on Vaskivuoren medialinjan entinen kasvatti. Hän kertoo, kuinka medialinjalla on mahdollisuus viedä Vaskivuoren sanomaa ja tekemistä eteenpäin. Oikeastaan medialinja tuo julkisuuteen sen, mitä Vaskivuoressa tehdään. Työryhmällä on erilaisia tehtäviä, joita heidän pitää miettiä etukäteen. Lähetyksissä on yleensä käytössä monta kameraa. Niinpä tekijöitäkin tarvitaan useampi. Heidän ansiostaan kuvaa voidaan vaihdella esiintyjän lähikuvasta koko kuvaan. Mikä medialinja? » Medialinja perustettiin 2006 » Medialinjalla voi opiskella televisio-, elokuva-, ja radiotyötä sekä journalismia » Linja antaa perusvalmiuksia media-alalle » Medialinjasta saa todistuksen, jota voi hyödyntää tulevaisuudessa » Medialinjalle valitaan painotetun keskiarvon, hakemuksen ja haastattelun perusteella yhteishaussa » Medialinjan kautta pääsee mukaan erilaisiin projekteihin MEDIALINJA TAIDELUKION VARJOSSA T E K S T I K I I R A B O R E L I U S K U V A T E L L I T U O M I N E N WASKI P STI Vaskivuoren lukion journalismikurssin opiskelijoiden liite. 14/8/2023 Juttu jatkuu seuraavalla sivulla.
Myyrmäki pitää sisällään laajat mahdollisuudet h a r r a s t a m i s e e n sekä kulttuuriin. Sen lisäksi kaupunginosa sijaitsee erinomaisten kulkuyhteyksien ja monipuolisten palveluiden lähellä. Myyrmäellä on kuitenkin varjopuoli. Sitä vahvistaa etenkin median ylläpitämä kuva turvattomuudesta. Alueesta kertovat uutiset käsittelevät lähes aina väkivallantekoja. Selvitimme, onko Myrtsi epämääräisen maineensa veroinen vai ei. Korpi valmistelee striimitiimin kanssa kamerat, jalustat ja kytkennät kuntoon ennen lähetystä. Työryhmä on käyttänyt myös aikaa suunnitteluun. Äänen tallennuksen täytyy olla kunnossa. Pitää päättää, otetaanko äänet äänimiksereistä, mikrofoneista, vai onko striimissä erillinen äänimiksaaja. Tekemistä siis löytyy. Striimauksen aikana tiimin jäsenten täytyy työskennellä tiiviisti ja puhaltaa yhteen hiileen. Esityksen loputtua viritykset puretaan ja tavarat viedään takaisin paikalleen. V ASKIVUOREN Striimitiimi perustettiin korona-aikaan 2020. Tarkoituksena oli silloin mahdollistaa erilaiset koulun tapahtumat, esimerkiksi bändimaratoni. Striimitiimillä oli silloin tärkeä rooli. Tilaisuuksien yleisömäärää rajattiin, eikä tapahtumien järjestäminen ollut aina mahdollista. Striimien avulla yleisö pystyi kuitenkin seuraamaan tapahtumia etänä. Muun muassa v. 2021 läheiset pystyivät seuraamaan Vaskivuoren ylioppilasjuhlia striimin kautta medialinjalaisten työn ansiosta. Striimit ovat toimineet myös arvokkaana tallenteena ylioppilaille tai musiikkitapahtumissa esiintyville. Koronan jälkeen Striimitiimistä tehtiin pysyvä käytäntö, ja se onkin saanut pelkästään hyvää palautetta. Striimitiimi on kuvannut myös luentoja ja vanhempainiltoja. MEDIALINJA on siis tärkeä osa Vaskivuoren tapahtumia ja näkyvyyttä. Medialinjalla oppii kuvaamisen ja striimauksen lisäksi muun muassa tvja radio-opintoja sekä journalismia. Myös Korpi opiskeli lukuisia tvja radiokursseja lukioaikanaan. Medialinjalla voi valita itseä kiinnostavia kursseja. Korpi pääsi mm. tekemään kouluaikana erilaisia elokuvia ja tv-lähetykseen liittyviä asioita. Radiokursseilla hän pääsi radion lisäksi harjoittelemaan podcastin tekoa. “Paljon pääsee itse toteuttamaan ja oppimaan sitä kautta”, toteaa Korpi. Medialinja ei ole pelkästään siis teknistä osaamista. K ORPI on itse valmistunut 2023 Vaskivuoresta. Korpi miettii tekniikkatai elokuvaja televisioalaa tulevaisuuden ammatikseen. Medialinjalta on hyvät mahdollisuudet eri media-aloille. Harvassa lukiossa on tällaiset mahdollisuudet sekä puitteet. Vaskivuoren lukiosta löytyy niin radiostudio, tv-studio kuin erilaisia kameroita ja äänityslaitteitakin. Medialinja mahdollistaa viedä mediaosaamista suuresti eteenpäin, koska lukio ei itsessään tarjoa yleensä tälläistä opetusta. Yhteiskunta myös medioituu koko ajan enemmän, joten median rooli korostuu. Medialinjalla oppii laaja-alaisia elämäntaitoja kuten median tulkitsemista ja kriittistä lukutaitoa. Onni Korpi on valmistunut Vaskiksesta 2023. Kuva: Onni Korpi. VANTAAN kaupungin turvallisuusasiantuntija PETRI HAAPANEN kertoo Myyrmäen näyttäytyvän eräänlaisena kipupisteenä Vantaan alueiden rikostilastoissa. Haapanen kuitenkin korostaa, että piikki tilastoissa ei ole kaupunkikeskuksille epätavallista. Haapanen kertoo kaupunkikeskusten, joissa on juna-asema sekä kauppakeskus, näyttäytyvän rikostilastoissa usein negatiivisessa valossa. Haapasen kertomaa tukee alueella pitkään asuneiden kokemus. Kaksi Myyrmäen Vanhustenkeskuksen asukkaista kertovat meille alueesta ja sen maineesta läpi vuosien. Heidän nuoruudessaan Myyrmäki oli vielä maaseutua ja maine keskittyi pääosin maaseudun titteliin. Kaupunginosa on ylipäätään muuttunut merkittävästi, sillä suuret keskukset ja useimmat rakennukset ovat rakentuneet vasta myöhemmin. MYRTSIN nykyisestä maineesta kertovat paikalliset nuoret. Haastateltavista toinen käy T E K I J Ä T E M M I H A L O N E N I I D A I S K O L A J O H A N N A L I U K K O N E N MAINETTAAN PAREMPI MYRTSI MAINETTAAN PAREMPI MYRTSI
Vaskivuoren lukiota ja toinen opiskelee Vantaan ulkopuolella. “En ole nähnyt tai kokenut mitään oikeasti vakavaa tapahtuvan henkilökohtaisesti, toisilla saattaa olla toki eri kokemus. Tiedostan jengitaustaisen nuorison olemassaolon, mutta en itse koe niistä välitöntä vaaraa. Minusta tuntuu, että väkivaltaiselle maineelle on pohjaa, mutta sitä on kuitenkin yleistetty liikaa”, pohtii Vaskivuoren lukion 2. vuosikurssin opiskelija. Paikalliset nuoret kertovat olevansa ajoittain varuillaan, mutta kokevansa alueen yleisesti turvalliseksi. Hetkellinen varovaisuus johtuu epäilyttävistä ihmisjoukoista tai tietyistä paikoista, kuten juna-asemasta. Vaskivuoren opiskelija korostaa, että turvattomuus on vahvasti sidonnainen aikaan ja paikkaan eikä niinkään alueeseen yleisesti. Etenkin suuret keskukset pelottavat öisin. Turvallisuusasiantuntija Haapanen toteaa keskusten, kuten Myyrmannin alueen, olevan monelle nuorelle mieluinen ajanviettopaikka, joten nuorison aiheuttamat häiriöt tai ongelmat ilmenevät alueella useammin. Haapanen huomauttaa myös, että Myyrmäessä liikkuu paljon ja hyvin erilaista väkeä, joten turvattomuuden tunne voi juuri aseman ja Myyrmannin kulmilla olla suurempi. KAUPPAKESKUKSET ja junaasema eivät ole kuitenkaan ainoa syy turvattomuuteen. Vanhustenkeskuksen asukkaat kertovat, että heidänkin nuoruudessaan on pitänyt olla varuillaan. “Kyllä turvattomia tilanteita on aina ollut”, kertovat vanhusten keskuksen asukkaat. Toinen heistä kertoo pelänneensä nuoruudessaan, sillä häntä on seurattu ja tartuttu hihasta ulkona liikkuessa. Myös toinen rouvista yhtyy tähän ja kertoo LÖYDÄ LIEKKI OPPIMISEEN! Moti hukassa? kokeneensa saman lähtiessään tansseista. Haastateltavat huomauttavat vahvasta erosta nykypäivän uhkatilanteissa. He mainitsevat, että heidän nuoruudessaan uhkaavat ihmiset olivat aina aikuisia miehiä, kun taas nykyään tekijät ovat useasti nuoria. He kertovat, että nykyään tilanteet ovat raaempia kuin heidän nuoruudessaan. TURVATTOMIA tilanteita on siis aina tapahtunut alueella, mutta miksi ne ovat nykypäivänä niin paljon pahempia, että ne päätyvät uutisotsikoihin? Haastateltavilla nuorilla on tähän vastaus – päihteet. Alueella asuva nuori kertoo kotiseutunsa liiallisesta päihteiden sekä huumeiden käytöstä, ja kuinka se saattaa aiheuttaa joillekin vaaran tunnetta, sillä käyttäjät saattavat olla aggressiivisen oloisia. Vaskivuoren opiskelija tiedostaa, että päihtyneet ihmiset luovat helposti turvattomuuden tunnetta. Haapanen toteaa, että julkinen päihteiden käyttö tai myynti voi lisätä turvattomuuden tunnetta alueella. Todelliseen päihteiden käytön määrään Myrtsissä Haapasen on vaikea ottaa kantaa, mutta hän kertoo, että päihteiden käyttöä näyttäytyy aina asemien ja kauppakeskusten liepeillä. JUTELTUAMME paikallisten asukkaiden kanssa näyttää siis siltä, että he kaikki näkevät Myyrmäen mainettaan miellyttävämpänä. Alueen haasteet eivät varjosta asukkaiden jokapäiväistä elämää. Onko Myyrmäen maine turhan raju, jos asukkaat eivät itse koe niin? “Olen hirveän tyytyväinen tähän koko seutuun, ja olen tyytyväinen siihen, että saadaan olla täällä”, pohtii toinen Vanhustenkeskuksen asukkaista. “En minäkään täältä lähtis mihinkään”, vastaa toinen. MIKSI motivaatio tuntuu usein olevan kateissa? Opiskelussa tärkeintä on löytää oma sisäinen motivaatio. Se tarkoittaa tarvetta tehdä asioita täysin omista syistä, kuten kunnianhimosta. Löysin oman sisäisen motivaation ensimmäisen kerran ollessani alakoulussa; halusin olla parempi kuin muut. Kilpailu toimi, ainakin hetken. Sisäisen motivaation etsimiseen kannattaa käyttää aikaa, sillä se vaikuttaa suuresti työn laatuun ja omaan jaksamiseen; opiskeleminen tuntuu helpommalta ja mukavammalta, kun sitä tekee oikeista syistä. Sisäistä motivaatiota ruokkivat asiat, jotka ovat mielenkiintoisia ja joista saa mielihyvää, kuten kunnianhimo tai puhdas mielenkiinto. Vaskivuoren opiskelijoilla on laajat mahdollisuudet löytää mielenkiintoista opiskeltavaa suuren lukion ja laajan kurssitarjonnan vuoksi. Täytyy kuitenkin hyväksyä, että vastaan tulee asioita, jotka eivät kiinnosta ja joiden yli pitää silti päästä. On täysin normaalia, jos joskus ei ole motivaatiota. Haastattelin Vaskivuoren lukion erityisopettaja NINA TERVALAA. Hän kertoo, että usein opiskelijat odottavat motivaation saapumista, mutta tosiasiassa se pitää luoda itse. Hän kuitenkin mainitsi, että omaa mieltä voi periaatteessa huijata; omaa työskentelyä saa ja jopa kannattaa palkita itselle sopivilla keinoilla. “Voi esimerkiksi tietyn opiskeluajan jälkeen syödä sämpylän tai olla hetken puhelimella.” OPETUSTYYLIT ja opetustilanteet vaikuttavat opiskelijan motivaatioon huomattavasti. Onneksi Vaskivuoren lukio mahdollistaa laajan valikoiman eri kursseja erilaisine opettajineen, jotta opiskelijat löytävät sopivat kurssit. Suosituin oppimismenetelmä on vaihteleva ja monimuotoinen. Haastattelin opettaja SUSAN LAMBERGIA, joka kertoi yhteisöllisen ratkaisun opiskelijan motivoimiseen: “Opettaja voisi kysyä, olisivatko esimerkiksi ryhmätyöt hyvä keino opiskella aihetta. Opiskelijoita voi siis osallistaa opetukseen.” PETTERI GRANAT on Vaskivuoressa opiskelijoiden suosiossa oleva opettaja. Hän kertoo havainnoineensa, että useasti mielenkiintoisimpia aiheita ovat ne, jotka saadaan nopeasti tehtyä ja ne, mihin ei tarvitse olla pitkäjänteinen. Opiskelijat saattavat siis olla laiskoja. Jos opettaja ei tee käsiteltävistä asioista mielenkiintoisia, eivät opiskelijat kiinnostu, joten myös opettajan ote työhönsä vaikuttaa. Keskustellessamme Tervalan kanssa, hän mainitsee: “Opettajan piittaamaton asenne heijastuu opiskelijan asenteeseen”. Olen ollut hyvin erilaisten opettajien kursseilla, mutta motivoivimpia ovat ne, jotka näyttävät oman mielenkiintonsa aiheeseen. Tervala jatkaakin: “Ruokkimalla opiskelijan ulkoista motivaatiota, ruokitaan samalla sisäistä motivaatiota.” Eli esimerkiksi opettajan kannustus herättää kiinnostuksen aiheeseen. Olen päätynyt siihen tulokseen, että opettajan on tärkeää olla rohkaiseva, mutta myös vaativa. Opiskelijan täytyy hieman pelätä opettajaa, että oppitunnit eivät menisi somen selailuksi. OPISKELIJANA tiedän, että itsensä saati toisen ihmisen motivoiminen ei ole helppoa, mutta on silti tärkeää yrittää. Ilman motivaatiota on vaikea mennä eteenpäin ja saavuttaa itselle tärkeitä asioita. Tervala kertoi minulle monia ratkaisuja opiskelijoille motivaation parantamiseen, mutta yksi jäi vahvasti mieleeni: “Jos opiskelu tökkii, kannattaa etsiä eri näkökulma, mistä opiskelee. Keksi jokin toinen syy, miksi oppia.” Anna itsellesi mahdollisuus mennä eteenpäin ja tehdä asioita, joista pidät. Anna myös muille mahdollisuus kokea ja luoda heille tärkeitä asioita. Älä siis kehitä ennakkoluuloja oppimiseen vaan Tervalan sanoin: “Käännä mieli toiseen asentoon.” T E K S T I S I I R I P U H A K K A “Olen hirveän tyytyväinen tähän koko seutuun, ja olen tyytyväinen siihen, että saadaan olla täällä” -Vanhustenkeskuksen asiakas MAINETTAAN PAREMPI MYRTSI
M Y Y R M Ä K I T Ä Y N N Ä T A I D E T T A J A T A P A H T U M A A 16.00 RANGERS 17.00 TUPLUURI 18.00 SILVA EMILIA 19.00 PINJA JA PEKKA 20.00 LADIES FIRST BIG BAND WHY SO MYRTSI –PÄÄLAVA MYYR YORK PARKISSA TORSTAINA 22.8. SYKSYN 2022 ylioppilas Josefiina Inkiläinen kirjoitti ylioppilaspuheessaan näin: “Uuden ajan kynnykseltä hypänneenä saimme maistella elämää sen kaikissa väreissä. Ei ollut enää kysymysmerkkejä tai pelkotiloja vaan seistiin mahdollisuuksien kiitoradalla, sisällämme suuri halu tehdä kaikki hulluimmatkin unelmat vanhana muisteltaviksi. Elo täällä on ollut kiiltokuviahetkiä ja sieluistamme raikuvia onnen ääniä tiiliseinillä, tarinoita punaisilla sohvilla arkiaamuina silmät sikkurassa tukka pystyssä jutellessa visioita, kuulumisia. Keräilläänhän näitä helmiä vielä tulevaisuudessakin muistojemme lippaaseen? Helmiä eli kauniita muistoja, joille mielestäni mikään kiitos ei ole koskaan riittävän suuri. Paitsi Vaskivuoren kokoinen kiitos sydämestämme. Kiitos.” Ylioppilaslakin laittaminen päähän on yksi ikimuistoisimmista hetkistä monen elämässä. Ylioppilaan puheessa korostuu usein yksittäisen opitun tiedon sijaan ihmisenä kasvaminen ja lukiosta saadut eväät elämään. Lukiosta valmistumisen jälkeen nuoren tie vie jatko-opintoihin, työelämään tai välivuodelle. Uuteen ja aikuisuuteen astuminen on samaan aikaan sekä pelottavaa että kutkuttavaa. KEVÄÄLLÄ lukioista valmistui ensimmäinen vuosiluokka, joka on opiskellut uudella valtakunnallisella opetussuunnitelmalla. Siihen on kirjattu, että jokaisen oppiaineen ja opintojakson tulisi opettaa oppisisältöjen lisäksi laaja-alaisia taitoja. Mitä ihmettä laaja-alaisuus siis on? Ja miten se valmistaa lukiolaista kohtaamaan aikuisuuden? Vaskivuoren lukion opinto-ohjaaja ja vararehtori JONNA RINKIÖ ajattelee laajaalaisen osaamisen kasvattavan elämää varten. Siihen kuuluvia taitoja ovat esimerkiksi tunneja empatiataidot, motivaatio oppia, työelämävalmiudet sekä omien vahvuuksien tunnistaminen ja käyttäminen. Nämä ovat varmastikin monelle tuttuja, vaikka laajaalainen osaaminen voi sanana kuulostaa varsin etäiseltä. Rinkiön mukaan yhteydet siihen onkin aina ollut olemassa, mutta uuden opetussuunnitelman myötä näitä taitoja korostetaan lukioarjessa. Niiden tarkoituksena on tehdä lukion jälkeiseen elämään siirtymisestä sujuvampaa ja helpompaa. Laaja-alaisen osaamisen periaatteet antavat opiskelijalle taitoja, joita on helpompi lähteä kehittämään myöhemmin elämässä kuin jos kaiken joutuisi oppimaan alusta asti. Esimerkiksi monitieteiseen ja luovaan oppimiseen kuuluvat oppimisen säätelyn taidot. Opettajat kannustavat opiskelijoita muun muassa ajankäytön suunnitteluun sekä kokeilemaan eri opiskelumenetelmiä. Kaikki eivät näitä omaksu lukiossa, mutta palapelin palat ovat jo valmiina. VASKIVUOREN opiskelijoille teetetyn kyselyn mukaan enemmistö ei tiennyt mitä laaja-alaisilla taidoilla tarkoitetaan. Aina se ei ole opettajillekaan yksinkertaista ja helppoa. Vaskivuoren opettajat ovat tehneet opettajille suunnatun oppaan osaamisesta ja sen arvioinnista. Sillä kirkastetaan, miten laajaalaiset taidot tulisi ottaa huomioon opintojakson arvioinnissa. Jokainen oppiaine sisältää siis akateemisen osaamisen lisäksi esimerkiksi ryhmätyöskentelyn vahvistamista tai eettistä ajattelua. “Vaskivuori on ollut pioneeri ihan valtakunnallisella tasollakin laaja-alaisen arvioinnin oppaan tekemisessä”, sanoo Vaskivuoren lukion rehtori ELINA AROKANNAS. LAAJA-ALAISTA osaamista työstetään Vaskivuoren lukiossa muun muassa jatko-opintotapahtumissa, työelämäpäivillä, luennoilla, teemaviikoilla ja vierailuilla. Esimerkiksi TERAPEUTTI-VILLE luennoi Vaskivuoren lukiolaisille mielenterveydestä viime marraskuussa. Nuoria kannustetaan pitämään huoli omasta hyvinvoinnista ja pyytämään apua. Uskonnon, psykologian ja filosofian opettaja TEEMU RATINEN toteaa, että opiskelijoilla on usein halu pelkästään läpäistä kurssit eikä sen enempää. Ratinen korostaa samalla myös, että monessa oppitunnin sisällössä on laaja-alaisen osaamisen periaatteita, mutta se ei kuitenkaan aina näy opiskelijalle. Esimerkiksi vaskislaisia vierailee usein Vantaan taidemuseo Artsissa, teattereissa ja konserteissa, mikä kehittää kulttuuriosaamista. Vaskivuorelaisille teetetyn kyselyn mukaan enemmistö ajattelee laaja-alaisen osaamisen taitojen olevan hyödyllisiä myöhemmin elämässä. YLIOPPILAIDEN puheissa on toistunut vuodesta toiseen ymmärrys siitä, että lukiossa todella opitaan elämää – ei koulua varten. Uusi opetussuunnitelma haastaakin meidät tiedostamaan opiskelun laajemman merkityksen jo pitkin lukio-opintoja. Kuten Inkiläinen ylioppilaspuheessaan kirjoitti, me nuoret seisomme mahdollisuuksien kiitoradalla. Ja vaikka kysymysmerkkejä ja pelkotiloja olisikin, laaja-alaisten taitojen myötä ne eivät tunnu niin mahdottomilta. Laaja-alainen osaaminen myös tasavertaistaa opiskelijoita, sillä sen kautta jokaiselle opiskelijalle kehittyy jonkinlaisia elämäntaitoja. Nuoren on helpompi jatkaa matkaa lukion jälkeen, kun pohjalla on jo jotain, oli se sitten vähän tai paljon. Rinkiö korostaa, että vaikka laaja-alaisen osaamisen tavoitteena on hyvä, tasapainoinen ja sivistynyt ihminen, tarkoituksena ei ole olla lukion jälkeen ihmisenä valmis – vaan vähän valmiimpi. Ihminen on fiksuimmillaan lukioikäisenä. Lukio ei kuitenkaan ole ainoastaan matematiikan kaavojen kanssa tuskastelua ja ruotsin kielen epäsäännöllisten verbien opettelua. Lukiossa opetellaan myös elämää varten. EI VALMIS MUTTA VÄHÄN VALMIIMPI IHMINEN Laaja-alainen osaaminen koostuu kuudesta eri osa-alueesta. Osa-alueet voivat painottua eri oppiaineissa ja opintojaksoilla eri tavoin. Lähteet: Opetushallitus (lukion opetussuunnitelma 2021). Ylioppilaslakki, Tiia Monto, Wikipedia, CC BY-SA 4.0. T E K S T I V E N L A S I U K O L A Laaja-alainen osaaminen lukiossa Hyvinvointiosaaminen Yhteiskunnallinen osaaminen Globaalija kulttuuriosaaminen Eettisyys ja ympäristöosaaminen Vuorovaikutusosaaminen Monitieteinen ja luova osaaminen Hyvä, tasapainoinen ja sivistynyt ihminen
M Y Y R M Ä K I T Ä Y N N Ä T A I D E T T A J A T A P A H T U M A A 16.00 RANGERS 17.00 TUPLUURI 18.00 SILVA EMILIA 19.00 PINJA JA PEKKA 20.00 LADIES FIRST BIG BAND WHY SO MYRTSI –PÄÄLAVA MYYR YORK PARKISSA TORSTAINA 22.8.
TOTEEMI UIMAHALLI VASKIVUOREN LUKIO UOMARINTEEN KOULU MYYRMÄKITALO ISOMYYRI MYYRMANNI VIRTATALO WANDAS ARTSI MYYRINPUHOS 17.00–19.00 Lasten kulttuurikeskus Toteemi Road trip -sarjakuvatyöpaja perheille 17.00–19.00 Ruokakasvatusyhdistys Ruukku Toiminnallinen aistiratapiste 17.00–19.00 Myyrmäen huolto ja VPK Friherrs Työkoneiden ja paloauton esittely lapsille ja lapsenmielisille 17.00–19.00 SB Vantaa Laukaisututka säävarauksella 17.00–20.30 Shuffle Dance Finland Tanssistudio Shuffle Vantaa tuo shufflen freestylejamit ja shufflen opetusta tasatunnein 17.00–19.00 SAV Taidekollektiivi Vanerihahmopaja 19.00–20.00 Wandas & Vantaankosken seurakunta Trubaduurina ja yhteislaulujen laulattajana Ilari Hämäläinen ja kirkkoherra Hans Tuominen MYYR YORK PARK 18.00–19.00 Puhallinorkesteri Louhi Puhallinorkesteri Louhi esiintyy Myyrmäen aseman aukiolla Myyrmäen kirjaston taiteiden yö Sarjakuvaolohuone 19.–24.8. 16.30–17.30 Millainen kaupunki olisi Keltainen? -kirjoituspaja Kino Myyri Kaikki leffat 10 € / lippu ja jokaiselle kävijälle ilmaiset popparit 15.00–19.00 Myyrmanni Why So Myrtsi Lounge yhteistyössä Myyrmannin liikkeiden kanssa 18.30–18.35 Vantaan Tanssiopisto, Virtatalo Tanssiesitys Virtatalon pääsisäänkäynnin edessä Hannu Vänskä Why So Myrtsi -graffiti VASKIVUORENTIE VIRTATIE RAJATORPANTIE M YY RM Ä EN RA IT TI 17.00–17.30 Vantaan taidemuseo Artsi Yleisöopastus Kotini jossain –näyttelyyn 18.00–19.30 Vantaan taidemuseo Artsi Artsi Open Mic –lavarunousklubi MYYRMÄEN TAITEIDEN YÖ 2024 17.00–20.00 Vaskis on Stage Vaskivuoren musiikkilukion bändit 17.00–20.00 Vantaan katutanssiyhdistys Ilmaiset katutanssitunnit Studio VKTY:ssä (Isomyyrin 2. kerros) 17.00–19.00 Pitsikilta Tule seuraamaan pitsinnypläyksen käsityönäytöstä ja kokeilemaan pitsinnypläystä Liesitorilla 17.00–19.00 Metropolian Urban farm lab Chili-popcornit á la Metropolia Urban farm lab 15.00–18.00 Vamos Tule pyörittämään hyvän mielen onnenpyörää ja kuulemaan lisää toiminnasta 14.00–20.00 Loistohoiva Iloa ja voimaa arkeen – tule piirtämään, maalaamaan tai tuomaan valokuva = KATUTAIDETRIENNAALIN TEOS M YY RM Ä EN RA IT IL LA M YÖ S M IN IT EO KS IA ! 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 20 21 22 23 24 19 ENSIAPU MY YR MÄ EN RA ITI LL A MY ÖS MI NIT EO KS IA!
WHY SO MYRTSI –PÄÄLAVA Myyr York Park 15.30 Why So Myrtsi 2024 avaus 16.00 Rangers 17.00 Tupluuri 18.00 Silva Emilia 19.00 Pinja ja Pekka 20.00 Ladies First Big Band 18.00–19.00 Puhallinorkesteri Louhi Puhallinorkesteri Louhi esiintyy Myyrmäen aseman aukiolla MYYRMÄEN KADUT TÄYTTYVÄT TAITEESTA, KULTTUURISTA JA MYRTSILÄISYYDESTÄ JO KYMMENETTÄ KERTAA. MYYRMÄEN TAITEIDEN YÖ 2024 THE OTHER SIDE VANTAA ONE-DAY STAND performanssitapahtuma yhteistyössä Catalysti -taideverkoston kanssa. Viisi performanssitaideteosta ympäri festivaalialuetta: 16.00 / YMPÄRI FESTIVAALIALUETTA Tianrui Pan House Jumping -performanssi 17.00 / ALOITUS MYYR YORK PARKISTA Maria Gat’sal FRAGMENTOS 17.00 / ALOITUS ISOMYYRIN EDESTÄ Tangmo Ladapha Sophonkunkit Bing Chi Ling -performanssi 18.00 / ARTSIN KUUTION EDESTÄ Dash Che and Suvi Tuominen: What Would Skomorokh do?! This is not a show -performanssi 16.30 / MYYRMANNIN PÄÄOVILTA Chih-Tung Lin Free Personal Attention -performanssi MYYRMÄEN TAITEIDEN YÖN JÄRJESTÄÄ MYYRMÄKISEURA YHDESSÄ MUUN MYYRMÄKI-LIIKKEEN, MYYRMÄEN SUURALUEEN TOIMIJOIDEN JA ASUKKAIDEN KANSSA KOTIKAUPUNKIMME JUHLAVUODEN TEEMALLA "KOTONA VANTAALLA". TAPAHTUMAA TUKEE VANTAAN KAUPUNKI. KATUTAIDETRIENNAALIN TEOKSET 1 9 17 2 10 18 Kirsi-Maria Raunio Maikki Rantala Salme Kulmar Minttu Pyykkönen Laura Pehkonen & co Laura Pehkonen & co 3 11 19 Kati Leskinen Apila Pepita Elina Lahti 4 12 20 Jan Andersson G-Rex Terhi Ekebom 5 13 21 Emmi Valve Ikkunagalleria Juha Liede 6 14 22 Vantaan kuvataidekoulu Athanasía Aarniosuo Pinja Salmi 7 15 23 Eikko Heikki Rönkkö Igor Multi 8 16 24 Elli Maanpää Sara Multanen Vantaan kuvataidekoulu TOTEEMI UIMAHALLI VASKIVUOREN LUKIO UOMARINTEEN KOULU MYYRMÄKITALO ISOMYYRI MYYRMANNI VIRTATALO WANDAS ARTSI MYYRINPUHOS 17.00–19.00 Lasten kulttuurikeskus Toteemi Road trip -sarjakuvatyöpaja perheille 17.00–19.00 Ruokakasvatusyhdistys Ruukku Toiminnallinen aistiratapiste 17.00–19.00 Myyrmäen huolto ja VPK Friherrs Työkoneiden ja paloauton esittely lapsille ja lapsenmielisille 17.00–19.00 SB Vantaa Laukaisututka säävarauksella 17.00–20.30 Shuffle Dance Finland Tanssistudio Shuffle Vantaa tuo shufflen freestylejamit ja shufflen opetusta tasatunnein 17.00–19.00 SAV Taidekollektiivi Vanerihahmopaja 19.00–20.00 Wandas & Vantaankosken seurakunta Trubaduurina ja yhteislaulujen laulattajana Ilari Hämäläinen ja kirkkoherra Hans Tuominen MYYR YORK PARK 18.00–19.00 Puhallinorkesteri Louhi Puhallinorkesteri Louhi esiintyy Myyrmäen aseman aukiolla Myyrmäen kirjaston taiteiden yö Sarjakuvaolohuone 19.–24.8. 16.30–17.30 Millainen kaupunki olisi Keltainen? -kirjoituspaja Kino Myyri Kaikki leffat 10 € / lippu ja jokaiselle kävijälle ilmaiset popparit 15.00–19.00 Myyrmanni Why So Myrtsi Lounge yhteistyössä Myyrmannin liikkeiden kanssa 18.30–18.35 Vantaan Tanssiopisto, Virtatalo Tanssiesitys Virtatalon pääsisäänkäynnin edessä Hannu Vänskä Why So Myrtsi -graffiti VASKIVUORENTIE VIRTATIE RAJATORPANTIE M YY RM Ä EN RA IT TI 17.00–17.30 Vantaan taidemuseo Artsi Yleisöopastus Kotini jossain –näyttelyyn 18.00–19.30 Vantaan taidemuseo Artsi Artsi Open Mic –lavarunousklubi MYYRMÄEN TAITEIDEN YÖ 2024 17.00–20.00 Vaskis on Stage Vaskivuoren musiikkilukion bändit 17.00–20.00 Vantaan katutanssiyhdistys Ilmaiset katutanssitunnit Studio VKTY:ssä (Isomyyrin 2. kerros) 17.00–19.00 Pitsikilta Tule seuraamaan pitsinnypläyksen käsityönäytöstä ja kokeilemaan pitsinnypläystä Liesitorilla 17.00–19.00 Metropolian Urban farm lab Chili-popcornit á la Metropolia Urban farm lab 15.00–18.00 Vamos Tule pyörittämään hyvän mielen onnenpyörää ja kuulemaan lisää toiminnasta 14.00–20.00 Loistohoiva Iloa ja voimaa arkeen – tule piirtämään, maalaamaan tai tuomaan valokuva = KATUTAIDETRIENNAALIN TEOS M YY RM Ä EN RA IT IL LA M YÖ S M IN IT EO KS IA ! 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 20 21 22 23 24 19 ENSIAPU
MYYRMÄEN TAITEIDEN YÖN JA KATUTAIDETRIENNAALIN MAHDOLLISTAVAT Myyrmäen katutaidetriennaali on kolmen vuoden välein järjestettävä urbaanin taiteen tapahtuma, jossa Myyrmäki toimii katutaiteen testilaboratoriona ja leikkikenttänä. Tuulahduksia Helsingin sarjakuvafestivaaleilta Myyrmäkeen tuovan triennaalin teemana 2024 on katutaiteen ja sarjakuvataiteen rajapinnat sekä Vantaan 50-vuotisjuhlat. Triennaalin aikana Myyrmäkeen tehdään yli 25 uutta katutaideteosta. TAITEILIJAT Apila Pepita / Athanasía Aarniosuo / Eikko / Elina Lahti / Elli Maanpää / Emmi Valve / G-Rex / Heikki Rönkkö / Igor Multi / Jan Andersson / Juha Liede / Kati Leskinen / Kirsi-Maria Raunio / Laura Pehkonen / Maikki Rantala / Maria Björklund / Minttu Pyykkönen / Pinja Salmi / Salme Kulmar / Sara Multanen / Terhi Ekebom / Vantaan kuvataidekoulu / OHJELMA 19.-24.8. ma–to klo 8–20 & pe–la klo 8–16 Myyrmäen kirjaston sarjakuvafestivaalinurkkaus. 21.8. klo 16–18 Suomen sarjakuvaseuran mangapaja Myyr York Parkissa. 21.8. klo 16–17.30 Triennaalin katutaidekierros Vantaan Taidemuseo Artsin opastamana, lähtö Artsin etuovilta. 22.8. Why So Myrtsi? Myyrmäen Taiteiden yö 2024. 24.8. klo 12–14 SAV Taidekollektiivin opastettu taidekävely, lähtö Artsin etuovilta. 30.8. klo 19.00 alkaen Jazz and Draw -ilta Lobbyssä: Livejazzia & livepiirtämistä. Tunnelmallinen ilta on avoin ja ilmainen yleisölle, tervetuloa viihtymään! Esitykset alkavat klo 21.00, ovet aukeavat klo 19.00. Ilta on K-18 ja Lobbyn baari auki. 31.8. klo 10–11.30 & 13.–14.30 SAV Taidekollektiivin opastettu taidekävely, osana Valtakunnallisia kotiseutupäiviä, lähtö Artsin etuovilta. Kaikki ohjelma on ilmaista eikä vaadi ennakkoilmoittautumista. SAVTAIDE.FI/TRIENNAALI MYYRMÄEN KATUTAIDETRIENNAALI LI IT TE EN GR AA FI NE N SU UN NI TT EL U: JE SS E PA SA NE N LII TT EE N GR AA FIN EN SU UN NIT TE LU : JE SS E PA SA NE N
1 1 Vastaukset. Eipä kurkita! Muutama kyllä mennee, mutta että kaiken tietäisit? Tuskinpa vaan, mutta yrittää saa! Oik ea riv i: 1b, 2a, 3c, 4b, 5b, 6b, 7a, 8a, 9c, 10b 1. Kuka on tänä vuonna Martinus Backstage Festivaalin pääesiintyjä? a) Don Huonot b) von Hertzen Brothers c) Vesterinen yhtyeineen 2. Mikä yhdistää eduskuntataloa, Myyrmäen Energia Areenaa ja Hakaniemen Ympyrätaloa? a) kaikki on suunnitellut sama Sirenin arkkitehtitoimisto b) kaikista löytyy näyttävä Rafael Wardin maalaama teos c) kaikki on rakentanut sama rakennusliike Oy Alfred A. Palmberg Ab 3. Kuka perusti Kivistössä 1966–1978 toimineen moottoriradan? a) Aatos Erkko b) Leo Kinnunen c) Curt Lincoln 4. Mikä on West Side Story? a) Vaskivuoren lukion ensi vuoden musikaali b) ravintola Martinlaaksossa c) parturiliike Myyrmäessä 5. Mikä on Yalla? a) Kivistössä toimiva teatteriryhmä b) iso valintamyymälä Myyrmäessä c) päiväkoti Vantaanlaaksossa 6. Mikä on Palettilampi? a) koirapuisto Vantaanjoen varrella b) uimaranta Kuninkaantammessa c) senioritalo Varistossa 7. Kuinka mones on tänä vuonna järjestettävä Why so Myrtsi? a) kymmenes b) viides c) kolmas 8. Kuka järjesti vuoden 2024 Lammas Rock -tapahtuman? a) Pähkinärinne-seura b) Pähkinärinteen Lions Club c) Vantaan kaupunki 9. Missä asuivat lapsena näyttelijäsisarukset Iina ja Inka Kuustonen? a) Vapaalassa b) Kaivokselassa c) Myyrmäessä 10. Kenen kirjailijan teoksessa poliisi Liina Vahtera joutuu Myyrmäen Paalutorille rikosta tutkiessaan? a) Markus Ahosen b) J.P. Pulkkisen c) Leena Lehtolaisen PA I K A L L I S N I P P E L I T I E T OV I S A E L I Palveleva kukkakauppa Myyrmäessä. Valikoimassamme mm. leikkokukat ja sesongin ruukkukasvit, surukukat ja muu tilaussidonta, kukkalähetykset ja -välitykset. ARKISIN 9-18 LA 9-17 SU 10-16 UOMARINNE 2 040 0577 477 WWW.TULIKUKKA.FI (hyvinvointi) MYYRMÄEN TAITEIDEN YÖN JA KATUTAIDETRIENNAALIN MAHDOLLISTAVAT Myyrmäen katutaidetriennaali on kolmen vuoden välein järjestettävä urbaanin taiteen tapahtuma, jossa Myyrmäki toimii katutaiteen testilaboratoriona ja leikkikenttänä. Tuulahduksia Helsingin sarjakuvafestivaaleilta Myyrmäkeen tuovan triennaalin teemana 2024 on katutaiteen ja sarjakuvataiteen rajapinnat sekä Vantaan 50-vuotisjuhlat. Triennaalin aikana Myyrmäkeen tehdään yli 25 uutta katutaideteosta. TAITEILIJAT Apila Pepita / Athanasía Aarniosuo / Eikko / Elina Lahti / Elli Maanpää / Emmi Valve / G-Rex / Heikki Rönkkö / Igor Multi / Jan Andersson / Juha Liede / Kati Leskinen / Kirsi-Maria Raunio / Laura Pehkonen / Maikki Rantala / Maria Björklund / Minttu Pyykkönen / Pinja Salmi / Salme Kulmar / Sara Multanen / Terhi Ekebom / Vantaan kuvataidekoulu / OHJELMA 19.-24.8. ma–to klo 8–20 & pe–la klo 8–16 Myyrmäen kirjaston sarjakuvafestivaalinurkkaus. 21.8. klo 16–18 Suomen sarjakuvaseuran mangapaja Myyr York Parkissa. 21.8. klo 16–17.30 Triennaalin katutaidekierros Vantaan Taidemuseo Artsin opastamana, lähtö Artsin etuovilta. 22.8. Why So Myrtsi? Myyrmäen Taiteiden yö 2024. 24.8. klo 12–14 SAV Taidekollektiivin opastettu taidekävely, lähtö Artsin etuovilta. 30.8. klo 19.00 alkaen Jazz and Draw -ilta Lobbyssä: Livejazzia & livepiirtämistä. Tunnelmallinen ilta on avoin ja ilmainen yleisölle, tervetuloa viihtymään! Esitykset alkavat klo 21.00, ovet aukeavat klo 19.00. Ilta on K-18 ja Lobbyn baari auki. 31.8. klo 10–11.30 & 13.–14.30 SAV Taidekollektiivin opastettu taidekävely, osana Valtakunnallisia kotiseutupäiviä, lähtö Artsin etuovilta. Kaikki ohjelma on ilmaista eikä vaadi ennakkoilmoittautumista. SAVTAIDE.FI/TRIENNAALI MYYRMÄEN KATUTAIDETRIENNAALI LI IT TE EN GR AA FI NE N SU UN NI TT EL U: JE SS E PA SA NE N
1 2 VEHKALANMÄKI toimi vuosikymmenten ajan maanläjitysalueena. Sinne kuskattiin rakennustyömaiden alta kaikenlaista, kuten savimaata ja kiviä. Joukossa oli myös hiekoitushiekkaa ja puutarhakasveja. Läjitys lopetettiin kymmenisen vuotta sitten, ja muodostunutta mäkeä alettiin muokata niityksi. Niityttäminen on kaupungin ympäristökeskuksen luonnonsuojeluasiantuntijan TIMO SALININ mukaan sujunut hyvin. ”Tätä on tehty huolella vuodesta 2020 lähtien, ja tällä on isot menestymisen mahdollisuudet.” VEHKALANMÄKEEN on tuotu ylimääräistä maata Vantaan rakennusalueilta ja muualta, missä sitä ei tarvita. “Puutarhamaan ja hiekoitushiekan mukana on tullut valtavasti siemeniä”, Salin kertoo. Läjitysmaan joukossa on valitettavasti myös ei-toivottuja, haitallisia vieraslajeja, kuten komealupiinia (Lupinus polyphyllus). Erityisesti sitä on poistettu systemaattisesti vuosien ajan, mm. käsin kitkemällä. Työtä on tehty yhdessä kaupungin kunnossapitoja viheralueyksiköiden kanssa. Lisäksi alueella on pidetty lukuisia pienimuotoisia talkoita, joita WWF Suomi on vuodesta 2022 järjestänyt yhdessä kaupungin kanssa. Salin kehuu alueesta laatimassaan raportissa tuloksia erinomaisiksi; jo vuonna 2022 hankalien vieraslajien määrä oli saatu pudotetuksi yhteen kymmenesosaan alkutilanteesta. HIEKASSA on kuitenkin tullut Salinin mukaan pääsääntöisesti juuri niitylle toivottuja lajeja. ”Täällä on esimerkiksi neidonkieliä (Echium vulgare), ukontulikukkaa (Verbascum thapsus) ja jänönapilaa (Trifolium arvense). Niiden annetaan tietysti lisääntyä polun varressa. Sitten on iltahelokkia (Oenothera biennis), joka on näyttävä kasvi. Se on kyllä vieraslaji (mutta ei siis haitallinen vieraslaji, toim. huom.), että nyt katsotaan vähän mitä sen kanssa tehdään”, pohtii Salin. T E K S T I S U V E PÄ Ä S U K E N E K U VAT T I M O S A L I N LÄJÄPÄIN UUTTA ELÄMÄÄ 1 2 T U N K UA T U N K I O L L A Viheryökkösnaaras (Calamia tridens) on kuin valmistautumassa juhliin puuhka harteillaan. Neidonkielet (Echium), kärsämöt (Achilleum) ja monet muut lajit värittävät Vehkalanmäkeä. Niitylle on jätetty sinne tänne myös puita. L U O N N O L L I S T A
1 3 TULVILLE STOPPI VARISTONOJALLA KOHTA näkyy kaivinkoneita kehäkolmosen pohjoispuolella Petikonniityn tietämillä. Vaikka usein harmittaakin, että koko ajan joka puolella kaivetaan ja rakennetaan ja koneet pilaavat maiseman, niin nyt ei kannata vetää herneitä nenään. Kaivurit touhuavat siellä tositarkoituksella. Nimittäin Espoosta Vantaan puolelle ulottuva Pitkäjärvi on ekologisesti kurjassa kunnossa. JÄRVEÄ rehevöittävät vähän sieltä sun täältä vyöryvät kutsumattomat ravinteet, ja siellä on sinilevää. Sadetta on saatu enemmän kuin tarpeeksi, minkä vuoksi Pitkäjärveen laskevat purot tulvivat yli äyräidensä muun muassa Vihdintien kohdalla. ESPOO, Vantaa ja Uudenmaan ELY-keskus ovat päättäneet taklata ongelman. Toimeen tartutaan ympäristöministeriön rahoittamassa pilottihankkeessa. Vantaan puolella tämä tarkoittaa Varistonojan mylläystä Petikonniityn tienoilla. Tässä myllerryksessä ojan yläosaa levennetään ja siihen tehdään tasanne, jotta uomaan mahtuu enemmän vettä, ettei vesi tulvisi viereisille alueille. Ojan pohja säilytetään kapeana, jotta vesi virtaa ojassa myös kuivina kausina, mikä on tärkeää niille kasveille ja ötököille, jotka ovat riippuvaisia ojan vedestä. Pohjalle kyhätään vielä pieni pohjapato, joka hidastaa veden virtausta niin, että ainakin osa vedessä olevasta ei-toivotusta höhnästä laskeutuu ojan pohjalle. HOITAKOOT siis kaivurit hommansa, vaikka ne eivät maisemassa silmiä hivelekään. T E K S T I S U V E PÄ Ä S U K E N E Uhanalaisia ötököitä VEHKALANMÄELTÄ löydettiin tämän vuosituhannen alussa Vantaan toistaiseksi ainoa tunnettu viheryökkösen (Calamia tridens) populaatio. Laji on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi. Salin innostuu kertoessaan lisää Vehkalanmäeltä tavatuista harvinaisista hyönteisistä. ”Täältä on löydetty useita äärimmäisen uhanalaisia lajeja. Puuperhoshukka (Lestica clypeata) on silmälläpidettävä, ja noista pistiäisistä ehkä toistaiseksi harvinaisin. Täältä on myös löydetty säiläpistiäinen (Sabuca similis) ja hammaskiertomehiläinen (Nomada ferruginata)”, kertoo Salin ja toteaa, että vielä ei ole varmaa, onko se tällä niityllä elinvoimainen. ”Tämä on vasta toinen esiintymä Vantaalla, eli hyvin harvinainen”, hän painottaa. Timo Salin korostaa, että erityisen merkittävää Vehkalanmäellä on juuri päiväperhosten suuri lajikirjo. ”Nyt on jo löydetty 48 lajia, ja niitä tulee koko ajan lisää. Pelkästään tänä vuonna on löydetty neljä uutta! Se ei kyllä välttämättä tarkoita sitä, että ne pysyvästi elävät siellä, mutta yritystä siihen suuntaan on, että ne kotiutuisivat – ainakin kaksi tänä vuonna löytynyttä lajia jää ihan varmasti tänne”, hän myhäilee. Uusi luontopolku VEHKALANMÄELLE on tehty luontopolkua, jotta vantaalaisten olisi helppo tulla tarkkailemaan niittyä ja sen elämää. Salinin mukaan 600 metriä polusta on jo täysin valmista. Toisen vaiheen valmistuessa polun pituus tulee olemaan 1,2 km. Polku ei kuitenkaan ole esteetön. Salin kertoo, että alatasanteelle, jossa on 4 erilaista opastetaulua, pääsee hyvin. Siitä eteenpäin on leveä tie, jota pitkin pääsee lastenvaunuilla, mutta siinä on jyrkkiä kohtia. ”En lähtisi pyörätuolin kanssa sinne ainakaan ilman, että joku työntää”, toteaa Salin. Hänen mukaansa alatasanteelta näkyy kuitenkin oikein hyvin koko niittyluonnon kirjo. ”Se on sitä parasta kohtaa”, hän vakuuttaa. ”Opastetauluistakin vain yksi on ylhäällä.” Haastattelun lopuksi Timo Salin korostaa Vehkalanmäen niityn merkitystä. ”Jos tämä ei nyt jo ole, niin varmaan pienen hetken päästä jo Vantaan arvokkain luontokohde ihan ylivoimaisesti.” E I O JA S TA A L L I K KO A Keisarinviitta (Argynnis paphia) on suurin meillä tavatuista hopeatäpläperhosista. Kuvassa naaras. Mansikkakirjosiipi (Pyrgus malvae) kuuluu paksupäiden heimoon. Se on pieni ja nopealiikkeinen, ja melko yleinen täällä Etelä-Suomessa. Kuvassa koiras. L U O N N O L L I S T A
1 4 014900 Pähkinärinteen yleissuunnitelma Kaupunkiympäristön asialistassa syksyllä on Pähkinärinteen yleissuunnitelma, jossa on laadittu maankäyttöohjeita yleiskaavaa yksityiskohtaisemmin tulevia asemakaavatöitä tukemaan. Kaava on siirtymässä kaupunginvaltuuston päätettäväksi. 100400 Linnaisten laajennusalue, Aisaparintie Linnaistenmetsän kaavamuutos on ollut vastatuulessa jo vuosia. Kaava on virallisesti hyväksytty, mutta rakentamista on vastustettu erityisesti luontoarvoilla sen jälkeenkin. Kuulemiemme tietojen mukaan metsässä olisi tehty asukkaiden toimesta koira-avusteinen tutkimus, jossa liito-oravia olisi löytynyt aiempaa laajemmalta alueelta. Tämä olisi edelleen pienentämässä sitä aluetta, joka hyväksytystä kaavasta voitaisiin toteuttaa. Asia on siis edelleen kesken. K A A V O I T U S K A T S A U S 002433 002433 KARHUNKARHUNKIERROS KIERROS 4 JA 6 4 JA 6 MITÄS TÄÄLLÄ KAAVAILLAAN? Kesällä kaavoitushankkeissakin eleltiin hiljaiseloa, mutta elokuussa moni otti askeleen eteenpäin. Joihinkin voi vielä vaikuttaa, toiset valuvat jo kohti valtuustoa nuijan paukutusta varten. Hallintooikeuteen voi tietysti valittaa, mutta vaikuttamista ei kannata jättää sinne asti vaan ilmaista mielipiteensä ajoissa. Toiset työt jumittavat, ja joitain seuraamme seuraavaa vaihetta odottaen. 002433 Karhunkierros 4 ja 6 Kaupunkiympäristön kautta päätöskäsittelyyn on etenemässä Veikkauksen vanhan tontin asemakaavamuutos. Tavoitteena on rakentaa kortteliin 4,5–9-kerroksisia asuinkerrostaloja sekä pientaloja, pysäköintilaitos noin 415 autolle ja päiväkoti Karhunkierroksen varrelle. Asuinrakentamista tulisi yhteensä noin 38 840 k-m2 noin 640 asunnolle. Historiaa kunnioitetaan: rakennukset sirotellaan kortteleihin arpanoppien tapaan. 002447 Vihertie 44-46 ja 48 Harvoin asemakaavoitus herättää niin paljon tunteita kuin Martinlaaksossa. Vihertien kahden tontin kaavoitustyöstä on tehty jopa rikosilmoituksia. Nyt kaava on kuitenkin etenemässä päätöskäsittelyyn. Kaava-alueelle suunnitellaan rakennetta, jossa pientaloalueen puolelle tehtäisiin kaksi kaupunkivillaa, joihin sijoittuisi perheasuntoja, sekä Martinlaaksontien suuntaan vaiheittain neljästä yhdeksään kerrokseen korottuvia kerrostaloja. Vihertien asemakaavan tiivistä rakennetta on kritisoitu useasti, etenkin kun työn alle on tullut alla esiteltävä Mainio Martsari. 015100 Martinlaakson kestävä keskusta kehityskuva Yleiskaava – kehityskuva – kaavarunko – asemakaava. Asemakaavaa tehdään usein tontti tai kaksi kerrallaan. Yleiskaava asettaa suurpiirteiset rajat, esimerkiksi asuintai liikehuoneistojen alueelle. Kaavarunko on tuttu jo useammalta alueelta, mutta nyt Martsarissa tehdäänkin keskustalle kehityskuva. Se kattaa Martinlaakson juna-aseman seudun noin 500 metrin säteellä. Martinlaakson tiivistyvää keskustaa on tarkoitus rakentaa ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Seuraava asukastilaisuus on tarkoitus järjestää syksyllä 2024, kun kehityskuvan suunnitelmaluonnos on valmistunut. Mielipiteet 6.8. 2024 julkaistusta osallistumisja arviointisuunnitelmasta pyydetään toimittamaan kirjaamoon 17.09.2024 mennessä. Asukastilaisuus pidetään Martinlaakson koululla tiistaina 3.9.2024 klo 17.30-20.00. T E K S T I E L I N A I I JA L A I N E N
1 5 K A A V O I T U S K A T S A U S 002597 002597 VANHA NURMIVANHA NURMIJÄRVENTIE 35 JÄRVENTIE 35 002101 002101 VANTAANKOSVANTAANKOSKEN MYLLY KEN MYLLY 002493 002493 MYYRMÄEN MYYRMÄEN PALOASEMA PALOASEMA 002447 002447 VIHERTIE VIHERTIE 44-46 JA 48 44-46 JA 48 161900 161900 PALOTIE PALOTIE MITÄS TÄÄLLÄ KAAVAILLAAN? 002101 Vantaankosken mylly Vantaankosken mylly muuntuu tapahtumapaikaksi. Lisäksi rakennetaan majoitustiloja ja kievari saunoineen. Suojellun padon aukkoja levennetään kalatien parantamiseksi. Kaavassa suojellaan myllyn ja sähkölaitoksen kiviset ulkoseinät, vpk:n paloasema ja pääosin pato. Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavamuutoksen 27.2.2023. Kaava tuli voimaan 6.8.2024. 002597 Vanha Nurmijärventie 35 Nähtäville on syksyn aikana tulossa kaavamuutos, jossa ladon tilalle rakennetaan omakotitalo. 161900 Palotie Kaivokselassa Palotien suunnille tehdään sekä uutta asemakaava että asemakaavamuutosta. Sinne tulisi mm. uusia pientalotontteja. Rakennusperintökohteita ja arvopuita suojellaan. Kaava on nähtävillä 3.9.2024 asti. 002493 Myyrmäen paloasema Korkein hallinto-oikeus hylkäsi valituslupahakemuksen koskien Myyrmäen paloaseman asemakaavamuutosta. Kaava on tullut voimaan 7.5.2024. Pelastusasema rakennetaan Kivikaudenpuistoon Raappavuorentien varteen, melkein Myyrmäki-hallia vastapäätä. Rakennuslupaa ei ilmeisesti ole vielä haettu. MIELENKIINNOLLA seuraamme seuraavien kaavahankkeiden etenemistä: MYYRMÄEN Ojahaassa 002366 Ojahaka (Varian tontille yhtenäiskoulu), 002536 Ojahaantie 8 (myymäläsiiven tilalle kerrostalo) ja 002502 Ojahaanrinne 4 (Kelan talon tontille asuinrakentamista). MYYRMÄEN asemakortteleiden (002400 Myyr York Downtown) kaavaprosessi pysähtyi joulukuussa 2023. Asemakaavoitus on tarkoitus aloittaa kokonaan uudelleen, mutta ajankohta ja tavoitteet ovat toistaiseksi avoinna. TOINEN Myyrmäen keskustan merkittävä hanke on Myyrmäki-talon peruskorjaus tai purkaminen ja uudelleen rakentaminen sekä opistotalo Myyrmannin taakse ns. Montun tontille (002525 Myyrmäen kaupunkikulttuuritalo). Asiaa tutkitaan tänä vuonna tarveselvitystasolla, joka sisältää ainakin perustelut hankkeen tarpeellisuudesta, alustavan tilaohjelman sekä kuvauksen tiloilta vaadittavista ominaisuuksista. Yhteinen asukastilaisuus kaavaja rakennushankkeista on todennäköisesti myös odotettavissa. VANTAALAAKSOSSA päiväkodin rakentaminen (002478 Lounaniityn päiväkoti) on herättänyt paljon keskustelua. Sijainti joen varressa ei miellytä etenkään alueen omakotiasujia. Viimeksi läpiajoa päiväkodin tontille ehdotettiin siirtolapuutarha-alueen reunaa pitkin ja onpa ilmoille heitelty villimpiäkin ratkaisuehdotuksia. Nähtäväksi jää, mitä rantakaistaleelle lopulta rakennetaan. K A R T T A : S N A Z Z Y M A P S , G O O G L E
1 6 R U O K A A I K A N A M N A M EIPÄ tarvitse montaa askelta Myyrmannin ovilta ottaa raitille päin, kun vastassa on Myyrmäen mittakaavassa aikamoinen ravitsemusliikkeiden keskittymä. Antaa oluen virrata ja korealaisen keittiön odottaa, Michelinien suuntana on Basilios. Nimi on sopivasti erilainen, kotoisan oloinen ja silti nopean nettitutkinnan perusteella ainutkertainen. Vähän harmittaa, että Paalutori on ympäristöltään yhä kesken, vain iso asfalttipiha. Sehän jo tiedetään, että Michelinit eivät välitä ulkona syömisestä. Terassilla on pari-kolme seuruetta ja saman verran sisällä. Viikonloppu varmasti vaikuttaa positiivisesti ruokailijoiden määrään, aiemmin arki-iltana oli hiljaisempaa. Myyr Yorkin Michelinit ovat rehtejä, Kaivokselassa kasvaneita, raavaita miehiä, jotka arvostavat riittävän suuria annoksia, mutta myös hyvää makua ja asiallista palvelua. Miehet liikkuvat välillä yksin, usein kaksin tai kolmin, joskus jopa perheen kanssa. BASILIOS RAKENNUKSEN muodosta johtuen ravintolatila on osittain viisto, mikä tuo sisälle kivaa kulmaa. Antero huomaa sisääntullessa sähkökeskuksen ja siitä lähtevät johdot. Uudessa rakennuksessa moinen keskeneräisyys ihmetyttää, mutta ehkäpä kyseessä on väliaikainen ratkaisu. Ravintolan sisustus on sellainen, että kokonaisuuden olisi voinut tilata katalogista – ihan siistiä ja toimivaa, muttei kovin innostavaa. Basilioksessa soiva musiikki putoaa aika lailla samaan geneeriseen kastiin. Vanhat hitit ovat saaneet groove-kuorrutuksen, mutta eivät onneksi ärsytä liiaksi latistaakseen tunnelmaa. PÄÄRUOKIEN listalla on pelkkää pizzaa. Nimeen yhdistettynä oletus olisi siis italialaisesta ravintolasta. Mutta alkuruokana onkin tapaksia, jotka on suluissa vielä määritelty Pohjois-Espanjassa suosituiksi suupaloiksi (baskin kielen pintxos). Listan ruokapuoli on miellyttävän tiivis, juomapuolen pääosin italialaista viineistä koostuva lista on kattava. Drinkkilistalla Limoncello Spritz jää odottamaan kokeilua. SAKARI valitsee alkuun Bufala mozzarellaa (10,90 €), jossa on juustopallon lisäksi paistettua leipää, kirsikkatomaatteja ja basilikaa sekä päällä makeaa balsamicokastiketta. Annos on näyttävä. Mozzarella on pääosasT E K S T I JA K U VAT M Y Y R YO R K I N M I C H E L I N I T M I C H E L I N I T JA Pian painuu pizzapala pistaasilla poskeen. Puhvelimozzarella köllöttelee päivänpaisteessa basilikapedillä.
1 7 R U O K A A I K A N A M N A M sa, hetkittäin jopa liian vahvasti. Annoksen paras puoli tulee esiin yhdisteltäessä kaikkea, leivän tuhtiutta ja rapeutta, basilikan ja tomaatin tuoreutta sekä balsamicon makeutta. TAPASTEN valikoima vaihtelee. Anteron makunystyröitä kiinnostaa maistaa kalkkuna-tahinia sekä vuohenjuusto-prosciuttoa (2,90 €/kpl). Ensimmäinen on ihan hyvä, toisen tapaksen viedessä melkein kielen mennessään. Vuohenjuusto yhdistettynä makeaan balscamico-kastikkeeseen sekä prosciutton suolaisuuteen on lyömätön yhdistelmä. Raaka-aineet ovat tuoreita ja tapakset maukkaita. SAKARIN pizza on nimetty yksinkertaisesti Ndujaksi (17,90 €). Sen perusteella voisi odottaa perus-ndujaa, joka on nyt muodissa. Pizzassa on kuitenkin tuota tulista salamitahnaa, halloumia, viikunaa (!), hunajaa (!) ja rucolaa. Nduja iskee salamaa, joita makeat komponentit viikuna ja hunaja taittavat hienosti. Halloumi tuo täyteläisyyttä. Pizza on selkeästi italialaistyylistä, mutta täytteitä on riittävästi. Niitä ei tarvitse jaotella uudelleen tai kalastella haarukkaan sieltä täältä saadakseen joka haarukalliseen kaikkea. Tämä on hyvä! Vielä mietityttää pitäisikö makeutta olla jopa lisää. ANTEROKIN valitsee mielellään jotain uutta ja ihmeellistä. Mortadella Bistachio -pizzassa (16,90 €) Mortadella-leikkelemakkaraa, Fiori di latte -juustoa, basilikaa, bufala mozzarellaa ja pistaasipähkinää. Makupaletti on tasainen, taipuen hieman happamuuden puolelle. Pizza kokonaisuutena ei yllä superior-tasolle. Sen sijaan pizzataikina ja erityisesti reunan kuohkeus ja maukkaus lyövät laudalta toiset, paikalliset A-kirjaimella alkavat artesaanipizzeriat. Sakari saa maistaa Anteron pizzaa ja tykästyy täyteläiseen kokonaisuuteen. Suutuntumaa ei rouhitusta pistaasipähkinästä huolimatta ole riittävästi. Sakari pitää ruoasta, joka maistuu jokaisella haukkauksella samanlaiselta, mutta huomaakin kaipaavansa pizzoihin jonkinlaista vaihtelua. JÄLKIRUOKALISTA on konstailematon, joskaan ei kovin houkutteleva: kakkua, juustokakkua tai Helsingin jäätelötehtaan jäätelöä. Makean syötävän sijaan Sakari ottaisi mieluummin drinkin, mutta pysyy holittomalla linjalla. Kahvi sen sijaan kuuluu hintaan, ja kerrankos Anterolle kupillinen maistuu. BASILIOS ei ehkä ole maantieteelliseltä keittiöltään johdonmukaisin, mutta hinta–laatusuhde tuntuu sopivalta. Michelinit nostavat hattuaan hyville raaka-aineille ja makuyhdistelmille. Pizzaa saa tietenkin muualta halvemmalla, mutta entä samalla laadulla? Ei. Paikan palvelu on asiallista ja hyvää, jutustelu jää uupumaan. Antero kiittää, että ruoat saapuvat pöytiin nopeasti ja laskun saa tehokkaasti. Paikassa uskaltaisi ehkä siis piipahtaa pikaisestikin lasillisella ja parilla tapaksella. BASILIOS RUOKA PALVELU VIIHTYISYYS Tulisen Ndujan täytteitä ei tarvitse paimentaa haarukalla.
1 8 MYRTSIN UUSISTA RAVINTOLOISTA LÖYTYY JOKAISEN LAUTASELLE JOTAIN Myyrmäkeen on avattu kuluneen kevään aikana useampi ravintola. Osa niistä on parin minuutin kävelymatkan päässä kauppakeskus Myyrmannista. Ravintoloiden menut notkuvat tutun pizzan lisäksi korealaista barbequeta, eteläaasialaista fuusioruokaa sekä laajoja siiderija olutmenuja. M A K U M A A I L M Ä K I Basilios PIZZOJA ja tapaksia tarjoileva ravintola Basilios avattiin kevään aikana Myyrmannin kupeeseen. Basilos sijaitsee aivan Eestin Extrat -kaupan vieressä. Sisään astuessa vastassa on pieni, mutta lämminhenkinen ruokailutila, jonka tiskillä on tarjolla pikkusuolaista. Pizzoissa leikitellään erilaisilla makukombinaatioilla, kuten hunajalla ja pistaasipähkinällä. Perinteisiin makuihin tottuneen ei kuitenkaan tarvitse säikähtää, sillä tarjolla on myös mozzarellaja Margheritapizzaa. Ruoasta voi nauttia loppukesän auringossa terassilla siemaillen laajan viinivalikoiman juomia. Ruukkutori 1, hinta henkilöä kohden 15–20 € T E K S T I V I I V I K A S K E L A Ravintola Keittiömestari RAVINTOLA Keittiömestarin valikoimaan kuuluvat pääasiallisesti intialaiset ruoat. Kasvissyöjille löytyy alkuruoista paljon erilaisia vaihtoehtoja, mutta pääruoat ovat kanapainotteisia. Myös jälkiruoat ovat perinteisiä intialaisia jälkiruokia, sillä valikoimaan kuuluu kulfia, gulab jamunia ja masala chaita. Tarjolla on arkisin lounasbuffet, josta on alennus eläkeläisille, opiskelijoille ja lapsille. Keittiömestariin pääsee, kun kävelee suoraan Myyrmannista Myyrmäenraittia pitkin. Ravintola tulee ennen uimahallia vastaan, ja se on tornitalon yhteydessä. Ovella ovat lounaslistat esillä kylteillä. Myyrmäentie 2e, hinta henkilöä kohden 15–20 € RIBS Grill RIBS GRILLIN punavalkoisessa ravintolassa tarjoillaan balkanilaista ruokaa, kuten suxhukia ja gjevrekiä. Keittiössä myös valmistetaan hampurilaisia. Annokset ovat lihapainotteisia ja runsaita. Ravintola on entisen Shirazin tiloissa, lähellä Jasmin Alshamia. Vaikka ravintola on hieman piilossa, voi sen bongata kävelymatkalla punaisesta ja pyöreästä kyltistä, joka näkyy jalankulkijalle Norotielle. Norotie 7, hinta henkilöä kohden 15–20 € Beer & Wine Solmu SOLMU on pidempään ollut jo muun muassa Kivistössä, mutta se saapui keväällä Myyrmäkeen olutravintola Pikkulinnun viereen. Olutja viiniravintola on rauhallisella alueella Ruukkupolun varrella, ja sinne kulkee helposti Myyrmannista. Oluthanoja on kaksitoista, ja asiakaspaikkoja on runsaasti – 85 sisällä ja 45 paikkaa terassilla. Viinien ja oluiden lisäksi tarjolla on pikkusyötävää: toasteja, tapaslautasia ja nachoja. Ruukkupolku 14, hinta henkilöä kohden 5–10 € Kaikkien ravintoloiden ajankohtaiset hinnat ja aukioloajat kannattaa tarkastaa netistä. Chingu BBQ CHINGU BBQ tarjoilee korealaisen barbequen lisäksi mahdollisuuden tehdä hot potia. Ravintola tarjoaa laajan sushivalikoiman ja poke bowleja, mutta perinteisen kiinalaisen ruoan ystävälle on tarjolla myös muun muassa Sichuan ja Kung po -kanaa. Chingu BBQ sijaitsee muutaman metrin päässä aiemmin mainitusta Basilioksesta. Tilat ovat laajat, ja ne laajentuvat lasitetulle parvekkeelle. Sisätiloissa on taas buffetpöydät, jotka notkuvat erilaisia ruokalajeja, esimerkiksi korealaista dak galbi -kanaa, bataattinuudeleita sekä kevätkääryleitä. Ruukkutori 1, hinta henkilöä kohden 10–15 € Jasmin Alsham NOROTIEN syyrialaisessa ravintolassa on lammasruokien lisäksi shawarmoja ja grilliruokia. Näiden lisäksi sen menussa on perinteistä ayran-jogurttijuomaa ja arabilaista kahvia sekä hampurilaisia ja pizzoja. Jasmin Alsham on on kerrostaloasuntojen kupeessa. Kun kävelee päiväkoti Villikatista Ojahaanpolulle, tulee ravintola suoraan vastaan. Ravintolan tilat ovat tiiviit, mutta take away -ruoan noutamista varten pysäköintitilaa on paljon. Norotie 7, hinta henkilöä kohden 10–15 € CHINGU BBQ CHINGU BBQ BASILIOS BASILIOS MYYRMANNI UIMAHALLI VARIA SOLMU SOLMU KEITTIÖMESTARI KEITTIÖMESTARI RIBS GRILL RIBS GRILL JASMIN ALSHAM JASMIN ALSHAM
1 9 KIVUT, HUVIT, KYSYMYKSET JA VASTAUKSET D E BY Y T T I H A H A H A A S T I S S A R J A K U V A T ! T Ä M Ä S E O N U U T T A ! M I L L O N L I S Ä Ä ? ! Kivut ja Huvit, Fun and Pains, mistä moinen nimi? ”Tulee sanonnasta fun and games, jonka sitten muotoilin uudelleen vastaamaan paremmin tilini sisältöä. Elämähän on kipuja ja hupia, painotus vaan vaihtelee.” Tämän hetken jakauma? ”Kesäloman päätyttyä kivuille 55%, mutta eiköhän se tästä taas iloksi muutu.” Allekirjoittaneen pysäytti aikanaan töittesi aiheiden lisäksi punkahtava tyyli. Onko sulla jotain taiteellisia esikuvia tai taiteilijoita joista erityisesti diggailet? ”Hmmm varmaan siellä vilisee vaikutteita monestakin suunnasta. Tatuoinnit inspiroi, flaijerit, levynkansitaide sun muut myös. Musiikki tietysti myös itsessään, voi olla joku yksittäinen pätkä sanoituksia mikä aikaansaa ajatuksen, joka päätyy paperille. Ei ehkä esikuvia mutta sanotaan nyt vaikka SHINTARO KAGO , MILES JOHNSTON , RAMON RODRIGUEZ , MAZATL , ERROR ja MONGA. ” Uuden sarjakuvan takana vaikuttava taiteilija pysyy nimimerkkinsä ”Fun and Pains” suojissa, mutta saadaksemme jonkinlaisen käsityksen tästä mystisestä myyryorkilaisesta, täytyy esittää pari kysymystä. Mistä asti olet piirtänyt? ”Lapsena piirsin paljon ja se jäi sitten vuosikausiksi lähes kokonaan. Joku kerta otin ostamani kynät yövuoroon ja piirsin lintua ja muistin sen tunteen ku piirteli pienempänä silleen AINII tää oli näin siistiä.” Kauanko olet asunut Myyr Yorkissa? ”Itse asiassa asun Kaivokselassa, vaikka Myyrmäen suuraluettahan tää on. Ihan justiin taitaa tulla kolme vuotta.” Kaikka on Myyr Yorkia meidän kirjoissa :) Okei ja sitten viimenen, eli lähialueen kivuliain ja huvittavin paikka? ”Kivuliaimmaksi koen lähiympäristöömme ilmestyneen natsikuvaston, jota asialleen vihkiytyneet ovat käyneet peittämässä luvalla tai ilman. Huvittavinta en osaa nimetä, mutta arvostan luontoa mikä saa kasvaa ja elää ilman että jokaisen neliön päällä on betonii.” Kivut ja Huvit on nimimerkki Fund and Painsin Myyr York Timesille tuottama sarjakuva. Taiteilijan muita töitä Instagramissa @funandpains K Y S YJÄ T O P I A S D E A N TA I T E I L I JA F U N A N D PA I N S
Iskoskuja 3 A 1 01600 Vantaa Myyrmanni on avoinna: joka päivä klo 6–24 Seuraa meitä somessa: @myyrmanni Lokakuussa juhlitaan kolmekymppistä Myyrmannia, joka on se mukavan kokoinen kauppakeskus täynnä aitoa naapurifiilistä. Jotta tietäisit tulevista synttärikarkeloista ensimmäisenä etkä jäisi mistään paitsi, tilaa jo nyt sähköpostiisi Myyrmannin uutiskirje: myyrmanni.fi/uutiskirje Juhlia odotellessakin uudistunut Myyrmanni palvelee sinua erikoisliikkeillä ja päivittäistavarakaupoilla joka kerroksen voimalla! To 22.8. Myyrmanni x Why so Myrtsi? Lue lisää myyrmanni.fi Myyrmanni?– naapurisi jo 30 vuotta!