Ole hyvä ja käytä tulostamiseen lehden omasta valikosta löytyvää tulostuspainiketta.
IHAHAA! Sotaa paenneet tammat saivat uuden kodin Petikosta. s. 16 PIENI KAAVOITUSKATSAUS! Kaikenlaista on kaavailtu. s. 6 ÄLYPUHELIN. TIE TUHOON VAI TÄHTIIN? Vaskivuoren lukiolaisten liite keskiaukeamalla. KAUPUNKIKIN VOI OLLA IHAN LANDE Kävimme läpi vaihtoehdot viherpeukaloille. s. 20 NRO 23 2 8 . T O U K O K U U T A 2 2 3 Tullut kotikylällä ravattua.
2 KUKA ON VASTUUSSA MYYRMÄESTÄ? PÄ Ä K I R J O I T U S PÄÄTOIMITTAJA Ari Martinaho ari@myrtsi.fi TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Elina Iijalainen TOIMITUS Sirkka Inkinen Suve Pääsukene Ohto Pietinen Sini Salo KIELENHUOLTO Suve Pääsukene TAITTO Topias Dean KANSIKUVA Tommi Otsavaara JULKAISEMINEN Myyr York Media Oy Y-tunnus: 3089791-2 JAKELU Suomen suoramainonta Oy PAINAMINEN Lehtisepät Oy, Tuusula ISSN 2489-8465 Juttuvinkit, tiedotteet ja yhteistyökuviot toimitus@ myyryorktimes.fi Mainosta, sponsoroi tai kustanna? ilmoitusmyynti@ myyryorktimes.fi VAPAAEHTOISEKSI? Etsimme aina toimittajia, kuvaajia, editoijia, avustajia ja muita osaavia tekijöitä pieneen joukkoomme.Otahan siis yhteyttä osoitteeseen toimitus@myyryorktimes.fi mikäli lehden teko tavalla tai toisella kiinnostaa. facebook.com/ myyryorktimes instagram.com/ myyryorktimes Myyr York Times Myyräncolo, Lokero 15 Jönsaksentie 6 01600 VANTAA www.myyryorktimes.fi T Ä S T Ä L Ä H T E E KERROTKO ylpeästi asuvasi Myyrmäessä tai ylipäänsä Vantaalla? Kaupunginosan maine vaikuttaa siihen, miten kerromme asuinalueestamme työpaikalla tai tuttavapiirissä. Hiljattain julkistettu Re:Urbia-tutkimuksen loppuraportti nostaa esille maineen merkityksen siihen, kuinka asukkaat tai mahdolliset tulevat asukkaat kokevat alueensa houkuttelevuuden tai kuinka tyytyväisiä he ovat siihen. Maine vaikuttaa asuntojen myyntiin ja sijoittajien kiinnostuneisuuteen. Se on sidoksissa myös toiseen samassa tutkimuksessa esille nostettuun käsitteeseen, joka on koettu yhteisöllisyyden tunne. MAINETTA tai koettua yhteisöllisyyden tunnetta voidaan tutkia erilaisilla mittareilla, joilla selvitetään asukkaiden ja vierailijoiden suhdetta alueeseen. Ruotsissa tehdyssä tutkimuksessa lanseerattu City love index lähestyy kaupunkien vetovoimaa kehon ja sielun käsitteiden kautta. Keho pitää sisällään käsin kosketeltavat asiat, kuten rakennetun ympäristön, viherympäristön, asuntokannan sekä julkiset palvelut kuten koulut ja kulttuurija liikuntalaitokset jne. Kaupungin sielu taas kertoo alueen hengestä, ilmapiiristä, historiasta, kulttuurisesta identiteetistä ja sosiaalisesta pääomasta. Nämä kaikki ovat kaupungin tai kaupunginosan maineen rakennuspalikoita. Maine rakentuu asukkaiden, yritysten, muiden yhteisöjen ja julkishallinnon toimenpiteiden yhteisvaikutuksesta. Koordinointivastuu tuntuisi kuuluvan kaupungille, joka julkisena toimijana on velvollinen tasapainottelemaan eri ryhmien intressien välillä ja kehittämään kaupunginosaa pitkäjänteisesti. KAUPUNGIN hallinto rakentuu toisenlaisista palikoista. Jos maineen nähdään syntyvän rakennetun ympäristön tai viherympäristön kautta, se on kaupunkiympäristön toimialan ansiota. Jos se syntyy kulttuurija liikuntapalveluiden kautta, se on kaupunkikulttuurin ja hyvinvoinnin toimialan heiniä. Jos se syntyy yritysten toimintamahdollisuuksien kautta, se kuuluu kaupungin elinkeinopalveluille, ja jos se on saavutettavissa mainonnan ja markkinoinnin kautta, se kuuluu kaupungin viestinnälle. Eri alueilla on vastuuhenkilöitä: projektinjohtaja, yhteisökehittäjä, aluerehtori, elinkeinopalveluiden aluevastaava. Kukaan heistä ei kuitenkaan voi tehdä poikkihallinnollisia päätöksiä. Kuka sitten voi? Ainoa viranhaltija, jonka toimenkuva yhdistää kaikki edellä mainitut ja jolla on valtaa toimia, on kaupunginjohtaja. Tulevallakin sellaisella on todennäköisesti muutakin tekemistä kuin kloonautua kukoistavien kaupunkikeskustojen koordinaattoreiksi. VAIKKA kaupunkikeskuksissa on samoja ominaisuuksia ja ongelmiakin, on jokainen niistä vahvasti erilainen. Siksi niiden kehittämisen tulisi lähteä eri lähtökohdista ja painotusten kenties olla toisistaan poikkeavia. Pitäisi myös keksiä tapoja kehittää kaupungin eri toimialojen rajat ylittävää toimintaa ja yhteistyötä. Siksi jollekin kaupungin virkamiehistä pitäisi antaa oman toimenkuvansa oheen oikeus ja velvollisuus koordinoida muiden toimialojen toimintaa alueen kokonaisvaltaisen kehittämisen näkökulmasta. Niin saattaisimme nähdä, kuinka kaupunkistrategiaan sisältyvät kukoistavat kaupunkikeskustat todella muuttuisivat sellaisiksi. ARI MARTINAHO Päätoimittaja ari@myrtsi.fi ”Vaikka kaupunkikeskuksissa on samoja ominaisuuksia ja ongelmiakin, on jokainen niistä vahvasti erilainen.”
3 MYYR YORK PARKIN runsas ohjelmisto viihdyttää jälleen koko kesän ajan. Konsertteja kuullaan pääasiassa keskiviikkoisin ja perjantaisin. Lisäksi Jazz Park viihdyttää heinäkuun viitenä sunnuntai-iltapäivänä. Konserttikauden avaa perjantaina 9.6. KAUKO RÖYHKÄ . Kesän aikana lavalle nousevat myös muun muassa MARI RANTASILA, JONNA TERVOMAA, SAMI SAARI ja AILI IKONEN. Kesälavan kausi jatkuu aina 27.8. asti. MYYR YORK PARK on Vantaan kaupungin tilaama projekti, joka on toteutettu useiden yhteistyökumppaneiden avulla. Mukaan yhteisölliseen hankkeeseen on kutsuttu asukkaat, alueen järjestöt, yritykset ja muut yhteistyökumppanit. Urbaani keidas tarjoaa konserttien lisäksi runsaasti oheistoimintaa, kuten ruokaa, katutaidetta ja katupelejä. Keidasmaisuutta ylläpidetään yhteisöpuuU U T I S E H K O T URBAANI KEIDAS MYYR YORK PARK AVATAAN MYRTSIN SYDÄMEEN TAAS KESÄKUUSSA UUSI VAATEKAUPPA ISOMYYRIN KAUPUNKI TARJOAA LIIKETTÄ KESÄÄN E I M I K Ä Ä N K A N G A S T U S K U N I N G ATA R I D E A VA M O S , VA N TA A ! KINO MYYRI ON AUKI MYÖS KESÄLLÄ! VIILENNY VÄLILLÄ KORTTELI KINOSSA. WWW.MYYRIKINO.FI ENNUSTAMME KUUMAA ELOKUVAKESÄÄ! tarhurin toimesta, joka hoitaa alueen istutuksia ja antaa puutarhanhoidon neuvontaa kävijöille. Alueen visuaalinen ilme on toteutettu SAV Taidekollektiivin johdolla yhteistyössä Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa. Ohjelmistossa Kesälavan nimellä kulkevat keikat tuottaa Vantaan elävän musiikin yhdistys Velmu ry. Yleisö voi vierailla Myyr York Parkissa päivittäin aamusta iltaan. PARKIN konserteissa kuullaan tänä vuonna sekä viihdetaivaan kirkkaimpia kiintotähtiä että tuoreita aloittelevia taitajia vantaalaisuutta unohtamatta. Lisäksi sunnuntai-iltapäivien iloksi heinäkuussa järjestettävät Jazz Park -tapahtumat laajentavat monipuolista tarjontaa entisestään. Aikataulut, ohjelmisto ja lisätiedot: Myyryorkpark.fi ISOMYYRIN toisessa kerroksessa lopettaneen Ompelimo Niman entisiin tiloihin on avannut uusi myymälä, Fashion Queen. Myymälässä on tarjolla kauniita, erityisesti afgaanikulttuurille ominaisia käsinkirjailtuja juhlapukuja sekä miehille että naisille. Omistajan mukaan aikomus on jäädä pitempäänkin kuin kesän yli, jos asiakkaita riittää. Hän toivottaakin kaikki tervetulleeksi ja asiakkaikseen. KAUPUNKI järjestää liikuntatuokioita Länsi-Vantaalla kesäheinäja elokuussa. Ohjelmassa on mm. puistojumppaa ja -venyttelyä, asahia, seniorijumppaa, kahvakuulaa ja ulkokuntosalilaitteiden käytön opastusta. Liikuntatuokiot ovat maksuttomia, paitsi vesijumpat, joista peritään parin euron maksu uimahallimaksun lisäksi. Tarkempi ohjelma löytyy kaupungin sivuilta www.vantaa.fi/fi/ kesaliikunta K U V A : D IE G O JA M E S Viime kesänä Myyr York Parkissa kuultiin konsertteja, nautittiin muodista ja katsottiin elokuvaa taivasalla. Asukkaat voivat myös itse järjestää tapahtumia Parkin alueella.
4 KUKA LIIKUTTAISI LAPSIA? Urheilu? SYITÄ lasten liikkumattomuuteen haetaan näinä aikoina ankarasti. Kuka ihme se voisi oikein olla? Voisiko se olla naapurini? Vai olenko katsonut liikaa Beckiä? Sillä aikaa kun haemme syyllisiä, tarjoavat paikalliset toimijat kesän aikana lapsille toimintaa ja tekemistä. VANTAAN SALAMAT, Länsi-Vantaalla toimiva yleisurheilun erikoisseura, ilmoittaa sivuillaan päiväurheilukoulusta kesälomalaisille kesäja elokuussa. Päiväurheilukoulu on tarkoitettu n. 7–12-vuotiaille lapsille. Mukavaa yhdessäoloa sporttisesti, mm. yleisurheilua, pelejä, leikkejä. Mukaan omat eväät ja juotavaa sekä sään mukaiset varusteet. www.vantaansalamat.fi PUHU Juniorit kertoo järjestävänsä koripallosta kiinnostuneille, 2011–2016 syntyneille lapsille, jälleen suosittuja kesäleirejä kotisaleissaan. Leirit toteutetaan ns. päiväleireinä ja toimintaa on leiripäivinä klo 08.30–16.00. www.puhujuniorit.fi VANTAAN voimisteluseuran sivuilla on Lasten ja perheliikunnan lukujärjestys kesäkaudelle 2023 (2.5.–20.6.), josta voi kurkkia myös tietoa siitä, mitä perheliikunta pitää sisällään. www.vantaanvoimisteluseura.fi MYYRMÄEN urheilupuiston Nutakontti (10–17-vuotiaille) tarjoaa aktiviteetteja kesälomakaudelle maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 14– 20. Kontilla järjestetään myös lajikokeiluja kiinnostuneille. www.vantaa.fi/nuoret AKTIIVIELÄMÄÄN on käytettävissä lisäksi ulkoliikuntapaikkoja, kuntolaitteita, metsiä, polkuja ja skeittipuisto. Kaikki me tiedämme mitä liikkuminen merkitsee omalle hyvinvoinnillemme, nuorten hyvinvoinnille, lasten hyvinvoinnille ja yhteiskunnan hyvinvoinnille. Vastuu lasten liikuntatottumuksista on kuitenkin meidän aikuisten harteilla. Joko mennään? T E K S T I S I R K K A I N K I N E N R U U T U P O I S ! Kraiden nousemassa Vaskiksen viemäreistä kohti Louhela Jamien päälavaa? K U V A : O T S O T H O M S O N LOUHELA JAMIT JUHLITAAN JÄLLEEN KESÄKUUN ALUSSA! T E K S T I S I N I S A L O PA L U U J O K I U O M A N P U I S T O O N LOUHELA JAMIEN pääesiintyjänä on jo yli 20-vuotisen uran tehnyt legendaarinen Scandinavian Music Group. Päälavan päivän ohjelman avaa lastenbändi Zepikät, jonka jälkeen vauhtia ja energisyyttä tarjoavat Moska, Hybrid Children, ARTTU LINDEMAN ja JESSE MARKIN . Myös rokkikukko TOMMI LÄNTINEN päästetään irti Liivit Boysin kanssa. Yhtenä kiinnostavimmista jamien esiintyjistä nostettakoon Vaskivuoren Lukiosta ponnistava Kraiden. Louhela Jameilla on jo pitkään ollut yhteistyötä Vaskivuoren musiikkilukion kanssa. Osana yhteistyötä on useana vuotena jamien päälavalle saatu myös yksi esiintyjä koulun noin kolmestakymmenestä bändistä. Tänä vuonna päälavalle nousee KRAIDEN LIVE BAND. Yhtyeessä vaikuttavat bassossa Vaskivuoren lukiosta TARMO LATTU , koskettimissa ja saksofonissa niin ikään Vaskivuoren kasvatti ALINA PETTINEN , rummuissa Pop & Jazz Konservatoriossa rumpujensoittoa opiskeleva ANTTO PAULASTO ja solistina itse Kraiden eli NIILO TURKKA. ‘KRAIDENOINTI’ on alkanut alunperin jo yläkoulussa, kun Kraiden kiinnostui hiphopista. “Kirjoittelin ajankulukseni räppejä muun muassa MF DOOMin ja JPEGMafian inspiroimana suurelta osin englanniksi. Lukioon tultuani aloin sitten soittaa taas pianoa, jota olin siinä vaiheessa soittanut jo kahdeksan vuotta vähän pakkopullameiningillä. Koittelin käsissäni kaikenkarvaisia jazzsointuja joihin en ennen ollut kajonnut. Siinä sitten syntyi Brown Butter -biisin riffi, kun leikin maj7-soinnuilla”, pohjustaa Kraiden musiikillista taivaltaan. Lopputuloksena oli Festivaalikausi alkaa jälleen sunnuntaina 4.6. Jokiuoman puistossa. Back to the Louhela Jam -teemainen festivaali lupaa, että monet perinteiset asiat puistossa pysyvät, vaikkakin kehitys kehittyy. ensimmäinen levy On Intuition, joka syntyi lähes kokonaan omin käsin lukuunottamatta rumpali Antto Paulaston apua. Livebändi muodostui myöhemmin basisti Tarmo Latun kontaktien kautta. “Soitamme hyvin! Sitä ei pidä kiistämän”, ylistää Kraiden. YHTYE kuvailee musiikkiaan jazzin, räpin ja kaunokirjallisuuden hehkuvaksi sulatusuuniksi. “Ideat alkavat yleensä pianolla, jota soittelen huvin vuoksi. Sitten syntyy jonkinlainen riffi tai sointukierto. Siitä minulle sitten tulee idea, mistä biisi voisi kertoa ja lähden huvittelemaan sanoitusten ja bändisovituksen kanssa.” Kraiden kertoo myös, että pitää erityisesti MIKA WALTARISTA ja venäläisestä kirjallisuudesta, etenkin DANIIL HARMSIN Sattumia ja MIHAIL BULGAKOVIN Saatana saapuu Moskovaan ovat vaikuttaneet lyriikoiden kirjoitustyyliin. Omalla soittolistalla Kraidenilla soi erityisesti CHET BAKERIN laulujazz sekä Casiopean fuusio. Louhela Jamien ja Myyr York Parkin keikkojen lisäksi yhtye valmistelee kolmatta levyään, jonka on määrä ilmestyä vielä tämän vuoden puolella. Vantaalaisuudesta kysyttäessä Kraiden toteaa, että onhan se iso osa elämää. Vantaalla on koti, koulu ja studio. Eikä sen enempää oikeastaan voi kaivatakaan. “Biiseissä on myös hauskaa heittää viittauksia Myyrmäkeen samalla tavoin kuin kovat jenkkiräppärit aikoinaan jatkuvasti viittasivat kotikontuihinsa.” Vantaa saa kehuja esiintymismahdollisuuksien tarjoamisesta ja Kraiden odottaakin innolla pääsemistä Louhela Jamien isolle stagelle. Jameilta yhtye odottaa erityisesti hyvää tunnelmaa, herkullista bäkkäriruokaa ja työskentelyä osaavien ammattilaisten kanssa. MINKÄLAISET terveiset Kraiden lähettää Myyr York Timesin lukijoille? “Meidät voi Jameja odotellessa esikatsastaa Spotifysta nimellä Kraiden. Sieltä löytyy kaksi levyä ja Instagramista nimimerkillä @krrraiden löytyy kaikennäköisiä muita jonninjoutavuuksia. Settimme alkaa paraatipäivänä klo 12.45 joten tulettehan ajoissa paikalle.”
5 KUKA LIIKUTTAISI LAPSIA? Ruoka? Tarinat? U U T I S S E K A V A H K O T ? PERINTEISEN puistoruokailunkin ohessa pääsee liikkumaan. Ojahaan päiväkodin pihalla ruokaillaan 5.6.–7.7. välisenä aikana arkisin klo 11–12. Myyrmäessä jaossa on lämmintä ruokaa alle 18-vuotiaille. Ruokailua varten kannattaa varata mukaan oma ruokajuoma ja ruokailuvälineet, esimerkiksi kulho, lusikka ja haarukka. Liikuntapalvelut järjestää ohjattua pop up -toimintaa ja tuo puistoruokailuun liikuntavälineitä omatoimiseen käyttöön. www.vantaa.fi/puistoruokailu K I R JA K ÄT E E N ? JOUKKUEVOIMISTELUN EUROOPAN MESTARUUDESTA KISATAAN MYRTSISSÄ SUOMEA edustaa EM-kilpailussa neljä joukkuetta junioreiden ja naisten sarjoissa. Mukana kilpailemassa Tampereen Sisun Minetit -joukkueessa on Vantaan urheilugaalassa palkittu, vuoden vantaalainen urheilija LARA PIETILÄ. EM-kilpailun yhteydessä käydään Maailman Cupin 3. osakilpailu, joten Myyrmäessä nähdään osallistujia myös Euroopan ulkopuolelta. Lajin juuret ovat suomalaisessa naisvoimistelussa. HILMA JALKASEN opeilla voimistelua harrastettiin Suomessa jo sata vuotta sitten ja se tuli tunnetuksi suurten voimistelujuhlien valtavista kenttänäytöksistä, suorista jonoista ja täsmällisistä kuvioista. Joukkuevoimistelu nykyään vaatii nopeutta, voimaa, liikkuvuutta ja hyvää koordinaatiota. Siinä yhdistyvät musiikki, tarinankerronta, ilmaisukyky, puhtaat liikkeet ja kehonhallinta. Kilpailuohjelma on urheilullinen kokonaisuus, jossa jokainen liike tehdään joukkueen kanssa yhtäaikaisesti ja yhdennäköisesti. JOUKKUEVOIMISTELUSSA on kilpailtu MM-tasolla vuodesta 2000 lähtien, ja Kansainvälinen Joukkuevoimisteluliitto IFAGG perustettiin vuonna 2003. Laji on monipuoJoukkuevoimistelun EM-kilpailut järjestetään tänä vuonna Vantaan Energia Areenalla 27.–28.5.2023 linen, ja sitä voi harrastaa monella eri tasolla myös Vantaalla. Lajin kilpailujärjestelmä mahdollistaa kilpailemisen harraste-, kilpaja SM-sarjoissa. EM-KILPAILUA edelsi jo SC Vantaa Open 25.–26.5.2023 niin ikään Energia Areenalla. SC Vantaa Openissa kilpailtiin myös lasten ja lyhytohjelmien sarjoissa. Kokonaisuudessaan EM-viikolla kilpailee lähes 800 voimistelijaa. Tapahtuman järjestelyistä vastaa Sport Club Vantaa, Itä-Vantaalla toimiva monipuolinen voimisteluseura. TOINEN Vantaalla toimivista seuroista on Länsi-Vantaan puolella, Vantaan voimisteluseura. Se tarjoaa myös runsasta harrastusja kilpavalikoimaa. Seurat tekevät tiivistä yhteistyötä ja niissä liikkuu yhteensä jo yli 5000 vantaalaista lajista innostunutta. Molemmat seurat tarjoavat huippuvoimistelun lisäksi erilaisia mahdollisuuksia jokaisen oman tavoitetason mukaiseen harjoitteluun. Suomi on saavuttanut joukkuevoimistelun MM-kilpailujen naisten ja nuorten sarjoissa useita mitaleja. Suomalaisia joukkueita nousee kansainväliseen menestykseen ikäluokka toisensa jälkeen. T E K S T I S I R K K A I N K I N E N J O U KO S S A VO I M I S T E L U T I I V I S T Y Y Bongaa nuori toimittaja! Joukkuvoimistelun juuret ulottuvat kauas. Kuva vuodelta 1966, ja kuvassa mukana tämän jutun kirjoittajakin. K U V A : V O L K E R V O N B O N IN , H E L S IN G IN K A U P U N G IN M U S E O MYYRMÄEN kirjastoauto on paikalla muutamina yksittäisinä päivinä puistoruokailupaikalla ja järjestää muun muassa Satupiknikin ja Saturadan. Siinä on toiminnallisia tehtäviä, joita pienet lapset tekevät oman aikuisen seurassa. Lukutaitoiset lapset voivat tehdä tehtävät omatoimisesti. Saturadan lopuksi jokainen saa pienen palkinnon. Leikkisä satupiknik sopii jo 2-vuotiaalle. Satupiknikissä lapset eivät pelkästään kuuntele ja katsele satukirjaa, vaan he pääsevät leikkimään ja laulamaan sadun tahdissa. Tuokion kesto on noin 20 minuuttia. Kirjastoautosta voi lainata kesälukemista tai tehdä uuden kirjastokortin. MARTINLAAKSON kirjaston kesäpajoihin voi osallistua kesäkuun aikana tiistaisin ja perjantaisin klo 13–15. Tarjolla on monenlaista, askartelusta lautapeleihin. Vantaan kirjastot ovat muutenkin aktiivisesti mukana kesätoiminnassa ja järjestävät Makuja kielelle -hankkeessa toimintaa lukuinnostuksen aktivoimiseksi kaikenkielisille. Kirjastot myös tutustuttavat palveluitaan kirjastojen ulkopuolella. Lisätietoja hankkeesta saa sivulta www.helmet.fi/makujakielelle
6 A1 A16 A4 A10 A7 A22 A24 A15 A6 A25 A19 A11 A17 A13 A23 A3 A8 A5 A21 A20 A2 A12 A9 A18 A14 PIKAINEN KAAVOITUSKATSAUS MYYRMÄEN SUURALUEELLE PALVELUASUMISTA VIHDINTIEN VARTEEN? K AT O S K A AVA A A8 H A R M A A H A P S I A H A R AVA K U JA L L E VARISTOON vanhalle asuntomessualueelle ja sen viereiselle tontille tehty asemakaavaehdotus joutui vastatuuleen. Kaupunginhallitus käsitteli asiaa kokouksessaan 17.4. ja palautti yksimielisesti asian takaisin valmisteluun. Luhtitien varteen olisi rakennettu viisikerroksisia kerrostaloja, joiden sijaintia pientalovaltaisen alueen reunalla pidettiin epäsopivana. Tällä hetkellä voimassa olevassa yleiskaavassa korttelit Luhtimäki 1 ja 2 sijaitsevat alueella, jonka merkintänä on A eli asuinalue. Sen määritelVIHDINTIEN varteen, Haravakuja 6:een suunnitellaan palveluasumista. Asemakaavamuutos mahdollistaa tontin käyttötavan muutoksen palvelurakennusten korttelialueeksi. Rakennusoikeutta tontille tulisi 1 200 k-m2, sen vähetessä 151 k-m2:n verran. Asemakaavamuutosta hakee tontin osaomistaja Hoivatilat Oyj. Osan tontista omistaa Elisa Oyj. Länsi-Vantaalta on ollut vaikea löytää tonttia hoiLUHTIMÄKI 1 JA 2 PALAUTETTIIN VALMISTELUUN A3 L U H T I M Ä K I L Ä H T Ö R U U T U U N mässä mainitaan suurimmaksi sallituksi rakennuskorkeudeksi kolme kerrosta. Kaavaselostuksessa todetaan, että yleiskaava on yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, jota voidaan tutkia tarkemmin asemakaavassa. ILMEISESTI kaupunginhallitus ei ollut samaa mieltä, vaan palautti kaavan takaisin valmisteluun olemassa olevan pientoaloalueen hengen mukaiseksi. Tonttien omistajalle eli VAV Asunnot Oy:lle tulisi löytää korvaava tontti kerrostaloja varten jostain muualta. KUVA: ARKKITEHTITOIMISTO HML OY K A R T T A : VA N T A A N K A U P U N K I Kaupunkiympäristölautakunnan pyynnöstä tehdyt muutokset eli harjakatot ja ullakkorakentaminen eivät riittäneet, viisikerrosten talojen ei katsottu sulautuvan riittävästi pientaloalueen ominaispiirteisiin. KAUPUNKIYMPÄRISTÖLAUTAKUNTA hyväksyi tammikuisessa kokouksessaan kaavoituskatsauksen vuodelle 2023. Sen mukaan tänä vuonna päätöskäsittelyyn pitäisi edetä vielä seuraavat asemakaavamuutokset: 002363 – A23 Kivikirveenkuja (Sporttikorttelit) 002449 – A7 Raappavuorenrinne 2 002447 – A14 Vihertie 44–46 ja 48 002414 – A24 Martinlaaksontie 26, päiväkoti Vuoden 2023 aikana odotetaan alkavaksi seuraavia kaavatöitä: 002532 – A10 Raappavuorentie 38 002523 – A12 Karhunkierros 3 ja 5 002526 – A1 Kukintie 3 002525 – A13 Myyrmäen kaupunkikulttuuritalo 002366 – A19 Ojahaka (Varia) 121400 – A2 Lammaslampi SEN sijaan esimerkiksi 002400 – A17 Myyrmäen asemakorttelit (Myyr York Downtown) on myöhässä aikataulustaan ja odotetaan päätöksentekoon vasta loppuvuodesta 2024, kertoo kaavoitusohjelman seuranta 2023/1, joka löytyy kaupunkiympäristölautakunnan 9.5.2023 kokouksen pöytäkirjan liitteistä. Seuranta on uusi, viime vuonna käyttöön otettu malli kaupunkiympäristölautakunnassa. Ilmeisesti kaavoituksesta perillä pysyminen on välillä hankalaa myös asiaan perehtyneille. KÄYNNISSÄ on useita muitakin kaavamuutoksia, jotka ovat käsittelyn eri vaiheissa. Kaavatöiden etenemiseen vaikuttavat monet tekijät, esimerkiksi kaavoitusyksikön henkilöstötilanne, asuntomarkkinaja suhdannetilanne, kaava-alueen kiinteistöjen omistajien keskinäinen sopimustilanne, erilaisten melu-, orava-, liikenneym. selvitysten tarve ja valmistuminen. Välillä myös kiireisemmät kaavatyöt yksinkertaisesti ajavat toisten ohi. KARTALLA näkyvät muut kuin tekstissä mainitut kohteet löytyvät QR-koodin takaa vuoden 2023 kaavoituskatsauksesta. vakodille. Tontilla oleva rivitalo puretaan. Uusi hoivakoti muodostaisi oman pihapiirin. Piha suojattaisiin tiemelua vastaan meluaidalla. KAAVA on edennyt kaupunginhallitukseen 22.5., mutta jutun kirjoittamishetkellä ei ole tiedossa jätetäänkö asia pöydälle, asetetaanko kaava nähtäville vai palautetaanko se valmisteluun. Asemakaavamuutoksen numerollinen tunnus on 002530.
7 A1 A16 A4 A10 A7 A22 A24 A15 A6 A25 A19 A11 A17 A13 A23 A3 A8 A5 A21 A20 A2 A12 A9 A18 A14 TALOYHTIÖ HAIKAILEE UUTTA ASUINTALOA OJAHAKAAN K AT U TA S O S TA K E R R O S N E L I Ö I TÄ HALLINTO-OIKEUS antoi 27.8.2021 päätöksen, jossa se lausui, että vanha ostoskeskus edustaa rakennettuun ympäristöön liittyviä poikkeuksellisen arvokkaita kulttuurihistoriallisia arvoja, joita ei maankäyttöja rakennuslain mukaan saa hävittää asemakaavalla. Lausunnossa todetaan myös, että tehtyjen selvitysten perusteella kokonaisuus on erityisen hyvin säilynyt. ASEMAKAAVOITUSTA jatkettiin Helsingin hallinto-oikeuden ratkaisun pohjalta, tulkiten sitä niin, että osittain säilyttäminen riittää. Uudessa asemakaavamuutosehdotuksessa itäpääty suojellaan. Tontin länsiosaan rakennetaan Uomatien korkeinta kohtaa korostava kahdeksankerroksinen asuinrakennus, jonka katutasoon tulee 58 k-m2 liiketilaa. VANTAAN kaupungin mukaan rakennuksen suojeleminen olisi kohtuutonta maanomistajalle, kun huomioidaan rakennuksen heikko kunto ja korjauskustannukset suhteessa rakennuksen käyttöön ja tuottoon tällä paikalla sekä rakennuksen tarkistettu arvotus. Maanomistajan mukaan nykyisillä omistajilla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia korjaamiseen, ja kiinteistöä on mahdotonta myydä nykykunKuohukujan ostoskeskuksen kaavamuutos on nähtävillä 1.6. asti. Asemakaavatyö alkoi uudelleen, kun Helsingin hallinto-oikeus kumosi edellisen kaavamuutoksen. KUOHUKUJAN OSTARIN KATOS SAA JÄÄDÄ? A25 K U O H A R I S TA KO M P R O M I S S I KUVA: ELINA IIJALAINEN KUVA: TOPIAS DEAN OJAHAKAAN suunnitellaan lisärakentamista. Osoitteessa Ojanhaantie 8 sijaitseva asunto-osakeyhtiö hakee asemakaavamuutosta. Tässä kohtaa prosessissa tutkitaan eri vaihtoehtoja. Matala myymälärakennus halutaan purkaa. Tilalle tulisi 8–9-kerroksinen rakennus, jonka katutasossa olisi liiketai yhteistilaa. Autopaikoitus tulisi osin rakennettavan talon kellarikerrokseen. Pihalla on jo nyt liiketilalle merkittyjä pysäköintipaikkoja. ASEMAKAAVAMUUTOS ei ole ollut kaavoituskatsauksessa, koska sitä on haettu vasta marraskuussa 2022. Tällä hetkellä on olemassa vasta osallistumisja arviointisuunnitelma (OAS). Seuraavaksi valmistuu asemakaavamuutoksen selostus, jossa tutkitaan muutoksen vaikutuksia mm. kaupunkirakenteeseen, luonnonympäristöön, hulevesiin ja liikenteeseen sekä otetaan huomioon kaavaan tulleet mielipiteet ja muu osallistumisessa saatu palaute. Tämänhetkistä suunnitelmaa ja rakennusoikeuksia voidaan tarkistaa asemakaavan muutosehdotuksessa. KAAVASTA vastaanotetaan mielipiteitä 5.6. mennessä esimerkiksi sähköpostilla Vantaan kaupungin kirjaamoon. Asemakaavamuutoksen tunnus on 002536. nossa. Maanomistaja näkeekin, että rakennus menisi vuosien saatossa aina vain huonompaan kuntoon, joutuisi aikanaan käyttökieltoon, ja lopulta joku siinä kuitenkin saisi uuden kaavan läpi. SUOJELEMISTA kannattanut Vantaa-Seura pitää tämänhetkistä asemakaavaratkaisua hyvänä kompromissina. “Kun ostoskeskus kunnostetaan ja suojellaan, se säilyy katukuvassa muistuttamassa Myyrmäen historiallisista vaiheista. Näin ollen kaupungissa säilyy myös omaperäisyyttä”, Vantaa-Seuran puheenjohtaja ANDREAS KOIVISTO huomauttaa. ”Toivottavasti kunnostettuun ostoskeskusosaan löytyy hyviä toimijoita, jotta se saataisiin taas asukkaiden aktiiviseen käyttöön.” A s e m a k a av a mu u t o k s e n edellisessä versiossa oli mukana myös Uomatien alikulkujen poisto, mutta ne on nyt rajattu pois kaavamuutoksesta. KAUPUNGINHALLITUKSESSA 17.4. hyväksytty asemakaavamuutos on asetettu nähtäville 3.5.–1.6.2023 väliseksi ajaksi, jolloin siitä voi tehdä muistutuksen. Sellaisen voi lähettää Vantaan kaupungin kirjaamoon asemakaavatunnuksella 002504 varustettuna. T E K S T I E L I N A I I JA L A I N E N K A A V A I L E M I S I A
8 VANHUS JA PUTKIREMPPA PÄ ÄT O I M I T TA JA N KO M M E N T T I MIKÄ VAIMENSI HÄMEVAARAN ASUKKAIDEN ÄÄNEN? T O I M I T TA JA N KO M M E N T T I ONKO kyseessä asukkaiden hiljainen hyväksyminen vai turnausväsymys, kun aikoinaan yli 50 mielipidettä kirvoittanut asemakaavamuutos hyväksyttiin huhtikuussa kaupunginvaltuustossa mutinoitta? Muutos oli nähtävillä helmi–maaliskuussa, jolloin siihen ei jätetty yhtään muistutusta. Näin viisivuotinen kaavatyö tuli päätökseensä. VUONNA 2020 osallistumisja arviointisuunnitelmassa esitettiin Vaakapuistoon Hämevaaraan 8000 k-m2:n rakennusoikeutta. Kolmen vuoden aikana rakennusoikeus lähes puolittui. Lisäksi aiemmin yhtenäiseksi suunniteltu talorivistö katkaistaan kahtia ja keskelle jää liito-oravan ydinalue suojaviheralueeksi. Olivatko nämä muutokset todella sellaisia, joilla kaavamuutos on helpompi hyväksyä? T E K S T I E L I N A I I JA L A I N E N T E K S T I A R I M A R T I N A H O AIEMMISSA asukkaiden mielipiteissä nostettiin esille melusuojauksen tekeminen aidalla rakentamisen sijaan, uudisrakentamisen aikainen raskas liikenne sekä meteli, sekä kevyen liikenteen sillan purkaminen. Nämä asiat eivät ole muuttuneet mihinkään. Meluvalleiksi kutsuttu pientalorakentaminen Rajatorpantien varteen herätti siis paljon keskustelua OAS-vaiheessa ja jälleen asemakaavan hyväksymisen jälkeen. Vaakakupeissa painavat kaupungin tarve kaavoittaa pientalotontteja ja pian jo puhkikulunut lause siitä, kuinka jossain muualla varmasti olisi tilaa tällaiselle rakentamiselle. EIHÄN tämäkään kaava mitenkään vain nuijimalla mennyt läpi. Mielipiteitä kuunneltiin, myös virallisilta tahoilta, ja suunnitelmia muutettiin. Kaavamuutoksesta heräteltiin keskustelua paikallisella, kohtuullisen aktiivisella somekanavalla. Muistutuksia ei silti tullut. Hyväksymisen jälkeinen keskustelu kuitenkin osoittaa, että päätös ei ollut mieluinen. Jostain syystä osallistumisen vaiheet menivät asukkailta ohi. Johtuuko se tietämättömyydestä vai välinpitämättömyydestä, siihen on vaikea ottaa kantaa. Hankalaa on myös valtuutettujen yrittää arvailla edustamiensa asukkaiden mielipiteitä, jos niitä ei ilmaista edes virallisia reittejä. ASEMAKAAVAMUUTOS on nyt hyväksytty kaupunginvaltuustossa ja tulee voimaan valitusajan jälkeen kaupungin verkkosivuilla julkaistavalla kuulutuksella, ellei kaavasta ole tehty määräajassa valitusta hallinto-oikeuteen. ”Hyväksymisen jälkeinen keskustelu kuitenkin osoittaa, että päätös ei ollut mieluinen.” T O I M I T U K S E N M I E L E S T Ä ”ETTE sattuisi tietämään yhtään vapaata asuntoa täällä Myyrmäen suunnalla?” kysyi eräs vanha rouva palvelubussi 413:n kuljettajalta. Kuljettaja sanoi, että mitään erityistä hän ei tiedä, mutta varmaan täälläpäin on vapaita asuntoja. Hetken hiljaisuuden jälkeen rouva sanoi, ettei hän nyt muuttamassa olisi, mutta joutuu lähtemään kodistaan, koska taloon on tulossa putkiremontti. Remontin alku ja muuttopäivä ovat jo lähellä, mutta väliaikaista asuinpaikkaa ei ole, eikä muitakaan remontin edellyttämiä järjestelyjä ole tehty. ”Lupasivat aikoinaan pankissa, että auttavat tällaisessa tilanteessa. Isännöitsijäkin lupaili jonkinlaista apua, mutta niin nekin lupaukset ovat unohtuneet”, rouva huokaisee. Rouvan ahdingon ja voimattomuuden aisti. Hänen jäädessään pois bussista, toivotti koko bussi hyvää viikonloppua – sympatiaa ja lohtua. Ventovieraillekin puhuminen varmaan helpotti, vaikka ratkaisuja asiaan ei löytynytkään. TÄMÄ pieni episodi havahdutti. Yksinään asuvalle vanhukselle putkiremontista ja sen odottamisesta on tullut kuolemaakin pelottavampi kohtalo. Avun hakemista hankaloittaa, kun ei tiedä, kenen puoleen asiassa kääntyisi. Koti on ikääntyvälle ihmiselle tukikohta, joka tarjoaa turvallisuutta. Se on paikka, missä elämän perusasiat ovat järjestyksessä ja hallinnassa. Nykyään koko vanhustenhoito keskittyy yhä enemmän kodin ympärille. Kotihoitoon pyritään panostamaan mahdollisimman paljon, ja monet toimenpiteistä auttavat ja helpottavat juuri kotona pärjäämistä ja sujuvaa arkea. Nyt kotona pärjääminen ja turvallinen asuminen ovat vaarassa. Suuri huoli on syntynyt putkiremonteista ja muista suurista kiinteistöjen korjauksista. Asunnon tavaroiden uudelleenjärjestäminen tai kokonaan tyhjentäminen, tilapäisasunnon järjestäminen ja/tai väistöasuntoon muuttaminen eivät ole helppoja asioita vanhukselle, jonka toimintakyky on muutenkin alentunut. Kaikilla ei ole myöskään omaisia tai läheisiä, jotka voisivat näissä asioissa auttaa, kuten kohtaamamme vanha rouva osoitti. NÄIDEN huolien lisäksi remonttien aiheuttama jälkilasku, asumiskustannusten nousu, pelottaa. Asia koskee, vaikka hieman eri tavoin, niin omistusasujia kuin vuokralla asuvia vanhuksiakin. Tällainen elämäntilanne luo kaikille stressiä. Erilaiset muutokset ja muutosten pelko saattavat laukaista tai pahentaa muistisairauksia ja myös haitata monien vanhusten kroonisten sairauksien säännöllistä hoitoa ja kontrollia. Seuraukset voivat olla vakavia yksilölle ja tulla kalliiksi koko yhteiskunnalle. Nyt olisi syytä selvittää, kuinka monia ikäihmisiä nämä putkiremonttiongelmat tulevat lähivuosina täällä Länsi-Vantaalla koskettamaan. Pitää pohtia, minkälaista apua ja neuvontaa tarvitaan, ja kuka ottaa vastuun asiasta. Olennaista on, että vanhukset tai heidän omaisensa eivät joudu yksin kamppailemaan asian kanssa, vaan tietävät, mistä saavat apua. On tärkeää tukea ja neuvoa niin tilapäisasunnon hankinnassa kuin muissakin asiaan liittyvissä kysymyksissä, kuten esimerkiksi asumistukiin ja muihin mahdollisiin tähän liittyviin taloudellisiin asioihin. ON syytä toimia ripeästi, sillä pikkubussissa 413 kohtaamamme vanha rouva ja hänen kaltaisensa eivät saa jäädä yksin ja ilman tukea kohtaamaan haasteellista ja pelottavaakin putkiremonttia.
9 Kuvassa tapahtuman alullepanija Lisbeth Lärka sekä puoliso Markku Lehikoinen. Lisbethin mielestä paras palaute oli erään osallistujan tokaisema “Siistein tapahtuma ikinä”. EHKÄ SIISTEIN TAPAHTUMA IKINÄ P U H TA U D E N P U O L E S TA TUKIKOHTANA talkoissa oli uimahallin edusta, jossa vapaaehtoisille jaettiin huomioliivit, roskapihdit ja jätesäkkejä. Kukin merkitsi kartalle, mihin suuntaan aikoi lähteä, jotta myöhemmin tulijat tietäisivät, missä jo roskia kerätään. Roskapusseja kertyi päivän aikana 425 kappaletta, jotka ilmoitettiin mukaan Ylen Miljoona roskapussia -kampanjaan. PUSSEIHIN kertyi mitä merkillisintä tavaraa. ”Erikoisimmat löytämäni tavarat olivat itämainen matto, legopalikat ja yksi upouusi valkoinen Adidas-lenkkari. Tupakantumppeja oli valtavasti”, kertoi TUIJA GRAHN . Tupakannatsojen määrää päivitteli myös ANNE SILLANPÄÄ. ”Vaikka itse tupakoinkin, en voi ymmärtää Kilterissä ollutta tumppien määrää. Nyt kyllä lupaan, että en enää koskaan tiputa yhtäkään tumppia maahan”, vakuutti hän ja kertoi yleensä pitävänsä yhtä tyhjää pussia repussa, jotta voi kerätä matkansa varrelle osuvat roskat mukaansa. ”Tämä on ihan älyttömän hyvää hyötyliikuntaa. Nytkin tuli nelisen kilometriä täyteen ihan melkein huomaamatta.” IDEAN roskatalkoista sai LISBETH LÄRKA. ”Tuli sellainen hiljainen hetki keväällä, ja ajattelin, että nyt voisi olla aikaa tehdä jotain. Olen aiemmin ollut järjestämässä vähän kaikenlaisia tapahtumia. Kun kuljin Manniin päin, en voinut välttyä valtavalta roskamäärältä aseman tienoilla. Siitä se sitten lähti. Sain idean, että keitän vähän kahvia ja kutsun ihmisiä talkoisiin. Olen sellainen yhteisösielu, joka suvussakin järjestää aina kaikenlaista.” Lisbeth Lärka halusi talkoot jotenkin näkyväksi. ”Kun Make keksi sloganin, otin yhteyttä Myyrmäen Huoltoon ja kysyin, sponssaisivatko huomioliivit, joissa olisi tuo slogan ja huollon logo. Toimitusjohtajan vastaanotto oli innostunut.” Make on Lisbethin puoliso MARKKU LEHIKOINEN, joka osallistui järjestämiseen muun muassa hankkimalla Lisbethin ja PAULA AKIOLAN kanssa alueen yrityksiltä runsaasti lahjakortteja, joita jaettiin tapahtuman osallistujille päivän päätteeksi järjestetyssä arvonnassa. LISBETH ajatteli alkuun, että on ihan tyytyväinen, jos paikalle saapuu 30 henkilöä. ”Heitä tulikin melkein sata”, hän riemuitsi. ”Olen iloisesti yllättynyt, ja osallistujatkin olivat tosi tyytyväisiä tapahtumaan ja hämmästelivät sitä, että saivat ilmaiset kahvit ja makkarat.” Kahvia kului 15 litraa ja makkaroita 120 kappaletta, ja jokainen talkoolainen oli tosiaan tarjoilut ansainnut. TAPAHTUMAA olivat mahdollistamassa MYYRMÄKI-liike, Myyrmäki-Seura, Vantaan kaupunki, Vantaan Järjestörinki, Myyrmäen Huolto ja useat alueella toimivat yritykset. ”Saimme tosi hyvän vastaanoton paikallisilta yrityksiltä, jotka pitivät tapahtumaa hienona ja erittäin tarpeellisena”, totesi Lisbeth Lärka, joka kertoi myös olevansa innostunut järjestämään vastaavanlaisia tapahtumia tulevaisuudessa. ”Jos ei syksyllä, niin sitten ensi keväänä.” Luota alueesi ammattilaiseen! T E K S T I & K U VA S U V E PÄ Ä S U K E N E Myyrmäessä pidettiin roskatalkoot lauantaina 6.5. aurinkoisessa säässä. Vapaaehtoisia talkoolaisia oli kutsuttu paikalle mm. somekanavilla ”Siistii asuu Myrtsissä” -sloganilla, ja paikalle saapuikin päivän mittaan satakunta innokasta siivoajaa. N I I N S I I S T I Ä !
1 PAIKKOJEN ja alueiden nimet eivät aina seuraa virallista linjaa. Vantaalla on 61 kaupunginosaa. Niitä eivät ole esimerkiksi Louhela, Rajatorppa tai Pähkinärinne. Ne ovat toki vakiintuneita nimityksiä. Pähkinärinne on myös oma postinumeroalueensa, jolloin sen rajaaminen kartalla on helppoa. Niin Rajatorppa kuin Louhelakin ovat kerrostaloalueita kaupunginosien sisällä. Silti kieltämättä hieman särähtää, kun vaikkapa kerrostalon asuntoilmoituksessa lukee alueen kohdalla Vapaala, koska miellän sen aika lailla pientalovaltaiseksi alueeksi. Virheellistä markkinointia se ei ole, koska kaupunginosan nimi on Vapaala. LOUHELA taas piirtyy historiallisesti kartalle hyvin selkeänä. Kun alue rakennettiin 1960-luvulla, ei ympärillä ollut muita kerrostaloalueita, vain peltoa ja metsää. Ongelmat alkoivat, kun viereen tulla tupsahti rautatieasema. Ensin aseman nimen piti olla Myyrmäki, mikä olisi ollut varsin osuva. Nykyisen Myyrmäen nimellä kulkeva asema olisi ollut Etelä-Vantaa, hiljattain myrtsiytyneelle asukkaalle varsin vieras ilmaisu. Asemista pohjoisempi ristittiin Louhelan mukaan, vaikka se ei siellä sijaitsekaan. Aseman myötä Louhelan nimi on erityisesti uudisasukkaiden suissa siirtynyt tarkoittamaan myös muita aseman lähellä sijaitsevia alueita. HÄMMÄSTYKSENI oli silti suuri, kun menin noutamaan kirpputoriostoksiani. Annettu sijainti oli Louhela. Niinpä hurautin junalla asemalle ja lähdin kävelemään kohti ostaria. Siinä sitten laitoin viestiä, että olisin pian perillä ja tarkistin tarkemman osoitteen. Se olikin Uomatien toisessa päässä. Tein suureellisen u-käännöksen ja perillä kerroin, että kyseessä ei siis todellakaan ole Louhela. MIKÄ se sitten on? Pohjoisemmalla Myyrmäellä ei totta tosiaan ole muuta nimeä kuin Myyrmäki. Jotkut rajatut piirit käyttävät leikillisesti nimeä Upper West Side, mutta se ei kyllä avaudu satunnaiselle tallaajalle millään. Ja kun olemme Myyrmäen suuralueen Myyrmäen kaupunginosassa, en ihmettele, että Uomatien varteen haluttaisiin jokin muukin kuvaus kuin Myyrmäki. Louhelalaiset taas Myyrmäen kaupunginosan ensimmäisinä asukkaina haluaisivat pitää nimensä tarkoittamassa omaa asuinaluettaan, eikä heitä voi siitä moittia. Mutta kun on kerran oppinut jonkun alueen tarkoittavan jotain, on se sitten perinteinen Louhela tai Louhela laajennetulla käsitteellä, on siitä vaikea pullikoida pois. Toisaalta se voi aiheuttaa väärinkäsityksiä, se mikä yhdelle on oikein, on toiselle varsin väärin. OMAN alueen nimi voi lisätä paikallisidentiteettiä; on kerrassaan eri asia olla Hämeenkylässä kuin Pähkinärinteessä, vaikka tässäkin pätee alisteinen asema – Pähkinärinne sijaitsee Hämeenkylän kaupunginosassa. Myöskään koulun nimen muuttaminen Vapaalassa kaupunginosan nimen mukaiseksi ei onnistunut. Rajatorpan koulun nimi säilyi entisellään pitkälti oppilaiden vastustuksen takia. Vesitorni, jonka omistajuudesta Myyrmäki ja Martinlaakso ovat vääntäneet kättä vuosia, sijaitsee todellisuudessa Varistossa. Eikä kerrota kenellekään, että aika monetta vuotta juhlittava Louhela Jam ei oikeastaan tapahdukaan Louhelassa – vaan Martinlaakson puolella. NIMI PAIKAN TEKEE, VAI TEKEEKÖ? PA K I N A ”Eikä kerrota kenellekään, että aika monetta vuotta juhlittava Louhela Jam ei oikeastaan tapahdukaan Louhelassa – vaan Martinlaakson puolella.” ELINA IIJALAINEN Kirjoittaja on Myyr York Timesin toimittaja ja parantumaton besserwisser. ASUKKAAT PÄÄSTETÄÄN ÄÄNEEN MYYRMÄEN ASUKASFOORUMISSA S A N A H A LT U U N LASTEN ohjelma eli Mamia Companyn esitys Kisu Pikkulainen vaarojen varjoissa aloittaa illan kello 17. Tapahtumassa on mahdollisuus jättää lapset hoitoon, millä yritetään houkutella paikalle myös lapsiperheitä. Kahvit tarjoillaan kello 17.30 alkaen ja varsinainen tilaisuus alkaa auditoriossa kello 18. jossa vs. kaupunginjohtaja KATRI KALSKE pitää puheen. Kaupunkiympäristön toimiala taklaa useimmin kysyttyjä kysymyksiä alustuksessaan. Avoimen kysymys-vastausosion jälkeen siirrytään teemapöytiin, joissa käsitellään asukkaille tärkeitä asioita kaupungin eri toimialojen mukaan. Aiheita selvitettiin etukäteen tehdyllä kyselyllä, mutta muutakin saattaa keskusteluissa nousta esille. Tiedossa olevia toimialakohtaisia puheenaiheita ovat ainakin: KAUPUNGIN JOHTO: turvallisuus ja palveluiden kehittäminen (myös etänä) KAUPUNKIYMPÄRISTÖ: siisteys ja rakentamisen henki (myös etänä) KASVATUS JA OPETUS: kouluruoka ja yhteisölliset tapahtumat kouluissa KAUPUNKIKULTTUURI JA HYVINVOINTI: liikuntapaikat ja nuorten ajanvieton mahdollisuudet VANTAAN JA KERAVAN HYVINVOINTIALUE: terveyspalveluiden saavutettavuus Myyrmäestä. PÖYTÄKESKUSTELUJEN jälkeen pidetään jälleen auditoriossa yhteenveto, jossa esitetään myös mahdollisia toimenpiteitä tai ratkaisuvaihtoehtoja ongelmiin. Tilaisuuden odotetaan päättyvän klo 20 mennessä. Myös Myyr York Timesin edustajia osallistuu kahteen teemapöytään. Terveuloa mukaan! Asukasfoorumia voi seurata myös etänä osoitteessa vantaa.fi/asukasfoorumi-myyrmaki2023 VANTAAN kaupungin asukasfoorumeita järjestetään aina muutamassa kaupunginosassa kerrallaan. Niinpä sellainen oli viimeksi Myyrmäessä melkein kymmenen vuotta sitten. Mutta ei hätää, meidän vuoromme on jälleen maanantaina 29.5. Asukasfoorumi järjestetään Kilterin koululla. T E K S T I E L I N A I I JA L A I N E N S E K A L A I S T A
1 1 (hyvinvointi) KILTERIN KOULU 29.5.2023 KLO 18–20 Lasten ohjelmaa klo 17 alkaen. Kahvitarjoilu klo 17.30 alkaen. Lastenhoito järjestetty 17.30-20. Tule keskustelemaan Myyrmäen polttavimmista kysymyksistä kaupungin johdon kanssa! tapahtumat.vantaa.fi vantaa.fi/asukasfoorumi-myyrmaki2023 RESIDENTS’ FORUM KILTERI SCHOOL MAY 5, 2023, AT 18:00–20:00 Children’s program from 5 p.m. Coffee service from 17:30. Childcare organized from 17:30 to 20:00. What’s up with Myyrmäki and its surroundings? Come and talk with the city’s management! tapahtumat.vantaa.fi vantaa.fi/asukasfoorumi-myyrmaki2023 INVÅNARFORUM KILTERI SKOLAN 29.5.2023 KL. 18–20 Barnprogram från kl 17.00. Kaffeservering från 17:30. Barnpassning anordnas från 17:30 till 20:00. Vad är på gång i Myrbacka med omnejd? Välkommen att diskutera med stadsledningen! tapahtumat.vantaa.fi vantaa.fi/asukasfoorumi-myyrmaki2023 TERVETULOA MYYRMÄEN ASUKASFOORUMIIN C H A C H A C H . . . E I K U TRIVIA! Vastaukset. Eipä kurkita! Sori vaan paikallisdiletantit, tällä kertaa kisailemme kadunja paikannimien tuntemuksesta. Paras arvaaja voittakoon! 1c, 2a, 3a, 4b, 5b, 6a, 7c, 8b, 9a, 10a 1. Friimetsä sijaitsee a) Vapaalassa b) Seutulassa c) Petikossa? 2. Otsikkotie löytyy a) Martinlaaksosta b) Silvolasta c) Hämeenkylästä? 3. Rekipuisto on a) Linnaisissa b) Louhelassa c) Kivistössä? 4. Tippa sijaitsee a) Kivistössä b) Myyrmäessä c) Silvolassa? 5. Sotilaskorpi sijaitsee a) Kiilassa b) Lapinkylässä c) Vestrassa? 6. Iltatie sijaitsee a) Vantaanlaaksossa b) Hämevaarassa c) Linnaisissa? 7. Tinakuja sijaitsee a) Martinlaaksossa b) Hämeenkylässä c) Kaivokselassa? 8. Kannikkotie sijaitsee a) Kivistössä b) Martinlaaksossa c) Petikossa? 9. Myllynkivenkuja sijaitsee a) Martinlaaksossa b) Myllymäessä c) Vantaanlaaksossa? 10. Luhtapuisto sijaitsee a) Lapinkylässä b) Varistossa c) Askistossa?
Myyräncolon parkkipaikalla sijaitseva urbaani puisto kaikille avointa ja ilmaista oleskelutilaa. Kesähengausta ja katutaidetta. Vantaan Kesälava ja muita esiintyjiä. Musiikkia, ruokaa, juomaa, taidetta, pihapelejä, kaupunkiviljelyä ja kaikkea mitä kaupunkilaiset vain jaksavat keksiä. Tänä vuonna sisältöä on tuottanut myös Metropolia ammattikorkeakoulu. Avajaiset 9.6. klo 18.00. Pe 2.6. 18.00 Baggböle Big Band Pe 9.6. 18.00 Kesälava Acoustic: Kauko Röyhkä (Soolo), Rento Ke 14.6. 18.00 Kesälava Acoustic: Uncle John Trio Pe 16.6. 18.00 Kesälava: Pesso, Eesa La 17.6. 10.00–15.00 Kesälava: Lasten Lauantai, Höpinätötterö Ke 21.6. 18.00 Kesälava: Yhteislaulua: Los Papas, Aestatis Tempestas Pe 23.6. 18.00 Kesälava: Juhannustanssit: Tanssiorkesteri Kuunsilta Pe 30.6. 18.00 Kesälava: Pekka Nisu, Kiusa Su 2.7. 15.00 Park Jazz: Sami Saari Trio Ke 5.7. 18.00 Kesälava: Cushions, Kraiden Live Band Pe 7.7. 18.00 Kesälava: Stinako, Scure & Hyvät tyypit Su 9.7. 15.00 Park Jazz: Aili Ikonen Trio Pe 14.7. 18.00 Kesälava Acoustic: Jere Ijäs (soolo), Jean Ramsay Su 16.7. 15.00 Park Jazz: Jutta Annala Ke 19.7. 19.00 Kesälava: Ufo Mustonen Pe 21.7. 18.00 Kesälava: Josén pimeä puoli La 22.7. 10.00–15.00 Kesälava: Lasten Lauantai: Megasakki Su 23.7. 15.00 Park Jazz: Juho “Kihara” Pitkänen & Friends Ke 26.7. 18.00 Kesälava: Yhteislaulua: Los Papas, Mandys Nyckel Pe 28.7. 18.00 Kesälava Acoustic: Mari Rantasila (Duo), Solina La 29.7. 15.00–21.00 Tour De Myrtsi -ohjelmaa Su 30.7. 15.00 Park Jazz: Sami Pitkämö Trio Pe 4.8. 18.00 Kesälava: Lähiöbotox, Plastic Cobra Ke 9.8. 18.00 Kesälava: Varisto 66, Säädöt To 10.8. 21.00 Ulkoilmaelokuva Pe 11.8. 18.00 Kesälava Acoustic: Jonna Tervomaa (Duo), Heta Narkaus La 12.8. 18.00 Vantaalaiset kaupunginvaltuutetut laulavat lempibiisejään Ke 16.8. 18.00 Myrtsiläisten elämän biisi – tunnetut myrtsiläiset kisailemassa Pe 18.8. 18.00 Kesälava Acoustic: Vahtera (Duo) Su 20.8. 21.00 Ulkoilmaelokuva Ke 23.8. 18.00 Kesälava: Kanerva, Rebound To 24.8. 15.00–22.00 Why So Myrtsi -kyläjuhla Pe 25.8. 18.00 Kesälava: Barb-Q-Barbies, King Of Sweden Summer in the city MYYR YORK PARK KESÄN OHJELMA Lotta on tavattavissa Myyr York Parkissa joka tiistai klo 11–15 (paitsi juhannusviikolla) Lotan vetämä puiston esittelykierros joka tiistai klo 12 (kesto 30 min). Urbaani puisto on asukkaille avoin tila, jossa jokainen voi järjestää myös omaa ohjelmaa. Mitä sinä haluaisit tehdä Myyr York Parkissa? Tule järjestämään aamujumppaa, katupelejä, kirjallisuuspiirejä, kaupunkiviljelyä, levykirppiksiä, levyjen tai palapelien vaihtopäivä, kuvataidekeskusteluja tai vain tavallista turinointia. Vai oletko aina halunnut ohjata muotinäytöksen tai muun suurieleisen spektaakkelin? Yllytä itsesi tai kerää vaikka kaveriporukka. Myyräncolo tarjoaa ohjelman järjestäjien tueksi tuottajan palvelut sekä tapahtumakaluston lainaamosta löytyvän tapahtumatekniikan. Viikoittainen ohjelma julkaistaan myös aina maanantaisin puiston portilla sekä Myyr York Parkin verkkosivuilla ja somekalentereissa. Tuottaja vie ohjelman myös muihin sähköisiin kanaviin (Vantaan tapahtumakalenteri, HS menokone, Vantaan Sanomien menoinfo, Menoks.fi sekä Voima-lehden tapahtumakalenteri). Muilta osin ohjelman järjestäjä vastaa tapahtumasta aiheutuvista kustannuksista (mm. palkkiot, järjestysmiehet, markkinointi). Kustannuksiin on mahdollista hakea avustusta Vantaan kaupungilta. Hakemukset tulee jättää 21 vuorokautta ennen tapahtumaa, ja päätökset tulevat usein vasta tapahtuman järjestämisen jälkeen. Omaa ohjelmaa voi esittää osoitteessa: http://myyryorkpark.fi/esitaohjelmaa/ Kaupungin avustuksia voi hakea osoitteessa: https://asiointi.vantaa.fi/ Tuo Myyr York Parkiin omaa ohjelmaa! Metropolia Ammattikorkeakoulun Myyrmäen kampus on tuo alueelle urbaanin kaupunkiviljely-ympäristön, jossa voi tutustua uusiin viljelyteknologioihin ja vesiviljelyratkaisuihin. Kiinnostuneet asukkaat vauvasta vaariin pääsevät ihmettelemään, kokemaan ja kokeilemaan miten kasvit saadaan kasvamaan jopa ilman multaa. Pienimuotoisia viljelyja istutuskokeiluja luotsaavat kesän mittaan energiaja ympäristötekniikan opiskelijat Chili ja Auri. Lisäksi he kertovat mitä muuta on mahdollista tehdä ja opiskella Metropoliassa. “Otamme alueen asukkailta mielellämme vastaan ideoita järjestettäviksi työpajoiksi liittyen viljelyyn ja uusiin teknologioihin. Tule paikan päälle, kerro ideasi ja pannaan toimeksi yhdessä!” Mitä ihmettä! Kasvavatko kasvit ilman multaa? Kesän Myyr York Park tuo taidetta esille juhannustanssien hengessä! Myyr York Parkin ilmeestä ja rakentamisesta vastaa SAV Taidekollektiivi. ”Myyr York Parkin visuaalisena konseptina on tänä vuonna juhannustanssit ja alue tulee täyttymään kaikenlaisesta suomalaisen kesäyön innoittamasta nähtävästä ja tehtävästä”, kertoo SAV:n taiteilija ja puiston taiteellinen vastaava Essi Ruuskanen. Lapsille on tarjolla hiekkalaatikkoja ja maahan maalattuja pelejä sekä erikoisempana ihmeteltävänä moottorisahataiteilija Juha Käkelän tekemä upea Myyrmäki-liike -nallepenkki. Taidetta löytyy esimerkiksi Vantaan kuvataidekoulun ja taiteilija-muotoilija Riika Anundin toteuttamana. Lisäksi Lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulu Arkki tuo puistoon hyönteishotellin ja puistoon rakentuu iso hengailuportaikko sekä katukoriskenttä. ”Tekemistä ja kokemista on siis ihan kaikille ja toivomme, että myrtsiläiset ottavat puiston omakseen”, Ruuskanen jatkaa. Myyr York Parkiin on tänä vuonna palkattu oma yhteisöpuutarhuri, Lotta Hurnanen. ”Ammatiltani olen tuotantopuutarhuri ja kuvataiteilija. Minua innostaa kaupunkitilan monimuotoisuuden lisääminen ja yhdessä puuhastelu kasvien parissa”, hän kertoo. Lotan löytää puistosta kesä–elokuussa kasveja kastelemasta, matokompostin madoille juttelemasta tai ötököitä ihmettelemästä. Hurnasella on paljon odotuksia kesän varalle. “Toivon, että Myyr York Parkista tulee meidän kaikkien yhteinen vehreä ja värikäs olohuone, joka tarjoaa tilaa oleskeluun, pelailuun tai vaikka linnunpönttöjen nikkarointiin. Nähdään Parkissa!” Myyr York Parkiin istutetaan muun muassa leikkokukkia, joita voi myöhemmin ilmoitettuina ajankohtina käydä keräämässä ilmaiseksi! Lottaa voi nykäistä hihasta, jos tarvitset neuvoja puutarhanhoidossa tai huonekasvien hemmottelussa. Asukkaat voivat myös ideoida omia istutusprojekteja puistoon tai osallistua puiston istutusten hoitamiseen yhdessä puutarhurin kanssa. JONNA TERVOMAA KAUKO RÖYHKÄ MARI RANTASILA Myyr York Park on avoinna läpi kesän, elokuun loppuun saakka. Myyr York Parkissa musiikki, kuvataide, kaupunkiviljely ja katupelit yhdistyvät mielenkiintoisesti Myyrmäen rouheuteen. Lisätietoja: www.myyryorkpark.fi info@myyryorkpark.fi 020 7191 782 Ohjelma täydentyy kesän mittaan. Katso ajankohtain en tieto: www.myy ryorkpark .fi
Myyräncolon parkkipaikalla sijaitseva urbaani puisto kaikille avointa ja ilmaista oleskelutilaa. Kesähengausta ja katutaidetta. Vantaan Kesälava ja muita esiintyjiä. Musiikkia, ruokaa, juomaa, taidetta, pihapelejä, kaupunkiviljelyä ja kaikkea mitä kaupunkilaiset vain jaksavat keksiä. Tänä vuonna sisältöä on tuottanut myös Metropolia ammattikorkeakoulu. Avajaiset 9.6. klo 18.00. Pe 2.6. 18.00 Baggböle Big Band Pe 9.6. 18.00 Kesälava Acoustic: Kauko Röyhkä (Soolo), Rento Ke 14.6. 18.00 Kesälava Acoustic: Uncle John Trio Pe 16.6. 18.00 Kesälava: Pesso, Eesa La 17.6. 10.00–15.00 Kesälava: Lasten Lauantai, Höpinätötterö Ke 21.6. 18.00 Kesälava: Yhteislaulua: Los Papas, Aestatis Tempestas Pe 23.6. 18.00 Kesälava: Juhannustanssit: Tanssiorkesteri Kuunsilta Pe 30.6. 18.00 Kesälava: Pekka Nisu, Kiusa Su 2.7. 15.00 Park Jazz: Sami Saari Trio Ke 5.7. 18.00 Kesälava: Cushions, Kraiden Live Band Pe 7.7. 18.00 Kesälava: Stinako, Scure & Hyvät tyypit Su 9.7. 15.00 Park Jazz: Aili Ikonen Trio Pe 14.7. 18.00 Kesälava Acoustic: Jere Ijäs (soolo), Jean Ramsay Su 16.7. 15.00 Park Jazz: Jutta Annala Ke 19.7. 19.00 Kesälava: Ufo Mustonen Pe 21.7. 18.00 Kesälava: Josén pimeä puoli La 22.7. 10.00–15.00 Kesälava: Lasten Lauantai: Megasakki Su 23.7. 15.00 Park Jazz: Juho “Kihara” Pitkänen & Friends Ke 26.7. 18.00 Kesälava: Yhteislaulua: Los Papas, Mandys Nyckel Pe 28.7. 18.00 Kesälava Acoustic: Mari Rantasila (Duo), Solina La 29.7. 15.00–21.00 Tour De Myrtsi -ohjelmaa Su 30.7. 15.00 Park Jazz: Sami Pitkämö Trio Pe 4.8. 18.00 Kesälava: Lähiöbotox, Plastic Cobra Ke 9.8. 18.00 Kesälava: Varisto 66, Säädöt To 10.8. 21.00 Ulkoilmaelokuva Pe 11.8. 18.00 Kesälava Acoustic: Jonna Tervomaa (Duo), Heta Narkaus La 12.8. 18.00 Vantaalaiset kaupunginvaltuutetut laulavat lempibiisejään Ke 16.8. 18.00 Myrtsiläisten elämän biisi – tunnetut myrtsiläiset kisailemassa Pe 18.8. 18.00 Kesälava Acoustic: Vahtera (Duo) Su 20.8. 21.00 Ulkoilmaelokuva Ke 23.8. 18.00 Kesälava: Kanerva, Rebound To 24.8. 15.00–22.00 Why So Myrtsi -kyläjuhla Pe 25.8. 18.00 Kesälava: Barb-Q-Barbies, King Of Sweden Summer in the city MYYR YORK PARK KESÄN OHJELMA Lotta on tavattavissa Myyr York Parkissa joka tiistai klo 11–15 (paitsi juhannusviikolla) Lotan vetämä puiston esittelykierros joka tiistai klo 12 (kesto 30 min). Urbaani puisto on asukkaille avoin tila, jossa jokainen voi järjestää myös omaa ohjelmaa. Mitä sinä haluaisit tehdä Myyr York Parkissa? Tule järjestämään aamujumppaa, katupelejä, kirjallisuuspiirejä, kaupunkiviljelyä, levykirppiksiä, levyjen tai palapelien vaihtopäivä, kuvataidekeskusteluja tai vain tavallista turinointia. Vai oletko aina halunnut ohjata muotinäytöksen tai muun suurieleisen spektaakkelin? Yllytä itsesi tai kerää vaikka kaveriporukka. Myyräncolo tarjoaa ohjelman järjestäjien tueksi tuottajan palvelut sekä tapahtumakaluston lainaamosta löytyvän tapahtumatekniikan. Viikoittainen ohjelma julkaistaan myös aina maanantaisin puiston portilla sekä Myyr York Parkin verkkosivuilla ja somekalentereissa. Tuottaja vie ohjelman myös muihin sähköisiin kanaviin (Vantaan tapahtumakalenteri, HS menokone, Vantaan Sanomien menoinfo, Menoks.fi sekä Voima-lehden tapahtumakalenteri). Muilta osin ohjelman järjestäjä vastaa tapahtumasta aiheutuvista kustannuksista (mm. palkkiot, järjestysmiehet, markkinointi). Kustannuksiin on mahdollista hakea avustusta Vantaan kaupungilta. Hakemukset tulee jättää 21 vuorokautta ennen tapahtumaa, ja päätökset tulevat usein vasta tapahtuman järjestämisen jälkeen. Omaa ohjelmaa voi esittää osoitteessa: http://myyryorkpark.fi/esitaohjelmaa/ Kaupungin avustuksia voi hakea osoitteessa: https://asiointi.vantaa.fi/ Tuo Myyr York Parkiin omaa ohjelmaa! Metropolia Ammattikorkeakoulun Myyrmäen kampus on tuo alueelle urbaanin kaupunkiviljely-ympäristön, jossa voi tutustua uusiin viljelyteknologioihin ja vesiviljelyratkaisuihin. Kiinnostuneet asukkaat vauvasta vaariin pääsevät ihmettelemään, kokemaan ja kokeilemaan miten kasvit saadaan kasvamaan jopa ilman multaa. Pienimuotoisia viljelyja istutuskokeiluja luotsaavat kesän mittaan energiaja ympäristötekniikan opiskelijat Chili ja Auri. Lisäksi he kertovat mitä muuta on mahdollista tehdä ja opiskella Metropoliassa. “Otamme alueen asukkailta mielellämme vastaan ideoita järjestettäviksi työpajoiksi liittyen viljelyyn ja uusiin teknologioihin. Tule paikan päälle, kerro ideasi ja pannaan toimeksi yhdessä!” Mitä ihmettä! Kasvavatko kasvit ilman multaa? Kesän Myyr York Park tuo taidetta esille juhannustanssien hengessä! Myyr York Parkin ilmeestä ja rakentamisesta vastaa SAV Taidekollektiivi. ”Myyr York Parkin visuaalisena konseptina on tänä vuonna juhannustanssit ja alue tulee täyttymään kaikenlaisesta suomalaisen kesäyön innoittamasta nähtävästä ja tehtävästä”, kertoo SAV:n taiteilija ja puiston taiteellinen vastaava Essi Ruuskanen. Lapsille on tarjolla hiekkalaatikkoja ja maahan maalattuja pelejä sekä erikoisempana ihmeteltävänä moottorisahataiteilija Juha Käkelän tekemä upea Myyrmäki-liike -nallepenkki. Taidetta löytyy esimerkiksi Vantaan kuvataidekoulun ja taiteilija-muotoilija Riika Anundin toteuttamana. Lisäksi Lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulu Arkki tuo puistoon hyönteishotellin ja puistoon rakentuu iso hengailuportaikko sekä katukoriskenttä. ”Tekemistä ja kokemista on siis ihan kaikille ja toivomme, että myrtsiläiset ottavat puiston omakseen”, Ruuskanen jatkaa. Myyr York Parkiin on tänä vuonna palkattu oma yhteisöpuutarhuri, Lotta Hurnanen. ”Ammatiltani olen tuotantopuutarhuri ja kuvataiteilija. Minua innostaa kaupunkitilan monimuotoisuuden lisääminen ja yhdessä puuhastelu kasvien parissa”, hän kertoo. Lotan löytää puistosta kesä–elokuussa kasveja kastelemasta, matokompostin madoille juttelemasta tai ötököitä ihmettelemästä. Hurnasella on paljon odotuksia kesän varalle. “Toivon, että Myyr York Parkista tulee meidän kaikkien yhteinen vehreä ja värikäs olohuone, joka tarjoaa tilaa oleskeluun, pelailuun tai vaikka linnunpönttöjen nikkarointiin. Nähdään Parkissa!” Myyr York Parkiin istutetaan muun muassa leikkokukkia, joita voi myöhemmin ilmoitettuina ajankohtina käydä keräämässä ilmaiseksi! Lottaa voi nykäistä hihasta, jos tarvitset neuvoja puutarhanhoidossa tai huonekasvien hemmottelussa. Asukkaat voivat myös ideoida omia istutusprojekteja puistoon tai osallistua puiston istutusten hoitamiseen yhdessä puutarhurin kanssa. JONNA TERVOMAA KAUKO RÖYHKÄ MARI RANTASILA Myyr York Park on avoinna läpi kesän, elokuun loppuun saakka. Myyr York Parkissa musiikki, kuvataide, kaupunkiviljely ja katupelit yhdistyvät mielenkiintoisesti Myyrmäen rouheuteen. Lisätietoja: www.myyryorkpark.fi info@myyryorkpark.fi 020 7191 782 Ohjelma täydentyy kesän mittaan. Katso ajankohtain en tieto: www.myy ryorkpark .fi
1 4 T E K S T I & K U VAT O H T O P I E T I N E N Rajatorpan vanhat opettajaasuntolat jätettiin oman onnensa nojaan. Rakennuksilla on kuitenkin takanaan mielenkiintoinen historia. S EINIÄ koristavat graffitit, ikkunoita peittävät vanerilevyt ja poikittaisilla laudoilla umpeen naulatut ulko-ovet kertovat, että kenelläkään tuskin on enää näihin taloihin asiaa. Maassa lojui vielä tovi sitten monenlaisia tavaroita, kuten vanhoja astioita ja telineistään pois revittyjä postilaatikoita. Ennen kuin ikkunat ja ovet peitettiin, ne rikottiin ja murrettiin auki, joten sekä alueen siistiminen että ihmisten kulun estäminen rakennuksiin on ollut välttämätöntä. Ahkera ilkivalta tuskin on ollut kenellekään yllätys, sillä esimerkkejä tyhjilleen jätettyjen rakennusten kohtaloista löytyy Vantaalta useita. Vuonna 2019 lakkautetulla Vantaankosken koululla ilkivalta riistäytyi muutamia vuosia sitten täysin käsistä, palokunta vieraili paikalla useaan otteeseen ja lopulta rakennukset purettiin kiireisellä aikataululla. TOUKOKUINEN iltapäivä on lämmin ja aurinkoinen. Tummanpuhuvan, vasta neljä vuotta vanhan Rajatorpan koulurakennuksen vieressä lähes hohtaa valkoiseksi rapattu pienkerrostalo. Se on seissyt tällä paikalla jo melkein 70 vuotta, vuodesta 1955. Alkujaan Vapaalan terveystalona tunnettu rakennus käsitti yhdeksän Ilpolan kansakoulun opettajille tarkoitettua asuntoa ja terveydenhuollon sekä neuvolan tilat. Tien toisella puolella sijaitseva, vuonna 1948 Vapaalan alueen lähikouluksi rakennettu Ilpolan kansakoulu on edelleen opetuskäytössä ja se tunnetaan nykyään Rajatorpan museokouluna. Hiljattain remontoitu museokoulu on Vantaalla poikkeuksellinen, sillä se on suojeltu asemakaavalla. VAPAALAN pientaloalueen rakentaminen aloitettiin 1930-luvulla. Ilpolan kansakoulu jäi Vapaalan asukasmäärän kasvaessa nopeasti pieneksi, ja koulu saikin kaivattua lisätilaa vuonna 1964. Uusi tiilikoulu käsitti luokkatilojen lisäksi esimerkiksi liikuntasalin, joka vanhasta Ilpolan koulurakennuksesta oli puuttunut. Samana vuonna valmistui toinen, niin ikään yhdeksän huoneistoa käsittävä asuntolarakennus kasvaneen koulun opettajien tarpeisiin. Sen huoneistot olivat huomattavasti korkeatasoisempia ensimmäiseen, vuonna 1955 valmistuneeseen terveystaloon verrattuna. Jokaisessa uudemman asuntolan huoneistossa oli oma kylpyhuone ja suurimmassa osassa myös parvekkeet. Ilpolan koulu jatkoi 1970-luvun taitteesta Rajatorpan kouluna samannimisen lähiön valmistuttua Vapaalan kupeeseen vuosina 1969–1975. Koulu jäi näiden alueiden keskelle. O PETTAJILLE rakennettiin yleisesti asuintiloja koulujen yhteyteen 1950ja 1960-luvuilla. Monesti asunnot rakennettiin varsinaiseen koulurakennukseen tai erillisinä rakennuksina lähelle koulua. Vielä 1970ja 1980-luvuilla moniin koulurakennuksiin rakennettiin asunnot vahtimestarille ja talonmiehelle, joskin koulurakennusten yhteydessä olevia asuntoja on myöhemmin muutettu useimmiten opetustiloiksi tai muiksi koulun tiloiksi. Myös erillisiä asuntolarakennuksia on muutettu laajasti joko tavallisiksi vuokra-asunnoiksi tai opetustiloiksi, sillä kunnat eivät ole asuttaneet opettajia enää vuosikymmeniin. Asuntolarakennuksia on myös purettu paljon, Länsi-Vantaalla esimerkiksi Kivistössä, Myllymäessä ja Kaivokselassa. Rajatorpan opettaja-asuntoloissa ei ole näin ollen asunut koulun opettajia enää kymmeniin vuosiin. Terveystalossa ei ole toiminut terveysasemaa tai neuvolaa ainakaan tällä vuosituhannella, ja entiset tilat olivat viimeisimmäksi esikoulun käytössä uuden koulun valmistumiseen saakka. Molempien kiinteistöjen asuinhuoneistot olivat normaaleja Vantaan kaupungin vuokra-asuntoja, kunnes vuokrasopimukset sanottiin irti muutama vuosi sitten. Rakennukset ovat päässeet huonoon kuntoon vuosikymmenten aikana, eikä remontteja ole tehty erityisen paljoa. Vuonna 1964 valmistuneessa uudemmassa asuntolassa olisi ollut edessä luultavasti ainakin putkija julkisivuremontit. Rakennus on saanutkin purkuluvan, Seinään maalattu teksti enteilee tulevasta. Vuonna 1964 valmistunut asuntola on pian muisto vain. AUTIOT ASUNTOLAT J O K U A S U I TÄ Ä L L Ä
WASKI P STI Vaskivuoren lukion journalismikurssin opiskelijoiden liite. 28/5/2023 V ASKIVUOREN lukiossa havahduttiin keskiviikkona 15.03.2023 sähkötupakan lisääntyneeseen käyttöön, kun siitä koituva savu laukaisi palohälytyksen koulun tiloissa. Koko Vaskivuoren lukion opiskelijat ja henkilökunta jouduttiin evakuoimaan koulusta ja pelastuslaitos tuli paikalle. Lopuksi saatiin selville, että palohälytyksen aiheutti sähkötupakka. Tällainen tilanne vie pahimmillaan pelastuslaitoksen resursseja ja keskeyttää myös lukion tiloissa toimivan hammashoitolan toiminnan tyystin. SÄHKÖTUPAKKA on 2010-luvulla yleistynyt laite, joka muistuttaa käyttötarkoitukseltaan tavallista savuketta. Sähkötupakan käyttäminen on erityisen suosittua nuorten ja joissain tapauksissa lasten keskuudessa. Nuoret käyttävät sähkötupakasta myös nimitystä “vape”. Sähkötupakka eroaa tavallisesta tupakasta, sillä se ei aiheuta tupakan hajua, sitä voi käyttää myös sisätiloissa ja se on ikään kuin huomaamaton vanhemmilta. Kaksi vantaalaista nuorta kertoo oman mielipiteensä lisääntyneeseen sähkötupakan käyttöön. Nuoret pysyvät anonyymeinä jutun arkaluontoisuuden takia. Toinen nuorista kertoo, että ei ole juurikaan koskaan käyttänyt sähkötupakkaa ja toinen taas käyttää sitä säännöllisesti. Molemmat nuoret ovat Nuorten lisääntynyt sähkötupakan käyttö huolestuttaa. MIKÄ IHMEEN VAPE? T E K S T I & K U V A M I M O S A P E L L O N P Ä Ä tupakkalaki kieltää kaikkien tupakkatuotteiden käyttämisen koulun tiloissa ja piha-alueilla. Danska kuitenkin korostaa, että jos on pakko sähkötupakoida, täysi-ikäisenä voi tupakoida koulun alueen ulkopuolella. Sähkötupakan ollessa päihde, on sen käyttö sallittu vain täysi-ikäisille. S ÄHKÖTUPAKKA on myös lisännyt harmaata taloutta, sillä yleisin tapa sen ostamiseen on yksityishenkilöt sosiaalisten medioiden välityksellä. Sähkötupakan myyjät ostavat kyseisiä tuotteita ulkomailta ja kuljettavat ne Suomeen myytäväksi. Vaikka Suomessakin saa ostaa sähkötupakkaa, sen ostamiselle ja käyttämiselle on asetettu rajoitteita. Suomessa sähkötupakan nikotiininesteelle on asetettu makuainekielto, joka tarkoittaa sitä, että sitä saa myydä vain tupakan makuisena tai maustamattomana. Viranomaiset ovat perustelleet asetusta nuorten savuttomuuden edistämisellä. SÄHKÖTUPAKKA on kuitenkin jo vaarallisen suosittua nuorten keskuudessa. Myös koulun henkilökunta on tiedostanut asian, ja sen käyttöä koulun alueella on pyritty estämään erilaisten lakien ja sääntöjen nojalla. Nuorten on hyvä tiedostaa, että nikotiinia sisältävä sähkötupakka on vaarallista terveydelle ja se on kielletty alaikäisiltä. huolissaan sähkötupakan lisääntyneestä käytöstä. ”Sivuvaikutuksia ei ole täysin vielä tutkittu, jolloin sen käyttäminen voi olla jopa vaarallista.” M YÖS Vaskivuoren lukion virka-apulaisrehtori JARI DANSKA on huolissaan nuorten sähkötupakan käytöstä. Hän pohtii ilmiötä, jonka mukaan perinteinen tupakointi on muuttanut muotoaan sähkötupakoinniksi. Danska kertoo, että sähkötupakoinnin suosio on mahdollisesti yleistynyt, koska sitä on helppo käyttää myös sisällä, niin kuin lukiossakin on käynyt. Danska harmittelee sähkötupakan käyttöä etenkin vessoissa. Se estää niiden oikean käyttötarkoituksen ja aiheuttaa jonoa. Danska toivookin, että ongelmaan löytyisi ratkaisu. Myös anonyyminä pysyttelevä nuori on hänen kanssaan samaa mieltä vessojen väärinkäytöstä: “Koulussa näkyy enemmän vaperoskia ja vessat ovat välituntisin aina täynnä.” Toinen vetoaa kiristyneisiin sääntöihin ja jopa poikkeuksiin. Myös Vaskivuoren lukiossa tehtiin muutama poikkeus palohälytyksen jälkeen. Nyt esimerkiksi kellarikerroksen vessat ja opiskelutilat ovat toistaiseksi kokonaan kiinni. Danska vetoaa myös yleisiin koulun sääntöihin ja tupakkalakiin, joita opettajat, eli viranhaltijat, joutuvat ylläpitämään. Suomen
Nykypäivän internet ja sosiaalinen media antavat jokaiselle mahdollisuuden näkyä. Enää ei ole pakko tuntea oikeita vaikuttajia päästäkseen näyttämään taitonsa. Yhä useampi nuori on kiinnostunut musiikin tekemisestä, mutta miten musiikkibisnekseen pääsee mukaan? T E K S T I S O F I A K A N E N K U V A T A R M I L A M P E L A VASKIVUOREN lukiossa opiskeleva AALI on koko ikänsä soittanut, laulanut ja kirjoittanut omia kappaleita. Unelma muusikon urasta on häämöttänyt horisontissa niin pitkään kuin hän muistaa, ja lukiossa hän on päässyt viimein näkemään, millaiselta musiikin tekeminen oikeassa bisnesmaailmassa näyttää. Viime kesänä haave artistiksi pääsemisestä kävi toteen yllättäen, kun Aalin suuri idoli PAULA VESALA löysi tämän Tiktok-sovelluksesta. Vesalan uusi kappale Miks pitää itkeä (feat. Aali) julkaistiin viime helmikuussa, ja koko Suomi pääsi viimein kuulemaan Aalin heleän äänen. Nyt 18-vuotias Aali lauloi jo pienenä lasten muskarissa, jonka jälkeen hän aloitti sellonsoiton. “Niin kauan kuin muistan, olen aina halunnut tehdä musiikkia. Ihan pienenä ollessani vaikka pesemässä käsiä, saatoin keksiä laulun saippuasta”, Aali muistelee naurahtaen. Vaskivuoressa hän on päässyt esiintymään muun muassa bänditoiminnan yhteydessä, ja omia laulujakin on kuulemma tullut kirjoitettua. IDEA laulamisesta Vesalan kanssa syntyi, kun Aalin sisko lähetti tälle Vesalan tekemän Tiktok-videon, jossa hän kertoi etsivänsä duettokumppania. Vesala on Aalille suuri esikuva, joten siirtääkseen ajatukset pois koeviikon opiskelusta Aali päätti kuvata lauluvideon vastaukseksi. “Videon tekeminen oli aika jännittävää, sillä en juurikaan julkaissut videoita someen. En ajatellut, että kukaan oikeasti ottaisi yhteyttä.” Pian musiikkituottaja JUREK REUNAMÄKI laittoikin viestiä, että Paula haluaa Aalin laulamaan hänen kanssaan. Aali kertoo olleensa šokissa, mutta aivan onnessaan: “Lysähdin lattialle ja tuijotin seinää miettien ‘Mitä ihmettä?’ Eihän tuollaisesta voi edes unelmoida.” VESALAN ja Jurekin kanssa sovittiin äänityspäivä. Aali on äänittänyt musiikkia ystäviensä kanssa kotona, mutta tilanne oikealla studiolla oli jännittävä. Onneksi hän kuitenkin tiesi, mitä odottaa. “Päivästä jäi tosi hyvä fiilis, Paula ja Jurek tekivät tilanteesta turvallisen ja olivat todella kannustavia.” Aali sai projektin yhteydessä myös levytyssopimukset Warner Musicin ja Etenee Recordsin kanssa. Toistaiseksi kappaleita ei ole vielä julkaistu, mutta aika näyttää, mitä on tulossa. “Olisihan se maailman ihaninta päästä julkaisemaan omaa musaa”, Aali haaveilee. Aali neuvoo nuoria tarttumaan rohkeasti kiinni tilaisuuksiin ja tavoittelemaan omia unelmiaan. “Nuoret ovat musiikkialan tulevaisuus, ja uskon että meillä on hyvät mahdollisuudet päästä pitkälle. Näytä biisejäsi muille ja lataa vaikka someen jos siltä tuntuu. Tee sitä itseäsi varten äläkä yritä liikaa sopia muiden muotteihin. Tee sitä rakkaudesta musiikkiin!” VASKIVUORESSA opiskelijoilla on käytössä koulun oma musiikkistudio, jossa voi äänittää omaa musiikkia. Levy-yhtiön tai digitaalisen jakelijan kanssa on mahdollista julkaista omia kappaleita Spotifyhin, mutta esimerkiksi Youtubeen ja Soundcloudiin voi omia biisejä ladata täysin ilmaiseksi. Aali kertoo käyneensä Vaskivuoressa “Musiikki ammattina” -kurssin, jota musiikinopettaja PEKKA RAUTIO opettaa. “Pääsin tutustumaan uusiin ihmisiin ja opettelimme biisien kirjoittamista. Kurssi avasi paljon musiikin tekemisen maailmaa”, Aali muistelee. Rautio vetää ainutlaatuista kurssia, jotta nuoret saisivat tietää, millaista musiikkibisnes on. Kurssi on Vaskivuoren lukion oma erikoisuus, ja sen materiaalit on kerätty Suomen huippumanagereilta, keikkamyyjiltä ja levy-yhtiöiltä. Kurssilla harjoitellaan muun muassa kappaleiden tuottamista ja mitä alan ammattilaisten työnkuvaan kuuluu. “Jos musiikkiala kiinnostaa, neuvoisin rohkeasti ottamaan ihmisiin yhteyttä ja pyytämään vaikka harjoittelupaikkaa, sitä kautta usein aukeaa väylä bisnekseen”, Rautio kertoo. Koulu myös järjestää yhteistyössä ammattilaisten kanssa ensi syksynä kurssin biisien kirjoittamisesta: “Näiden kontaktien kanssa on voitu vaikka signata oppilas artistiksi!” Rautio myös kannustaa kiinnostuneita lähtemään mukaan bänditoimintaan, josta saa kokemusta biisien tuottamisesta, markkinoinnista ja esiintymisestä. Ennen pinnalle nousemiseen vaadittiin levytyssopimus, managereja sekä suhteita ammattilaisiin. Nykyään kuka tahansa voi julkaista videon someen ja viikossa olla jokaisen puhelimen ruudulla. Aloittelevat artistit voivat siis hyödyntää nettiä oman musiikkinsa markkinoinnissa ja nousta suosioon myös kotimaansa ulkopuolella. Kuinka siis päästä musiikkialalle? • Onko alalla paikka vapaana tai laulaja haussa? Tartu tilaisuuteen. • Kirjoita omia kappaleita. • Näytä työsi rohkeasti, esiinny ja julkaise nettiin. • Ota yhteyttä ammattilaisiin ja kysy harjoittelupaikkaa. • Ilmoittaudu alan kursseille. • Perusta bändi. • Tee sitä mikä tuntuu omalta! NUORET OVAT MUSIIKKIALAN TULEVAISUUS
JOS KESKITTYMISESSÄ ON ONGELMIA, SYYTÄ KANNATTAA ETSIÄ TASKUSTAAN — Näin älypuhelimet ovat mullistaneet toimintamme USEIMMILLA meistä ei ole aavistustakaan, kuinka monta kertaa käytämme puhelintamme päivässä, olipa syynä värähdys taskussamme tai katkennut ajatus. Vielä vähemmän saatamme tietää siitä, miten muuten älylaitteemme muokkaavat ajatteluamme. Erityisesti älypuhelinten käytöstä ilmenneet lieveilmiöt heijastuvat digiloikan keskellä eläviin nuorisolaisiin. Oppilaitoksissa älypuhelimet ovat juurtuneet pysyväksi osaksi arkea, mutta niiden vaikutukset oppimiseen puhuttavat edelleen. Vaskivuoren lukiolla nimettömänä kommentoineet opiskelijat tunnistivat älypuhelinten voivan heikentää keskittymiskykyä. Mobiililaitteiden täyskielto oppitunnilla saa kuitenkin vain maltillista kannatusta. OPISKELIJOIDEN mukaan puhelimen tarkastaminen keskeyttää ajatuksenjuoksun. Samansuuntaisia ajatuksia jakaa Helsingin yliopiston psykologian professori KIMMO ALHO. “Myös se, että monet älypuhelinten käyttäjät pitävät puhelimissaan merkkiäänet ja -värinät päällä on ongelmallista, koska se aiheuttaa keskeytyksiä esimerkiksi opiskelutehtävien suorittamisessa.” Pitkään jatkuneena älypuhelimen katkonainen vilkuilu jättää aina jälkensä. Tässä yhteydessä esille nousee salakavala ADT eli itseaiheutettu keskittymishäiriö. Sitä ei tule sekoittaa ADHD:hen, joka on diagnosoitavissa oleva oireyhtymä. Siinä missä ADT:stä voi parantua muuttamalla omaa toimintaansa, ADHD:n taustalla on geneettisiä tekijöitä, Alho listaa. “Koska ADT ei ole sairaus vaan Multitaskauksen myytti ÄLYPUHELINTA tarvitaan siis yhteydenpitoon, vaikka eläminen tapahtuu yhä edelleen oikeassa maailmassa. Käytännössä älypuhelinten sovittaminen luontevaksi osaksi arkea voi olla vaikeaa, sillä virtuaaliset ympäristöt altistavat luonnostaan enemmän keskeytyksille. Pakottava tarve vastata viestiin johtaa usein kahden asian tekemiseen yhtäaikaisesti, ja väistämättä myös ajatuskatkoksiin. Näppärä ihminen voi luulla pystyvänsä yhdistämään päivän askareita. Tietokoneella surffaillessa saatetaan tallettaa tietoa usean välilehden taakse, vaikka samalla pohjustetaan illuusiota monen tehtävän yhtäaikaisesta suorittamisesta. TODELLISUUDESSA tehokas multitaskaus on myytti, johon kulminoituu nykyajan suorituskeskeisyys ja informaatiotulvan käsittely. Toisin kuin saattaa tuntua, ihmisaivot eivät voi keskittyä useamman asian tekemiseen, ja tehtävien toteutuminen tapahtuu vaihtamalla huomiota tehtävästä toiseen. Samalla työn tuottavuus heikkenee ja keskittyminen pirstaloituu. Lääke tylsyyteen EI ole ihme, että älypuhelimet koukuttavat. Digitaalisten aisapariemme ansiosta maailmankaikkeuden kaikki tieto on muutaman näpäytyksen päässä. Ne mahdollistavat pelaamisen, äänikirjojen kuuntelun ja videoiden katselun missä tahansa. Tämän seurauksena ”tylsinä hetkinä” luovaan ajatteluun usein huomaamattamme käyttämä aika on vähentynyt. Se voi tietysti olla haitallista, että mielellämme on vähemmän aikaa vaellella vapaasti ja kehitellä spontaanisti uusia ideoita. IHMISET vieroksuvat pitkäveteisyyttä, minkä takia äylaitteet tarjoavat ongelmaan kätevän ratkaisun. Refleksinomainen lääke tylsyyteen on haparoida puhelin taskusta. Bussipysäkillä odottelu tai kaupan kassalla seisominen ovat arkipäivän taukoja, joihin tungetaan jatkuvalla syötöllä vaihtoehtoista viihdettä. Tämän takia aivojen tyhjäkäynnille ei enää jää aikaa, sillä jokainen antiklimaattinen hetki täytetään virtuaalisilla ärsykkeillä. Väistämätön totuus on, että luovat aivot tarvitsevat toimiakseen myös pitkästymistä. VERKKOKALVOILLA vilisevät sosiaalisen median kuvat, videot ja tekstilaatikot. Tunteja jatkuva älypuhelimen selaaminen ja tietotulvan kuluttaminen kuormittaT E K S T I A N O N Y Y M I toiminnallinen taipumus, niin siitä voi päästä eroon säätelemällä paremmin omaa digilaitteiden käyttöään. Sen sijaan ADHD:n oireista ei tahdonvoimallaan pääse eroon vaan tarvitaan lääkitystä ja kuntoutusta.” Virtuaalinen maailma uutena todellisuutena ÄLYPUHELIMET toimivat nykyaikana sosiaalisen kanssakäymisen jatkeina.Katkeamaton yhteydenpito mahdollistuu virtuaalisessa maailmassa, jossa voi lukea uutisia tai reagoida kaverinsa lähettämiin kuviin silmänräpäyksessä. Sosiaalisen vuorovaikutuksen tärkeys ei sinänsä ole hävinnyt, mutta se kanavoituu yhä enemmän digitaalisille alustoille. Osa kommunikoinnista on siis siirtynyt kasvokkaisesta ajanvietosta älylaitteiden ääreen. Tämän takia sosiaalisten kontaktien ylläpito ilmenee nykypäivänä usein myös riippuvuutena sosiaalisesta mediasta. Lisäksi pelko ulkopuolelle jäämisestä on ylikorostunut erityisesti nuorilla. “Niinpä silloinkin, kun älypuhelin on poissa silmistä, se ei välttämättä ole poissa mielestä ja voi häiritä opiskeluun keskittymistä”, summaa Alho. Voihan älypuhelimeen tulla mitä tahansa kiinnostavaa milloin tahansa. ”Siinä missä ADT:stä voi parantua muuttamalla omaa toimintaansa, ADHD:n taustalla on geneettisiä tekijöitä.” Ihana, kavala puhelin.
TAIPUMUKSESTA suorittaa elämää on tullut länsimaalaisen ihmisen perfektionismiksi kutsuttu kansantauti. Se alkaa heti äidin kohdusta maailmaan putkahdettuamme syöpäläisen lailla hiipimään aivosopukoihimme. Maailmankuvamme pohjaksi on rakentunut jo syntymästä eräänlainen perfektionismin tunnelimalli, jonka päässä kaikki on täydellistä. Sinne päästäkseen on joka ikinen asia elämässä tehtävä niin hyvin kuin mahdollista opiskelusta, ihmissuhteisiin ja harrastuksiin. Kun kaikki on täydellistä: näkee ystäviään säännöllisesti ja vastaa aina pikimmiten kaikkiin viesteihin, koulun todistuksessa loistaa kymppirivi ja on musiikkiopiston tunnollisimpia oppilaita – minä todella ajattelin, että tuollaisessa tilanteessa elämä vasta alkaa. Luulin, että silloin tapaisin rauhan. Sillä minä täydellisyyden tavoitteluani perustelin. Olen kuitenkin alkanut huomata olleeni pahasti väärässä. Mielikuvissani ilmenevää todellisuutta ei ole olemassa. Se on kaikkien minulle asetettujen kriteerien hioma kiiltokuva elämästä, ei mitenkään saavutettavissa. Olen jahdannut sitä hullun lailla vuodesta toiseen vain tajutakseni, etten tulisi ikinä olemaan tarpeeksi. Kun olen tehnyt kaikkeni saavuttaakseni täydellisen elämän, olen onnellisuuden sijaan kokenut aina vain syvempää uupumusta. TÄYDELLISYYDEN tavoittelu on siis kuin kehys, jonka läpi olen katsonut elämää. Mitä vanhemmaksi olen tullut, sitä enemmän se on vallannut minussa alaa ja sitä myöten myös painanut mielessäni enemmän. Mitä enemmän katsoo ympärilleen, sitä enemmän kaikkialla näkyy suoritettavaa. Vaikka esimerkiksi jokainen opiskelija tietää, että maailmassa on loputtomasti opittavaa ja että kaikkea ei voi ikinä tietää saati sitten muistaa, kaikuu korvissamme silti jatkuva muistuttelu siitä, kuinka meidän tulisi osata kaikki tieto joka ikisestä oppiaineesta mahdollisimman hyvin. Se ei ole realistista, mutta se on tavoiteltavaa yhtälailla kuin jatkuvasti täydellisen siisti kotikin on. Kaikkialta löytyy epätäydellisyyttä, kun sitä katsoo siitä näkökulmasta, miten hyvin asian olisi “periaatteessa” voinut tehdä. Kyseessähän ei ole mikään uusi ilmiö. Kriteerit täydellisyyteen ovat siirtyneet meille pitkälti meitä edeltäviltä sukupolvilta. Niiden tavoittelusta ovat siis saaneet kärsiä myös edeltäjämme. Kuitenkin varsinkin keski-ikäisiltä ja sitä vanhemmilta olen ollut huomaavinani jonkinlaista, ainakin sanallista, hyväksyntää sen suhteen, ettemme voi tehdä kaikkea täydellisyyteen asti. Tämä on varsin ymmärrettävää ja suorastaan odotettavaa ottaen huomioon, että he ovat eläneet korkeiden tavoitteidensa kanssa jo vuosikymmeniä. Jotenkinhan heidän on ollut helpotettava omaatuntoaan. Heidän sanojensa läpi kuultaa kuitenkin karu totuus, kun itseä ja muita sätitään siitä, että esimerkiksi omaa levon tarvetta on kuunneltu keittiön orjallisen puunaamisen tai oppikirjan säntillisen kertaamisen sijaan. Lopulta tulee sellainen olo, että miksi yrittää lainkaan, kun ei ikinä riitä. Äärimmäisillään riittämättömyyden tunteen kourissa kärvistelevän ainut vaihtoehto on vaihtaa suuntaa tai jatkaa yhä syvemmälle onkaloon vajoamista. OLEN miettinyt, mitä käy ihmiselle, joka uuvuttaa itsensä kerta toisensa jälkeen eikä tajua ikinä vaihtaa elämänsä kurssia. Luulen, että lopulta vahvimmatkin meistä sortuvat. Ainakaan en usko, että siitä kuilusta löytyy helpotusta ainakaan tämän elämän puolella. Siksi minä toivoisin, ettet kertoisi olevasi perfektionisti ylpeydellä. Perfektionismille ei ole tässä maailmassa sijaa. Sellaista päivää ei tule ikinä koittamaan, kun saamme elämämme, maailmamme täydellisiksi. Tulemme aina kohtaamaan vastaiskuja ja näkemään ympärillämme asioita, jotka eivät miellytä silmäämme. Mitä jos hyväksyisimme sen, mitä emme voi muuttaa: elämän loputtoman epätäydellisyyden ja alkaisimme keskittymään siihen, mitä voimme: ajatustapoihimme. UUPUNEEN suorittajan portti helpotukseen on siinä, että ymmärtää elämän epätäydellisyyden oleva osa sen täydellistä kokonaisuutta. Elämän alkamisen eteen ei nimittäin tarvitse tehdä loputonta määrää työtä – elämä on jo tässä. SUORITTAJAN PORTTI HELPOTUKSEEN T E K S T I R I I N A H E L L S T E N vat mieltä. Lopulta aivot alkavat sopeutua informaatiosilpun käsittelemiseen, ja oppivat huomiokyvyn pikaista siirtelyä. Samalla huolellisuutta vaativat tehtävät alkavat tuntua ylitsepääsemättömän vaikeilta, sillä keskittyminen takkuilee eivätkä poukkoilevat ajatukset pysy kasassa. Lopputuloksena saattaa olla älypuhelinaddiktio ja ADT. “Toinen mahdollisuus on, että runsas multitaskaaminen heikentää kykyä vaimentaa ympäristössä esiintyvien häiritsevien ärsykkeiden käsittelyä”, Alho analysoi. Hänen tietääkseen ei kuitenkaan ole tutkimustuloksia, jotka tukisivat kumpaakaan näistä vaihtoehdoista. Älypuhelinten terveellinen käyttö OVATKO älylaitteet siis saastuttaneet ihmisen mielen ja tuhonneet kanssakäymisen? Itsessään älypuhelimet eivät ole nykyajan ongelmien pahan alku ja juuri. Ne ovat pikemminkin vain korvanneet muun viihteen helppokäyttöisyydellään. “Kun ennen esimerkiksi bussissa luettiin painettuja kirjoja ja lehtiä, niin nyt niitä luetaan puhelimen ruudulta”, toteaa Alho. OIKEIN käytettyinä älypuhelimet ovat yhä edelleen loistavia työkaluja tiedonhankintaan, kommunikaatioon ja muistiinpanojen tekemiseen. Vastuu niiden terveellisestä hyödyntämisestä on käyttäjän omissa käsissä. “Varmaan kunkin meistä olisi syytä säädellä, kuinka paljon käytämme päivittäin aikaa älypuhelimen ja muiden digilaitteiden kanssa”, Alho veistelee. Ensimmäinen askel on tiedostaa puhelimen pakkomielteinen vilkuilu ja rajoittamaton ruutuaika. Sitten siihen on helpompi myös puuttua. Yksi ratkaisu voi olla varata sosiaaliselle medialle tarkemmin suunniteltuja hetkiä. “Ystävien kanssa viestittelyä on tietysti vaikea rajoittaa tiettyihin hetkiin, mutta ehkä viesteihin ei aina tarvitse vastata heti.” TÄMÄ olisi hyvä muistaa myös jokaisen älypuhelintaan näpräävän nuoren, tai vähän vanhemmankin. ”Väistämätön totuus on, että luovat aivot tarvitsevat toimiakseen myös pitkästymistä.” ”Lopulta tulee sellainen olo, että miksi yrittää lainkaan, kun ei ikinä riitä.”
1 5 ja se tulee katoamaan Rajatorpan katukuvasta lähitulevaisuudessa. Samaan aikaan rakennettu tiilikoulu purettiin uuden koulurakennuksen tieltä jo muutamia vuosia sitten. VANHEMMAN asuntolan eli terveystalon tilanne on epäselvä. Koska sekin on ollut uudemman asuntolan tavoin tyhjillään jo vuosia, Vantaan kaupunki luultavasti haluaisi purkaa molemmat rakennukset. Tyylikästä 1950-luvun arkkitehtuuria edustava terveystalo on kuitenkin rakennusperintökohde, eikä sillä toistaiseksi ole purkulupaa. Rakennuksen mahdollinen jatkokäyttö vaatisi toisaalta sekä mittavaa peruskorjausta että ilkivallan aiheuttamien tuhojen korjaamista sekä rakennuksen sisältä että ulkoa. Kaupungille rakennusperintökohteen purkaminen voi olla helpompaa perustella, jos kohde on ensin päästetty heikkoon kuntoon jättämällä se ajan hampaan sekä ilkivallan armoille. N YKYISELLÄÄN ilkivaltaa kokeneet Rajatorpan asuntolat näyttävät melko surkeilta, ja pahemmin vandalisoitu uudempi rakennus katoaakin lähitulevaisuudessa. Se helpottaa tilannetta, jossa kaksi vaarallisessa kunnossa olevaa kiinteistöä sijaitsee aivan alakoulun vieressä. Vapaalaan ja Rajatorppaan kohdistuvat lisärakennuspaineet saattavat vaikuttaa siihen, että myös vanhojen opettaja-asuntoloiden tilalle haluttaisiin tehokkampaa asumista. Asuntolat sijaitsevat Rajatorpan koulun tontilla, joten uusien asuntojen rakentaminen vaatisi sekä tonttien lohkomista koulun tontista että asemakaavan muutosta. Suunnitelmia paikan tulevaisuudesta ei kuitenkaan tiettävästi ole tehty, joten ennen puskutraktoreiden saapumista kaksi asuntolarakennusta seisoo kaikesta huolimatta jykevänä koulun vieressä. Vaikka elämä on kadonnut levytettyjen ja rikottujen ikkunoiden takaa, toukokuun aurinko paistaa rakennusten seiniin kauniisti.
1 6 H E VO S H U L L U U T TA S U U R E L L A S Y DÄ M E L L Ä K L I P K L O P K L I P K L O P I I I I I I H H A H H A A A ! ILONAN TALLILLA
1 7 MYYRMÄEN suuralueeseen kuuluu paljon muutakin kuin urbaania kivikaupunkia, kuten kosken kuohua, kumpuilevia kukkuloita ja kavioiden kopsetta. Länsi-Vantaalla sijaitseva Petikon kaupunginosa, jossa on kolmisensataa asukasta, teollisuusalue ja monipuolinen, lähes kymmenen neliökilometrin kokoinen luontoja virkistysalue, on myös osa suuraluettamme. Petikossa sijaitsee myös Etelä-Vantaan Ratsastajien lämminhenkinen ratsastuskoulu, keskellä kaunista maalaismaisemaa. Se on perustettu vuonna 1980 ja ohjaksissa on nyt neljäs yrittäjä, ILONA VIKMAN . Hänelle tämä oli tuttu paikka viime vuosituhannen puolelta. ”Olin täällä oppilaana jo ysärillä”, Ilona kertoo. Opiskeltuaan hevosalaa pitemmälle ja oltuaan useammassa paikassa sekä kilpaettä siitoshevosten tallimestarina Ilona perusti toiminimen ja ryhtyi tekemään tuurauksia. Haaveissa siinteli kuitenkin oma ratsastuskoulu. ILONASTA tuli ratsastuskoulun ja -tallin omistaja vuonna 2020. Korona-ajan vaikutukset ajoivat monia ihmisiä ja yrityksiä taloudellisiin ongelmiin, mutta tallilla työt jatkuivat. Ystävällinen ja ihmisläheinen paikka on ollut erityisen pidetty, koska se mukautuu ratsastajien toivomuksiin hyvin. Ratsastajat saavat itse hoitaa, suitsia ja satuloida hevosensa, jolla ratsastavat. Tallilla on kuitenkin koko ajan työntekijä, joka tarvittaessa hoitaa hevoset kuntoon tunneille ratsastajan niin toivoessa. ”Tästä valinnan mahdollisuudesta on pidetty kovasti”, kertoo Ilona. T E K S T I S I R K K A I N K I N E N K U VAT T O M M I O T S AVA A R A Mitä sitten etsitkin – mielenrauhaa, parempaa mikrobikantaa, hyötyliikuntaa tai itseäsi parempaa seuraa – kokeile vaikka Etelä-Vantaan Ratsastustallia. ILONAN TALLILLA
1 8 Blanka, Vafelka ja Miami Maailma muutti muotoaan vuonna 2022, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Suomalaiset ryhtyivät välittömästi toimintaan auttaakseen Ukrainasta pakenevia ihmisiä turvaan sota-alueilta. Pakolaiset eivät saaneet mukaansa kuitenkaan kaikkea haluamaansa. Lemmikit ja kotieläimet eivät kaikki päässeet mukaan. Niistä osa oli pelästynyt pommituksia ja räjähdyksiä ja karannut, osa ei selviytynyt matkaan ja osa oli aivan liian isoja eläimiä mukana kuljetettavaksi. Ukrainassa hevosia omistavat ihmiset ja hevostallit joutuivat vaikeuksiin, kun hyökkäykset etenivät ja toivat mukanaan jatkuvat sähkökatkot, pommitusten seurauksina syttyneet tulipalot ja ruokatoimitusten keskeytykset. SUOMESSA ratsastusseurat ryhtyivät selvittämään tietoja toimijoista, jotka voisivat pelastaa Ukrainassa sodan jalkoihin jääneitä hevosia. Ukrainan hevosia auttavan järjestön UECF:n (Ukrainian Equestrian Charity Foundation) lisäksi löytyi ainakin ESU Equestrian Society of Ukraine. Ilona kertoo saaneensa entiseltä seuransa opettajalta tiedon välittäjästä (ESU), joka kokosi maan sisällä hevosia omaan talliinsa, yhteen paikkaan. ”Sain nähdä kuvia ja videoita hevosista, jotka olivat erilaisten tapahtumien jälkeen päätyneet pelastettaviksi”, Ilona kertoo. ”Osa oli siirretty turvaan varmuuden vuoksi, mutta oli niitäkin, jotka omistaja oli joutunut hylkäämään sotaa paetessaan”, Ilona muistelee. Hän valitsi kuvien perusteella talliinsa kolme ukrainalaista tammaa, nimeltään Blanka, Vafelka ja Miami. ESU auttoi järjestämään kuljetukset, jotka ostajatalli maksoi. Ilona hoiti tulliselvityksen ja hevosille kahden viikon karanteenin. Kaikki kolme osoittautuivat terveiksi, vaikka Vafelka oli turhankin hoikassa kunnossa. ”Nyt on asiat jo paremmin. Tämä oli yksi niistä, joiden omistaja joutui pakenemaan, emmekä tiedä kauanko hevonen oli ilman hoivaa”, kertoi Ilona taputellessaan Vafelkan kauniisti kiiltävää karvaa ja vankempaa olemusta. Tammat siirtyvät piakkoin muiden tammojen seuraan, mutta ovat vielä keskenään omassa pihatossaan. Sopeuttaminen ja talon tavoille oppiminen kestää oman aikansa. Heppatyttö-ilmiö on ohi 1990-luvulla, siis kolmekymmentä vuotta sitten, ”heppatytöt” olivat aihe, josta keskusteltiin jopa kiihtynein äänenpainoin. Nuoret tytöt saivat vähemmän toivottua huomiota hevosharrastuksestaan asiaa ymmärtämättömiltä kavereiltaan tai sukulaisiltaan. Käytännössä nuorten kaikki liikenevä vapaa-aika kului talleilla heppoja hoitaessa. Ehkä aika oli sellainen, että poni oli myös turvallinen ihastuksen kohde? Kouluvihkojen reunat täyttyivät piirretyistä sydämistä, hevosenkengistä ja neliapiloista. Siirtyminen poneista hevosiin oli sydäntäsärkevää, kun nuoret kasvoivat ohi ratsukoistaan äänekkään tunnemyrskyn saatellessa eroa lempiponista. Vanhemmat puolestaan saivat syyn pudistella päätään epäuskoisina ja kenties lahjoa tyttärensä uudella My Little Pony -lelulla. Rainbow Dash, ehkä? Jotkut heppatytöistä ostivat myöhemmin oman hevosen, jotkut puolestaan lopettivat lajin harrastamisen kokonaan. Osa on kuitenkin palannut talleille aikuisena, kymmenien vuosien jälkeen, kun omat lapset ovat kasvaneet kouluikäisiksi. ILONAN tallissa nykyiset asiakkaat ovat pääosin aikuisia tai nuoria aikuisia, lapsia on vain vähän. ”Onneksi nykyään ollaan paljon vastuullisempia”, hymyilee Ilona heppatyttömuistoille. Ilmiö ei kaikilta osin ollut pelkästään positiivista. Oli toimijoita, jotka käyttivät tyttöjä harmaan talouden ehdoin, työvoimana ansaitakseen ratsastustunteja.
1 9 Tilan neljä rakennusta 1. Ylätalli 2. Lato, yksityistalli 3. Alatalli pihattohevosille 4. Pikkutalli Ratsastusalueina on iso valaistu ulkokenttä (45 x 60 m) sekä maneesi (18,5 x 40 m). Maastoesteitä varten on oma ratansa. Etelä-Vantaan Ratsastajat ry:n toiminnan tarkoituksena on ratsastusurheilun edistäminen Suomen Ratsastajainliiton hyväksymien periaatteiden mukaan. Seura toimii tiiviissä yhteistyössä Etelä-Vantaan Ratsastuskoulun kanssa. Etelä-Vantaan Ratsastajat ry järjestää tapahtumia, kuten seuratason ratsastuskilpailuja, valmennusklinikoita ja muita tallipiirin tapahtumia yhteistyössä ratsastuskoulun kanssa. Mikä erottaa muista? Paikan päällä näkee heti tallin suurimman valttikortin, joka on sijainti. On peltoja, on metsää, on maneesi ja maata silmänkantamattomiin. Jossain lähellä on myös Kehä III, Kehärata ja bussipysäkki, mutta niitä ei näy eikä kuulu tallille asti. Hevoset asuvat pihatoissa, eivät pelkästään karsinoissa. ”Emme ole pelkästään ratsastuskoulu, vaan tavoitteemme on, että asiakkaamme tietää ja osaa hevosista muutakin kuin istua selässä”, Ilona painottaa. Asiakasta opastetaan muun muassa hevosen sairauksista ja hoidosta yleensä. Ratsastustuntien lisäksi tarjolla on maastakäsittelyä, monenlaisia kursseja ja leirejä. TALLIN olemus tiivistyy Ilonan kommenttiin: ”Olemme lämminhenkinen maalaistalli kaupungissa.” P T R U U U U H ! GRAFIIKKA: ETELÄ-VANTAAN RATSASTUSTALLI
2 MAAJUSSINA KAUPUNGISSA S IIRTOLAPUUTARHA on puutarhaviljelyyn varattu alue, joka useimmiten sijaitsee kunnan omistamalla maalla, jota siirtolapuutarhayhdistys vuokraa edelleen oman kuntansa asukkaille. Palstat ovat yleensä 200–500 m2:n kokoisia, ja niillä sijaitsee pieni mökki. Helsingissä on 9 siirtolapuutarhaa. Vantaalla niitä on kaksi, ja molemmat sijaitsevat kaupungin länsipuolella. Monista muista siirtolapuutarhoista poiketen niistä kumpikaan ei ole kaupungin maalla. Toinen on Vantaanlaaksossa oleva Viherkummun siirtolapuutarha, jonka omistaa osuuskunta. Alue on ostettu vuonna 1949 Grönkulla-nimisen talon maista. Viherkummun alue on noin 6,5 hehtaaria. Palstoja siellä on reilut 120, ja palstojen koko on keskimäärin 350 m2. Vaikka Viherkumpu ei ole kaupungin omistamalla alueella, siellä on kuitenkin melko samanlaiset säännöt kuin muissakin siirtolapuutarhoissa. Osuuskunnan jäsenten on huolehdittava siitä, että palsta pysyy siistinä ja siellä on ympäristöön sopivia, T E K S T I S U V E PÄ Ä S U K E N E Oma mökki kullan kallis Puutarhaharrastus ei ole vain maaseudun juttu. Kaupunkiviljelijäksi voi ryhtyä lähelläkin, vaikka ryhmäpuutarhassa, vuokrapalstalla tai kerrostalon parvekkeella. K U V A : S U V E PÄ Ä S U K E N E Tulppaanien lisäksi unikotkin ovat ehtineet jo kukkaan helatorstaiviikonloppuna Riitan mökillä.
2 1 MAAJUSSINA KAUPUNGISSA sitä kaunistavia istutuksia. Pensasaitojen kokoa ja laatua on rajoitettu, ja muitakin istutuksia koskevia määräyksiä on. Palstoilla olevia mökkejä saa käyttää vapaa-ajan asuntoina. TOINEN on Kesäheinän ryhmäpuutarha Lapinkylässä, Kanniston kupeessa. Sen omistaa Kiinteistö Oy Kesäheinä, jonka osakkaiden hallinnassa mökit ovat. Mökkejä on peräti 235. ”Asukkaat maksavat yhtiövastiketta, ja yhteisalueiden ja -rakennusten ylläpidosta vastaa huoltoyhtiö”, kertoo RIITTA HELLGREN, yksi alueen osakkaista ja Kesäheinän huvitoimikunnan jäsen. ”Meilläkin järjestetään talkoita, mutta sellaista talkoovelvoitetta kuin muissa siirtolapuutarhoissa ei ole. Eikä meillä tarvitse olla vantaalainen. Täällä on jonkin verran väkeä muualtakin.” L OUHELASSA asuva Riitta hurahti ryhmäpuutarhamökkeilyyn kolmisen vuotta sitten, kun hän vuokrasi mökin kesäksi. ”Se oli itse asiassa tuo viereinen mökki”, hän viittilöi. ”Ajattelin ensin olla täällä vain vuokralla, mutta sitten puutarhakuume iski. Tämä naapurimökki tuli myyntiin, ja kun autolaina oli jo maksettu, marssin pankkiin.” Mökistä muodostui Riitalle etätyöpaikka heti alkuunsa, sillä hän hankki vuokramökkinsä koronavuonna 2020. Töiden lomassa hän on saanut myös puutarhan kukoistamaan, ensin vuokramökillä ja sitten omallaan. Riittaa ei huvita viljellä hyötykasveja, vaan hän keskittyy koristekasveihin. ”Ne vaan ovat niin kauniita”, hän perustelee. Kukkapenkit ja hänen poikansa rakentamat kukkalaatikot täyttyvätkin mitä runsaimmin kukkivista ihanuuksista. Riitta esittelee innoissaan suunnitelmiaan uusista kukkalaatikoista ja siitä, mitä kaikkea hän aikoo niihin istuttaa. Kasvien lomassa tassuttelee Maine Coon -kissa Rosa, joka jättää kukkapenkit melkein rauhaan – toisin kuin useat muut kissat, jotka mielellään popsivat kaiken, minkä ruukuissa kasvaa, on niissä piikkejä tai ei. K ESÄHEINÄSSÄ pätee sääntö, että kun palstan portti on kiinni, siellä halutaan olla rauhassa. Kun portti on avoinna, ovat vieraat tervetulleita. Yhteisöllisyyttä arvostetaan ryhmäpuutarhassa, ja yhteisissä sisäja ulkotiloissa järjestetään säännöllisesti erilaisia tapahtumia. “Meillä on ainakin vappuja juhannusjuhlat ja venetsialaiset elokuussa, lisäksi on käsityökerho, keppijumppaa, kompostikoulu ja kesäkahvila”, Riitta luettelee ja lisää vielä, että perinneleikkiyhdistys on tulossa opettamaan lapsille vanhoja perinneleikkejä. Alueella on tilava kerhorakennus, jossa tapahtumia voi järjestää myös sisätiloissa. Kerhorakennuksen lähellä on nykyaikainen saunarakennus ulkouima-altaineen. Siellä löytyvät myös kaikki mukavuudet vessoista pesukoneisiin. Riitta kertoo, että alueen jätehuolto toimii moitteettomasti, ja niin kasvijätteen kuin muidenkin jätteiden lajittelu on järjestetty esimerkillisesti. ”Kaikelle on oma paikkansa, myös Sortti-asemalle lähteville tavaroille, jotta jokaisen ei tarvitse käydä siellä erikseen.” VAIKKA Riitta on yksi alueen puuhaihmisistä, ja yhteisöllisyys on hänelle tärkeää, hän viihtyy mainiosti myös yksin mökkipihallaan Rosa-kissa ja kukkarunsaus seuranaan. Paikka merkitsee hänelle paljon. ”Onhan tämä kotini 7 kuukautta vuodessa.” K U V A : R II T T A H E L L G R E N KUVA: RIITTA HELLGREN Viime kesän kukkarunsautta Riitan terassin edustalla. Vaikka Riitta keskittyykin koristekasveihin, mahtuu palstalle omenapuitakin (oikealla). Terassikatoksessa kiipeilee villiviini.
2 2 Viljelypalsta pikkurahalla S IIRTOLAPUUTARHAPALSTOJEN myyntihinnat liikkuvat puutarhan sijainnista ja mökin ja puutarhan kunnosta riippuen jossakin 70 000:n ja 130 000:n euron tietämillä. Vantaalla on myös useita kaupungin omistamia viljelypalsta-alueita, joiden ylläpitämisen ja vuokraamisen edullisesti palstaviljelijöille kaupunki on antanut eri yhdistysten tehtäväksi. Palstoilla pitää noudattaa sekä kaupungin asettamia että palstoja ylläpitävien yhdistysten ohjeita. Kaupunki perii yhdistyksiltä näistä vuokraa ja säätelee hintaa, jonka yhdistykset voivat puolestaan palstoista periä. Vuokrat eivät päätä huimaa – Vantaalla useimpien palstojen vuokrat ovat alle viisikymppiä vuodessa. Siemenet ovat kuitenkin sangen edullisia, mutta halutessaan rahaa saa kulumaan; aarin kokoiselle palstalle mahtuu aika paljon taimia. R AJATORPANAUKEEN viljelypalstaa hallinnoi Rajatorppa-Seura ry. Seuran hallituksen puheenjohtaja PASI HELANDER on juuri istuttanut palstallaan spagettikurpitsaa, sipulia ja perunaa. Pottumaan laidalla raparperi puskee terhakkaasti ylöspäin ja tuo vihreyttä muuten vielä kovin valjulle palstalle. Helatorstaina lähes ainoat kukkijat ovat narsissit ja sinne tänne eksyneet voikukat. Helander itse ei ole lainkaan vaisu, vaan innostunut sekä palstan kevättöistä että seuran tulevista 50-vuotisjuhlista. ”Näitä aarin kokoisia palstoja on alueella kuutisenkymmentä”, Helander kertoo. ”Palstat on tarkoitettu ainoastaan lähialueiden asukkaille, ja niihin jonotetaan. Jono kyllä liikkuu, ja palstan voi saada nopeastikin”, hän rohkaisee asiasta kiinnostuneita. Palstalle päästäkseen täytyy kuitenkin liittyä Rajatorppa-Seuraan. Palstojen käyttöä säädellään. Jokaisen tulee pitää oma alueensa siistinä ja rikkaruohottomana. ”Meillä on kymmenen kultaisen säännön lista”, sanoo Helander. Kaupunki tekee tarkastuksia ja valvoo, että sääntöjä noudatetaan, ja ettei esimerkiksi haitallisia vieraslajeja ole. ”Viime vuonna saimme kaupungilta kiitettävän arvosanan”, Pasi Helander sanoo silminnähden tyytyväisenä. MIRJAM LOUHEKARI on viljellyt maata Länsi-Vantaan Sosialidemokraattien hallinnoimalla Löydöstien viljelypalstalla Korutiellä jo neljä vuosikymmentä. Hän innostui palstaviljelystä muutettuaan Myyrmäkeen vuonna 1979. Hänen työtoverillaan oli silloin liberaaliyhdistyksen ylläpitämä palsta radan varressa. ”Sitten Mäkelän Seija naapurista kertoi, että demareilla on palstoja Korutiellä, ja sain sieltä palstan. Palstani on vaihtanut paikkaa pariinkin kertaan, mutta samalla alueella olen edelleen”, hän kertoo. Mitä Mirjam sitten viljelee palstallaan? ”Olen vuosien varM A A J U S S I N A K A U P U N G I S S A rella kokeillut ihan kaikkea. Paitsi maissia”, hän kertoo. ”Joskus parsaa, kaalia, kukkakaalia. Nykyään vähän enemmän mausteyrttejä ja kukkasia. Mutta aina perunaa, porkkanaa, papuja ja sipulia. Ja tietysti mansikoita, ja on minulla pari viinimarjapuskaakin”, hän jatkaa iloisesti ja toteaa vielä lopuksi, että parvekkeella hän kasvattaa myös chiliä. J OS mielii saada palstan Korutieltä, joutuu täälläkin jonoon, kertoo yhdistyksen palstavastaava TEIJA TOIVONEN. ”Korona-aika lisäsi palstaviljelyn kiinnostusta”, sanoo hän ja arvioi, että jonottamaan voi joutua noin vuoden verran. Toisin kuin Rajatorpassa, täällä ei tarvitse olla yhdistyksen jäsen saadakseen palstan. Viljelypalstat ja niitä ylläpitävien yhdistysten yhteystiedot löytyvät Vantaan kaupungin sivuilta: www.vantaa.fi/ fi/asuminen-ja-ymparisto/asuminen/viljelypalstat K U V A : S U V E PÄ Ä S U K E N E K U V A : S U V E PÄ Ä S U K E N E K U V A : S U V E PÄ Ä S U K E N E Rajatorpanaukeen palstoilla on vielä hiukan autiota. Pasi Helander ei vielä ollut ihan varma, mitä aikoo uusiin lavakauluksiin istuttaa. Sipulit ovat kuitenkin jo maassa. Raparperi rehottaa jo Pasin palstalla.
2 3 Puutarhavinkkejä kerrostaloasukkaille KESÄ on ovella, ja monia houkuttaa työntää sormet multaan. Mitä jos asuu kerrostalossa, eikä ole mökkiä tai pientä puutarhapalstaa? Mahdollisuuksia on ainakin kaksi: oma parveke tai taloyhtiön piha. Pienellekin parvekkeelle mahtuu jotakin vihreää ja kukkivaa. Parvekkeen ei tarvitse olla lasitettu – yleensä lasitettu parveke kuumeneekin niin, että jos unohtaa lasit kiinni, kasvit voivat nääntyä ainakin eteläja länsiparvekkeilla. Lasittamattomalle parvekkeelle istuttaessa kannattaa muistaa, että hallaöitä voi olla vielä kesäkuun puolellakin. Perimätiedon mukaan kasvit ovat turvassa hallalta vasta kesäkuun kymmenennen päivän jälkeen. On kuitenkin myös kasveja, jotka kestävät pientä pakkasta, kuten orvokit (Viola). Myös pelargonit (Pelargonium) sietävät kylmää. Hallanarkoja kesäkukkia ovat mm. ahkeraliisat (Impatiens walleriana), samettikukat (Tagetes) ja daaliat (Dahlia). ALUKSI on hyvä tutkia parvekkeen olosuhteet. Mihin suuntaan parveke on? Onko se varjoisa vai paahteinen? Tuuleeko siellä? Kannattaa valita parvekkeen olosuhteisiin sopivat lajit ja tarjota kasveille mahdollisimman hyvät oltavat. PAAHTEISELLE parvekkeelle sopivat pelargonit, tuttavallisemmin pelakuut tai pielikit. Ne ovat monin tavoin vaivattomia parvekekasveja, sillä ne eivät kaipaa tiheitä kasteluvälejä – mullan tulisi aina kuivahtaa kasteluiden välillä. Pelakuu viihtyy mieluummin liian pienessä kuin liian suuressa ruukussa. Sitä kannattaa lannoittaa, jotta kukinta olisi näyttävä. Helpolla pääsee, kun jo istutusvaiheessa työntää multaan lannoitetikkuja tai -käpyjä. Annosteluohjeita on hyvä noudattaa, sillä liika lannoitus ei ole hyväksi. Pelargonista täytyy poistaa kuihtuneet kukinnot, jotta kukinta jatkuisi. Kukinnot ovat kuitenkin pitkäikäisiä, joten M A A J U S S I N A K A U P U N G I S S A pielikkiä ei tarvitse olla nyppimässä jatkuvasti, kuten esim. petunioita (Petunia), jotka pärjäävät sekä paahteessa että puolivarjossa. Petuniosta pikkupetunioita, joita usein kutsutaan myös miljoonakelloiksi, ei tarvitse nyppiä. Vaivattomia paahteen kasveja ovat erilaiset mehikasvit, kuten maksaruohot (Sedum) ja mehitähdet (Sempervivum). VARJOISALLA ja puolivarjoisalla parvekkeella viihtyvät ahkeraliisat ja verenpisarat (Fuchsia). Ahkeraliisaa ei tarvitse nyppiä, mutta se on melko roskaava, sillä se pudottelee terälehtiään samoin kuin verenpisarakin. Verenpisarasta kannattaa poistaa kuihtuneet kukat ennen kuin se ryhtyy muodostamaan hedelmiä, jolloin energiaa kuluu siihen kukinnan kustannuksella. Verenpisara tarvitsee paljon tilaa juurilleen, joten se kannattaa istuttaa melko isoon ruukkuun. Se ei siedä seisovaa märkyyttä. PARVEKKEELLA voi kasvattaa myös hyötykasveja. Helppo ja edullinen tapa on aloittaa yrteistä. Kaupan yrttiruukkuja voi myös mainiosti jatkokasvattaa parvekkeella, kunhan muistaa, että yrtti pitää istuttaa isompaan multatilaan, ja että juuripaakku ei saa olla yhtään kohollaan mullan pinnasta, muuten se kuivuu ja kasvi nääntyy hengiltä. Jos yrttiruukkua on säilytetty jääkaapissa, se ei todennäköisesti jaksa enää menestyä parvekkeella. Kaupassa on hyvä kurkistaa yrtin juuria: jos ne ovat vaaleat ja juuripaakku tuntuu Mehitähden tieteellinen nimi Sempervivum tarkoittaa ikuisesti elävää. Mehitähti kuolee kukittuaan muutaman vuoden ikäisenä, mutta se on siinä vaiheessa ehtinyt kasvattaa jo ison liudan poikasia ympärilleen. K U V A T : S U V E PÄ Ä S U K E N E Taimimyymälässä lähtee monelta ihan lapasesta, sillä lajirunsaus on valtava. Etualalla erilaisia pelargoneja Taimimaassa Uusmäessä.
2 4 vähän painavalta ja kostealta, onnistumisen edellytykset ovat hyvät. Jos juuret ovat rusehtavat, jätä yrtti kauppaan. Jos haluat pelata varman päälle, hanki yrtit taimimyymälästä. Se ei ole kovin paljon kalliimpaa kuin ruokakaupan ruukkuyrttien hankkiminen. Kevätsesonki on kuitenkin meneillään, joten kiirettä täytyy pitää, että saa varmasti haluamiaan taimia. YRTIT tarvitsevat paljon valoa. Varjoisalla parvekkeella viihtyvät mintut (Mentha), persilja (Petroselinum crispum) ja kirveli (Anthriscus cerefolium) ja puolivarjossa lipstikka eli liperi (Levisticum officinale). Jos lipstikan saa talvehtimaan vaikka kellarissa, siitä voi hyvässä ja runsaassa multatilassa kasvaa seuraavina kesinä jopa yli parimetrinen pehko, kunhan ravinteikasta multaa on paljon. Liperiä on käytetty lihaliemen korvikkeena, mutta sen maku jakaa mielipiteitä, samoin kuin korianterin (Coriandrum sativum), joka joidenkin suussa maistuu ihan saippualta. Kannattaakin valita omalle parvekkeelleen vain sellaisia yrttejä, joista itse pitää. Mintut ovat tilanvaltaajia. Älä istuta niitä samaan ruukkuun hennompien yrttien kanssa, sillä ne leviävät kuin Elanto ennen muinoin, ja vievät tilan ja voiman muilta yrteiltä. AURINKOISELLA parvekkeella viihtyvät timjamit (Thymus), meiramit (Origanum), rosmariini (aiemmin Rosmarinus officinalis, nykyään Salvia rosmarinus), salvia (Salvia officinalis) ja basilika (Ocimum basilicum). Basilika on yrttien arkajalka. Se hermostuu välittömästi liian viileästä tai tuulisesta paikasta. Älä vie basilikaa parvekkeelle ennen kesäkuun kymmenettä päivää, äläkä ollenkaan, jos parvekkeella tuulee paljon. Tuulta voi toki uhmata sijoittamalla yrtin pieneen minikasvihuoneeseen. JOTTA saisit paljon satoa, yrttejä pitää käyttää. Leikkaa yrttejä heti lehtihankojen yläpuolelta, jotta kasvi haarautuu ja tuuhettuu. Älä kuitenkaan parturoi yrttiäsi aivan klaniksi, vaan jätä muutama lehtipari jäljelle. Jos haluat kesäkukkiesi ja yrttiesi kukoistavan, älä pihtaile mullassa. Jätä halvin tarjousmulta sivuun ja hanki mieluummin vähän hintavampaa tavaraa. Yhä useammille kasveille on nykyään omat erikoismultansa, esimerkiksi yrteille ja pelargoneille. Kaikki tässä jutussa mainitut kasvit pärjäävät hyvin myös kesäkukkamullassa, joka helpottaa laiskan kastelijan ja lannoittajan työtä, sillä siinä on mukana sekä kosteutta pidättäviä kastelukiteitä että valmis varastolannoitus. PARVEKEVILJELYN lisäksi kerrostaloasukkaat voivat hieman taloyhtiöstä riippuen harrastaa puutarhanhoitoa myös taloyhtiön pihassa. Joillakin yhtiöillä on jo olemassa kukkapenkkejä tai alueita, joihin asukkailla on lupa istuttaa mieleisiään kasveja. Jotkut yhtiöt voivat jopa maksaa tästä viulut. Asiaa kannattaa tiedustella taloyhtiön hallitukselta, sillä kukkapenkin perustaminen ei ole niin suuren mittaluokan asia, että se pitäisi viedä yhtiökokoukseen. Mikäli yhtiössä on pihatoimikunta, silläkin voi olla valtuudet antaa lupa kasvien istuttamiseen. Vuokrataloissa on useimmiten asukastoimikunta, joka voinee myös tällaisista päättää ja kenties tukea taloudellisestikin. Kerrostalojen piha-alueilla on usein paljon nurmikkoa. Jos edes pienen osan korvaa muilla kasveilla, pörriäiset kiittävät. Jos pihalle voisi vielä johonkin kohtaan perustaa pienen niittyalueen, pölyttäjillä olisi hiukan helpommat oltavat. Uutta kukkapenkkiä perustettaessa kannattaa tarkistaa huollosta, missä lumenkaatopaikat sijaitsevat, jotta kukkapenkki ei jäisi talvella lumikasan alle. Vaikka lumi suojaakin istutuksia talvella, aurauslumen mukana tuleva valtava hiekkamäärä tukahduttaa kasvit. M A A J U S S I N A K A U P U N G I S S A K U V A : S U V E PÄ Ä S U K E N E Vasemmalla pilkistävät pelargoni ja lumihiutale, korissa timjami, pari erilaista basilikaa ja persilja. Minttu on tuomittu omaan ruukkuunsa, jottei se tukahduta aggressiivisesti leivävillä juurillaan muita yrttejä.
2 5 VANTAA järjesti ensimmäisen lapsille ja nuorille suunnatun osallistuvan budjetoinnin. Voittaneet ehdotukset julkaisiin huhtikuussa järjestetyssä Vaikuttajapäivässä. Peruskoulujen oppilaat äänestivät rahankäytöstä neljällä alueella, joista yksi oli Myyrmäen suuralue. Rajatorpan koulun pihalle rakennetaan vaijerirata, jonka kustannusarvio on 25 000 euroa. LUKIOIDEN ja ammattiopisto Varian opiskelijat päättivät rahankäytöstä omissa toimipisteissään. Martinlaakson lukioon lisätään istumaja oleskelupaikkoja. Vaskivuoren lukiossa järjestetään ryhmäyttävät bileet ja Myyrmäen Variaan tuodaan biljardipöytä. Ehdotuksia saivat tehdä koululaiset, lukiolaiset ja ammattiopisto Varian opiskelijat. Heidän lisäkseen äänestyslupa oli myös esikoululaisilla. Ääniä annettiin yhteensä 11 600. “Vantaan lapset ja nuoret ovat saaneet tämän kouluvuoden aikana ihan oikeasti miettiä, miten kaupungin rahoja käytetään. Se on ihan samaa työtä, mitä kaupunginvaltuusto tekee”, kaupunginjohtajan viransijainen KATRI KALSKE sanoo. VUOSITTAIN järjestettävän Vaikuttajapäivän tarkoituksena on lisätä lasten ja nuorten osallistumisja vaikuttamismahdollisuuksia, joten he saivat osallistua paneelikeskusteluihin kaupungin työntekijöiden ja luottamushenkilöiden kanssa. Lapset ja nuoret toivovat muun muassa, että kaupunki lisää edullisia tai maksuttomia harrastuksia ja säästää metsiä rakentaessaan kaupunkia. TI 30.5. Musiikkia toisella kotimaisella eli Vantaan musiikkiopiston ruotsinkielisen opetuksen kevätkonsertti Kulttuuritalo Martinuksessa. Kahvila aukeaa klo 17 ja konsertti alkaa klo 18. Vapaa pääsy. TO 1.6. Sateenkaarimessu Pride-kauden alkajaisiksi Myyrmäen Virtakirkossa klo 18. SU 4.6. Valtakunnallinen Kummipäivä. Kino Myyrissä Mimmi Lehmä löytää kotiin. 2 lippua yhden hinnalla. MA 5.6. klo 17.30 Historiakävely Hämeenkylän kartanolla, josta löytyy mm. käyttämätön keisarillinen käymälä. Järjestänä Vantaa-Seura. Liput 10 euroa. PERJANTAISIN 16.6.–4.8. Perjantaipalloilua nuorille klo 20–21.45 VJS-kentällä (Putouspolku 1) Ei erillistä ilmoittautumista, maksuton. SU 18.6. Jokiuoman puiston kesän ensimmäinen kirppis klo 11–17. Muut päivät su 16.7. ja su 13.8. SU 23.7. Hämevaaran lähimetsävaellus klo 10.00–14.00. Pituus noin 8 km. Omat eväät ja hyvät kengät. Maksuton. Lisää retkeilyvinkkejä ja myös muita pääkaupungiseudun luontoretkiä. www.vantaa.fi/retkeily MA 7.8. klo 17.30 Historiakävely Keimolanmäessä moottoriradan varrella. Taidetta ja valokuvia rallikilpailujen nostalgisella lenkillä. Järjestänä Vantaa-Seura. Liput 10 euroa. PE 11.8. LA 12.8. Kino Lammaslampi ja LammasRock Pähkinärinteessä. Tapahtumaviikonloppuna myös muuta ohjelmaa. Järjestäjänä Pähkinärinne-Seura. Omatoimimatkailijalle Myyrmäen ja Kaivokselan kulttuuripolut: www.myyrmaenkulttuuripolku.fi P. 0400 577 477 WWW.TULIKUKKA.FI UOMARINNE 2 Hip Hurraa valmistuneille ja ylioppilaille! Palvelemme lauantaina 3.6. klo 7-18. Tervetuloa! P.S. Myös kesäkukkien sesonki alkaa olla parhaimmillaan. VANTAALAISET LAPSET JA NUORET OSALLISTUIVAT BUDJETOINTIIN MINIMENOKS! M I TÄ L A P S E T E D E L L Ä . . . K E S ÄT E K E M I S TÄ ?
2 6 ALLUN GRILLI P I T S T O P P E R U N O I L L A Myyr Yorkin Michelinit ovat rehtejä, Kaivokselassa kasvaneita, raavaita miehiä, jotka arvostavat riittävän suuria annoksia, mutta myös hyvää makua ja asiallista palvelua. Miehet liikkuvat välillä yksin, usein kaksin tai kolmin, joskus jopa perheen kanssa. T E K S T I & K U VAT M Y Y R YO R K I N M I C H E L I N I T N Ä L K Ä Ä Ä Ä Ä Ä ! JOSKUS miehen mieli palaa aikaan, jolloin kuuma asfaltti, bensan käry ja Kolmen helmen simpukka olivat kesäloman kohokohtia. Silloin on aika suunnata kohti Allun grilliä. Legendaarinen moottoriurheilun mekka on vaihtanut sijaintiaan hieman, mutta löytyy edelleen Myyrmäen uimahallia vastapäätä. Ennakko-odotuksissa siintää pihvija leikevalikoima kuin vanhaan hyvään aikaan. Sisään mennään vähän hähmäisesti sivuovesta, mutta nälkäinen ei tieltä eksy. Huoltoaseman tunnelma täydentyy linjastolla, mainoksilla koristeluilla muovitarjottimilla ja raastepöydällä. Taustalla soi iskelmä. TILAT ovat yllättävän suuret: löytyy kabinettia ja lasten puuhanurkkaa eikä ahdasta tule, vaikka osa pöydistä on katettu valmiiksi yksityistilaisuutta varten. Joka puolella on palkintoja, julisteita ja muuta rekvisiittaa suomalaisen moottoriurheilun tähtihetkistä – sekä Janne Ahosen sukset. Porukkaa virtaa tasaisesti sisään. Paikka on selkeästi vähän vanhemman väen suosiossa. Allun grilli on reilusti yhden ruokalajin paikka – ruokalistalla ei ole lainkaan alkutai jälkiruokia. Se keskittyy pääasiassa pihveihin ja leikkeisiin, kolme kasvisvaihtoehtoakin löytyy. Myös lapsille on oma lista. Ruoat tilataan kassalta. Palvelu on perushyvää. LIEKÖ kevätaurinko sekoittanut Anteron pään, kun hän tilaa unelmoimansa lehtipihvin sijaan pippuripihvin (26,10 €) ja puolen litran limun (3 €). Sakari haksahtaa paikan mainostamaan sveitsinleikkeeseen kera ranskalaisten (20 €). Sitten sopiikin jo aloitella raastepöydästä. Alkusaalaatit eivät jää erityisemmin mieleen. Laadussa ei ole valittamista, mutta valikoima voisi olla laajempikin. Anteron pihvi tulee mediumina, kuten tilattiinkin. Pihvi on tuhti, eikä veitsi oikein meinaa purra siihen. Vika on veitsessä, ei pihvissä, jonka maku on kohdillaan. Pippurikastikkeessa on aavistus teollisuutta, mutta se toimii varsinkin ranskalaisten kanssa. Perunat ovat perinteisen muotoisia, mutta rapeita ja paljon paremman makuisia kuin nakkikioskilla, saati sitten kotona. Sakarin sveitsinleike – tuo leikkeiden kaltsone tai kordoon blöö, jossa leike taitetaan kahtia ja sisälle ahdetaan kinkkua ja juustoa – on täysosuma. Leike ja sen kuorrutus on mehevä, ja erityisesti juusto tukee makua mukavasti. Leikkeen kostuttaa päälle asetettu sitruunan pala. Ranskalaisille Sakari on tilannut erikseen maustevoin (0,5 €), joka kruunaa annoksen. Ai jai kun on hyvää! ANNOSKOKO on äijille sopiva, nälkä lähtee mutta ähkyä ei tule. Annoksiin kuuluu jälkiruoaksi kahvi, tee tai jäätelö, joista kesämiehet valitsevat viimeisimmän. Eikä kyseessä ole mikään pariin kertaan sulanut ja uudelleen jäätynyt hileinen pahvipurkki, vaan pallot pyöräytetään erillisestä, miehitetystä jätskikojusta kauhalla. Makuja on viitisen sorttia ja molemmat ovat tyytyväisiä valintoihinsa. ALLUN GRILLI täyttää varsinkin nostalgiannälkäisen vatsan. Odotukset perusrehdistä suorituksesta täyttyvät, ja paikka on olemukseltaan ja maineeltaan perinteinen peruspilari. Ruoan jälkeen miehet suuntaavat vielä Mika Häkkisen aukiolle, vain huomatakseen, että se on jyrätty. Niin ne ajat muuttuvat, mutta Allun grilli pysyy. RUOKA PALVELU VIIHTYISYYS Myyr York Timesin kuulemien huhujen mukaan Allun grilli olisi jäämässä nykyiseen sijaintiinsa sen sijaan, että muuttaisi naapuritalon uutukaisiin ravintolatiloihin. Alun perin Kaivokselassa avannut ravintola piti Mika Häkkisen mestaruusvuosina majaansa Varisto-Petikossa. Voiton maku tulee maljassa. Tuhdissa pihvissä on tylsälle veitselle vastusta. Viiskymppisiään viime vuonna viettänyt Allun grilli tunnettiin aikoinaan Mika Häkkisen ensimmäisenä sponsorina.
D O M U D O M U LOUNAS MA PE 11.00-14.00 BISTRO MYYRMÄEN SYDÄMESSÄ BISTRO KE TO 15-21 PE LA 15-23 WWW.BISTRODOMU.FI Löydät meidät Myyrmäenraitin ja Ojapolun kulmauksesta, viistosti uimahallia vastapäätä 041 3111 632 Meillä on 35 paikkainen terassi isoilla aurinkovarjoilla kävelykadun vieressä. Kesämenua tarjoilemme 2.6. alkaen! keittiö 22.00 keittiö 20.00 AFTER WORK ke-pe klo 15-18 DOMU Cava 5€ / 12 cl Hana Peroni 7€ / 50 cl pieni tapas veloituksetta juoman ostajalle! Tervetuloa! Hyvää ja rentouttavaa kesää koko Myyr York Timesin toimituksen puolesta!
Tervetuloa meille! p. 045 203 0304 Uomakuja 2, Vantaa MA-PE 9-18, LA 9-15 sekä sopimuksen mukaan KAUNEUSSTUDIO HYMY on kampaamo-, parturija kosmetologipalveluja tarjoava kauneushoitola Myyrmäessä. (n. 300 m Louhelan asemalta) Hymy on neljän kampaajan lempipaikka, jonne asiakkaan on helppo ja mukava tulla hemmottelemaan itseään. Rento sekä iloinen ilmapiiri, isättynä trendikkääseen ja kotoisaan tilaan luovat mahtavat puitteet. Oman aikasi voit varata soittamalla tai osoitteesta kauneusstudiohymy.fi Tervetuloa Hymyyn kaipaat sitten piristystä arkeen tai luksusta juhlaan. Mirka, Tuija, Leena ja Kati #hymykati #hymyleena #hymymirka #hymytuija kauneusstudiohymy.f i puh. 045 203 0304