NRO 2 1 7 . K E S Ä K U U T A 2 1 8 Alamäki, ylämäki, Myyrmäki. Martsarissa on Saton rakennuttama talo, jonka asuntoja on haukuttu mm. koirankopeiksi ja selleiksi. Asukkailleen se on kuitenkin enemmän kuin pelkkiä neliöitä. ISOSTI PIENI
2 SELLAINEN KAUPUNKI MILLAISET ASUKKAAT PALUU BETONIIN KUN KULJESKELEE näin kesäisin Myyrmäen suuralueella, huomaa, kuinka yhtenäinen alue on. Myyrmäki, Martinlaakso,Vantaankoski, Kaivoksela, Pähkinärinne, Malminkartano… Rajoja ei ole. Rata toimii liikenteen rautaisena selkärankana ja Mätäoja luikertelee notkeasti vehreiden puistojen läpi. Liikenteen valtaväylät rajaavat aluetta suuriin ruutuihin. Korkeiden talojen silhuetteja näkyy eri puolilla, ne toimivat maamerkkeinä ja niistä voi helposti mieltää alueen laajuuden, etäisyydet ja myös oman sijaintinsa täällä vehreyden ja talojen labyrintissä. Voi sukeltaa vihreään metsään ja nauttia luonnosta tai pyörähtää jollakin alueen lukuisista terasseista nauttimassa tuttujen seurasta, vaihtamassa kuulumiset ja juomassa kupposen kahvia tai vaikkapa kuplivaa. Luontoa ja urbanismia. Harvassa kesäkaupungissa on tarjolla samat mahdollisuudet oleilla ja harrastaa, niin tiiviillä alueella kuin Myyrmäessä. Usein kadunvarret täyttyvät kirpputorimyyjistä, ja Myyrmäen montulla tapahtuu aina. Siellä voi aistia katutaiteen trendejä ja rosoista maailmaa, kuunnella musiikkia ja osallistua moniin yhteisiin ja maksuttomiin tapahtumiin. MYYRMÄKI ON METROPOLIALUE , jota ympäröivät erityyppiset ja omaleimaiset asuinalueet. Täällä elämme. Kaupunki on kuitenkin vain kulissi, sillä me, asukkaat, puhallamme tähän kaikkeen elämän ja hengen. Kaupunki muovautuu ja sen tunnelma syntyy siitä, miten asumme, teemme töitä, opiskelemme, käymme koulua, harrastamme ja viihdymme. Nyt, kun Myyrmäen suuralue on muutosten edessä, ottakaa aikaa näinä kesäisinä päivinä ja katsokaa ympärillenne. Kierrelkää ja kuvitelkaa sielunne silmin, millaiseksi haluaisitte kaupunkimme muuttuvan. Millaisessa itse viihtyisitte ja mitä haluaisitte säilyttää, mitä haluaisitte muuttaa? Nämä ovat asioita, joita tulevaisuudessa meiltä kaikilta alueen asukkailta tullaan useasti kysymään, ja siksi niihin kannattaa valmistautua. Muistakaa, että parhaat asiantuntijat, eli te, asutte jo täällä. Ajatuksenne ja kokemuksenne ovat tärkeitä ja vaikuttaa kannattaa silloin, kun on sen aika. Ja se aika on juuri nyt! ARI MARTINAHO , päätoimittaja MUUTIN KESÄKSI TAKAISIN Myyrmäkeen. Lähdin seitsemän vuotta sitten, asuttuani täällä elämäni ensimmäiset 20 vuotta. On heitä, joiden näkemys Myyrmäen muutokseen on paljon minua laajempi. Minulla on kavereita, jotka ovat toisen polven myyrmäkeläisiä. Heidän vanhempansa ovat siis todistaneet Myyrmäen kehittymistä nykyiselleen jopa 50 vuotta. Mutta muualla asuminen avaa silmät. Se saa näkemään kirkkaasti paitsi muutoksen myös huikeat, ainutlaatuiset asiat. Ja sellaisia asioita täällä riittää, senhän me tiedämme. MYYRMÄKI on vuosien aikana kasvanut. On tullut kehärata, uusia kauppoja ja paremmat bussiyhteydet. Nämä eivät kuitenkaan ole tärkeimpiä muutoksia. Maakunnista käsin on ollut upeaa katsella asukastoiminnan saavutuksia. Voin kertoa, että missään muualla Suomessa ei ole lähiötä, jossa järjestetään omat festarit, on graffittiseinä ja puistokirppiksiä. Mahtavinta on, että se on tehty vapaaehtoisvoimin. KUNTIEN ja kaupunkien toiminta ei kuulu mediaseksikkäimpien asioiden joukkoon. Kuntien päätöksenteko koetaan hankalaksi ja liian byrokraattiseksi, jotta siihen haluttaisiin osallistua. Kuntavaalien äänestysprosentit ovat todella masentavaa luettavaa, ja Vantaa on vielä näiden ankeiden lukujen häntäpäässä. Myyrmäki-liike antaa hienon, konkreettisen esimerkin siitä, mitä tämän ajan paikallisvaikuttaminen voi olla. Sen ei tarvitse olla puoluepolitiikkaa eikä lautakuntia. Omaan kotipaikkaansa voi vaikuttaa lobbaamalla vaikka skeittimonttua. ON MYÖS YLEINEN MANTRA , että talkoohenki on suomalaisilla kuollut, eikä yhdistyksiin liitytä yhtä sankoin joukoin kuin ennen. Myyrmäessä tilanne on näyttänyt ihan toiselta. Lähiöstä on tehty yhteistyöllä vireä, kiinnostava, jopa erikoinen. Olen seurannut tätä työtä Tampereelta, Keski-Suomesta ja Pohjanmaalta ja pakahtunut ylpeydestä. Ikävöinyt myös: keväällä terassien auetessa mietin aina, että voi, kun voisi mennä yhdelle huurteiselle Lunan terassille. Pari vuotta sitten Budapestissä selasin Instagramia ja toivoin salaa olevani Why So Myrtsissä. Nyt saan nauttia tästä kaikesta kesän. Aion uida Vetokankaalla, käydä Artsissa, ottaa aurinkoa Jokiksessa ja käydä juomassa sen bissen Lunan terassilla. Olen palannut kotipaikkakunnalleni. Mutta en sellaiseen, minkälaisena sen tunsin, vaan sen parempaan, 2.0-versioon. VEERA PAANANEN Kirjoittaja on paljasjalkainen myyrmäkeläinen, joka kirjoitti ylioppilaaksi vaskivuoren lukiosta vuonna 2010 ja on opiskellut journalistiikkaa Tampereen yliopistolla. PÄ Ä K I R J O I T U S KO L U M N I Ä Ä N E N A V A U S ”...parhaat asiantuntijat, eli te, asutte jo täällä.” ”Lähiöstä on tehty yhteistyöllä vireä, kiinnostava, jopa erikoinen.”
3 VAIKUTA! SEURAAVA NUMERO ILMESTYY 12.8. N Y T L Ä H T E E . . . PL 21 • 01601 VANTAA www.myyryork.news facebook.com/ myyryorktimes toimitus@myyryork.news PÄÄTOIMITTAJA Ari Martinaho 020 7300 906 ari@myrtsi.fi TOIMITTAJAT Elina Iijalainen Terttu Nurro Ilari Martela (urheilu) ULKOASU Topias Dean ILMOITUSMYYNTI Mirja Perälä 020 7300 908 mirja@myrtsi.fi JULKAISIJA Kustannus Oy Myyr York Times (per.) ISSN: 2489-8465 JAKELU Helsingin Jakelu-Expert Oy PAINOPAIKKA Punamusta Oy, Joensuu Myyr York Timesin nimeen pääsee kesän ajan vaikuttamaan osoitteessa facebook. com/myyryorktimes tai lähettämällä ehdotuksen osoitteeseen toimitus@myyryork. news. Ehdotuksen voit toimittaa myös suoraan Coworking Myyr York -tilan ulkoseinässä olevaan postilaatikkoon (Isomyyrin 2. kerros). Myös nykyisen nimen puolesta kannattaa liputtaa mikäli haluat sen säilyvän! Otamme ilolla vastaan myös lehteä koskevat risut ja ruusut, kommentit, juttuvinkit ja muut mahtavat ideat. <3 ŠHIKAANI MÄTÄOJALLA TURVAA SILTATYÖT TOIMISTOT HÄÄDETÄÄN ASUNTOJEN ALTA MYYRMÄEN RAITILLA MYYRMÄKI ON HSL:N LIPPUUUDISTUKSEN ISO VOITTAJA S U O R A M U T K A L L E KO T E JA K E S K U S TA A N V YÖ H Y K E T E R A P I A A HELSINGIN SEUDUN liikenne HSL julkisti esityksen tuleviksi lippujen hinnoiksi. Joukkoliikenne kokee suurimman uudistuksen, kun kuntarajat eivät enää vaikuta hintoihin. Uudet hinnat perustuvat etäisyyteen Helsingin keskustasta. Myyrmäki on uuden hinnoittelun suuria voittajia, kun vyöhykeraja siirtyy Myyrmäen ja Malminkartanon välistä Kehä III:lle. Uudessa järjestelmässä on neljä vyöhykettä, A, B, C ja D, joista Myyrmäki sijoittuu B-vyöhykkeelle. Pienin myytävä lippu on kahden vyöhykkeen lippu. AB-lipulla pääsee Myyrmäestä Helsingin ASEMAKAAVAMUUTOS Myyrmäentie 2:n korttelissa, eli Lunan ja Allun grillin talossa etenee. Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee juhannuksen alla kaavamuutoksen asettamista nähtäville. Esityksessä nykyinen toimistotalo purettaisiin ja tilalle rakennettaisiin yhdeksän asuinkerrostaloa, joiden korkeus vaihtelee neljän ja kuudentoista kerroksen välillä. Lisäksi tontille tulee pysäkeskustaan sekä B-vyöhykkeelle Espoossa ja Vantaalla, BC-lipulla vastaavasti kaikkialle muualle Vantaalla tai Espoossa. KAHDEN VYÖHYKKEEN kertalipun hinta on jatkossa 2,80 euroa ja 30 vrk kausilippu 59,70 euroa. Edullisella vyöhykelisälipulla voi satunnaisesti vierailla naapurivyöhykkeellä. HSL uudistaa joukkoliikenteen maksuvyöhykkeet ja liput heti, kun valtaosa matkakorteista on vaihdettu uusiin. Tavoiteaikataulu uudistukselle on vuoden 2019 alku. köintitalo, johon osoitetaan myös 67 paikkaa mm. uimahallin käyttäjille. Työpaikat katoavat, mutta kivijalkaan tulee kymmenkunta liiketilaa, joiden huonekorkeus on viisi metriä. Näistä vähintään kahteen tulee rakentaa valmiudet ravintolatoiminnalle. Liiketilat sijoittuvat Myyrmäenraitin ja Vaskivuorentien varrelle. Asuntoja kortteliin tulee yhteensä 33 000 k-m2, mikä merkitsee runsasta 500 asuntoa. Asunnoista vähintään puolet on omistusasuntoja, 30 % valtion tukemia vuokraja asumisoikeusasuntoja. Asunnoista korkeintaan 30 % saa olla yksiöitä. Korttelin toteuttava JM-Suomi Oy sitoutuu aloittamaan rakennustyöt 1,5 vuoden kuluessa asemakaavan hyväksymisestä ja 70 % tulee olla valmiina 7 vuoden kuluessa. VASKIVUORENTIELLE rakennetaan väliaikainen kiertotie. Moni kulkija on hieraissut silmiään huomatessaan, että Mätäojen varteen on rakentunut iso, hiekkainen mutka. Kyseessä ei ole pato vaan kiertotie, sillä MäK uv a: H SL täojan ylittävät sillat sekä Vaskivuorentiellä että Louhelantiellä joudutaan uusimaan. Tilapäinen kiertotie poistetaan ja oja maisemoidaan siltatöiden valmistuessa kesällä 2019.
4 HILJAA SIELLÄ YLHÄÄLLÄ! KIRJASTON HELMENÄ palveluesimies Marjo Hänninen pitää toiseen kerrokseen sijoitettua lehtilukusalia. “Itse tila on hieno ja sen tunnelma on ihanan harras. Hiljaisuus ikään kuin leijuu tilassa”, hän kuvailee. Samaan kerrokseen sijoitettiin lehtilukusalin lisäksi opiskelijaja tutkija-työpisteet oheispalveluineen. Näin saatiin koko toinen kerros rauhoitettua turhilta ääniltä ja melulta. Siirron vuoksi uutta lukusalia ei aina löydetä. Sitä kyselläänkin usein infopisteltä. “Onneksi olemme nyt saaneet opasteet kuntoon, ja tämä helpottaa tilan palvelujen hahmottamista ja kaikkien toimintojen löytämistä täällä kirjastossa. Varmasti myös toinen kerros tulee nopeasti tutuksi kävijöille”, Hänninen uskoo. Korjaustöissä parannettiin erityisesti kirjaston valaistusta ja akustiikkaa. Toiminnot jakaantuvat kahteen kerrokseen. Ensimmäinen kerros tarjoaa perinteisen kirjaston palvelut. Sieltä löytyy neuvontapiste ja lainaustiski, palautuspiste ja nuorison tilat sekä lastenosasto. Uutta siellä on esiintymislava katsomoineen. Se on tarkoitettu pienimuotoisille esityksille tai kirjailijahaastatteluille. Hänninen on iloinen ja tyytyväinen uudistuksista. Hänen mielestään uuden kirjaston tilat ovat osoittaneet toimivuutensa ja sen, että ne mahdollistavat monenlaisia tapahtumia. “Vaikka kirjaston käyttö on koko ajan vilkasta, kesä on otollisin aika ajaa kirjaston toimintoja sisään. Syksyyn mennessä saadaan kaikki toimimaan ja hienosäädöt tehtyä. Onhan tämä uutta meillekin” Hänninen naurahtaa. Uusi kirjasto on tulevaisuudessa myös kulttuurikeskus. “Me ideoimme uutta yhdessä asiakkaiden ja paikallisten toimijoiden kanssa. Olemme rakentamassa yhteistyötä taidemuseo Artsin ja Vantaa-infon kanssa. Yhdessä muodostamme eräänlaisen informaatioja kulttuurikeskuksen Myyrmäkeen.” ERITYISTÄ KIITOSTA kirjastossa on saanut lasten osasto. Se on houkuttanut uusiakin lapsiperheitä poikkeamaan kirjastoon viihtymään. Lapset ovat myös löytäneet mukavat uudet lukupaikat, alakoululaisten majat, joiksi lekottelutuoleja kutsutaan. Kirjat ja pelit ovat hyvin esillä ja juuri lapsille tarkoitetuissa hyllyissä. Sieltä löytyy myös askartelumahdollisuuksia. Riikka Räsänen kiitteleekin lastenosastoa monipuolisuudesta. Hän poikkeaa sinne usein kahden lapsensa kanssa päiväkävelyllä. “Lapset ovat viihtyneet ja tulevat tänne mielelään.” Juhani Holopainen kertoo olevansa kirjaston peruskäyttäjä. Hän on asunut Myyrmäessä lähes 40 vuotta, ja ollut kaikki nämä vuodet kirjaston käyttäjä. Kirjasto on hänen mielestään hyvin tärkeä lähipalvelu. “Vaikka remontin aikana Martinlaakson kirjasto oli myyrmäkeläisten käytössä, niin en oikein osannut käydä siellä. Oma on vain oma tässä lähellä.” Kirjastosta Holopainen hakee hyvää luettavaa. Paikallista kirjavalikoimaa hän pitää hyvänä ja käyttää kaukopalvelua silloin, kun etsii juuri tiettyä teosta, mitä omasta kirjastosta ei löydy. Myyrmäen kirjaston hän uskoo uudistuksen jälkeen palvelevan entistäkin paremmin ja monipuolisemmin. “Uusi on aina uutta ja hetken taas kestää, kunnes paikat tulevat tutuksi”, hän naurahtaa. Myyrmäen kirjaston ilme on uudistunut ja modernisoitu. Toteutuksella pyrittiin erityisesti toimivaan asiointiin, rentoon tunnelmaan sekä tilojen muunneltaviin toimintamahdollisuuksiin. T E K S T I A R I M A R T I N A H O Kirjastossa on kesäaukiolot 12.8. asti seuraavasti: ma-to klo 8-20, pe 8-16 ja la klo 10-16. Kesäaikaan omatoimiaika on arkisin klo 8-9 Sunnuntaisin kirjasto suljettu. Syyskaudella sunnuntaisin kirjastossa jatkuu omatoimisunnuntai klo 10-16. ”Uusi kirjasto on tulevaisuudessa myös kulttuurikeskus.” L U K U S A L I M U U T T I T O I S E E N K E R R O K S E E N
5 TRIVIA! Mikä oli Helsingin maalaiskunnan kunnanhallituksen helmikuussa 1967 hyväksymä ensimmäinen nimi Myyrmäelle? a) Suvela b) Metsola c) Otsola Kuka televisiosta tuttu meteorologi on vaikuttanut pitkään Myyrmäessä? a) Mette Mannonen b) Martti Mäkelä c) Lea Saukkonen Kuka koko kansan rakastama näyttelijä asui pitkään Myyrmäen naapurissa Vapaalassa? a) Ritva Valkama b) Lasse Pöysti c) Matti Pellonpää Missä kaupunginosassa Myyrmäen suuralueella on sijainnut Asematie? a) Martinlaaksossa b) Askistossa c) Vapaalassa Koska Kaivokselassa sijaitsevat Sillbölen kaivokset perustettiin? a) 1744 b) 1820 c) 1905 Missä aseman Mike's Dinerinä tunnettu grillikioski sijaitsi alunperin? a) Liesitorilla b) Myyrinpuhoksen pihalla c) Paalutorilla Kuka Katariina Sourin puolisoista on käynyt koulua Myyrmäessä? a) Eliya Zweygber b) Anzi Destruction c) Johnny Lee Michaels Mikä Myyrmäessä pelannut palloilujoukkue on saavuttanut eniten mitaleja ylimmällä sarjatasolla? a) Vantaan Pussihukat b) AC Allianssi d) If Helsinge-Atlas Milloin Myyrmäki-liike on perustettu? a) 2010 b) 2012 d) 2015 Mathias Rosenlund on kirjoittanut romaanin a) Virtakuja 2 b) Kuohukuja 5 c) Vaskivuorentie 10 Tiedät varmaan kaikesta kaiken, mutta kuinka hyvin tunnet omaa asuinympäristöä, sen historiaa ja kulttuuria? Joko googlasit? Vastaukset myös sivulla 25. T Vi Ei mök Le A A Ik An. Kontti on kierrätystavaratalo, josta voit löytää kaikkea hyvää kotiin, vaatekaappiin ja harrastuksiin. Samalla tuet Punaisen Ristin avustustyötä. Vantaan Kontti, Tammiston kauppatie 8 Avoinna ma-pe 9-20, la 10-17, su 12-17 minikaivurivuokraus.com Potuttaako lapiokaivuuhommat? Vuokraa minikaivuri, dumpperi tai muita piha-alueen kunnostukseen ja rakennustyömaan maa-ainesten siirtämiseen tarvittavia minityökoneita käyttöösi meiltä! Soita 0400 310 230 / Ari Haatainen Palokatko Haatainen Oy tarjoaa asiakkailleen asiantuntevaa palo-osastointia uudisja korjausrakentamiskohteissa. Laadimme hankkeisiin kohdekohtaisen palokatkosuunnitelman, jossa määritellään hankkeeseen tulevien palokatkojen tarve, eri palokatkomenetelmät läpi vientityypeittäin sekä tarvittavat manuaalisesti tai sähköisesti tuotetut jälkidokumentointi asiakirjat. www.palokatkohaatainen.fi minikaivurivuokraus_ilmoitus2.indd 1 30/06/17 11:25
6 VASKIVUOREN LUKIO EVÄSTÄÄ ELÄMÄÄN Vaskivuoren lukion ylioppilaat Riikka Salmensaari ja Pauli Vaara jättivät koulunsa haikein mielin. P ENKINPAINAJAISPÄIVÄN riemu ja uho vapaudesta on jo vaihtunut nostalgiaan. ”Kun pyöräilin äsken koulun ohi, tuntui oudolta ajatella, että en enää sinne tämän kesän jälkeen palaa”, Riikka kuvailee. Lukiovuosina Myyrmäenraittia tulee tallatuksi niin paljon, että siitä kehkeytyy oikea muistojen koulutie. Kaikki koulupäivän mittaan tarvittava on raitin tuntumassa. Nälkäkään ei pääse yllättämään. ”Myyrmannista löytyi välipalaa joka tarkoitukseen. Urheilutalon kahvilassakin tuli usein istuttua”, Pauli kertoo. Myös Urheilutalon kuntosali on lukiolaisille tuttu. Ja kun luokkatoverit vuorollaan täyttävät kahdeksantoista, askeleet suunnataan raittia pitkin Bar Café Lunaan. Liian urbaaniksi yltyvää elämää saattaa paeta hengailemaan Jokiuoman puistoon. Vantaanlaaksolaista Riikkaa ja vapaalalaista Paulia Vaskivuoren lukioon houkuttivat siellä opiskelleiden ystävien kertomukset ja lukion maine monien mahdollisuuksien kouluna. ”Olin nähnyt lähes kaikki Vaskiksen musikaalit ja näytelmät, ja koska olin jo pienestä pitäen opiskellut musiikkia, koulun opetustarjonta kiinnosti kovasti”, Pauli kertoo. Haastattelupäivänä Pauli Vaara pokkasi päättötodistuksen Vantaan musiikkiopistosta. ”Yhdentoista opiskeluvuoden aikana suoritin kaiken, mitä musiikkiopistossa voi suorittaa. Siltä osinkin oli aika siirtyä elämässä eteenpäin”. Paulin instrumentti on kitara, mutta hän myös laulaa ja näyttelee. Olemme nähneet hänet muun muassa Häräntappoaseen Alluna ja High School –musikaalin Ryan Evansina. Viimeisenä lukuvuonna Pauli suoritti lukion teatteridiplomin. Riikka Salmensaari soitti Vaskivuori Big Bandissa alttosaksofonia. Vaskikseen Riikka tuli Vantaan kansainvälisestä koulusta, ja sitä ennen hän kävi koulua pääosin ulkomailla. ”Lukiossa oikeastaan ensimmäisen kerran opiskelin O P I N N O I S TA E T E E N PÄ I N T E K S T I T E R T T U N U R R O K U VA P E T T E R I N I S K A N E N Haikea meininki.
7 suomen kielellä. Kyllähän se vähän aikaa tuntui hankalalta. Kaikki tarvittavat termit kun eivät heti olleet hallussa.” Kansainvälisyyttä Riikka sai kokea lukiossakin. Big Band -keikkailu vei eri puolelle Suomea mutta myös yli rajojen. Huhtikuussa bändi vieraili Saksan Kasselissa. Keväällä Riikka osallistui Pan European Exchange Programme (PEEP) -verkoston teatteriviikolle Ateenassa. Riikka ja Pauli kehuvat lähes yhteen ääneen Vaskivuoren lukiota. ”Tosi hyvä koulu. Olen saanut toteuttaa unelmiani”, Riikka huokaisee. Molemmat opiskelivat Vaskivuoren yleislukiossa. Muut linjat ovat musiikkilukio ja tanssilukio. ”Mahtavaa Vaskiksessa on, että siellä saa osallistua kaikkeen, linjajako ei rajoita, jos vain itse olet innostunut”, Pauli hehkuttaa. Kun Riikka ja Pauli tulivat lukioon, heidät pistettiin muiden keltanokkien kanssa kirjoittamaan itselleen kirje, jossa he kuvailivat, millaisia he koulun loputtua olisivat. Kirje annettiin takaisin opiskelijoille abikeväänä. ”Yllätys kirjettä lukiessani oli, että huomasin lukion antaneen lähes kaiken, mitä odotin sieltä saavani. Kasvoin aikuiseksi. Olin kaksi vuotta opiskelijakunnan hallituksessa. Se myös opetti paljon”, Riikka sanoo. Paulillekin oman kirjeen lukeminen oli elämys. ”Oho, olenpas minä muuttunut”, hän sanoo ajatelleensa ja täsmentää, että koulu on muuttanut häntä enemmän kuin hän aloittaessaan osasi kuvitellakaan. Onnea kaikille tuoreille ylioppilaille! Myönteiseen suuntaan. ”Sain mahtavia ystäviä, opin suvaitsevaisuutta ja rohkeutta tehdä juuri niitä asioita, joita haluan tehdä”. Jos opiskeluaikaan on osunut joku pettymys, ei se kovin musertava tainnut olla: ”Penkinpainajaisajelulla kyllä tuntui vähän kummalliselta, kun kadunvarsille ei kokoontunutkaan katselijoita. Tiesimmehän, että Helsingin keskustassa oli samaan aikaan aivan toisenlainen meininki”, Riikka myöntää, mutta hymyilee iloisesti myös tälle kokemukselle. Riikalla on kesäksi töitä Helsinki – Vantaan lentoaseman Duty Freessä. Opinnoissa hän haluaa pitää vuoden paussin. Tulevaisuudessa siintää kuva itsestä jossain kansainvälisessä tehtävässä. Paulin kesäkuviot ovat myös selvät. Jo keväällä hän haki yhteishaussa Suomen kaikkiin lääketieteellisiin tiedekuntiin. Jännittämistä riittää vielä pitkälle kesään. Heinäkuussa kutsuu Parolan panssariprikaati, ja ennen armeijaan astumistaan hän ehtii auttaa sukulaismiestä rakennushommissa. Haikeudesta huolimatta Riikka ja Pauli lähtevät luottavaisina maailmalle kokeilemaan koulusta saamiaan taitoja ja tietoja. Syksyllä Vaskivuoren lukion oven taas avaa ja Myyrmäenraittia kulkee yli kolmesataa uutta opiskelijaa, toiveineen ja unelmineen. Tänä keväänä Vaskivuoren lukiosta valmistui 278 ja Martinlaakson lukiosta 126 ylioppilasta.
8 Monen nuoren muusikon tie on kulkenut Eban studion kautta.
9 MR. MUSIC TOMI ”EBA” MÄKYNEN on ollut musiikissa monessa mukana. Tunnetuin tarina on Louhela Jam. Se alkoi jo vuonna 1991. Tällöin kolme nuorta muusikkoa sai idean festareista istuskellessaan aurinkoisessa Jokiuoman puistossa soitelemassa. Homma toteutettiin ensimmäisen kerran seuraavana kesänä. Siitä on jo 26 vuotta. “ OHOH” , toteaa Eba. “Kylläpä aika kuluu”. Ja taas on festarit ja aurinko paistaa. Väkeä on tungokseen saakka ja tunnelma leppoisa. Matkan varrelle on mahtunut niin nousuja kuin laskuja. Suurin notkahdus oli vuonna 2013. “Jotenkin jengillä oli veto pois ja festarit jäivät ulkoilmakonsertin osalta pitämättä. Järjestettiin vain klubitilaisuus Jamien hengessä. Se oli pohjakosketus” hän muistelee. Kohokohtia onkin ollut sitten paljon paljon enemmän. “Ihan jo esiintyjälista vuosien varrelta kertoo, kuinka ytimessä on oltu. Jonna Tervomaa, Egotrippi, Tehosekoitin, Mike Monroe, Topi Sorsakoski, Pelle Miljoona & Rockers, Dave Lindholm, Muska… tänä vuonna Virve Rosti… you name it…” Erityisesti Eban mieleen on jäänyt Mike Monroe. Eikä pelkästään musiikillisista ansioista. “Hän esiintyi vuonna 98 ja veti kovan shown. Siinä hän kiipeili ylös lavarakenteita ja me alhaalla jännitimme kestääkö koko hökötys. Hurjalta näytti, mutta onneksi kesti. ”Se oli aika huimaa”, hän naurahtaa. Sama vuosi oli muutoksen aikaa. “Festaripäivä oli silloin vielä lauantai ja väki oli aika viihteellä. Tuntui, että musiikki jäi jo vähän varjoon muun juhlimisen keskellä. Seuraavana kesänä tapahtumapäivä siirrettiin sunnuntaiksi. Se osoittautuikin fiksuksi päätökseksi.” Muitakin muutoksia on tehty. Tapahtuman 20-vuotisjuhlissa 2012 oli ensi kerran kaksi lavaa. Sekin osoittautu toimivaksi ratkaisuksi niin festarikansan kuin bändienkin kannalta. LOUHELA JAMIEN TULEVAISUUDEN Eba Mäkynen näkee todella positiivisena. Laajuutta ei enää tarvitse lisätä, vaikka Jokiuoman puistossa tietysti olisi tilaa. Uusia ideoita kuitenkin on ja niitä kuulemma näemme jo ensi vuonna. Tapahtuma elää vahvasti paikallisella fiiliksellä ja innolla. “Esiintyjien osalta ideana on, että tapahtuma kulkee omaa polkua. Ei mennä valtavirtaan, vaan ollaan vaihtoehto ja oman näköinen tapahtuma. Paikallisuus on tärkeä juttu. Mukana on staroja ja toisaalta tarjotaan mahdollisuus paikallisille nouseville bändeille ja uusille comboille tehdä juttuja yhdessä. Bändikisa on juuri sellainen mistä aloitteleville ryhmille tulee boostia julkisuuden ja esiintymismahdollisuuksien myötä. Tämä koskee kaikkia mukana olleita bändejä, ei pelkästään voittajia”, painottaa hän. Tässä tulikin jo Eba Mäkysen sydäntä lähinnä olevat asiat, musiikki ja nuoriso. Hän onkin nuorisotyöntekijä, vastuualueenaan musiikki. Vuodesta -94 hän on vetänyt nuorten musiikkistudioa Myyrmäessä. Tällä hetkellä se toimii monitoimitila Arkissa. Hänen “touchinsa” näkyy vahvasti paikallisessa musiikkielämässä. “Eban studio” on käsite. “Studioon voi tulla kokeilemaan miltä musan teko tuntuu. Siellä on aina tehty kaiken tasoista musiikkia. Harjoitellaan ja opitaan. Musiikki on nuorisotyössä vahva työkalu. Se tavoittaa sellaisiakin nuoria, joille muut väylät tuntuvat olevan vähän tukossa. Siellä voi löytää itsestään uutta ja huomaa kehittyvänsä. Saa hyviä fiiliksiä”, hän pohtii. Vuosien saatossa Eba on auttanut musiikillisella saralla eteepäin melkoisen joukon paikallisia nuoria. Monet harrastuksen piiriin, osa ammattilaisuralle. “Harjoituksia, keikkoja, demoja ja kannustusta ja rohkaisua. Sellaista se tuottajan työ on”, hän naurahtaa. Maailma on myös muuttunut. Tämä on näkynyt erityisesti musiikissa. Alkuaikojen bänditreenit ja rock ovat vaihtuneet yksilöartisteihin, räppiin ja hip-hoppiin. Laitteiden kehittyminen on vienyt musiikintekoa kotiin, omiin nurkkauksiin. Enää tarvitse välttämättä ”mennä studioon äänittämään”. Kuitenkin yhä edelleen syntyy myös bändejä, jotka harjoittelevat yhdessä. Tämä trendi on Eban mielestä jopa kasvussa. “Bändit ovat kokemassa renesanssia. Nuoret diggaa sitä. Treenataan ja koetaan juttuja yhdessä ja saadaan siitä intoa.” “Nuorten soittajien taitotaso on nykyään huikeaa, jos vertaan vaikkapa omaan nuoruuteeni. Silloin intoa oli usein enemmän kuin taitoa. Tämän päivän nuoret ovat valmiimpia ja ammattillisempia. He tekevät töitä tavoitteellisemmin ja tämä näkyy, kun he astuvat lavalle”, hän kertoo. TOMI “EBA” MÄKYSELLE tuli juuri 50 vuotta mittariin. Vauhtia piisaa ja näkemystä musiikin maailmaan on tullut. Tällä hetkellä onnistuneet festarit vetävät mielen iloiseksi. “Mukavinta näissä hommissa on, että saa tehdä hommia mukavan porukan kanssa. Louhela Jamien valmistelut vievät puoli vuotta. Porukka on innostunutta. Osa on ollut mukana alusta lähtien ja uutta jengiä tulee aina mukaan. Ihan mieletöntä porukkaa ja jaksavat aina pyyteettömästi painaa duunia tapahtuman eteen”, Eba hehkuttaa. “Ei olisi äkisti silloin -92 uskonut, että tästä tapahtumasta tulisi näin tärkeä.” Mutta kehittämistä, suunnitelmia ja haaveita tulevaisuuten Eballa on. Ja iso toivomus! “Jos Myyrmäessä jotakin kaipaan, se olisi hyvä musiikkiklubi, joka toimisi säännöllisesti. Vaikkapa kerran viikossa. Se kuuluu minusta ehdottomasti city-kulttuuriin. Siellä kohtaisivat musiikki, muusikot ja yleisö. Se toisi yhteen laajasti paikalliset musiikin harrastajat ja varmasti olisi myös väylä eri musiikkikulttuurien ja genren yhteisymmärrykseen. Musiikkia tehdään ihmiseltä ihmiselle ja se herättää aina suuria tunteita”, sen Tomi “Eba” Mäkynen, “Mister Myyrmäki Music” tietää. T E K S T I A R I M A R T I N A H O K U VA P I A P I P P U R I I H M I N E N PA I K A L L A A N
1 LOUHELA JAMIT HAALI ENNÄTYSYLEISÖN Liesikuja 5, Myyrmäki www.wandas.fi www.wandasvip.fi kitchen & lounge Lounas joka päivä klo 10.30-14.00 Laadukas noutopöytö 10,30 € eläkeläiset 8,90 € Kaupungin parasta à la cartea joka päivä Brunssi aina kuun viimeinen sunnuntai Livemusiikkia joka viikonloppu Myyrmäen parhaat kokousja saunatilat Myyrmäen tyylikkäin drinkkibaari laajalla olutvalikoimalla PS. Kesäkuussa aukeaa Länsi-Vantaan paras terassi, jossa tarjolla ruokaa ja kylmiä juomia! 8 K A T S O J A A ! Vantaan pitkäikäisin festari on myös Vantaan suosituin ilmaistapahtuma.
1 1 LOUHELA JAMIT HAALI ENNÄTYSYLEISÖN K U VAT T O M M I O T S AVA AT Z Best burgers in town! Myyr York Railway Station PAALUTORIN TORIKAHVILA Kahvia ja pullaa, monipuolisia grillituotteita ja herkullisia vohveleita! Avoinna joka päivä säävarauksella. Myyrmäen Paalutori Chloe’s CAFÉ Maittavat kotilounaat. Tuoreet raakaaineet. Pieneen ja isoon nälkään. Chilli & vapaa. Vege. facebook.com/chloenkahvila Jönsaksentie 6, 01600 Vantaa Myyrinpuhoksen alikulkutunnelissa, Topparin vieressä, Skedehallin yläkerrassa Ranskalainen kotikeittiö suurella sydämellä. Hei pupu, älä kävele onnes ohi! AUKI MA-PE 9.30-16
1 2 Myyr Yorkin Michelinit ovat rehtejä, Kaivokselassa kasvaneita, raavaita miehiä, jotka arvostavat riittävän suuria annoksia, mutta myös hyvää makua ja asiallista palvelua. Miehet liikkuvat välillä yksin, usein kaksin tai kolmin, joskus jopa perheen kanssa. Toistamiseen testireissulla ovat Antero ja Sakari. NEPALILAINEN Ravintola Tilicho sijaitsee Isomyyriä vastapäätä, Myyr Yorkin hengessä junaradan tasolla, toisessa kerroksessa. Satunnainen ohikulkija ei sinne helpolla löydä, mutta astuessamme sisään arki-iltana paikalla on muutama muukin seurue. Se lupaa hyvää nälkäiselle ruokailijalle. Ravintolan menu on niin laaja, että sen lukemiseen kannattaa valita hetki. Lyhyelläkin matematiikalla voi helposti laskea, että annoksia on listalla yli sata. Pelkästään siitä on jo tulla ähky. Tänään ruokailemme pitkän kaavan mukaan ja otamme molemmille kolme ruokalajia. Alkuruoaksi tilaamme friteerattuja kasvispiirakoita (Sabzi Samosa) ja friteerattua talon tuorejuustoa chutneyllä (Paneer Pakauda). Kasvispiirakoiden maku on laimea ja taikinakuori on suhteessa paksuhko. Tuorejuusto on miellyttävän mietoa ja chutney antaa siihen sopivasti tulisuutta, mutta kokonaisuus kaipaisi muitakin makuja. Alkuruoat ovatkin pieni pettymys, mutta pääruoat räjäyttävät pankin! Syömme kaksi erilaista kana-annosta, tandoorimarinoituja kanan rintapaloja kookos-manteli-tomaattikastikkeessa (Karahi Kabab) ja kanan rintapaloja, cashewpähkinää ja juustoa tomaatti-kermakastikkeessa (Tasty Chicken). Kastikkeet ovat jumalaisen hyviä. Tuoksussa on paljon mausteita, mutta maku äärimmäisen täyteläinen ja pehmeä. Kababissa kardemumma maistuu juuri sopivasti läpi. Annoksiin kuuluu naan-leipää, raita-kastiketta ja riisiä. Yleensä nepalilaista ruokaa syödään R AV I N T O L AT E S T I MYYR YORKIN MICHELINIEN SUUTA HUIMAA: RAVINTOLA TILICHO T E K S T I & K U VA M Y Y R YO R K I N M I C H E L I N I T sotkemalla raita-kastike mukaan varsinaisen kastikkeen ja riisin joukkoon ja syntynyt puuro syödään naan-leivän kanssa. Tällä kertaa emme halua tehdä niin, koska kastikkeen ja riisin yhdistelmä hipoo täydellisyyttä. Jos tavallisesti naan-leipä on annoksen tähti, nyt sitä syö lähinnä makua tauottamaan. Hyvää sekin on, ei siinä mitään. Kokonsa puolesta pääruoka on sopivan iso, muttei liiallinen. Onneksi jälkiruoat syödään toiseen vatsaan, sillä tilaamme toki nekin. Valitsemme paistettua banaania hunajakastikkeessa (Kerabari) ja uuniomenan nepalilaistyyliin, hunajalla, jäätelöllä ja kermavaahdolla (Seu Bhuteko). Molemmat jälkiruoat ovat hyviä, mutta olemme edelleen niin pääruoan kastikkeiden pauloissa, että jälkiruoat jäävät väkisinkin vähän varjoon. Ravintola on sisustukseltaan tilava ja tuolit ovat mukavia. Ateriamme aikana ruokailijat vaihtuvat, mutta seurueet mahtuvat sijoittumaan väljästi eri puolille salia. Sisustus on rekvisiittoja myöten perinteistä nepalilaista. Ravintolasta löytyy myös lasten leikkialue ja wc-tiloista lastenhoitopiste. Tarjoilija on sitä nauravaisempi mitä pidemmälle ilta etenee, kenties tänään on ollut erityisen hyvä päivä. Sitä se on ainakin Myyr Yorkin Michelineille. Olemme molemmat sitä mieltä, että pääruoka on parasta nepalilaista, mitä olemme koskaan syöneet ja ruokalistassa on paljon kokeiltavaa, jonka pariin palata. Seuraavalla kerralla siirrymme kuitenkin suosiolla suoraan suutahuimaavien kastikkeiden kruunaamaan pääruokaan. On mukavaa löytää tällainen ravintola keskeltä Myyrmäkeä! MICHELINIT (Pää)ruoka: 5 Palvelu: 4 Siisteys: 4 Oi ähkyä, oi onnea! H I U K O
1 3 T OUR DE MYRTSI starttaa tänäkin kesänä, niin kuin se on tehnyt joka kesä aina vuodesta 2002, heinäkuun viimeisenä lauantaina. Täyteen kierrokseen voi laillisuuden rajoissa käyttää nyt jopa 13 tuntia, kun uusi alkoholilaki toi lisäaikaa niille, jotka ottelevat tosissaan. Perinteet ovat kaikin puolin muutenkin kunniassaan tässä kisassa. Reitti kulkee vuodesta toiseen melkein samoja rasteja seuraten. Vakiokävijä voi menestyä vaikka silmät sikkurassa. Ikähaitari on leveä. Alaikäraja on ymmärrettävistä syistä kahdeksantoista, mutta ylintä ikää ei määritellä. Lähtölaukaus kulautetaan sekin aina kello 15 Uomatien Myyrin Krouvissa. Krouvi ja sen omistaja JAGATJIT AHLUWALIA , myrtsiläisille tutummin Walia, ovat olleet Tourissa mukana ihan sen alusta alkaen. ”Meille tämä on hieno tapahtuma, irtiotto normaalista arjesta. Odotamme tänne tänäkin vuonna 200 – 300 osallistujaa. Osa heistä on kiertänyt kaikki tähänastiset Tourit, ja joka vuosi joukkoon liittyy myös uusia kisailijoita”, Walia sanoo. Keittiömestari JUSSI HYNNINEN komppaa. ”Koska kierros alkaa tästä meiltä, tunnelma on hyvin odottava, asiakkaat hehkuvat hyvää fiilistä. Täällä tavallaan haetaan sitä porukkaa, jonka kanssa hauskanpitoa sitten jatketaan pitkin baarireittiä.” MYYRIN KROUVISSA kannattaa ostaa kisapaita, sillä se toimii matkan varrella kuin tarjouskuponki: paita oikeuttaa monenlaisiin alennuksiin tai kylkiäisiin välietapeilla. Paidan design vaihtuu vuosittain, ja siitä onkin tullut jonkinlainen keräilykohde. Tänä vuonna kierroksessa on kymmenkunta ravintolaa. Rankan taipaleen kulkijoille ne tarjoavat virvoittavien juomien lisäksi monenmoista muuta viihdykettä. ESKO ILORANTA , joka on järjestämässä Tour de Myrtsiä, kertoo, että kierroksen ohjelma on vielä suunnitteluvaiheessa. Sen verran hän raottaa keskeneräisyyden verhoa, että ”tapahtuma vaikuttaisi olevan rap-painotteinen”. ”Paitakin valmistunee lähiaikoina”, Esko lupaa. ”Paidan teema on tällä kertaa emoji-tyyppinen.” TAPAHTUMAN PERUSTI aikoinaan kuusi nuorta miestä, joilla oli jano. Yksi heistä on JUKKA PUHAKKA . Kysymykseen, mistä syntyi tarve pistää pystyyn Tour de Myrtsi, Jukka vastaa: ”Sytyttäjänä oli varmaan tylsyys. Oltiin juuri täysi-ikäisyyden kynnyksellä, ja palo käydä myyrmäkeläisissä baareissa oli kova.” Komean nimen mielleyhtymä Ranskan ympäriajoon on harkittu ja hyvin perusteltu. ”Eiköhän tässä ympäriajoa juuri haettu. Ja sitä saatiin! Nykyään tuolla reitillä on vaan vähemmän baareja kuin Touria aloitettaessa, rest in peace Pub Punakulma ja Kultakaivos. Ei ole mitään hajua, kuka meistä sen keksi”, Jukka Puhakka muistelee. Aseman Mike’s Dinerista on tullut suurelle osalle se aamuyön tuntien viimeinen rasti. Tourin voi toki lopettaa missä pisteessä tahansa, mutta sitkeimmät jaksavat maaliin asti. Voiko tässä lajissa menestyäkseen jollakin tavalla treenata? Esko Iloranta kutsuu kaikki alkulämmittelyyn. ”Me järjestäjät perinteisesti kierrämme kaikki ravintolat jo perjantaina, joten sinne vaan muutkin mukaan harjoittelemaan seuraavan päivän koitosta varten.” Eskolta saa vielä vakavasti otettavan konkarin neuvon: ”PiTOUR DE MYRTSI TULEE –VIELÄ EHTII TREENATA! Baarikierros alkaa 28.7. kello 15:00 ja päättyy toivottavasti 29.7. kello 04:00 T E K S T I T E R T T U N U R R O U N O H DA S PA N D E X tää muistaa juoda myös vettä.” Mikäs on osallistuessa, kun järjestäjät vakuuttavat, että Tourin aikana sää on aina aurinkoinen. J A N O Ergonominen kisa-asuste poistaa kitkaa kilpailijan ja “monenlaisten alennusten” väliltä. MYRTSI ROCK LA 4.8. KLO 15:00 20:00 MYYRMÄEN MONTTU, ISKOSTIE 5 Myrtsi rock, Coyotes, Electric Monk, Cesar Legba Band, Myyr York Trolls VUOKRAA TOIMISTOTILAA 550 M2 TAI 950M2. VAPAUTUU VUODEN 2019 ALUSSA. COLOSSEUM, RAJATORPANTIE 8 Eero Ojala 050 560 1243 Pirita Rintala 040 651 6325 toimitilat@elo.fi elo.fi/toimitilat
1 4 SUURI TERASSIATLAS E D E L L E E N J A N O TERASSI Osoite The Asinthe Bar Nuijatie 2 Rajatorppa Askiston taverna Askistontie 1 Askisto Femma Bar Kinorinne 6 Myyrmäki Gastropub Jyvänen Martinlaakso Kivivuorentie 4 Martinlaakso Ravintola Koto Vapaalantie 2 Rajatorppa Kuninkaan Lohet / Vanha viilatehdas Kuninkaantie 28 Vantaankoski Pub Kärry Nuijatie 14 Rajatorppa Bar&Cafe Luna Myyrmäenraitti 3 Myyrmäki Olutravintola Malmgård Malminkartanonaukio 4 Malminkartano Lounge&Bistro MK Uomatie 11 Myyrmäki Molly Malone's Toppari Jönsaksentie 6 Myyrmäki MyBiljardi & Bar Liesikuja 4 Myyrmäki The Happy Red Onion Paalutori Myyrmäki Wanda's Kitchen & Lounge Liesikuja 5 Myyrmäki 15-24 15 19 III olut, siiderit ja lonkerot 3,50€ 09 15 III-olut 0,5l 3,80€, IV-olut 0,5l 4,20€, viinipullo 16,00€ Ruoan tilaus mahdollista viereisestä ravintolasta Lasitettulla terassilla lämpölamput Koiraystävällinen terassi Koiraystävällinen terassi! Koiraystävällinen terassi! Karvaisille kavereille vesitarjoilu. Savuton terassi! Avataan kesäkuun aikana 13 hanaa, 100 pienpanimotuotetta! À la carte Pientä suolaista À la carte, lounas ja baarinaposteltavia Lounasbuffet, burgereita, pihvejä, salaatteja Lasten menu Lounasbuffet Kanakori, pizza-slicejä, wingsejä Bistroannokset Pientä suolaista À la carte 18 saakka III-olut 0,5l 5,20€, IV-olut 0,5l 5,40€, siideri 0,4l 6,30€, viinipullo 18€ SU-MA 10 14 III-olut 0,5l 4€, IV-olut 0,5l 4,20€, siideri 0,33l 5€, lonkero 0,33l 5€ 12 16 III-olut 0,5l 3,80€ IV-olut 0,5l 4,50 22 etelään 10 14 itään 11 20 etelään 8 18 etelään 11 14 etelä-länteen 12 auringonlasku etelä-länteen 18 pohjoinen 7h 10 19 etelä 13 21 etelä 10 22 30 ?€ 7€ lasi 4,50€ 4€ 12c 6€ 5€ lasi 5,80€ pullo 6,50€ lasi 5€ 20€ pullo 5,70€ 5,50€ lasi 5,70€ 6,70€ lasi 5,90€ 22€ pullo 5,20€ 5,40€ lasi 5€ 5,50€ 5,40€ lasi 6,50€ 4,20€ lasi 30 70 60 30 60-70 44 20 30 106 16 130 35-50 10 02 11 22 SU 12 22 10:30 15:30 ARK. 11 14 22 9 02 15 22 14 21 LA-SU 12 21 SU-TO 10 23 PE-LA 10 24 MA-LA 12 24 SU 12 21 MA-PE 14 00 LA-SU 12 00 MA-TI 11 21 KE-LA 11 22 SU 12 21 Säävaraus AVOINNA AURIKOAIKA Aukeamissuunta ASIAKASPAIKAT III-OLUT 0,5L VIINI HAPPY HOUR RUOKA BONUS! 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 Janoon, nälkään, auringon kaipuuseen... Myyr York Times kutsui, terassit vastasivat. Näistä on ainakin hyvä aloittaa!
1 5 1 7 8 9 10 12 14 2 3 4 6 11 13 +1 5 6. VANHA VIILATEHDAS Vähän fiinimpää lounasta hienolla fiiliksellä Vantaankosken kupeessa. Kesälounas arkisin klo 11–14 elokuun 10. päivään asti. 4. JYVÄNEN MARTINLAAKSO Urbaani aurinkoterassi ihan Martsarin aseman vieressä. Gastropub, eli ruokaa ja juomaa saa niin että napa rouskuu. Aurinkoa riittää iltakahdeksaan, avoinna kymmeneen. +1. TORIKAHVILA Aidosti alkoholiton klassikko. Kahvi, vohveli ja kesän kuulumiset. Maanantaista lauantaihin klo 8–18, sunnuntaisin jos aurinko paistaa. Ja torilla paistaa koko päivän.
1 6 ENEMMÄN KUIN TALO P I E N I KO T I , I S O H A L O O S ATON pääkonttorissa Käpylässä ollaan sivistyneesti hiljaa. Virallisesti pukeutuneet ihmiset siirtyvät jonossa neuvottelutilasta toiseen. Hissit liikkuvat äänettömästi, asukkaiden huolestuneet puhelut yhdistetään vaihteesta asiakaspalveluun. Minä istun sohvalla, selaan asuntotuotannosta kertovaa kirjaa ja tunnen vahvasti olevani väärässä paikassa. Mutta kun vihdoin, vartin myöhässä, haastateltavani klompsottaa alas portaita, tunnen kuinka koko talon henki muuttuu. Hän on OLLI JÄRVENKYLÄ , yhteisömanageri. Martinlaaksoon rakennetut pikkuyksiöt, Saton StudioKodit ovat olleet viime vuosien rakennusalan mediatapahtuma. StudioKodit on rakennettu poikkeusluvalla, sillä pienin mahdollinen asunnon koko on tähän asti ollut 20 neliötä. KosKodin koko on viisitoista ja puoli neliötä. Asuntoja on kuusikymmentäkahdeksan. Kerrostalo on täynnä ainoastaan pieniä yksiöitä. Saton StudioKodit ovat olleet puheenaiheena rakentamispäätöksestään asti. Hyvä niin, sillä siten myös Olli Järvenkylä löysi nykyisen työpaikkansa. Työpaikan, jota ei vielä oikeastaan ollut edes olemassa. T E K S T I E L I N A I I JA L A I N E N K U VAT T O P I A S D E A N ka StudioKodin reilun kuuden neliön parvea ei lasketa asuinneliöihin, on asunnon virallinen koko 15,5 neliötä. Silti siinä on kaikki tarvittava, keittiö ja kylpyhuone, eikä kenenkään ole pakko poistua kotoaan, jos ei halua. Olli Järvenkylän työnä on herätellä tuota halua. Yhteisömanageri on titteli, jonka sisältö on rakentunut oikeastaan vasta Järvenkylän työn myötä. Hän tavallaan haki työpaikkaa, jota tavallaan ei ollut. ”Luin StudioKodin konseptista ja otin yhteyttä Satoon. Ilmeisesti ideani olivat niin hyviä, että he halusivat palkata minut.” Järvenkylä myöntää, että ajoitus oli varmasti osuva. ”Jonkinlainen ajatus yhteisöllisyyden kehittämisestä oli, mutta rooli ei ollut vielä kirkastunut.” Koulutukseltaan Järvekylä on yhteisöpedagogi ja hän on tehnyt myös eräoppaan ja tapahtumatuottajan töitä. MoniMyyr York Times pääsi seuraamaan StudioKotien asukastoimikunnan perustamiskokousta.
1 7 puolisesta työkokemuksesta ei ole ainakaan haittaa yhteisömanagerin hommissa. StudioKodeissa on asuttu nyt reilut puoli vuotta, ja Järvenkylän rooliksi on muodostunut mahdollistaja ja kannustaja. Alussa Järvenkylä oleskeli Martinlaaksossa noin puolet työajastaan. Pyrkimys on kuitenkin siihen, että yhteisöllisyydestä tulisi osa asukkaiden arkea niin, että Järvenkylän aktiivinen rooli pienenisi. Täysin eroon StudioKodeista Järvenkylä ei pääse, sillä hän asuu yhdessä asunnoista. Ylimmän kerroksen yksiö avarine näkymineen sopii loistavasti Järvenkylälle, joka on viime vuosina aktiivisesti luopunut omaisuudestaan. StudioKotien sijainti Martinlaaksossa on Järvenkylän mielestä loistava. Ajokortiton mies pääsee kulkemaan helposti julkisella liikenteellä, myös lähelle luontokohteita, jotka ovat hänelle tärkeitä. Kimppakämppä 2.0 STUDIOKODEISSA luodaan luontevia kohtaamisen mahdollisuuksia jo tilaratkaisuilla. Talossa on tavallista isommat asukastilat: katolla saunaosasto ja terassi, alakerrassa keittiöllinen olohuone ja pesula. Tilat on jaettu lasiseinillä, jolloin on heti kotiin astellessa mahdollista nähdä, onko alakerrassa muita ja vähintään nostaa käsi tervehdykseksi. StudioKodissakin koti on yksityinen reviiri, oma kolo, josta voi tulla yhteisiin tiloihin, mutta silti asukkailla on selkeästi oma tila ja elämä. Järvenkylä korostaakin, että yhteisöllisyys on mahdollisuus, ei pakko. Tavoitteena on ollut saada ihmiset kohtaamaan ja osallistumaan mukavasti. Talossa on järjestetty kisakatsomoita, pyörien keväthuotoa, tehty yhteisiä retkiä. Jokaisen tapa osallistua on erilainen. ”Toinen kastelee viherkasveja ja toinen organisoi tapahtuman tarjoilut. Kaikki käy”, Järvenkylä toteaa. Järvenkylä sanoo olevansa yllättynyt, että suurin osa asukkaista on lähtenyt jollain tavalla mukaan yhteiseen toimintaan. ”On ollut myös hauska seurata, kuinka syviä ystävyysja kaverisuhteita on muodostunut jo näin nopeasti. Ihmiset ovat kenties samankaltaisissa elämäntilanteissa ja kemiat toimivat.” Järvenkylä oli mukana myös asukasvalinnassa, joka oli monivaiheinen prosessi. Hakemuksia tuli kahdessa viikossa yli 700. Haussa oli mahdollisimman monimuotoinen joukko, jolle yhteisöllisyys olisi yksi merkittävä syy muuttaa StudioKotiin. Hakijoilta kysyttiin mielipiteitä yhteisöllisyyden muodoista, millaista se voisi olla ja mitä tarjottavaa itsellä mahdollisesti on. Reilut sata hakijaa kutsuttiin jatkoon. He pääsivät tutustumaan StudioKodin asuntomessuillakin nähtyyn prototyyppiin, joka tällä hetkellä nököttää Saton pääkonttorin pihassa Käpylässä. Viitisen ihmistä jätti leikin kesken tässä vaiheessa. Lopuista valittiin StudioKotien seitsemänkymmentä asukasta, jotka muuttivat uusiin asuntoihinsa viime joulukuun alussa. Asukkaiden ikähaarukka on 19–70 vuotta. Joillekin StudioKoti on kakkoskoti kaupungissa. Talossa on myös yli kymmenen koiraa ja usein ulkoiluttaja löytyy, vaikka omistaja ei itse ehtisikään. Vara-avaimet annetaan naapurille ja yhteiseen ryhmään napsahtaa usein viesti, että alakerrassa on tuoretta kahvia. Asukkaat myös ruokailevat yhdessä. Saunavuorot viedään minuuteissa, mikäli joku joutuu omastaan luopumaan. Yhteisöllisyydelle annetaan aikaa muodostua omannäköisekseen. ”Vielä tässä ollaan aika noviiseja”, Järvenkylä sanoo. ”Loppuvuodesta ollaan viisaampia.” Tällä Järvenkylä viittaa myös määräaikaisten vuokrasopimusten ensimmäiseen mahdolliseen irtisanomisaikaan. Vaikka Järvenkylän korviin ei ole kantautunut poikkipuolisia sanoja asunnon koosta tai varustelutasosta, ihmisten elämäntilanteet muuttuvat ja joku saattaa kokea, ettei yhteisöllinen asuminen ollutkaan oma juttu. StudioKoti on monin tavoin pilottikohde. Toista vastaavaa taloa ei ole toistaiseksi rakenteilla, mutta yhteisöllisyydesta syntyneitä kokemuksia siirretään myös Saton muihin kohteisiin. Järvenkylä on ollut toivottamassa tervetulleiksi Kumpulan uuden, perinteisen vuokratalon asukkaita ja auttamassa heitä esimerkiksi perustamaan omaa asukaskahvilaa. Satossa pohditaan myös naapurikummi-tyyppistä toimintaa, jossa vanha asukas neuvoisi uutta, mikä helpottaisi hiljaisen tiedon siirtymistä, kiintymystä yhteisöön ja lisäisi asumisviihtyvyyttä. Rakkaat, kalliit neliöt YHTEISÖLLISYYS ja yhteiset tilat ovat kuitenkin eräänlainen pääkaupunkiseudun kalliiden neliöiden sivutuote. Satossa mietittiin, miten saataisiin rakennettua kohtuuhintaisia vuokrayksiöitä miten tulisi toimia, että vuokrataso olisi viisisataa euroa. Syntyi StudioKoti-konsepti, joka on samalla esimerkki myös toisesta ajankohtaisesta trendistä rakennusalalla: täydennysrakentamisesta. StudioKodit on rakennettu Saton tontille, jossa jo ennestään oli eri kokoisia asuntoja. Silti kokonainen talo täynnä pieniä yksiöitä on Luottamusrooleista päätettiin vitsailusta huolimatta suljetulla lippuäänestyksellä.
1 8 T I L A S T O 68 asuntoa 70 asukasta 7 eri kansallisuutta 19–70-vuotiaita 40 naista ja 30 miestä kymmenkunta opiskelijaa VANTAAN KAUPUNGIN asumisasioiden päällikkö TOMI HENRIKSSONIN mielestä tervettä rakentamista on sellainen, jossa samassa talossa ei ole pelkkiä yksiöitä. Pienten asuntojen rakentaminen on rakennuttajien ja sijoittajien mieleen. Yksiöt menevät kaupaksi, osin myös siksi, että vuokranmaksu on asumistukijärjestelmän takia taattu. Silti pienet, 21-neliöiset yksiöt ovat Henrikssonin mukaan lähinnä hotellihuoneita, niissä ei ole muunneltavuutta, mikä vähentää asuntojen toimivuutta. Ne eivät myöskään kovin helposti kestä elämäntilanteen vaihtumista, mikä tekee niistä helposti läpikulkupaikkoja. Tosin on huomattavaa myös se, että yksineläjien määrä lisääntyy jatkuvasti, eivätkä pienet asunnot ole vain opiskelijoita ja muuta nuorisoa varten. Tällä hetkellä Vantaan kaupunki säännöstelee asuntojen kokoja ja määriä tonttiluovutuksen yhteydessä. Yksiöiden rakentamista on siis rajoitettu ja koko ajan kiivaasti keskustellaan, mikä tilanteen pitäisi olla. Pelkkä kaupunkipolitiikka ei voi kuitenkaan Henrikssonin mukaan vaikuttaa ratkaisuihin. ”Asumisen laatu puhututtaa, mutta absoluuttista totuutta ei ole. Mukana on usein poliittisia ja henkilökohtaisia intohimoja. Tällä hetkellä tuntuu, että haetaan jonkinlaista keskitietä, mikä saattaakin olla kaikille se huonoin mahdollinen vaihtoehto, mikäli se johtaa tiukkaan keskipinta-alan säätelyyn.” Saton StudioKotien konseptia Henriksson pitää mielenkiintoisena. Aloite talon rakentamiseen tuli Saton puolelta. ”Prosessi on kokonaisuudessaan ollut keskusteleva. Mielipiteitä on ollut laidasta laitaan, mutta kokemus on ollut opettava.” StudioKodit ovat haastaneet Henrikssonin omiakin asumiseen ja elämänlaatuun liittyviä mielipiteitä. ”Olen tyytyväinen, että StudioKodit rakennettiin. Niillä on ollut suuri merkitys asuntojen koon keskustelussa”, Henriksson sanoo. ”Jo suunnitteluvaiheessa pohdittiin, että maksaako sitä lopulta neliövuokraa vai kokonaisvuokraa”, Henriksson jatkaa viitaten asuntojen pohjapinta-alaan, mutta myös huikeaan neljän metrin kokonaiskorkeuteen ja yhteisten tilojen käyttömahdollisuuteen. Henriksson ymmärtää silti hyvin myös hankkeen vastustuksen. ”Olihan tässä tietty uhka monistamisesta, että jos taloja tehdäänkin monta ja jokin kaupunginosa koostuu pelkästään pienistä yksiöistä.” Se ei kuitenkaan ole tällä hetkellä Vantaan kaupungin tahtotila. Ennusteen mukaan Vantaalle valmistuisi uusia asuntoja vuonna 2018 noin 4 800, joten keskustelu laadukkaan asumisen ympärillä tulee varmasti jatkumaan. YKSINÄISET YKSIÖT ? monille kauhistus, yhteistiloista huolimatta. Kerrostalorakentamisen suuntaus ei tällä hetkellä ole menossa ainakaan isojen perheasuntojen suuntaan. Toisaalta StudioKotien yhteisöllinen konsepti ei edes toimisi vapaiden markkinoiden taloissa: sijoittajilla tuskin olisi tarvetta ylläpitää asukkaiden yhteishenkeä tai edistää jakamistaloutta ja yhteiskäyttöautoilua samoin kuin StudioKodeissa. Yhteisten tilojen merkitys ja luonne askarruttavat Järvenkylää. ”Niin sanotun kerhuohuoneen merkitys tai tarve on nykyään erilainen, ja täytyy pohtia miten sellaisia tiloja tehtäisiin tai koettaisiin merkittäviksi. Erilaisille työskentelytiloille voisi olla tarveta, myös pajatyyppiselle toiminnalle”, Järvenkylä miettii. ”Kuka keksisi viisasten kiven? Kaipuu yhteisöllisyyteen on suomalaisillakin olemassa, mutta keinot ja väylät ovat vielä puutteellisia. Tilanne vaatii niitä, jotka tekevät aloitteita.” StudioKoti on omanlaisensa aloite ja tällä hetkellä ainutlaatuisuudessaan ihmeellinen. Asumismuoto on herättänyt myös vastustusta, ja asukkaat ovat joutuneet jopa vihapuheen kohteeksi, mutta onneksi mediahuomio jaksaa naurattaa ja taipuu yhteisöllisen teatteriesityksenkin aiheeksi. ”Keneltä se on pois?” kysyy Olli Järvenkyläkin. ”Jos minä haluan asua näin ja viihdyn hyvin tässä pikkuyksiössäni, keneltä se on pois?” N E L JÄ S E I N Ä Ä , T O I N E N K U L M A Varsin vihreä meininki tässätalossa.
1 9 KAUPUNKIRAKENNE TIIVISTYY LOUHELASSA K OLME JA PUOLI VUOTTA SITTEN Lotta Suksi liittyi taloyhtiön hallitukseen. Siihen mennessä asiaa oli pyöritelty ja makusteltu. Tiedossa oli myös, että pian viisikymmentä vuotta vanhojen talojen kunnossapito vaatisi isoja ja kalliita remontteja. Kun tulevien korjaustarpeiden rahoitusta mietittiin, oli uudisrakentaminen mukana yhtenä rahoitusvaihtoehdoista. Lisäksi Louhelan Huollon omistama rakennus, entinen lämpökeskus, oli tulossa käyttöikänsä päähän, ja huoltoyhtiölle olisi saatava uudet toimitilat. Nyt ollaan siinä tilanteessa, että Asunto Oy Kaarenhaltia ja Louhelan Huolto Oy ovat hakeneet kaavamuutosta, jossa molempien yhtiöiden tonteille osoitettaisiin uutta rakennusoikeutta yhteensä pyöreästi 200 asunnon verran. Asemakaavatyön käynnistävä arviointija osallistumissuunnitelma oli nähtävillä touko-kesäkuussa. Seuraavaksi käynnistyy asemakaavamuutoksen laadinta. Suunnitelmana on siis myydä osa nykyisestä tontista rakennusliikkeelle, joka rakentaa ja perustaa uuden asunto-osakeyhtiön. Kaksi kahdeksankerroksista uudisrakennusta sijoittuisivat Haltiantien päässä sijaitsevan nykyisen pysäköintialueen pohjoisja eteläreunoille. Rakennuksiin tulee myös uudet tilat Louhelan Huolto Oy:lle. ASUNTO OY KAARENHALTIA pyysi tarjouksia usealta eri rakennusliikkeeltä, joista lopulta viisi esiteltiin yhtiölle. ”Paria ehdotusta ei katsottu tarpeelliseksi edes tutkia sen enempää, koska ne eivät vastanneet esitettyjä toiveita”, kertoo Lotta Suksi, taloyhtiön hallituksen jäsen. Rakennuttajaksi valikoitui keväällä 2018 Rakennusliike SRV, jonka kanssa yhteistyö on Suksen mukaan sujunut jouhevasti. Osakkaiden ja asukkaiden pelot siitä, että suunnitelmat muuttuisivat kesken kaiken, on pyritty Kahdeksan vuotta sitten eräs rakennusyhtiö otti yhteyttä Asunto Oy Kaarenhaltiaan ja kertoi, että heidän omistamallaan tontilla olisi selkeästi tilaa täydennysrakentamiselle. Ajatus tyrmättiin täysin. minimoimaan huolellisella suunnittelulla ja sopimuksilla. Taloyhtiössä on ymmärretty se, että prosessissa menetetään jotain, mutta saadaan myös paljon tilalle. Asunto-osakeyhtiö hyötyy paitsi taloudellisesti, myös nykyinen näkymä isolle pysäköintipaikalle muuttuu vihreäksi piha-alueeksi vaikka tontin silloin omistaakin joku muu. “Muutos ei kuitenkaan ole ollut helppo, mutta aika on auttanut sopeutumaan asiaan. Ratkaisua on kehitetty asukkaiden tarpeiden pohjalta. Rakennusliike SRV on ollut yhteistyökykyinen ja -haluinen, ja syystäkin”, muistuttaa Lotta Suksi. ”Taloyhtiönhän ei ole mikään pakko myydä.” RAKENNUSLIIKE SRV:n hankekehitysjohtaja Toni Kankare nostaa myös kumppaneilleen hattua. ”Projekti on edennyt mukavasti. Asunto-osakeyhtiöllä on ollut hyvä tahtotila ja Vantaan kaupunki on kaavoitusasioissa määrätietoinen ja ripeäotteinen.” Tällainen uudisrakentaminen on Kankareen mielestä kustannustehokasta kaupungin näkökulmasta, koska tarvittava infra on jo olemassa, jos ei ihan tontilla asti niin ainakin hyvin lähellä. Kankare pitää vastaavia hankkeita mielenkiintoisina myös siksi, että täydennysrakentamisessa palvelut ovat jo olemassa, minkä lisäksi ostajat yleensä tuntevat jo alueen. Tällöin markkinointikin on helpompaa. ”Hyvä lopputulos tällaisessa tulee silti vain tiiviin yhteistyön kautta”, Kankare toteaa. ”Ollaan niin lähellä ihmisten olemassa olevia koteja. Tarvitaan huolellista suunnittelua ja paljon neuvottelua, muuten yhtälö ei ota onnistuakseen.” Kaavaehdotus voisi tulla nähtäville loppuvuodesta, jolloin lopullinen asemakaava saattaisi saada lainvoiman T E K S T I E L I N A I I JA L A I N E N K U VAT VA N TA A N K AU P U N K I & G O O G L E Uusi kaavaluonnos on saanut luohelalaisia takajaloilleen.
2 kesällä 2019. Rakentaminen voisi näin ollen käynnistyä aikaisintaan loppuvuodesta 2019, mikä Kankare pitää ”optimistisena, mutta mahdollisena”. Täydennysrakentaminen tuo Jokiuomanpuiston eteläreunassa olevan matonpesupaikan viereen varsin korkeaa rakentamista, mikä tulee muuttamaan maisemaa. Ainakaan toistaiseksi Louhelan asukkailta ei ole kuulunut kritiikkiä tämän suhteen. Muut puiston käyttäjät tuskin ovat vielä edes havahtuneet tulevaan muutokseen. Puisto, joka ei olekaan puisto LOUHELASSA ERÄKUJAN VARRELLA on Louhipuisto, joka ei virallisesti olekaan puisto. Tällä hetkellä siellä kasvavat komeat terijoensalavat, jotka Vantaan kaupunki istutti Louhelan 20-vuotisjuhlien kunniaksi, eli 30 vuotta sitten. Asemakaavan mukaan puiston paikalla pitäisi olla urheilukenttä. Tavallaan se onkin sellainen, sillä kesäisin siinä pelataan lentopalloa ja harrastetaan puistojumppaa, talvisin sitä kiertää lasten hiihtolatu. Asukkaat ovat siis tottuneet käyttämään Louhipuistoa virkistyalueena. Louhipuisto ei ole osa Jokiuomanpuistoa, vaikka se siltä saattaa vaikuttaakin. Nyt kaupunki haluaa rakentaa Louhipuistoon kaksikerroksisen päiväkodin. Vieressä sijaitsee vanha, huonokuntoinen Louhelan päiväkoti, jota esitetään purettavaksi. Sen paikalle rakennettaisiin kolme kahdeksankerroksista asuintaloa, joihin tulisi noin 150 uutta asuntoa. ASUKKAILLA on asiasta monenlaisia mielipiteitä. Osa vastustaa täydennysrakentamista kokonaan. Osa hyväksyisi uuden päiväkodin, muttei kerrostaloja. Suurimman joukon nykyisen suunnitelman vastustajista muodostavat kuitenkin he, joille uudet kerrostalot käyvät, mutta jotka haluaisivat siirtää päiväkodin Louhelantien varteen. Asiasta kiertää muutamakin erilainen adressi, joista yhdessä tehdään vaihtokauppaa. ”Rakennetaan kerrostalot nykyisen päiväkodin paikalle ja siirretään uusi päiväkoti Jokiuomanpuiston luoteisnurkkaan, jota juuri kukaan ei käytä”, ehdottaa Suve Pääsukene, joka on sekä Louhelan Huolto Oy:n hallituksen jäsen että Eräkujalla sijaitsevan taloyhtiön, Asunto Oy Kaarenpeikon hallituksen puheenjohtaja. ”Emme siis vastusta täydennysrakentamista, päinvastoin. Sitä tarvitaan erityisesti asemien läheisyydessä. Haluamme kuitenkin säilyttää puistoalueen, joka on jo 50 vuoden ajan toiminut tärkeänä ja turvallisena ulkoilualueena erityisesti lapsille.” Myös mahdollisen Eräkujalle rakennettavan päiväkodin liikennevaikutukset mietityttävät. ”Jos päiväkoti rakennettaisiin nykyisen Jokiuoman puiston puolelle, kulku päiväkotiin voitaisiin ohjata suoraan Louhelantieltä, jolloin liikenne ei lisääntyisi asuinkadulla”, sanoo Suve Pääsukene. ”Kaiken lisäksi päiväkodista olisi superlyhyt matka hiljattain rakennettuun uuteen leikkipuistoon.” Asukkaiden mukaan kaavan mukainen viheralue ei kaventuisi, koska Louhipuisto olisi mahdollista merkitä samassa yhteydessä viheralueeksi. Jokiuoman puiston Louhelantien varteen sijoittuva osa on muutenkin jäänyt varsin vähäiselle käytölle, sillä kaikki suuremmat puistotapahtumat järjestetään puiston itäosassa. Kyseinen adressi on kerännyt jo 340 allekirjoitusta. Aluehuoltoyhtiö Louhelan Huollon hallitus on käsitellyt myös Eräkujan täydennysrakentamista. Sekään ei vastusta uusia kerrostaloja, mutta toivoo, että niille tarkoitettu pysäköintialue katetaan viherkatolla, jotta vehreys säilyy ja pysäköintipaikan aiheuttama melu on vähäisempää. Louhelan Huolto esittää asukkaiden enemmistön tavoin Louhipuiston säilyttämistä. Kuinka käy? VOIMASSA oleva Louhelan kaava on suurelta osin vuodelta 1966 peräisin oleva rakennuskaava, joka ajantasaistetaan samassa yhteydessä. Kaavoituksesta vastaava aluearkkitehti Timo Kallaluoto kertoo, että kaavan valmistelu etenee 11.6.2018 mennessä jätettyjen mielipiteiden pohjalta, mutta ei ota kantaa siihen, onko asukkaiden ehdotukset mahdollista toteuttaa. ”Tavoitteena on saada kaava kaupunkisuunnittelulautakuntaan, kaupunginhallitukseen ja nähtäville syksyn 2018 aikana”, Kallaluoto sanoo. Kaavaehdotus tulee siis myös kaupungin verkkosivuille 30 päiväksi, jolloin siitä on mahdollista jättää muistutus. Kaava-asiakirjat ovat luettavissa internetissä www. vantaa.fi/ajankohtaiset_kaavat. Siellä voi seurata päätöksentekoa, nähtävillä olevia kaavoja ja yleisötilaisuuksia, sekä saada tietoa asemakaavaprosessin etenemisestä. Samaan aineistoon on mahdollista tutustua myös Vantaa-infossa Myyrmäki-talossa, osoitteessa Paalutori 3. Jutussa haastateltu Suve Pääsukene on Myyrmäki-Seura ry:n puheenjohtaja. Myyrmäki-Seura ry on yksi Myyr York Timesin julkaisijoista. II II VII VII VII Kaupungin ehdottama paikka päiväkodille. Uusia asuintaloja. Louhelalaisten asukkaiden ehdottama sijainti päiväkodille. AUTOPARK KI AUTOPARK KI
2 1 MYYR YORK TIMES tarjoaa joka numerossaan yhden kokosivun mainostilan lehden levikkialueella tapahtuvalle kannatettavalle tapahtumalle tai hankkeelle, jonka tarkoitus ei ole tuottaa järjestäjilleen voittoa. Ehdotuksia voi tehdä joko tapahtuman tai hankkeen järjestäjä – tai kuka tahansa lehden lukija. Ehdotukset tulee lähettää sähköpostilla osoitteeseen mainostila@myyryork.news ja niistä tulee käydä ilmi tapahtuman tai hankkeen nimi, tarkoitus, toteutusajankohta sekä toteuttaja . Lisäksi ehdottajan tulee perustella miksi juuri tämä hanke ansaitsee ilmaisen mainostilan. Esityksiä tehtäessä kannattaa huomioida että MYT ilmestyy kerran kuukaudessa, joten esitys on hyvä tehdä vähintään pari kuukautta ennen toteutusajankohtaa. Kohteita valittaessa kiinnitetään erityistä huomiota hankkeen vaikuttavuuteen sekä tietysti siihen kuinka merkittävä ilmainen mainostila olisi hankkeen toteutuksen kannalta. Rakas lukija,
2 2 VJS:N VALMENTAJALUPAUS TAKAA LAADUN K UMIROUHE tuoksuu kuplahallin ovelle asti. Korviin kantautuu ilmanvaihtojärjestelmän tasainen hurina. Halliin on sijoitettu useampi ryhmä poikia harjoittelemaan. Keskiviivan viereltä erottuu mustapunaisissa VJS-verkkareissa ohjeita antava valmentaja. ”Syötä! Ota haltuun! Pudota! Jatka!” Hän on MARKO KOLSI , 33-vuotias VJS:n urheilutoimen johtaja ja valmentaja. Kolsi on toiminut VJS:ssä päätoimisesti joulukuusta 2015 lähtien. Hän on myös VJS:n kasvatti, joka edusti pelaajaurallaan mm. hollantilaista Willem II:sta, slovenialaista NK Mariboria ja Suomessa FinnPaa sekä Jokereita. Ulkomailta Suomeen palattuaan hän tuli VJS:n yhteistyöseura PK-35:een pelaamaan. Siellä hän toimi myös joukkueenjohtajana sekä ottelujärjestäjänä. Lisäksi Kolsi valmensi PK-35:n A-junioreita. Nyt hänen etäopintonsa tanskalaisessa Aalborgin yliopistossa ovat loppusuoralla. Hän suorittaa Bachelor’s Degree in Sport Management -tutkintoa. Kolsi on VJS:ään tullessaan tuonut kokemusta jalkapallokulttuureista sekä ammattimaisen harjoittelun tapoja vanhimmille junioreille. Hän haluaa tarjota oman panoksensa seuran organisointiin. VJS:llä on paljon päätoimisia ja oman työn ohella toimivia valmentajia. VJS työllistää 14 päätoimista henkilöä, joista 11 on valmentajia – tosin kaksi talenttivalmentajaa on Suomen palloliiton tukemia. VJS:ssä on tavoitteena saada miesten edustusjoukkue nousemaan Kakkoseen mahdollisimman nopeasti, jopa tällä kaudella, mihin on konkreettiset mahdollisuudet. VJS on aloittanut kautensa puhtaalla pelillä. Kun joukkue jatkaa samalla voittavalla pelillä on nousu realismia. Kolsi uskoo, että joukkueen runko pysyy kasassa kauden loputtua. VJS:ään on jo nyt imua, ja nousun toteutuessa se vain lisääntyy. SEURALLA on kaupungin olosuhteista hyvä stadion käytössään Myyrmäessä ja talviharPA I K A L L I S K A S VAT I N KO M E N N U K S E S S A T E K S T I I L A R I M A R T E L A K U VA VJ S VJS luotsaa laadukasta jalkapallotoimintaa Myyrmäen alueen junioreille ja aikuisille. Urheilutoiminnan huippuvaiheen kehittämisestä, 16-vuotiaista alken, vastaa Marko Kolsi. joitteluun Myyrmäki-halli. Lisäksi käytössä ovat tietenkin omat olosuhteet, Vantaankosken Aktia-Areena ja Myyrmäen Hissikeskus-kenttä. Seurassa on Kolsin mukaan hyvä pöhinä. Seura ei ole ammattilaisseura, mutta tarjoaa ammattimaisen ympäristön ja harjoituksia myös aamuisin. VJS:n toiminta budjetoidaan kulujen mukaan. Kulut katetaan, velkaa ei tehdä. ”Jos noustaan ylös, tarvitaan erilaisia tukijoita. Kakkoseen on kyky kasata raha. Kulut nousevat selvästi, tulemme panostamaan markkinointiin ja yhteistyökumppanien hankintaan”, tiivistää Marko Kolsi. KOLSI ON SYYSTÄKIN YLPEÄ seuransa edustusjoukkueesta. Paikalliskamppailussa TiPS:iä vastaa oli n. 1400 katsojaa. Tällaisilla luvuilla saadaan yhteistyötahot mukaan. Kolsi lupaa VJS:n yhteistyökumppaneille alustan, jossa nekin hyötyvät isosta yhteisöstä. ”Autetaan heitä saavuttamaan tavoitteitaan ja tuodaan ihmiset heille kontaktiin”, Kolsi vakuuttaa. ”Katsojille haluamme tarjota hyviä tapahtumia, joissa yleisö viihtyy. Kun VJS pelaa, haluamme koko seuran identiteetin näkyvän myös edustusjoukkueessamme — hyvää, etenevää pallonhallintapeliä ja aktiivista puolustamista. Pelataan sydämellä paidalle ja taistellaan, ihmiset aistivat, että ollaan tosissaan liikkeellä, mennään eteenpäin”, Kolsi linjaa. Omat tärkeimmät kehityskohteet Kolsilla on kehittyä valmentajana ja taustapuolen vetäjänä. Hän on suorittanut SPL:n UEFA B -valmentajatutkinnon. Hän haluaa auttaa seuran Aja Bjunioreita kehittymään kansalliselle ja kansainväliselle huipulle. Joidenkin pelaajien on tällöin parempi siirtyä pelaajapolullaan yhteistyöseura HJK:hon, jolla on paremmat resurssit. KOLSI ON ITSE entinen VJS:n juniori. Mitä eroa on tänä päivänä olla juniori VJS:ssä? ”Nyt on tosi suunnitelmallinen putki, laatutakuu ja osaajia joka ikäluokassa. Ennen oli tuurista kiinni, miten sattuu”, Kolsi kertoo. Yksilön paloa tarvitaan edelleen. Kovassa, vaativassa ympäristössä harjoittelu valmistaa niin fyysisesti, henkisesti, teknisesti kuin taktisestikin huipulle. Ympäristö tukee yksilöä. VJS:n pelaajia on edennyt jo nuorten maajoukkueisiin muutamia, mutta määrää halutaan kasvattaa jo lähivuosina. Kolsi kertoo, että Hollannissa Willem II:lla ei ollut näin paljon täyspäiväisiä valmentajia. VJS:ssä pystytään kokoontuman päivittäin, olla pitempiä aikoja yhdessä. Hollannissa kilpailu ja tekemisen kulttuuri paistoi läpi. Suomessa on pelaajamassaa selkeästi vähemmän. ”Vieläkin pitää mennä eteenpäin”, Kolsi näkee. Marko Kolsilla, 33, on jalkapallokulttuuri, nuorten valmentaminen ja fläppitaulu hallussa.
2 3 JENKKIFUTIKSEN EM-KISAT MYYRMÄESSÄ MIESTEN EM-LOPPUTURNAUS pelataan Myyrmäen jalkapallostadionilla. Turnaukseen osallistuu kuusi maata. Suomen lisäksi 29. heinäkuuta – 4. elokuuta pelattavassa turnauksessa ovat mukana Iso-Britannia, Itävalta, Ranska, Ruotsi ja Tanska. Tulossa on huikea viikko kaikille urheilun ystäville. Suomen Amerikkalaisen Jalkapallon Liiton viestintäpäällikkö MIKA LAURILA povaa kisojen ennakkosuosikeiksi Itävaltaa ja Ranskaa, joista kumpikaan ei ole vielä saavuttanut EM-titteliä. Isäntämaa Suomi on näiden kovin haastaja. Mukana ovat myös kaksi pohjoismaata Ruotsi ja Tanska. Kisojen villikorttijoukkue on Iso-Britannia. Siltä löytyy useita potentiaalisia NFL-pelaajia, kuten Ranskalta ja Itävallaltakin. Kisoihin saattaa osallistua lajin absoluuttiselta huipulta pelaajia, joilla ei syystä tai toisesta ole voimassaolevaa sopimusta NFL-seuran kanssa.. Iso-Britannian joukkueessa on todennäköisesti mukana kaksoispassin miehiä, joilla on siis myös Yhdysvaltain kansalaisuus, ja Ranskan joukkueessa Kanadan ranskalaisia. Euroopan parhaimpien maajoukkueiden lisäksi tapahtuma tarjoaa paljon viihdettä. Katetuissa katsomoissa on palveluita ruokineen ja juomineen. Stadionilla on luvassa myös oheistapahtumia. Päivälipulla saa katsoa kaksi ottelua. Alle 16-vuotiailla on vapaa pääsy otteluihin C-katsomoon. Liput on hinnoiteltu edullisiksi, joten kirstunvartija voi viedä koko perheen kävelyetäisyydelle katsomaan kansainvälisiä arvokisoja. Edellisen kerran miesten EM-kisat järjestettiin Suomessa vuonna 1991. Tällaista mahdollisuutta ei siis kannata jättää käyttämättä. Suomi on aiemmissa kotikisoissa aina ollut mitaleilla. Joukkueet on jaettu kahteen lohkoon. A-lohkossa pelaavat Suomi, Iso-Britannia ja Ranska sekä B-lohkossa Itävalta, Ruotsi ja Tanska. Joukkueilla on alkulohkossa kaksi peliä. Lohkojen parhaat kohtaavat lauantaina finaalissa, toiseksi sijoittuneet pronssiottelussa ja kolmannet sijoitusottelussa. Euroopan mestari saa paikan vuoden 2019 MM-kisoihin, joissa pelaavat myös USA, Kanada, Meksiko, Japani ja Australia. EM-kisoja voi seurata internetissä osoitteessa jenkkifutis2018.fi. Sieltä löytyvät mm. otteluiden tilastot. OTTELUOHJELMA GAME DAY 1 , sunnuntai 29.7. klo 16.00 Tanska vs Itävalta klo 20.00 Suomi vs Iso-Britannia GAME DAY 2, tiistai 31.7. klo 16.00 Ruotsi vs Tanska klo 20.00 Iso-Britannia vs Ranska GAME DAY 3, torstai 2.8. klo 16.00 Itävalta vs Ruotsi klo 20.00 Ranska vs Suomi FINAL DAY , lauantai 4.8. klo 11.00 sijat 5-6 klo 15.00 pronssipeli klo 19.00 finaali T E N H U T ! T E K S T I I L A R I M A R T E L A Hoitoa, kuntoutusta ja liikuntaryhmiä Rajatorpantie 41 C, 3.krs. 01640 Vantaa, Tamrotalo Puhelin 045 354 7474 Ma-to 8-20, pe 8-16 Fysioterapia Hieronta Personal Training Ryhmät Fysio Sakurassa erikoistumme tarkkaan tutkimukseen ja yksilölliseen hoitoon. www.fysiosakura.fi Aurinkoinen kesäale alkoi Isomyyrin Luontaistuntijassa! Aidosti suomalainen Luontaistuntija-liike on palvellut Myyrmäessä jo 23 vuotta! Voit liittyä kanta-asiakkaaksi joko liikkeessämme tai verkkosivullamme: http://www.luontaistuntijamyyrmaki.fi/ https://www.facebook.com/LuontaistuntijatIsomyyri Luontaistuntija Myyrmäki, Kauppakeskus Isomyyri, Liesitori 1, 2. kerros, Vantaa puh: 09-504 34 32 Seteli on voimassa Luontaistuntija-myymälässä 1.7.2018 asti. Yksi normaalihintainen tuote / talous. Ei leimoja. -20 % OTA TALTEEN KESÄKUUN ETUSETELI Yksi normaalihintainen tuote
2 4 Jokunen muistaa Paalutorin viinijuhlat 90-luvulta. VipEvents tuo elokuun lopulla (la 25.8) Paalutorille mm. pienpanimoiden oluttelttoja sekä pari saunaa paljuineen. Savusaunassa voi heittää löylyä lavalla esiintyvän Vicky Rostin tahtiin. Myös munkkeja odotellaan paikalle. Uuden musiikin kilpailusta tutun Catharina Zühlken tuottaessa tämän vuoden Why so Myrtsi Myyrmäen Taiteiden yö tapahtuman, luvassa saattaa olla aikaisempaa enemmän musiikillisia yllätyksiä. Myrtsin kulmilla asunut Kari Kuusiniemi kävi 70-luvulla Myyrmäen yhteiskoulua ja nousi ikäluokassaan Suomen parhaimmistoon pingispelaajana. Toukokuussa 2018 tasavallan presidentti nimitti hänet Korkeimman hallinto-oikeuden presidentiksi. Louhela Jameilla syntyi uusi lastenorkesteri Zepikät. Levyä odotellessa? Tapahtuma teki myös uuden yleisöennätyksen, sillä vähintään 8 000 ihmistä jammasi soiton tahtiin Jokiuoman puistossa. Moi taas, tähän mahtuis mainosta. Ilmoitysmyynnistämme vastaa Mirja Perälä, 020 7300 908, mirja@myrtsi.fi VIPPI-LISTA 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. L O P U K S I Vantaan Derby VJS Tips päättyi toukokuun lopulla 3 1. Myrtsissä pelaavat PK-35:n naiset voittivat Tipsin aikaisemmin keväällä 4 0. Alkaa olla selvää missä Vantaan jalkapallojohtajuus sijaitsee. Kuka enää ostaa golf-osakkeita? Niinpä. Frisbeegolf on paljon edullisempaa eikä ”basket-in-one” velvoita ostamaan klubitalolla skumppaa – klubitaloa ei myöskään ole. Länsi-Vantaan ensimmäinen rata avattiin Varistonniitylle kesäkuun alussa. Viime numerossa vihjailimme SpyFM radioaseman saapumisesta, mutta vakoojamme oli kuullut väärin. Sen sijaan SayFM aloittanee Colosseumilla toimintansa kesällä. Jos hyvin käy, löytyy radioaseman naapurista hävikkiruokakahvila myymälöineen. Lehden tämä numero houkuttelee useammassakin jutussa baarikierrokselle, mutta ravintoloitsijat odottavat jo kieli pitkällä syksyä. Metropolian kampuksen valmistuminen tuo Myrtsiin liki 4 000 korkeakouluopiskelijaa. S E M I TÄ R K E Ä
2 5 V AS T AU KS ET ! Mik ä oli Hel sin gin maa lai sk un nan ku nn an hal litu kse n hel mik uus sa 196 7 hyv äk sym ä en sim mäi nen nim i Myy rm äel le? a) Suv ela b) Met sol a c) Ots ola Kuk a tel evi sio sta tu ttu met eor olo gi on vai ku tta nu t pit kää n Myy rm äes sä? a) Met te Man non en b) Mar tti Mäk elä c) Lea Sau kko nen Kuk a kok o kan san rak ast am a näy tte lij ä asu i pit kää n Myy rm äen naa pu ris sa Vap aal ass a? a) Rit va Val kam a b) Las se Pöy sti c) Mat ti Pel lon pää Mis sä kau pu ngi nos ass a Myy rm äen suu ral uee lla on sij ain nu t Ase mat ie? a) Mar tin laa kso ssa b) Ask ist oss a c) Vap aal ass a Kos ka Kai vok sel ass a sij ait sev at Sil lbö len kai vok set per ust ett iin ? a) 174 4 b) 182 c) 190 5 Mis sä ase man Mik e's Din eri nä tu nn ett u gri lli kio sk i sij ait si alu npe rin ? a) Lie sit ori lla b) Myy rin puh oks en pih alla c) Paa lut ori lla Kuk a Kat ari in a Sou rin pu oli soi sta on käy nyt kou lu a Myy rm äes sä? a) Eliy a Zw eyg ber b) An zi Des tru cti on c) Joh nny Lee Mic hae ls Mik ä Myy rm äes sä pel an nu t pal loi lu jou kk ue on saa vu tta nu t en ite n mit ale ja yli mm äll ä sar jat aso lla ? a) Van taa n Pus sih uka t b) AC Alli an ssi d) If Hel sin geAtl as Mil loi n Myy rm äk i-l iik e on per ust ett u? a) 201 b) 201 2 d) 201 5 Mat hia s Ros en lu nd on kir joi tta nu t rom aan in a) Vir tak uja 2 b) Kuo huk uja 5 c) Vas kiv uor ent ie 10 Eip äs kur kita ! Vai men ikö kai kki oik ein ? Mui sta toi sta a kys ym yks et hita ast i ja kov alla ään ellä . Oik ea vas tau s mer kitt y kel tai sel la. Mui sta mar ist a, tuu let taa ja pät eä Myy r Yor k Tim esi n fac ebo oksiv ulla : fac ebo ok. com /m yyryo rkt im es Jäikö lehti saamatta? Voit noutaa oman Myyr York Times -painoksen täältä: Coworking Myyr York Kauppakeskus Isomyyri 2 krs. Liesitori 1 01600 VANTAA Isomyyri Liesitori 1 01600 VANTAA Mike’s Diner Myyrmäen asema Punamultatori 01600 VANTAA Myyrmäkitalo Paalutori 01600 VANTAA Neste Keimola, itä Hämeenlinnanväylä 601 01700 VANTAA Cafe Nuvo Kauppakeskus Myyrmanni 3krs. Iskoskuja 3 01600 VANTAA Wanda’s Kitchen & Lounge Liesikuja 5 01600 VANTAA Haluatko jakelutelineen omiin tiloihisi? Katso tarkemmat tiedot: www.myyryork.news/noutopiste www.fusti.fi www.auto-lehtinen.fi Henkilöautot Hautalantie 16, TAMPERE Puh. 010 2390 200 Helsingintie 595, Salo (Muurla) Puh. (02) 721 7700 Henkilö-, pakettija maastoautot Käytössäsi kahden purkamon suuret varastot 24/7. YLI 60 VUOTTA KIERRÄTYSTÄ TAKUULLA! AUTOPURKAMOT
2 6 LA 16.6.2018 KLO 18:00 VJS – FC Kontu, Myyrmäen urheilupuiston ylänurmi, Myyrmäki LA 16.6.2018 KLO 22:15 Wanda’s Live Tommi Kaikkonen Duo, Wandas Kitchen & Lounge, Liesikuja 5, Myyrmäki LA 16.6.2018 KLO 22:00 Janne Tulkki, Jyvänen Martinlaakso, Kivivuorentie 4, Martinlaakso SU 17.6.2018 KLO 12:00 14:00 Monttu brunssi, yhteisruokailua ja kesäisiä lauluja Myyrmäen montulla. Lisätietoja www.myrtsi.fi/brunssi Myyrmäki TI 19.6. KLO 9:00 Yrittäjien verkostoitumisaamu. Tule rakentamaan yhteistyötä muiden alueen yrittäjien kanssa. Coworking Myyr York KE 20. 6. KLO 10:30 14:00 Tarjolla ihania Juhannus herkkuja. Molly Malones Toppari, Jönsaksentie 6, Myyrmäki KE 20.6. KLO 20:00 VJS – Ponnistajat, Myyrmäen urheilupuiston ylänurmi KE 20.6. KLO 22:00 05:00 Keskiviikon keittoklubi, Dondon keskiviikon keittoklubi DJ Taste, The Happy Red Onion, Punamultatori, Myyrmäki PE 22.6. KLO KLO 22:00 Dondon Cityjuhannus, Kaupunkijuhannus, The Happy red Onion, Punamultatori, Myyrmäki LA 23.6. KLO 20:00-02:30 Jyväsen Juhannus & Sari Hellsten, Jyvänen Martinlaakso Kivivuorentie 4 KE 27.6. KLO 22:00 05:00 Keskiviikon keittoklubi, Dondon keskiviikon keittoklubi DJ Taste, The Happy Red Onion, Punamultatori, Myyrmäki TO 28.6. KLO 13:00 16:00 Videoeditoinnin työpaja, Vantaa info, Myyrmäkitalo, Paalutori 3, Myyrmäki PE 29.06. KLO 20:00 Neil Berrymen Trio Myyrin Krouvi, Uomatie 11 PE 29.06. KLO 21:00 PubLIVE! Esa Nummela, Molly Malones Toppari, Jönsaksentie 6, Myyrmäki PE 29.6. KLO 23:00 4:30 Liivit Boys, Bar Nr.1, Laajaniityntie 3, Martinlaakso 7,00 eur, Martinlaakso LA 30.6 KLO 22:00 01:00 JP Leppäluoto, Jyvänen, Kivivuorentie 4, Martinlaakso SU 1.7. KLO 11.00 14:00 Wandan kesäbrunssi, Wanda’s Kitchen & Lounge, Liesikuja 5, Myyrmäki KE 4.7. KLO 22:00 05:00 Keskiviikon keittoklubi, Dondon keskiviikon keittoklubi DJ, The Happy Red Onion, Punamultatori, Myyrmäki PE 6.7. KLO 21:00 PubLIVE! Susa Saukko Duo, Molly Malones Toppari, Jönsaksentie 6, Myyrmäki LA 7.7. KLO 9:30 11:00 SUP-lautakurssi Vantaanjoella, Kuninkaan Lohet, Kuninkaantie 28, 50 eur. Ilmoittautimiset kuninkaanlohet.com, Vantaankoski LA 7.7. KLO 10:00 12:00 Kesäbrunssi terassilla, Kuninkaan Lohet, Kuninkaantie 28, 25 eur, Vantaankoski 7.7. KLO 22:00 Wanda´s Live livemusiikkia – hittejä ja hyvää fiilistä, Wanda’s Kitchen & Lounge, Liesikuja 5, Myyrmäki 8.7. KLO 11:00 15:00 Myyr Yorkin Puistokirppis, Oma pöytä, rekki ja viltti mukaan. Myyntipaikka ei maksa mitään. Jokiuomanpuisto, Louhela KE 11.7. KLO 16:30 18:30 Aluerastit, Rasti-Jyry, Mantelikuja 4, Pähkinärinne KE 11.7. KLO 22:00 05:00 Keskiviikon keittoklubi, Dondon keskiviikon keittoklubi DJ, The Happy Red Onion, Punamultatori, Myyrmäki KE 11.7. KLO 19:00 22:00 Kieli solmussa stand up Joni Suikkeli, Beer & Cafe Solmu, Jaspinkuja 4, Kivistö PE 13.7. KLO 21:00 PubLIVE! Otto Fothy Molly Malones Toppari, Jönsaksentie 6, Myyrmäki LA 14.7. KLO 22.00 Wanda´s Live livemusiikkia – hittejä ja hyvää fiilistä, Wanda’s Kitchen & Lounge, Liesikuja 5, Myyrmäki LA 14.7. KLO 22.00 Wanda´s Live livemusiikkia – hittejä ja hyvää fiilistä, Wanda’s Kitchen & Lounge, Liesikuja 5, Myyrmäki KE 18.7. KLO 22:00 05:00 Keskiviikon keittoklubi, Dondon keskiviikon keittoklubi DJ, The Happy Red Onion, Punamultatori, Myyrmäki PE 20. 7. KLO 21:00 PubLIVE! Manna Borg Duo, Molly Malones Toppari, Jönsaksentie 6, Myyrmäki LA 21.7. KLO 9:30 11:00 SUP-lautakurssi Vantaanjoella, Kuninkaan Lohet, Kuninkaanti 28, 50 eur. Ilmoittautumiset kuninkaanlohet.com, Vantaankoski LA 21.7. KLO 10:00 12:00 Kesäbrunssi terassilla, Kuninkaan Lohet, Kuninkaantie 28, 25 eur, Vantaankoski LA 21..7. KLO 22.00 Wanda´s Live livemusiikkia – hittejä ja hyvää fiilistä, Wanda’s Kitchen & Lounge, Liesikuja 5, Myyrmäki SU 22.7.2018 KLO 12:00 14:00 Monttu brunssi, yhteisruokailua ja kesäisiä lauluja Myyrmäen montulla. Lisätietoja www.myrtsi.fi/brunssi Myyrmäki KE 25.7. KLO 22:00 05:00 Keskiviikon keittoklubi, Dondon keskiviikon keittoklubi DJ, The Happy Red Onion, Punamultatori, Myyrmäki TO 26.7. KLO 13:00 16:00 Kesäkuvat pilveen -työpaja, Vantaa info, Myyrmäkitalo, Paalutori 3, Myyrmäki PE 27.7. KLO 21:00 PubLIVE! Petsku Lemström, Molly Malones Toppari, Jönsaksentie 6, Myyrmäki PE 27.7. KLO 22:00 Vaahtobileet, The Happy Red Onion, Punamultatori, Myyrmäki LA 28.7 KLO 21:00 02:00 Pekka Heino, Jyvänen, Kivivuorentie 4, Martinlaakso SU 29.7. KLO 11.00 14:00 Wandan kesäbrunssi, Wanda’s Kitchen & Lounge, Liesikuja 5, Myyrmäki KE 1.8.. KLO 22:00 05:00 Keskiviikon keittoklubi, Dondon keskiviikon keittoklubi DJ, The Happy Red Onion, Punamultatori, Myyrmäki LA 4.8. KLO 15:00 20:00 Myrtsi rock, Coyotes, Electric Monk, Cesar Legba Band,Myyr York Trolls Myyrmäen monttu, Iskostie 5 MENOKS! M Y R T S I N TA PA H T U M AT. F I
2 7 ILMOITA OMA TAPAHTUMASI! Myyrmäen tapahtumakalenterin löydät osoitteesta www.myrtsintapahtumat.fi Samassa osoitteessa voit ilmoittaa oman tapahtumasi. Myyr York Times -lehden joka numerossa kerrotaan aina seuraavan kuukauden tapahtumat. M Y R T S I N TA PA H T U M AT. F I LA 4.8. KLO 21:00 02:00 Myrtsi rock klubi, Weatherman ja Rebound, Wanda´s Kitchen & Lounge, Liesikuja 5, Myyrmäki PE 6.8. 12.8. Topparin synttäriviikko, Topparin synttäriviikko, Molly Malones Toppari, Jönsaksentie 6, Myyrmäki KE 8.8. KLO 19:00 22:00 Kieli solmussa stand up Ursula Herlin, Beer & Cafe Solmu, Jaspinkuja 4, Kivistö KE 8.8. KLO 22:00 05:00 Keskiviikon keittoklubi, Dondon keskiviikon keittoklubi DJ, The Happy Red Onion, Punamultatori, Myyrmäki TO 9.8. KLO 17:00 18:30 Marja-Verkon avoin kokous, Asukastila Rubiini, Rubiini 2 B, Kivistö PE 10.8. KLO 21:00 PubLIVE! Bryn Jones, Molly Malones Toppari, Jönsaksentie 6, Myyrmäki LA 11.8. KLO 22.00 Wanda´s Live livemusiikkia – hittejä ja hyvää fiilistä, Wanda’s Kitchen & Lounge, Liesikuja 5, Myyrmäki KE 15.8. KLO 16:30 18:30 Aluerastit, Keimolan Kaiku, Kirkantie 15, Keimola TO 16.8. KLO 17:00 Illallinen Myyrmäenraitilla. Valmista oma ateria ja ota juomat mukaan. Nautitaan yhteinen illallinen Myyrmäenraitilla Uimahallin edustalla. Ilmoittautumiset www.myrtsi.fi/illallinen Myyrmäenraitti, Myyrmäki LA 18.8. KLO 21:00 02:00 Wellamo & West, Jyvänen, Kivivuorentie 4, Martinlaakso NÄYTTELYT PAX – PUHUTAAN RAUHASTA ja ERKKI PIRTOLAN KUVIA JA SANOJA Vantaan Taidemuseo Artsi Paalutori, Myyrmäki Avoinna: ma suljettu, ti, ke 11-18, to 13-20, pe 11-16 (29.07 asti), la-su 11-16. Juhannuksena pe-su 21.06-23.06 suljettu. Näyttely päättyy 29.7.2018 KESÄTOIMINTAA 10-17 –VUOTIAILLE Monitoimitila Arkki, Myyrmäki Avoinna kesäkuussa juhannukseen asti ( 21.6. ) ma, ke ja pe klo 13-20.30. Juhannuksen jälkeen tila on kiinni mutta toiminta jatkuu Huimiksissa ja Nutakontilla. Myös Martinlaakson ja Pähkinärinteen nuorisotilat ovat kesän kiinni. Monitoimitila Arkin kesätoiminta Huimikset Nuorisopalvelut tarjoavat kesäajalle 5.6. – 3.8.2018 arkipäivisin klo 10 – 16 kesätoimintaa Myyrmäessä tuleville 4 – 7. luokkalaisille nuorille. Huimiksilla on yksi oma leiri Palajärvellä, Vihdissä juhannusviikolla 18. – 20.6.2018, jolloin muuta toimintaa ei ole. Toinen poikkeus on viikko 29 eli 16. – 22.7.2018, jolloin kesätoimintaa ei ole isojen leirin vuoksi. Yhdessä teemme kesän aikana erilaisia retkiä (esim. Suomenlinna, Korkeasaari), leivomme, askartelemme, pelailemme ja ulkoilemme. Toimintaan osallistuminen on nuorille maksutonta ja heidät on vakuutettu tapaturman varalta. Nuorilla tulee olla omat eväät & vesipullo mukana toiminnassa. Hyviä eväitä ovat esim. eväsleivät, hedelmät, jogurtit ja välipalapatukat. Herkkuja saa tuoda perjantaisin. Ilmoittautumiset toimintaan toivotaan etukäteen sähköpostitse / tekstiviestitse, mutta mukaan voi tulla myös jo toiminnan alettua. p. 043 824 0841 anu.kamarainen@vantaa KESÄTOIMINNAN ALUSTAVA TOIMINTAKALENTERI: MA mahtimaanantai TI tutkimusretkitiistai KE kokkauskeskiviikko (koneeton päivä) TO touhutorstai PE picnicperjantai Nutakontti Nuorisopalveluiden kesätoimintaa nutakontilla taas tänä kesänä. Paikka on vaihtunut Vetokannaksen uimarannalta Myyrmäen monttuun. Tule mukaan pelailemaan, askartelemaan, kisailemaan sekä nauttimaan kesästä oleillen ja jutellen nuorisotyöntekijöiden kanssa. Nutakontti on avoinna juhannuksen jälkeen 26.6-2.8. maanantaisin klo 14-20 ja tiistaina perjantaina klo 1320. Instagram: nutakontti_monttu Nutakontti, myyrmäen monttu. Iskostie 5, 01600 Vantaa. ASEMAN KIRPPIS Myyrmäen aseman ulkopuolella on koko kesän avoin kirppis joka maanantai, keskiviikko sekä lauantai klo 8:00 20:00. Omat pöydät, rekit tai viltit mukaan. Myyntipaikka on ilmainen eikä sitä tarvitse varata ennalta. Lisätietoja: www.myrtsi.fi/kirppis
W H Y S O M Y R T S I Torstai 30.8.2018 klo 15:00 24:00 Taiteiden yö lähestyy! Myyrmäen Taiteiden Yö, eli Why so Myrtsi on toteutettu alueen asukkaiden sekä muiden toimijoiden yhteistyönä. Kutsumme jälleen kaikki alueen toimijat tekemään tämän vuoden tapahtumaa. Tapahtumapisteiden järjestäjät voivat olla asukkaita, yhdistyksiä, yrityksiä, julkisia palveluita tai muuten vain itsensä myrtsiläisiksi tuntevia. Oman tapahtuman voit ilmoittaa mukaan osoitteessa www.whysomyrtsi.fi/ohjelmanumero Onnistunut tapahtuma vaatii kymmeniä vapaaehtoisia. Ilmoittaudu vapaaehtoiseksi osoitteessa www.whysomyrtsi.fi/vapaaehtoiseksi www.whysomyrtsi.fi Myyrmäki-Seura ry