• 2018 Viikot 6-7 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 49. vuosikerta Nro 3 M unkin S eutu Nettiaika: timma.fi/kosmetiikkahelmi Munkkiniemen puistotie 9, Helsinki, p. 09 484 803 Ystävänpäivä! Munkkiniemen puistotie 9, Helsinki, p. 09 484 803 2+1 14.2 KESKIVIIKKO KLO 10-17 Exuviancetuotteet 20 ensimmäiselle asiakkaalle yllätyspaketti oston yhteydessä lahjaksi! (Edullisin veloituksetta.) Ota yhteyttä meidän asiantuntijaan! Lars Lindroos puh. 040 300 2309 Aktia Kiinteistönvälitys Oy Raumantie 1 | 00350 Helsinki www.aktialkv.fi Asunnonvaihto on helppoa ammattilaisten kanssa. TAPIOLA • Länsituulentie 6, 02100 Espoo • Puh. 050 560 5902 HELSINKI • Korkeavuorenkatu 2, 00140 Helsinki • Puh. 09 680 3980 Kiinteistönvälitystä jo vuodesta 2002 • www.bulevardinkotimeklarit.fi Alkaen Sis. alv 24% Etsin asuntoja myyntiin, jos olet myyntiaikeissa, soita tai laita s-postia vaikka heti! P. 0500 577 334, kai.makinen@bulevardinkotimeklarit.fi Kai Mäkinen Kiinteistönvälittäjä, LKV Kai Makinen , A5 kesa 2017 .indd 1 22.6.2017 13.52 ALUEENNE AMMATTILAINEN Avoinna ark. 6-21, la 8-21 su 9-21, Puh 09-5655 800 Teboil Munkkivuori, Huopalahdentie 22, 00350 Helsinki huoltaa autoja ja ihmisiä Bridgestone Blizzak spike-01 205/55x16 4 kpl asennettuna 448€ Bridgestone Noranza001 195/65x15 4 kpl asennettuna 398€ TERVETULOA! PESUKUPONKI TÄLLÄ KUPONGILLA PESUTARJOUS TEHOPESU Kuponki voimassa 21.2.2018 asti. TB-Munkkivuori (vaha + alusta +3 euroa) 15 Kausihuolto tarjous 189€ sis. 16 os. työ sis.öljyt+suodatin +raitisilmasuodatin (4-syl.bensiini auto) Parturikampaamo Saga-Hius Merja Lampa UUSI numeromme: 044 240 1917 Saga-Seniorikeskus Munkkiniemi, Dosentintie 12, 00330 Helsinki PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio kuvatapio.fi Kaikki kotitalouksien siivouspalvelut! Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita emännille p. 010 281 2600 www.lakeudenpito.fi Munkkiniemen Hammaslääkärit Munkkiniemen puistotie 11 A, puh. 09 4774 300 www.munkkiniemenhammaslaakarit.fi Viime vuoden loppupuolella Itä-Suomen yliopistosta valmistunut hammaslääkäri ANTTI SUNTIO on nyt aloittanut säännöllisen vastaanoton Munkkiniemessä. Hän tekee sekä aamuettä iltavuoroja. Tervetuloa uudet ja vanhat potilaat! Kiinteistötoimisto Takio Lkv Asunnon myynti-, vuokrausja asuntosijoituspalvelut. www.takio.com Gyldénintie 9, 00200 Helsinki 020 741 7888 WESTEND 5h,k,kph,p 105m²+28m² erillinen saunaosasto ja autohallipaikka. Kaunis valoisa huoneisto huikein merinäkymin yli Westendin. Avarassa olohuoneessa on kaunis takka. Yhtiö on hyvässä kunnossa, peruskorjattu viimeisen 10 v. aikana. E 2007, HP 695 000 €. Arif Hamidulla, YKV, LKV 041-537 6060, arif@takio.com Helmikuun ajan ILMAINEN hinta-arvio
• 2 Nro 3 • Viikot 6-7 M unkin S eutu www.antiikkijataide.fi Antiikin, taiteen ja suomalaisen kulttuurin syleilyssä! ENTISÖINTI ? KERÄILY ? KÄDENTAIDOT ? ARJEN HISTORIA 6/2017 • 8,60 € Hopeaa, messinkiä tai rautaa Arvokas kynttelikkö Meissenin kuuluisa posliini Kaunista ja kallista Marjatta Hietaniemellä on 9000 erilaista pitsiä Uusia ideoita syntyy jatkuvasti PALLO-TUOLIN KEKSIJÄ EERO AARNIO Lumihiutale-valaisin yli 159 000 euroa Mikä designissa maksaa? Tilaa lehti! www.antiikkijataide.fi Uudistunut Antiikki ja taide lehtipisteissä! Kalastajatorpantien Munamuseon uusi elämä ? Vuonna 1962 rakennetussa museossa oli esillä Krugerin keräämä linnunmunakokoelma. Museo oli alkuaikoina avoinna myös yleisölle mutta myöhemmin vain yliopiston tutkijoille. Kruger lahjoitti museon sittemmin Helsingin yliopistolle ja vasta viime vuonna linnunmunat siirrettiin uusittuihin tiloihin Helsingin eläintieteelliseen museoon ja tila myytiin. Fysio Ninja muutti Remontin jälkeen hyvinvointiyritys Fysio Ninja muutti Kauniaisista Kalastajatorpantielle. Fysio Ninja on 2005 perustettu perheyritys joka toimii fysioterapia-alalla. Yritys tarjoaa kokonaisvaltaisija hoitomuotoja johon kuuluu fysioterapiaa, osteopatiaa, klassistaja urheiluhierontaa, lymfaja vyöhyketerapiaa sekä vauvoille koliikkihoitoa. Neljä henkilöä Yrityksessä toimii 4 ammattitaitoista henkilöä joilla kaikilla on urheilijatausta. Fysio Ninjan vetäjän, Sairaanhoitaja Ebe Lindahlin erikoisuutena on koliikkihoito, jolla on viimeisten 10 vuoden aikana helpotettu vuosittain satojen lasten suolistovaivoja ja kehon jäntevyyttä. Fysioterapeutti Bettina Heiskari huolehtii ennaltaehkäisevästä ja leikkauksien jälkeisestä fysioterapiasta. Hänen erikoisuuksiinsa kuuluu kinesioteippaus, laserhoito, kuumakivihieronta ja henkilökohtainen valmennus. Osteopaatti Thomas Lindahl hoitaa niin akuutteja kuin kroonisiakin kiputiloja, puutumisia, nivelten ja nikamien jäykkyyksiä, unettomuutta, päänsärkyä, huimausta ja vartalon asentoon liittyviä vaivoja ja puutteita. Niksu Zharkevich tekee sekä klassistaettä urheiluhierontaa. Klassinen hieronta vähentää lihaskireydestä johtuvia kiputiloja ja sillä on stressiä ja jännitystä lieventävä, rentouttava vaikutus. Urheiluhieronnalla on klassista hierontaa tehokkaampi ja lihasta muokkaavampi vaikutus. Vasemmalta Thomas, Niksu, Bettina ja Ebe. Kalastajatorpantiellä toimii nyt Fysio Ninja.
• M unkin S eutu 49. vuosikerta – nro 3 Viikot 6-7 Ajankohtaista LÄMPIMIÄ AUTOJA MOOTTORIPYÖRÄ HALLIPAIKKOJA KALLIOSSA JA ALPPILASSA SOITA P. 0400 424 192 TAI KATSO WWW.TILA1.FI Taidehallissa 110 000 kävijää viime vuonna ? Helsingin Taidehallissa kävi 110 000 kävijää vuonna 2017, mikä on enemmän kuin yli 40 vuoteen. Vierailujen määrä nousi edellisestä vuodesta 50 %. – Oli hauskaa huomata yleisöpohjan laajenevan, kun kasvava osa viime vuoden kävijöistä oli Taidehallissa ensimmäistä kertaa. Taiteilijoiden teokset ovat puhutelleet laajasti eri yleisöjä ja tarjonneet elämyksiä ja ajattelemisen aihetta. Olen myös kiinnittänyt huomiota siihen, että kuvataiteella on juuri nyt kysyntää ja vetovoimaa laajemminkin. Kynnystä käynteihin on madaltanut myös museokortti, sanoo Taidehallin johtaja Jan Förster. Taidehallissa nähtiin kuusi näyttelyä, joista eniten kävijöitä keräsi keväällä nähty Anu Pentikin Kolme tilaa. Sen näki yli 46 000 katsojaa. Taidehalli juhlii tänä keväänä 90-vuotispäiviään. Parhaillaan nähtävän, graffititaiteilija EGSin monipuolista tuotantoa esittelevän näyttelyn jälkeen aukeaa Markku Keräsen retrospektiivi Värien ikuinen kevät, joka esittelee temperamaalauksen taitajan teoksia 1970-luvulta tähän päivään. Keväällä nähdään myös suuressa kansainvälisessä nosteessa olevan espanjalaisen taidemaalarin Secundino Hernándezin näyttely. Influenssatilanne edellisvuosia vaimeampi ? HUS:n sairaaloissa on influenssaan sairastuneita ollut toistaiseksi vähemmän kuin parina edelliskautena. Neljästä viruksesta yleisin on poikkeuksellisesti ollut B-virus Yamagata. Rokotteen kokonaisteho voidaan arvioida vasta epidemiakauden jälkeen. Influenssaepidemia alkoi joulukuun lopulla, mutta sairastumishuippu näyttää ainakin tilapäisesti kääntyneen laskuun tammikuun puolessavälissä. HUS:n toiminta-alueella Uudenmaan sairaaloissa epidemia on ollut tähän mennessä vaimeampi kuin parina edelliskautena. Influenssahoitopäiviä on epidemiahuippuja verratessa ollut vain noin kolmasosa viime kauteen verrattuna. Sivu 7 Pitäjänmäentien ja Kutomotien varteen asuntoja ja liiketilaa Töölönlahden eteläosassa tehdään vesihuoltotöitä ? Vesihuoltotyö aiheuttaa liikenteeseen muutoksia helmikuun alusta Kansalaistorin alueella. Eero Erkon katu suljetaan kokonaan autoliikenteeltä maaliskuun puoliväliin asti. Kadulla sallitaan vain pyöräily ja jalankulku. Sivu 5 Uusia asuntoja Solnantien ja Lokkalantien kulmaan Uudet vuokra-asunnot valmistuvat Lokkalantien ja Solnantien kulmaan vuoden 2019 alkupuolella. ? Solnantien ja Lokkalantien kulmaukseen rakennetaan Munkkiniemen oloissa melko suurta kohdetta. Paikalle tulee Asunto Oy Helsingin Lopinkulma, johon aiotaan rakentaa korkealuokkaisia vuokra-asuntoja. Ne valmistuvat paikalle alkuvuodesta 2019. Kortteli ikään kuin täydentyy linjaan, niiin Lokkalantien suuntaan kuin Solanintien suuntaan. Rakennus nousee pysäköintihallin päälle kahden kerrostalon väliin muodostaen umpikorttelin. Työmaalla on aloitettu juuri nyt perustusten täyttötyöt ja jatketaan paikallavalurakenteiden muottitöitä sekä salaojaasennusta. Rakennustyömaasta johtuen Solnantieltä ei pääse ajamaan Lokkalantielle, rajoitus on voimassa maaliskuun alkuun saakka. Pitäjänmäentien ja Kutomotien varteen suunnitellaan uusia asuntoja sekä liikeja työtilaa. Verkkokeskustelussa on neljä rinnakkaista korttelisuunnitelmaa Kutomotie 1:n tontille. Lisäksi keskustelussa on alustava viitesuunnitelma Kutomotie 9 tontille, jossa nykyinen toimitilarakennus muutettaisiin asunto-, liikeja työtiloiksi. Kuva: Helsingin kaupunki. ? Pitäjänmäentien ja Kutomotien varteen suunnitellaan uusia asuntoja sekä liikeja työtilaa. Verkkokeskustelussa on neljä rinnakkaista korttelisuunnitelmaa Kutomotie 1:n tontille. Lisäksi keskustelussa on alustava viitesuunnitelma Kutomotie 9 tontille, jossa nykyinen toimitilarakennus muutettaisiin asunto-, liikeja työtiloiksi. Sivu 10
• 4 Nro 3 • Viikot 6-7 M unkin S eutu P ääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 3 Yleisönosasto Avoin kirje Helsingin päättäjille Munkan mummon jupinat Ota kantaa – kirjoita MunkinSeudun yleisönosastoon. Lähetä sähköpostilla munkinseutu@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen MunkinSeutu, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Pula ammattitaitoisesta työvoimasta estää kasvua Y ritykset arvioivat tulevaisuuden suhdannenäkymänsä heikommiksi kuin vielä viime syksynä Uudellamaalla. Myös muihin maakuntiin verrattuna Uudellamaalla odotukset ovat varovaisemmat. Tämänhetkistä suhdannetilannetta pidetään kuitenkin normaalia suotuisampana. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n tammikuussa tekemän suhdannekyselyn mukaan yritykset kertovat tuotannon, investointien ja työntekijöiden määrän kasvavan. Sen sijaan tulevaisuuden odotukset ovat aiempaa heikommat. Palveluja tuottavista yrityksistä 16 prosenttia odottaa suhdanteiden vahvistuvan, neljä prosenttia ennakoi hiipumista eli saldoluku painui lukemaan 12. Teollisuusja rakennusalan saldoluku painui kahteen; yrityksistä 17 prosenttia odottaa suhdanteiden paranevan, 15 prosenttia ennakoi heikkenemistä. Saldoluku kertoo, kuinka monta prosenttia suhdanteiden paranemiseen uskovia yrityksiä on enemmän kuin niitä, jotka ennustavat tuotantonsa supistuvan. Yritysten pahin pulma on ammattitaitoisen työvoiman puute. Teollisuuden ja rakentamisen yrityksistä joka viides ja palvelualojen yrityksistä joka neljäs pitää rekrytoinnin hankaluutta kasvun esteenä. Sama ongelma toistuu kyselystä toiseen ja viesti on selvä. Pula ammattitaitoisesta työvoimasta on todellinen Uudellamaalla ja se muodostaa yritysten ripeämmälle kasvulle todellisen esteen. Tämä viesti kannattaa ottaa tosissaan, painottaa Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Tatu Rauhamäki. Teollisuuden ja rakentamisen kapasiteetin käyttöaste on varsin korkealla. 85 prosentilla vastaajista se on jopa kokonaan hyödynnettynä. Investointien odotetaankin jatkavan kasvuaan, mikä on tulevan kasvun kannalta erinomaisen tärkeää. Uudenmaan elinkeinorakenne on palveluvaltainen, joten myönteistä on sekin, että palvelualojen yritykset odottavat myyntinsä vauhdittuvan alkuvuonna kertoo Rauhamäki. Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n kyselyyn vastasi 407 uusmaalaista teollisuuden ja rakentamisen sekä palvelualan yritystä, jotka työllistävät yhteensä yli 133 500 henkeä. Helsingin kaupunginhallitukselle Lenin -puiston nimeä ei pidä muuttaa ? Kaupunginvaltuutetut Sampo Terho ja Jussi Niinistö ovat tehneet aloitteen Lenin-puiston nimen muuttamisesta Ukko-Pekan puistoksi. Aloite on ristiriidassa erilaisten paikkojen historiallisten nimien suhteen Helsingissä ja Suomessa yleisesti noudatettujen periaatteiden kanssa. Täällä ei ole muutettu paikkojen nimiä poliittisten suhdanteiden ja kyseenalaisten historian uudelleenkirjoittamispyrkimysten mukaan. Alppiharjussa sijaitsevan puistoalueen nimeäminen vuonna 1970 Lenin-puistoksi perustui Leninin kiistatta tärkeään rooliin Suomen itsenäisyyden tunnustamisessa ja yhteyksiin Helsinkiin, jossa Lenin asui useampaan otteeseen. Puisto on osa Alppiharjun perinteitä työväen asuinalueena, jossa toimivat pitkään myös vasemmistolaisen työväenliikkeen ylläpitämä Alppilava ja Kulttuuritalo. Kuten Helsingin nimistötoimikunta toteaa, Lenin-puiston nimi on paikallishistoriallisesti merkittävä, laajalti tunnettu ja kiinteä osa helsinkiläistä nimimaisemaa. Todettakoon, että Helsingissä on nimetty paikkoja ja muistomerkkejä myös Venäjän tsaarin, Ruotsin kuninkaan, Helsingin valtaukseen 1918 osallistuneiden saksalaisten sotilaiden muistoksi ja eräiden muiden historiallisten henkilöiden ja tapahtumien mukaan. Ne kuvaavat omaa aikaansa ja ovat osa Helsingin kaupunkikulttuuriin kuuluvaa monikerroksisuutta ja moninaisuutta. Esitämme, että kaupunginhallitus hylkää Sinisen valtuustoryhmän aloitteen ja että Lenin-puiston nimi säilytetään ennallaan. SKP:n Maunula-Pakilan osasto ry puolesta Outi Mononen Pelastetaan Laupeuden työn jatko! ? Haluammeko että pääkaupunkiseudun suurin hyväntekijä joutuu lopettamaan pyyteettömän toimintansa muutaman sadan tuhannen euron takia? Ilmeisesti kyllä koska mikään taho ei ole valmis tukemaan Hurstin Laupeuden työn toiminnan jatkamista. Osoitan avoimen kirjeeni Helsingin pormestarille Jan Vapaavuorelle, Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelälle, Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljaselle sekä pääministeri Juha Sipilälle, Valtiovarainministeri Petteri Orpolle sekä sosiaalija terveysministeri Pirkko Mattilalle. Kun Veikko Hursti menehtyi vuonna 2006 ja Heikki Hursti aloitti isänsä ja äitinsä työn jatkamista, oli Hurstin Laupeuden työ siirtynyt juuri uusiin tiloihinsa Vaasankadulle. Asiakkaita ruokajonossa oli kaksi kertaa viikossa noin 300-350 henkilöä / kerta. Siis noin 700 / viikko. Nyt 11 vuotta myöhemmin avuntarvitsijoiden määrä on kasvanut yli kymmenkertaiseksi, noin 70008000 ihmiseen viikossa. On inhimillisesti uskomatonta, että Heikki Hursti vapaaehtoisineen on pystynyt tästä kaikesta suoriutumaan. Ikävä kyllä – nyt alkaa loppu häämöttää, enää eivät lahjoitusvarat ja talkootyö riitä. Avun tarvitsijoiden määrä on kasvanut niin suureksi ja samaan aikaan yhteiskunnan, jo ennestään minimaalinen tuki on vain entisestään laskenut. Avun tarvitsijat ovat tavallisia suomalaisia ihmisiä, kodittomia, yksinhuoltajia, maahanmuuttajia, työttömiä, työssä käyviä pienituloisia jne. Mitä nyt tarvitaan pikaisesti on: 4-5.000 m 2 logistiikkatilat. Lisään rahallista tukea 500.000 euroa vuodessa. Lupausta pitkäaikaisesta rahoituksesta, jotta toimintaa voidaan suunnitella ja kehittää optimaalisesti. Me, allekirjoittaneen johdolla tarjoamme tarvittavan asiantuntijaverkoston Hurstin toiminnan edelleen kehittymisen varmistamiseksi. Molemmat järjestyvät helposti, mikäli vain poliittista tahtoa löytyy. On aivan käsittämätöntä, että ruokaavusta joudutaan kieltäytymään koska ei ole riittävää varastokapasiteettia. Olen vakuuttunut, että esimerkiksi STARAn tiloista löytyisi Hurstille tarvittavat varasto-/logistiikkatilat ja palvelut. Rahoitus, Veikkaus, PKseudun kolme kaupunkia, voisivat ilman mitään ongelmia tukea Hurstin toimintaa esimerkiksi 200.000 eurolla / kaupunki / vuosi. Olen täysin vakuuttunut, että kaupunkien osallistuessa kustannusten jakoon yksityiset yritykset kyllä tulevat talkoisiin mukaan (kuten jo nyt ovat mukana!). Nykylahjoittajat sekä yritykset tarvitsevat uskon, että asia on meille kaikille tärkeä ja että taakan jakajia on muitakin. Hurstien työ vaikuttaa suuresti koko pääkaupunkiseudun vähäosaisten elämään. Tuo toiminnan päättyminen maksaa monin kerroin enemmän kuin sen hengissä pitäminen – sosiaalisilla ongelmilla kun tuppaa olemaan aina vain korkeampi hintalappu mitä myöhemmin niihin puututaan. Kunnioittavasti Markku Saarikangas Perussuomalaiset – Helsingin piirin puheenjohtaja America first…lapset, vanhukset ja vammaiset last ? Tulipa taas nähtyä maailmoo. Trumppilandia. Vielä ei puhuttu trumppia, pärjäsin englannillani. Keskustelu päämiehestä oli vähissä. Teatterissa vieressäni istuva pariskunta kertoi häpeävänsä presidenttiään. On se kovaa, kun kansa häpeää! Narri naurattaa, mutta ei nostata mielialaa. Tuli mieleeni aika monta muutakin maata, jossa saisivat todella hävetä presidenttiään…! Onneksi Suomi ei kuulunut niihin. Tässä männä vuosina toiminut Suomen maineen kohotus -työryhmä on todella onnistunut työssään. Tainnee olla siitä harvinainen työryhmä! Kääntöpuolella Suomen haluttavuusasteen nousu maahanmuuttajien keskuudessa, vai onko se? Siinä kysymys, jossa jokaisella meistä voi olla erilainen vastaus. Trumppilandiaan pääsy on vaikeutunut. Ihmisen ja koneen yhteydenotto ei käy kaikilta; lapset, vanhukset ja vammaiset älkööt vaivautuko! Allekirjoittaneeltakin vaivoin. Sormet koneelle, naama kuvalle ja henkilötiedot robotille. Kone ei kaikkea toimintaani hyväksynyt. Kukaan ei tullut hätiin. Se oli älykkyystesti Trumppilandian tyyliin. Muuten meno oli entisenlaista; kaiken kaikkiaan ihmiset ovat ystävällisempiä ja puheliaampia kuin täällä pohjoisella pallonpuoliskolla. Kyllä vastakkaisia tapauksiakin löytyi. Ja kaikkea siltä väliltä, kun porukkaa on paljon ja erilaista. Yksi yhteinen piirre näyttää meitä kuitenkin yhdistävän; kaikki kävelevät puhelimen kanssa kadulla. Ja lyövät päänsä toisiinsa, autoihin tai liikennemerkkeihin. Kuhmut kun yhdistävät merkittävästi! Eräänä uutena erilaisuuden piirteenä havaitsin sen, etten nähnyt yhtään lastenvaunua, rollaattoria, pyörätuolia enkä edes kävelykeppiä metroissa, busseissa tai yleensä julkisen liikenteen parissa. Nämä ryhmät loistivat poissaolollaan. Kyselin asiantilaa ja sain vastaukseksi sen, että nuo liikennevälineet ovat niin vaikeakulkuisia apuvälineiden kanssa liikkuville. Metroissa ovat pitkät portaan, vähän hissejä, laajat siirtymäaulat ja metrot pysähtyvät asemilla vain nopeiksi hetkiksi. Bussit ovat korkealattiaisia (vaikea kiivetä) ja samoin nopeapysähteisiä. Jäljelle jäävät taksit, jotka nekin suurelta osin ovat korkealattiaisia. Nuo ryhmittymät usein pysyttelevät vain oman korttelinsa ympärillä, minulle kerrottiin. Samaa kertoi tyttäreni Lontoosta, jossa hän on asunut pidempiä aikoja. Kuinka usein olenkaan nähnyt lastenvaunuja meillä busseissa ja raitiovaunuissa! Hurraa, ehkä meidän pitäisikin alkaa mainostaa ja kehittää vielä enemmän kaupunkiamme lapsi-, vanhus-, ja vammaisystävällisenä kaupunkina! Tässä meillä olisi todellinen markkinarako! Siksi hyvästelin New Yorkin viimeistä kertaa elämässäni: odottaahan minua seuraavina kulkuvälineinä todennäköisesti rollaattori tai ainakin kävelykeppi. Musikaalien ykkösmaalle viimeisenä tervehdyksenä lauloin: I´d liked to be in America…(West Side Story), ja…I used to love her, but it is all over now (the Rolling Stones)….! Elina Kuosmanen Töölön ala-asteen rehtorin virka uudelleen valmisteluun ? Kasvatusja koulutuslautakunta kumosi perusopetusjohtajan 20.12.2017 § 33 tekemän Töölön ala-asteen rehtorin virkavalintaa koskevan päätöksen ja palautti asian uudelleen valmisteltavaksi. Rehtorivalinta palautetaan uudelleen valmisteltavaksi, jolloin sekä valintaprosessi että ansiovertailu suoritetaan läpinäkyvämmin ja valinnan perustelut avataan sanallisesti siten, että vertailun lopputulos on selkeämmin myös ulkopuolisen henkilön havaittavissa. 11 henkilöä teki yhteisen oikaisuvaatimuksen virkavalinnasta. Hakijat vaativat, että perusopetusjohtajan päätös kumotaan. Hakijat perustelevat oikaisuvaatimustaan sillä, ettei perusopetusjohtaja ole osallistunut nyt valittavaksi esitetyn henkilön haastatteluihin ja jättänyt noudattamatta uuteen johtamisjärjestelmään sisältyvää osallisuusmallia ja valtuuston hyväksymää kaupunkistrategiaa. Tarkemmat perustelut selviävät lautakunnan liitteenä 1 olevasta oikaisuvaatimuksesta.
• 5 Viikot 6-7 • Nro 3 M unkin S eutu Töölönlahden eteläosassa tehdään vesihuoltotöitä Asukaspysäköinti laajenee pian Munkkivuoreen ja Niemenmäkeen Suunnitelma on nyt asukkaiden kommentoitavana verkossa ? Asukaspysäköinti otetaan käyttöön Munkkivuoressa ja Niemenmäessä. Kaupungin tavoitteena on saada pysäköinnin muutokset voimaan ensi syksynä. Muutos tarkoittaa, että pysäköintiin kadunvarsipaikoilla tarvitaan syksystä lähtien asukaspysäköintitunnus. Tunnuksen voivat hankkia alueen asukkaat. – Muutoksen tavoitteena on vähentää muualta tulevien työmatkapysäköintiä Munkkivuoressa ja tällä tavoin helpottaa alueen asukkaiden pysäköintiä. Lisäksi autojen pitkäaikaista säilytystä pyritään siirtämään pois katujen varsilta ja helpottamaan katujen talvikunnossapitoa, kertoo liikenneinsinööri Juha Hietanen Helsingin kaupunkiympäristön toimialalta. Ilman tunnusta katujen varsilla voi pysäköidä pysäköintikiekkoa käyttäen enintään neljä tuntia arkisin kello 8–20. Iltaja yöaikaan sekä viikonloppuisin pysäköintiä ei ole rajoitettu. Lisäksi Munkkivuoren ostoskeskuksen lähikaduilla olevat paikat säilyvät asiointipaikkoina, eli niillä on mahdollista pysäköidä enintään tunnin ajan eikä pysäköintiin tarvita tunnusta. Alueen yritykset voivat hankkia autoihinsa yrityspysäköintitunnuksen, joka oikeuttaa pysäköimään asukaspysäköintipaikoilla. Yritys voi ostaa enintään viisi tunnusta yhtä toimipaikkaa kohden. Suunnittelijat ostarilla 15.2. Asukaspysäköinnin laajentamisesta päätti kaupunkisuunnittelulautakunta keväällä 2017. Katukohtainen suunnitelma pysäköintipaikoista ja -rajoituksista on tarkoitus viedä kaupunkiympäristölautakunnan päätettäväksi huhtikuussa. Katukohtaisen pysäköintisuunnitelman luonnosta voi kommentoida 5.–26. helmikuuta kaupungin verkkosivuilla osoitteessa kerrokantasi.hel.fi/asukaspysakointi. Luonnokseen voi tutustua samana aikana myös Munkkiniemen kirjastossa. Suunnittelijat ovat tavattavissa Munkkivuoren ostoskeskuksen aulassa 15. helmikuuta kello 17–19.30. Asukaspysäköintijärjestelyiden lisäksi suunnitelmassa on lisätty paikkojen määrää sallimalla suorilla katuosuuksilla pysäköinti kadun molemmilla reunoilla. Joitakin muutoksia on esitetty myös Ulvilantien bussipysäkkien ja suojateiden paikkoihin. Pysäkkejä on pidennetty nivelsähköbusseille sopiviksi ja kuudelle suojatielle on esitetty rakennettavaksi keskikoroke. Pysäköintitunnus syksyllä Tunnuksen uudelle asukaspysäköintialueelle voi hankkia alkusyksystä kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelusta. Alueen kotitalouksiin ja yrityksiin jaetaan tiedote, kun tunnus on ostettavissa. Asukaspysäköintitunnuksen hinta Munkkivuoressa ja Niemenmäessä on tänä vuonna 12 euroa kuukaudessa. Vähäpäästöisiin ajoneuvoihin tunnuksen saa puoleen hintaan. Alun perin vain kantakaupungissa käytössä ollutta asukaspysäköintijärjestelmää on tarkoitus laajentaa tänä vuonna Munkkivuoren ja Niemenmäen lisäksi Etelä-Haagaan ja Kivihakaan ja lähivuosina Kumpulaan, Toukolaan ja Käpylään. Aiemmin asukaspysäköinti on ulotettu jo Lauttasaareen ja Munkkiniemeen. Tarkempia tietoja asukasja yrityspysäköinnistä saa kaupungin verkkosivuilta osoitteesta www. hel.fi/pysakointi. Osoitteesta www.hel.fi/kaupunkiymparisto/uutiskirjeet voi tilata uutiskirjeen, joka pitää ajan tasalla asukaspysäköinnin laajentumisesta. Asukaspysäköintijärjestelmä otetaan käyttöön tämän vuoden aikana Munkkivuoressa ja Niemenmäessä. Jatkoa sivulta 3 ? Helsingin kaupunki aloittaa helmikuun alussa vesihuoltolinjan rakentamisen Sanomatalon pohjoispuolisella Eero Erkon kadulla. Katu liittyy länsipäässä Kansalaistoriin ja itäpäässä Töölönlahdenkatuun. Katu avataan jotta vesi-, sadevesija viemäriputket voidaan vaihtaa. Samalla tehdään pilaantuneen maan kunnostustöitä. Vesihuoltotyö aiheuttaa liikenteeseen muutoksia Kansalaistorin alueella. Eero Erkon katu suljetaan kokonaan autoliikenteeltä maaliskuun puoliväliin asti. Kadulla sallitaan vain pyöräily ja jalankulku. Kiasman ja Sanomatalon huoltoliikenne hoidetaan kaivutöiden ajan Musiikkitalon itäsivua pitkin Karamzininrannan ja Töölönlahdenkadun risteyksestä. Väylä on yhteiskäytössä pyöräilyn ja jalankulun kanssa. Kulttuurirakennusten sarja täydentyy Eero Erkon kadun eteläpuolella sijaitsee Sanomatalo ja pohjoispuolelle valmistuu ensi syksynä uusi keskustakirjasto Oodi. Helsingin kaupungin tavoitteena on saattaa alueen katuja puistotyöt päätökseen vuoden loppuun mennessä. – Eero Erkon kadun vesihuoltotyö valmistuu huhtikuussa 2018. Tämän jälkeen alkavat Makasiinipuiston ja Kansalaistorin rakennustyöt sekä Oodi-kirjaston viereisen Töölönlahdenkadun viimeistelytyöt. Katuja puistotöiden on määrä valmistua loppuvuodesta 2018, jolloin keskustakirjastokin valmistuu, sanoo projektinjohtaja Anna Nyyssönen kaupunkiympäristön toimialalta. Kadun itäpäähän on tulossa kirjaston saattoliikennealue ja invalidiajoneuvojen pysäköintipaikat. Kadun länsipäähän rakennetaan taksiasema. Jatkossa yleistä ajoneuvoliikennettä tullaan Kansalaistorin alueella rajoittamaan mm. ajoestepollarein. Maaperä kaipaa puhdistusta Kansalaistorilla ja Makasiininpuistossa aloitetaan pilaantuneen maaperän kunnostaminen. Työn arvioidaan kestävän noin kaksi kuukautta. Kunnostustyöhön kuuluu maaperän kaivua sekä maan siirtoa, käsittelyä ja kuljetusta. Kunnostustyön kaikki työvaiheet on suunniteltu siten, ettei haitallisia aineita leviä kunnostettavan alueen ulkopuolelle ilman, pölyn, koneiden pyörien tai muun toiminnan seurauksena. Helen suunnittelee uusia biolämpölaitoksia ? Helen suunnittelee uusien biolämpölaitosten rakentamista Helsinkiin. Suunnitelmissa ovat alueet Vuosaaressa, Patolassa ja Tattarisuolla. Biolämpölaitoksilla korvataan kivihiilen käyttöä ja varmistetaan kaukolämmön riittävyys. Suunnitteilla olevat lämpölaitokset tuottavat uusiutuvaa kaukolämpöä ja korvaavat kivihiiltä kaukolämmön tuotannossa. Lämpölaitokset käyttävät kestävistä lähteistä hankittuja biopolttoaineita, kuten pellettiä ja metsähaketta. Biolämpölaitokset toteutetaan vaiheittain niin, että vuonna 2024 käytöstä poistuvan Hanasaaren voimalaitoksen lämmöntuotanto pystytään korvaamaan. Helenin tavoitteena on ilmastoneutraali energiantuotanto. Helen investoi parhaillaan uusiutuvaan, hajautetumpaan kaupunkienergiaan, ja biolämpölaitokset ovat osa mittavaa investointiohjelmaa. – Kaupunkitilan suunnittelussa on hyvä huomioida, että hajautetumpi lämmöntuotanto tarvitsee paljon enemmän tilaa kuin keskitetty, fossiilisiin polttoaineisiin perustuva energiantuotanto. Tulemme näiden lisäksi tarvitsemaan myös uusia paikkoja energiantuotannolle ja odotamme kaupungin osoittavan käyttöömme energiantuotantoon soveltuvia tontteja, toteaa johtaja Maiju Westergren Helenistä. Uusien lämpölaitosten suunnittelussa on hyödynnetty jo nyt energiantuotannon käytössä olevat tontit Vuosaaressa ja Patolassa. Sen lisäksi häiriöttömän lämmöntuotannon varmistamiseksi tarvitaan myös uusia alueita eri puolilta kaupunkia; yksi mahdollisuus on Tattarisuon alue. Laitosten ympäristölupahakemusprosessit on käynnistetty, lisäksi Tattarisuon alueen ympäristövaikutusten arviointi on käynnistymässä. Helen investoi merkittäviä määriä uusiutuvaan energiaan ja kivihiilen korvaamiseen. Salmisaareen valmistui tänä vuonna uusi pellettilämpölaitos, joka on parhaillaan koekäytössä. Se voi tuottaa lämpöä 25 000 kerrostalokaksiolle eli Savonlinnan kokoiselle kaupungille. Myös hukkalämpöjen keräämistä tehostetaan ja kasvatetaan, kun Esplanadin uusi lämpöpumppulaitos saadaan käyttöön keväällä 2018. Biopolttoaineiden käyttöä on Helenissä testattu ja tutkittu jo pitkään mm. erilaisilla pellettilaaduilla sekä esimerkiksi metsätähteellä. Kansainvälisiin maisteriohjelmiin tuplamäärä hakijoita ? Helsingin yliopiston kansainvälisiin maisteriohjelmiin tuli yhteensä 2 946 hakemusta, mikä on 83 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Uusi kansainvälinen koulutusohjelma, Master’s programme in Environmental Change and Global Sustainability, ylsi suosituimpien ohjelmien joukkoon. Helsingin yliopisto onnistui kääntämään kansainvälisten maisteriohjelmien hakijoiden määrän vahvaan kasvuun viime vuoden notkahduksen jälkeen. Vuodentakainen hakijamäärän lasku johtui pääosin lukukausimaksujen käyttöönotosta EUja Eta-maiden ulkopuolisille hakijoille. Hakijoiden määrä ylitti nyt merkittävästi myös vuoden 2016 määrän, jolloin lukuvuosimaksut eivät vielä olleet käytössä. EUja Eta-maiden ulkopuolisten hakijoiden prosenttiosuus oli 58, kun se viime vuonna oli 57. Ennen lukuvuosimaksujen käyttöönottoa noin kolme neljäsosaa hakemuksista tuli EUja Eta-maiden ulkopuolelta. Suomalaisten osuus oli 28 prosenttia (2017: 29 %). Eniten hakemuksia tuli edellisvuosien tapaan Pakistanista, Kiinasta ja Ghanasta. Monista maista tuli tänä vuonna paljon aiempaa enemmän hakemuksia. Näitä maita ovat muun muassa Intia, Kolumbia, Equador, Chile, Peru, Indonesia, Yhdysvallat, Hongkong, Venäjä ja Vietnam. Yhteensä hakemuksia tuli 127 maasta. Myös apurahoja haettiin runsaasti. 84 prosenttia lukuvuosimaksuvelvollisista hakijoista haki apurahaa Helsingin yliopistosta.
• 6 Nro 3 • Viikot 6-7 M unkin S eutu Seurakunta Sunnuntaiksi VIIKKO 6 MA 5.2. n J.L. Runebergin päivä Asser TI 6.2. Saamelaisten kansallispäivä Tiia, Terhi, Teija, Tea, Terhikki KE 7.2. Riku, Rikhard TO 8.2. Laina PE 9.2. Raija, Raisa LA 10.2. Elina, Ella, Ellen, Elna SU 11.2. Laskiaissunnuntai Iisa, Isabella, Talvikki VIIKKO 7 MA 12.2. Elma, Elmi TI 13.2. Laskiaistiistai Sulo, Sulho KE 14.2. ? Ystävänpäivä Tino, Voitto, Valentin TO 15.2. Sipi, Sippo PE 16.2. Kai LA 17.2. Väinö, Rita, Karita, Väinämö SU 18.2. Kaino Onnentunteen kokemiseen tarvitaan tavallisesti saman verran aikaa kuin kellon vetämiseen. Anton Tsehov (1860-1904) Päivyri Ihan vain ole Täyden palvelun hautaustoimisto Neuvonta ja päivystys 24 h puh. 726 0711 Hautauspalvelu Pietét Oy • Arkut ja uurnat • Kuljetukset • Kukat ja sidontatyöt • Pitopalvelut • Hautakivityöt • Perunkirjoitukset www.pietet.fi Munkkiniemi Huopalahdentie 3 00330 Helsinki puh. 488 140 Töölö Mannerheimintie 40 00100 Helsinki puh. 726 0711 Tapiola Tapiontori 3B 02100 Espoo puh. 4559 5650 Runopalsta Elon polulla Moni ihminen kantaa mukanaan, taakkaa raskasta elämän matkallaan. Toki itsekin siihen voi vaikuttaa. Elintavoillaan, toimillaan. Ote reipas ja iloinen elämään, tiesi silloin on kulkea helpompaa. Pitää nauraa jos ja kun naurattaa. Saa laulaa jos laulattaa. Pitää itkeä jos itkettää. Saa iloita jos iloittaa. Hyvä ohje tuo meille on kaikille, sopii hyvin elämän matkalle. Olavi Kylliäinen Munkkiniemi Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ke klo 14-17, to ja pe klo 9-13, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10-11, p. 09 2340 5118. www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi, FB Munkkiniemen seurakunta, Lapset ja perheet, Vapaaehtoiset. Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo ? Raumantie 3 Laskiaissunnuntain messu 11.2. klo 11. Messun jälkeen klo 12.30 Yhteisvastuu-lounas seurakuntasalissa. Mukana Ylioppilaskunnan Laulajien kvartetti. Messuun järjestetään tarvittaessa invataksikuljetus, tarvitsevat voivat ottaa yhteyttä puh. 09 23405118. Arkimessu 7.2. klo 18. Tässä on lepopaikka sinulle, joka haluat hengähtää hetken Pyhän äärellä. Matteus-passio Sing along –tilaisuus Suomen laulun kanssa lauantaina 10.2. klo 15 Munkkivuoren kirkossa. Tule mukaan laulamaan J. S. Bachin Matteus-passion kuoro-osat yhdessä Suomen Laulun kanssa! Jo hyvää vauhtia perinteeksi muodostumassa oleva Matteus passio -Sing along täyttää Munkkivuoren kirkon jälleen tervetuloa! Tuolijumppa maanantaisin klo 10 seurakuntasalissa. Kuntoilua oman kunnon ja tunnon mukaan, teemme helppoja kuntoharjoitteita fysioterapeutin ohjauksessa. Lukukausimaksu 20 e, vetäjänä Minna Pirinen. Merimieskirkkopiiri ma 12.2. klo 14 päätykamarissa. Vieraana pääsihteeri Hannu Suihkonen. Askarteluryhmä maanantaisin klo 18, vetäjänä Maire Turunen. Kirjallisuuspiiri ma 5.3. klo 18.30 alakerrassa. Heidi Köngäs: Sandra, Otava. Alustus Elina Kuosmanen. Tied. Kati Lind p. 041 4615946. Perheiden Iltaolkkari tiistaina 13.2. klo 17.30 seurakuntatalon kerhohuoneessa. Tilaa perheille ja aikaa yhdessäoloon. Tarjolla pientä iltapalaa. Raamattupiiri tiistai klo 18, seurakuntatalon Päätykamarissa. Kohtaamisen keskiviikko Sen tien kulkijat –luentosarja kerran kuukaudessa. Isäntänä kirkkoherra Leo Glad. Ohjelma alkaa kirkossa klo 11.30 uuden virren opettelulla, sitä seuraa vieraan esitys ja keskustelu, lopuksi siunaus. Jatkoina maksullinen keittolounas (5 euroa) klo 13 seurakuntasalissa. 14.2. Koetetaan pysyä ojien välissä, päätoimittaja Matti Kalliokoski. 14.3. Miten tielle pääsee, Dosentti, varhaiskasvatuksen asiantuntija Marjatta Kalliala. 18.4. Kun tie katoaa, Filosofian tohtori, entinen MEP Eija-Riitta Korhola. 16.5. Mihin tie vie ja miten sitä kuljetaan? Osanottajien puheenvuoroja, yhteenvetoa sanotusta opetusneuvos Kalevi Virtanen. Tilaisuuksissa kerätään kolehti vieraan osoittamaan kohteeseen tai Yhteisvastuukeräykselle. Avoin aulakahvila keskiviikkoisin klo 13. Kuun viimeisenä keskiviikkona keittoateria seurakuntasalissa. Toivon café torstaisin klo 18.30. Lapsikuoron harjoitukset torstaisin klo 16.30-17.15. Tervetuloa kaikki entiset ja uudet innokkaat yli 6-v. lapset laulamaan kanttori Kaisa Sidoroffin johdolla, kaisa.sidoroff@evl.fi. Kirkkokuoron harjoitukset torstaisin klo 18, tervetuloa entiset ja uudet laulamaan kanttori Kaisa Sidoroffin johdolla, kaisa.sidoroff@evl.fi. Ilta elävän veden lähteellä perjantaina 23.2. klo 18 Munkkiniemen kirkossa, puhujana Petri Kauhanen. Illassa on ehtoollinen. Munkkiniemen kirkko ? Tiilipolku 6 Avoin päiväkerho ma klo 9.30-11.30 ja to klo 15-16.30. Ensilapsikerho ma klo 15-16.30 ensimmäisen vauvan saaneille tai häntä odottaville. Rukouspalvelu ma klo 16-18. Kirkossa päivystää kaksi rukouspalvelijaa. Heille voit kertoa rukousaiheesi ja he rukoilevat puolestasi. Raamattuja ylistyspiiri maanantaisin klo 18. Sanan äärellä tiistaisin klo 11. Olohuone tiistaisin klo 13-15 kirkon aulassa. Tule tapaamaan tuttuja ja vaihtamaan kuulumisia. Eläkeläisten kahvihetki torstaisin klo 13, Erkkilä. Rukouspiiri perjantaisin klo 18. Tervetuloa rukoilemaan yhteisten asioitten puolesta. Levollisuuden messu la 24.2. klo 18, Frilander, Sidoroff. Kelttiläisin sävyin maustettu hiljaisuuden messu, jossa lauletaan Taize-lauluja ja saarnan paikalla on mietiskelyhiljaisuus (n.10 min). Voit tulla messuun myös vapaaehtoistehtäviin, tied. Mia Salmio, p. 09 2340 5128. Esilauluryhmän harjoitus klo 17. Tervetuloa mukaan, kuorokokemusta ei tarvita. Verkoston messu su klo 17, verkosto. net. Raamattuopetussarja Raamattu alusta loppuun keskiviikkoisin klo 18 Munkkiniemen kirkolla. Perinteinen päivämessu 25.2. klo 13. ? Laskiaissunnuntain latinankielisessä nimessä on pyyntö Jumalalle: ”Esto mihi.” ”Ole minulle.” Kaunis pyyntö, mutta mielessäni se jää keskeneräiseksi. Tahtoisin lisätä siihen jonkin sanan. Psalminkirjoittajatkin ovat täydentäneet tuota pyyntöä. He sanovat: ”Ole minulle kallio” ja ”Ole minulle armollinen.” Itsekin keksin sopivia sanoja. Ole minulle tuki ja turva. Ole minulle rakastava isä. Ole minulle suosiollinen. Pääsääntöisesti me uskomme tuntevamme Jumalan rinnallamme. Arjessa käännymme sen meille tutun Jumalan puoleen. Silti keskenämme saatamme nähdä Hänet eri tavalla. Yksi näkee Vapahtajan ja toinen Tuomarin. Yksi näkee käännetyn selän ja toinen avoimen sylin. Olemme iloisia siitä, mitä näemme, tai toivomme, että Jumala olisi toisenlainen. Saatamme myös ihmetellä, miksi Jumala näyttää nyt erilaiselta kuin joskus ennen. Jumalan hyvät kasvot nähnyt tahtoo varmistaa paikkansa niiden edessä jatkossakin ja Jumalan kaukaiseksi kokeva kaipaa selitystä ja muutosta. Emme sano ”Ole minulle” vaan ”Ole minulle sellainen, joka minä tahdon sinun olevan.” Kuitenkin, jos lisäämme ”Ole minulle”-pyynnön perään yhdenkin sanan, saatamme pettyä Jumalaan, koska voi käydä niin, että Hän ei vastaakaan toivettamme. Mitä jos siis tänä alkavana paastonaikana paastoaisin tuosta yhdestä sanasta? Vähentäisin niitä pyyntöjä ja toiveita, joita minulla on Jumalaa kohtaan. Sen suhteen, mitä Hänen pitäisi tehdä, mutta ennen kaikkea sen suhteen, mitä Hänen pitäisi olla. Raamatun äärellä en syöksyisi etsimään tekstistä sitä Jumalaa, jonka jo tunnen, vaan kuuntelisin Hänen ääntään kuin kuulisin sen ensimmäistä kertaa. Rukouksessa tyytyisin sanomaan ”Ole minulle”, jotta Jumala voisi kertoa minulle itsestään jotain, mitä en vielä tiedä. Ihan vain olisin ja antaisin Jumalan olla kanssani. Iida Glumoff Kirjoittaja on ensimmäistä papin paikkaansa etsivä teologian maisteri Vuoden oppikirjapalkinnot ? Kati Solasvuo Munkkiniemestä sai Suomen tietokirjailijat ry:n oppikirjapalkinon Educa-messujen yhteydessä Suomen tietokirjailijat ry:n järjestämässä tilaisuuderssa Helsingin Messukeskuksessa. Muut palkinnonsaajat olivat opettajina toimivat Marjatta Alestalo, venäjänkielen lehtori Helsingin yliopistosta, Antti Kohi Ressun lukiosta, Helena Ruuska Helsingin normaalikoulusta ja Heikki Saari Joensuun normaalikoulusta. Kati Solastie kuuluu opettajiin, jotka oman opettajantyönsä ohessa suunnittelevat ja kirjoittavat oppikirjoja ja muuta oppimateriaalia käyttäjien istuessa peruskoulussa ala-asteen ensimmäisillä luokilla. Nykyisin tietokirjsailijoiden ”ammattijärjestöön” Suomen tietokirjailijat ry:n jäsenistöön kuuluu noin 3000 tietokirjailijaa. Tietokirjailijoiden yhdistys saa tukea toimintaansa muiden kirjailijajärjestöjen tavoin kirjastojen lainausja kopiointikorvausten muodossa. Kertyvät varat jaetaan edelleen kirjojen tekijänoikeuksien omistajille heidän järjestöjensä kautta. Tietokirja ei synny ihan noin vain kesäisellä nurmikolla lekotellen eikä talvella pysähtymällä hetkeksi naputtelemaan tietokoneen näppäimistöä. Oppikirjat ja pääosa muistakin tietokirjoista kirjoitetaan oman virkatyön ohessa ja käyttäen kirjoittajan vapaaaikaa lomilla tai työaikojen ulkopuolella iltaisin ja öisin. Kirjoittaminen on harrastus, joka ei pääsääntöisesti elätä, vaikka kaupassa kirjan hinta saataakin tuntua kovalta. Oppikirjailijoiden ja tietokirjailijoiden yhteinen edunvalvontajärjestö on Suomen tietokirjailijat ry. Apurahojen jakaminen on vain osa yhdistyksen toimintaa. Yhdistys järjestää tekijöille koulutusta luentotilaisuuksien ja kurssien muodossa, mutta tärkeänä pidetään myös tilaisuuksia, joissa eri oppiaineiden ja aihepiirien ammattilaiset pääsevät keskustelemaan toistensa ja uusien tuttavuuksien kanssa. Marketta Levanto Timo K. Mukka – Tuija Pihkanen ? TABU on kertomus elämästä ahtaan yhteisön puristuksissa. Elämää varjostaa yksinäisyys, kyläläisten henkilökohtaiset tabut ja ahdasmielisyys. Toisaalta rakkauden kaipuun ja tragedian keskellä on olemassa myös aitoa välittämistä, elämäniloa ja mustaa huumoria. Näytelmä pohtii uskonnon merkitystä ihmisen elämässä, rakkauden ja moraalin ikuisia kysymyksiä sekä sitä, miten jokainen muokkaa oman todellisuutensa ja näkee oman tarinansa totuutena. Teatteri Kultsan ensi-illassa 24.2.2018 nähdään alkuperäiseen Timo K. Mukan romaaniin pohjautuva Tuija Pihkasen uudelleen dramatisoima ja ohjaama TABU. Näytelmän keskiössä on yksi tarina, joka kerrotaan neljästä eri näkökulmasta. TABU Teatteri Kultsa Esitykset ajalla 24.2. – 7.4.2018 aina klo 19.00 os. Käenkuja 6-8, Katri Valan puiston Käenkujan väestönsuoja, 00500 Helsinki, Sörnäinen.
• 7 Viikot 6-7 • Nro 3 M unkin S eutu Koulumies Maskeeraus&Make up Huopalahdentie 3 p. 09-487 107, 040-5160 806 TERVETULOA Influenssatilanne edellisvuosia vaimeampi Senioripalvelut sujuvasti yhdestä numerosta Matti Kalliokoski Munkkivuoressa 14.2. 2018 Sen tien kulkijat – sarja jatkuu ? Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimituksen esimies Matti Kalliokoski vierailee Munkkivuoren kirkossa kerran kuukaudessa toteutuvassa Kohtaamisten keskiviikko -sarjassa 14.2. klo 11.30. Yksi kohtaaminen alkaa uuden virren opettelulla, jota seuraa vieraan alustus, minkä jälkeen on kysymysten ja kommenttien aika. Yhdessäoloa jatketaan maksullisella (5 euroa) keittolounaalla seurakuntasalissa alkaen klo 13. Tapaamisten isäntänä toimiva kirkkoherra Leo Glad sanoo, että sarjan kohtaamisissa tahdotaan astella sitä tietä, jota Jeesus aikanaan kulki. Silloin kuten nytkin myötätunto on elämän ja kristinuskon avainsana. Jokainen suhde toiseen on ainutlaatuinen ja kaunis ja jokaisessa ihmisessä asuu yhteyden ja merkityksen kaipaus. Matti Kalliokosken esityksen aihe on KOETETAAN PYSYÄ OJIEN VÄLISSÄ. Maaliskuussa 14.3. alustaa aiheesta MITEN TIELLE PÄÄSEE dosentti, varhaiskasvatuksen asiantuntija Marjatta Kalliala. Huhtikuun vieras 18.4. on filosofian tohtori, entinen MEP Eija-Riitta Korhola aiheenaan KUN TIE KATOAA. Toukokuussa 16.5. kysytään MIHIN TIE VIE JA MITEN SITÄ KULJETAAN, kuullaan mukana olleiden puheenvuoroja ja opetusneuvos Kalevi Virtasen yhteenveto. Tilaisuuksissa kerätään kolehti vieraan osoittamaan kohteeseen tai Yhteisvastuukeräykselle. Tervetuloa kaikki ja kaikenikäiset! Eija-Riitta Korhola Marjatta Kalliala Matti Kalliokoski Kohtaamisten keskiviikko SEN TIEN KULKIJAT 2018 Munkkivuoren kirkolla 14.2. KOETETAAN PYSYÄ OJIEN VÄLISSÄ Pääkirjoitustoimituksen esimies Matti Kalliokoski 14.3. MITEN TIELLE PÄÄSEE Dosentti, varhaiskasvatuksen asiantuntija Marjatta Kalliala 18.4. KUN TIE KATOAA Filosofian tohtori, entinen MEP Eija-Riitta Korhola 16.5. MIHIN TIE VIE JA MITEN SITÄ KULJETAAN? Osanottajien puheenvuoroja, yhteenvetoa sanotusta opetusneuvos Kalevi Virtanen Jatkoa sivulta 3 ? HUS-alueen sairaaloissa tehoja valvontahoidossa on viikkoon 3/2018 mennessä ollut kaikkiaan 33 henkilöä, joista 88 % perussairaita, lähes 70 % yli 65-vuotiaita ja 2/3-osa rokottamattomia. Eniten valvontahoitoa vaatineita potilaita on hoidettu Hyvinkään sairaalassa. Liikkeellä on ollut kahta Aja kahta B-virusta, yleisimpänä poikkeuksellisesti B-virus Yamagata. Tosin HUS:ssa tehohoitoon joutuneilla ja yli 75-vuotiailla A-virus on ollut yleisempi. Henkilökunnasta 95 prosenttia HUS:n henkilökunnan influenssarokotuksen kattavuus on noussut tällä epidemiakaudella kaikkien aikojen korkeimmalle, peräti 95 prosenttiin. Tulokseen on päästy useita vuosia kestäneellä määrätietoisella panostuksella henkilökunnalle suunnattuun viestintään ja joustaviin rokotuskäytäntöihin. B-virus Yamagata on puuttunut kansallisen rokotusohjelman kolmitehoisesta rokotteesta, mutta nyt liikkeellä olevien kiertävien neljän influenssaviruksen takia rokotteen kokonaisteho voidaan arvioida vasta kauden loputtua. Nelitehoisen influenssarokotteen saaminen kansalliseen rokotusohjelmaan on tärkeää huomioiden riskiryhmät ja sosiaalija terveydenhuollon ammattilaiset. Euroopan tautikeskus kehottaakin jäsenmaitaan harkitsemaan nelitehoisen rokotteen käyttöönottoa. Rokotus on paras suoja influenssaa vastaan, sillä se estää jälkitauteina keuhkokuumeita, sydänlihastulehduksia sekä aivoja sydäninfarkteja. Perusterveillä työikäisillä on aina parempi rokotevaste kuin ikääntyneillä ja perussairailla. Varsinkin iäkkäillä kahtena vuotena peräkkäin otettu rokote vähentää sairaalaja tehohoidon sekä kuoleman riskiä. Mikäli saisi influenssan rokotteesta huolimatta, taudinkuva on yleensä lievempi ja vakavien jälkitautien riski pienempi. Munkinseudulta etsitään tonttia uudelle päiväkodille ? Helsinki panostaa nyt tosissaan uusien päivähoitopaikkojen luomiseen. Talousarvioehdotus sisälsi 40 miljoonan euron lisäyksen kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle. Budjetti mahdollistaa päiväkotipaikan yli 1000 uudelle lapselle. Varsinkin Munkinseudulla on kova pula lasten päivähoitopaikoista. Kaupunki suunnitteli aikaisemmin uuden päiväkotirakennuksen pystyttämistä Kaartintorpan päiväkodin tontille. Uuden rakennuksen sijoittamisesta vanhan viereen ajateltiin saatavan synergiaetuja esimerkiksi keittiötilojen ja ruokapalvelun osalta. Tämä Kaartintorpan päiväkodin lisärakennus on tällä hetkellä laitettu toteutussuunnitelmaan vuodelle 2022. Tosin nyt kaupungissa on todettu, että kyseinen tontti ei olekaan ehkä välttämättä paras mahdollinen uudelle päiväkodille, koska se on liian pieni. Varhaiskasvatuksen ja koulutuksen toimiala etsiikin Munkinseudulta parhaillaan aktiivisesti uutta isompaa päiväkotitonttia. Tontin löytäminen pitkälti valmiiksi rakennetuista vanhoista kaupunginosista ei ole helppoa, mutta toivotaan, että se onnistuu. Nykyisin Helsingissä on suuntauksena rakentaa huomattavasti isokokoisempia päiväkoteja. Niillä voidaan nopeammin ratkaista päivähoitopaikkojen tarpeen nopea lisääntyminen. Ne ovat myös kustannustehokkaampia kuin pienet tarhat. Keskustassa Frantzenian entiseen yliopistorakennukseen on avattu kahdensadan lapsen päiväkoti. Maunulaan päätettiin rakentaa Suomen suurin päiväkoti, jossa on yli 300 paikkaa. Siellä työskentelisi lähes 60 lastenhoitajaa ja kasvattajaa sekä muuta henkilöstöä. Lapsikohtaista huoneistoalaa rakennukseen varataan 8 neliötä per samanaikaisesti paikalla oleva lapsi. Tämä on pohjoismainen suuntaus. Kaupungin päättjät ja virkamiehet ovat käyneet tutustumassa mm. Oslon kuuluisaan päiväkotiin Margariinitehtaaseen, jossa on hoitopaikka jopa 500 lapselle. Se kuulostaa hurjalta, mutta paikka on valtavan suosittu ja sen tilat ovat mykistävät. Päiväkodissa on normaalien tilojen lisäksi mm. taidekasvatustiloja ja erillinen vesileikkihuone, jossa lapset voivat leikkiä vesiputouksilla, sekä todella iso erillisiin alueisiin jaettu piha. Päivähoito on hyvä esimerkki palvelusta, jossa laatu syntyy ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Isojen henkilöstöresurssien ajatellaan tekevän päiväkodin toiminnasta vähemmän riskialtista mm. henkilöstön sairauslomien osalta. Liian pienessä päiväkodissa henkilöstövaje saattaa rasittaa vakavasti työssäjaksamista. Myös ammattitaitoinen johtajuus ja toiminnan suunnittelu saattaa olla helpompi toteuttaa isossa yksikössä. Hyvä johtaminen taas vaikuttaa suoraan hoitajien työssäviihtyvyyteen ja sitä kautta lasten päivähoidon laatuun. Terhi Koulumies Kaupunginvaltuutettu (kok) Terhi Koulumies ? Helsinki kokosi senioripalvelunsa yhteen. Nyt ikääntyneet saavat neuvontaa, päätökset palveluista ja apua palveluiden hallintaan yhdestä paikasta. Helmikuun alusta alkaen ikääntyneet hakevat kotihoitoa, hoivaja sosiaalipalveluita aina Seniori-infon kautta. Asiakkaan tulee soittaa ensin Seniori-infoon, kun hän tarvitsee kotihoitoa, päivätoimintaa, sosiaalityön tukea, lyhytaikaista tai ympärivuorokautista hoitoa. Seniori-info tarjoaa myös matalan kynnyksen neuvontaa ja etsii ratkaisuja ikääntyneiden arjen haasteisiin, kuten yksinäisyyteen. Seniori-infosta saa tietoa Helsingin kaupungin lisäksi järjestöjen ja yritysten tapahtumista, harrastuksista ja palveluista. Seniorille apua palveluiden hallintaan Jos ikääntynyt tarvitsee enemmän apua arkeensa, hänen kanssaan sovitaan moniammatillisen tiimin arviointi. Yhdessä asiakkaan kanssa arvioidaan, millaista tukea hän tarvitsee. Moniammatillisen arvioinnin avulla palvelut voidaan kohdistaa oikein. Kun ikääntynyt tarvitsee paljon tukea, hänen kanssaan laaditaan asiakassuunnitelma. Hän voi yhdessä asiakasohjaajan kanssa räätälöidä tarpeensa mukaisen palvelukokonaisuuden. – Me autamme ikääntynyttä löytämään, valitsemaan ja yhteensovittamaan hänelle oikeat palvelut. Paljon tukea tarvitsevat saavat myös intensiivisempää ohjausta, tiivistää asiakasohjauksen päällikkö Eeva Raulos. Helsinkiläisille yhdenvertaiset senioripalvelut Kun palveluiden järjestäjä ja tuottaja eriytyvät sekä tulevaisuudessa palveluita tuottaa useampi taho, korostuu palveluiden seuranta. Asiakasohjaaja seuraa ikääntyneen mahdollisia tuen tarpeen muutoksia ja sitä, että palvelut toteutuvat toivotulla tavalla. Uudistuksen myötä kaikki helsinkiläiset saavat neuvonnan, päätökset palveluista ja ohjauksen samasta paikasta. – Nyt palvelumme ovat selkeämmin asiakkaiden saatavilla. Kun kaikki saavat apua yhdestä paikasta ja samoilla pelisäännöillä, ovat palvelut yhdenvertaiset ja tasalaatuiset, summaa arviointitoiminnan johtaja Tuulikki Siltari. Helsinginkadun Filharmonikkojen talvikonserteissa soi Paganini ja Franck Helsinginkadun Filharmonikot konsertoi 13. ja 15. helmikuuta Helsingissä. Kuva: Suvi-Tuuli Kankaanpää ? Helsingin työväenopiston sinfoniaorkesteri Helsinginkadun Filharmonikot konsertoi Opistotalolla (Helsinginkatu 26) tiistaina helmikuun 13. päivänä ja Temppeliaukion kirkossa (Lutherinkatu 3) torstaina 15. helmikuuta. Helsinginkadun Filharmonikkojen talvikonserteissa kuullaan Niccoló Paganinin Viulukonsertto nro 1 D-duuri op. 6 sekä César Franckin Sinfonia d-molli. Konsertit johtaa kapellimestari Emilia Hoving. Solistina esiintyy viulisti Petteri Iivonen. Konsertit Ti 13.2. klo 19, Opistotalon juhlasali, Helsinginkatu 26, Helsinki To 15.2. klo 19, Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3, Helsinki Liput: 10/15 € (sis. ohjelman) Liput ennakkoon Ticketmasterista sekä orkesterilaisilta.
• 8 Nro 3 • Viikot 6-7 M unkin S eutu Kulttuuri ? Aurora Hentunen on pianisti ja säveltäjä, jolla on myös hyvin ilmaisuvoimainen lauluääni, jonka soisi kuulevan useammin keikoilla. Kanssasoittajat Joona Kilponen, trumpetti, Veli-Matti Silanterä, kontrabasso ja Ville Luukkonen, rummut, ovat meritoituneet akselilla Jyväskylä-Helsinki-Amsterdam-New York. Vaikka nimi on laulajan mukaan, he ovat enemmän yhtye. Vaikutteita on pohjoismaisesta jazzista ja skandinaavisesta kansanmusiikista. Tammikuulla ryhmä esiintyi sekä Juttutuvassa että Tenho Restobarin sunnuntaijazzissa. Kuulimme kovan luokan kansainvälisten soittajien paluun kotikentälle. Kvintettiä täydensi Tenhossa yhden kappaleen ajan Adele Sauros. He ovat työstäneet joulunpyhinä pian ilmestyvää ensimmäistä levyä. Kuulimme mm. tulevan levyn kappaleita ”Kaipuu” ja ”Tunturi”. Uusi improklubi vauhtiin Himokkaan Peuran improklubi valtaa Valtimonteatterin kerran kuussa. Se on ammattinäyttelijöistä koostuva pitkän improvisaation ryhmä. Saimme katsoa ja kuulla pitkää improvisaatiota kahdella kotimaisella kielellä ja rentoa tunnelmaa klubimaiseksi muutetutta mustassa teatterimiljöössä. Improssahan saa yleisö heittää alussa avainsanoja, jotka vaikuttavat esityksen tyylilajiin. Heitimme Ruotsin laivan, joten saimme nauraa kahden vanhuksen bingoirrottelua Viikkarilla ja tanssilattialla. Taksin kaappaus Tukholmaan oli hauska sketsi. Peurojen lisäksi lavalla oli vierailevana esiintyjänä ruotsinkielinen improvisaatioteatteriryhmä IMP. Se on kolmen naisen ruotsinkielinen innokas ryhmä. He ovat kehittäneet omia esitysformaatteja , mm.”Tvåspråkig arki” och ”Drömlandskap”, joita esittävät pääkaupunkiseudulla ja ruotsinkielisellä rannikolla. Valtimon improillassa nauratti erityisesti pilanteko stadilaisten, espoolaisten ja sipoolaisten asenteista metrojunamatkalla. Naiset tekivät pilaa espoolaisten ylenkatseesta, kun he siirtyivät junalla Helsingin puolelle. Alakerran saunasta kuului kovaa juhlamelua, jonka taitava improryhmä otti heti kohteekseen. Butotanssin lähettiläs Ken Main butotanssi Höyhentämössä toistuu aika ajoin. ”Requiem of Flower” on nimeltään uusin esitys, joka kertoo kukkien elämästä ja kuolemasta. Hän keskittyy jälkimmäiseen, joten tunnelma on kuin muistomessussa. Ken Mai selittää hektistä tunnelmaa kukkien lyhyellä elämänkaarella; kun ne kukoistavat, on erotiikan aika; kun ne kuihtuvat, on kuoleman hetki. Mutta kukat kukoistavat kaikille ihmisille ja eläville olennoille. Tanssija on, kuten aina, pukeutunut mustaan pitkään asuun, naisen korsettiin ja virttyneisiin ja repeileviin sukkiin tai oikeastaan jonkinlaiseen pyjamaan. Selkä ja rintakehä on paljas. Aluksi hän koristelee lattian punaisilla kukilla ja valkeilla höyhenillä. Musiikki on pateettista, kohtalonomaista. Paikoin tanssija laulaa korkealta. Tällä kertaa butotanssin Suomen lähettiläs on avoimempi ja lempeämpi yleisöä kohtaan. Hän koskettaa, halaa tai muuten huomioi eturiviä. Yksi raavas mies saa Ken Main syliinsä. Jotain maagista esityksissä on, vaikka monet liikkeet ja kokonaisvaikutelma on hyvin tuttua. Todellinen ja feikki lavalla – Missä oikein olemme? Ennustajan puheilla? Elävässä installaatiossa? Vinksahtaneessa piirretyssä vai kehonhuoltotunnilla?, Zodiakin vuoden ensimmäinen esitys kysyy. Lavalla tuttu tanssija-esiintyjä Maija Karhunen on tavattoman vaikuttava, erilainen kuin aiemmin, jolloin hän on usein enemmän toisen tanssijan kohde. Kehoaan kierittävä ja käsivoimillaan liikkuva Karhunen on domina-hahmo yleisöön päin. Koreografi Marc Philipp Gabrielin teoksessa yleisö kohtaa hahmon nimeltä ”Ajima”, joka on yksityinen ja julkinen, arkinen ja teatraalinen. Ajima paljastaa ja peittää asioita itsestään, suostuu kliseisiin, kunnes hajottaa ne palasiksi. Hahmo asettuu katsottavaksi, mutta katsoo myös takaisin. Lava-auktoriteetin, komedian, vallan ja tuntemattoman väliset suhteet ovat jatkuvassa muutostilassa. Lopussa Karhunen muka ennustaa tulevaa yleisön lavalle antamia esinelahjoja tunnustellen. Esitys kyseenalaistaa väsymättä rutiininomaisen halumme tehdä pysyviä oletuksia toisistamme. Karhunen putoaa puolivälissä lavalta lattialle. Luulin ensin, että se oli ikävä sattuma ja huolestuimme hänen kunnostaan. Se taisi olla feikkiä todellisen sijasta. Ihana Joulu vetoaa Katsoin salintäyden lapsijoukon ja heidän vanhempiensa kanssa Nukketeatteri Sampon jouluklassikon ”Ihana Joulu” Erottajanmäellä. Tonttulassa valmistaudutaan yhteiseen joulunviettoon. Pienelle Teppanatontulle kaikki on uutta ja ihmeellistä. Hän oppii ikivanhoja jouluperinteitä ja uskomuksia, mutta ennen kaikkea joulun salaisuuden. Teppanan pitää viedä saamiaan joululahjoja Jampero-tontulle, mutta ruokkii niillä nälkäisiä varpusia ja antaa jouluiloa kodittomille. Se on joulun salaisuus, vuodesta toiseen. Esitys on klassikko, johon useat perheet ja päiväkodit tulevat yhä uudelleen kokemaan klassikon ihanan tunnelman, kun uudet polvet kasvavat Sampo-ikään. Maija Bari, toinen perustaja, vastaa tästäkin. Karoliina Kantelinen, Värttinästä ja monesta muusta kansanmusiikkiryhmästä tuttu, on ihastuttavan eläytyvä nukketeatterinäyttelijä ja -laulaja. Miehet ovat vähän jäyhempiä, mutta osaavat asiansa ja laulunsa hyvin. Melankolia on kaunista – Me tanssimme päällä raunioiden / Sillä kuollut on rakkauteni / Eläköön, eläköön, eläköön, Miro Apostilakis lausuu toisena ohjaajana vuodenvaihteen hienoimmalle nuorisoteatteriesitykselle ”Kirsikkapuisto on tulessa”. Toinen ohjaaja Jussi Järvilehto kutsuu produktiota ”esitykseksi melankolian kauneudesta, muutoksen pelosta ja rakkaudesta kärsimykseen”. Kyse on Kellariteatterin, Klitsun uusien jäsenten ensimmäisestä esityksestä muutaman kuukauden harjoittelun ja yhteiselon jälkeen. Harvoin on nähnyt näin valmista tulkintaa ja näyttelijöitä tältä kokemuspohjalta. Ollaan Anton Tshehovin Kirsikkatarhan velkojen ja tytärten naittamisen äärellä: – Eteenpäin on päästävä. Tavoitellessaan pyhää, ihminen tuhoaa pyhän. Paratiisin puut on kaadettava maailmansotien sotalaivoiksi. Elokuvissakin jo nähty Tuulia Eloranta on tavattoman uskottava ja kaunis Ljubob Andrejevna, Kirsikkapuiston omistaja, johon kaikki miehet rakastuvat. Nuori näyttelijä esittää venäläistä puumanaista hyvin ja laulaa hienosti Tuure Kilpeläisen ”Juhlat”. Llapsena kuolleen pojan sänky vetää äitiä puolensa. Tyttäristä Anja, Velma Tiusanen on traagisesti rakastunut väärää henkilöön, mutta vanhempi tytär Varja, Veera Anttila menee kihloihin maaorjan pojan, nousukas Lopahinin, Juho Kestitalo, kanssa. Trofimovia esittää herkästi Miika Suonperä. Risto Kolanen: Tammikuun kulttuurikierros Aurora Hentusen kvartetti svengaa Juttutuvan Rytmihäiriöklubilla. Kuva: Jari Flinck. Mainiot impronäyttelijät Katja Luhtala (vas.), Sami Jukkara, Anna Korolainen, Outi Ikonen ja Suvi Koivusalo. Kuvasta puuttuu muusikkona säestänyt Osmo-Matias Ojanen. Kuva: Tiina Karvinen. Ken Mai on butotanssin taitava lähettiläs Suomessa. Kuva: Silvia Miserotti. Maija Karhunen esittää hienosti ylimielistä diivaa, kujeilevaa pelleä ja katsomon hallitsijaa Ajimassa Zodiakin lavalla. Kuva: Paul Seaby. Luciano Posillipo (vas.) ja Karoliina Kantelinen loivat Lassi Logrénin kanssa tunnelman Tonttulaan Nukketeatteri Sampossa. Kuva: Uupi Tirronen. Eva Wahlström voittaa terveyshuolet ja epäilyt naisnyrkkeilyä kohtaan Kapsäkin hienossa esityksessä. Kuva: Toivo Heinimäki.
• 9 Viikot 6-7 • Nro 3 M unkin S eutu Kulttuuri Hullu talo Suvilahdessa Olga Palo ja Kreetta Salminen (kädet silmillä) edustavat treffeillä yleisölle ja heille tuntemattomiksi jääviä deittaajia Mad Housen Tiivistämössä. Kuva: Saara Autere. ? Mad House on vireä kulttuuritoimija Suvilahdessa. Sen 5. toimintakausi alueen Tiivistämössä alkoi taas tammikuun lopulla. Viime vuosina esitykset ovat painottuneet kevääseen, koska syksyisin samassa paikassa on paljon festivaaleja. Helsingin Feministinen Salaseura on muun muassa feministisistä kysymyksistä kiinnostunut taiteilijakollektiivi. Mad Houseen Salaseura toi vuoden 2016 deittishownsa version 2.0, jonka aiheena on ensikohtaaminen. Kaksi ”sokkkokohtaajaa” sai haun perusteella ilmoittautua deittiseuralaiseksi, ilman mitään tietoa toisistaan. He istuivat takahuoneissa, äänikuulokeyhteyden päässä. Lavalla Olga Palo ja Kreetta Salminen, teatterisukujen jälkeläiset, edustivat näitä oikeita deittaajia toistamalla, pienellä viiveellä, repliikkejä, joita kuulivat korvaansa. Amanda Palo johti treffejä lavalla. Treffi 2.0. kuvaa kohtaamisia tilanteessa, jossa meillä ei ole keinoja tietää mitään todellista toisesta ihmisestä. Miltä tuntuu asettua toisen kehoon? Sokkokohtaajat saivat päättää kohtaamisen luonteen, sekä sen, mitä he paljastavat itsestään yleisölle ja tapaamiskumppanille. Esitys onnistui aika hyvin alun jäykistelyn jälkeen. Sellainen kokemus syntyi, että Palon edustama henkilö avasi persoonaansa enemmän kuin Salmisen edustama taustahahmo, joka ei paljoa kertonut itsestään. – En ole niin cool, mitä esitän, hän sanoi jossain vaiheessa. ”Scarecrow” (= Variksenpelätin) kertoi avausviikolla ihmisen ja kasvien sekä ihmisen ja eläimen välisistä suhteista. Every house has a door on esitystaiteen kansainvälisten pioneerien, Lin Hixsonin ja Matthew Goulishin ryhmä, jonka töiden lähtökohtana on sukupolvien välinen, taiteen tekeminen. Scarecrown alkusysäyksenä toimi helsinkiläistaiteilija Essi Kausalaisen koreografinen runous, videot ja puvut. Täytyy reilusti myöntää, että se ei täysin avautunut ensikatsomisella, mutta oli hyvin kekseliäs. ”Life is hard and then you die part 3” on ruotsinsuomalaisen taiteilija Juli Apposen elämäkerralliseen aineistoon perustuva performanssiluento transseksuaalisen ihmisen kymmenkunnasta sukupuolenvaihdosleikkauksesta ja niiden seurauksista genitaalialueelle. Se on kurkkua riipaiseva kertomus kehosta ja ihmisen identiteetistä. Luento on kokoelma sanoinkuvaamattomia kiputiloja, psykologisia muotiarvioita, anatomisia raportteja liian monista leikkauksista, muistoja, uskoa astrologiaan, outoja unelmia sekä byrokraattisia seikkailuja sukupuolisuudessa. Katsojan uteliaisuus saa vastinetta piinalliseen tirkistelyyn asti. Apponen on hyvin avoin ja rehellinen. Esitystaidetta mukana oli vain paperin lävistäminen kynällä, mikä merkitsi keholle tapahtuvia muutoksia. Tähän asti ehkä perinteisintä esitystaidetta oli Mira Kauton koreografia ”House of no hope”, jonka tanssi hänen yhteistyökumppaninsa Anna Torkkel tyylitellyn ilmeettömästi. – Olen sairastunut maailmantuskaan. Olen ollut sairas niin pitkään kuin muistan. Se tuntuu pitkälti naiivilta ja hysteeriseltä, Kautto perustelee esitystä. Helsinkiläinen tanssitaiteilijaa kiehtoo esiintymisen ja katsomisen rajat, mahdollisuudet ja tavat. Mad Housen kausi on ennen kaikkea tiivistymiä ajasta jossa elämme: herkkiä, kysyviä, rajuja ja intiimejä ikkunoita, jotka tekevät henkilökohtaisista kokemuksista yhteisiä, Mikko Niemistö linjaa kevään avaukseksi. Taas rakastutaan vääriin ihmisiin tai ei tunnisteta rakkauden kohdetta. Sivuosista pistää silmään persoonallisen herkkä Sofia Kotoulias sisäkön roolissa. Kirsikkapuisto on tulessa on näytelmä kauneudesta, menetyksestä ja hänestä, jota ei enää ole. Kirsikkapuistot eivät mahdu tähän maailmaan. Hienossa lopussa vanhan tiilija holvikellarin tila syttyy palamaan. Soihdut palavat ikkunoiden takana Liisankadulla. Evasta tuli voittaja Musiikkiteatteri Kapsäkin ”Ewa W:n” kantaesitys Vallilan vanhassa Allotrialeffateatterissa on vaikuttava. Äänestin Eva Wahlströmiä jossain kyselyssä vuoden urheilijaksi. Hän jäi sijojen 8-9paikkeille, ja osa on sitä mieltä, että naiset eivät saa nyrkkeillä... Osasyy valinnalleni oli paitsi menestys, myös esityksessä hyvin esiin tulevat arvostusja terveysongelmat. Kolme näyttelijää vie tarinaa eteenpäin neljän muusikon livebändin säestyksellä. Tommi Lindell on inspiroitunut hyviin sävellyksiin, jotka Marit Väliahdet pääosassa ja Nette Laurenne sivuosissa esittävät todella hyvin. Ilkka Merivaara esittää monta ohimenevää osaa, mutta hän on parhaimmillaan viimeisen valmentajan, Risto Merosen ironisen humoristisessa roolissa. Ripa sanoo, että valmennussuhde päättyy, kun nauru lakkaa. Lotta Kuusisto ohjaa Jani Järvelän käsikirjoitukseen. Terveysasemakohtaukset lääkärien armoilla ja hikiset salija juoksutapahtumat ovat realistisen tuntuisia. Väliahdet tekee hienon urheilijanaisen osan; mestaruusottelun voiton jälkeenkin Evan pitää laulaa tuutulaulu lapselleen. Tarina loppuu MM-mestaruusvyöhön. Yleensä vastaavat tarinat kerrotaan joko kuolleista tai ainakin uransa lopettaneista sankareista. Tämä stoori on vielä kesken, ja sille toivoo jatkoa. Urheilija palaa siviilielämään onnistuneesti. Silloin hän vasta on voittaja. Taiteilija Tahirin aukiolla Egyptiläisen Ramyn ”In The Frontline” palasi Viiruksen uuteen tilaan Jätkäsaaressa. Ramy on Tahirin aukion kevään 2011 vallankumouksen laulaja ja katutaistelija. Hän esittää hyvin monipuolisesti puheilla, kuvilla ja videoilla tapahtuminen kulkua. Välillä Ramy laulaa aukiolla tunnetuksi tulleita yhteiskunnallisia lauluja, jotka tekstitetään englanniksi. Eitys päättyy tarkkaan kuvaukseen kidutuksesta armeijaväkivallan uhrina maaliskuussa 2011. Hän muutti Suomeen kolme vuotta sitten, mutta haaveilee paluusta kotimaahansa. Frontline-esitys sai ensi-illan toissa syksynä ja on kiertänyt eri puolilla Suomea ja maailmaa. Teatteri Viirus toimii syksystä alkaen uudessa, hienossa tilassa Välimerenkatu 14:n rakennuksessa. Vanha tila oli Teatterikulman rakennuksen korkeassa kerroksessa Kruununhaan mäellä. Kaiku eteisessä oli valtavan suuri, joten todella tuntui, että on ruotsin kielikylvyssä. Uusi tila on etäisempi, mutta aulan päädyssä on todella hieno kuvakokoelma vanhoista näytösjulisteista, jotka on rytmitetty Suomen lähihistoriaan 1987-2017. Roba avattiin ehommaksi kävelykaduksi Helsingin vanhin ja legendaarisin kävelykatu valmistui remontista. Avajaisia juhlittiin tammikuulla. Juhlakomitea Sun Roba ja Punavuori-seuran aktiivit osallistuvat Roban avajaisten toteutukseen monivuotisella kokemuksellaan. Kävijä saattoi piipahtaa gallerioissa tai baareissa musiikkia kuuntelemassa, herkutella ravintoloissa, taiteilla muoviroska-työpajassa, osallistua Punavuoren historiakävelyyn, hämmästyä tulisirkuksesta, ihailla väreissä loistavia värivalotaloja ja nauttia vain uudesta vanhasta kävelykadusta. Robahan on myös Ilmastokatu, jolla leikataan energiankulutusta ja vähennetään ympäristöpäästöjä. Janne Käpylehdon yhteisöllinen valoteos ”Roban leditorni” oli paikka, jossa lapset pääsivät kuntopyörää polkemalla valaisemaan sen. Kuultiin tarinoita ja musiikkia Tähtitaivaanteltassa. Teatteri Ilmi Ö:n Elämyspyörä nähtiin kävelykadulla. Tulikansan tulisirkusesitys oli hyvin suosittu, kuten kuvista näkyy. Tero Annanollin yhteisötaideteos ”Tyynen peitto” esiteltiin. Aurinkoenergialla toteutettu valoteos on värikäs, virkatuista ja solmituista palasista koottu kudelma, jonka pyöreät palaset on aseteltu väriympyrän sävyjen mukaiseen järjestykseen. Mediaurheilu puhuttaa Talvikisat Koreassa alkavat. On hyvä miettiä urheilua syvemminkin. Siihen tarjoaa hyvän pohjan Sami Kolamon kirja ”Mediaurheilu. Tunnetalouden dynamo” (Vastapaino 2018), joka julkistettiin muutama päivä ennen kisoja Sports Academyssa. Futistohtori, mediatutkija Kolamon kanssa keskusteli urheilun ja median moniottelija Petteri Sihvonen. Kolamo tekee syväanalyysia urheilubisneksen yhteiskunnallisesta voimasta. Lieveilmiöitä, kuten dopingia ja tulosmanipulaatiota, hän käsittelee seuraavassa kirjassa. ”Mediaurheilu” kartoittaa valtavia rahavirtoja pyörittävän urheilubisneksen luonnetta sekä median, urheilun ja bisneksen liittoutumista. Tekijä uppoutuu urheilijoista mediassa kierrätettäviin tarinoihin, tunnekuviin ja niiden valvontaan. Hän kertoo, millainen on ihannefani mediaurheilun maailmassa. Kirja syventyy urheilun megatapahtumiin, joiden lonkerot ulottuvat kaupunkitiloihin, investointeihin ja kisapaikkojen brändäykseen. Urheilun ja sen fanituksen karnevalisointi tapahtuu stadioneilla ja niiden liepeillä, sponsorisaarekkeissa. Teksti: Risto Kolanen Aurora Hentusen kvartetti svengaa Juttutuvan Rytmihäiriöklubilla. Kuva: Jari Flinck. Ramy Essam esittää tositarinan Egyptin nuorten vapausliikkeestä Tahirin aukiolla ja myös soittaa. Foto: Astrid Lindroos. Sami Kojamo esittelee Mediaurheilukirjaansa, joka julkistettiin juuri Korean talvikisojen alla. Kuva: Raimo Granberg. Tulikansan tulisirkusesitys kiinnosti Ison Roban peruskorjauksen jälkeistä avajaisyleisöä. Kuva: Raimo Granberg. Avajaisissa oli mukana ”kuokkavieraana” vanha merirosvo pistoolin kera. Kuva: Raimo Granberg.
• 10 Nro 3 • Viikot 6-7 M unkin S eutu Pitäjänmäentien ja Kutomotien varteen asuntoja ja liiketilaa HKL kehittää kantametron asemia Helsinki ja HUS valmistelevat päivystysten yhdistämistä HSY mittaa ilmanlaatua uusissa kohteissa ? Helsinki ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri valmistelevat päivystyspalvelujensa yhdistämistä. Helsinkiläisille halutaan tarjota nykyistä sujuvammin ja kustannustehokkaammin laadukkaat päivystyspalvelut ympäri vuorokauden. Suunnitelman mukaan maan suurin päivystyskokonaisuus aloittaa tammikuussa 2019. Helsingin kaupungin Haartmanin ja Malmin päivystykset, päivystysja valvontaosastot sekä päivystystä tukevat osastot on tarkoitus liittääHelsingin yliopistolliseen keskussairaalaan (Hyks). Myös Helsingin suun terveydenhuollon virka-ajan ulkopuolinen päivystys sisältyy integroitavaan kokonaisuuteen. HUS:ssa integroitavista päivystyspalveluista ja sisätautien osastotoiminnoista vastaavat HYKS Akuutti, HYKS Lasten ja nuorten sairaudet sekä HYKS Sisätaudit ja kuntoutus -tulosyksiköt. Vuonna 2017 voimaan tulleessa päivystysasetuksessa edellytetään, että ympärivuorokautinen päivystys on järjestettävä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksenä. Asetuksen mukaan laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksiköissä tulee tarjota keskeisten erikoisalojen päivystyspalvelu. Helsingin alueella tähän on parempi mahdollisuus, kun päivystyspalvelut sijaitsevat samassa organisaatiossa. Helsingin ja HUS:n yhteistyönä on viime vuonna tehty mittava selvitys päivystyspalvelujen nykytilasta. Suunnittelutyötä jatketaan nyt erillisessä hankkeessa, jonka projektipäällikkönä toimii ylilääkäri Veli-Pekka Harjola HYKS Akuutista. – Syntyvän pääkaupunkiseudun päivystyskokonaisuuden mittasuhteet antavat lukuisia mahdollisuuksia hyödyntää parhaita käytäntöjä, järjestää yhteistä akuuttihoitotyön koulutusta ja kehittää akuuttilääketieteen tutkimusta ja hoitoa potilaiden parhaaksi, ylilääkäri Veli-Pekka Harjola summaa palvelujen yhdistämisellä saavutettavia hyötyjä. Mittavan muutoksen tueksi käynnistetään helmikuussa lähijohdon ja henkilökunnan muutosvalmennus. Jatkoa sivulta 3 ? Tavoitteena on luoda selkeä paikalliskeskus liiketiloineen ja kerrostaloasuntoineen Pitäjänmäen yritysalueen keskeisen katuristeyksen ja Raide-Jokerin pysäkkien kohdalle. Pitäjänmäentielle Raide-Jokerin pikaratikkapysäkin kohdalle suunnitellaan liiketilojen reunustamaa toriaukiota. Kutomotie 1:n entiset automyyntija korjaamohallit sekä toimistoja varastorakennukset korvataan uusilla kerrostaloilla. Kutomotie 9:n toimitilarakennus suunnitellaan muutettavaksi asunto-, toimitilaja liikekäyttöön. Lisäksi selvitetään mahdollisuuksia sijoittaa uusi päiväkoti Kutomotien lähialueelle. Kaavoituksen pohjaksi järjestettiin syksyllä 2017 arkkitehtikonsulttityö Kutomotie 1:n tontille. Neljä arkkitehtitoimistoa suunnitteli rinnakkaisia kortteliratkaisuja tontille, jossa Stockmannin pääkonttori varastoineen ja Veho ovat aikaisemmin toimineet. Kutomotie 1:n korttelisuunnitelmia ja Kutomotie 9:n alustavaa viitesuunnitelmaa voi kommentoida 29.1.–18.2.2018 osoitteessa: kerrokantasi.hel.fi/kutomotie. Saadut kommentit kootaan ja annetaan tontin omistajan ja kaupungin asemakaavoituksen käyttöön. Kutomotie 1:n kaavamuutoksen valmistelun pohjaksi valitaan parhaiten arviointikriteerit täyttävä viitesuunnitelma. On myös mahdollista, että jatkosuunnittelussa yhdistetään parhaita elementtejä esim. kahdesta eri työstä. Kohtauksen partaalla Kun nainen ei saa esittää miestä ? Valtimonteatterin kevään ensi-iltaan jo osittain harjoiteltu Peter Asmussenin ”Ei kukaan kohtaa ketään”-näytelmä on peruuntunut sukupuolisiin näyttelijävaatimuksiin tekijänoikeuksien haltijalta; nainen ei saa esittää miestä. Tilalla on Victor Haïmin Kohtauksen partaalla. Kohtauksen partaalla on näytelmä kahden suuren taiteilijan kohtaamisesta, vallankäytöstä, julkisuuskuvan kahleista ja epäonnistumisen pelosta. Viktor Haïm on kirjoittanut huumorilla sävytetyn näytelmän kahdesta palkitusta ja juhlitusta taiteilijasta; käsikirjoittaja-ohjaajasta sekä näyttelijästä, jotka eivät ensimmäisissä harjoituksissa pääse alkua pidemmälle. Taiteilijat kipuilevat oman roolinsa vankeina, ihmissuhteiden perusasioiden äärellä, läheisen kaipuussa. Kun draama muuttuu komiikaksi ja komiikka draamaksi, on kohtaus valmis. Ensi-ilta Valtimonteatterilla 14.02. klo 19. Ohjaus: Minna Nurmelin Lavalla: Mona Kortelampi ja Salla Kozma Puvustus/lavastus: Katerina Zherbina Kuvat: Pietari Purovaara Valot: Matteus Kortelampi Hakaniemen metroaseman lippuhallin uusittuihin liiketiloihin haetaan nyt vuokralaisia. ? Helsingin kantametron metroasemat Ruoholahdesta itään kehittyvät ja muuttuvat tulevina vuosina entistä miellyttävimmiksi ja palvelevat matkustajia nykyistä kokonaisvaltaisemmin. HKL on käynnistänyt metroasemien kehittämishankkeen, jossa haetaan asemien liiketiloihin erityisesti matkustajien toivomia arkea helpottavia ja viihtyisyyttä lisääviä palveluja. Samalla kehitetään asemien ulkoasua vastaamaan tämän päivän vaatimuksia. – HKL haluaa omistamiensa tilojen kehittämisen kautta olla lisäämässä matkustusviihtyvyyttä koko metrolinjan alueella, kertoo HKL:n toiminnanohjausyksikön johtaja Karoliina Rajakallio. Paremmat palvelut tuovat läsnäoloa asemille ja lisäävät sitä kautta myös asiakkaiden turvallisuudentunnetta ja matkustamisen ja arjen helppoutta. – Mahdollisia uusia palveluja metroasemilla voisivat olla esimerkiksi laadukkaat kahvilatilat, erilaiset nopean asioinnin palvelut tai vaikkapa pakettien noutopisteet, kuvailee Rajakallio. Palvelujen kehittämisen lisäksi Helsingin vanhempia, osin jo lähes 40 vuotta vanhoja metroasemia peruskorjataan erillisen aikataulun mukaisesti. Peruskorjauksen yhteydessä on myös helppo toteuttaa liiketilojen muutokset niin, että matkustajapalvelu paranee tätä kautta. Esimerkiksi Hakaniemen metroaseman torin puoleisen lippuhallin peruskorjauksen ensimmäinen vaihe on juuri valmistunut. – Näihin liiketiloihin haetaan nyt vuokralaisia, joilla olisi kiinnostusta tuoda mukaan myös oma panoksensa matkustajaviihtyvyyden kehittämiseen, sanoo Rajakallio. Muiden kantametron asemien osalta on käynnissä palvelujen ja tilojen kehittämisen hankesuunnitelman laatiminen. Hankesuunnitelmaa lähdetään toteuttamaan vuonna 2019. ? Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY mittaa ilmanlaatua vuonna 2018 neljässä uudessa paikassa: Eteläsatamassa, Itä-Hakkilassa, Kauniaisissa ja Hyvinkäällä. Mittauksilla selvitetään satamien, pientaloalueiden ja vilkasliikenteisten katujen ilmanlaatua. Lisäksi mittausverkostoa täydennetään uudenlaisilla pienikokoisilla mittalaitteilla. – HSY mittaa ilmanlaatua sekä pysyvillä että vuosittain siirrettävillä mittausasemilla. Helsingissä Mechelininkadun siirrettävä mittausasema jatkaa viimevuotisessa paikassaan. Uudet siirrettävien asemien mittauspaikat ovat tänä vuonna Helsingissä Eteläsatamassa, Vantaalla Itä-Hakkilassa sekä Kauniaisten ja Hyvinkään keskustassa, kertoo HSY:n Ilmansuojeluyksikön päällikkö Maria Myllynen. Pääkaupunkiseudulla on yhteensä 11 ilmanlaadun mittausasemaa. Mittausverkostoa täydennetään tutkimusyhteistyönä useilla, uudenlaisilla ja pienikokoisilla mittalaitteilla, joita on pääkaupunkiseudulla noin 15 paikassa. – Uusien pienikokoisten mittalaitteiden eli sensoreiden avulla saamme reilun vuoden ajan kattavasti ilmanlaatutietoa pääkaupunkiseudun alueelta. Lisäksi sensoreilla saadaan tietoa siitä, miten ilmanlaatu vaihtelee eri korkeuksilla ja etäisyyksillä kadusta, Myllynen kuvailee. Liikenteen vaikutukset Helsingissä Eteläsatamassa seurataan laivojen ja satamien liikenteestä syntyviä ilmansaasteita kuten typpidioksidin, rikkidioksidin ja erikokoisten hiukkasten pitoisuuksia. Mechelininkadulla mitataan vilkasliikenteisen kadun ilmanlaatua toista vuotta peräkkäin. Vantaan Itä-Hakkilassa HSY selvittää puupolton vaikutuksia pientaloalueiden ilmanlaatuun. Kauniaisissa Kauniaistentiellä mitataan liikenteen ja katupölyn vaikutusta keskustan ilmanlaatuun. Kauniaisissa on mitattu ilmanlaatua edellisen kerran vuonna 2013 ja nyt arvioidaan ilmanlaadun kehittymistä keskustaalueella. Hyvinkään ilmanlaatua mitataan osoitteessa Kauppalankatu 1. Mittausasema edustaa vilkasliikenteistä ympäristöä Hyvinkään keskustassa. Ilmanlaatua on mitattu Hyvinkäällä edellisen kerran vuosina 2008, 2013 ja 2014. – Mittausasemat keräävät tietoa muun muassa hengitettävien hiukkasten, pienhiukkasten ja typenoksidien pitoisuuksista. Erityisesti hengitysja sydänsairaat, iäkkäät sekä pienet lapset voivat saada ilmansaasteista oireita. Altistumista voi välttää seuraamalla ilmanlaatutilannetta. Ilmanlaadun voi tarkistaa osoitteesta hsy.fi/ilmanlaatu, Myllynen sanoo. Pysyvät ilmanlaadun mittausasemat sijaitsevat Helsingissä keskustassa osoitteessa Mannerheimintie 5 ja Mäkelänkatu 50 sekä Kallion urheilukentällä ja Vartiokylässä. Espoossa ilmanlaatua mitataan pysyvästi Leppävaarassa ja Luukissa, Vantaalla Tikkurilan Neilikkatiellä ja Uudellamaalla Lohjalla. Pysyvät ilmanlaadun mittausasemat sijaitsevat Helsingissä keskustassa osoitteessa Mannerheimintie 5 ja Mäkelänkatu 50 sekä Kallion urheilukentällä ja Vartiokylässä.
• 11 Viikot 6-7 • Nro 3 M unkin S eutu Savoy-teatteri jälleen kävijäennätykseen Tiede, taide ja uskonto samassa veneessä Tästä puhutaan ? Kerran venäläinen maalaispappi kohtasi mahtailevan ydinfyysikon, joka suurileisesti vyörytti pappi paralle kaikki syynsä olla ateisti ja lopetti ylimielisesti: ”Siksi en usko Jumalaan.” Mutta pappi ei häkeltynyt eikä ollut millänsäkään, vaan vastasi rauhoittavasti: ”Ei se mitään, Jumala uskoon sinuun.” Teatterikorkeakoululla Helsingin Kalliossa uskonto, tiede ja taide kohtasivat korkealentoisessa keskusteluillassa. Alustusten jälkeen salintäyteinen yleisö räjähti keskustelemaan. Kirjailija, näyttelijä, teatteriohjaaja Lea Klemola uskoi paikalla olleen ylioppilasteatterin lailla että ”ihmissuvun toivo lepää siinä ettei toivoa ole”. Hänen näytelmissään ihmiset ja eläimet, koko luomakunta etsii kykyä unohtaa, valita ja hylätä sen mikä voisi vielä estää elämän pelastamisen kun ihminen käy loputonta vuoropuhelua ympäristönsä ja menneisyytensä kanssa. Lööppiviidakosta paikalle ponnahtanut Helsingin piispa Teemu Laajasalo tarjoili rauhoittavasti kuulijoille kristillisen uskon perussanomaa pelastaa ihmiskunta. Kristinusko korostaa että luomakunta, koko luotu todellisuus tulee pelastaa varmalta näyttävältä tuholta turvaan ja toivoon. Kirkon tehtävä on lohduttaa ja vahvistaa jokaista luotua. Jumalakaipuuta voidaan kutsua eri nimillä, mutta yhteistä on se ettei kukaan voi päästä eroon Jumalasta. Luomakunta huokaa Luojansa puoleen ja jokainen ihminen kaipaa yhteyttä Jumalaansa joka luottaa luotuihinsa. Tieteen edustaja, kosmologi Syksy Räsänen piirsi kuulijoille kuvan komeasta linnasta jossa yltäkylläiset ihmiset syövät ja juovat hyvin, nauttivat elämästä. Heidän onneaan uhkaa vain linnan ympärillä vellova köyhä ja kärsivä ihmismassa, joka katastrofinsa keskeltä pyrkii murtamaan linnan asejärjestelmät saadakseen edes pienen osan yhteisestä hyvästä. Tarkka tilannekuva maailmastamme. Kaunis ja lumoava luomakunta täyttyy repivästä kakofoniasta: ”piikkilankaa...piikkilankaa. poliisi... poliisii...armeija....armeija, aseita....aseita”. Ihmissuvun utopia näyttää uppoavan epätoivottavaan oloonsa, antiutopiaansa (dystopiaansa), harmonia epäsointuunsa (disharmoniaansa). Illan anti oli kuitenkin kaukana lohduttomuudesta. Tieteen, taiteen ja uskonnon edustajat kuuntelivat toisiaan, etsivät yhdessä tietä, kysyivät kiihkottomasti ja vastasivat toisiaan kunnioittavasti. Teatterikorkeakoululla oli tilaa muutokselle, kasvoja ja kohtaloita, yllä taivaan valo, kutsu taisteluun ja rakkaus yhteyteen. Maailma on yllättävä, kaikkiin suuntiinsa odottamaton. Aina se toistaa itseään, kun se toimii odotusten vastaisesti. Tiede-, taideja uskonto-keskustelu valaa uskoa tähän hetkeen. Vaikka maailman perustila on alusta lähtien ollut kaaos,tähän katastrofien maailmaan saapuu Teemupiispan kuuluttama kirkkaus ja toivo. Maailma ei etene suoraviivaisesti ja ennakoitavasti eteenpäin. Mutta aika ja avaruus pakkautuvat yhdeksi, sitä tiiviimmin mitä lähemmäksi kaiken loppua käymme. Veli-Matti Hynninen Savoy-teatterissa kävi vuonna 2017 yhteensä 95 126 henkeä. ? Vuosi 2017 oli toista kertaa peräkkäin Savoyn kaikkien aikojen ennätysvuosi. Edellinen ennätys 89 451 kävijää oli vuodelta 2016. Neljän vuoden aikana (2014-2017) Savoy-teatterin yleisömäärä on kasvanut 50 prosenttia. 750-paikkainen Savoyteatteri on tullut tunnetuksi rohkeasta ja monipuolisesta maailmanmusiikin tarjonnastaan. Ohjelmistossa on myös jazzia, poppia, klassista musiikkia, tanssia, elokuvia, musiikkiteatteria, oopperaa, kirjallisuustapahtumia ja seminaareja. Vuonna 2017 huippuyleisöjä keräsivät mm. Kerkko Koskinen kollektiivi, uuden vuoden erikoiskeikka Paperi T – Kuusisto – Kosminen, Ismo Alangon Yksin-konsertti, Les Amazones d´Afrique sekä Giglijuhlakonsertti. Savoy-teatterissa juhlittiin viime vuonna rakennuksen 80-vuotispäiviä sekä 30-vuotista toimintaa Helsingin kaupungin hallinnoimana vierailuteatterina. Savoyssa tehdään laajaa tuotantoja markkinointiyhteistyötä yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Savoy-teatteri ylläpitää myös kaikille kävijöille pääsymaksutonta Espan lavaa, joka keräsi vuonna 2017 noin 102 000 kävijää. Yhteensä Savoy ja Espan lava keräsivät 197 126 hengen yleisön. Vuoden 2018 kevään ohjelmiston myynti on lähtenyt käyntiin poikkeuksellisen hyvin. Kevään esityksistä on myyty loppuun jo mm. Kodon, Mari Boinen ja Juha Tapion konsertit. Timo Lassy Band & RickyTick Big Band Brassin 3.3. konsertti myytiin hetkessä loppuun, ja nyt yhtyeelle on saatu Savoyhin lisäkonsertti 4.3. Aitoa nepalilaista ruokaa ja hyvää tunnelmaa ? Ravintola Solna on nyt ravintola Royal Pokhara, Solnantiellä Munkkiniemessä, lähes Solanantien ja Munkkiniemen Puistotien kulmassa. Solna-ravintolana paikka ehti toimi vuosikymmenten ajan, 1960 -luvun lopulta saakka, mutta nyt omistajanvaihdos aiheutti nimenmuutoksen, kun Vuosaareesta paikkaan muutti Royal Pokhara aivan viime vuoden lopussa, joulun jälkeen. – Silloin avasimme uuden paikan täällä ja olemme viihtyneet hyvin, asiakkaat ovat ottaneet meidät iloisesti vastaan ja ravintolamme ovi käykin tiuhaan tahtiin, varsinkin joinain ajankohtina, kertoo ravintolassa työskentelevä ja iloisesti asiakkaat vastaanottava Roshan Bhandari, joka nuoresta 25 vuoden iästään huolimatta on jo ehtinyt kartuttaa hyvän kokemuksen ravintola-alalta. Ravintolan toiminnassa ovat mukana myös niin Roshan isä, kuin äiti. Aiemmin heillä oli ravintola myös Vallilassa Sturenkadulla ja on edelleen heillä on ravintola myös Espoossa, Leppävaarassa lähellä ostoskeskus Galleriaa. Royal Pokhara on keskittynyt nimensä mukaisesti nepalilaiseen ruokaan, tarjolla on niin lounasta kuin carte annoksia. Pokhara nimi tulee Nepalista, se on yksi maan suurista kaupungeista, joiden läheltä Roshan perheineen on kotoisin. – Isäni tuli Suomeen 14 vuotta sitten serkkunsa ravintolaan töihin ja minä tulin Suomeen 10 vuotta sitten, Roshan kertoo. Ravintolassa tarjotaan perinteistä nepalilaista ruokaa, mutta Royal Pokharassa halutaan kuitenkin myös erottua joukosta. Tarjolla on esimerkiksi paljon erilaisia kasvisruokavaihtoehtoja ja ruokalistaan on tulossa muutamia muutoksia. Lounasta tarjoillaan arkipäivisin kello 11-15, jonka jälkeen on tarjolla carte annoksia. Samoin lauantaisin ja sunnuntaisin tarjolla on carte annoksia kello 12 alkaen. Ravintola on avoinna kello 22 saakka. Ravintolassa on kabinetti, noin kymmenelle hengelle. Myös yksityistilaisuuksia Royal Pokharassa voidaan järjestää. Ennen Royal Pokharan avautumista tiloja remontoitiin, muun muassa maalattiin ja asennettiin baaritiski nykyiselle paikalleen. Ravintolasta saa annoksia myös mukaan ja tarkoitus on jonkun ajan kuluttua aloittaa myös kotiinkuljetuspalvelu. Ravintolassa on A -oikeudet. Ravintola Solna vaihtui Royal Pokharaksi joulukuun lopussa. Royal Pokharan keittiössä valmistuvat ruuat, vasemmalta Bragirath Bhandari, Shankay Bhandari ja Roshan Bhandari. Vasemmalta Bragirath Bhandari, Shankar Bhandari ja Roshan Bhandari Royal Pokharan ravintolasalissa. Royal Pokhara avasi Solnantiellä Munkkiniemessä
• 12 Nro 3 • Viikot 6-7 M unkin S eutu Iltapäivätreffeillä museossa konservoinnin saloja ja Helsinki-tietoutta eri aiheista ? Helmikuun Iltapäivätreffeillä Helsingin kaupunginmuseon konservaattorit kertovat työstään. Maaliskuussa kaupunginmuseon tutkijat pitävät asiantuntijaluentoja Helsinki-aiheista. Iltapäivätreffeille on vapaa pääsy, kuten museoon aina. Oletko eläkkeellä, opiskelija, vuorotöissä tai muuten vain vapaalla iltapäivisin? Iltapäivätreffeillä voit tulla kaupunginmuseoon viihtymään, rentoutumaan ja jutustelemaan inspiroivassa ympäristössä ja samalla osallistua työpajoihin, muisteluhetkiin ja tietoiskuihin. Treffeillä on kuukausittain vaihtuva teema, ja jokainen kerta on erilainen. Iltapäivätreffeille on vapaa pääsy, kuten museoon aina, eikä ennakkoilmoittautumista tarvita. Mukaan voi tulla kuka tahansa, jolla on iltapäivisin aikaa. Helmikuun Iltapäivätreffeillä Helsingin kaupunginmuseon konservaattorit kertovat työstään. Maaliskuussa kaupunginmuseon tutkijat pitävät asiantuntijaluentoja Helsinki-aiheista. Iltapäivätreffeille on vapaa pääsy, kuten museoon aina. • ke 7.2.klo 14–15.30 Iltapäivätreffit: Kokoelmien säilytys museossa Kaikki museon kokoelmiin kuuluvat esineet eivät ole yhtä aikaa näyttelyissä. Esinekonservaattorit Leena Lehto ja Sanna Niemi-Pynttäri kertovat, miten näitä esineitä säilytetään. • ke 14.2.klo 14–15.30 Iltapäivätreffit: Huonekalujen konservointi museossa Huonekalukonservaattori Elviira Heikkilä kertoo konservoinnin ja restauroinnin eroista sekä omasta työstään esimerkkeinä museon seuraavaan näyttelyn tulevat huonekalut. • ke 21.2.klo 14–15.30 Iltapäivätreffit: Esineiden konservointi museossa Keramiikka-, metallija muoviesineet kuuluvat kaikki esinekonservaattorin vastuulle. Esinekonservaattori Sanna Niemi-Pynttäri kertoo iltapäivätreffeillä työstään. • ke 28.2.klo 14–15.30 Iltapäivätreffit: Paperija tekstiilikonservointi museossa Paperikonservaattori Marja Parisi ja tekstiilikonservaattori Maarit Jones kertovat työstään ja siitä, mitä esineille ennen näyttelyä tehdään sekä konservaattorien materiaaleista ja työvälineistä. • ke 7.3.klo 14–15.30 Iltapäivätreffit: Vanhastakaupungista Senaatintorille Miten Helsinki on rakennettu? Vanhin Helsingistä säilynyt kuva on 1700-luvun lopulta. Kaupunki piirtyi kuitenkin kartalle jo paljon aikaisemmin. Kartat, vanhat litografiat ja maalaukset kertovat Helsingin rakentumisesta. Tutkija Eva Packalén kertoo Helsingin rakentumisesta. • ke 14.3. klo 14–15.30 Iltapäivätreffit: Helsinkiläistä kartanomaisemaa Tutkija Mikko Lindqvist alustaa kartanoiden noususta ja muutoksesta kasvavassa kaupungissa. Ennen Helsingin rajojen ulkopuolella avautui maaseutu, talonpoikien kyliä ja säätyläisten kartanoita viljelysmaineen. Aikojen saatossa suuri joukko kartanoista on liittynyt kasvavaan kaupunkiin. Miten helsinkiläiset kartanot ovat syntyneet ja muuttuneet kehittyvän Helsingin mukana? Kartanot tarjoavat edelleen näköalan historialliseen säätyläiselämään ja sen arvoihin. • ke 21.3.klo 14–15.30 Iltapäivätreffit: Kasari Tutkimuspäällikkö Minna Sarantola-Weiss kertoo, miltä 80-luku näytti Helsingissä. Luennolla pohditaan 80-luvun aineellisia ulottuvuuksia ja ajankuvaa RuuVesiensuojelulle lahjoitus Silakkasoudun tuotosta Lahjoituksen avulla voidaan tehostaa Vantaanjoen vedenlaadun jatkuvatoimista mittausta ja suojelua ? Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys sekä Virtavesien hoitoyhdistys vastaanottivat 22.1. yht. 12 000 € Rotarien järjestämän viidennen Silakkasoudun tuotoista. Varat käytetään Vantaanjoen valuma-alueella vedenlaadun jatkuvatoimisen mittauksen lisäämiseen ja Vantaanjoen virkistyskäytön, luonnontilan sekä lohikalojen ja muun vesieliöstön elinmahdollisuuksien parantamiseen. Silakkasoudun yhteydessä palkittiin myös 100 Suomalaista vesistötekoa -kampanjassa eniten ääniä saaneet teot. – Vantaanjoen ja sen sivujokien vaikutusalueella asuu yli miljoona ihmistä. Se on monelle alueen asukkaalle lähivirkistysaluetta. Kun joki on itselle tärkeä ja läheinen paikka, myös sen suojeluja kehittämistoimet koetaan silloin merkittäviksi. Joki tuo huomattavan kuormituksen Helsingin edustan merialueelle, joten tietämyksen lisääminen ja omat toimet valumaalueella Riihimäeltä Helsinkiin vaikuttavat. Käytämme Silakkasoudusta saamiamme varoja Vantaanjoen vedenlaadun parantamiseen ja joen mereen tuoman kuormituksen vähentämiseen, kertoo toiminnanjohtaja Anu Oksanen vesiensuojeluyhdistyksestä. – Mm. Riihimäellä tehdyt jätevedenpuhdistamon saneeraustoimenpiteet näkyvät hyvin Vantaanjoen vedenlaadussa vähentyneenä kuormituksena. Mm. taimenkannat ovat elpyneet, iloitsee Anu Oksanen. Myös joen yläosassa happipitoisuudet ovat olleet hyviä ja hygieeninen tila on kohentunut merkittävästi. Virtavesien hoitoyhdistyksellä on meneillään Leader-pohjainen virtavesien kunnostushanke. Hankkeen tarkoituksena on tehdä kalataloudellisia kunnostustoimenpiteitä mm. kunnostamalla taimenen ja lohen kutupaikkoja Vantaanjoella. – Kari Stenholm Virho ry:n Vantaanjoki-vastaava kertoo, että kunnostustyöhön palkataan työttömiä työnhakijoita huhtikuusta alkaen. Leader-hankkeen lisäksi kalataloudellisia kunnostuksia tehdään myös talkootyönä. – Hän iloitsee nyt saadusta lahjoituksesta. Se kohdistetaan materiaalien hankintaan Vantaanjoen vesistön kalataloudellisten kunnostusten tekemiseen Leaderhankkeella ja mm. rotarien talkoilla. 100 suomalaista vesistötekoa -kampanja oli osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden 2017 ohjelmaa. 100 suomalaista vesistötekoa -kampanjassa nostettiin esiin tekoja, joita kansalaiset ovat tehneet vesien suojelemiseksi. Silakkasoutu oli kampanjan päätöstilaisuus. Tilaisuudessa palkittiin eniten ääniä saaneet teot. Silakkasoutu • Viidellä Silakkasoudulla on kerätty lähes 50 000 € vesiensuojelutyöhön • Järjestäjät Finlandia Hall, Hausjärvi-Riihimäki, Herttoniemi, Pasila ja Vantaa-Myyrmäki Rotaryklubit • Tapahtumaan osallistui 255 soutajaa 17 venekunnassa yli 20 maasta vuonna 2017 • Suojelijat presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio Falkmanin ateljee sijaitsee kaupunginmuseon uumenissa. Kuva: Maija Astikainen tutysistä topattuihin olkapäihin. • ke 28.3.klo 14–15.30 Iltapäivätreffit: Falkmanin ateljee – kaupunginmuseon kruununjalokivi Kaupunginmuseon keskellä sijaitsee vanhin Suomessa säilynyt taiteilija-ateljee. Ruotsalaissyntyisen kuvataiteilija Severin Gabriel Falkmanin (1831–1889) itselleen rakennuttama ateljee tarjoaa osin alkuperäisine sisustuksineen ainutlaatuisen kurkistuksen aikanaan ylenkatsotun historiaja laatukuvamaalarin elämään. Tutkija Tommi Uutela kertoo Falkmanin elämästä, ja kierroksella myös käydään upeassa Falkmanin ateljeessa. Työllisyyden kasvu luo positiivisen kierteen ? Tuloja kustannuskehityksen selvitystoimikunnan (Tukuseto) tuore palkanmuodostuksen seurantaraportti kertoo, että palkansaajien yhteenlaskettu ostovoima kasvoi noin 1,8 prosenttia vuonna 2017, mikä oli ennakoitua huomattavasti parempi kasvu. Palkansaajien yhteenlasketussa ostovoimassa otetaan huomioon työllisten palkansaajien palkan ostovoiman muutoksen lisäksi työllisyyden kehitys. Ostovoimaa tukivat työllisyyden kasvu ja kilpailukykysopimukseen liittyneet veronkevennykset, ja sitä heikensivät inflaation nopeutuminen, työntekijän sosiaaliturvamaksujen nousu sekä julkisen sektorin lomarahojen leikkaus. Vielä kesällä 2017 Tukuseto arvioi, että palkansaajien yhteenlaskettu ostovoima 2017 nousisi vain 0,7 prosenttia. Loppuvuona 2017 työllisyys kääntyi kuitenkin vahvaan nousuun, mikä johti palkkasumman ja sen myötä yhteenlasketun ostovoiman paljon vahvempaan kasvuun kuin odotettiin. Viime vuonna työllisten määrä kasvoi 1,0 prosentita eli noin 25 000:lla, ja työllisyysaste nousi 69,6 prosenttiin. – Vahva työllisyyden kasvu luo taloudessa myönteisen kasvukierteen. Ihmiset luottavat tulevaisuuteen ja uskaltavat kuluttaa. Kotimainen kysyntä vahvistuu ja kasvua tulee lisää. Kuluttajien luottamusindikaattori, joka julkaistiin pari päivää sitten, saavutti koko historiansa korkeimman lukeman, luonnehtii pääekonomisti Eugen Koev. Tukuseton raportti perustuu valtiovarainministeriön kansantalousosaston joulukuun 2017 ennusteeseen. Sen mukaan bruttokansantuotteen kasvu jatkuu kohtuullisen nopeana vuosina 2018 ja 2019, mikä parantaa edelleen työllisyyttä (ja samalla työttömien määrä laskee). Työllisyysasteen odotetaan nousevan lähes 71 prosenttiin ja vastaavasti työttömyysasteen laskevan alle 8 prosenttiin vuonna 2019. – Työvoiman riittämättömyys ei ole vielä tässä vaiheessa työllisyyden kasvun este, sillä työvoiman tarjonta on kasvanut. Tarjonnan kasvun takia vahva työllisyyskehitys ei ole alentanut työttömyyttä vastaavasti. Tilastokeskuksen mittaama työttömyysaste laski viime vuonna vain marginaaliset 0,2 prosenttiyksikköä 8,6 prosenttiin. Uskoisin, että työvoiman tarjonta ei ole vielä rajoite 72 prosentin työllisyysasteen saavuttamiseksi, mutta jos tavoitellaan 75 prosentin työllisyysastetta, työvoiman tarjontaa pitää jatkossa edelleen kasvattaa. Lisäksi työvoiman kysynnän ja tarjonnan yhteensopimattomuusongelmia täytyy määrätietoisesti pyrkiä ratkaisemaan, Koev toteaa. Valtiovarainministeriön arvio on, että ansiotasoindeksi, joka mittaa palkkojen yleistä kehitystä, nousee 2 prosenttia vuodessa sekä tänä että ensi vuonna. Taustaoletuksena on, että syksyllä 2017 muodostunutta palkkalinjaa seurataan alkuvuonna 2018 solmittavissa työja virkaehtosopimuksissa. Suomalaisen palkkakehityksen historian perusteella valtiovarainministeriö arvioi, että liukumien ja erilaisten rakennetekijöiden vuoksi yleinen ansiotason nousu ylittää jonkin verran sopimuskorotusten tason. Kaikkiaan tänä vuonna palkansaajien yhteenlaskettu ostovoima kasvaa 1,3 prosenttiyksikköä, eli puoli prosenttiyksikköä hitaammin kuin viime vuonna. Tärkein syy on kuluttajahintojen nousuvauhdin normalisoituminen viime vuosien poikkeuksellisen alhaisista lukemista. Vuonna 2017 inflaatio jäi 0,7 prosenttiin, mutta tälle vuodelle sen arvioidaan olevaan 1,4 prosenttia. Ostovoiman kasvua tänä vuonna tukevat edelleen palkkojen nousu ja työllisyyden kasvu. Vuonna 2019 palkansaajien ostovoiman arvioidaan kasvavan vain 0,3 prosenttia, koska työllisyyden kasvu hidastuu ja palkkaverotus kiristyy, kun työntekijän sosiaaliturvamaksut nousevat kilpailukykysopimuksen mukaisesti. Inflaation odotetaan pysyvän puolessatoista prosentissa vuonna 2019. Tuloja kustannuskehityksen selvitystoimikunta (Tukuseto) laatii taloudellisia selvityksiä ja laskelmia työja virkaehtosopimusneuvotteluja sekä päätöksentekoa varten. Toimikunnassa ovat edustettuina muun muassa keskeiset työmarkkinajärjestöt. Valtiovarainministeriön kansantalousosasto toimii toimikunnan sihteeristönä.
• 13 Viikot 6-7 • Nro 3 M unkin S eutu Raiteet Ihmemaahan avautuvat helmikuussa Bravo! -Teatterifestivaali nuorelle yleisölle täyttää 10 vuotta ? Kansainvälinen teatterifestivaali Bravo! juhlii 10-vuotissyntymäpäiviään. Festivaalin ohjelmassa on kahdeksan kansainvälistä esitystä sekä kaksi kotimaista ensi-iltaa. Esityksiä saapuu eri puolilta maailmaa: Israelista, Etelä-Koreasta, Belgiasta, Iso-Britanniasta, Tanskasta, Italiasta, Virosta ja Suomesta. Esitykset sekä runsas oheisohjelma valtaavat pääkaupunkiseudun kulttuuritalot 10.18.3.2018. Esityksiä on kaikille ikäryhmille vauvoista teini-ikäisiin. La Baraccan Ylösalaisin 1-6vuotiaille tarkastelee maailmaa uudesta näkökulmasta. Erilaisen ei tarvitsekaan tarkoittaa vierasta, saati pelottavaa. 13-vuotiaille ja sitä vanhemmille suunnatun Hamletin esittävät klovnit Piip ja Tuut omalla tavallaan. Huumorilla höystetty tarina pureutuu ihmisyyden ytimeen. Piip ja Tuut saapuvat Tallinnasta. Sanaton HOV! on visuaalinen elämys 1-4vuotiaille. Tanskalaisen Teater BLIKin esityksessä paperi muotoutuu yhä uusiksi yllätyksiksi. Israelilainen Ariel Doron kommentoi sodan absurdiutta mustan huumorin pöytäteatterillaan. Plastic heroes -esityksen ikäsuositus on 12 vuodesta ylöspäin, älykäs yhden miehen show ilahduttaa aikuisiakin. Belgialaisen Doble Mandoble -duon Toinen minäni on fyysistä taituruutta alakouluikäiselle yleisölle. Mitä tapahtuisikaan, jos eräänä päivänä kohtaisit oman itsesi kadulla? Paikoillanne, valmiit, hep! vie yli kolmevuotiaat autokouluun, jossa aivan ensin saa valmistaa ja värittää oman menopelin. Brittiryhmä A Line Artin toinen festivaaliesitys Paikoillanne, valmiit, väritä! kutsuu ravintolaan. Eteläkorealaisen Sproutheaterin suloiset esitykset ilahduttavat kaikkein pienimpiä teatterikatsojia. Festivaalilla nähdään myös kaksi kotimaista kantaesitystä, Grus Grus Teatterin Koivuhiiri ja päästäinen sekä Teater Kojanin Pikku Prinssi. Runsas oheisohjelma Festivaali juhlii syntymäpäiviään näkyvästi eri puolilla pääkaupunkiseutua myös perinteisten kulttuuritilojen ulkopuolella. 10-vuotiaat pääkaupunkiseudun lapset kutsutaan juhlaan diskotanssin merkeissä. Helsingin, Espoon ja Vantaan kirjastoautoissa kiertää festivaaliviikolla katkelma Fillariteatterin nukketeatteriesityksestä Makkarapiruetti. Festivaaliesitykset arvioi perinteiseen tapaan Lapsiraati, Teatteri Ilmi Ö:n johdolla. Bravo! toimii myös valtakunnallisesti merkittävänä tekijöiden ja lastenkulttuurin toimijoiden kohtauspaikkana. Festivaaliviikolla järjestetään useita ammattilaistapahtumia, klubeja ja seminaareja. Tapahtumat ja aktiviteetit täsmentyvät ja päivittyvät festivaalin lähestyessä. Bravo! -festivaalin järjestää lastenja nuortenteatterijärjestö Suomen Assitej ry yhteistyössä Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kulttuuripalvelujen ja muiden partnereiden kanssa. Kaupungin 15 lukiolla on painotettu opetustarjonta Suomenlinnan palvelut kasvattavat suosiotaan ? Vuosaaren lukio ja Helsingin kielilukio saavat uudet painotukset elokuussa: Vuosaaressa painotetaan musiikkia ja teknologiaa, ja kielilukiossa kielten lisäksi myös kansainvälisyyttä. Opetuslautakunta päätti lukioiden painotuksista 23. tammikuuta. Kaikilla Helsingin kaupungin 15 lukiolla on joko valtakunnallinen erityistehtävä tai painotettu opetus. Helsingin kielilukio on toiminut kielipainotteisena erityistehtävälukiona ja yleislukiona. Kielilukiossa voi opiskella myös harvinaisia kieliä, kuten japania, kiinaa ja arabiaa. Kielilukiolla on pitkät perinteet myös kansainvälisessä toiminnassa ja laaja kumppanuuskoulujen verkosto ympäri maailmaa. Kielipainotuksen jatkuminen on linjassa kaupungin strategiaohjelman kanssa, joka korostaa Helsingin kansainvälisyyden vahvistamista kaikilla kouluasteilla. Vuosaaren lukiossa on painotettu logistiikkaa. Opiskelijakyselyjen perusteella logistiikkapainotuksella ei ole ollut merkitystä lukion valintaperusteena, joten se lakkaa. Uudet painotukset ovat teknologia ja musiikki. Teknologia-alalla tarvitaan monipuolisia osaajia yhä enemmän. Teknologiapainotus myös mahdollistaa opintokokonaisuudet yli oppiainerajojen, mikä tukee ilmiöpohjaista oppimista. Musiikkipainotusta puoltavat lukion omat musiikin kurssit ja pitkä musikaaliperinne sekä Vuosaaren alueen musiikkija teatterialan toimijoiden tiivis yhteistyö. Musiikkipainotus myös tukee alueen nuorten harrastustoimintaa. Vuosaaren lukiolle on suunnitteilla uudisrakennus ja lukion opiskelijamäärää aiotaan kasvattaa. Uudisrakennukseen olisi mahdollista rakentaa musiikin tuottamiseen ja esittämiseen soveltuvat tilat. Lukioissa valtavasti valinnanvaraa Erityistehtävät myöntää opetusja kulttuuriministeriö. Painotetusta opetuksesta päättää kasvatusja koulutuslautakunta. Erityistehtävä on kuudella Helsingin kaupungin suomenkielisellä lukiolla ja ruotsinkielisistä lukioista Tölö Gymnasiumilla ja elokuusta lähtien myös Brändö Gymnasiumilla. Helsingin lukiot tarjoavat opiskelijoille valtavasti valinnanvaraa. Tarjonnan monipuolisuutta lisää lukioiden kampustoiminta. Opiskelija voi valita kursseja kaikista saman kampuksen lukiosta. Helsingin kaupungin lukiot * -merkityillä on valtakunnallinen erityistehtävä Alppilan lukio: kansainvälisyys ja kulttuurien tuntemus Brändö gymnasium: idrott * Etu-Töölön lukio: yrittäjyys Helsingin kielilukio: kielet ja kansainvälisyys Helsingin kuvataidelukio: kuvataide * Helsingin luonnontiedelukio: luonnontieteet * Helsingin medialukio: media Kallion lukio: ilmaisutaito * Lärkan: mediespår, matematiskt-naturvetenskapligt spår, globalt spår Mäkelänrinteen lukio: urheilu * Ressun lukio: englanninkielinen IB-opetus * Ressun lukio: tiede Sibelius-lukio: musiikkija tanssi * Tölö gymnasium: musik, bildkonst och humanekologi * Vuosaaren lukio: teknologia ja musiikki Helsingin aikuislukiossa voi opiskella aikuisten perusopetuksen eri tasoilla tai aikuisten lukiokoulutuksessa. Mitä tarkoittavat erityinen koulutustehtävä ja painotettu opetus? Erityisen koulutustehtävän saaneessa lukiossa painotetaan yhtä tai useampaa oppiainetta tai opintokokonaisuutta. Näissä lukioissa opiskelijan opintosuunnitelma voi poiketa lukiokoulutuksen valtakunnallisesta opetussuunnitelmasta ja tuntijaosta, ja opiskelija voi korvata erityistehtäväkursseilla kahdeksan lukion pakollista kurssia. Valtio myöntää koulutuksen järjestäjille rahoitusta erityistehtävän toteuttamiseen. Painotettu opetus tarkoittaa, että lukio voi painottaa opetuksessaan yhtä tai useampaa oppiainetta tai opintokokonaisuutta. Opiskelijan opinnot määräytyvät valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaisesti, jolloin hänen tulee suorittaa kaikki lukion pakolliset kurssit. Painotetun opetuksen kurssit sisältyvät opiskelijan opinto-ohjelmaan koulukohtaisina soveltavina tai syventävinä kursseina. Painotetun opetuksen kurssit kustannetaan kasvatuksen ja koulutuksen toimialan omalla rahoituksella. ? Talvimusikaali Ihmemaa saa ensi-iltansa tiistaina 6.2.2018 klo 19.00 kun yli 30-päinen opiskelijakaarti marssii Kulttuuriareena Glorian lavalle. Musikaali on jälleen toteutettu ensimmäisestä ajatuksesta viimeiseen säveleen opiskelijavoimin. Taideyliopiston Talvimusikaali syntyi vuonna 2012 yhden Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen opiskelijan palavasta intohimosta musiikkiteatteria kohtaan. Siitä lähtien projekti on vuosi vuodelta kasvanut ja nyt työryhmässä on yhteensä yli 50 taiteilijaa! Edustettuna ovat Sibelius-Akatemian lisäksi Teatterikorkeakoulu, Aalto-yliopisto, Metropolia ja Pop & Jazz Konservatorio. Tekemistä on riittänyt käsikirjoituksesta vaahtomuovin veistämiseen ja video-editoinnista ompeluun. Suuren projektin työstäminen on jälleen aloitettu jo hyvissä ajoin: ”helmikuussa 2017, 16. päivä jos oikein muistan, leikittelimme toisen säveltäjän Heikki Vilpposen kanssa Musiikkitalon 6. kerroksessa ajatuksesta laittaa Talvimusikaalin pyörät pyörimään vuoden tauon jälkeen. Paljastui, ettemme olleet ajatustemme kanssa yksin, sillä muutamalla facebookviestillä saimme suurimman osan työryhmästä kasaan”, muistelee Ihmemaan musiikillinen ohjaaja ja säveltäjä Johannes ”Joppe” Haahti projektin alkua. Käsikirjoittajiksi saatiin saman tien musiikkikasvatuksen maisterivaiheen opiskelijat Jenni Kilpi ja Lauri Grünthal. He ovat olleet mukana projektissa jo useampana vuonna ja päättivät tällä kertaa hypätä lavalta alkutuotannon tiimiin: ”tällä käsikirjoituksella haluamme herättää ajatuksia asennoitumisesta elämään ja erilaisuuteen. Ei pidä tyytyä vain tuttuun ja turvalliseen vaan heittäytyä uusiin juttuihin tilaisuuden tullen, kuten me teimme tämän käsikirjoituksen suhteen,” Kilpi ja Grünthal täsmentävät. Pian kuvaan astui myös ohjaajaopiskelija Michael Panula-Ontto, tuttavien kesken Maikki. Haahdin tarjoama tehtävä ei ollut pieni ja helppo, mutta tuleva ammattilaisohjaaja otti haasteen vastaan: ”tämä produktio on ollut yksi elämäni kunniahimoisimmista haasteista. Olen todella kiitollinen siitä, että olen saanut mahdollisuuden olla näin suuren ja moninaisen työryhmän ohjaaja, olen oppinut ryhmältä valtavasti! Ilman heidän kärsivällisyyttään ja motivaatiotaan ei varmasti oltaisi näin pitkällä.” Tiistaina 6.2.2018 klo 19.00 Glorian lavalle marssi 14 muusikkoa, 18 tanssijalaulaja-näyttelijää, teknikkoja tarvitaan viisi ja verhoissa avustaa vielä muutama työryhmän jäsen lisää. Suuren projektin tärkeimpiä teemoja ovat yhteishenki, oppiminen, hauskanpito, elämän pohdinta ja totta kai taiteen tekeminen isolla meiningillä. Ihmemaa tipauttaa päähenkilö Leevin omine ajatuksineen matkalle, josta hän ei palaa entisenlaisena takaisin. Ihmemaan hahmot ovat suora viittaus Liisa Ihmemaassa -tarinaan, mutta musikaalimme tuo mukaan juonellisen rakenteen ja ajankohtaisia näkökulmia. – Tämä projekti on kuin kokoaisi palapeliä maalaten jokaisen palan erikseen ennen paikalleen asettamista. Omaa osaansa työstäessään tulisi samalla olla perillä siitä, mitä muut tekevät, jotta palat sopivat lopulta myös yhteen, Haahti tiivistää koko työryhmän ajatukset. Esitykset: Kulttuuriareena Gloria Pikku Roobertinkatu 12, 00120 Helsinki ti 6.2.2018 klo 19 ke 7.2.2018 klo 19 su 11.2.2018 klo 14 & 18 ma 12.2.2018 klo 19 Ihmemaa on kiinnostava mukaelma L.Carrollin klassikkotarinasta Liisa Ihmemaassa. Tässä taiteen opiskelijoiden itse ideoimassa ja toteuttamassa tarinassa Liisan sijaan Ihmemaahan päätyy elämäänsä suorittava stadilainen Leevi. Ajankohtaisin teemoin maustettu esitys marssittaa lavalle kymmenittäin taitavia esiintyjiä. Suosittelemme esitystä yli 12-vuotiaille. Tule mukaan kokemaan eriskummallinen matka Ihmemaahan! ? Maailmanperintökohde Suomenlinnan kävijät löysivät viime vuonna hyvin tiensä linnoituksen palveluiden ja tapahtumien äärelle. Suomenlinnan kävijöitä ja asukkaita palvelevat muun muassa museot, ravintolat ja kahvilat, hostelli, erilaiset ohjelmapalvelut, kesäteatteri ja taidekäsityöläisten työhuoneet. Kaikki palvelut ovat avoinna kesäkaudella ja suuri osa palvelee myös talvisin. Palveluiden lisäksi Suomenlinnassa järjestetään tapahtumia ympäri vuoden. Viime vuoden suosituimpiin tapahtumiin lukeutuivat muun muassa jo kolmatta kertaa järjestetty Viaporin Kekri marraskuussa ja perinteinen Linnoitustontun reitti joulukuussa. Linnoituksen oma museopäivä houkutteli Kustaan päivänä ennätysmäärän kävijöitä. Uutena osallistumismahdollisuutena kaupunkilaisille avautui puistokummitoiminta. Museoilla ennätysvuosi Suomenlinnan kuudesta museosta viisi teki kaikkien aikojen kävijäennätyksen vuonna 2017. Yhteensä kaikissa Suomenlinnan museoissa vieraili noin 30 000 kävijää enemmän edellisvuoteen verrattuna. Sotamuseolla on Suomenlinnassa kaksi kohdetta, Sotamuseon Maneesi ja sukellusvene Vesikko, joissa vieraili viime vuonna ennätyksellisesti 87 000 kävijää. – Museoalalla menee kävijämäärien osalta hyvin. Olemme panostaneet markkinointiin ja löydettävyyteemme linnoituksessa. Otimme viime vuonna käyttöön yhteislipun, jolla kävijä pääsee vierailemaan sekä Maneesissa että Vesikossa. Puolustusvoimat täyttävät tänä vuonna 100 vuotta, minkä kunniaksi meillä avautuvat uudet näyttelyt. Tavoitteenamme on saada 100 000 kävijää, kertoo näyttelypäällikkö Lauri Haavisto Sotamuseolta. Yhä useampi vierailee Suomenlinna kuuluu vuodesta toiseen Suomen suosituimpiin käyntikohteisiin. Vuonna 2017 tähän Unescon maailmanperintökohteeseen tutustui 1 042 000 kävijää. Merilinnoitus on suosituin kesäkaudella, mutta talvimatkailijoiden määrä kasvaa. Viime vuonna talvikauden kävijöitä oli 276 000 kokonaiskävijämäärästä. Parantunut palvelutarjonta talvikaudella palvelee kävijöitä entistä paremmin ja samalla tietysti asukkaat ja työntekijät saavat parempia palveluita ympäri vuoden. Kävijämäärä lasketaan lauttaja vesibussitilastoista sekä omalla veneellä tulevista kävijöistä. Näin muodostuvasta kokonaisluvusta vähennetään asukasja työmatkaliikenteen arvioitu määrä. Tänä vuonna Suomenlinnassa vietetään merkkivuotta, sillä linnoituksen suomalainen kausi on kestänyt 100 vuotta. Merkkivuoden aikana maailmanperintökohteessa järjestetään tapahtumia, jotka nostavat esille historiaa ja elämää koko tältä ajalta. Sosiaalisen median kanavissa voi seurata merkkivuotta aihetunnisteella #Suomenlinna2018.
• 14 Nro 3 • Viikot 6-7 M unkin S eutu Kuvataide ? Naiset valtaavat helmikuun galleriat vuoden ensimmäisissä tai toisissa näyttelyissä. Vain yksi mies on esittelyssä, hänkin suojaa kasvonsa nimettömyyden taakse. Ruusuinen tie aivoissa Galleria Kajasteen, Albertinkatu 30, kevään avaa nuori, helsinkiläinen kuvataiteilija ja designer Anni ”Äni” Jaatinen ”My Rosy Road” -näyttelyllään. Graafisessa saman nimisessä sarjakuvanovellissa taiteilija käsittelee traagisen pysäyttävää tapahtumaa, joka muutti hänen elämänsä ja lähes päätti sen. Näyttely rakentuu toivosta ja kiitollisuudesta – ja kertoo nuoren naisen selviytymistarinaa. Se koostuu maalauksista, visuaalisesta sarjakuvasta ja graafisista veistoksista. ”Kuinka aivotulehdus teki minulle hyvää”, hän sanoo kuvissa ruusu päässään. Teoksessa ja näyttelyssä kuvataan tunteita ja kokemuksia siitä, millaista oli kokea vakava aivosairaus – menettää normaaliin elämään kuuluva toimintakyky kokonaisuudessaan ja saada se jälleen takaisin. Sarjakuvanovellin ensimmäisen version kieli on englanti, koska sarjakuvasta kustannetaan hyväntekeväisyyspainos neurologisiin osastoihin ympäri maailmaa. Graffiti kirjoittaa päiväkirjaa EGS (s. 1974) on Suomen kansainvälisesti tunnetuimpia graffititaiteilijoita, jonka töitä on ollut paljon nähtävillä Suomessa, mm. Vantaan vankila ja HUS:n sairala, ja ulkomailla. Viime vuosina hän on laajentanut taiteilijuuttaan kohti perinteisempiä taidemuotoja. Taidehallin, Nervanderinkatu 3, näyttelyssä ”Writing My Diary” (= Kirjoittaessa päiväkirjaani) nähdäänkin mm. maalauksia, veistoksia ja installaatioita. Niitä voi katsoa aina 25.2. asti. EGS liittää kaikkiin töihinsä kolme nimikirjaintaan, muokaten niitä uusiksi muodoiksi ja järjestelmiksi, aina tunnistamattomuuteen saakka. Kirjaimia toistamalla hän paitsi toteuttaa graffitin kalligrafista perusluonnetta, myös rakentaa omaa, elämän mittaista matkapäiväkirjaansa. Taiteilijalle jokainen yksittäinen työ on osa kokonaisteosta, joka on 30 vuoden aikana levinnyt jo viidelle mantereelle, yli 50 maahan. Näyttelyn avasi Madventuresin Tunna Milonoff ja Riku Rantala. Siellä kuultiin KOM-teatterin kuoroa. Muistikuva riittää malliksi Galleria Dix, Uudenmaankatu 19, tuo esille Pirkko Kilpelän maalauksia ”Matkan varrelta”. Hän maalasi aiemmin realistisia kuvia ja käytti maanläheisiä värejä. – Opettelin värien sekoitusta Schjerfbeckin värit mallina. Kuvan tekemiseen tarvitsin mallin, esimerkiksi asetelman tai vaikka vedenalaiset rantakivet. Värimaailmani on hyvin harmaa ja kuvat ovat esittäviä. Aiheet lähtevät luonnosta, jonka hän näkee graafisena ja jota hän maalatessaan inhimillistää: – Olen ihastunut lehdettömiin lehtipuihin. Kuvani pohjautuvat hatariin muistikuviin eikä sillä ole merkitystä olenko katsellut lehtensä pudottanutta koivikkoa, pihlajistoa vai haapametsikköä. Kilpelän tapaan ei ole luonnostella tai tarkkaan suunnitella maalauksia: – Malliksi riittää päässäni oleva muistikuva. Pääasiallinen tekniikkani on öljyvärimaalaus, johon usein yhdistän lyöntimetallia. Taide jättää jäljen Galleria Katariina, Kalevankatu 16, esittelee studiossaan Elina Ahon teoksia, joissa vuoropuhelua käyvät maalaus ja piirustus, viiva ja väri sekä kokeellisuus ja traditio. Teemana on ihmisen ruumiillisuus, eletyn kehon kokemus. Todellinen ja kuvitteellinen maailma kohtaavat maalauksen ja piirustuksen pinnalla. Mitä kehon osat kertovat? Maalaaminen ja piirtäminen ovat hänelle jäljenjättämistä. – Taiteellisen työskentelyni keskiössä on havainnon kehollisuus ja moniaistisuus, piirustuksen ja maalauksen tapahtuma, ele ja jäänyt jälki. Silmät toimivat kuin kosketuseliminä. Tärkeää on myös liikkeen rytmi ja sen heijastuminen jätettyyn jälkeen. Havaintokohteina ovat elävä malli, maisemassa sisällä oleminen ja näistä abstrahoitu ruumiillinen kokemus, taiteilija kertoo hyvin käsitteellisesti. Mikä kaipuuni on? – Kaipaus: halu, hinku, mieliteko, murhe, ikävä, suru, jano, kaipuu, murheellisuus, nostalgia, kaiho. Malin Ahlsved sai motiivin näyttelylle tahdosta maalata vaaleanpunaisia pilviä. Minulle pilvet olivat symboleja kaipuusta ja unelmista. Olen miettinyt mitä unelmia minulla on, mikä minun kaipuuni on. Tuli monta pilvikuvaa mutta myös joitakin pensaikkoja. Tm•galleria, Erottajankatu 9 B, esittelee hänen näyttelynsä ”Kaipuuni / Min längtan”. Hyvin pienikokoiset työt ovat harvakseen galleria seinällä. Ahlsved asuu Hangossa. Hän valmistui kuvataiteen maisteriksi Kuvataideakatemiasta 2004. Teoksia on ollut lukuisissa näyttelyissä Suomessa ja ulkomailla. Ennen tätä näyttelyjä hänen maalauksia oli esillä Taideyliopiston Kuvataideakatemian ”Opettajia ja oppilaita” –alumninäyttelyssä Exchibition Laboratoryssa tammikuulla. Taiteilijatapaaminen on 18.2. klo 14-16 galleriatilassa ennen näyttelyn purkua. Ilme kutsuu maalaamaan Puupiirtäminen on yksi vanhimmista taidegrafiikan muodoista, joka on tempaissut Sanna-Mari Rautavirran mukaansa haastavan ja mielenkiintoisen työskentelytavan takia. – Puupiirroksien ohuet, lukemattoman monet värikerrokset saavat aikaan valmiissa teoksessa syvyyttä jättäen sattumanvaraisuuden yhdeksi tärkeimmistä tekijöistä. ”Väki on vallaton” –näyttelyssä hän yhdistää teoksissaan puupiirroksia ja öljyvärimaalausta. – Maalattavan aiheen tulee herättää minussa tarpeeksi voimakkaita tunteita, jotta voin innostua tekemään aiheesta taidetta. Jos ilme puhuttelee, pystyn maalaamaan sen. AVA Galleria, Pohjoinen Rautatiekatu 17 B 8, esittelee ”fiktiivisiä selviytymistarinoita”, joissa henkisestä ja fyysisestä väkivallasta selviytyneiden tarinat koskettavat taiteilijaa. Hän haluaa tuoda esille töissään hyvyyttä ja onnellisuutta. – Pääsääntöisesti yhdistelen töissäni naisia ja lapsia heidän puhuttelevien katseiden sekä värimaailman kautta. Arkinen kauneus Cecilia Rosenlew aloitti maalaamisen jo paljon ennen opintojaan Taideteollisessa Korkeakoulussa, josta hän valmistui taiteen maisteriksi 1994. Ammattimaisen maalaamisen hän aloitti 17 vuotta sitten. Maalaamisen lähtökohta voi olla muoto, väri tai liike, joka työn aikana kehittyy ja saa lopullisen muotonsa. – Taide on aina ollut mukana jossain muodossa myös ammattiurani aikana, kun olin tv-ohjaajana että opetustehtävissä. Valokuva voi myös olla innoitus maalaukseen, mutta ei suoranaisena mallina. Näyttelyissä on usein esillä sekä maalauksia että valokuvia. Artikan töissä lähtökohta on arkinen kauneus. – Kassissa piilee sekä oma kiehtova maailma, jota olen näissä töissäni tutkinut. Galleria Artika, Uudenmaankatu 19, pitää neljän taiteilijan “Unelmatehdas” –yhteisnäyttelyä. Rosenlewin ohella mukana ovat Nina Hackman, ElseMaj Koskimäki ja Katri Kähkönen. He julistavat: – Valo lisääntyy ja antaa tilaa leveämmälle ajatukselle. Nyt on aika antaa unelmien lentää. Tyyntä myrskyn jälkeen Galerie Forsblom, Lönnrothinkatu 5, esittelee isolla puolellaan ruotsalaisen nuoren polven taiteilijan Jenny Carlssonin öljyvärimaalauksia. Niiden väkevä ilmaisu yhdistää toisiinsa hurjistuneet luonnonvoimat ja talvehtivan maalaismaiseman kodikkaan vaatimattomuuden. Näyttelyn nimi ”Bedarra” kuvaa tyyntymisen hetkeä voimakkaan myrskyn jälkeen. Hetki vastaa tilaa, jota taiteilija etsii öljyvärimaalauksissaan. Carlsson kuvaa olomuotoja, joissa väri muuttuu, savustuu ilmaan ja sulautuu yhteen. Värisävyt lähenevät maaperää ja kalliota, mutta myös ihmisen jättämää jälkeä. Hän käyttää suuria ja pieniä kuvakokoja rinnakkain. Suuret maalaukset kuvaavat maastoa, mädäntynyttä ruohoa ja pohjattomia järviä, pienet katsovat kauemmas kohti horisonttia. Teksti: Risto Kolanen Risto Kolanen: Talven kuvataide Helsinkiläinen kuvataiteilija ja designer Äni Jaatinen ja Torso-teos Galleria Kajasteen näyttelyssä, joka rakentuu toivosta ja kiitollisuudesta. Kuva: Raimo Granberg. Graffititaiteilija EGS puuveistoksista koostuvan installaationsa keskellä Writing My Diary -näyttelyssä Taidehallissa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Pirkko Kilpelä ja teoksensa Hopeinen kuu Galleria Dixissä. Kuva: Raimo Granberg. Elina Aho yhdessä ainoan näyttelymaalauksensa kanssa (Embodied City. Kehollinen kaupunki II, New York) Katariinan studiossa. Kuva: Raimo Granberg. Malin Ahlsvedin näyttelyn teema Tm•galleriassa on Kaipuuni. Kuvassa taiteilija ja osa teemaan liittyviä teoksia. Kuva: Raimo Granberg. Sanna-Mari Rautavirta ja hyvin värikäs teoksensa Sigred-Stina Galleria AVAssa. Kuva: Raimo Granberg.
• 15 Viikot 6-7 • Nro 3 Dosentintie 12 Saga Seniorikeskus Ruissalo säätiö Huopalahdentie 1 Neste Huopalahdentie 28 Talin urheilukeskus Hollantilaisentie 11 Ravintola Kadetti Jousipolku 1 Pitäjänmäen kirjasto Kaupintie 4 Pohjois-Haagan kirjasto Munkkiniemen puistotie 8 Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy Munkkiniemen puistotie 11 Munkkiniemen Hammaslääkärit Munkkiniemen puistotie 14 Nordea Huoneistokeskus Munkkiniemen puistotie 15 Puisto Apteekki Kiinteistömaailma Munkkiniemen puistotie 20 Alepa Laajalahdentie 19 Ravintola Ukko-Munkki Laajalahdentie 21 Munkkiniemen Yhteiskoulu Professorintie 2 Munkkiniemen Apteekki Raumantie 1 Munkkivuoren S-market Munkkivuoren Apteekki Munkkivuoren Kahvila Munkkivuoren lääkärikeskus Dextra Munkkivuoren parturi Munkkivuoren K-kauppa Raumantie 3 Munkkivuoren seurakuntatalo Ulvilantie Parturi ja suolahoito Ulvilantie 19 Pikku Ranska Riihitie 22 Munkkiniemen kirjasto Munkinseudun voit noutaa seuraavista paikoista: Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Mediamyynti: Riitta Juslin puhelin 413 97 377, sähköposti riitta.juslin@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 413 97 330, sähköposti juha.ahola@karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puhelin vaihde 413 97 300 telefax 413 97 405 Ilmoitushinnat: Määräpaikkakorotukset 10%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero (24%) lisätään hintaan. Ilmestyy: Joka toinen viikko Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä torstaina. Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.munkinseutu.fi lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2018 €/pmm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 Tehokasta avohoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Iltaisin annettu hoito soveltuu hyvin työelämässä oleville. Lue lisää: HOITOA RIIPPUVUUKSIIN HELSINKI TILKANTORI 4 www.avominne.fi Itäkeskus Itäkatu Stockmann yläkerta 4 krs. (09) 343 3009 Munkkiniemi Perustie 19 (09) 488 404 Länsi-Pakila Rapparintie 6 (09) 752 2668 myös taitoluistinteroitus/ 050 5589984 • Vaatekorjaukset • Tilaustyöt • Hääpuvut • Nahkavaatteet • Turkit • Pesulapalvelu • Nahkapesu • Kodintekstiilit • Alihankinta ym. Asustehuolto Ullastiina ~ Hyvä palvelu ~ Takuutyö Keskustan Erikoishammasteknikot Varaa aika ilmaiseen tarkastukseen! Soita 010 2715 100 EHT Ossi Vallemaa p. 050-5533 050 Nyt uudet kokoproteesit sekä suuja leukakirurgin asentamat implantit alaleukaan. Omavastuuosuus koko työstä 4900 € (norm. 6130 €). Tarjous voimassa 28.2.2018. ONNI on paikallaan pysyvä hammasproteesi! Keskusta Bulevardi 22 Haaga Kauppalantie 4 Pyydä tarjous! puh. 040-9000 989 kiinteistopalvelu@gmail.com munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info www.kiinteistopalvelu.info ? Kiinteistönhuolto ? Siivouspalvelut ? Huoltomiespalvelut ? Talonmiessijaisuudet ? Painepesut ? Hälytysja valvonta 24h/vrk ? Lumityöt ja hiekoitustyöt ? Imulakaisukonepalvelut Munkkiniemen Kiinteistöhuolto Lux Helsinki houkutteli jälleen ennätysmäärän yleisöä Kuva: Matti Pyykkö Terveyspalvelut Kiinteistöhuolto Asustehuolto Painopalvelut Hammaslääkärit Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari p. 09 413 97 300 | www.karprint.fi osaavaa nopeaa asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA ? 6.–10.1.2018 järjestetty valofestivaali Lux Helsinki rikkoi jälleen yleisöennätyksensä. Reilusti yli puoli miljoonaa kävijää nautti valotaiteesta ja talvisen festivaalin luomasta taianomaisesta tunnelmasta Helsingin keskustassa. Festivaali sujui rauhallisesti, ja hyvin suunniteltu ja selkeästi opastettu reitti keräsi yleisöltä kiitosta. Kauniiseen Kaartinkaupunkiin kurotellut reitti esitteli valotaiteen eri muotoja monipuolisesti. 11 teoksen joukossa oli tänä vuonna runsaasti festivaalia varten suunniteltuja tilaustöitä, joissa hyödynnettiin esimerkiksi ultraviolettimaaleja ja korostettiin alueen upeita arkkitehtonisia helmiä. Visuaalinen festivaali upeine teoksineen innosti kävijöitä julkaisemaan sosiaalisessa mediassa ennätysmäärän valokuvia ja videoita: julkisia kuvia #luxhelsinki-tunnisteella jaettiin Instagramissa lähes 15 000 kappaletta. Erityisesti alalla suhteellisen tuoretta projection mapping -tekniikkaa hyödyntäneet videomäppäysteokset inspiroivat somekansaa kuvaamaan, kun Janne Aholan Ajan rooli ja László Bordosin Konstellaatio herättivät Arkkitehtuurimuseon ja Tuomiokirkon julkisivut eloon. Osallistava ohjelma sai kaupunkilaiset liikkeelle Ohjelmassa oli ensimmäistä kertaa mukana toivotut taiteilijahaastattelut ja viimeisenä festivaalipäivänä ilahduttanut Lux Aamu, joka houkutteli paikalle erityisesti työmatkalaisia ja kouluryhmiä. BYOB (Bring Your Own Beamer) -tapahtuma keräsi Kaapelitehtaalle lukuisia innokkaita valoja videotaiteen ystäviä omine projisointeineen, ja Valoa Helsingissä 2018 -seminaari kirvoitti aktiivista keskustelua Helsingin valaistuksesta. Senaatintorin Light Paint Box -valomaalausateljee houkutteli runsaasti kävijöitä, ja maalattiinpa siellä valopotretti jopa hääparista. Yhdessä tekemistä korostettiin jo ennen festivaalia käynnistyneessä valohaasteessa, jossa kannustettiin omaan valotaiteen tekemiseen. – Lux Helsinki on viime vuosina innostanut erilaisia yhteisöjä luomaan omaa valotaidettaan. Tänä vuonna halusimme tarjota tällaisille tempauksille oman kanavan. Valohaaste korosti Lux Helsingin yhteisöllistä fiilistä entisestään, ja sitä aiotaan ehdottomasti jatkaa tulevaisuudessa, työryhmää koordinoiva Emma LumKaartinkaupunki, Kluuvi. Kuva: Matti Pyykkö me kertoo. Valofestivaalin suosio ulottui myös alueen toimijoihin, ja esimerkiksi Lux Helsinki Eatin ravintoloissa vieraili festivaalin aikana tuhansia asiakkaita. Reitin varrella sijaitseva Designmuseo teki jo ensimmäisenä iltana kävijäennätyksensä, ja koko festivaalin aikana siellä vieraili peräti 12 000 kävijää. – Lux Helsinki vahvistaa Helsingin profiilia monipuolisena tapahtumakaupunkina, ja kaupungin rooli on toimia sen ja muiden tapahtumien edellytysten luojana ja mahdollistajana. Tapahtumat ovat tärkeä osa Helsingin kaupunkikulttuuria ja vetovoimaa. Lux Helsinki saa vuosittain kaupunkilaiset liikkeelle pimeimpään vuodenaikaan, vilkastuttaen samalla yritysten liikevaihtoa sekä festivaalin reitillä että ydinkeskustassa. Kävijätutkimusten mukaan Helsingin tapahtumat tuovat merkittäviä rahavirtoja paikallisille yrittäjille, muun muassa syyskuussa järjestetyt koripallon EM-kotikisat toivat Helsinkiin yli 40 miljoonaa euroa, kertoo Helsingin kaupungin elinkeinojohtaja Marja-Leena Rinkineva. Kuraattori Ilkka Paloniemi iloitsee Lux Helsingin ennakkoluulottomasta kehityksestä. Persoonallinen festivaali levittäytyi jälleen uudelle alueelle ja testasi uutta lisätyn todellisuuden teknologiaa Espan lavan valoteoksessa. – Lux Helsinki viritti uudelleen tutut rakennukset ja laittoi ne soimaan valon avulla uutta kaamosajan kaupunkisinfoniaa, joka jättää pysyviä jälkiä ainoastaan muistoihin ja sosiaalisen median arkistoihin, Paloniemi sanoo.
• 16 Nro 3 • Viikot 6-7 M unkin S eutu HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us