Viikot 10-11 – Nro 5/2019 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 50. vuosikerta M unkin S eutu Harkitsetko asuntosi myyntiä? Kysy tarjousta! Arvioimme asuntosi ilmaiseksi! Teresa Sarkkinen Myyntineuvottelija puh. 044 9726003 | teresa.sarkkinen@openmarket.fi Open Market Kiinteistönvälitys Tehokkaampi tapa tehdä asuntokauppaa alk. 3800euroa / 4,9% sis.alv | Ideal Kodit Oy LKV Nettiajanvaraus: Timma.?/kosmetiikkahelmi Hinnat alkaen 95€ Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita emännille p . 010 281 2600 www.lakeudenpito.fi K aiKKi KotitalouKsien siivouspalvelut ! MUNKKINIEMENHAMMASLAAKARIT.FI MUNKKINIEMEN PUISTOTIE 11 A PUHELIN 09 4774 300 Tervetuloa AVOIMEEN ILTAAMME TORSTAINA 14.3. KELLO 15-18 Torstaina 14.3. erikoishammaslääkärimme tarkastavat veloituksetta potilaita, joita askarruttavat hammasimplanttihoidot, sen kustannukset ja muut hoitovaihtoehdot implantille. Otamme myös tarvittavat röntgenkuvat veloituksetta. Varaa aikasi pian puhelimitse, sillä aikoja on rajallinen määrä. Ammattitaitoiset välittäjämme tuntevat alueensa kuin omat taskunsa ja osaavat kertoa niiden salaisista helmistä. Tervetuloa käymään toimistollamme Munkkivuoren ostoskeskuksessa, Raumantie 1 tai käy sivustollamme www.aktialkv.fi Liity tyytyväisten asiakkaiden joukkoon Paikallinen välitystoimisto LARS LINDROOS Kiinteistönvälittäjä, LKV 040 300 2309 SONJA RAJANEN Kiinteistönvälittäjä, LKV 050 467 9972 CHRISTOFFER VON SCHANTZ LKV, 050 341 0195 Ravintola TestEat -toivottaa kaikki tervetulleeksi Café avoinna 8.00 – 16.00 Lounas 10.45 – 13.30 muina aikoina tilauksesta Päivittäin tarjolla Wicked Rabbit vege -buffet tai skandinaavisia makuja tarjoava Nordic -buffet Voit ostaa meiltä ruokaa myös kotiin Tällä kupongilla kahvit ja makea leivonnainen Cafe´:sta tutustumishintaan 4,00 €. Tarjous on voimassa 31.3.2019 asti. Tervetuloa tutustumaan! Ravintola TestEat Laajalahdentie 23, 00330 Helsinki Puh. 044 711 9688, www.fazerfoodco.fi/TestEat testeat@fazerfoodco.fi Löydät meidät myös Facebookista KÄYNNISTÄ KOTISI MYYNTI. SE ALKAA KOTIKÄYNNISTÄ. Oikea hetki on juuri nyt, joten kutsu meidät Kotikäynnille. Kerromme, miten ja missä asuntoasi kannattaa markkinoida ja millä hinnalla. kiinteistomaailma.fi/kotikaynti munkkiniemi@kiinteistomaailma.fi puh. (09) 436 3500
2 Viikot 10-11/2019 • Nro 5 M unkin S eutu Isännöitsijä kaipaatko mukavampaa työpaikkaa Taloyhtiön hallitus tarvitsetteko parempaa isännöintiä Hieman erilaista isännöintiä Snellmaninkatu 15, 00170 Helsinki www.kruununisannointi.fi Tehokasta hoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Kysy myös koulutuksistamme: AVOMINNE KLINIKAT HELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU www.avominne.fi Maskeeraus&Make up Huopalahdentie 3 p. 09-487 107, 040-5160 806 TERVETULOA Parturikampaamo Saga-Hius Merja Lampa UUSI numeromme: 044 240 1917 Saga-Seniorikeskus Munkkiniemi, Dosentintie 12, 00330 Helsinki • • Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti. Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein. Teemme kotija palvelutalokäyntejä. Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija. Soita 010 2715 100 Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen! EHT Ossi Vallemaa p. 050-5533 050 Osoite: Etelä-Haaga, Kauppalantie 4, 00320 Helsinki MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. Pyydä asunnostasi arvio ja tehdään unelmista totta! HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us
50. vuosikerta – nro 5 Viikot 10-11/2019 M unkin S eutu Vihdintielle ja Huopalahdentielle syntymässä bulevardikaupunki? Töölönlahti-verkkokyselyyn vastasi 1109 kaupunkilaista Töölönlahden tulisi jatkossakin tarjota luontokokemuksia ja vehreyttä Amos Rexin maaliskuu Helsingin tuomiokirkon urkuremontti on valmis H elsingin tuomiokirkon pääurut ovat olleet alkuvuoden remontissa ja kirkkosali suljettuna arkipäivisin. Urkuremontti on saatu valmiiksi suunniteltua nopeammin ja Tuomiokirkko on avoinna normaalisti maanantaista 25.2. alkaen joka päivä klo 9-18. Tuomiokirkon säännölliset viikkotilaisuudet siirrettiin remontin ajaksi Kryptaan. Remontin valmistuttua Krypta sulkee ovensa ja säännöllinen toiminta siirtyy takaisin kirkkosaliin maanantaista 25.2. alkaen. Päivärukous maanantaisin, tiistaisin ja perjantaisin klo 12. Keskiviikkona 27.2. klo 12 on päivärukous ja 6.3. alkaen keskiviikkoisin klo 12 kuullaan urkumusiikkia, kun urkuvartti palaa vanhalle paikalleen. Torstaina klo 12 on viikkomessu, lauantaina klo 18 iltakirkko ja sunnuntaina klo 10 messu, jossa 24.2. kuullaan Suomen luonnonsuojeluliiton viestintäpäällikkö Matti Niemisen saarna osana Ajan merkit –saarnasarjaa. Urkuremontin aikana on korjattu Tuomiokirkon pääurkujen äänitys, urut on viritetty ja kuluneet jalkiokoskettimet kunnostettu. Myös turvallisuutta on parannettu. Työn on suorittanut urkurakentamo Veikko Virtanen Oy. Remontoidut urut otetaan uudelleen käyttöön Helsingin tuomiokirkon messussa laskiaissunnuntaina 3.3. klo 10. Helsingin tuomiokirkko avoinna joka päivä klo 9-18 seurakuntatilaisuudet huomioiden. Tarkennukset aukioloaikoihin löydät www.helsingintuomiokirkko.fi. M aaliskuussa 2019 Amos Rex esittelee ensimmäistä kertaa Pohjois-Euroopassa amsterdamilaisen taiteilijakollektiivin Studio Driftin. Magritten rinnalle 6.maaliskuuta avautuva näyttely sisältää elokuvaa, kuvanveistoa ja installaatiota. Elemental tarkastelee kaiken elollisen toiminnan perustaa: yksittäisiä kokonaisuuksia, jotka kiinnittyvät laajempaan kontekstiin. Hiukkanen yksinään on merkityksetön; se saa merkityksen vasta osana jotain suurempaa, monimutkaisempaa järjestelmää. Ihminen luo luonnon hallintaan tarkoitettuja järjestelmiä ja tekniikoita kehittyäkseen, toteuttaakseen unelmiaan, luodakseen paremman tulevaisuuden ja, perustavanlaatuisemmalla tasolla: luodakseen yhteyksiä. V ihdintien ja Huopalahdentien bulevardikaupungin suunnittelu etenee. Bulevardikaupungista suunnitellaan Munkkiniemen, Haagan ja Pitäjänmäen kaupunginosia täydentävä ilmastoviisas alue. Alueelle tulee uusia koteja ja työpaikkoja arviolta 14 000 helsinkiläiselle. Pikaraitiotie liikuttaa asukkaita keskustasta Huopalahdentietä ja Vihdintietä pitkin Lassilaan, mahdollisesti Kannelmäkeen asti. Mitä mieltä sinä olet näistä suunnitelmista? Mihin voi vaikuttaa juuri nyt? Kaavarunkovaiheessa tarkastellaan millaista rakentamista, liikennejärjestelyjä ja ympäristön kohentamista Huopalahdentien ja Vihdintien alueelle voisi tulla. Kaavarungon valmistelussa selvitetään esimerkiksi liikenteen toimivuutta, pikaraitiotietä sekä kaupallisia ja julkisia palveluita. Aiemmin saadun palautteen perusteella on mm. selvitetty tarkemmin viheralueverkkoa ja virkistyspalveluita. Miten suunnittelu etenee? Tavoitteena on esitellä kaavarunko kaupunkiympäristölautakunnalle toukokuussa 2019. Mitä on suunnitelmien taustalla? Suunnitteluperiaatteet, jotka ohjaavat bulevardikaupungin suunnittelua, hyväksyttiin kesällä 2018. Suunnitellaan yhdessä – kysely on auki 24.3. asti. Tutustu tarkemmin Vihdintien ja Huopalahdentien suunnitelmiin ja kerro, mistä pidät ja mitä mielestäsi olisi tärkeää ottaa huomioon bulevardikaupungin suunnittelussa. Kysely on auki 27.2.–24.3.2019. Tule tapaamaan ja keskustelemaan suunnittelijoiden kanssa: 7.3. Munkkivuoren ostari, Raumantie 1, klo 15–19 Sivu 13 Kaikille avoimen verkkokyselyn tavoite oli helpolla ja uudella tavalla herättää ja osallistaa kaupunkilaiset ideoimaan Töölönlahden kehityskohteita. L uontokokemuksen mahdollistaminen kaupunkimiljöössä nousi merkittäväksi teemaksi Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan viime syksynä toteuttamassa verkkokyselyssä, jonka tavoitteena oli kuulla kaupunkilaisten ajatuksia Töölönlahden sisällöllisen kehittämisen tarpeista. Sivu 9 Havainnekuva Haagan ympyrästä.
4 Viikot 10-11/2019 • Nro 5 M unkin S eutu Puheenvuoro Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 5/2019 Munkan mummon jupinat Asumisen hinta pian kohtuuton Helsingissä H innat olivat vuoden 2018 neljännellä vuosineljänneksellä keskimäärin 3,9 prosenttia korkeammat kuin vastaavana ajankohtana edellisvuonna. Helsingin asuntomarkkinoille on hyvin tunnusomaista asuntojen hintojen ja vuokrien suuri vaihtelu. Hintojen nousu oli ripeää varsinkin lähellä keskustaa, kalleusalueilla 1 ja 2. Kalleimman kalleusalueen 1 ja halvimman kalleusalueen 4 keskimääräisten neliöhintojen ero on jo lähes 4 300 euroa. Hintakehityksestä poiketen asuntojen vuokrat nousivat samana ajanjaksona suhteellisesti eniten kauempana Helsingin keskustasta, kalleusalueilla 3 ja 4. Tästä huolimatta kalleimman kalleusalueen 1 ja halvimman kalleusalueen 4 keskimääräisten neliövuokrien ero on lähes 5 euroa kuukaudessa. Asuminen Helsingissä on huomattavasti muuta Suomea kalliimpaa, mistä huolimatta Helsingin väkiluku kasvaa kovaa vauhtia. Helsinki on siis hyvin vetovoimainen kaupunki, jossa sijaitsee paljon kiinnostavia työpaikkoja sekä palveluita, joiden läheisyydestä asunnon ostajat ovat valmiita maksamaan. Helsingin keskustan sijainti niemen kärjessä aiheuttaa sen, että varsinkin keskustan lähialueilla asuntorakentamiseen soveltuvaa maata on tarjolla hyvin niukasti, mikä nostaa asumisen hintaa. Asumisen hintakehityksen tiedot ovat peräisin tilastokeskuksesta. OTA KANTAA – kirjoita MunkinSeudun yleisönosastoon Lähetä sähköpostilla munkinseutu@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen MunkinSeutu, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Viime vuonna keskimääräinen neliöhinta oli vajaa 6000 euroa Munkkiniemessä Asuntomarkkinakatsaus Munkinseudulla De va kukku de... ? olisin sanonut jos kymmenen vuotta sitten, joku olisi kertonut, että tulevaisuudessa ei Munkkiniemessä eikä Munkkivuoressa toimisi enää postitoimisto. En olisi uskonut. Olisin sanonut, että älä hullujas puhu! Posti ei enää jatkossa jaa postia asiakkailleen tiistaisin eikä myöskään perjantaisin. Onko liian vähän jaettavaa, kysyn vaan? Sekin vähän, joka olisi jaettavissa, kestää matkalla monia viikkoja. Kuten joulukortti Saksasta neljä viikkoa, eikä suinkaan vika ollut siellä toisessa päässä! Siksi ulkolaisille ystävilleni kerron, ettei kannata kirjeitä ja kortteja tänne lähetellä. Täällä on Black Tuesdays ja Black Fridays joka viikko. He ovat ihmeissään, kun heillä jaetaan posti jopa lauantaisin! Posti on myös ilmoittanut, että kirjeitten kuljetukset tulevat jatkossa kestämään ainakin 4 vuorokautta. Ajatella, isäni sai postin eturintamalle talvisodassa 2:ssa vuorokaudessa. Oli todella tehokasta toimintaa, mutta silloin toimi postin tehokkuusprojekti nimeltä: Posti kulki ja Kusti polki! Ja mitä vauhtia! Entäs nämä paketit sitten? Enää ei tule pakettien saapumisesta postiosoituksia. Unohtakaa ne ja sassiin. Kaikki vain katsomaan lähettäjämaan lähettämää koodia netistä. Kuka osaa lähettää koodin, kuka ei – toisen maan postilaitosta ei parane lähteä komentelemaan. Ja taas ulkolaiset ystäväni sanovat, että kyllä Suomi on vitsikäs maa! Sen edesottamuksia saa nauraa aivan kyyneleet silmissä, kuulemma! Koodista näkee, jos näkee mihin laatikkoon tai minkä kaapin taakse se paketti laskeutuu. Että sieltä sitten vaan kipin kapin hakemaan, tietty. Yllätyslahjojakin olen joskus sattunut saamaan(koodista ei tule olemaan hajuakaan) mitähän niille tapahtuu? Jäävät homehtumaan seuraavan sukupolven vaivoiksi ongelmajätteenä ja kuljetuskustannukset lähtömaihin vievät postilta viimeisetkin pennoset! Miten tulee mieleen hölmöläisten talonrakennuspuuhat. Ensin rakennettiin talo, unohdettiin ikkunat, sitten sahattiin ikkunoille paikat ja sen jälkeen talo makasi maassa tuhansina päreinä. Miksi se tulee niin usein mieleeni nykyisin, kysyn vaan? Elina Kuosmanen ? Asuntokauppa ja erityisesti asuntojen kysyntä jatkui vuonna 2018 Munkinseudulla vilkkaana. Munkkiniemen ja Munkkivuoren alueilla kauppakappaleita kertyi yli 300, mikä on kutakuinkin viimeisen 10v ajalta kauppakappaleiden keskiarvo. Vuonna 2018 Munkkiniemessä myytyjen asuntojen keskimääräinen hinta oli 5914€/m2. Kasvua edellisen vuoden hintoihin muodostui 9,5%:n verran. Kasvu on viime vuosiin verrattuna jopa poikkeuksellisen kova, eikä sitä pysty selittämään peruskorjauksilla, eikä myytyjen asuntojen sijainnilla. Voisikin todeta, että nämä luvut vahvistavat entisestään käsitystä asunmarkkinan polarisoitumisesta, keskustan lähialueiden vetovoiman ja kerrostaloasumisen houkuttelevuuden kasvusta. Kun hintojen nousua Munkkiniemessä tarkastellaan asuntotyypeittäin, voidaan todeta, että hintojen nousu on ollut lähes identtistä kaiken kokoisissa asunnoissa. Munkkivuoren osalta hintatason kehitys kokonaisuudessaan oli viime vuonna hieman maltillisempaa. Keskiarvoinen neliöhinta nousi Munkkivuoressa viime vuonna 6,5% vuoteen 2017 verrattuna. Munkkivuoren osalta osa hintatason nousua selittää edelleen alueella jatkuneet talonyhtiöiden peruskorjaukset. Markkinan kaupoista viime vuonna yhtä suurempi prosentuaalinen osuus tehtiin peruskorjauksen läpikäyneissä taloissa. Voimakkaamman kasvun esteinä Munkkivuoren osalta voidaan pitää sitä, että vuonna 2020 alueella päättyy monta maanvuokrasopimusta, minkä seurauksena ko. talonyhtiöissä olevien asuntojen kuukausittaiset asumiskustannukset tulevat maltillisesti nousemaan. Huomionarvoista on kuitenkin se, että vaikka nämä maanvuokrasopimukset ovat päättymässä, on niiden vaikutus asuntokauppaan ollut varsin pientä. Tässä yhteydessä Helsingin kaupungille voikin antaa tunnustusta siitä, että kaupungin harjoittama maanvuokrapolitiikka on ennustettavaa ja tasapuolista, jolloin vaikutukset asuntokaupalle ovat varsin vähäiset, varsinkin jos tilannetta verrataan Lehtisaareen, jossa maanvuokrasopimus neuvottelut ovat aiheuttaneet asuntokaupalle ja erityisesti alueen asukkaille merkittävää haittaa. Onneksi tilanne Lehtisaaressa on vihdoinkin päätymässä sopimukseen. Munkkivuoren osalta viimevuoden merkittävin trendi asuntokaupassa oli perheasuntojen tarjontaa suurempi kysyntä. Neljän huoneen asuntoja myytiin viime vuonna kaiken kaikkiaan vain 10 kappaletta, mikä puolet vähemmän kuin aiempina vuosina. Vähäisestä tarjonnasta johtuen näiden perheasuntojen neliöhinta nousikin melkein 11%, kun aikaisempina vuosina hintatason nousu oli huomattavasti maltillisempaa. Toivottavasti Pohjolan vanhan pääkonttorin paikalle lähivuosina nousevat uudiskohteet helpottavat hieman pulaa perheasunnoista, koska niin Munkkivuori kuin Munkkiniemikin ovat kasvattaneet vakaasti suosiotaan myös perheiden keskuudessa. Perheasuntojen kovasta kysynnästä alueella kertoo myös se, että kun tarkastellaan korkeimpia toteutuneita neliöhintoja alueella on kymmenen neliöhinnaltaan kalleimman asunnon joukossa vain yksi yksiökoti. Vuoden 2019 osalta asuntoKarjalaisen karaiseva tahto Kolumni Mantere ? Karjalaisuus on koko Suomen rikkautta. Voimalakaupungiksi nouseva Loviisa hieraisi uneliaita silmiään, kun väkeä alkoi virrata kuningattaren kaupunkiin Pohjanmaata ja Lappia myöten. Kun 1980-luvun alussa muutin Helsingistä Loviisaan, huomasin oitis karjalaisen ilon usein kävelevän kaduilla ja kaupoissa vastaan. Karjalasta ja Suomenlahden ulkosaarista Loviisaan siirretyt ihmiset olivat nopeasti nostaneet lippunsa korkealle. Tämä todisti miten pienikin yhteisö on yhteiskunta pienoiskoossa. Monta kieltä, monta murretta monta makua. Loviisassa keskusteltiin, toimittiin, järjestettiin ja järjestäydyttiin. Ensimmäisiä tehtäviäni Loviisassa oli vihkiä Karjalaan jääneiden muistomerkki ja seudun karjalaisten lippu. Karjalaiset kantavat kunnioittavasti lippunsa ja kukkansa muistomerkilleen. Karjalaisuus elää Loviisassa. Eri puolelta Suomea tulleet uudisasukkaat toivat uutta verta, työtä, ahkeruutta ja iloa. Uudet tuulet, uudet ideat. Murteet ja heimot kohtasivat Loviisassa. Syntyi uutta. Loviisan kesäteatteri. Loviisan rauhanliike. Kulttuurija ympäristöliike. Taideyhdistys. Yleisradion väki Porvoossa ja Loviisassa, paikallislehdistö vahvistivat yhteenkuuluvuutta. Yhteiskunnallinen keskustelu voimistui. Uutta kuohuntaa alettiin Helsingin Sanomia myöten kutsua Loviisa-ilmiöksi. Se tarkoittaa Loviisan kykyä ennakoida yhteiskunnallista kehitystä. Mitä tapahtui Loviisassa, tapahtui muualla vasta myöhemmin. Seurakunta kantoi kortensa kekoon. Se kokosi, keskusteli, järjesti talkoita, loi yhteyksiä Inkeriin, Karjalaan, Unkariin, Viroon, Saksanmaata ja Pietaria myöten. Pappilan vieraskirja tietää kertoa miten yhteydet laajenivat. Loviisailmiöstä kasvoi Loviisan rauhanfoorumi, kansojen ja kulttuureiden kohtauspaikka, hymykuoppa Kesä-Suomen poskelle. Eri tahoja edustavat ihmiset, politiikan, musiikin, tieteen ja taiteen edustajat kohtasivat Loviisassa. Erilaiset ajatustavat, filosofiat ja teologiat ottivat Loviisan kotipaikakseen. Tuovi ja Marko Putkosen innoittama kulttuuriväki, kaupunginjohtaja, kirkkoherra ja lääninkirjailija kulkivat kärjessä. Loviisan Seudun Karjala-Seura järjestää nyt Kalevalanpäivänä juhlan. Se muistuttaa karjalaisten osuudesta Loviisan hengenelämän nousussa. Karjalaiset ovat tottuneet vaalimaan ominaislaatuaan ja kulttuuriaan, hyvän elämän välttämättömyyttä. Heimotyöllä on suuri tehtävä luoda uuden elämäntavan kajetta, hyvinvointia. Heimorakkaus vahvistaa yhteyttä tiedon, taidon ja arvojen välillä. Karjalan kieltä on puhuttu Suomessa yhtä kauan kuin suomeakin. Vanhoja kotipaikkoja muisteleva ”kivijalkakulttuuri” on kasvanut monipuoliseksi karjalarakkaudeksi. Kirjallisuus, folkloristiikka, musiikki, teatteri, elokuva, lasten ja nuorten maailmat imevät karjalaisuudesta voimaa. Karjalaisten muisti ei lepää Karjalanpaistin tai karjalanpiirakoiden varassa. Se keksii uutta intohimoa tuleville sukupolville. Loviisan karjalaiset ovat muokanneet ilmapiiriä pakolaismyönteiseksi. Pakolaisaallossa on huomattu Loviisan päättäväisyys vieraiden vastaanottamisessa, yhteisvastuun henki elää. Kotiseutua on rakennettava, vieraanvaraisuutta on osoitettava kekseliäästi ystävällisyyden ja välittömyyden rennossa ilmapiirissä. Media puhuu taas Loviisa-ilmiöstä. Jos mennyttä ei olisi, ei olisi edes sitä mitä vastaan kapinoida. Kun karjalainen avaa suunsa, turkulaistakin naurattaa. Veli-Matti Hynninen kauppa niin Munkinseudulla kuin kantakaupungin alueellakin on jatkunut vilkkaana. Kun tarkastellaan myynnissä olevien kohteiden määrää on huomion arvoista, että useamman vuoden jatkunut tarjonnan kaventuminen perheasuntojen osalta kertoo kasvaneesta kysynnästä, kun kauppakappaleita on tehty viimevuosien mukaisesti. Tämän trendin voi ennustaa jatkuvan. Perheasuntojen osalta onkin helppo ennustaa tarjonnan vähyyden ja kysynnän kasvun nostavan hintatasoa ja lyhentävän myyntiaikoja entisestään. Pienten asuntojen osalta tarjontaa markkinassa on niin Munkinseudulla kuin koko pääkaupunkiseudullakin ollut huomattavasti enemmän ja uudiskohteiden osalta niiden osuus rakennetavasta kannasta on ollut jopa liian suuri. Yksiöiden ja erityisesti kaksioiden osalta voikin hinnannousun ennustaa olevan maltillisempaa. Janne Kumpulainen Yrittäjä, LKV, YKV Kiinteistömaailma / Munkkiniemi – Tapiola Sana sananvapaudesta Buddha puhaltaa hohtaviksi helmikuun hanget. Meren musta silmä valvoo yötä päivää: kun Jumala ohittaa sananvapauden, muuttuu todellisuus häkiksi vankilaksi. (Messeniuksessa, Salman Rushdielle) Kimmo Mantere
5 Nro 5 • Viikot 10-11/2019 M unkin S eutu Minnan salonki Munkassa -iltamat kirjastossa M unkkiniemen kirjastossa järjestetään tiistaina 19.3. klo 18 – 20 Munkinseudun asukkaille suunnattu asukasilta, eli ”Minnan salonki Munkassa” -iltamat Minna Canthin ja tasa-arvon merkeissä. Minna Canthin 175-vuotissyntymäpäivän kunniaksi tilaisuudessa järjestetään teemaan liittyvä näyttely, pidetään alustus sekä käydään läpi otteita hänen kirjallisesta tuotannostaan. Iltamissa on kahvitarjoilu tilaisuuden hengen mukaisesti! Tilaisuuden järjestäjinä toimivat Munkkiniemen kirjasto, Munkinseutu ry ja paikalliset naisasianaiset. Ennen Minna Canth -iltamia Munkinseutu ry pitää Munkkiniemen kirjaston tiloissa klo 17.30 alkaen sääntömääräisen vuosikokouksen. Asuntosäätiön Sompasaaren Hitas-asuntoihin 528 hakijaa Tehokasta apua nuorille omassa ympäristössään Harvinaissairas on oman sairautensa asiantuntija H arvinaisten sairauksien päivää vietettiin maailmanlaajuisesti viime torstaina 28.2. Tänä vuonna teemana oli sosiaalija terveyspalvelujen yhteensovittaminen. Allergia-, ihoja astmaliitto peräänkuuluttaa, että myös harvinaista ihotautia sairastavat saisivat muiden sairauksien tavoin yhdenvertaista oikeutta hoitoihin ja palveluihin. Allergia-, ihoja astmaliiton jäsenistölleen tekemien selvitysten mukaan hoidon ja palveluiden järjestämisessä on alueellisesti suuria eroja. Erityisesti sosiaalihuollon palveluiden saamiseksi harvinaista ihotautia sairastava joutuu osoittamaan perusteellisia todisteita palvelun tai etuuden saamiseksi. – Tiedon puute harvinaissairauksista terveydenhuollon ammattilaisilla ja sosiaalipalvelun tuottajilla johtaa siihen, että harvinaissairaan on itse oltava oman sairautensa asiantuntija. Tähän ei kuitenkaan ole kaikilla kykyä ja jaksamista. Väliinputoamisen riski on suurempi kuin yleisissä sairauksissa, sanoo erityissuunnittelija Risto Heikkinen Allergia-, ihoja astmaliitosta. Harvinaiset ihosairaudet ovat laaja ryhmä erilaisia sairauksia, joiden aiheuttamat hoidon ja palveluiden tarpeet vaihtelevat yksilöllisesti. Harvinaissairaiden aseman parantamiseksi sosiaalija terveysministeriössä päivitetään harvinaisten sairauksien kansallinen ohjelma kevään aikana. Sen odotetaan helpottavan harvinaissairaiden pääsyä oikea-aikaiseen hoitoon ja arkea parhaiten tukeviin palveluihin. Harvinaissairaiden kohdalla korostuu oma kokemus sairauden kanssa elämisestä. Tämän vuoksi tulevassa ohjelmassa korostetaan harvinaissairaan osallisuuden merkitystä oman hoidon ja palveluiden suunnittelussa ja järjestämisessä. Harvinaissairaan osallisuuden vahvistaminen vaatii uudenlaista ajattelua ja uudenlaisia toimintamuotoja sosiaalija terveydenhuollossa. Parhaimmillaan osallisuus tukee myös eri palveluiden yhteensovittamista yhteistyössä ammattilaisen ja harvinaissairaan kanssa. Arvontaa seuraamassa Asuntosäätiöstä hallintopäällikkö Eva Lipsunen ja myyntineuvottelija Raija Kallasaari, istumassa tiimipäällikkö Marjo Tapana Helsingin kaupungilta sekä ohjelman suunnittelija ja toteuttaja Kari Teittinen T-KnowHow Oy:stä. Kuva: Päivi Karvinen S ompasaarenlaituri 10:een rakennettavan Asuntosäätiön Hitas-hankkeen, Asunto Oy Helsingin Länsiviitan 40 asuntoa arvottiin viime viikon keskiviikkona. Arvonta toteutettiin sähköisesti arvontaohjelmalla. Toimenpidettä valvoi kaupungin edustaja. – Keskeisellä paikalla Helsinkiä oleva kohtuuhintainen omistusasuntohanke on suosittu. Uskon, että kaikki asunnot saadaan tällä arvontakierroksella myydyksi, toteaa myyntineuvottelija Raija Kallasaari. Arvontaan suunniteltua ohjelmaa käyttävät muutkin Hitas-tuottajat. Ohjelma arpoo hakijat huoneistoittain. Sähköinen järjestelmä on helpottanut arvontaan liittyvää valvontaa. Jos jonkin huoneiston kohdalla hakijat eivät lopulta ota asuntoa, se menee myyntiin ilman arvontaa. – Taloon on tulossa paljon myös perheasuntoja. Arvonnassa noudatamme tämän vuoden alussa voimaan astunutta Hitas-sääntöä, jonka mukaan kolmioissa ja sitä suuremmissa asunnoissa lapsiperheet menevät lapsettomien hakijoiden edelle, kertoo Kallasaari. Kaupungin edustajana arvonnassa oli mukana kaupunkiympäristön toimialaa edustavan asuntopalvelun tiimipäällikkö Marjo Tapana. – Hakijoilta on tullut paljon kyselyitä siitä, miksi lapsiperheitä suositaan isompien asuntojen kohdalla. Noudatamme tässä kaupungin virallista linjausta, toteaa Tapana. Asunto Oy Helsingin Länsiviitan huoneistojen koot ovat 2–5h + keittiötila, 44.5– 104 m2. Isoimmat huoneistot avautuvat merelle päin ja kaikissa huoneistoissa on lasitetut parvekkeet. Hitas-kohteen omat internetsivut löytyvät osoitteesta: https://www. asuntosaatio.fi/etsi-asuntoja/ asuntohaku/hitas. Joulukuussa rakenteille lähtenyt hanke valmistuu ensi vuoden keväällä. Kohteen rakentaa Fira Oy. Suunnittelusta on vastannut Arkkitehtitoimisto Konkret Oy. Sompasaaressa samaan kortteliin on tulossa Hitas-kohteen lisäksi Asuntosäätiö-konsernin omistukseen asumisoikeusasuntoja sekä naapurikortteliin pitkällä korkotuella rahoitettuja ARA-vuokra-asuntoja. M arginaalissa elävät nuoret eivät hyödy pelkästään nykymallilla tarjotuista sosiaalija terveyspalveluista, vaan tarvitsevat lisäksi intensiivistä henkilökohtaista tukea. Sen tarpeessa on arviolta kolmannes työn ja koulutuksen ulkopuolella olevista nuorista. Nuorten hyvinvointiin satsaaminen ei välttämättä edellytä lisää rahaa – tarvitaan lähinnä asennemuutosta ja uudenlaista, nuorilähtöistä tapaa tuottaa palveluja yhteisesti hallintokuntien ja sektorien rajat ylittäen. Tähän johtopäätelmään on tultu Helsingin Diakonissalaitoksen Vamos-palveluissa toteutetussa hallituksen Nuorisotakuu-kärkihankeessa. STM:n rahoittamassa kaksivuotisessa hankkeessa keskityttiin koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien, yhteiskunnan marginaalissa elävien nuorten toimintaja työkyvyn sekä osallistumismahdollisuuksien tukemiseen. Palvelut vietiin nuorten kotiin tai lähiympäristöön Hankkeessa pilotoitiin Vamoksen valmentajien sekä sosiaalityön ja psykiatristen palveluiden työntekijöiden työparityöskentelyä kotiin tai nuorten lähiympäristöön vietävässä valmennuksessa. Kärkihankkeen myötä työparityöskentely lisäsi kaikkien mukana olleiden palveluiden osaamista nuorilähtöisessä työskentelyssä. Yhteistoiminnasta saatujen kokemusten pohjalta hankkeessa mallinnettiin yhteistyöskentelyn toimintatapoja yksilöja ryhmämuotoisiin toteutuksiin. Hankkeen aikana tarjottiin intensiivistä valmennusta yli tuhannelle nuorelle, joista runsaat 700 osallistui hankkeessa kehitettyyn Vamos Mindset -valmennukseen. Reilulle 300 osallistujalle järjestettiin intensiivinen yksilövalmennus kotona. Nuorista yli 70 % oli valmennuksen aloittaessaan 18–24-vuotiaita ja hieman alle 60 % oli pelkän peruskoulun varassa. Joka kolmas oli suorittanut toisen asteen tutkinnon, muttei ollut työllistynyt sen seurauksena. Kolme prosenttia oppivelvollisuusiän ylittäneistä ei ollut saanut peruskoulun päättötodistusta. Nuorista 21 % tuli palveluun ilman toimeentuloa, 27 % oli toimeentulotuella, 15 % työmarkkinatuella ja 34 % muilla KELA:n etuuksilla. – Työelämän murroksen ja vähäisen työkokemuksensa vuoksi, nuoret ovat usein heikossa asemassa työmarkkinoilla. Kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevista nuorista on saatavilla niukasti tietoa. Tämän vuoksi on hankala hahmottaa kokonaiskuvaa siitä, miten yhteiskunnalliset muutokset koskettavat heitä, saati heidän hyvinvoinnis taan tai ylipäänsä keitä nämä nuoret ovat, ilmenee väitöskirjatutkija Atte Rimppin tuoreesta, vielä julkaisemattomasta tutkimuksesta, joka toteutettiin hankkeen yhteydessä. Suurimmalla osalla nuorista hyvinvointi parani Valmennuksen päättyessä nuorilta kysyttiin koetun hyvinvoinnin muutoksia. Heistä suurin osa koki elämänsä muuttuneen parempaan suuntaan, psyykkisen terveytensä kohentuneen ja kykynsä käyttää tarvitsemiaan yhteiskunnan palveluita parantuneen. Palvelussa päättäneistä nuorista 7 % työllistyi avoimille työmarkkinoille, 22 % kiinnittyi koulutukseen ja 14 % ohjautui työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin. Nuorista 19 % kiinnittyi tarvitsemiinsa sosiaalija terveyspalveluihin. Heistä suurin osa ohjautui psykiatrisiin palveluihin. – Yksilötasolla tapahtuva hyvinvoinnin muutos heijastuu lähiyhteisöihin, palvelujärjestelmään ja lopulta koko yh teiskuntaan. Hoitotahon ja valmennuksen yhdistäminen tuki niitä, jotka ovat palveluiden ulkopuolella tai jotka ovat kiinnittyneet palveluihin huonosti, Atte Rimppi toteaa. – Tämä on oleellista, sillä kohderyhmän nuorilla oli hankaluuksia itsenäisesti sitoutua hoitotaholla tehtyihin suunnitelmiin. Heillä on todella paljon tahtoa ja motivaatiota saada muutosta aikaan elämässään, joka pystyttiin viemään käytäntöön nuorilähtöisen valmennuksen avulla. Järjestämällä nuoria koskeva palvelu nuorilähtöiseksi, pystytään ylläpitämään nuoren korkeaa motivaatiota elämässä eteenpäin pääsemiseksi. Nuorilähtöinen palvelu on tehokasta – Hankkeessa toteutetun palvelumuotoilun, haastattelujen ja alueellisten analyysien perusteella tehokas ja vaikuttava palvelu lähtee nuoren omista tarpeista ja tavoitteista, sanoo kehittämispäällikkö Vesa Sarmia Diakonissalaitoksen Vamos-palveluista ja listaa joukon muita vaikuttavan palvelun tunnusmerkkejä: – Nuoren kanssa toimiva palvelu on houkutteleva eikä se leimaa nuorta. Se keskittyy nuoren vahvuuksiin ja mahdollistaa työskentelyn ilman diagnosointia. Palvelun saamiselle ei myöskään ole takarajaa ja se on nuorelle maksutonta. Sarmian mukaan nuorilähtöisen toiminnan tavoitteena on tehostaa nuoren saamien muiden palveluiden vaikuttavuutta. Tehokkaan palvelun tunnusmerkkeihin kuuluu myös se, että se arvioi ja seuraa toimintansa vaikutuksia ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. – Yleisesti ajatellaan, että intensiiviset nuorten palvelut ovat kalliita. Hankkeessa toteutettu vaikuttavuusanalytiikka kuitenkin osoittaa, että käytetyllä työotteella voidaan saada tuloksia ja yhteiskunnallista kustannusvaikuttavuutta. Tärkeää on kohdentaa palvelut oikein niitä tarvitseville nuorille. Joustavuutta toimenkuviin Nuorten palveluissa luottamus ja sen rakentaminen ovat keskeisessä asemassa. Luottamus kulminoituu nuoren omaan työntekijään, koska juuri hän koordinoi nuoren tarvitsemia palveluja yhteen ja auttaa häntä läpi palveluviidakon. Mahdollisimman hyvän lopputuloksen saaminen edellyttää joustavuutta työntekijän toimenkuvalta. – Sen tulee elää nuoren tarpeiden mukaan ja mahdollistaa muun muassa tapaamisten järjestämisen viraston sijaan nuorelle sopivassa paikassa, esimerkiksi hänen kotonaan, Vesa Sarmia painottaa. Marginaalissa elävät nuoret eivät hyödy pelkästään nykymallilla tarjotuista sosiaalija terveyspalveluista, vaan tarvitsevat lisäksi intensiivistä henkilökohtaista tukea. Kuva: Teemu Ullgrén
6 Viikot 10-11/2019 • Nro 5 M unkin S eutu En koskaan unohda kasvoja – mutta teidän kohdallanne olen valmis tekemään poikkeuksen. Groucho Marx (1895 – 1977) Päivyri Sunnuntaiksi Seurakunta VIIKKO 10 KE 6.3. Tarmo TO 7.3. Tarja, Taru, Taika PE 8.3. Kansainvälinen naistenpäivä Vilppu LA 9.3. Auvo SU 10.3. Aurora, Aura, Auri VIIKKO 11 MA 11.3. Kalervo TI 12.3. Reijo, Reko KE 13.3. Erno, Tarvo, Ernesti TO 14.3. Matilda, Mette, Tilda PE 15.3. Risto LA 16.3. Ilkka SU 17.3. Kerttu, Kerttuli VIIKKO 12 MA 18.3. Eetu, Edvard TI 19.3. n Minna Canthin päivä, tasa-arvon päivä. Juuso, Josefina, Joose, Jooseppi, Joosef 1. paastonajan sunnuntai Matt. 4:1-11 ? Nyt on paaston aika. Mitä se tarkoittaa? Ensimmäisenä tulee helposti mieleen, että paasto on uskonnollista hymistelyä. Että ei syödä lihaa, koska “jeesustellaan”, ollaan olevinaan muita parempia. Mutta ympärillemme näennäisen uskonnoton nykyaika on täynnä keskustelua paastoamisesta. Eikä tämä yhteiskunnan paastokeskustelu yritä ratkaista hengellisiä kysymyksiä vaan elämän itsensä ongelmia. Elämäntapalehdet kertovat lihattomasta ruokavaliosta. Vakavat pääkirjoitussivut täyttyvät yksityisautoilun vähentämisen kaltaisista kysymyksistä. Kaikki tuntuvat kysyvän: mistä sinä voisit luopua? Mistä luopuisit ilmaston vuoksi? Mistä tuotantoeläinten hyvinvoinnin vuoksi? Yhteiskunta on rakennettu siten, että sen on pakko kasvaa. Talouden on pakko kasvaa, jotta voimme maksaa eläkkeitä kasvavalle määrälle vanhuksia. Väestön on pakko kasvaa, jotta talous kasvaisi. Koulutustason pitää kasvaa. Näin meille sanovat pääministeri ja puoluejohtajat, konsultit ja asiantuntijat. Mutta vanha uskonto, jonka luulimme maailmasta jo kadonneen, sanoo muuta. Se sanoo, että ihmisen on hyvä olla vähemmän pikemminkin kuin enemmän. Että meidän pitää syödä vähemmän, kuluttaa vähemmän, ajatella itseämme vähemmän. Paasto muistuttaa siitä, että kristinuskon ihmiskuva on erilainen kuin taloustieteen tai politiikan ihmiskuva. Voisi sanoa, että se ei oikeastaan ole kovin positiivinen. Kristinusko vaatii katumusta ja kääntymystä siinä, missä työelämä vaatii tsemppausta ja eteenpäinmenoa. Paasto vaatii meiltä kutistumista, vaikka maailma vaatii kasvua. Enemmänkin, paasto opettaa, että vasta kutistumisessa löytää rauhan. Kristinusko opettaa perisyntiä. Tämä kauhistuttavana pidetty ajatus, jonka mukaan pieni lapsikin on synnin vallassa, tarkoittaa juuri sitä samaa todellisuutta, jonka ympäristökriisi on levittänyt eteemme. Viemme kaikki toisiltamme elintilaa, ja meitä on liikaa, jotta kaikkien hyvä voisi yhtälaisesti toteutua. Se on surullinen, kauhistuttava tosiasia. Paaston jälkeen tulee tietenkin pääsiäinen, armo, joka jo nyt antaa kaikelle lohdullisen taustavärin. Mutta ennen pääsiäistä on silti katumus, pään painaminen siitä tuskasta, että ihminen on liikaa niin itselleen kuin toisille ihmisille. Janne Saarikivi Kirjoittaja on kielitieteilijä Täyden palvelun hautaustoimisto Neuvonta ja päivystys 24 h puh. 726 0711 Hautauspalvelu Pietét Oy • Arkut ja uurnat • Kuljetukset • Kukat ja sidontatyöt • Pitopalvelut • Hautakivityöt • Perunkirjoitukset www.pietet.fi Munkkiniemi Huopalahdentie 3 00330 Helsinki puh. 488 140 Haaga Tunnelitie 2 00320 Helsinki puh. 726 0711 Tapiola Tapiontori 3B 02100 Espoo puh. 4559 5650 Erilaisia Katso sadepisaraa kirkasta, katso tarkkaan sen muotoa. Katso lumikidettä talvella, jääpuikkoa räystäällä. Jääpuikkoa kallion reunalla, tai kotisi ikkunan alla. Katso tarkkaan ihmistä, eläintä, katso kaikkea kaunista. Vaikka niitä kaikkia paljon on, kahta et löydä samanlaista. Kaikki näin on luotu aikanaan, kaikki tää luo rikkautta elämään. Näin kaikki tarkoitettu on maan päällä tääl´ olemaan. Olavi Kylliäinen Runopalsta Väärennetyllä lipulla matkustaminen on petos U udet teknologiat houkuttelevat kokeilemaan lippujen väärentämistä digitaalisilla menetelmillä. Kokeilut koskevat monenlaisia palveluita, joihin myydään sähköisiä pääsylippuja. HSL ja VR muistuttavat, että väärennetyllä lipulla matkustaminen on petos. Matkalippujen tarkastuksen yhteydessä asian käsittely on erilainen riippuen siitä, onko asiakas liikkeellä ilman lippua, leimaamattomalla lipulla tai väärennetyn lipun turvin. Ilman lippua matkustavat saavat 80 euron tarkastusmaksun. Sen sijaan väärennetyllä lipulla matkustaminen on rikoslaissa petos, josta joukkoliikenneviranomaiset tekevät aina rikosilmoituksen. Valtaosalla matkustajista on lippuasiat kunnossa. Viime vuonna lippu puuttui 2,94 %:lta tarkastetuista matkustajista. – Onneksi suurin osa matkustajista liikkuu asianmukaisella lipulla. Myös liputtomien määrä on HSL:ssä kansainvälisesti vertailtuna erittäin hyvällä tasolla. Lippujen väärentäminen on ollut harvinaista, mutta digitaalisten lippujen suosion myötä väärennösyrityksiä on tullut vastaan aiempaa useammin. Haluammekin muistuttaa siitä, että vaikka lipun väärentäminen voi tuntua vähäpätöiseltä asialta, kyseessä on rikos, josta on rikoslain mukaiset seuraamukset, sanoo tarkastusyksikön päällikkö Janne Solala HSL:stä. Agricolamessu juhlii 10-vuotissynttäreitä A gricolamessu on erilainen, tavallisesta poikkeava, virtaviivaistettu matalan kynnyksen messu Helsingin Punavuoressa. Messun perusti helmikuussa 2009 piispa Teemu Laajasalo, joka toimi silloin Agricolaliikkeen toiminnanjohtajana. Nyt messu juhlii 10-vuotista taivaltaan juhlamessulla keskiviikkona 27. helmikuuta klo 19. Virallisesti Agricolamessu ja tuttavallisemmin Colamessu kokoontuu keskiviikkoisin klo 19 Mikael Agricolan kirkossa. Colamessu on alusta asti poikennut tavallisesta messusta. Bändi, savukone, valoefektejä eli ei ihan niin kuin tavallinen sunnuntain klo 10 alkava messu. Colamessun tarkoitus on tuoda toivoa ja tulevaisuutta. Piispa Teemu Laajasalon perustama messu on kymmenen toimintavuoden aikana ja uuden toiminnanjohtajan Henrik Wikströmin myötä kasvanut hyvin tuotetusta messusta monille tärkeäksi yhteisöksi. Se toivottaa tervetulleeksi jokaisen ja messussa uskaltaa olla rohkeasti oma itsensä. Aikana, jona merkityksellisyyden kokeminen on ajankohtaisempaa ja kirkkoon kuuluvien prosentit pienemmät kuin koskaan ennen, Colamessu erottuu muusta messutarjonnasta kasvavana ja elävänä yhteisönä. Kulunutta kymmentä vuotta juhlitaan ke 27.2. klo 19 juhlamessun merkeissä ja samalla käännetään katse seuraavaan kymmeneen vuoteen. Juhlamessussa saarnaa piispa Teemu Laajasalo ja liturgina toimii Agricolaliikkeen toiminnanjohtaja Henrik Wikström. ? Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ke klo 14-17, to ja pe klo 9-13, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10-11, p. 09 2340 5118. www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi, FB Munkkiniemen seurakunta, Lapset ja perheet, Vapaaehtoiset. Blogi Munkan kulmalta: https://munkkiniemensrk.wordpress.com Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo Raumantie 3 Messu su 10.3. klo 11. Hartikainen, Valtonen. Messu su 17.3. klo 11. Kuusisalo, Mäkinen, mukana lapsikuoro. Tuhkakeskiviikon arkiehtoollinen ke 6.3. klo 19. Kaipaatko taukoa arkeesi? Tässä on lepopaikka sinulle, joka haluat hengähtää hetken pyhän äärellä. Messu kestää noin puoli tuntia. Puhujana Anna Saurama. Muut tilaisuudet Tuolijumppa maanantaisin klo 10 seurakuntasalissa. Kuntoilua oman kunnon ja tunnon mukaan. Helppoja kuntoharjoitteita fysioterapeutin ohjauksessa. Tied. Minna Pirinen p. 044 986 7850. Lukukausimaksu 20 €. Ryhmä toteutetaan yhteistyössä diakoniatyön kanssa. Askarteluryhmä maanantaisin klo 1820 alakerran nuorisotilassa. Vetäjänä Marie Turunen. Tervetuloa toteuttamaan ideoitasi yhdessä muiden kanssa. Raamattuja rukousryhmä joka toinen tiistai parillisina viikkoina klo 18.30 seurakuntatalon Päätykamarissa. Kirkkoisäntiä ja –emäntiä tarvitaan Munkkivuoren kirkolle. Tule koulutukseemme ti 19.3. klo 17.30-19.30 kirkolle. Kirkkoisännän tehtäviin kuuluu mm. toimia messuissa suntion kanssa yhteistyössä ja iltatilaisuuksissa esim. konserteissa tarvittaessa itsenäisesti. Kouluttajina diakonissa Leena Leppilahti ja suntio Marko Lahtinen. Lisätietoja Marko Lahtinen p. 09 23405165 tai marko.lahtinen@evl.fi ToivonBistro yhteisöruokailu kesiviikkoisin seurakuntasalissa klo 13. Nuorten ilta keskiviikkoisin klo 18-20.30, seurakuntatalon alakerrassa. Lapsikuoro, yli 6 v. to klo 16.30-17.15, seurakuntasalissa, ihana ja ilon täyttämä harrastus, mukaan mahtuu vielä! Lisätiedot olga.makinen@evl.fi Kirkkokuoron harjoitukset torstaisin klo 18, tervetuloa entiset ja uudet laulamaan kanttori Senni Valtosen johdolla senni.valtonen@evl.fi Toivoncafé yhteisökahvila torstaisin klo 18.30 seurakuntasalissa. Latinan laulajat kuoro juuri sinulle! Tule laulamaan latinaksi! Tämä lauluryhmä on kaikille laulamisesta pitäville, aikaisempaa kuorokokemusta ei tarvita. Laulamme yhdessä helppoja lauluja. Kokoonnumme kerran kuussa maanantaisin (11.3. ja 8.4.) seurakuntatalon alakerrassa klo 18-19.15. Ryhmää johtaa kanttori Senni Valtonen. Miksi olen olemassa –luentosarja. Tilaisuus alkaa kirkossa klo 11.30 uuden virren opettelulla, sen jälkeen vieraan puheenvuoro. Ke 27.3. vieraana Helsingin Sanomien toimittaja Katri Kallionpää. Puheenvuoron jälkeen on mahdollisuus kysymyksiin ja kommentteihin. Tilaisuuksissa kerätään kolehti vieraan osoittamaan kohteeseen. Isäntänä kirkkoherra Leo Glad. Luennon jälkeen keittolounas seurakuntasalissa n. klo 13. Munkkiniemen kirkko Tiilipolku 6 Verkoston messu joka sunnuntai klo 17. Perinteinen messu su 10.3. klo 13. Viikko-ohjelma löytyy osoitteessa Verkosto.net. Muut tilaisuudet Avoin päiväkerho maanantaisin 9.3011.30 ja torstaisin klo 15-16.30 kirkon Taivastuvassa. Avoimeen päiväkerhoon ovat tervetulleita lapset ja aikuiset yhdessä. Kerho on maksuton. Ensilapsikerho maanantaisin klo 15-16.30 kirkon Taivastuvassa. Jos odotat esikoistasi tai hän on alle vuoden ikäinen, tule tapaamaan samassa elämäntilanteessa olevia vanhempia, keskustelemaan, jakamaan kokemuksia, laulamaan ja nauttimaan kupponen kahvia. Rukouspalvelu maanantaisin klo 16-17.30. Kirkossa päivystää kaksi rukouspalvelijaa. Heille voit kertoa rukousaiheesi ja he rukoilevat puolestasi. Raamattupiiri maanantaisin klo 18 kirkon ryhmätilassa. Luontopäiväkerho, ti, ke ja to klo 9-12 kirkon Taivastuvassa. Päiväkerhoihin on haku keväällä. Myös kesken kauden ohjaajilta voi tiedustella vapaita paikkoja. Sanan äärellä tiistaisin klo 11. Keskustelua Raamatun äärellä. Olohuone tiistaisin klo 13-15. Avoin vapaaehtoisten voimin pidettävä kahvila. Tule tapaamaan tuttuja ja vaihtamaan ajatuksia kahvikupposen äärellä. Nähdään punaista –veisuilta ke 13.3. klo 19. Tilaisuus on erityisesti rippikoululaisten kutsutilaisuus, mutta kaikki seurakuntalaiset ovat tervetulleita mukaan laulamaan. Eläkeläisten kahvihetki torstaisin klo 13. Rukouspiiri perjantaisin klo 18-20. Tule rukoilemaan yhteisten asioitten puolesta.
8 Viikot 10-11/2019 • Nro 5 M unkin S eutu Kolmas linja. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Simo Karisalo Vanhojen kerrostaloyksiöiden kauppamäärät laskeneet ja myyntiajat pidentyneet Helsingissä Helmikuun asuntomarkkinakatsauksessa tarkastelemme asuntokaupan kehitystä pääkaupunkiseudulla viiden vuoden takaiseen verrattuna. H elsingissä yksiöiden kauppamäärät vähenivät voimakkaasti viime vuonna – onko syynä tarjontaongelma? Tarkasteltaessa Helsingissä viime vuonna tehtyjä vanhojen asuntojen kauppoja ja verrattaessa niitä viiden vuoden takaiseen (2018 vs. 2013), nousivat kauppamäärät yhteensä 3 %. Kauppamäärät nousivat suhteessa eniten omakotitaloissa (+28 %, +75 kpl) ja rivija paritaloissa (+18 %, +142 kpl). Kauppamäärät laskivat voimakkaimmin kerrostaloyksiöissä (-9 %, -153 kpl). – Vanhojen asuntojen kauppamäärien lasku Helsingissä erityisesti kerrostaloyksiöissä voi kertoa tarjontaongelmasta. Tähän voi vaikuttaa se, että iso osa markkinoilla myynnissä olevista yksiöistä menee sijoittajille. Vuokra-asumisen suosio on kasvanut ja sijoittajien ostamat yksiöt menevät vuokralle, mikä vähentää yksiöiden tarjontaa omistusasunnon ostajille. Yksiöistä käydään paikoin kovaakin kilpailua. Toki myös korkeat neliöhinnat rajaavat Helsingissä ostajakandidaatteja, Huoneistokeskuksen liiketoimintajohtaja Anu-Elina Hintsa kertoo. Espoossa vanhojen asuntojen kauppamäärät nousivat viime vuonna viiden vuoden takaiseen (2018 vs. 2013) verrattuna yhteensä 22 %. Kauppamäärät nousivat voimakkaimmin rivija paritaloissa (+28 %, +240 kpl) sekä kerrostalokolmioissa (+28 %, +133 kpl). Kauppamäärät nousivat Espoossa tarkastelujaksolla kaikissa asuntotyypeissä, mutta suhteessa vähiten kaupat lisääntyivät kerrostaloyksiössä (+ 4 %, +9 kpl) ja neliöissä ja sitä isommissa kerrostaloasunnoissa (+9 %, +20 kpl). Myös Vantaalla vanhojen asuntojen kauppamäärät lisääntyivät viime vuonna kaikissa asuntotyypeissä verrattuna viiden vuoden takaiseen (yhteensä +14 %). – Vantaalla kauppamäärät kasvoivat voimakkaimmin viiden vuoden takaiseen verrattuna rivija paritaloissa (+34 %, +199 kpl) ja neliöissä ja sitä isommissa kerrostaloasunnoissa (+29 %, +37 kpl), Hintsa sanoo. Suhteessa vähiten nousua tapahtui tarkastelujaksolla Vantaalla kerrostalokolmioissa (+3 %, +12 kpl) ja omakotitaloissa (+4 %, +15 kpl). Neliöhinnat nousivat 5 vuodessa Helsingissä vanhojen asuntojen neliöhinnat nousivat viime vuonna viiden vuoden takaiseen verrattuna (2018 vs. 2013) yhteensä keskimäärin 16 %. Asuntotyypeittäin voimakkaimmin neliöhinnat kasvoivat Helsingissä kerrostaloyksiöissä (+20 %) ja -kaksioissa (+20 %). Suhteessa vähiten hinnat nousivat rivija paritaloissa (+4 %) ja omakotitaloissa (+6 %). Espoossa vanhojen asuntojen neliöhinnat nousivat tarkastelujaksolla (2018 vs. 2013) yhteensä 8 %. Selkeästi voimakkaimmin hinnat nousivat asuntotyypeistä Espoossa kerrostaloyksiöissä (+18 %). – Neliöhinnat nousivat Espoossa viime vuonna viiden vuoden takaiseen verrattuna kaikissa asuntotyypeissä, paitsi omakotitaloissa, joissa hinnat pysyttelivät vuoden 2013 tuntumassa, Hintsa kertoo. Vantaalla vanhojen asuntojen neliöhinnat kasvoivat viime vuonna vuoteen 2013 verrattuna yhteensä 9 %. Suhteessa eniten neliöhinnat kasvoivat Vantaalla kerrostaloyksiöissä (+15 %) ja -kaksioissa (+11 %) viiden vuoden takaiseen verrattuna. Vähiten hinnannousua tapahtui tarkastelujaksolla neliöissä ja sitä isommissa kerrostaloasunnoissa (+4 %) ja kerrostalokolmioissa (+5 %). Vanhojen asuntojen myyntiajat pidentyneet Vanhojen asuntojen myyntiajat lyhenivät Helsingissä viime vuonna voimakkaimmin rivija paritaloissa (-35 %) ja neliöissä ja sitä isommissa kerrostaloasunnoissa (-12 %) viiden vuoden takaiseen verrattuna (2018 vs. 2013). Helsingissä myyntiajat pitenivät voimakkaimmin kerrostaloyksiöissä (+25 %). Espoossa myyntiajat lyhenivät viiden vuoden takaiseen verrattuna ainoastaan rivija paritaloissa (-1 %) ja puolestaan pitenivät eniten Helsingin tapaan yksiöissä (+51 %). Vantaalla myyntiajat pitenivät tarkastelujaksolla kaikissa asuntotyypeissä: erityisesti kerrostaloyksiöt menivät kaupaksi hitaammin kuin viisi vuotta sitten (+50 %), samoin neliöt ja sitä isommat kerrostaloasunnot (+41 %) sekä kerrostalokaksiot (+37 %). Asuntokaupan kehitys tammikuussa 2019 Vanhojen asuntojen kauppamäärät laskivat Suomessa tammikuussa 3,5 % viime vuoden tammikuuhun verrattuna. Vanhojen asuntojen kauppamäärät laskivat Suomessa tammikuussa 3,5 % verrattuna edellisen vuoden tammikuuhun. Työpäiväkorjattuna muutos oli -7,7 %. – Viime vuoden tammikuu oli kuitenkin poikkeuksellisen vilkas asuntokaupoilla, ja sitä lukuun ottamatta vuoden 2019 tammikuu oli asuntokauppamääriltään korkein sitten vuoden 2015. Tammikuussa vanhojen asuntojen kauppamäärät nousivat edeltävästä kuukaudesta 18 %, Hintsa sanoo. Pääkaupunkiseudulla asuntokauppavuosi lähti käyntiin vireästi: vanhojen asuntojen kauppamäärät nousivat yhteensä 3,3 %, kun muualla Suomessa laskua oli tammikuussa 5,7 %. Vilkkaimmin vanhojen asuntojen kauppa kävi Espoossa, missä kauppamäärät nousivat 6,1 % (+14 kpl) vuoden takaisesta. Vanhojen asuntojen kauppamäärät nousivat tammikuussa Helsingissä 5,4 % (27 kpl), Turussa 1,4 % (3 kpl), Joensuussa 11,5 % (6 kpl), Porvoossa 39,5 % (15 kpl), Porissa 15,5 % (11 kpl) ja Kouvolassa 18,4 % (9 kpl). Laskua vanhojen asuntojen kauppamäärissä oli tammikuussa Vantaalla 7,0 % (15 kpl), Tampereella 7,0 % (20 kpl), Kuopiossa 12,1 % (15 kpl) ja Lahdessa 15,1 % (21 kpl). Neliöhinnat laskeneet Lahdessa ja Porissa tammikuussa Vanhojen kaksioiden neliöhinnat nousivat tammikuussa Helsingissä 5 %, Tampereella 8 %, ja Kuopiossa 5 % verrattuna viime vuoden tammikuuhun. Espoossa neliöhinnat pysyivät tammikuussa samana vuoden takaiseen verrattuna. Vanhojen kaksioiden neliöhinnat laskivat tammikuussa Vantaalla 2 %, Turussa 1 %, Lahdessa 19 %, Porissa 25 %, ja Kouvolassa 5 % vuoden takaiseen verrattuna. – Kun verrataan yksittäisen kuukauden vanhojen kaksioiden neliöhintoja vuoden takaiseen vastaavaan kuukauteen, voivat hinnat sisältää voimakkaita muutoksia suuntaan tai toiseen riippuen siitä, millaisia kohteita kyseisenä kuukautena on myyty. Ilmiö korostuu erityisesti paikkakunnilla, joilla asuntoja myydään vain joitakin kymmeniä kuukaudessa. Siksi olemme jatkossa päättäneet tarkastella 6 kuukauden liukuvaa keskiarvoa verrattuna samaan ajanjaksoon vuotta aiemmin, jolloin tämä vaikutus on vähäisempi ja luvut kuvaavat paremmin markkinakehitystä, Hintsa sanoo. Tarkasteltaessa vanhojen kaksioiden neliöhintoja kuuden kuukauden liukuvalla keskiarvolla, ovat neliöhinnat nousseet Helsingissä 2,7 Uima-allasja märkätilojen puhtaanapidossa parannettavaa H elsingin kaupungin ympäristöpalveluiden ympäristöterveysyksikkö selvitti uima-allastilojen pintahygieniaa vuonna 2018. Tutkimus on jatkoa vuonna 2017 tehtyyn selvitykseen uimahallien pintahygieniasta. Tulosten perusteella allasja märkätilojen pintahygienia ei ollut hyvällä tasolla ja siksi sitä tulee parantaa. Selvityksessä oli mukana neljä hotellia ja kuusi kuntoutuslaitosta, joista jokaisesta otettiin pintasivelynäytteitä kahdeksasta näytteenottopisteestä. Näytteenottopisteitä olivat pukuhuoneen istuintaso, kulkuväylät pesuja allastiloissa, lattiakaivon välitön läheisyys pesutiloissa ja saunan alin laude. Tutkittuja näytteitä oli 80, joista 32 otettiin hotelleista ja 48 kuntoutuslaitoksista. Tulosten perusteella allasja märkätilojen hygienia oli puutteellista ja siksi tilojen pintahygieniaa tulee parantaa. Otetuista näytteistä 70 prosentissa (56 kpl) pintahygienia oli huono tai välttävä. Tilojen pintahygieniaa heikensivät erityisesti suuret kokonaisbakteerimäärät eli aerobisten mikrobien pitoisuudet. Aerobisten mikrobien osalta huonoiksi luokiteltiin 33 prosenttia (26 kpl) näytteistä, välttäviksi 36 (29 kpl) ja hyviksi 31 prosenttia (25 kpl). Kohonneita hiivapitoisuuksia oli 18 prosentissa näytteistä (14 kpl) ja hometta esiintyi 10 prosentissa näytteistä (8 kpl). Muun muassa korva-, silmäja ihotulehduksia aiheuttavaa Pseudomonas aeruginosa -bakteeria ei näytteissä todettu. Puhtaanapidon kannalta kriittisimmiksi kohteiksi todettiin pesutilojen lattiakaivojen ympäristöt ja saunojen alimmat lauteet, kuten myös vuoden 2017 selvityksessä. Näistä paikoista otetuista näytteistä 80 prosenttia oli hygienialtaan heikentyneitä. Pesuja allastilojen kulkuväylien näytteistä noin 70 prosenttia oli hygienialtaan heikentyneitä, joten myös näiden alueiden hygieniassa on parantamisen varaa. Puhtaimpia tutkittuja pintoja olivat pukuhuoneiden istuintasot, joiden näytteistä 30 prosenttia oli hygienialtaan heikentyneitä. Hotellien allasja märkätiloista saatiin hieman heikompia tuloksia kuin kuntoutuslaitoksista. Hotellien näytteistä 75 prosenttia (24 kpl) oli hygienialtaan heikentyneitä, kuntoutuslaitoksissa 67 prosenttia (32 kpl). Yksittäisten kuntoutuslaitosten ja hotellien välillä oli merkittäviä eroja mikrobien määrissä ja siten puhtaanapidon tasossa. Yhdessä kuntoutuslaitoksessa vain yhden näytteen hygienia oli heikentynyt, kun taas kahdessa kohteessa kaikki näytteet olivat hygienialtaan heikentyneitä. Näistä kohteista toinen on hotelli ja toinen kuntoutuslaitos. Muissa hotelleissa ja kuntoutuslaitoksissa hygienialtaan heikentyneitä oli 38–89 prosenttia otetuista näytteistä. Näytteenoton yhteydessä selvitettiin puhtaanapitoa ja siivouskäytäntöjä. Erityisesti siivoustilojen kunnossa ja siisteydessä todettiin paljon puutteita. Kyselyn ja näytteistä saatujen tulosten perusteella voidaan myös todeta, että perusteellinen siivous tulisi tehdä päivittäin vaikeasti poistettavan biofilmin muodostumisen estämiseksi. Vain muutamassa selvityksessä mukana olleista hotelleista ja kuntoutuslaitoksista otettiin pintahygienianäytteitä suunnitelmallisesti ja säännöllisesti. Hyvä pintahygienia näytti kuitenkin olevan yhteydessä kohteen siivouksen laadunvalvontaan. Siivouksen laadunvalvontaan ja kehittämiseen tarvitaankin säännöllistä pintahygienianäytteiden ottoa. Tämän vuoksi allastilojen ylläpitäjiä tullaan ohjeistamaan säännöllisiin näytteenottoihin pintahygienian seuraamiseksi. Selvityksessä mukana olleita kuntoutuslaitoksia ja hotelleja on ohjeistettu tilojen pintahygienian parantamiseen. Huonoimpia tuloksia saanneilta kuntoutuslaitoksilta ja hotelleilta on pyydetty lisäksi selvitystä toimenpiteistä pintahygienian parantamiseksi. Projekti jatkuu vuonna 2019, jolloin otetaan uusintänäytteitä jo mukana olleista kohteista ja mukaan otetaan myös uusia kohteita. Selvityksessä oli mukana neljä hotellia ja kuusi kuntoutuslaitosta, joista jokaisesta otettiin pintasivelynäytteitä kahdeksasta näytteenottopisteestä. Luonnonhoidon työt alkavat Kruunuvuoren alueella Kruunuvuoren alueella on luonnontilaisena säilynyttä lehtometsää. Kuva: Pira Cousin. K ruunuvuoren alueen luonnonhoitoon liittyvät työt aloitetaan helmikuussa 2019. Metsiköistä poistetaan huonokuntoisia ja vaaraa aiheuttavia puita sekä harvennetaan tiheimpiä metsän osia. Lisäksi poistetaan maisemaa peittävää vesakkoa erityisesti pihojen ja kulkureittien lähistöltä. Hoitotyöt parantavat metsään jäävien puiden elinvoimaisuutta ja parantavat niiden kerroksellisuutta. Työt perustuvat hyväksyttyyn Kruunuvuoren hoitosuunnitelmaan 2017, Tullisaaren kartanometsän hoitosuunnitelmaan 2015 sekä Kruunuvuorenlammen ympäristön hoitosuunnitelmaan 2017. Luonnonhoidon toimenpiteistä on sovittu luontojärjestöjen kanssa ja järjestöjen kanssa on pidetty maastokatselmus. Luonnonhoidon tavoitteena on pitää metsiköt mahdollisimman monimuotoisina ja puustoltaan elinvoimaisina ulkoilualueina. Reittien varsilla ja pihojen läheisyydessä kiinnitetään erityistä huomiota asukkaiden ja ulkoilijoiden turvallisuuteen ja viihtyvyyteen. Helsingin kaupunki on sitoutunut noudattamaan toimenpiteissään luonnonhoidon linjauksen ja luonnon monimuotoisuus-ohjelman pääperiaatteita. Luonnonarvot otetaan huomioon Osa suunnittelualueesta jää kokonaan luonnontilaan. Lisäksi osa asutuksesta ja kulkureiteistä kauempana sijaitsevista metsänosista säilyy luonnontilassa. Lisäksi luonnon arvokohteet säilyvät koskemattomina ja osaa hoidetaan arvokkaiden ominaispiirteiden vaatimalla tavalla. Erityisesti Kruunuvuorenlammen alueella ei hoideta kuin pääulkoilureitin varren huonokuntoiset puut, muut alueet jäävät luonnontilaan. Metsiin jätetään kaiken ikäisiä puita ja myös eriasteista lahopuuta. Tiheiköitä ja pensaita säästetään eläinten piilopaikoiksi sekä maisemaa monipuolistamaan. Lintujen pesintäkaudella 1.4.–31.7. ei tehdä harvennuseikä pienaukkohakkuita.
9 Nro 5 • Viikot 10-11/2019 M unkin S eutu Töölönlahti-verkkokyselyyn vastasi 1109 kaupunkilaista Töölönlahden tulisi jatkossakin tarjota luontokokemuksia ja vehreyttä Sketsi-Suomi tuo näyttämölle tv-viihteen klassikot Jatkoa sivulta 3 Verkkokyselyyn vastasi 1109 kaupunkilaista. M yös vesialueen hyödyntäminen sekä oleskeluluonnetta ja toisaalta liikuntamahdollisuuksia tukevan kevytinfran lisääminen näyttävät aineiston perusteella kiinnostavan kaupunkilaisia. Kaikille avoimen verkkokyselyn tavoite oli helpolla ja uudella tavalla herättää ja osallistaa kaupunkilaiset ideoimaan Töölönlahden kehityskohteita. Kysely rakentui usean teeman ympärille ja kukin teema sisälsi ideapareja vastauksena kysymykseen ”Mitä Töölönlahti kaipaa?” Vastaajan tuli valita jompikumpi ideapareista tai kehittää kokonaan oma uusi idea vastaukseksi. Kolme vastaajia eniten kiinnostanutta teemaa olivat kulttuuri ja elämykset, liikkuminen ja urheilu sekä puisto ja luonto. Avovastauksia kertyi kaikkiin teemoihin yli 4500 ja eniten avovastauksia keräsi puisto ja luonto -teema. Puistomaisuuden, vehreän keitaan ylläpitäminen ja kehittäminen sekä luonnonrauhan ja luontokokemuksen turvaaminen ja tarjoaminen painottuivat avovastauksissa selkeästi. Lisäksi aineistosta nousee esiin toiveita vesielementin hyödyntämisestä: uintimahdollisuuksien lisäämisestä, saunasta, laitureista ja kalastusmahdollisuuksien lisäämisestä. Valmiista vastausvaihtoehdoista juuri polkuveneet, lainattavat kaupunkiveneet ja sup-laudat saivat paljon kannatusta. Myös kahvilapalvelujen lisääminen ja kehittäminen oli toivomuslistalla, samoin liikkumismahdollisuuksien, esimerkiksi ulkokuntoilupisteiden, lisääminen ja parantaminen. Kulttuuri-instituutioiden ympäröimälle alueelle toivottiin myös lisää valotaidetta, taidetta ja luontoa yhdistäviä installaatioita, musiikkiesityksiä ja erilaisia yhteisöllisiä tapahtumia. Kysely oli avoinna osoitteessa hel.fi/toolonlahti 20.8.– 21.12.2018. Töölönlahden toimijaverkosto hyödyntää sekä kyselyn että viime syksynä järjestetyn Töölönlahti-aiheisen keskustelutilaisuuden antia Töölönlahden tulevien toimintojen sekä alueen kehityslinjojen suuntaamisessa. Moninainen aineisto tarjoaa myös ideoita alueen tapahtumatuottajien käyttöön. Keväällä 2019 kaupunkilaiset pääsevät vielä kertaalleen äänestämään mitä innostavimmista ideoista tulisi lähteä kehittämään ensimmäisenä. – Kansalaisten kuuleminen eri kanavia pitkin on tuottanut hämmästyttävän yksimielisen tuloksen. Se ei tosin yllätä, alueen suuri suosio nykyiselläänkin kertoo miten tärkeää luontoympäristön kokeminen myös keskustassa on helsinkiläisille ja muille Töölönlahdella liikkuville. Kun vielä laajemman keskustavisiotyön Töölönlahti-osuuden selvittämä kansalaismielipide on samoilla linjoilla, voimme nojata todella hyvin selvitettyyn kansalaismielipiteeseen, arvioi Helsingin kulttuurijohtaja Tuula Haavisto, joka toimii myös Töölönlahden toimijaverkoston ja kehityshankkeen vetäjänä. Mika Ryhänen (vas.), Johanna Ruonala, Petri Peltoniemi, Kati Hynninen, Jussi Vehkasalo, Niina Heinonen, Charlie Nevander. Kuva: Timo Seppälä T eatteri Kultsan 60. juhlavuosi jatkuu esityskonseptilla, jota ei Suomessa ole aikaisemmin nähty. Sketsi-Suomi tarjoilee katsojalle parhaat palat television legendaarisista suomalaisista sketsiohjelmista. Mukana on sketsejä ohjelmista Ilkamat, Parempi myöhään, Velipuolikuu, Mutapainin ystävät, Hymyhuulet, TABU, Lapinlahden linnut, Studio Julmahuvi, Pulkkinen ja Ketonen & Myllyrinne. Esityksen ohjaaja Jalmari Jalonen mietti aluksi, voisivatko ketkään muut kuin alkuperäiset tekijät esittää tv-viihteen klassikkoja. Sketsiviihteen ystävänä hän halusi kuitenkin tarttua haasteeseen. – Tehdäänhän biiseistäkin cover-versioita. Sketsit ovat saman mittaisiakin kuin rockbiisit, yhdestä viiteen minuuttia. Työryhmä kävi läpi satoja sketsejä Jalonen aloitti tekemällä listan suomalaisista sketsisarjoista 1960-luvulta tähän päivään asti. Sarjoja löytyi noin sata. Sen jälkeen työryhmä päätti yhdessä, mihin sarjoihin tutustutaan syvällisemmin. Osa sarjoista katsottiin läpi kokonaan. Ensimmäisen karsinnan jälkeen työryhmä vei sketsit näyttämölle ja kokeili, mitkä niistä sopivat parhaiten teatterin lavalle. Mukaan valikoitui lopulta 34 toimivinta ja hauskinta sketsiä. Sketsi-Suomea varten Teatteri Kultsan näyttämölle on rakennettu kuvitteellinen tv-studio. Todellisuudessa näyttämöllä pätevät eri lait kuin televisiossa. – Näyttämöllä pitää olla toimintaa. Ei voi vain istua ja puhua, Jalonen sanoo. Jalonen kertoo, että sketsien valinnassa kiinnitettiin erityisesti huomiota käsikirjoitukseen. Sketsin käsikirjoituksen piti olla sellainen, että se kestää uuden esittämisen alkuperäisistä tekijöistä riippumatta. Pelkästään hassuun hahmoon perustuvat sketsit karsiutuivat pois. Lyhyet kohtaukset vaativat tarkan rytmityksen Sketsi-Suomessa seitsemän näyttelijää tekee yhteensä 135 roolia. – Meillä on tosi hyvä porukka, näyttelijä Johanna Ruonala kehuu. Häntä inspiroi se, että huumori on haastava laji. Sketsien henkilöt ovat hetken lavalla eikä heillä ole tavallisen näytelmän roolihenkilön kaarta. Ruonalan mukaan on tärkeä kiinnittää huomiota rytmiin. Miten henkilö puhuu ja liikkuu? Onko hän hidas vai nopea? – Se, miten näyttelijä on hahmossa, luo hahmon sielun, Ruonala sanoo. Kaikki tv-ohjelmat eivät olleet Ruonalalle ennestään tuttuja. Myös muut näyttelijät tutustuivat moniin sarjoihin ensimmäistä kertaa. Ruonalan mukaan näytteleminen on tuoretta, kun ei tarvitse tietoisesti jäljitellä alkuperäistä sketsiä. Myös katsoja voi tulla esitykseen luottavaisin mielin, vaikka ohjelmat olisivat vieraita. – On hyvä, jos ei tunne sketsejä etukäteen. Silloin voi löytää jotain uutta. Näyttämöversio voi myös innostaa katsojaa tutustumaan alkuperäiseen tv-sarjaan, Jalonen toteaa. Alkuperäiset tekijät hengessä mukana Sketsien alkuperäiset käsikirjoittajat ja tuottajat vilisevät tuttuja nimiä tv-viihteestä ja teatterista: Jukka Virtanen, Seppo Ahti, Neil Hardwick, Kari Kyrönseppä, Pirkka-Pekka Petelius, Kari Heiskanen, Petteri Summanen… Ja monia muita, sillä sketseillä on yhteensä lähes 50 oikeudenomistajaa. Alkuperäiset tekijät ovat olleet innoissaan Sketsi-Suomesta ja kannustaneet kultsalaisia, kun heiltä on kysytty esitysoikeuksia. – Heidän mielestään tämä on mahtava idea!, Jalonen sanoo. Sketsi-Suomi Ohjaus ja dramatisointi: Jalmari Jalonen Sketseissä: Niina Heinonen, Kati Hynninen. Charlie Nevander, Petri Peltoniemi, Johanna Ruonala, Mika Ryhänen, Jussi Vehkasalo Ilan juontaa IsoU (Vesa Salmi) Esitykset: La 16.3. / Ke 20.3. / Pe 22.3. / To 28.3. / La 30.3. / Ke 3.4. / La 6.4. / Ke 10.4. / La 13.4. / Ke 17.4. / To 25.4. / La 27.4. / Ti 30.4. / La 4.5. / Ke 8.5. / Pe 10.5. / Su 12.5. * / Ke 15.5. / To 16.5. / La 18.5. *merkitty esitys klo 15, muulloin klo 19 Teatteri Kultsa, Katri Valan puiston väestönsuoja, Käenkuja 6-8. Liput: ennakkoon 15/12 €: www.teatterikultsa.fi tai ovelta 17 / 14 €. Teksti: Marjo Linnasalmi %, Vantaalla 2,8 %, Tampereella 3,3 %, Kuopiossa 5,9 %, Turussa 5,0 % ja Kouvolassa 7,5 % verrattuna vastaavaan ajanjaksoon vuotta aiemmin. Vastaavasti vanhojen kaksioiden neliöhinnat ovat kuuden kuukauden liukuvaa keskiarvoa tarkasteltaessa laskeneet Lahdessa 4,0 % ja Porissa 9,2 %. Espoossa neliöhinnat ovat pysytelleet samana verrattuna vastaavaan ajanjaksoon viime vuonna. Kotitaloudet nostivat joulukuussa asuntolainoja vuoden takaista vähemmän Kotitaloudet nostivat joulukuussa 2018 uusia asuntolainoja 1,2 mrd. euron edestä, mikä on 10 milj. euroa vähemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Uusien nostettujen asuntolainojen keskikorko oli 0,87 % ja laskennallinen marginaali 0,85 %. Euromääräisten asuntolainojen kanta oli joulukuun 2018 lopussa 97,8 mrd. euroa ja asuntolainakannan vuosikasvu 1,7 %. Kotitalouslainoista oli joulukuun lopussa kulutusluottoja 15,9 mrd. euroa ja muita lainoja 17,1 mrd. euroa. (Lähde: Suomen Pankki)
10 Viikot 10-11/2019 • Nro 5 M unkin S eutu Kulttuuri Risto Kolanen: Helmikuun kulttuurikierros Leena Harjunpää tekee nykytanssiesityksen hääseremoniasta itsensä kanssa. Kuva: Miso Macura. Linda Zilliacus (vas.) ja Pia Runnakko ovat mainioita Lillanin ”Fly me to the Moon” –kahden kodinhoitajan ja ruumiin absurdissa tilannekomediassa. Kuva: Cata Portin. Anna-Sofia Tuominen (vas.) selväjärkisenä perhejuristina ja Myy Lohi kahden persoonallisuuden tohtorina esittävät intensiivisesti Jekyllin ja Hyden onnetonta tapausta opiskelijatyönä Valtimonteatterissa. Kuva: Marko Nurmi. Mikko Ravantti (vas.), Katy Suutari ja Vesa Salmi esittävät hyvin draamakomediaa Kultsan Palapelissä. Kuva: Mikael Rekola. Cracy for You -nuorisomusikaalissa upeat Joona Saturi Bobby Childina ja Stella Lappalainen Polly Bakersina tanssivat pääparina. Kuva: Tomi Hämäläinen. ? Helsinki on asettanut työryhmän valmistelemaan kaupungille taideja kulttuurivision vuosille 2019–2030. Idea pohjautuu kirjailija Jörn Donnerin ponteen valtuustossa. Tavoitteena on käynnistää laaja ja avoin keskustelu taiteen ja kulttuurin merkityksestä koko kaupungille. Morsian ottaa oman tilansa Voisinko vain mennä naimisiin itseni kanssa? on ajatus, joka voi tulla mieleen suvun ja läheisten odotuspaineissa. Eurosportilla on hauska kasinopelimainos, jossa mies kertoo tutustuneensa eilen todella mielenkiintoiseen persoonaan, itseensä… Nykytanssiteos ”HÄÄT All By Myself” -näyttämöteos Kulttuuritehdas Korjaamon Kulmasalissa pohti häärituaalien merkitystä ja toteuttamista yksilön kannalta. Se nostaa esiin hääinstituution tarvetta ja paikkaa koko nyky-yhteiskunnassamme. Teoksessa esiintyjä päättää ympäristön painostuksesta huolimatta mennä naimisiin vain itsensä kanssa. – Yli 30-vuotiaana henkilönä kohtaan ympäristön ja sukulaisten olettamuksia sekä toiveita siitä, että olisin vähintäänkin naimisissa, mielellään raskaana. Ajatukset elämän virstanpylväistä ovat edelleen vahvasti elossa kulttuurissamme ja niitä halutaankin pitää yllä. Entä jos ei halua nojautua perinteisiin?, koreografi ja esittäjä Leena Harjunpää kysyy meiltä. Hän leikittelee teoksessa ajatuksella, että jos kerran ympäristö haluaa hänen järjestävän jonkun ritualistisen tapahtuman, niin eikö silloin naimisiinmeno itsensä kanssa olisi kaikille osapuolille järkevin ratkaisu? Saamme kokea kaiken seremoniasta. Kauniin hääasun, musiikkia, riisinheittoa, erilaisia lapsilykkyrituaaleja ym. Vain morsiuskimpun heittoa taaksepäin yleisöön jäin kaipaamaan. Nykytanssin lisäksi häätanssina nähtiin morsiamen voguing-tanssinumero. Hyvin visuaalinen, yksityiskohdissaan tarkka ja hauska teos pureutuu mainiosti ihmisten käyttäytymisen malleihin. Teoksessa puhuttiin suomea ja englantia, kuten häissä kansainvälistyvässä Suomessa on tapana. Lennä minut kuuhun! Linda Ziliacus ja Pia Runnakko esittivät Lilla teaternissa ”Fly me to the Moon” –pienoisnäytelmän, jossa absurdi tilannekomedia syntyy kahden erilaisen naisen ja ruumiin yhteiselosta. Naiset ovat vanhan miehen Martinin kotiapulaisina hänen talossaan. Lilja ja Fia tekevät töitään ja uneksivat paremmasta elämästä. Martin kuolee yllättäen kylpyhuoneeseen. Martin on ravimiehiä ja rakastaa Frank Sinatraa. Näytelmä on kertomus siitä, miten köyhät kotiapulaiset kuvittelevat perivänsä vanhan miehen ja ottavat käyttöönsä tämän rahoja ja ässäarvan voiton. Aina voidaan kysyä, missä kulkee raja oman edun ja totuuden välillä? Miksi köyhän pitää kiinni moraalista, kun rikkaat eivät niin tee? Tässä lienee ohjaaja Joakim Grothin syvin sanoma. Näytelmässä talo palaa ja kuollut vanha mies sen mukana. Mutta moraali voittaa. Kotiapulaiset polttavat myös rahat, jotka he oikeasti olisivat perineetkin. Kuten naiset sanovat, tieto testamentin perinnöstä tuli liian myöhään, vasta kun he olivat rahat jo omin luvin ottaneet. Sinatran Fly me to the moon soi lopuksi taustalla kunniaksi kuolleelle sotaveteraanille ja tämän viimeiselle tahdolle. Lillan Yrjönkadulla on jo pitkään ollut osa Kaupunginteatteria. Jekyllin ja Hyden onneton tapaus … niin korkealla on se kunnianhimon päämaali, jota olen tavoitellut, että melkein sairaalloisella häveliäisyydellä olen salannut kaiken, mikä jollakin tavoin saattaisi halventaa minua muiden silmissä. Pikemminkin itserakkaus ja väärä ylpeys ne siis alusta asti ovat tehneet minusta sellaisen, miksi olen tullut… Varsin tasokasta ja valmista teatteriopiskelijanäyttelemistä saimme kokea Valtimonteatterin mustaboximaisessa teatteritilassa. Yleensä TEAK:n esitykset ovat koulun studioissa Haapaniemenkentän vieressä. Ilmaisuvoimainen Myy Lohi valitsi taiteelliseksi opinnäytetyökseen näyttämösovituksen Robert Louis Stevensonin pienoisromaanista ”Strange Case of Dr Jekyll and Mr Hyde” (1886). Hän sanoo pyrkineensä olla uskollinen omalle intuitiolle, olla pelkäämättä niin paljon sitä mitä muut odottavat. Perhejuristi Uttersonin selväpäisen roolin näyttelee hermoherkästi Anna-Sofia Tuominen. Nuoret naiset pelaavat hyvin yhteen. He perustelevat aihevalintaa myös sillä, että eivät päässeet kandiopinnoissa koskaan tekemään klassikkoproduktiota eikä monologeja: – Joten me tehtiin se. Lavastuksena on vain työpöytä, testamentti, piippu, tohtori Jekyllin itsensämuutoslääkkeet ja juomalaseja. Pieni siirrettävä tarjoilupöytä. Juristilla on oma nurkka salissa. Välissä oventynkä. Myy Lohi muuntuu arvostetusta, kunniallisesta Jekyllistä pahamaineiseksi Hydeksi vain vetämällä lasin tyhjäksi ja vaihtamalla kaulusta. Tärkeästä äänisuunnittelusta vastaa Anna Haaraoja. Ihmissuhteiden palapeliä ”Palapeli” on Teatteri Kultsan veteraani Jorma Hellströmin kirjoittama ja ohjaama draamakomedia syntymäpäivästä, jonka vieton aikana ihmissuhteiden tosiasiat kuoriutuvat vähitellen, pala palalta, esiin: – Joskus pitää kaataa palapelin osat väärinpäin ja aloittaa kokoaminen puhtaalta pöydältä. Vahtimestari Markku Hiltunen on jäänyt isänsä kuoltua jatkamaan perheineen hänen työtä Seurasaaren. Postista tulee kirje, jossa kerrotaan pitkän työsuhteen päättymisestä. Luontoystävä kutsuu syntymäpäivilleen vanhan koulukaverinsa lentokapteeni Arto Grönbergin. Miehet ovat jakaneet iloja ja murheita nuorina, tukeneet toisiaan vaikeissa tilanteissa. Mikko Ravantti näyttelee pääroolin vahvasti. Isolla miehellä on kuin lapsen maailmaa ihmettelevä, kysyvä katse. Toinen konkari Vesa Salmi tekee lentokapteenin lipevän maailmanmiehen tyylillä. Hän on myös muusikko-lauluntekijä, joka on parhaimmillaan tunnelmaa keventävissä laulelmissa. Vaimo Alice Hiltunen, tavattoman viehkeä Katy Suutari, astuu näyttämölle vasta puoliajan jälkeen tai oikeastaan tanssii ranskalaisittain. Perheonnea on ollut. Elämä on silti palapeliä: lapsuutta, ystävyyttä, pettämistä, vaimo ja miehen ystävä hetken huumassa. Lentokapteeni saa opetuksen, kepeään tyylilajiin vähän sopimattomassa, pyssynheiluttelussa. Onneksi Suutari tuo tanssinopettajan lempeyttä ja eleganssia lavalle. 50v-juhlat onnistuvat lopulta, palaset löytävät paikkansa. Musiikillinen komedia kertoo unelmista, petoksesta ja anteeksiannosta. Esitys aloitti Kultsan 60-vuotisjuhlavuoden; teatteri perustettiin 1959 Kulttuuritalolla. Pitkän matkan on Helsingin paras aikuisten harrastajateatteri kulkenut Katri Valan väestönsuojan viihtyisään tilaan. Hulluna Vaskivuoren lukion musikaaliin Tavattoman hauska, taitava ja viihdyttävä on Vaskivuoren lukion musikaali ”Cracy for You”, joka esitettiin useana päivänä Martinuksessa. Musikaalihistoriaa vuodesta 1993 omaava koulun ryhmä esiintyi kuin ammattilaiset Leena Gardinerin ohjaamana. Musiikinjohto oli Mika Karhusen käsissä. Vauhdikkaasta koreografiasta vastaa Hannaleena Markkanen. Rytmikäs aikamatka tehdään 1930-luvun New Yorkista Nevadaan, pieneen kylään, joka ei vielä tunne uhkapeliympäristöä. Bobby Childin tulevaisuus on mietitty valmiiksi. Äiti haluaa hänet töihin perheen
11 Nro 5 • Viikot 10-11/2019 M unkin S eutu Kulttuuri Sävy-klubi toi naislauluntekijät esiin Sävy-klubin loppulauluna Phil Carr ja Heini Lehväslaiho esittivät hauskasti “Mikki-hiiri merihädässä”. Carr on kitarassa, toisen laulajan kantaa lavalta huppupäinen Donny McCracken. Kuva: Raimo Granberg. Monitaiteelliset Katja Luhtala (vas.), Merikukka Kiviharju ja Heini Lehväslaiho ovat olleet Sävy-klubin vetäjä-esiintyjiä. Kuva: Raimo Granberg. Suomessa elävä, alun perin brittiläinen Rebecca Clamp tulkitsi viimeisellä Sävy-klubilla omia kauniita lauluja Hans Wesselsin (Vallilan Tango) säestämänä. Kuva: Raimo Granberg. ? Sävy-Klubi aloitti elokuussa 2014 Porvoonkadun baarissa, mutta tekijät etsivät heti sopivampaa paikkaa, joka löytyikin Kallion perinteisestä ravintola Oivasta, Porthaninkadun ja Kolmannen linjan kulmassa. Tarjonta on ollut huikeaa ja taso on ollut kova. Esiintyjiä on ollut riittämiin; klubi elävöitti Kallion ja muun Helsingin musiikkielämää. Itse tutustuin klubiin sattumalta joulun alla 2015, kun Anna Hei lauloi Oivan nk. karaokenurkassa. Sävy-klubi toimi Pandin, taiteilijat rauhan puolesta, tukemana. Paikalle on aina vapaa pääsy ja esiintyjien jälkeen on klo 21 kaikille avoin lava, jossa miehetkin pääsevät ääneen. Laulujen rinnalla myös runo on päässyt julki, esim. Anja Erämaja. Joulunaluksena 2016 Katja Luhtala esitti kauniilla amerikanenglannillaan puhelaulua maailmantilasta. Mieleen jäi erityisesti tähän maailmanaikaan sopiva ”I was an Emigrant too”. Kuulasääninen Tuija Rantalainen veti kauniin ihmisläheisten laulujensa sarjan. Illan huippu oli Merikukka Kiviharjun pitkä setti. Kun Heini Lehväslaiho tuli toiseksi ääneksi kolmeen lauluun: ”Soi laulu enkelten”, tavattoman kaunis 1300-luvun virsi ”Tuo armon valkokyyhky” ja ”Jouluyö, juhlayö” laahaavan hitaana tulkintana. Kevääksi 2018 siirryttiin kuukaudesta kahden viikon rytmiin, joka vaatii paljon vetäjiltä. Vilja tulkitsi hunajaisella portugalin kielellä sydäntä riipiviä ja helliviä rakkauslauluja. Minulle uusi kyky La Marciana valloitti katkeransuloisella eloktropopilla. Laulaja-lauluntekijä Anna-Kaarina esitti omia laulujaan vahvasti. Klubilla ovat esiintyneet jo muutenkin jalansijaa saaneet laulajat Meri&Tuuli, Johanna Mäkeläinen, Aamu Aurora ja Nightbird. Viimeinen ilta oli komea. Pääesintyjä Rebecca Clamp lauloi omia kappaleitaan, Vallilan tangon Hans Wesselsin säestyksellä. Loppulauluna Phil Carr ja Heini Lehväslaiho esittivät hauskasti “Mikki-hiiri merihädässä”, jonka päätteeksi nainen kannettiin ulos lavalta, johon mies jäi. Lehväslaiho vastasi klubin komeista julisteista. Lämminhenkinen tunnelma sai hyvää palautetta. Tuliko laulut laulettua? Ei, Sävy on vain tauolla, jonka aikana osa opiskelee, osa valmistuu ja moni tekee paljon muutakin, mutta pääasiassa tauko on juuri opintojen takia. Sävy ei siis ole merihädässä, kuten Mikki-hiiri. Naislaulaja-lauluntekijä-klubi lupaa palata entistä ehompana. Satu Liimatta on nuori, lahjakas laulaja, joka tulkitsee hienosti Laila Kinnusen erityylisiä kappaleita Musiikkiteatteri Kapsäkissä. Kuva: Raimo Granberg. Teho Majamäki (vas.), Ulla Pirttijärvi, Hildá Länsman ja Janne Puurtinen muodostavat Solju-yhtyeen, joka säväytti Saamelaisten kansallispäivänä Savoyssa. Kuva: Jarmo Nauska. pankkiin, morsian on odottanut prinsessahäitään jo viisi vuotta. Poika haluaa vain laulaa ja tanssia. Deadrockissa hän näkee elämänsä kaksi suurta rakkautta, postikonttoristi Pollyn ja konkurssikypsän, mutta menneen ajan glamouria huokuvan teatterin. Ensimmäisenä Suomessa Crazy for you toteutuu lukion oppilaiden kehoa ja steppikenkiä soittaen. George Gershwinin mestarilliset jazzsävelmät ovat kuin luodut rytmiteltäviksi. Steppikenkien napakat rytmit kutsuvat musiikin ja tanssin pyörteisiin, kun ”I got rhythm” soi. Lukion yli seitsemänkymmentä opiskelijaa tanssii, laulaa ja näyttelee iloisella otteella. Joukosta erottuvat Bobbyn osassa Joona Saturi, joka laulaa ja tanssii hyvin. Repliikkejä ei paikoin kuullut. vat kitaristi Juuso Turkkila, kontrabasisti Jussi Hovilainen, rumpali Joonas Anttila, trumpetisti Erno Kettunen ja vakiopianistin tuuraaja, jonka nimi ei tarttunut. Laulaja käyttää myös taiteilijanimeä Satu Lii, kun esiintyy duettona tai triona.Välispiikit Kapsäkissä olivat ihanan ujoja ja viattomia. Teki mieli sanoa, että mitäpä nuori nainen vielä tietää neidon oikuista tai pojista. Mutta nuorenahan Lailakin löi läpi! Tästä nuoresta laulajasta saamme kuulla vielä. Soljuvaa laulua saamelaisten kansallispäivänä Solju on yhtye, jossa valovoimaset äiti Ulla Pirttijärvi ja tytär Hildá Länsman sekä luovat dialogia perinteisen ja modernin saamelaisen kulttuurin välille että nivovat yhteyksiä eurooppalaiseen kokeilevan popmusiikkiin. Musiikissa yhdistyvät saamen kieli ja joiku uusiin ja innovatiivisiin äänimaisemiin. Solju esittää ylpeänä saamelaiset juurensa, pohjoisen kulttuurin ja joikumusiikin rikkaat sävyt ja maailmat. Eläväinen, maanläheinen, omaperäinen, mutta toisaalta myös eteerinen ja maalaileva, ovat sanoja, joilla tekijät itse luonnehtivat musiikkiaan. Live-kokoonpanossa soittavat Teho Majamäki, perkussiot ja Janne Puurtinen, koskettimet. Saamelaisten kansallispäivänä saimme Savoy-teatterissa kuulla Soljua, jonka laulut kertovat pohjoisen Lapin traditionaalisesta elämäntavasta ja mytologiasta. Musiikki loihtii kuvaelmia sekä suuresta äärettömyydestä rajattomilla erämailla että käsin kosketeltavasta intiimiydestä laavujen nuotiotulien vangitsevassa piirissä. Saamelaisräppäri Ailu Valle lauloi ensin luonnon lappilaisen puolesta. Soljun naislaulajat kutsuivat räpppärin mukaan ”sulhasmiesaineksesta” kertovaan kappaleeseen. Taustalla oli komeita videokuvia ja maisemia. Ei vain tuntureita ja poroja. Kauniita kansallispukuja näki väliajalla. Savoy on usein keskittynyt maailmanmusiikin esittelyyn. Hienoa, että kulttuurikeskus esittelee saamelaisen musiikin parhaita. Teksti: Risto Kolanen Komediataitoja löytyy peitepartaisena teatterijohtajana. Stella Lappalainen on hurmaava Deadrockin tytön osassa. Laulu sujui todella hyvin. Muissa osissa pisti silmään Matilda Elon kaunis tanssi Tessinä ja teatterinjohtajan kömpelö charmi Veeti Lassilan esittämänä. Hänen ja Bobbyn yhteiset partasuukohtaukset ovat huvittavia. Nuorten muusikoiden tribuutti Laila Kinnuselle Harvoin kuulee näin nuorten tekijöiden tribuuttikonserttia, kunniaosoitusta rakastetun laulajan tunnetuille kappaleille. Musiikkiteatteri Kapsäkin lavalla saimme kuulla Laila Kinnusen jo klassisia lauluja, joukossa muutama harvinaisuuskin. Laulaja Satu Liimatta sanoi, että Laila Kinnunen on mielenkiintoinen laulukohde, koska hänellä oli niin monen eri tyylija tunnelmalajin kappaleita. Orkesteri tulkitsi kappaleita pitämällä yllä nostalgista tunnelmaa ja alkuperäaikaan sopivaa tyyliä, ihan pukeutumista myöten. Näin he loivat salin täydelle kuulijakunnalle monipuolisen musiikkielämyksen. Saimme kokea Lazzarellan italoiskelmää, foxtrotteja, tangoja, bossanovia, valsseja. Jäin kaipaamaan vain ”Mantsurian kumpujen” kaltaista slaavikaihoa. Liimatta onnistui erityisen hyvin euroviisu ”Valoa ikkunassa” herkässä tunnelmoinnissa, ”Pienen sydämen” kohtalokkaassa tangossa, tai musikaalisävelmässä ”Olisin voinut tanssia koko yön” ja bossanovassa “Epävireiset sydämet”. Kokoonpanossa soitti
12 Viikot 10-11/2019 • Nro 5 M unkin S eutu Yliopistosta maailmalle Pölypunkit elävät edelleen suomalaisten sängyissä Musica nova Helsinki kokosi kiinnostavimmat virtaukset 1 .–10.2. järjestetyn festivaalin kokonaiskäyntimäärä oli liki 12 000. Yleisradion suorien ja nauhoitettujen radioja nettilähetysten välityksellä konsertteja seurasi lähes 700 000 kuulijaa ja katselijaa. Festivaalilla koettiin 33 konserttia. Festivaalin suosituimpiin tapahtumiin lukeutuivat muun muassa loppuunmyydyt Helsingin kaupunginorkesterin avajaiskonsertti, Radion sinfoniaorkesterin TELEKINESIS, UMO plays Frank Zappa G Livelabissa sekä Jää-oopperan kolme esitystä. Niin ikään kauan odotetun ensi-iltansa saanut FLASH FLASH – andy warholin kaksi kuolemaa -ooppera myi kaksi esitystään loppuun. Sairastapauksen johdosta teoksen toinen esitys jouduttiin perumaan, mutta esitykset jatkuvat Espoon Kaupunginteatterissa 7.–11.5. Myös säveltäjä Olli Virtaperkon Arctic viol book sekä NYKY Ensemblen Boulez & Cage -ilmaiskonsertit ja Pan Sonicia kunnioittanut festivaalin avajaisklubi vetivät salit täyteen kuten myös 6.–9.-luokkalaisten nuorten sävellyksiä esitellyt Kuule, minä sävellän! -konsertti Musiikkitalon lämpiössä. Festivaalilla sai kantaesityksensä kymmenen teosta, joiden lisäksi kuultiin monia Suomen ensiesityksiä niin uusista sävellyksistä kuin nykymusiikin klassikoista. Festivaalille saapui lukuisia kansainvälisiä säveltäjävieraita kuten Jay Schwartz, Bryce Dessner, Tyondai Braxton, Streingrimur Roholoff, Sam Perkin, José-María Sánchez-Verdú, Sarah Nemtsov, Daníel Bjarnason ja Liisa Hirsch. Festivaalin taiteellinen johtaja André de Ridder kokosi toista kertaa kiitetyn, monipuolisen ohjelman, joka jatkoi nykymusiikin, elektronisen musiikin ja kokeellisen popmusiikin rajojen rikkomista. Ohjelmassa tutkittiin myös virtuaalitodellisuuden, videotaiteen ja musiikin yllättäviä yhteyksiä muun muassa festivaalin päättäneessä Nicole Lizeén multimediaalisessa Black Midi -teoksessa sekä virolaisen Ensemble U:n VR-konsertissa. De Ridder suunnittelee myös seuraavan festivaalin ohjelman. Seuraava Musica nova Helsinki järjestetään helmikuussa 2021. Tarkat päivämäärät ilmoitetaan myöhemmin. Kaupunginteatteri tiivistää yhteistyötään teatterialan oppilaitosten kanssa Helsingissä ja Vantaalla oli vuodenvaihteessa reilut 120 sotainvalidia H elsingin Kaupunginteatteri tiivistää yhteistyötään teatterialan oppilaitosten kanssa. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun ja Tampereen yliopiston Teatterityön tutkinto-ohjelman Nätyn yhteistuotanto Siegfried saa ensi-iltansa 12. maaliskuuta studio Pasilassa. – Siegfried jatkaa viime syksyn Syntipukki-esityksessä alkanutta yhteistyötä teatterialan oppilaitosten kanssa. Toiveenamme on, että tulevat teatterintekijät pääsisivät jo opiskeluaikanaan tutustumaan isoon laitosteatteriin ja samalla me pääsemme tutustumaan uusiin ihmisiin ihan rekrytointimielessä. Uskon myös, että yhdessä tekemällä opimme uutta, sanoo teatterinjohtaja Kari Arffman. Siegfried on vuonna 2019 valmistuvien Katariina Havukaisen (Näty), Julia Jäntin (Teak) ja Mikko Kauppilan (Näty) yhteistyö. Katariina Havukainen ohjaa esityksen ja vastaa käsikirjoituksesta ja dramaturgiasta yhdessä Mikko Kauppilan kanssa. Näyttämöllä esiintyy Mikko Kauppila ja valosuunnittelusta vastaa Julia Jäntti. Dramaturgisena kehyksenä toimii Pjotr Tšaikovskin Joutsenlampi. – Siegfried sijoittuu joutsenlammen pohjaan, jossa valo taittuu tavallista jyrkemmin. Esitys on Tšaikovskin baletin queer-luenta, joka yhdistää autofiktiivistä materiaalia historiallisiin kokemuksiin vinosta. Liejussa pulikoivat fiktion prinssi Siegfried, Baijerin kuningas Ludvig II ja säveltäjä Pjotr Tšaikovski. Työtämme lävistää valon taittumisen ilmiö, sen lainalaisuudet kahden erillisen faasin, veden ja ilman rajapinnassa. Tuotamme näyttämölle kuvia, joissa yhdistyvät näyttelijän ruumis, vesi, valon heijastumat ja eri aallonpituudet, luonnehtii työryhmä. Esitys nähdään studio Pasilassa yhteensä kuusi kertaa, ja sen jälkeen esityksellä on tarkoitus kiertää eri festivaaleilla ja teattereissa. Katariina Havukainen on helsinkiläinen näyttelijä ja käsikirjoittaja. Katariina on näytellyt useissa tv-sarjoissa, ja teatteriesityksissä, mm. pääroolin Tampereen työväen teatterin Adalmiinan helmi -esityksessä. Katariina toimii lisäksi käsikirjoittajana ITV Studiosilla ja kirjoittaa livesketsejä mm. UIT:n revyisiin ja Putous-tv-ohjelmaan. Hän on työskennellyt ohjaajan assistenttina Kom-teatterissa ja Teatteri Vanha Jukossa. Lisäksi Katariina on kirjoittanut ja ohjannut esityksiä omalle RVS-taidekollektiivilleen. Teatteritaiteen maisteriksi Katariina valmistuu keväällä 2019. Mikko Kauppila on helsinkiläinen näyttelijä ja sukupuolentutkimuksen opiskelija. Hänen viimeisimpiin teatteritöihinsä lukeutuvat Kansallisteatterin Musta Saara, oma runomonologi Hevoseni Kvääri ja Turun kesäteatterin Vaahteramäen Eemeli. Kamerapuolella hän on näytellyt useammassa indie-elokuvassa ja nyt keväällä ilmestyvässä AIKUISET-komediasarjassa. Syksyllä hänet nähdään Helsingin kaupunginteatterin Pieni merenneito -musikaalissa. Keväällä 2019 Mikko valmistuu teatteritaiteen maisteriksi. Julia Jäntti on yltäkylläisyyden, huonon maun ja sattuman sanansaattaja jo vuodesta 1993. Hän sijaitsee tällä hetkellä Helsingissä ja viimeistelee maisteriopintojaan teatterikorkeakoulun valosuunnittelun koulutusohjelmassa. Jänttiä innostavat poikkitaiteelliset, kollektiivisesti jaetut näyttämöt sekä tekijyyden monimuotoisuus ilman positioiden luomia rajoitteita. Lisäksi häntä syvästi ilahduttaa kaikki se, mikä jättäytyy tavoitellun oikeaoppisuuden, ideaalin, optimaalin, harkittujen valintojen sekä tarkasti hiottujen materiaalien suvantoihin. Teatteriesitysten lisäksi Jäntti on tehnyt valosuunnittelua muun muassa muotinäytöksiin ja valofestivaaleille. Naisopiskelijaverkosto De Kvinnliga oli aktiivinen toimija 1890-luvun yliopistossa. Kuva: Helsingin yliopistomuseo – Kirjailijan ja ensimmäisen akateemisen perheen äidin Aino Malmbergin elämä H elsingin yliopiston ensimmäisten naisopiskelijoiden joukkoon kuului Aino Malmberg (os. Perenius, 1865– 1933), ensimmäinen akateemisen perheen äiti. Hän opiskeli monia eri aineita ja kuului tiiviisti naisopiskelijoiden omaan opiskelijayhdistykseen. Malmberg suoritti yliopistossa opettajan kandidaatin tutkinnon 1890-luvulla ja työskenteli englannin opettajana. Aino Malmberg oli poliittisesti aktiivinen. Hän vastusti voimakkaasti venäläistämispolitiikkaa ja muutti ulkomaille paetakseen Venäjän salaista poliisia. Hän tutustui useisiin aikansa merkittäviin henkilöihin ja liikkeisiin kuten Brittein saarten suffragetteihin ja The Labour -puolueeseen. Malmberg myös kirjoitti novelleja ja matkakertomuksia sekä käänsi kirjallisuutta englannista suomeen. Suuren osan elämästään hän asui Lontoossa epävirallisena diplomaattina. Aino Malmbergin elämästä kertovat dosentti, teologian tohtori Marjo-Riitta Antikainen ja kansanedustaja, dosentti, valtiotieteiden tohtori Erkki Tuomioja Helsingin yliopistomuseossa kansainvälisenä naistenpäivänä 8.3.2019 klo 17.00. Antikainen tarkastelee Aino Malmbergin yliopistosuhdetta ja miten naisopiskelijaverkosto, De kvinnliga, oli hänelle myöhemminkin tärkeä. Tuomioja puolestaan pohdiskelee Aino Malmbergin kuvaa jälkimaailman silmissä, niin tutkimuksessa, muistelmissa kuin kirjallisuudessakin. – Aino Malmberg oli aikansa kansainvälisesti verkostunein suomalainen, kertoo Erkki Tuomioja. Malmbergin kontaktit ennen kaikkea Englannissa ja Yhdysvalloissa niin poliittisiin kuin median vaikuttajiin sekä hänen maailmankatsomustaan lähellä olleisiin johtaviin feministeihin, ja pasifisteihin, sosialisteihin ja liberaaleihin ja vapautensa puolesta kamppailevien kansallisuuksien edustajiin olivat ainutlaatuisia. – Hän oli siten ennen itsenäisyyttämme tehokas ja näkyvä Suomen asian puolestapuhuja ja vaikuttaja, eräänlainen epävirallinen suurlähettiläs näissä maissa, Tuomioja toteaa. – On aika palauttaa mieliin hänen pitkään unohduksissa olleen työnsä merkitys. Ennen esitelmää museossa pidetään klo 16.15 yleisöopastus teemanaan ”Akateeminen vapaus, sisaruus ja tasa-arvo”. Tervetuloa kuulemaan Aino Malmbergin kiehtovasta ja kiinnostavasta elämästä perjantaina 8.3. klo 17 yliopistomuseoon! (Fabianinkatu 33, 3. krs.) A llergia-, ihoja astmaliitto selvitti, ovatko pölypunkit kuolleet sukupuuttoon. Lääkärit kohtaavat pölypunkkeihin liitettävää oireilua, vaikka pölypunkkien on arveltu kadonneen nykyasunnoita lähes kokonaan. Selvitys osoitti, että pölypunkit elävät edelleen suomalaisten sängyissä. Löytöretkellä suomalaisissa kodeissa Allergia-, ihoja astmaliiton tutkimusyksikkö Etelä-Karjalan Allergiaja ympäristöinstituutin punkkitutkijat tutkivat viime syksynä 64 kotia Helsingin ja Turun ympäristössä sekä Etelä-Karjalassa. Kotien joukossa oli puutaloja ja kerrostalohuoneistoja, useimmat kaupungissa ja muutama maaseudullakin, oli vanhaa ja uudempaa patjaa, lemmikkikoteja, perheellisiä ja perheettömiä talouksia. Kolmella neljästä tutkimukseen osallistujasta oli todettu allergia, astma tai atooppinen ihottuma. Näytteet kerättiin imuroimalla sänkyjen sijauspatjoja. Patjoista pöly imeytyi pölynimuriin kiinnitetyn keräyssuulakkeen kautta filtteriputkiloon. Näyteputkilot tutkittiin Allergeenilaboratoriossa, missä niiden sisältö analysoitiin ELISA-menetelmällä. Pölypunkkiallergeeneja löytyi useimmista kodeista Tulokset yllättivät. Punkkipitoisuudet jäivät kuitenkin kauas terveyshaitan riskirajoista. Suurinkin mitattu määrä, yksi mikrogramma allergeenia pölygrammassa, jäi puoleen herkistymisrajasta. Akuuttiin oireiluun allergeeneja tarvittaisiin tutkimuksen huippupitoisuuteen verraten kymmenkertaisesti. Punkeiksi muunnettuina se vastaisi viittäsataa yksilöä pölygrammassa. Pölypunkit ja terveyshaitat eivät myöskään osallistujien omien kokemusten mukaan yhdistyneet. Joka kymmenennellä oli testeissä todettu pölypunkkiallergia, mutta heistä kukaan ei kuvannut vuoteeseen liittyvää oireilua kuten nuhaa tai silmien kutinaa. Sänkyjen siivoustalkoisiin ei huonepölypunkkien takia tarvitse siis yleensä ryhtyä. Poikkeukset ovat kuitenkin mahdollisia. Varsinkin näkyvästi kosteusvaurioituneista rakennuksista saattaa huonepölypunkkien lisäksi tai niiden sijasta löytyä yhtä lailla oireilua aiheuttavia varastopunkkeja. Poste restanten ja Noutopostin maksun käyttöönottoa lykätään P oste restante -lähetysten noutaminen ei muutu maksulliseksi vielä 1.3.2019 alkaen. Palvelun muutosta maksulliseksi lykätään, sillä Posti haluaa odottaa ensin viranomaisten lausuntoja ennen muutoksen toteutusta. Myös Noutoposti pysyy vielä maksuttomana. – Liikenneja viestintävirasto Traficom selvittää parhaillaan asiaa. Olemme päättäneet siksi lykätä maksullisuuden käyttöönottoa. Selvitämme myös edelleen vaihtoehtoisia ratkaisuja erityispalvelun toteuttamiseksi, sanoo Postin kuluttajakirjepalveluista vastaava johtaja Noora Laaksonen. Poste restante ja Noutoposti ovat erityispalveluja, jotka ovat tähän asti olleet maksuttomia palveluja. Laaksosen mukaan maksulla Posti pystyy kattamaan osan erityispalvelun ylläpitokustannuksista ja siten varmistamaan palvelun jatkuvuuden. Poste restante -erityispalvelu ei kuulu postilaissa säädetyn yleispalvelun piiriin eikä Postilla ole velvollisuutta palvelun ylläpitämiseen. Laaksonen muistuttaa, että myös postilaki mahdollistaa poikkeavista jakelujärjestelyistä perittävän kohtuullisen maksun. Posti toimii ilman julkista rahoitusta, minkä takia Postin tarjoamat palvelut ovat lähtökohtaisesti maksullisia, ellei laissa erikseen ole palvelun maksuttomuudesta säädetty. – Poste restanten ylläpidosta syntyy nykyisin ylimääräinen miljoonaluokan euron kustannus ja yhtenä vaihtoehtona on ollut palvelun lopettaminen. Maksullisuus mahdollistaa palvelun ylläpitämisen. Myös monissa muissa maissa palvelusta otetaan maksu, sanoo Laaksonen. S otainvalidien Veljesliiton 31.12.2018 vahvistetut jäsentilastot kertovat, että sotainvalideja eli sodissamme tai niiden johdosta pysyvästi vammautuneita oli Helsingin sotainvalidipiirissä, mihin myös Vantaa kuuluu, yhteensä 126. Sotainvalidien puolisoita ja leskiä oli alueella 329 niin, että puolisoita oli 33 ja leskiä 296. Uudenmaan sotainvalidipiirissä sotainvalideja oli 93 sekä leskiä ja puolisoita yhteensä 378. Kaikkiaan sotainvalidien määrä koko liitossa oli 1515. Vuosi sitten heitä oli vielä 1958, joten poistuma oli 22,5 prosenttia. Sotainvalidien puolisoja ja leskiä oli yhteensä 6 278 niin, että puolisoja oli 476 ja leskiä 5802. Sotainvalidien Veljesliitto kattaa koko maan, kun toimintaa koordinoivat sotainvalidipiirit, joita on Suomessa 18 sekä yksi piiri Ruotsissa. Piireissä ja sotainvalidiosastoissa tehdään se jäsenten arjessa näkyvä työ, joka on muuttunut vuosien aikana jäsenten tarpeiden mukaan. Sotainvalidien korkea, yli 95 vuoden keski-ikä huomioiden piirien ja osastojen järjestämät virkistystilaisuudet pidetään entistä useammin lähellä jäseniä, jotta mahdollisimman moni jaksaisi niihin yhä osallistua. Sotainvalidien Veljesliitto jatkaa toimintaansa kattojärjestönä arviolta 2020-luvun puoliväliin asti. Sotainvalidipiirien purkauduttua alueella jatkavat vapaaehtoisuuteen perustuvat Sotainvalidien perinneyhdistykset, jotka huolehtivat viimeisistä jäsenistä sekä pitävät alueillaan sotainvalidien muistoa yllä mm. isänmaallisten juhlapäivien yhteydessä. Sotainvalidipiireittäin jaoteltu jäsenmäärä löytyy netistä osoitteesta sotainvalidit.fi
13 Nro 5 • Viikot 10-11/2019 M unkin S eutu Miksi mediat esittävät vääristeltyjä tietoja tosiasioina? Josa Jäntti ? motto: mikä saa median esittämään tietoja yksipuolisesti, vaikka vannotaan puolueettoman journalismin puolesta julkilausumilla Eläkeläisvastaisia vääristeltyjä uutisia Onko aikaisemmin ja missään asiassa kaikki mediat tv: sta printtimediaan asettunut puoltatoistamiljoonaa tätä maata vuosikymmeniä rakentanutta kansalaisryhmää vastaan esittämällä yksipuolisia vääristeltyjä uutisia? Onko kyseessä tyypillinen suomalainen korruptiomuoto eli ” hyvävelijärjestelmä ” eli hyödynnetään salassa tavalla tai toisella toisiamme. Muuten ei oikein jaksa ymmärtää sitä uutisten ryöppyä joka toistuu YLEllä ja MTV:ssa ja kaikissa suurimmissa sanomalehdisssä: eläkeläisillä ei ole koskaan mennyt näin hyvin kuin nyt! Yhtenä hyvänä esimerkkinä YLE, joka ei uutisoi, että alle 15 vuotiaat käyttävät hyvinvoinpalveluja maksamatta tietenkään veroja. Sen sijaan YLE saa näyttävän uutisen siitä, että yli 65 vuotiaat käyttävät hyvinvointiyhteiskunnan palveluja aiheuttaen paljon enemmän kuluja kuin mikään muu ikäryhmä. Väitös on harhaanjohtava mm. siksi, että eläkeläiset maksavat veroja vuosittain jopa 5 miljardia /v. Lapset ovat vasta tulevia veronmaksajia. Nuo yli 65 vuotiaat ikäihmiset ovat maksaneet jo vuosikymmeniä lakisääteiset eläkemaksunsa ja veronsa ja maksaneet vanhempiensa eläkkeet. Mitähän varten he ovat maksaneet?? Tätä ei YLE ole ymmärtänyt eikä ota lainkaan huomioon uutisissaan?? Toistan: Yli 65 vuotiaiden osuus koko väestöstä on 21% ja kaikista ikäsidonnaisista julkisista menoista heidän osuutensa on vain hieman yli 21 %. Eläkkeensaajat verrattuna tuohon tulevaan veronmaksajaryhmään eli alle 15 vuotiaat maksavat kuten totesin edelleen yli 5 miljardia veroa joka vuosi! Kuinka Yle onnistui tekemään jymyuutisen perehtymättä totuuteen? YLE pitää jatkuvasti uutisoinnissaan työeläkemenoja sosiaalisena tulonsiirtona. Eikö sen talousjohtajakaan tiedä toimittajista puhumattakaan että sekä kaikki työnantajat että palkansaajat maksavat ja ovat maksaneet työeläkemaksua prosenttien perusteella palkastaan (työnantajat omansa perusteella). Mitä suurempi on palkka, sitä suurempi työeläkemaksu! Työeläkemaksut maksetaan tulevia työeläkkeitä varten työeläkeyhtiöhin rahastoitaviksi ja tuottamaan sijoituksillaan. Kansan ja takuueläkkeet ovat sen sijaan sosiaalisia sosiaalitukia, joita varten ei ole etukäteen maksettu mitään ja ne maksetaan verovaroista. Eikö koko kansan verovaroilla toimiva YLE tiedä tätä? Media kääntää palkkojen nousun hurjaksi eläkkeiden nousuksi Suomalainen media ei koskaan korosta, että eläkerahastot ovat nyt yli 200 miljardia ja TELAn (Työeläkelaitosten liiton eli niiden edunvalvojan) mukaan näistä varoista on nykyisten ja juuri eläkkeelle siirtyneiden maksamia varoja 65%. ETK:n johtaja Mikko Kautto kertoi, että eläkerahastoista on otettu vuosikymmeniä (Radio Dei) eläkkeiden maksuun. Näin on tapahtunut vain 3 viime vuonna, mutta sensijaan työeläkemaksuilla on maksettu työeläkkeet 53 vuotena vuodesta 1962 alkaen. Kumpi näistä on ETK: n johtajan mielestä vuosikausia? Näin tapahtui v. 2017 eli eläkkeitä maksettiin tuotoista 1.3 mljardia, kun samana vuonna sijoitustuotot olivat 14 miljardia. Samanlaisia tarkoitushakuisia juttuja oli mm. iltapäivälehdessä (IL 26.12.2018). ” Suomessa eläkkeissä hurja nousu 15 vuodessa. Keskieläke on nyt 1 610 €/kk ja v. 2003 se oli 1 072 € /kk.” Tämäkin on tarkoituksellista ”bluffia”. Työeläke lasketaan aina kulloisestakin palkasta eli eläke v. 2003 perustui sen hetkiseen palkkaan. Se oli tietysti v. 2003 pienempi kuin palkka v. 2018 ja siksi eläkkeissä on nousua verrattuna vuosia 2003 ja 2018 ja eläkkeissäkin tuo ero johtuu palkkojen eroavuudesta. Oikea johtopäätös olisi ollut, että tuo eläkkeiden ero johtuu siitä, että palkat ovat nousseet vuodesta 2003 vuoteen 2018. Eli palkoissa hurja nousu! Ne ovat olleet perusteina määriteltäessä eläkettä noina vuosin eli 60% silloisesta palkasta. Toisin sanoen jokaisen eläkkeelle jäävän eläke on aina suurempi kuin aikaisemmin eläkkeelle jääneen varsinkin 15 vuoden jälkeen. Sen sijaan tuo vuonna 2003 eläkkeelle jäänyt on menettänyt taitetulla indeksillä 15 vuodessa lähes kolmasosan suhteessa nykypalkkaan alkuperäisetä eläkkeestään eli tuosta silloisesta 60% silloisesta palkasta. (Lähde: ETK / Työeläkkeiden indeksisuoja) Eläkeindeksin muuttaminen aiheuttaa valtavan nousun eläkkeissä on rehellisen journalismin irvikuva. Mediaanieläke (puolet sen alle ja puolet sen yli) on nyt 1 434 €/kk. Alle 2 500 € /kk verot saa 88%. Onko tuo eläke yli 2 500 €/kk 12% kaikista työeläkeläisistä (1.4 miljonaa eläkeläistä) suurituloisten eläkkeitä kuten kaikki päättäjät ja mediat väittävät. Nehän väittävät, että sekä palkkaindeksi että 50/50 indeksi (palkat/ hinnat) indeksi suosivat vain suurituloisia eli yli 2 500 €/kk ikäänkuin kaikki muut eivät saisi lainkaan korotusta? Näin se suosinut aina käytetty, koska korotettaessa käytetään prosentteja. Näin on tehty 56 vuotta palkkoja korottettaessa samalla tavoin vielä kauemmin.. He eivät huomaa, että nykyinen taitettu indeksikin käyttää samoin prosentteja, jolloin isommat eläkkeet saavat suuremman korotuksen kuin pienemmät. Taitettu indeksi on suosinut suurituloisia jo vuodesta 1962 oletteko lukeneet tai kuulleet missään tästä uutista? Samalla kaikki nämä tahot unohtavat, että eläke on määräytynyt silloisen palkan mukaan ( jo silloin on ollut isompia ja pienempiä palkkoja). Vastaaasti isommista palkoista on niinkään peritty prosenteilla työeläkemaksut eli suuremmat kuin pienemmistäeli kasvattamaan rahastoja ja niiden tuottoja enemmän. Miksi kaikki palkat eivät ole meillä yhtä suuria kysyn kaikilta mediolta? Miksi mediat ovat sormi huulilla hiljaisuuden merkiksi? Oletteko koskaan kuulleet tvuutisissa tai lukeneet lehdissä, että työeläkkeiden korotus 2%:lla aiheuttaa eläkemenoihin n. 550 miljoonan lisäyksen (työeläkemenot n. 27 miljardia) ja tuotot ovat olleet 5 viime vuoden aikana n. 20 miljardia. Uutisoidaanko missään, että tuosta 2%:n korotuksesta saadaan lisää verotuloja n. 300 miljoonaa. Siitä ei YLE, MTV ja muut mediat tee positiivista uusista? Miksi? Sen sijaan mediat ja päättäjät jankuttavat jatkuvasti, että korotus suosii vain suuria eläkkeitä saavia. Kukaan niistä ei koskaan kerro, että 1 400 000 työeläkeläistä maksaa tästä summasta veroja. Progression mukaan nuo suurituloiset paljon enemmän kuin pienemmistä eläkkeistä. Kotimaisen kulutuksen samalla lisääntyessä myös alv verot tulot kasvavat. Samalla syntyy uusia työpaikkoja! Oletteko huomanneet tällaisia uutisia? Mihin sitten käytettäisiin nuo lisäverotulot eli yli 300 miljoonaa (+ alv). Eräs tapa olisi käyttää ne kansan takuueläkkeiden korotuksiin! Niitä varten ei tarvitsisi Valtion ottaa lisää lainaa. Miksi työeläkeyhtiöt, ETK ja TELA purevat kättä, joka syöttää heitä? ETK, TELA ja jopa EK (työnantajat) syöttävät tosissaan heille sopivia tietoa eläkeluvuista, joka uppoaa mediaan kuin ”kuuma veitsi voihin”. Eläkevastuut ovat niiden mukaan jopa 600 miljardia. Se edellyttäisi, että kaikki nostaisivat yhtä aikaa eläkkeensä eikä kukaan enää kävisi töissä. Työnantajatkaan eivät enää maksaisi työeläkemaksuosuuttaan.. Tämän ajattelutavan mukaan jos kaikki olisivat yhtäaikaa sairaalassa sairaaloiden rakentamisvastuut olisivat valtavat. Toistan: TELA toistaa ikuista mantraa: ”indeksimuutoksen hyöty valuisi isotuloisille eläkeläisille ja että prosenttikorotusten takia köyhien eläkeläisten asema ei parane”. Miksi ETK + TELA, jotka haluavat säilyttää taitetun indeksin eivät koskaan korosta, että nykyinen taitettu indeksikin hyödyttää samoin suurituloisia enemmän kuin pienempiä? Ei ETK, TELA ja mikään medioista kerro, että kun ne eivät hyväksy indeksin muuttamista, että samalla niiden, todella pientä työeläkettä saajien joukko, joka saa jo työeläkettä, joutuu yhä suurempana joukkona (nyt 33% työeläkeläisistä) vuosittain saamaan sen lisäksi myös kansaneläkettä. Työeläkkeiden korotukset maksetaan työeläkeyhtiöistä, mutta kansaneläkkeet valtion pussista ottamallaa lisää lainaa. ETK ja TELA voisivat tällä ”ammattiosaamisellaan” ehdottaa ammattiliitoille, että ne eivät voi työnantajien kanssa hyväksyä prosentteja palkkojen korotuksissa, koska ne nostavat suurempia palkkoja enemmän. Miksi nämä kaikki tahot toistavat jatkuvasti, että jos indeksiä muutetaan, se tyhjentää työeläkerahastot nopeasti. Kuka on ehdottanut rahastoja syötäviksi? Rahastot ovat kasvaneet vuoteen 2015 saakka vuodesta 1962 koskemattomina (vuodesta 1995 vuoteen 2017 38 miljardista yli 200 miljardiin). Ei edes vuodesta 1962 lähtien ole kajottu korkotuottoihin, koska työeläkemaksut ovat riiitäneet 53 vuotta! Kovista tuotoista on vasta 3 vuotena käytetty muutama prosentti eläkkeiden maksuun. Samoin nämä tahot sanovat, että työeläkemaksuja olisi pakko nostaa, jos indeksiä muutetaan? Rahastojen tuotot ovat olleet parin vuosikymmenen ajan keskimäärin 8 miljardia vuodessa mukaan lukien pörssiromahdukset. Vielä kerran ETK, TELA ja hyvään journalismiin nojaavaan mediaan: indeksin muutos on tarkoitus rahoittaa sijoitusten tuotoilla ei työeläkemaksuilla! Miksi ne kuten myös EK (Työantajat) suhteuttaa yli 200 miljardin rahastot 600 miljardin vastuiksi? Eikö siellä tiedetä, että ei eläkevastuita kateta rahastoista, vaan kulloinenkin sukupolvi työnantajineen on työeläkemaksuillaan hoitanut vanhempiensa eläketurvan. Toistan: pelkäävätkö ETK ja TELA, että kukaan ei tee enää töitä eivätkä EK:n työnantajat maksa työeläkemaksujaan? Kukaan ei maksaisi kummallekaan (ETK +TELA) työntekijölle palkkoja, jotka niile maksetaan työeläkemaksuista! Summa summarum: olisiko median ryhdyttävä noudattamaan vihdoinkin käytännössä omia julistuksiaan hyvästä ja tasapuoliseta journalismista? Vielä muistutus: allekirjoittakaa kansalaislaisaloite indeksin muuttamiseksi: www.kansalaisaloite.fi/fi/ aloite/ 3375 tai tilatkaa kaavake toimisto@senioriliike. fi tai hakekaa MAX CAFE `sta. Ja kun käyt vaalitilaisuukissa tai vastaat vaalikoneisiin, kysy ehdokkaaltasi, onko hän valmis muuttamaan työeläkeindeksiä vain suora vastaus riittää kyllä vai ei! Esimerkki: palkka €/kk työeläke €/kk Eläke/ palkka vuosi 1995 1 600 960 60% palkasta vuosi 2018 3 147 1 429 45, 40% nyt keskipalkasta palkkaindeksin mukaan työeläke olisi 1 888 €/kk jälkeenjääneisyys 32.2% Amos Rexin maaliskuu Pirkkolantien liikenne kiertotielle K adun alaisten johtojen ja putkien siirtotyöt sulkevat Pirkkolantien moottoriajoneuvoilta Metsäpurontien ja Maunulantien välillä 4. maaliskuuta alkaen. Korvaava reitti kulkee Metsäpurontien kautta. Myös Maunulan alueen bussiliikenne siirtyy poikkeusreiteille 4. maaliskuuta alkaen. Linjat 52, 550 ja 552 ajavat Maunulassa Pakilantieltä Pirkkolantielle Metsäpurontien kautta. Linja 51 siirtyy ajamaan suoraan Metsäläntietä ja kiertää kokonaan Pirkkolan ja Maunulan. Linja 63 ajaa Maunulaan Metsäläntien ja Männikkötien kautta. Tarkat tiedot bussien poikkeusreiteistä selviävät osoitteessa www.hsl.fi sekä reittioppaasta reittiopas.fi. Pirkkolantien varren tonteille pääsee ajamaan koko työn ajan. Työt aiheuttavat pienehköjä muutoksia myös jalankulun ja pyöräliikenteen reitteihin. Metsäpurontien kiertotie on johtoja putkisiirtojen takia käytössä vähintään kesään 2020 asti. Liikenteen poikkeusjärjestelyt alueella jatkuvat tämänkin jälkeen, jos Raide-Jokerin raitiotien rakentaminen alkaa suunnitellusti kesällä 2019. Tämä edellyttää, että Helsingin ja Espoon valtuustot hyväksyvät Raide-Jokerin lopullisen kustannusarvion. Pirkkolantien ja Pirjontien varteen on suunniteltu uutta asuinrakentamista ja Suursuonlaitaan uusi päiväkoti. Alueelle on tulossa myös Raide-Jokeri-pikaraitiotie. Uusi rakentaminen edellyttää putkien ja johtojen siirtämistä paikkaan, jossa niiden käyttö ja huolto on jatkossakin mahdollista. Muun kunnallistekniikan ohella siirretään myös maakaasun siirtoputkea, jotta suojaetäisyydet uusiin rakennuksiin täyttyvät. Tietoa työstä on koottu verkkosivuille osoitteeseen hel.fi/ johtosiirrot. Jatkoa sivulta 3 L onneke Gordijnin ja Ralph Nautan vuonna 2007 perustama Studio Drift käyttää teoksissaan useita tekniikoita liikkuen vaivattomasti taiteen ja teknologian rajapinnoilla. Viime vuosina he ovat siirtyneet monialaisessa taiteellisessa tuotannossaan yhä enemmän suurimittaisten installaatioiden suuntaan, joissa luonnon monimutkaiset prosessit on käännetty visuaaliseksi runoudeksi. Näyttelyn keskeinen teos on Drifter, utooppinen visio, jossa betoninen monoliitti leijailee ääneti kohti tuntematonta määränpäätä. Teoksen tärkeä innoittaja on Thomas Moren klassikkoteos ”Utopia” (1516). Kirja kertoo yhteiskunnasta, jossa vallitsee sukupuolten tasa-arvo, jossa ei ole yksityisomistusta ja jossa kaikki kuviteltavissa oleva voidaan rakentaa muovailtavasta ihmeaineesta. Mielikuvituksensa avulla More näyttää ennakoineen betonin jo 200 vuotta ennen sen keksimistä. Kyseenalaistamalla nykytilanteemme ja kuvittelemalla tulevaisuuden voimme saada aikaan innovaatioita ja muuttaa maailmaa. Näyttely sisältää neljä teosta. Studio Driftin uusin teos Materialism on laajennettu erityisesti Amos Rexin näyttelyä varten; se sisältää suomalaisia arjen esineitä, kuten Fiskarsin sakset, Nokian puhelimen ja Iittalan Savoy-maljakon. Amos Rexin kuratoima näyttely on kollektiivin toinen museonäyttely. Näyttely aukeaa yleisölle keskiviikkona 6. maaliskuuta ja päättyy 19. toukokuuta. Oheisohjelma Bio Rexissä Studio Driftin videoteokset The Drifter ja Franchise Freedom, kuten myös dokumenttielokuva taiteilijakollektiivista esitetään maanantaisin 18.3 13.5.2019 klo 16-18 Bio Rexissä. Ensimmäinen näytös on 18.3. ja viimeinen 13.5. Näytökset sisältyvät museon sisäänpääsylipun hintaan. Studio Drift: Afterwork 6.3 klo 17 Rento musiikkia, elokuvaa ja esityksiä sisältävä yleisölle avoin avajaistilaisuus. Iltatilaisuudessa nähdään taiteilijakollektiivia käsittelevän dokumenttielokuvan ensiesitys sekä Studio Driftin videoteos ”The Drifter”. Dokumentin jälkeen dokumentttiohjaaja Inka Achté keskustelee dokumentin tekijöiden Hanna Verboomin ja Jefta Varwijkin kanssa. Illan aikana nähdään myös musiikkiesityksiä. Illan päätteeksi näyttelyn kuraattori Itha O’Neill keskustelee Studio Driftin Ralph Nautan ja Lonneke Gordijnin kanssa heidän työskentelystään. Tilaisuus on ilmainen ja yleisölle avoin. Maksullinen juomatarjoilu. Drifter, Rendered image, Tuomas Uusheimo / Amos Rex, 2019
14 Viikot 10-11/2019 • Nro 5 M unkin S eutu Risto Kolanen Lopputalven kuvataide Kuvataide Taiteilija Marjatta Tapiola Damaskoksen tiellä Galerie Forsblomin näyttelyssä. Kuva: Hannele Salminen. Galleristi Tuule Mäkinen juhlii DIX:n 30-vuotispäivää Charles Fazzinon 3-D serigrafin Now Playing On Broadway -teoksen äärellä. Kuva: Hannele Salminen. Taidemaalari Katja Hannulalla on 20-vuotistaiteilijuuden juhlanäyttely Galleria Kajasteessa. Kuvassa taiteilija Kehä -teoksensa ”kehän” sisällä. Kuva: Raimo Granberg. Taiteilija Tiina-Liisa Kaalamo seisoo teoksensa Unelmien Runoratsut keskellä Galleria Rankan näyttelyavajaisissa. Kuva: Jarmo Nauska. Monitaiteilija Teemu Mäki on kuvassa yhdessä Noora Datu ja Armas Mäki (wife and son) -teoksensa kanssa Galleria Kookoksen avajaisnäyttelyssä. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Jari Järnströmin näyttelyn teemana Galleria Pirkko-Liisa Topeliuksella on Melankolia. Taiteilija takanaan teokset Kipu (vas.) ja Kohti pyhyyttä. Kuva: Raimo Granberg. ? Leonard Bäcksbacka perusti Taidesalongin vuonna 1915. Alusta lähtien tärkein toimintamuoto oli aikalaistaiteilijoiden näyttelyjen järjestäminen. Siellä ei ole näyttelytoimintaa keväällä alkuvuoden Rafael Wardi –näyttelyn jälkeen, koska koko talo remontoidaan. Ruumis ja aisti yhtyvät Marjatta Tapiolan väkevissä maalauksissa on läsnä voimakas pohjavire, joissa ruumiillisuus yhdistyy aistikkuuteen. Kangas täyttyy syvistä väreistä ja nopeasta, hengittävästä viivasta. Teoksissa huokuu suunnitelmallinen varmuus ja luonnosmainen intuitio. Työt ovat hyvin suurikokoisia; iso kangas antaa tilaa vapaalle kädenliikkeelle. Taiteilija pohjustaa kaikki kankaansa itse, mikä luo fyysistä suhdetta kankaaseen ja sen mittakaavaan. Galerie Forsblomin, Lönnrotinkatu 5, kolmen taiteilijan näyttelyssä Tapiolan kuva-aiheissa on niin eläinten kalloja kuin antiikin myyttisiä hahmoja, jotka ovat kulkeneet matkassa pitkään. Kiinnostavaa on yhdistää ihmisen ja eläimen hahmoja. Hänelle Minotaurus ilmaisee asioita syvemmin. Jenni Ropella on hyvin kauniita akryylija spraymaalitöitä kankaalle Forsblomilla. Kolme vuosikymmentä Punavuoren ytimessä 30 vuotta sitten Markku Saarela perusti Galleria Dixin, joka on seuraavasta vuodesta lähtien toiminut samalla paikalla, Uudenmaankatu 19. Se on jo paljon. ”Galleriakadulta” ovat lähteneet Artika, Huuto ja Jangva. Saarela möi liiketoiminnan 2004 Tuule Mäkiselle, jonka iloisuus ja energisyys pitää yllä hyvää tunnelmaa. Vuokranantajalle, Heikki ja Hilma Honkasen säätiölle, on tienattu yli puoli miljoonaa euroa. Tuotto menee tieteeseen ja taiteeseen. – Ja huomaa, olemme vain vuokralaisia. Veroja on maksettu, kansantaloutta pyöritetty, Mäkinen tuumii. 30-vuotisjuhlanäyttelyssä on mukana 30 taiteilijaa, yksi jokaista vuotta varten. Esillä on maalauksia eri tekniikoilla, veistoksia, valokuvia, mosaiikkia ja teoksia. Dix on pitkään edustanut taiteilija Charles Fazzinon kolmiulotteisia, postikorttimaisemien kaltaisia Pop Art -teoksia. Maalauksen muodosta vapautumisen inkarnaatio Taidemaalari Katja Hannula juhlii 20 vuottaan taiteilijana muodon ja värien vapaudella. Herkät maalaukset kertovat koetusta elämästä; uskosta elämän kauneuteen, kaikkien olentojen yhteyteen ja luonnon voimaan. Näyttelyn teemana ”Inkarnaatio” on vertauskuvallisesti hänelle muodosta vapautumista taiteilijana. Työt on tehty öljyllä, öljypastellilla tai lyöntimetallilla kankaalle. Määrätietoinen, omaa polkuaan suunnitelmallisesti etenevä taidemaalari tunnetaan laajasti maalaustaidostaan ja teosten koskettavasta tunnelmasta. Edellisessä Galleria Kajasteen, Albertinkatu 30, näyttelyssä aiheena olivat hevoset. Janne Rahusen ikkunanäyttelyssä on esillä reticello-tekniikalla puhallettuja lasiteoksia ja vapaasti puhallettuja lasiveistoksia. Kun katse karkaa Uuden Galleria Rankan neljäs näyttely on Villi Silmä – kertomus katseen karkaamisesta. Kun kurinalainen silmä valvoo ja tekee työtä, villi nukkuu. Villissä silmässä kauneus on kaikkialla ja uniensa kautta se katsoo sinne, minne ei pitäisi. Eli kaikkialle. Villi ei sopeudu muotoon eikä luontoon, sillä ne rajoittavat. Eikä rajattomuuteen, sillä sekin rajoittaa. Tiina-Liisa Kaalamo käyttää paljon eläinperäisiä materiaaleja, jotka hän kokee aidoiksi. Hän voitti Art of Basware-kilpailun vuonna 2016 ”Terrarotta-armeija” -teoksellaan, jonka hän oli koonnut pakasterottien kalloista ja ilmakuivatuista hännistä sekä metallilangasta ja tekstiilistä. Taiteilija ilmaisee tunteitaan eläinhahmojen kautta. Hieno Unelmien runoratsut on tehty sekatekniikalla, mm. hevosten pääkallot, kaviot, hännät, pyörien lokarit, muovi, kaapeli/ putkienpidikkeet. – Tiina-Liisa rakentelee teoksiaan maailmansa sodan äärellä, esittely kuuluu. Taidetta monella eri tavalla Galleria Kookos aloitti uudessa tilassa, Runeberginkatu 17 katutasossa Kampissa. Taiteilija Teemu Mäki on uskomattoman monipuolinen ja kokeellinen taiteilija, joka on luonut vaikuttavan uran suomalaisen nykytaiteen tekijänä. Kuvataiteen lisäksi hän on kirjailija, teatterija elokuvaohjaaja ja tutkija. Hänellä on ollut 51 yksityistä näyttelyä. Nyt hän on maalannut omia perheenjäseniään. Hän käsitteli pitkään ”Transihmisyys” –teemaa monilla taiteen keinoilla. Suomen Taiteilijaseuran puheenjohtajana toimiva Mäki kuvaa toimintaansa: – Työskentelen kaikilla taiteen, filosofian ja politiikan aloilla kaikin tarvittavin keinoin. Tulokset ovat yleensä jonkinlainen visuaalinen taide, kirjallisuus, teatteri, elokuva tai teoria. Minulle taide on filosofian ja politiikan joustavin, monipuolisin ja kokonaisvaltainen muoto. Katkeran suloista ikävää Jari Järnströmillä on Galleria Pirkko-Liisa Topeliuksen, Hietalahdenranta 17, Melankolia –näyttelyssä maalauksia, joissa toistuvat kasvot tai osa vartalosta. Teoksissaan hän yhdistää abstraktia ja figuratiivista kuvailmaisua. Taustan hän maalaa akryylimusteilla, akryyliväreillä, spraymaaleilla ja viimeistelee työt öljyväreillä. Väriskaala teoksissa on hillitty ja maanläheinen. Näyttelyn nimi Melankolia tarkoittaa alakuloisuutta, raskasmielisyyttä tai epämääräistä masennusta. Nykyisin melankolia mielletään depressioksi, suruksi tai nostalgiseksi ikäväksi. Pitkän linja kuvataiteilijan teosten keskeisenä tunteena on katkeran suloinen ikävä. Useissa maalauksissa toistuu kuihtunut auringon kukka, joka symboloi syksyä ja sitä kautta kuihtumista ja kuolemaa. Taide kuin lapsen puhetta ja piirroksia Galleria G12, Annankatu 16, esittelee nuoren kuvataiteilijan Juha Kärjen maalauksia. – Aiheeksi minulle riittää jokin hyvin pieni ja mitättömältäkin tuntuva asia, kuten pieni pala kuullusta tai käydystä keskustelusta, muistosta, yksittäinen sana tai lapsen piirros. Idea tai luonnos harvoin määrittää suuresti lopputulosta, se ennemminkin on vain alkusysäys maalausprosessille. Lopputulos saattaa toisinaan olla alkuperäisestä ideasta poikkeava. Maalaukset ovat suuren kokonsa ja tekstinsä vuoksi miltei julistavia, mutta siksi myös koomisia. Teokset ovat sekoitus abstraktia ja esittävää, siansaksaa kuin kehittymätöntä lapsen puhetta. Sitä on myös ”Gibberish” näyttelynimenä. – Merkityksettömältä tuntuvia asioita, joilla ei välttämättä ole yhteyttä toisiinsa. Väärin kirjoitettua, kuultua ja muistettua. Kliseellä on totuuspohjaa monelle – En halua kertoa pelkästään sitä, mikä jo tiedetään. Kuvataiteilija Juha Sääski tekee maalauksia, jotka on helppo nähdä yhteiskunnallisena kommentointina Öljy kankaalle -töissä on valtavasti ajankohtaisia ja runsaita yksityiskohtia. – Olen parantumaton esteetti. Kaikissa ihmisissä on esteettisyyden kaipuu. Katselen omia töitäni – niiden sommittelua, rytmiä, värien vuorovaikutusta – aina myös abstraktioina. Käytän kliseitä, koska kliseeksi muodostuvalla asialla on usein totuuspohja monelle ihmiselle. Tm•galleriassa, Erottajankatu 9B, esittelee Häpeällistä –näyttelyn ironisia ja tietoisen kliseenomaisia. teoksia, joiden naiivi parodia suuntautuu suoremmin arkiseen elämään. – Vaikka hän käyttääkin huumoria välineenään, hän ei kuitenkaan esitä helposti avautuvia ja nopeasti tyhjeneviä väitelauseita tai vitsejä, edesmennyt kriitikko Otso Kantokorpi kuvaa. Teksti: Risto Kolanen
15 Nro 5 • Viikot 10-11/2019 M unkin S eutu ? Myydään ? Kiinteistöhuolto ? Valokuvaamot Dosentintie 12 Saga Seniorikeskus Ruissalo säätiö Huopalahdentie 1 Neste Huopalahdentie 28 Talin urheilukeskus Jousipolku 1 Pitäjänmäen kirjasto Kaupintie 4 Pohjois-Haagan kirjasto Munkkiniemen puistotie 8 Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy Munkkiniemen puistotie 11 Munkkiniemen Hammaslääkärit Munkkiniemen puistotie 14 Nordea Huoneistokeskus Munkkiniemen puistotie 15 Puisto Apteekki Kiinteistömaailma Munkkiniemen puistotie 20 Alepa Laajalahdentie 19 Ravintola Ukko-Munkki Laajalahdentie 21 Munkkiniemen Yhteiskoulu Lehtisaarentie 2 A Alepa Lehtisaari Professorintie 2 Munkkiniemen Apteekki Raumantie 1 Munkkivuoren S-market Munkkivuoren Apteekki Munkkivuoren Kahvila Munkkivuoren lääkärikeskus Dextra Munkkivuoren parturi Munkkivuoren K-kauppa Raumantie 3 Munkkivuoren seurakuntatalo Riihitie 22 Munkkiniemen kirjasto Solnantie 26 Royal Pokhara Solnantie 35 Alepa Munkkiniemi Ulvilantie Parturi ja suolahoito Ulvilantie 19 Pikku Ranska Munkinseudun voit noutaa seuraavista paikoista: Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Mediamyynti: Kristiina Estama-Saarinen puhelin 09-413 97 332, sähköposti kristiina@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 09-413 97 330, sähköposti juha.ahola@karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puhelin vaihde 09-413 97 300 telefax 09-413 97 405 Ilmoitushinnat: Määräpaikkakorotukset 10%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero (24%) lisätään hintaan. Ilmestyy: Joka toinen viikko Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä torstaina. Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 09-8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.munkinseutu.fi lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2019 ISSN 2323-4091 (painettu) ISSN 2489-8589 (verkkojulkaisu) €/pmm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 TILAISUUS! Myydään AUTOHALLIPAIKKA uutta vastaava, ”M.niemen Helmestä” Lämmin, valoisa, autom.ovi kaukosäädöllä. Tied./esitt. 0500 468 800 Pyydä tarjous! puh. 040-9000 989 kiinteistopalvelu@gmail.com munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info www.kiinteistopalvelu.info ? Kiinteistönhuolto ? Siivouspalvelut ? Huoltomiespalvelut ? Talonmiessijaisuudet ? Painepesut ? Hälytysja valvonta 24h/vrk ? Lumityöt ja hiekoitustyöt ? Imulakaisukonepalvelut Munkkiniemen Kiinteistöhuolto PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio kuvatapio.fi Suomen kauneimmaksi postimerkiksi äänestettiin tunnelmallinen erämaasilta Stiina Hovi oli tekijänä myös kolmanneksi sijoittuneessa postimerkissä, joka esittää Mikko Karjalaisen valokuvaamia kaulailevia joutsenia. Toiseksi kauneimmaksi postimerkiksi äänestettiin Stiina Hovin Lapin ikipostimerkki, joka kuvaa talvipakkasella taivaalla hehkuvia revontulia. S uomalaiset äänestivät vuoden 2018 kauneimmaksi postimerkiksi Klaus Welpin suunnitteleman tunnelmallisen Erämaasilta-merkin, jonka Juha Härkönen valokuvasi toukokuisessa ilta-auringossa Suomussalmella. Voittajapostimerkki sai 13,7 prosenttia kaikista annetuista äänistä. Erämaasilta voitti toisen palkinnon myös PostEuropin järjestämässä silta-aiheisten EUROPA-postimerkkien kilpailussa, jonka tuomaristo vertasi merkkiä hehkuvine väreineen impressionistiseen maalaukseen. – Postimerkkiä voidaan pitää onnistuneena, kun se saa näin hyvät arviot sekä suomalaisilta asiakkailta että eurooppalaiselta asiantuntijaraadilta, iloitsee Postin Design Manager Tommi Kantola. Suomen kauneinta postimerkkiä sai äänestää Postin verkkosivuilla tai postikortilla. Vuoden 2018 loppuun mennessä ääniä kertyi yhteensä 31 683 kappaletta. Suomalaiset äänestivät vuoden 2018 kauneimmaksi postimerkiksi Klaus Welpin suunnitteleman tunnelmallisen Erämaasilta-merkin. Revontulet sijoittui toiseksi, joutsenet kolmanneksi Toiseksi kauneimmaksi postimerkiksi äänestettiin 12,8 prosentin ääniosuudella Stiina Hovin Lapin lumo -julkaineessa postimerkissä, joka esittää Mikko Karjalaisen valokuvaamia kaulailevia joutsenia. 11,9 prosenttia äänistä saanut merkki ilmestyi Suomen luontotunnuksia esittelevässä rullapostimerkissä. Luontotunnuksia kuvaavat Stiina Hovin merkit nappasivat myös sijat 4–6. Suomen pystykorvaa kuvaava merkki oli neljäs, karhua kuvaava merkki viides ja kieloa kuvaava merkki kuudes. Seitsemänneksi sijoittui Klaus Welpin toinen EUROPA-sarjassa ilmestynyt siltapostimerkki. Kahdeksas ja yhdeksäs sija menivät Leena Raappana-Luiron suunnittelemille ystävänpäiväpostimerkeille ja kymmenes sija Stiina Hovin leppäkerttua kuvaavalle luontotunnuspostimerkille. suun suunnittelema ulkomaan ikipostimerkki, joka kuvaa talvipakkasella taivaalla hehkuvia revontulia. Stiina Hovi oli tekijänä myös kolmanneksi sijoittuLupaava esikoinen Kirja-arvostelu ? Nuoren pojan kasvutarina ei ole kirjallisuudessa mikään outo kertomus, mutta aiheeseen on rohkeasti ja mielenkiintoisesti tarttunut esikoiskirjassaan helsinkiläinen Jorma Hyvönen. Hyvönen on pitkän linjan lehtimies, toimittaja, kulttuuritoimija, joka on pitkään työstänyt ensimmäistä kirjaansa, romaania. Novelleja ja runoja on ilmestynyt aiemmin, palkitustikin. Uusi romaaniavaus, Pillipiipari ( Reuna 2019 ) on aivan kelpo uuden ulottuvuuden esiintulo Hyvösen kirjoittajauraan. Mikä on okariina ? Tämän kukkopilliä muistuttavan soittimen ympärille Hyvönen kutoo kirjassaan ihmisten, paikkakuntien, koko maailman verkoston. Juoni rönsyilee sinne tänne, maanpäältä avaruuteen, nyrkkeilysalilta palmurannoille, työttömyyden kurimuksesta menestyksen huumaan. Keskitysleirit ja tsunamitkin on saatu lähes 300-sivuisen kirjan sivuille. Vaikka kuvaus on elävää ja sujuvaa, tietynlainen ahdistus saattaa lukijalle tulla sisällön runsaudensarvessa. Tiivistämällä, vähentämällä rönsyjä kirjan ote olisi vielä parantunut. Musiikki auttaa Okariinoa, kukkopilliä, soittava lahtelainen pikkupoika kasvaa nuorukaiseksi, opettelee nyrkkeilytaitoja, joutuu kaikenlaisiin pikku selkkauksiin, mutta selviää kiperistäkin tilanteista lumoavan soittonsa avulla. Satuako ? Lukijalle syntyy Pillipiiparista mukavan lämmin olo, vaikka kirja ei aina olekaan mikään satukertomus, kaukana siitä. Musiikin, soittamisen ilo ja merkitys tulevat kirjassa hyvin esille. Soiton, laulun ja tanssin avullahan ihmiset edelleenkin solmivat ystävyyssuhteita, kansojenkin välillä. Hyvösen romaanissa on siellä täällä useita pikku viitteitä ihmisten ja kansojen välisiin ongelmiin, ajankohtaisiin. Hyvösen esikoinen ” Pillipiipari” vaatii lukijalta tarkkuutta, oivaltamista. Se on hyvän kirjan merkki. Pekka Hurme 90-vuotias Taidemaalariliitto täyttää Merikaapelihallin K aapelitehtaalla lauantaina avautuva Taidemaalariliiton Teosvälitys täyttää Merikaapelihallin kaksi kerrosta tuoreella maalaustaiteella. Tapahtumassa voi yhdellä käynnillä nähdä lähes 1700 teosta yli 600 taiteilijalta. Teosvälitys tarjoaa laajan katsauksen suomalaiseen maalaustaiteeseen kaikessa monimuotoisuudessaan. Tapahtumassa on mukana taiteilijoita 90-vuotiaista konkareista parikymppisiin tulokkaisiin. Yhdistävänä tekijänä on jäsenyys ammattitaiteilijoiden yhdistys Taidemaalariliitossa. Vuonna 1929 perustettu Taidemaalariliitto viettää tänä vuonna 90-vuotisjuhlavuottaan. Taidemaalariliitossa on tällä hetkellä 1359 jäsentä ja jäsenmäärä kasvaa vuosittain useilla kymmenillä. Liiton keskeisiä tehtäviä ovat kuvataiteen edistäminen, kuvataiteilijoiden ammatillisten ja sosiaalisten etujen valvominen sekä muiden taiteilijan ammattiin liittyvien palveluiden tarjoaminen. Teosvälitys on avoinna yhdeksän päivää, jonka aikana ostetut teokset annetaan asiakkaalle heti mukaan. Teosvalikoima uudistuu tapahtuman aikana taiteilijoiden tuodessa myytyjen tilalle uusia teoksia. Teosvalikoimaan voi ennen tilaisuuden alkamista tutustua Taidemaalariliiton verkkosivuilta. Taidemaalariliiton Teosvälitys 9.3.–17.3.2019. Kaapelitehdas, Merikaapelihalli, Tallberginkatu 1 C, 00180 Helsinki. Avoinna: ma–pe 12–18, la– su 11–17. Vapaa pääsy. Yleisöesittelyt lauantaisin ja sunnuntaisin klo 12 ja 14.
16 Viikot 10-11/2019 • Nro 5 M unkin S eutu Helsingissä Munkkiniemen Puistotie 25:ssä sijaitseva entinen Kone Oy:n toimistorakennus kunnostetaan moderniin asuinkäyttöön. Sen viereen valmistuu myös upea Town House -uudisrakennus. Rivitalomainen Town House sijaitsee puistomaisessa ympäristössä, loistavien ulkoilumaastojen läheisyydessä. MUNKKINIEMEN KONEEN UPEA TOWN HOUSE! Energialuokka C 2013 . Oma tontti ja maanalainen autopaikoitus. Asunnot valmistuvat touko– kesäkuussa 2019. Munkkiniemen Kone – Munkkiniemen Puistotie 25, Helsinki. Meiltä saat kodin, joka täyttää toiveesi. SOVI ESITTELY: Marjut Välipakka, p. 040 514 7866 tai Remi Hakama, p. 046 920 7700 • asunnothelsinki@auratum.com AURATUM ASUNNOT www.auratumasunnot.fi TUTUSTU LISÄÄ: TOOLONPASUUNA.FI TUTUSTU LISÄÄ: MUNKKINIEMENKONE.FI Huoneistot ovat kaksitasoisia. Energialuokka E. Oma tontti. Asunto valmis, muuta heti. Töölön Pasuuna – Mechelininkatu 32b, Helsinki. AINUTLAATUISEN ASUMISEN TAHDISSA Helsingin Mechelininkadulle syntyi vertaansa vailla oleva asuin kokonaisuus, kun Taivallahden kasarmi alueen soittokunta rakennus kunnostettiin asuinkäyttöön. Erinomainen sijainti ja alueen omintakeinen historia luovat puitteet, joita ei ole missään muualla. HUONEISTOT on rakennettu korkea laatuisiksi ja ratkaisuiltaan moderneiksi raken nuksen henkeä kunnioittaen. Ainutlaatuisia koteja kaupungin kauneimmilta paikoilta ASUNTOESIMERKKI: m 2 myyntihinta velaton hinta Town House 5h+kt+s 1.–3. krs 174,0 535 200 1 440 000 ASUNTO: m 2 myyntihinta velaton hinta 1h+2mt+s+kt+piha 1.–2. krs 57,5+51,0 430 729 975 000 Puuttuva hammas voi tuottaa harmia ja mielipahaa kunnes se korvataan entistä ehommalla. MITEN PUUTTUVA HAMMAS VAIKUTTAA ELÄMÄÄSI? HELSINKI MUNKKIVUORI, Raumantie 1 A • puh. 010 312 161 • pihlajalinna.fi ILMAN AJANVARAUSTA AVOIMET OVET TO 14.3. KLO 13-17 Pihlajalinna Hammasklinikka Munkkivuori Tervetuloa kuulemaan asiantuntijan maksuton, henkilökohtainen arvio puuttuvan hampaan hoitomahdollisuuksista