• Viikot 44-45 – Nro 20/2018 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 49. vuosikerta M unkin S eutu Meillä jokainen löytää kodin – ja jokainen koti löytää asukkaan. Lars Lindroos / 040 300 2309 Munkkivuoren ostoskeskus | Raumantie 1, Helsinki | aktialkv.fi UUDET TURVALLISUUSUHAT _ miten varautua? AVOIN KESKUSTELUTILAISUUS Munkkiniemen yhteiskoulun luentosali kansanedustaja Kari TOLVANEN kehitysjohtaja Jussi MONONEN KAHVITARJOILU Järj. Munkinseudun kokoomus ry to 8.11. 2018 klo 18 SSH.COM HELSINGIN Kosmetiikka Helmen Lauri on Suomen iloisin yrittäjä vuonna 2018! Munkkiniemen puistotie 9 p. 09 484 803 • timma.? /kosmetiikkahelmi Tällä kupongilla vapaavalintainen Exuviance-kasvonaamio -20 % (Voimassa 11/2018 asti) TERVETULOA! Ajanvaraus puhelimella: 09 6811 3800 Aleksanterinkatu 19, 6. kerros, 00100 Helsinki Raitiovaunu 4 pysähtyy suoraan ulko-ovemme edessä. GASELLIN HAMMASLÄÄKÄRIT YHDISTÄÄ OSAAJAT Gasellin hammaslääkärit on itsenäinen, ketjuista riippumaton hammaslääkäriasema Aleksanterinkadulla, Stockmannia vastapäätä. Meiltä löydät kokeneet hammaslääkärit, jotka huolehtivat sinusta ja hampaittesi hyvinvoinnista. Välitämme, sitoudumme ja pidämme sinusta huolta! Hammaslääkäri Katri Tolkki ottaa vastaan uusia potilaita. HYPOXI-STUDIO MEILAHTI Paciuksenkaari 14, Helsinki | puh. 044 300 0050 meilahti@hypoxi.fi | LUE LISÄÄ: WWW.HYPOXIMEILAHTI.FI HYPOXI kohdentaa rasvanpolton ongelmakohtiin sekä vähentää tehokkaasti selluliittia. HYPOXI muokkaa tehokkaasti myös miesten keskivartaloa. Urheilijat voivat nopeuttaa palautumista HYPOXIN avulla. HYÖDYNNÄ Smartumja muut liikuntasetelit ja kortit meillä. NYT myös lahjakortit isälle! Hyödynnä isänpäivätarjous; varaa Hypoxi -jaksosi 15.11. mennessä, saat -50 € alennusta Varaa maksuton konsultaatio! Isänpäivätarjous! Ota askel kohti unelmavartaloasi! Haluatko senttejä pois vyötäröltä, vatsanseudulta, reisistä tai lantiolta? Ulvilantie 19, 00350 Helsinki, p. 010 387 6100, www.pikkuranska.com, pikkuranska@pikkuranska.com AVOINNA: MA 10.30-16.00, TI-TO 10.30-22.00, PE 10.30-22.00(24), LA 12.00-22.00(24), SU 12.00-20.00 Isänpäivä 11.11.2018 Runsas brunssitapainen salaattipöytä, A La Carte pääruoka vaihtoehdot: kuha, härkä, kasvismoussakas ja täytekakkua & kahvi/tee Hinta: 28€/henkilö, lapset yli 8v. 15€ ja alle 8v. 10€ KATTAUKSET 12.00-14.30 & 15.00-18.00 AINOASTAAN PÖYTÄVARAUKSIA! Tervetuloa herkuttelemaan!!
• 2 Viikot 44-45/2018 • Nro 20 M unkin S eutu HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us WANHA SATAMA 3. – 4.11.2018 11 – 17 W W W.HELSINK IA NTIQUES. FI PIKKU SATAM AK ATU 5 LILLA HAMNGATAN 5 SISÄÄNPÄÄSY | INTRÄDE 12,00 € ANTIIKKIMESSUT | ANTIKMÄSSA ANTIQUES HELSINKI MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. Maskeeraus&Make up Huopalahdentie 3 p. 09-487 107, 040-5160 806 TERVETULOA Parturikampaamo Saga-Hius Merja Lampa UUSI numeromme: 044 240 1917 Saga-Seniorikeskus Munkkiniemi, Dosentintie 12, 00330 Helsinki OSTOTOIMEKSIANTO: Asiakkaamme etsii Munkkivuori – Haaga alueelta 2-3h,k. Kaiken kuntoiset huomioidaan. Vapautuminen 6 kk sisällä. Ostaja maksaa palkkion myyjälle ei kuluja. Tarjoa omaa asuntoasi. OSSIAN JOHANSSON – 20 vuotta asuntokauppaa alueella. ossian.johansson@nordichousing.fi p. 045 177 6420 NORDIC HOUSING OY LKV MUNKKIVUORI Vanha Viertotie 20, 00350 Helsinki ytunnus 2299667-0 Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita emännille p. 010 281 2600 www.lakeudenpito.fi JOULUSIIVOUKSET Lakeuden Emännät siivoaa kodistasi paikan, johon pukin on mukava tulla. PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio kuvatapio.fi Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari p. 09 413 97 300 • www.karprint.fi osaavaa nopeaa asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA
• 49. vuosikerta – nro 20 Viikot 44-45/2018 Ajankohtaista M unkin S eutu Vesihuoltomaksuihin tulee kahden prosentin korotus Seurakuntavaalit marraskuussa – tilaisuus vaikuttaa paikallisasioihin Vesihuollon käyttö-, perusja liittymismaksut nousevat keskimäärin 2 prosenttia. ? Nostolla rahoitetaan toimintavarmuutta turvaavia investointeja kuten uutta jätevedenpuhdistamoa. Vesihuollon palvelumaksuhintoihin ei tule yleiskorotusta, mutta hinnastoa uudistetaan asiakasystävällisemmäksi. Kiinteistöjen hyötyjätteiden maksut eivät nouse, ainoastaan sekajätemaksut nousevat 1,5 prosenttia. Sortti-asemien asiakasmaksut pysyvät ennallaan. Uudet maksut tulevat voimaan 1.1.2019. Vesihuollon käyttöja perusmaksut nousevat keskimäärin 2 prosenttia. Arvonlisäverollinen käyttömaksu nousee nykyisestä 3,15 eurosta 3,20 euroon kuutiometriltä. Tämä tarkoittaa keskiverto-omakotikiinteistölle noin 75 sentin korotusta kuukaudessa. Maksujen korotuksilla mahdollistetaan käynnissä olevat suuret investoinnit kuten Blominmäen jätevedenpuhdistamon rakentaminen ja verkoston toimintavarmuuden parantaminen. Käyttöja perusmaksujen keskinäinen osuus ohjaa edelleen vedenkäytön vähentämiseen. Veden käyttömaksun nousu on 2,8 prosenttia ja jäteveden käyttömaksun nousu 0,6 prosenttia. Ero johtuu HSY:n ja jäsenkuntien välisen hulevesisopimuksen astumisesta voimaan 1.1.2019. Tämän sopimuksen mukaisesti jäsenkunnat maksavat HSY:lle hulevesimaksua yleisten alueiden viemäröinnistä. Tämä maksu pienentää jätevesimaksun korotustarvetta. – HSY:n hinnat suhteessa muihin vesilaitoksiin kestävät vertailun. Korotukset on voitu pitää maltillisina johtuen toiminnan jatkuvasta tehostamisesta, kertoo HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen. Jätteiden lajittelulla Kiinteistöjen hyötyjätteiden tyhjennyshinnat sekä Sortti-asemien asiakasmaksut pysyvät ennallaan. Sekajäteastioiden, eli lajittelemattoman jätteen tyhjennysmaksuihin tulee ensi vuonna 1,2 prosentin korotus. Sillä varaudutaan lakimuutosten ja tulevien investointien talousvaikutuksiin. Kiinteistöjen jätehuoltomaksuihin vaikuttavat sekajäteastian koko ja tyhjennysrytmi. Jätteitä kierrättämällä, syntyvää jätemäärää vähentämällä ja jäteastioiden tyhjennysvälejä harventamalla asukas voi itse vaikuttaa kiinteistöjen jätemaksuihin. Kiinteistöjen jätemaksuilla katetaan myös osa kotitalouksien maksuttomista palveluista kuten vaarallisen jätteen keräyksestä, HSY:n kiertävistä keräysautoista, jäteneuvonnasta ja Sortti-asemien toiminnasta. Monien kotien jätteiden, kuten esimerkiksi vaarallisen jätteen, sähkölaitteiden ja metallin, tuonti Sortti-asemille on maksutonta. Helsingin seudun ympäristöpalveluiden, HSY:n jäsenkunnissa vesihuollon käyttö-, perusja liittymismaksut nousevat keskimäärin 2 prosenttia. Liittymismaksuja korotetaan 4 prosenttia. Tutkimuksella kerätään tietoa kaikenikäisten ja kaikenlaisia liikennevälineitä käyttävien ihmisten liikkumisesta. Liikkumisen tutkimuskirje lähetetään vielä 20 000:lle ? Elokuussa käynnistynyt Helsingin seudun liikkumistutkimus on puolessa välissä. Kutsukirjeen saa marraskuun loppuun mennessä vielä lähes 20 000 Helsingin seudun asukasta. Kyselyyn kannattaa ehdottomasti vastata, sillä sen avulla saadaan tärkeää tietoa liikennettä koskevien päätösten ja suunnitelmien pohjaksi. Sivu 12 Asukasja yrityspysäköinti käyttöön ? Helsingin kantakaupungissa käytössä oleva asukasja yrityspysäköinti laajenee marraskuussa Munkkivuoreen, Niemenmäkeen, Kivihakaan ja koko Etelä-Haagaan. Muutos tarkoittaa, että pysäköintiin kadunvarsipaikoilla tarvitaan arkisin kello 8–20 marraskuun alusta alkaen asukastai yrityspysäköintitunnus. Infektiosairaudet muuttavat Aurorasta Meilahteen ? HUSin Auroran sairaalassa sijainneet infektiosairauksien kaksi osastoa ja poliklinikka muuttavat Meilahden kolmiosairaalaan lokakuussa. Yli sata vuotta kestänyt infektiosairauksien hoito päättyy Auroran sairaalassa. Vuodesta 1997 lähtien infektiosairauksien toiminnot Auroran sairaalassa ovat olleet osa HUSin infektiosairauksien klinikan toimintaa. Sivu 5 Sivu 15 Sivu 11
• 4 Viikot 44-45/2018 • Nro 20 M unkin S eutu Yleisönosasto P ääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 20/2018 Ota kantaa – kirjoita MunkinSeudun yleisönosastoon. Lähetä sähköpostilla munkinseutu@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen MunkinSeutu, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Tasa-arvo ja tasapuolisuus ehdokkaille tärkeitä asioita S eurakuntavaalien ehdokkaat pitävät sukupuolten tasa-arvoa tärkeänä kehittämiskohteena kirkossa. Ehdokkaista 87 prosenttia on sitä mieltä, että kirkon tulee kaikessa toiminnassaan ottaa entistä paremmin huomioon sukupuolten tasa-arvo. Yli kolme neljästä ehdokkaasta (78 %) haluaisi myös kirkon pyrkivän siihen, että erityisesti johtavissa asemissa toimisi tasapuolisesti sekä miehiä että naisia. Tiedot käyvät ilmi seurakuntavaalien vaalikoneesta, johon 8400 ehdokasta antoi vastauksensa määräaikaan mennessä. Kirkon johtotehtävien tasapuolisuudessa ehdokkaiden vastaukset mukailevat Kirkon Akateemisten jäsenkyselyn 2018 tuloksia. Siinä papeista kaksi kolmasosaa ja teologeista kolme neljäsosaa oli sitä mieltä, että naisia tulisi olla nykyistä enemmän kirkon johtotehtävissä. Naisten ja miesten väliset näkemyserot tässä kysymyksessä ovat seurakuntavaalien ehdokkaiden keskuudessa pienemmät kuin esimerkiksi papeilla, kertoo Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Veli-Matti Salminen. Yli puolet ehdokkaista (55 %) katsoo, että kirkon tulee toiminnassaan ottaa paremmin huomioon myös muunsukupuoliset. Tähän asiaan kuitenkaan yli neljännes ehdokkaista ei halunnut ottaa kantaa. Vaalikoneeseen vastanneista ehdokkaista puolet (51 %) on sitä mieltä, että kirkon tulisi edelleen vihkiä avioliittoon vain mies ja nainen. Samaa sukupuolta olevien kirkollista vihkimistä kannattaa 44 prosenttia ehdokkaista, hieman suurempi osuus kuin esimerkiksi kanttoreista kirkon akateemisten jäsenkyselyssä. Seurakuntavaaleissa on yhteensä 16 700 ehdokasta, mutta osa ehdokkaista on ehdolla seurakuntayhtymissä kaksissa vaaleissa. Vaalikoneeseen vastanneet edustavat siis reilusti yli puolta vaaleissa ehdolla olevista henkilöistä. Vuoden 2014 seurakuntavaaleissa vaalikoneeseen vastasi 10 000 ehdokasta 19 000:sta. Itsenäisissä seurakunnissa toimitetaan vain yhdet vaalit, jossa valitaan kirkkovaltuuston jäsenet. Seurakuntayhtymissä on kahdet vaalit, joissa valitaan luottamushenkilöt sekä yhtymien yhteiseen kirkkovaltuustoon että seurakuntaneuvostoon. Näin tapahtuu kaikissa Helsingin seurakunnissa, myös Munkkiniemessä. Vaalikone on äänestäjille auki vaalipäivään 18.11. asti osoitteessa https://www.seurakuntavaalit.fi/ vaalikone. Ennakkoäänestys on 6.–10.11. Varsinainen vaalipäivä sunnuntaina 18. marraskuuta. Autoilijoista on tullut jalankulkijan ja koiraperheen kauhu ? Viime vuosina meillä on äänekkäästi päivitelty turbopyöräilijöitä, jotka viis välittävät kanssaihmisten oikeuksista jalkakäytäviin ja suojateihin. Koiranulkoiluttajalle pyöräilijää vaarallisempia saattavat kuitenkin olla pääkaupunkimme puistobulevardeilla kaahailevat autoilijat, joilta liikennekulttuurin aakkoset ovat jääneet oppimatta. Usein heiltä myös puuttuu tunneäly ja sen myötä kyvyttömyys asettua toisen ihmisen asemaan. Kolmihenkisen perheemme neljäs perheenjäsen on rakas Kultainen noutajamme. Se joutui hellekesän ensimmäisinä päivinä kotikulmillaan suojatiellä talutushihnassa auton töytäisemäksi. Kun puskuri tömähtää koiran vatsaan, ei paljoa lohduta auton ikkunasta huudeltu kommentti ” anteeksi, en huomannut koiraa, mutta eihän siinä kuinkaan käynyt.” Pysähtymättä ja yhteystietojaan jättämättä yliajaja pakeni paikalta. Pakenijan klassiseen kuvaan kuuluu, että ajoneuvon vauhti kiihtyi. Jouduimme viemään koiramme juhannuksena eläinsairaalaan, jossa vastaanotto oli tyrmäävä: eutanasia tai hätäleikkaus, aikaa päätöksentekoon viisi minuuttia. Valitsimme leikkauksen ja vietettyään kolme vuorokautta tehohoidossa potilas pääsi kotiin toipumaan. Tapauksesta tehtiin rikosilmoitus ja rikostutkijan mukaan osapuolet kutsutaan aikanaan kuulemiseen, jota jäimme odottelemaan. Kuulemisen sijaan saimme päätöksen parin kuukauden kuluttua, että rikostutkinta on lopetettu rikoksen vähäisyyden vuoksi. Kuljettaja sai vain suullisen huomautuksen ja me saimme ISON eläinsairaalalaskun. Ei auttanut, vaikka meillä oli silminnäkijätodistaja sekä eläinlääkärin lausunto. Kenellä on ollut valta ja oikeus määritellä perhettämme järkyttänyt tapahtuma vähäiseksi? Kenen oikeustajun mukainen päätös on? Onko tässä noudatettu viranomaisasteikkoa vaiko rikkomukseen syyllistyneen osapuolen yksipuoleista näkemystä? Ihmisen paras ystävä ei ole kovin kaukana ihmisestä. Monelle meistä lienee ylivoimaisen vaikeaa ymmärtää, että koirakin voi tuntea kipua ja että sillä on tunteetkin. Eläimen tunteiden loukkaaminen ja fyysisen kunnon romahduttaminen aiheuttaa autoilijoissa ilmeisesti vain vähättelyä. Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa toimii tutkimusryhmä nimeltään ”Koiran mieli.” Työryhmä selvittää koiran tunnetiloja, stressistä alkaen ja myös fyysistä kuntoa, sydänkäyrän mittauksesta alkaen. Koiria siis tutkitaan kuten meitä muitakin lääkärin vastaanotolla. Tutkijoilla on jo nyt vahvaa näyttöä, että mitä enemmän tietoa kertyy, sitä vähäisemmiksi paljastuvat ihmisen ja eläimen erot. Ehkä kaikkein yllättävin tutkimustulos on, että ymmärrys eläimen mielen toiminnasta kertoo paljon myös ihmisen tiedollisista ominaisuuksista. Eläimen kognitiivisten ongelmien ratkaisu voisi loppujen lopuksi olla avuksi samanlaisista ongelmista kärsiville ihmisillekin. Helsingin poliisi julkisti äskettäin perustavansa Suomen ensimmäisen eläinrikoksiin keskittyvän tutkimusryhmän. Uutinen sai tilaa eri tiedotusvälineissä, myös Munkinseudun numerossa 18/18. Poliisin tietoon tulleiden rikkomusten ja rikosten määrä on viimeisen viisivuotiskauden aikana merkittävästi kasvanut. Kun poliisilla on myös eläinsuojeluviranomaisen rooli, se voi esitutkintaviranomaisena tarvittaessa saattaa epäillyt tapaukset syyteharkintaan. Poliisin lähestymistapa tulee olemaan moniammatillinen yhteistyö niin että rikkomukseen syyllistynyt ohjataan tarvittaessa erikoisalojen ammatilliseen hoitoon. Toivon saavani heiltä apua jatkokäsittelyssä, vaikka tapauksemme osuikin ajalle ennen tutkimusryhmän perustamista. Eija Larkin Koiraperheen äiti Kolumni Ilma ei odota ? Heräsikö vihdoin aito huoli, vai laskivatko poliitikot, että nyt on korkea hetki ratsastaa ilmastolla kohti vaaleja? Ilmastotoimiin on tartuttava, kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportista on puhuttava, ensi kevään vaaleissa ilmasto on väistämätön puheenaihe. Puhuminen siitä ei saa olla vain vaalitaktikointia sillä maailma on yhä enemmän muuttumassa itsensä parodiaksi. Ihmiskunnan on pakko katsoa kohtaloaan silmiin. Hätätila. Puhumattomuus vahvistaa kuvaa piittaamattomuudesta. Tarvitaan uusi ilmastoliike. Ilmastovelka on maksettava. Kriisin poliittinen kenttä on uskomattoman mutkikas, sillä ilmastonmuutoksessa on kysymys taloudesta, valtasuhteista, vallasta, asemasta ja kunniasta. Yhtiövalta aiheuttaa ympäristätuhoja ja uusia terveysriskejä vähemmistöjen ja paikallisten ihmisten mielipiteistä välittämättä. Uusi liike tarkoittaa lujempaa moraalia, määrätietoista ihmisarvosta kiinni pitämistä. Jo kauan sitten aloin toistaa nimekkäimmän filosofimme Georg Henrik von Wrightin yhtä lausetta: ”Ihminen ei ole valmis muutokseen ennen kuin pakon edessä.” Vaikka jo kauan olemme tienneet, että suunta on kohti katastrofia, olemme ummistaneet silmämme ja ajatelleet, että ei tämä voi koskea juuri minua. Ilmastonmuutos voi hyvin uhata muita, mutta tuskin meitä. Salakavala itsepetos on helppo naamioida muita koskevaksi. Äärisäistä voivat kyllä muut joutua kärsimään, mutta me olemme turvassa. Ihmisen aivot on rakennettu reagoimaan välittömään uhkaan: pakene! Mutta globaali uhka koetaan kaukaiseksi ja vaarattomaksi. Kun suomalaisilta kysyttiin mitkä ovat yhteiskunnan viisi vakavinta ongelmaa, vain 18 prosenttia mainitsi ympäristöongelmat ja luonnon tuhoutumisen. Miljoonat afrikkalaiset voivat kärsiä kuivuudesta länsimaisen elämäntapamme takia, mutta se ei tunnu koskettavan meitä. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus lähestyy kriittistä pistettä, napa-alueiden jäätiköt romahtavat. Etelämantereesta on juuri irronnut Espoon kokoinen jäälautta. Uusia lämpöennätyksiä mitataan, hirmumyskyt yltyvät yhä hirmuisemmiksi, mutta ajatellaan, että ilmastonmuutos ei koske meitä. Kuumaa keskustelua käydään metsien merkityksestä hiilinieluna, mutta vasta hakkuiden vähentäminen voi tehdä Suomesta hiilineutraalin. Pariisin ilmastokokouksessa sovittu tavoite rajoittaa ilmaston lämpeneminen korkeintaan kahteen asteeseen sadassa vuodessa ei riitä. Tavoitteen pitää olla 1,5 asteessa, jotta välttyisimme katastrofilta. Tämän on laskettu tarkoittavan, että vuoteen 2030 mennessä hiilidioksidipäästöjä on leikattava 45 prosenttia ja vuoteen 2050 mennessä päästöt pitää nollata. Filosofi Georg Henrik von Wright oli uuden logiikan luoja, ihmisen teot ja mieli ovat tärkeitä. Hänen tutki tekojen ja mielen filosofiaa. Hänen virolainen ystävänsä, kirjailija Jaan Kaplinski kertoi mityen pitkiä keskusteluja he kävivät maailman tilasta. Hän kertoi myös von Wrightin elämäntavoista, joista heijastui läsnäolon ihme. Avainasioita ovat hetkien ja pienten asioiden tavoittaminen, kyky tuntea lämpöä ja kylmyyttä, tajuta paikan ja tilanteen henki. Elämä ei muutu jos läsnäoleva herkkyys, valpas valveilla olo, paneutuva tietoisuus kadotetaan. Kaplinski näki Georg Henrik Wrightissä entisaikaista charmikkuutta; kotosallakin piti olla solmio ja puvuntakki, jalassa mustat kiiltävät kengät. Hän oli kuin omaa polkuaan kulkeva muurahainen tai väliin joka suuntaan pyrähtelevä perhonen. Aatelissuvun kulttuuripohjalta hän ponnisti Vietnamin sodan vastaisiin mielenosoituksiin. Rauhaa on ajettava, luontoa on suojeltava. Maailmantila voidaan muuttaa, pessimismille ei pidä antaa periksi. On toimittava ennen kuin on viimeinen pakko. Wrightiltä sain idean pukeutua myös kotioloissa kravattiin tai papinpaitaan ja ottaa ryhdikkäästi vastaan luonnon ja sen ilmanalan haasteet. Vapaus ja luottamus ovat joka säällä luovuttamaton voimavara. Veli-Matti Hynninen Seurakunta muisti vuosina 1933 ja 1943 -syntyneitä ? Tänä vuonna 75 vuotta ja 85 vuotta täyttäneet ja täyttävät munkkiniemeläiset seurakunnan jäsenet oli kutsuttu juhlimaan syntymäpäivää eräänä torstaina. Paikalle oli saapunut 62 seurakunnan jäsentä, mikä ei ole huono määrä prosentteina kaikista kutsutuista. Kultahippuja Kultahippuja kuohuvassa juomassa oli hieno ele, ja kaunis punainen ruusukin annettiin kotiin vietäväksi. Parasta kuitenkin oli seurakunnan työntekijöiden järjestämä ohjelma: muutama kaunis puhe, kanteleen soitto ja yhdessä lauletut laulut, jotka olivat tuttuja lapsuudesta asti. Kahvia, karjalanpiirakoita ja varmaankin Ullan valmistamat kotitekoiset leivokset tai kakkupalat kruunasivat tarjoilun, siinä missä lasillinen kuohuvaakin. Seurakunta muodostuu ihmisistä ja syntymäpäiväjuhla oli kaunis ele, josta kiitokset seurakunnan työntekijöille, jotka taisivat olla läsnä jokseenkin sataprosenttisesti. Kiitos jokaiselle erikseen. Marketta Levanto Ajatuksia luonnon kauneudesta ? Työväenopiston kulttuuriluento 31.10. Pitäjänmäen–Konalan korttelikerhossa (Vähäntuvantie 4) klo 11–12.30. Luennoitsija FM, DI Ilkka Vartiainen. Vapaa pääsy.
• 5 Nro 20 • Viikot 44-45/2018 M unkin S eutu Seurakuntavaalit marraskuussa – tilaisuus vaikuttaa paikallisasioihin Munkkiniemen seurakunnan kirkkoneuvostoon valitaan 14 jäsentä ja seurakuntien yhteiseen kirkkovaltuustoon 4 valtuutettua Leo Glad on toiminut kirkkoherrana Munkkiniemessä vuodesta 2005. – Vaalit ovat meille syksyn tapaus, ehdokkaita on aiempaan verrattuna nyt runsaasti ja vapaaehtoistyö kukoistaa, Glad iloitsee. ? Nyt on mahdollisuus päästä vaikuttamaan oman kotiseurakunnan asioihin ja päätöksentekoon, koska seurakuntavaalit lähestyvät, niiden ennakkoäänestys alkaa 6. marraskuuta ja varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 18. marraskuuta. Seurakunnallinen elämä Munkkiniemessä on kokenut uuden tulemisen, kun vaaleissa on ehdolla nyt ennätysmäärä ehdokkaita aiempiin vaaleihin verrattuna. Näin asian kokee kirkkoherra Leo Glad. Ehdokaslistojakin Munkkiniemen seurakuntavaaleissa on nyt aiemman kahden sijaan kolme. – Erityisesti nuoria ihmisiä on tullut mukaan seurakunnalliseen elämään ja toimitaan. Samalla vapaaehtoistyöntekijät ovat tehneet vahvan tulemisen seurakunnalliseen elämään, iloitsee kirkkoherra Leo Glad. Taloudelliset resurssit vähenivät Vaikka seurakunnalliseen toimintaan ohjatut taloudelliset resurssit ovat vähentyneet paikoin merkittävästi, on seurakunnallinen toiminta vilkastunut merkittävästi juuri vapaaehtoistyöntekijöiden vuoksi ja avustuksella. – Erilaisia harrastepiirejä ja tapahtumia järjestetään nykyisin nyt myös vapaaehtoistyöntekijöiden voimin, jolloin henkilökuntaa ei tarvita joka paikassa. Aiemmin vapaaehtoisväki oli suurin piirtein pelkästään kaatamassa kahvia joissain tapahtumissa, mutta viime aikoina vapaaehtoistyön osuus on merkittävästi kasvanut ja laajentunut, Glad jatkaa. – Nyt vaaleissa mukana on muistaakseni 13 uutta ehdokasta, eli siinä mielessä eletään mielenkiintoista aikaa. Seurakuntavaalit kiinnostavat ja mukaan halutaan tulla, niin luottamusmieheksi kuin toimintaankin, Glad iloitsee. hen kuuluvat Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Talinranta, Kuusisaari, Lehtisaari ja Kaskisaari. Ennakkoäänestyspaikkoja Munkkiniemessä ovat kirkkoherranvirasto, Munkkiniemen yhteiskoulu ja Munkkiniemen palvelukeskus. Varsinaisena äänestyspäivänä sunnuntaina 18.11. äänestetään seurakuntasalissa Raumantiellä. Munkkiniemen naapurissa yhdistyvät vielä kaksi seurakuntaa ensi vuoden alussa, kun Töölö ja Meilahti yhdistyvät yhdeksi seurakunnaksi. Diakoniatyölle lisää tarvetta Munkkiniemen seurakunnan päivittäisissä toiminnoissa näkyy erityisesti diakoniatyön lisääntyvä tarve. – Jaamme täällä ruokaa ja tarjoilemme ruoka-annoksia, eli nämä samantapaiset ongelmat ovat myös täällä Länsi-Helsingissä olemassa, rahanpuute sekä suoranainen köyhyyskin, Leo Glad sanoo. Merkittävä asia myös Munkkiniemen seurakunnassa on iäkkäiden ihmisten yksinäisyys. Näiden asioiden kanssa seurakunnan diakoniatyö jatkuvasti tekee työtä. Epäedulliset jakoperusteet Vuonna 2011, jolloin Munkkiniemen ja Munkkivuoren seurakunnat yhdistettiin, seurakunnan taloustilanne alkoi alueella muuttua. Jakoperusteet, joilla talousyhtymä varoja vuosittain jakaa, eivät suosineet Munkkiniemeä. Munkkiniemen seurakunnan talousraamit supistuivat yhdistymisen seurauksena heti 25 prosenttia ja vielä jonkun ajan kuluttua lisää, noin 15 prosenttia. Määrät ovat siis suhteellisesti ottaen suuria ja näkyvät päivittäisissä toiminnoissa väkisin. – Jakoperusteet olivat epäedulliset seurakunnille, jotka olivat pieniä ja joissa oli jäseninä suhteellisen iäkästä väkeä. Taas sellainen seurakunta kuten vaikka Malmi saavutti paremmat jakoperusteet, koska se oli jo lähtökohtaisesti suuri ja jäseninä on nuorempaa väkeä. Tämä on aiheuttanut sen, että esimerkiksi Munkkiniemessä aiemman 8 sijaan tänään on vain 4 pappia seurakunnan palveluksessa ja esimerkiksi suntioita oli aiemmin kuusi, kun tänään heitä on vain kaksi. Talousasiat Helsingin seurakunnissa toimivat niin, että keskushallinto osoittaa seurakunnille taloudelliset raamit ja paikallisseurakunta päättää miten varoja käytetään. Kiinteistöt ovat keskushallinnon käsissä ja paikallisseurakunnat maksavat niistä vuokraa. Munkkiniemessä ei kaikkia tiloja enää seurakuntien yhdistymisien jälkeen voitu pitää yllä ja sen vuoksi Munkkiniemessä seurakuntatalo sekä kirkko ovat jääneet vähemmälle käytölle, toiminta niissä on ajettu alas. Lehtisaaren kappeli on kokonaan kiinni. – Silti toiminta on vilkkaampaa kuin koskaan aiemmin, uskallan sanoa. Ja se on kiinni juuri vapaaehtoistyöstä. Jäseniä Munkkiniemen seurakunnassa on 10 000, mutta kaikki eivät ole äänioikeutettuja. Äänioikeus on 16 vuotta täyttäneillä seurakunnan jäsenillä. Äänestysikää laskettiin nyt kahdella vuodella. Korkein äänestysprosentti Munkkiniemessä on aiemmin ollut Helsingin seurakunnista korkein äänestysprosentti, mutta nyt ensimmäistä sijaa kärkkyvät Malmin seurakunta tai Paavalin seurakunta. Munkkiniemen kirkkoneuvostoon, siis paikalliseen elimeen, valitaan näissä seurakuntavaaleissa 14 edustajaa ja Helsingin yhteiseen kirkkovaltuustoon 4 edustajaa. Helsingin seurakuntien yhteisessä kirkkovaltuustossa on kaikkiaan lähes 100 edustajaa. Munkkiniemen seurakunnan alueella asuu kaikkiaan 17 000 asukasta. SiiIlmoita paikallisessa lehdessä. KYSY TARJOUS! Riitta Juslin, 09-413 97 377 SEURAKUNTAVAALIEHDOKAS, TAVOITA ÄÄNESTÄJÄSI SEURAKUNTAVAALIT SUNNUNTAINA 18.11.2018 ENNAKKOÄÄNESTYS 6.-10.11.2018 M unkin S eutu
• 6 Viikot 44-45/2018 • Nro 20 M unkin S eutu Me juomme janottakin ja rakastelemme milloin tahansa, se yksin erottaa meidät muista eläimistä. Beaumarchais (1732 – 99) Päivyri Sunnuntaiksi Seurakunta VIIKKO 44 MA 29.10. Alfred, Urmas TI 30.10. Eila KE 31.10. Arttu, Arto, Artturi TO 1.11. Pyry, Lyly PE 2.11. Topi, Topias LA 3.11. Pyhäinpäivä Terho SU 4.11. Hertta VIIKKO 45 MA 5.11. Reima TI 6.11. n Ruotsalaisuuden päivä, Kustaa Aadolfin päivä Mimosa KE 7.11. Taisto TO 8.11. Aatos PE 9.11. Teuvo LA 10.11. Martti SU 11.11. n Isänpäivä Panu Täyden palvelun hautaustoimisto Neuvonta ja päivystys 24 h puh. 726 0711 Hautauspalvelu Pietét Oy • Arkut ja uurnat • Kuljetukset • Kukat ja sidontatyöt • Pitopalvelut • Hautakivityöt • Perunkirjoitukset www.pietet.fi Munkkiniemi Huopalahdentie 3 00330 Helsinki puh. 488 140 Haaga Tunnelitie 2 00320 Helsinki puh. 726 0711 Tapiola Tapiontori 3B 02100 Espoo puh. 4559 5650 Näin Munkassa Munkkiniemi ja Puistotie, monen kulkijan lenkki tuo päivittäin lie. Monta pikkuliikettä mukavaa, joissa kulkija poiketa voi ja saa. Max´ Cafen tiimi päivittäin, nauttii kahvinsa maailmaa parantaa. Siellä tutut toisensa tapaavat ja päivänsä kukin näin aloittavat. Löytyy jokaiselle jotakin, kun vain katselee miettii harkiten. Hyvää syksyä kaikille. Olavi Kylliäinen Runopalsta Isä antaa anteeksi ? Pienten lasten isänä ”anteeksi” on minulle päivittäinen sana. Lasten kanssa on luontevaa harjoitella anteeksi pyytämistä ja -antamista. Anteeksi pyytäminen ei ole vain lasten keskinäinen asia, vaan arjen keskellä on tilanteita, jolloin aikuisella on syytä pyytää lapselta tai puolisolta anteeksi. Isänä opetan lapsiani pyytämään anteeksi, mutta pyydän heiltä myös itse anteeksi, kun en ole osannut tai halunnut toimia oikein. Kun pyydän anteeksi, ajattelen olevani rakastava isä. Jumalan rakkaus on erilaista kuin maallisen isän rakkaus. Jumalan rakkaus toteutuu niin, ettei hänen tarvitse pyytää meiltä anteeksi. Hän rakastaa meitä niin, ettei hän koskaan loukkaa, syrji, halveksi tai suutu. Jeesuksen sanat vuorisaarnassa ovat meitä kohtaan kovia: ”Jos te ette anna anteeksi toisille, ei Isännekään anna anteeksi teidän rikkomuksianne.” Kristillisen uskon tärkein sanoma on Jumalan armo meitä kohtaan. Tuo armo toteutuu Jeesuksessa. Koska Isämme on armollinen, on meidän osamme vastata tuohon armoon armolla. Viha saa aikaan vihaa, katkeruus katkeruutta, kateus kateutta. Armo synnyttää puolestaan armoa. Jos ymmärtäisin, mitä Jumala on antanut minulle anteeksi, oppisin minäkin antamaan anteeksi toisille. Ymmärrykseni Jumalan armosta onkin hyvin vajavainen, koska on niin vaikea armahtaa toisia väärintekijöitä. Isänä minulla on kuitenkin se armo, että saan armahtaa omia lapsiani ehdoitta. Ehkä sen kautta voin oppia jotain Jumalan armosta. Edes hieman. Matti Hernesaho Kirjoittaja on nuorten aikuisten pastori Turun Mikaelinseurakunnassa ? Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ke klo 14-17, to ja pe klo 9-13, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10-11, p. 09 2340 5118. www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi, FB Munkkiniemen seurakunta, Lapset ja perheet, Vapaaehtoiset. Blogi Munkan kulmalta: https:// munkkiniemensrk.wordpress.com Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo Raumantie 3 Messut Munkkivuoren kirkossa su klo 11. Sanajumalanpalvelus pyhäinpäivänä 3.11. klo 11, mukana Procantus-kuoro. Jumalanpalveluksessa luetaan edellisen pyhäinpäivän jälkeen poisnukkuneiden seurakuntamme jäsenten nimet ja heille sytytetään muistokynttilät. Kirkon sisäpihalle voi tuoda myös oman kynttilän. Arkiehtoollinen ke 31.10. klo 19. Puhujana Kati Solastie. Kaipaatko taukoa arkeesi? Tässä on lepopaikka sinulle, joka haluat hengähtää hetken Pyhän äärellä. Muut tilaisuudet Tuolijumppa maanantaisin klo 10 seurakuntasalissa. Kuntoilua oman kunnon ja tunnon mukaan. Helppoja kuntoharjoitteita fysioterapeutin ohjauksessa. Tied. Minna Pirinen p. 044 986 7850. Lukukausimaksu 20 €, ilm. ja maksu kirkkoherranvirastoon. Ryhmä toteutetaan yhteistyössä diakoniatyön kanssa. Kirjallisuuspiiri ma 5.11. klo 18.30 alakerrassa. Pauliina Rauhala: Synninkantajat, Gummerus. Alustus Lea Nousiainen. Merimieskirkkopiiri ma 12.11. klo 14 seurakuntatalon Päätykamarissa. Vieraana Jaakko Laasio. Kokoontuu joka toinen viikko. Askarteluryhmä maanantaisin klo 18-20 alakerran nuorisotilassa. Vetäjänä Marie Turunen. Tervetuloa toteuttamaan ideoitasi yhdessä muiden kanssa. Latinan laulajat ma 12.11. klo 18-19.15 seurakuntatalon alakerrassa. kanttori Senni Valtosen johdolla. Tule laulamaan latinaksi! Tämä lauluryhmä on kaikille laulamisesta pitäville, aikaisempaa kuorokokemusta ei tarvita. Laulamme helppoja lauluja. Raamattuja rukousryhmä joka toinen tiistaisi parillisina viikkoina klo 18.30 seurakuntatalon Päätykamarissa. Keskiviikkokahvila klo 13-14 kirkossa. Joka kuukauden viimeinen keskiviikko keittolounas seurakuntasalissa. Nuorten ilta keskiviikkoisin klo 18-20.30, seurakuntatalon alakerrassa. Lapsikuoro, yli 6 v. to klo 16.30-17.15, seurakuntasalissa, ihana ja ilon täyttämä harrastus, mukaan mahtuu vielä! Lisätiedot olga.makinen@evl.fi Joululaulukuoro 1.11. alkaen torstaisin klo 18-19.30 kirkossa. Joululaulukuorossa saa sukeltaa ihanaan musiikkiin ja lämpimään joulutunnelmaan. Onko parempaa tapaa joulutunnelmaan virittäytymiseen kuin osallistua joululaulukuoroon! Marraskuun alussa käynnistyvissä harjoituksissa pääsee kiinni yhdessä laulamisen iloon ja tulee kuin huomaamatta aloittaneeksi pehmeän laskun joulunaikaan. Teetä ja juttuseuraa on tarjolla jo klo 17.40 alkaen ennen harjoituksia. Harjoittelemme yhdessä tuttuja sekä uusia joululauluja. Tervetuloa mukaan kaikki laulamisen ystävät ja rennosta kuorotoiminnasta kiinnostuneet! Tässä on mainio tilaisuus kokeilla kuorossa laulamista projektiluontoisesti, eikä aikaisempaa kokemusta tarvita. Kuoroa johtaa Munkkiniemen seurakunnan kanttori Senni Valtonen. Joululaulukuoron harjoituskausi päättyy yhteiseen esiintymiseen Kauneimmat joululaulut -tilaisuudessa Munkkivuoren kirkossa sunnuntaina 16.12. klo 18. Toivoncafé torstaisin klo 18.30 seurakuntasalissa. Miksi olen olemassa –luentosarja loka-marraskuussa. Tilaisuus alkaa kirkossa klo 11.30 uuden virren opettelulla, sen jälkeen vieraan puheenvuoro. Ke 31.10. Ylilääkäri, syöpätautien erikoislääkäri, palliatiivisen hoidon asiantuntija Tiina Tasmuth. Ke 14.11. Rovasti, emeritus toiminnanjohtaja Olli Valtonen. Ke 28.11. Terapeutti, kirjailija Tommy Hellsten. Tilaisuuksissa kerätään kolehti vieraan osoittamaan kohteeseen. Isäntänä kirkkoherra Leo Glad. Luennon jälkeen maksullinen keittolounas seurakuntasalissa klo 13. Seurakuntavaalien ennakkoäänestys 6.11.-10.11. Munkkivuoren seurakuntatalolla ti, to, pe klo 9-18 ja ke klo 9-20. Munkkiniemen yhteiskoulussa ke 7.11. klo 13-16 ja Munkkiniemen palvelukeskuksessa to 8.11. klo 1114. Kotiäänestys: Äänioikeutettu, jonka kyky liikkua tai toimia on rajoittunut voi äänestää kotona, mistä hänen tai hänen valitsemansa henkilön on ilmoitettava Munkkiniemen seurakunnan vaalilautakunnalle kirjallisesti tai puhelimitse kirkkoherranvirastoon p. 09 23405100 viimeistään 2.11. kello 16. Kotiäänestyksen yhteydessä voi äänestää myös omaishoidon tuesta annetussa laissa (937/2005) tarkoitettu omaishoitaja. Kotiäänestykseen ilmoittautumislomakkeita on saatavana kirkkoherranvirastosta ja vaalien verkkosivuilta seurakuntavaalit.fi. Ranskalais-suomalaisen koulun konsertti su 11.11. klo 15. Ranskalais-suomalaisen koulun vanhemmat järjestävät tukikonsertin vaihto-oppilasmatkaa varten. Munkkiniemen kirkko Tiilipolku 6 Verkoston messu joka sunnuntai klo 17. Perinteinen messu su 11.11. klo 13. Viikko-ohjelma löytyy osoitteessa Verkosto.net. Muut tilaisuudet Avoin päiväkerho maanantaisin 9.30-11.30 ja torstaisin klo 15-16.30 kirkon Taivastuvassa. Avoimeen päiväkerhoon ovat tervetulleita lapset ja aikuiset yhdessä. Kerho on maksuton. Ensilapsikerho maanantaisin klo 15-16.30 kirkon Taivastuvassa. Jos odotat esikoistasi tai hän on alle vuoden ikäinen, tule tapaamaan samassa elämäntilanteessa olevia vanhempia, keskustelemaan, jakamaan kokemuksia, laulamaan ja nauttimaan kupponen kahvia. Rukouspalvelu maanantaisin klo 16-17.30. Kirkossa päivystää kaksi rukouspalvelijaa. Heille voit kertoa rukousaiheesi ja he rukoilevat puolestasi. Raamattupiiri maanantaisin klo 18, kirkon ryhmätilassa. Luontopäiväkerho, ti, ke ja to klo 9-12 kirkon Taivastuvassa. Päiväkerhoihin on haku keväällä. Myös kesken kauden ohjaajilta voi tiedustella vapaita paikkoja. Sanan äärellä tiistaisin klo 11. Keskustelua Raamatun äärellä. Olohuone tiistaisin klo 13-15. Avoin vapaaehtoisten voimin pidettävä kahvila. Tule tapaamaan tuttuja ja vaihtamaan ajatuksia kahvikupposen äärellä. Eläkeläisten kahvihetki torstaisin klo 13. Rukouspiiri perjantaisin klo 18-20. Tule rukoilemaan yhteisten asioitten puolesta. Muistoa kunnioittaen pyhäinpäivänä 3.11. klo 18. Pyhäinpäivän musiikillinen iltatilaisuus, jossa luetaan vuoden aikana poisnukkuneiden seurakunnan jäsenten nimet ja sytytetään heille kynttilät. Lausunta: näyttelijä Mirjami Heikkinen, musiikki: Enna Henriksson, Senni Valtonen ja Olga Mäkinen, rukous: Jouni Hartikainen. Minun rakkaani, kaikki tämän ajan jättäneet rakkaani. Minä muistan vielä heidät, haluan muistaa. Muistot ovat kauniita, kipeitä, rakkaita, rumia, lämpimiä, haikeita. Tässä illassa istumme yhdessä muistoinemme ja kuuntelemme musiikkia, laulua, soittoa sekä lausuttuja tekstejä. Hiljennymme, hengitämme, annamme hetken puhua meille.
• 7 Nro 20 • Viikot 44-45/2018 M unkin S eutu MILLAINEN ON SINUN KIRKKOSI? SEURAKUNTAVAALIT 2018 I SEURAKUNNAN RAKENTAJAT EHDOKASLISTA 2 AIRIKKALA Risto varatuomari Munkkiniemi 3 ANNER Mekkeri toim. joht. Lehtisaari 4 HAAPANEN Jenni terveystieteiden opettaja, kätilö Munkkivuori 5 HIRSJÄRVI Ilmari ekonomi Munkkiniemi 6 HOLOPAINEN Hannu dipl. ins. Kuusisaari 7 MOILANEN Helena diakonissa Munkkiniemi 8 OSMOVIITA Kaarina FM Munkkivuori 9 OVASKAINEN Markku eläkeläinen Munkkivuori 10 TANI Kirsti ESH Munkkivuori Munkkiniemen seurakunnan ehdokkaat yhteiseen kirkkovaltuustoon (valkoinen vaalilippu) II TULKAA KAIKKI MUNKINSEUTU EHDOKASLISTA 11 DIARRA Fatim konsultti, kaupunginvaltuutettu Munkkivuori 12 VALOVIRTA Anni ylitarkastaja, yhdenvertaisuusasiantuntija Munkkivuori 13 NURMI Simo ylijohtaja Munkkivuori 14 SAURAMA Anna yläkoulun ja lukion opettaja Munkkiniemi 15 SUOMALAINEN Sini kestävän kehityksen yrittäjä, KTM Munkkivuori 16 ALHORINNE Lassi teatteritaiteen maisteri Munkkiniemi 17 HALONEN August ylioppilas Munkkiniemi III KOKOOMUSLAINEN SEURAKUNTAVÄKI EHDOKASLISTA 18 HARJU Risto ekonomi, director Lehtisaari 19 KNAAPI Emilia sairaanhoitaja AMK , valtio Munkkiniemi 20 KOLTTA-SARKANEN Eeva-Liisa kaupallinen neuvos, HM Munkkiniemi 21 SEPPÄLÄ Helena ekonomi Munkkiniemi 22 SOLASTIE Kati KM, luokanopettaja Munkkiniemi Munkkiniemen seurakunnan ehdokkaat seurakuntaneuvostoon (oranssi vaalilippu) I SEURAKUNNAN RAKENTAJAT EHDOKASLISTA 23 AIRIKKALA Risto varatuomari Munkkiniemi 24 ANNER Mekkeri toim.joht. Lehtisaari 25 HAAPANEN Jenni terveystieteiden opettaja, kätilö Munkkivuori 26 HIDÉN Mikael täysinpalvellut professori Niemenmäki 27 HIRSJÄRVI Ilmari ekonomi Munkkiniemi 28 HOLOPAINEN Hannu dipl. ins. Kuusisaari 29 MOILANEN Helena diakonissa Munkkiniemi 30 OSMOVIITA Kaarina FM Munkkivuori 31 OVASKAINEN Markku eläkeläinen Munkkivuori 33 PIRINEN Minna teol. yo, fysioterapeutti AMK Munkkivuori 34 RAUTKORPI Tiina yhteiskuntatieteiden tohtori Lehtisaari 35 TANI Kirsti ESH, eläkeläinen Munkkivuori 36 TYRKKÖ Sirpa sairaanhoit ja, terveydenhoitaja Munkkivuori 32 PELKONEN Tuula lastenlääkäri, dosentti Munkkiniemi 37 VAARA Suvi-Tuulia TM, viestintäja toimintakoordinaattori Munkkiniemi II TULKAA KAIKKI MUNKINSEUTU EHDOKASLISTA 38 DIARRA Fatim konsultti, kaupunginvaltuutettu Munkkivuori 39 JOUTSENOJA Salli yrittäjä, ammatillinen opettaja Niemenmäki 40 NURMI Simo ylijohtaja Munkkivuori 41 SAURAMA Anna yläkoulu ja lukio Munkkiniemi 42 SUOMALAINEN Sini kestävän kehityksen yrittäjä, KTM Munkkivuori 43 VALOVIRTA Anni ylitarkastaja, yhdenvertaisuusasiantuntija Munkkivuori 44 ALHORINNE Lassi teatteritaiteen maisteri Munkkiniemi 45 HALONEN August ylioppilas Munkkiniemi III KOKOOMUSLAINEN SEURAKUNTAVÄKI EHDOKASLISTA 46 HARJU Risto ekonomi, director Lehtisaari 47 KNAAPI Emilia Munkkiniemi 48 KOLTTA-SARKANEN Eeva-Liisa kaupallinen neuvos, HM Munkkiniemi 49 LEVANTO Marketta kasv. lis., KtaO Munkkivuori 50 SEPPÄLÄ Helena ekonomi Munkkiniemi 51 SOLASTIE Kati KM, luokanopettaja Munkkiniemi 52 TAMMELIN Soile terveydenhoitaja AMK, tradenomi Yamk Munkkiniemi 53 VILLIKKA Marja-Liisa sair. hoit. johtaja Munkkiniemi EN NA KK O ÄÄ NE ST YS PA IK KO JA YM PÄ RI PÄ ÄK AU PU NK IS EU TU A W W W .S EU RA KU NT AV AA LIT .F I
• 8 Viikot 44-45/2018 • Nro 20 M unkin S eutu Kulttuuri Risto Kolanen: Lokakuun kulttuurikierros Kitkerät Neitsyet valloitti Stoan täyden teatterisalin 20v-juhlaesityksellään, joka siirtyi keväältä. Kuva: Kitkerät Neitsyet. Maria Lund todisti olevansa sielukas, muuntautumiskykyinen laulaja, joka vaihtaa myös näyttelijärooleja lavalla. Kuva: Raimo Granberg. Sanni Giordani, Jussi Väänänen, Kaisa Leppänen, Tuomo Railo ja Jukka Tarvainen tanssivat ja puhuvat upeasti vankileirikoreografian yhteen Louhisalissa. Kuva: Ari Kauppila. Pianisti Maija Ruuskanen, laulajatar maria Lund ja viulisti Veera Railio tarjosivat todella monipuolisen Kapsäkki-illan Vallilassa. Kuva: Raimo Granberg. Julia Lappalainen ja Ruusu Haarla hautaavat Jouko Turkan perusteellisin rituaalein, mutta silti kunnioituksella. Kuva: Pertti Nisonen & Tuukka Pasanen. ? Liikkeellä marraskuussa, Etnosoi, Baltic Circle, What the Cirk tuovat väriä kaamoskuun kulttuuriin. Kabareemusiikin kitkerää parhaimmistoa Suurissa yliopistokaupungeissa tavattoman suosittu Kitkerät Neitsyet –lauluyhtye joutui keväällä perumaan Stoassa naistenpäivän konserttinsa. Ihailijat ja muu yleisö sai täysipainoisen korvauksen monitoimitalon teatterisalissa. Naiset ovat tehneet musiikkia jo 21 vuotta, mutta osanneet ennakoida asioita. Kuten sihteerinaisen kohtalon firmassa pomon seminaarissa, joka on vain heille järjestetty baariin ja sitten jatkoille ehdotuksien kohteeksi. Niin ajankohtainen on jo 2005 levytetty kappale 12 vuotta ennen Metoo– syksyä 2017. Kitkerät Neitsyet heittivät hyvää keikan. Erityisen kaunis on ”Tänään”, sitä seurannut ”Kiltti tyttö”. Hervoton on ”Sedät ovat vihaisia”, ”Mennään naimisiin” ja ”Täydellinen mies”. Tai ”Pienen sydämen pienet murheet”. Toisella jaksolla mieleen jää ironinen ”Lapsiperhe myrkyttää aina” tai ”Poliittinen broileri”. Feministirock tehtiin jo Tarja Halonen –vaaliin. Orkesteri innostuu hyvään menoon. Neljä naista seisoo mustissa korkosaappaissa, verkkosukissa ja muutenkin mustissa. He ovat suomalaisen kabareemusiikin parhaimmistoa. Ominaispiirteisiin kuuluvat satiiriset, yhteiskunnallisesti kantaaottavat sanoitukset sekä suvereenisti lajityypistä toiseen hyppelehtivä musiikki. Taustalla pyörii videokuvaa, piirroksia naisista ja punaisia sydämiä. – Mitä brändityöryhmä tahtoo, minä teen sen! Maria Lundin loistoa Ruuskanen Railio klubilla Tunnemme Maria Lundin hyvänä laulajana, musikaalien pääosassa ja Tanssii tähtien kanssa kisan voittajana. Mutta hän yllätti meidät ällikällä rohkealla Hell” kappaleesta Puccinin ”Nessun dormaan”. Laulaja petrasi koko ajan tulkintaansa. Abban ”Winner Takes It All” kuultiin ranskaksi encorena. Turkka kuolee vielä kerran Tampereen Teatterikesän pääohjelmistossa ja loppukesällä myös uusintoina Korjaamolla, Töölön kulttuuritalolla nähtiin uuden kotimaisen teoksen kantaesitys. ”Turkka kuolee” on ohjaaja Ruusu Haarlan ja näyttelijä Julia Lappalaisen yhteisteos teatterilegenda Jouko Turkasta ja tämän voimakkaasta vaikutuksesta suomalaisiin ihmisiin ja teatteriyhteisöön. Vaikka hänen persoonansa ja menetelmänsä jakoivat kansan mielipiteet jyrkästi, on teatteriyhteisö vakiinnuttanut Turkan aseman suomalaisen teatterin guruna ja voimahahmona. Harvasta teatterinjohtajasta ja rehtorista on tehty eduskuntakyselyjä tai kulttuuriministerin kannanottoja. Nuorten näyttelijöiden yhdessä Fabian Nybergin kanssa rakentama esitys purkaa 1980-luvun turkkalaisuuden ja aina näihin päiviin ulottuvan jälkiturkkalaisuuden tarinaa ja siitä kertomisen tapoja. Se tutkii miehisen neromyytin rakentumista taiteessa ja sen vaatimia uhrauksia, feminiinisyyden pelkoa ja isän kaipuuta. Tekijät eivät olleet syntyneetkään suurimpien kiistojen aikaan. Mikä on Turkan tekojen inhimillinen hinta? Kenen ruumiissa se maksetaan? Menin Korjaamon Kulmahuoneelle vähän ennakkoluuloisin tunnelmin. Epäröin katsomista, koska en periaatteessa pidä siitä, että ensin joku nostetaan aivan ylös jalustalle, ja sitten alennetaan pohjamutiin, pilkataan loppu-uran keskeytyneitä ohjausyrityksiä ja kivien asennoista sekavia puhuvaa päätä. Turkan ”Aiheita” ja ”Selvitys oikeuskanslerille” olivat 1980-luvun hienoja kirjallisia teoksia, hänen yöradiopuheensa Peter von Baghin ohjelmissa loistavaa yhteiskuntaja ihmisanalyysia. Mutta nuoret teatterinaiset eivät halunneet riisua Turkkaa häpeään; he yrittävät ymmärtää edellisen polven teatterigurua. Tutkimustyötä on tehty paljon. Turkastahan kirjoitettiin tuoreeltaan, paitsi iltapäivälehtien hälyotsikoita, myös kirjoja. Esityksessä on kuvaus siitä, miten ”Seitsemän veljeksen” tv-elokuvanäyttelijät, oppipojat ja ystävä Antti Virmavirta ovat ainoina Turkan hautajaisissa Tampereella pari vuotta sitten. Martti Suosalo alkaa nauraa, pian muutkin. Yksikään heistä ei puhu videohaastatteluissa tekijöille. Sen sijaan Satu Silvo, Katja Kiuru ja tuntematon ystävä, tunnistettava Merja Larivaara puhuvat ja todistavat. Kiuru melkein varastaa show:n, kun hän kulkee Teatterikorkeakoulun käytävillä ja kertoo, miten mestari kävi naiseen kiinni ”Jumalan teatterin” jälkikohun aikaan 1987. Hän on myös loistava Turkka-imitoija, kuten useimmat muutkin. Esityksessä varsinkin Ruusu Haarla saa silmiinsä saman hullun kiihkon kuin kohteella tapana oli. Esitykseen haastateltu Teatterikorkeakoulun apulaisrehtori Marianne Möller lausuu yhden totuuden: vaikka opetusmenetelmiä ja näyttelijöiden kohtelua on syytä arvostella, Turkan ohohjelmistolla yli musiikin lajirajojen. Musiikkiteatteri Kapsäkin vakio-ohjelmistoa on ollut pianisti-säveltäjä Maija Ruuskasen ja viulisti-laulaja Veera Railion emännöimä klubi monen vuoden ajan. Siellä on kuultu mielenkiintoisia artisteja Pauli Hanhiniemestä Laura Voutilaiseen pienimuotoisella akustisella kokoonpanolla. Lokakuun vieraana oli ”Maria Lund – Kuudella kielellä”. Laulutaitonsa ja valtavan musikaalisuutensa hän on saanut verenperintönä laulajavanhemmiltaan Tamara Lundilta ja Alexandru Ionitzalta. – Ihan kuin Tamara, nainen takana kommentoi konsertin lopun venäläistä Mustat silmät -osuutta. Klubiemännät houkuttelivat laulajasta esille väläyksiä myös hänen vinosta huumorintajustaan. Pianisti suorastaan maanitteli kaunottaren muuntautumaan vanhaksi elämää nähneeksi naiseksi, kun vuorossa oli syntinen tulkinta Sirkka-Liisa Sassin hauskasta biisistä, miten ”Iloista antajaa Jumala rakastaa”. Ohjelmisto puikkelehti Oskar Merikannon kansanlaulunomaisesta laulusta Anna-Mari Kähärän ja Anna-Leena Härkösen parodiaan vääränlaisesta miehestä, joka vain rakastuu kaukosäätimeen. Hienoimpia osuuksia oli Maija Ruuskasen uudet sävellykset Bertolt Brechtin runoihin ”Minä näen usein öisin unta” tai ”Mahogannylaulu”. Lopussa oli huikea siirtymä AC/DC:n ”Higway to
• 9 Nro 20 • Viikot 44-45/2018 M unkin S eutu Gruppen Fyra on poikkeava tanssiryhmä Turpoo, paisuu ja pau oli ryhmän ensimmäinen keikkaesitys, esiintyjinä Sanna Suonsyrjä (vas.), Vera Nevanlinna ja Pia Liski. Kuva: Gruppen Fyra. Sonya Lindforsin ohjaama Great Expectations-esityksessä etualalla upea Kaisu Hölttä Pipin osassa Dickensin kertomuksessa. Kuva: Riikka Sundqvist. Tommi Haapaniemi ja Pia Liski “Reino ja Aino” -esityksessä, joka valmistui 2012 ja on esitetty sen jälkeen paljon mm. vanhuksille palvelukeskuksissa Helsingissä ja ympäri Suomea. Kuva: Riikka Sundqvist. ? Gruppen Fyra juhli 20-vuotista taivaltaan kahdella gaalaesityksellä Kaapelitehtaan Turbiinisalissa, joissa esiintyvät ryhmän entisiä ja nykyisiä tanssijoita sekä vierailijoita vuosien varrelta. Saimme kokea hittiteoksia vuosien varrelta, hulvatonta menoa, lyhytelokuvia, yllätysvierailijoita, hassuja hahmoja ja juhlahumua. Mukana olivat mm. tanssijat Jenni Nikolajeff, Tommi Haapaniemi, Pia Liski, Virpi Juntti ja Lotta Wichmann. Harvaa ryhmää on tallennettu näin paljon. Lyhytfilmit olivat mainioita. Niistä vastasi useimmiten Kimmo Leed. Tanssia ja elokuvaa yhdistetään kekseliäästi. Tanssiryhmä perustettiin v. 1998 neljän tanssitaiteen maisterin voimin tavoitteenaan työllistää itse itsensä, saavuttaa uusia katsojia nykytanssille sekä luoda helposti lähestyttäviä, viihdyttäviä ja korkeatasoisia tanssiesityksiä. ”Turpoo, paisuu ja pau” tehtiin alun perin Teatterikorkeakoulun tanssitaiteen laitoksen jouludemoihin 1996, vuonna 1997 teos voitti Kajaani Dance koreografiakilpailun pääpalkinnon ja se oli ensimmäinen Gruppen Fyran keikkaesitys, kun ryhmä oli perustettu heti koulusta valmistumisen jälkeen kesäkuulla 1998. Absurdilla huumorilla höystetyt tanssiesitykset ja erikoinen liikekieli ovat olleet menestyksen avaimia. G4 on yksi harvoista tanssijalähtöisistä ryhmistä tanssin vapaalla kentällä Suomessa. Sen tanssihittejä ovat olleet mm. ”Äiti”, joka on Pia Liskin hyväntuulen bravuuri, ja ”Pitkät piuhat” rockkukon karskien roudarien kollektiivista. Sukupuoliroolit eivät kahlitse esityksiä. Dickensin klassikkoteoksen ”Great Expectations” (Suuret odotukset) tanssisovellus oli todella kunnianhimoinen, myös ryhmän omaa olemassaoloa peilaava esitys. Kaisu Hölttä esitti gaalassa Pip-soolon, joka yhä vaikuttaa. ”Shiranai-Hito” on toinen kokeileva, japanilaisvaikutteinen ja minimalistinen kahden naisen tanssi pitkien hiuksien alla. Itseironisen humoristinen ”Reino ja Aino” valmistui 2012 ja on esitetty mm. vanhuksille palvelukeskuksissa ja -taloissa Helsingissä ja ympäri Suomea. Juhlagaalassa ryhmän uudelle ystävälle oli mieluisinta nähdä alkuvaiheen kekseliäitä tanssiesityksiä, joissa oli mukana myös Vera Nevanlinna. Monet esitykset jatkavat kiertue-esityksinä ympäri Suomea. Pitkät Piuhat vieraili kesällä Latvian Riikassa. Näyttelijä Risto Aaltonen tulkitsi vuosi sitten vahvasti Arvo Turtiaisen runoja Jukka Linkolan säestyksellä Stadin työväenkirjallisuuspäivillä. Kuva: Raimo Granberg. Sirja Rihu valloitti käsillä tanssillaan katsojat Taikasirkuksen erikoisalueella. Kuva: Raimo Granberg. jaustyö useissa kaupunginteattereissa ennen Teatterikorkeakoulun johtajauraa oli hyvin ansiokasta. Tanssidialogia Suomenlinnan vankileirillä Syksyn yksi hieno tanssiteatteriesitys on ”Valkoisten vankina. Tammisaaren punavankileiri 1918”, jota esitettiin Louhisalissa. Se on erittäin persoonallinen vuoden 1918 tapahtumiin liittyvä taideteos, joka kertoo kesän 1918 tapahtumista punavanki Pekka Railon kokemusten kautta. Hänestä tuli sivistysmies, kirjojen tekijä ja Helsingin apulaiskaupunginjohtaja. Lehtimiehen ammatti riitti syytteeseen kapinaan kiihottamisesta. Railo vapautettiin syksyllä 1918 valtiorikostuomioistuimen päätöksellä. Farmaseuttina ja filosofian kandidaattina hän organisoi Suomenlinnan vankileirillä sekä toimivan apteekin että kuolleiden tilastoinnin omaisia varten. Tanssija-koreografi Tuomo Railon näytelmä johtamalleen Glims&Gloms –ryhmälle perustuu hänen isoisänsä veljen muistelmateokseen, jonka Tammi jätti 1956 julkaisematta ja joka säilytettiin Työväen arkistossa. Tekijä kertoo kokemuksistaan punavankina ensin Kokkolan ja sitten Tammisaaren vankileirillä vuonna 1918. Näytelmän idea syntyi, kun tietokirjailija Pekka Tuomikoski toimitti siitä 2011 kirjan. Dialogi ja fyysinen tanssiteatteri tuovat esiin järkyttävät vankileirikokemukset suoraan, asiallisesti ja kauhistelematta. – Isosetäni käytännöllinen ja silti periksi antamaton asenne on ollut minulle merkittävä opetus maltillisuudesta, totuudellisuudesta ja lujuudesta. Vaikeissa ja epäoikeudenmukaisissa olosuhteissa hän säilytti toimintakykynsä. Perustamalla kumpaankin leiriin apteekin hän pystyi jossakin määrin lievittämään vankitovereittensa hätää. Hänen keräämänsä ja välittämänsä tilastot leireillä menehtyneistä olivat osaltaan luomassa poliittista painetta vankileirien lopettamiseksi, Tuomo Railo sanoo. Esiintyjät vaihtelevat pääroolissa ja muissa osissa. Sanni Giordani ja Kaisa Leppänen ovat loistavia miestenja naistenosissaan; Leppäsen intensiivistä lavaläsnäoloa olen aina ihaillut. Vahvatunnelmainen Tuomo Railo itse, vahvan liikunnallinen Jukka Tarvainen ja kilpatanssista onnistuneesti nykytanssiin siirtynyt Jussi Väänänen ovat kaikki selvästi innostuneita taitojensa laajentamisesta. Koska kyse on teatterista, puhetta on paljon ja se luonnistuu hyvin tanssijoilta. Väänänen on jopa kasvattanut leirivankiparran lavauskottavuuden lisäämiseksi. Tanssi toimii ”äänenvahvistimena”. Taustalla on hienoja maalauksia ja piirroksia leiriltä, kirkosta hautajaisista ja muualta. Näyttämökuvan taustaprojisoinnit monipuolinen koreografi on itse piirtänyt. Aiheesta keskustellaan sunnuntaina 11.11. klo 15.30 Sörkan työväenkirjastossa. Marraskuun valo pilkistää työväenkirjastoon Stadin työväenkirjallisuuspäivät tuovat taas ”Aatosta jaloa, marraskuun valoa” 9-11.11. Työväenliikkeen kirjastoon, Sörnäisten rantatie 25 ja JHL:n toimistolle vastapäätä. Uusien kapinarunojen ilta on Jussi Särkelän jämerällä juonto-otteella perjantaina 9.11. klo 18 teemanaan rauha-demokratia. Sitä ennen Työväentutkimuksen uusi vuosikirja julkistetaan klo 15. Hannu Niklander luennoi Kössi Kaatrasta. Sunnuntaina klo 14 ohjelmassa on Metalliliiton osaston laulunäytelmä vuoden 1918 kerätystä muistitiedosta. Koko lauantai-iltapäivän on keskustelua vuoden 1918 perinnöstä ja sitä käsittelevistä tietoja kaunokirjoista Sörkan työväenkirjastossa sekä JHL:n auditoriossa ja pyöreässä salissa. Poimintoina esim. Heidi Köngäs, Janne Kuusi, Oona Ilmolahti, Sari Näre ja Samu Nyström Helsingin sekasorrosta 1917-18. Seppo Hentilä ja Oula Silvennoinen puhuvat kollektiivisesta traumasta. On sentään puhetta myös uudemmista ajoista. Erkki Tuomiojaa haastatellaan poliittisista päiväkirjoistaan 1998-2000. ”Rahat vai henki” -otsikolla kysytään, miten kirjastolla ja kulttuurilla luodaan hauskempaa Helsinkiä. Paneelissa ovat klo 15 Nasima Razmyar, Tuula Haavikko, Yrjö Hakanen, Mari Holopainen, Sami Muttilainen ja Elina Saksala. Puhetta johtaa Risto Kolanen. Lintsin pitkä kesä päättyi Valokarnevaaliin Linnanmäen perinteikäs Valokarnevaali valloitti jälleen lokakuulla lapsiperheet. Pääosassa oli valo. Pääkumppani Sun Effects loihti huvipuistoon säkenöivän kokemusmaailman. Erilaiset valoefektit korostivat puistossa laitteita ja muita mielenkiintoisia elementtejä. Sunnuntai-ilta 21.10. päättyi kymmenen minuutin, onneksi, komeaan ilotulituksen. Muoti, valo ja musiikki yhdistyivät ennennäkemättömällä tavalla, kun erikoisohjelmaa Linnanmäelle on suunnitellut Ivana Helsingin Paola ja Pirjo Suhonen. Paikalle luotiin viisi monikerroksellista tähtikohdetta: Taikasirkus, Autorata, Vesitorni, Keidas ja Hurjakuru, jotka saivat ylleen ainutkertaisen valomaailman. Laitteen kyydissä sai nauttia valaistuksen ja liikkumisen lisäksi musiikista, sillä kohteissa esiintyi artisteja. Taikasirkuksen käsillä tanssija Sirja Rihu valloitti katsojat. Esityksiä oli arkena kolme päivässä ja viisi viikonloppuisin. Kaunista turhuutta? Kyllä, mutta en veisi sitä lapsilta pois. Tapahtuman kymmenen päivän aikana kävin useasti pelaamassa lentopalloa vastapäätä, Alppilan kirkolla. Joka kerta ratikka oli tupaten täynnä lapsia ja nuoria vanhempineen. Heikot liikenneja pysäköintiratkaisut herättivät ihmisissä paljon tyytymättömyyttä. Teksti: Risto Kolanen
• 10 Viikot 44-45/2018 • Nro 20 M unkin S eutu Josa Jäntti ”Ongelmajätettä” varten tarvitaan kuuntelija ja valvoja motto : äänetön, suuri kansalaisryhmä ilman puolesta puhujaa ? Lähes kaikilla elämän aloilla on järjestö ( Animalia, SAK, STTK jne ), joka pitää huolen omistaan jatkuvasti niiden ja heidän etujaan puolustaen ja tositilannetta seuraten. Vain yksi on joukosta poisssa? Ekonomistit ovat huolestuneita numeroista ei ihmisistä niiden takana vain huoltosuhteesta. Heidän mukaansa on olemassa lapset ja vanhukset, jotka ovat työssä olevien ulkopuolella passiivisia kansalaisia. Molempia ryhmiä pidetään tuottamattomina. Lapsissa on maamme tulevaisuuden toivo luonnollisesti! Ikäihmiset eli seniorit ovat sen sijaan vain yhteiskunnalle kuluja aiheuttavaa ongelmajätetttä?! Samalla unohdetaan tahallaan, että työeläkeläiset ovat maksaneet vuosikymmeniä ja maksavat edelleen veroja jopa enemmäin kuin vastaavasta palkkatulosta. Ekonomistit pitävät lapsia heidän lisääntymistään tärkeänä aivan oikein. Samalla voi heti todeta, että meillä on erittäin tehokas ja aktiivinen lapsiasiavaltuutetttu! Kahdentoista vuoden ” nukkumisen ”jälkeen ovat kansanedustajat heräämässä ennen vaaleja ehdottamassa vanhusvaltuutetun viran perustamista. Emerita professori Sirkka Liisa Kivelä ehdotti tätä jo v. 2006. Sen hän teki Senioriliikkeen perustamiskokouksessa.Tästä aloitteesta on kulunut 12 vuotta. Sen jälkeen on toiminut kolme Valtiopäivää kansanedustajineen! Nyt he ovat heräämässä taas viran perustamiseen jopa sosiaali ja terveysvaliokunnan jäseniä?! Vaalit ovat taas tulossa! Vähän historiaa Vuonna 2008 ( 17. 1.) Senioriliike ( silloin vielä nimellä Suomen eläkeläisten edunvalvonta = SEDU ) vei vetoomuksen ( yli 40 000 kansalaisen allekirjoitus) Vanhuspalveluvaltuutetun / Eläkeasiamiehen viran perustamisesta silloiselle ao. ministerille ( kok ). Myöhemmin asian etenemisestä kysyttäessä hän ei muistanut eikä löytänyt koko vetoomusta? Tämän lisäksi sama yhdistys jätti vetoomuksen v. 2012 ( 18.2 ) samasta asiasta. Seuraavana vuonna oltiin yhteydessä STM:öön huonolla tuloksella!? Mikään puolue ei kannattanut viran perustamista Valtion taloustilanteeseen vedoten?! Yhden viran perustaminenko ei mahdu muka budjettiin? Näin monet epäkohdat mm. hoitajien riittämättömyys, ylirasitus tai puutteelinen koulutus ( (ks.lähihoitajat/ soveltumiskokeet/ HS 21.10.18 ) eivät tule tietoon? Onko päteviä hoitajia tarpeeksi hoidettaviin nähden vai ovatko he ylikuormitettuja? Mistään ei kerrota yhdelle henkilölle, joka voisi tarkastella puutteita ja epäoikeudenmukaisuuksia ja harkita, pitääkö niihin puuttua ja miten? Tämän viran perustaminen, jos mikä, olisi sopinut aikoinaan hyväksyttyn vanhuspalvelulakiin! Nyt ei kukaan puutu esim. työeläkkeiden (1.500.000 työeläkeläistä) riittämisestä kohtuulliseen elintasoon eli taitetun indeksin muuttamiseen? Vanhusvaltuutettu tarvitaan nyt liian moni on kuolllut viivyttelyn aikana Senioreilla ja eläkeläisillä ei todella ole ketään, joka keräisi tietoa epäkohdista esim. eläkkeistä, kotihoidosta ja yleensä heidän elämäänsä liittyvistä epäkohdista ja epäoikeudemukaisuuksista koordinoidusti koko maassamme. Ko. lakia pyöriteltiin Eduskunnasssa vaikka kuinka kauan. Laista poistettiin mm. sana arvokas vanhuus sanan edellä. Tälle laille on ominaista, että se sisältää runsaasti suosituksia ilman lain velvoitteita. Lähes aina kaikessa luotetaan siihen, että kaikissa kunnissa toiminnat toteutetaan suositusten mukaan. Kukaan ei kuitenkaan tarkista, että toimitaanko niiden mukaan? Mistään näistä epäkohdista ei kerrota yhdelle taholle eli tietylle henkilölle, joka voisi tarkastella ja harkita pitääkö niihin puuttua? Sama on tilanne työeläkkeisiin liittyvistä epäoikeudenmukaisuuksista säilyykö eläkeläisten elintaso kohttuullisena kuten työelälelaki edellyttää! Kaivoin esiin erään vanhan kirjoitukseni ( monta vuotta sitten ), jossa suuresti epäilin pääkaupunkimme tekemää päätöstä, että on siirryttävä yhä enemmän kotihoitoon palveluasumisen sijasta vähentämällä laitospaikkoja välittämättä henkilöiden kunnollisen elämisen laadun jatkuvuudesta ja hoitajien riiitävästä määrästä, liiallisesta kiireestä ja rasittavuudesta. Rutiininomaisesti tehdään henkilöille ”rasti ruutuun” menetelmällä tutkimus ”mm. haluatteko asua mieluimmin kotona vai palvelulaitoksessa”. Vastaukseksi lähes aina saadaan vastaus : kotona vanhuksen arkielämän todellisesta laadusta riippumatta. Kertomatta etukäteen, millaista asuminen ko. palveluyksiköissä olisi ja tarkistamatta riittävän perusteellisesti, pärjääkö ko. henkilö jokapäiväisissä kodin askareissa. Tästä on esimerkkejä vaikka kuinka paljon. Vanhuksia löytyy kuolleina harva se päivä omassa kodissaan. Monet julkiset tahot ovat kehittäneet vanhempien sukupolvien halveksimisen eli tehneet heistä ongelmajäteryhmän. Tämä ilmiö on puhtaasti kotimainen tosi suomalainen tuntematon esim. muissa EU maissa, joissa maataan rakentaneita sukupolvia kunnioitetaan! Meillä kyllä aina juhlapuheissa! Suurin virhe on ehkä siinä, että seniorit nähdään yhtenä homogeenisena ” ongelmajätejoukkona ” eli kaikki numeroiden takana ovat samanlaisia ja elävät samanlaista elämää. He itse tietävät millaista oli heidän nuoruudessaan ja millaiset elämisen olot olivat silloin! Nuoremmat eivät voi tietää millaiset ne todella olivat ja mitä on vanhuus. Tämä antaa heille mielestään mahdollisuuden olla ” besser wissereitä ” ja tietää millaista on olla eläkkeellä ja millainen on nyt heidän taloudellinen tilansa?!! Kuitenkin he unohtavat, että ko. työeläkeläiset ovat työnantajansa kanssa maksaneet etukäteen kymmeniä vuosia työeläkemaksuja, jotka vielä paisuvat eläkerahastoissa sijoituskorkoina. Kaikki he ovat mm. vuoden 1996 ( taitettu indeksi ) jälkeen olettaneet, että aikoinaan myönnetyn, luvatun eläkkeen ( 60 % silloisesta palkasta ) ostovoima säilyy samana. Näillä omilla perusteillaan nuo edellä mainitut tahot väittävät eläkeläisiä ahneiksi! Meillä Suomessa on ETK :n, TELAn (= toimitusjohtaja), työeläkeyhtiöiden, ammattiyhdisliikkeen ja niiden nuorisojärjestöjen toimesta kiihdytetty ” vihapuhe ” ahneista erityisesti työeläkeläisistä. Kaikki nämä tahot väittävät, että taitettu indeksi säilyttää ostovoiman. Jos esim.10 ja 20 vuotena hintojen kehityksestä jäädään joka vuosi jälkeen 20 % (vain 80 % otetaan huomioon) ja palkkojen kehityksestä vain 20 % (80 % ei lasketa), niin mikä on se yhtälö, jonka mukaan ostovoima säilyy?? Kansan ja takuueläkeläisä säälitellään eikä syyttä. Hallitus ja kansanedustajat, jotka itse voisivat korjata näiden kahden eläkeläisryhmän eläkkeitä, puhuvat ja valittavat, mutta eivät toimi. Tästä osoituksena, että esim. kansaneläkeindeksiä ei ole korotettu lainkaan neljän ( 4 ) vuoden aikana eli tämän vaalikauden aikana. On mielenkiintoista nähdä jäävätkö puheet ko. toimen perustamisesta jälleen vaalien jälkeen vain puheeksi ja lupaukseksi. Kaikkien edellämainittujen epäkohtien ja epäoikeudenmukaisuuksien korjaamisen on välttämätöntä. Ja miksi erityisesti? Työeläkkeiden eläkeindeksin korjaaminen on yksi nopeista päätehtävistä. Työeläkeläisten ( 1 500 000 ) elintason parantaminen aiheuttaa monia aktiivisia ja elvyttäviä vaikutuksia koko kansantalouteemme. Hän voi perehtyä ja todeta, onko indeksin muuttaminen esim. 50/50 ( palkat/hinnat) mahdollista. Muun muassa Suomen Talouspolitiikan arviointineuvosto suosittelee tekemään tämän tapaisissa tilanteissa esim. määräajan kestäviä kokeiluja! Nyt joudumme valitettavasti luottamaan yksipuolista tietoa antaviin tahoihin. Työeläkeyhtiöiden ( niiden johtajien ) etujen mukaista ( mm. tulospalkkiot + lisäeläkkeet ) on paisuttaa työeläkerahastot tuottoineen mahdollisimman suuriksi. Samat tavoitteet ETK:n ja TELAn johtajilla! Josa Jäntti Helsinki Antiques – Antiikkimessut Helsingissä Wanhassa Satamassa ? Perinteeksi muodostuneena pyhäinpäivän antiikkiviikonloppuna 3. – 4.11.2018 (11 – 17) järjestetään raikas ja tasokas antiikkialan myyntitapahtuma Helsinki Antiques. Tapahtuman järjestää Fiskarsin Antiikkipäivät ry yhteistyössä Suomen Antiikkikauppiaat ry:n kanssa Wanhan Sataman ainutlaatuisessa miljöössä Helsingin Katajanokalla osoitteessa Pikku Satamakatu 5. Kauppiaskunta palaa parin vuoden tauon jälkeen Wanhaan Satamaan, jossa alan tapahtumia on järjestetty jo vuodesta 1991. Kauppiasyhdistysten järjestämä tapahtuma kokoaa yhteen yli 70 alan ammattikauppiasta. Tapahtumapaikkana toimii Wanhan Sataman näyttävät tilat. Paikan päällä on lisäksi kahvilaja ravintolapalvelut. Ravintola Soima tarjoaa la-su HELSINKI ANTIQUES-Brunssia. Varaukset: wanhasatama.fi/soima/#brunssit Yksilöllisiä löytöjä itselle ja lahjaksi Tapahtumatilamme mahdollistaa ideoiden keräämisen ja löytöjen tekemisen näytteilleasettajiemme sisustetuilta osastopaikoilta ja pienemmiltä pöytäpaikoilta. Tarjolla on monipuolinen kattaus esineistöä niin antiikin, designin, taiteen kuin vintagenkin osa-alueilta. Paikan päällä voi tehdä pieniä ja suuria hankintoja talviseen sisustukseen tai esimerkiksi joululahjaksi, keräilyesineitä unohtamatta. Kysy neuvoa Tapahtumamme kokoaa yhteen antiikkialan erityisosaajat ympäri Suomea. Näytteilleasettajamme antavat mielellään vinkkejä entisöintiin ja arviointiin liittyen. Kävijä voi ottaa mukaansa esineen tai kuvan esineestä, josta kaipaa lisätietoja. Kerromme mielellämme, kenen puoleen kääntyä. Sisäänpääsy: 12 € (lapset alle 18 v. ilmaiseksi), sisältää eteispalvelun Helsinki korottaa lastentarhanopettajien ja monien muiden palkkoja Koulumies ? Keväällä keskusteltiin vilkkaasti siitä, ovatko lastentarhanopettajien palkat ajan tasalla. Heidän nykyinen palkkatasonsa ei ole vastannut korkeaa koulutustasoa ja heidän kokonaisansionsa ovat jääeet selvästi esimerkiksi luokanopettajien tai sairaanhoitajan ansioista. Päiväkoteihin on ollut vaikea saada koulutettua henkilöstöä ja pk-seudulla on ollut pulaa lastentarhanopettajista. Moni naapurikaupunkimme on alkanut korottaa lastentarhanopettajien palkkoja houkutellakseen heitä töihin omaan kaupunkiinsa. Niinpä Helsinki on nyt päättänyt korottaa lastentarhanopettajien palkkoja ensi vuoden alusta 175 eurolla kuukaudessa. Palkankorotuksia tulee myös lastenhoitajille, perhepäivähoitajille ja varhaiskasvatuksen esimiehille. Sen lisksi palkankorotuksia tulee sosiaalityön sekä kotihoidon erilaisiin tehtäviin ja joillekin muille ammattiryhmille. Olen todella iloinen, että kaupunki on halunnut osoittaa konkreettista arvostusta henkilöstölleen. On arvovalinta, mihin kaupunki käyttää asukkaidensa veroeuroja. Palkankorotukset on nyt kohdistettu tarkoituksella pienipalkkaisille naisvaltaisille aloille, jotka tekevät tärkeää työtä, mutta ovat palkkakuopassa. Nämä uudet palkkalinjaukset on tehty kaikkien puolueiden yhteistyönä. Kaupunki on käynnistänyt pidemmän aikavälin palkkaohjelman, jonka tarkoitus on parantaa kaupungin houkuttelevuutta työnantajana ja palkita sen henkilöstöä. Kunta-alan sopimusten ulkopuolisten ryhmien, kuten opettajien, lääkärien ja teknisen henkilökunnan, palkkakehityksestä sovitaan loppuvuoden aikana. Terhi Koulumies Kaupunginhallituksen jäsen (kok)
• 11 Nro 20 • Viikot 44-45/2018 M unkin S eutu Tuomaan Markkinat tuo joulun jälleen Helsinkiin Tuomaan Markkinoilla viihdytään ja tunnelmoidaan joulua Helsingin historiallisessa keskustassa. Kuva: Jussi Hellsten / Torikorttelit Asukasja yrityspysäköinti tulee käyttöön Munkkivuoressa, Niemenmäessä, Kivihaassa ja koko Etelä-Haagassa ? Puulämmitteinen sauna, nuotiotulet, Helsingin kiinnostavimmat ravintolat, perinnekäsityöt ja modernimmat lahjatavarat. Tuomaan Markkinat on urbaani, Helsingin näköinen joulutori, joka kutsuu tunnelmoimaan joulua Senaatintorille 1.–22. joulukuuta. Helsingin joulun sydän, suurin ja kaunein joulutori Tuomaan Markkinat ihastuttaa taas Senaatintorilla 1.–22.12. Lämmin joulutunnelma löytyy historiallisen keskustan ikonisesta joulumaisemasta. Suomen vanhinta ulkoilmassa järjestettävää joulutoria on kehitetty kunnianhimoisesti vuodesta 2014 alkaen. Ennen rivi mökkejä ja glögikoju Esplanadin puistossa on nyt 130 mökin upea joulutori puusaunoineen, Ruokapihoineen, Lahjakujineen ja ohjelmalavoineen. Kävijämääränsä moninkertaistanut joulutori on Helsingin joulun must-kohde. Tuomaan Markkinat tavoittelee Euroopan vastuullisimman ja kiinnostavimman joulutorin paikkaa. Helsingin ykkösravintoloitsijoiden herkkuja maistellaan nuotiotulien äärellä Joulu on yhteisöllinen juhla ja joulutori on paras paikka tavata ystäviä, tutustua uusiin, joulutervehtää sukulaiset ja nauttia ajasta perheen kera. Tuomaan Markkinat tarjoaa paikan pysähtyä ja viihtyä – etenkin kauniilla Ruokapihoilla kiire hellittää. Kahdelta Ruokapihalta löytyvät kaupungin ykkösravintoloitsijat, sesongin herkut ja kiinnostava ohjelma. Makuelämyksistä nautitaan urbaaneilla nuotiotulilla. Maksuton vanhanajan karuselli pyörii, puusauna lämpiää, hehkuviinimukillinen höyryää ja joulupukin korvaan voi supattaa hartaimmatkin toiveensa. Torikortteleista aiemmilta jouluilta tuttu Joulusauna koettiin Senaatintorilla ensimmäistä kertaa viime vuonna. Pehmeät löylyt puulämmitteisessä saunamökissä ovat ikimuistoinen ja intiimi elämys, jonka voi kokea vain Helsingin kaltaisen kaupungin keskustassa, meren ääressä. Vilvoittelu tuomiokirkkoa tuijotellen on liki harras kokemus. Vastuullisia jouluostoksia käsityön taitajilta Lahjakujilta löytyy ihasteltavaa niin perinteiden rakastajalle kuin minimalistille. Lahjakujien käsityöläiset, pienja alkutuottajat sekä yrittäjät on tarkoin valittu, ja jokaisessa mökissä on eri toimija. Tuotteet ovat ekologisista materiaaleista valmistettuja ja pääosin suomalaista käsityötä. Lahjakujilla on tänä vuonna entistä monipuolisempi valikoima tuotteita. Yli sadasta mökistä löytyvät sekä himmelit, tuoksuvat tervakynttilät ja joulusinapit että korut, luonnonkosmetiikkaja designtuotteet. Tuomaan Markkinat kuuluu yhä useamman jouluperinteisiin. Joulumarkkinoiden ja vieressä sijaitsevien Torikortteleiden, Helsingin historiallisen keskustan, postikorttimaisemasta lähtee maailmalle sellaista kuvamateriaalia, että oksat pois! Helsingin joulun ilosanoma leviää ja kasvaa. Asukaspysäköintivyöhykkeet Jatkoa sivulta 3 ? Helsingin kantakaupungissa käytössä oleva asukasja yrityspysäköinti laajenee marraskuussa Munkkivuoreen, Niemenmäkeen, Kivihakaan ja koko Etelä-Haagaan. Muutos tarkoittaa, että pysäköintiin kadunvarsipaikoilla tarvitaan arkisin kello 8–20 marraskuun alusta alkaen asukastai yrityspysäköintitunnus. Tunnuksen voivat hankkia alueiden asukkaat ja yritykset. Asukaspysäköintipaikat on merkitty liikennemerkeillä, ja niillä saa pysäköidä myös yrityspysäköintitunnuksilla. Pysäköintiä ohjaavat määräykset tulee tarkistaa liikennemerkistä. Ilman pysäköintitunnusta katujen varsilla voi pysäköidä pysäköintikiekkoa käyttäen enintään neljä tuntia arkisin kello 8–20. Pysäköintiä ei ole rajoitettu iltaja yöaikaan kello 20–8 eikä viikonloppuisin. Liikkeiden edustoilla säilyy asiointipaikkoja, joilla voi pysäköidä lyhytaikaisesti ilman tunnusta. Asukaspysäköintitunnuksen hinta uusilla alueilla on 12 €/kk vuonna 2018 ja 13 €/kk vuonna 2019. Yrityspysäköintitunnus maksaa 30,83 €/kk. Vähäpäästöisiin ajoneuvoihin tunnuksen saa puoleen hintaan. Asukaspysäköinnin tavoitteena on vähentää muualta tulevien työmatkapysäköintiä ja helpottaa alueen asukkaiden pysäköintiä. Lisäksi autojen pitkäaikaista säilytystä pyritään vähentämään katujen varsilta, millä helpotetaan katujen kunnossapitoa ja lyhytaikaista vieraspysäköintiä. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti asukaspysäköinnin laajentamisesta keväällä 2017. Kantakaupungissa käytössä ollutta asukaspysäköintijärjestelmää on tarkoitus laajentaa lähivuosina myös Kumpulaan, Toukolaan ja Käpylään. Aiemmin asukaspysäköintiä on laajennettu kantakaupungista Lauttasaareen ja Munkkiniemeen. pysäköintiin kadunvarsipaikoilla tarvitaan arkisin kello 8–20 marraskuun alusta alkaen asukastai yrityspysäköintitunnus.
• 12 Viikot 44-45/2018 • Nro 20 M unkin S eutu Liikkumistutkimus puolivälissä Jatkoa sivulta 3 ? Liikkumistutkimuksella kerätään tietoa asukkaiden liikkumistavoista: mistä mihin ihmiset liikkuvat ja millä liikennevälineillä. Jo lähes 5400 asukasta on vastannut tutkimukseen. Asukkaiden toivotaan vastaavan aktiivisesti jatkossakin, ja erityisesti pari-kolmekymppisten vastauksia kaivataan lisää. – Tutkimuksella kerätään tietoa kaikenikäisten ja kaikenlaisia liikennevälineitä käyttävien ihmisten liikkumisesta. Jokaisen tutkimukseen kutsutun henkilön vastaus on tärkeä riippumatta siitä, liikkuuko hän omalla autolla, julkisilla, pyörällä, kävellen tai ei mihinkään, erikoistutkija Pekka Räty HSL:stä sanoo. – Vaikka ihmisten liikkumista pystytään nykyään tutkimaan erilaisilla älypuhelimen paikannukseen perustuvilla menetelmillä, perinteiset kyselytutkimukset ovat edelleen tärkeitä tietolähteitä. Esimerkiksi liikkumisen syitä ei saada selville muuten kuin kysymällä sitä ihmiseltä itseltään, Räty jatkaa. Liikkumistutkimuksen tekevät yhteistyössä Helsingin seudun liikenne (HSL) ja Helsingin seudun kunnat. Tutkimuskunnat ovat Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Järvenpää, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Siuntio, Tuusula, Vantaa ja Vihti. Kutsuja tutkimukseen lähtee marraskuun lopulle asti ja viimeiset tutkimushaastattelut tehdään 7.12. Vain kutsun saanut Kyselyyn vastataan pääsääntöisesti netissä, mutta yli 70-vuotiaille tehdään puhelinhaastattelu. Kutsuja saavat myös yli 7-vuotiaat lapset, jotka voivat vastata itsenäisesti tai vanhemman avustuksella. Yleisten liikkumistottumusten lisäksi kyselyssä pyydetään täyttämään matkapäiväkirja yhdestä ennalta valitusta päivästä. Koska kyseessä on tilastollinen tutkimus, johon poimitaan satunnaisesti edustava joukko kuntalaisia, tutkimukseen voivat vastata vain kutsun saaneet. Tuloksia on odotettavissa keväällä 2019. Kivihiili historiaan – vauhtia ilmastotalkoisiin Helsingin tapahtumista vastaavan säätiön johtoon Stuba Nikula ? Helsingin juhlaviikkojen taustaorganisaationa nykyisin toimivasta Helsinki-viikon säätiöstä muodostetaan 1.1.2019 alkaen Helsingin tapahtumasäätiö, joka ryhtyy Juhlaviikkojen lisäksi toteuttamaan Helsingin kaupungin merkittäviä yleisötapahtumia kuten Lux Helsinkiä, Helsinki-päivää, Helsingin uudenvuoden juhlaa, Silakkamarkkinoita ja Tuomaan markkinoita. Säätiön toimitusjohtajaksi on 1.12.2018 alkaen nimitetty Stuba Nikula. Stuba Nikula siirtyy säätiöön Helsingin kaupungin kulttuuripalvelupäällikön tehtävästä. Tehtävässään hän on vastannut Helsingin taiteen ja kulttuurin avustustoiminnasta sekä kaupungin kulttuurikeskusten kehittämisestä. Nikula on aiemmin työskennellyt Kaapelitehtaan ja Suvilahden kulttuurikeskusten toimitusjohtajana sekä johtanut muun muassa Tuska-festivaalista vastaavaa Finnish Metal Events Oy:tä. – Olen innostunut ja imarreltu mahdollisuudesta päästä kehittämään Helsingin tapahtumatarjontaa yhdessä säätiön osaavan henkilökunnan kanssa, toteaa Nikula. – Helsinki on tehnyt erinomaisen valinnan, kun se on päättänyt sisällyttää tapahtumat yhdeksi strategiansa ydinteemoista. Voimme olla tässä jatkuvasti parempia ja nyt saan antaa oman panokseni tärkeälle työlle. Omien tapahtumiensa tuottamisen lisäksi säätiölle syntyy luontevasti tehtävä toimia myös koko tapahtuma-alan edunvalvojana ja kokoajana Helsingissä. – Olemme iloisia saadessamme Nikulan Helsingin tulevan tapahtumasäätiön johtoon. Hän tuo mukanaan kulttuurija tapahtumakentän vahvaa osaamista ja näkemyksellisyyttä sekä kaupunkiorganisaatiosta että vapaammin hengittävältä järjestöja yrityskentältä, kertoo Helsinki-viikon säätiön hallituksen puheenjohtaja Juhana Vartiainen. Helsinki korottaa lähivuosien investointitasoa turvatakseen terveelliset koulut ja päiväkodit Lisääntyneillä investoinneilla halutaan turvata viihtyisät, terveelliset ja oppimista parhaalla tavalla tukevat kouluja päiväkotitilat. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Seppo Laakso. ? Sisäilmaongelmien vähentämiseksi Helsinki on lisännyt sekä korjausinvestointeja että investointeja, joissa vanhojen huonokuntoisten koulujen ja päiväkotien tilalle rakennetaan uusia. Samalla kehitetään prosesseja sekä uudisrakentamisessa että korjaamisessa. Rakennusten ylläpitoa ja rakennusten kunnon seurantaa parannetaan myös. Lisääntyneillä investoinneilla halutaan turvata viihtyisät, terveelliset ja oppimista parhaalla tavalla tukevat kouluja päiväkotitilat. Investoinneilla pyritään huolehtimaan myös siitä, että sisäilmaongelmaiset koulut korjataan. Tärkeää on myös parantaa vuorovaikutusta tilojen käyttäjien kanssa. – Helsinki investoi nyt reippaasti enemmän koulujen ja päiväkotien peruskorjauksiin kuin aiemmin. Tämä on todella hyvä asia, koska terveelliset ja viihtyisät tilat ovat osa laadukasta varhaiskasvatusta ja koulutusta, toteaa kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki. – On hienoa, että pystymme investoimaan koulujen ja päiväkotien peruskorjauksiin ja uudisrakennuksiin selkeästi aikaisempaa enemmän. Samalla on tärkeää linjata kiinteistöstrategiassa kiinteistöjen ylläpitoon, peruskorjauksiin ja uudisrakentamiseen liittyvät asiat, jotta kykenemme saattamaan kouluja päiväkotikiinteistökannan kestävästi kuntoon, toteaa kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Pia Pakarinen. Toimialojen välinen yhteistyö tiivistyy Helsingin kaupunkiympäristön toimiala ja kasvatuksen ja koulutuksen toimiala ovat tiivistäneet yhteistyötään erityisesti kouluja päiväkotipaikkojen riittävyyden sekä sisäilmakysymysten ratkaisemiseksi. Helsingin kaupunkiympäristölautakunta, kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto sekä kasvatusja koulutuslautakunta kokoontuivat tiistaina yhteiseen seminaariin pohtimaan tulevan kiinteistöstrategian linjausten toteuttamista sekä sitä, miten jatkossa toimialalautakunnat ja toimialat pystyvät tiiviimmällä yhteistyöllä vastaamaan aikaisempaa paremmin tilankäyttöön liittyviin haasteisiin. – Vuoropuhelu kaupunkiympäristön toimialan sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla on tärkeää ja suoranainen edellytys kiinteistöstrategian onnistuneelle toteuttamiselle. Olemme päässeet tässä vuoropuhelussa hyvään vauhtiin, Pakarinen sanoo. – On ollut välttämätöntä, että toimialat tekevät tiiviimpää yhteistyötä kouluja päiväkotiverkon suunnittelussa, korjauksissa ja rakennushankkeiden eteenpäin viemisessä. Uskon, että yhteistyö hyödyttää tulevina vuosina lopulta eniten helsinkiläisiä lapsia, kun päiväkodit ja koulut ovat kunnossa ja löytyvät riittävän läheltä kotia, Sinnemäki kertoo. Turvalliset ja terveelliset tilat kasvavalle lapsimäärälle Helsingin kaupunkistrategiassa linjataan, että Helsingissä lapsilla ja nuorilla on turvalliset ja terveelliset oppimisympäristöt. Tämä on yksi keskeisistä asioista myös valmisteilla olevassa Helsingin kiinteistöstrategiassa. Siinä otetaan kantaa siihen, miten huonokuntoiset ja sisäilmaongelmista kärsivät koulut, päiväkodit ja leikkipuistojen rakennukset joko korjataan tai korvataan uusilla rakennuksilla. Kaupungin toimitilojen tulee olla toimivia, terveellisiä ja turvallisia koko elinkaarensa ajan. Ennakoivia toimenpiteitä ovat esimerkiksi korjausvelan vähentäminen, rakennusten kunnon seuranta ja korjaavien toimenpiteiden toteuttaminen sekä rakentamisen laadun parantaminen. Investointeja edellyttää myös kaupunkistrategian tavoite varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostamisesta. Tänä syksynä alkanut viisivuotiaiden maksuton varhaiskasvatus on jo nostanut osallistumisastetta ja myös työpaikkojen määrän lisääntyminen on tuonut lisää lapsia varhaiskasvatukseen. Tämä edellyttää investointeja varhaiskasvatuksen tiloihin. Helsinki korotti kymmenvuotisen talonrakennushankkeiden rakentamisohjelman raamia 30-70 miljoonaa/vuosi jo kuluvan vuoden talousarviossa ja ensi vuoden talousarviossa tätä raamia on edelleen korotettu 5-15 miljoonaa euroa/vuosi. Vuonna 2019 talonrakennushankkeille on osoitettu 260 miljoonaa euroa, josta korjausrakentamisen osuus on 128 miljoonaa euroa. Uudisrakentamisesta 96 miljoonaa euroa on korvaavaa uudisrakentamista, eli talousarviovuonna 2019 käytetään yhteensä 224 miljoonaa euroa rakennusten korjausvelan hillitsemiseen. Myös vuosina 2020 ja 2021 korjaushankkeisiin ja korvaaviin investointeihin käytetään yli 200 miljoonaa euroa vuodessa. Tulevia kouluja päiväkotiinvestointeja Lähivuosien merkittäviä kasvatuksen ja koulutuksen toimialaa palvelevia uudisrakentamishankkeita ovat mm: • Helsingin kielilukion korvaava uudisrakennus • Jakomäen sydän – alueen uusi yhtenäinen peruskoulu sekä nuorisoja päiväkotitilat • Kruunuvuorenrannan keskuskoulu ja liikuntahalli • Keski-Pasilan peruskoulu ja päiväkoti • Pakilan allianssi (alueen koulut ja päiväkodit) Lähivuosien merkittäviä kasvatuksen ja koulutuksen toimialaa palvelevia korjausrakentamishankkeita ovat mm: • Aleksis Kiven peruskoulu • Botby grundskola • Maunulan ala-aste • Lauttasaaren peruskoulu • Pitäjänmäen peruskoulu • Tahvonlahden peruskoulu ja päiväkoti ? Kokoomuksen kansanedustaja, sisäministeri Kai Mykkänen nostaa ilmastomarssin päivänä esille hallituksen torstaina eduskunnalle antaman esityksen irtautua kivihiilestä lakisääteisesti vuonna 2029. – Kivihiilestä irtautuminen on historiallinen linjaus päästöjen rajoittamiseksi. Suomi on kivihiilestä luopumisessa eturintamassa näyttämässä esimerkkiä muille maille, Mykkänen sanoo. Kivihiilikielto liittyy vuoteen 2030 tähtäävän kansallisen energiaja ilmastostrategian toimeenpanoon. Tavoitteena on, että Suomi luopuu asteittain fossiilisten polttoaineiden käytöstä energian tuotannossa ja siirtyy kohti päästötöntä energiajärjestelmää. Ensimmäisenä fossiilisista energialähteistä lopetettaisiin hiilen energiakäyttö. Kiellon myötä hiilidioksidipäästöt vähenevät Suomessa vuosittain noin miljoonalla tonnilla, samoin vähenisivät rikkidioksidi-, raskasmetallija muut päästöt. Mykkäsen mukaan kivihiilikielto aiheuttaa investointipaineita kaupunkien kaukolämmön tuotannossa. – Se, millä kivihiili korvautuu, on ennen kaikkea nyt hiilellä lämpiävien kaupunkien päättäjien eli etenkin pääkaupunkiseudun, Turun ja Vaasan käsissä. Vetoan kaupunkien päättäjiin, että rakentaisitte ohjelmat, joilla kiinteistöjen lämmitystä siirretään kunnianhimoisesti muuhun kuin polttamiseen perustuvaksi jo kymmenen vuoden kuluessa. Se olisi sukupolvemme suurimpia ilmastotekoja. Varsinkaan Helsingin seudulla kivihiiltä ei voi eikä pidä korvata yksinomaan biomassan poltolla, Mykkänen sanoo. Polttamisen osuuden vähentämisessä ratkaisuja ovat esimerkiksi syvä geoterminen energia, lämpöpumput ja hukkalämpöjen varastointi, sekä mahdollisesti myös pienet moduuliydinvoimalat, joiden käyttöä lämmössä tutkitaan Suomessa parhaillaan. – Rannikkokaupunkien hiilenkäytön rinnalla täytyy heti käynnistää turpeen energiakäytön vähentäminen ja lopettaminen viimeistään 2030-luvulla, kuten olemme Kokoomuksen eduskuntaryhmän ympäristölinjauksessa elokuussa paaluttaneet. Turve on ennen kaikkea sisämaan kaupunkien lämmityksen kysymys. Sielläkään ei kannata jatkossa nojata vain bioenergiaan, vaan siirtyä älykkäämpään lämpötalouteen, Mykkänen jatkaa. Mykkäsen mukaan ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää massiivisia ja nopeita toimia. Vielä ei kuitenkaan ole liian myöhäistä, ja maapallolla on toivoa pysäyttää lämpeneminen. – Enää ei ole kyse lastemme ja lastenlastemme tulevaisuudesta. IPCC:n raportin hätkähdyttävä viesti on, että 1,5 asteen lämpeneminen toteutuu 10-30 vuoden kuluessa, jos emme tee rajua käännettä. Meillä on vielä mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten suurena ongelma tulee meihin ja maailmaan osumaan, Mykkänen sanoo.
• 13 Nro 20 • Viikot 44-45/2018 M unkin S eutu Kamppailu yksinäisyyden vähentämiseksi Olli Valtonen Munkkivuoren kirkon esitelmäja keskustelusarjassa 14.11. klo 11.30 ? MIKSI OLEN OLEMASSA? Etsimme jotain itseämme suurempaa Olli Valtonen oli mukana perustamassa Tuomasmessua ja Askel-lehteä sekä johti pitkään HelsinkiMissiota, jonka toiminnan kärjeksi nousi yksinäisyyden vähentäminen. “Yksinäisyys on kuin nälkä,” Valtonen sanoo. “Ihmisen sielussa asuu yhteisön ja lähimmäisen tarve. Kun yksinäisyys kroonistuu, kuva itsestä ja muista vääristyy, lähimmäinen alkaa näyttää pelottavalta.” Jäätyään viime kevään eläkkeelle Valtonen on kiinnittänyt huomiota ruuhkavuosia elävien miesten yksinäisyyteen. “Heillä on haastava työ ja usein myös perhe. Silloin mies ei itse huomaa, että vähäiset kontaktit ystäviin hiipuvat.” Kysymykseen Miksi olen olemassa Olli Valtonen vastaa omakohtaisesti keskiviikkona 14.11. Esitelmäja keskustelusarjan kolmessa jäljellä olevassa tapaamisessa Munkkivuoren kirkossa on mahdollisuus kuulla, mitä muut ovat pohtineet ja löytäneet sekä keskustella omista elämänkysymyksistä. Keskustelua voi jatkaa yhteisen aterian (vapaaehtoinen 5 euroa) äärellä seurakuntasalissa. Munkkivuoren kirkon haasteellisen sarjan vieras keskiviikkona 31.10. on yliläkäri Tiina Tasmuth. Hän on yksi niistä lääketieteen ammattilaisista, joiden tehtävänä on saatella meitä turvallisesti ajan rajalle ja rajan yli. Tiina Tasmuthin mielestä on hyvä, jos ihminen uskaltaa ajatella elämänsä päättymistä. Silloin hän ei kuole itseltään salaa eikä jätä jälkeenjääviä vaille sitä hyvää, mitä voisi heille jakaa. Tasmuth haluaa saattohoitolääkärinä olla toivon ylläpitäjä, jolloin tärkein on, ettei kuolevaa ja hänen omaisiaan jätetä. Isäntänä tapaamisissa on kirkkoherra Leo Glad. Ohjelma alkaa klo 11.30, lounas on tarjolla klo 13. Vieraat 31.10. Klo 11.30 YLILÄÄKÄRI, SYÖPÄTAUTIEN ERIKOISLÄÄKÄRI, PALLIATIIVISEN HOIDON ASIANTUNTIJA TIINA TASMUTH 14.11. Klo 11.30 ROVASTI, EMERITUS TOIMINNANJOHTAJA OLLI VALTONEN 28.11. Klo 11.30 TERAPEUTTI, KIRJAILIJA TOMMY HELLSTEN Tilaisuuksissa kerätään kolehti vieraan osoittamaan kohteeseen tai YV-keräykselle. TERVETULLEITA OVAT KAIKKI JA KAIKENIKÄISET Tommy Hellsten Tiina Tasmuth Olli Valtonen Helsinki jäseneksi johtavien kulttuurikaupunkien verkostoon Rokotukset helsinkiläisille alkavat marraskuussa ? Helsingin kaupunki liittyy World Cities Culture Forum -verkostoon, joka on Lontoon aloitteesta perustettu maailman johtavien kulttuurikaupunkien verkosto. Jäsenyys kaupunkien kulttuurifoorumissa tukee Helsingin brändiä kansainvälisenä kulttuurikaupunkina ja vahvistaa verkostoja kulttuurimyönteisiin suurkaupunkeihin. Jäsenenä Helsinki saa ensi kertaa luotettavaa vertailutietoa taiteen ja kulttuurin tilasta suhteessa muihin maailman kaupunkeihin. World Cities Culture Forum tuottaa vuosittain tutkimusraportin, joka vertailee jäsenkaupunkeja 70 erilaisella kulttuurin indikaattorilla.Verkoston kautta Helsinki voi markkinoida omaa taiteen ja kulttuurin osaamistaan sekä löytää uusia ratkaisuja taiteen ja kulttuurin tukemiseen. Verkostoon kuuluu tällä hetkellä yli 30 kaupunkia eri puolilta maailmaa. Pohjoismaista jäseninä ovat Tukholma ja Oslo. Aloite Helsingin liittymisestä verkostoon on tullut Lontoon pormestarilta Sadiq Khanilta. Kaupunginhallitus myönsi kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan käytettäväksi 17 500 euroa verkoston ensimmäisen vuoden jäsenmaksua varten. Jatkossa jäsenmaksu on 8 500 euroa vuodessa ja se kattaa muun muassa pääsyn verkoston tietokantoihin. Kolmas Itämeritoimenpideohjelma Kokouksessaan 22.10. kaupunginhallitus hyväksyi myös Helsingin ja Turun kaupunkien kolmannen yhteisen Itämeri-toimenpideohjelman Helsingin kaupungin osalta vuosiksi 2019–2023. Helsinki ja Turku julkaisivat ensimmäisen yhteisen Itämeri-toimenpideohjelmansa vuonna 2007. Samalla kaupungit käynnistivät Itämerihaaste-verkostoaloitteen. Verkostoon on liittynyt 270 organisaatiota Suomesta ja muista Itämeren maista. ? Riskiryhmien maksuttomat rokotukset alkavat 5.11. Raskaana olevat äidit ja pienet lapset saavat rokotuksen edelleen neuvolasta. Influenssarokotuksen saa ilman ajanvarausta rokotuspisteissä. Rokotuspisteet syksyllä 2018 Viime syksyn suuren kävijämäärän vuoksi Kampin rokotuspiste siirtyy väljempiin tiloihin Töölön kisahalliin. Muut rokotuspisteet ovat edelleen Kustaankartano Oulunkylässä, Liikuntamylly Myllypurossa ja Hopeatien palvelutalo Pohjois-Haagassa. – Kun rokotukset annetaan rokotuspisteissä, voimme keskittyä niissä paremmin rokotuksiin ja terveysasemilla potilaiden hoitamiseen. Rokotukset sujuvat parhaiten, kun rokote haetaan lähimmästä rokotuspisteestä, tiivistää ylihoitaja Nina Ahlblad-Mäkinen. Rokotuspisteet ovat auki 5?9.11. ma?to klo 8.30?18 ja pe 8.30?15. Jos asiakkaan on vaikea päästä rokotuspisteeseen, hän voi rokotusviikon jälkeen varata ajan sähköisesti tai soittamalla omalle terveysasemalle. Riskiryhmille influenssarokotus on maksuton Riskiryhmiä ovat: sairautensa vuoksi riskiryhmiin kuuluvat, 65 vuotta täyttäneet, varusmiestai vapaaehtoisen palveluksen aloittavat, vakavalle influenssalle alttiiden lähipiiri, potilasja hoivatyötä tekevät ja opiskelevat, raskaana olevat ja lapset 6 kuukauden ikäisistä 6-vuotiaisiin Raskaana olevat äidit ja lapset 6 kuukauden ikäisistä 6-vuotiaisiin saavat influenssarokotuksen neuvolakäynnin yhteydessä tai avoimesta neuvolasta ilman ajanvarausta, arkisin 5.–16. marraskuuta. Neuvolakohtaiset rokotusajat löytyvät verkosta influenssarokotus.hel.fi Rokotukset muille ryhmille Koululaiset saavat influenssarokotuksen kouluterveydenhuollosta tai rokotuspisteestä. Vanhempien tulee varata rokotusaika koulun terveydenhoitajalta. Opiskelijat voivat ottaa rokotuksen oppilaitoksensa terveydenhuollosta tai rokotuspisteestä. Oppilaitokset tiedottavat oppilailleen itse rokotuspäivistään ja -käytännöistään. Sosiaali-, terveydenja lääkehuollon henkilöstölle annetaan influenssarokotus työterveyshuollossa. Helsingin kaupunginsairaaloiden päivystys ja vuodeosastot, monipuoliset palvelukeskukset, kuntoutusja kehitysvammaisten hoitolaitokset sekä kotihoito rokottavat omat asiakkaansa. Longinojan luontopolku avautui ? Longinojasta on tullut merkittävä taimenpuro Helsingin kaupungin tuella ja puroaktiivien uhrautuvalla talkootyöllä. Purolla ei saa kalastaa mutta vaelluskalojen bongauspaikkana se on verraton retkikohde. Talkootyönä on tehty myös puron varteen perjantaina 26. lokakuuta avattu Helsingin ensimmäinen taimenista kertova luontopolku. Longinoja on osa Helsingin monipuolista puroverkostoa, Vantaanjoen ensimmäinen sivuhaara. Se kiemurtelee Koillis-Helsingissä Tapanilasta Malmille ja laskee Savelan kautta Vantaanjokeen. Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseura Skes ry on kunnostanut Longinojaa puroaktiivi Juha Salosen johdolla jo 17 vuotta. Talkookunnostuksilla on saatu turvattua Suomenlahden uhanalaisen taimenen luontainen lisääntyminen Helsingissä, huipputuloksin. Puron varteen avataan Helsingin ensimmäinen taimenista kertova luontopolku, joka on tehty puroaktiivien ja kaupungin yhteistyönä. Malmilta Savelaan ulottuvalla kahden kilometrin mittaisella luontopolulla on pääopastaulut molemmissa päissä sekä 14 kohdetaulua. Keväällä 2019 Vantaanjoen päähän rakennetaan vielä eväidensyöntipaikka. Luontopolku kertoo mielenkiintoisella tavalla uhanalaisesta taimenesta sekä kaupunkipuron luonnosta ja sen suojelusta. Polun tekstisisältö on saatu puroaktiiveilta ja sen on jalostanut luontopolun muotoon Graafinen maanpiiri Oy, kuvittajana Seppo Leinonen ja tekstin jalostajana Auli Kilpeläinen. Longinoja-aktiivien ahkeran tiedotustoiminnan ansiosta puro onkin jo aikamoinen hittiretkikohde juuri nyt kun vaelluskaloilla on kutuaika. Kutu ajoittuu loka-marraskuun vaihteeseen ja kestää yleensä muutaman viikon. Hämärinä iltoina joenvarsi pilkuttuu taskulappujen valokeiloista, kun taimenia bongaillaan. Kalat voivat olla pituudeltaan jopa 90 senttisiä ja niitä voi nähdä runsaasti. Taimenia voi nähdä myös päiväsaikaan, mutta iltahämärissä ne ovat aktiivisimmillaan. Uhanalaisten taimenten kalastaminen on kielletty. Koska jotkut uhmaavat kieltoa helpon saaliin toivossa, turvaavat puroaktiivit taimenten kutupuuhat valvomalla puron varrella kudun aikana. Suomen Yrittäjien johdossa jatkaa Jyrki Mäkynen ? Jyrki Mäkynen jatkaa Suomen Yrittäjien puheenjohtajana. Varapuheenjohtajiksi valittiin Petri Salminen, Nina Rasola, Antti Rantalainen ja Carita Orlando. Suomen Yrittäjien liittokokous valitsi järjestön johdon kokouksessaan Turussa perjantaina 19.lokakuuta. Seinäjokelainen Jyrki Mäkynen aloittaa kolmannen kaksivuotiskautensa Suomen Yrittäjien johdossa. Hänet valittiin puheenjohtajaksi Tampereen liittokokouksessa lokakuussa 2014. Mäkysellä ei ollut vastaehdokasta. Mäkysen vuonna 1992 perustama Oy HM Profiili Ab kehittää, suunnittelee, toteuttaa ja ylläpitää työympäristöjä. Toimipisteet ovat Seinäjoella, Vaasassa, Pietarsaaressa ja Jyväskylässä. Varapuheenjohtajavaalissa Petri Salminen Keski-Suomesta sai 1628 ääntä, Nina Rasola Etelä-Savosta 1488 ääntä, Antti Rantalainen Taloushallintoliitosta 1364 ääntä ja Carita Orlando Pääkaupunkiseudulta 1331 ääntä. Petri Salmisen yritys Salminen & Tikka Oy keskittyy myynnin ja johtamisen kehittämiseen. Sen kotipaikka on Jyväskylä. Nina Rasola edustaa kolmatta polvea ammattimaisessa liikennöinnissä Mikkelissä ja johtaa perheyritystä RL-Huolinta Oy:tä, josta on kasvanut konserni. Hyvinkääläinen Antti Rantalainen aloitti yrittäjätoiminnan kaksin yhdessä puolisonsa Anne Rantalaisen kanssa vuonna 1981 ammatinharjoittajina. Tilipalvelu Rantalainen Oy on kasvanut yhdeksi toimialan suurimmaksi Suomessa. Carita Orlandon yritys Orlando Consulting Oy toimii Vantaalla. Hän toimi yli kymmenen vuotta tilitoimistoyrittäjänä. Vaalissa olivat mukana myös Jaakko Männistö Varsinais-Suomesta ja Minna Nissilä Hämeestä. Suomen Yrittäjien puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana voi toimia korkeintaan kolme kaksivuotiskautta. Liittokokous valitsi järjestölle myös uuden hallituksen. Suomen Yrittäjien liittokokous on järjestön ylin päättävä elin. Se on koolla kerran vuodessa lokakuussa, Valtakunnallisten yrittäjäpäivien yhteydessä. Tänä vuonna Valtakunnalliset yrittäjäpäivät kokoaa Turkuun 1600 osallistujaa. Carita Orlando, Nina Rasola, Jyrki Mäkynen, Antti Rantalainen ja Petri Salminen valittiin Suomen Yrittäjien puheenjohtajistoon. Kuva: Vesa-Matti Väärä
• 14 Viikot 44-45/2018 • Nro 20 M unkin S eutu Kuvataide Risto Kolanen: Kaamosajan kuvataide Amerikkalainen valokuvaaja Curt Richter kuvaa sekä suomalaisia että amerikkalaisia ”julkkiksia”, tässä yhdessä kuvaamansa Frank Meacham III:n kanssa Galleria Kajasteella. Kuva: Raimo Granberg. Kätsy, alias Jarmo Koivunen teki pohdiskelevia pilapiirroksia 1965-2017 Iltasanomiin. Kuvassa taiteilija taustanaan 2000-luvun piirroksia Galleria A2:ssa. Kuva: Janne Lappalainen. Taidemaalari ja opettaja Eila Ekman-Björkman 80-vuotisnäyttelyssään “Ilo” taustallaan teoksensa Ajatuksia. Kuva: Hannele Salminen. Taiteilija Kaija Laitinen piirroksensa Katu ja kivitalot äärellä Papu Galleriassa. Kuva: Hannele Salminen. ? Anne Tompuria kiinnostaa valo – ei värit. Guassilla ja pigmentillä maalatuissa teoksissa pimeys ja valo kulkevat rinta rinnan ja antavat tilaa toinen toisilleen Galleria Heinossa. Maalaustaiteella sosiaalinen tehtävä Taidemaalari Eila Ekman-Björkman on tehnyt pitkän uran Suomen taideakatemian koulun näyttelystä 1966 Leningradissa tähän päivään. Galleria Dix, Uudenmaankatu 19, esittelee hänen 80-vuotisnäyttelynsä, jonka teosnimet Elämänilo, Onnelliset, Uusi aika ja Elämä on kuvaavat hyvin pitkän linjan taiteilijan perusoptimistisuutta ja valtavaa energiamäärää. Maalari on pystynyt itsenäiseen taidekoulujen käynnistysja johtamistyöhön ilman tavanomaisten ammatillisten taustaorganisaatioiden tukea. Ekman-Björkmanin aloitteesta perustettiin v. 1991 Alfa Art oy, jonka toiminnanjohtajana hän on ollut alusta saakka. Lasten ja nuorten kuvataidekoulu käynnistettiin hetimiten. Vuonna 1997 Alfa Art oy laajensi toimintaansa Taideoppilaitoksella kaiken ikäisille. Kirjailijat vapautuvat kuvaan Galleria kajaste, Albertinkatu 30, esittelee erikoisen taidenäyttelyn. Maalausten sijasta esillä on valokuvaaja Curt Richterin näyttelyssä PASSAGE nimekkäiden, palkittujen kirjailijoiden muotokuvia, joita hän on ottanut viimeisten 25 vuoden aikana. Mukana on sekä suomalaisia että yhdysvaltalaisia kirjailijoita, Margaret Atwoodista Gore Vidaliin. Työt ovat herkkiä tutkielmia, jotka paljastavat kuvatun henkilön sisimpiä tuntoja. Kuvaajalla on maaginen kyky saada mallinsa rentoutumaan kameran edessä. Suomalaisten kirjailijoiden kanssa yhteistyö lähti liikkeelle Richterin tavattua Juha Itkosen – näin syntyi ”Kaikki paikalla”, jossa ovat mukana mm. Elina Hirvonen, Tuomas Kyrö, Aulikki Oksanen, Riikka Pulkkinen ja Roman Schatz, joka myös puhui avajaisissa. Osa suomalaiskuvista on ensimmäistä kertaa esillä. Taiteilijana Richter sanoo olevansa tarinankertoja, kuten kirjailijatkin – tekstin sijaan hänen välineensä on valokuva. Mielipidepiirroksia 1965–2017 Galleria A2, Kasarmikatu 28, sijaitsee Kaartinkaupungissa muutaman askeleen päässä Kasarmitorilta. Se avattiin kesällä Janne Lappalaisen toimesta. Taiteellisen linjan vaihteeksi se esittelee hyvin populaarin taiteilijan ja aihepiirin. Pilapiirrosmestari Kätsy eli Jarmo Koivunen siirtyi kesällä 2017 eläkkeelle. Hän on tehnyt Ilta-Sanomiin liki 8 000 piirrosta. Hän piirsi, usein kolmesti viikossa, yhtäjaksoisesti 52 vuotta, mikä on Euroopan ennätys. – Piirros on kuin kaurapuuroa, johon on laitettu hunajaa. Tärkeintä on pistää ihmiset ajattelemaan eikä tarjota pelkkää viihdettä, hän sanoi lähtöhaastattelussaan Juhani Tolvaselle. Pohdiskelevissa piirroksissaan Kätsy jättää usein näkyviin neljä erilaista ajatusta aiheestaan. – Mikään ei ole niin tylsä kuin valmis ajatus. Näyttelyn otsikko ”Minä tästä vain vähän viuhahdan” on vuodelta 1967, kun huumeongelma livahtaa sisään poliitikkojen riidellessä keskioluen vapauttamisesta. Kätsymäistä. Arkielämän eskapismia Elisa Marinin maalauksien maailma rakentuu figuurien ympärille, itseään samaan aikaan kooten ja kadoten näkyvistä. Hän kuvaa puutteellisuuden ja tyytymättömyyden kohtaamista sekä arkielämän eskapismia, jota ihminen helposti tuntee joutuessaan maailman odotusten kohteeksi. Paksulla värillä reliefimäisesti maalaaminen, lasuurit ja hiilipiirros vuorottelevat kankaalla. Galleria Katariinan, Kalevankatu 16, Studiossa on Hanna Järvenpään ”Dancing” – installaatio, jonka idea sai alkunsa Ilmestyskirjan neljästä ratsastajasta. Teos edustaa paitsi alkuperäisiä apokalyptisia teemoja, myös kääntöpuolia: uskoa, toivoa, rakkautta ja elämää. Yleisötapaaminen on sunnuntaina 11.11. klo 14–16. Törmäyksen uhkaa piirrosinstallaatiossa Galleria Lapinlahti, Lapinlahdenpolku 8, esittelee kolmen naisen kuvataidetta. Eeva Honkasen taiteellinen työskentely pohjaa huoleen luonnon monimuotoisuuden katoamisesta. Viisi vuotta sitten Venäjän ylle ilmatilaan törmäsi asteroidi. – Kappaleen lähestyessä ja lopulta hajotessa siitä sinkoutui pieniä meteoriitteja myös maanpinnalle. Yksi näistä palasista tippui lähelle lapsuuden kotiani. Tapahtuneen jälkeen olen miettinyt kysymystä ”mitä jos…”? Piirrosinstallaatio tiivistyy sanaan “impakti”, joka on em. törmäys. Jospa katastrofi on jo käynnissä joka puolella maailmaa, ihmisen aikaansaamana? – Minulle impakti merkitsee laajemmin tietynlaista uhkaa ja epävarmuutta, mutta on muistutus myös läsnä olemisen tärkeydestä ja hetkessä elämisestä. 20 metriä leveän ja gallerian kattoon asti kurottuvaa tussipiirrosta on pimennetyssä tilassa tutkittava valon avulla. Piirroksia kotiseuturakkaudesta Papu-galleria, Mariankatu 24, esittelee Kaija Laitisen piirroksia kotiseutunsa, 60-luvun lähiön näkymistä. Piirrokset ovat mustavalkoisia, musteella ja metallisella piirustusterällä tehtyjä. Aiheena on kotipaikkarakkaus tai asuinpaikkaan tottuminen. Perinteisenä maisemapiirrosaiheena kotilähiö on antoisa. Hän on piirrosten lomaan sijoittanut lappusia, otteita työpäiväkirjasta, joissa on ajatuksia piirtämisestä tai teosaiheista. Laitinen opiskeli Kuvataideakatemiassa 1995-2000. Tavallisesta arjesta saa paljon irti, kun sitä tarkastelee piirtämällä. Hän tarkastelee kadulla liikkuvaa väkeä, jotka edustavat ihmisen eri elämänvaiheita lapsuudesta vanhuuteen. – Toivon, että katsojalle välittyisi se, että tunnen mielenkiintoa ja lämpöä kaupunginosani ihmisiä ja ympäristöä kohtaan. Taidetta Säkkijärven polkan sotatarinasta Bita Razavi on kolmen kulttuurin kuvataitelija. Hän on syntynyt Teheranissa ja työskentelee Helsingin ja Metsakivin välillä Virossa. Myymälä2, Uudenmaankatu 23F, esittelee taiteilijan ”Sama laulu, uudet kappaleet” –näyttelyä. Taustalla on yhteinen tarina jatkosodan alusta, jolloin Neuvostoliitto sijoitti maamiinoja, jotka reagoivat kolmisointusignaaliin tietyllä radiotaajuudella. Suomi torjui äänisodankäyntiä Säkkijärven polkalla. ”Same Song, New Songlines” käsittelee tämän laulun legendaa sekä verkkokeskusteluja siitä, mitä ne paljastavat isänmaallisuuden ja muukalaisvihan suhteesta ja miten ne muuttuvat virtuaalisiksi sotavyöhykkeiksi. Hanke perustuu Société Anonyme Ahlqvistin radio-propagandan ja ääniefekti-sodankäynnin tutkimukseen Pohjoismaissa ja Baltiassa 2011-12. Veistoksia raakakiven ehdoilla Kuvanveistäjä Antero Koskinen valmistui alun perin rakennusmestariksi 1970-luvulla, mutta kävi Helsingin Taiteilijaseuran kuvanveistokursseilla 1992-95 ja jatkoi plastisen sommittelun opiskelua Avoimessa Taideteollisessa Korkeakoulussa. Hän antautui kokonaan taiteeseen ja on järjestänyt Galleria Brondalla, Annankatu 16, lukuisia yksityisnäyttelyjä. Tunnetuin julkisista teoksista on näyttelijä-ohjaaja Åke Lindmanin hautamuistomerkki Hietaniemen taiteilijakummulla. Koskinen työstää teoksensa raakakiven ehdoilla. Kun muoto on löytynyt, kiven pinta voi olla kiiltävä tai matta, sileä tai karhea ja värillisissä kivissä, kuten marmorissa, hienosti esille otetut värikerrostumat antavat jännittävän lisän teoksiin. Hän saa kivet elämään ja paljastamaan salaisuutensa. Taiteilijan käsissä raskas ja kova kivi taipuu ja saa uutta ilmaisuvoimaa ja liikettä. Teksti: Risto Kolanen Kuvataiteilija Hanna Järvenpää on ripustanut installaationsa Galleria Katariinan Studioon. Kuvassa taiteilija installaationsa keskellä. Kuva: Raimo Granberg. Bita Razavi taustanaan Same Song, New Songlines -teemaiseen näyttelyynsä liittyvä tapetti Myymälä 2:ssa. Kuva: Raimo Granberg.
• 15 Nro 20 • Viikot 44-45/2018 M unkin S eutu Dosentintie 12 Saga Seniorikeskus Ruissalo säätiö Huopalahdentie 1 Neste Huopalahdentie 28 Talin urheilukeskus Jousipolku 1 Pitäjänmäen kirjasto Kaupintie 4 Pohjois-Haagan kirjasto Munkkiniemen puistotie 8 Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy Munkkiniemen puistotie 11 Munkkiniemen Hammaslääkärit Munkkiniemen puistotie 14 Nordea Huoneistokeskus Munkkiniemen puistotie 15 Puisto Apteekki Kiinteistömaailma Munkkiniemen puistotie 20 Alepa Laajalahdentie 19 Ravintola Ukko-Munkki Laajalahdentie 21 Munkkiniemen Yhteiskoulu Lehtisaarentie 2 A Alepa Lehtisaari Professorintie 2 Munkkiniemen Apteekki Raumantie 1 Munkkivuoren S-market Munkkivuoren Apteekki Munkkivuoren Kahvila Munkkivuoren lääkärikeskus Dextra Munkkivuoren parturi Munkkivuoren K-kauppa Raumantie 3 Munkkivuoren seurakuntatalo Riihitie 22 Munkkiniemen kirjasto Solnantie 26 Royal Pokhara Solnantie 35 Alepa Munkkiniemi Ulvilantie Parturi ja suolahoito Ulvilantie 19 Pikku Ranska Munkinseudun voit noutaa seuraavista paikoista: Pyydä tarjous! puh. 040-9000 989 kiinteistopalvelu@gmail.com munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info www.kiinteistopalvelu.info ? Kiinteistönhuolto ? Siivouspalvelut ? Huoltomiespalvelut ? Talonmiessijaisuudet ? Painepesut ? Hälytysja valvonta 24h/vrk ? Lumityöt ja hiekoitustyöt ? Imulakaisukonepalvelut Munkkiniemen Kiinteistöhuolto Kohtaamisia kaupungissa esittelee kaupunkielämää 1900-luvun Suomessa ? Ateneumin taidemuseon näyttely Kohtaamisia kaupungissa – suomalaista taidetta 1900-luvulta avautui 19. lokakuuta 2018 ja on esillä 20. tammikuuta 2019 asti. Kuinka kaupungistuminen vaikutti suomalaisten elämäntapoihin – ja kuinka se näkyi kuvataiteessa? Miten arki muuttui, kun vapaa-ajan määrä lisääntyi ja sukupuoliroolit vapautuivat? Kohtaamisia kaupungissa kertoo kiehtovan tarinan 1900-luvun Suomesta. Noin 300 teoksen kokonaisuudessa on runsaasti harvoin esillä olleita teoksia Kansallisgallerian kokoelmista. Särmikkäitä rinnastuksia eri aikakausilta Ateneumin taidemuseo täyttää 130 vuotta lokakuussa 2018. Kohtaamisia kaupungissa on Ateneumin kokoelmien juhlaa: näyttelyssä nähdään noin 300 teosta Kansallisgallerian kokoelmista yli 80 taiteilijalta. Lisäksi mukana on seitsemän Elga Sesemannin teosta Tuomo Sepon yksityiskokoelmasta. Helene Schjerfbeckiltä näyttelyssä nähdään 14 maalausta. Esillä on myös Ateneumin saamia uusia teoslahjoituksia: esimerkiksi Simo Hannulan kaupunkiaiheista grafiikkaa ja piirustuksia. Näyttelyn taiteilijoita ovat muun muassa Marcus Collin, Antti Favén, Aarre Heinonen, Tove Jansson, Olli Lyytikäinen, Åke Mattas, Ulla Rantanen, Sigrid Schauman ja Esko Tirronen. Teoksista noin puolet on grafiikkaa taiteilijoilta kuten Marjatta Hanhijoki, Reino Harsti, Juho Karjalainen, Viktor Kuusela, Helmi Kuusi, Aune Mikkonen ja Tuulikki Pietilä. Veistoksia on esillä muun muassa Wäinö Aaltoselta, Marjo Lahtiselta, Essi Renvallilta ja Helena Pylkkäseltä. Näyttelysaleissa nähdään yllättäviä kohtaamisia ja särmikkäitä rinnastuksia eri aikakausilta 1910-luvulta 1980-luvulle. Kaupungistuminen mahdollisti uudenlaisten elämäntapojen muodostumisen Kohtaamisia kaupungissa sai alkunsa Moderni nainen -näyttelystä, joka esitteli Helene Schjerfbeckin, Elga Sesemannin, Sigrid Schaumanin ja Ellen Thesleffin teoksia. Ateneumin tuottama näyttely nähtiin New Yorkissa, Tukholmassa ja Oulussa. Kohtaamisia kaupungissa laajentaa näkökulmaa elämäntapojen muuttumiseen kaupungissa ja sen näkymiseen suomalaisessa kuvataiteessa. Teosten aiheet vaihtelevat kaupungista kotiin, sodasta sirkukseen ja kehosta identiteettiin. Mukana on erityisen paljon tunnistettavia kaupunkinäkymiä Helsingistä. – Kaupungistuminen mahdollisti uudenlaisten elämäntapojen muodostumisen. Myös naiset pystyivät toimimaan itsenäisesti ammateissa ja luomaan uraa taiteilijoina. Tavallisten ihmisen vapaa-ajan määrä ja harrastukset lisääntyivät. Elämä kaupungissa oli vapaampaa: rooleilla pystyi leikittelemään eivätkä ne perustuneet niin vahvasti sukupuoleen ja asemaan kuin maaseudulla, kertoo näyttelyhankkeesta vastaava erikoistutkija Anu Utriainen. Anu Utriaisen lisäksi näyttelyn kuraattoreita ovat intendentti Anna-Maria von Bonsdorff ja pääjohtaja, dosentti Susanna Pettersson (Nationalmuseum, Ruotsi). Näyttelyarkkitehtuurista vastaavat Iines Karkulahti ja Meri Wiikinkoski. Näyttelyn yhteydessä ilmestyy runsas julkaisu, jonka kirjoittajia ovat erikoistutkija Erkki Anttonen, Kansallisgallerian kokoelmahallintajohtaja Riitta Ojanperä, kirjailija Agneta Rahikainen, erikoistutkija Anu Utriainen, intendentti Anna-Maria von Bonsdorff sekä dosentti Susanna Pettersson. Julkaisu ilmestyy suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Näyttelyyn liittyviä tapahtumia ja opastuksia • Queer-kierros: Vinoja kohtaamisia kaupungissa Queer-kierroksella tutkitaan identiteetin, sukupuolten ja seksuaalisuuksien moninaisuutta ja esitystapoja sekä katsetta, valtaa ja halua Kohtaamisia kaupungissa -näyttelyn esimerkkiteosten kautta. • Torstaisin 25.10., 8.11., 22.11. ja 13.12. klo 17 Kohtaamisia kaupungissa -luentosarja Ateneum-sali. Luennoitsijoina Anna-Maria von Bonsdorff, Riitta Ojanperä ja Anu Utriainen (suomeksi) sekä Agneta Rahikainen (ruotsiksi). Pääsy museolipun hinnalla tai museokortilla. • La 27.10., ke 7.11. ja pe 30.11. Luksushetki: Kohtaaminen modernin naisen kanssa Miten kaupunki ja kaupunkikulttuuri vaikuttivat itsellisen naisen elämään? Millaista vapautta naiset kaupungissa kokivat? Jokaiseen luksushetkeen myydään vain kymmenen lippua. Hinta 48 / 38 € (sis. pääsylipun, asiantuntijaluennon sekä kahvin ja leivoksen). • To 10.1. klo 17 Tieteiden yö Kohtaamisia kaupungissa -näyttelyn teemoista keskustelemassa erikoistutkija Anu Utriainen, intendentti Anna-Maria von Bonsdorff ja kokoelmahallintajohtaja Riitta Ojanperä. Pääsy museolipun hinnalla tai museokortilla. Aukioloajat: Ti, pe klo 10–18 | Ke, to klo 10–20 | La, su klo 10–17 | Ma suljettu Helene Schjerfbeck: Saariston tyttö (1929). Kansallisgalleria/Ateneumin taidemuseo, kokoelma Kaunisto. Kuva: Kansallisgalleria/Hannu Aaltonen. Harry Henriksson: Keskuskatu, 1945. Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen Axel Haartman: Intialainen verho, 1911. Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen Henry Ericsson: Fazerin baari, 1931. Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa Etelä-Haagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. €/pmm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 Mediamyynti: Riitta Juslin puhelin 09-413 97 377, sähköposti riitta.juslin@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 09-413 97 330, sähköposti juha.ahola@karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puhelin vaihde 09-413 97 300 telefax 09-413 97 405 Ilmoitushinnat: Määräpaikkakorotukset 10%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero (24%) lisätään hintaan. Ilmestyy: Joka toinen viikko Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä torstaina. Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 09-8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.munkinseutu.fi lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2018 ISSN 2323-4091 (painettu) ISSN 2489-8589 (verkkojulkaisu) Infektiosairaudet muuttavat Aurorasta Meilahteen Jatkoa sivulta 3 ? Auroran sairaala on aloittanut vuonna 1914 kaupungin kulkutautisairaalana. Sillä on ollut merkittävä rooli infektiosairauksien hoidon kehityksessä maassamme. Siellä hoidettiin muun muassa ensimmäiset AIDS-potilaat. Aurorassa on viime aikoina hoidettu mm. vaikeita, äkillisiä infektiosairauksia ja yleisinfektioita, sairauden, kuten tuberkuloosin vuoksi eristystä vaativia potilaita, HIVja muita immuunipuutossairauksia, harvinaisia trooppisia sairauksia sekä potilaita, joilla on epäselvä kuume, tai joiden diagnostiikka tai hoito on muuten erityisen haasteellista. Auroran osastot 4 ja 5-2 yhdistyvät Kolmiosairaalassa osastoksi K4B, jonne tulee 21 infektiosairauksien ja kolme reumatautien potilaspaikkaa. Osastolla on neljä ilmaeristyshuonetta. Auroran infektiosairauksien poliklinikka tulee osaksi Kolmiosairaalan poliklinikkaa. Yksiköiden muuttoaikataulu on seuraava: • Auroran osasto 4 sulkeutui 19.10. • Auroran infektiosairauksien poliklinikka sulkeutuu 26.10. ja on kiinni 29.-30.10. • Auroran osasto 5-2 muuttaa Kolmiosairaalaan 29.10. • Kolmiosairaalan osasto K4B on täydessä toiminnassaan 30.10. • Kolmiosairaalan infektiosairauksien poliklinikka avautuu 31.10. Kolmiosairaalan osaston K4B ja infektiosairauksien poliklinikan uusi osoite on: Meilahden kolmiosairaala, Haartmaninkatu 4, 00290 Helsinki, PL 340, 00029 HUS
• 16 Viikot 44-45/2018 • Nro 20 M unkin S eutu Rentoa ajo-opetusta kaupungin sykkeessä! Autokoulu Hakaniemi – aito stadilainen pienyritys yli 25 vuotta! TALVI TULEE! Varmista turvallinen liikkuminen autokoulun kautta! Hämeentie 14, 00530 HKI | www.autokouluhakaniemi.fi AUTOKOULU HAKANIEMI 09-730 700 Katso sinulle sopivat kurssit osoitteessa www.autokouluhakaniemi.fi Muista myös kuorma-autokurssimme! Open Market Kiinteistönvälitys Tehokkaampi tapa tehdä asuntokauppaa alk. 3800euroa / 4,9% Ideal Kodit Oy LKV AMMATTITAITOINEN VÄLITTÄJÄ PALVELUKSESSANNE! Asuntosi jäämässä pieneksi, tai vaikka jo liian isoksi? Myydään asunto parhaaseen markkinahintaan ja etsitään samalla sinulle uusi koti. Ota yhteyttä niin kerron lisää! Kysy välitystarjousta! p. 044-972 6003 Kysy myös Espanjan asuntoja kauttani. Edustaja: Teresa Sarkkinen Myyntineuvottelija puh. 044 9726003 teresa.sarkkinen@openmarket.fi • • Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti. Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein. Teemme kotija palvelutalokäyntejä. Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija. Soita 010 2715 100 Etelä-Haaga, Kauppalantie 4 Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen! EHT Ossi Vallemaa p. 050-5533 050 Erikoishammasteknikot Tehokasta avohoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Iltaisin annettu hoito soveltuu hyvin työelämässä oleville. Lue lisää: HOITOA RIIPPUVUUKSIIN HELSINKI TILKANTORI 4 www.avominne.fi