• Viikot 44-45 – Nro 20/2019 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 50. vuosikerta M unkin S eutu OLETKO MYYMÄSSÄ ASUNTOASI ? Galleria Merja Rautio Lkv www.lakeudenpito.fi Kotisiivous ei ole ikina ollut nain helppoa Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita Kuortaneen isännälle p.09 558 809 Lisätiedot: www.entersenior.fi tai p. 050 374 8645 Tule seniorien maksuttomiin digiopastuksiin! Opastajina toimivat ENTER ry:n vapaaehtoiset vertaisopastajat. Opastuksia alueellasi: Munkkiniemen ja Riistavuoren palvelukeskukset, Wilhelmiina ja Etelä-Haagan kirjasto. Kysy lisää! Lisätiedot: www.entersenior.fi tai p. 050 374 8645 Munkkiniemi 112/131 m 2 Mh. 676 124 € KT 4-5h, k, kph, vh, las. terassi, varastoh, kylmävar, autohalli. Ritokalliontie 17 D. Lindroos 040 3002309 9931687 LARS LINDROOS Kiinteistönvälittäjä, LKV 040 300 2309 Aktia Kiinteistönvälitys Oy Raumantie 1, Munkkivuori www.aktialkv.fi Pohditko asuntosi myyntiä? Etsimme asiakkaillemme 3-5 huonetta Munkkiniemestä. Ei kuluja myyjälle! Ostaja maksaa välityspalkkion. Soita ja kysy lisää! Asiakkaamme ostaa 80–100 m 2 Pyydä tarjous! puh. 040-9000 989 kiinteistopalvelu@gmail.com munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info www.kiinteistopalvelu.info ? Kiinteistönhuolto ? Siivouspalvelut ? Huoltomiespalvelut ? Talonmiessijaisuudet ? Painepesut ? Hälytysja valvonta 24h/vrk ? Lumityöt ja hiekoitustyöt ? Imulakaisukonepalvelut Munkkiniemen Kiinteistöhuolto PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio kuvatapio.fi Giussani Oy Myymälävalaisimet, -kalusteet, -tarvikkeet, pakkaustelineet, suunnittelu hans@giussani.fi | 0400 444129 Seuraava MunkinSeutu ilmestyy 13.11. Aineistot lehteen 7.11. mennessä. Munkkiniemen puistotie 9 p. 09 484 803 timma.fi/kosmetiikkahelmi Kauneuspäivä maanantaina 11.11. Helmessä Tanssii tähtien kanssa, Kaunis Elämä -meikkitaiteilija Ilkka Ruotsalainen sekä Exuvianceedustaja Lauri Salmi. Piristävää syksyä! 2+1 Exuviance-tuotteet 2+1, saat kolmannen lahjaksi. Raumantie 1, 00350 Helsinki | ma-pe 10-22, la 11-22, su 12-21 | Lounas 10-15 A´la carte ruoat viimeistään puolituntia ennen sulkemisaikaa Italialaisia eri keittiöiden herkkuja uudella modernilla twistillä Arkisin tarjoamme makuelämyksiä lounasbuffetin muodossa. A’la carte listalta löytyy veden kielelle tuovat salaatit, pastat, risotot, aidot italialaiset pizzat ja muut herkut! Isänpäiväbrunssi su 10.11. – kaikenlaisia herkkuja! Tervetuloa maistelemaan aitoa ja maukasta italialaista ruokaa!
• 2 Viikot 44-45/2019 • Nro 20 M unkin S eutu Tilaa esitteet, kysy palvelusetelistä ja varaa oma esittely puh. 050 463 5365 | sanna.aksentjeff@sagacare.fi www.sagacare.fi Saga Munkkiniemi Dosentintie 12 | 00330 Helsinki Toivotamme Teidät lämpimästi tervetulleeksi Saga Munkkiniemen marrasmarkkinoille. Luvassa Sagan korkeatasoisten palveluiden esittelyä ja esittelykierroksia kauniissa talossamme. Esittelykierroksilla tutustumme yhdessä vapaana oleviin asuntoihimme. Lisäksi nautimme mukavasta yhdessäolosta ja marrasmarkkinoiden ostoksista. Marrasmarkkinat Saga Munkkiniemessä keskiviikkona 13.11.2019 klo 15 17 WANHA SATAMA 2. – 3.11.2019 11 – 17 W W W.HELSINK IA NTIQUES. FI PIKKU SATAM AK ATU 5 LILLA HAMNGATAN 5 SISÄÄNPÄÄSY | INTRÄDE 12,00 € ANTIIKKIMESSUT | ANTIKMÄSSA ANTIQUES HELSINKI Ostamme 1900-luvun designia: huonekalut, valaisimet, taidelasi, keramiikka ja tekstiilit. Kysy aina tarjoustamme. Suoritamme myös arviointeja. Aalto, Tapiovaara, Wirkkala, Tynell, JohanssonPape, Saarinen, Artek, Orno, Taito, Idman… Pieni Roobertinkatu 4-6 00130 Helsinki to-pe 11-18, la 11-15 050 595 9262 2ndcycle@artek.fi Osoite: Etelä-Haaga, Kauppalantie 4, 00320 Helsinki Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen! Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija. • Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti. • Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein. Teemme kotija palvelutalokäyntejä. Soita 010 2715 100 EHT Antti Koskelo p. 040 189 9808 MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. Käsikirjoitus Allu Tuppurainen Ohjaus Kari Sohlberg Tuottaja Jenni Kanta-oksa KOKO PERHEEN RIEMUKAS NÄYTELMÄ LUKSIAN AUDITORIOSSA (Ojakkalantie 2, Nummela) La 26.10. Su 27.10. La 2.11. Su 3.11. La 9.11. Su 10.11. La 16.11. Su 17.11. La 23.11. Su 24.11. La 30.11. Su 1.12. klo 15 ENSI-ILTA klo 15 klo 15 klo 15 LM klo 15 klo 15 klo 15 klo 15 klo 15 klo 15 klo 15 klo 15 ENNAKKOMYYNTI & VARAUKSET Vihdin Teatterin toimisto Tuusantie 1, Nummela Avoinna ark. 9.30-14.30 puhelin 0400 975 068 LIPUT MYÖS Prismat Nummela ja Lohja ovelta 1h ennen esityksen alkua LIPPUJEN HINNAT KAIKENIKÄISILTÄ 10 € Ikäsuositus 4-vuotiaista ylöspäin Kesto n. 1,5h sis. väliajan YHTEISTYÖSSÄ Näytelmän oikeuksia valvoo Näytelmäkulma Nordic Drama Corner Oy VARAA LIPPUSI AJOISSA! Rölli ja metsänhenki Rölli ja metsänhenki Tarjoamme edullisia Iphone puhelimien korjauksia sekä kaikkien puhelinten näytönsuojauksia. Kaikkien iphone 6, 7 ja 8 mallien näytönvaihto 79€-189€, Iphone X näytönvaihto 249€ Meiltä saa myös KAIKKIEN älypuhelinten näytönsuojat elinikäisellä!! takuulla. Meiltä löytyy myös haastavimmat mallit. Qi laturit 14,90€ Teemme myös puhelimiin ja eri laitteisiin ulkoasua muokkaavia styleskin kalvoja. 3 krs. Avoinna: Ma-Su: 09-21 p. 0400 777 388 info@moutfitters.fi tripla.moutfitters.fi (ovh 29,90€) 4/2019 • 9,10 € ENTISÖINTI ? KERÄILY ? KÄDENTAIDOT ? ARJEN HISTORIA Taiteilija ja tiedemies ALEKSANTERI AHOLA-VALO Oiva Toikka suunnitteli 261 erilaista lintua LEIKKISÄ LASITAITEILIJA Ikiklassikko MARISKOOLI TYYLISUUNNAT • Uusgotiikka, • Uusrenessanssi • Uusbarokki • Uusrokokoo 1790-luvun kalastajatorppa Aseista mahtavimpia Paulilla on kaikki suomalaiset postimerkit TEATTERIKULISSIEN DRAMATIIKKAA Tähdet ja diivat Tampereella VIIKINKIMIEKAT PENTALAN SAARISTOMUSEO HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT 5/2019 • 7,10 Kun lemmikki kuolee Suru helpottaa suremalla Korkea verenpaine vei Nillan näön Säihkyväturkkinen tennessee rex Kissat hoitavat mielenterveyttä Kehräys alentaa stressiä Aggressiivisuus, merkkailu... Hankalat käytösongelmat Eläinkommunikoija: Kuuntele mitä kissasi kertoo! Desinfioinnilla tautiepidemioita vastaan 30-vuotiaalle VIESKERILLE maistui syntymäpäiväkakku 4/19 7,00 Hae omasi lehtipisteestä! www.karprint.fi Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita
• 50. vuosikerta – nro 20 Viikot 44-45/2019 Ajankohtaista M unkin S eutu Kaupunginhallitus hyväksyi talousarvion J.H.Erkon kirjoituskilpailu ratkesi J .H. Erkon kirjoituskilpailu on ratkennut – voittajaksi Ronja Louhivuori Helsingistä. Vuodesta 1957 järjestetty J.H. Erkon kirjoituskilpailu on ratkennut. Kilpailun raati valitsi voittajaksi helsinkiläisen Ronja Louhivuoren. Toiseksi kilpailussa tuli Selma Lähteenmäki Helsingistä ja kolmanneksi Lauri Hei Kuopiosta. Kunniamaininnan saivat Joel Suontama Lahdesta, Pyry Qvick Tampereelta ja Veera Nelimarkka Tampereelta. Voittajat julkistettiin Helsingin kirjamessujen Töölö-lavalla torstaina 24.10. Raadin puheenjohtajana toimi runoilija Susinukke Kosola. Raatiin kuuluivat myös runoilija Saila Susiluoto, kirjallisuusbloggari Omppu Martin, Kallion lukion opiskelija Iiris Miettinen ja Nuoren Voiman Liiton tuottaja Anna Borgman. Kilpailuun osallistui yhteensä 235 henkilöä. Vuoden 2020 kilpailu on myös avattu. Kilpailu uudistuu, sillä vuoden 2020 kilpailuun voi osallistua sähköisesti. Kilpailulajina on proosa ja aikaa osallistua on 31.3.2020 saakka. Raadin puheenjohtajana toimii kirjailija Elina Hirvonen ja jäseninä vaikuttavat kirjailija Jyrki Vainonen, informaatikko ja kirjabloggaaja Tuomas Aitonurmi, Kallion lukion opiskelija Ansa Kurola sekä Nuoren Voiman Liiton tuottaja Anna Borgman. J.H. Erkon kilpailun järjestävät Suomen Nuoriso-opisto, Suomen Nuorisoseurat sekä Nuoren Voiman Liitto. H elsingin kaupunginhallitus hyväksyi esityksen ensi vuoden talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi 2020-2022. Hyväksytty ehdotus perustuu kaupunginhallituksessa edustettuina olevien valtuustoryhmien budjettineuvotteluissa sovittuun neuvottelutulokseen. Pormestarin talousarvioehdotuksessa on käyttötalouteen lisätty toimialoille käytettäväksi 39,5 miljoonaa euroa. Talousarvioehdotus vuodelle 2020 sekä kunnallisveroprosentti ja kiinteistöveroprosentti käsitellään kaupunginvaltuustossa 13.11. ja 27.11. Munkinseudun pihapalkinnon voitti Munkkiniemenranta 45D Munkkiniemen seurakunnan projekti tarjosi palveluita myös ikääntyville miehille. Kuva: Helsingin seurakuntien arkisto Seurakunta tukee täysipainoista vanhuutta Y li 85-vuotiaita alueella asuu jopa 700 ja kaikkein iäkkäimpien määrä yhä kasvaa. Munkin seudulla kuulutaan ahkerasti kirkkoon, yli 60-vuotiaista jopa 75-80 prosenttia on seurakunnan jäseniä. Vielä kaikkein iäkkäimmistäkin suuri osa asuu kodissaan yksin, ja paljon on myös puolisoaan kotona hoitavia. Seurakunnan erityisenä tavoitteena on ehkäistä masennusta ja voimattomuutta elämän muutosvaiheessa, kuten läheisen kuoltua, ja sairauden tai yksinäisyyden kohdatessa. Tätä tavoitetta seurakunta toteuttaa erityisesti kutsumalla ihmisiä yhteisön jäseniksi yhteisiin keskusteluihin ja tapaamisiin. Yli 65-vuotiaiden osuus Munkkiniemen seurakunnan alueella asuvista on Helsingin suurimpia, noin neljännes kaikista asukkaista. Sivu 7 Sivut 12-13 Helsingin kirjastojen Lukuvalmentaja-palvelu saa rinnalleen Lukuvalmentaja Juniorin. Kuva: Marianne Skurnik Uusi palvelu tukemaan lasten ja nuorten lukuharrastusta H elsingin kirjastojen Lukuvalmentaja-palvelu saa rinnalleen Lukuvalmentaja Juniorin. Helsingin kaupunginkirjasto lanseeraa koulujen syyslomalle ajoittuvan Lukuloma-hankkeen kunniaksi Lukuvalmentaja Junior-palvelun, joka keskittyy erityisesti lasten ja nuorten vapaa-ajan lukuharrastuksen tukemiseen. Valmennusta voivat saada myös aikuiset, jotka ovat kiinnostuneita lastenja nuortenkirjallisuudesta, tai esimerkiksi vanhemmat ja opettajat, jotka kotona tai työssään kaipaavat uusia kirjavinkkejä lasten ja nuorten lukemisen edistämiseen. Lukuvalmentaja Junior on aikuisten kaunokirjallisuuteen keskittyvän Lukuvalmentajan sisarpalvelu. Sivu 6
• 4 Viikot 44-45/2019 • Nro 20 M unkin S eutu Yleisönosasto Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 20/2019 Runopalsta Mantere Pyhäinpäivä Pyhäinpäivänä heitä muistakaa, jotka menneet jo rajan taa. Lämmin ajatus heidän muistolleen jokaiselle antakaa suokaa. Laita kynttilät haudoille palamaan. tuomaan valoa rauhaa tunnelmaa. Heitä muistakaa siunaten ajatuksin lämpöisin kiittäen. Hyvää pyhäinpäivää. Olavi Kylliäinen Nuorille pitkäaikaistyöttömille oma kokeilu työllistymiseen H elsingin kaupunki, Invalidiliitto sekä Uudenmaan ELY-keskus ja TE-toimisto toteuttavat yhteisen palvelukokeilun, joka alkaa marraskuussa 2019 ja kestää vuoden 2021 alkuun saakka. Palvelukokeilu on suunnattu helsinkiläisille yli 30-vuotiaille työttömille, jotka ovat palvelun alkaessa saaneet työttömyyden perusteella työmarkkinatukea yli 300 päivää. Kokeilun kokonaisbudjetti on noin kaksi miljoonaa euroa. Helsingissä on tällä hetkellä avoinna enemmän työpaikkoja kuin aikaisemmin ja samaan aikaan laaja joukko työttömiä. Tämän vuoksi on ollut tarpeen kehittää uudenlaisia malleja työllisyyden edistämiseksi. Nyt toteutettavan palvelukokeilun tavoitteena on löytää asiakkaalle työtai koulutuspaikka, mutta tarvittaessa myös muu kestävä ratkaisu, jos työhönpaluu ei ole mahdollista. Palvelua tarjotaan kokeilun aikana noin 600–900 asiakkaalle. He muodostavat osan siitä asiakasryhmästä, joiden työmarkkinatuen rahoittamiseen Helsingin kaupunki osallistuu 50–70 prosentin osuudella. Kokeilu toteutetaan tulosperusteisena palveluhankintana, jossa palveluntuottajalle maksetaan asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta tulospalkkiota. Palveluntuottajien järjestämää monipuolista työhön ja koulutukseen valmentavaa palvelua täydennetään kokeilua varten tuotetuilla lisäpalveluilla. Asiakkaalla on mahdollisuus saada tarvittaessa myös sosiaalija terveydenhuollon palveluita. Fyysisesti vammaisen tai rajoitteisen asiakkaan työllistämistä tuetaan erillispalveluilla, joiden toteuttamisesta vastaa palveluntuottaja yhdessä Invalidiliiton kanssa. Mikäli asiakkaan tilanne esimerkiksi estää pysyvämmin työllistymisen, asiakas voi päästä työkyvyn selvitykseen. Palvelun enimmäiskesto on noin 12 kuukautta, jonka aikana asiakkaan tukena ja ratkaisujen aktiivisena edistäjänä toimii asiakkaalle nimetty oma valmentaja. Tilannekatsaus Lehtisaaren tilanteesta: Käräjäoikeuden tuomio vs. välitystuomio ? Vantaan seurakuntayhtymän vuokralaisina olevien lehtisaarelaisten taloyhtiöiden vuokrasopimukset ovat tulleet nyt arvioitavaksi yhden taloyhtiön osalta välimiesmenettelyssä ja yhdeksän taloyhtiön osalta käräjäoikeudessa. Käräjäoikeus hylkäsi aiemmin taloyhtiöiden vaatimukset vuokrasopimuksen tulkintaan ja kohtuullistamiseen liittyen (käräjäoikeuden tuomio 13.9.2019). Välimiesoikeus päätyi toisenlaiseen ratkaisuun kuin käräjäoikeus ja kohtuullisti vuokrasuhteen jatkamiseen liittyviä vuokrasopimusehtoja (välitystuomio 27.9.2019). Näin ollen Lehtisaaren vuokrasopimuksia koskeva riita sai uuden käänteen, kun välimiesoikeus päätyi sovittelemaan taloyhtiön vuokrasopimusta. Välimiesoikeus hyväksyi taloyhtiön kannan siitä, ettei kirkko voi yksipuolisesti sanella uuden vuokrakauden ehtoja. Sen lisäksi, ettei kirkko ole toiminut asiassa moraalisesti oikein, välimiesoikeuden ratkaisu vahvisti myös sen, ettei kirkko ole toiminut asiassa oikeudellisesti siten kuin sen olisi pitänyt. Käräjäoikeudessa käsiteltyjen taloyhtiöiden vuokrasopimukset ovat vielä kohtuuttomampia kuin välimiesmenettelyssä olleen taloyhtiön vuokrasopimus. Tästä huolimatta välimiesoikeus katsoi, että jopa välimiesmenettelyyn osallistuneen taloyhtiön vuokrasopimusta oli kohtuullistettava. Asiaa oli välimiehinä ratkaisemassa kaksi oikeustieteen professoria ja yksi kokenut asianajajataustainen välimies. Välitystuomio osoittaa käräjäoikeuden tuomion olevan virheellinen. Välimiesmenettelyyn osallistuneen taloyhtiön vuokrasopimuksen mukaan taloyhtiöllä on oikeus jatkaa kirkon vuokralaisena siten, että kirkko määrää alkavan vuokrakauden uudet sopimusehdot ja vuokran määrän. Nykyisen vuokrasopimuksen mukaan taloyhtiön vaihtoehtona uusien vuokraehtojen hyväksymiselle on, että kirkko saa lunastaa taloyhtiön omistaman rakennuksen eli osakkeenomistajien asunnot vain 60%:lla niiden arvioidusta hinnasta. Välimiesoikeus painotti ratkaisussaan, että osapuolten vuokrasopimusta tulee arvioida kokonaisuutena. Välimiesoikeuden mukaan sopimuksen kohtuullisuus edellyttää, että osapuolille sopimuksesta tulevat oikeudet ja velvollisuudet ovat tasapainossa. Välimiesoikeuden mukaan harkittaessa vuokrasopimuksen sovittelua oli kiinnitettävä huomiota siihen, minkälaisen vaihtoehdon vuokrasopimus tarjoaa taloyhtiölle siinä tapauksessa, ettei vuokrasuhde jatku. Välimiesoikeus painotti, että siinä tapauksessa, että osapuolten neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen, taloyhtiöllä on oltava vuokrasopimuksen jatkamiselle vaihtoehto, joka ei ole sopimuskokonaisuus huomioon ottaen kohtuuton. Välimiesoikeus päätyi siihen, ettei kirkolle tule antaa yksinoikeutta määrätä uuden vuokrakauden ehtoja, vaan niistä on sovittava yhdessä taloyhtiön kanssa. Lisäksi rakennuksen lunastushintaa koskevaa sopimuskohtaa soviteltiin siten, että siitä poistettiin ehto, jonka mukaan lunastushintaa tulisi suorittaa vain 60 %. Huomionarvoista on, että välitystuomio tarkoittaa, että mikäli kirkko ei tyydy käypään vuokraan, se joutuu käyttämään miljoonia euroja taloyhtiön rakennuksen lunastamiseen, mikä ei olisi kenenkään intressissä. Välimiesmenettelyyn osallistunut taloyhtiö toivoo, että välitystuomio saisi kirkon viimein yhteiseen neuvottelupöytään ja asiassa saavutettaisiin sovinto. Lehtisaarta pitäisi yhdessä kehittää. Nyt kirkolla on ollut kymmenen vuotaa käyttämätöntä rakennusoikeutta kymmeniä tuhansia kerrosneliöitä, joista se on maksanut yli kolme miljoonaa euroa kaavoitusmaksua ja vuosittain kiinteistöveroa 3%. Ne taloyhtiöt, joiden vaatimukset käräjäoikeus aiemmin hylkäsi, harkitsevat valittamista tuomiosta hovioikeuteen. Lehtisaaren asukas Eläkeläisten alennuksen ikärajaa pitää alentaa koskemaan 65 vuotta täyttäneitä Lisäksi sen pitää olla voimassa koko vuorokauden ajan ? HSL:n arvolipun eläkeläisalennuksen aikaraja klo 9-14 sekä alennuksen ikäraja 70 vuotta. Me Helsingin eläkeläiset olemme huolissamme matkalipun kohtuuttoman hinnankorotuksen – 1,10 euroa 64,71 % vaikutuksesta eläkeläisten liikkumiseen. Pidämme sekä korotusta että alennuksen ikärajaa ja voimassaoloaikaa suurena vääryytenä ja liikkumisvapautta rajoittavana. Kaikkien eläkeläisten terveyden ylläpitämisen kannalta olisi ehdottoman tärkeää runsas ja monipuolinen liikunta. Useat meistä eivät kykene esim. polvien kulumisen takia kävelemään pitkiä matkoja, jolloin välttämättömien asioiden hoito, kuten esim. terveyskeskuksissa ja sairaaloissa käynnit sekä harrastuksiin pääseminen edellyttää raitiovaunutai bussimatkaa. Terveytemme ja henkisen vireytemme ylläpitämiseksi on tärkeää päästä uimahalleihin, teattereihin, opintojen pariin ja eri harrastuksiin kellonajasta riippumatta. Vaarana on kotiin jymähtäminen ja dementoituminen, jolloin tulemme tarvitsemaan sosiaalija terveyspalveluita, jotka myös maksavat. Toimintojamme estävät julkisen liikenteen kertamaksun kalleus. Me eläkeläiset maksamme veroja enemmän kuin työssäkäyvät ja olemme myös merkittävä kuluttajaryhmä. Lisäksi helsinkiläisinä veronmaksajina kustannamme raitiovaunujen hankinnat, korjaukset ja raidetyöt, joten hinnankorotus tuntuu erityisen pahalta raitiovaunujen osalta. Sen pitäisi olla kaikille helsinkiläisille ilmaista, tai puolikertamaksua, ja vaihtoaika 2 tuntia. Monien maiden kaupungeissa eläkeläiset matkustavat joko ilmaiseksi tai alennetulla hinnalla. Esim Lontossa 60 vuotta täyttäneet matkustavat ilmaiseksi ja Tallinnassa joukkoliikenne on ollut vuodesta 2013 tallinnalaisille ilmaista, joka vähensi ensimmäisen puolen vuoden aikana autoilua 15 % ja pienensi samalla ilmansaasteita. Olemme keränneet adressin Helsingissä, jossa vaadimme matkakulujen kohtuullistamista. Adressin on allekirjoittanut yli 1000 ihmistä. Helsinkiläisten eläkeläisten ja helsinkiläisten puolesta Ystävällisesti Tarja Kupila ja Eija Ainasoja RA Ja vain unilla ylimaallisuudessaan on tarkoitus: missä seilaa Ra auringon jumala? Opettaja tähtien takaa teillä tietämättömillä. Patarein holvien hämärissä kateissa naisen tuoksu. (Seitse Merdin terassilla) Kimmo Mantere Kokoomuksen Koulumies: Miehiä tulisi kannustaa hoiva-alalle K okoomuksen Terhi Koulumies jätti hallitukselle toimenpidealoitteen liittyen hoiva-alan työntekijöiden sukupuolijakaumaan ja siihen puuttumiseen. Vaikka miesten määrä sekä sairaanhoitajissa että lähihoitajissa on kasvanut viime vuosina, molemmissa ammateissa edelleen ylivoimainen enemmistö työntekijöistä on naisia. – Työttömiä ja etenkin ulkomaalaistaustaisia naisia kannustetaan usein hoiva-alalle. Miksi näin ei ole miesten kohdalla? Miehet kohtaavat edelleen paljon ennakkoluuloja ja vähättelyä työskennellessään hoiva-alalla. Näitä ennakkoluuloja niin sanotuista miesten ja naisten töistä tulisi murtaa: esimerkiksi hoitotyö on monesti fyysistä voimaa vaativaa, Koulumies toteaa. Hoitajista on jo nyt kova pula ja Suomen väestön ikääntyessä tarve työvoimalle kasvaa entisestään. Kyse on myös sukupuoliroolien monipuolistumisen lisäksi palveluita käyttävistä ihmisistä. – Miespuolisten hoitajien toimiminen esimerkiksi vanhainkodeissa naishoitajien rinnalla tekisi asukkaiden ympäristöstä tavallisemman. Hoitotyö on myös intiimiä, joten olisi hyvä, jos esimerkiksi vanhainkodissa asukas saisi valita, tekeekö jotkin toimenpiteet miesvai naishoitaja, Koulumies perustelee. Hän huomauttaa, että miespuoliset hoitajat voisivat myös tuoda uudenlaisia näkökulmia työpaikalle. Kaiken kaikkiaan monipuolisempi ja erilaisista ihmisistä koostuva työyhteisö on aina rikkaampi. Hoiva-alan lisäksi miehiä kaivattaisiin lisää myös kasvatusalalle. Sekä lastenhoitajista että lastentarhanopettajista valtaosa on naisia. – Pienille lapsille olisi eduksi, että he näkisivät erilaisia ihmisiä, myös eri sukupuolisia, päiväkodeissa ja myöhemmin koulussakin. Tiukasti istuvien sukupuoliroolien purkamisesta hyötyisivät paitsi työntekijät, myös ympäröivät ihmiset, Koulumies päättää.
• 5 Nro 20 • Viikot 44-45/2019 M unkin S eutu Kolumni Uudellamaalla lisättävä korkeakoulujen aloituspaikkoja koulutuksen alueellisen tasa-arvon saavuttamiseksi ? Helsinkiläisten ja muiden uusmaalaisten nuorten epätasa-arvoinen asema korkeakoulupaikkojen saatavuudessa, suhteessa maan muihin nuoriin, on korjattava. Pääkaupunkiseudun nuorten eriarvoista tilannetta kuvaa se, että vuonna 2017 uusista ylioppilaista 32 % tuli Uudeltamaalta ja kaikista maamme korkeakoulupaikoista täällä on vain 27 %. Korkeakoulujen aloituspaikkojen sijainnin vinoutuminen kasvaa koko ajan, kun väestö kasvaa Uudellamaalla. Muuhun Suomeen verrattuna Uudellamaalla on merkittävä alitarjonta korkeakoulujen aloituspaikoissa suhteutettuna ylioppialastutkinnon suorittaneiden määrään. Alueen nuoret ovat eriarvoisessa asemassa suhteessa muihin suomalaisiin nuoriin. Kaiken lisäksi kilpailu Uudenmaan korkeakoulupaikoista on kovinta. Uudellamaalla on yli viisi ensisijaista hakijaa yhtä yliopiston aloituspaikkaa kohden, mikä on yli 25 % enemmän kuin missään muussa maakunnassa. Uudenmaan aloituspaikkojen vähyys näkyy myös siinä, että kaikissa muissa yliopistomaakunnissa (Pohjois-Pohjanmaata lukuun ottamatta) on enemmän uusmaalaisia hakijoita kuin oman maakunnan hakijoita. Opetusministeriö on linjannut tavoitteen lisätä korkeakoulujen aloituspaikkoja ja nostaa tutkintotavoitteita suomalaisten osaamistason nostamiseksi. Korkeakoulujen aloituspaikkoja on viisasta ja välttämätöntä erityisesti lisätä Uudenmaan korkeakouluihin ja yliopistoihin. Tämä on perusteltua korkeakoulutuksen saavutettavuuden, alueellisen tasa-arvon ja alueellisen työvoimakysynnän kannalta. Uudenmaan korkeakoulujen aloituspaikkojen suhteellinen niukkuus ylläpitää hakijasumaa. Uudeltamaalta lähtee ulkomaille korkeakouluopintojaan suorittamaan lähes 50 % enemmän nuoria kuin muualta Suomesta yhteensä. Riskinä on suomalaisen osaamisen vuotaminen ulkomaille, jos nämä nuoret eivät koskaan palaa Suomeen ja tämä osa työvoimasta menetetään pysyvästi. Tapasin tällä viikolla alueemme korkeakoulujen rehtorit sekä opiskelijoita. Pohdimme yhdessä keinoja nykytilanteen korjaamiseksi. Uudenmaan korkeakoulupaikkojen alitarjonta eriarvoistaa alueen nuoria suhteessa muihin maamme nuoriin. Johdan Helsingin ja Uudenmaan kansaedustajien neuvottelukuntaa ja seuraavassa kokouksessa pohdimme myös korkeakoulujemme tilannetta ja keinoja helsinkiläisten nuorten tilanteen helpottamiseksi. Ei ole mitään syytä, miksi alueemme nuoria kohdeltaisiin huonommin kuin muita maamme nuoria. Korkeakoulupaikkojen lisääminen Uudellamaalla olisi aito tasa-arvoteko. Koulutus ja osaaminen on Suomen väkirikkaimman alueen ja maamme elinkeinoelämän moottorin merkittävin voimavara, jonka toteutuminen on turvattava. Metropolialueen korkeakouluun hakeneiden nuorten eriarvoinen asema muihin suomalaisnuoriin nähden on syytä korjata. Sari Sarkomaa kansanedustaja kokoomuksen eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja HUS aloittaa lapsettomuushoidot lahjasukusoluilla H US Helsingin yliopistollisen sairaalan lapsettomuushoidot laajenevat, kun hoidot lahjoitetuilla munasoluilla ja siittiöillä alkavat. Hoitoja varten tarvitaan lahjasukusoluja vapaaehtoisilta luovuttajilta. Hedelmöityshoidot lahjasukusoluilla ovat nyt tarjolla julkisen terveydenhuollon varoin potilaille, joiden omat sukusolut puuttuvat tai ovat viallisia. Lähetteitä lahjasukusoluilla tehtäviin lapsettomuushoitoihin voi tehdä marraskuusta 2019 lähtien. Tays aloittaa hoidot samanaikaisesti, ja muut kolme yliopistosairaalaa käynnistävät toimintansa lähiaikoina. HUSin Sukusolupankki etsii luovuttajia Jotta lahjasukusoluilla tehtävät lapsettomuushoidot voidaan aloittaa, HUS etsii munasolujen ja siittiöiden luovuttajia. Lahjasukusoluja käytetään julkisella sektorilla HUSin toiminnassa. – Suomessa lähes viidesosa kaikista hedelmöityshoidoista tehdään lahjasukusoluilla. Hoitoja on tähän asti tehty lähes yksinomaan yksityisillä hedelmöityshoitoklinikoilla. Hoitojen tarve on suuri ja luovuttajista on jatkuva pula. Mitä enemmän luovuttajia saamme, sitä nopeammin voimme potilaita auttaa, HUSin Lisääntymislääketieteen yksikön lahjasoluprojektista vastaava erikoislääkäri Viveca Söderström-Anttila toteaa. – Toivomme, että saisimme suomalaiset liikkeelle myös sukusolujen luovuttajina. Viimeisimpien tutkimustulosten mukaan Suomen syntyvyys on voimakkaassa laskussa. Kun laajennamme julkisen terveydenhuollon palveluita lahjasukusoluilla tehtäviin lapsettomuushoitoihin, pääsemme auttamaan aivan uusia potilasryhmiä. Lahjasukusoluilla voidaan auttaa potilaita, joiden omien sukusolujen tuotanto on vakavasti häiriintynyt. Toimivien sukusolujen puuttumisen taustalla voi olla esimerkiksi geneettinen poikkeavuus tai aiemmin annettu syöpähoito. Naisilla myös munasarjojen leikkaus endometrioosin tai kasvaimen takia saattaa johtaa munasarjatoiminnan hiipumiseen ennenaikaisesti. Lahjasukusoluja voidaan tarvita myös tilanteessa, jossa henkilö on vakavan perinnöllisen sairauden kantaja. Lisäksi naisparit ja yksin lasta toivovat naiset tarvitsevat luovutettuja siittiöitä tullakseen raskaaksi. Munasoluja voi luovuttaa perusterve 22–35-vuotias nainen. Siittiöiden luovuttajan tulisi olla perusterve 20–45-vuotias mies. Suomessa luovutetusta sukusolusta syntyneellä henkilöllä on 18 vuotta täytettyään oikeus saada selville luovuttajan henkilöllisyys. Tiedon saannin edellytyksenä on, että vanhemmat ovat kertoneet lapselle, miten hän on saanut alkunsa. Sukusoluluovuttajalla ei ole juridisia oikeuksia eikä velvoitteita liittyen syntyvään lapseen. HUSin Lisääntymislääketieteen yksikkö sijaitsee Tilkan Viuhkassa (Mannerheimintie 164a, Helsinki). Vaarallisia puita poistetaan Keskuspuiston reittien varsilta Kiira-myrskyn aiheuttamia vahinkoja Keskuspuistossa elokuussa 2017. K eskuspuiston reittien varsilla on nykyään paljon huonokuntoisia ja vaarallisia puita, jotka ovat vaarassa kaatua vähänkin kovemmalla tuulella. Näitä vaarallisia puita ulkoilureittien varsilta on tarkoitus poistaa loka-marraskuussa 2019. Poistettavat puut ovat reittien varsilla tai tonttien reunamien puustoa. Pääasiassa ne sijaitsevat Ruskeasuon alueella. Metsän sisemmistä osista puita ei poisteta. Puiden rungot jätetään pääosin maastoon maapuiksi luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseksi. Kaupungin metsäasiantuntijoista koostuva työryhmä on arvioinut huonokuntoiset puut. Työryhmä kiersi ko. alueen viralliset ulkoilureitit sekä tonttien reuna-alueet ja arvioi reittien varsilla olevat erittäin vaaralliset puut, jotka voivat kaatua reitin päälle milloin hyvänsä vähänkin kovemmalla tuulella. Näitä erittäin vaarallisia puita tunnistettiin 109 kappaletta. Puut on merkitty maastossa oranssilla kuitunauhalla sekä leimattu juurileimalla kaupungin käyttämällä oranssilla puiden leimausvärillä. Ympäristöjärjestöille ja asukasyhdistyksille järjestettiin maastokävely syyskuussa, jossa metsäasiantuntijat esittelivät suunnitelmia ja kävivät läpi, mitkä puut ovat vaarallisia. Keskuspuisto Helsingin suurin puistoalue Keskuspuisto on Helsingin suurin puistoalue, joka on laajuudeltaan noin 700 ha (1 000 ha, mikäli Haltialan pellot lasketaan mukaan) ja etelä-pohjoissuunnassa noin 10 km pitkä. Keskuspuistossa on ulkoilureittejä yhteensä noin 100 km ja nyt on tarkoituksena hoitaa noin 5 % reiteistä. Jatkossa on tarkoitus käydä läpi kaikki Keskuspuiston reittien varret vaarallisten ja huonokuntoisten puiden osalta. Keskuspuiston eteläosan metsäalueita on hoidettu viimeksi 2002–2003 sekä pieni erilliskohde vuonna 2006. Pitkän hoitovälin vuoksi alueella on paljon huonokuntoista puustoa. Luonnonhoidon tavoitteena on pitää metsiköt mahdollisimman monimuotoisina ja puustoltaan elinvoimaisina ulkoilualueina. Reittien varsilla ja pihojen läheisyydessä kiinnitetään erityistä huomiota asukkaiden ja ulkoilijoiden turvallisuuteen ja viihtyvyyteen. Luonnonhoitosuunnitelmaa viimeistellään Helsingin metsissä reittien varret ja tonttien reunat hoidetaan tavallisesti luonnonhoitosuunnitelmien mukaisesti. Keskuspuiston suunnitelman valmistuminen on viivästynyt, ja sen vuoksi kaupunki haluaa huolehtia alueen turvallisuudesta ja poistaa eniten vaaraa aiheuttavat puut. Helsingin perinteinen ensilumikisa polkaistiin käyntiin P äivät lyhenevät ja lämpömittarin lukemat valuvat öisin lähelle nollaa. Ensilumi voi sataa ennen kuin arvaammekaan. Staran jo perinteisessä kisassa arvuutellaan päivää, jolloin aurausta vaativa ensilumi sataa Helsinkiin. Kisan sääntöjen mukaan ensilumi katsotaan sataneeksi, kun kolme Staran kuudesta hoitopiiristä ryhtyy lumitöihin. Aura-autoja tarvitaan, kun sulamatonta lunta kertyy maahan viitisen senttiä. Staran työnjohdon merkintöjen mukaan aurattava ensilumi on useimmiten satanut marraskuun puolivälin jälkeen, mutta 2010-luvulla selvästi myöhemmin.Tälle vuosikymmenelle mahtuu peräti kolme vuotta, jolloin ensilumi on tullut Helsinkiin vuodenvaihteen jälkeen. Viime talvena kisa ratkesi 17. joulukuuta, kun aurauskalusto lähti laajasti liikkeelle. Talvi 2018–2019 oli runsasluminen. Kilpailuun voi osallistua Staran verkkosivuilla osoitteessa www.hel.fi/stara. Ensilumikisan vastausaika päättyy perjantaina 22. marraskuuta 2019. Jos ensilumi aurataan ennen vastausajan päättymistä, hyväksytään viimeistään lumisadetta edeltävänä päivänä saapuneet vastaukset. Oikein arvanneiden kesken arvotaan vapaavalintainen suksipaketti. Liukasta jo ennen ensilunta Staran yksikönjohtaja Ville Alatyppö muistuttaa, että jo nyt on syytä olla varovainen liikenteessä, sillä tienpinnat ovat usein liukkaita ennen ensilunta. Myös kaduille putoavat lehdet voivat lisätä liukkautta. Stara hoitaa lumityöt noin 70 prosenttisesti Helsingin katualasta. Yksityiset urakoitsijat vastaavat lopusta. Haastavat lumityöt kantakaupungin kapeilla ja täyteen pysäköidyillä kaduilla ovat Staran vastuulla. Kovien lumisateiden aikaan työt priorisoidaan niin, että asuntokatujen vuoro tulee pääkatujen ja joukkoliikennekatujen jälkeen. Yhä uuden lumen sataessa syrjäisempien asuntokatujen auraus väistämättä viivästyy. – Staralle on tärkeää huolehtia turvallisista olosuhteista kaikille liikkumisen muodoille, mutta työjärjestyksessä korostuu pääkatujen ja joukkoliikenteen sujuminen sekä jalankulun turvallisuus, Alatyppö sanoo. Palautetta lumitöistä voi antaa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelun (puh. 09 310 22 111) tai kaupungin palautejärjestelmän kautta. Näin palaute siirtyy tehokkaasti myös Staralle.
• 6 Viikot 44-45/2019 • Nro 20 M unkin S eutu VIIKKO 44 KE 30.10. Eila TO 31.10. Arttu, Arto, Artturi PE 1.11. Pyry, Lyly LA 2.11. Pyhäinpäivä Topi, Topias SU 3.11. Terho VIIKKO 45 MA 4.11. Hertta TI 5.11. Reima KE 6.11. n Ruotsalaisuuden päivä, Kustaa Aadolfin päivä Mimosa TO 7.11. Taisto PE 8.11. Aatos LA 9.11. Teuvo SU 10.11. n Isänpäivä Martti VIIKKO 46 MA 11.11. Panu TI 12.11. Virpi Olosuhteet eivät tee elämästä sietämätöntä, vaan merkityksen ja tarkoituksen puuttuminen. Viktor Frankl (1905 – 97) Päivyri Sunnuntaiksi Kirja-arvostelu Seurakunta Mark. 2:1–12 Usko ja epäusko Uusi palvelu tukemaan lasten ja nuorten lukuharrastusta Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ke klo 14-17, to ja pe klo 9-13, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10-11, p. 09 2340 5118. www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi, FB Munkkiniemen seurakunta, Lapset ja perheet, Vapaaehtoiset. Blogi Munkan kulmalta: https://munkkiniemensrk.wordpress.com Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo ? Raumantie 3 Jumalanpalvelus pyhäinpäivänä 2.11. klo 11. Jumalanpalveluksessa luetaan vuoden aikana poisnukkuneiden seurakuntamme jäsenten nimet ja sytytetään heille kynttilät. Kirkon sisäpihalle voi tuoda oman kynttilän. Jouni Hartikainen, Heli Kantola. Messu su 3.11. klo 11. Riikka Kuusisalo, Heli Kantola. Messu su 10.11.klo 11. Tarja Frilander, Karoliina Ignatius. Tuolijumppa ma klo 10 seurakuntasalissa. Kuntoilua oman kunnon ja tunnon mukaan. Helppoja kuntoharjoitteita fysioterapeutin ohjauksessa. Tied. Minna Pirinen p. 044 986 7850. Lukukausimaksu 20 €. Ryhmä toteutetaan yhteistyössä diakoniatyön kanssa. Kirjallisuuspiiri ma 4.11. klo 18.30 seurakuntatalon alakerrassa. Minna Rytisalo: Rouva C (Gummerus), alustus Kaarina Osmoviita. ToivonBistro yhteisöruokailu keskiviikkoisin seurakuntasalissa klo 13. Nuorten ilta keskiviikkoisin klo 1820.30, seurakuntatalon alakerrassa. Kirkkokuoro klo 18.00 kirkossa ja lasten kuoro klo 16.30 seurakuntasalissa. Lisätietoja kanttori heli-sisko.kantola@evl.fi. Toivoncafé yhteisökahvila torstaisin klo 18.30 seurakuntasalissa. Ilta tulilla nuotioilta kirkon pihalla to 31.10. klo 18. Tule kokemaan nuotiotunnelmaa kotinurkille. Omat paistettavat mukaan. Raamattupiiri to klo 18.30 joka toinen viikko parillisina viikkoina seurakuntatalon Päätykamarissa. Villasukka-ilta ti 5.11. klo 19 seurakuntasalissa. Ota langat ja puikot mukaan ja tule neulomaan ja juttelemaan kahvikupin ääreen. Sururyhmä alkaen ke 6.11. klo 17.30 kirkossa. Tiedustelut Mia Salmio p. 09 23405128. Vauvaa odottavien illat marraskuussa klo 18-19.30 seurakuntatalon Kari-kerhohuoneessa. Ma 11.11. Odotustunnelmat, ma 18.11. Arjen haasteet, ma 25.11. Oman lapsuuden perintö. Ryhmään otetaan 10 odottavaa perhettä tai odottajaa. Ilmoittautumiset leena.eronen@evl.fi 6.11. mennessä. Merimieskirkkopiiri ma 11.11. klo 14 Päätykamarissa. Kokoontuu joka toinen maanantai. Jos sinulla on hankaluuksia tulla messuun Munkkivuoren kirkkoon sunnuntaisin klo 11, niin tiedustelethan taksikyydin mahdollisuutta kirkkoherranvirastosta. Munkkiniemen kirkko ? Tiilipolku 6 Eläkeläisten kahvihetki to klo 13 kirkolla. Rukouspiiri pe klo 18-20 kirkolla. Tule rukoilemaan yhteisten asioitten puolesta. Muistoa kunnioittaen pyhäinpäivänä 2.11. klo 18. Musiikkipitoinen iltatilaisuus, jossa luetaan vuoden aikana poisnukkuneiden seurakuntamme jäsenten nimet ja sytytetään heille kynttilät. Reeta Järvinen, sopraano, Jouni Hartikainen, rukous ja Heli Kantola, urut. Verkoston messut sunnuntaisin klo 17, lisätietoa verkosto.net. Avoin päiväkerho ma 9.30-11.30 ja to klo 15-16.30 Munkkiniemen kirkon Taivastuvassa. Avoimeen päiväkerhoon ovat tervetulleita lapset ja aikuiset yhdessä. Kerho on maksuton. Ensilapsikerho ma klo 15-16.30 Munkkiniemen kirkon Taivastuvassa. Jos odotat esikoistasi tai hän on alle vuoden ikäinen, tule tapaamaan samassa elämäntilanteessa olevia vanhempia, keskustelemaan, jakamaan kokemuksia, laulamaan ja nauttimaan kupponen kahvia. Raamattupiiri maanantaisin klo 18 kirkon ryhmätilassa. Luontopäiväkerho ti, ke ja to klo 9-12 Taivastuvassa. Kerhossa on vapaita paikkoja, tiedustelut ohjaajilta. Sanan äärellä tiistaisin klo 11. Keskustelua Raamatun äärellä. Olohuone ti klo 13-14, kirkon aulassa. Avoin olohuone vapaaehtoisten voimin. Tule tapaamaan tuttuja ja vaihtamaan ajatuksia. Levollisuuden messu la 9.11. klo 18 kirkossa. Kelttiläisin sävyin maustettu hiljaisuuden messu, jossa lauletaan Taize-lauluja ja saarnan paikalla on mietiskelyhiljaisuus (n. 10min). Voit tulla messuun myös vapaaehtoistehtäviin, tied. Mia Salmio, p. 09 2340 5128. Esilauluryhmän harjoitus klo 17. Tervetuloa mukaan, kuorokokemusta ei tarvita. J unior-lukuvalmentajat ovat lastenja nuortenkirjallisuuden asiantuntijoita, jotka kuuntelevat ja kartoittavat valmennettavan toiveet ja valitsevat niiden perusteella hänelle sopivimmat lukusuositukset. Lukuvalmentajaan voi ottaa yhteyttä aloituskyselyn tai sähköpostin välityksellä. Tarjolla on kolme erilaista valmennusvaihtoehtoa: sähköpostivalmennus, henkilökohtainen juttuhetki tai kirjakassivalmennus, jossa lukuvalmentaja kokoaa asiakkaalle lukusuositukset kirjastosta valmiiksi noudettavaksi. Lukuvalmentaja Junior -palvelu on tarjolla myös ruotsinkielisenä (Läsinspiratör Junior). Lukuvalmentaja Junior -palvelua on pilotoitu Kallion ja Rikhardinkadun kirjastoissa. Viikosta 42 alkaen palvelu laajenee. Sähköpostivalmennus on verkossa kaikkien ulottuvilla, ja kirjakassivalmennuksen tai valmentajan tapaamisen voi saada Itäkeskuksen, Kallion, Oulunkylän, Pasilan, Rikhardinkadun, Tapanilan ja Vuosaaren kirjastoista. – Junior-valmennuksen avulla haluamme olla tarjoamassa iloa ja inspiraatiota lasten ja nuorten vapaa-ajan lukemiseen. Maailma on täynnä jännittäviä tarinoita, joista löytyy jokaiselle jotakin. Itse tein pienenä paljon löytöjä vain haahuilemalla kotikirjaston hyllyjen väleissä. Välillä itselle sopivien kirjojen löytäminen saattaa kuitenkin kangerrella, ja silloin meidän Junior-lukuvalmentajat ovat tosi mielellään apuna, kertoo Kallion kirjaston pedagoginen informaatikko ja Junior-lukuvalmentaja Piia Bågman. Aikuisten kaunokirjallisuuteen keskittyvä Lukuvalmentaja-palvelu on ollut saatavilla vuodesta 2013. Tällä hetkellä valmentajia on viidessä kirjastossa: Itäkeskuksessa, Kalliossa, Malmilla, Pukinmäessä ja Rikhardinkadulla. – Valmennuksen tarkoitus on tehdä lukeminen helposti lähestyttäväksi. Se on kiireetön ja keskittynyt tapa suositella luettavaa. Valmennukseen voi yhtä lailla tulla, jos on lukenut paljon tai vähän, jos ei ole lukenut pitkään aikaan tai jos tuntuu vaikealta rauhoittua lukemaan. Lukuvalmennukseen ovat tervetulleita myös ryhmät, kuten lukupiirit. Jokainen valmennus on yksilöllinen. Erilaisten valmentajien ja monenlaisten valmennettavien kohtaamisista syntyy omanlaisiaan elämyksiä, toteaa Lukuvalmentaja ja kirjastonhoitaja Sini Turunen Kallion kirjastosta. ? Jokainen ihminen uskoo. Niin kauan, kun kaikki on hyvin, uskomme itseemme. Uskomme omiin voimiimme, talouteen ja läheisiimme. Mutta joskus tämä kaikki romahtaa. Aina eivät omat voimat riitä. Talouskasvu voi hidastua, töitä ei riitä kaikille ja ehkä juuri silloin eivät lähimmäisetkään pysty auttamaan. Sellaisessa tilanteessa kysymme, minkälainen usko kantaisi. Millaista uskoa tarvitsemme, ettemme häviäisi elämän ongelmien alle? Vuosia sitten harrastin uintia. Alussa se tuntui aika ahdistavalta, pelkäsin altaan syvyyttä. Aina oli pelkona, mitä silloin tapahtuisi, jos voimat loppuisivat. Entä, jos en enää jaksakaan pysyä pinnalla? Ensimmäisellä tunnilla valmentaja rohkaisi ja väitti, että vesi kantaa minua. Ei kuitenkaan ollut mitään harjoitusta, joka olisi tämän todistanut etukäteen. Piti vain uskoa: vesi kantaa. Entä, kun olen arjessa peloissani ja pelkään uppoamista? Ei ole mitään harjoitusta siihenkään, että oppisin uskon kantavan. Se kantaa silti. Jumala kannattelee sitä. Jumalan puoleen käännytään usein juuri elämän vaikeissa. Rukouksessa voin kokea Jumalan, joka on vuosisatojen aikana auttanut ihmisiä. Hän kuulee ja auttaa minuakin. Ihmisen luonnollinen uskonnollisuus tulee esiin silloin, kun sille on suurin tarve. Uskon lisäksi myös epäusko on luonnollista. Samoin, kuin Jeesuksen eläessä aikana oli myös niitä, jotka olivat häntä vastan, on myös nykyhetkellä mahdollista syyttää niin Jumalaa kuin kirkkoakin kaikesta pahasta. Silloin uskonnolle tarvitaan korvike. Neuvostoliitossa korvattiin ikonit Leninin kuvilla, kirkolliset kulkueet paraateilla, pyhimykset mausoleumiin asetetulla vainajalla. Rauhaa se ei kuitenkaan tuonut sen enempää sieluun kuin yhteiskuntaankaan. Neuvostoliitto katosi ja kirkolle on taas tilaa. Usko voittaa epäuskon, sillä epäuskolla ei ole kantavaa voimaa. Kaido Soom Kirjoittaja on Tarton yliopiston käytännöllisen teologian lehtori ja Viron ev.lut. kirkon pappi Varis Vantaalta ? Vantaa, tuo ikuinen Helsingin maalaiskunta on saanut arvoisensa kuvaajan kirjailija,toimittaja J.P. Pulkkisesta, jonka uusin kirja ”Valkoinen varis” (Teos 2019) jatkaa Pulkkisen erinomaisen luettavia Vantaa-dekkareita. Edellinen Vantaa-sarjan Sinisiipi viehätti erityisesti oivalla Vantaan ja sen osalähiöiden kuvauksella eikä vanhan murhan selvittelykään ollut juoneltaan yhtään hullumpi. Uudessa Vantaa-kuvauksessa ”Valkoinen varis” Pulkkinen jatkaa autoilua ja pyöräilyä Koivukylässä, Havukoskella, Länsimäessä, Hakunilassa Tikkurilaa tietenkään unohtamatta. Kirjan pääosaan nousee vantaalaispoliisi Liina Vahtera, joka saa tutkittavakseen vantaalaispoliitikon raa`an mestausmurhan. Vantaan kuuluisan sekavan kunnallispolitiikan kiemurat tulevat tässäkin kirjassa esille. Kun siihen lisätään maahanmuuttajien tuomat lisämausteet, eletään vuotta 2015, ”oikeiden vantaalaisten” rasistiset puuhastelut, on poliisilla työtä kerrakseen. Mitä tekee poliisi? Jo edellisessä kirjassaan Sinisiipi Pulkkinen valotti erinomaisesti poliisin arkityötä, hierarkista pomottamisjärjestelmää, poliisijohtajien pullistelevaa tyhmyyttä. Tässäkin sitä sivutaan, mutta paljon tilaa saa Liina Vahteran henkilökohtainen elämä. Miten poliisityö limittyy jokapäiväiseen arkeen? Nuoren naispoliisin henkireikänä ovat jo eläkkeellä olevat poliisit , joiden neuvoja ja ohjeita Vahtera käy aika ajoin kuulemassa. Eikä turhaan. Toiminnallisesti ”Valkoinen varis” jää jälkeen Sinisiipi-dekkarista. ”Varis” on kuormitettu erilaisilla pohdiskeluilla, filosofoinneilla maahanmuutosta, fascismista,natseista. Kun vielä koulukiusaaminenkin saadaan mukaan, ollaan jo murhatutkimuksen ydinalueella. Pulkkinen kuvaa tässäkin kirjassa Vantaata hauskan pirullisesti kunnallispoliittisena sirkuksena. Kuvaus uuden kehäradan avajaisista kelpaisi herkullisuudessaan erinomaisesti mihin tahansa television sketsisarjaan. J.P. Pulkkisen ”Valkoinen varis” on hyvin viihdyttävää luettavaa, muillekin kuin vantaalaisille! Pekka Hurme
• 7 Nro 20 • Viikot 44-45/2019 M unkin S eutu Ihaninta työtä on ihmisten kohtaaminen Seurakunta tukee täysipainoista vanhuutta Koulumies Oikeudenmukaisempaa asuntopolitiikkaa! ? Jätin eduskunnassa lakialoitteen, joka estäisi kaupungin vuokra-asuntojen luovuttamista sukulaisille. Asunnot ovat verovaroin tuettuja ja on tärkeää, että asumisen tuki kohdistetaan sitä tarvitseville oikeudenmukaisemmin. ARA-vuokra-asunnot on rakennettu valtion tuella ja ne on tarkoitettu vähävaraisimmille ja pienituloisimmille ihmisille. Niihin on valittava asukkaiksi säännösten mukaan ensisijaisesti kiireellisimmässä asunnontarpeessa olevat, vähävaraisimmat ja pienituloisimmat hakijat. Asukkaiden valinta perustuu sosiaaliseen tarkoituksenmukaisuuteen ja taloudelliseen tarpeeseen. Tällä hetkellä laki mahdollistaa kuitenkin sen, että päävuokralainen siirtää vuokra-asuntonsa vuokraoikeuden ilman erillistä lupaa vuokranantajalta. Vuokraoikeuden voi siirtää puolisolle, vanhemmilleen tai perheeseen kuuluvalle lapselle. Kun vuokraoikeuden omaava asukas muuttaa pois, hänen sukulaisensa asunnontarve pitäisi arvioida kaupungin asuntotoimistossa, niinhän muidenkin asunnonhakijoiden kohdalla tapahtuu. Se asettaisi kaikki kaupungin asunnon hakijat keskenään tasaveroiseen asemaan. Nykyään ainoastaan asunnonhakijat käyvät läpi tarveharkinnan ja heidän tuloja varallisuustasonsa selvitetään. Jos vuokraoikeuden haltija siirtää vuokraoikeuden lähisukulaiselleen, näitä ei tarkasteta uudelta vuokraoikeuden haltijalta. Nyt veronmaksajien tukemat asunnot voivat siis päätyä henkilöille, joilla olisi varaa asua myös vapailla asuntomarkkinoilla tai jopa hankkia omistusasunto. Hyvätuloinen henkilö voi asua kaupungin vuokra-asunnossa samaan aikaan, kun paljon pienituloisempi asunnonhakija odottaa jonossa. Se ei ole oikein. Asuminen Helsingissä on nykyään liian kallista varsinkin pienipalkkaista työtä tekeville. Juuri pienituloisille tällaiset vuokra-asunnot voivat olla lähes ainoa vaihtoehto. Esimerkiksi Helsingissä on monella alalla työvoimapulaa, mutta halukkaat työntekijät eivät pysty muuttamaan kaupunkiin asumisen kalleuden takia. Vuoden 2018 aikana asuntohakemusten määrä Helsingin kaupunginasunnoille on kasvanut yli 10’000 vuotuisella hakemuksella edellisvuosiin verrattuna. Hekan asuntoja uusille hakijoille välitetään vuosittain n. 2000 3000. Vuokraoikeuden siirtoja sukulaisille tapahtuu n. 200-250. Helsingissä kaupungin vuokra-asuntoja ei voi jonottaa, vaan asunnot jaetaan asuntotoimiston virkailijoiden tekemän tarveharkinnan ja arvion mukaan. Terhi Koulumies kansanedustaja T ärkeää on tarjota pitkäjänteistä tukea vaihtuvien ihmisten sijasta ja tukea sitä, että iäkkäät ihmiset pystyvät itse suunnittelemaan omaehtoisesti omaa elämäänsä. Projekti avasi silmät uusille tarpeille Munkkiniemen seurakunta perusti erityisen projektin vuosiksi 2016-2018, nimeltään yksinäisyyden ja syrjäytymisen ehkäiseminen diakonisessa vanhustyössä. Siinä kohtasivat alueen tarpeet ja Helsingin seurakuntien intressit, projekti ei olisi ollut mahdollinen ilman Helsingin seurakuntayhtymän erillisrahoitusta. Samalla luotiin yleisempää mallia muidenkin käyttöön. Vanhustyön projekti otti painopisteekseen iäkkäimmät yksin asuvat miehet ja kaikki yli 90-vuotiaat, ja kolmivuotiskauden jälkeen työtä yhä jatkettiin. Rahoituksella pystyttiin palkkaamaan yksi työntekijä, mutta työ näin pienillä resursseilla olisi ollut täysin mahdotonta ilman sitoutuneita vapaaehtoisia. Projekti pyrki täydentämään yhteiskunnan ja järjestöjen palveluja ja pitämään jatkuvasti yhteyksiä yhteistyökumppaneihin. Jonkin verran ongelmia tiedonkulussa tuotti vanhustyön henkilöstön vaihtuminen hoitoyksiköissä. Erityisen kiinteää yhteistyö oli kotihoidon kanssa. Tilanteessa, jossa seurakunta pyrki tavoittamaan kaikkia yli 90-vuotiaita, yhteistyö alueen veteraanien kanssa tiivistyi. Tämä tarkoitti muidenkin lisäpalvelujen tarvetta, muun muassa invakuljetusten tarve seurakunnan tilaisuuksiin kasvoi. Tavoitetuille vanhuksille tarjottiin monipuolisia mahdollisuuksia osallistua. Projektin aikana kokeiltiin myös digitaalisia mahdollisuuksia. Tehtiin etähartauksia tablettitietokoneeseen, ja osoittautui että myös tabletin käyttäminen kiinnosti joitakin asiakkaita ja auttoi kontaktin onnistumisessa. Nyt vanhustyötä Munkkiniemen seurakunnassa pyritään mahdollisuuksien mukaan laajentamaan ja siihen on osoitettu yhden vakinaisen diakoniatyöntekijän työpanos. Iäkkään ihmisen itsemääräämisoikeus ja yksityisyys ovat seurakunnan työssä luovuttamattomia arvoja. Työssä tarvitaan myös suurta osaamista ja rohkeutta, kun tarjotaan vanhuksen itse toivomaa keskusteluapua, turvaa ja huolenpitoa, joka kestää jopa kuolinvuoteelle asti. Helsingin seurakunnat ovat kouluttaneet vapaaehtoisia myös saattohoitoon. Vanhustyössä henkilöstön ja vapaaehtoisten korkeatasoisella koulutuksella ja hyvällä motivaatiolla on ensiarvoinen merkitys. Yhteistyöverkosto välttämätön mutta laatu on kohtaamisissa Seurakunnan jatkuvia neuvotteluja yhteistyökumppaneita alueella ovat mm. terveysasema, palvelukeskus, palvelutalo, päivätoiminta, ja hoivakodit sekä muutamat asuintalot. Verkostoon kuuluvat muut vanhustyötä tekevät järjestöt ja liitot. Seurakunnat jakavat toisilleen tietoa valtakunnallisessa ja rovastikunnallisessa yhteistyössä, yhteistyökumppaneina ovat myös mm. sairaalapapit ja seurakunnan muut työalat. Munkkiniemen seurakunnan sisällä työtä koordinoi työntekijöiden ja seurakuntaneuvoston jäsenten muodostama tiimi, siihen osallistuvat mm. kaikki diakoniatyöntekijät ja diakoniapappi. Lisäksi seurakunnalla on erityinen vapaaehtoistyön koordinaattori, joka tukee lähimmäispalvelun vapaaehtoisia. Silti on syytä korostaa, että päivittäisen työn, esimerkiksi vanhusten yksinäisyyden torjumisen kannalta, korvaamattoman arvokkaita ovat juuri sitoutuneet tekijät. Tällä tarkoitetaan sekä diakoniatyöntekijöitä että vapaaehtoisia, joilla on oltava riittävästi aikaa jutella vanhusten kanssa. Heli Erkkilä kotikäynnillä. Kuva: Johannes Erkkilä ? – Usein soi mielessäni laulu Tule askele askeleelta minun kanssani kulkemaan, se on minun mottoni, diakoni Heli Erkkilä sanoo. Hän on tehnyt Munkkiniemen seurakunnassa neljä vuotta pioneeriprojektia nimeltä Yksinäisyyden ja syrjäytymisen ehkäiseminen diakonisessa vanhustyössä. Diakonisella vanhustyöllä tarkoitetaan kaikkein vaikeimmassa tilanteessa olevien ihmisten auttamista. Heli on juuri valittu vakituiseen diakoniatyöntekijän virkaan samassa seurakunnassa. Hänen silmänsä sädehtivät, kun hän kertoo vierailuistaan iäkkäiden ihmisten luona. – Minä haluan puhua ihmisten tavoittamisesta. Tässä työssä on kontaktipinta yhteiskuntaan niin laaja, myös iäkkäiden ihmisten lapset ovat olleet hyvin myönteisiä sille, että heidän omaiseensa otetaan yhteyttä. Saan usein jutella eri ikäisten ihmisten kanssa. Heli Erkkilä on ollut Munkkiniemen seurakunnassa nyt viisi vuotta, ja tammikuusta 2016 hän on ollut kolmivuotisessa Helsingin seurakuntien yhteisten palvelujen rahoittamassa tavoittavan työn projektissa. Vuoden 2019 alusta projektirahoitus päättyi, mutta Heli jatkoi työtään. Espoossa on alkanut samantapainen projekti, jossa on erillinen projektityöntekijä. Ei ole ihme, että diakoninen vanhustyö on nähty tarpeelliseksi juuri täällä, alueella jossa on eniten yli 65-vuotiaita koko Helsingissä. Monet iäkkäät ihmiset asuvat kodeissaan yksin, tai ovat puolisonsa omaishoitajia. – Diakoninen vanhustyö täydentää yhteiskunnan, järjestöjen ja sukulaisten tarjoamia palveluja. Emme tee samaa työtä, vaan pyrimme verkostoitumaan ja tekemään toisin, Heli Erkkilä kuvailee. – Käymme eri tavoin vaikeassa tilanteessa olevien vanhusten luona. Yli 90-vuotiaat eivät halua koteihinsa jatkuvasti vaihtuvia ihmisiä. Me pyrimme ihan tietoisesti tarjoamaan pysyvämmän kontaktin. Kotikäyntejä tekevät sekä työntekijät että vapaaehtoiset lähimmäispalveluna, vapaaehtoisia on nykyisin parikymmentä. Itse käyn saman vanhuksen luona kerran kuussa tai kerran kolmessa viikossa. Kodeissa vierailu on yksi työmuodoista – Ikääntyvien ihmisten parissa tehtävä työ sinänsä ei ole seurakunnassa uutta, se on työn ydintä, mutta sekin saa uusia muotoja, kuvailee Munkkiniemen seurakunnan johtava diakoniatyöntekijä Mia Salmio. – Silloin kun tulin tänne alueelle 30 vuotta sitten, seurakunnan edustaja kävi kodeissa yli 70 vuotta täyttävien merkkipäivillä. Kaikki 70, 75, 80 ja 85-vuotiaat ja sitä vanhemmat tietysti soitettiin läpi. 20 vuotta sitten, siinä 2000-luvun alkaessa, samat ikäluokat alettiin kutsua seurakuntiin yhteiseen juhlahetkeen. Nämä juhlat ovatkin olleet hyvin suosittuja, siellä tapaa samanikäisiä, Mia Salmio kuvaa. – Kontaktia otetaan vain niihin, jotka kuuluvat seurakuntaan. Siksi seurakunnan yhteydenotto koetaan niin positiivisesti. Kaikkia alueella asuvia kyllä pyritään tavoittamaan esimerkiksi ostaritapahtumissa, ja kaikkia puoleemme kääntyviä pyritään auttamaan mahdollisuuksien mukaan. Kotikäyntejä ei tietenkään pystytä edes tarjoamaan kaikille, mutta kaikille tarvitseville tarjotaan mahdollisuutta saada esimerkiksi invakyyti joihinkin seurakunnan tilaisuuksiin. – Kun diakoniatyöntekijä menee ensimmäistä kertaa jonkun kotiin, niin siinä tietysti kartoitetaan tämän ihmisen tarpeita ja toiveita. Siinä voidaan selvittää esimerkiksi, onko vanhalla ihmisellä käytössä taksikortit, joihin hän on oikeutettu, onko tarvetta päästä terveysasemalle terveyden takia, tarvitaanko kotihoidon palveluita, onko muuta diakonista auttamisen tarvetta. Mutta sitten kun tulen pyydettynä ihmisen luo ihan vain kohtaamaan hänet, juttelemaan, niin usein keskiössä on se, mitä ihminen on kohdannut elämässään tai mitä hän on pakosta joutunut kohtaamaan. Näissä tilanteissa olen huomannut, miten diakoniatyöntekijä pääsee ihmistä lähelle. Hänelle voi jutella vapaasti elämästä ja kuolemasta, myös mieltä painavista asioista, esimerkiksi sairauksista tai oman lapsen kuolemasta, Heli kuvailee. Samaan aikaan kun kotikäyntejä on jostain jopa vähennetty, Munkkiniemen seurakunnassa niitä tehdään. Heli itse pyrkii tekemään jopa 1-2 kotikäyntiä päivässä. Joskus hän käy kolmessakin paikassa, tai neljässä, mutta se on liikaa, tapaamisille ei jää tarpeeksi aikaa. Käynnit ovat erilaisia, Heli ja vapaaehtoiset vierailevat paljon myös sairaaloissa ja hoivakodeissa. – Olen oppinut paljon näissä kohtaamisissa. Tärkeintä on ajan antaminen, se että minä menen juuri tätä ihmistä varten, kuulemaan hänen asiaansa. Kerran jopa kysyin vanhusten piirissä, milloin paikalla olleet tuntevat olevansa rakastettuja, ja vastaus oli yksimielisesti se, että silloin kun joku antaa meille aikaa. – Minä olen paikalla seurakunnan edustajana, se on hienoa. Voimme rukoillakin yhdessä, ja hyvin usein luen Herran siunauksen vierailuni lopuksi. Pidän myös huolta, että kosketan jollain tavoin sitä ihmistä, jonka luona käyn. Sanon kädestä päivää, voin viedä käden harteille. Usein ehdotan, saanko laulaa jotain, ja joskus sitten laulamme yhdessä montakin laulua, Heli kertoo. Hänellä on paitsi sosionomi-diakonin koulutus, myös musiikin maisterin koulutus musiikkikasvatuksesta. Puolivälissä lokakuuta pääkaupunkiseudun vanhustyöntekijät pitivät kokoustaan Munkkiniemen seurakunnassa. Suomessa vanhukset asuvat kodeissaan pisimpään koko Euroopassa, ja myös omaishoitajia on meillä enemmän kuin muissa Euroopan maissa. Munkkiniemen seurakunnassa on korvaamattoman arvokkaita vapaaehtoisia, jotka ovat sitoutuneet työhön vuosiksi ja ottaneet tehtäväkseen toimia seurakunnan työntekijöiden apuna tiedustelemassa ketkä vanhuksista toivovat kontaktia seurakuntaan. Henkilökohtainen yhteydenotto on jotain sellaista, jota tämän aikakauden yksinäisyydestä kärsivät tosiaankin kaipaavat. Se lisää elämän laatua ja kukaan ei osaa edes laskea, kuinka paljon rahaa se säästää. Teksti: Tiina Rautkorpi
• 8 Viikot 44-45/2019 • Nro 20 M unkin S eutu Kallio Kipinöi järjestään nyt 24. kerran. Festivaali tarjoaa kymmenen päivän aikana monipuolista ohjelmaa, kuten teatteria, näyttelyitä, avoimia ovia, työpajoja, koko perheen tapahtumia ja musiikkiesityksiä. Kulttuuriviikko on syntynyt alueen erilaisten toimijoiden yhteisponnistuksena, Kallion Kulttuuriverkoston tuella. Kalliolan Kallioland -tapahtuma 15.11. juhlistaa Kipinöi-festivaalin käynnistymistä ja samalla se on Kalliolan 100-vuotisjuhla. Kallioland Kallio Kipinöi -avajaiset, Perjantai 15.11. 17.00 01.00 Kallioland juhlistaa Kalliolan 100-vuotisen taipaleen ohella myös Kallio Kipinöi -festivaalin avajaisia! Kallio land on päihteistä vapaa turvallinen tila – tulethan paikalle selvin päin. Toivomme, että jätät pois myös toisia arvostelevat asenteet, epäkunnioittavan käytöksen sekä arjen huolet ja turhaumat. Illan aikana löydät virvokkeita setlementtitalon Café Damascuksesta sekä Alakulttuurikeskus Loukon alkoholittomasta pop up -baarista. Tapahtuman järjestää Naapurituottajat. Kalliolan koordinoima Naapurituottajat -toiminta valmentaa päihdetaustaisista ihmisistä tapahtumatuotannon moniosaajia ja järjestää tapahtumia Kallion alueella yhteistyökumppaneidensa kanssa. Naapuruustilat: 17-18.30 ja 19-20.30 Pehmee: Voimauttavan valokuvauksen työpajat (Takkahuone) Kehopositiivisista viboista muodostettu Pehmee -kollektiivi tuo Kalliolandiin voimauttavan valokuvauksen, jossa kuvattava voi pohtia omaa kehonkuvaansa ja päättää, millainen katse häneen kuvatessa kohdistuu. Ryhmiä on kaksi, joissa kummassakin on kahdeksan paikkaa. Työpajoihin ilmoittaudutaan ennakkoon täällä: https://forms.gle/ cpLoVsQnnyJfToVm8. 17.00-20.00 Unelmapaja (Naapuruustila 1) Kuvataiteilija Maaria Märkälän Unelmapajassa tartutaan akryyliväreihin ja siveltimiin ja työstetään sekä omia unelmia että niiden tulppana olevia asioita. Työpajaan voi hypätä mukaan milloin tahansa kolmen tunnin aikana itselleen sopivan pituiseksi ajaksi. Ei ennakkoilmoittautumisia. 18.00 Avautumisklubi: Uudestaan feat. Jenni Janakka (Naapuruustilojen olohuone) Avautumisklubi antaa äänen ihmisille, jotka haluavat tuoda kokemuksensa näkyväksi ja yksilöllisen kokemuksen kautta tavoittaa jotakin, mihin moni muukin voi samaistua. Aiheesta alustavat klubi-isäntä, pastori Visa Viljamaa ja Röyhkeyskoulusta tuttu asennemuija Jenni Janakka, minkä jälkeen lava on vapaa omille kertomuksille, kokemuksille ja näkökulmille. Setlementtitalon aula: 19.00 Voimavarabingo Miten pienilläkin teoilla saa päivään iloa ja keveyttä? Voimavarabingossa jaetaan vinkkejä hyvinvoinnin vahvistamiseen ja arjen ilahduttamiseen. Bingon vetäjänä toimii Myllyhoitoyhdistys. Setlementtitalon autotalli: 17-19 Impulssi: Punk-työpaja 19 Impulssi Punk-työpajassa kirjoitetaan Impulssin johdolla biisiaihioita, joissa ei välitetä säännöistä tai yhteiskunnan odotuksista. Aktiivisesti musiikkia julkaiseva ja keikkaileva yhtye tituleeraa itseään ammattilaistason punkbändiksi, mutta ei ota biisintekoa kuitenkaan liian vakavasti. Impulssi käyttää työpajan tuotoksia tulevan albuminsa työstämisessä. Näin ollen kaikki kynnellekykenevät ovat tervetulleita purkamaan sisäiset antipatiansa ulos Impulssin keikalle! Työpajaan mahtuu 10 ensimmäistä ilmoittautunutta. Voit ilmoittautua mukaan tästä linkistä: https://forms.gle/9oRmZDrozzHzcQR57. Sirenius-sali: 20.15 Tervetuloa Kalliolandiin! Avaussanat. 20.30 SOFA 21.30 Stepa. 22.45 Asa & Band Naapuruustilojen olohuone: 00.00 Tapani Rinne & Teho Majamäki Tapahtumaa ovat tukeneet Helsingin kaupunki, Kallion seurakunta ja Myllyhoitoyhdistys. PERJANTAI 15.11. 15.00 21.00 Días de Cine Elokuvapäivä. Suomen espanjanopettajat ry:n ja Työväenopiston järjestämä espanjankielisten elokuvien päivä. Tarjolla on yhteensä kuusi elokuvaa Espanjasta ja Latinalaisesta Amerikasta. Tekstitys englanniksi. Tarkemmat tiedot Facebook-sivuilta: Profesores de Español de Finlandia. Opistotalo, Helsinginkatu 26; Karhuluokka 421, 4. krs. 16.00 Sateenkaarihyllyn kaikille avoin lukukerho. Kallion kirjasto, Dekkarikirjasto, Viides linja 11 18.00 21.00 Disability Day Art & Action -tapahtuman ennakkoklubi. 18:00-18:15 Standup-setti: Tommi Vänni (toimii myös tilaisuuden juontajana) 18:15-18:45 Riitta Pasanen: (laulu & kitara) l aulaja-lauluntekijä esittää omia laulujaan. 18:50-19:00 Rap-artisti MR: räppiä omasta elämästään, haaveistaan ja tulevaisuudestaan. 19:10-19:40 Tinkerbella & Big Bad Bear: Bluegrass-balladeja, rouheaa bluesia sekä hilpeämpää kantrimeininkiä. 19:40-21:00 Vapaata ohjelmaa: DJ Miika Turunen. Ipin Kulmakuppila, Viides linja 9. 18.00 Juha Biitsillä on taiteilija Juha Valkeapään ja tuottajaduo Biitsin ensimmäinen yhteinen teos. Kyseessä on tunnin mittainen esitys kuvia, ääniä ja eleitä kaikesta siitä, mitä otamme vastaan ja annamme eteenpäin halusimme tai emme. (Toinen esitys la 16.11.) Kesto // Duration: noin 1 h. Esityskieli // Language: Ei pohjaudu puheeseen, doesn’t base on language. Mad House, Työpajankatu 2 a. Liput 12 € 19.00 Vinokino Docs: No Box for Me. An Intersex Story (Dokumentti käsittelee intersukupuolisuutta, K12). Kallion kirjaston, Sateenkaarihyllyn ja Vinokinon yhteistyössä kaikille avoin dokumenttielokuva (ovet avautuvat 18.40). Kallion kirjasto, Kupolisali, Viides linja 11. 19.00 One World, One Stage – Tribute to the Queen of Soul Aretha Franklin Tähtisolistit & Mosabacka Big Band. Suuren suosion saanut ja keväällä 2019 loppuun myynyt, ainutlaatuinen ilta, jossa kuullaan läpileikkaus edesmenneen soul-kuningattaren ohjelmistosta. Kulttuurikeskus Caisa, Leipätehdas, Kaikukatu 4 B. Liput 10/15 € 19.00 Soteutus musiikillinen satiiri sosiaalija terveydenhuollon tulevaisuudesta. Teatteri Kultsan kirjoittajat ovat tarttuneet ajankohtaiseen aiheeseen satiirisen absurdilla otteella eli sosiaalija terveyspalveluiden uudistamiseen. Musiikista lavalla vastaa oivallinen Soteutus-bändi. Tarjolla vakavaa asiaa hullunhauskasti ja samalla uudistushenkiset vinkit päättäjille lipun hinnalla! Kesto: n. 2h (väliaika). Liput: Ennakkoon 15 € / 12 €, Ovelta 17 € / 14 €. Seuraavat näytökset: Ke 20.11. ja Su 24.11. Teatteri Kultsa, Käenkuja 6-8 (Katri Valan puiston väestönsuoja) 19:00 Stella Polaris impro musiikkishow. Stella Polariksen huimat improvisoijat luovat ennennäkemättömän musikaalin yleisön silmien eteen. Esitykset ovat pullollaan hauskoja hahmoja, upeita tanssinumeroita, kauniita lauluja ja tarinoita, joiden aiheina vilisee elämän koko kirjo. Liput: 34,50 € / 26,50 €. Ennakko: Lippu.fi. Esitykset myös 16.11. ja 23.11. Musiikkiteatteri Kapsäkki, Hämeentie 68. 19.00 Barokin helmiä. Barokkiorkesteri Prattica Terza (RU), Sabine Kaipainen laulu ja huilu, Tuomas Kaipainen oboe. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Kallion kirkko, Itäinen Papinkatu 2. LAUANTAI 16.11. 13.00 Karkkikirja – tapahtuma lapsiperheille. Kallion kirjasto,Satulinna, Viides linja 11. 13.00-15.00 Ajan viemää keskustelutilaisuus naiseudesta tässä ajassa. Tilaisuus on osa TÄ_TI -musikaalin taiteellista valmistusprosessia, jossa teatteritaiteilijat Haapio ja Ivaska, lapsettomat nelikymppiset naiset, pohtivat toteutumattomia unelmia, elämän valintoja ja nykyajan haasteita. ”Kilometrimittari tikittää armotta taustalla ja vuodet vierivät, kun tavoitellaan omannäköistä elämää. Kutsumme kaikenikäiset naiset mukaan keskustelemaan!” Opistotalo, Karhuluokka, Helsinginkatu 26. 17.00 30 vuotta samettia. Marraskuun tapahtumia vuonna 1989 pidetään Tsekin ja Slovakian nykyhistorian avainhetkenä. Tule mukaan juhlimaan 30 vuotta vapautta, muistelemaan samettivallankumouksen tapahtumia ja sitä edeltänyttä aikaa! (ovet avautuvat 16.40) Kallion kirjasto, Kupolisali, Viides linja 11. 18.00 Juha Biitsillä on taiteilija Juha Valkeapään ja tuottajaduo Biitsin ensimmäinen yhteinen teos. Se on noin tunnin mittainen esitys kuvia, ääniä ja eleitä siitä kaikesta mitä otamme vastaan ja annamme eteenpäin, halusimme tai emme. Kesto // Duration: noin 1 h. Esityskieli // Language: ei pohjaa puheeseen/doesn’t base on language. Mad House, Työpajankatu 2 a. Liput 12 €. 19.00 Tanssiteatteri Tsuumi: Poiju. Tanssiteatteri Tsuumin 20-vuotisjuhlavuoden pääteos Poiju on näyttämöllistetty retriitti, joka suuntaa katseensa kolmen erilaisen laulumuodon, virsien, iskelmien ja kansansävelmien yhtymäkohtiin ja törmäyttää ne nykytanssin ja modernin taidekäsityksen kanssa. Koreografia ja ohjaus: Ari Numminen, sävellys: Petri Tiainen. Näyttämöllä: Reetta-Kaisa Iles, Tuomas Juntunen, Salla Korja-Paloniemi, Timo Saari, Petri Tiainen. Esitykset 16.11. -23.11. Ennakko: Tiketti, Koko teatteri, Hämeentie 3. Liput: 29,50 €/ 21,50 €/ 27,50 €. 19.00 One World, One Stage – Tribute to the Queen of Soul Aretha Franklin. Tähtisolistit & Mosabacka Big Band. Liput 10/15 e. Kulttuurikeskus Caisa, Leipätehdas, Kaikukatu 4 B. 19.00 ”Kaukaasiakipinä” Kavkaz yhtye esittää kansanlauluja vuoristosta ja kaupunkien sykkeestä: Lauluja Tšetšeniasta, Georgiasta, Armeniasta ja muualta Kaukasiasta. Vapaaehtoinen pääsymaksu 5 €. Taikalamppu Cafe, Torkkelinkatu 21. 19.00 Stella Polaris impro musiikkishow. Stella Polariksen huimat improvisoijat luovat ennennäkemättömän musikaalin yleisön silmien eteen.Katso lisää pe 15.11. Musiikkiteatteri Kapsäkki, Hämeentie 68. 20.00 Sekret Teknik. Yhtyeen syntetisaattorimusiikki yhdistää 80-luvun tumman cyberpunksoundin moderniin synthwaveen, post-punkiin, discoon ja EBM:ään. Tuloksena on dystooppinen soundtrack kuvitteellisesta menneisyydestä. Yhtye itse kuvaa musiikkiaan ydinsodan jälkeiseksi syntetisaattorimusiikiksi. Mascot Bar, Neljäs linja 2. 20.30 Clifters on taas IN! Cliftersin 60-luvun musiikista vaikutteita ottanut ja lainakappaleita Jaana Rinteen nerokkailla sanoituksilla keitokseen sisällyttänyt tuotanto on iso osa monien elämän ääniraitaa. Cliftersin ensimmäinen albumi ”Kuningas” julkaistiin vuonna 1987 ja seuraavana vuonna ilmestynyt ”Kuningatar” -albumi valittiin vuoden levyksi. Liput 25 € (ennakko); 28 € (ovelta), K-18. Ovet 19. Suvilahti TBA, Kaasutehtaankatu 1. SUNNUNTAI 17.11. 10.00-14.00 Avoimet ovet Kallion musiikkikoulussa. 10.00 Avoin muskari 1, 10.30 Avoin muskari 2, 11.00 Avoin muskari 3. Soitinpolku 10-14 Tule kokeilemaan ja tutustumaan soittimiin. 11.30 ja 13.30 musiikkikoulun oppilaat esiintyvät. Kallion musiikkikoulu, Agricolankatu 4. 10.00 -16.00 Luovuusretriitti ”Toinen todellisuuteni”. Luovuusretriitti on kuuden tunnin kokonaisuus, jossa yhdistyy teeseremonia, rentouttavat luovan kirjoittamisen harjoitukset, luovat liikkeet, mielikuvitusja draamaharjoitukset sekä yhdessäolo turvallisessa ympäristössä. Tarvikkeet: Rento kerrospukeutuminen, lounaseväät, juomapullo, kirjoittamistarvikkeet, villasukat, makuualusta – sekä avoin mieli. Kysymykset, lisäohjeita ja ilmoittautumiset: vita.linfast@gmail.com / vitalinfast.com. D-Asema, Castreninkatu 8. 15.00 Jonna Järnefelt: Yli rajan. Jonna Järnefeltin ja Jukka Nylundin musiikkiesityksessä pohditaan, minkälaisissa hetkissä joudumme ylittämään itsemme. Esityksen laulut kertovat menettämisestä ja pelkojen kohtaamisesta sekä myös uuden oppimisesta ja rajoittavien roolien pohtimisesta. Tekstit ja laulu: Jonna Järnefelt. Sävellykset, musiikki ja laulu: Jukka Nylund. Liput: 29,50 €/ 21,50 €/ 27,50 €. Ennakko: Tiketti. Koko teatteri, Hämeentie 3. 19.00 Tanssiteatteri Tsuumi: Poiju. Katso 16.11. Koko teatteri, Hämeentie 3. MAANANTAI 18.11. 12.00 -18.00 Lastentarhamuseo juhlii Lapsen oikeuksia Kallio kipinöi -festivaalin yhteydessä ja on poikkeuksellisesti auki maanantaina, keskiviikkona, torstaina ja perjantaina. Päivittäin vaihtuvat non stop-työpajat sisältyvät sisäänpääsymaksuun (katso myös päiväkohtaiset tapahtumat). Lastentarhamuseo, Ebeneser-talo, Helsinginkatu 3-5. 12.00–18.00 Kivituikkujen loisteessa – non stop -työpaja kaikenikäisille. Luonnosta löytyy kauneimmat koristeet. Tee retki metsään tai meren rannalle ja kerää sieltä mukaasi museoon kämmenesi kokoinen litteähkö kivi sekä sormenpääsi kokoisia pikkukiviä 10 kappaletta. Pääset taiteilemaan niistä oman valontuojan syysiltoihin. Lastentarhamuseo, Ebeneser-talo, Helsinginkatu 3-5. 14.00 Kino Tulio: Suomi kankaalla -elokuvia: Kalle Päätalo 100 vuotta. Kino Tulio/KAVI, Sörnäisten rantatie 25, 5 krs. 17.00 -19.00 Braku satukipinöi! Tapahtuma alkaa Leikkipuisto Brahessa 17 (Sturenkatu 8 katutasoa) Baletti Brahen esityksellä. Esityksen jälkeen tapahtuma jatkuu leikkipuistossa, Porvoonkatu 4:ssä, sisäänkäynti Läntisen Brahenkadun portista tai Porvoonkatu 4:n pikkuportista. Puistossa heijastinsuunnistusta satuhahmojen parissa. ”Ota oma taskulamppu tai otsalamppu mukaan – Tervetuloa lapset, aikuiset, mummot, vaarit ja kummit!” Esteetön pääsy. Leikkipuisto Brahe, Sturenkatu 8 ja Porvoonkatu 4 19.00 Tanssiteatteri Tsuumi: Poiju. Katso 16.11. Koko teatteri, Hämeentie 3. 19.00 Iltamusiikki, Sirkka-Liisa Jussila-Gripentrog -urut. Kallion kirkko, Itäinen Papink 2. 20.00 Akustinen ilta: Johanna Mäkeläinen trio ja Olli Teirikko & Avaruus. Olli Teirikon laulut kertovat hämyisiä tarinoita pienen ihmisen kokemuksista vieraassa maailmassa. Johanna Mäkeläisen lauluista löytyy todentuntuista arjen kuvausta. Ravintola Toveri, Castréninkatu 3. TIISTAI 19.11. 12.00 -14.00 1. kurssi, Tekstiilitonttu: Tehdään oma tonttu yhdessä. Kurssin sisältö: Valmistetaan tonttuhahmo puuvillakankaista, maalataan kasvot akryyliväreillä. Muut tarvikkeet on valmiina, varaa vain vanua hahmojen täytteeksi (esim. halpa tyyny) Ohjaajana Nataliia Reini. Ilmoittautuminen etukäteen Kamiter-Arsiin, myös sp käy: tiina.tainio@ kartiina.fi. Kamiter-Ars, Helsinginkatu 6. Kurssi on ilmainen. 16.00 Kallion Kävelyfestivaali: Saippuatehdas Hissitehdas Teatterikorkeakoulu: Entisestä saippuaja ruokarasvatehtaasta Teatterikorkeakouluksi. Tunnin kestävä kierros esittelee talon historiaa ja nykypäivää. Kokoontuminen neuvonnan edessä. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu, Haapaniemenkatu 6. 17.30 Tytöt koodaa tykimmin Koodaamisesta uusi kansalaistaito? Miten kannustetaan tyttöjä mukaan koodaamaan? Vaikka alakouluissa työt saattavat olla innokkaampia tietotekniikasta ja ohjelmoinnista kuin pojat, alan korkeakouluopiskelijoista vain 10% on tyttöjä. Mihin innostus loppuu? Opettajana Maikku Sarvas. Opistotalo, kirjasto, 2. krs, Helsinginkatu 26. 18.00 Tyttö ja musikantti -lastenkirjan julkkarit. Kallion kirjasto, Kupolisali, Viides linja 11. 18.00 Kaamos-ilta on musikaali, jossa yhdistyy Vita Linfastin lavarunous, Tehanun emännöinti ja yleisön osallistuminen tanssien ja jokaiselle itselleen luontevimmin improvisoiden. Vitan esitys vaihtuu yleisön kanssa yhteiseen luovaan liikkeeseen ja taas esitykseen. Dialogia ja vuorottelupuhelua, yhteistä ja omannäköistä luovaa itseilmaisua. ”Kaamos-illassa on dress-koodi ja pukeutumistyylisi on osa sinun näköistäsi, luovaa kokonaisuutta”. D-Asema, Castréninkatu 8. 19.00 Tanssiteatteri Tsuumi: Poiju. Katso 16.11. Koko teatteri, Hämeentie 3. 19.00 Quatre Instants Neljä hetkeä. Konsertissa matkataan kaukaisen meren taakse Ranskaan, impressionismin väreihin, muistoihin ja kaipaukseen. Claude Debussyn, Kaija Saariahon, Gabriel Faurén ja Maurice Ravelin väreilevän musiikin lomassa Suvi Olavinen lausuu Johanna Kärkkäisen ranskalaishenkistä runoutta. Tuuli Lindeberg sopraano, Johanna Kärkkäinen huilu ja runot, Minttu Siitonen piano, Suvi Olavinen lausunta. Kesto 1 t. Café Sonck, Kallion kirkko, Itäinen Papinkatu 2. Liput 20 €. 19.00 Korot kattoon. Komedia kovasta yrittämisestä ihmissuhteiden viidakossa. Lavalla nähdään kahden koomikon voimin 10 erilaista hahmoa ja luvassa on railakasta menoa, mielipuolisia käänteitä ja intensiivisiä tuijotuksia. Rooleissa: Ria Kataja ja Minna Kivelä. Liput: 28 €/24 €. Musiikkiteatteri Kapsäkki, Hämeentie 68. KESKIVIIKKO 20.11. 12.00 -18.00 Vinksin vonksin – non stop -kuvataidepaja perheille. Vapauta sisäinen hullutteleva taiteilijasi ja tule kokeilemaan yhdessä lapsesi kanssa väärällä kädellä piirtämistä, musiikin mukaan maalaamista ja oman voimaeläimen tekoa savesta. Työpajassa kokeilemme erilaisia menetelmiä toteuttaa itseämme vähemmän ryppyotsaisesti. Miltä näyttää ja tuntuu esimerkiksi sade? Sopii kaikille, joilla sivellin ja kynä pysyvät kädessä ja joita ei haittaa, jos vaatteisiin menee vähän vesiliukoista väriä. Pajassa vaihtuvia aiheita. Pajaa vetäjää taideterapeutti Hanna Siikamäki, Lastentarhamuseon verstashuone 13.30–18. Lastentarhamuseo, Ebeneser-talo, Helsinginkatu 3-5. 12.00 & 14.30: BabyKino elokuvia vauvojen vanhemmille: helmet.fi/kallionbabykino. Kallion kirjasto, Satulinna, Viides linja 11. 15.00 -17.00 Uusi Hämeentie Kipinöi. Alli Tryggin puiston vieressä Hämeentien urakan esittelyä ja teltassa kuumaa juomaa tarjolla. Myös suosittu kaivinkoneen ohjaamovisiitti ohjelmassa mukana. Hämeentie 24. 17.00 Mielenrauhaa, värejä ja tarinoita väritä värityskuvia ja kuuntele novelleja, ole läsnä tässä hetkessä, rentoudu. Kallion kirjasto, Otso, Viides linja 11. 19.00 Kallio Kipinöi esittää: Murhaklubi Kiki ja Luonnonlapset Trio goes BANG BANG! Upeat, riipaisevat suomalaisen musiikin legendojen laulut tekivät meihin syvän vaikutuksen. Ihmisen tarina kuoleman takana. Mistä kaikki alkoi, mihin kaikki johti. Mielenhäiriö, rakkaus, rakkaudettomuus, mustasukkaisuus, masennus. Lapsen tarina, nuoren tarina, perheen tarina, rakastavaisten tarina Romeo ja Julia. Kiki Rautio laulu, Markus Tiiro kitara, Antti Utriainen, piano. Kallion Kulttuuriverkoston marraskuun musiikkiklubi. Cafe Damascus, Kalliolan setlementtitalo, Sturenkatu 11. 19.00 Tanssiteatteri Tsuumi: Poiju. Katso 16.11. Koko teatteri, Hämeentie 3. 19.00 Soteutus musiikillinen satiiri sosiaalija terveydenhuollon tulevaisuudesta. Katso lisää kohdasta Pe 15.11. Seuraavaa näytös / Su 24.11. Teatteri Kultsa, Käenkuja 6-8 (Katri Valan puiston väestönsuoja). 19.00 Putkiremontti on musiikkikomedia linjasaneerauksesta, jonka jälkeen mikään ei ole entisellään, varsinkaan putket. Luvassa on viihdyttävä parituntinen kaikille huumorin ystäville ja elämänsä tarkoitusta pohtiville kanssakärsijöille. Käsikirjoitus ja laulut: Timo Parvela. Sävellys: Iiro Rantala. Esiintyjät: Ilkka Merivaara, Paavo Kerosuo, Lotta Kuusisto ja muusikko Jaakko Suonio. Liput: 36,50 € / 29,50 €. Ennakko: Lippu.fi. Musiikkiteatteri Kapsäkki, Hämeentie 68. TORSTAI 21.11. 13.00 ja 15.30 Päiväkino – tule päiväleffaan ja kaffelle. Kallion kirjasto, Dekkarikirjasto, Viides linja 11. 12–18 Heijastin heilumaan – non stop -työpaja kaikenikäisille. Iltojen pimetessä on tärkeää näkyä. Nyt pääset käyttämään luovuuttasi ja saat tehdä juuri sellaisen heijastimen kuin itse haluat. Materiaaleina käytämme erivärisiä huopapaloja ja heijastinkangasta. Lastentarhamuseo, Ebeneser-talo, Helsinginkatu 3-5. 14.15 Kirjakelmit iltapäiväkerhossa tällä kertaa Lohikäärmeleffa. Kallion kirjasto, Satulinna, Viides linja 11. 15.00 18.00 Kalevalaisten Naisten Liiton avoimet ovet. Louhi toivottaa tervetulleeksi vierailulle Kalevalaisten naisten uudelle toimistolle Kallioon! Kestikartanon esineiden ja muinaispukujen esittelyä. Järjestää Kalevalaisten Naisten Liitto ry. Kalevalaisten Naisten Liitto, Neljäs linja 24, katutaso. 17.00 Stoalaisuus – mielenrauhan ja oikeudenmukaisuuden filosofiaa. Antiikin stoalaisten mukaan avain hyvään elämään oli, ettei kannata välittää niistä asioista, joihin emme voi vaikuttaa, mutta voimme vaikuttaa siihen, miten suhtaudumme asioihin? FM Sirkku Ikonen luennoi. Opistotalo, luokka 423 Helsinginsali, 4. krs. Helsinginkatu 26. 18.00 Mika Andelin puhuu runoudesta ja runokirjastaan. Kallion kirjasto, Kupolisali, Viides linja 11. 18.00 18.00 -20 .00 Nuorisoja kulttuuripalvelujen tulevaisuus Kallion alueella -keskustelutilaisuus. Päättäjien ja asiantuntijoiden lisäksi mukana on myös Harjun lakkauttamista vastustava Elastinen. Harjun nuorisotalo on Kallion seudun yhteisöllisyyden sydän ja toimii kansalaistalo-periaatteella keräten mukaansa alueen kaiken ikäisiä asukkaita. Harju on samaan aikaan sekä paikallinen että laajaa maantieteellistä joukkoa palveleva, kulttuurista toimintaa tuottava toimipaikka. Harjun nuorisotalo, Aleksis Kiven katu 1. 19.00 Tanssiteatteri Tsuumi: Poiju. Katso 16.11. Koko teatteri, Hämeentie 3. 19.00 Hauskoja lähiöilmiöitä, Isäntänä Seksikäs Suklaa. Kansainvälisen huumorin näyteikkuna. Nauran sulle, naura sä mulle! Hauskoja lähiöilmiöitä on kansainvälisen huumorin näyteikkuna, jonka tarkoitus on lisätä kansojen välistä vuorovaikutusta ja toisten kulttuurien ymmärtämistä huumorin kautta. Esiintyjinä huumorin ammattilaisia ja harrastajia. Iltamien isäntänä toimii artisti Seksikäs Suklaa. Ikäsuositus 12+. Kesto 2 h, Liput 10 €/ 5 €. Kulttuurikeskus Caisa, Leipätehdas, Kaikukatu 4 B. 19.00 Avec Jorma. Chanson-konsertti rakkaudesta, kaipuusta, ystävyydestä, elämästä, meistä itsestämme. Jorma Uotinen laulu, Jari Hakkarainen piano. Liput: 25 €. Café Sonck, Kallion kirkko, Itäinen Papinkatu 2. 19.00 Putkiremontti on musiikkikomedia linjasaneerauksesta, jonka jälkeen mikään ei ole entisellään, varsinkaan putket. Katso lisää 20.11. Musiikkiteatteri Kapsäkki, Hämeentie 68. 20.00 Aija Puurtinen & Brooklynin satu. Musiikin keinoin toteutututettu aikamatka amerikansuomalaiseen siirtolaisuuteen. Aija Puurtinen laulu basso sikarilaatikkokitara, Selina Sillanpää taustalaulu viulu, -akustinen kitara, Esa Kuloniemi laulu -kitarat banjo, Eero Grundström matkaharmooni huuliharppu, Mooses Kuloniemi rummut. Juttutupa, Säästöpankinranta 6. PERJANTAI 22.11. 12.00–18.00 Kaulaliinoja pehmoille – non stop -työpaja kaikenikäisille. Lapsen oikeuksien viikko huipentuu Lastentarhamuseolla perjantaihin, jolloin museoon kannattaa ottaa mukaan oma pehmoystävä. Non stop –työpajassa valmistaudutaan yhdessä oman pehmon kanssa syksyn viimoihin ja valmistetaan pieni kaulaliina lämmittämään tuulten tuiverrusta. Lastentarhamuseo, Ebeneser-talo, Helsinginkatu 3-5. 12.0016.00 Bonzo pieni leikkihauva -työpaja ompelutaitoisille. Ompelutaitoisille museokävijöille järjestetään perjantaina oma nostalgiaa tihkuva työpaja, jossa pääsee valmistamaan ikioman Bonzon! Työpaja kestää kunnes oma Bonzo on valmis. Mukaan työpajaan tarvitset valitsemiasi kankaita yhteensä A2-kokoisen arkin verran. Museo tarjoaa täytteet ja ompelulangat sekä kaavat. Bonzo pieni leikkihauva työpajaan ennakkoilmoittautuminen osoitteeseen ebeneser(at)ebeneser.fi sekä lisäksi viesti ”Bonzo”. Lastentarhamuseo, Ebeneser-talo, Helsinginkatu 3-5. 16.00 Aatosta jaloa marraskuun valoa stadin työväenkirjallisuuspäivät. Päivien teema on ”Vasemmisto – kulttuuri ja kestävä kehitys” Työväentutkimus vuosikirjan julkistus. Tilaisuuden avaa Pentti Arajärvi. Tarkempi ohjelma: tyovaenperinne. fi. Työväenliikkeen kirjasto, Sörnäisten rantatie 25. 18.00 -21.00 Aatosta jaloa marraskuun valoa stadin työväenkirjallisuuspäivät: Kapinarunoilta. Viime syksyn Kapinarunoillan runojulkaisu Kapinarunot IV julkistettiin vastikään. Tarkempi ohjelma: tyovaenperinne.fi. Työväenliikkeen kirjasto, Sörnäisten rantatie 25. 18.00 Liikkeelle -kuoro ja Kurjenpolvet Café Sonckissa. Liikkeelle-kuoro on Helsingin Työväenopistossa toimiva kuoro, joka esittää ”vinkeitä kansanlauluja täältä ja muualta maailmasta, liikkeellä höystettynä”! Työväenopiston kansanmusiikkiyhtye Kurjenpolvet soittaa pääosin suomalaista kansanmusiikkia. Café Sonck, Itäinen Papinkatu 2 (Kallion kirkon eteläpääty). 18.00 Samae Koskinen (soolo). Ipi Kulmakuppila, Viides linja 9. 19.00 Tanssiteatteri Tsuumi: Poiju. Katso 16.11. Koko teatteri, Hämeentie 3. 19.00 Cai San Soi? Vieraina Saku Lillukka & Iiris Laisi. Ainutlaatuinen läpi illan säestetty runoklubi, jossa voi nähdä ja kuulla vierailevia runoilijoita ja sanataiteilijoita musiikin siivittämänä. Lopuksi Open mic! Liput 10 €. Kulttuurikeskus Caisa, Leipätehdas, Kaikukatu 4 B. 19.00 Sami Saari ja Jazzpojat. Yhtyeen musiikki on korvia hivelevää ja tanssittavan svengaavaa jazzia ja soulia meiltä ja muualta. Sami Saari laulu ja kitara, Mikael Myrskog piano, Eero Seppä – basso, Ville Pynssi rummut. Liput 26 € ja 24 €. Kapsäkki, Hämeentie 68. 19.00 Einojuhani Rautavaara: Missa a cappella. Kamarikuoro Kuultava, johtaa Erik Johannes Riekko. Liput 20 e. Kallion kirkko, Itäinen Papinkatu 2. 19.30 Waltsu Live Toverissa. Bändi esittää menevää musiikkia urbaania ja perinnetietoista – countrya unohtamatta. Ingrid Riutamaa viulu, Niina Sallinen laulu ja kitara, Merja Ikkelä haitari, Sami Huohvanainen kitara ja laulu, Matti Riutamaa kitara ja laulu. Ravintola Toveri, Castréninkatu 3. LAUANTAI 23.11. 11.00-13.00 2. kurssi, Tekstiilitonttu: Tehdään oma tonttu yhdessä. Kurssin sisältö: Valmistetaan tonttuhahmo puuvillakankaista, maalataan kasvot akryyliväreillä. Muut tarvikkeet ovat valmiina, varaa vain vanua hahmojen täytteeksi (esim. osta halpa tyyny). Ohjaajana Nataliia Reini. Ilmoittautuminen etukäteen Kamiter-Arsiin, myös sp käy: tiina. tainio@kartiina.fi. Vapaaehtoinen kurssimaksu, tuotto menee hyväntekeväisyyteen. Kamiter-Ars, Helsinginkatu 6. 12.00-19.00 Aatosta jaloa marraskuun valoa stadin työväenkirjallisuuspäivät JHL-opisto ja Työväenliikkeen kirjasto JHL-opisto, auditorio: 12-13.30 Vasemmisto kulttuuri ja kestävä kehitys JHL:n pyöreä sali: 13.45-15.15 Vapiseva Eurooppa mitä seuraa eurooppalaisen politiikan kaaoksesta, ensimmäinen puheenvuoro Pentti Arajärvi. JHL-opisto, auditorio: 13.45-15.15 Ilmastonmuutos muutttaa työelämän, keskustelemassa mm Silvia Modig. Keskustelun vetäjä Thomas Wallgren. JHL:n auditorio: 15.20-16.00 Seppo Hentilä – Birgitta Kervinen ja 16.05 – 16.45.Tunnustan pelänneeni pahinta, Erkki Tuomioja. JHL:n pyöreä sali: 15.20 – 16.45 Into-kustannus ja 16.50 – 17.30. Mitä uutta paikallishistoria tuo kuvaan vuodesta 1918? 17.35 – 18.15 Työväen Arkisto 110 vuotta -kirjan esittely. Työväenkirjasto (12-19), Uutuuskirjat ja kirjailijaesittelyjä. Mm. Erkki Liikanen, Minna Lindgren. Tarkempi ohjelma: tyovaenperinne.fi. Työväenliikkeen kirjasto, Sörnäisten rantatie 25 ja JHL-opisto, Sörnäisten rantatie 23. 18.00 Matti Nykänen Hyppy Sumuun. (Viimeinen esitys.) Ympäri Suomea ja Eurooppaa kiertänyt, kriitikoiden ja yleisön kehuma ja Matin muistoa kunnioittava monologinäytelmä raottaa ovea Suomen legendaarisimman urheilijan mieleen. Mitä Matti Nykänen haluaa sanoa elämästään ja hyppyuran jälkeisistä vuosista? Entäpä hänen läheisensä Matista? Ohjaus: Seppo Honkonen. Lavalla: Tatu Mönttinen. Äänisuunnittelu: Juuso Voltti. Ääninäyttelijät: Elsa Saisio, Kai Vaine ja Riku Korhonen. Liput 20 €/18 € Lippuvaraukset: liput@valtimonteatteri.fi. Valtimonteatteri, Aleksis Kiven katu 22, sisäpiha. 19.00 Tanssiteatteri Tsuumi: Poiju. Katso 16.11. Esityksen jälkeen vietetään Tanssiteatteri Tsuumin 20vuotisjuhlia. Koko teatteri, Hämeentie 3. 19.00 Stella Polaris impro musiikkishow. Stella Polariksen huimat improvisoijat luovat ennennäkemättömän musikaalin yleisön silmien eteen. Katso lisää pe 15.11. Musiikkiteatteri Kapsäkki, Hämeentie 68. 21.00 Kaksi pitkää miestä on Iiro Ollilan ja Hannu Riskun unen logiikalla toimiva improduo ja tyylisuunnista vapaan bändi. Yleisön ehdotukset, vapaa assosiaatio ja nyt-hetkeen uppoaminen yhdistettynä molempien upporikkaaseen ja pohjattomaan musiikilliseen osaamiseen saavat aikaan ihmeellisen hengähdyshetken. Liput: 10 € ovelta tai ennakkovaraus liput@kapsakki.fi. Ravintola Bistro K:n klubi (Kapsäkki), Hämeentie 68. SUNNUNTAI 24.11. 13.00-15.00 Kalliolan vaihtajaiset: Lukemattomien kirjojen tori on ns.Book swappingia, jossa vaihdetaan tai lahjoitetaan niin kaunokirjallisuutta kuin tietokirjojakin. Tarkemmat säännöt tapahtuman facebook -sivulla. Kallion Kulttuuriverkosto järjestää. Kalliolan setlementtitalon aula, Sturenkatu 11. 13.00-15.00 Kalliolan vaihtajaiset: Kädentaitomateriaalit vaihtoon. Vaihtotapahtuma on tarkoitettu kädentaitoja vaaliville, luoville persoonille, jotka kaipaavat työstettäväkseen erilaisia kierrätysmateriaaleja tai haluavat laittaa omat tarpeettomat materiaalinsa kiertoon. Tarkemmat säännöt tapahtuman facebook -sivulla. Kalliolan setlementtitalon aula, Sturenkatu 11. 14.00 -16.00 Aatosta jaloa marraskuun valoa stadin työväenkirjallisuuspäivät. Sunnuntaimatinea. Musiikkia ja kulttuurikeskustelua: tieteen ja kulttuuri merkitys, vaikutus ja rahoitus Suomessa ja Euroopassa. Työväenliikkeen kirjasto, Sörnäisten rantatie 25. 15.00 Kallion kävelyfestivaali: Miehen tie ja muita Aki Kaurismäen elokuvien kuvauspaikkoja itäisessä kantakaupungissa opasesitteen julkaisutilaisuus. Opas esittelee Aki Kaurismäen elokuvien kuvauspaikkoja itäisessä kantakaupungissa sekä käväistään myös kyseisillä paikoilla kuvien muodossa. Oppaan on julkaissut Kallion Kulttuuriverkosto ja sen on toimittanut Juhani Styrman. Kalliolan setlementtitalo, auditorio,Sturenkatu 11. 15.00 Soteutus musiikillinen satiiri sosiaalija terveydenhuollon tulevaisuudesta. Katso lisää kohdasta Pe 15.11. Teatteri Kultsa, Käenkuja 6-8 (Katri Valan puiston väestönsuoja). KOKO VIIKON TAPAHTUMAT Sörnäisten ääni on Apaja-kolektiivin toteuttama katuja multimediataideteos, joka on syntynyt alueen ihmisten kokemuksista. Miltä Sörnäinen kuulostaa? Mikä on sen ääni? Teos kostuu seinämaalauksesta ja ääniteoksesta, jossa ihmiset kertovat havannoistaan ja Sörnäisten ääni-identiteetistä. Teosta voi kuunnella QR-koodin kautta tai www. apajacollective.com. Työmaa-aita, Väinö Tannerin kenttä, Haapaniemenkadun ja Kaikukadun välissä. Hugo-voimala. Taiteilija Markku ”Sika” Puustisen vesivoimalla toimiva voimalaitos yhdistää taideteoksen ja käyttöesineen. Voimala tarjoaa mahdollisuuden ladata matkapuhelinta maksutta ja ilman sähkönsiirtomaksua. Hugo sijaitsee Töölönlahden pohjukassa, ns. purkuputken edustalla, Helsinginkatu (Talvipuutarhan raitiovaunu pysäkin kohdalla). Nataliia Reini: Nukkenäyttely ”Olipa kerran ...nukke”. Nukkenäyttelyssä voi hypätä takaisin lapsen kenkiin: Ehkä löydät jotain mielenkiintoista ja uutta, ehkä lapsuuden leikit palaavat mieleesi? Nuket ovat myös ajattomia koristeita. Jokainen nukke on ainutlaatuinen ja siksi ne ovat haluttuja. Jokaisella käsintehdyllä nukella on oma historiansa ja viehätyksensä. Taideja kehysliike Kamiter-Ars, ikkunanäyttely, avoinna 24 h, Helsinginkatu 6. Mika Törönen: Akvarelleja Kalliosta ja muualta Helsingistä. Näyttely avoinna koko marraskuun ajan ravintolan aukioloaikoina. Ravintola Oiva, Portahaniankatu 5. Aiju Salminen: Luciferin parfyymi (23.11. asti). Aiju Salmisen kuvitusnäyttely pohjautuu vuonna 2019 julkaistavaan runokirjaan Luciferin parfyymi. Ma-pe 11–17, la 12–16. Galleria kuvitus, Hämeentie 28. Kallerian näyttelyt: 17.11. Aamu Tikkanen ja 18.11. alkaen Niklas Sandström Kalleria, Kaarlenkatu10. Agency Of Singular Investigations: näyttelykokonaisuus, joka rakentuu taiteilija-duon Anna Titovan ja Stanislav Shuripan laajemman teossarjan kahdesta elementistä: ‘Semionaut’s Travel Gear’ sekä ‘Thicket of Slogans’. Open 24 h. Galleria Alkovi, Helsinginkatu 19. Valokuva, maalauksia ja piirroksia. Taiteilija Pirjo Hassisen taidetta nähtävissä: Pirjo Hassinen/Facebook-sivut. Merja Castrén: Missä versoaa... Näyttelyn idea on lähtöisin Castrénin aikaisemmasta näyttelystä Ikuinen Jää, joka otti kantaa jäätiköiden sulamiseen. Tällä kertaa taiteilija tarkastelee ilmaston lämpenemistä kuivuuden näkökulmasta. Avoinna ma–pe 9–19, la 10–19 Caisa Galleria, Kaikukatu 4B. Tarinoita työpaikoilta – 10 vuotta kuvituksia elintarviketyön tekijöistä. Kuvittaja Maria Björklundin kuvitustöitä Suomen Elintarviketyöläisten Liitolle. Työväenliikkeen kirjasto, Sörnäisten rantatie 25. Joulu kaupungissa – helsinkiläisten joulunviettoa. Näyttely kertoo joulun tarinaa kautta aikojen välittäen tunnelmakuvia joulun odotuksesta, jouluvalmisteluista ja joulunvietosta Helsingissä. Näyttely avautuu la 16.11. ja on nähtävillä Paasitornissa aukioloaikojen mukaan. Lisätietoja näyttelyn aukioloajoista: Paasitornin kokouspalvelu, puh. 09 7089 613 Helsinki Congress Paasitorni, Paasivuorenkatu 5 A. Experience Horizon -installaatio (21.11. saakka) Tila kokea ja kokeilla, äänellä tai äänettä. Virtuaalista, fyysistä ja jotain muuta. Kokija ja kokemus edellä, teknologia takana. Experience Horizon on kokoelma vuorovaikutteisia installaatioita, jotka kutsuvat tutkimaan tilaa ja ääntä. Avoinna 12.0018.00. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu, Studio 2, Haapaniemenkatu 6. Signe Brander 150 vuotta. Signe Brander (1869– 1942) oli maamme ensimmäinen ammattimainen museokuvaaja. Hänet tunnetaan 1900-luvun alun Helsinki-valokuvistaan. Stadin Slangi ry on koonnut valokuvanäyttelyn juhlavuoden kunniaksi. Näyttely avoinna 22.11. saakka. Kalliolan setlementtitalon aula, Sturenkatu 11. Elokuvateatteri Riviera ja Riviera Cinema Bar. Näytökset ja muu ohjelma: rivierakallio.fi. Harjukatu 2. Tenho Restobar. Kipinöi -viikon ohjelmat osoitteesta: ravintolatenho.fi / tapahtumat. Helsinginkatu 15. Tapahtumiin, joissa ei mainintaa pääsymaksusta on vapaa pääsy. Ohjelmamuutokset mahdollisia.
• 9 Nro 20 • Viikot 44-45/2019 M unkin S eutu Kallio Kipinöi järjestään nyt 24. kerran. Festivaali tarjoaa kymmenen päivän aikana monipuolista ohjelmaa, kuten teatteria, näyttelyitä, avoimia ovia, työpajoja, koko perheen tapahtumia ja musiikkiesityksiä. Kulttuuriviikko on syntynyt alueen erilaisten toimijoiden yhteisponnistuksena, Kallion Kulttuuriverkoston tuella. Kalliolan Kallioland -tapahtuma 15.11. juhlistaa Kipinöi-festivaalin käynnistymistä ja samalla se on Kalliolan 100-vuotisjuhla. Kallioland Kallio Kipinöi -avajaiset, Perjantai 15.11. 17.00 01.00 Kallioland juhlistaa Kalliolan 100-vuotisen taipaleen ohella myös Kallio Kipinöi -festivaalin avajaisia! Kallio land on päihteistä vapaa turvallinen tila – tulethan paikalle selvin päin. Toivomme, että jätät pois myös toisia arvostelevat asenteet, epäkunnioittavan käytöksen sekä arjen huolet ja turhaumat. Illan aikana löydät virvokkeita setlementtitalon Café Damascuksesta sekä Alakulttuurikeskus Loukon alkoholittomasta pop up -baarista. Tapahtuman järjestää Naapurituottajat. Kalliolan koordinoima Naapurituottajat -toiminta valmentaa päihdetaustaisista ihmisistä tapahtumatuotannon moniosaajia ja järjestää tapahtumia Kallion alueella yhteistyökumppaneidensa kanssa. Naapuruustilat: 17-18.30 ja 19-20.30 Pehmee: Voimauttavan valokuvauksen työpajat (Takkahuone) Kehopositiivisista viboista muodostettu Pehmee -kollektiivi tuo Kalliolandiin voimauttavan valokuvauksen, jossa kuvattava voi pohtia omaa kehonkuvaansa ja päättää, millainen katse häneen kuvatessa kohdistuu. Ryhmiä on kaksi, joissa kummassakin on kahdeksan paikkaa. Työpajoihin ilmoittaudutaan ennakkoon täällä: https://forms.gle/ cpLoVsQnnyJfToVm8. 17.00-20.00 Unelmapaja (Naapuruustila 1) Kuvataiteilija Maaria Märkälän Unelmapajassa tartutaan akryyliväreihin ja siveltimiin ja työstetään sekä omia unelmia että niiden tulppana olevia asioita. Työpajaan voi hypätä mukaan milloin tahansa kolmen tunnin aikana itselleen sopivan pituiseksi ajaksi. Ei ennakkoilmoittautumisia. 18.00 Avautumisklubi: Uudestaan feat. Jenni Janakka (Naapuruustilojen olohuone) Avautumisklubi antaa äänen ihmisille, jotka haluavat tuoda kokemuksensa näkyväksi ja yksilöllisen kokemuksen kautta tavoittaa jotakin, mihin moni muukin voi samaistua. Aiheesta alustavat klubi-isäntä, pastori Visa Viljamaa ja Röyhkeyskoulusta tuttu asennemuija Jenni Janakka, minkä jälkeen lava on vapaa omille kertomuksille, kokemuksille ja näkökulmille. Setlementtitalon aula: 19.00 Voimavarabingo Miten pienilläkin teoilla saa päivään iloa ja keveyttä? Voimavarabingossa jaetaan vinkkejä hyvinvoinnin vahvistamiseen ja arjen ilahduttamiseen. Bingon vetäjänä toimii Myllyhoitoyhdistys. Setlementtitalon autotalli: 17-19 Impulssi: Punk-työpaja 19 Impulssi Punk-työpajassa kirjoitetaan Impulssin johdolla biisiaihioita, joissa ei välitetä säännöistä tai yhteiskunnan odotuksista. Aktiivisesti musiikkia julkaiseva ja keikkaileva yhtye tituleeraa itseään ammattilaistason punkbändiksi, mutta ei ota biisintekoa kuitenkaan liian vakavasti. Impulssi käyttää työpajan tuotoksia tulevan albuminsa työstämisessä. Näin ollen kaikki kynnellekykenevät ovat tervetulleita purkamaan sisäiset antipatiansa ulos Impulssin keikalle! Työpajaan mahtuu 10 ensimmäistä ilmoittautunutta. Voit ilmoittautua mukaan tästä linkistä: https://forms.gle/9oRmZDrozzHzcQR57. Sirenius-sali: 20.15 Tervetuloa Kalliolandiin! Avaussanat. 20.30 SOFA 21.30 Stepa. 22.45 Asa & Band Naapuruustilojen olohuone: 00.00 Tapani Rinne & Teho Majamäki Tapahtumaa ovat tukeneet Helsingin kaupunki, Kallion seurakunta ja Myllyhoitoyhdistys. PERJANTAI 15.11. 15.00 21.00 Días de Cine Elokuvapäivä. Suomen espanjanopettajat ry:n ja Työväenopiston järjestämä espanjankielisten elokuvien päivä. Tarjolla on yhteensä kuusi elokuvaa Espanjasta ja Latinalaisesta Amerikasta. Tekstitys englanniksi. Tarkemmat tiedot Facebook-sivuilta: Profesores de Español de Finlandia. Opistotalo, Helsinginkatu 26; Karhuluokka 421, 4. krs. 16.00 Sateenkaarihyllyn kaikille avoin lukukerho. Kallion kirjasto, Dekkarikirjasto, Viides linja 11 18.00 21.00 Disability Day Art & Action -tapahtuman ennakkoklubi. 18:00-18:15 Standup-setti: Tommi Vänni (toimii myös tilaisuuden juontajana) 18:15-18:45 Riitta Pasanen: (laulu & kitara) l aulaja-lauluntekijä esittää omia laulujaan. 18:50-19:00 Rap-artisti MR: räppiä omasta elämästään, haaveistaan ja tulevaisuudestaan. 19:10-19:40 Tinkerbella & Big Bad Bear: Bluegrass-balladeja, rouheaa bluesia sekä hilpeämpää kantrimeininkiä. 19:40-21:00 Vapaata ohjelmaa: DJ Miika Turunen. Ipin Kulmakuppila, Viides linja 9. 18.00 Juha Biitsillä on taiteilija Juha Valkeapään ja tuottajaduo Biitsin ensimmäinen yhteinen teos. Kyseessä on tunnin mittainen esitys kuvia, ääniä ja eleitä kaikesta siitä, mitä otamme vastaan ja annamme eteenpäin halusimme tai emme. (Toinen esitys la 16.11.) Kesto // Duration: noin 1 h. Esityskieli // Language: Ei pohjaudu puheeseen, doesn’t base on language. Mad House, Työpajankatu 2 a. Liput 12 € 19.00 Vinokino Docs: No Box for Me. An Intersex Story (Dokumentti käsittelee intersukupuolisuutta, K12). Kallion kirjaston, Sateenkaarihyllyn ja Vinokinon yhteistyössä kaikille avoin dokumenttielokuva (ovet avautuvat 18.40). Kallion kirjasto, Kupolisali, Viides linja 11. 19.00 One World, One Stage – Tribute to the Queen of Soul Aretha Franklin Tähtisolistit & Mosabacka Big Band. Suuren suosion saanut ja keväällä 2019 loppuun myynyt, ainutlaatuinen ilta, jossa kuullaan läpileikkaus edesmenneen soul-kuningattaren ohjelmistosta. Kulttuurikeskus Caisa, Leipätehdas, Kaikukatu 4 B. Liput 10/15 € 19.00 Soteutus musiikillinen satiiri sosiaalija terveydenhuollon tulevaisuudesta. Teatteri Kultsan kirjoittajat ovat tarttuneet ajankohtaiseen aiheeseen satiirisen absurdilla otteella eli sosiaalija terveyspalveluiden uudistamiseen. Musiikista lavalla vastaa oivallinen Soteutus-bändi. Tarjolla vakavaa asiaa hullunhauskasti ja samalla uudistushenkiset vinkit päättäjille lipun hinnalla! Kesto: n. 2h (väliaika). Liput: Ennakkoon 15 € / 12 €, Ovelta 17 € / 14 €. Seuraavat näytökset: Ke 20.11. ja Su 24.11. Teatteri Kultsa, Käenkuja 6-8 (Katri Valan puiston väestönsuoja) 19:00 Stella Polaris impro musiikkishow. Stella Polariksen huimat improvisoijat luovat ennennäkemättömän musikaalin yleisön silmien eteen. Esitykset ovat pullollaan hauskoja hahmoja, upeita tanssinumeroita, kauniita lauluja ja tarinoita, joiden aiheina vilisee elämän koko kirjo. Liput: 34,50 € / 26,50 €. Ennakko: Lippu.fi. Esitykset myös 16.11. ja 23.11. Musiikkiteatteri Kapsäkki, Hämeentie 68. 19.00 Barokin helmiä. Barokkiorkesteri Prattica Terza (RU), Sabine Kaipainen laulu ja huilu, Tuomas Kaipainen oboe. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Kallion kirkko, Itäinen Papinkatu 2. LAUANTAI 16.11. 13.00 Karkkikirja – tapahtuma lapsiperheille. Kallion kirjasto,Satulinna, Viides linja 11. 13.00-15.00 Ajan viemää keskustelutilaisuus naiseudesta tässä ajassa. Tilaisuus on osa TÄ_TI -musikaalin taiteellista valmistusprosessia, jossa teatteritaiteilijat Haapio ja Ivaska, lapsettomat nelikymppiset naiset, pohtivat toteutumattomia unelmia, elämän valintoja ja nykyajan haasteita. ”Kilometrimittari tikittää armotta taustalla ja vuodet vierivät, kun tavoitellaan omannäköistä elämää. Kutsumme kaikenikäiset naiset mukaan keskustelemaan!” Opistotalo, Karhuluokka, Helsinginkatu 26. 17.00 30 vuotta samettia. Marraskuun tapahtumia vuonna 1989 pidetään Tsekin ja Slovakian nykyhistorian avainhetkenä. Tule mukaan juhlimaan 30 vuotta vapautta, muistelemaan samettivallankumouksen tapahtumia ja sitä edeltänyttä aikaa! (ovet avautuvat 16.40) Kallion kirjasto, Kupolisali, Viides linja 11. 18.00 Juha Biitsillä on taiteilija Juha Valkeapään ja tuottajaduo Biitsin ensimmäinen yhteinen teos. Se on noin tunnin mittainen esitys kuvia, ääniä ja eleitä siitä kaikesta mitä otamme vastaan ja annamme eteenpäin, halusimme tai emme. Kesto // Duration: noin 1 h. Esityskieli // Language: ei pohjaa puheeseen/doesn’t base on language. Mad House, Työpajankatu 2 a. Liput 12 €. 19.00 Tanssiteatteri Tsuumi: Poiju. Tanssiteatteri Tsuumin 20-vuotisjuhlavuoden pääteos Poiju on näyttämöllistetty retriitti, joka suuntaa katseensa kolmen erilaisen laulumuodon, virsien, iskelmien ja kansansävelmien yhtymäkohtiin ja törmäyttää ne nykytanssin ja modernin taidekäsityksen kanssa. Koreografia ja ohjaus: Ari Numminen, sävellys: Petri Tiainen. Näyttämöllä: Reetta-Kaisa Iles, Tuomas Juntunen, Salla Korja-Paloniemi, Timo Saari, Petri Tiainen. Esitykset 16.11. -23.11. Ennakko: Tiketti, Koko teatteri, Hämeentie 3. Liput: 29,50 €/ 21,50 €/ 27,50 €. 19.00 One World, One Stage – Tribute to the Queen of Soul Aretha Franklin. Tähtisolistit & Mosabacka Big Band. Liput 10/15 e. Kulttuurikeskus Caisa, Leipätehdas, Kaikukatu 4 B. 19.00 ”Kaukaasiakipinä” Kavkaz yhtye esittää kansanlauluja vuoristosta ja kaupunkien sykkeestä: Lauluja Tšetšeniasta, Georgiasta, Armeniasta ja muualta Kaukasiasta. Vapaaehtoinen pääsymaksu 5 €. Taikalamppu Cafe, Torkkelinkatu 21. 19.00 Stella Polaris impro musiikkishow. Stella Polariksen huimat improvisoijat luovat ennennäkemättömän musikaalin yleisön silmien eteen.Katso lisää pe 15.11. Musiikkiteatteri Kapsäkki, Hämeentie 68. 20.00 Sekret Teknik. Yhtyeen syntetisaattorimusiikki yhdistää 80-luvun tumman cyberpunksoundin moderniin synthwaveen, post-punkiin, discoon ja EBM:ään. Tuloksena on dystooppinen soundtrack kuvitteellisesta menneisyydestä. Yhtye itse kuvaa musiikkiaan ydinsodan jälkeiseksi syntetisaattorimusiikiksi. Mascot Bar, Neljäs linja 2. 20.30 Clifters on taas IN! Cliftersin 60-luvun musiikista vaikutteita ottanut ja lainakappaleita Jaana Rinteen nerokkailla sanoituksilla keitokseen sisällyttänyt tuotanto on iso osa monien elämän ääniraitaa. Cliftersin ensimmäinen albumi ”Kuningas” julkaistiin vuonna 1987 ja seuraavana vuonna ilmestynyt ”Kuningatar” -albumi valittiin vuoden levyksi. Liput 25 € (ennakko); 28 € (ovelta), K-18. Ovet 19. Suvilahti TBA, Kaasutehtaankatu 1. SUNNUNTAI 17.11. 10.00-14.00 Avoimet ovet Kallion musiikkikoulussa. 10.00 Avoin muskari 1, 10.30 Avoin muskari 2, 11.00 Avoin muskari 3. Soitinpolku 10-14 Tule kokeilemaan ja tutustumaan soittimiin. 11.30 ja 13.30 musiikkikoulun oppilaat esiintyvät. Kallion musiikkikoulu, Agricolankatu 4. 10.00 -16.00 Luovuusretriitti ”Toinen todellisuuteni”. Luovuusretriitti on kuuden tunnin kokonaisuus, jossa yhdistyy teeseremonia, rentouttavat luovan kirjoittamisen harjoitukset, luovat liikkeet, mielikuvitusja draamaharjoitukset sekä yhdessäolo turvallisessa ympäristössä. Tarvikkeet: Rento kerrospukeutuminen, lounaseväät, juomapullo, kirjoittamistarvikkeet, villasukat, makuualusta – sekä avoin mieli. Kysymykset, lisäohjeita ja ilmoittautumiset: vita.linfast@gmail.com / vitalinfast.com. D-Asema, Castreninkatu 8. 15.00 Jonna Järnefelt: Yli rajan. Jonna Järnefeltin ja Jukka Nylundin musiikkiesityksessä pohditaan, minkälaisissa hetkissä joudumme ylittämään itsemme. Esityksen laulut kertovat menettämisestä ja pelkojen kohtaamisesta sekä myös uuden oppimisesta ja rajoittavien roolien pohtimisesta. Tekstit ja laulu: Jonna Järnefelt. Sävellykset, musiikki ja laulu: Jukka Nylund. Liput: 29,50 €/ 21,50 €/ 27,50 €. Ennakko: Tiketti. Koko teatteri, Hämeentie 3. 19.00 Tanssiteatteri Tsuumi: Poiju. Katso 16.11. Koko teatteri, Hämeentie 3. MAANANTAI 18.11. 12.00 -18.00 Lastentarhamuseo juhlii Lapsen oikeuksia Kallio kipinöi -festivaalin yhteydessä ja on poikkeuksellisesti auki maanantaina, keskiviikkona, torstaina ja perjantaina. Päivittäin vaihtuvat non stop-työpajat sisältyvät sisäänpääsymaksuun (katso myös päiväkohtaiset tapahtumat). Lastentarhamuseo, Ebeneser-talo, Helsinginkatu 3-5. 12.00–18.00 Kivituikkujen loisteessa – non stop -työpaja kaikenikäisille. Luonnosta löytyy kauneimmat koristeet. Tee retki metsään tai meren rannalle ja kerää sieltä mukaasi museoon kämmenesi kokoinen litteähkö kivi sekä sormenpääsi kokoisia pikkukiviä 10 kappaletta. Pääset taiteilemaan niistä oman valontuojan syysiltoihin. Lastentarhamuseo, Ebeneser-talo, Helsinginkatu 3-5. 14.00 Kino Tulio: Suomi kankaalla -elokuvia: Kalle Päätalo 100 vuotta. Kino Tulio/KAVI, Sörnäisten rantatie 25, 5 krs. 17.00 -19.00 Braku satukipinöi! Tapahtuma alkaa Leikkipuisto Brahessa 17 (Sturenkatu 8 katutasoa) Baletti Brahen esityksellä. Esityksen jälkeen tapahtuma jatkuu leikkipuistossa, Porvoonkatu 4:ssä, sisäänkäynti Läntisen Brahenkadun portista tai Porvoonkatu 4:n pikkuportista. Puistossa heijastinsuunnistusta satuhahmojen parissa. ”Ota oma taskulamppu tai otsalamppu mukaan – Tervetuloa lapset, aikuiset, mummot, vaarit ja kummit!” Esteetön pääsy. Leikkipuisto Brahe, Sturenkatu 8 ja Porvoonkatu 4 19.00 Tanssiteatteri Tsuumi: Poiju. Katso 16.11. Koko teatteri, Hämeentie 3. 19.00 Iltamusiikki, Sirkka-Liisa Jussila-Gripentrog -urut. Kallion kirkko, Itäinen Papink 2. 20.00 Akustinen ilta: Johanna Mäkeläinen trio ja Olli Teirikko & Avaruus. Olli Teirikon laulut kertovat hämyisiä tarinoita pienen ihmisen kokemuksista vieraassa maailmassa. Johanna Mäkeläisen lauluista löytyy todentuntuista arjen kuvausta. Ravintola Toveri, Castréninkatu 3. TIISTAI 19.11. 12.00 -14.00 1. kurssi, Tekstiilitonttu: Tehdään oma tonttu yhdessä. Kurssin sisältö: Valmistetaan tonttuhahmo puuvillakankaista, maalataan kasvot akryyliväreillä. Muut tarvikkeet on valmiina, varaa vain vanua hahmojen täytteeksi (esim. halpa tyyny) Ohjaajana Nataliia Reini. Ilmoittautuminen etukäteen Kamiter-Arsiin, myös sp käy: tiina.tainio@ kartiina.fi. Kamiter-Ars, Helsinginkatu 6. Kurssi on ilmainen. 16.00 Kallion Kävelyfestivaali: Saippuatehdas Hissitehdas Teatterikorkeakoulu: Entisestä saippuaja ruokarasvatehtaasta Teatterikorkeakouluksi. Tunnin kestävä kierros esittelee talon historiaa ja nykypäivää. Kokoontuminen neuvonnan edessä. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu, Haapaniemenkatu 6. 17.30 Tytöt koodaa tykimmin Koodaamisesta uusi kansalaistaito? Miten kannustetaan tyttöjä mukaan koodaamaan? Vaikka alakouluissa työt saattavat olla innokkaampia tietotekniikasta ja ohjelmoinnista kuin pojat, alan korkeakouluopiskelijoista vain 10% on tyttöjä. Mihin innostus loppuu? Opettajana Maikku Sarvas. Opistotalo, kirjasto, 2. krs, Helsinginkatu 26. 18.00 Tyttö ja musikantti -lastenkirjan julkkarit. Kallion kirjasto, Kupolisali, Viides linja 11. 18.00 Kaamos-ilta on musikaali, jossa yhdistyy Vita Linfastin lavarunous, Tehanun emännöinti ja yleisön osallistuminen tanssien ja jokaiselle itselleen luontevimmin improvisoiden. Vitan esitys vaihtuu yleisön kanssa yhteiseen luovaan liikkeeseen ja taas esitykseen. Dialogia ja vuorottelupuhelua, yhteistä ja omannäköistä luovaa itseilmaisua. ”Kaamos-illassa on dress-koodi ja pukeutumistyylisi on osa sinun näköistäsi, luovaa kokonaisuutta”. D-Asema, Castréninkatu 8. 19.00 Tanssiteatteri Tsuumi: Poiju. Katso 16.11. Koko teatteri, Hämeentie 3. 19.00 Quatre Instants Neljä hetkeä. Konsertissa matkataan kaukaisen meren taakse Ranskaan, impressionismin väreihin, muistoihin ja kaipaukseen. Claude Debussyn, Kaija Saariahon, Gabriel Faurén ja Maurice Ravelin väreilevän musiikin lomassa Suvi Olavinen lausuu Johanna Kärkkäisen ranskalaishenkistä runoutta. Tuuli Lindeberg sopraano, Johanna Kärkkäinen huilu ja runot, Minttu Siitonen piano, Suvi Olavinen lausunta. Kesto 1 t. Café Sonck, Kallion kirkko, Itäinen Papinkatu 2. Liput 20 €. 19.00 Korot kattoon. Komedia kovasta yrittämisestä ihmissuhteiden viidakossa. Lavalla nähdään kahden koomikon voimin 10 erilaista hahmoa ja luvassa on railakasta menoa, mielipuolisia käänteitä ja intensiivisiä tuijotuksia. Rooleissa: Ria Kataja ja Minna Kivelä. Liput: 28 €/24 €. Musiikkiteatteri Kapsäkki, Hämeentie 68. KESKIVIIKKO 20.11. 12.00 -18.00 Vinksin vonksin – non stop -kuvataidepaja perheille. Vapauta sisäinen hullutteleva taiteilijasi ja tule kokeilemaan yhdessä lapsesi kanssa väärällä kädellä piirtämistä, musiikin mukaan maalaamista ja oman voimaeläimen tekoa savesta. Työpajassa kokeilemme erilaisia menetelmiä toteuttaa itseämme vähemmän ryppyotsaisesti. Miltä näyttää ja tuntuu esimerkiksi sade? Sopii kaikille, joilla sivellin ja kynä pysyvät kädessä ja joita ei haittaa, jos vaatteisiin menee vähän vesiliukoista väriä. Pajassa vaihtuvia aiheita. Pajaa vetäjää taideterapeutti Hanna Siikamäki, Lastentarhamuseon verstashuone 13.30–18. Lastentarhamuseo, Ebeneser-talo, Helsinginkatu 3-5. 12.00 & 14.30: BabyKino elokuvia vauvojen vanhemmille: helmet.fi/kallionbabykino. Kallion kirjasto, Satulinna, Viides linja 11. 15.00 -17.00 Uusi Hämeentie Kipinöi. Alli Tryggin puiston vieressä Hämeentien urakan esittelyä ja teltassa kuumaa juomaa tarjolla. Myös suosittu kaivinkoneen ohjaamovisiitti ohjelmassa mukana. Hämeentie 24. 17.00 Mielenrauhaa, värejä ja tarinoita väritä värityskuvia ja kuuntele novelleja, ole läsnä tässä hetkessä, rentoudu. Kallion kirjasto, Otso, Viides linja 11. 19.00 Kallio Kipinöi esittää: Murhaklubi Kiki ja Luonnonlapset Trio goes BANG BANG! Upeat, riipaisevat suomalaisen musiikin legendojen laulut tekivät meihin syvän vaikutuksen. Ihmisen tarina kuoleman takana. Mistä kaikki alkoi, mihin kaikki johti. Mielenhäiriö, rakkaus, rakkaudettomuus, mustasukkaisuus, masennus. Lapsen tarina, nuoren tarina, perheen tarina, rakastavaisten tarina Romeo ja Julia. Kiki Rautio laulu, Markus Tiiro kitara, Antti Utriainen, piano. Kallion Kulttuuriverkoston marraskuun musiikkiklubi. Cafe Damascus, Kalliolan setlementtitalo, Sturenkatu 11. 19.00 Tanssiteatteri Tsuumi: Poiju. Katso 16.11. Koko teatteri, Hämeentie 3. 19.00 Soteutus musiikillinen satiiri sosiaalija terveydenhuollon tulevaisuudesta. Katso lisää kohdasta Pe 15.11. Seuraavaa näytös / Su 24.11. Teatteri Kultsa, Käenkuja 6-8 (Katri Valan puiston väestönsuoja). 19.00 Putkiremontti on musiikkikomedia linjasaneerauksesta, jonka jälkeen mikään ei ole entisellään, varsinkaan putket. Luvassa on viihdyttävä parituntinen kaikille huumorin ystäville ja elämänsä tarkoitusta pohtiville kanssakärsijöille. Käsikirjoitus ja laulut: Timo Parvela. Sävellys: Iiro Rantala. Esiintyjät: Ilkka Merivaara, Paavo Kerosuo, Lotta Kuusisto ja muusikko Jaakko Suonio. Liput: 36,50 € / 29,50 €. Ennakko: Lippu.fi. Musiikkiteatteri Kapsäkki, Hämeentie 68. TORSTAI 21.11. 13.00 ja 15.30 Päiväkino – tule päiväleffaan ja kaffelle. Kallion kirjasto, Dekkarikirjasto, Viides linja 11. 12–18 Heijastin heilumaan – non stop -työpaja kaikenikäisille. Iltojen pimetessä on tärkeää näkyä. Nyt pääset käyttämään luovuuttasi ja saat tehdä juuri sellaisen heijastimen kuin itse haluat. Materiaaleina käytämme erivärisiä huopapaloja ja heijastinkangasta. Lastentarhamuseo, Ebeneser-talo, Helsinginkatu 3-5. 14.15 Kirjakelmit iltapäiväkerhossa tällä kertaa Lohikäärmeleffa. Kallion kirjasto, Satulinna, Viides linja 11. 15.00 18.00 Kalevalaisten Naisten Liiton avoimet ovet. Louhi toivottaa tervetulleeksi vierailulle Kalevalaisten naisten uudelle toimistolle Kallioon! Kestikartanon esineiden ja muinaispukujen esittelyä. Järjestää Kalevalaisten Naisten Liitto ry. Kalevalaisten Naisten Liitto, Neljäs linja 24, katutaso. 17.00 Stoalaisuus – mielenrauhan ja oikeudenmukaisuuden filosofiaa. Antiikin stoalaisten mukaan avain hyvään elämään oli, ettei kannata välittää niistä asioista, joihin emme voi vaikuttaa, mutta voimme vaikuttaa siihen, miten suhtaudumme asioihin? FM Sirkku Ikonen luennoi. Opistotalo, luokka 423 Helsinginsali, 4. krs. Helsinginkatu 26. 18.00 Mika Andelin puhuu runoudesta ja runokirjastaan. Kallion kirjasto, Kupolisali, Viides linja 11. 18.00 18.00 -20 .00 Nuorisoja kulttuuripalvelujen tulevaisuus Kallion alueella -keskustelutilaisuus. Päättäjien ja asiantuntijoiden lisäksi mukana on myös Harjun lakkauttamista vastustava Elastinen. Harjun nuorisotalo on Kallion seudun yhteisöllisyyden sydän ja toimii kansalaistalo-periaatteella keräten mukaansa alueen kaiken ikäisiä asukkaita. Harju on samaan aikaan sekä paikallinen että laajaa maantieteellistä joukkoa palveleva, kulttuurista toimintaa tuottava toimipaikka. Harjun nuorisotalo, Aleksis Kiven katu 1. 19.00 Tanssiteatteri Tsuumi: Poiju. Katso 16.11. Koko teatteri, Hämeentie 3. 19.00 Hauskoja lähiöilmiöitä, Isäntänä Seksikäs Suklaa. Kansainvälisen huumorin näyteikkuna. Nauran sulle, naura sä mulle! Hauskoja lähiöilmiöitä on kansainvälisen huumorin näyteikkuna, jonka tarkoitus on lisätä kansojen välistä vuorovaikutusta ja toisten kulttuurien ymmärtämistä huumorin kautta. Esiintyjinä huumorin ammattilaisia ja harrastajia. Iltamien isäntänä toimii artisti Seksikäs Suklaa. Ikäsuositus 12+. Kesto 2 h, Liput 10 €/ 5 €. Kulttuurikeskus Caisa, Leipätehdas, Kaikukatu 4 B. 19.00 Avec Jorma. Chanson-konsertti rakkaudesta, kaipuusta, ystävyydestä, elämästä, meistä itsestämme. Jorma Uotinen laulu, Jari Hakkarainen piano. Liput: 25 €. Café Sonck, Kallion kirkko, Itäinen Papinkatu 2. 19.00 Putkiremontti on musiikkikomedia linjasaneerauksesta, jonka jälkeen mikään ei ole entisellään, varsinkaan putket. Katso lisää 20.11. Musiikkiteatteri Kapsäkki, Hämeentie 68. 20.00 Aija Puurtinen & Brooklynin satu. Musiikin keinoin toteutututettu aikamatka amerikansuomalaiseen siirtolaisuuteen. Aija Puurtinen laulu basso sikarilaatikkokitara, Selina Sillanpää taustalaulu viulu, -akustinen kitara, Esa Kuloniemi laulu -kitarat banjo, Eero Grundström matkaharmooni huuliharppu, Mooses Kuloniemi rummut. Juttutupa, Säästöpankinranta 6. PERJANTAI 22.11. 12.00–18.00 Kaulaliinoja pehmoille – non stop -työpaja kaikenikäisille. Lapsen oikeuksien viikko huipentuu Lastentarhamuseolla perjantaihin, jolloin museoon kannattaa ottaa mukaan oma pehmoystävä. Non stop –työpajassa valmistaudutaan yhdessä oman pehmon kanssa syksyn viimoihin ja valmistetaan pieni kaulaliina lämmittämään tuulten tuiverrusta. Lastentarhamuseo, Ebeneser-talo, Helsinginkatu 3-5. 12.0016.00 Bonzo pieni leikkihauva -työpaja ompelutaitoisille. Ompelutaitoisille museokävijöille järjestetään perjantaina oma nostalgiaa tihkuva työpaja, jossa pääsee valmistamaan ikioman Bonzon! Työpaja kestää kunnes oma Bonzo on valmis. Mukaan työpajaan tarvitset valitsemiasi kankaita yhteensä A2-kokoisen arkin verran. Museo tarjoaa täytteet ja ompelulangat sekä kaavat. Bonzo pieni leikkihauva työpajaan ennakkoilmoittautuminen osoitteeseen ebeneser(at)ebeneser.fi sekä lisäksi viesti ”Bonzo”. Lastentarhamuseo, Ebeneser-talo, Helsinginkatu 3-5. 16.00 Aatosta jaloa marraskuun valoa stadin työväenkirjallisuuspäivät. Päivien teema on ”Vasemmisto – kulttuuri ja kestävä kehitys” Työväentutkimus vuosikirjan julkistus. Tilaisuuden avaa Pentti Arajärvi. Tarkempi ohjelma: tyovaenperinne. fi. Työväenliikkeen kirjasto, Sörnäisten rantatie 25. 18.00 -21.00 Aatosta jaloa marraskuun valoa stadin työväenkirjallisuuspäivät: Kapinarunoilta. Viime syksyn Kapinarunoillan runojulkaisu Kapinarunot IV julkistettiin vastikään. Tarkempi ohjelma: tyovaenperinne.fi. Työväenliikkeen kirjasto, Sörnäisten rantatie 25. 18.00 Liikkeelle -kuoro ja Kurjenpolvet Café Sonckissa. Liikkeelle-kuoro on Helsingin Työväenopistossa toimiva kuoro, joka esittää ”vinkeitä kansanlauluja täältä ja muualta maailmasta, liikkeellä höystettynä”! Työväenopiston kansanmusiikkiyhtye Kurjenpolvet soittaa pääosin suomalaista kansanmusiikkia. Café Sonck, Itäinen Papinkatu 2 (Kallion kirkon eteläpääty). 18.00 Samae Koskinen (soolo). Ipi Kulmakuppila, Viides linja 9. 19.00 Tanssiteatteri Tsuumi: Poiju. Katso 16.11. Koko teatteri, Hämeentie 3. 19.00 Cai San Soi? Vieraina Saku Lillukka & Iiris Laisi. Ainutlaatuinen läpi illan säestetty runoklubi, jossa voi nähdä ja kuulla vierailevia runoilijoita ja sanataiteilijoita musiikin siivittämänä. Lopuksi Open mic! Liput 10 €. Kulttuurikeskus Caisa, Leipätehdas, Kaikukatu 4 B. 19.00 Sami Saari ja Jazzpojat. Yhtyeen musiikki on korvia hivelevää ja tanssittavan svengaavaa jazzia ja soulia meiltä ja muualta. Sami Saari laulu ja kitara, Mikael Myrskog piano, Eero Seppä – basso, Ville Pynssi rummut. Liput 26 € ja 24 €. Kapsäkki, Hämeentie 68. 19.00 Einojuhani Rautavaara: Missa a cappella. Kamarikuoro Kuultava, johtaa Erik Johannes Riekko. Liput 20 e. Kallion kirkko, Itäinen Papinkatu 2. 19.30 Waltsu Live Toverissa. Bändi esittää menevää musiikkia urbaania ja perinnetietoista – countrya unohtamatta. Ingrid Riutamaa viulu, Niina Sallinen laulu ja kitara, Merja Ikkelä haitari, Sami Huohvanainen kitara ja laulu, Matti Riutamaa kitara ja laulu. Ravintola Toveri, Castréninkatu 3. LAUANTAI 23.11. 11.00-13.00 2. kurssi, Tekstiilitonttu: Tehdään oma tonttu yhdessä. Kurssin sisältö: Valmistetaan tonttuhahmo puuvillakankaista, maalataan kasvot akryyliväreillä. Muut tarvikkeet ovat valmiina, varaa vain vanua hahmojen täytteeksi (esim. osta halpa tyyny). Ohjaajana Nataliia Reini. Ilmoittautuminen etukäteen Kamiter-Arsiin, myös sp käy: tiina. tainio@kartiina.fi. Vapaaehtoinen kurssimaksu, tuotto menee hyväntekeväisyyteen. Kamiter-Ars, Helsinginkatu 6. 12.00-19.00 Aatosta jaloa marraskuun valoa stadin työväenkirjallisuuspäivät JHL-opisto ja Työväenliikkeen kirjasto JHL-opisto, auditorio: 12-13.30 Vasemmisto kulttuuri ja kestävä kehitys JHL:n pyöreä sali: 13.45-15.15 Vapiseva Eurooppa mitä seuraa eurooppalaisen politiikan kaaoksesta, ensimmäinen puheenvuoro Pentti Arajärvi. JHL-opisto, auditorio: 13.45-15.15 Ilmastonmuutos muutttaa työelämän, keskustelemassa mm Silvia Modig. Keskustelun vetäjä Thomas Wallgren. JHL:n auditorio: 15.20-16.00 Seppo Hentilä – Birgitta Kervinen ja 16.05 – 16.45.Tunnustan pelänneeni pahinta, Erkki Tuomioja. JHL:n pyöreä sali: 15.20 – 16.45 Into-kustannus ja 16.50 – 17.30. Mitä uutta paikallishistoria tuo kuvaan vuodesta 1918? 17.35 – 18.15 Työväen Arkisto 110 vuotta -kirjan esittely. Työväenkirjasto (12-19), Uutuuskirjat ja kirjailijaesittelyjä. Mm. Erkki Liikanen, Minna Lindgren. Tarkempi ohjelma: tyovaenperinne.fi. Työväenliikkeen kirjasto, Sörnäisten rantatie 25 ja JHL-opisto, Sörnäisten rantatie 23. 18.00 Matti Nykänen Hyppy Sumuun. (Viimeinen esitys.) Ympäri Suomea ja Eurooppaa kiertänyt, kriitikoiden ja yleisön kehuma ja Matin muistoa kunnioittava monologinäytelmä raottaa ovea Suomen legendaarisimman urheilijan mieleen. Mitä Matti Nykänen haluaa sanoa elämästään ja hyppyuran jälkeisistä vuosista? Entäpä hänen läheisensä Matista? Ohjaus: Seppo Honkonen. Lavalla: Tatu Mönttinen. Äänisuunnittelu: Juuso Voltti. Ääninäyttelijät: Elsa Saisio, Kai Vaine ja Riku Korhonen. Liput 20 €/18 € Lippuvaraukset: liput@valtimonteatteri.fi. Valtimonteatteri, Aleksis Kiven katu 22, sisäpiha. 19.00 Tanssiteatteri Tsuumi: Poiju. Katso 16.11. Esityksen jälkeen vietetään Tanssiteatteri Tsuumin 20vuotisjuhlia. Koko teatteri, Hämeentie 3. 19.00 Stella Polaris impro musiikkishow. Stella Polariksen huimat improvisoijat luovat ennennäkemättömän musikaalin yleisön silmien eteen. Katso lisää pe 15.11. Musiikkiteatteri Kapsäkki, Hämeentie 68. 21.00 Kaksi pitkää miestä on Iiro Ollilan ja Hannu Riskun unen logiikalla toimiva improduo ja tyylisuunnista vapaan bändi. Yleisön ehdotukset, vapaa assosiaatio ja nyt-hetkeen uppoaminen yhdistettynä molempien upporikkaaseen ja pohjattomaan musiikilliseen osaamiseen saavat aikaan ihmeellisen hengähdyshetken. Liput: 10 € ovelta tai ennakkovaraus liput@kapsakki.fi. Ravintola Bistro K:n klubi (Kapsäkki), Hämeentie 68. SUNNUNTAI 24.11. 13.00-15.00 Kalliolan vaihtajaiset: Lukemattomien kirjojen tori on ns.Book swappingia, jossa vaihdetaan tai lahjoitetaan niin kaunokirjallisuutta kuin tietokirjojakin. Tarkemmat säännöt tapahtuman facebook -sivulla. Kallion Kulttuuriverkosto järjestää. Kalliolan setlementtitalon aula, Sturenkatu 11. 13.00-15.00 Kalliolan vaihtajaiset: Kädentaitomateriaalit vaihtoon. Vaihtotapahtuma on tarkoitettu kädentaitoja vaaliville, luoville persoonille, jotka kaipaavat työstettäväkseen erilaisia kierrätysmateriaaleja tai haluavat laittaa omat tarpeettomat materiaalinsa kiertoon. Tarkemmat säännöt tapahtuman facebook -sivulla. Kalliolan setlementtitalon aula, Sturenkatu 11. 14.00 -16.00 Aatosta jaloa marraskuun valoa stadin työväenkirjallisuuspäivät. Sunnuntaimatinea. Musiikkia ja kulttuurikeskustelua: tieteen ja kulttuuri merkitys, vaikutus ja rahoitus Suomessa ja Euroopassa. Työväenliikkeen kirjasto, Sörnäisten rantatie 25. 15.00 Kallion kävelyfestivaali: Miehen tie ja muita Aki Kaurismäen elokuvien kuvauspaikkoja itäisessä kantakaupungissa opasesitteen julkaisutilaisuus. Opas esittelee Aki Kaurismäen elokuvien kuvauspaikkoja itäisessä kantakaupungissa sekä käväistään myös kyseisillä paikoilla kuvien muodossa. Oppaan on julkaissut Kallion Kulttuuriverkosto ja sen on toimittanut Juhani Styrman. Kalliolan setlementtitalo, auditorio,Sturenkatu 11. 15.00 Soteutus musiikillinen satiiri sosiaalija terveydenhuollon tulevaisuudesta. Katso lisää kohdasta Pe 15.11. Teatteri Kultsa, Käenkuja 6-8 (Katri Valan puiston väestönsuoja). KOKO VIIKON TAPAHTUMAT Sörnäisten ääni on Apaja-kolektiivin toteuttama katuja multimediataideteos, joka on syntynyt alueen ihmisten kokemuksista. Miltä Sörnäinen kuulostaa? Mikä on sen ääni? Teos kostuu seinämaalauksesta ja ääniteoksesta, jossa ihmiset kertovat havannoistaan ja Sörnäisten ääni-identiteetistä. Teosta voi kuunnella QR-koodin kautta tai www. apajacollective.com. Työmaa-aita, Väinö Tannerin kenttä, Haapaniemenkadun ja Kaikukadun välissä. Hugo-voimala. Taiteilija Markku ”Sika” Puustisen vesivoimalla toimiva voimalaitos yhdistää taideteoksen ja käyttöesineen. Voimala tarjoaa mahdollisuuden ladata matkapuhelinta maksutta ja ilman sähkönsiirtomaksua. Hugo sijaitsee Töölönlahden pohjukassa, ns. purkuputken edustalla, Helsinginkatu (Talvipuutarhan raitiovaunu pysäkin kohdalla). Nataliia Reini: Nukkenäyttely ”Olipa kerran ...nukke”. Nukkenäyttelyssä voi hypätä takaisin lapsen kenkiin: Ehkä löydät jotain mielenkiintoista ja uutta, ehkä lapsuuden leikit palaavat mieleesi? Nuket ovat myös ajattomia koristeita. Jokainen nukke on ainutlaatuinen ja siksi ne ovat haluttuja. Jokaisella käsintehdyllä nukella on oma historiansa ja viehätyksensä. Taideja kehysliike Kamiter-Ars, ikkunanäyttely, avoinna 24 h, Helsinginkatu 6. Mika Törönen: Akvarelleja Kalliosta ja muualta Helsingistä. Näyttely avoinna koko marraskuun ajan ravintolan aukioloaikoina. Ravintola Oiva, Portahaniankatu 5. Aiju Salminen: Luciferin parfyymi (23.11. asti). Aiju Salmisen kuvitusnäyttely pohjautuu vuonna 2019 julkaistavaan runokirjaan Luciferin parfyymi. Ma-pe 11–17, la 12–16. Galleria kuvitus, Hämeentie 28. Kallerian näyttelyt: 17.11. Aamu Tikkanen ja 18.11. alkaen Niklas Sandström Kalleria, Kaarlenkatu10. Agency Of Singular Investigations: näyttelykokonaisuus, joka rakentuu taiteilija-duon Anna Titovan ja Stanislav Shuripan laajemman teossarjan kahdesta elementistä: ‘Semionaut’s Travel Gear’ sekä ‘Thicket of Slogans’. Open 24 h. Galleria Alkovi, Helsinginkatu 19. Valokuva, maalauksia ja piirroksia. Taiteilija Pirjo Hassisen taidetta nähtävissä: Pirjo Hassinen/Facebook-sivut. Merja Castrén: Missä versoaa... Näyttelyn idea on lähtöisin Castrénin aikaisemmasta näyttelystä Ikuinen Jää, joka otti kantaa jäätiköiden sulamiseen. Tällä kertaa taiteilija tarkastelee ilmaston lämpenemistä kuivuuden näkökulmasta. Avoinna ma–pe 9–19, la 10–19 Caisa Galleria, Kaikukatu 4B. Tarinoita työpaikoilta – 10 vuotta kuvituksia elintarviketyön tekijöistä. Kuvittaja Maria Björklundin kuvitustöitä Suomen Elintarviketyöläisten Liitolle. Työväenliikkeen kirjasto, Sörnäisten rantatie 25. Joulu kaupungissa – helsinkiläisten joulunviettoa. Näyttely kertoo joulun tarinaa kautta aikojen välittäen tunnelmakuvia joulun odotuksesta, jouluvalmisteluista ja joulunvietosta Helsingissä. Näyttely avautuu la 16.11. ja on nähtävillä Paasitornissa aukioloaikojen mukaan. Lisätietoja näyttelyn aukioloajoista: Paasitornin kokouspalvelu, puh. 09 7089 613 Helsinki Congress Paasitorni, Paasivuorenkatu 5 A. Experience Horizon -installaatio (21.11. saakka) Tila kokea ja kokeilla, äänellä tai äänettä. Virtuaalista, fyysistä ja jotain muuta. Kokija ja kokemus edellä, teknologia takana. Experience Horizon on kokoelma vuorovaikutteisia installaatioita, jotka kutsuvat tutkimaan tilaa ja ääntä. Avoinna 12.0018.00. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu, Studio 2, Haapaniemenkatu 6. Signe Brander 150 vuotta. Signe Brander (1869– 1942) oli maamme ensimmäinen ammattimainen museokuvaaja. Hänet tunnetaan 1900-luvun alun Helsinki-valokuvistaan. Stadin Slangi ry on koonnut valokuvanäyttelyn juhlavuoden kunniaksi. Näyttely avoinna 22.11. saakka. Kalliolan setlementtitalon aula, Sturenkatu 11. Elokuvateatteri Riviera ja Riviera Cinema Bar. Näytökset ja muu ohjelma: rivierakallio.fi. Harjukatu 2. Tenho Restobar. Kipinöi -viikon ohjelmat osoitteesta: ravintolatenho.fi / tapahtumat. Helsinginkatu 15. Tapahtumiin, joissa ei mainintaa pääsymaksusta on vapaa pääsy. Ohjelmamuutokset mahdollisia.
• 10 Viikot 44-45/2019 • Nro 20 M unkin S eutu Kulttuuri ? Harjun nuorisotalon toimintaa uhkaa jälleen lopettaminen, vuoden 2020 alussa. Laaja vastustus kaupunkilaisten ja kulttuurikentän taholta esti sulkemisen 2008 ja 2010. On meneillään kampanja, jotta Harjun nuta säilyy nuorten käytössä ja se jatkaa ansioitunutta nuorisotyötä musiikin parissa. Äidin ja tyttären sävel rakkauden Silkkisalissa jatkui suosittujen elämänkertakonserttien sarja, joita tyylilajiltaan monipuolinen laulaja-pianisti-musiikintekijä Eeppi Ursin emännöi. Hän sai tuoreimpana vieraakseen äidin ja tyttären, kun lavan valtasivat Vieno Kekkonen ja Elina Sauri. Naiset ovat niin samankokoisia, että esiintymispuku vaihtui sujuvasti väliajalla keskenään. Vieno Kekkosen upea levytysura alkoi vuonna 1955, lyhyeksi jäänyt elokuvaura jo vuotta aiemmin nuorena teatterikoululaisena ”Hilman päivissä”. Tunnetuimpia hittejä olivat aikanaan mm. rakastetut laulut “Sateenkaaren tuolla puolen”, “Sävel rakkauden” ja “Ei koskaan sunnuntaisin”, joka on itse asiassa Melina Mercourin tunnetuksi tekemä ilotytön laulu Jules Dassinin elokuvasta. Niillä hän on laulanut tiensä suomalaisten sydämiin. Kekkonen oli niitä Scandia-musiikin nuoria naistähtiä, joille Jaakko Salo ja Erkki Melakoski loivat jazziskelmän tyylilajiksi. Häneltä sujuvat myös kauniit elokuvaja operettimusikaalit ”My Fair Ladysta” alkaen. Elina Saurille studiot ja esiintymispaikat tulivat tutuiksi jo taaperona äidin uraa seuratessa, ja vuonna 2017 hän julkaisi omaa nimeään kantavan esikoisalbuminsa. Äiti ja tytär esiintyivät ensimmäistä kertaa yhdessä vuonna 1985 ja matka jatkuu. Erityisen kaunis ja tunnelmallinen oli äidin syntymäpäiville tehty koskettava laulua. Silmäkulmat tulivat kosteiksi lavalla ja fanikatsomossa. Leikissä on jotain pyhää ”Onnellisuus” on näytelmä merkityksensä menettäneen kansan pyrkimyksestä onneen. Suomea pidetään ”maailman onnellisimpana kansana”. Moni epäilee mittaustuloksia ja vertailun mahdottomuutta. Onnellisuus Kansallisteatterin Willensaunassa Teatteri Ab Totuuden Torvi Oy:n esittämänä toi nuorten esittäjien näkökulmasta merkityksen onnellisuudelle. Oikeastaan on kysymys onnellisuuteen pyrkimyksestä erilaisin keinoin, kun taustalla on pahoinvointia kilpailuyhteiskunnasta, älypuhelimista, merkityksettömyyden tunteesta ja yksinäisyydestä. Mielenterveysongelmat lisääntyvät ja pahoinvointi on monen murhetta. Silti: – Kun kaksi ihmistä – olivatpa he minkä ikäisiä tahansa – kohtaavat toisensa leikissä, leikkiin ja nauruun valmiina, on hetkessä jotain pyhää, C.S. Lewis sanoo käsiohjelmassa. Vaikuttava indietuotanto teatterimme kansallispyhätössä. Ohjauksesta vastaa Taneli Maljanen, rooleissa ovat mainiot Maria Malmström, Tuomas Nilsson, Valo Sauri. Käsikirjoitus on tehty yhdessä. Ajatuksen aihetta tarjotaan katsojille, nuorten näyttelijöiden hehkua ja osaamista, jolle toivoo jatkoa. Suru ei ole sairaus ”Mourning cloak – Suruvaippa” on Sivuun Ensemblen tanssija Tiia Hämäläisen teos surusta. Se on kuvallinen ja tanssillinen esitys surun vaikutuksesta elämään ja läheisen, oman puolison menehtymisen aiheuttamasta kaipauksesta. Kaikki muuttuu. Suruvaippa on myös perhonen, ruskea ja valkoiset reunukset. Moni tunnistaa suruvaipan, se voi istahtaa hetkeksi puutarhapenkille tai lämmitellä aurinkoisen rakennuksen seinustalla. Joskus se voi eksyä sisälle. Suruvaippa voi myös jättää varjon ja sitä tavataan hautausmailla. Tanssijan näyttämönä on luonto, meren ranta, myös sisätilat. Kaikki tilat muistuttavat surusta ja ovat läsnä. Hämäläisen Valtimoteatterin Suruvaippa-esitteen kannessa on kuva esittäjästä ja kämmenellä perhonen. Vai onko? Tanssiteos on omakohtainen ja surullinen tila kaiken keskellä, surun maailmassa. Tanssi avaa upealla tavalla surun merkityksiä ihmisenä olemisen tilassa ja tilanteissa. On olemassa menetetyn läheisen vaatteet, on tanssia luonnossa ja meren kohinassa. Taustalla on Sami Haartemon vaikuttava kuvailmaisu ja Mikko Perkolan intensiivinen musiikki. Suru on koska rakastaa, suru on, että selviää. Perhonen, niin kaunis ja katoava. Kaunis esitys ja kosketti yleisöä intiimissä pienessä teatterissa. Katsojat itkivät mukana. Esitys herätti silti kaunista toivoa. Suremme, koska rakastamme. Uusi laulajatähti puhkeaa kukkaan Iiris Kukka bändeineen eli Roni Martin kitara, Dimitri Tolonen rummut ja Erno Haukkala sousafoni ja huilu valloittivat TenhoRestobarin yleisön ensikeikallaan soitollaan. ”Tunnistamaton tapaus” -levy tuli virallisesti julkaistuksi. Hennon hauraan oloinen nainen ja raavaat soittajamiehet olivat hyvä yhdistelmä. Tunnettuun rockmuusikkosukuun syntynyt rumpali juuttui tauolla kaveripuheisiin ja antoi odottaa itseään. Kuulin raikkaan omaperäistä laulajaa ensi kertaa pari vuotta sitten jossain Kallion baarissa. Vuosi sitten kesällä kuulin häntä levyn tuottajan, Kimmo Helistön kanssa Espan lavalla. Spiikit olivat vielä vähän ujoja. Nyt laulajan ääni ja olemus on vahvistunut. Laulut ”Syvällinen tapaus” ja ”Suklaakakku” vakuuttavat. Levyllä sousafonia ja muita puhaltimia soittaa Samppa Leino, joka liittyi talveksi Lapin sotilassoittokuntaan. Seuraava keikka on 2. 11. Semifinalissa, Tavastian vieressä. Oppia perusasioista sata vuotta Työväen Sivistysliiton 100-vuotispääjuhlassa 1.9. kokousja konferenssikeskus Paasitornissa oli tarjolla rentoa keskustelua ja musiikkia. Koiton Laulun Opi perusasiat – konsertti ääriään myöten täydessä juhlasalissa. Ohjelmistossa oli hieno yhdistelmä uutta ja vanhaa. Päänumerona kuoronjohtaja Tomas Takolanderin kirjailija Juha Hurmeen tekstiin säveltämä Nyljetyt laulut -juhlakantaatti, jota säesti Helsingin Concordia ja laulusolistina oli Antti Mähönen. Hurmeen teksti painottui ympäristösanomaan ja oli hyvin kiinni oman aikamme ”perusasioissa”. – Täydellinen totuus ei ole paikka, se on suunta. (…) Euro sinne ja euro tänne, Risto Kolanen: Lokakuun kulttuurikierros Elina Sauri (vas.), Eeppi Ursin ja Vieno Kekkonen tulkitsivat 50ja 60-lukujen iskelmiä ja musikaalilauluja Silkkikutomossa. Kuva: Riitta Salasto. Katuva Maria Malmström (vas.) ja Valo Sauri ovat mainioita Teatteri Ab Totuuden Torvi Oy:n Onnellisuus-näytelmässä Kansallisteatterin Willensaunassa. Kuva: Eevi Salminen. Tiia Hämäläinen tekee uskomattoman hauraan ja hienon suorituksen Sivuun Ensemblen läheisen ihmisen menetystä käsittelevässä Suruvaipassa Valtimonteatterin tummassa huoneessa. Kuva: Sami Haartemo. Iris Kukka on uusi, raikas laulaja, joka esiintyi levynjulkaisukeikalla TenhoRestobarissa. Tässä hän suo hymyn kitaristi, sovittajavelho Roni Martinille. Kuva: Marc Helfer. Mona Kamu (kesk.) laulaa Opi perusasiat Tuomas Takolanderin johtaman Koiton laulun kanssa. Komppiryhmä Eero Ojanen, Häkä Virtanen ja Pekka Nyman vasemmassa reunassa Työväentalon täpötäyden juhlasalin lavalla. Kuva: Antti Savolainen.
• 11 Nro 20 • Viikot 44-45/2019 M unkin S eutu hällä väliä / Julmat huvimme ovat sysänneet ekosysteemin tolaltaan. Koiton laulu solistinaan Mona Kamu sai valtavat aplodit vanhalla ”Opi perusasiat” –laululla Bertolt Brechtin sanoihin. Paasisalissa oli ennen juhlakonserttia ” Sivistystä ja shampanjaa” -brunssi, jonka musiikillisesta viihteestä vastasi Kirsti Alho ja All About Eve -bändi . Sen aikana toimittaja Ville Blåfield haastattelee TSL:n toiminnassa mukana olleita henkilöitä presidentti Tarja Halosesta alkaen. Blåfield toimitti alkuvuodesta kirjan ”Hengenpimeyttä vastaan, Puheenvuoroja sivistyksestä”. Kunnianosoitus maailman naisille Kuuntelin keskittyneesti ”Vaginamonologeja” KokoTeatterissa. Porilainen Rakastajat-teatteri vieraili kolmen naisen kera esittämässä niitä. Monologit naurattavat, mutta myös itkettävät. Eve Enslerin rakastettu ja palkittu Vaginamonologeja palasi Rakastajien ohjelmistoon viime keväänä yleisön pyynnöstä. Ryhmä kysyi katsojiltaan, mitä he haluavat nähdä ja tämä oli vastaus. Ensi kertaa Rakastajat esitti näitä monologeja jo 2003. Näyttämöllä olivat edessämme hyvin luontevasti iloinen ja hymyilevä, Angelika Meusel, ronskin hauska Erja “Elli” Lehtonen ja lyyrinen, koskettava Linnea Kotiniemi. Angelikan bravuureja ovat ”Karvat” ja ”Pillun palauttaminen kunniaan”. Elli on hykerryttävän hyvä ”Tulvassa”. Linnea on traagisen koskettava ”Teinitytön opas seksiorjuudesta selviytymisessä” ja ”Vaginani oli kyläni”. KokoTeatterissa Minna Kivelä vieraili yhdessä monologissa, joka sai nauruhermomme liikkeelle. Ohjauksesta vastaa Kai Tanner. Vaginamonologeja on lämmin kunnianosoitus kaikille maailman naisille. Pienille, suurille, nuorille, vanhoille. Eve Ensler haastatteli tekstejä varten yli 200 eri ikäistä ja eri taustoista tulevaa naista usean vuoden ajan. Hän kantaesitti itse teoksen v. 1998. Nälkätaiteilija Te-toimistossa ”Kapinaruno IV” -kirja julkistettiin Työväenliikkeen kirjastossa. Sen ovat toimittaneet runosarjan juontaja Jussi Särkelä ja runoarvioija Riitta Ylitalo ja julkaissut Työväenkirjaston ystävät ry. Kapinaa on jatkunut siis jo neljä vuotta. Yhteensä 147 runoa on kansien välissä. Suurin osa on esitetty Kapinarunoillassa, osana ”Aatosta jaloa, marraskuun valoa” tapahtumaviikonloppua. Seuraava tapahtuma on 22.-24.11. samassa paikassa. Uusimman kirjan teema on ”kapina, rauha ja demokratia”, ja se on koottu viime marraskuun tapahtumasta, jossa näitä lausuttiin ääneen ja arvioitiin. Kirjoittajaryhmä Paltta ry:n aktiivi Tarja Okkonen on ollut melkein aina paikalla, herättänyt huomiota terävällä lauseellaan ja esiintynyt kirjoissa. Hän käsittelee tärkeää työn ja työttömyyden aihetta, kuten moni kirjassa. Runo Nälkätaiteilija Te-toimistossa alkaa: – En ole valmis vastaanottamaan oikeaa työtä / painostettuna voin esittää olevani / kunpa saisin oikean työn / jos saan palkaksi palkkaa / sosiaaliturvaa / kunpa saisin oikean työn. ja loppuu: – Voin aina sytyttää liuskani tuleen / lämmitellä nuotion ääressä / ja saan kyllä jonkun / luovuttamaan palan lenkkimakkaraa / mutta en syö tehotuotettua / ennen kuin / olen oikeasti / kuolemassa nälkään / silloin kyllä syön /vaikka sinut / laudalta, jos olen vahvempi / ja tilanne niin vaatii / mutta nyt en sinua enkä tehotuotettua / lihaa / on valinnanvaraa. / On turvaa. – Olen valmis kirjoittamaan tästä kaikesta runon. Flamencon syvää melankoliaa Mitä saa mukaansa, kun on lähdettävä ja jätettävä kaikki? Läpi vuosisatojen ovat ihmiset lähteneet eri syistä tahtoen tai tahtomattaan. Mukana ovat kulkeneet muistot laulujen muodossa. ” Jos kuulisit jonkun huokaavan” on andalusialainen kansanlaulu sekä musiikillinen ja tanssillinen kohtaaminen peteneran historiallisten ainesten kanssa, jotka ovat säilyneet nykypäivään. Eri aikakausilta ja paikoista peräisin olevista lauluista syntyy kokonaisuus, joka kertoo lähtemisestä ja lähtevän, lähteneen ihmisen kaipauksesta. Flamencon tyylilajina petenera edustaa syvää melankoliaa; kaihoa, lumousta ja kirousta, mutta sen juuret ulottuvat kauas menneisyyteen. Siinä soivat romanssit ja sefardijuutalaisten laulut keskiajalta, se on kulkeutunut konkistadorien jälkeisinä aikoina Etelä-Amerikkaan, ja palannut taas muuntuneena. Todella kauniin esityksen Kulttuurimyllyssä, Myllypuron liikuntahallin alakerrassa esittivät tanssija-koreografi Erika Alajärvi, laulaja-tanssija Ulla Paakkunainen ja muusikko Mika Seppänen. Jokainen heistä on taiteellisen uransa aikana ristennyt, tietämättäänkin, peteneran eri aikojen ilmentymien kanssa. Jokainen tuo oman historiansa mukaan kohtaamiseen: vanha musiikki, klassinen maailma ja nykyflamenco keskustelevat keskenään. Tuotannosta vastaa Hierbabuena. Kantaesitys oli 19.6.2019 Aino Acktén kamarifestivaalin ohjelmistossa, jossa se nähdään uudestaan 27.11. Acktén syyssarjassa, Café Sonckissa. Teksti: Risto Kolanen PS. Lehdessä 18.9. oli Krepsko-esityksestä Sampo 2019 -festivaalilla. Kuvassa oli Gabi Reinhardt, ei Linnea Happonen. Mad House aloitti ympärivuotisesti Teurastamolla Näyttelijä Niko Hallikainen on keskittyneen syvämonologin huipputaitaja Mad Housen Television-puhe-esityksessä. Kuva: Saara Autere. Tuore rap-yhtye Pimeä hedelmä eli räppärit Kaisa Cleva (vas.) ja Vane Vane pomppi vauhdikkaasti Mad Housen uudessa alussa Teurastamolla. Kuva: Raimo Granberg. Mikko Niemistö (kesk), Jan Nyberg & Tuuli Vahtola luovat vaativan koreografisen äänikudelman, jossa esiintyjien kollektiivinen muisti purkautuu ulkoa muistetuista sanoista sointuihin ja tarinoista abstraktioon Teurastamolla. Kuva: Saara Autere. ? Esitystaiteen talo Mad Housen uusi kotipesä löytyy aktiivisesta tapahtumatoiminnastaan tunnetulta Teurastamolta Kalasatamasta. Kansainvälisenä näyttämönä esitysja performanssitaiteelle toimiva ”Hullu talo” sijaitsi aiemmin Suvilahden Tiivistämössä, jossa se tuotti viisi kokeilevan esittävän taiteen täyteistä kautta vuosina 2014–2018. Kirjoitin lehdelle useista kokeilevista esityksistä. Uusien tilojen myötä Teurastamolle muodostuu Suomen ensimmäinen esitystaiteelle nimetty näyttämö. Samalla Mad Housen toiminta muuttuu kausimaisesta ympärivuotiseksi, mikä mahdollistaa pitkäjänteisyyttä niin Mad Houselle kuin taiteilijoille. Ohjelmistoon valittujen esitysten joukosta nousee esiin yhdistäviä teemoja, kuten ihmisyyden uudelleenajattelu, kuolema ja aika sekä oman tilan luominen. Uudistuneen toiminnan ja tilat avasi esitystaideryhmä Oblivian ”Light & Easy”. Avajaisissa esiintyi hyvin vauhdikas ja vahvan läsnäolon omaava Pimeä Hedelmä. Se on tuore rap-yhtye, jonka muodostavat räppärit Vane Vane ja Kaisa Cleva, sekä tuottaja Liki. Kolmikko julkaisi vuosi sitten ensimmäiset omakustanteiset singlensä ja huhtikuussa tuli julki debyytti-EP ”Ei leiki”. Musiikki on soundiltaan bassovoittoista ja sumuisaa, mutta silti se enemmän pomppii kuin laahaa. Tekstit kumpuavat synkästä mielenmaisemasta, ja elämän älyttömyyttä tarkastellaan ironisen toteavaan sävyyn. ” Television” on kirjoittaja Niko Hallikaisen puhe-esitys, joka on laajennus muistokirjoituksesta oikealle henkilölle. Henkilö on selkeästi muistettavissa, mutta ei todella ymmärrettävissä. Television on suuri rakennelma, joka kurottautuu todellisen ulkopuolelle. Se sumentaa näköyhteyden todellisuuden ja mielikuvituksen väliseen eroon. Hän on esitysrunoilija, joka yhdistää kieltä ja musiikillisia äänipintoja häiriköidäkseen rajoja. Hän puhuu sujuvaa kaunista englantia ja käsittelee sekaisin yleisiä luokkataustan, seksin ja koulutuksen aiheita sekä henkilökohtaisia aknen, ihonhoidon ja riittämättömyyden tuntoja. ” A Point of No Return” on koreografinen äänikudelma, jossa esiintyjien Mikko Niemistö, Jan Nyberg ja Tuuli Vahtola kollektiivinen muisti purkautuu kirjallisesti opituista sanoista sointuihin ja tarinoista abstraktioon. Lähteitä löytyy Dante Alighierista Leonard Coheniin. Varsin vaikuttavan tanssija puhe-esityksen lähtökohtana on kiinnostus oman kuoleman tiedostamiseen sekä abstraktiin ajatteluun; kykyihin, jotka usein mielletään ihmislajin erityisominaisuuksiksi. Mad Housen marraskuu jatkuu 15.-16.11. Juha Valkeapään Juha Biitsillä -esityksellä Linnea Kotiniemi (vas.), Angelika Meusel ja Erja “Elli” Lehtonen porilaisesta Rakastajat-teatterista vierailivat Vaginamonologeilla KokoTeatterissa. Kuva: Christian Vaarapuro. Runoilija Tarja Okkonen esitti “Nälkätaiteilija Te-toimistossa” Kapinarunokirjan julkaisutapahtumassa syyskuulla Työväenliikkeen kirjastossa. Taustalla kirjan toimittaja Jussi Särkelä. Kuva: Raimo Granberg. Tanssija Erika Alajärvi (vas.), muusikko Mika Seppänen ja laulaja Ulla Paakkunainen tulkitsivat musiikillisen ja tanssillisen kohtaamisen flamencon melankolisesta tyylilajista Kulttuurimyllyssä (tässä Tarton keikalla). Kuva: Dimitri Dubinin.
• 12 Viikot 44-45/2019 • Nro 20 M unkin S eutu Munkinseudun pihapalkinnon voitti tänä vuonna Munkkiniemenranta 45D Munkkiniemenranta 45. Erkki ja Elina Wuori osallistuivat palkitsemistilaisuuteen. Vasemmalta Pekka Räisänen, Anne Simonen ja Olli Öster. Juhlaväkeä juhlatunnelmissa! Munkinseutu ry:n puheenjohtaja Tarja Sarjakoski luovutti taloyhtiön puheenjohtajalle Pekka Räisäselle lahjakortin, jolla voi hankkia puutarhan hoitoon tarvittavia työkaluja. Munkkiniemenranta 45D • Talossa on 4 huoneistoa ja kussakin kaksi asukasta. • Pekka Räisänen toimii hallituksen puheenjohtajana, Olli Öster Isännöitsijänä ja Anne Simonen puutarhurina. • Taloyhtiön hallituksessa on myös Jari Wuolle. M unkinseutu ry järjesti jälleen Munkkiniemen, Munkkivuoren, Talin, Niemenmäen ja Kuusisaaren alueella sijaitsevien pihojen välisen arvioinnin, jonka lopputuloksena voittanut piha palkittiin. Tänä vuonna kilpailun voitti upealla paikalla aivan lähellä merenrantaa sijaitseva, Asunto Oy Munkkiniemenranta, jonka osoite on Munkkiniemenranta 45 D. Se on rakennettu vuonna 1987 ja noin 15 vuotta sitten yhtiön piha-alue pantiin uusiksi, samalla rakennettiin muun muassa näyttävät ikkunaterassit. Kiinteistö on komea, ja sijaitsee hienosti loivassa rinteessä, erkkereineen ja näyttävine pihamuodostelmineen. Munkinseutu ry luovutti taloyhtiön edustajille pihapalkinnon palkitussa puutarhassa perjantaina 18. lokakuuta. Talon rakennutti aikoinaan toimitusjohtaja Sakari Seppälä ja suunnitteli arkkitehti Pentti Hellen. Rakennus on kaksikerroksinen, perustus ja runko ovat betonia. Julkisivut ovat valkoiseksi maalattua rappausta. Eteni uudella tavalla Munkinseutu ry:n pihapalkinnon prosessi eteni tällä kerralla uudella tavalla, eli Munkinseutu ry:n valitsema raati ei enää kiertänyt arvioimassa pihoja, vaan valinta tehtiin kilpailuun osallistuneiden lähettämien kuvien perusteella. – Toivomme teidän lähettävän mielestänne parhaimpaan aikaan, otollisessa valaistuksessa ja oikeasta kuvakulmasta otettuja kuvia pihasta, joka on mielestänne kaunis, toimiva, yhteisöllinen, kutsuva, hyvin suunniteltu, hyvällä maulla valituista viherkasveista koostuva, kauniisti valaistu tai muilla mielestänne oleellisilla ja silmäänne miellyttävillä ominaisuuksilla varustetusta omasta pihastanne tai ohikulkijana ihailemastanne pihasta. Lähettämienne kuvien perusteella Munkinseutu ry:n hallitus tekee valinnan ja ilmoittaa pihapalkinnon saaneelle taloyhtiölle, myös ehdotuksen tehneelle mahdolliselle ulkopuoliselle taholle, valinnasta, kertoi kilpailun alussa alkukesästä Munkinseutu ry:n puheenjohtaja Tarja Sarjakoski. Viihtyisä ja toimiva piha – Munkinseudun pihapalkinnon kriteereinä ovat viihtyisä ja toimiva piha. Palkinnon saavan pihan valinnassa huomiota kiinnitetään myös pihan maaston muotoon ja viihtyvyyttä korostavaan ilmeeseen, eri vuodenaikoina yhteensopiviin kasvivalintoihin sekä pihan toiminnallisuuteen. – Vuoden 2019 Munkinseudun pihapalkinnon saaja on Munkkiniemenranta 45:ssä sijaitsevan taloyhtiön pihakokonaisuus, joka täyttää kiitettävästi edellä mainitut kriteerit ja tuottaa iloa myös ohikulkijoille, sanoi puheenjohtaja Tarja Sarjakoski. Tilaisuudessa perjantaina oli mukava tunnelma, jatkumona kuultiin elävää musiikkia sekä syötiin, tarjolla oli myös kuohuvaa! Juhlatunnelma oli parhaimmillaan. Juhlan musiikista ja laulusta vastasi Juhani Rautiainen, joka ratkaisevasti lisäsi tilaisuuden tunnelmaa ja loi kodikkaan pihapalkintotilaisuuden. Munkkiniemenranta 45 taloyhtiön puheenjohtaja Pekka Räisänen.
• 13 Nro 20 • Viikot 44-45/2019 M unkin S eutu Josa Jäntti Kiinteistön lasiterassit ovat tyylikkäät. Piha on istutettu ja remontoitu näyttäväksi. Kotiseutuyhdistys Munkinseutu ry:n puheenjohtaja Tarja Sarjakoski. Uudellamaalla suuri väestönosa eläköityy Työpaikkojen kasvupaine edellyttää joustavia koulutusmahdollisuuksia Miksi poliittiset nuorisojärjestöt aliarvioivat edeltäjiensä työtä? Elämä on siitä erikoista, että nykynuoret tuntevat tämän päivän olosuhteet, mutta eivät lainkaan sitä, millaiset elinolosuhteet olivat nykyeläkeläisten nuoruudessa? ? Yritin ymmärtää nuorten tulevien poliitikkojen käsityksiä ja vaatimuksia työeläkkeiden pienentämisestä. He eivät voi edes kuvitella menneitä, millaisissa oloissa nykyeläkeläiset joutuivat elämään. Heti sotien jälkeen syntyneet ja ns. suuret ikäluokat rakensivat hyvinvointivaltiotamme. On turha vedota siihen, että aiemmin ei maksettu niin paljon työeläkemaksuja kuin nyt. Aikoinaan työeläkemaksujen ollessa pienempiä jokainen maksoi tuloistaan paljon muuta – nyt tuntemattomia muita maksuja: kovat lainakorot, ei opintotukia, lukukausimaksut. Ei ollut asumistukia, ei yhteiskunnan maksamaa päivähoitoa. Ja verotus oli korkeaa. Kannattaako tavoitella isompaa palkkaa? Nuoret sanovat, että suuria työeläkkeitä on pienennettävä. Miksi on suuria ja pieniä eläkkeitä? Näinä päivinä korostetaan koulutuksen merkitystä maamme menestyksen kannalta – mikä on oikein! Mitä parempi koulutus, sitä enemmän työstä palkitaan tavalla tai toisella. Työeläkkeen suuruus määritellään työansioiden eli palkan perusteella, eli vaativammasta työstä maksetaan enemmän ja eläkekin on suurempi. Siksi on isoja ja pienempiä työeläkkeitä. Mikäli ei olisi eri kokoisia palkkoja, olisivat myös eläkkeet tasasuuruisia. Jokainen työnantaja ja palkansaaja joutuu lain mukaan maksamaan tietyn prosentin työeläkemaksuja koko työuran ajan. Miksi kenenkään kannattaisi maksaa korkeampaa työeläkemaksua isommasta palkastaan tulevaa eläkettään varten, jos häntä rangaistaan tämän perusteella tulevaisuudessa hänen eläkettään supistamalla? Eikö silloin enemmän koulutetuilla, parempaa palkkaa saavilla olisi oikeus kieltäytyä maksamasta korkeampia työeläkemaksuja ja ryhtyä työeläkemaksulakkoon. Olisiko kaikkien maksama työeläkemaksu oltava saman suuruinen palkasta riippumatta? Ennen perheitä perustettiin – onko nyt mukavuudenhalu lapsien hankkimisen este? Syntyvyyden lasku pelottaa – riittävätkö eläkerahastot? Tämä johtuu monesta asiasta, mm. muuttuneista elintavoista. Ei ole kiire valmistua ja matkustellaan maailmalla (= hyvä asia), johon nykyeläkeläisillä ei ollut varaa mm. opintovelkojen takia – oli kiire valmistua työelämään. Vaikka sotien ja sitä seuranneiden monien lama-aikojen jälkeen tulevaisuus oli silloinkin vähintään epävarmaa, perheitä perustettiin rohkeasti ja lapsia syntyi myös suurten ikäluokkien jälkeen. Nyt lasketaan kannattaako taloudellisesti hankkia lapsia, koska he aiheuttavat kustannuksia ja rajoittavat vanhempien harrastuksia ja vapaa-aikaa. Hankitaan mieluimmin koira – siitä pääsee helposti irti. Pitäisikö nykyeläkeläisiä rangaista syntyvyyden laskusta Onko oikein rangaista syntyvyyden laskusta nykyeläkeläisiä, jotka lapsia saamalla varmistivat omien eläkkeidensä maksajat. Aivan kuten he itse olivat huolehtineet aikanaan omien vanhempiensa eläkkeiden maksamisesta. Vuonna 1996 otettiin käyttöön taitettu indeksi, jossa otetaan huomioon 80 % kuluttajahintaindeksistä ja vain 20% palkkojen eli elintason noususta. On huomattava, että eläkeläisten kulutus poikkeaa lapsiperheistä, johon kuluttajahintaindeksi perustuu. Vuodesta 1996 palkkojen nousu on ollut lähes 100 % ja eläkkeiden noin 45 %. Työeläkkeiden ostovoimasta on kadonnut melkoinen osa. Taitetun indeksin avulla on koottu 200 miljardin eläkerahastot. Tuotot ovat olleet viimeisen 5 vuoden aikana kymmeniä miljardeja. Vuodesta 1962 alkaen ovat työeläkemaksut riittäneet työeläkkeiden maksuun 53 vuotta ja pienet vajaukset muutamana vuonna on täytetty runsaista sijoitustuotoista. Rahastot tulevat varmasti riittämään. Eläkevarat riittävät Työeläkemaksun korottamista ei tarvita. Maksuja on tähän saakka peritty liikaa. Tässä esimerkki: Jos työeläkkeitä korotetaan esim. 3 % se lisäisi eläkemaksuja vain 710 miljoonalla. Eläkkeitä maksetaan nyt 27 miljardia. Korotuksen voisi tehdä sijoitustuotoista koskematta rahastoihin. Eläkkeiden korotus kasvattaisi kulutusta, joka elvyttää kansantaloutta. Verotuloja tulisi lisää yli 400 miljoonaa. Se lisäisi uusia työpaikkoja palveluyrityksiin, kuten siivoukseen, hoivaja kuntoutuspalveluihin. Verotuloja ja työeläkemaksuja tulisi lisää. Perustuslain mukaan valtio ei voi napata varoja työeläkerahastoista, mutta työeläkkeitä korottamalla valtio saisi lisää verotuloja esim. kansanja takuueläkkeisiin, joita varten se ottaa koko ajan lisää lainaa. Joka kahdeksas eläkeläinen saa alle 1000 euroa kuukaudessa verojen jälkeen Lainauksia Eläketurvakeskuksen tutkimuksesta: ”joka kahdeksas eläkeläinen on pienituloinen eli kotitaloudet, joiden kuukausitulot ovat verojen jälkeen alle tuhat euroa henkeä kohden. Maaseudulla joka viides on pienituloinen (19 %) ja kaupungeissa 20 %. Kolme tärkeintä menoa ovat vuokra, lääkkeet ja ruoka – ja viimeksi mainitusta tingitään.” Edelleen ETK – ”joka kolmannella on maaseudulla vaikeuksia kattaa pakolliset menot asumisja lääkekulut – kaupungissa 25 %:lla. Kaupungissa alle 1 500 €/kk rajan alle jää 33 % ja maaseudulla peräti 48 %. Tyytyväisyyttä lisää maalla, että koti on omistusasunto”. Myös monella on kaupungeissa oma asunto, joka siirtyy perintönä seuraaville sukupolville. Iltapäivälehdessä haastatellun vanhan naisen kokemus: ”Näin sanoi nuori mies, kun en ehtinyt väistää – Kuolisitte tekin vanhat akat ja ukot pois, niin meillä olisi paljon paremmin!”. Onko tämä poliittisten nuorisojärjestöjen tavoite – ”yksi yhteen” – huonontaa kiitokseksi nyky-yhteiskunnan rakentajille alentamalla työllä ansaittuja työeläkkeitä? Vain Suomessa synnytetty riita nuorten ja eläkeläisten välillä Vaatimalla – Hyvät Poliittiset Nuoret – nykyeläkkeiden alentamista sahaatte omaa eläkeoksaanne, jonka huonontamista varmasti taas silloiset uudet, nuoret ikäpolvet ovat kateuksissaan valmiita sahaamaan! Näinkö kehnosti te politiikan tulevat päättäjät haluatte kohdella omia vanhempianne ja isovanhempianne?! Kiertäessänne Euroopassa voitte huomata, että missään muualla kuin Suomessa ei vanhuksia ja ikäihmisiä kohdella näin huonosti U udenmaan työvoimaan kuuluvista neljännes poistuu työvoimasta 15 vuoden kuluessa. Työpaikkojen määrän ennakoidaan kasvavan 0,75 % vuodessa ainakin vuoteen 2030 saakka. Työpaikat lisääntyvät ennen kaikkea ammateissa, jotka edellyttävät korkeakoulutusta, selviää Kaupunkitutkimuksen Ennakointikamarille ja kauppakamarille tekemästä selvityksestä. Työpaikat ovat kasvaneet Uudellamaalla 2000-luvulla informaatioja liike-elämän palveluissa, rakentamisessa ja useissa palveluissa, mutta vähentyneet teollisuudessa ja alkutuotannossa. Alueellisesti Espoo, Vantaa ja osa Kuuma-kunnista ovat vahvimpia työpaikkojen kasvuvyöhykkeitä. Uudenmaan 20–64-vuotiaista korkea-asteen on suorittanut yli 40 % ja toisen asteen tutkinnon lähes 40 %, mutta joka viidennellä ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa. Uudenmaan työllisestä väestöstä puolet toimii asiantuntija-ammateissa, erityisesti informaatioaloilla, tieteellisessä ja teknisessä toiminnassa, koulutuksessa ja julkisessa hallinnossa. Koulutustaso vaikuttaa vahvasti työmarkkinoille sijoittumiseen. Ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien ja 2. asteen tutkinnon suorittaneiden välillä on suuri ero. Ensimmäisen ryhmän työllistymisaste on 51 % ja 2. asteen tutkinnon suorittaneiden 73 %. Korkea-asteen suorittaneiden työllistymisaste on 82–87 %. – Koulutus, jossa huomioidaan jo kertynyt osaaminen ja keskitytään osaamisvajeen kehittämiseen, on avainasemassa ratkottaessa työllistymiseen liittyviä asioita. On tärkeää, että osaamista voi kartuttaa yhdistelemällä eritasoisia opintoja ammatillisista perustutkinnoista ammattikorkeakouluun ja yliopistoon. Mitä paremmin työelämän tarpeet tunnetaan, sitä paremmin oppilaitokset voivat vastata työelämän muutoksiin, sanoo Ennakointikamarin projektipäällikkö Tuula Pyykkö. Työvoiman kysyntäennuste vuosille 2017–2030 osoittaa, että jatkossa eniten lisääntyvät erityisasiantuntijoiden tehtävät. Suuri osa uusista työpaikoista syntyy informaatioja rahoitusaloille sekä liike-elämän palveluihin. Työpaikkojen vuosittaisen kasvun ennustetaan Uudellamaalla olevan jatkossa 0,6-0,75 % vuodessa, mikä edellyttää alueella vähintään 1 %:n väestön kasvua. Uudenmaan väestön ennakoidaan kasvavan 250 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä. Kasvusta puolet on työikäisiä ja lähes yhtä suuri osuus yli 75-vuotiaita. Neljännes työvoimaan kuuluvista poistuu työmarkkinoilta 15 vuoden kuluessa. Väestön kasvu perustuu lähes kokonaan ulkomaalaistaustaiseen väestöön. – Uudenmaan yritysten kasvavaan työvoimatarpeeseen vastaaminen edellyttää riittävää resursointia ammatilliseen koulutukseen, korkeakoulutukseen sekä työja elinkeinohallinnon kautta toteuttavaan täydennyskoulutukseen. Samoin tarvitaan nopeita käytännön ratkaisuja yli hallintosiilojen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyysasteen nostamiseksi, muuten työvoiman saatavuus heikkenee merkittävästi, toteaa johtaja Markku Lahtinen Helsingin seudun kauppakamarista.
• 14 Viikot 44-45/2019 • Nro 20 M unkin S eutu Kuvataide Risto Kolanen: Kuvataidetta kaamoksen odotukseen ? Vapaan Taidekoulun kaikille avoimissa perjantailuennoissa pohditaan maalauksen asemaa tämän päivän taidekentässä. Professori Anita Seppä kysyy 8.11. ”Miten kertoa uudelleen taide?” Lehtori, taiteilija Tuomo Rainio puhuu 15.11. ”Digitaalikuvan alkemiasta”. Aina klo 13.3015 Kaapelin E-rappu 4. krs. Tuuli luo kauneutta Galleria Kookos, Runeberginkatu 17, omistaa näyttelyn arkkitehti, kuvataiteilija Reijo Perkolle hänen 80-vuotisjuhlanaan. Arkkitehtuurin ja taiteen liitto, luonnon ja ihmisen rakentaman ympäristön vuorovaikutus, sekä harmonia ovat näyttävän uran luoneen arkkitehti-taiteilijan elämäntyön tavoitteita. Myös arkkitehtuuriin on sisällytettävä koristeellisuus ja kauneus, jonka puolesta hän on tehnyt työtä koko uransa ajan. Ministeri Lauri Tarasti korosti hänen ympäristötaideansioita avauspuheessaan. Ammatillisen uransa oman arkkitehtitoimistonsa kautta tehnyt Perko on tehnyt työn ohessa yli 50 kokeilevaa teosta. Hänen lukuisat julkiset teoksensa ovat myös saaneet runsaasti huomiota, alkaen Käpy-teoksesta Dipolin edessä 1968 Suomi 100-ympäristöteokseen kierrätysmuovista Soukassa. Taiteilijana hän kunnioittaa luonnon kauneutta, auttamalla näkemään myös tuulen, jään ja muut luonnon arkkitehtuurin taiteena. Näyttelyssä on esillä tien ja tuulen muokkaamia jälkiä (kuorma)autojen perään. ”Yhdistävä tie” on niiden tunnus. Eläköön viiva Mari Arvisen teokset antautuvat avoimeen leikkiin ja liikkeeseen. Motto kuuluu: – Valuva yhteys, eli kun väri tapasi värin ja viiva työnsi viivaa. Värien ilo yhtyy sykkeeseen, jossa kolmiulotteinen paksu pintamassa viimeistelee herkun. Teoksissa katketaan ja kohdataan. Niissä kieritään, kierretään, sulloudutaan ja erkaannutaan. Galleria G 12:n, Annankatu 16, esittelemien akryylimaalausten kauneus ja rytmi on luonnollisen luonteensa myötä soljuva ja ikään kuin itse muovautunutta. Teoksissa on monien kerroksien rikas materiaaliyhteys. Elementit rakentuvat ja muovautuvat suhteessa toisiinsa luoden jännitteitä tai vain valuen pois. Mari Arvinen valmistui Kuvataiteilijaksi Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulusta 1999 ja täydentänyt opintojaan taidekoulussa Barcelonassa 2000-2001. Melkein valmista kaupunkimaailmaa Antti Arkoman ”Monet maailmat yhtä monet totuudet” -näyttelyn teokset voisivat olla totta Roomasta, Venetsiasta tai Irlannin rannikkokaupungista. Teoksissa on samankaltaisuuksia oikean maailman kanssa, mutta moni asia on myös toisin. Kysymys on haavekuvista jotka ovat traagisia, romanttisia ja jopa sadunomaisia. Viittauksilla taiteilija luo mielikuvia. Jotkut niistä ovat pelkoja, jotkut toiveita. Galleria Bronda, Annankatu 16, esittelee Arkoman akryyli kankaalle ja puulle teoksia. Kauneudesta hän toteaa: – Pidän siitä, että teoksessa on jotakin kaunista. Haluan sitä ja pidän sitä suorastaan välttämättömänä, vaikka muu maailma olisi teoksessa kaatumassa päälle. Jokainen teos on oma tarinansa. Näyttely taas syntyy monesta tarinasta, tulkinnat moninkertaistuvat, vaikka yksittäinen teos ei sinänsä muutu. Hiljainen tiheä maisema Eveliina Hämäläinen on kiinnostunut havainnosta ja siitä minkälaisia kokemuksia ja vaikutteita on mahdollista välittää vain katseeseen pohjautuen. Path-näyttelyynsä Galleria Sinnessä, Iso Roobertinkatu 16, hän löytää inspiraatiota öisistä kävelyretkistä ja niiden aikana keräämistään vaikutelmista. Tummanpuhuvilla öljymaalauksilla hän johdattaa katsojan hiljaiseen tiheään maisemaan. Kun pimeys laskeutuu ja näköaisti heikentyy, voimistuvat muut aistit. Mielikuviteltu kokemus ympäristöstä tiivistyy. Kuu on maalauksissa ainoa valonlähde – sitä ei ole kuvattu sellaisenaan, vaan heikkona, monokromaattisena heijastuksena lehdissä, juurissa ja oksissa, joka täyttää koko kankaan pinnan. Taiteilija aloittaa tummalla pinnalla, jonka jälkeen väriä pois raaputtamalla hän päästää valon kuvaan, jolloin aihe alkaa hitaasti muotoutua esiin.. Hiljaisissa sommitelmissaan hän houkuttelee katseen vieraaseen, vieraanvaraiseen pimeyteen. Kun taivas iskee tulta Synnöve Sevon on Ruotsin taiteilijaseuran suomalainen jäsen, joka aloitti ammatillisen uransa yhdellä mielellä: osallistua taiteen maailmaan. 60ja 70-luvulla hän maalasi posliinille, sitten hän aloitti vaatteiden suunnittelun, ja nykyään hän tekee maalauksia erilaisista tekstuurista. ”Kun taivas iskee tulta” maalaukset käsittävät monia tyylejä ja tyylilajeja, muotokuvista maisemiin ja asetelmiin. – Taiteellani on oma ainutlaatuinen ja salainen kuvakieli, jonka tavoitteena on kommunikoida ja jakaa elämäni näkemykset mahdollisimman monien kiinnostuneiden kanssa. Galleria Dix, Uudenmaankatu 19, esittelee kahden persoonallisen pitkän linjan kuvataiteilijan teoksia. Keraamikko Carola Gunell maalasi aluksi kovalevylle öljyväreillä punaisen maton päällä istuen. Taide kaappasi varhain hänen mielensä ja aikansa. Työskentelymuodot – lähinnä keramiikka, kuvataide, hopeatyö – ovat vuorotelleet tai välillä kulkeneet rinnakkain. – Työhön syventyneenä voin usein kokea miten keramiikkaesineeni muotoutuvat käsissäni lähes minusta riippumatta. Koen, että savi on minulle ihanteellinen materiaali, siitä voin valmistaa kolmiulotteista taidetta, hyötyja koriste-esineitä. hän kertoo ”Savi ja minä, IV” keramiikastaan. Uusia kokonaisuuksia syntyy Taidehalli Kohta, Työpajankatu 2 B, rakennus 7, esittelee ne viisi taiteilijaa, jotka aloittivat uuden taidetilan kolme vuotta sitten. Martti Aihan näyttelyn jälkeen syksyllä 2018, on nyt aika Thomas Nyqvistin ”Maallisten ilojen puutarhalle”, vuosina 2018–1919 syntyneille öljy kankaalle –teoksille. Kohta-näyttely koostuu kolmesta tilasta, joita ei voida katsella samanaikaisesti. komeat maalaukset muuntuvat yhä abstraktimmiksi, silti niissä on voimakas, konkreettinen tilantuntu. Hajoaminen, purkujätteet ja sekasorto maalauksissa ovat vain näennäisiä, sillä taiteilija on luonut niistä rekombinaatioillaan rytmikästä, tarkasti hallittua taidetta. Jotta valokuvaus ja maalaus rikastuttaisivat ja haastaisivat toisiaan, Nyqvist on jo pitkään käyttänyt omia mustavalkoisia valokuvia visuaalisiksi lähteiksi meditoinneille öljykankaalle rakennetuille ja pilaantuneille tiloille. Tämä on ensimmäinen kerta, kun hän esittelee valikoiman analogisia ja digitaalisia valokuvia, usein purettuja teollisuusrakennuksia, suurempien ja pienempien maalausten rinnalla. Taiteilijat hakevat oikeutta eläimille Jade Gallery, Punavuorenkatu 4, Fredan torin kupeessa esittelee Oikeutta eläimille –näyttelyn, johon osallistuvia taiteilijoita yhdistää kiintymys eläimiin ja halu auttaa niitä. Eri paikkakunnilla asuvat taiteilijat kerääntyivät nyt Helsinkiin eläinten asialla. Myytyjen teosten tuotosta 20% lahjoitetaan Oikeutta eläimille-yhdistykselle, tarpeelliseksi katsomaansa kohteeseen. Minna Väkeväinen on yksi yhdestätoista taiteilijasta hakemassa oikeutta elämille. Aika tyypillisesti monelle keski-ikäiselle nykytaiteilijalle, hän on alan vaihtaja. It-alan ura vaihtui 2010-luvulla haluun ryhtyä taiteilijaksi, mikä oli mahdollista Alfa-Art Taidekoulun iltakursseilla. – Maalaaminen on minulle prosessi, jossa alitajunta ja tunteet ovat vahvasti mukana. Käytän pensselien ja lastojen ohella muitakin apuvälineitä, esimerkiksi pitsejä, muodostaakseni mielenkiintoista maalauspintaa. ”Sulavesi”, 2019, akryyli kankaalle on ”pääteos”, josta on kuva kutsussa. Kankaan lisäksi akryyliteoksia on mdf-levyllä. Teksti: Risto Kolanen Arkkitehti, kuvataiteilija Reijo Perko yläpuolellaan Tuulikuvaajan ”Omakuva” Galleria Kookoksessa. Kuva: Raimo Granberg. Mari Arvisen viiva on saanut vallan ja kiemurtelee, katkeilee ja kerrostuu vielä viimeisenä monikerroksisten maalausten pinnalle. Taiteilija ja teos Tähtipölystä Galleria G12:ssa. Kuva: Hannele Salminen. Antti Arkoman teokset voisivat olla totta Roomasta, Venetsiasta tai Irlannin rannikkokaupungista. Maalaukset ovat silti kauniita haavekuvia, joihin tekisi mieli mennä mukaan. Taiteilija ja Kolme kaupunkia. Kuva: Hannele Salminen. Thomas Nyqvistin komeissa maalauksissa on rytmikästä, tarkasti hallittua taidetta. Taiteilijan taustalla Fragments of the Fragments Taidehalli Kohtassa. Kuva: Hannele Salminen. Kuvataiteilija Minna Väkeväinen ja Sulavesi -teoksensa Jade Galleryssä. Kuva: Raimo Granberg. Keraamikko Carola Gunell yhdessä teoksensa Tumman tytön tanssi Galleria Dixissä. Kuva: Raimo Granberg.
• 15 Nro 20 • Viikot 44-45/2019 M unkin S eutu ? Palvelukseen halutaan Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Mediamyynti: Riitta Juslin puhelin 09-413 97 377, sähköposti riitta.juslin@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 09-413 97 330, sähköposti juha.ahola@karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puhelin vaihde 09-413 97 300 telefax 09-413 97 405 Ilmoitushinnat: Määräpaikkakorotukset 10%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero (24%) lisätään hintaan. Ilmestyy: Joka toinen viikko Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä torstaina. Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 09-8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.munkinseutu.fi lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2019 ISSN 2323-4091 (painettu) ISSN 2489-8589 (verkkojulkaisu) €/pmm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 Dosentintie 12 Saga Seniorikeskus Ruissalo säätiö Huopalahdentie 1 Neste Huopalahdentie 28 Talin urheilukeskus Jousipolku 1 Pitäjänmäen kirjasto Kaupintie 4 Pohjois-Haagan kirjasto Munkkiniemen puistotie 8 Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy Munkkiniemen puistotie 11 Munkkiniemen Hammaslääkärit Munkkiniemen puistotie 14 Nordea Huoneistokeskus Munkkiniemen puistotie 15 Puisto Apteekki Kiinteistömaailma Munkkiniemen puistotie 20 Alepa Laajalahdentie 19 Ravintola Ukko-Munkki Laajalahdentie 21 Munkkiniemen Yhteiskoulu Lehtisaarentie 2 A Alepa Lehtisaari Professorintie 2 Munkkiniemen Apteekki Raumantie 1 Munkkivuoren S-market Munkkivuoren Apteekki Munkkivuoren Kahvila Munkkivuoren lääkärikeskus Dextra Munkkivuoren parturi Munkkivuoren K-kauppa Raumantie 3 Munkkivuoren seurakuntatalo Riihitie 22 Munkkiniemen kirjasto Solnantie 26 Royal Pokhara Solnantie 35 Alepa Munkkiniemi Ulvilantie Parturi ja suolahoito Ulvilantie 19 Pikku Ranska Munkinseudun voit noutaa seuraavista paikoista: Munkinseudun kotiin jakelu Munkinseudun kotiin jakelusta vastaa Helsingin Jakelu-Expert Oy. Kotitaloudet, joihin kaupunkilehtien jako on estetty, voivat hakea lehden oman alueensa nippujakelupisteestä. Luettelo löytyy alta. HALUATKO LISÄANSIOITA? Haemme joukkoomme osa-aikaisia/ erikseen työhön kutsuttavia reippaita ULKOTYÖNTEKIJÖITÄ PIHATÖIHIN OTA YHTEYTTÄ! munkkiniemenkiinteistopalvelu@gmail.com Kirja-arvostelu Koukuttavaa jännitystä ? Maailmanloppu tulee! Aikaa neljä viikkoa ja viisi päivää! Mitä tehdä? Tätä merkillistä elämän-vaihetta kuvaa intensiivisen koukuttavasti ruotsalaisen Mats Strandbergin uusi romaani nimeltään yksiselitteisesti ”Loppu” (Like 2019, 450 s). Tarinan lähtökohta on avaruudesta saapuvan koko maapallon tuhoavan meteoriitin saapuminen tietyn ajan kuluttua maahan. Tuhoa kirja ei kuitenkaan kuvaa lainkaan, vaan ihmisten eloa, käyttäytymistä tietoisena onnettomasta tulevaisuudestaan. ”Loppu” on kahden ruotsalaisen koululaisen keskinäiseen päivittäiseen kirjeenvaihtoon pohjautuva kuvaus ennenkaikkea nuorten Lucindan ja Simonin tunnetiloista yhden nuoren, heidän kaverinsa Tildan kadotessa mystisesti kesken kesän lopun. Suuren jalkapallo-ottelun jälkihulinoissa. Murhaa epäillään. Vahva nuorisokuvaus Strandbergin ”Loppu” on erityisen vahva kuvaus ruotsalaisteininuorisosta vanhempineen. Lucindan ja Simonin ystäväpiiri tulee lukijalle tutuksi, bailataan, kännätään, rakastutaan, petytään. Tildan, uimarihuipun, mystinen kohtalo koskettaa kaikkia. Onko huumeilla osuutta asiaan? Vai onko kiihkouskovaisten kirkkolahko ajanut nuoren tytön epätoivoon? Strandberg virittelee monia eri ratkaisumalleja Lucindan ja Simonin päivittäisen kirjeenvaihdon kautta. Epäilykset lankeavat vahvasti Tildan jättämän entisen poikaystävän Simonin päälle. Simonin syyllisyyteen uskotaan vahvasti, ystävät ja kaverit kaikkoavat, sukulaiset ottavat etäisyyttä. Poliisi yrittää rauhoitella ihmisiä, heikoin tuloksin. Vanhempien osuus Nuorisokuvauksen lisäksi Strandberg nostaa vahvasti esiin nuorten vanhempien osuuden, merkityksen lastensa elämän murrosvaiheessa, teini-iässä. Monimutkaisuutta lisää se, että Simonilla on kotona kaksi äitiä mutta ei yhtään isää. Lucinda taas sairastaa pahaa syöpää. Pohdinta siitä, kuoleeko hän syöpään ennenkuin kaikki maailman ihmiset tuhoutuvat, on nuoren tytön raakaa, realistista elämänpohdintaa. Mitä tehdä? Mats Strandbergin ”Loppu” saa lukijan väkisinkin itse miettimään, ajattelemaan, mitä tekisi, jos tietäisi päivämäärälleen tai edes noin osapuilleen kuolevansa piakkoin. Tuhoutuvansa terveenä. Ei miellyttävä tulevaisuudenajatus. Miellyttävä kirja ei ole kyllä Starndbergin ”Loppu”, mutta koukuttava lukuelämys. Merkillisen vaikuttava, vahva teos. Pekka Hurme Pitäjänmäelle avataan Suomen ensimmäinen kiertotalouspäiväkoti S uomeen avataan helmikuun alussa maan ensimmäinen kiertotalouspäiväkoti. Päiväkodin nimi on Kamukoti ja se avaa ovensa Pitäjänmäessä. Kamukodin kiertotalousajattelu lähtee vertaiskaupasta heti hoitopaikan kalustamisja varustamisvaiheessa. Kamukoti hankkii mahdollisimman suuren osan tarpeistostaan Tori. fi:stä. Samalla yksityinen päiväkoti näyttää esimerkkiä siinä, kuinka vertaiskauppaa voidaan hyödyntää myös kuluttajien kaupankäynnin lisäksi myös isoissa hankkeissa. Helsingistä tulee Suomen ensimmäinen kaupunki, joka saa kiertotalouspäiväkodin. Päiväkodin nimi on Kamukoti. Se avataan helmikuun alussa Pitäjänmäkeen. Kamukodin kiertotalousajattelu lähtee vertaiskaupasta heti hoitopaikan kalustamisja varustamisvaiheessa. Kamukoti hankkii mahdollisimman suuren osan tarpeistostaan Suomen suurimmasta kauppapaikasta Tori.fi:stä. Pääosa hankinnoista tehdään loppuvuoden ja tammikuun alun aikana. – Olemme jo aloittaneet etsinnät ja nyt vauhti kiihtyy. Luonnollisesti toritetun tavaran täytyy olla hyväkuntoista ja hygieenistä, mutta ei ole syitä ajatella, etteikö sellaista tarpeistoa löytyisi. Tori.fi on suomalaisen vertaiskaupan keskus, johon jätetään vuodessa yli 10,3 miljoonaa ilmoitusta. Kyllä Suomesta löytyy käytettyä tavaraa myös päiväkodin tarpeisiin, päiväkodin johtaja Jenni Mäkinen sanoo. Kamukodista tulee 400 neliön hoitopaikka 40 1–5-vuotiaalle lapselle. Kasvun tukena toimivat kolme varhaiskasvatuksen opettajaa, neljä lastenhoitajaa ja yksi päiväkotiapulainen. Kamukoti on yhteisöllinen ja välittävä koko perheen tukipilari, jossa painottuvat tulevaisuuden taidot ja arvot. Tulevaisuuden taitoja – Kiertotalous, jos mikä, on tulevaisuuden taitoja. Kamukodin pedagogiikassa tulevat näkymään kestävään elämäntapaan kannustaminen ja opettaminen. Toritetun tavaran ansiosta nuo arvot ovat päiväkodissa läsnä alusta saakka ja koko ajan. Yhteisössä vallitseva henki on päiväkodille erittäin tärkeä seikka. Torittamalla olemme heti kiinni elämäntavassa, johon uskomme, Mäkinen toteaa. Kamukodin perustajia ovat psykologit Johanna Vilmi ja Kristian Kurikka, lastentarhanopettaja Saara Rinta-Filppula, fysioterapeutti Katri Suomalainen sekä juristi Michael Ristaniemi. Tori.fi:lle Kamukoti on hankkeena erityisen miellyttävä, sillä arvopohja on yhteinen. Tori.fi haluaa edistää fiksua kuluttamista, kestävää kehitystä ja ekologisuutta. – Kamukoti on hyvä esimerkki, että vertaiskauppaa voi hyödyntää isoissakin yritysten tai julkisten organisaatioiden hankkeissa. Ei uudessa kirjastossa tai kunnantalollakaan kaiken tarvitsisi kiiltää uutuuttaan. Tai vähintäänkin kunnantalon tarpeistoa voitaisiin jatkokäyttää kirjastossa – tai päiväkodissa. Roskalavalle heittämisen sijaan. Tori.fi on hyvin kiinnostunut sellaisesta yhteistyöstä, Tori.fi:n markkinapaikkajohtaja Timo Huhtamäki toteaa. Helsingissä hyvät oppimistulokset Mukana koko ikäluokka kaupungin kouluissa H elsingin kaupungin koulut osallistuivat valtakunnallisiin oppimistulosten arviointeihin viime syksynä. Tulosten perusteella helsinkiläiset lapset aloittavat peruskoulun hyvin taidoin ja valmiuksin ja 7.-luokkalaisten englannin osaaminen on hyvällä tasolla. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi järjesti syksyllä 2018 kaksi oppimistulosten arviointia. Helsingin kaupunki osti arvioinnit koko ikäluokalle. Kaikki ensimmäisen luokan aloittaneet oppilaat osallistuivat arviointiin, jossa kartoitettiin matematiikan ja äidinkielen osaamista, kuten matemaattisen ajattelun ja mittaamisen taitoja sekä kielen ymmärtämistä ja tulkitsemista. Lisäksi kaikki kaupungin koulujen 7.-luokkalaiset osallistuivat A-kielenä opiskeltavan englannin osaamisen arviointiin, jossa mitattiin taitoja tuottaa ja tulkita tekstejä. Joka kolmas 1.-luokkalaisista pärjäsi arvioinnissa keskitasoa paremmin sekä kielellisissä että matemaattisissa taidoissa. – Lapset aloittavat peruskoulun hyvin taidoin ja valmiuksin. Helsingin päiväkodeissa ja esiopetuksessa tehty laadukas varhaiskasvatustyö näkyy helsinkiläisten ekaluokkalaisten taidoissa, toteaa kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Liisa Pohjolainen. 7.-luokkalaisten englannin arvioinnissa Helsingin kaupungin koulujen oppilaat suoriutuivat keskimäärin jonkin verran paremmin kuin valtakunnallisen otoksen oppilaat. Sekä tytöistä että pojista 82 % ylsi vähintään hyvän osaamisen tasoon taidoissa tulkita tekstejä. Taidoissa tuottaa tekstejä vähintään hyvän osaamisen tason saavutti 73 % tytöistä ja 67 % pojista. – Alakoulujemme hyvä kieltenopetus näkyy 7.-luokan oppilaiden englannin osaamisessa, Liisa Pohjolainen iloitsee. – Huomionarvoista oli myös, että 7.-luokkalaisemme käyttävät englannin kieltä vapaa-ajallaan enemmän kuin valtakunnallisen otoksen oppilaat, Pohjolainen jatkaa. Arviointituloksia hyödynnetään Karvin arvioinnit toteutettiin valtakunnallisena otoksena. Kunnilla oli mahdollisuus laajentaa arvioinnit koskemaan otosta suurempaa joukkoa. Helsingissä kaupungin ylläpitämissä kouluissa koko ikäluokka osallistui arviointeihin. Näin saadaan arvokasta tietoa opetuksen ja oppimisen arvioimiseksi ja kehittämiseksi. Helsingin kaupungin kouluista 1.-luokkalaisten lähtötason arviointiin osallistui yli 5 200 oppilasta ja 7.-luokan englannin arviointiin yli 2 900 oppilasta. Arvioinnissa olivat mukana myös tehostetun ja erityisen tuen oppilaat sekä S2-oppilaat eli oppilaat, joiden äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi. Arviointiin osallistuneista helsinkiläisistä ekaluokkalaisista S2-oppilaita oli 16 prosenttia ja 7.-luokkalaisista 20 prosenttia. 7.-luokkalaisten englannin arviointiin osallistuneet oppilaat ovat aloittaneet kielen opiskelun 3. luokalla. Syksystä 2018 alkaen Helsingissä ensimmäisen vieraan kielen oppiminen on aloitettu jo ensimmäisellä luokalla. Helsingissä noin 40 prosenttia 7.-luokkalaisista käy yksityisiä tai valtion kouluja, jotka eivät ole näissä tuloksissa mukana. Suuri osa näistä kouluista toimii alueellisena lähikouluna. Tehokasta hoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Kysy myös koulutuksistamme: AVOMINNE KLINIKAT HELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU www.avominne.fi
• 16 Viikot 44-45/2019 • Nro 20 M unkin S eutu www.pikkuranska.com • Ulvilantie 19, 00350 Helsinki, p. 010 387 6100, pikkuranska@pikkuranska.com AVOINNA: MA 10.30-16.00, TI-TO 10.30-22.00, PE 10.30-22.00(24), LA 12.00-22.00(24), SU 12.00-20.00 Isänpäivälounas SU 10.11.2019 KATTAUS 12.00-14.30 & 15.00-18.00 Runsas brunssisalaattipöytä. Talon leivät, voi. A La Carte pääruoka: kuhaa, takuumureaa härkää tai kasvismoussakas, jälkiruokana: lime-mango juustokakku, kahvi /tee Hinta 30€ /henkilö, lapset 8v. asti 10€, lapset yli 8v. 15€ Ainoastaan pöytävarauksia! Tervetuloa herkuttelemaan!! TOIMISTOKSI, VARASTOKSI, HARRASTUSJA ASKARTELUTILAKSI Pitäjänmäellä Höyläämötie 11 lämmintä, siistiä, valoisaa tilaa. Erikokoisia esim. 15, 30, 60, 120 neliön tiloja.Tiloja voi myös yhdistellä. Ensimmäiset 40 pientilaa vuokrattiin syyskuun aikana. Hyvän kysynnän vuoksi 20 uutta pientilaa valmistuu lokakuun aikana. Tiloihin tulee suoraan tavarahissi. Yhteiset sos. tilat. Hyvin paikoitustilaa. Vuokra alkaen 8,0 e m 2 + alv. Talossa on ravintola ja tulossa moderni kahvila 2019. Tiedustelut: Janne Rautio 050 301 7191 tai janne.rautio@ibero-yhtiot.fi. Hämeentie 14, 00530 HKI | www.autokouluhakaniemi.fi AUTOKOULU HAKANIEMI 09-730 700 Aito stadilainen pienyritys Rentoa ajo-opetusta kaupungin sykkeessä! TALVI TULEE! Varmista turvallinen liikkuminen autokoulun kautta! Katso sinulle sopivat kurssit osoitteessa www.autokouluhakaniemi.fi Muista myös kuorma-autokurssimme! HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us