• YKSITYINEN-ITSENÄINEN-RIIPPUMATON KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄ DONNA BIANCA ? Kauneus -ja jalkahoitola Huopalahdentie 10 | Hyvän olon hoitola lähelläsi! Nyt uutta Ecksteinilta: Turvotusta laskeva ja silottava silmänympäryshoito 30? Juhlakauteen: Ripset kulmat + geelilakkaus 68? Jalkahoito 50? | Kuorinta ja hieronta 55? Tervetuloa asiakkaakseni Laajalahdentie 19, 00330 Helsinki (09) 482 710 ugari.ukko.munkki@ gmail.com Tarjoan Sinulle Ammattitaitoa ja pitkää kokemusta Yksilöllistä, joustavaa palvelua Ilmaisen suullisen arvion Välityspalkkio alk. 2,8 % (sis. alv+muut kulut) Sydämellisesti, Kaisu Hemminki Munkkiniemen puistotie 1 050 566 5685 AsuntoHemminki LKV [A] Soita ja varaa aikasi 050 3300588 ? Tervetuloa! www.donnabianca.fi MunkinSeutu 2013 - Viikot 48-49 OTA YHTEYTTÄ Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti Välittäjillä on väliä. Ota yhteyttä meihin niin saat kaksi välittäjää yhden hinnalla 44. vuosikerta - Nro 22 Tutustu tähtiluokitukseemme Suomen Asuntopalvelut Oy Metsänneidonkuja 12, Espoo www.huom.fi NÄYTTÖJÄ LÖYTYY. Tervetuloa Joulunavaustapahtumaan Munkkivuoren ostoskeskukseen! Olemme paikalla la 30.11 klo 10 ? 15.00 Betjäning även på Svenska! Patrick Frisk Partner, M.Sc. 040 534 3590 patrick.frisk@huom.fi Tule keskustelemaan kansamme Munkinseudun asuntomarkkinoista ja osallistu samalla arvontaan. Olemme molemmat Munkinseutulaisia, joten tunnemme seudun parhaiten Maija Hertz-Baumann Partner 040 680 7700 maija.hertz-baumann@huom.fi Tyytyväinen asiakas on meille tärkeintä. Jokainen asiakas on meille tärkeä. Ensimmäisestä tapaamisesta lähtien juuri sinun asunnonvaihtotarpeet ohjaavat tekemistämme. Intohimomme on parantaa suomalaisten asumista, emmekä ole tyytyväisiä itseemme ellemme ylitä odotuksiasi. Meillä on vain yksi tavoite ? tyytyväinen asiakas! Onnistunut kodinvaihto alkaa Kotikäynnistä. Soita ja sovi Kotikäynnistä (09) 436 3500 tai sähköpostitse munkkiniemi@kiinteistomaailma.fi Janne Kumpulainen Yrittäjä, tj, LKV 040 753 1753 Calle Fagerström Myyntineuvottelija 0400 407 559 (Betjänar även på svenska) Marko Koivulehto Myyntineuvottelija 040 725 2600 Anne Kilpiäinen Sinikka Antila Myyntineuvottelija, KiAT Myyntineuvottelija, KiAT 050 548 0575 050 386 6651 Maria Pusa Yrittäjä, LKV 0500 852 258 Tiina Toivoranta Kiinteistönvälittäjä, LKV 050 548 0573 Tintti Aarnio Myyntineuvottelija 050 556 0660 Johanna Lehto Kiinteistönvälittäjä, LKV 050 432 6590 Kiinteistömaailma Munkkiniemi / Munkkivuori Amuletti Asunnot Oy LKV Munkkiniemen puistotie 15 | Raumantie 1 (Munkkivuoren ostoskeskus) 00330 Helsinki | 00350 Helsinki Puh: (09) 436 3500 | Puh: (09) 436 3500 munkkiniemi@kiinteistomaailma.fi | munkkiniemi@kiinteistomaailma.fi Verkko 900 ? + 3,8 % velattomasta kauppahinnasta + asiakirjakulut. Minimipalkkio 3000 ?. Hinnat sisältävät alv:n. Munkkiniemen puistotie 15 www.kiinteistomaailma.fi
• MunkinSeutu 2 Viikot 48-49 HAMMASLÄÄKÄRI HAMMASTEKNIKKO Muovipaikkaus Hammaskiven poisto alk. alk. 60? Hampaan poisto 60? A v a a o v i H a a g a n H e la n d e r -k o t i i n Vapaana paikka Haagan dementiakoti Helmissä. Helmi-koti on kodinomainen 12 ?paikkainen aktiivisesti toimiva muistisairaiden ryhmäkoti puutarhalla. Palveluseteli käy palveluiden ostamiseen. Hammasproteesi 500? alk. 60? tiedustelut arkisin klo 9-15 p. 040-5627704 www.ilmarihelanderinvanhustensaatio.fi AJANVARAUS 506 3206 | ULVILANTIE 13, 00350 MUNKKIVUORI Bussit: 14, 18, 52, 57, 58, 539 TERVETULOA MOOTTORIPARKKI.FI Turvallinen, lämmin ja vaivaton kausisäilytys, sekä sopimuspysäköinti ajoneuvollesi vuodesta 2007. YRITYSPAIKOITUS ASUKASPYSÄKÖINTI YKSITYISHENKILÖT Helsinki: Pitäjänmäki, Herttoniemi Täyden palvelun hautaustoimisto Neuvonta ja päivystys 24 h puh. 726 0711 Hautauspalvelu Pietét Oy ? Arkut ja uurnat ? Kuljetukset ? Kukat ja sidontatyöt ? Pitopalvelut ? Hautakivityöt ? Perunkirjoitukset www.pietet.fi Munkkiniemi Huopalahdentie 3 00330 Helsinki puh. 488 140 Töölö Mannerheimintie 40 00100 Helsinki puh. 726 0711 LAHJAKORTTI Rakas, asiakas, henkilöstö, yhteistyökumppani... Tämän joulun hitti on Eettinen lahjakortti Tukkataloon! Joululahjaksi mielihyvää! www. tukkatalo.fi Täyden palvelun suutarista Edge ja Ovia-uutuudet 20 euroa kpl EDGE -aihio mallit Ovia? /vuoden loppuun. Kinaporin Suutari Hämeentie 37, 00500 Helsinki 09-739854 avoinna ark. 8.30-17.00 la 9.00-13.00 www.kinaporinsuutari.com Tapiola Kauppamiehentie 1 Heikintori, 3.krs, 02100 Espoo puh. 4559 5650 010-322 8000 www.moottoriparkki.fi Tapettitalo Fleminginkatu 4 00530 Helsinki p. (09) 76 76 58 www.tapettitalo.fi palvelu@tapettitalo.fi Entisöinti-, tyyli- ja uusia tapetteja. 2000 mallia heti varastossa. Satoja kapeita ja leveitä reunusnauhoja. Tapettien alennusmyynti koko marraskuun! Meiltä saat henkilökohtaista neuvontaa ja palvelua. Avoinna arkisin 10-17, lauantaisin 9.30-13 .... LKS esittAA JOULU SPEK Taak KELI! 15,12, KOKO PERHEEn munkkiniemen yhteiskoululla laajalahdentie 21 --- mukana lks--speksi, uvula aurea --kuoro ..ja .. ..medisiinariorkesteri valkotakit .. ..--- nallelaakarit (oma nalle mukaan!) jari petaja .. --- HUS naisten-- ja lastentautien tulosyksikko hinta 5e/3e
• Viikot 48-49 MunkinSeutu 44. vuosikerta ? nro 22 Ajankohtaista Kulosaaren korttelitalo valmistuu alkuvuodesta Munkkiniemen yhteiskoulun senioriyhdistys on Vuoden Munkkalainen 2014. Kultaista munkkipatsasta noutamassa olivat Tom Hynninen, Antti Kaihovaara sekä Miikka Heikinheimo. Yhteiskoulun senioriyhdistys valittiin vuoden munkkalaiseksi Munkkiniemen yhteiskoulu juhli 75 vuotista taivaltaan näyttävin menoin ??Vuoden Munkkalainen- palkinto jaettiin tänä vuonna Munkkiniemen yhteiskoulun 75-vuotisjuhlien yhteydessä. Palkinnon jakava yhteiskoulun senioriyhdistys päätyi tällä kertaa myöntämään kultaisen munkkipatsaan melko lähelle, ja palkitsikin itsensä Vuoden Munkkalaisena. Vuoden Munkkalainen 2014 on siis Munkkiniemen yhteiskoulun senioriyhdistys! Palkitsemisperusteiksi kerrot- tiin jäntevä yhteydenpito koulun ja sen oppilaiden välillä, sekä aktiivinen tapahtumien järjestäminen koulun senioreille. Palkinnon jakaa perinteisesti edellisenä vuotena Vuoden Munkkalaiseksi valittu, mutta tällä kertaa vuoden 2013 munkkalainen, kapellimestari Markus Lehtinen oli estynyt tulemasta paikalle. Hänen sijastaan palkintoa ojentamassa oli edellinen tittelin haltija, Baltic Sea Action Groupin perustajajäsen Anna Kotsalo-Mustonen, joka lausui muutaman sanan Lehtisen puolesta. ? On todella surkeaa, että kaikki eivät voi käydä Munkkiniemen yhteiskoulua, koska Munkka on paras, Kotsalo-Mustonen sanoi, yleisön taputtaessa hyväksyvästi. Vuoden Munkkalainen 2014 palkintoa vastaanottamaan tulleet senioriyhdistyksen puheen- johtaja Antti Kaihovaara, entinen puheenjohtaja Miikka Heikinheimo sekä hallituksen jäsen Tom Hynninen lausuivat lyhyet kiitossanat senioriyhdistyksen puolesta. ? Yleensä muistellaan niitä, jotka ovat vaikuttaneet palkinnon saamiseen. Nyt niitä on kuitenkin niin monta, että ollaan täällä iltaan asti, jos aletaan luettelemaan, Kaihovaara naurahti. ? Senioriyhdistys ei olisi yhtään mitään, jos koulun tuki ei olisi niin hyvää, kuin se on ollut, Heikinheimo kiitteli. ?mko ??Koululaiset ja päiväkotilapset pääsevät viimein väliaikaisista tiloista upouuteen rakennukseen, kun Kulosaaren korttelitalo valmistuu tammikuussa 2014. Korttelitalossa Kulosaaren ala-aste ja päiväkoti tulevat työskentelemään yhteisissä tiloissa. Koulussa on 265 oppilaspaikkaa ja päiväkodissa tilaa 126 lapselle. Koulun tiloja käytetään myös iltapäivätoimintaan sekä iltaisin ja viikonloppuisin asukkaiden kokoontumis-, harrastus- ja kulttuuritoimintaan. Nyt rakenteilla olevan korttelitalon paikalla toimi vuonna 1966 valmistunut koulu, päiväkoti ja kirjasto kahdessa rakennuksessa. Kaupunki päätti purkaa huonokuntoiset rakennukset sisäilmaongelmien vuoksi ja rakentaa uudet tilat koululle ja päiväkodille. Purku- ja rakennustöiden ajan koulu on toiminut tontille rakennetuissa väliaikaistiloissa ja päiväkoti omissa väliaikaistiloissa lähistöllä. Louhintatyöt tontilla aloitettiin kesäkuussa 2012. Myös piha laitetaan kuntoon leikkivarusteineen syyslukukaudeksi 2014. Rakennushankkeen laajuus on 5 274 bruttoneliötä. Kokonaiskustannusarvio on noin 13,4 miljoonaa euroa. Rakennuttamistehtävistä vastaa Helsingin kaupungin rakennusviraston HKR-Rakennuttaja. Hankkeen on tilannut Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tilakeskus. Sivut 8-9 Ruoholahdessa rakennetaan uutta metrorataa Ravintolapäivää vietettiin herkutellen ??Ravintolapäivä -aate rantautui Suomeen toukokuussa 2011. Ravintolapäivä jota myös kutsutaan ruokakarnevaaliksi on päivä jona kuka tahansa voi perustaa päiväksi ravintolan tai kahvilan. Tämä uusi kulttuurimuoto on saavuttanut suuren suosion tämän parin vuoden aikana. Moni yhdistys, yhteisö, kerho, partiolaiset ym. järjestävät ruokakarnevaali- tapahtuman kerätäkseen varoja toimintaansa varten. Ehkäpä jatkossa myös taloyhtiöt innostuvat tapahtumasta. Olisihan tämä oiva tilaisuus kerätä varoja vaikkapa piha-alueiden viheristutuksiin tai nyt kun kaupunkiviljelystä puhutaan paljon, yrttitarha, pieni perunamaa taikka marjapensaita asukkaiden hyötykäyttöön, loisi varmasti yhteisöllisyyttä ja yhteishenkeä asukkaiden kesken kun yhdessä kitketään ja mullataan penkat. Sivu 11 ??HKL rakentaa ja uusii rataa Ruoholahdessa metron nykyisellä kääntöraiteella tulevana viikonloppuna. Paikalle rakennetaan vaihteita ja uutta rataa länteen jatkuvan metrolinjan tarpeisiin. Työn aikana metrojunat eivät käy Ruoholahden kääntöraiteella lainkaan, vaan saapuvat ja lähtevät Ruoholahdessa raiteelta 2. Ratatyöt kestävät perjantai-illasta 22.11. sunnuntaihin 24.11. metroliikenteen loppuun saakka. Työstä ei tule muita vaikutuksia metron liikennöintiin. Ruoholahden kääntöraiteella rakennetaan vaihde ja 30 metriä uutta rataa eteläpuolelle. Myös alueen tärinäeriste vaihdetaan. Samanlainen työ tehtiin radan pohjoispuolelle lokakuussa. Viikolla 48 rakennetaan vielä 180 metriä uutta rataa Ruoholahdes- ta länteen. Tällöin kääntöraide on jo käytössä, joten junat käyttävät molempia raiteita Ruoholahden asemalla. Työ vaatii laajaa maa-aineksen ja vanhan radan poiskuljetusta. Kuljetukset ja uusien kiskojen tuonti paikalle tapahtuvat yöllä, jotta metron matkustajaliikennettä ei häiritä. Ruoholahden aseman mahdolliset haitat pyritään minimoimaan kastelemalla poistettava materiaali pölyämisen estämiseksi. Työstä aiheutuu kuitenkin jonkin verran melua. HKL pahoittelee tästä mahdollisesti aiheutuvaa haittaa matkustajille.
• MunkinSeutu 4 MunkinSeutu Viikot 48-49 ? Nro 22 Ilmastonmuutos luo uusia haasteita kaupungeille M erkittävimmät päästöjen vähentämismahdollisuudet kaupungilla on oman energiankäyttönsä lisäksi maankäytön- ja liikennesuunnittelun kautta sekä vaikuttamalla kaupunkilaisten energiankulutustottumuksiin. Ilmastonmuutoksen hillintätoimista huolimatta ilmasto lämpenee ja yhdyskuntien tulee sopeutua lisääntyvään tulvariskiin ja muihin ääriilmiöihin. Helsinki, Lahti ja Turku arvioivat ilmastonmuutostyönsä onnistumista. Arvioinnin vertailukohtana oli ohjausjärjestelmän ideaalimalli, joka perustui kuntien kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen integroituun johtamisjärjestelmään. Arvioinnissa keskityttiin ilmastonmuutoksen hillintä- ja sopeutumistoimenpiteiden suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan. Lisäksi tarkasteltiin poliittista sitoutumista tavoitteisiin ja eri toimijoiden ottamista mukaan päätöksentekoon. Ilmastonmuutokseen sopeutumisesta erityisen tarkastelun kohteena oli hulevesien hallinta. Arvioinnin tekivät toisten kaupunkien asiantuntijat tutustumalla arvioitavan kaupungin ohjelmiin ja haastattelemalla päätöksentekijöitä ja virkamiehiä. Ilmastotyön yleinen haaste on sen laaja-alaisuus. Helsingin resurssit ilmastotyöhön ovat Suomessa poikkeuksellisen suuret ja toimenpiteitä toteutetaan jo laajasti eri sektoreilla, mutta ne ovat osittain keskenään ristiriitaisia. Arvioitsijat ehdottavatkin ilmastotyön selkeämpää vastuuttamista ja ensisijaisten toimenpiteiden määrittämistä ilmastotyön parantamiseksi. Ilmastotyön avuksi ehdote- taan kokoavaa ilmastonmuutoksen hillintä- ja sopeutumisohjelmaa, jossa tavoitteet ja toimenpiteet on priorisoitu ja aikataulutettu. Hulevesien hallintaa Helsingissä ohjaa vuonna 2008 julkaistu hulevesistrategia, joka pohjautuu esimerkilliseen peruskartoitukseen. Kaupungissa toimii aktiivinen hulevesityöryhmä, ja onnistuneita hulevesiratkaisuja on toteutettu pilottien kautta. Hulevesistrategian toteuttamista hankaloittaa kuitenkin heikko tiedonkulku kaupungin sisällä sekä selkeä vastuunkanto toimenpiteiden toteuttamisesta. Arvioinnissa ehdotetaan hulevesistrategian päivittämistä, jonka yhteydessä arvioidaan myös nykyisen ohjelman onnistumista sekä toteutetaan perusteellinen sidosryhmäanalyysi viestinnän ja sitouttamisen avuksi. Hulevedeksi kutsutaan rakennetuilta alueilta poisjohdettavaa sade- ja sulamisvettä. Näitä vesiä syntyy erityisesti kaduilta, teiltä ja rakennusten katoilta muodostuvana pintavaluntana. Perinteiset hulevesien johtamisjärjestelmät perustuvat joko seka- tai erillisviemäröintiin. Hulevesien hallinnassa perustietojen kartoitus ohjelmatyötä varten on jäänyt melko vähäiseksi, mutta työssä on päästy hyvään alkuun. Hulevesiohjelman päivityksen yhteydessä suositellaan mentävän syvällisemmälle ja konkreettisemmalle tasolle. Yksiköiden sitouttamisessa on vielä parantamista, sillä toimenpiteiden toteutus on käynnistynyt varsin vaihtelevasti. Hulevesiratkaisujen prioriteettijärjestys tulee saattaa osaksi suunnittelua, ja yhtenäisiä toimintatapoja sekä vastuita selkeyttää. Viikot 48-49 Yleisönosasto Turhat tööttäilijät risteyksessä! ??Hiukan harmittaa. Kun odotan Teboilin ja ostarin välisessä risteyksessä pääsyä suoraan ajaen Lapinmäentielle. Kun valot antaa luvan kääntyä oikealle ja vasta hetken kuluttua ajaa suoraan. Alkaa vimmattu torvensoitto ja keskisormen heiluttelu takana olevissa au- ja avustamaan. Kannustan kaikkia lähtemään toimintaamme mukaan!, Sinivuori lisää. 18-vuotias Kalle Majamaa on toiminut sisupartiolaisena Siniritareissa jo yhdeksän vuoden ajan. ? Partiossa parasta on ollut hyödyllisten taitojen oppiminen, mutta myös se, että olen tullut hyväksytyksi joukkoon juuri sellaisena kuin olen. Pyörätuolini ei ole ollut myöskään este retkeilylle ja maastossa yöpymiselle, kyseessähän on vain järjestelykysymys, partiojohtajaksi kouluttautunut Majamaa toteaa. Suomen UNICEF on myöntänyt Lapsen oikeuksien vaikuttaja -tunnustusta kansainvälisen lapsen oikeuksien päivän yhteydessä (20.11.) vuodesta 2004 lähtien. Tunnustuksen saajan valitsee asiantuntijoista koostuva nimityskomitea, jonka jäsenet ovat lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula, Lastensuojelun keskusliiton toiminnanjohtaja Seppo Sauro ja Suomen UNICEFin hallituksen jä- ??Röyhkeät varkaat iskivät la-su 16-17.11 välisenä yönä Pähkinärinteessä Lammaslammentie 13 ikkunoiden ympäröimällä parkkipaikalla ja varastivat Suzuki DR650 SE moottoripyörän, joka oli autojen keskellä ?turvassa? mutta taitavasti onnistuivat pyörän kiskomaan ulos autojen välistä ja jäljet johtivat Lammaslammentielle ja kohti Vihdintietä. Ei säästetä rakkaudesta ??Keskiviikkona 20.11. on lapten oikeuksien päivä. Suomessa teemana ovat tänä vuonna vammaiset lapset ja heidän perheensä asiat. Vammaisen lapsen perheessä arki on erilainen. Sitä varmasti kuvaillaan lapsen oikeuksien päivänä monella tavalla. Omassa kirjoituksessani puutun yhteen, mutta mielestäni tärkeään asiaan: Vammaisen lapsen oikeuksiin laitoshoidossa. Omakohtaisia kokemuksia minulla siitä on 80-luvulta toimiessani kouluavustajana 300:n asiakkaan Suojarinteen hoitolaitoksessa Suolahdessa. Kodinomaiseksi paikkaa ei voinut kutsua, päinvastoin. Ovatko ajat muuttuneet? Vielä edelleenkin kehitysvammaisten lasten laitoshoito on järjestetty keskitetysti. Näinä aikoina, kun säästöjä etsitään joka puo- Mantere lelta, on muistettava laitoksissa olevat vammaiset lapset. Hoitohenkilöstöön tehdyt leikkaukset eivät saisi johtaa hoivan ja huolenpidon leikkauksiin. Inhimillisen ja rakastavan hoidon tarve pysyy, vaikka talous tekeekin aaltoliikettä. Vanhempien vierailut lapsiensa luona ovatkin paras kontrolli hoidon tasosta. Keskittämisen vuoksi joillekin vanhemmille tulee vierailumatkaa jopa yli 200 km. Tästä aiheutuva kustannus voi olla pienituloisille vanhemmille rajoittava tekijä. Vierailut olisi mahdollistettava kaikille vanhemmille vaikka köyhimpiä tukien. Liekö sattumaa, että liki päivälleen vuosi sitten tein tästä asiasta kirjallisen kysymyksen vastuuministerille. Kaj Turunen Kansanedustaja (PS) Suojelija tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio esteettömässä Happi-nuorisokeskuksessa Helsingissä. Kuva: UNICEF/Penttilä sen, sosiaalialan osaamiskeskus Vasson toimitusjohtaja Merja Anis. Komitean mukaan sisupartiotoiminta on hyvä esimerkki siitä, että vammaisille lapsille suunnattua toimintaa voivat järjestää muutkin kuin perinteiset vammaistoimijat. Toimin- Hiukan harmittaa Anastettu M-pyörä UNICEFin Lapsen oikeuksien vaikuttaja -tunnustus Suomen Partiolaisten sisupartiotoiminnalle ??? Mielekäs vapaa-aika ja kaveruussuhteet ovat tärkeitä kaikille lapsille. Siksi tarvitaan sellaista vapaaajan toimintaa, johon kaikki voivat osallistua. Sisupartio on esimerkki juuri tällaisesta toiminnasta?, Suomen UNICEFin kotimaan vaikuttamistyön päällikkö Mirella Huttunen sanoo. ? Partio on kaikille avoin harrastus, joten kannustamme myös erityistukea tarvitsevia lapsia mukaan partiotoimintaan. Tänään palkittu sisupartiotoimintamme mahdollistaa partioharrastamisen myös aisti-, liikunta- ja kehitysvammaisille. Kun sisupartiolaiset toimivat yhdessä muiden partiolaisten kanssa omassa ikäryhmässään, erilaisuuden kohtaaminen rikastuttaa myös lippukuntien toimintaa, Suomen Partiolaisten kasvatusjohtaja Timo Sinivuori kertoo. ? Jotta voimme tarjota sisupartiotoimintaa yhä useammalle lapselle ja nuorelle, tarvitsemme kuitenkin myös uusia vapaaehtoisia sisupartiolaisia tukemaan toissa. Tämä on aivan jokapäiväinen tilanne. nan arvoa lisää sen pitkäjänteisyys ? sisupartiota on harrastettu Suomessa 85 vuotta ? ja valtakunnallisuus. Tunnustuksen julkisti Suomen UNICEFin suojelija tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio esteettömässä Happi-nuori- sokeskuksessa Helsingissä. Samalla esiteltiin kevääseen 2014 saakka kestävä Mukana-kampanja <http:// www.unicef.fi/mukana>, jossa UNICEF haastaa kaikki Suomen harrastus- ja vapaa-ajan toimijat tekemään vapaa-ajasta esteetöntä. Elokuun tuoksu Elokuun tuoksu: elämä ja kuolema. Kaislikko harmaantuu. Näinä tasaisina päivinä kuin laman edessä, lama. Aamulla juon kahvini mustana ja vahvana. Vielä tuoksuu nokkonen ja villiruusu. Minun on sinua ikävä. Se mikä on kirjoitettu runoihini sisään. Kirjoitan. Olen kirjoittamatta. Niin paljon viisaita sanoja. Mutta vähän oikeita rakkauden tekoja. Kirjoitin rakkauden. En rikkauden. Kimmo Mantere 1:10-juhlanäyttely galleria Arabiassa ??Arabian taideosastoyhdistys ry täyttää 10 vuotta. Juhlavuosi huipentuu yhdistyksen taiteilijoiden 1:10-yhteisnäyttelyyn Galleria Arabiassa 5.12.2013 ? 2.2.2014. Yhdistyksen jäsentaiteilijat, professorit Heljä Liukko-Sundström ja Heikki Orvola, Kati TuominenNiittylä, Fujiwo Ishimoto, Pekka Paikkari, Kristina Riska, Heini Riitahuhta ja Kim Simonsson, toivottavat tervetulleiksi näyttelyn Naamiaisavajaisiin sekä Arabian Avoimet ovet -viikon tapahtumiin. Arabian Taideosastoyhdistys ry:n 10-vuotisjuhlavuoden kokoelma, joka on tehty yhteistyössä Arabian Pro Arte -osaston kanssa on esillä Avoimet ovet -viikolla Galleria Arabiassa. 1:10-juhlanäyttelyn naamiaisavajaiset ovat 4.12. klo 18-20, jolloin taideosastoyhdistys ry juhlii 10-vuotismerkkipäivää juhlanäyttelyn ja perinteisten naamiaisten merkeissä galleria Arabiassa.
• MunkinSeutu Viikot 48-49 5 Munkkiniemen senioreiden Joulu tulee vierailuRiihimäelle, lasin ja hopean pariin kaupunginmuseoon ??Munkkiniemen Kansallisten senioreiden syksyn 2013 ohjelmistossa oli opastettu käynti Suomen Lasimuseoon Riihimäellä. Museossa on esillä kaksi erikoisnäyttelyä, Tapio Wirkkalan näyttely ja Vanhaa suomalaista lasia-näyttely. Matkaan lähti viitisenkymmentä innokasta museovierasta. Suomi oli viimeisiä kolkkia Euroopassa, jossa lasia alettiin valmistaa. Suomen ensimmäinen lasitehdas perustettiin Uuteenkaupunkiin v 1681. Tehdas toimi vain neljä vuotta sen tuhouduttua Uudenkaupungin tulipalossa v. 1685. Varsinainen lasintuotanto alkoi Suomessa vasta kun Åvikin lasitehdas aloitti toimintansa Somerolla v.1748. Noin puolet Ruotsin kuningaskunnassa tehdystä lasista valmistettiin 1700- ja 1800-luvun vaihteessa Suomen puolella, pääasiassa ikkunalasia ja pulloja. Tämä nyt Suomen lasimuseona toimiva rakennus on rakennettu vuonna 1914 Paloheimo Oy:n turvejauhetehtaaksi. Riihimäen lasitehdas aloitti toimintansa täällä v.1921. 1980-luvun alussa tehdasrakennus koki täydellisen muutoksen. Tapio Wirkkala suunnitteli muutostyöt tulevalle Suomen lasimuseolle ja perusnäyttelyn. Vanhaa suomalaista la- sia 1700- ja 1800-luvulta näyttely rakentuu pääasiassa esineistä, jotka kuuluvat arkkitehti Markku Annilan keräämään kokoelmaan. Riihimäen kaupunki osti pääosuuden kokoelmaa vuonna 2007. Annila on lahjoittanut museolle loppuosan kokoelmastaan. Tämän näyttelyn yhteydessä on ilmestynyt 3. painos Markku Annilan toimittamasta kirjasta Vanhat lasini. Valtaosa näyttelyn esineistä, yli 300 kappaletta, on numeroituna esitelty tässä julkaisussa. Tapio Wirkkalan suunnittelemista taidelasi- ja hopeaesineistä koostuva näyttely on hätkähdyttävän upea, näyttelylle annettu nimi ?Lasin ja hopean runoilija?, perustuu Kyösti Kakkosen, liikemies ja taiteenkerääjän yksityiskokoelmaan. Tässä esillä olevassa näyttelyssä voimme nähdä harvinaisia Wirkkalan suunnittelemia taidelasi- ja hopeaesineitä. Kyösti Kakkonen on kerännyt suomalaisen keramiikan ja lasimuotoilun helmiä kolmenkymmenen vuoden ajan. Hänen kokoelmiinsa kuuluvia teoksia on ollut esillä useissa näyttelyissä ja niitä on kuvattu suomalaista muotoilua käsittelevään kirjallisuuteen. Tapio Wirkkalan tuotannon erikoisnäyttely on esillä 31.12.2013 asti. Tehtaankatu 23, 11910 Riihimäki, puhelin 197584108 ja sivut www.suomenlasimuseo.fi Museon yhteydessä on museokauppa sekä ravintola- ja kahvilapalvelut. Lasimuseon läheisyydessä sijaitsee Hyttikortteli, lasitehtaan työväestölle rakennettu asuinalue 1900 -luvun alkupuolella. Täällä toimii useita pieniä lasistudioita, joihin kannattaa myös tutustua. Helena Leinonen ??Helsingin kaupunginmuseo avaa joulukautensa perinteisesti ensimmäisenä adventtisunnuntaina 1.12.2013. Sofiankadulla loistavat historiallisen joulukadun lumitähdet, vanhanajan joulupukki jututtaa lapsia, kansakoulussa vietetään kuusijuhlaa ja tiernapojat lähtevät kiertueelleen. Jouluvalmistelut voi aloittaa tekemällä käpytonttuja ja kertaamalla joululauluja. Tapahtumaan on vapaa pääsy kuten kaupunginmuseoon aina. Kaupunginmuseon päärakennuksessa, Sofiankatu 4, kirjailija Outi Pakkanen avaa joulukauden klo 12. Sakarat-kuoro laulattaa joululauluja klo 12.30 ja 13.30 ja joulupukki tonttuineen vierailee. Lauluyhtye The 3ees konsertoi klo 13 ja 14, ja klo 14.30 esiintyvät Hämäläis-Osakunnan Laulajien tiernapojat. Museokaupassa alkaa jouluale jo hyvissä ajoin ennen joulua. Tapahtumassa arvotaan myös runsas joululahjakirjakori. Sederholmin talossa, Aleksanterinkatu 16?18, Lasten kaupunki luo elämykselliset puitteet koko perheen joulutapahtumalle. Lovisan joulu -nukketeatteriesitys vie 1800-luvun Helsinkiin klo 12 ja 14. Kansakoulun kuusijuhlaan voi osallistua klo 12.30 ja 14.30. Käpytonttuja askarrellaan klo 12?15, ja Lasten kaupungissa voi tavata myös vanhanajan joulupukin muoreineen. Museon jouluperinteisiin kuuluva tiernapoikaesitys on Sederholmin talon sisäpihalla klo 13. Hakasalmen huvilassa, Mannerheimintie 13b, voi tutustua uuteen Rasvalettinäyttelyyn ja tiedustella sen kuvista keskusteluoppaalta. Joulutunnelmaa taloon luovat tiernapojat, jotka esiintyvät klo 15.30. Eläinten talvitouhuja Luonnontieteellisessä museossa ??Kannattaako kutistua, vai vaipuako horrokseen, tai lentääkö etelään...? Eläimillä on monenlaisia tapoja selviytyä talven yli. Museon Suomen luonto -näyttelyyn sijoittuva Eläinten talvi tutustuttaa näihin moninaisiin tapoihin, joilla selvitään kohti kevättä. Eläinten talvitouhuja tutkaillaan Luonnontieteellisessä museossa 26.11.2013?6.1.2014.Seuraa eläinten jälkiä, askartele lumihiutaleita ja ryömi lumitunneliin katsomaan ketkä siellä talvehtivat. Löydät myös joulukalenterin, jonka luukut avautuvat 1.12. alkaen. Mitä jännittävää luukkujen taakse kätkeytyy? Tule ja kurkista! Kaikki lapset ja lapsenmieliset ovat tervetulleita tutustumaan metsän eläinten moniin keinoihin sel- viytyä paukkupakkasista. Eläinten talvi on esillä Luonnontieteellisessä museossa 26.11.2013?6.1.2014. onnontieteellinen museo Pohjoinen Rautatiekatu 13, Helsinki Avoinna: ti, ke ja pe 9?16, to 9?18, la?su 10?16, ma suljettu. Pääsyliput: 10 / 5 / 0 euroa. Joka kuukauden 1. torstaina klo 16?18 vapaa pääsy. Loppuvuoden ja vuodenvaihteen poikkeavat aukioloajat: Itsenäisyyspäivän aatto 5.12. klo 9?16 Itsenäisyyspäivä 6.12. suljettu Joulu 24.?26.12.suljettu Uusi vuosi 31.12.2013? 1.1.2014 suljettu Loppiainen 5. ja 6.1.2014 avoinna klo 10?16. Ensi vuoden alussa Trauma- ja syöpäkeskuksen seurakuntia on 428 suunnittelu alkamassa MITÄ MUNKINSEUDULLA TAPAHTUU? Munkin Seutu Meilahden sairaalaalueelle noussee vuonna 2020 uusi sairaalarakennus, joka korvaa erittäin huonokuntoisen Töölön sairaalan ja suuren osan niin ikään huonokuntoisesta syöpätautien klinikasta. ??Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallitus teki asiasta periaatepäätöksen tänään ja esittää asiaa 13.12.2013 kokoontuvalle valtuustolle. Uusi sairaalarakennus sijoittuisi Meilahden tornisairaalan ja syöpätautien klinikan väliselle alueelle Paciuksenkadun varrelle. Traumakeskuksessa hoidetaan kiireellistä hoitoa vaativia ortopedisiä, tapaturmakirurgisia, käsikirurgisia, neurokirurgisia sekä suu- ja leukakirurgisia po- tilaita, joita nykyisin hoidetaan Töölön sairaalassa. Päivystysalue ja leikkaussalit yhdistetään Meilahden sairaalan muuhun nykyiseen toimintaan. Töölön sairaalarakennus tontteineen myydään ja se muuttuu mahdollisesti asuinkortteliksi. Myynnillä voidaan osittain rahoittaa uuden sairaalan rakentamista. Syöpäkeskukseen keskitetään syöpien hoitoja. Uusi rakennus tukee syöpäkeskuksen roolia kansainvälisenä hoito- ja tutkimuskeskuksena. Myös saattohoitoa sijoitetaan syöpäkeskukseen. Nykyisestä syöpäklinikasta jää käyttöön apteekin ja sädehoitoosaston tilat, muu osa huonokuntoisesta rakennuksesta puretaan. Rakennuksen hankesuunnittelu alkaa, kun asemakaavamuutos on valmistunut, arviolta vuoden vaihteen tienoilla. Suunnittelu kestää vuoden. Purkutyöt aloitetaan syksyllä 2017 ja varsinainen rakentaminen 2018. Tavoitteena on, että uusi rakennus on valmis vuonna 2020. Ensi vuoden budjetti on tiukka HUS:n ensi vuoden budjetissa toimintakuluja varten on 1,1 prosenttia (19,3 miljoonaa euroa) enemmän rahoitusta kuin tämän vuoden toteutumaennusteessa. ? Tämä 1,1 prosenttia sisältää kustannusten kasvun, väestön kasvun ja ikääntymisen sekä tuottavuustavoitteen. Se on erittäin tiukka, toimitusjohtaja Aki Lindén sanoi. Toimintakulujen kasvun lisäksi budjetissa katetaan tämän vuoden alijäämä, joka on 11,2 miljoonaa euroa sekä investoinneista johtuva poistojen ja korkokulujen kasvu. Budjetin vahvistaa HUS:n valtuusto joulukuussa. ??Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntien määrä vähenee 1.1.2014 vain kahdella. Ensi vuoden alusta seurakuntia on kaikkiaan 428. Vuonna 2013 määrä oli 430. Ensi vuoden alusta *Porvoon hiippakuntaan* kuuluvat Närpiön, Pirttikylän ja Ylimarkun seurakunnat lakkautetaan, jolloin myös nykyinen Närpiön seurakuntayhtymä lakkaa. 1.1.2014 tilalle perustetaan Närpiön seurakunta, jonka alueena on vuodenvaiheessa laajeneva Närpiön kunnan alue. Seurakuntayhtymiä on vuoden alussa kaikkiaan 33 ja niissä seurakuntia yhteensä 166. Seurakuntia, joilla on oma erillinen talous, on jatkossa puolestaan 262. Seurakuntatalouksien määrä pysyy ennallaan ja on ensi vuonnakin 295. Seurakuntataloudella tarkoitetaan itsenäistä seurakuntaa tai seurakuntayhtymää. HSY:n jäteautot tunnistettaviksi ??Pääkaupunkiseudulla liikkuu tällä hetkellä neljä jäteautoa, jotka voi tunnistaa Helsingin seudun ympäristöpalveluiden autoiksi HSY:n pisaralogosta ja valkoisesta väristä. Näistä jäteautoista kaksi kerää lasia ja metallia ympäri pääkaupunkiseutua ja kaksi biojätettä Helsingin keskustasta. Lisää jäteautoja maalataan HSY:n tunnusväreihin vähitellen uusien kilpailutuksien yhteydessä noin 10?15 jäteautoa vuodessa. Kaikki HSY:n jäteautot ovat saaneet pisaratunnuksensa vuonna 2018. Tavoitteena on, että asukkaat tietävät kuka vastaa jätekuljetuksista, jotta he osaavat muun muassa osoittaa palautteensa, kysymyksensä ja toiveensa suoraan HSY:lle.
• MunkinSeutu 6 Seurakunta Päivyri Nimipäivät: Viikko 48 Ma 25.11. Katri, Kaija, Katja, Kaisa, Kati, Kaarina Ti 26.11. Sisko Ke 27.11. Hilkka To 28.11. Heini, Kaisla Pe 29.11. Aimo La 30.11. Antti, Antero, Atte Su 1.12. Oskari Viikko 49 Ma 2.12. Anelma, Unelma Ti 3.12. Meri Vellamo Ke 4.12. Airi, Aira To 5.12. Selma Pe 6.12. Itsenäisyyspäivä. Niilo, Niklas, Niki La 7.12. Samppa Su 8.12. Jean Sibeliuksen päivä. Kyllikki, Kylli Päivän mietelause: Seisovasta vedestä odota myrkkyä. William Blake (1757-1827) ...Taas kaikki kauniit muistot... JOULUKONSERTTI keskiviikkona 4.12. klo 18 Munkkivuoren kirkko, Raumantie 3 Jaakko Kortekangas, baritoni Jonna Imeläinen, piano/urut Jaakko Kortekangas Vapaa pääsy, ohjelma 10 ? Munkkiniemen seurakunta Menovinkkejä ??Mieskuoro Mestari-Laulajien joulukonsertti Käpylän kirkossa (os. Metsolantien 14) la 14.12. klo 18. Solistina sopraano Johanna Tuomi. Johtaa Märt Ratassepp. Ohjelma 15 ? ovelta tuntia ennen. ??Mieskuoro MestariLaulajien joulukonsertti Mikael Agricolan kirkossa to 19.12. klo 19 (os. Tehtaankatu 23). Solistina baritoni Tommi Hakala. Johtaa Märt Ratassepp. Pääsylippu 15 ? lippupalvelusta tai ovelta tuntia ennen. ??Joulun avaus Kyläpajalla 1.12. Pikku Huopalahtiseura järjestää joulukauden avajaiset Kyläpajalla (Kytösuonpolku 3) sunnuntaina 1.12. kello 15-18. Tule tutustumaan seuran toimintaan ja ideoimaan uusia tapahtumia. Esittelemme ompeluja nettipajojen toimintaa ja kerromme millaista apua ja ohjausta niissä on mahdollista saada. Myyjäisissä tarjolla mm. kotitekoista si- nappia, taatelikakkuja ja somalialaisia piirakoita sekä käsitöitä. Tarjoamme glögiä ja pipareita. Tervetuloa! Pikku Huopalahtiseura ry ??A d v e n t t i k o n s e r t t i Munkkivuoren kirkossa lauantaina 30.11.2013 klo 15. Konsertissa esiintyvät: Anna Hanski, Pepe Willberg, Karoliina Kallio sekä Munkkivuoren ja Munkkiniemen ala-asteiden kuoro ja soitinryhmä. Säestykset: Pekka Rautio ja Jonna Imeläinen. Ohjelma 15,-. Tuotto alueellisen nuoriso- ja vanhustyön sekä sotainvaliidien hyväksi. ??J o u l u m y y j ä i s e t Munkkivuoren ala-asteella (Raumantie 2) la 30.11. klo 12-14. Kotitekoisia leivonnaisia, kahvila, grillimakkaraa, arpajaiset. Järjestää Munkkivuoren ala-asteen vanhempaintoimikunta. Tervetuloa! Munkkiniemi Kirkkoherranvirasto: Laajalahdentie 10, avoinna ma, ti, to ja pe klo 1014, ke klo 14-17, p. 2340 5100, munkkiniemi.srk@ evl.fi. Päivystävä pappi: p. 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10-11, p. 2340 5118. Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Keskiviikkokahvit klo 13. 27.11. Jarmo Karjalainen kertoo Suomen Merimieskirkosta; mukana Sinikka Peltohaka. 4.12. Kari Leikko. To 28.11. klo 18 Joulutunnelmaa - Helsingin Kannelkuoron joulukonsertti, johtaa Lenne Mitt, säestää Kaisa Sidoroff. Ohjelma 8 ?. Pe 29.11. klo 9.30 Adventtihartaus Leikkipuisto Ulvilassa, Frilander, Mannermaa, Etäniemi. La 30.11. klo 12 Joulunavaus ja Hoosianna Munkkivuoren ostoskeskuksessa, Glad, Rämö. La 30.11. klo 15 Adventtikonsertti. Anna Hanski, Pepe Willberg ja Karoliina Kallio, laulu; Pekka Rautio ja Jonna Imeläinen, säestys. Munkkivuoren ja Munkkiniemen ala-asteiden kuoro ja soitinryhmä. Lions Club Munkkivuori. Vapaa pääsy, ohjelma 15 ? alueellisen nuoriso- ja vanhustyön hyväksi sekä sotaveteraanien hyväksi. I Adventtisunnuntai 1.12. klo 11 Messu, Hoosianna! Hartikainen, Glad, Imeläinen, Åker, Salmio, Leppilahti, joululahjapuu. Tule laulamaan yhdessä Hoosiannaa! Kirkkokahvit. I Adventtisu 1.12. klo 17 Messu. Kotiryhmäverkosto. Ke 4.12. klo 18 Joulukonsertti - Taas kaikki kauniit muistot, Jaakko Kortekangas, baritoni ja Jonna Imeläinen, piano ja urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 ?, tuotto srk:n musiikkityölle. II Adventtisu 8.12. klo 11 Messu, Leikko, Peltohaka, Rämö. II Adventtisu 8.12. klo 15 Lasten kauneimmat joululaulut, Tuohimaa, Rämö. Ma 9.12. klo 18 Kauneimmat joululaulut, omaishoitajille ja heidän perheilleen, Rinne, Salmio, Rämö. Ke 11.12. klo 9.30 Lasten ja perheiden joulukirkko, Frilander, Mannermaa, Etäniemi, Rämö. Tervetuloa myös kotihoidossa olevat lapset hoitajineen! Ke 11.12. klo 13 Keskiviikkokahvit, Leena Inkeri Erkkilä kertoo runoistaan ja niiden synnystä; Jouni Hartikainen. To 12.12. klo 19 Naiskuoro Diskantin joulukonsertti & Joululevyn julkistamistilaisuus, joht. Jonna Imeläinen, Mikko Helenius, piano; Saara sertissa joulun kauneimpia lauluja. Mukana on myös muutama vähemmin tunnettu kaunis joululaulu. Konsertin kesto on noin tunti. Konserttiin on vapaa pääsy, ohjelma 10 ?. Tuotto seurakunnan musiikkityöhön. Seuraavat konsertit: 14.12. klo 18 Munkkivuoren kirkko. Oh, Hap- Markkanen, huilu. Ohjelma 10 ? Ke 18.12. klo 19.00 Munkkivuoren kirkko ja to 19.12. klo 19 Huopalahden kirkko. Tunnelmallista joulua joulukonsertti, sekakuoro Procantus, johtaa Anita Lehtonen. Ohjelma 10 euroa. Munkkiniemen kirkko ja seurakuntatalo, Tiilipolku 6/Laajalahdentie 10, kirkko avoinna ma-pe klo 10-15 mahdollisuuksien mukaan. Ma klo 16-18 Rukouspalvelu kirkossa. Ti klo 13.30-15.30 Olohuone. 26.11. vapaaehtoiset tarjoavat keittoa. La 30.11. klo 10 Kiitosja jäähyväisjuhla vuosien saatossa palvelleelle Munkkiniemen seurakuntatalolle; klo 10.3014 Munkkiniemen seurakuntatalossa ja sen pihapiirissä myyjäiset, kirpputori, puuro- ym. tarjoilua. Mukana seurakunta ja yhteistyökumppanit. I Adventtisunnuntai 1.12. klo 13 Messu, Hoosianna! Hartikainen, Glad, Rämö. Tule laulamaan yhdessä Hoosiannaa! I Adventtisu 1.12. klo 16 Jumalan perheväen adventtimessu, (keppiaasiaskartelu klo 14 alkaen, messun jälkeen iltapala), Frilander, Rämö. Itsenäisyyspäivä 6.12. klo 10 Jumalanpalvelus, Rinne, Leikko, Imeläinen. Soitinyhtye Puhallus Kalle Hassisen johdolla. Partiolaisten lupauksenanto. Seppeltenlasku klo 12.15 Munkkiniemen sankarihaudalla. Lakit. lis. Erkki Wuori, puhe; Jonna Imeläinen, Soitinyhtye Puhallus Kalle Hassisen johdolla (säävaraus). II Adventtisu 8.12. klo 13 Messu, Leikko, Peltohaka, Rämö. Ma 9.12. klo 10 Lasten ja perheiden joulukirkko, Frilander, Eronen, Rämö. Tervetuloa myös kotihoidossa olevat lapset hoitajineen! Ti 10.12. klo 18 Suomen Kodály-kuoron joulukonsertti, joht. Julia Lainema. Vapaa pääsy. Ke 11.12. klo 18 Kauneimmat joululaulut, Leikko, Rämö, lauluyhtye AiA. Lehtisaaren kappeli Papinpöydänkuja 4 I Adventtisu 1.12. klo 10 Messu, Hoosianna. Rinne, Sidoroff. Tule laulamaan yhdessä Hoosiannaa! Ti 10.12. klo 10 Lasten ja perheiden joulukirkko, Frilander, Tuohimaa, Ahonen, Rämö. Tervetuloa myös kotihoidossa olevat lapset hoitajineen! Joulu saapuu jokaiselle, lapselle ja aikuiselle. Haluatko ilahduttaa vähävaraista seurakunnan alueella asuvaa? Munkkiniemen seurakunnan diakoniatyö on kerännyt 50 seurakunnan alueella asuvien vähävaraisten perheiden lasten ja aikuisten lahjatoiveita. Sinulla on mahdollisuus valita yksi tai useampi pieni lahjatoive kirkkosaliin valmistetusta lahjatoivepuusta. Lahjojen tulee olla uusia tai itse tehtyjä (arvoltaan max 50 ?). Toiveet ovat noudettavissa joulupuusta Munkkivuoren kirkosta 1. adventtina 1.12. klo 11 alkavan messun yhteydessä. Tied. diakonissa Mia Salmio p. 09 2340 5128. Kirkkohäät niittivät kiitosta vihkipareilta Vihille 11.12.13 -tapahtumassa pääsee vaivatta naimisiin ??Helsingin kirkoissa vihityt ovat tyytyväisiä häihinsä. Tämä käy ilmi Helsingin seurakuntien teettämästä tutkimuksesta, jossa selvitettiin puhelinhaastatteluilla kirkkohäiden sujumista. Tutkimuksella haluttiin saada tietoa kaikkien vihkimiseen liittyvien vaiheiden onnistumisesta. Kyselyssä selvitettiin myös, miksi vihkiparit olivat valinneet kirkollisen vihkimisen. Moni vastasi kirkollisen vihkimisen olleen heille itsestäänselvyys, eikä muuta vaihtoehtoa edes mietitty. Tärkeimmät syyt kirkollisen vihkimisen valinnalle olivat perinteet, vihkiparin uskonnollinen kotitausta, kristilliset arvot, vanhempien sukulaisten toiveet sekä juhlallisuus ja tunnelmallisuus. Muut valintaan vai- kuttavat seikat olivat arvokas ympäristö ja virallisuus, haluttiin pappi vihkimään, ja osa koki tämän mahdollisuutena, koska kuuluvat kirkkoon ja ovat maksaneet kirkollisveroa. Tutkimuksen 85 vihkitilaisuudesta valtaosa eli 67 (79 %) pidettiin Helsingin seurakuntien tiloissa ja 18 (21 %) muissa tiloissa. Kirkkotilojen ulkopuolella vihkitilaisuuksia pidettiin muun muassa Kumpulan kasvitieteellisessä puutarhassa, Pakilan siirtolapuutarhassa, Torpparimäen korttelissa, Soutustadionilla, Klaus Kurjessa, Haikon Kartanossa, Poliisien kesäkodissa, vihkiparin omassa kodissa, veneessä merellä sekä muiden seurakuntien tiloissa. Joulukonserttisarja Munkkiniemen seurakunnassa ??Munkkiniemen seurakunnan perinteisen neljän joulukonsertin sarjan avauskonsertissa 4.12. Munkkivuoren kirkossa laulaa Munkkiniemen alueelle muuttanut oopperalaulaja Jaakko Kortekangas. Baritoni Jaakko Kortekangas ja Munkkiniemen seurakunnan vt. kanttori Jonna Imeläinen esittävät kon- Viikot 48-49 py Day! Yön kuningattaret -lauluyhtye & Pyhimykset Big band esittävät nergosprituaaleja ja joululauluja. Vapaa pääsy 18.12. klo 18 Munkkiniemen kirkko. Valon lapsi -konsertti. Munkkiniemen seurakunnan nuorten lauluyhtye ?MunLaulu? Jonna Imeläisen johdolla sekä nuorten bändi Tapio Heini- län vetämänä. Vapaa pääsy 21.12. klo klo 18 Munkkivuoren kirkko. Munkkivuoren kirkko 50-vuotta Juhlakonsertti. Konsertissa esiintyvät mm. Osmo Tolonen, Kaisa Sidoroff, Jonna Imeläinen, Hanna Rämö ja Reetta Mäkinen. Vapaa pääsy. Lisätietoa jonna.imelainen@evl.fi Kirkkotilatoiveiden toteutuminen saikin hyvät arvosanat vihkipareilta, vaikka ihan aina ensisijainen toive ei olisi täyttynytkään, ja sopivaa aikaa olisi ollut vaikea löytää. Helsingin seurakuntien tiloissa vihkitilaisuuden järjestäneistä 67 vihkiparista 65 (97 %) sai toivomansa tilan. Seurakuntien vihkitilat saivat sekä toimivuudesta että siisteydestä kaikilta kiitosta. Pappien, kanttorien ja suntioiden toiminta sai myös paljon positiivista palautetta. 82 vihkiparia (96 %) oli tyytyväisiä papin toimintaan. Kanttorin ja suntion toimintaa arvioivat ne vihkiparit, joiden vihkitilaisuus pidettiin Helsingin seurakuntien tiloissa. Kanttorin toimintaan ja musiikkiin oli tyytyväisiä 64 vihkiparia (96 %). Tutkimuspuheluja soitettiin yhteensä 85 kappaletta, 3?5 puhelua seurakuntaa kohti. Tutkimussoittoihin vastasivat pääosin aviovaimot (84 %). Keskimäärin tutkimuspuhelu kesti 18 minuuttia. Tutkimuksen perusteella voidaan pää- tellä, että kirkkohäihin ollaan todella tyytyväisiä. Mutta toki tutkimus on poikinut myös hyödyllisiä kehittämisehdotuksia, niihin paneudutaan seurakuntien toiminnassa jatkossa. Tutkimuksen teki JS Partners. Vaikka kesä on edelleen suosituin häidenvietto ajankohta, ovat myös erilaiset häätapahtumat olleet viime vuosina kysyttyjä. Puotilan kappelissa, joka on yksi Helsingin suosituimmista vihkikappeleista, vietetään helposti muistettavana päivänä eli 11.12.2013 kello 12?19 Vihille 111213 -tapahtumaa. Vartiokylän seurakunta järjestää Puotilan kappelissa, Puotilantie 5, vihkimisiä kello 12 alkaen puolen tunnin välein kello 18 asti. Tarvittaessa yhteisvihkimisiä on kello 18 ja 19. Vihkiaikojen varauksen voi tehdä ennakkoon p. 09 2340 6470. Vihkitilaisuuteen otetaan mukaan oma kulta, esteettömyystodistus ja henkilöpaperit. Pyyntö avioliiton esteiden tutkinnasta on tehtävä kirkkoherranvirastoon tai maistraattiin viimeistään maanantaina 2.12.
• MunkinSeutu Viikot 48-49 Sunnuntaiksi Seimien kauneutta Italiasta Kuokkavieras ??Vuonna 1954 Kari Suomalainen piirsi kuvan jouluisesta Helsingin Aleksanterinkadusta. Kuvan nimi oli Joulukatu eli kuokkavieras syntymäpäiväkesteissä. Se valittiin myöhemmin piirtäjän kaikkein aikojen parhaaksi pilapiirrokseksi. Kommenteissa todettiin kuvasta: ?Tämä Kristus-piirros on oivaltava. Samalla se on esimerkki siitä, etteivät pilapiirtäjätkään aina piloillaan ole?. Kristus seisoo kerjäämässä joulukadulla. Hänen oikea kätensä on ojennettu, hänen katseensa on painunut alas, hänen kaapunsa on valkea ja sädekehä ympäröi hänen päätään. Ihmiset tungeksivat jalkakäytävällä lahjapaketit kainalossaan. Heillä on kalliit turkit ja hienot hatut. Autot kaasuttelevat keskellä katua. Kristus on kaikkien tiellä ja häntä katsotaan kiukkuisesti. Hän häiritsee. En ollut vielä syntynyt kun kuva julkaistiin, mutta hyvin varhain näin sen jossain julkaisussa. Voin liittyä toiseen kuvasta lausuttuun kommenttiin: ?Kuokkavieras omissa juhlissaan on jäänyt lapsuudestani pysyvästi mieleen. Joka joulu se on pannut pohtimaan, mitä joulu pohjimmiltaan merkit- see. Onko se kaupallisuuden riemuvoitto vai jotain muuta.? Vuodesta 1954 on kauan, mutta kuva on edelleen ajankohtainen. Aleksilla on nykyään toisenlaiset jouluvalot eikä siellä enää ajella yksityisautoilla, mutta muuten meno on entisellään. Joulukadun avajaiset vain ovat aikaistuneet, kauppojen aukioloajat ovat pidentyneet eikä kaupankäynti hiljene sunnuntaisinkaan. Joulukadut on jo avattu. Kirkossa joulun odotus alkaa ensimmäisenä adventtisunnuntaina, jolloin alkaa myös uusi kirkkovuosi. Hoosianna-sunnuntaina muistetaan, miten Jeesus saapuu kansansa keskellä nöyränä ja hiljaisena. Kuitenkin monet tunnistavat hänessä Messiaan ja Vapahtajan. Hän saa kuninkaan vastaanoton, vaikka hänellä ei ole kuninkaan elkeitä. ?Suurelle vieraallenne nyt tietä raivatkaa ja portit sydäntenne hänelle aukaiskaa.? (virsi 7:2) Merja Vuorikari Kirjoittaja on hiippakuntasihteeri Mikkelin tuomiokapitulissa. Hän toimii piispan teologisena sihteerinä. ?Antiikkinurkkaus 7 ??Italialaisen seimitaiteen ja -perinteen näyttely Helsingissä 9.12.2013?6.1.2014. Harvinainen ja laaja italialaisen seimitaiteen ja -perinteen näyttely nimeltään Ja tapahtui niinä päivinä? ? In quei giorni? In those days? on esillä Helsingin tuomiokirkon kryptassa. 9. joulukuuta lähtien loppiaiseen saakka. Näyttelyn järjestävät Italian kulttuuri-instituutti ja Italian suurlähetystö yhteistyössä Kirkko Helsingissä, Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan ja Helsingin jouluseimet -tapahtuman kanssa. Kryptan lisäksi näyttelyyn kuuluvia italialaisia seimiä on nähtävänä Sinebrychoffin museossa, Tuomiokirkossa, Pyhän Henrikin katedraalissa, Stockmannin tavaratalossa ja Helsingin keskusrautatieaseman aulassa. Näyttelyssä on esillä valikoima taiteellisesti korkeatasoisia, vanhaa seimiperinnettä mukailevia uusia, nykytaiteilijoiden tekemiä seimikokonaisuuksia. Seimiasetelmat ovat näyttäviä, ja isoimmat niistä ovat luonnollista kokoa. Näyttelyn tärkeimpiin teoksiin lukeutuu muun muassa roomalaisen taiteilijan Christian Apredan teatterilavastusta muistuttava 4 x 3 metrin kokoinen seimi ?Dolabellan kaari? (2012). Erityisen hieno on myös ?Kylän jouluseimi?, johon tunnettu taiteilija Roberto Vanadian on kuvannut sisilialaista maanviljelysmaisemaa ja perinteisiä ammatteja. Sinebrychoffin taidemuseossa, Bulevardi 40 on esillä Neitsyt Maria ja Jeesus-lapsi -aiheisia maalauksia sekä seimiasetelma, jossa Paolo Maria Capicin Pyhä perhe (2000) on kuvattuna kansanomaiseen tyyliin osittain raunioituneessa kylämiljöössä. Teokset ovat nähtävillä museossa 8.12.2013? 5.1.2014. Turussa näyttelyä puolestaan täydentää Basilicatan aluetta edustava, taiteilija Francesco Artesen toteuttama näyttämöllinen jouluseimi, joka on esillä Turun tuomiokirkon Agricola-kappelissa 12. joulukuuta alkaen. Helsingissä jouluseimet ovat olleet osa Aleksanterinkatua jo vuodesta 1999 lähtien. 24. marraskuuta alkaen mm. Café Engelin, Raffaellon, Nordean ja Fazerin ikkunoissa nähdään jouluseimiasetelmia. Kryptan näyttelyn ja Aleksanterinkadun liikkeiden lisäksi seimiä on esillä erityisesti kirkoissa ja seurakuntatiloissa, joihin seimi tuodaan yleensä ensimmäisenä adventtina. ??Italian kulttuuri-instituutti järjestää pressitilaisuuden ma 9.12. kello 9-10 Tuomiokirkon kryptassa, Kirkkokatu 18. Italialaisen seimitaiteen ja -perinteen näyttelystä kertovat johtaja Matera, Italian seimiasiantuntija Michela Rossetti, suurlähettiläs Giorgio Visetti. Kryptassa on mahdollisuus kuvata seimiasetelmia ennen kuin näyttely avautuu yleisölle. Tunnelmapaloja vanhan sataman Antiikkimessuilta marraskuun alussa ??Kävelin ympäriinsä antiikkimessuilla ja nautin visuaalisia herkkupaloja. Antiikki on aina persoonallinen valinta, joka tekee ko- dista hyvällä tavalla erikoisen. Tosin kauneus on katsojan silmissä, jokainen valitsee, mitä kotiinsa hankkii ja yhdistelee oman mie- lensä mukaan; taiteellisesti, käytännöllisesti, kalliisti, halvasti. Tai yhdistäen kaikki tavat, taiteellinen ja käytännöllinen eivät ole välttämättä vastakohtia. Toivottavasti kuvista vä- littyy osa tunnelmasta ja seuraava mahdollisuus päästä haukkaamaan antiikkia on: Antiikin ja taiteen joulumarkkinat ASTORIA -salissa, Iso Roba 14, Helsinki, 7-8.12.2013 Tapahtuma on avoinna la-su klo 1116 ja näytteilleasettajia on paikalla kolmekymmentä. Näihin antiikimarkkinoille on maksuton sisäänpääsy. Tervetuloa jouluostoksille. Eija Hirvonen ja Helena Leinonen Kuvakooste, Anni Rantasalo Helena Leinonen Eija Hirvonen
• MunkinSeutu 8 Viikot 48-49 Yhteiskoulun 75-vuotisjuhla keräsi salin täydeltä väkeä Juhlapuheissa pohdittiin munkkalaisuuden merkitystä ??Munkkiniemen yhteiskoulu juhli 75-vuotista taivaltaan 8. ja 9. päivä. Perjantaina pidettiin juhla koulun oppilaille ja opiskelijoille, lauantaina vuorossa oli juhla kutsuvieraille sekä vanhoille oppilaille. Juhlan suunnittelu oli aloitettu jo puolitoista vuotta aikaisemmin äidinkielenopettaja Anu Pohjanoksan johdolla. Pitkään hiottu ohjelma sisälsi hienoja musiikki- ja tanssiesityksiä sekä myös mykkäfilmin koulun varhaisvuosista. Juhla oli muutenkin historiapainotteinen, ja usean esityksen aikana lavan valkokankaalla näkyi valokuvia koulun vaiheista vuosien takaa. Juhlapuheissa kiinni- tettiin huomiota munkkalaisuuden merkitykseen ja siihen, miten yksityiskoulu on selvinnyt koulumaailman myllerryksistä. Yhteistyö tärkeää Yhteiskoulun rehtori Aki Holopainen muisteli koulun perustamisvuosia, ja yhteiskoulun autonomian säilyttämiseksi tehtyä työtä. Ensimmäisenä puhunut puheenjohtaja Pekka Heusala kertoi hieman yhteiskoulun hallituksesta, ja siitä mitä koulun eteenpäin vieminen vaatii. ? Yhteiskoulun ylläpitäminen perustuu yhteistyöhön. Hallituksen kokoonpanossa on laaja kosketuspinta yhteiskuntaan, hallitustyössä on mukana kyvykkäitä henkilöitä eri yhteiskunnan aloilta. Rehtorien ja opettajien suhteen koulumme on ollut onnekas, tai paremmin sanottuna määrätietoinen, Heusala sanoi. ? Munkkiniemen yhteiskoulu on koulu keskellä kylää. Munkkiniemen yhteiskoulun juhlasali täyttyi juhlijoista, kun koulun 75-vuotisjuhla esitettiin kutsuvieraille ja entisille opiskelijoille. Neljä rehtoria historian aikana Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri pohti juhlapuheessaan opettajien ja opiskelijoiden välistä dialogia. Puheiden ja musiikkiesitysten välissä kultiin hieman koulun ja Munkkiniemen historiaa. ? Osaako kukaan kertoa, milloin Munkkiniemi mainitaan asiakirjoissa ensimmäistä kertaa paikannimenä, kysyi toinen juhlan juontajista, Heli Makkonen. Vastausta ei yleisöstä löytynyt, joten Makkonen kertoi ensimmäisen maininnan löytyvän vuodelta 1540. Tästä siirryttiin jokunen vuosisata eteenpäin, ja Makkonen luki yhdessä juontajaparinsa Roope Rytkösen kanssa Munkin Seudusta uutisen koulun perustamisen ajoilta, 75 vuot- ta sitten. Tätä seuraa lyhyt historiakertaus ? Yhteiskoulu on toiminut neljässä eri rakennuksessa, tai viidessä jos ensimmäinen toimipaikka eli kotikoulu lasketaan mukaan. Neljä on joka tapauksessa maaginen luku kou- lun kannalta, sillä koululla on pitkän historiansa aikana ollut vain neljä rehtoria, juontajat kertoivat. Nuo neljä rehtoria ovat Ilmari Koskimies, Jussi Saukkonen, Jorma Rytkönen sekä nykyinen rehtori Aki Holopainen. Kertomisen arvoinen tarina Vuoden Munkkalainen- palkintoa jakamassa Pekka Heusala, Anna Kotsalo-Mustonen sekä Aki Holopainen. Seuraavaksi olikin rehtori Holopaisen puheenvuoro. Hän käsitteli puheessaan myös yhteiskoulun perustamista. ? Munkkiniemen yhteiskoulu syntyi sodan aattona. Taloudellisten resurssien puute, muutostilassa oleva yhteiskunta eivätkä edes kansainväliset myrskyt kyenneet lannistamaan uskoa tulevaan, Holopainen sanoin. Hän jatkoi kertomalla, kuinka alueen vanhemmat ottivat ohjat omiin käsiinsä perustaessaan paikkakunnalle suomenkielisen väestönosan tarpeeseen yksityistä oppikoulua. Ensimmäisenä huolena oli asianmukaisten tilojen järjestäminen, mutta Holopainen toteaa koulun eläneen tässä asiassa onnellisten tähtien alla. Viimeisin rakennusvaihe toteutui vuosituhannen vaihteessa, kun koulun laajennus- ja peruskorjaushanke valmistui, puheenjohtaja Heusalan johdolla. ? Taloudelliset resurssit tälle koulurakennushankkeelle turvasi Helsin- gin kaupunki, mistä olemme kiitollisia, Holopainen kiitteli. Toinen kiitollisuuden aihe on pätevä opettajakunta, josta Munkan oppilaat ovat saaneet nauttia. Holopainen muistutti myös koulun historiasta kertovista kirjoista, jotka julkaistiin hiljattain. Historian kokonaisesityksen on kirjoittanut dosentti Jari Salminen, ja oppilasmatrikkelin synnystä vastaa koulun entinen apulaisrehtori Päivi Wikström. ? Näitä teoksia täydentää tämän päivän koulua esittelevä lehti Juhlaviesti, jonka ovat toimittaneet lehtorit Tuija Ihalainen ja Ossi Koskinen. Munkan tarina on hyvä, sen on kertomisen arvoinen ? nyt ja jatkossa. Yhteisöllisyyden merkitys Holopainen jatkoi puheessaan yhteisöllisyyden merkityksestä, ja siitä minkälainen yhteisö koulu on. ? Kouluyhteisön ominaislaatuun kuuluu huolenpidon lisäksi yhteiskunnan oppilaalle asettama työntekoon ja ponnisteluun perustuva henkilökohtaisen kehittymisen vaatimus, mikä luonnollisesti rajoittaa hänen osaltaan hetkeen sidottua vapautta, Holopainen totesi. Hän muistutti puheessaan myös, että kouluyhteisöön kuuluu oppilaiden ja henkilökunnan
• Viikot 48-49 MunkinSeutu 9 Lauluyhtye Mykiö esitti kappaleen On hetki. palloakin hän kertoi pelanneensa, mutta joutui pian huomaamaan, ettei taida koskaan kasvaa lajin edellyttämiin mittoihin. Hän muisteli myös eri kieltenopettajien vaikutusta myöhempään elämään. ? Ruotsinopettajalleni Anni-Helena Rannalle kiukuttelin vielä lukiossa, etten ikinä tulisi ruotsin kielitaitoa tarvitsemaan, mutta kuinka ollakaan päädyin Ruotsiin töihin melkein 15 vuodeksi ja vieläkin asun Tukholmassa, Teeri naurahti. Lopulta eniten hänen uravalintaansa vaikutti opettaja Tuulikki Telerannan järjestämä laboratoriokurssi veriryhmien määrittämisestä. ? Yksi ainoa kurkistus kokeiden tekemisen maailmaan riitti ja olin koukussa - minusta tulisi tutkija! Oppiminen on dialogia lisäksi myös vanhemmat, sekä eri toimikunnat. Holopainen muistutti myös koulun hallituksen puheenjohtajien Erkki Virkkusen ja Pentti Nurmion sekä hallituksen pitkäaikaisimman jäsenen Leo Saksalan ja rehtori Rötkösen käymästä 1970-luvun taistelusta yksityiskoulujen autonomian puolustajina. Puheensa lopuksi Holopainen luki edesmenneen apulaisrehtori Aarne Salmisen runon Lähtö matkalle. Osaavat opettajat Varsinaisen juhlapuheen piti Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri, joka kävi koulua yhteiskoulussa 60-luvun lopulla. Päällimmäisenä muistona hänelle jäivät innostavat ja asialleen omistautuneet opettajat, joiden ansiosta opiskelupaikan valinta lukion jälkeen tuotti Teerille päänvaivaa. Kori- Opettajaa esittänyt Suvi Matero kyseli yleisöltä tiukkoja kysymyksiä. Teeri pohti puheessaan myös Suomea ja koko Eurooppaa koettelevaa kriisiä, jonka ratkaiseminen vaatii kipeästi uusia ideoita. ? Vanhat konstit eivät tepsi, vientiteollisuutemme käy läpi monenlaisia rakennemuutoksia, julkinen sektorimme on liian suuri ja tehoton ja väestömme ikääntyy, Teeri sanoi. Aalto-yliopisto on Teerin mukaan ottanut vakavasti vastaan Suomen hallituksen asettaman tavoitteen tehdä maastamme kärkimaa niin ammattiosaamisessa, korkeakoulutuksessa kuin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa. ? Menestyäksemme kansainvälisessä kilpailussa tarvitsemme maailman parhaat opiskelijat ja tutkijat. Hyvin nopeasti Aaltoon tullessani oivalsin, että meillä on jo maailman parhaat opiskelijat. Alati muuttuva työelämä luo myös omat haasteensa, sillä tänään ei vielä tiedetä, mihin ammatteihin opiskelijoita koulutetaan. ? Kuka olisi 10 vuotta sitten kyennyt ennustamaan että kolme Suomen tällä hetkellä nopeimmin kasvavaa yritystä tuottaa tietokonepelejä, Teeri kysyy. Atte Moisio, Robert Rubanovitsch ja Karri Viljamaa lauloivat kappaleen New York, New York. Rasmus Raijas säesti pianolla. Tilaisuuden juontaneet Heli Makkonen ja Roope Rytkönen esittelivät yhteiskoulun kansainvälisyyttä. Yhteiskoulun koripallojoukkue piti koripallonäytöksen. Oppilaiden tanssiesityksessä nähtiin vaikutteet eri vuosikymmeniltä. ?Teinikunnan hipoista hip-hopiin?. Muistelua yhteiskoulun teinikunnan perustamisesta. Hän muistuttaa myäs, että oppiminen on parhaillaan dialogia, josta molemmat osapuolet hyötyvät. ? Oikeastaan ainoa merkittävä ero opettajan ja opiskelijan välillä on että opettajilla on enemmän kokemusta - opiskelijoillamme on usein tuoreempi näkemys asioista. Opiskelijat ovat kumppaneitamme, ei- vät tyhjiä tauluja tai asiakkaita, Teeri toteaa. Juhlapuheen jälkeen vuorossa oli vielä esityksiä, kuten koripallostomp, sekä Lakkiaispäivänä- runo. Päivän juhla päättyi Maammelauluun. Juhlinta huipentui vielä illalla Kalastajatorpalla, jonne saapui peräti 1100 koulun senioria. ?mko
• MunkinSeutu 10 Viikot 48-49 Munkkiniemen yhteiskoulu täytti 75 vuotta ??Munkkiniemen yhteiskoulun 75-vuotisjuhlat on juhlittu. Pääjuhla oli lauantaina 9.11.2013. Juhlan ohjelmanumeroita oli harjoiteltu pitkään, ja se näkyi upeassa lopputuloksessa. Oppilaiden taitavissa ohjelmanumeroissa kuultiin ja nähtiin muuan muassa otteita koulun historiasta, kaunista laulua sekä näyttävä koripalloesitys. Koulun juhlasali täyttyi kutsuvieraista, entisistä oppilaista, oppilaiden vanhemmista ja muusta juhlayleisöstä. Juhlapuheen piti Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri. Vuoden Munkkalaiseksi 2014 valittiin Munkkiniemen yhteiskoulun seniorit ry. Pääjuhlan jälkeen koulun liikuntasalin kattoon nostettiin viirit koulun koripallojoukkueiden saavutusten kunniaksi. Paikalla oli mm.EM-hopeaa sekä SMkultaa vuonna 1971 voittanut joukkue lähes kokonaisuudessaan. Viirinnostoseremonian jälkeen alkoi koripallon juhlaottelu, jossa moni Munkkiniemen yhteiskoulun eri vuosina ja vuosikymmeninä käynyt koripalloilija teki paluun tutun koulun kentälle. Illalla Kalastajatorpan illallisjuhlaan kokoontui 1.100 juhlijaa. Viestit kertoivat, että ilta oli täynnä riemukkaita jälleennäkemisiä! Munkasta maailmalle ? Munkkiniemen yhteiskoulun historia 1938-2013 sekä Munkkiniemen yhteiskoulun oppilasmatrikkeli 19382013 -teoksia on myynnissä koululla, tiedustelut koulun toimistosta tai puhelimitse 09-4777630 Päiväjuhlan kuvakoosteen kuvasi Riina Meilo /MYK Lämpimät onnittelut koululle ja kaikkea hyvää seuraaville vuosikymmenille ja tuleville100 -vuotisjuhlille. Helena Leinonen Pikku Huopalahteen suunnitteilla asunnot 1500-2500:lle Aineistoon voi tutustua netissä ja muun muassa Pikku Huopalahden lastenkirjastossa ??Pikku Huopalahden pohjoisosaan suunnitellaan uusia asuntoja. Alustavissa arvoissa Mannerheimintien ja Vihdintien risteyksen lounaispuolelle voitaisiin rakentaa asunnot 1500-2500 asukkaalle. Uudet asuinrakennukset sijoittuisivat Helsingin yliopiston ja Senaatti-kiinteistöjen omistamalle tontille, jolla on hammaslääketieteen ja oikeuslääketieteen laitoksien rakennuksia. Nämä rakennukset on todennäköisesti purettava, mikäli uusia asuinrakennuksia aletaan rakentaa. Vihdintien ja Mannerheimintien kulmaukseen rakennettaisiin toimistotilaa, sillä se on pahimmin alttiina melulle ja päästöille. Pikku Huopalahteen on suunnitteilla myös uusi päivittäistavarakauppa. Aineisto nähtävillä Suunnitelmat edellyttävät kaavamuutosta, keskustelutilaisuus suunnitelmista järjestetään keskiviikkona 27. marraskuuta 17.3019.30 Pikku Huopalahden asukastalossa. Suunnitteluaineisto on esillä 16. joulukuuta saakka muun muassa Pikku Huopalahden lastenkirjastossa, Tilkankatu 19, infokeskus Laiturilla, Narinkka 2, sekä Kaupungintalolla, Pohjoisesplanadi 11?13. Aineistoon voi tutustua myös kaupunkisuunnitteluviraston verkkosivuilla osoitteessa www. hel.fi/ksv kohdassa nähtävänä nyt. ?mko Toimittaja Kimmo Ohtosen Huippuvuorilla ottamat kuvat ovat esillä Canonin Menuetto Business Centerissä vuoden loppuun asti. Huippuvuorten arktinen paratiisi ? Kimmo Ohtosen valokuvia Canonilla ??Canonin Menuetto Business Centerissä vietettiin viime keskiviikkona valokuvanäyttelyn avajaisia, kun kahdesti tänä vuonna huippuvuorilla käynyt Kimmo Ohtonen esitteli matkojensa aikana ottamiaan kuvia. Kesä- ja syyskuussa ottamillaan kuvilla Ohtonen haluaa kertoa, kuinka dramaattisesti ympäristö on muuttumassa. ? Ihminen on aiheuttanut toimillaan ilmaston muutoksen, mutta me voimme tehdä yhdessä töitä muutoksen hillitsemiseksi ja kääntää tiedon positiiviseksi energiaksi, Ohtonen sanoi näyttelyn avajaisissa. ? Näemme eläimen katseessa jotain itsestämme. Jääkarhut eivät ehkä jaa murheitamme, vaikka ne vaistoaisivatkin ympäristönsä muuttuvan. Ehkä ne vain keskittyvät selviytymään. Nyt alkaisi olla meidän aikamme toimia tunteidemme pohjalta, varsinkin kun rationaalinen tiede tukee huoliamme maapallomme tulevaisuudesta, Ohtonen tiivistää kuviensa viestin. Karut maisemat Ohtonen on myös WWF Suomen hallintoneuvoston jäsen. Canon tekee WWF:n kanssa yhteistyötä auttaen tallentamaan ja jakamaan tietoa ympäristön tilasta ja ilmastonmuutoksesta. Huippuvuorten maisemat ovat ihmissilmään karut, yli puolet maa-alasta on jäätikön peitossa. Silti Huippuvuorilta löytyy paljon elämää. ? Tämän arktisen paratiisin monimuotoisen elämän seuraaminen ja taltioiminen on ollut unohtumaton kokemus, Ohtonen kertoo. ? Olen vieraillut Huippuvuorilla tänä vuonna kahdesti, kesäkuun yöttömässä yössä ja syyskuun loppupuolella, päivien lyhentyessä vauhdilla. Kesä on lintujen lisääntymisen juhlaa. Kolmisen miljoonaa lintua lentää Huippuvuorille jatkamaan sukuaan. Rannat ja vuorten seinämät täyttyvät silloin kovaäänisistä vieraista, jotka kiistelevät kumppaneista ja hauto- mispaikoista. Kesän aikana myös valaat saapuvat ruokailemaan Pohjoisen jäämeren valtavaan ruoka-aittaan. Mursut röhkivät rannoilla ennen kuin pulahtavat veteen simpukoilla aterioimaan, Ohtonen kuvailee elämää Huippuvuorilla. Luonto vaikeuksissa ? Valon ohella ympäristö on muuttunut myös toisella, pelottavalla, tavalla. Jäätikön reuna, joka vielä kesäkuussa oli Huippuvuorten pohjoisosan tuntumassa, on syyskuuhun mennessä matkannut noin 350 kilometriä pohjoisemmaksi. Pohjoinen jäämeri on yhtä loputonta ulappaa. Näin jääkarhuja, jotka ovat haaksirikkoutuneet saarille. Ne joutuvat elämään säästöliekillä ja odottamaan talven ja jäiden tuloa. Silloin ne pääsevät taas saalistamaan hylkeitä. Joistain jääkarhuista näkee jo syksyllä, etteivät ne selviä talveen asti, Ohtonen kertoo. Yhä useampi jääkarhu joutuukin vaikeuksiin, sillä ilman lämpötila arktisella alueella on noussut 2-2,5 kertaa nopeammin kuin muualla. Saariryhmää ympäröivä jääpeite kutistuu nopeasti, ja tutkijat uskovat jääkarhujen katoavan Huippuvuorilta muutamassa vuodessa. ? Planeettamme uhkakuvat ovat niin valtavia, että niiden edessä tuntee itsensä mitättömän pieneksi. Toivoa antaa se, että arktisesta luonnosta välittävien määrä kasvaa päivä päivältä. Ja itse luonto, merilinnuista hylkeisiin ja jääkarhuihin, on planeettamme selviytyjä. Kunhan me ojennamme sille auttavan käden, tämän arktisen paratiisin asukit löytävät keinot selviytyä muuttuvan planeettamme armoilla, Ohtonen toteaa. Huippuvuorten arktinen paratiisi -näyttely on avoinna vuoden 2013 loppuun asti arkisin klo 8 ? 16.30 osoitteessa Menuetto Business Center, Huopalahdentie 24. Näyttelyyn on vapaa, esteetön pääsy. ?mko ? Ihminen on aiheuttanut toimillaan ilmaston muutoksen, mutta me voimme tehdä yhdessä töitä muutoksen hillitsemiseksi, Kimmo Ohtonen sanoo. Canon ja WWF tekevät yhteistyötä auttaen tallentamaan ja jakamaan tietoa ympäristön tilasta ja ilmastonmuutoksesta.
• Viikot 48-49 MunkinSeutu 11 Ravintolapäivää vietettiin herkutellen ??Satoa voisi sitten käydä keräämässä vaikkapa yhteisiin ravintolapäivätapahtumiin. Ravintolapäivää vietetään neljä kertaa vuodessa. Tietoa päivästä kulkee paljolti ?suusta suuhun? mutta kyllä mediakin tästä kiitettävästi on informoinut. Lauantaina 16.11 kävin täällä Munkkiniemessä kahdessa eri ravintola-päivä tapahtumassa, Montessorileikkikoululla ja Scoutkällarenin (ruotsinkielisten partiokolo) tilassa Kadetintiellä. Montessorileikkikoulu toimii kahdessa eri yksikössä tosin samassa rakennuksessa Munkkiniemen Puistotie 13. Perustieltä muutettiin alkusyksyllä Ålandsbankenilta vapautuviin tiloihin. Tämän tilan avajaisia vietettiin lauantaina 16.11.2013. Ravintolapäivätapahtuma oli järjestetty leikkikoulun toiseen osaan (sisäänkäynti pihan puolelta.), missä koulu on jo toiminut 15 vuoden ajan. Ravintolan listalla oli Burgerit ja Cup Cake, hauskan näköisinä tarjolla. Väkeä oli valtavasti, nuoria perheitä lapsineen mutta myös paljon isovanhempia näkyi olevan paikalla. Iloista puheensorinaa, hyvää syötävää ja lasten riemua oli kiva seurata ja olla mukana. Munkkiniemen Montessori-leikkikoulu on 3-6 vuotiaille lapsille tarkoitettu esikoulu ja päiväkoti.Leikkikoulussa on kaksi 20 lapsen ryhmää, joista toinen työskentelee montessoritiloissa aamupäivisin ja toinen iltapäivisin. Loppupäivä on varattu ulkoiluun ja leikkiin. Scoutkällaren, Munksnäs Flickscouter och Munksnäs Spejarna, Munkkiniemen ruotsinkielisten tyttöjen ja poikien partiokolo sijaitsee Kadetintie 2:ssa, tila on alkujaan toiminut kartanon perunakellarina. Solnan puisto kuului aikoinaan Munkkiniemen kartanon pihapiiriin samoin Härkähaan puistikko. Täällä sijaitsivat kartanon navetta, riihi ja talli vaunuvajoineen,sekä muonamiesten asunnot. Puutarhamestari Björnberg viljeli ja hoiti kartanon maita. Kun vapaaherra Ramsey myi v.1910 kartanon maat, Björnberg ryhtyi vuokraviljelijäksi ja muutti taloon, jonka kivikellari on jäljellä ruotsalaisen koulun pihapiirissä Kadetintien ja Solnantien kulmauksessa (silloinen Tykkitie ja Läntinen Pitkätie). Björnbergin työtä jatkoi v. 1925 hänen poikansa Sven. Hietalahden torilla hän myi mm. Munkkiniemessä kasvatettuja perunoita. Vuonna 1950 valmistui Munkkiniemeen pitkään suunniteltu ruotsinkielinen yhteiskoulu Björnbergin aikanaan asumalle tontille. Perunakellari kunnostettiin talkoovoimin v. 19511955 partiokoloksi missä se tänäkin päivänä jatkaa vilkasta partitoimintaa. Ravintolapäivänä oli kololle katettu runsas noutopöytä ja väkeä oli runsaasti, partiolaisia, aikanaan partiossa toimineita, lippukunnan kannatusyhdistyksen väkeä ja myös ohikulkijoita. Tämä kahdesta huoneesta holvikattoineen koostuva tila on näkemisen arvoinen paikka. Itsenäisyyspäivänä Munksnäs Scoutvänner r.f tukee partiolaisten toimintaa järjestämällä perinteiset myyjäiset klo 12-14. Luvassa on runsas leivonnaistarjonta; suolaista ja makeata sekä kahvila. Kadetintie 2 sijaitsee ruotsinkielisen yläasteen ja urheilukentän pukukopin välisellä alueella. Sinne on hyvä suunnata vaikkapa Munkkiniemen sankarihaudoilla järjestettävän itsenäisyyspäivän tapahtuman jälkeen. Helena Leinonen Siilitien metroasema palkittiin vuoden teräsrakenteena ??Siilitien peruskorjattu metroasema on saanut Vuoden teräsrakenne -arkkitehtuuripalkinnon. Palkinnon myönsi Teräsrakennusyhdistys ja sen saivat aseman rakennuttaja HKL Infrapalvelut, aseman pää- ja arkkitehtisuunnittelusta vastannut Cederqvist & Jäntti Arkkitehdit Oy sekä rakennesuunnittelusta Insinööritoimisto Pontek Oy. Joukkoliikenneterminaalien ja -asemien arkkitehtuuri, rakentamisen laatu ja näiden kautta viihtyisyys ja turvallisuus ovat tärkeitä asioita suurille ihmismäärille. Nyt Siilitien metroasemalla on toteutettu laadukasta teräsrakentamista palkitsemisen arvoisesti, kuvataan palkintolautakunnan perusteluissa. ? Siilitien aseman peruskorjauksessa saatiin aikaan hyvä, tarkoituksenmukainen ja laadukas lopputu- los, kiittää yksikön johtaja Juha Saarikoski HKL Infrapalveluista. ? HKL:lle rakennuttajana oli myös tärkeää, että asema pysyi koko rakentamisajan matkustajien käytössä. Näin peruskorjaus häiritsi matkustajia mahdollisimman vähän. Siilien metroaseman peruskorjauksen rakennustyöt käynnistyivät helmikuussa 2012 ja saatiin päätökseen kesäkuussa 2013. Asemalle rakennettiin uusi teräsrakenteinen laiturikatos, laiturin länsipäädyn poistumistieporras sekä katutason kioski- ja odotustilarakennus. Lisäksi laiturin laatoitus ja kalustus uusittiin kokonaisuudessaan. Aseman kaikki rakenteet ovat harmaaksi maalattua terästä ja seinäpinnan ruostumatonta terästä ja lasia. Palkintolautakunta kertoo perusteluissaan, että ase- man laiturikatoksen teräsrakenteinen lasijulkisivu on tunnistettava ja persoonallinen maamerkki metrosta ja Itäväylältä katsottuna. Päivällä luonnonvalo valaisee laiturialueen ja illalla laiturialueen lämminsävyinen alakatto ja asemalla pysähtyessään oranssi metro näkyvät rakennuksen ulkopuolelle. Laiturikatos koostuu teräsristikkoelementeistä, jotka on nostettu paikoilleen vanhan katoksen toimiessa rakentamisen aikaisena suojana. Laiturialueen pohjoispuoleinen kallioleikkaus on tuotu osaksi laiturialueen sisätilaa tehostusvalaistuksen avulla. Katutasossa rakennuksen kivijalkana on teräspilarein tuettu 6 metriä korkea kivikoriseinä, joka toimii kontrastina kevyelle lasijulkisivulle.
• MunkinSeutu 12 Halvaatunut demokratia Josa Jäntti ??Aivan väeläkeyhtiöissä hän aikaa sitvoi elää kuten ten kiinnivanha sanontin huomiota ta kuuluu ?kuin työeläkeyhtisika vatukosöiden ?keisasa?. No, miksi reihin? (Ilmaeivät ministerit rinen ja Varja kansanedusma). Nyt puttajat tee mitään? kahti esiin vieMinisterit Rilä ?Keisarinnasikko, UrpilaiMNI U L O K kin? KEVASTA nen ja esimer- ja vielä Qakiksi jotkut vatarista saakka listuneet kanperehtymässä sen eläkejär- sanedustajatsekä ammattijärjestelmään ja sijoitusmah- jestöjen johtajat ovat vaatidollisuuksiin? Kaikki alkoi neet, että työeläkeyhtiöiden - tosin se tuli vasta median toiminnan on oltava ?läpinäkautta julkisuuteen, (mitä- kyvää ?kuten osakeyhtiöissä hän on ollut jo sitä ennen) on tapana - varsinkin viime - Finnairin toimitusjohta- vuosina, vaikka työeläkeyhjan asunnon myymisestä. tiöt eivät olekaan pörssiyhSe ei korkean hintapyyn- tiöitä. Näiden kansalaisten nön takia mennyt kaupak- demokraattisesti valittujen si, mutta sitten ?liihotteli? edustajien vaatimus ?läpipaikalle hyvä veli Ilmarises- näkyvyyden? lisäämisestä, ta, joka suostui tähän hin- kaatui YHDEN MIEHEN eli tapyyntöön ja vuokrasi sen EK:n Rantahalvarin kielteisamalla työsuhdeasunnok- seen päätökseen! si kyseiselle johtajalle, joka Mitähän ?salaisuuksia? sattui kuulumaan Ilmarisen ja kohtuuttomuuksia EK ja hallitukseen. Rantahalvari haluavat piSitten tulivat julki ko. tää piilossa? Kyllä demotyöeläkeyhtiöiden johtajien kratiamme on todella halkohtuuttomat palkat bonuk- vaantunut, kun yksi Rantasineen ja etukäteen hoidet- halvari voi halvaannuttaa tuine lisäeläkkeineen. Ilme- demokratian ministereiden ni myös monenlaisia edulli- ja kansanedustajien silmisia vapaa-ajan asuntokaup- en edessä? poja, joissa eläkeyhtiöiden Kyseessähän on meidän johtajat saivat hankkia niitä kaikkien eläkeläisten ja nyalihintaan. Nyt KEVAn tapa- kyisin tyel ? maksua makus on luku sinänsä! Toimi- savien palkansaajien ja heitusjohtaja pistää kaikki epä- dän työnantajiensa keräämät selvyydet hallinto - osaston työeläkevarat. Ne eivät ole syyksi. Hän ei siis ole muka valtion varoja, vaikka niitiennyt, miksi ko. osaston den ansiosta Suomi kuuesimies oli ostanut hänelle luu ihme kyllä AAA-luokityösuhdeasunnon omin päin tukseen. Niitä ei saa käyttoimitusjohtajan tietämättä tää muuhun kuin eläkkeija pitänyt siinä 200.000? re- den maksuun on todistanut montin. Kun näin oli hänen muun muassa nykyinen TEtietämättään toimittu, kysei- LAn johtaja Suvi-Anne Siinen torniasunto ei kelvan- mes (ex- kansanedustaja). nutkaan ja niin ostettiin taas Sitäpaitsi kaikki nämä varat hänen tietämättään uusi työ- ovat perustuslain mukaan suhdeasunto yhtä kalliine (kuten mm. pankkitalletukremontteineen. Eikä siinä set) omaisuudensuojan piivielä kaikki! Sama hallin- rissä. Nehän on kerätty tunon pomo osti toimitusjoh- levien eläkeläisten eläkkeitajalta salaa työsuhdeautok- tä varten. Ainoat bonuksia si kalliin avoauton. Koska ansaitsevat voisivat olla näitoimitusjohtaja on ?suurten den yhtiöiden sijoitusammlinjojen nainen? ja kuuluu mattilaiset, jotka toiminnalmielestään vain henkilökun- laan paisuttavat tätä yhtiöitaan, jonka asioista päättää hin kertynyttä nyt jo n. 150 KEVAn hallintopomo,ei hän miljardin ? pottia. voinut puuttua hankintoiHeidänkin hohtonsa himhin eikä siihen, että edel- meni, kun luin äskettäin linen yli miljoonan työsuh- valtakunnan arvokkaimmasdeasunto on edelleen myy- ta aikakauslehdestä Ilmarimättä. Ei siihenkään,että sen Alfa-ryhmästä. Sekin saa hän maksoi verotusarvol- maksulliset vihjeet parhaistaan liian pientä vuokraa. ta sijoituskohteista ulkomaiKEVAn hallituksen ex - pu- silta alan ammattilaisilta ja heenjohtaja kansanedustaja tekevät sijoituspäätöksensä Sampsa Kataja (kok) ei ha- valtaosalta niiden mukaan. lua ottaa nyt kantaa, vaik- Nyt on parhaillaan tuloska kaikki onkin tapahtunut sa säädettäväksi uusi laki hänen puheenjohtajakaute- työeläkeyhtiöistä. Toivotnaan, vaan kehoittaa aina tavasti silloin saadaan mukääntymään KEVAn puo- kaan vaatimukset niiden toileen. Nykyinen puheenjoh- minnan ?läpinäkyvyydestä? taja Laura Räty (kok) ei taas EK:n johtajien vastustuksisota kantaa, koska hän on ta huolimatta, elleivät halvasta aloittanut tässä tehtä- litus ja kansanedustajat sitvässä. Luulisin, että hänel- ten taivu EK:n vaatimuksiin! lä on aivan tarpeeksi töitä jo apulaiskaupunginjohtaJosa Jäntti jan tehtävässään yrittäessään saada kuntoon Helsingin soteasioita ja toivon, että hän käyttäisi koko työaikansa niihin ilman KEVAa. Presidentti Niinistö kiinnitti jokin aika sitten huomiota siihen, että ?erityisen varovainen pitää olla käyttäessään toisten varoja?. ??Helsingin merkittävimIlmeisesti hänen lausun- mät torit saavat oman jounostaan oli pyyhitty pois lukuusensa. kohta ?tämä ei koske kuiHakaniementorille ja Setenkaan työeläkeyhtiöitä?, naatintorille pystytettiin koska niihin maksettavat joulupuut keskiviikkona varat tulevat joka tapauk- 20. marraskuuta. sessa lakien mukaan näihin Rakennusvirasto laittoi yhtiöihin ilman mitään kil- sanaa kiertämään löytääkpailua! Nämä muutamat esi- seen salskeita joulukuumerkit osoittavat, että työ- siehdokkaita koristamaan Viikot 48-49 Onnistunut viestintä toi voiton Vuoden putkiremontti -kilpailussa Uudella projektinjohtotavalla 14 prosentin säästöt Helsingin Munkkiniemessä ??Vuoden putkiremontti 2013 -kilpailun on voittanut Projektipalvelu Talon Tekniikka Oy:n kohde Helsingin Munkkiniemessä. Voittoon vaikutti onnistunut remontin aikainen viestintä täysin uudenlaisella verkkopohjaisella työkalulla. Myös projektin toteutustapa oli poikkeuksellinen: Talon Tekniikka toteutti putkiremontin tavoitehintaisena projektinjohtourakkana. Kustannuksissa syntyi säästöä noin 14 prosenttia. Talon Tekniikka on ollut mukana kehittämässä verkkopohjaista asukasviestinnän järjestelmää yhdessä Taloinfopistecom Oy:n kanssa. Taloinfo.com-järjestelmän avulla taloyhtiön asukkaille voidaan lähettää ilmoituksia yhdellä klikkauksella kuuden eri kanavan avulla. Käytössä on sähköposti, tekstiviesti, Facebook, mobiilisivusto, asukassivusto, digitaalinen asukasinfotaulu sekä kirjeposti. Vastaanottajiksi voidaan asukkaiden lisäksi määritellä esimerkiksi vanhusten omaisia, jolloin viesti välittyy, vaikka nykytekniikka ei olisikaan itse asukkaan hallussa. Asukkaille ei tule kustannuksia palvelun käytöstä. ? Viestintä toimi loistavasti putkiremontin aikana. Asukkaiden lisäksi yhtiön hallitus, isännöitsijä, valvo- jat ja huoltoyhtiö pysyivät hyvin ajan tasalla tärkeimmissä kiinteistön käyttöön liittyvissä asioissa, kuten vesikatkoissa, kertoo kilpailun voittaneen asuntoosakeyhtiö Perustie 36-40:n hallituksen puheenjohtaja Paavo Marttila. ? Asunto-osakeyhtiö Perustie oli ensimmäinen kohde, jossa käytimme Taloinfo.com-viestintäjärjestelmää täysipainoisesti. Tiedonvälityksen lisäksi järjestelmän kautta asukas pystyy valitsemaan kotikoneelta myös kalusteet ja pintamateriaalit ja tarvittaessa maksamaan lisähintaiset tuotteet järjestelmän verkkokaupassa. Jos asukas haluaa teettää esimerkiksi keittiö- tai lattiaremontin samanaikaisesti, voi hän pyytää tarjouksia ja tilata työn sivuston kautta. Sama pätee kaikkiin urakoitsijan määrittelemiin lisätöihin, kertoo Talon Tekniikan toimitusjohtaja Sampo Kautto. Uusi projektinjohtotapa toi merkittävät säästöt Asunto-osakeyhtiö Perustien putkiremontissa käytettiin tavoitehintaista projektinjohtourakkaa. Tässä urakkamallissa kustannusriski jaetaan tilaajan ja ura- koitsijan välillä siten, että tavoitehinnan alittuessa ja tilaajan kustannusten pienentyessä myös urakoitsijan palkkio nousee ja vastaavasti tavoitehinnan ylittyessä urakoitsijan laskutusmahdollisuus vähenee. ? Tavoitehintainen projektinjohtourakka osoittautui erittäin kustannustehokkaaksi vaihtoehdoksi. Tavoitehinta alitettiin noin 14 prosentilla eikä laadusta tingitty. Lisäksi taloyhtiön vastuuhenkilöt asioivat vain yhden tahon eli projektinjohtourakoitsijan kanssa, kertoo Paavo Marttila. ? Tavoitehintaisessa projektinjohtourakassa asetamme tilaajan eli tässä tapauksessa asunto-osakeyhtiön kanssa yhdessä laatu-, sisältö- ja aikataulutavoitteet sekä tavoitetason korjaushankkeen toteutuskustannuksille. Sen jälkeen pilkomme projektin osa-alueisiin, joihin etsimme yhdessä tilaajan kanssa oikeat tekijät ja toimittajat. Jos kyseessä olisi kokonaisurakka, urakoitsijan olisi varauduttava yllätyksiin ja aikataulujen venymiseen ja niihin liittyviin lisäkustannuksiin. Tavoitehintaisessa projektinjohtourakassa etuna on se, että hankkeen lopullisiin kustannuksiin ei sisälly korjaushankkeille tyypillisiä ylimääräisiä yllätysvarauksia, kertoo Sampo Kautto. Tulokset koukun tehosta vaivojen hoitoon olivat yllättävän hyvät ???Toimiessani kolmekymmentä vuotta Helsingin Yliopistollisen sairaalan fysikaalisen lääketieteen yksikön ylilääkärinä kuului virkaani perehtyä satoihin fysikaaliseen lääketieteeseen liittyviin hoitovälineisiin ja tutkia niitten toimivuutta ja tehoa sekä ottamaan kantaa niiden sopivuudesta potilaitten vaivojen hoitoon.  Siksi olin heti kiinnostunut kun minulle vuosia sitten tarjottiin kotikaupunkini torilla Kipukoukkua ostettavaksi. Huomasin heti, että tässäpä on kätevä hoitoväline. Ensimmäinen potilas oli vaimoni, jolla oli kovia niska- ja hartiakipuja sekä koviksi kiristyneet niskan ja hartian lihakset. Tällä koukulla hän pääsi vaivoistaan! Sitten sain koukun markkinoijalta koukku- ja tutkimustarkoitukseen. Koepotilaita olisi ollut vaikka kuinka paljon. Tulokset koukun tehosta vaivojen hoitoon olivat yllättävän hyvät.  Koukulla annetussa käsittelyssä yhdistyvät tavallaan hieronta, akupainanta ja hermojen kautta välittyvät vaikutukset. Yleisin avun mekanismi on lihaskireyden ja jännityksen laukaisu ja rentouden aikaansaaminen. Tästä seuraa kudoksen verenkierron paraneminen ja hapen saannin lisääntyminen, jolloin kivut helpottavat.  Yksinkertainen keksintö voi olla erinomainen. Esimerkiksi hakaneulassa on pätkä teräslankaa ja pieni pellin pala. Silti se on yksi maailman yleisimmistä tarvekaluista. Kipukoukku Torikuusien etsintä tuotti tulosta helsinkiläisiä paraatipaikkoja. Haku tuottikin tulosta sillä Staran joulukuusivastaavat kirjasivat useita hienoja puuyksilöitä, joita pääkaupunkiseudun omakotiasukkaat tarjosivat kaupungille. Tämän joulun torikuuset ovat kotoisin Helsingin Pirkkolasta ja Vantaan Hä- meenkylästä. Kuusien pystytyksestä huolehtivat Staran asiantuntijat ja valaistuksen asentaa Suomen Energiaurakointi. Mallia on aikaisemmin käytetty yleisemmin uudisrakentamisessa, mutta Talon Tekniikka soveltaa sitä nykyisin myös korjausrakentamiseen. Yhtiö on yksinkertaistanut sopimusmallia asunto-osakeyhtiöille helpommin käsiteltäväksi. Korjauskohteissa päätetään tapauskohtaisesti, mikä urakkamalli on sopivin. Vuoden putkiremontti 2013 -kilpailussa palkitaan taloyhtiö, joka on toteuttanut putkiremontin menestyksellisellä tavalla. Kilpailu järjestetään tänä vuonna seitsemännen kerran. Vuoden putkiremontti 2013 -kilpailun voittaja julkistettiin 13.11.2013 Kiinteistö 2013 -messuilla Suomen Messukeskuksessa Helsingissä. Vuoden putkiremontti -kilpailun järjestävät Hallitusammattilaiset AKHA ry, Kiinteistöliitto ja Kiinteistölehti. Kilpailun voitti Asunto-osakeyhtiö Perustie 36?40 Helsingin Munkkiniemessä. Projektipalvelu Talon Tekniikka Oy on asuinkerrostalojen linjasaneerausten ja korjausrakennushankkeiden urakointiin ja projektinhallintaan erikoistunut yritys. Talon Tekniikka on ollut mukana kehittämässä Taloinfo.com-palvelua, joka on asuintalojen asukasviestinnän työkalu kaikille kiinteistö- ja korjausalan toimijoille. Yhtiön liikevaihto vuonna 2013 on noin 4 miljoonaa euroa. kuuluu samaan sarjaan eli yksinkertaisten mutta silti pätevien käyttöesineitten sarjaan. Levitköön se myös kautta maailman koska siitä on apua kärsiville ihmisille.?  Erkki J. Valtonen lääketieteen tohtori, professori, erikoistumisalue fysikaalinen lääketiede toiminut Helsingin Yliopistollisen sairaalan fysikaalisen lääketieteen yksikön ylilääkärinä. ??Komposiitti materiaali antaa mahdollisuuden saada Kipukoukku® myös värillisenä. Sovelttuu aiempaa puukoukkua paremmin työpaikoille ja laitoskäyttöön. Perinteisen hyväksi havaitun puukoukun rinnalle valmistaja on tuonut Suomessa luonnonkuitukomposiitista valmistettuja Kipukoukkuja Finnhook? nimisenä. Koukkujen innovatiivista komposittimateriaaliaalia on kehitetty Joensuun tiedepuistossa. Siinä on 40% puukuitua ja 60% elintarvikemuovia. Samasta materiaalista on jo valmistettu mm. kitaroita, kuksia, jääkiekkomailoja ja rakennus- tarvikkeita. Materiaali on kosteuden kestävää. (esim. astianpesukonseen tai mukaan saunaan). Koukku on hygieeninen, sillä se on helppo pitää puhtaana. Se joustaa ja pureutuu lihakseen jopa paremmin, kuin klassinen koivuvaneri- Kipukoukku®. Se voidaan myös elinkaarensa päässä muuttaa lämpöenergiaksi. Luonnonkuitukoukku on ilo silmälle kauniilla luonnonläheisillä sävyillään - kuusenvihreä, männynruskea ja tiilenpunainen. Musta, valkoinen ja pinkki. Tarkempia lisätietoja sekä videoopastus internetsivuilta.
• MunkinSeutu Viikot 48-49 Helsinki räätälöi tulevat so-te asemat alueittain ??Helsinki aikoo tulevaisuudessa räätälöidä sosiaali- ja terveysasemien palveluita alueittain. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että paikalliset so-te asemat voivat olla palveluiltaan ja kooltaan erilaisia riippuen alueen väestörakenteesta. ? Joillakin alueilla elää enemmän ikäihmisiä kun taas toisilla alueilla on paljon lapsiperheitä tai vieraskielisten osuus korostuu. Hyvinvointierot voivat myös vaihdella eri alueiden kesken ja niin edelleen, sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Maija Anttila kertoo. Jatkuvaa räätälöintiä So-te asemien palveluja suunnitellessa otetaan siis huomioon, millaisia palve- luita alueen väestö tarvitsee. Anttila huomauttaa, että räätälöinnin pitää olla myös jatkuvaa, sillä väestön rakennekin muuttuu kaiken aikaa. ? Tällainen joustavuus ja muuntautuminen pitäisi jatkossa olla osa asemien jatkuvaa kehitystyötä, Anttila toteaa. Vanhaa palveluverkkoa tullaan hyödyntämään työssä jonkin verran, mutta kokonaisuutta tarkastellaan uudelleen. Helsingissä on tällä hetkellä 25 terveysasemaa, vuonna 2020 asemien määräksi arvioidaan 21-23. ? Suunnitelmissa on vain kahden uuden so-te aseman perustaminen, toinen Kalasatamaan ja toinen keskustan alueelle. Työ palveluverkon uudistamiseksi käynnistyy ensi kevään aikana. Anttilan mukaan on tärkeää, että uudistamiselle varataan riittävästi aikaa. ? Alustavana aikatauluna on pidettävä tätä valtuustokautta eli vuoden 2016 lopussa ainakin pitäisi olla linjat suht selvät, mieluummin jo ennen. Mutta tärkeintä on, että valmistelu tehdään huolella ja siitä myös keskustellaan kaupunkilaisten kanssa, Anttila sanoo. Palveluverkon uudistaminen lähtee käyntiin palvelumallien pohdinnan kautta. Tarkoituksena on löytää uusia tapoja, joilla ihmiset tulevaisuudessa käyttävät so-te palveluita. ? Palvelumalleissa tutut vastaanottokäynnit varmasti säilyvät, mutta sitten tullaan pohtimaan erilaisia sähköisiä palveluita, mahdollisesti kiertäviä tai kotiin tuotavia palveluita, erilaisten ammattiryhmien tuottamia palveluita ja niin edelleen, Anttila kertoo. ? Eli tavoitteena olisi luoda sellaisia palvelukonsepteja, jotka mahdollisimman hyvin auttaisivat ihmisiä heidän ongelmissaan ja että nämä palvelumallit myös kehittyisivät kaiken aikaa. Kunnianhimoisena tavoitteena olisi, että voisimme kehittää sellaiset palvelut, jotka houkuttelevat maan parhaimmat ammattiosaajat Helsinkiin ja joihin palveluihin helsinkiläiset olisivat tyytyväisiä ja jotka kehittyisivät kaiken aikaa, Anttila toteaa. ?mko Lääkeväärennösten pääsy lailliseen jakelukanavaan pyritään estämään ??Lääkelakiin ehdotetaan tehtäväksi muutoksia, joiden tarkoituksena on estää lääkeväärennöksien päätyminen lääkkeiden lailliseen jakelukanavaan. Muutoksilla saatetaan kansallisesti voimaan EU:n lääkeväärennösdirektiivin säännökset. Ehdotuksen mukaan lääkkeiden logistisen ketjun valvonta valmistuksesta kuluttajalle laajenisi kattamaan myös lääkkeen välittäjät. Niiden olisi rekiste- röidyttävä Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ylläpitämään rekisteriin ja noudatettava lääkkeiden hyviä jakelutapoja. Lääkealan toimijoita velvoitettaisiin ilmoittamaan viranomaisille lääkeväärennöksiä koskevat epäilyt. Kolmansista maista Euroopan talousalueelle tuotavilla lääkeaineilla tulisi olla lääkeaineen vientimaan viranomaisen antama kirjallinen todistus maan GMP- vaatimuksista ja valvonnasta silloin, kun lääkeaineita käytetään ihmisille tarkoitettujen myyntiluvallisten tai rekisteröityjen lääkevalmisteiden valmistukseen. Lisäksi esitetään säädettäväksi sairaala-apteekkien mahdollisuudesta teettää lääkkeiden sopimusvalmistusta toisessa sairaalaapteekissa. Lääkelakiin ehdotetaan lisäksi muutosta, jonka mukaan yrityksellä, jolla on sekä lääketehdas- lupa että tukkukauppalupa, olisi mahdollista olla yksi vastuunalainen johtaja. Suomessa lääkkeiden laillisessa jakeluketjussa ei ole toistaiseksi havaittu lääkeväärennöksiä. Suomen laillista jakelu- ja toimitusketjua ei nykymuodossa nähdä kovin houkuttelevana kohteena lääkkeiden väärentäjille pienen kielialueen ja pakkauksien kaksikielisyysvaatimusten takia. Riikka Korpinurmi jatkaa Helsingin Vasemmistoliiton puheenjohtajana ??Suunnittelija Riikka Korpinurmi,34 (HTY:n naisosasto), valittiin yksimielisesti toiselle kaudelle Helsingin Vasemmistoliiton puheenjohtajana. Samoin yksimielisesti valittiin molemmat varapuheenjohtajat pääluottamusmies, levyseppä Ilpo Haaja, 55 (Länsi-Helsingin Vasemmisto, ent. Kaarelan Vasemmisto) ja mielenterveystyöntekijä Mikko Jokio, 38 (Kallion Vasemmistoliitto). Jokio on myös piirijärjestön suurimman puolueosaston puheenjohtaja. Edellinen toinen varapuheenjohtaja Ilkka Levä jättäytyi omasta toiveestaan tehtävästä, mutta jatkaa edelleen piirihallituksen jäsenenä. Piirihallituksen jäsenet valittiin äänestyksessä ja puheenjohtajien lisäksi valituiksi tulivat äänimääräjärjestyksessä: Mia Haglund, 27 (Vänsterföreningen Röda Rummet) Malaty Neferiti, 36 (Töölön Vasemmisto) Ilkka Levä, 45 (Vasemmistolinkki) Aura Kostiainen, 30 (Töölön Vasemmisto) Ulla Käyhkö, 57 (Itäväylän Vasemmisto) Mikko Koikkalainen, 37 (Vasemmistolinkki) Noora Laak, 27 (Kallion Vasemmistoliitto) Miikka Merikanto, 29 (Laajasalon Vasemmistoliitto) Jaakko Tiikasalo, 40 (Pa- Tulipaloissa kuolleita on 21 vähemmän kuin viime vuonna ??Tulipaloissa on ennakkotietojen mukaan kuollut lokakuun loppuun mennessä 44 ihmistä. Palokuolemia on tänä vuonna sattunut huomattavasti edellisvuotta vähemmän. Pimenevät syysillat ja alkava pikkujoulukausi tuovat haasteita myös paloturvallisuuteen. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö muistuttaakin, ettei palavia kynttilöitä tule jättää vartioimatta ja että pikkujoulujen jälkeen ei kannata ruveta väsyneenä kokkailemaan. Tulipaloissa on ennakkotietojen mukaan kuollut lokakuun loppuun mennessä 44 ihmistä. Heistä 3 meneh- tyi lokakuun aikana. SPEKin seurannan mukaan tämän vuoden palokuolleista 28 on miehiä, ja viiden sukupuoli ei ilmene mediatiedoista. Tänä vuonna palokuolemia on 21 vähemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Kynttilöitä ei saa koskaan jättää yksin palamaan Pimenevissä syysilloissa yhä useampi käyttää kynttilöitä tunnelman luojina. Kynttilän liekki on avotuli ja siksi arvaamaton. Yksi yksinään palamaan jätetty kynttilä voi aiheuttaa koko kodin tuhon. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö muistuttaa, että kynttilöitä tai ulkotulia ei saa jättää palamaan valvomatta. Myös alkava pikkujoulukausi tuo omat haasteensa paloturvallisuuteen. Yömyöhään kotosalla valmistettu ruoka on yksi yleisimmistä tulipalojen syttymissyistä. Väsynyt juhlija saattaa nukahtaa ennen kuin ruoka on lämmennyt. Kannattaa siis kotiutua nakkikioskin kautta tai varata jo etukäteen sellaista yöpopsittavaa, joka maistuu kylmänäkin. silan ? Vallilan Vasemmisto) Markku Saarinen, 58 (Malminseudun työväenyhdistys) Markku Kärkkäinen, 65 (Pasilan ? Vallilan Vasemmisto) Varajäseniksi valittiin: Pekka Koivunen, 34 (Kontulan Vasemmisto) Jörgen Jensen, 43 (Vas:n Helsingin kunnanalan yhdistys) Mikko Helminen, 44 (Vas:n Oulunkylän yhdistys) Pertti Tanner, 62 (Kallion Vasemmistoliitto) Janne Nurmi, 25 (Kallion Vasemmistoliitto) 13 Puheenvuoro Torsti Lehtisen hattutemppu ??Kun marraskuun matala aurinko porottaa silmään ja kupolia kuumottaa, tarvitaan hattu päähän myrskysäähän. Kohta ensilumen aikaan vedetään sitten pipo päähän tai nostetaan kaulukset pystyyn ja varaudutaan ankaraan talvisäähän.  Hattu tietää paljon.  Arkkipiispan poika, rovasti Jaakko Simojoki kertoi minulle isänsä leveälierisestä lerppahatusta. Piispan musta hattu oli tavallista hartaampaa sorttia. Aina kun piispa astui kirkon sakastiin, hän otti sen päästään, katsoi syvälle sen uumeniin ja piti hattu rinnan korkeudella hiljaisen rukouksen. Hattu tiesi missä ollaan ja miten kirkossa pitää olla.  Kirjailija Torsti Lehtinen kertoo uusimmassa kirjassaan, Kainin merkki, Alastomuuden ystävien seurasta. Tuossa seurassa on totuttu paljastamaan pään lisäksi syvimmät ajatukset. Kun kaikki turha on riisuttu, olo on kevyt kuin enkeleillä. Enkelithän osaavat lentää siksi että ovat paljaita ja ottavat itsensä niin kevyesti.  Jääkiekossa hattutempun tekee Minnesotassa pelaava Saku Koivu tai joku muu pelaaja, joka onnistuu yhdessä ottelussa tekemään kolme maalia. Mutta kirjailijan hattutemppu on erilainen. Torsti Lehtinen oli kerännyt hattuunsa eri vuosina kirjoittamiaan muistiinpanolappuja ja pyysi yleisöä nostamaan siitä aina yhden kerrallaan.  Ja kas kummaa. Hatusta nousi lappu Loviisan Rauhanfoorumista 8.8.1998. Torsti Lehtisen aihe oli Tasa-arvoisinta on erilaisuus. Muistilappu paljasti että edellinen puhuja oli Kalevi Sorsa. Kirjailija koki tilanteen häkellyttävänä: rivikirjailijan lämmittelybändinä pitkäaikainen pääministeri ja eduskunnan puhemies. Sorsa puhui lämpimästi äidistään ja tämän savuttamasta syvästä rauhasta.  Torsti Lehtinen tunnusti ettei ollut löytänyt omaa mielenrauhaansa. Hän paljasti: ?Mutta olen solminut rauhan rauhattomuuteni kanssa.? Tämä lause tuntui saavan rauhanfoorumin yleisössä suopean vastaanoton ja hyväksynnän.  Hatusta voi siis vetää myös rauhoittavia ajatuksia.  Muistan Dublinissa keskellä kävelykatua kirjailija Veli-Matti Hynninen James Joycen (1882-1941) seisovan vasen käsi taskussaan hattu kallellaan. Jalat ristissä hän keppiinsä nojaten näyttää rennon mietteliäältä ja hivenen boheemilta.  James Joycen hattu kertoo mytologioista ja maailmaan leviävästä nostalgisesta hämärästä mikä hillitsee tulevaisuutta paljastamasta itseään. Hattu voi siis suojata ja auttaa voittamaan epäluulon. Silmille vedetty hattu ei kuitenkaan poista pelon syitä vaikka se auttaisikin kätkeytymään tietämättömyyteen. Jos ei osaa paljastaa päätään sopivalla hetkellä, paljastaa tyylittömyytensä.  Hatusta on moneksi.  Minulle mieluisin hattu on papin pikkukalotti, hienommalta nimeltään zucchetto. Tämän pikkukurpitsan näköisen pappishatun käytön opetti minulle Kulosaaren kirkkoherra Tauno Sarantola, jonka esteettinen silmä ja liturginen tyylipuhtaus on inspiroinut minua koko pappisurani ajan. Kahdeksasta palasta yhteen ommellun hatun laella on pikkuantenni, joka kertoo mistä suunnasta usko ja tieto ovat peräisin. Toivon tulevani myös haudatuksi zuchettopäisenä.  Baskereilla ja turbaaneilla on oma sanottavansa. Hattu voi olla myös viran tai oppiarvon tunnus. Knalli tai silinterihattu, tavallinen vilsa tai fedora-lierihattu, tai vaikka Kevan eläkelippis, mikä tahansa hattu, 50-luvun lättähatusta nettiajan jännittäviin naistenhattuihin, kaikki ne opastavat meitä pitämään pään kylmänä ja tunteet lämpöisinä.  Veli-Matti Hynninen  veli-matti@hynninen.info Vuoden talvipyöräilijäksi 2013 on valittu Jaakko Alajoki ??Jaakko Alajoki kruunataan Vuoden talvipyöräilijäksi 2013 lauantaina 16. marraskuuta Vuoden Talvisimmassa Pyöräilytapahtumassa Narinkkatorilla. Vuoden talvipyöräilijä -kampanjasivuston kävijät äänestivät ?tykkäyksillään? 30-vuotiaan ohjelmistokehittäjän voittajaksi viiden videoblogia pitäneen kandidaatin joukosta. Palkinnoksi Jaakko Alajoki saa asiaankuuluvan kruunun lisäksi Bike Tours Helsingin järjestämän kahden hengen pyöräretken talvisessa Helsingissä. Kruunajaisten lisäksi Vuoden Talvisimman Pyöräilytapahtuman ohjelmassa on kello 14 alkaen mm. musiikkia ja runoja, joita esittävät dj Tytti, laulajalauluntekijä Kari Tapiiri sekä nykyrunoilija Harri Hertell. Tapahtumassa voi myös vaihdattaa pyöräänsä talvirenkaat ja asennuttaa valot. Ravintolapäivän kunniaksi paikalla on Hel- singin Polkupyöräilijöiden Cafe Ketjuöljy, joka tarjoilee kahvia, kasvissoppaa, kakkua ja ketjuöljyä. Tapahtumaan on vapaa pääsy. Kampanjan ympärivuotisen pyöräilyn puolesta toteuttavat suunnittelutoimisto Måndag ja Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Kampanjan yhteistyökumppaneita ovat Pyöräkeskus, Canon, Helsingin polkupyöräilijät ry, Classic Bike ja Pelago.
• MunkinSeutu 14 Viikot 48-49 Media hoi ? tule auttamaan naisia! ??Vanha ja kulunut väittämä toteaa että ?kun pelit sujuvat, tulee väkeä ja lehdet sekä muu media noteeraa. Ja kun lehti kirjoittaa ja laittaapa mukaan valokuviakin, niin tuleepa taas lisää väkeä saatuaan median kautta innostuksen lähteä katsomaan paikan päälle kyseistä urheiluviihdettä.? Tämän yhtälön pahuksen Tässä hän on 18 vuotta sitten silloisen ToPon ?amerikanapu? John Roberson. Ahley taisi tässä sanoa ?Friends, I am coming back some day to play with Topo Women?. tärkeässä osassa näen juuri urheilutoimittajat, joista monet ovat minullekin tuttuja vuosikymmenten ajalta. Jospa vaan saisimme heidät apuun otteluraportointeineen ja niihin sisältyvine ?lähde sinäkin mukaan? -kehoituksineen. Nytkin lauantaina kun Topo Naiset ja sar- Saana Vertio on lunastanut syyskaudella joukkueensa kanssa lupauksia A-tyttöjen SM-sarjassa. jajohtaja Catz Lappeenrannasta kohtasivat Kisahallissa ennakkoon tiukan tasaiseksi odotetussa ottelussa oli paikalla ?kourallinen? katsojia, on siinä sitä paljon puhuttua korisbuumia kerrakseen, voihan - sanonko, no en sano! Vai onko väen vähyys ja talouspäällikkömme päänsärky ymmärrettävä siten, että kentällä esiintyneet maan parhaat joukkueet olivatkin ?väärän merkkisiä? eli naisia? Parjaamani media ei todellakaan arvosta naisurheilua, toki muutamaa poikkeusta lukuunottamatta, kuten Tanja Poutiainen, jokunen purjehtija sekä boxaaja ja miksei hiihtäjäkin. On jokseenkin turhaa etsiä päivälehdistä naiskoriksesta mitään, paitsi Jarmo Färdigin hyvä kirjoitus Topo Naisista ja jenkistämme Ashleestä, käydessämme nujertamassa Hongan Tapiolassa. Onkohan niin että työkseen juttuja kirjoittavien on pyydettävä pomoiltaan lupaa lähteäkseen naisten matsiin? Näin minulle eräs tunnettu toimittaja sanoi kun kutsuin häntä Kisahalliin. Ystäväni Pertti N. ehdottaa että kokoaisimme yhteen maamme päättäjien kärkeen kuuluvia naisia oikein seminaariin pohtimaan tätä tasa-arvoa niin kovasti vieroksuvaa tilannetta ja naisurheilun, eritoten joukkueurheilun totaalista vähättelyä. Jollemme itse saa aikaseksi tyttöjen ja naisten aseman parannusta liikunnan ja urheilun saralla, on apuun kutsuttava il- Saara Wahlgren on divisioona 1 -joukkueen kantavia voimia mutta kuuluu myöskin Topo Naisten joukkueeseen Topo jyllää naisenergiallaan SM-sarjoissa sekä liigassa ??Topo Naiset ovat pelanneet erinomaisen alkukauden, ollen liigassaan kolmantena, edellään vain Catz ja PeliKarhut, joille niukkaakin niukemmin olemme viime minuutilla hävinneet. Voittoja on otettu 5 ja kuudes on vahvasti tulossa nyt lauantaina kun HoNsU tulee vieraaksemme. Siitä taitaa olla aikaa kun Topolla on ollut, kuten nyt joukkue kaikismeisesti Aleksi Valavuori. Kevennyksenä toteaisin Mikon, tuon ?Konalan keisariksi? kutsutun kahvilanpitäjän, oivalluksen minkä mukaan taatusti yleisöä tulisi matseihin enemmän sa SM-sarjoissa alkaen B-tytöistä A-tyttöihin, 1 divisioonaan + siis vaativimmalle tasolle. Ja voi ystävät kuinka hyvin näitten nuorten naisten ?pullat ovatkaan uunissa?, katsotaanpas juuri nyt tilanteita ? Btytöt ovat viidellä (5) voitollaan toisena, A-tytöt niinikään toisena (2) Wartti Basket/Capitalsin johtaessa, Divarijoukkueemme on 4:s 10 sakissa, voittoja heilläkin enem- män kuin tappioita. Joukkueet ovat harjoitelleet jo alkukesästä lähtien tiiviisti ja tosissaan tähdäten kukin omiin tavoitteisiinsa, jonne ovatkin hyvää vauhtia menossa, kuten yllä sijoitukset osoittavat, treeneissä on hyvä meininki ja kaikki pelaajat ovat hienosti motivoituneita kuin myös aidosti ja iloisina nauttivat tiimityöstään. ja nimenomaan miehiä ? ?vaihtakaa naistenne peliasut samanlaisiin kuin on naislentopalloilijoilla. Mokomat lökäpöksyt pois ja tilalle shortsit?, on keisarin ehdotus. ?Kummallista, taasko tuo sama friidu on tiellä ?? Hyvä yrittäjä! Toivota asiakkaillesi hyvää joulua ja uutta vuotta tervehdysaukeamallamme! Joulunumero ilmestyy viikolla 51 ja aineistopäivä on tiistaina 9.12. Varaa paikkasi ajoissa! Linnea Kotiranta 09-413 97 360 linnea.kotiranta@karprint.fi ?Pois tieltä ja sassiin tyttö, meillä on korinteko mielessä?. Valokuvia vuosien takaa! Mekin voimme seurata toisia aviiseja jotka esittävät lukijoille fotoja menneiltä ajoilta. Kas iki-topolainen Finttu toi Pere Klingalle taannoin muutamia valokuvia keväältä 1995, jolloin vietimme kauden päättäjäisiä Wanhassa Munkissa, mukana myöskin meillä nyt pelaava Ashley Robinson perheineen, olihan isänsä John tuolloin yksi tärkeä linkki Torpan Poikien joukkueessa, Peren, Rikun ja mm:ssa Gregin pelikaverina. Tällä kertaa taas ei enempää paitsi se lopputoive ? TULKAA katsomaan ja kannustamaan sekä kasvattamaan osuuttamme Lastensairaala-keräykseen, tervetuloa! Apso Turunen Kummisetä Kuvat: Lauri Ilomäki
• MunkinSeutu Viikot 48-49 Työsuorituksia Tapahtumat A&G Tuo se meille ja nauti lempihuonekalustasi vielä pitkään! Ota yhteyttä: 050 3814 147 agverhoilu@live.com www.agverhoilu.com Parturikampaamo Saga-Hius Merja Lampa perinteiset joulumyyjäiset sunnuntaina 1.12.2013 klo 13-16, Mäntytie 14 Maskeeraus&Make up Huopalahdentie 3 p. 487 107 TERVETULOA Ostetaan Ostetaan liiketila 10-150m . Myös huonokuntoiset. Tarjoa rohkeasti! 050-5567996 Hemming 2 Lämpö- ja vesijohtoliike ? Hetipalvelut R ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio Julkaisija: Karprint Oy Ilmoituspäällikkö: Linnea Kotiranta puhelin 413 97 360, sähköposti munkinseutu@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 413 97 330, sähköposti juha.ahola@ karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Puhelin vaihde 413 97 300. Ilmoitushinnat: ?/ppm mv Etusivu 1,25 Takasivu 1,11 Tekstissä 1,06 4väri 1,68 1,56 1,50 Määräpaikkakorotukset 20%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero lisätään hintaan. Ilmoitukset: 413 97 358, 413 97 300. telefax 413 97 405. Ilmestyy: Joka toinen viikko. Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä perjantaina Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 8866 1055 Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2013 Lehdet Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita Huoneistot, kiinteistöt, arvokohteet RuutsaloVaahtio Liisa LVV, VuT 050 995 0032 Vaahtio Hannu Vaahtio KTM, LKV Iiro 0400 555 311 010 622 4040 050 995 0031 myynti@asumaan.fi vuokraus@asumaan.fi Palkkiot: myynti; huoneistot 3,9% velattomasta hinnasta, vuokravälitys; 1-1,24% x kuukauden vuokra Työsuorituksia Kirpputorit Asustehuolto Ullastiina ? Vaatekorjaukset ? Tilaustyöt ? Hääpuvut ? Nahkavaatteet ? Turkit ? Pesulapalvelu ? Nahkapesu ? Kodintekstiilit ? Alihankinta ym. Länsi-Pakila Rapparintie 6 (09) 752 2668 myös taitoluistinteroitus/ 050 5589984 ~ Hyvä palvelu ~ Takuutyö Munkkiniemi Perustie 19 (09) 488 404 Itäkeskus Itäkatu Stockmann yläkerta 4 krs. (09) 343 3009 Muuta tarpeettomat tavarasi rahaksi ITSEPALVELUKIRPPIS HIETSUMARKET Hietalahdenranta 11 Pöytävaraus p. 09-676 021 Ma-Pe 10-17.30 La 10-15 Su 11-15 50 ? OA ! 2 VIIKK www.hietsumarket.fi Rakennus- ja kiinteistöpalvelut 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi Valokuvaamot AMMATTITAITOINEN VUOKRAUS- JA MYYNTIPALVELU Area m2 Oy LKV, Ilmarinkatu 10, 00100 Helsinki, vaihde 010 622 4030 vuodesta 1952 kuvatapio.fi Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Leivonnaisia, leluja, kirjoja, wanhoja tavaroita, kirpputori ja arpajaiset. Kahviossa suolaisia ja makeita herkkuja! Tervetuloa! Englantilaisen koulun Ystävät ry P. 4585 6503 Töölön Putkiliike Oy Saga-Seniorikeskus Munkkiniemi Dosentintie 12, 00330 Helsinki Vuokrauspalvelut Englantilaisen koulun Verhoilu Kulunut? Mutta niin mukava! 15 Verhoomo Tiisa Raati ?Tyyli- ja antiikkihuonekalut ?Modernit kalusteet ?Kangas- ja tarvikemyynti ?Kuljetus Soita ja tilaa ilmainen arviointi p. 040-774 2565 Munkkiniemessä jo vuodesta 2001! Myydään 29? 33? lahjaksi VÄLITÄ OMASTA SEKÄ YSTÄVÄSI TERVEYDESTÄ nyt tarjous KIPUKOUKKU VÄRIKKÄÄSTÄ LUONNONKUITU MATERIAALISTA Tilaa kätevästi nettikaupastamme avajaistarjoushintaan: Puukoukku 33?, Luonnonkuitukomposiitti 29?. Tilaa kotiin, ilman postikuluja! video-opastus WWW.KIPUKOUKKU.INFO Remontointia lattiasta kattoon MunkkinieMen Rakennuspalvelu ky Puh. 040-5590 594 www.munkkiniemenrakennuspalvelu.com MUNKKINIEMEN KIINTEISTÖPALVELU OY ? ? ? ? ? ? ? ? Kiinteistönhuolto Siivouspalvelut Huoltomiespalvelut Talonmiessijaisuudet Painepesut Hälytys- ja valvonta 24h/vrk Lumityöt ja hiekoitustyöt Imulakaisukonepalvelut Pyydä tarjous! puh. 040-9000 989 munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info www.kiinteistopalvelu.info Ostetaan Kirjapainot Kirjapainomme sijaitsee Huhmarissa, Turun moottoritien varrella, 37 km Helsingistä. Soita ja kysy tarjoustamme! Odotamme yhteydenottoasi p. 09-413 97 300 03150 Huhmari Myös märkätilat
• MunkinSeutu 16 Viikot 48-49 Ravintola Pikku Ranska Seniorilounas arkisin (+65) klo 13-15 VAIN 5? ITSENÄISYYSPÄIVÄN LOUNAS 6.12. klo: 12-18 varaukset: pikkuranska@pikkuranska.com JOULULOUNAS la-su 7.-8.12. OSTAMME KULTAA, Nyt saatavana myös maukasta pizzaa, oman valinnan täytteillä!!! Tule Maistamaan!! hopeaa, platinaa ja palladiumia kaikissa muodoissa. Muista tehdä jouluvaraus ajoissa! ki e r r ät y s Ostamme kierrätykseen jalometalliromua, joka sulatetaan, jalostetaan ja käytetään raaka-aineena tehtaallamme. AVOINNA ma - to 11:00 - 21:00 pe 11:00 - 22:00 la - su 12:00 - 22:00 Kotiinkuljetus vain lauantai ja sunnuntai klo 12:00 - 21:30 Solnantie 33, Helsinki (Munkkiniemi) puh. 09 - 458 4488 Soita ja tilaa www.pizzapaja.com Lounastarjous PIZZAT K.A.Rasmussen on pohjoismaiden johtava jalometallialan yritys. Valmistamme jalometallituotteet kultasepille, teollisuudelle ja hammasteknikoille. Ammattilaisille ja harrastelijoille työkalut ja materiaalit korujen valmistamiseen. Sijoitustarkoituksiin tai lahjaksi jalometalliharkot ja -kolikot. Tutustu tuotteisiin myyntinäyttelyssämme sekä verkkokaupassamme: www.rasmussen.fi (keittiö 10.30-21) (keittiö 10.30-21) (keittiö 12.00-21) (keittiö 12.00-19) Ulvilantie 19 00350 Helsinki, Puh: 010 387 6100, www.pikkuranska.com Juhlapalvelu: 040 705 1218, puheluita otetaan vastaan klo 19 - i en ja m e ta l l AUKIOLOAJAT: MA-TI 10.30-16.00 (keittiö 10.30-15) KE-TO 10.30-22.00 PE 10.30-22.00 RAVINTOLASSA ON LA 12.00-22.00 A-OIKEUDET SU 12.00-20.00 Eteläranta 14, (09) 654 446, ma-to klo 9-18, pe klo 9-16 Katso hinnat: www.rasmussen.fi lo 15? KEBABIT KANAT FALAFELIT SALAATIT JUOMAT uutuuspizzat arkisin 11:00 - 15:00 8,80 ? + 0,35 limu Kaikki pizzat (ei uutuus) tai kaikki kebabit (ei nro 8) tai kaikki falafelit ERIKOISTARJOUS joka viikko ma - to 3 annoksen tai 2 perhepizzan ostajalle 1,5L limu kaupanpäälle!