• Yli 25 vuoden kokemuksella. osa u K o rt Tmi A puh 050 5544 559 Kotitalousremontit ja LVI! Kilpailukykyiseen hintaan. Soita ja pyydä tarjous! Pk-seutu ja Etelä-Suomi. Ilmoittaudu Saga Munkkiniemen infotilaisuuteen ja konserttiin 1.3.2016. LISÄTIEDOT S.2 Paras istuvuus ja täydelliset muodot joka vartalolle, hoikentavilla housuilla. Paljon kokoja (32-48), värejä ja pituuksia. Laurien kevät 2016 housuvärit nyt myymälästämme ja verkkokaupastamme www.dressingroom.fi ALEN LOPPURYSÄYS ?60 % MunkinSeutu 2016 - Viikot 8-9 JATKUU Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 47. vuosikerta - Nro 4 Jotkut sanovat, etteivät asunnot liiku. Elätkö unelmiesi kodissa? Vai oletko ehkä miettinyt miten yksi huone lisää helpottaisi arkea, kaksi vähemmän helpottaisi siivoamista tai miten paljon se autotalli auttaisi aamuja. Älä vaivu pessimismiin ja totea, että ?en voi myydä ennen kuin löydän uuden? enkä ?ostaa ennen kuin nykyinen koti on myyty?. Me löydämme ratkaisun unelmiisi. Ota yhteyttä ja aloitetaan matka kohti unelmiesi kotia. Puh.(09)436 3500, munkkiniemi@kiinteistomaailma.fi Kiinnostaako turvallinen kodinvaihto? Haluatko välttää riskit nollan tai kahden asunnon loukusta? Teemme mitä välittäjän kuuluukin, yhdistämme kodit ja ihmiset. Ota yhteyttä niin kerromme sinulle turvallinen kodinvaihtokonseptistamme. Aloitetaan matka kohti unelmien kotia. Janne Kumpulainen LKV, 040 753 1753 Marko Koivulehto LKV, 040 725 2600 Anne Kilpiäinen KiAT, 050 5480575 Sinikka Antila KiAT, 050 3866651 Niina Häkämies LKV, 040 8331951 sovi Soita ja nti y Kotikä 500 36 3 p. 09 -4 Maria Pusa LKV, 0500 852258 Tiina Toivoranta LKV, 050 5480573 Johanna Lehto LKV, 050 432 6590 Sirkka Teittinen LKV, 050 581 2779 Kiinteistömaailma Munkkiniemi / Munkkivuori Amuletti Asunnot Oy LKV | Munkkiniemen puistotie 15, 00330 Helsinki | Puh. (09) 436 3500 | munkkiniemi@kiinteistomaailma.fi Kukaan ei välitä niin kuin me. PÄTEVYYSVAATIMUS KIINTEISTÖNVÄLITYSALALLA MUUTTUI VUODEN VAIHTEESSA Meistä jokainen on laillistettu kiinteistönvälittäjä (LKV). Asiantuntijan kanssa onnistut. ORANSSIA ENERGIAA ASUNTOSI MYYNTIIN. Nyt on kysyntää. Soita jo tänään! JARMO ASOLA Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 3621 gsm 0500 408 690 LEENA HYRY Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 2165 gsm 040 679 1104 JARMO KAIPAINEN Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 3626 gsm 0500 408 612 SARI KIVIHARJU Kiinteistönvälittäjä LKV, OTM puh. 020 780 3268 gsm 050 511 1618 PIPSA SARIN Myyntijohtaja, LKV puh. 020 780 2572 gsm 0500 785 160 MUNKKINIEMI | Munkkiniemen puistotie 21, 00330 Helsinki, puh. 020 780 3630 Huoneistokeskus Oy LKV, Valimotie 17-19, 00380 Helsinki. Y-tunnus 1831315-2. Puheluhinnat 0207-alkuisiin numeroihin lanka- ja matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24 %). / Huoneistokeskus www.huoneistokeskus.fi
• MunkinSeutu 2 femeia fashion Munkkivuoressa tarjolla Kevätuutuudet saapuneet! IMplanttI-lauantai 2.4. klo 13-17 Ilmainen erikoislääkärin arvio hammasimplanttihoidosta ajanvarauksella. (15 min.) Outletpuolella mallikappaleita edullisesti. Varaa aikasi 09 506 3206 tai 044 9339 242 Juuso Kallinen hammaslääkäri suu- ja leukakir. erikoislääkäri hammasimplantit www.stickdent.com alkaen 1595e ET-Hammaslääkärit Oy Ulvilantie 13, 00350 Helsinki OMPELUPALVELUJA Laadukas ja asiakaskeskeinen palvelu Avoinna ti-pe 11-18, la 11-15, muina aikoina sop mukaan 0400 355 913 ? Ansaritie 3, Etelä-Haaga s.lootus@luukku.com Nro 4 ? Viikot 8-9 tervetuloa! Kivikon hiihtohalli jälleen auki ??Tammikuun lopussa suljettu Kivikon hiihtohalli avasi ovensa hiihtokansalle jälleen maanantaina 15. helmikuuta. Haastavan ulkolatutilanteen takia Kivikon sisälatu palvelee hiihtokansaa ainakin 28. helmikuuta asti. Sen jälkeisestä aukiolosta päätetään sääolosuhteiden ja kävijämäärien perusteella. Aluksi Kivikossa hiihtäjien käytössä on ainoastaan parven ylälenkki, sillä alkuviikon aikana hallin alakertaan kuskataan kuorma-autoilla uutta tykkilunta. Loppuviikosta hallin ladun on tarkoitus kiertää molemmissa kerroksissa, mutta latuprofiili ja lenkin pituus ovat hieman poikkeavat aiemmasta. Hiihtohallin aukioloaikoina tarjolla on myös suksi- Ma-To 11-18 Pe 11-17 La 11-15 Paciuksenkaari 16 00270 Helsinki 010-3262333 www.femeia.fi Facebook: Femeia-Fashion vuokrausta ja suksien huoltopalvelua. Lisäksi Kivikon sisäänpääsymaksuun sisäl- tyy aina saunominen sivakoinnin jälkeen. KUTSU Oma koti, huippupalvelut ja hyvää seuraa. Lämpimästi tervetuloa 1.3.2016 klo 15 tutustumaan Saga Munkkiniemen uudisrakennukseen, Dosentinlinnaan. Infotilaisuuden jälkeen siirrymme kuuntelemaan mukavaa konserttia. Tarjolla pientä suolapalaa ja kuohuviini. Ilmoittautumiset puh 09-458560 tai munkkiniemi@sagacare.fi. Tervetuloa osoitteeseen Dosentintie 12, 00330 Helsinki. www.sagacare.? Saga Care on osa Esperi Care -konsernia Hirvisaaliin koko vastasi suunnitelmia ??Syksyn 2015 aikana saatiin saaliiksi noin 44  100 hirveä. Määrä vastaa hyvin tarkasti hirvitalousalueiden suunniteltua verotusmäärää. Vuodesta 2015 lähtien käytössä olleessa kannanhoitojärjestelmässä oleellisena osana on hirvitalousaluekohtainen kannanhoito. Edellisenä vuonna hirviä kaadettiin noin 40 000 yksilöä. Kulunut hirven metsästyskausi oli ensimmäinen, jolloin Suomen uudet hirvitalousalueet olivat käytössä. Hyvissä ajoissa ennen metsästyskautta alueelliset riistaneuvostot asettivat hirvitalousaluekohtaisia tavoitteita, joiden perusteella riistanhoitoyhdistykset suunnittelivat verotusta. Metsästysseurojen ja -seurueiden tavoitteena oli toteuttaa laaditut suunnitelmat. Sidosryhmät mukana suunnittelussa Verotussuunnittelulla, ja sen toteuttamisella pyritään pitämään hirvikannan koko ja rakenne toivotulla tasolla. Jotta haitat ovat mahdollisimman pieniä ja hyödyt mahdollisimman suuria, osallistuvat maa- ja met- sätalouden, liikenteen ja metsästäjien sidosryhmät keskusteluun hirvitalousaluekohtaisista tavoitteista. Suomessa on yhteensä 59 hirvitalousaluetta, joista jokaisella on omat pitkäaikaiset kannan tiheystavoitteet. Hirvikannan hoitosuunnitelman tärkeimpiä tavoitteita on kantojen rakenteen, eli vasojen, sonnien ja lehmien suhteen parantaminen. Luonnonvarakeskuksen laskelmien mukaan vasojen osuus saaliista olisi pitänyt olla keskimäärin 53 % ja sonnien osuus aikuisista 46 %, jotta päästäisiin asetettuihin tavoitteisiin. Viime vuonna käytettiin 87 % myönnetyistä pyyntiluvista. Kaadetuista hirvistä keskimäärin 50 % oli vasoja (noin 22 000) ja aikuisista 53 % oli sonneja (noin 11 800) sekä 47 % lehmiä (noin 10 300). Kaikilla hirvitalousalueilla saaliin sukupuoli- ja ikäjakauma ei siis toteutunut verotussuunnitelman mukaisesti.   Viime vuosi on antanut hyviä kokemuksia ja opetuksia siitä, miten jatkossa kannattaa menetellä, jotta verotussuunnitelmat toteutuvat entistä paremmin koko maassa. Oma riista -palvelu avuksi hirvitiedon keruuseen Oma riista -palvelulla voidaan kirjata metsästystä koskevia havainto-, saalis- ja olosuhdetietoja. Tietojen keruu onnistuu älypuhelimilla jo maastossa, ja tietoja voi täydentää tietokoneella. Tiedot ovat heti hyödynnettävissä, joten niistä muodostetaan automaattisesti päivittyviä lämpökarttoja, raportteja, indeksejä ja taulukoita. Kannan seurannan ja metsästyksen ohjaamisen helpottamiseksi on tekeillä Oma riista -palvelun laajennus, jolla saadaan luotettavaa tietoa hirvikannan kehityksestä jo metsästyskauden aikana. Oma riista -palvelun tulevan laajennuksen tarkoituksena on yhdistää nykyiset hirvihavaintokortit ja saalisilmoitukset, jotta metsästäjien työ helpottuu ja vähenee. Uuden palvelun hyödyt saadaan käyttöön erityisesti silloin, kun koko yhteislupa sitoutuu keräämään tiedot sähköisesti. Suomessa on yhteensä noin 6 000 hirvenmetsästysseuraa ja -seuruetta, joissa on noin 100 000 hirvenmetsästäjää. 
• Viikot 8-9 MunkinSeutu Adressi Munkkivuoren Postin puolesta luovutettiin Posti korvaa palvelupisteitään kumppaniposteilla ? ? Munkin yrittäjäyhdistys ry:n keräämä adressi Munkkivuoren Postin lopettamisen vastustamisesta luovutettiin Postin verkostojohtaja Anna Lehtoselle helmikuun yhdeksäntenä päivänä. Adressin luovuttivat yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Pipsa Sarin ja koordinaattori Keijo Lotvonen. Yhdistyksen edustajat ilmaisivat huolensa pelveluiden karsimisesta. ? Munkkivuoren Postin lähistöllä asuu tuhansia ihmisiä, ja Posti on heille tärkeä ja hyvä palvelu. Ikä-ihmistenkin on helppo päästä autolla ostoskeskukseen postiasioita hoitamaan. Esimerkiksi Linnankoskenkadun postin eteen on vaikea saada autoja parkkiin, joten se Posti ei palvele yhtä hyvin, Sarin totesi. Lehtonen kertoi yrittäjäyhdistyksen edustajille, ettei palvelupisteitä suinkaan karsita, vaan korvataan kumppaniposteilla. ? Kumppanipostit tulevat liikkeiden yhteyteen, joten posti- palveluiden aukioloajat pidentyvät. Tulemme varmasti huolehtimaan siitä, että palvelut tulevat olemaan saatavilla, Lehtonen vakuutti. Postin palvelut lähikauppoihin Kumppanipostia ei Munkkivuoreen ole toistaiseksi löytynyt, mutta neuvottelut ovat käynnissä. Posti etsii kumppaniposteikseen liikkeitä, joiden tilat ja olosuhteet vastaavat tarpeita. Myös kumppanin halukkuus hoitaa Postin asiakkaita on tärkeä. ? Olemme tehneet selvityksiä Munkkivuoren alueella, ja verkostomuutoksen pitäisi olla vuoden 2018 puoleen väliin mennessä valtakunnallisesti valmis, eli sellaisella aikataululla ollaan nyt liikkeellä. Kumppaniposti on hyvä vaihtoehto, sillä siten Postin palveluita saa lähikaupasta tai -kioskista, Lehtonen valottaa. Sivu 7 Munkkivuoren Postia ei saa lakkauttaa! -adressi siirtyi Munkin yrittäjäyhdistyksen edustajalta Pipsa Sarinilta Postin verkostojohtaja Anna Lehtoselle. 47. vuosikerta ? nro 4 Ajankohtaista Kirkkotaiteen Engel-palkinto symbolitutkija, FT Liisa Väisäselle ??Symbolitutkija, kirjailija, FT Liisa Väisäselle on myönnetty kirkkotaiteen Engel-palkinto. Väisäsen ansiot kirkkotaiteen ja kulttuurien symbolien avaamisessa ovat suuret ja laadukkaat. Hänen julkaisemansa teokset ja pitämänsä luennot avaavat laajalti kristillisen kuvataiteen maailmaa aikamme ihmisille. Liisa Väisänen laatii tänä vuonna myös kirkon tiedotuskeskuksen julkaisemat kirkkovuositiedotteet. Tekstit esittelevät kristillistä taidetta ja symboliikkaa teemalla Kuvat puhuvat. Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherra, tuomiorovasti Matti Poutiainen luovutti palkinnon Liisa Väisäselle 14. helmikuuta 2016 Tuomiokirkon vihkimispäivän 164-vuotisjuhlallisuuksien yhteydessä Tuomiokirkossa. Kirkkotaiteen Engel-palkinnon myöntää Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvosto taiteilijalle tai yhteisölle, joka on ansioitunut kirkkotaiteen alalla tai kirkkotilan rikastuttamisessa. Palkinto on myönnetty aiemmin 17 kertaa. Palkinnon saajan taiteilijantyö on lähes aina liittynyt tavalla tai toisella Helsingin tuomiokirkkoon. Palkinto voidaan kuitenkin myöntää myös sellaiselle taholle, joka on kulttuurin keinon merkittävästi edistänyt kirkon ydinviestiä, vaikkei kytkentää kirkkotilaan olisikaan. Kirkkotaiteen Engel-palkinto perustettiin vuonna 1990, jolloin tuli kuluneeksi 150 vuotta Helsingin tuomiokirkon suunnittelijan Carl Ludvig Engelin kuolemasta. Aluksi palkinto jaettiin vuosittain ja vuodesta 2006 lähtien joka toinen vuosi.  Kyläkallion hoivakodille Petraaja palkinto Kaikkeen liittyy aina monta näkökulmaa tutkija Charly Salonius-Pasternak totesi. Charly SaloniusPasternak vieraili Munkkiniemen yhteiskoulussa ??Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak kertoi Munkkiniemen yhteis- koulussa lukiolaisille Suomen turvallisuuspolitiikasta. Sivu 10 ??Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY on myöntänyt Vuoden Petraaja 2015 -palkinnon Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy:n Kyläkallion hoivakodille. Palkinto myönnetään oman toimialansa edelläkävijälle, joka panostaa kestävään kulutukseen, seuraa jätemääriään ja välttää jätteen syntymistä. HSY jakoi palkinnon torstaina 11. helmikuuta pidetyssä Helsingin seudun ilmastoseminaarissa. Kyläkallion hoivakoti panostaa jätteen vähentämiseen HSY haluaa palkinnolla kannustaa yrityksiä ja julkisyhteisöjä seuraamaan jätemääriään sekä aktiivisesti vähentämään jätteen muodostusta. ?  Vuoden Petraaja -palkinto myönnetään sellaiselle organisaatiolle, joka on omalla aktiivisella toiminnallaan merkittävästi vähentänyt jätemääräänsä. Palkittava taho valitaan niiden yritysten ja yhteisöjen joukosta, jotka ovat mukana HSY:n ylläpitämässä Petra-jätevertailussa, sanoo HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen. Petra-jätevertailussa organisaation jätemäärä suhteutetaan työntekijämäärään, ja näin saman alan toimijoita voidaan verrata toisiinsa. ? Ikääntyneiden palveluasumisessa syntyy keskimäärin noin 1 000 kiloa jätettä työntekijää kohden vuodessa. Kyläkallion hoivakodin jätemäärä on ollut useana vuonna toimialansa pienin, vain noin 20 prosenttia keskiarvosta, erityissuunnittelija Miia Riihimäki HSY:stä kertoo. Helsingissä toimivan Kyläkallion hoivakodin henkilökunnan ammattitaito ja tuotteiden kulutuksen jatkuva seuranta mahdollistavat sen, että hävikkiä syntyy erittäin vähän. Esimerkiksi ruokatilauksissa ruokailijoiden määrän vaihteluista tai ruoka-annosten liian suuresta koosta ilmoitetaan välittömästi tavarantoimittajalle. Tuotehankinnoissa käytetään kestotuotteita kertakäyttöisten sijaan ja asukkaiden ylimääräiset tavarat ohjataan uudelleenkäyttöön. Syntyvää jätemäärää seurataan hoivakodissa päivittäin. Eri toimilla vähennetään myös jätteistä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä. Kyläkallion hoivakodissa kaikki työntekijät on perehdytetty ympäristöasioihin. Diakonissalaitos järjestää ympäristökoulutusta kaikissa toimipaikoissaan ja jokaisessa toimipaikassa on erikseen nimetty ympäristövastaava. Kyläkallion hoivakodissa työskentelee 17 henkilöä ja asukkaita on 24. HSY valitsi Vuoden Petraajan noin 450 toimipaikan joukosta Petra-jätevertailu on ilmainen verkkopalvelu jätemäärien seurantaan ja vertailuun. Palvelu auttaa pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen yrityksiä vähentämään jätettä ja parantamaan materiaalitehokkuutta. Palvelu toimii osoitteessa www.petrajatevertailu.fi. Vuoden Petraaja 2015 valittiin noin 450 toimipaikan joukosta. HSY jakaa Vuoden Petraaja -palkinnon joka toinen vuosi. Palkittava yritys saa kunniakirjan sekä oikeuden käyttää Vuoden Petraaja -tunnusta.
• MunkinSeutu 4 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Yleisönosasto Nro 4 Lähikauppaan ostoksille hevosvoimin vai lihasvoimin P iipahdatko lähikaupassa hevosvoimin vai lihasvoimin? Saatko proteiinisi pavuista vai lihasta? Oletko ilmaston tosirakastaja vai hyvänpäiväntuttu? HSY:n Ilmastoinfon uusi testi kertoo, miten suhteesi ilmaston kanssa toimii. Pääkaupunkiseudun kaikki kymmenen korkeakoulua ovat mukana HSY:n Ilmastoinfon Climate Match -kampanjassa. Ilmastonmuutosaiheisen kampanjan ideana on herätellä huomaamaan ne helpot arjen valinnat, joissa voi tehdä hyvää ilmastolle. Hauskan testin taustalta välittyy tietoa ilmaston kannalta merkittävistä valinnoista, kuten ruokailutottumuksista, liikkumisvalinnoista ja energiankäytöstä. Viime vuoden Ilmastobarometrin mukaan selvä enemmistö suomalaisista pitää ilmastonmuutosta Nro 4 ? Viikot 8-9 yhtenä suurimmista globaaleista uhista, mutta valtaosalla tämä ei kuitenkaan ole vielä vaikuttanut heidän omaan toimintaansa arjessa. HSY:n Ilmastoinfon nopea testi antaa vinkkejä arjen tärkeistä valinnoista ilman synkistelyä tai syytöksiä. Kampanja kohdistetaan aluksi korkeakouluopiskelijoille, mutta testi on kaikkien tehtävissä osoitteessa www. climatematch.fi. Kampanja näkyy korkeakoulujen kampuksilla ja viestinnässä helmikuun ajan. Jokainen teko on tärkeä! Kampanjassa mukana olevat korkeakoulut: Aalto-yliopisto, Arcada, Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak, Haaga-Helia, Hanken Svenska Handelshögskolan, Helsingin yliopisto, Humanistinen ammattikorkeakoulu Humak, Laurea-ammattikorkeakoulu, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Taideyliopisto. Tietulleilla sahataan omaa oksaa ??Helsingin seudun liikenne HSL esitys tiemaksuista Helsinkiä ympäröiville teille on vastuuton. Helsingin, Espoon ja Vantaan Yrittäjät ovat pöyristyneitä esityksestä. Toteutuessaan pääkaupunkiseudun ruuhkamaksut rasittaisivat seudun kilpailukykyä ja heikentäisivät työllistämisen edellytyksiä. Tietullien tai tienkäyttömaksujen käyttöönotto olisi alueellisena lisäverona kilpailua vää- ristävä ja kustannuksia lisäävä päätös. Alueen jo muutenkin korkean kustannustason takia uusia lisärasitteita ei tule luoda. Ne eivät ole asukkaiden eivätkä yritysten kannalta perusteltuja. Joukkoliikenteen käyttöön voidaan kannustaa paremmalla palvelulla ja kohtuullisilla hinnoilla. Samalla tieväylien toimivuutta tulee parantaa. Pääkaupunkiseudulla auton käyttäminen on monesti väistämä- töntä. Autoa yritystoimintansa tai työnsä puolesta tarvitsevia ei pidä rangaista lisämaksuilla. Tietullit olisivat erityisen haitallisia Helsingille. Ne vaikeuttaisivat asiointi-, työmatka- ja tavaraliikennettä Helsinkiin ja ohjaisivat kuluttajia asioimaan ympäristökunnissa. Tiina Oksala toimitusjohtaja Helsingin Yrittäjät Väärin valittua säästöä Oli ennenvanhaan kaduilla, koppalakki joka kadun kulmalla. Pitää edelleen lisää säästää. Antoi tunteen turvallisen, kansa kaduilla tunti ja vaistosi sen. Oisko kohde muu ollut sopivampi, kansa maksaa supistukset kalliisti. Oli vaikutus rikoksiin ennalta ehkäisevä. Oli vaikutus näkyvä moraalinen. Tulisi poliiseja lisätä, ei vakansseja vähentää. Ei leikata jo leikatun lisäksi. Jälleen toimintoja aiotaan supistaa. Olavi Kylliäinen Yrityksen perustamisopas ilmestyi RAY:n historian paras tulos ??Suomen Uusyrityskeskukset ry on julkaissut vuoden 2016 perustamisoppaan alkavalle yrittäjälle. Oppaassa on viimeisimmät tiedot muun muassa yrityksen verotuksesta, rahoituksesta, toimiluvista, työnantajavelvoitteista, kirjanpidosta sekä yrittäjän eläkeja työttömyysturvasta. Vuosittain päivitettävää opasta on tehty vuodesta 2011 lähtien. Opasta jaetaan uusyrityskeskusverkoston kautta yrittäjiksi aikoville ja alkaville yrittäjille. Myös monet oppilaitokset käyttävät opasta yrittäjäkursseillaan. Perustamisopasta painetaan vuosittain 30 000 kappaletta ja se lienee ainoa yrittämisen opas, josta tehdään vielä painettu versio. Verkkoversio löytyy osoitteesta: www.perustamisopas.fi. ? Käytännössä opas annetaan jokaiselle yrittäjyyttä harkitsevalle ja yrityksen perustajalle Suomessa. Se on tuhti, 76-sivuinen, yrit- tämisen tietopaketti. Myös toimiva yrittäjä sekä yrittäjyyden parissa työskentelevä löytää hyödyllistä tietoa perustamisoppaasta, toteaa Suomen Uusyrityskeskukset ry:n toimitusjohtaja Jari Jokilampi. Suomessa on 31 uusyrityskeskusta, joilla on yhteensä 85 palvelupistettä. Uusyrityskeskusverkoston taustatukena on noin 1000 yritystä ja 270 yhteisöä. Uusyrityskeskusten neuvonnalla on ISO 9001/2008 laatusertifikaatti. Laatukriteerit edellyttävät, että kahden vuoden kuluttua yli 90 prosenttia ja viiden vuoden kuluttua vähintään 80 prosenttia uusyrityskeskusten kautta toimintansa aloittaneista yrityksistä on edelleen toiminnassa. www. uusyrityskeskus.fi Tilannenopeus tärkeää jalankulkijallekin ??Talven ja liukkaiden kelien tullen autoilijoita muistutetaan talvirenkaista ja tilannopeudesta. Diacorin ortopedi Jukka Leinonen sanoo, että samat terveiset voi osoittaa jalankulkijallekin. ? Karkeapohjaiset talvikengät ja liiallisen vauhdin välttäminen estäisivät monta kaatumista. Hiekoituksenkaan ei kannata luottaa liikaa, sillä joskus sekin voi toimia suorastaan kuulalaakerin tavoin. Lääkäriasemilla eletään juuri aikaa, jolloin vastaanotoille tulee paljon kaatumispotilaita. Erityisesti jään päälle satanut pakkaslumi on vaarallista, varsinkin korkokengillä tai liukaspohjaisilla kesäkengillä. ? Tyypillinen kaatuma- potilas 40-60-vuotias nainen, joka on ottanut kaatumisen vastaan ojennetulla kädellä. Värttinäluun murtuminen on yleisin 50-vuotiaiden ihmisten murtuma Suomessa. Oireena on jatkuva särky, turvotus, ihonalainen sinerrys ja joskus myös virheasento. Joka kolmas lääkärin vastaanotolle tullut rannevamma on murtuma. Sairauspoissaolo voi ammatista riippuen olla pitkäkin. Hyväasentoinen murtuma rauhoitetaan lasikuitu- tai kipsilastalla neljäksi viikoksi. Ranteen jäykistyminen estetään fysioterapialla. Jos murtuma on virheasennossa, murtumakappaleet asetetaan puudutuksessa oikeaan asentoon ja tuetaan kipsillä kuudeksi viikok- si. Pirstaleisissa murtumissa turvaudutaan leikkaushoitoon. Alaraajassa yleinen kaatumisvamma on turvonnut ja sininen ulkokehränen, mikä usein tarkoittaa pohjeluun murtumaa. Liukastumisen seurauksena syntyy myös olkapään, kyynärpään, polven ja häntäluun kolhuja ja murtumia, iäkkäämmillä ihmisillä jopa reisiluun kaulan murtumia. ? Yleisin liukastumispaikka on pimeä kodin tai työpaikan piha, eli kaatumiset sattuvat heti matkan aluksi. Maltti on valttia, ja alustaa kannattaa ulko-oven jälkeen aluksi hiukan tunnustella. Ja kunnon talvikengät jalkaan, ortopedi Leinonen neuvoo. ??Raha-automaattiyhdistys teki vuonna 2015 historiansa parhaan tuloksen. Sekä tuotot että liikevoitto kasvoivat edellisvuodesta reippaasti. Tammijoulukuun tuotot ylittivät vuoden 2014 tuotot 19,9 miljoonalla eurolla (+2,6 %) päätyen 796,3 miljoonaan. Liikevoitto kasvoi 12,8 miljoonalla (+3,1 %) ja oli nyt 422,9 miljoonaa euroa. Arpajaisveroa RAY tilitti valtiolle 12 % tuotostaan eli vajaat 95,4 miljoonaa euroa. ? Tulos on todella hieno, kun tiedämme, mikä taloudellinen tilanne Suomessa koko viime vuoden oli. Onnistuneet uudet pelit ja erinomainen yhteistyö yrityskumppaneidemme kanssa tuottivat tulos- ta. Suurin voittaja on suomalainen järjestötyö. Hyvän tuloksen ansiosta sosiaalija terveysalan järjestöjä voidaan niin ikään tukea suurimmalla summalla kautta aikojen eli 315 miljoonalla eurolla. Lisäksi sotiemme veteraaneille osoitettiin 100 miljoonaa euroa. Kiitos näistä luvuista kuuluu pelaajille, kaikille kumppaneillemme ja henkilökunnallemme, RAY:n toimitusjohtaja Velipekka Nummikoski sanoo. Kasvua oli kaikissa RAY:n tarjoamissa peleissä. Kaikkein eniten (+10,2 milj. euroa) kasvua oli yrityskumppaneiden tiloihin, kuten kauppoihin ja kioskeihin eli pelipisteisiin, sijoitetuissa raha-automaateissa. Näiden osuus pelitoi- minnan kokonaistuotosta oli edelleen keskeinen ollen 74,2 % eli 591,2 miljoonaa euroa. Suhteellisesti eniten (+7,8 %) tuotot kasvoivat digitaalisissa peleissä. Näiden tuotto vuonna 2015 oli 64,2 miljoonaa euroa. Myös Casino Helsingin hyvä kehitys jatkui. Lisäystä edellisvuoteen oli 5,0 % tuottojen ollessa 29,1 miljoonaa euroa. RAY:n omat pelisalit, joihin kuuluvat Pelaamot ja Klubit, tuottivat niin ikään hyvin, yhteensä 97,5 miljoonaa euroa (+3,0 %). Ravintolapeleissä kasvua oli 6,0 % ja tuotot 14,3 miljoonaa euroa. RAY:llä on ravintoloissa eri puolilla Suomea yhteensä 212 pelipöytää. Kirkon eläkerahasto ylitti tuottotavoitteensa 2015 ??Kirkon eläkerahastolle vuosi 2015 oli tuotoltaan hyvä. Eläkerahaston sijoitusten tuotto vuonna 2015 oli 6,2 prosenttia. Tuotto ylittää sijoitussuunnitelmassa asetetun kuuden prosentin tuottotavoitteen. Kirkon eläkerahaston tuotto oli erittäin hyvä verrattuna muihin eläketoimijoihin. Rahaston sijoitusten markkina-arvo oli vuoden 2015 päättyessä 1,3 miljardia euroa. Eläkerahaston pitkän aikavälin nettotuotto (1991? 2015) pysyi edelleen hyvänä, ollen vuoden lopussa 8,1 prosenttia. Osakesijoitukset tuottivat 10,2 prosenttia, korkosijoitusten tuotto oli 0,8 prosenttia tappiolla ja muut sijoitukset tuottivat 10,0 prosenttia. Sijoittaa vastuullisesti Eläkerahaston kaikki varainhoitajat ovat allekirjoittaneet YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet (PRI). Tämä tarkoittaa, että varainhoitajat ovat sitoutuneet huomiomaan ESG-näkökohdat sijoitusprosessissaan ja kehittämään vastuullisen sijoittamisen käytäntöjään. ESG-näkökohdat tarkoittavat ympäristöön, yhteiskuntaan ja sijoituskohteena olevien yritysten hyvään hallintotapaan liittyviä seikkoja. Eläkerahaston vastuullinen sijoitustoiminta kuuluu PRI:n vertailun mukaan parhaimman viiden prosentin joukkoon. Vertailuryhmänä toimivat muut PRI-periaatteet allekirjoittaneet, kansainväliset instituutiosijoittajat. Vuoden 2015 keskeisin vastuullisen sijoittamisen teema oli ilmastonmuutos. Pariisissa solmittiin uusi maailmanlaajuinen ilmastosopimus. Instituutiosijoittajat ympäri maailmaa ovat vuoden aikana aktivoituneet ja tehneet sitoumuksen sijoitussalkkujensa hiilijalanjäljen mittaamiseksi ja vähentämiseksi. Kirkon eläkerahasto liittyi syksyllä Montréal Carbon Pledge -ilmastoaloitteeseen. Osallistumalla aloitteeseen eläkerahasto sitoutuu raportoimaan osakesijoitustensa hiilijalanjäljen kerran vuodessa. Kirkon eläkerahasto vastaa kirkon henkilöstön eläkkeiden rahoituksesta ja eläkevarojen sijoittamisesta. Eläkkeet rahoitetaan työnantajilta ja työntekijöiltä perittävillä maksuilla.
• MunkinSeutu Viikot 8-9 ? Nro 4 5 Yhteensä 240 asuntoa Oulunkylään ja Jätkäsaareen ??Helsingin rakennuslautakunnan kokouksessa myönnettiin tänään luvat muun muassa kolmen asuinkerrostalon rakentamiselle. Oulunkylän Mäkitorpantielle nousee täydennysrakennuskohde purettavan myymälärakennuksen paikalle. Jätkäsaareen rakennetaan seitsemänkerroksinen asuinkerrostalo ja kahdeksankerroksinen opiskelija-asuntola. Luvan sai tänään yhteensä 240 asuntoa. Raikasta täydennysrakentamista Oulunkylään Oulunkylään rakennetaan nelikerroksinen asuinrakennus ja maanalainen autohalli purettavan myymälärakennuksen paikalle. Samalla tontilla sijaitsee vuonna 1970 rakennettu kolmikerroksinen asuinkerrostalo, jossa on maanpäällinen kellarikerros. Uudisrakennus eheyttää alueen kaupunkikuvaa. Kaupunkikuvaneuvottelukunnan mukaan rakennus on raikas tulkinta alueen 1960-luvun asuntoarkkitehtuurista, ja se sopeutuu ympäristöönsä hyvin syvärunkoisuudestaan huolimatta.  Rakennuksen julkisivumateriaaleina käytetään kadun ja pihan puolella valkoista ja harmaata kuitusementtilevyä sekä rakennuksen päädyissä taitettua valkoista lämpörappausta. Tehosteväreinä käytetään tummasinistä ja punaista. Asuntojen parvekkeet lasitetaan. Rakennus näyttää kadun puolelta kolmekerroksiselta, koska neljäs kerros on sisäänvedetty. Rakennukseen on suunniteltu asuntojen ja autohallin lisäksi kerhotila, sauna, talopesula, kuivaushuone ja varastotiloja. Pihan oleskelu- ja leikkialueet sekä kulku- ja pelastustiet ovat uuden ja vanhan asuinrakennuksen yhteiskäytössä. Uudisrakennus tuo alueen enimmäkseen 1960-luvulla rakennettujen asuntojen vaihtoehdoksi 20 nykyvaatimukset täyttävää huoneistoa. Helsingin tavoitteena on, että 30 prosenttia asuinrakentamisesta toteutetaan täydennysrakentamisena. Kohteen pääsuunnittelija on arkkitehti Kirsi Korhonen Arkkitehdit Kirsi Korhonen ja Mika Penttinen Oy:stä. Helsingin rakennuslautakunta antoi kaupunginhallitukselle lausunnot Hämeentien, Haapaniemenkadun ja Viidennen linjan lii- Helsingin yleiskaava ? Kestävyyttä, mutta myös rajuja muutoksia ??Helsingin yleiskaavaehdotus saa Museovirastolta sekä kiitosta että moitteita. Yleiskaava mahdollistaa kestävän ja hyvän kaupungin kehittämisen mutta sisältää myös kipeitäkin ristiriitoja nykyisen kaupunkiympäristön arvojen kanssa. Esimerkiksi Vartiosaaresta tulisi kerrostalolähiö ja tiivis rakentaminen hävittäisi Malmin lentoaseman kansainvälisestikin merkittävät kulttuuriarvot. Museovirasto toteaa 11.2.2016 lausunnossaan Helsingin kaupungille, että yleiskaavaehdotuksen periaate ensisijaisesti joukko- ja kevyen liikenteen toimivasta kaupungista on hyvä. Vaikutukset maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuurimaisemaan, rakennusperintöön ja muinaisjäännöksiin on kuitenkin selvitetty ja esitetty puutteellisesti. Yleiskaava kohdistaa raskaita muutospaineita useisiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin, joiden arvojen tulee säilyä ja joissa muutosten ja rakentamisen tulee olla sopusoinnussa niiden kanssa.  Vartiosaari ja Malmin lentoasema Asuntotuotantoon osoitetusta Vartiosaaresta tulisi kerrostalolähiö pikaraitiotieyhteyksineen ja siltoineen. Saaren muuttaminen asuinalueeksi ajatellulla mitoituksella on olennaisessa ristiriidassa saaren kulttuurihistoriallisten, maisemallisten ja luontoarvojen kanssa. Vartiosaaren kehittämisen lähtökohtana on oltava saarelle vakiintuneiden ja historiaan perustuvien käyttötapojen edistäminen ensisijaisesti olevaa rakennusperintöä hyödyntämällä ja luonnonympäristö säilyt- täen. Täydentävä rakentaminen on mahdollista, mutta jatkaen saarelle ominaisen rakentamisen perinteitä ja mittakaavaa, luonto ja maisema huomioon ottaen. Valtakunnallisesti arvokkaan kulttuuriperintö- ja luontokohteen sekä topografisesti eheän kokonaisuuden uhraaminen lähiörakentamiselle on lyhytnäköistä. Saari on valmis, kansainvälisestikin vetovoimainen kulttuuri- ja luontomatkailun kohde, kun sen saavutettavuutta ja palvelurakennetta parannetaan. Malmin lentoaseman alue on visioitu tiiviisti rakennettavaksi urbaaniksi puutarhakaupunginosaksi, johon tulisi asuntoja jopa 25 000 asukkaalle. Malmi on valtakunnallisesti erittäin merkittävä varhaisen siviililentoliikenteen lentoasema, johon kuuluu rakennusten lisäksi koko lentokenttäalue kiitoratoineen. Terminaali on myös kansainvälisesti merkittävä, alkuperäisessä asussaan ja käytössä säilynyt modernismin merkkiteos.  Malmien lentoaseman arvoihin ovat kiinnittäneet huomiota myös kansainväliset toimijat, kuten World Monument Fund sekä viimeksi 2015 Europa Nostra Finland. Ilmailukäyttö on ainoa keino turvata kokonaisvaltaisesti lentoaseman kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen. Mikäli toiminta päättyy, on aluetta luontevinta kehittää avoimena virkistys- ja liikuntaympäristönä, pääkaupunkiseutua palvelevana harrastusja urheilumuotojen keskittymä. Lentokentän rakennukset, rakenteet ja avoimet ulkotilat antavat monenlaisia mahdollisuuksia. Tiivis rakentaminen hävittäisi lentoaseman luonteen. Jos aluetta kehitetään osittain asumiseen ja muuhun täydennysrakentamiseen, tulee lentokentän kiitoratojen muodostama keskeinen avoin tila jättää aukio- ja viherympäristöksi. Kentän reuna-alueilla voi harkita täydennysrakentamista, jonka tulisi kuitenkin säilyttää ilmailuympäristölle ominainen väljyys ja avaruus. Mahdollisuuksia täydennysrakentamisen painopisteen siirtämiseksi lähialueille esim. Tattarisuon suuntaan tulisi tutkia.  Tiivistäminen malttia ja taitoa Museovirasto ottaa lausunnossaan kantaa myös mm. kaupunkibulevardeihin ja kantakaupungin tiivistämiseen. Muutospaineita arvokkaille kaupunkialueille tulisi vähentää eivätkä viheralueet saisi merkittävästi kaventua tiivistävän rakentamisen myötä. Kaavaehdotuksen mukaan niin kuitenkin tapahtuisi esim. Keskuspuiston, Vantaanjoen varren ja Viikin vihervyöhykkeillä. Kantakaupungin tiivistäminen ja täydennysrakentaminen vaatii malttia ja taitavaa sovittamista. Historiallinen matala keskusta ja merellisen silhuetin säilyttäminen on yksi kaavan myönteisistä tavoitteista. Tavoitetta voisi vielä tarkentaa siten, että Helsingin niemellä sijaitseva kantakaupunki rauhoitettaisiin korkealta rakentamiselta. Museovirasto kiinnittää lausunnossaan huomiota myös Pihlajamäen ja Herttoniemen ympäristöön osoitettuun tehokkaaseen rakentamiseen, joka vaikuttaisi merkittävästi niiden maisemaan. Puolustusvoimilta vapautuville sotilassaarille osoitettu maankäyttö soveltuu niiden kehittämisen lähtökohdaksi. Kaavakartalle on merkittävä myös Suomenlinnan maailmanperintökohteen suojavyöhyke. kennesuunnitelmasta sekä kaupungin viherkattolinjauksesta. Rakennuslautakunta kiinnitti lausunnossaan liikennesuunnitelmasta huomiota muun muassa jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuteen Hakaniemen kauppahallin ja Arena-talon läheisyydes- sä. Lautakunta toi esiin, että liikennesuunnitelmassa voisi ottaa kantaa myös terassien sijoitteluun. Puuistutusten suunniteltu lisääminen sai kiitosta. Rakennuslautakunta kannatti lausunnossaan viherkattolinjauksesta viherkattojen määrän lisäämis- Mäkitorpantie 30, kuva: Arkkitehdit Kirsi Korhonen ja Mika Penttinen Oy tä asemakaavoituksen yhteydessä. Lautakunta totesi viherkattojen suunnittelun ja varsinkin toteuttamisen vaativan erityistä huolellisuutta. Lautakunta toi myös esiin mahdollisuuden laatia viherkattojen rakentamista koskevan rakentamistapaohjeen. Taloustilanne heikensi valmistuneiden työllisyyttä ??Helsingissä ammatillisen toisen asteen tutkinnon ja Helsingin seudulla ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet ovat työllistyneet hyvin. Yli 90 prosenttia erikoisammattitutkinnon ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon vuonna 2012 suorittaneista oli työllisenä vuoden 2013 lopussa. Myös ammattikorkeakoulututkinnon, ammattitutkinnon ja ammatillisen perustutkinnon näyttötutkintona suorittaneista yli 85 prosenttia oli työllisenä. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tuottaman Sijoittumispalvelun tietoihin. Työttömäksi on joutunut eniten ammatillisen perustutkinnon suorittaneita: heistä vuonna 2013 edellisvuonna valmistuneista 11 prosenttia oli työttömänä. Vähiten työttömänä oli erikoisammattitutkinnon (2 %) ja alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita (1 %). Tohtorin tutkinnon suorittaneista useampi kuin joka kymmenes oli muuttanut pois maasta, ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista vajaa 5 prosenttia. Helsingin ammatillisesta koulutuksesta ja Hel- singin seudun ammattikorkeakoulutuksesta valmistuneet ovat työllistyneet koko maan tasoa paremmin. Ero on huomattava ammatillisen perustutkinnon suorittaneilla; vuonna 2013 Helsingissä valmistuneista oli työllisenä 76 prosenttia edellisvuonna tutkinnon suorittaneista, koko maassa valmistuneista vain 64 prosenttia. Helsingissä valmistuneet ovat työllistyneet kaikilla koulutusaloilla koko maata paremmin. Pääkaupunkiseudun yliopistoissa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet ovat työllistyneet samassa suhteessa kuin koko maassa valmistuneet. Tohtoreiden työllisyys on koko maan keskitasoa heikompaa. Eniten taantumasta kärsineet Vuonna 2008 alkanut taantuma vaikutti aluksi etenkin ammatillisen toiselta asteelta valmistuneiden työllisyyteen, mutta ulottui myöhemmin myös korkeaasteen tutkinnon suorittaneisiin. Vuodesta 2008 vuoteen 2013 ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden työllisten osuus on laskenut lähes 8 prosenttiyksikköä ja työttömien osuus on kasvanut lähes 7 prosenttiyksikköä. Samana aikana ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden työllisten osuus on laskenut yli kolme prosenttiyksikköä ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla neljä prosenttiyksikköä. Taantuma on vaikuttanut etenkin luonnontieteen aloilta valmistuneisiin, heidän työllisyytensä on laskenut eniten kaikilla koulutusasteilla. Vähiten taantumalla on ollut vaikutusta sosiaali- ja terveysaloilta valmistuneisiin. Helsingin seudun ammattikorkeakouluissa tutkinnon vuosina 2011?2013 suorittaneista 81 prosenttia asui edelleen Helsingin seudulla vuonna 2013. Yliopistosta ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista osuus oli 87 prosenttia ja Helsingissä ammatillisen perustutkinnon tehneistä 85 prosenttia. Helsingin seutu saa muuttovoittoa kaikilta koulutusasteilta valmistuneista muualta maasta, merkittävimmin ylemmän korkeakouluasteen suorittaneista. Palautetta iltapäivätoiminnasta ??Koulujen iltapäivätoiminnasta kerätään 18.2.?4.3. palautetta koululaisilta ja vanhemmilta. Asiakaskysely koskee 1.- ja 2.-luokkalaisia ja erityisten tuen oppilaita, jotka osallistuvat koulujen, järjestöjen, seurakuntien ja yksityisten palveluntuottajien järjestämään iltapäivätoimintaan. Kysely ei koske leikkipuistojen avoimessa iltapäivätoiminnassa olevia oppilaita. Vanhemmat saavat lisätietoa ja linkin opetusviraston toteuttamaan kyselyyn Wilman kautta. Vanhemmat ja lapset vastaavat kyselyyn yhdessä. Vanhemmat arvi- oivat mm. oman alueensa iltapäivätoiminnan tarjonnan monipuolisuutta, asiakasmaksun kohtuullisuutta suhteessa palvelun laatuun sekä iltapäivätoiminnan järjestelyjä. Vanhemmilta kysytään myös mielipidettä siitä, kuinka suuri kertaluontoinen iltapäivätoiminnan asiakasmaksujen korotus voisi olla Helsingissä. Asiakasmaksuihin on tulossa korotuksia lukuvuonna 2016?2017. Kaupunginhallitus päättää maksuista kevään 2016 aikana. Asiakaskyselyn palautetta hyö- dynnetään maksukorotusten valmistelussa. Lapsilta kerätään tietoa mm. mikä iltapäivätoiminnassa on kivaa, mitä he haluaisivat tehdä iltapäivätoiminnassa ja onko lapsen mielestä iltapäivätoiminnassa esiintynyt kiusaamista. Koululaisten ryhmämuotoiseen iltapäivätoimintaan osallistuu Helsingissä lukuvuonna 2015?2016 yhtensä noin 5 600 lasta. Toimintaa järjestetään 1.?2.-luokkalaisille ja erityisen tuen oppilaille noin 200 toimintapaikassa eri puolilla kaupunkia.
• MunkinSeutu 6 Päivyri Seurakunta Viikon mietelause: Ystävä ystävän pettää, vihamies ei milloinkaan. Suomalainen sananlasku Nimipäivät: Viikko 8 Ma 22.2. Tuuli, Tuulia, Hilda, Tuulikki Ti 23.2. Aslak Ke 24.2. Matti, Matias To 25.2. Tuija, Tuire, Vanessa Pe 26.2. Nestori La 27.2. Torsti Su 28.2. Kalevalan päivä, suomalaisen kulttuurin päivä. Onni, Sisu Viikko 9 Ma 29.2. Karkauspäivä Ti 1.3. Alpo, Alpi, Alvi Ke 2.3. Virve, Fanni, Virva To 3.3. Kauko Pe 4.3. Ari, Arsi, Atro La 5.3. Leila, Laila Su 6.3. Tarmo Munkkiniemi Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ma, ti, to ja pe klo 9-13, ke klo 14-17, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@ evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10-11, p. 09 2340 5118. www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi, FB Munkkiniemen seurakunta, Lapset ja perheet, Vapaaehtoiset. Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo Kysy Kansallismuseolta ?? Suomen kansallismuseo on liittynyt museoiden yhteiseen Kysy museolta -palveluun. Kansallismuseon asiantuntijat vastaavat palvelussa esineelliseen kulttuuriin ja museon esinekokoelmiin liittyviin kysymyksiin. Vastaukset lähetetään kysyjälle sähköpostilla. Kysymyksiä ja vastauksia julkaistaan myös toimitettuina museon Kysy museolta -sivulla http://kysymuseolta.fi/kansallismuseo/. Kysy museolta -palvelu perustuu Suomen valokuvataiteen museon vuonna 2011 käyttöön ottamaan palveluun, josta vuonna 2012 kehitettiin ja laajennettiin usean museon yhteinen palvelu. Museovirasto vastaa palvelun koordinoinnista ja kehittämisestä. Palvelussa ovat nyt mukana Designmuseo, Helsingin kaupunginmuseo, Lusto ? Suomen Metsämuseo, Postimuseo, Suomen maatalousmuseo Sarka, Suomen valokuvataiteen museo, Teatterimuseo, Tekniikan museo ja Suomen kansallismuseo. Kansallismuseolle voi Kysy museolta -palvelun kautta lähettää kysymyksiä, jotka liittyvät museon esinekokoelmien aihealueisiin: Historialliset kokoelmat, Rahakammion kokoelmat, Kansatieteelliset kokoelmat, Kulttuurien museon suomalais-ugrilaiset ja yleisetnografiset kokoelmat sekä Suomen merimuseon kokoelmat. Kysymyksiä voi esittää kuvien kanssa tai ilman. Kansallismuseo tai muutkaan museot eivät anna esineistä hinta-arvioita.  Kysymyksiin vastataan kahden viikon aikana. Kysymykset, kuvat, kommentit ja annetut vastaukset tallennetaan Kansallismuseon tietokantaan. Osa kysymyksistä vastauksineen julkaistaan toimitettuina palvelun verkkosivuilla. Kysyjän nimeä ei julkaista. Kysyjän henkilöllisyys ja yhteystiedot jäävät vain Kansallismuseon tietoon. Kysymykseen liittyvistä kuvista julkaistaan ne, joiden käyttöön kysyjä on antanut luvan. Museo voi myös oman harkintansa mukaan jättää kuvia julkaisematta. Kysyjä voi etsiä vastausta omaan kysymykseensä myös jo julkaistusta materiaalista. Hakuja voi kohdistaa aiemmin tehtyihin kysymyksiin ja annettuihin vastauksiin. Annettuja vastauksia on mahdollista myös kommentoida. Kansallismuseo julkaisee vain sellaiset kommentit, joiden julkaisuun kommentoija on antanut luvan. Museo voi myös oman harkintansa mukaan jättää kommentteja julkaisematta. Kommentin lähettäjä voi valita haluaako nimensä julkaistavaksi kommentin yhteydessä vai ei. Jos kommentti sisältää uutta tietoa kysytystä asiasta, museo voi päivittää antamaansa vastausta kommentin perusteella. Kysy museolta -palvelu on maksuton. Mikäli kysymykseen vastaaminen kuitenkin vaatii poikkeuksellisen laajaa tiedonhakua tästä Kansallismuseo perii maksun. Tällaisessa tapauksessa museo ottaa yhteyttä kysyjään. Raumantie 3 Pe 26.2. klo 13 90-vuotiaiden keskusteluryhmä. Jos tarvitset kuljetusta, soita p. 09 2340 5138. Su 28.2. klo 11 Messu, Rauhanyhdistyksen kirkkopyhä, teol.opisk. Joona Korteniemi, Hartikainen, Sidoroff, Helsingin Rauhanyhdistyksen kuo- ??AtomiAatos, seikkailunäytelmä studio Pasilan lämpiössä. Ikäsuositus yli nelivuotiaille. Seikkailunäytelmä Aatoksesta ja hänen äidistään, jotka saavat ihmeellisiä supervoimia vihreistä, karamellin näköisistä pyöreistä. Rooleissa Sanna-June Hyde, Helena Haaranen ja Rauno Ahonen. Lavalla nähdään myös biojätemies, duo Varikset, Aatoksen isä jne. Käsikirjoitus Johanna Keinänen ja Kimmo Virtanen, ohjaus Kimmo Virtanen, musiikki Paleface, lavastus ja puvut Alisha Davidow. ©kuva Alisha Davidow. Tapahtuma-aika 16.3. alkaen, esitykset arkisin klo 10 ja lauantaisin klo 11. Hinta: liput 8 euroa / kpl. Tapahtumapaikka Studio Pasilan lämpiö, Ratamestarinkatu 5, 00520 Helsinki. Helsingin Kaupunginteatterin lipunmyynti, puh.093940 22. Linkki nettisivuille: www.hkt.fi / ohjelmisto Esitykset ke 16.3. klo 10, to 17.3. klo 10, la 19.3. klo 11, ti 29.3. klo 11 ke 30.3. klo 10, la 2.4. klo 11, ti 5.4. klo 10, la 9.4. klo 11 ti 12.4. klo 10, ke 13.4. klo 10, La16.4. klo 11, ke 20.4. klo 10 to 21.4. klo 10, to 21.4. klo 10, la 23.4.klo 11, ti 26.4. klo 10 Neuvonta ja päivystys 24 h puh. 726 0711 Hautauspalvelu Pietét Oy Munkkiniemi Huopalahdentie 3 00330 Helsinki puh. 488 140 Töölö Mannerheimintie 40 00100 Helsinki puh. 726 0711 ro, johtaa Maija Rimpiläinen. Seurat. Klo 17 Jumalanpalvelus, verkosto.net. Ke klo 13 Keskiviikkokahvila, 24.2. keittolounas, 2.3. Hartikainen. 9.3. Rinne. Ti 1.3. klo 18.30 Tule Alfakurssille - kuulemaan ja keskustelemaan kristinuskosta. Ruokailu, lyhyt opetus ja keskustelu pienryhmissä. Ilmainen kurssi ti 1.3.-10.5. klo 18.30-20.30 yhteistyössä srk ja Verkosto. Tied. alfa@verkosto.net tai leena.leppilahti@evl.fi La 5.3. klo 18 Konsertti, Palkeen käännöksiä sovituksia harmonikalle. Ilona Suomalainen, Janne Valkeajoki ja Matti Pulkki, harmonikka; mm. J.S. Bachin ja C. Franckin musiikkia harmonikalle sovitettuna. Vapaa pääsy, ohjelma 10 ?. Su 6.3. klo 11 Messu, Rinne, Valtonen. Kirkkokahvit. Klo 17 Messu, verkosto.net. Ma 7.3. klo 14 Merimieskirkkopiiri. Ke 30.3. klo 17 Munkkivuoren Merimieskirkkopiiri ry 40 vuotta, avoin seurakuntajuhla. Tervetuloa. Ma 7.3. klo 18.30 Kirjallisuuspiiri, Henning Mankel: Ruotsalaiset saappaat, Otava. Alustaja Elina Kuosmanen. Viikottainen toiminta kevätesitteessä. Munkkiniemen kirkko Tiilipolku 6 La 27.2. klo 18 Levollisuuden messu, Wirta, Salmio, Sidoroff. Esilauluryhmän harjoitukset klo 17. Ryhmä on avoin, erillistä kuorolaulukokemusta ei tarvita. Tervetuloa! Su 28.2. klo 13 Messu, Wirta, Sidoroff. Kirkkokahvit. Ma klo 16-18 Rukouspalvelu kirkossa. Tule hiljentymään, rukoilemaankin. Läsnä esirukoilijoita, jotka pyynnöstäsi rukoilevat puolestasi luottamuksellisesti. Ke 2.3. klo 18 Sovinnon merkityksestä rauhan aikaansaamiseksi, professori, oikeushammaslääkäri Helena Ranta. Taidemaa- lauksia ja tapahtumia sovinnosta 3.2.-30.3. Ti 8.3. klo 19 Konsertti kansainvälisenä naistenpäivänä. Kirkkomusiikkia idästä ja lännestä, laulaen ja soittaen - naisten voimin. Varvara Merras-Häyrynen, Kaisa Sidoroff ja Senni Valtonen. La 19.3. klo 10-14 Virpomisvitsapaja ? virpomisvitsojen siunaaminen; ekumeeninen perhetapahtuma.  Su 6.3. klo 13 Messu, Frilander, Sidoroff, kirkkokuoro. Kirkkokahvit. Klo 17 Lasten sämpylämessu, Frilander, Sidoroff, lapsikuoro, Eronen, Mannermaa. Aloitamme klo 16 sämpylöiden leipomisen. Tervetuloa mukaan leipomaan, messuun ja iltapalalle! Viikottainen toiminta kevätesitteessä. Lehtisaaren kappeli Papinpöydänkuja 4 Ti klo 10-11.30 Lehtitupa yhteistyössä Munkkiniemen palvelukeskuksen kanssa. Tule tutustumaan alueen ikäihmisiin ja lapsiperheisiin rennosti kahvittelun merkeissä. Helsingin Kaupunginteatteri Täyden palvelun hautaustoimisto ? Arkut ja uurnat ? Kuljetukset ? Kukat ja sidontatyöt ? Pitopalvelut ? Hautakivityöt ? Perunkirjoitukset www.pietet.fi Nro 4 ? Viikot 8-9 Tapiola Kauppamiehentie 1 Heikintori, 3.krs, 02100 Espoo puh. 4559 5650 ke 27.4. klo 10, la 30.4.klo 11, ti 3.5. klo 10, ke 4.5.klo 10 la 7.5. klo 11, ke 11.5. Nimityksiä Koivunen Oy ??Tuotehoitaja Hannu-Pekka Ala-Poikela on nimitetty tuotepäälliköksi 1.1.2016 alkaen vastaamaan moottorin osat- sekä polttoaine- ja jäähdytysjärjestelmän osat -tuoteryhmistä, puh. 010 650 1432. ??Tuotepäällikkö Timo Tynkkynen on nimitetty Koivunen Oy:n myyntijohtajaksi 1.1.2016 alkaen, puh. 010 650 1216. klo 10, to 12.5. klo 10, la 14.5. klo 11 Omaishoidosta Omaishoito on päivän sana. Se on muodikas ja trendikäs. Se on hoitoa kodinomaista. Näinhän päättäjät omaisille vakuuttaa. Vaan kun monikin omaishoitaja on jo itsekin väsynyt ja ikääntynyt. Ehkä itsekin hoitoa vaille. Se on vanhusten säilöntää, pois silmistä ehkä ajatellaan niin. Kyllä sivistysvaltiossa tulee julkinen hoitopaikka olla. Jokaiselle ken tarvitsee. Sen he ovat työllään ansainneet. Onhan häpeä ettemme toimi niin. Vuoro tulee kullekin ajallaan. Ennen laitoksiin vietiin jopa väkisin. Nyt ei pääse vaikka moni tahtoisi niin. Olavi Kylliäinen
• MunkinSeutu Viikot 8-9 ? Nro 4 Adressi Munkkivuoren Postin puolesta luovutettiin Posti korvaa palvelupisteitään kumppaniposteilla Jatkoa sivulta 3 ??? Emme ole muutosvastarintaisia, mutta meidän mielestämme tietysti Posti palvelee Munkkivuoressa parhaiten juuri siinä muodossa ja paikassa, missä se nyt on. Munkkivuoren Postissa käy runsaasti asiakkaita, ja se on tärkeä palvelu, Sarin muistuttaa. Seuraava askel on, että luovutettu adressi käsitellään, ja otetaan huomioon päätöksissä. ? Adressista löytyy 1457 nimeä, eli kyllä tämä asia koskettaa Munkkivuoressa. Olemme saaneet positiivista palautetta siitä, että asian puolesta on kerätty adressia, Lotvonen kertoo. Ei salattavaa Kumppanipostien perustaminen ei ole Postille uutta. Suomessa on jäljellä 80 täyden palvelun postia, ja kumppanipostipisteitä on jo 780 kappaletta. Lisäksi Postilla on yritysten palvelupisteitä, joita ollaan lisäämässä valtakunnallisesti. ? 80 prosenttia Postin toiminnasta on pakettien noutamista. Keskon kanssa meillä on noin 200 kumppanipostia, SSO:n ja Lähikauppojen kanssa hieman vähemmän, Lehtonen kertoo. Munkkivuoren Postia ei saa lopettaa! -niminen adressi luovutettiin hyvän ilmapiirin saattelemana. ? Meillä ei ole mitään salattavaa muutosasioissa, ja se on hienoa, että asukkaat ottavat kantaa päätöksiin. Jos uudistusten jälkeen ollaan tyytymättömiä, kannattaa olla meihin yhteydessä. Ratkaisuja löytyy aina! Lehtonen hymyilee. Munkin yrittäjäyhdistys ry:n hallituksen puheenjohtaja Pipsa Sarin ja koordinaattori Keijo Lotvonen tahtovat varmistaa, että Munkkivuoren palvelut säilyvät laadukkaina. 7 Lasten ja nuorten puhelimen chat laajenee ??Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelimen chat laajenee. Chat on avoinna normaalisti maanantaista keskiviikkoon klo 17-20, jonka lisäksi päivystäjät ovat nuorten tavoitettavissa chatissa aina silloin, kun vuorossa olevilla päivystäjillä on siihen aikaa. Laajennetulla chatilla halutaan tavoittaa myös ne nuoret, jotka eivät suoraan vielä hae aikuisen apua. MLL:n Lasten ja nuorten puhelin on valtakunnallinen kaikille lapsille ja nuorille tarkoitettu puhelin, joka päivystää vuoden jokaisena päivänä numerossa 116 111. Päivystysajat ovat arkisin 14?20 ja viikonloppuisin 17?20. Juhlapyhinä päivystetään 14?17. Puhelut ovat luottamuksellisia ja soittajalle maksuttomia. Puheluihin vastaa MLL:n kouluttama vapaaehtoinen päivystäjä. Puhelimen lisäksi vapaaehtoiset päivystäjät vastaavat nuorten kirjeisiin Nuortennetissä sekä käyvät kahdenkeskisiä chat-keskusteluita nuorten kanssa. Lasten ja nuorten puhelimen chat on avoinna maanantaisin klo 17?20, tiistaisin klo 17?20 ja keskiviikkoisin klo 17?20. Tämän lisäksi vapaaehtoiset päivystäjät pitävät nyt myös chattia auki puhelinpäi- vystysaikoina, kun vain tarpeeksi päivystäjiä on paikalla. ? Halusimme laajentaa chattia siksi, että tavoittaisimme myös ne nuoret, jotka eivät vielä itse hae apua Lasten ja nuorten puhelimesta, mutta etsivät tietoa Nuortennetistä, kertoo Auttavien puhelinten suunnittelija Heidi Holappa. ? Ajatuksena on, että tuodaan chat sinne, missä nuoret ovat, sen sijaan, että odotamme, että he tulevat meidän luoksemme, Holappa jatkaa. Samalla madalletaan kynnystä ottaa yhteyttä aikuiseen. Laajennettua chattia on pilotoitu alkuvuonna, ja nuoret ovat ottaneet palvelun vastaan  erittäin hyvin. Chat-keskustelut kasvussa Lasten ja nuorten puhelimen chat-palvelu avattiin vuonna 2011 ja chat-keskustelut ovat olleet jatkuvassa kasvussa. Chatissa, kuten myös puheluissa, olennaista on keskustelun kiireettömyys. Nuorelle annetaan aikaa juuri niin kauan kuin hän haluaa. Lasten ja nuorten puhelin, kirjepalvelu ja chat saavat rahoitusta RAY:lta, useilta kunnilta, yrityksiltä sekä yksityisiltä lahjoittajilta. Keskustakirjasto alkaa näkyä ? rakentaminen käynnistyi Leipäjono on Myllypurossa pitkä. Kuva: Helsingin seurakuntien oppilaitostyö. Tarja Halonen ja Irja Askola lainaavat äänensä leipäjonon kävijöille ??Myllypuron leipäjonossa kävijöiden tarinoita on kerätty talteen. Nyt näiden leipäjonosta kuultujen kertomusten pohjalta on tuotettu lukudraama, joka tuo leipäjonon kävijöiden ääntä kuuluviin taiteen keinoin. Ihmisten tarinoille äänensä lainaavat muun muassa presidentti Tarja Halonen ja Helsingin piispa Irja Askola, apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri sekä joukko näyttelijöitä, jotka lukevat leipäjonossa kävijöiden tarinoita maanantaina 7.3. kello 18 Vanhassakirkossa Helsingissä, Lönnrotinkatu 6. Tilaisuuden musiikista vastaa Marzi Nyman. Jopa 800 henkilöä seisoo kolmena aamuna viikossa Myllypuron leipäjonossa. Keitä he ovat? ? Eläkkeeni on niin pieni, että ilman tätä ruokaapua en pärjäisi. Vuokran jälkeen minulle jää noin 300 euroa kuussa muuhun elämiseen. Mä vain yritän pärjätä ja löytää pieniä iloja. Kerään jonossa voimia, sillä ihmiset ovat täällä ystävällisiä ja tukevat toisiaan, kertoo 62-vuotias nainen. Jonosta löytyy esimerkiksi tämän naisen kaltaisia pienellä eläkkeellä sinnitteleviä eläkeläisiä ja vanhuksia, pitkäaikaistyöttömiä, yksinhuoltajia, työkyvyttömyyseläkeläisiä. Heidän tarinoitaan keräsivät talteen joukko helsinkiläisiä kirkon työntekijöitä ja vapaaehtoisia, jotta ruokaapua hakevat saisivat äänensä kuuluviin. ? Esityksen tavoitteena on lisätä tietoisuutta avun tarpeesta ja tarvitsijoista. Leipäjonot eivät ole vain alueellinen ilmiö, vaan koko Helsinkiä koskeva haaste, sanoo projektin käynnistänyt oppilaitospastori Sanna Uusitalo.Teatteri-ilmaisun ohjaajana hän myös ohjaa esityksen. Esitykseen on vapaa pääsy ja se toteutetaan vapaaehtoisten taiteilijoiden voimin. Kirkossa pidettävä tilaisuus on osa laajempaa kokonaisuutta, jonka tavoitteena on herättää keskustelua köyhyydestä ja eriarvoistumisesta. Tarinat julkaistaan kokonaisuudes- saan Helsingin seurakuntien diakoniatyön blogissa osoitteessa: http://www. diakoniaa.net.  Tarinoihin liittyen julkaistaan keväämmällä eri taiteenalojen opiskelijoiden töitä. Projektissa mukana olleet diakoniatyön opiskelijat muun muassa hyödyntävät kerättyä aineistoa opinnäytetöissään. Myllypurossa jaetaan kauppojen lahjoittamia elintarvikkeita maanantai-, keskiviikko- ja perjantaiaamuisin. Joka kerta kävijöitä on 600?800. Elintarvikejakelua pyörittää Myllypuron elintarvikeapu ry, jonka taustayhteisöinä ovat Herttoniemen seurakunta ja Helsingin kaupunki. ??Keskustakirjaston rakennustyöt liikahtivat konkreettisesti eteenpäin, kun työmaalla tehtiin tänään ensimmäinen betonivalu. Perustuksien tekeminen aloitetaan rakennuksen pohjoispäästä anturoiden valamisella. Samalla käynnistyy Rambollin suunnittelemien teräs- ja betonirakenteiden rakentaminen. Arkkitehtuuriltaan ainutlaatuisen kirjastorakennuksen perustustyöt tehdään huolellisesti. Anturat ovat tärkeät, sillä ne ovat perusta koko rakennukselle. Ennen perustuksien rakentamista työmaalla on kaivettu, louhittu kalliota ja tehty muita maanrakennustöitä viime syksystä alkaen. Aikataulussa on pysytty, vaikka talvisää onkin ollut oikukas. ? Rakennustöiden alkaminen on ilahduttava askel eteenpäin. Sen myötä hanke konkretisoituu, ja tulee kaikille näkyvämmäksi, toteaa Helsingin kirjastotoimen johtaja Tuula Haavisto. Kirjaston elinkaari on pitkä ja siksi kellarin perustuksen ja seinien suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota vedenpitävyyteen. ? Anturoiden valuun on varattu 45 päivää, ja niiden päälle tulevien seinien valu kestää 85 päivää. Ensimmäiseksi valetaan kirjaston kellarin ulkoseinän anturoita, jotka ovat kiinni kalliossa ja muodostavat sen kanssa vesitiiviin rakenteen kellarin ympärille, kertoo projektinjohtaja Johan Rosqvist Rambollista. Anturoiden valu varmistettiin maanantaiaamuna tehdyllä raudoitustarkastuksella. Keskustakirjasto-hankkeessa rakennesuunnittelun projektipäällikkönä toimivan Johan Rosqvistin tarkastuksen mukaan työmaan raudoitus ja muotitus on tehty suunnitelmien mukaisesti. Keskustakirjasto valmistuu syksyllä 2018. Ovet aukeavat kirjaston käyttäjille kalustamisen ja muiden valmistelujen jälkeen saman vuoden joulukuussa. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 98 miljoonaa euroa.
• MunkinSeutu 8 Poikaseikkailijoita johtajineen iltapurjehdukseksella. Nro 4 ? Viikot 8-9 Lippukuntalaisia purjehduksella lippukunnan koulutusaluksella. Navigatores kuuluu Lehtisaareen Energiset tyttöseikkailijat päiväretkellä Seurasaaressa. ??Kaikki lehtisaarelaiset tietävät, mitä tarkoittaa sana navigatores - tai ainakin melkein kaikki. Meille muille munkinseutulaisille sana ei tuo mieleen mitään. Tai ehkä autoilevat yhdistävät sanan jotenkin autonsa navigaattoriin, mutta sekään ei osoita mitään paikkaa navigatorekselle. Kuitenkin joka arkinen ilta Lehtisaaren seurakuntatalolla syttyvät valot, vaikka seurakuntauutiset eivät mitään ilmoitakaan. Ei, mutta siellä kokoontuu Navigatores, tai paremminkin pieni ryhmä kerrallaan ilta illan perään. Navigatoreksen jäseniä, välillä jopa koulutulokkaita, välillä aikuisuuden kynnyksellä olevia rientää kolollensa. Navigatores on meripartiolaisten lippukunta, joka kompassin tai kellon avulla arvioi ilmansuuntia arvioiden kevään tuloa. He tietävät, että öst on kuin juusto (ost) ja väst kuin liivi tai länsi. Lehtisaaren partiolaiset retkeilevät ja opettelevat partiotaitoja kuten Risto Kolanen Venäläinen Teatr Za aloitti ??Kallion suunnalla pääsee seuraamaan venäläistä nykyteatteria paremmin, kun Pietarissa opiskelleet, mutta Suomessa pitkään työskennelleet näyttelijät Valtteri Simonen ja Elena Spirina perustivat lokakuulla 2015 venäjänkielisen repertuaariteatterin. Simonen on näytellyt suomalaisissa elokuvissa, kuten ?Pussikaljaelokuva? (2011) ja ?Hyväntekijä? (2014). Hän kasvoi kiinni venäläiseen teatteriin jo parikymppisenä. Venäläinen teatterikoulutus tarkoittaa, että tulkinnat perustuvat vahvaan puheilmaisuun ja tarinat ovat aika synkän puoleisia. Teatr ZA toimii Hämeentie 103 autokorjaamo- ja toimistorakennuksessa. Sisään pääsee Haukilahdenkatu 2D puolelta. Bussija ratikkapysäkki on ihan näköetäisyydellä Paavalin kirkon kohdalla. Vastapäätä Hämeentietä alkaa Vallilan siirtolapuutarha-alue. Uusi teatteri esitti talvella ja jatkaa keväällä kahta tuoretta venäläistä näytelmää yhdessä pietarilaisten teattereiden kanssa tuotetut monologinäytelmät ?Hän, joka astui rajan taa? ja ?Pallosalama Dzinnistanista?. Valtteri Simonen lukee hämärässä otsikoita. Kuva Teatr ZA Teatterin tuolla puolen Kysyimme teatterin johtaja Valtteri Simoselta sen tarkoitusperiä. Elena Spirina on dramaattinen näyttelijä. Kuva Teatr ZA ? Teatterin perustamiseen johti monivuotinen haave tehdä teatteria pitkillä harjoitusajoilla, hitaasti kypsytellen ja koko ajan esitystä parannellen. Teatr Za on repertuaari- eli pysyväohjelmistoinen teatteri, jossa esitys on pitkän aikaa ohjelmistossa ja kehittyy koko ajan. Mitä nimi tarkoittaa? ? Venäjänkielessä on prepositio ZA, joka tarkoittaa joko puolesta ja tuolla puolen. Olemme siis teatterin puolesta tai teatterin rajojen tuolla puolen. ? Tai Za on ääni, joka lähtee esim. marakassista, lapsen rytmimunasta! Tavoitellaanko myös suomenkielistä katsojakuntaa? ? Teatr ZA on suomalais- venäläinen teatteri ja pyrimme tekemään esityksiä sekä suomeksi että venäjäksi sekä molemmilla kielillä yhtä aikaa. ?Pallosalama Dzinnistanista? tuli ensi-iltaan suomenkielisenä versiona helmikuulla. Haluamme tarjota uusia venäläisiä näytelmiä suomalaisille ja venäläisille katsojille Helsingissä. ? Keväällä ensi-iltaan tulee uusi näytelmä, joka näytellään suomeksi. Teatr ZA:ssa henkilökunta puhuu suomea eli teatteriin voi tulla pelkäämättä ns. kielimuuria, Simonen kertoo. Elokuvaohjaajan monologi Pallosalama Dzinnis- tanista perustuu Andrei Vi?nevskin tekstiin, jonka ohjaa Aleksei Jankovskiy, joka tunnetaan Venäjällä persoonallisista monologiesityksistään. Mustalla huumorilla höystetyn monologin esittää Valtteri Simonen itse. On alkamassa elokuvaohjaajan lehdistötilaisuus mutta ohjaaja saa viestin, joka muuttaa kaiken... Ohjaajan näyttelijä ja ystävä on kuollut riippumattoonsa, kuolinsyynä pallosalaman isku. Siitä näytelmän nimi. Tragedia saa päähenkilön muistelemaan synkästi menneisyyttään. Ystäviä ja näyttelijöitä on laonnut ohjaajan ympäriltä aiemminkin. Teksti puhuu taiteesta:
• MunkinSeutu Viikot 8-9 ? Nro 4 9 Verhoomo Tiisa Raati ?Tyyli- ja antiikkihuonekalut ?Modernit kalusteet ?Kangas- ja tarvikemyynti ?Kuljetus Soita ja tilaa ilmainen arviointi p. 040-774 2565 Munkkiniemessä jo vuodesta 2001! Asustehuolto Ullastiina Poikasudenpennut valmistamassa ateriaa ruokatauolla viikonloppuretken majoituspaikalle siirryttäessä. muutkin partiolaiset, mutta kesällä heillä on oma purjeveneensä. Sitä me merellä liikkumisesta kiinnostuneet kadehdimme ja voimme vain toivottaa, että jäät ne sulaa Laajalahdesta ja Huopalahdestakin. Marketta Levanto Iloiset partiokaverit jäätelöllä Maarianhaminassa kesän viikkopurjehduksella. ? Olen ? huijari. Kuvaan kaiken tyhjälle nauhalle, ja sitten kaivan esiin kätkön, enkö kertonut teille siitä? Dostojevskilta karannut henkilö ?Hän, joka astui rajan taa? on Elena Spirinan monologiesitys nykydramaturgi Klimin näytelmään. Erikoinen dramaturgi ottaa keskustelukumppaneikseen suuria kirjailijoita ja rakentaa persoonalliset näytelmänsä tunnettujen juonien tai hahmojen ympärille. Klimin näytelmä on kirjoitettu F.M.Dostojevskin romaanin ?Idiootti? teemoihin, mutta suoraa yhteyttä näytelmällä kyseiseen romaaniin ei ole. Monologi ei kerro tunnetusta romaanista, vaan pikemminkin kiertelee sen teemojen labyrinteissä. Se voisi olla erään kyseisen romaanin henkilön sanomaa, Teatr ZA esittelee. Näytelmän voi tulkita unena, se voi myös nähdä Nastasja Filipovnan monologina tai pietarilaisen näyttelijättären ripittäytymisenä. Klim jättää paljon katsojan oman tulkinnan varaan. Monologiesitys vieraili Moskovan kansainvälisillä Solo-festivaaleilla lokakuussa 2015. Tässä esityksessä ei ollut suomenkielistä tekstitystä. Spirina lausui ja elehti hyvin vahvasti. Meillä se on edellisen esityksen tavoin nähtävissä kevään loppuun asti. Teatr ZA:n yhteystiedot ovat: puh./041 7421497, zateatrza@gmail.com Teksti: Risto Kolanen Ulkomaille maksetut alvit makaavat kirjanpidossa ??Suomalaiset yritykset jättävät alv-palautuksia joka vuosi miljoonien eurojen edestä hakematta, vaikka niille olisi talouden laskusuhdanteessa elintärkeää saada kaikki liikenevät varat kassavirtaansa. Talouden taantuma ei ota taittuakseen ja yritysten on hankala saada rahoitusta toiminnalleen. Monilla kansainvälisesti toimivilla yrityksillä olisi kuitenkin vielä hyödyntämätön rahareservi käytettävissään, jos ne hoitaisivat ulkomaille maksettujen arvonlisäverojen takaisinhaun systemaattisesti ja ajoissa. ? Yrityksille on kassavirran kannalta tärkeää saada hankinnoista aiheutuneet alv-kustannukset mahdollisimman nopeasti takaisin. Suomalaiset yritykset voivat hakea alv-palautuksia kaikista EU-maista sekä Norjasta, Islannnista, Sveitsistä ja Kanadasta, kertoo johtaja Juha Nikkilä arvonlisäverojen palautuksia yritysten puolesta hoitavasta Intrum Justitia Arvonlisäveropalveluista. EU-direktiivi määrittää verottajille tarkat palautusajat, joiden puitteissa alvit tulee maksaa. Direktiivin mukainen palautusaika on neljä kuukautta, joka voi pidentyä verottajan tekemän lisäkyselyn seurauksena korkeintaan  neljällä kuukaudella. Kaikki verottajat eivät kuitenkaan noudata direktiiviä. Hitaimmin palautusprosessi etenee Etelä-Euroopan maissa ? samoissa joissa maksuajatkin ovat pisimmät. Italiasta alv-palautukset kotiutuvat vielä juuri ja juuri direktiivin aikarajojen puitteissa, mutta Portugali, Espanja, Kreikka, Slovakia ja Bulgaria ylittävät neljän kuukauden määräajan roimasti. ? Etenkin näiden niin sanottujen ?hitaiden maiden? osalta kannattaa toimia nopeasti heti vuodenvaihteen jälkeen, ja lähettää hakemukset viime vuoden laskuista pikimmiten verottajille. Mitä lähemmäs syyskuun lopun määräaikaa mennään, sitä hitaampaa hakemusten käsittely yleensä on, Nikkilä hoputtaa. Mikäli palautukseen oikeuttavien laskujen kerääminen kirjanpitoaineistosta tuottaa yritykselle resurssien puolesta ongelmia, Intrum Justitia voi hoitaa sen yrityksen puolesta. Yrityksen kassavirtaa voi tehostaa myös hakemalla arvonlisäverot ulkomailta useammin kuin kerran vuodessa. Jos yrityksellä on pitkin vuotta isoja hankintoja, joihin sisältyy ulkomaan arvonlisäveroa, kannattaa näistä hakea palautuksia jopa neljännesvuosittain. ? Esimerkiksi Ruotsi, Ranska ja Itävalta palauttavat arvonlisäverot hyvinkin nopeasti. Suunnitelmallisella takaisinhaulla yritykset voivat tehostaa kassavirtaansa, ja saada alv-palautukset tehokkaasti ja nopeasti takaisin tukemaan uusia investointeja. Kiinteistöjen katujen kunnossapitovelvoitteen tehovalvontaisku ??Rakennusvirasto valvoo tällä viikolla tehostetusti kuinka kantakaupungin kiinteistöt ovat tehneet vastuulleen kuuluvat lumityöt ja liukkaudentorjunnan. Tiistain, keskiviikon ja torstain aikana valvojat kiertävät järjestelmällisesti kantakaupungin alueella. Samalla valvotaan työ- maiden liikennejärjestelysuunnitelmien toteutuksia, turvallisuutta ja sujuvuutta sekä työmaiden ympäristön siisteyttä. Aiempien talvikausien kokemukset ovat osoittaneet, että kiinteistön velvoitteita ei ole aina noudatettu. Tähän on vaikuttanut tietämättömyys, poikkeukselliset sääolosuh- teet ja joskus myös tontinomistajan piittaamattomuus. Rakennusvirasto ja Helsingin Poliisilaitos ovat sopineet uuden yhteisen toimintamallin, jolla tehostetaan kiinteistölle kuuluvan talvikunnossapitovelvoitteen toteutumista. Jos kiinteistö laiminlyö velvoitetta, laiminlyönnistä voidaan määrätä jopa sakkorangaistus. ? Vaatekorjaukset ? Tilaustyöt ? Hääpuvut ? Nahkavaatteet ? Turkit ? Pesulapalvelu ? Nahkapesu ? Kodintekstiilit ? Alihankinta ym. Länsi-Pakila Rapparintie 6 (09) 752 2668 myös taitoluistinteroitus/ 050 5589984 ~ Hyvä palvelu ~ Takuutyö Munkkiniemi Perustie 19 (09) 488 404 Itäkeskus Itäkatu Stockmann yläkerta 4 krs. (09) 343 3009 1 KAUTTAALTAAN PEHMUSTETUT NAHAT 2 SOFT-AIR TEKNOLOGIA 3 COMFORTEMP-VÄLIVUORI 4 VAIHDETTAVAT POHJALLISET Tervetuloa palveltavaksi Annankadulle MEPHISTO SHOP HELSINKI www.mephistoshophki.com Annankatu 34 A, 00100 HELSINKI | Palvelemme Ark. 10-18, la 10-16 Parturikampaamo Saga-Hius Merja Lampa P. 4585 6503 Saga-Seniorikeskus Munkkiniemi Dosentintie 12, 00330 Helsinki Maskeeraus&Make up Huopalahdentie 3 p. 487 107 TERVETULOA Avaa ovi Palvelutalo Villa Ensin merelliseen maisemaan, yksilölliseen, turvalliseen ja lämpöiseen ilmapiiriin. Meille voit tulla asumaan myös lyhytaikaisesti. Tervetuloa tutustumaan! Soita meille ja kysy lisää! Maarit Ylimäki Puh. 044 747 4177 tai sähköposti toimisto@villaensi.fi Merikatu 23, 00150 Helsinki www.villaensi.fi IRTI RIIPPUVUUDESTA HELSINKI ? RIIHIMÄKI ? TAMPERE ? KOKKOLA ? OULU Minnesota-mallista avohoitoa päihde,- läheis- ja ruoka-aineriippuvuuksiin. Ota yhteyttä. Kirjamme Viimeinen pisara -toipumisen avaimet saatavilla myös äänikirjana:
• MunkinSeutu 10 Nro 4 ? Viikot 8-9 Charly Salonius-Pasternak vieraili Munkkiniemen yhteiskoulussa Jatkoa sivulta 3 ??Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak vieraili Munkkiniemen yhteiskoulussa keskiviikkona 10.2.2016. Salonius-Pasternakin luento liittyi Munkkiniemen yhteiskoulun lukion yhteiskuntaja talouslinjan opintoihin. Paikalle oli kutsuttu opiskelijoita myös Kulosaaren ja Lauttasaaren yhteiskouluista sekä Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta. Kulosaaressa on Munkan tavoin yhteiskunta- ja talouslinja ja Lauttasaaressa on mahdollisuus opiskella kansainvälisen liiketoiminnan linjalla. Tilaisuus alkoi sillä, että Munkkiniemen yhteiskoulun lukiolaiset Helena Lampinen ja Eero Maijala pohjustivat henkilökuvaa mainetta niittäneestä tutkijasta. Haastattelussa selvisi esimerkiksi se, että Charly Salonius-Pasternakin uravalintaan ei ole nuoruudessa ollut mitään tiettyä erityistä yksittäistä syytä. Tutkija painotti, että eniten hänen työelämänsä muotoutumiseen ovat vaikuttaneet kansainväliset henkilösuhteet ja kokemukset. Nimenomaan kansainväliset kuviot ovat kasvattaneet hänet ymmärtämään sen, miten kaikkeen liittyy aina monta näkökulmaa. Ja maailmalle tutkijan tie vienee jatkossakin: opiskelijoiden kysymykseen uran kehittämisestä, Salonius-Pasternak vastasi, että veri taitaa vetää jatkossakin ulkomaille. ? Mutta urahan on kuitenkin lopulta vain yksi osa elämää, hän muistutti nuorelle yleisölleen. Helena Lampinen totesi, että opettajan, lehtori Petri Sarjasen, kanssa harjoiteltuihin kysymyksiin Charly Salonius-Pasternak vastasi hienosti, paikoittain jopa filosofisesti. Turvallisuuspolitiikkamme vuonna 2016 Varsinaisen esityksensä Charly Salonius-Pasternak oli otsikoinut nasevasti ?Suomen turvallisuuspolitiikka 2016?. Heti alkuun tutkija huomautti luentonsa olevan vain yksi, jopa provosoiva, versio aiheesta. Kärkeen Salonius-Pasternak summasi muutokset, jotka ovat vaikuttaneet Suomen turvallisuuspoliittiseen ympäristöön. Hänen mukaansa pienet valtiot ovat vaikeuksissa, kun tärkeät suurvallat kuten USA ja Venäjä sekä esimerkiksi EU Munkkiniemen yhteiskoulun lukiolaiset Helena Lampinen ja Eero Maijala haastattelivat Ulkopoliittisen instituutin tutkijaa Charly Salonius-Pasternakkia. ja NATO elävät muutosten aikaa. Samoin epävarmuus Itämerellä on lisääntynyt ja ennustettavuus laskenut: ? Itämerellä kyse on pysyvämmästä muutoksesta. Sotilaallinen tasapaino on Kolumni Kahdenlaista puhetta naapurista K aksi Ruotsinsa hyvin tuntevaa miestä saattoi pöydälleni uusimman kirjansa järkyttämään elämää. Kulttuurin moniottelijan Jörn Donnerin kirjan nimi on Ruotsi - matkoja vieraassa maassa. Teologian tohtori Juhani Rekolan 1970 kirjoittama, nyt julkaistu, Irlantilainen päiväkirja hakee vauhtia Atlantin rannalta Yeatsilta, Syngeltä, Beckketiltä ja muilta irlantilaisilta kirjailijoilta.  Kumpikin kirja säväyttää. Nämä kaksi merkkimiestä mittaavat Ruotsia ja elämää hyvin erilaista näkökulmista, mutta ne osuvat ajan ytimeen.  Kun olimme koolla Donnerin kirjan äärellä, kirjoittaja tunnusti häviävänsä professori Matti Klingelle kirjojen lukumäärässä, mutta - ei laadussa.  Kahdeksankymmentäkolmevuotias Donner korosti miten ihminen on luotu oppimaan uutta elämänsä loppuun asti. Ihmisen pahin tauti on oppimattomuus, joten parannettavaa riittää jokaisella loppuun asti. Stalinin ideaa mukaillen hän oli itselleen listannut tekemisistään seitsenvuotissuunnitelman.  Harrastuksista kiinnostavimpana Donner sanoo pitävänsä tekemistä. Mitä muuta ihminen voisi tehdä enemmän kuin tekemistä? Mikä muu voisi olla haitallisempaa kuin tekemättömyys? No, ehkä vielä pahempaa on tietämättömyys (ignoranssi). Tekemätön ja tietämätön loukkaa itseään elämää.  Donner valaisee kirjassaan Ruotsia pohjoisesta etelään. Hän läpivalaisee Ruotsin kautta elämää lopusta alkuun. Maailman on herättävä. Mereen päätyneet tuhannet ruumiit havahduttavat Euroopan. Maahanmuutto ja pakolaisuus herättävät omantuntomme, terästävät tahtomme.  Eräässä kabareessa Donner kuvattiin enimmäkseen lentokentillä, Arlandassa, Helsingissä, Pariisissa, Lontoossa, Berliinissä ja New Yorkissa. Niin minullekin eräs kollegani kerran tokaisi Pantheonin edessä, että tavatakseni sinut on parasta tulla Roomaan.  Tukholman suomalaisten pappi Juhani Rekola (19161986) kirjoitti Irlantilaisen päiväkirjansa niihin aikoihin kun pidin ensimmäisen saarnani Tukholman suomalaisessa kirkossa, siinä Kuninkaanlinnan vastapäätä.  Juhani Rekola otti kulosaarelaisen nuorisoryhmämme kirkossaan lämpöisesti vastaan. Muistan hänen lempeän katseensa sakaristossa saarnani jälkeen. Ei monta sanaa, mutta tuon viisaan miehen isällinen hyväksyntä jätti pysyvän jäljen. Hänen kannustuksensa on kantanut minua läpi elämän.  Teologian tohtori Juhani Rekola on loistava esseisti. Hän käsittelee uskoa kirjallisuuden, kuvataiteen ja elokuvan kautta ja mittaa niiden kykyä muuttaa yhteiselämää. Hän ei korosta hierarkiaa, ei luota urake- Veli-Matti Hynninen hitykseen, vaan hän ajattelee. Hän ei liioittele eikä rohkene edes lausua, että elämä olisi ollut rikasta. Pikemminkin se on ollut harmaata arkea, uupuneiden, rahattomien ja rauhattomien kohtaamista. Tappiot ja kärsimys ovat luoneet elämälle mielen.  Rekola vastaa myös aikamme villitsijöille, jotka inttävät lisää arvokeskusteluja ja kristillisten arvojen palauttamista. Rekola on toista mieltä. Arvokeskustelut saisi lopettaa:  ?Kun Jumala on lähellä, käyvät arvot haaleiksi, sillä arvot ovat poissa olevan Jumalan korvike.?  Rekola ei koristele eikä korota omaa elämäänsä. ?Olen kantanut vaatteita, joissa olen palellut ja joita olen pitänyt häävaatteina. Nyt huomaan, että ne ovat vain lumppuja, joita on saanut heittää pois.?  Koska risti ja traagisuus ovat solmineet liiton, valo ja ilo on koittanut pimeään maailmaan. Kun kuuntelen näitä kahta miestä, olen yhä enemmän vakuuttunut siitä mitä Rekola sanoo ensimmäisen kirjansa nimessä:  Kuitenkin Jumala on.  muuttunut. Itämeren alueella kyse on jo ?uudesta normaalikuvasta?, Salonius-Pasternak totesi ja jatkoi kysymällä, viitaten tasavallan presidentti Sauli Niinistön käyttämään vertaukseen, kuinka kauan Suomi voi valtiona istua puolueettomuuden aidalla ? pitäisikö puoli valita? Kyselyt nimittäin osoittavat, että ihmisten kokema turvattomuuden tunne on lisääntynyt. Hybridivaikuttaminen sekä informaatio-operaatiot ovat jatkuvia. EU ei ole yhtä vahva kuin on toivottu ja NATO yhteistyö on entistä syvempää; samoin Ruotsin ja USA:n kanssa tehtävä yhteistyö on syventynyt. Tutkijalla oli esittää selviytymiskeinoja. Hän korosti pariinkin kertaan, miten Suomessa yhteiskunnan perusvakaus ja toimivuus ovat aivan omaa luokkaansa: ? Kuinka monella valtiolla asiat ovat niin hyvin kuin meillä? Globaalissa mittakaavassa tämä on harvinaista. Meillä on laaja ja vahva turvallisuusja viranomaisyhteistyökulttuuri, toimiva puolustusjärjestelmä sekä hyvä turvallisuus- ja puolustusyhteistyöverkosto. Charly Salonius-Pasternak vieraili Munkkiniemen yhteiskoulussa Myös yleisön kysymyksille oli tilaisuudessa jätetty aikaa. Kuulijoita mietitytti muun muassa Venäjän valtion tulevaisuuden visiot, Yhdysvaltojen presidentinvaalien ehdokkaat ja EU:n itärajan turvallisuustilanne. Tilaisuuden jälkeen Munkkiniemen yhteiskoulun lukion yhteiskunta- ja talouslinjalla syksyllä aloittanut Eero Maijala ja lukion kakkosvuosikurssilainen Helena Lampinen olivat yhtämieltä siitä, että Charly Salonius- Veli-Matti Hynninen  ?Suomen turvallisuuspolitiikka 2016? veli-matti@hynninen.info  Pasternakin puheessa korostui se, miten kansainvälisessä politiikassa kaikki vaikuttaa kaikkeen. ? Myös pienillä valtioilla on vaikutusmahdollisuutensa maailmanpolitiikassa. Toisaalta taas globaalissa mittakaavassa isojen toimijoiden päätökset vaikuttavat taatusti myös pieniin valtioihin, opiskelijat pohtivat. Teksti: Kaisa Nummenpää Kuvat: Anu Pohjanoksa
• MunkinSeutu Viikot 8-9 ? Nro 4 11 Teatteri Kultsa Sodan ja vihan kierrettä sammutetaan väestösuojan turvallisessa ilmapiirissä ??Teatteri Kultsan seuraava ensi-ilta on 12.3.2016. Libanonilaissyntyisen Wajdi Mouawadin näytelmä Poltto kertoo omien juurien etsimisestä, anteeksiantamisesta ja vihan kierteen katkaisemisesta. Tapahtumat voisivat olla tästä päivästä, vaikka ne alkavat muutaman vuosikymmenen takaa. Lähi-Idän kriisejä on yhä käynnissä, toteaa esityksen ohjaaja Marjo Linnasalmi. Olet viimeksi Kultsalla ohjannut Juha Jokelan Fundamentalistin, joka sai 2013 hyvän vastaanoton. Onko Poltossa uskonnolla merkittävä rooli? Uskontoa ei mainita eikä mitenkään korosteta, ytimessä on ihmisen identiteetti ja kaikki se, mikä siihen voi vaikuttaa. Perhe ja ihmissuhteet sekä suku ja kasvuympäristö ovat keskeistä. Näytelmän äiti on kasvanut Lähi-Idässä ja lapset länsimaassa. Näytelmäkirjailija itsekin on lapsena muuttanut Libanonista Ranskaan ja sittemmin Kanadaan, missä hän sai teatterikoulutuksensa. Polton ranskankielinen kantaesitys oli 2003 Kanadassa ja suomennettu näytelmä sai kiittävät arvostelut (Kansallisteatterin Omapohja 2009). Lisäksi Polton elokuvaversio on ollut levityksessä meilläkin (Nawalin salaisuus 2010, ohjaus Denis Villeneuve). Mitä kriisit saavat aikaan ihmisessä Halusin ohjata näytelmän, jossa tapahtumapaikkana on muu kuin Suomi, ohjaaja kertoo yhtenä syynä valintaansa. ? Kyseessä on hyvin kirjoitettu draama. Olen tekstivetoinen ohjaaja, kielen ja tekstin ystävä jopa nipotukseen asti. Eroaako kieli tai ilmaisutapa jotenkin siitä, mihin länsimaisessa teatterissa on totuttu? Ei oikeastaan, ehkä lisäsävyä antaa tietynlainen sadunomaisuus, runollisuus, toisto, mutta periaatteessa tavallista ?länsimaista? dialogia se on. Viestittyykö näytelmästä yhteiskunnallista puolta, sivuaako se yleensä maahanmuuttoa tai ajankohtaisia pakolaiskeskustelujamme? Sen katsoja päättää. Viestejä on monia. Yhteiskunnallista merkitystä on myös sillä, mitä kriisit saavat aikaan ihmisessä. Toivon, että esitys tarjoaa toisenlaista näkökulmaa kuin päivän uutiset. Ihmiset ovat väsyneet kriisiuutisiin, näytelmässä painottuu ihmis- suhteet ja henkilötason kokeminen. Kuinka paljon toista ihmistä lopulta tuntee Näytelmän nuorta sukupolvea edustavat länsimaalaistuneet nuoret, parikymppiset kaksoset Janine ja Simon. Heidän äitinsä Nawal on testamentannut kummallekin oman kirjekuoren ja oudon tehtävän. Kaksosia esittävät Niina Heinonen ja Tuukka Rantanen. Janine on matematiikan opiskelija. Hän on järkevä, analyyttinen ja määrätietoinen ihminen, joka haluaa löytää selityksen asioille, Niina luonnehtii rooliaan. Simon on nyrkkeilijä ja impulsiivinen toiminnan mies tyyliin: ampuu ensin ja miettii sitten. Tuukka on nähnyt Polton elokuvaversion (Incendies, suomeksi Tulipaloja) ja on valmis suosittelemaan sitä kenelle tahansa. ? Elokuva oli loistava. Halusinkin Kultsalle nimenomaa Simonin rooliin, siihen oli helppo samaistua. Eri asia, miten tällä harjoittelumäärällä pystyy roolin toteuttamaan. Harrastajan tulisi saada treenata 10 kertaa enemmän kuin ammatti- laisen. Onneksi esitys ei ole pelkästään meidän rooliemme varassa. Meillä on hyvä työryhmä. Näytelmässä on älyttömän kiinnostavia rooleja, ja harkoissa on hienoa seurata niiden muotoutumista. Niina on samaa mieltä. Haastavaa on saada esiin roolihahmon kehityskaari. Janine joutuu toteamaan, että kaikkea ei voi selittää järjellä tai matematiikalla. Mitä näytelmä voi kertoa tämän päivän helsinkiläiselle Ajankohtaista ainakin on tämä pakolaisteema. Loistavaa havaita, että vaikka teksti on syntynyt toisella puolen maailmaa, siinä maailmassa löytyy lopulta samoja ongelmia kuin meillä itse kullakin ihmisenä vaan on, Tuukka toteaa. Äidin salaisuudet saavat näyttelijän pohtimaan myös sitä, kuinka paljon toista ihmistä yleensä tuntee. Edes läheisintään, Niina täydentää. Ohjaajan mukaan esitys käsittelee rankkoja teemoja mutta sisältää samalla paljon kauneutta. Tuukka komppaa: Sodan julmuuksista ja muista ikävistä asioista puhutaan kyllä suorin sanoin, mutta niitä ei näytetä. Hyvä teksti on universaalia. Tai teksti on hyvä mahdollisuus. Vasta hyvin esitettynä se laukaisee katsojan mielikuvituksen. Mielikuvitus aktivoituu, jos näyttelijän työ on hyvää, ja silloinkin esitys aktivoi eri katsojassa eri asioita. Minunhan tässä piti analyyttinen olla, Niina katkaisee. ? Simon vie Janinen roolin! Kaksosten luonteenpiirteisiin kuuluu lisäksi herkkyys, näyttelijät haluavat vielä muistuttaa. Menneisyys ja nykyisyys lomittuvat jännittävällä tavalla Nuorta Nawalia esittää Heidi Ripatti ja vanhempaa Riitta Selkälä. Menneisyys ja nykyisyys lomittuvat esityksessä jännittävällä tavalla leikkautuviksi kohtauksiksi, mikä rikastuttaa ja syventää näytelmän tarinaa. Alkutilanne murenee pala palalta, kun tosiasiat tulevat tietoon. Uudesta näkökulmasta katsottuina lähipiiri ja maailma eivät ole enää sitä mihin uskottiin. Poltto Käsikirjoitus: Wajdi Mouawad (Suomennos Reita Lounatvuori) Ohjaus: Marjo Linnasalmi Ensi-ilta: la 12.3.2016, klo 19.00 Muut esitykset: ke 16.3., to 17.3., la 19.3, ke 23.3., ke 30.3., to 31.3., la 2.4., ke 6.4., to 7.4., ke 13.4., to 14.4., la 16.4., ke 20.4., la 23.4. Teatteri Kultsa, Katri Valan puiston väestönsuoja, Käenkuja 6-8. Liput 12/15 e: www.teatterikultsa.fi Meidän maailmamme -hyvän-tekeväisyyskonsertti turvapaikanhakijoiden tukemiseksi ??Suomen Setlementtiliitto järjestää Meidän maailmamme -hyväntekeväisyyskonsertin turvapaikanhakijoiden koulutuksen ja harrastustoiminnan tukemiseksi 6.3.2016 Savoy-teatterissa. Konsertissa kuullaan musiikkia kaikissa genreissä ja kansainvälisissä tunnelmissa: vaikka taiteilijoiden taustat ovat erilaisia, yhteistä heille kaikille on kansainvälisyys. Musiikkiesitysten lisäksi kuulemme heidän tarinoitaan konsertti- ja oopperalavoilta, kyliltä ja kaduilta, festareilta ja klubeilta sekä akateemisista opinahjoista afrikkalaiseen suulliseen traditioon. Juontajat Karita Aaltonen ja Marc Dillon haastattelevat esiintyjiä sekä suomeksi että englanniksi. Esimerkiksi Taideyliopiston rehtorin MT Jari Perkiömäen näkökulma kansainvälisyyteen on varsin monipuolinen. Hän on työskennellyt Sibelius-Akatemiassa opettajana ja erilaisissa johtotehtävissä, osallistunut kansainvälisten verkostojen, järjestöjen ja festivaalien toimintaan sekä tehnyt elämäntyönsä ennen kaik- kea muusikkona ja säveltäjänä. Toisaalta Taideyliopiston Sibelius-Akatemian viulunsoiton lehtorin Teemu Kupiaisen tie on vienyt pois konserttisaleista katusoittajaksi kaukaisiin maihin ja seuduille, joissa ei koskaan aiemmin ole kuultu länsimaista musiikkia. Maarika Autio vaihtoi sitä vastoin pianonsoiton afrikkalaisiin soittimiin reissatessaan 20 vuoden ajan Senegalissa ja opetellessaan kisällioppilaana soittamaan balafonia ja marimbaa. Kuulemme myös irakilaisen turvapaikanhakijamuusikon Ali Alwadin tarinan. Konsertin tavoitteena onkin hälventää ennakkoluuloja Meidän maailmamme -konsertti, kuva Stefan Bremer tuntematonta kohtaan ja antaa taiteilijoiden tarinoiden kertoa, tuuria ja -koulutusta: MT uusia opetusmetodeja mukuinka kansainvälisyys on Hui-Ying Liu-Tawaststjer- siikin varhaiskasvatukseen rikastuttanut ja kehittänyt na ja M.Mus. Rody van ja mitäpä olisi kesä ilman suomalaista musiikkikult- Gemert ovat mm. luoneet professori Seppo Kimasen perustamia Kuhmon Kamarimusiikki -festivaaleja! Lisäksi konsertin kunniavieras presidentti Tarja Halonen kertoo omakohtaisista kokemuksistaan Suomi- Chile-seuran puheenjohtajana 1970-luvulla, jolloin ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä Suomeen. Konsertin suojelijana toimii kansanedustaja Nasima Razmyar. Kuulemme mm. flamencoa, jazzia, klassista ja maailmanmusiikkia, oopperaa ja poppia sekä suomalaisia kansanlauluja. Esiintymässä ovat Cinta Hermo, Neff Irizarry Group, Jari Perkiömäki, Rody van Gemert, Assi Karttunen, Hui-Ying Liu-Tawaststjerna, John McGregor, Jarmo Saari, Teemu Kupiainen, Marion Melnik, Eero Manninen, Ninni Poijärvi, Ali Alawad, Seppo Kimanen ja Sila Fato Group and Maarika Autio. Sokerina pohjalla esiintyvät stand up -koomikot Ali Jahangiri ja Jamie MacDonald sekä Sibelius-Akatemian opiskelijat. Esitysten aikana näemme myös videoklippejä eksoottisista maisemista ja vastaanottokeskusten arjesta.
• MunkinSeutu 12 Nro 4 ? Viikot 8-9 Kova taso jatkuu Kolme maailmanmestaria nousee GeeBee - kehään ??Kansainvälinen GeeBee ? turnaus järjestetään Helsingin Urheiltalossa jälleen keväisenä viikonloppuna 11-13. 3.2016 jo 35. kerran. Taso on pysynyt joka vuosi korkealla ja on tällä kertaa olympiavuonna suorastaan huippuluokkaa. Osallistujamaita on 16 ja nyrkkeilijöitä yhteensä noin 90. Kazakstanin kaikki nyrkkeilijät ovat varmistaneet itselleen olympiapaikan. Heistä kaksi, Daniyar Yeleussinov ja Birzhan Zhakypov, ovatkin maailmanmestareita. Kolmas maailmanmestareista tulee Irlannista. GeeBee ? turnaukseen ilmottautuneitten lista vilisee arvokisamitalisteja. Toki kaikki ovat oman maansa parhaita ja monet ovat menestyneet mi- taleille jopa MM- ja EM-kilpailuissa. Perjantaina klo 13 heti turnauksen avauksesta alkaen Urheilutalon kehä tulee siis sähköistymään kamppailujen jännityksestä. Kehään nousevat luonnollisesti myös Suomen parhaat. Näyttöä kotimaisesta tasosta saatiin vastikään SM-kisoista, jotka käytiin Kuortaneen Urheiluopistolla. Naisista tiedetään, että Mira Potkonen on GeeBeessä kova. Muiden suomen värejä puolustavien menestyksen toivossa suomalainen nyrkkeilyväki jännittää ja pitää peukkuja. Parhaat ohjeet tulevat yleensä katsomosta. Eräs mielenkiintoisimmista kehäketuista edustaa Ranskaa. Hän on Christian M´Billi Assomo. Hänet valittiin vuonna 2014 Gee- Bee ? turnauksen parhaaksi ja hän kukisti tuolloin hallitsevan maailmanmestarin. Kun kongi kumahtaa ottelun alussa, silloin eivät vanhat meriitit auta. Kaikki haluavat voittaa. Niin myös tämän kertaisen turnauksen Jordaniasta tulevat ensikertalaiset. GeeBee ? turnnaus on arvostettu amatöörikilpailu, siksi esimerkiksi Austraallian joukkue tulee maapallon takaa kuin muuttolinnut Suomeen uudelleen. Lähinaapurit ja vaikkapa Englanti ovat jo vakiovieraita. Ammattillaisottelut ovat sovittuja, mutta amatöörinä vastustajan määrää arpa ja epätasaiset ottelut voidaan keskeyttää. Näin ei GeeBeessä ole tapahtunut kovin usein. Urheilutalon kehän valot loistavat ja hanskat alkavat Ranskan Christian M´Billi Assomo kukisti vuonna 2014 GeeBee ? turnauksessa hallitsevan maailmanmestarin. heilua perjantaina 11. maaliskuuta pävällä klo 13 ja klo 18. Samalla aikataululla ottelut jatkuvat lauantaina ja loppuottelut käynnistyvät sunnuntaina klo 13. Sinne asti ei ole helppoa tietä. Kaikki matsit ovat kiinnostavia. Liput ovat turnauksen laatuun verraten huokeita. Niitä myydään perinteen mukaan vielä Urheilutalon toisella tasanteella kaikkina turnauspäivinä. Jarmo Niemenkari Rytmisen maailmanhuiput voimistelevat Espoossa ??Ensimmäistä kertaa Suomessa järjestettävä rytmisen voimistelun World Cup tuo maailman huippuvoimistelijoita 26.?28.2.2016 Espoon Metro Areenalle. Urheilulajeista kauneimman maailman tähtiä nähdään harvoin kilpailemassa Suomessa ja rytmisen voimistelun tämän hetken maailmankärki osallistuu kotikisaamme. World Cup tuo Suomeen 39 yksilövoimistelijaa ja 8 joukkuetta 25 eri maasta. Maailman parhaista Espoon kilpailuihin on ilmoittautunut mm. MM-kilpailujen mitalit kahmineet venäläiset Yana Kudryavtseva (1.), Margarita Mamun (2.) ja Aleksandra Soldatova (3.). Lisäksi Metro Areenalle tulevat suomalaisten Ekaterina Volkovan ja Jouki Tikkasen haastajat kevään Rion testikilpailuissa Veronica Bertolini (MM-kilpailujen 21. pistein 51.116) ja Sabina Ashirbayeva (MMkilpailujen 22. pistein 51.068). Espoossa kilpailevis- ta suomalaisista Ekaterina Volkova sijoittui syksyn MM-kilpailuissa sijalle 27. pistein 50.549 ja Jouki Tikkanen 49.315 pisteellä sijalle 35. Harjoitustahti on ollut kova ja kotikisoissa halutaan onnistua. Myös joukkuekilpailuissa nähdään todella kovatasoisia suorituksia. Kuusi Rion olympialaisiin jo paikkansa lunastanutta joukkuetta astelee rytmisen voimistelun kanveesille ja suomalaiset myös. Espooseen ovat ilmoittautuneet mm. Venäjä, Espanja, Japani, Israel, ValkoVenäjä, Ukraina, Uzbekistan ja Suomi. Suomalaisilla on tavoitteenaan huhtikuussa Riossa järjestettävä olympialaisten karssintakilpailut. Sinne tähtäävät kilpailupaikasta taistelemaan Jouki Tikkanen ja Katja Volkova sekä Suomen maajoukkue Team Kisakallio. Yksilöissä 22 voimistelijaa kilpailee 6:sta paikasta ja joukkueissa 6 joukkuetta jaossa olevista kolmes- Katja Volkova ja Jouki Tikkanen esiintyivät Concerto Sportyssa Musiikkitalossa. ta edustuspaikasta Rion Olympialaisiin. Rytminen voimistelu on vaativa, kaunis urheilulaji, jossa on vauhtia, notkeutta, taidokasta välineen hallintaa, musiikillista ilmaisua ja pukuloistoa. Tämän BabySauna studio Pasilan lämpiössä ??BabySauna tarjoaa elämyksen ja erilaisia aistikokemuksia vauvaikäisille katsojille. Saunan rauhallinen tunnelma, veden ääni, kiuaskivien kolina tulevat tutuiksi. Esityksen jälkeen yleisö pääsee kokeilemaan esityksessä koettuja ja nähtyjä. Esityksessä aistitaan saunomisen rauhallista tunnelmaa, kiuaskivien rytmittämän tanssin sekä värikkäiden pesuämpärien seassa. BabySaunassa nähdään myös tuttuja peseytymisen eleitä sekä vedessä leikkimisen iloja. Loiske Ensemble Konsepti, koreografia sekä esiintyminen: Riik- ka Siirala Konsepti ja ohjaus: Antti Larmola Äänisuunnittelu ja musiikki: Suvi Isotalo Pukusuunnittelu ja toteutus: Saija Siekkinen Lavastuskonsultaatio ja tekninen toteutus: Sampo Pyhälä Studio Pasilan lämpiö6.2. La 11.00 Babysauna 9.2. Ti 10.00 Babysauna 9.2. Ti 11.30 Babysauna 11.2. To 10.00 Babysauna 13.2. La 11.00 Babysauna 16.2. Ti 10.00 Babysauna 11.30 Babysauna 20.2. La 11.00 Babysauna Liput: Aikuiset 10?, lapset 5?, puh.09-3940 22, os. Eerikinkatu 2, avoinna mape klo 9-18, la 12-18 Suomen rytmisen maajoukkueen tavoitteena on olympiapaikka Rioon. esteettisen lajin harrastajat ja urheilun asiantuntijat eivät varmaan jätä ainutlaatuista tilaisuutta käyttämättä täyttäen Metro Areenan katsomot. Jarmo Niemenkari
• MunkinSeutu Viikot 8-9 ? Nro 4 13 Raitiotie keskustasta Hakaniemen kautta? Kruunusillat -hankkeen raitiotien yleissuunnitelma valmistui ??Suunnitelmassa esitellään keskustan ja Laajasalon yhdistävät raitiolinjat Rautatieasema?Yliskylä sekä Kolmikulma?Haakoninlahti. Suunnitelma esittää, että uusi raitiotie keskustasta Laajasaloon kulkisi Hakaniemen kautta. Suunnittelun aikana tutkittiin keskustan päässä kolmea vaihtoehtoista linjausta. Yliskylän päässä on tutkittu kahta vaihtoehtoista linjausta, joista nyt on valittu pohjoisempi, Yliskylän keskustan kiertävä vaihtoehto. Hankkeen rakentamiskustannuksiksi on arvioitu 259 M?. Lisäksi raitiovaunukaluston ja varikon kustannukset ovat yhteensä noin 100 M?. Ennusteiden mukaan raitioyhteyttä käyttäisi Kruunuvuorenrannan, Yliskylän täydennysrakentamisen ja Kalasataman valmistuttua keskimäärin noin 37  000 matkustajaa vuorokaudessa vuonna 2040. Pyöräilijöitä ja jalankulkijoita olisi Kruunuvuorensillalla ennusteiden mukaan keskimäärin noin 3 000 vuorokaudessa. Yleissuunnitelmassa on suunniteltu raitiotie, siihen liittyvät pysäkit ja rakenteet sekä radan toteuttamisen edellyttämät tie- ja katujärjestelyt sillä tarkkuudella, että Kruunusillat-hankkeen kustannuksista, toteutettavuudesta ja vaikutuksista on riittävät tiedot päätöksentekoa varten. Kruunusillat-hanke yhdistäisi toteutuessaan raitiotieyhteydellä Laajasalon, Kruunuvuorenrannan ja Kalasataman osaksi kantakaupunkia. Samalla luotaisiin uusi nopea reitti myös pyöräilijöille ja jalankulkijoille. Yleissuunnitelma on laadittu Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston (KSV), Helsingin kaupungin rakennusviraston (HKR), Helsingin seudun liikenteen (HSL) ja Helsingin kaupungin liikennelaitos -liikelaitoksen (HKL) yhteistyönä. Kruunusillat-hanke käsittää Helsingin keskusta-alueen ja Laajasalon välisen raitiotieyhteyden sekä sen rakentamiseen ja käyttöön liittyvät järjestelyt. Raitiotie sijoittuu Helsingin keskustan, Hakaniemen, Nihdin, Korkeasaaren, Kruunuvuorenrannan ja Yliskylän välille. Raitiotien lisäksi yhteydessä toteutetaan jalankulkuväyliä ja pyöräteitä. Hankkeen näkyvimmät osat ovat kolme siltaa, joista Kruunuvuorensilta tulee hankkeen toteutuessa olemaan Suomen pisin silta. Laajasalon asukasmäärän ennustetaan kasvavan nykyisestä 16  000:sta noin 35  000 asukkaaseen vuoteen 2050 mennessä. Kruunusillat-hankkeen tavoitteena on järjestää kasvavalle Laajasalolle sujuva joukkoliikenneyhteys keskustaan. Myös liikenneyhteydet esimerkiksi Korkeasaareen paranevat selvästi hankkeen myötä. Kruunusillat-hanke täydentää Helsingin joukkoliikenneverkkoa uudella raideliikenteen runkolinjalla. Raitiotieltä on suora vaihto metroon, lähijuniin, laajaan bussiverkostoon sekä keskustan raitiolinjoihin. Hanke edistää osaltaan kestävää liikkumista Helsingissä. Yhteys on esitetty jo vuoden 2002 yleiskaavassa sekä vuoden 2015 yleiskaavaehdotuksessa. Helsingin kaupunginvaltuuston vuonna 2008 tekemän päätöksen mukaisesti yhteyttä suunnitellaan raitiotieyhteytenä. Hankkeessa on käynnissä suunnitteluvaihe eikä hankkeesta ole vielä raken- tamispäätöstä. Kaupunginvaltuuston päätöstä edeltää käsittelyt kaupunkisuunnittelulautakunnassa, yleisten töiden lautakunnassa, HKL:n johtokunnassa sekä kaupunginhallituksessa. Rakentamispäätös on valtuustokäsittelyssä näillä näkymin syksyllä 2016. Tämän hetkisen aikataulutavoitteen mukaisesti yhteyden rakentaminen voisi alkaa vuonna 2018 ja koko yhteys olisi valmis vuonna 2025. Kruunusillat -hankkeen tunnuslukuja ·  Raitiotien pituus noin 10 km · Pysäkkejä 15 kpl · Vuoroväli ruuhka-aikana 3-5 minuuttia ja ruuhkaaikojen ulkopuolella 5-10 minuuttia ·  Matka-aika joukkoliikenteellä Rautatieasemalta Kruunuvuorenrantaan nykyisin 35?40 minuuttia, hankkeen toteuduttua 15 minuuttia ·  Matka-aika pyöräillen nykyisin 40+ min ja hankkeen toteuduttua 20 minuuttia · Keskinopeus raitiotiellä 22 km/h. Nykyisin Helsingin kantakaupungin raitioteillä keskinopeus n. 14km/h Tutustu suunnitelmiin ja anna palautetta  Yleissuunnitelmaan on mahdollista tutustua näyttelytila Laiturilla Kampissa (os. Narinkka 2) sekä internetissä. Yleissuunnitelman lisäksi esillä ovat Nihti?Korkeasaari?Kruunuvuorenranta-osuuden katusuunnitelmaluonnokset. Palautetta suunnitelmista voi antaa 26.2.2016 asti. Palautetta voi antaa Laiturilla palautelomakkeella tai virtuaalimallin kautta, tai sähköpostitse osoitteeseen kruunusillat@hel.fi. Viikin nuorisotaloon jätettiin tilaa tuunaukselle Kokeilu kannusti upouusi kimppakyyteihin ja Viikin nuorisotalo aloittaa maaliskuun joukkoliikenteeseen toimintansa alussa. Nopeutetulla ??Viikissä ja Pakilassa toteutettiin vuonna 2015 Joukkovoimalla harrastuksiin -hanke, jonka tavoitteena oli kokeilujen kautta edistää joukkoliikenteen, kävelyn, pyöräilyn ja kimppakyytien käyttöä lapsiperheiden harrastusmatkoilla. Vaikka joukkoliikenteen hoitama osuus pääkaupunkiseudun asukkaiden tekemistä matkoista on viime aikoina kasvanut, vapaa-ajan matkoilla suunta on ollut päinvastainen. Lapset kulkevat useimmiten harrastuksiin niin, että vanhemmat kyyditsevät heitä yksityisautolla. Yksityisautoilu kiihdyttää ilmastonmuutosta, lisää luonnonvarojen kulutusta ja aiheuttaa melua, joten tarve ohjata harrastusmatkojen liikkumista ympäristön kannalta entistä kestävämpään suuntaan on ilmeinen. Viikkiläiset ja pakilalaiset pitivät uusia kulkutapoja kiinnostavina, mutta moni uskoi niiden vaativan totuttelua. Perheet olisivat kiinnostuneita kokeilemaan uusia kulkumuotoja, jos kokeilu tehtäisiin helpoksi esimerkiksi niin, että harrastusorganisaatio tarjoaisi sitä jäsenilleen. rakennusaikataululla pystytetty nuorisotalo mahdollistaa monet aktiviteetit pelaamisesta kokkikerhoihin ja rentoutumiseen. ??Uusi nuorisotalo rakennettiin Viikin keskeisimmälle alueelle Latokartanoon, vain kivenheiton päähän nuorisotalon entisistä tiloista. Uusi talo oli kaivattu, sillä edelliset, väliaikaiseen käyttöön tarkoitetut tilat olivat ahtaat alu- een nuorten määrään nähden. Viikissä asuu noin 1700 10?17-vuotiasta, ja määrä kasvaa lähivuosina edelleen. Rakennushankkeen arkkitehti Juha Mäki-Jyllilä JKMM Arkkitehdeistä kertoo, että talon suunnittelutyö aloitettiin kiertämällä Helsingin nuorisotaloja ja havainnoimalla niiden onnistuneita ratkaisuja. ? Kuuntelimme myös nuorten ja nuorisotyöntekijöiden ajatuksia hyvän nuorisotalon ominaisuuksista. Toiveissa oli esimerkiksi sali, joka soveltuu teatteri- ja musiikkiesityksiin, diskoihin, tanssitunteihin ja joukkuepeleihin. Olemme tyytyväisiä myös talon avoimeen keittiöön, sillä erilaiset kokkikerhot ovat hyvin suosittuja nykyisin. Tilat muuntautuvat tarpeen mukaan Nuorisotalojen perinteitä kunnioitetaan Viikissä esimerkiksi biljardipöydällä, joka tulee talon avoimeen aula- ja oleskelutilaan. Talossa on tiloja myös pienryhmätoiminnalle ja henkilökunnan toimistolle. Vaikka 520 neliömetrin kokoinen talo suunniteltiin ensisijaisesti nuorten käyttöön, voi sitä käyttää luontevasti muihinkin tarkoituksiin tarpeen vaatiessa. Arkkitehti oli nuorisotalon suunnittelijana ensikertalainen. ? Kyseessä oli mukava tehtävä, sillä suunnittelun aikana pääsi asettumaan käyttäjän mielenmaisemaan. Halusimme tuoda tilaan oikeaa fiilistä, ja välttää laitosmaisuutta. Käytimme esimerkiksi paljon puuta. Sisätilojen lähtökohta oli stailattavuus ja se, että nuoret pystyisivät tekemään tilasta omannäköisensä. Hankkeen kustannukset olivat 2,7 miljoonaa euroa. Lopputulokseen ollaan tyytyväisiä. ? Rakentajat ovat tehneet hyvää työtä. Viikin nuorisotalon alue oli pitkään keskeneräinen, ja talon myötä se kehittyy hyväksi kaupunkikokonaisuudeksi, Mäki-Jyllilä toteaa.
• MunkinSeutu 14 Nro 4 ? Viikot 8-9 Risto Kolanen Naisklovnien naurua ja tanssin intohimoa ??Aivan ihana tanssikokemus on Tanssiteatteri Tsuumin Reetta-Kaisa Ileksen tekemä ?Hiljaiset tunteet? Kaapelin Pannuhallissa Zodiakin ohjelmistoon. Suomalaisen nykytanssin neljä veteraania esitti tanssilavatunnelmasta erilaisia variaatioita. Aluksi jäy- kempää paritanssia parien koon mukaan, välillä sooloja. Huikea on Alpo Aaltokosken ja Reijo Kelan härkäpari lattialla. Arvostetun opettajan Ervi Sirénin näin kai ensimmäistä kertaa tanssijana. Hän on hyvin aistillinen. Marja Kuusela vastaa hiljaisista huu- doista - ja huumorista lavalla. Kaikki ovat tunnettuja koreografeja. Kaksi muusikkoa, Eero Grundström ja Taito Hoffren luovat soittimilla täyden orkesterin soinnin, myös tanssijoiden inspiraatioon yhtyen. Nuorin ja liikunnallisin Aaltokoski on komea pu- Tanssiteatteri Tsuumi neljä veteraanitanssijaa. Kuva: Marko Makinen. vussaan, jonka kravattina on hirttosilmukka!  Siltähän meistä on monesti tuntunut tanssilavakulttuurissa. Lopuksi saimme tanssia ilman kuristusta. Ruumiillista tanssia Super on turkkilainen parodia ihannenaisesta Kolumni Vuonna 2017 H elsingin valtuusto käy aina alkuvuodesta seuraavan vuoden budjettivalmistelua varten lähetekeskustelun. Silloin valtuutetut nostavat esiin isoja periaatteellisia kysymyksiä, joihin pitäisi varautua sekä henkisesti että taloudellisesti. Tämän kertaisissa puheenvuoroissa nostettiin esiin paitsi ikääntyvien helsinkiläisten palvelutarpeita myös turvapaikanhakijoiden kohtalot. Itsekin puhuin näistä asioista. Aloitin puheeni viittaamalla sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamon kirjoitukseen HS:ssa (14.2.) Hän kirjoittaa siitä, miten muukalaisvihamielisyys kumpuaa keskiluokan ahdingosta ja alistetusta köyhälistöstä. Lisäksi globalisaatio jakaa suomalaisia voittajiin ja häviäjiin. Koulutettujen kaupunkilaisten ja epävarmuudessa elävien duunareiden maailmat näyttävät hyvin erilaisilta ja tämä olisi osa maahanmuuttokeskustelun kärjistymistä. Hiilamon viesti on vakava. Se kertoo siitä suuresta muutoksesta, mikä on tullut nopeasti osaksi arkipäiväämme. Maailma ympärillämme on muuttunut ratkaisevasti sitten tämän valtuustokauden alun. Silloin valtuusto laati strategiansa ajatellen eurooppalaista ja kotikutoista talousahdinkoa, mikä ei ole poistunut näiden kolmen vuoden aikana, vaan päinvastoin syventynyt. Lisäksi kansainväliset kriisit, sodankäynnit, terrorismin uhat näkyvät valtavina kansainvaelluksina Euroopassa, Afrikassa, Välimeren maissa. Yli 60 miljoonaa ihmistä, perheitä, naisia, lapsia, pakenee henkensä kaupalla tap- pamista ja väkivaltaa. Tähän isoon kuvaan meidän on reagoitava. Se on osa poliittista ja taloudellista päätöksentekoa. Vastuuta ei voida väistää. Suuri yhteiskuntapoliittinen haaste on ? riittääkö solidaarisuus, kun talousahdinko kiristää omien kansalaistemme toimeentuloa ja hyvinvointia. Miten voimme integroida tulevat turvapaikansaajat ja täällä jo olevat maahanmuuttajat suomalaiseen yhteiskuntaan niin, että me kaikki pysymme mukana tässä muutoksessa. Kun valmistelemme vuoden 2017 budjettia, on pidettävä mielessä tämä iso kuva maailman ahdingosta ja otettava siitä oma vastuumme Helsingissä ja helsinkiläisinä. Mielestämme vuoden 2017 budjettivalmistelun isot asiat ovat, miten turvapaikansaaneiden ja heidän perheidensä kotouttaminen onnistuu ja voidaanko jo täällä asuvien maahanmuuttajien osaamista hyödyntää näissä asioissa, miten voimme rakentaa riittävästi asuntoja kaikille, jotta jokainen Helsingissä asuva saisi oman kotioven ja turvallisen elämän, miten luomme entistä monipuolisempia työllistymisen edellytyksiä Helsingissä, miten kehitämme palveluja arjen sujuvoittamiseksi ja turvaamme välttämättömät investoinnit. Nämä asiat nivoutuvat toisiinsa ja ovat osa kansalaisten hyvinvointia, arkielämän turvallisuutta ja yhteiskuntarauhaa. Asumisen kalleus ja asuntojen puute mainitaan monissa selvityksissä yhdeksi suureksi tulevaisuuden kehitystä uhkaavaksi tekijäksi. Olemme esittäneet, että Maija Anttila. joka vuosi rakennettaisiin 7000 uutta asuntoa. Sen toteuttamista on tutkittu. Nyt on täytäntöönpanon aika. Asuntopolitiikassa on muistettava myös ikääntyvät helsinkiläiset, joille tulisi suunnitella erikseen ryhmä ja palveluasumisen mahdollisuuksia. Palvelujen kehittämisessä puhuin kahdesta asiasta ? kouluissa kasvaa tulevaisuus ja ikäihmiset ovat uteliaampia ja kehitysmyönteisempiä, kuin jotkut meistä kuvittelevatkaan. Koulujen tulisi saada ottaa digiloikka tulevaisuuteen. Uskomme, että se palvelisi myös janan toisessa päässä olevia ikäihmisiä, joiden palvelujen kehittämisessä on otettava kaikki mahdolliset uutuudet käyttöön, unohtamatta hoitavaa henkilökuntaa. Valtuuston hyväksymät tiukat budjettiraamit ovat merkinneet monissa virastoissa vyön kiristystä. Siksi jo ensi ja seuraavien vuosien budjettien valmisteluissa olisi syytä arvioida, miten esim. opetuksen tai soten tiukat tuottavuustavoitteet ovat tosiasiassa vaikuttaneet. Onko menty liikaa talous edellä? Syksyllä nähdään oliko kaupunginjohtaja Jussi Pajusen korvat ummessa! Maija Anttila kaupunginvaltuutettu, sd sote-lautakunnan puheenjohtaja Kaapelitehtaan C-portaan 4. kerroksessa, itämaisten taistelulajien ympäristössä, persoonallinen koreografitanssija Sanna Kekäläisen on kohta 20 vuotta K&C ? ryhmällään haastanut perinteistä, balettipohjaista tai muuten ?koreografista tanssia?. Kekäläinen & Company ?ryhmän nimi oli aluksi ?Ruumiillisen taiteen teatteri?, johon on taas palattu. Tanssija oli pitkään valtalehden tanssikritiikin silmätikkuna, mutta on arvostettu ulkomailla ja nuorten tanssijoiden työllistäjänä. Kekäläiselle tanssi on liikettä, jota tehdään tietoisesti muille. Monissa esityksissä tanssija on alaston. Feministisenä taitelijana häntä kiinnostaa naisen keho katseen kohteena. baletin sukupuolettomien liihottelijoiden sijasta Kekäläistä kiinnostaa Isadora Duncanin, Josephine Bakerin, Pina Bauschin ja Martha Grahamin perinne, jossa naisen tanssi tulee lihalliseksi. Sanna Kekäläisen ?Passion? (=Intohimo) -teos oli esillä Stoan isommalla lavalla. Sitä yhdistää vahva fyysinen läsnäolo sielukkaaseen tunnelmaan. Taitelija vastustaa ajatusta luoda yhteisölle syntipukki, että ?kykenisimme itse rakastamaan ja elämään vapaana ahdistuksen taakasta?; ? Paha sijoitetaan ja lukitaan valittuun kohteeseen, jolloin muille vapautuu mahdollisuus onneen. ? Passion-teos kysyy ketkä ovat aikamme syntipukkeja? Kuka saa rakastaa tämän päivän maailmassa? Mitä on rakkaus? Mitä on intohimo ja seksuaalisuus? Oikeutta rakastaa sellaisena kuin on, Kekäläinen kysyy meiltä. Taitelija tanssii monesti yksin tai sovittaa vanhemmat teokset uuden polven tanssijalle, yksi. Passion tuntui jotenkin täyteläisemmältä, koska Kekäläisen kanssa tanssi parina Janne Marja-aho ja toisen parin muodostavat Jonna Eiskonen ja Satu Rekola. Kaikki ovat hyvin taitavia ja esityksen ajatuksen sisäistäneinä. Köysiä, lehtipuhaltimia ja läpinäkyvää muovipeitettä käytettiin osuvana apuna. Naisklovnit hurmaavat Naisklovnifestivaali Punainen Helmi järjestettiin Hurjaruuthin lavalla Kaapelitehtaalla. Aluksi vuorossa oli suomalaisen naisklovnerian kaksi huippua teemoinaan naiseus, äitiys, rakkaus. Hanna Terävä esitti uuden Ruususen roolinsa. Olin melkein päätyä lavalle Hannan avustajaksi ja puristeltavaksi..., mutta yksi Magnus joutui yleisöstä onneksi tilalleni. Terävällä on Tukholman Teatterikorkeakoulusta klovnerian maisteripaperit, toisena Suomessa. Opetus ja kokemus näkyy hyvänä yleisökontaktina, hän oli nopea reagoimaan huokaukseeni, ettein joudu lavalle. Ilmeiden vähäeleisyydellä klovni hallitsee tilaa. Toisena oli Usva Kärnä italialaisen Dario Fon ja Franca Ramen klassisessa ?Donna?-roolissa, joka oli viime vuonna valtakunnallisessa monologikilpailussa. Kärnä on valmistunut Pietarin teatteriakatemiasta näyttelijäksi. Tämä näkyi nopeana roolin-asunvaihtona kahden eri mo- nologin välillä.  Niistä ensimmäinen, ruuhkavuosiäidin aamukiireongelmat kadonneen avaimen kera, osui paremmin. Toinen kuvasi aviovaimon miessuhteita, myös pettämistä. Se oli mielestäni ylipitkä ja aika tylsistyttävä, vaikka teksti on mainio. Rooli olisi vaatinut ?vanhemman?, kokeneen naisen á la Franca Rame, Fon oma vaimo. Kärnä on ilmeikäs, liikunnallinen ja hyvin viehättävä. Mutta näyttelijä ei luo juuri klovneriaan kuuluvaa yleisökontaktia. Vain kerran hän istahti hetkeksi etupenkissä jonkun syliin. Kansainvälistä kärkeä Seuraavina iltoina pääsimme vertailemaan miten klovneria vertautuu kansainväliseen tasoon. Festivaalin pääesityksenä näimme sveitsiläisklovni Gardi Hutterin teoksen ?The Brave Jane?. Se kertoo pyykkärinaisesta, joka likavaatevuoren kasvaessa alkaa haikailla sankarittaren seikkailuntäyteistä elämää. Hän päätyy eläytymään Jeanne d?Arcin kohtaloon ennennäkemättömän tragikoomisin seurauksin. Teosta on esitetty vuodesta 1981 ympäri maailmaa. Eli jo oli aikakin nähdä Suomessa ensivierailuna! Hutter on ilmeissään ja eleissään taitava klovni, joka pitää yleisön otteessaan. Jostain syystä klovnin kolhu-kaatumishuumori ei silti pure samalla tavalla kuin Chaplinin kohdalla, jossa oli aina syvempi ihmiselon opetus. Turkkilainen Neslihan Arol eli klovni Süper, jonka sooloteos ?Ideal Kadin? (=Täydellinen nainen) kertoo ratkaisun kysymykseen: kuinka olla täydellinen nainen? Esitys arvostelee kapeita naisihanteita näyttämällä huumorin keinoin, miten voimme purkaa naiseuteen kohdistuvia odotuksia ihanneäidistä ihannetyttöystävään tai narttuun. Klovni sai yleisön myös mukaan nauruun. Hanna Terävä uudessa Ruususen roolissa. Kuva: Riku Virtanen Usva Kärnä on liikunnallinen Donna. Kuva: www. hurjaruuth.fi Suursuosion saavutti jälleen Naisklovni-iltamat, joka toi kuumimmat ja koomisimmat kotimaiset klovnittaret näyttämölle. Festivaalin päätös-iltamissa nähtiin mm. kotimaisen klovnerian pioneeri Taina MäkiIso sekä hillittömän räävittömät Laura Rämä ja Emilia Kokko, joiden diskokaksoset väistelevät sukupuolinormeja ja sovinnaisuutta. Perinteisesti suurin osa klovneista on miehiä, mutta Punainen helmi muistuttaa siitä, että Euroopasta ja muualta maailmasta löytyy huippuluokan naisklovneja. Teksti: Risto Kolanen
• Viikot 8-9 ? Nro 4 15 Tapahtumat Kolumni Kyllä paremmille palveluille ? ei maakuntaverolle Julkaisija: Karprint Oy Ilmoituspäällikkö: Riitta Juslin puhelin 413 97 377, sähköposti riitta.juslin@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 413 97 330, sähköposti juha.ahola@karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Puhelin vaihde 413 97 300. Ilmoitushinnat: ?/pmm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 Määräpaikkakorotukset 10%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero (24%) lisätään hintaan. Ilmoitukset: 413 97 360, 413 97 300. telefax 413 97 405. Ilmestyy: Joka toinen viikko. Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä perjantaina Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 8866 1055 Lue lehti myös: lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2016 sunnuntaina 20.3.2016 klo 13-16 Mäntytie 14, Helsinki. Myytävänä pääsiäisherkkuja kotiin, leluja, kirjoja, kirpputori, arpajaiset, pääsiäistuotteita. Kahvilassa suolaista ja makeaa purtavaa sekä lounasta. Tuotto käytetään koulun toiminnan tukemiseksi. Järj. Englantilaisen koulun Ystävät ry. Tervetuloa! kiristetä. Verojärjestelmän on oltava selkeä ja läpinäkyvä. Veronmaksajien etu on mieluummin rahapussin verotettavien määrän vähentäminen ? ei lisääminen. On visusti varottava tekemästä ratkaisuja, jotka kamppaavat uudistuksen ydintavoitetta. Työn verottamisen tason pitäminen kohtuullisena ja kannustavana on koko sotejärjestelmän kestävyyden kannalta elintärkeää. Työstä ja yrittämisestä kerätään rahat, joilla jatkossakin on tarkoitus julkisen vallan vastuulla olevat sote-palvelut rahoittaa. Nämä palvelut onkin viisainta rahoittaa valtion verotuksen yhteydessä kerätyllä sote-maksulla. Valtion keräämä sote-maksu kerättäisiin kuten nykyisin kirkollisvero ja sairausvakuutusmaksu. Kun vastuu sote-palveluiden järjestämisestä siirtyy pois kunnilta, on osana uudistusta löydyttävä keinot, Vuokralle tarjotaan Sari Sarkomaa Karvaamokuja 4, Pitäjänmäki, uuden PEAB-talon vieressä. joilla kunnat laskevat vastaavasti omaa verotustaan. Hyvä myös todeta, että sote-maksun hallinnolliset kustannukset ovat raskasta maakuntaveroa keveämmät. Uuden raskaan verotason ja lisähallinnon luomisen sijaan on valmisteilla oleva uudistus pidettävä tiukasti raiteilla, jotka johtavat yhdenvertaisiin ja vaikuttaviin ihmisten valinnanvapauden mahdollistaviin ja kustannustehokkaisiin palveluihin. TUOTANTO-/TOIMISTOTILA Teollisuustalossa valoisa 237m², 7,40?/m² yht. 1750?/kk. Sopii pienteollisuudelle ja tuotantoon. III kerros, isot teollisuushissit. Parkkipaikkoja on antaa. Vuokrataan edullisesti OY KIHLBACKA AB Ostan yksiön tai kaksion Munkkiniemestä tyttärelle. Remontit ei este. Nopea käteiskauppa, ei välittäjän kuluja. 050-3760653 / Jussi A R I KO Hae omasi lehtipisteestä! A NIELI M eid än 1/ 16 20 0 1/ 6,6 ERSP Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita 50 6, 16 20 ROT H O O IT ? VI RA N TO ? U U U E S I T T E LY TU U D ET SS 0 5,9 ? Ä N EU T VO ?V IN ä ss ly tte n si eä ja ue etk ot at t Ro l nn e KI Valokuvaamot TA IN SH OI IK ER T it l re om oäl t k dv a g ilt mu ravie ho s Aa menen ira ko lus i ytö u pu Lö Romsaa asta i ar om ow Ilm Ro Fl e lli o c er rd Bo a kuvatapio kuvatapio.fi tavalio i a tr iv mpi e pe ss sea oile sa Suatan Yhräaukuanhtallis i m ir ko ui ko 0 5,9 I ER lu K yv h e rotävHäevokneerntouosta n n ori ys kiveellää a M ik ss a ilm ä an el suu a Pidoikk n h ichsoje MKis n en ! iaa in join ergutumsä a l l a sä sta vis Ke almi a hy E v lka LL a a RA ain oa LA u pp PO oks hel lu a te ju llut op os taa o su arv mit Munkkiniemen puistotie ---Neste ---Raikan Rauta ---Kiinteistömaailma ---Alepa ---Huoneistokeskus ---Munkkiniemen Yhteiskoulu ---Saga Seniorikeskus ---Ruissalo säätiö ---Apteekki ---Kirjasto ---Nordea ---Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy Hetipalvelut Töölön Putkiliike Oy n ha ön ar Pa imet sä h n etis n Tilaa maksuton palvelukartoitus nu au nen i n v ialli aali tä e r v i om to ra te Su his seu erin p ajo Kotisiivous | Kotipalvelu | Hoiva-ja sairaanhoito sä ke tyy! s vo s he lähe n ieOstetaan lä lm leiril e Un tus s tsa a r R ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset l ta a ia ns sa at peO ki m ätti l Daai j s www.karprint.fi Pitäjänmäki, kirjasto Pohjois-Haaga, kirjasto Tali, urheilukeskus Munkkivuoren S-market Munkkivuoren Apteekki Munkkivuoren Ålandsbanken Munkkivuoren Kahvila Munkkivuoren lääkärikeskus Dextra Munkkivuoren seurakunta Munkkivuoren parturi Munkkivuoren K-kauppa Ulvilantie, Parturi ja suolahoito vuodesta 1952 16 1/ ,40 6 aa uu st tä a nt M hdi me ailun ku a oi il kk lii v er ja m a ha Li Munkinseudun voit noutaa seuraavista paikoista: ? Työsuorituksia t 0a muo pö ? 5o,ir5aätn po S asöinkiesunslleaisetnun! u Ko Lämpö- ja vesijohtoliike 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi nm oi ell Hlea n i aa : Ca illak uud reel o viis voo v k te eu ee llä A n o n T j a IN a its nen n m ISH aj t KO rv Keome in sa kis ytö sa le Lö oo heel R er s p aka sr to us PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 t i a uo in a de ia p eip S mä ikiss u Suoir R y´se-nsimpoliis Peetistä i k o ia a rra m mp h r TA IN SH OI IK ER puh. 040 584 3122 LVI Ostetaan Sari Sarkomaa Munkkiniemeläinen kansanedustaja Valtiovarainvaliokunnan jäsen CK Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. lainsäädännössä. Vastuun ja vallan on oltava samoissa käsissä. Kansalaisten ja eri tasoilla toimivien päättäjien pitää ymmärtää, mistä rahat tulevat ja mihin ne käytetään. Verotuksen on oltava kokonaisuudessaan ohjattavaa. Maakuntavero johtaisi moninkertaiseen tasausjärjestelmään, minkä maksajina olisi jälleen Helsinki ja Pääkaupunkiseutu. Metropolialueen verotuloihin perustuvaa, jo nyt korkeaa, valtionosuuksien tasausta ei tule enää kiristää eikä alueen kustannusrasitetta kasvattaa. Tämä on vahva viestini hallitukselle, joka asiaa valmistelee. Uusi verotaso ja maakuntavero lisäisivät entisestään riskiä menojen ja veroasteen nousuun. On syytä muistaa hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaan sote-uudistus on toteutettava niin, ettei kokonaisveroasetta eikä työn verotusta PÄÄSIÄISMYYJÄISET CO ??Valmisteilla olevan sosiaali- ja terveyspalveluuudistuksen osana on ratkaistava, miten palveluihin rahat kerätään. Olen tehnyt hartiavoimin työtä, että Suomeen ei luotaisi uutta verotasoa. Into luoda uusia verotasoja ja ylipaisunutta aluehallintoa on heitettävä roskakoriin. Päällimmäisenä on tinkimättömästi pidettävä palveluja tarvitseva ihminen ja koko sote-uudistuksen tarkoitus: yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut. Sote-uudistus eikä Suomi kestä uutta maakuntaveroa. Sote-uudistuksen vääntömomentiksi valittu valtakunnallinen ohjaus puoltaa valtion verotusta. Valtion nykyistä vahvempi ohjaus ja valtion rahoitus käyvät käsi kädessä. Niillä varmistetaan kansalaisten yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut sekä sote-uudistukselle asetettu kustannustehokkuusvaade. Sote-palvelujen tasosta päättää viime kädessä valtio Englantilaisen koulun perinteiset 010 3277 100 | w ww.domedi.fi AUTO RAHAKSI Vähän ajetut vanhemmatkin. Loppuvelan lunastus ja vaihto edullisempaan. Soita heti: 00408098 ? 04 Tervetuloa näyttämään. Wallininkuja 4. Arkisin klo 11-17, la 11-14 (paikalla myös sop. mukaan) www.alppilanauto.fi ? myynti@alppilanauto.fi
• 16 MunkinSeutu Nro 4 ? Viikot 8-9 Harkitsetko asuntosi vuokraamista? Oletko myymässä asuntoasi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti. Myyntiturva on turvallinen valinta. Et maksa liikaa välityspalkkiota, ja asuntosi myynti on osaavissa käsissä. Takaamme myös välitystyömme laadun. Normaalin vuokravakuuden lisäksi saat ylimääräisen takauksen koko ensimmäisen vuoden vuokranmaksusta. Palvelumme on tehokas. Lue tyytyväisten asiakkaidemme palautteita kotisivuilta ja totea itse. Markkinoimme asuntoja erityisen monipuolisesti, myös lehti-ilmoituksilla. Soita niin keskustellaan tarkemmin! Soita ja sovi tapaaminen! p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi HELSINKI ? UUSIMAA ? TURKU ? TAMPERE ? LAHTI ? OULU Ilmalankuja 2, HKI