• Viikot 38-39 – Nro 17/2019 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 50. vuosikerta M unkin S eutu A-vitamiinin voimaa iholle syyskuussa! Munkkiniemen puistotie 9 p. 09 484 803 timma.fi/kosmetiikkahelmi Palkittu superseerumi tehostaa ihonhoitoasi. Tehovoide uudistaa ja elvyttää voimakkaasti. 74 € (norm. 79 €) OLETKO MYYMÄSSÄ ASUNTOASI ? Galleria Merja Rautio Lkv www.lakeudenpito.fi Kotisiivous ei ole ikina ollut nain helppoa Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita Kuortaneen isännälle p.09 558 809 Elämäsi kuntoon! Hehkuva iho notkeat nivelet kirkas mieli hymyilevä vatsa vahva vastustuskyky energinen olo helppo hengitys. Lämpimästi tervetuloa ravintovalmennukseeni voidaksesi kokonaisvaltaisesti hyvin. Aloitan vastaanoton Munkkiniemen Hammaslääkäreiden tiloissa syyskuussa (Munkkiniemen Puistotie 11). Ajanvaraukset suoraan minulle soittamalla tai sähköpostitse: Tarja Valtonen FLT Ravintovalmentaja®, sairaanhoitaja 040-768 0425 tarja.valtonen@ceibo.fi www.ceibo.fi www.miinasillanpaa.fi Anna oma panoksesi Pikku Huopalahden hyväksi ja lisää merkityksellistä tekemistä päivääsi vapaaehtoistyön parissa. Tule mukaan valmennukseen, jossa tutustutaan alueen vapaaehtoistyön mahdollisuuksiin. Tapaamiset 2.10., 9.10., 16.10., klo 15.00–17.30. Kiinnostaako vapaaehtoistyö? tai puh. 044 33 66 068 Ota yhteyttä Tuijaan ja ilmoittaudu viimeistään 25.9. tuija.tuormaa@miinasillanpaa.fi Pyydä tarjous! puh. 040-9000 989 kiinteistopalvelu@gmail.com munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info www.kiinteistopalvelu.info ? Kiinteistönhuolto ? Siivouspalvelut ? Huoltomiespalvelut ? Talonmiessijaisuudet ? Painepesut ? Hälytysja valvonta 24h/vrk ? Lumityöt ja hiekoitustyöt ? Imulakaisukonepalvelut Munkkiniemen Kiinteistöhuolto Tehokasta hoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Kysy myös koulutuksistamme: AVOMINNE KLINIKAT HELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU www.avominne.fi Osoite: Etelä-Haaga, Kauppalantie 4, 00320 Helsinki Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen! Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija. • Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti. • Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein. Teemme kotija palvelutalokäyntejä. Soita 010 2715 100 EHT Antti Koskelo p. 040 189 9808 MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio kuvatapio.fi Maskeeraus&Make up Huopalahdentie 3 p. 09-487 107, 040-5160 806 TERVETULOA Parturikampaamo Saga-Hius Merja Lampa Puh: 044 240 1917 Saga-Seniorikeskus Munkkiniemi, Dosentintie 12, 00330 Helsinki Teboil Munkkivuori, Huopalahdentie 22, 00350 Helsinki Avoinna ma-pe 6-21, la 8-21, su 9-21, Puh 09-5655 800 huoltaa autoja ja ihmisiä KESÄRENKAAT POISTOHINNOIN – KYSY TARJOUS! 30.9. ASTI TÄLLÄ KUPONGILLA – KYSY TARJOUS – ILMASTOINNIN TÄYTTÖHUOLTO Arkisin klo 8-15 välisenä aikana odottaessa kesto 1h 89,sis. 750 g R134A aineella Meillä myös 1234yf kylmäainekone HUOLLOSTA KAUSIHUOLTO 189€ 4-syl.bensiini sis. öljyt max 4ltr + suodatin + raitisilmasuodatin + 16 os. huoltotyö TÄLLÄ KUPONGILLA. VOIMASSA 30.9. ASTI Tehopesu 15,TÄLLÄ KUPONGILLA. VOIMASSA 30.9. ASTI Kiillotuspesu 20,
• 2 Viikot 38-39/2019 • Nro 17 M unkin S eutu HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us Kirja-arvostelu Vahvan järkyttävä rakkauskertomus ? ”Rakkaus on sokea ”, sanotaan. Rakkaus on valtava voima. Se murtaa kaikki kahleet, kaataa maailmoja,ihana tunne, uskoo ja toivoo. Pettää ja pettyy. Ikivanha kirjojen, näytelmien, elokuvien,laulujen,runojen aihe. Mitä siitä vielä saa irti? Kyllä siitä, rakkaudesta, vielä saa irti, paljonkin! Ainakin viulisti, tv-toimittaja,tvjuontaja,kolumnisti, viiden lapsen äiti Raakel Lignell kirjassaan ”Älä sano että rakastat ” (Siltala 2019). Kirjan nimessä sana ÄLÄ on punaisella yliviivattu. Kirjan luettuaan ymmärtää miksi. Ihana Berliini Kirjan päähenkilö, nuori lahjakas,kaunis suomalainen nainen, viulusti lähtee opiskelemaan lisää viulunsoittoa Berliiniin. Tuhansien mahdollisuuksien kaupunkiin! Kirja kuvaa erinomaisen hyvin tämän suurkaupungin sykkeen,lumon aamuun saakka jatkuvaa yöelämää unohtamatta. Nuori suomalainen opiskelijatyttö oppii elämältä paljon muutakin kuin viulunsoittoa. Poikaystävä Suomessa jää pikku hiljaa ”siirtolistalle”. Rakkaus! Lignell kuvaa erinomaisen järisyttävästi sitä tunnetta, mikä suomalaista nuorta naista Berliinissä kohtaa. Hän rakastuu silmittömästi komeaan afrikkalaistaustaiseen mieheen, hurmuriin joka paljastuu huijariksi. Paljastuminen tapahtuu hyvin hitaasti, raskaus sen sijaan seuraa aika nopeasti. Mies valloittaa valkoisilla ruusuilla, naisen hälytyskellot eivät soi. Miehen kaikki selitykset menevät läpi. Lukija aavistaa paljon kirjan naista ennen ja paremmin miehen huijariluonteen. Nainen uskoo miehen epämääräisiä autokauppoja Afrikassa ja muita merkillisyyksiä. Tässä toteutuu rakkaus on sokea sanonta. Raskaus Kirja on hyvin järkyttävä, raskaskin luettava. Suomalainen viulusti lähtee miehen perään tämän kotimaahan, piskuiseen Beninin afrikkalaisvaltioon. Siellä miehen todellinen luonne paljastuu. Tuore isä pieksee pahasti äidin. Kirjan kuvaus sairaaloista on hyvin todentuntuinen. Samoin tulee vahvasti esille perheen ja suvun merkitys uuden perheenjäsenen, vauvan, elämässä. Siinä äitikin saa tukea suvulta väkivaltaista isää vastaan. Äidin seikkailut pienen vauvan kanssa Beninin pikkukylän suvun turvaverkoissa ovat lähes uskomattomia kun samalla selviää, ettei suomalaisnainen ole suinkaan ainoa eurooppalaisnainen tämän afrikkalaishurmurimiehen väkivallan uhri Beninissä. Kirjan loppua paljastamatta voi kertoa, että lukukokemuksena Rakel Lignellin ”Älä sano että rakastat ” on mitä ajankohtaisiin teos niin ” Me too-”keskusteluun kuin ikuiseen kysymykseen: mitä on rakkaus? Pekka Hurme Kiinteistöpäällikkö Harri Hongiston taival Linnanmäellä on ollut täynnä tähtihetkiä L innanmäen Huvipuisto on viihdyttänyt suomalaisia jo 69 vuotta. Historiansa aikana huvipuistossa on työskennellyt paljon sitoutuneita ja pitkään työskennelleitä ihmisiä, jotka ovat olleet mukana kehittämässä Linnanmäkeä. Nyt yksi pitkä työura saa kunniakkaan päätöksen, kun Linnanmäen kiinteistöpäällikkö Harri Hongisto jää eläkkeelle lähes 38 vuoden jälkeen. Linnanmäellä työskentelee vuosittain noin 700 hupimestaria, joista noin 70 työskentelee huvipuistossa ympärivuotisesti. Tämän suuren vakituisenkin joukon työuran pituudet vaihtelevat – pisimpiin vuosilukemiin yltää kiinteistöpäällikkö Harri Hongisto, 65, joka jää syyskuussa eläkkeelle Linnanmäeltä lähes 38 hupimestarivuoden jälkeen. – Tulin alun perin Linnanmäelle töihin laiteasentajaksi marraskuun lopulla vuonna 1981. Toimin vuoteen -94 laiteasentajana, jonka jälkeen siirryin vuonna 1995 apulaiskenttäpäälliköksi ja sittemmin kenttäpäälliköksi. Vuodesta 2008 olen työskennellyt kunnossapitopäällikkönä vastaten teknisestä isännöinnistä Linnanmäen kiinteistöissä, Hongisto kertoo vuosistaan Linnanmäellä ja jatkaa: – Linnanmäellä pääsee tekemään pääasiallisen työnsä lisäksi muitakin elämyksellisiä juttuja – itse sain ajoluvan Vuoristoradalle jo 1980-luvulla, jossa olenkin jarrumiesten lailla kyydinnyt asiakkaita klassikkolaitteella, mikä onkin ollut yksi herkullinen lisämauste työurallani. Hongisto kertoo viihtyneensä Linnanmäellä ainutlaatuisen työympäristön, Linnanmäen tekemän lastensuojelutyön ja yhteishengen ansiosta. Vuosikymmeniin mahtuu paljon muistoja ja hyviä kertomuksia. – Aina keväisin Linnanmäellä nähdään varsinainen yhteispelin taidonnäyte, kun huvipuisto avataan asiakkaille. Se on koko Linnanmäen yhteinen ponnistus ja on upea fiilis, kun portit avataan uudelle kaudelle, Hongisto kertoo. – Harrissa parasta on hänen vahva sitoutumisensa Linnanmäen kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Hän on aina ollut valmis jakamaan osaamistaan ja ammattitaitoaan muiden avuksi. Haluamme varmistaa, että Harrin ”kädenjälki” jää myös fyysisesti Linnanmäelle muistoksi, Vuoristoradalle piilotetun betonilaatan muodossa, Linnanmäen toimitusjohtaja Pia Adlivankin kertoo. Hongisto jää eläkkeelle syyskuussa, mutta kauas hän ei Linnanmäestä suuntaa eläkepäiviään viettämään. – Keittiön ikkunaamme näkyy korkea vapaapudotustorni Kingi, joten Linnanmäki säilyy päivissäni, vaikka työpäivät Linnanmäellä jäävätkin taakse, Hongisto naurahtaa. Linnanmäen kiinteistöpäällikkö Harri Hongisto jää eläkkeelle lähes 38 vuoden jälkeen.
• 50. vuosikerta – nro 17 Viikot 38-39/2019 Ajankohtaista M unkin S eutu Helsingissä rikkoutui 650 000 asukkaan raja Helsingin seudulla on jo 1,5 miljoonaa asukasta MunkkaLove toi ihmiset yhteen E nsimmäisestä MunkkaLove-konsertista 7.9.2019 Munkkivuoren kirkossa oli sanottu etukäteen julkisuudessa monta asiaa. Munkin seudulla on aina arvostettu laatua ja se näkyi sekä kappalevalinnoissa että koko tilaisuudessa. Kun 300 alueen asukkaan erilaisesta toivomuksesta pystyttiin kerralla toteuttamaan vain murto-osa, tärkeimmäksi ensimmäisessä konsertissa oli nostettu se, että esillä on elämän koko kirjo. Amos Rexin ensimmäinen vuosi veti yli puoli miljoonaa kävijää A mos Rexissä on vieraillut ensimmäisen toimintavuoden aikana yli puoli miljoonaa museovierasta. Amos Rexin ensimmäinen vuosi päättyy Ars Fennica -näyttelyn yleisön suosikin julkistukseen. Yhteensä 77 300 kävijää vieraili Amos Rexin ensimmäisessä kesänäyttelyssä. Naistenklinikalle avattiin 26 uutta perhehuonetta Uusi perhehuone Naistenklinikalla. Kuva: HUS / Matti Snellman H USin Naistenklinikalla on valmistunut kahden synnyttäneiden osaston peruskorjaus. Uudistuneiden tilojen myötä perhehuoneiden määrä kaksinkertaistui syyskuun alussa. Äidin ja vastasyntyneen vuoteiden lisäksi perhehuoneissa on myös yksi seinästä vedettävä lisäsänky, suihku ja WC. Puolisolta tai tukihenkilöltä peritään huoneen käytöstä sama hoitopäivämaksu kuin synnyttäjiltäkin. Ateriat kuuluvat huoneen hintaan. Sivut 8-9 Sivu 7 Sivu 7 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan heinäkuun lopussa Helsingin asukasluku oli 651 495 henkeä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Mika Lappalainen H elsingin väkiluku ylitti kesällä 650 000 asukkaan rajan. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan heinäkuun lopussa Helsingin asukasluku oli 651 495 henkeä. Väkiluvun kasvu, 3 453 asukasta, on kuitenkin hitaampaa kuin viime vuonna. Pääkaupunkiseutu kasvoi ennätysvauhdilla Espoo ja Vantaa ovat kasvaneet tammi-heinäkuussa aikaisempaa nopeammin. Siksi koko pääkaupunkiseudun kasvu, 10 543 asukasta, oli suurempi kuin kertaakaan aikaisemmin tällä vuosituhannella, vaikka syntyneiden määrä pääkaupunkiseudulla edelleen väheni lähes 300:lla. Pääkaupunkiseutu sai tammi-heinäkuussa muuttovoittoa yhteensä 8 547 henkeä, josta puolet tuli kotimaasta ja puolet ulkomailta. Helsingin seudulla yli 1,5 miljoonaa asukasta Heinäkuussa Helsingin seudun 14 kunnan asukasluku ylitti 1,5 miljoonan asukkaan rajan. Helsingin seudun tammi-heinäkuun kasvusta vajaa puolet, 45 %, tuli kotimaisesta muuttovoitosta, 37 % ulkomailta ja 18 % luonnollisesta väestönkasvusta. Vuoden Positiivisin Suomalainen 2019 Jorma Uotinen Helsingin keskustan vetovoimaa on kehitettävä monipuolisesti H elsingin kaupungilla on tulossa syksyllä poliittiseen käsittelyyn selvitys kävelykeskustan laajentamisesta ja mahdollisesta maanalaisen kokoojakadun toteutuksesta. Kehittämislinjaukset pitää tehdä huolella, sillä vetovoimainen Helsingin keskusta on Suomen kansainvälisin ja monipuolisin yrityskeskittymä, joka synnyttää uusia työpaikkoja ja uutta liiketoimintaa, houkuttelee osaajia ja investointeja sekä luo vaurautta koko maahan. Elinvoimaisen Helsingin keskustan tulee olla saavutettavissa niin julkisilla kulkuvälineillä kuin yksityisautoilla. Kävelykeskustan laajentamisessa on ihmisten liikkuvuuden ja viihtyisyyden edistämisen lisäksi pidettävä huolta siitä, että monipuoliset palvelut ja elinkeinorakenne voivat säilyä ja kehittyä myös ydinkeskustassa. Sivu 9 Sivu 9
• 4 Viikot 38-39/2019 • Nro 17 M unkin S eutu Puheenvuoro Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 17/2019 Runopalsta Munkan kaupoille, liikkeille ja asiakkaille Monta pikkuliikettä mukavaa, löytyy varrelta Munkan Puistotien. Joka kotiin löytyy tuotteita palveluja monenmoisia, joita kukin tarvitsee. Joka liikkeessä henkilökunta mukavaa, heidän kanssaan ilo on vaihtaa kuulumiset päivittäin. Oman alueemme liikkeitä käyttäkää, vasta sitten muualle shoppailemaan. Yhteen hiileen kaikki puhaltakaa, omaa aluettamme tukekaa. Muille mallia näyttäkää. Hyvää syksyä kaikille Olavi Kylliäinen Turvattomuutta ostarien sekä juna-asemien ympäristössä L ähiörakentamisen ajan ostoskeskukset ja raideliikenteen asemat nousivat esille häiriöiden kokemusten paikkoina Helsingin kaupungin asukkaille toteuttamissa karttakyselyissä. Ostoskeskus tai asema ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti ongelmia, sillä eri asuinalueilla on omanlaisensa profiili koetun turvattomuuden paikoissa. Tiedot selviävät kaupunkitutkimustiedon tuoreesta julkaisusta Koettu turvallisuus helsinkiläisillä asuinalueilla. Karttakyselyt kaupunkiuudistuksen lähtökohtina. Asuinalueen turvallisuus on yksi asumisen keskeisiä viihtyvyystekijöitä. Helsingissä on siksi jo pitkään panostettu niin turvallisuuden tutkimiseen kuin koetun turvallisuuden sekä asuinalueiden viihtyvyyden parantamiseen. Tutkimuksessa tarkasteltiin turvattomuuden kokemuksia ja sosiaalisia häiriöitä perustuen asukkaiden omiin, vuosina 2010–2017 karttakyselyillä kerättyihin havaintoihin yhdeksällä eri asuinalueella Helsingissä. Tarkastellut alueet olivat Pihlajamäki, Pitäjänmäki, Kulosaari, Jakomäki, Kamppi/Taka-Töölö, Vanhakaupunki, Pakila ja Kontula. Asukkailta karttakyselyissä kerätyt vastaukset osoittivat tarkasti kaupunkirakenteessa turvattomina pidetyt paikat. Lisäksi alueille pystyttiin paikantamaan sosiaalisena epäjärjestyksenä pidettyjä tekijöitä, kuten rauhattomuus ja elämöinti sekä ympäristön epäsiisteys ja roskaisuus. Tässä, kuten aiemmissa turvattomuustutkimuksissa erityisesti lähiörakentamisen ajan ostoskeskukset ja raideliikenteen asemat nousivat esille häiriöiden kokemusten paikkoina. Ostoskeskuksen tai aseman olemassaolo ei kuitenkaan tarkoita niille keskittyvän automaattisesti ongelmia. Alueen palvelurakenteella, väestön sosioekonomisella rakenteella tai vain sattumalla voi olla yllättävän suuri merkitys yksittäisten paikkojen kehittymisessä turvattoman tuntuisiksi, toteaa tutkija Jenni Väliniemi-Laurson. Uudistusten myötä Myllypuron ostoskeskuksesta tuli positiivinen tapaamispaikka. Toisaalta häiriöt ovat siirtyneet muualle Myllypuron alueella, läheiselle metsäalueelle ja metroaseman seudulle. Tutkimuksessa nostetaan tärkeäksi asuinalueiden koettuja ongelmakohtia ja positiivisia viihtyvyystekijöitä koskeva asukastieto osana kaupunkisuunnittelua. Näin kaupunginosien erityispiirteitä olisi helpompi tunnistaa ja vahvistaa alueiden kehitystä omaleimaisiksi asuinalueiksi. Tavallisten keskituloisten verokurittaminen lopetettava ? Veronmaksajien keskusliitto on arvioinut, että valtiovarainministeri Lintilän esitys ensi vuoden valtion talousarvioksi kiristäisi palkkaverotusta puolella miljardilla – keskituloisen lompakosta lähtisi jopa 250 euroa. Myös muita veron kiristyksiä on luvassa kuten kotitalousvähennyksen leikkaus. Kiristykset osuisivat kovasti myös eläkeläisten rahapussiin. Veron kirityksen linja on hyvin huolestuttava. Keskituloisen palkansaajan ansioita verotetaan Suomessa noin viisi prosenttiyksikköä Ruotsia ankarammin. Myös progressio on Suomessa kireämpää kuin Ruotsissa. Meillä verotus kiristyy hyvin nopeasti palkansaajan tulojen noustessa, kun korkeat marginaaliveroprosentit iskevät lisäansioiden ja uralla etenemisen kannustimiin. Samoin eläkeläisen verotus on maassamme naapuriamme monin tavoin kireämpää. Esimerkiksi 2 720 euroa kuukaudessa ansaitsevan tienatusta lisäeurosta noin 47 senttiä vie verokarhu. Yli 50 prosentin marginaaliveroaste nousee jo 3 920 euron kuukausipalkalla. Meidän tulisi verottaa vähemmän sitä, mitä haluamme enemmän eli työtä ja enemmän sitä, mitä haluamme vähemmän eli haittoja ja päästöjä. Yhtä lailla on kevennettävä eläkkeiden verotusta. Karmaisevat luvut kertovat, että veropolitiikan painotuksen pitäisi olla keskituloisissa ja progression keventämisessä. On täysin kaupunkilaisjärjen vastaista, että lisätulojen tai paremmin palkatun työn hankkimisesta rangaistaan. Työn verotuksen keventäminen on täysin välttämätöntä kannustimien vahvistamiseksi ja työllisyystavoitteen saavuttamiseksi. Se on tärkeää niin työntekijöiden kuin eläkeläisten ostovoiman turvaamiseksi. Verotuksen kohtuullisuus on erityisen tärkeää lähes sietämättömän kalliiden asumiskustannusten Helsingissä. Pääministeri Rinne on lupaillut, että hallitus ei päästä ostovoimaa heikkenemään. Annan vahvan tuen pääministerille tämän ostovoimalupauksen lunastamiseen. Palkansaajien ja eläkeläisten ostovoiman leikkaaminen olisi myrkkyä. Huolestuttavaa on, että valtiovarainministeri Lintilä tyrmäsi välittömästi pääministerin puheenvuoron. Syyskuun budjettiriihessä ratkaistaan, mikä on lopulta hallituksen kanta. On helpottava uutinen, jos hallitukselta löytyy ymmärrystä tavallisten palkansaajien ja eläkeläisten tilanteeseen ja malttia olla tiukentamatta jo nyt ylikireää verotusta. Keskituloiset ovat hyvinvointiyhteiskunnan selkäranka. Työn vastainen verolinja musertaa koko hyvinvointiyhteiskunnan perustaa. Hallituksen on syyskuun budjettiriihessä syytä purkaa ansiotuloverotuksen korotukset, mitä kokoomus on esittänyt. Samoin eläkeläisten ja palkansaajien ostovoima on viisasta turvata. Tavallisilla eläkeläisillä ja palkansaajilla pitää olla varaa asua kotikaupungissaan. Tervetuloa vieraakseni eduskuntaan vaihtamaan kuulumiset politiikan ajankohtaisista aiheista keskiviikkona 9.10. kello 17–18.30. Ilmoittaudu mukaan vierailulle osoitteeseen sari. sarkomaa@eduskunta.fi 6.10. mennessä. Sisääntulo uudistettuun eduskuntaan käy päätalon B-ovesta eli Töölön puoleisesta sisäänkäynnistä. Katuosoite on Mannerheimintie 30. Sari Sarkomaa Kansanedustaja Sapiens on kauden tapaus Kolumni ? Suomen Kansallisteatterin Sapiens lumoaa katsojan. Onnittelen Minna Leinoa. Kirjoittaessaan Yuval Noah Hararin 500-sivuisesta Sapienstietokirjasta teatteriteoksen Sapiens hän osuu elämän ytimeen. Kaikkina aikoina ja kehityksen kaikissa vaiheissa elämä on ollut sattumanvaraista ja sekopäistä. Ihmispolo ei ikänään ole osannut hallita elämänmenoaan, koska hänelle ei ole kirkastunut elämän tarkempi tarkoitus ja mieli. Elämä on perusolemukseltaan sattumanvaraista paradoksia, odottamatonta yllätystä, kaaosta, katastrofia, loputonta sekavuutta. Ihmisen parasta puolta on aina edustanut keskeneräisyys, pelko ja selittämättömyys. Sapiens-näytelmä välittää katsojalle lohdullisia viestejä. Koska emme tiedä mitä tahdomme, saamme sulkeutua omaan onnettomaan onneemme. Päänautintomme näyttää aina vain olevan tunne, että peli on menetetty, pallo on hukassa. Minna Leinon Sapiens-teksti leikkii ja ilakoi, elämöi elämällä. Tässäkö elämän päätarkoitus? Näytelmä kertoo yhdestä totuudesta; ihminen on salaisuus ja näyttää pysyvän itselleenkin salaisuutena. Koko luotu todellisuus kätkee itseensä saman salaisuuden. Voisiko elämää koskaan oppia ymmärtämään riittävästi? Yuval Noah Hararin näytelmä Suomen Kansallisteatterissa on suurteos, jonka aikajänne on olemassaolon ikäinen. Siinä käydään läpi ihmislajin historia aina siitä lähtien kun varhaisimmat ihmisapinat alkoivat selvitellä välejään 2,5 miljoonaa vuotta sitten. Näytelmä ponnistaa 70 000 vuotta sitten tapahtuneesta kognitiivisesta käänteestä, hetkestä jolloin ihmislajin syvin hämärä alkoi nähdä valonpilkahduksia. Filosofi Karoliina Lummaa on kirjoittanut Sapiensin esipuheen, jossa hän tunnustaa, että ihminen on aina ollut liian suuri kysymys itselleen. Hän viittaa tieteellisen ja teknolgisen kehityksen tuomaan nöyryytykseen. Tätä tieteenfilosofi Donna Haraway kutsuu Sigmund Freudiin liittyen ihmissuvun neljäksi haavaksi. Kopernikaaninen haava suistaa meidät maailmankaikkeuden keskustasta kohti mitättömyyttä. Darwinilainen haava pudottaa meidät alas luomakunnan johtajan paikalta. Kyborginen haava limittää toisiinsa orgaanisen ja teknisen kehollisuuden, joka loukkaa ihmisen harhakuvaa erityislaatuisuudestaan. Karoliina Lummaa viittaa nykyiseen tieteelliseen käsitykseen jonka mukaan maapallolla on elänyt yhtä aikaa useiden ihmislajien edustajia. Olisi siis luovuttava suoralinjaisesta ajattelumallista, jossa ihminen saavuttaisi tarkoituksensa ja tuntisi lopulta olevansa kehittynyt ja valmis tuntemaan itsensä. Karoliina Lummaa valitsee esimerkiksi etologi Konrad Lorenzin näkemyksen. Siinä ihmisyhteiskunta on ”mutkikkain kaikista maapallon elollisista systeemeistä.” Ja että ”juuri nyt ihmiskunnalla on edessään mahdollisuus aavistamattoman pitkälle johtavaan kehitykseen.” Yuval Noah Hararin Sapiens-teos oivaltaa, että Homo sapiensin voima on aina perustunut uskontoon, ideologiaan ja tarinoihin. Elämä syyvimmältään nojaa aineettoman kulttuurin muotoihin, joille poliittinen, taloudellinen ja muut käytännölliset valtarakenteet ovat alisteisia. Näytelmän perusidea antaa ymmärtää, että kaikki kestää vain aikansa, mikään ei yllä loputtomiin. Poliittisen ja ideologisen vallan suuromistajat voisivat uhrata hetken kallista aikaansa ja käydä Kansallisteatterissa punnitsemassa Yuval Noah Hararin ja Minna Leinon näkemystä valtarakenteista. Näytelmässä näyttelijöillä ei ole vuorosanoja, mutta kohotessaan savannilta teatteriestradille universumin kaiku kajahtaa korkealle ja osoittaa ihmiselle paikkansa. Ihminen itse voi vaikuttaa siihen, mitä hän haluaa haluta. Ihmisen omasta halusta selvitä elämästä rakentuu tulevaisuus. Minna Leino asettuu Hararin innoittamana rinnallemme kysymään, mitä me oikein haluamme tästä eteenpäin. Veli-Matti Hynninen Helsinkiin uusi lapsiperheiden sosiaalineuvonnan puhelinpalvelu H elsinki on avannut uuden lapsiperheiden sosiaalineuvonnan puhelinpalvelun, joka auttaa helsinkiläisiä lapsiperheitä löytämään tarvitsemansa avun helposti ja nopeasti. Lapsiperheiden sosiaalineuvonnan puhelinpalvelu palvelee numerossa 09 3101 54 54. Numerosta saa matalalla kynnyksellä neuvoa ja ohjausta sekä apua esimerkiksi vanhemmuuden haasteisiin, kasvatuspulmiin tai perheen kuormittavaan arkeen. Puhelimessa palvelevat sosiaalialan ammattilaiset arkisin klo 9–12. Ruotsinkieliset asiakkaat saavat apua samasta numerosta maanantaisin klo 9–12. Uusi puhelinpalvelu on kehitetty verkosta löytyvän Tarvitsen apua -napin rinnalle. Tarvitsen apua -nappi on sähköinen yhteydenottokanava ja on käytössä 24/7. Numerosta voi kysyä myös neuvoa kotipalveluasioissa tai pyytää kotipalvelun ammattilaisen tekemään kotikäynnin perheen luokse. Käynnillä arvioidaan, millaista tukea tai apua perhe tarvitsee. Kotipalvelua on mahdollista saada kaupungin itse tuottamana tai hankkia sitä kaupungin myöntämällä palvelusetelillä. Lapsiperheiden kotipalvelun ammattilaiset tavoittaa uudesta palvelunumerosta arkisin klo 8–13. Samasta numerosta voi myös muuttaa tai peruuttaa jo sovitun asiakaskäynnin arkisin klo 7–13. Tarvitsen apua -nappi löytyy sivulta: www.hel.fi/perheentuki
• 5 Nro 17 • Viikot 38-39/2019 M unkin S eutu Helsinkiin kuntouttava arviointiyksikkö Uutta tukea ikääntyneille kotona asumiseen H elsingissä otettiin syyskuun alussa käyttöön uusi kuntouttava arviointiyksikkö, joka tarjoaa ikääntyneille entistä varhaisemmassa vaiheessa tukea kotona asumiseen. Varhaisen vaiheen tukea voidaan tarjota esimerkiksi sairaalasta tai päivystyksestä kotiutuville. Arviointiyksikön asiakkaaksi voidaan ohjata myös kaupungin keskitetyn, ikääntyneiden asiakasohjauksen, Seniori-infon kautta. Jotta asiakkaan arki olisi mahdollisimman turvallista ja sujuvaa, hänen ja hänen omaistensa kanssa selvitetään, millaisia palveluita hän tarvitsee. Asiakkaille voidaan tarjota esimerkiksi tehostettua kuntoutusta kotiin heti sairaalasta kotiutumisen jälkeen. Tällöin he saavat muun muassa fysioterapeutin, toimintaterapeutin, sairaanhoitajan tai sosiaaliohjaajan apua. Asiakkaille tarjotaan palvelua tarvittaessa vuoden jokaisena päivänä aamuseitsemästä iltakymmeneen. Uudessa yksikössä työskentelee noin 70 hoitajaa, esimerkiksi sairaanhoitajia, lähihoitajia, fysioterapeutteja, sosiaaliohjaajia, toimintaterapeutteja ja lääkäri. – Meidän vahvuus on moniammatillisuus ja tiivis yhteistyö eri toimijoiden, kuten kotihoidon ja sairaaloiden kanssa. Tuemme osaltamme ikääntyneiden turvallista arkea ja kotiutumista sairaalasta, kuntouttavan arviointiyksikön päällikkö Anja Kahanpää kertoo. Helpotusta kotihoitoon Asiakkaan toimintakyvyn tukemisen lisäksi uusi yksikkö helpottaa myös kotihoidon työtä. – Asiakkaat tulevat jatkossa aina ensin arvioivalle kuntoutusjaksolle ja siirtyvät vasta sen jälkeen tarvittaessa kotihoitoon. Näin kotihoidon asiakkaiksi siirtyvien kokonaistilanne on aiempaa tarkemmin selvitetty ja kotihoito käynnistyy asiakkaan näkökulmasta jouhevasti, kotihoitopäällikkö Heidi Sipiläinen kertoo. Henkilöstön ideasta toteutukseen Idea uudesta palvelusta lähti liikkeelle henkilökunnan aloitteesta. He tunnistivat tarpeen tämänkaltaiselle uudelle palvelulle. Valmistelussa selvitettiin myös muiden kuntien toimintatapoja ja hyviä käytäntöjä. – Henkilöstöltä kysyttiin, miten voisimme edelleen kehittää ikääntyneiden palveluita. He nostivat esille kotiutumiseen ja asiakkaan palvelutarpeen arviointiin liittyviä kehittämiskohteita. Esimerkiksi sairaalasta kotiutumisen käytäntöjä toivottiin selkiytettävän. Tähän tarpeeseen vastaamme uudella palvelulla, Heidi Sipiläinen kiteyttää. Valtuusto vahvisti luovutusperiaatteet Garden Helsinki -hankkeen alueelle Skanska uudistaa toimistotalon asunnoiksi Merikannontiellä K aupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 11.9. myös Etu-Töölön lukion perusparannuksen ja uuden rakennuksen Roihuvuoren ala-asteelle ja päiväkoti Vaapukalle. Kyselytunnilla oli esillä HSL-lippujen hinnat, maksuttomat oppimateriaalit ja puhdistamattomat lumet talvisen lumiaurauksen yhteydessä. Kaupunginvaltuuston kokouksessa pidettiin kyselytunti, jossa käsiteltiin kolmea eri kysymystä. Varavaltuutettu Nuutti Hyttinen esitti kysymyksen Helsingin seudun liikenteen HSL:n lippujen hintojen nousupaineesta ja valtuutettu Daniel Sazonov kysyi puhdistamattomista lumista talvisen lumiaurauksen yhteydessä. Molempiin kysymyksiin vastasi kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki. Valtuutettu Björn Månsson kysyi toisen asteen maksuttoman oppimateriaalin pilottiprojektista. Kysymykseen vastasi kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Pia Pakarinen. Kaupunginvaltuusto vahvisti luovutusperiaatteet Taka-Töölöstä Garden Helsinki -hankkeelle varatulle alueelle, joka käsittää KTYA-korttelialueen sekä siihen liittyvät maanalaiset alueet. Periaatteissa määritellään luovutusmuoto ja luovutuksen kohteet, vuokran määräytyminen, osto-oikeus ja myyntiperiaatteet, vapaarahoitteisen ja sääntelemättömän vuokra-asuntotuotannon käyttörajoite sekä muut ehdot. Kaupunginhallitus on päättänyt kesäkuussa 2019 alueen varaamisesta Projekti GH:lle Garden Helsinki -hanketta varten. Etu-Töölön lukioon tulossa peruskorjaus Kaupunginvaltuusto hyväksyi Etu-Töölön lukion perusparannuksen hankesuunnitelman. Etu-Töölön lukion rakennukseen osoitteessa Arkadiankatu 26 on suunniteltu laaja toiminnallinen ja tekninen perusparannus, jossa ajanmukaistetaan tiloja oppimisen vaatimusten mukaisiksi, uusitaan talotekniset asennukset ja parannetaan energiataloutta. Hankkeen kustannusarvio on 17 500 000 euroa. Perusparannuksen on tarkoitus alkaa kesäkuussa 2020 ja valmistua joulukuussa 2021. Roihuvuoren alaasteelle ja päiväkoti Vaapukalle uusi rakennus Kaupunginvaltuusto hyväksyi päiväkoti Vaapukan ja Roihuvuoren ala-asteen Marjaniemen toimipaikan uudisrakennuksen hankesuunnitelman. Uudisrakennuksen tarkoituksena on korvata nykyiset päiväkoti Vaapukan, päiväkoti Lakan ja päiväkoti Mustikan tilat sekä Roihuvuoren ala-asteen Sinivuokonpolun tilapäiset tilat. Päiväkotien sekä Roihuvuoren ala-asteen koulun tilatarpeiden yhdistäminen uudisrakennukseksi on todettu useita erillishankkeita toimivammaksi ja kustannustehokkaammaksi ratkaisuksi. Hankkeen kustannusarvio on 14 000 000 euroa. Rakentamisen on tarkoitus alkaa huhtikuussa 2020 ja valmistua kesäkuussa 2021. ? Erinomaisella paikalla Helsingin Töölössä sijaitseva toimistokiinteistö uudistetaan korkeatasoisiksi asunnoiksi. Skanska ja Auratum Asunnot Helsinki Oy ovat solmineet sopimuksen 146 asunnon toteuttamisesta osoitteessa Merikannontie 5 sijaitsevaan kiinteistöön. Sopimuksen arvo on noin 50 miljoonaa euroa. Kahdeksankerroksisessa rakennuksessa on asuntojen lisäksi myös liiketilaa, joka jää yhtiön käyttöön. Yhtiön nimeksi tulee As. Oy Töölön Kesäkatu, sillä talossa toimi 1990-luvulle asti Yleisradio, ja sinä aikana se tunnettiin nimellä Kesäkatu 2. Rakennuksen ulkokuori säilyttää entisen ilmeensä, mutta sisältä rakennus uudistuu täysin. – Olemme erittäin tyytyväisiä päästessämme toteuttamaan tätä harvinaislaatuista hanketta. Hyödynnämme hankkeessa niin Skanskan toimitila-, asuntokuin talotekniikkaosaamista, ja meillä on kiinnitettynä tähän parhaita korjausrakentamisen osaajiamme, kertoo aluejohtaja Jukka Kylliö hankkeesta. Auratum on jo teettänyt purkutöitä rakennuksessa. Skanska käynnistää oman urakkansa syyskuun aikana. Hanke valmistuu kokonaisuudessaan loppuvuonna 2022. Rakennus sijaitsee aivan Sibeliuksen puiston ja Soutustadionin vieressä. Yhtiö rakennetaan omalle tontille. Ylimpään kerrokseen tulee terassiasuntoja, jotka sijoittuvat rakennuksen nykyisen rungon päälle. Muiden kerrosten asunnot on varustettu lasitetuilla parvekkeilla. Asuntojen koko vaihtelee noin 38 neliön kaksioista suuriin, noin 220 neliön koteihin. Yhtiöön sijoitetaan myös kuntosali, spa-osasto ja viihtyisiä oleskelutiloja. – Kesäkadun avara ja osin suojeltu sisääntulokerros mahdollistaa upeat yhteistilat. Nämä sekä erinomainen sijainti tekevät hankkeesta ainutlaatuisen. Olemmekin saaneet poikkeuksellisen runsaasti ennakkotiedusteluja asunnoista, sanoo johtaja Petri Reunanen Auratumista. Talon hisseillä pääsee suoraan rakennuksen ja pihakannen alle sijoittuvaan autohalliin, jonne ajetaan sisään rannan puolelta Merikannontieltä. Hankkeessa pääsuunnittelijana toimii Arkkitehtiryhmä A6 Oy. Yhteistilojen suunnitAs. Oy Töölön Kesäkadun asukkaiden käyttöön tulee myös spa-osasto. Kuva: Auratum Asunnot. As. Oy Töölön Kesäkatu nousee osoitteeseen Merikannontie 5. Kuva: Auratum Asunnot. telusta vastaa Puroplan Oy ja pihasuunnittelusta Sitowise. HSL:n liityntäpysäköintitutkimus alkoi H SL kysyy syysja lokakuussa liityntäpysäköintialueiden käyttäjiltä muun muassa pysäköintialueen valintaan vaikuttavia seikkoja sekä tyytyväisyyttä pysäköintiin. Vastaukset annetaan ensimmäisen kerran digitaalisesti paperilomakkeen sijaan. Liityntäpysäköintitutkimus käynnistyi Malmilta maanantaina 16.9. HSL jakaa syysja lokakuussa autoihin ja polkupyöriin kaiken kaikkiaan 20 000 tutkimuskorttia, joissa on sähköisen vastauslomakkeen nettiosoite. Kysymykset koskevat muun muassa matkojen lähtöja määräpaikkoja, pysäköintien ajankohtaa ja kestoa sekä pysäköintikohteen valintaan vaikuttavia seikkoja. HSL selvittää tutkimuksella myös käyttäjien tyytyväisyyttä liityntäpysäköintiin sekä sitä, millaisia muutoksia vyöhykeuudistus on tuonut liityntäpysäköintikäyttäytymiseen. HSL toivoo aktiivista osallistumista, sillä tuloksia käytetään liityntäpysäköinnin kehittämiseen. HSL tekee samalla liityntäpysäköintilaskennan, jolla saadaan tilannetietoa pysäköintipaikkojen täyttöasteesta. Laskennat tehdään tutkimuskorttien jaon yhteydessä. Vuosi 2019 on ensimmäinen, jolloin HSL toteuttaa liityntäpysäköintitutkimuksen digitaalisena netissä, kun aiemmin vastaajille jaettiin paperilomakkeita, joita he postittivat. Digitaalisuus helpottaa tutkimuksen toteuttamista ja mahdollistaa muun muassa sen, että vastaukset ovat entistä nopeammin tutkijoitten käytössä. Auratum on rakennuttanut asuntoja myös Kesäkadun läheisyydessä sijaitsevalle Taivallahden Kasarmin alueelle. – Kehitämme tästä kokonaisuudesta merkittävää asumisen keskittymää yhteen Töölön vetovoimaisimmista sijainneista, toteaa Reunanen.
• 6 Viikot 38-39/2019 • Nro 17 M unkin S eutu Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo Raumantie 3 Messu su 22.9. klo 11. Hartikainen, Kantola. Leena Leppilahden eläkkeellelähtöjuhla. Vapaaehtoisten tehtävään siunaaminen. Invakuljetus p. 09 2340 5158. Arkiehtoollinen ja iltatee 25.9. klo 19. Puhujana Anna Saurama. Kaipaatko taukoa arkeesi? Tässä lepopaikka sinulle, joka haluat hengähtää hetken Pyhän äärellä. Kesto noin puoli tuntia. Messu su 29.9. klo 11. Frilander, Kantola. Kaikenikäisten enkelimessu. Messun jälkeen lounas seurakuntasalissa. Tuolijumppa ma klo 10 seurakuntasalissa. Kuntoilua oman kunnon ja tunnon mukaan. Helppoja kuntoharjoitteita fysioterapeutin ohjauksessa. Tied. Minna Pirinen p. 044 986 7850. Lukukausimaksu 20 €, ilm. ja maksu kirkkoherranvirastoon. Ryhmä toteutetaan yhteistyössä diakoniatyön kanssa. ToivonBistro yhteisöruokailu keskiviikkoisin seurakuntasalissa klo 13. Nuorten ilta keskiviikkoisin klo 1820.30, seurakuntatalon alakerrassa. Kirkkokuoro klo 18.00 kirkossa ja lasten kuoro klo 16.30 seurakuntasalissa. Lisätietoja kanttori heli-sisko.kantola@evl.fi. Ilta tulilla nuotioilta kirkon pihalla to 26.9. klo 18. Tule kokemaan nuotiotunnelmaa kotinurkille. Omat paistettavat mukaan. Toivoncafé yhteisökahvila torstaisin klo 18.30 seurakuntasalissa. Raamattupiiri to klo 18.30 joka toinen viikko parillisina viikkoina seurakuntatalon Päätykamarissa. 90 -vuotiaiden keskusteluryhmä pe 27.9. klo 13 seurakuntasalissa. Tule tapaamaan ikätovereitasi, muistelemaan ja vaihtamaan kuulumisia. Kuljetusta tarvitsevat yhteys p. 09 2340 5138. Vauvojen päivän iltasoitto vauvoille pe 27.9. klo 17.30 ja klo 18.15 kirkossa. Ilm. leena.eronen@evl.fi 25.9. mennessä. Joka tietää vähän, toistaa sitä usein. Thomas Fuller (1608–1661) Päivyri Sunnuntaiksi Seurakunta VIIKKO 38 KE 18.9. Tytti, Tyyne, Tyyni TO 19.9. Reija PE 20.9. Varpu, Vaula LA 21.9. Mervi SU 22.9. Mauri VIIKKO 39 MA 23.9. Syyspäiväntasaus Minja, Miisa, Mielikki TI 24.9. Alvar, Auno KE 25.9. Kullervo TO 26.9. Kuisma PE 27.9. Vesa LA 28.9. Arja, Lenni SU 29.9. Mikkelinpäivä Mika, Mikko, Miika, Mikael, Miikka, Miska, Miko, Mikaela VIIKKO 40 MA 30.9. Siru, Sirja, Sorja TI 1.10. n Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen päivä Rauno, Raine, Rainer, Raino Luuk. 10:25-37 Lähimmäinen Digi menee museoon – digiopastusta Nordean pankkimuseossa N ordean pankkimuseo osoitteessa Aleksanterinkatu 36 B toimii kaikille avoinna olevana digineuvontapisteenä viikoilla 40 ja 41. Opastajamme ovat paikalla tiistaista torstaihin 1.10.-3.10. klo 10-13 sekä 8.10.-10.10. klo 10-13. Ennakkoilmoittautumisia ei tarvita. Annamme henkilökohtaista opastusta verkkoja mobiilipalveluiden käyttöön. Yhdessä voi opetella vaikka sähköisen tunnistautumisen, joka on avain moniin digitaalisiin palveluihin.Suosittelemme ottamaan mukaan oman älylaitteen ja pankkitunnukset. Digineuvonnan lomassa voi tutustua myös pankkimuseoon. Tapahtuman järjestää Nordea Bank Oyj. Kolumni Huoleton solu ? Lehdistä on saatu viime aikoina lukea historioitsija Y.N. Hararin teoriasta, joka vie jälkiviisastelun jalon taidon uusiin ulottuvuuksiin. Kyseisen teorian mukaan maanviljelyyn siirtyminen oli metsästäjä-keräilijöiltä iso möhläys. Siitä on saatu kärsiä tuhansien vuosien ajan: raatamista, sairauksia, tyytymättömyyttä. Olisi siis ollut parempi itse kunkin pysytellä pikkuruisissa yhteisöissä ja elää lyhyt leireilevä elämänsä saaliin perässä juosten, välillä puissa kiipeillen. Tieteitä, taiteita ja facebookia haikailematta. Samansukuista pysähtyneisyyden ylistystä on toki kuultu aiemminkin. Kivikirveestä lähtien on monien mukaan menty pieleen ja teollistuminen kuvataan usein pelkäksi kurjistumiseksi. Turhuuksien turhuus, tietämisen tuskast pois. Radikaalimman arvion kirjoitti Eino Leino jo 1901. ”On ihmis-onni olla kivihiiltä, maan uumenissa unta pitkää piiltä.” Ilmastonmuutoksesta tietämättömänä boheemirunoilijana hän tosin heti kohta alkoi lietsoa hiiltä palamaan lieskoin leimuvin. Omasta puolestani ihmettelen sitä, että professori Harari on jättäytynyt teorioineen puolitiehen. Eiköhän metsästäjä-keräilijöilläkin ollut omat vastuksensa ja vitsauksensa. Esimerkiksi kurjat säät, pitkät työmatkat tai satiaiset. Mielestäni harhapolun etsimisessä pitää mennä vielä vähän enemmän taaksepäin, vaikkapa noin miljardi vuotta. Silloin eliöt olivat yksisoluisia. Olen melko varma, että niillä ei ollut huolen häivää, vai tunteeko joku muka mielensäpahoittajasoluja? Yksisoluisten elämä lienee ollut kuin sitkeää ravintolan kantasolupöydässä istumista, ei iloiten eikä surren. Uutistenlukija kertoo kyllä nykyään joskus, miten terroristijärjestön solu aktivoitui, teki iskun, tuhottiin tms. Nämä ilmiöt kuuluvat kuitenkin jo rappeutuneeseen monisoluisten maailmaan. Samoin syöpäsolujen aiheuttama hävitys. No niin, tässä sitä nyt ollaan. Tuntemattomasta syystä alkoi osa yksisoluisista muuntautua monisoluisiksi 1000 000 000 vuotta sitten. Se oli kohtalokas virheliike, jonka seuraukset tiedetään. Itsellänikin on jo sekä kynsisilsa että eksistentiaalinen ahdistus. Veepee S. Kansallisteatterin suurella näyttämöllä tänä syksynä Yuval Hararin tekstiin perustuva Sapiens. Helsinginkadun Filharmonikkojen kirkkokonsertit ? Rakkaus on yksi tärkeimmistä kristillisistä aiheista. Koko uskonto kertoo rakkaudesta. Jumala loi ihmisen rakkaudesta ihmiseen ja antoi meille jokaiselle elämän – rakkaudesta. Rakkaudesta hän antoi myös poikansa kuolla ristillä ja sovittaa syntimme. Rakkaudesta Jumala pitää meistä huolen ja kuulee rukouksiamme. Rakkauteen voimme vastata vain rakkaudella. Näin kuuluu kristinuskon keskeisin sääntö Jeesuksen opetuksessa: ”Rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi”. Lähimmäisenrakkaus on kristillisen kulttuurin ydin. Auttaakseen ihmisiä on kirkko historiassa perustanut sairaaloita ja luonut nykyisen auttamisjärjestelmän. Nykyhetkelläkin tukee kirkko työttömiä, kodittomia ja pakolaisia. Ihmiset löytävät usein avun ongelmiin kirkosta. Kirkon jäsenenä pysyminen antaa mahdollisuuden kirkolle jatkaa tätä työtä. Lähimmäisenrakkaus ei ole kuitenkaan pelkästään kirkollisen organisaation tehtävä, vaan se on jokaisen ihmisen työtä. Usein väitämme, että rakastamme lähimmäistä, mutta kuitenkin todellisuudessa autamme vain niitä, jotka ovat meidän sukuamme, meidän kollegojamme tai meidän naapureitamme. Unohdamme helposti ne, keitä emme tunne. Hekin tarvitsevat rakkautta ja tukea. Jeesus eli maailmassamme auttaakseen ihmistä. Hän ei kysynyt autettavan uskonnollisuudesta eikä kansallisuudesta. Kaikki saivat samalla tavalla apua. Joskus häntä myös syytettiin yhteiskunnassa asetettujen rajojen ylittämisestä. Juuri he, joita muut eivät auttaneet, saivat häneltä apua. Näin meidänkin tehtävämme on auttaa jokaista, myös niitä, jotka meidän mielestämme ovat itse syyllisiä ongelmiinsa. Täyttääksemme rakkauden kaksoiskäskyn on meidän huomioitava ihmiset, joiden elämässä on vaikeuksia. Me voimme olla heille lähimmäiseksi ja auttaa. Kaido Soom Kirjoittaja on Tarton yliopiston käytännöllisen teologian lehtori ja Viron ev.lut. kirkon pappi H elsingin työväenopiston sinfoniaorkesteri Helsinginkadun Filharmonikot konsertoi yhdessä Helsingin tuomiokirkon Viva vox -kamarikuoron ja Kallion Kantaattikuoron kanssa syyskuun viimeisenä viikonloppuna. Helsingin tuomiokirkon ja Kallion kirkon konserteissa kuullaan kaksi länsimaisen taidemusiikin tunnetuinta teosta, joita on harvoin esitetty samassa konsertissa. Helsinginkadun Filharmonikot esittää 27. ja 28. syyskuuta yhdessä Helsingin tuomiokirkon Viva vox -kamarikuoron ja Kallion Kantaattikuoron kanssa W. A. Mozartin Requiemin d-molli KV626. Konserttien alussa kuullaan ensimmäinen osa Ludwig van Beethovenin sinfoniasta nro 5 c-molli op. 67 Kohtalonsinfonia. Requiemin solisteina esiintyvät Inka Kinnunen, sopraano; Katariina Heikkilä, altto; Tommi Niskala, tenori ja Elja Puukko, basso. Kapellimestarina toimii Helsinginkadun Filharmonikkojen taiteellinen johtaja Veli-Antti Koivuranta. Kuorojen valmennuksesta vastaavat Inka Kinnunen ja Tommi Niskala. Konserteissa esitetään kaksi länsimaisen taidemusiikin tunnetuinta teosta, joita harvoin kuulee samassa konsertissa. Beethovenin Kohtalonsinfonian alkutahdit muodostavat musiikin historian kenties kuuluisimman temaattisen motiivin. Mozartin Requiem eli sielunmessu on muun muassa Dies iraen, Tuba mirumin ja Lacrimosan sävelin saanut katedraalien ja konserttilavojen lisäksi kulttiaseman lukuisissa elokuvissa, mainoksissa ja seremonioissa. Konserteissa kuultavien teosten voima on niiden ajattomuudessa: ihmiskunta on yli kahden vuosisadan ajan pysähtynyt miettimään näiden teosten parissa olemassaoloaan ja sielun sanomaa kerta toisensa jälkeen. Konsertit Pe 27.9. klo 19, Helsingin tuomiokirkko (Unioninkatu 29) Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ke klo 14-17, to ja pe klo 9-13, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10-11, p. 09 2340 5118. www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi, FB Munkkiniemen seurakunta, Lapset ja perheet, Vapaaehtoiset. Blogi Munkan kulmalta: https:// munkkiniemensrk.wordpress.com Munkkiniemen kirkko Tiilipolku 6 Eläkeläisten kahvihetki to klo 13 kirkolla. Rukouspiiri pe klo 18-20 kirkolla. Tule rukoilemaan yhteisten asioitten puolesta. Ilta elävän veden lähteellä pe 27.9. klo 18. Puhujana evankelista Hannu Äimänen. Sanaa ylistystä, rukouspalvelu. Verkoston messut sunnuntaisin klo 17, lisätietoa verkosto.net. Avoin päiväkerho ma 9.30-11.30 ja to klo 15-16.30 Munkkiniemen kirkon Taivastuvassa. Avoimeen päiväkerhoon ovat tervetulleita lapset ja aikuiset yhdessä. Kerho on maksuton. Ensilapsikerho ma klo 15-16.30 Munkkiniemen kirkon Taivastuvassa. Jos odotat esikoistasi tai hän on alle vuoden ikäinen, tule tapaamaan samassa elämäntilanteessa olevia vanhempia, keskustelemaan, jakamaan kokemuksia, laulamaan ja nauttimaan kupponen kahvia. Luontoperhekerho ma klo 17.30-19. ma 23.9., 30.9. ja 7.10. Kerho on tarkoitettu perheiden yhteiseen hetkeen luonnossa. Retken aikana nautitaan omia eväitä, kerho on maksuton. Tiedustelut rauna.mannermaa@evl.fi Raamattupiiri maanantaisin klo 18 kirkon ryhmätilassa. Luontopäiväkerho ti, ke ja to klo 9-12 Taivastuvassa. Kerhossa on vapaita paikkoja, tiedustella voi ohjaajilta. Sanan äärellä tiistaisin klo 11. Keskustelua Raamatun äärellä. Olohuone ti klo 13-14, kirkon aulassa. Avoin olohuone vapaaehtoisten voimin. Tule tapaamaan tuttuja ja vaihtamaan ajatuksia. Osmo Palmun ”lokakuun muunnelmia” -kitarakonsertti ti 1.10. klo 18. Lokakuun hämärtyvässä illassa kuullaan Osmo Palmun tulkintoja kitaran espanjalaisklassikoista. Ohjelman uutuuksina kuullaan mm. tutun kansansävelmän ympärille rakentuva Kai Niemisen sävellys ”Fragmental Reflections (on a Finnish theme)” ja Osmo Palmun muunnelmat ”suojelusenkeli”-teemasta. Osmo Palmu on pääkaupunkiseudulla vaikuttava munkkiniemeläistaustainen klassinen kitaristi. Vapaa pääsy, ohjelma 10e. La 28.9. klo 18, Kallion kirkko (Itäinen Papinkatu 2) Kesto noin 1h 15min (ei väliaikaa). Vapaa pääsy. Ohjelma 10 €. Konserttien tuotannosta vastaavat Helsingin työväenopisto, Krunikan festarit ja Helsingin seurakuntayhtymä yhdessä esiintyvien kuorojen ja orkesterin kanssa. Helsinginkadun Filharmonikot on Helsingin työväenopiston sinfoniaorkesteri, jossa soittaa viikoittain noin 65 orkesterimusiikin harrastajaa. Orkesteri esiintyy kolmesta neljään konserttiohjelmalla vuosittain ja on mukana erilaisissa tapahtumissa.
• 7 Nro 17 • Viikot 38-39/2019 M unkin S eutu MunkkaLove toi ihmiset yhteen Taitava bändi ja historiakuvat ihastuttivat Amos Rexin ensimmäinen vuosi veti yli puoli miljoonaa kävijää ? Amos Rexissä on vieraillut ensimmäisen toimintavuoden aikana yli puoli miljoonaa museovierasta. 30.8.2018 auenneen avajaisnäyttely teamLabin lisäksi Amos Rex on esitellyt näyttelyissään René Magritten, Studio Driftin ja Ars Fennica -ehdokkaat. Kävijöitä oli yhteensä 503 700 ensimmäisen vuoden aikana. – Onkohan missään suomalaisessa taidemuseossa käynyt ensimmäisen vuoden aikana puolta miljoonaa vierasta? Tämä kertoo paljon taiteen ja museoiden merkityksestä ihmisille, museonjohtaja Kai Kartio toteaa. Yleisö äänesti Petri Ala-Maunuksen Ars Fennica -näyttelyn suosikiksi Amos Rexin ensimmäinen vuosi päättyy Ars Fennica -näyttelyn yleisön suosikin julkistukseen. Yhteensä 77 300 kävijää vieraili Amos Rexin ensimmäisessä kesänäyttelyssä. Näyttelyn kävijät ovat saaneet äänestää suosikkiteostaan lasikuulilla humoristista kuularataa pitkin. Ars Fennica 2019 -näyttelyn yleisön suosikki on Petri Ala-Maunus. Amos Rex palkitsee suosikin ostamalla taiteilijalta teoksen oman kokoelmaansa. – Olen todella iloinen, että yleisö on pitänyt töistäni. Tuntuu isolta tunnustukselta, että tällaisten supertaiteilijoiden joukossa tulee valituksi yleisön suosikiksi. Minua ilahduttaa myös, että näin kävi nimenomaan maalauksilla, kun niin pitkään on nykytaiteen yhteydessä puhuttu maalauksen kuolemasta, kommentoi Ala-Maunus. Ars Fennica 2019 ehdokkaat olivat Petri Ala-Maunus (FI), Miriam Bäckström (SE), Ragnar Kjartansson (IS), Aurora Reinhard (FI) ja Egill Sæbjörnsson (IS). Baselin Tinguely-museon johtaja Roland Wetzelin päätöksellä varsinainen Ars Fennica -palkinto myönnettiin elokuussa kuvataiteilija Ragnar Kjartanssonille. Ars Fennica -näyttelyn kuularadan suunnitteli rekvisiittataiteilija Maikki Pekkala. Amos Rex sulkeutuu 8.9. näyttelyvaihdon ajaksi ja avautuu jälleen 11.10. näyttelyllä ”Birger Carlstedt: Kultainen kissa”. Suuressa retrospektiivisessä näyttelyssä pääsee levähtämään Birger Carlstedtin suunnittelemassa kieltolain aikaisessa kahvilassa. Helsingin Unioninkadulla toiminut Le Chat Doré -kahvila on rekonstruoitu näyttelyyn. Kuva: Titus Verhe / Amos Rex E nsimmäisestä MunkkaLove-konsertista 7.9.2019 Munkkivuoren kirkossa oli sanottu etukäteen julkisuudessa monta asiaa. Silti se oli täynnä yllätyksiä. Ensimmäinen yllätys oli laajakuvanäyttö alttarin yläpuolella, pari-kolme viikkoa sitten asennettu. Sieltä alkoi vyöryä Munkin seudun historiallisia kuvia, tuttu ratikka, rannat, bussit, ihmiset. Beatlesit ja Dylan, videohaastattelu. Munkin seutu osana koko maailmaa ja sen eri aikakausia. Toinen yllätys oli musiikki, jota ei paljastettu etukäteen, käsiohjelmaa ei ollut. Juontaja Totti Toivonen kertoi konsertin teemaksi lähtemisen ja tulemisen. Kolmas yllätys oli yleisö, jota tuli paikalle paljon. Eri-ikäisiä ihmisiä Munkkiniemestä, Munkkivuoresta, Talinrannasta, Niemenmäestä, Lehtisaaresta, Kuusisaaresta ja Kaskisaaresta – ja muualta. Asukkaiden näköinen MunkkaLove Munkin seudulla on aina arvostettu laatua ja se näkyi sekä kappalevalinnoissa että koko tilaisuudessa. Kun 300 alueen asukkaan erilaisesta toivomuksesta pystyttiin kerralla toteuttamaan vain murto-osa, tärkeimmäksi ensimmäisessä konsertissa oli nostettu se, että esillä on elämän koko kirjo. Tätä kutsutaan näinä ilmastonmuutoksen aikoina hienommallakin nimellä, puhutaan monimuotoisuudesta. Monissa asukkaiden toivomuksissa puhuttiin voimalauluista. Munkin seudulla on varauduttu kaikkeen, tuuleen ja tuiskuun, menetyksiin, sairauksiin ja konkursseihin, mutta tällä ollaan innokkaita ottamaan vastaan myös uusi osaaminen ja ideat, onni ja menestys. Se on koko yhteisön ja ihmiskunnan parhaaksi. Alueen asukkaiden toivoma musiikki vyöryi ja soljui upeina uusina sovituksina. Lavalla olivat hienot muusikot, kansainvälisilläkin areenoilla ansioituneet, mutta täällä juuri tämän alueen ihmisiä varten, esittämässä instrumenttisooloja ja laulattamassa. Markku Perttilä (laulu ja kitarat), Ville Nurmi (sähkökitara), Joonas Kasurinen (kosketinsoittimet), Hannu Rantanen (basso) ja Teemu Eronen (rummut) näyttivät taitojaan. Monipuolinen muusikko Mirkka Paajanen lauloi Perttilän rinnalla. Ensimmäisen konsertin vieraileva solisti Johanna Försti esitti tulkintansa mm. lauluista ”Myrskyn jälkeen” ja ”Elämälle kiitos” ja laulatti yleisöä. Konsertin haastatteluissa osoittautui, että alueella 50 vuotta sitten syntynyt Soitinyhtye Puhallus marssii nykyisin 5-6 kertaa vuodessa ottamaan vastaan satamaan saapuvan risteilyaluksen. ”Morning has broken” yhteislaulu toteutuu sananmukaisesti: varhain on lähdettävä, jos aikoo toivottaa tänne tulevat matkailijat tervetulleeksi. Lähteminen ja tuleminen toteutuu myös lukuisissa avioliitoissa, joita alueen kirkoissa on solmittu. Dylanin ”Is you love in vain” kertoi jo syntyvuonnaan 1978 tämänkin hetken ajankohtaisen teeman: uskallanko etsiä apua yksinäisyyteeni, uskallanko luottaa toiseen ihmiseen. ”Sinuun minä jään” oli jo soinut, mutta konsertti ei loppunut neljänteentoista, rippileireiltä tuttuun ”Tilkkutäkki” -yhteislauluun. Bändi taputettiin lavalle, ja vielä se ponkaisi ”Lentäjän poika” kappaleella sananmukaisesti lentoon, maailmalle, uutta tulevaisuutta kohti. MunkkaLove-tapahtumassa 7.9.2019 päivän ensimmäinen kova sadekuuro ropsahti maahan konsertin aikana, mutta ulos konsertista päästiin kuivin jaloin. Pihajuhlien järjestäjinä oli kolme alueen partiolippukuntaa, Vuoren Valppaat, Mustat Veljet ja Kirisiskot yhteyshenkilöinään pestijohtaja Jussi Tiihonen ja lippukunnan johtaja Eveliina Uusitalo. Partiossa on uutuutena tarjolla myös perhekeskeisiä työmuotoja, joihin vanhemmat voivat osallistua yhdessä alakoululaisten kanssa. Pihajuhlan ohjelmasta vastasivat Soitinyhtye Puhaltajat ja Länsi-Helsingin Musiikkiopisto, lisäksi paikalle saatiin nuoria rap-artisteja. Ohjelmistossa oli niitä Munkin seudun asukkaiden toivomuksia, joita ei esitetty varsinaisessa konsertissa. Teltat ja katokset pitivät hyvin vettä, ja muurinpohjalettuja, kahvia, mehua ja makkaroita riitti kaikille halukkaille. Seurakunnan deskiltä tarjoiltiin hedelmäja marjapirtelöitä ilmaiseksi, ja jaossa oli myös hävikkiruokaa, leipää ja kasviksia. Lasten suursuosikkeja olivat pienet teltat, joissa voi vapaasti kokeilla partioelämää. Punainen Risti esitteli paikan päällä toimintaansa. Palautetta konsertista ja pihatapahtumasta ja uusia ideoita seuraaviin konsertteihin voi antaa www.munkkalove.fi. Teksti: Tiina Rautkorpi Kuvat: Ville Huuri
• 8 Viikot 38-39/2019 • Nro 17 M unkin S eutu Naistenklinikalle avattiin 26 uutta perhehuonetta Syyssenssit aloittivat Munkkivuoren Ostarin syksyn Uusi perhehuone Naistenklinikalla. Kuva: HUS / Matti Snellman H USin Naistenklinikalla on valmistunut kahden synnyttäneiden osaston peruskorjaus. Uudistuneiden tilojen myötä perhehuoneiden määrä kaksinkertaistuu syyskuun alussa. Aiemmin perhehuoneisiin on sijoitettu lähinnä ensisynnyttäjiä, mutta nyt myös uudelleensynnyttäjät ja keisarileikkauksella synnyttäneet saavat todennäköisemmin oman perhehuoneen. Synnyttäjät toivovat yhä useammin puolison voivan yöpyä sairaalassa, jolloin molemmat vanhemmat saavat tutustua uuteen perheenjäseneen yhdessä. – Perhehuoneet mahdollistavat sen, että kumpikin vanhempi pääsee välittömästi luomaan tasavertaista suhdetta vauvaan. Tuore äiti ja puoliso saavat saman ohjauksen vauvan hoitoon, ylihoitaja Katja Koskinen kertoo. Äidin ja vastasyntyneen vuoteiden lisäksi perhehuoneissa on myös yksi seinästä vedettävä lisäsänky, suihku ja WC. Puolisolta tai tukihenkilöltä peritään huoneen käytöstä sama hoitopäivämaksu kuin synnyttäjiltäkin. Ateriat kuuluvat huoneen hintaan. – Naistenklinikalla on noin 60 synnyttäneiden vuodepaikkaa, joista perhehuoneissa on ollut 25. Nämä huoneet jäävät edelleen käyttöön, eli jatkossa perhehuoneita on yli 50. Nyt lähes kaikilla synnyttäneillä on mahdollisuus saada siten mukaan myös puoliso tai tukihenkilö koko hoitoajaksi. Naistenklinikan peruskorjaus jatkuu Naistenklinikan eri osissa on tehty peruskorjauksia jo muutaman vuoden ajan. Tällä hetkellä peruskorjauksessa on osat 3. ja 4. kerroksista. Näiden peruskorjausten arvioitu valmistumisaika on vuoden 2020 lopussa. Naistenklinikan toimintojen siirrot syyskuussa 2019 30.9. Sairaalahoitoa vaativien raskaana olevien hoito siirtyy osastolta 42 osastolle 52. Vauhtia Pomppulinnassa. Elävää musiikkia kuultiin! Huoneistokeskuksen standillä oli vipinää! Seurakunta oli edustettuna Syyssensseillä. Munkkivuoren Ostarin Syyssenssit oli ohjelmassa Ostarilla lauantaina 7. syyskuuta Poutapäivänä, osin sadekuurojen lomasa, ja osin aurinkoisina hetkinä, Munkkivuoreen kerääntyi mukavasti väkeä, nauttimaan Ostarin syystunnenelmasta sekä tapaamaan kauppiaita ja esittelijöitä sekä tekemään hyviä ostoksia. Ohjelmaa oli järjestetty päivien kunniaksi, J. Kaario Blues Band esiintyi bluesia ja rockia jenkkisaundilla. Stand Up Pete Harju esiintyi ja lapsille ohjelmassa oli etsintäseikkalu ja pomppulinna.
• 9 Nro 17 • Viikot 38-39/2019 M unkin S eutu Naistenklinikalle avattiin 26 uutta perhehuonetta Helsingin keskustan vetovoimaa on kehitettävä monipuolisesti – Positiivista ihmistä on helppo lähestyä Vuoden Positiivisin Suomalainen 2019 Jorma Uotinen P arhaillaan on suunnittelussa ja toteutuksessa yksittäisiä isoja liikennehankkeita, kuten kaupunkibulevardit, jotka toteutuessaan rajoittavat keskustan saavutettavuutta kumipyörillä. Samoin Hämeentien muuttaminen joukkoliikennekaduksi vaikeuttaa muun muassa kauppojen ja tavaratalojen jakeluja asiointiliikennettä sekä pysäköintihallien saavutettavuutta. – Olennaista on kehittää Helsingin keskustaa kokonaisuutena, eikä yksittäisten hankkeiden kautta, jolloin kokonaisvaikutuksia esimerkiksi yritystoimintaan, kiinteistöjen kehittämiseen ja palveluiden tuottamiseen on vaikea tunnistaa. Sen vuoksi kaikista keskustaan vaikuttavista liikennejärjestelyistä tulisi tehdä kokonaisarvio, toteaa Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Markku Lahtinen. Kävelykeskustan laajentamisen edellytys on maanalainen kokoojakatu, jonne osa liikenteestä voitaisiin ohjata. Kokoojakatu on kallis investointi eikä se välttämättä ratkaise esimerkiksi Jätkäsaaren liikenneongelmia tai takaa tavaratoimitusten sujuvuutta. – Mikäli maanalaista kokoojakatua ei päätetä toteuttaa, kävelykeskustaa ei tule laajentaa, Lahtinen toteaa. Keskustan elinvoimaisuuden kehittäminen onnistuu parhaiten tiiviissä yhteistyössä kaupungin, elinkeinoelämän ja muiden toimijoiden kanssa. Kävelykeskustan kehittämisessä ei pidä unohtaa jo olemassa olevia mahdollisuuksia, kuten Ruoholahdesta alkavan huoltotunnelin hyödyntämistä tai esimerkiksi Keskuskadun ympärivuotisen käytön parantamista sääsuojilla. Keskustan elävyyttä ja houkuttelevuutta tukisi myös erilaisiin luvituksiin ja lisärakennusmahdollisuuksiin liittyvien käytäntöjen joustavoittaminen. Uotisen kuuluisa ”ei huono!” -lausahdus on peräisin hänen Ranskan vuosiltaan. ”Suora käännös pas mal! -huudahduksesta sai toisenlaisen painotuksen minun sanomanani. Kuulen sitä kadulla päivittäin.” Kuva: Pasi Haaranen P ositiivareiden ja Suomen Nuorkauppakamareiden raati on valinnut Vuoden Positiivisimmaksi Suomalaiseksi 2019 taiteilijaprofessori Jorma Uotisen, 69. – Minulle positiivisuus merkitsee tapaa katsoa elämää ja kykyä muuttaa näkökulmaa tarvittaessa, jos jokin menee pieleen, hän sanoo. Positiivisuutta Jorma Uotinen tarvitsi roppakaupalla jo 19-vuotiaana, jolloin hän sairastui puheja liikuntakyvyn viikkokausiksi vieneeseen Guillain-Barrén oireyhtymään. Sairaus ja lääkärin antama toivo opettivat häntä katsomaan elämässä eteenpäin. – Toipumisessa oli omalla asenteella ja ahkeruudella fundamentaalinen merkitys. Positiivisuuteni on myös luonnekysymys: en jää märehtimään asioita. Kun joku asia on sanottu tai tehty, en jää siihen kiinni, vaan yritän pysyä tässä hetkessä ja katsoa eteenpäin. Vaikka olisi paha olo, sitä ei pidä levittää ympärille. ”Positiivinen ihminen on onnellinen muiden onnistumisesta” Uotisen mukaan positiivisuus vaatii ymmärrystä, älyä, taitoa, empaattisuutta ja eläytymiskykyä. Se näkyy parhaiten kohtaamissa toisten ihmisten kanssa. Positiivista ihmistä on helppo lähestyä. – Positiiviseen asenteeseen tarvitaan myös herkkyyttä, uskallusta ymmärtää ja intuitiota. Sitä voi opiskella keskittymällä hetkeen ja luottamalla tunteeseen. En usko ulkoa päin ohjattuun positiivisuuteen, se ei ole aitoa. Olosuhteet pitää luoda sellaisiksi, että ne sallivat positiivisuuden. Ympäristökin vaikuttaa, sillä opimme positiivista asennetta myös matkimalla. – Tanssissa on hienoa se, kun joku onnistuu harjoituksissa ja ylittää edellisen suorituksensa, kollegat antavat aplodit. Positiivinen ihminen ei kadehdi, vaan on onnellinen onnistumisesta. Se vie koko ryhmää eteenpäin. Positiivinen asenne on auttanut Uotista työssä ja julkisuudessa koko hänen monikymmenvuotisen uransa ajan. Hän on johtanut muun muassa Suomen Kansallisbalettia, Helsingin Kaupunginteatterin tanssiryhmää, Kuopio Tanssii ja Soi -festivaalia sekä toiminut koreografina, tanssijana ja laulajana kotimaassa ja ulkomailla sekä Tanssii tähtien kanssa -ohjelman tuomarina ohjelman alusta alkaen. Suomen Positiivisin Suomalainen -valinnan kriteerit: H än on osoittanut todellista tahdonvoimaa, sisua ja ahkeruutta H änen saavutuksensa ovat merkittäviä H än auttaa myös muita onnistumaan, on innostunut ja palveluhenkinen H än on pitkäjänteinen tekijä, joka on aina uskonut asiaansa H än on oman tiensä kulkija, joka on ryhtynyt sanoista tekoihin. Uusi perhehuone Naistenklinikalla. Kuva: HUS / Matti Snellman Kahvia ja makkaraa! Vauhtia Pomppulinnassa.
• 10 Viikot 38-39/2019 • Nro 17 M unkin S eutu ? Interkult on valtakunnallisesti toimiva Kulttuuriyhdistämö, jonka tarkoituksena on eri taiteen muotoja käyttäen mahdollistaa eritaustaisten ihmisten tasavertaisen kohtaamisen. Syyskuulla musiikkipainotteinen Nomads-festivaali täyttää mm. Stoan, Korjaamon, Tenho Restobarin ja Kuudes linjan salit ilmaisella ohjelmalla. Rakkautta naisen elämässä Acktén kesäsarja sukelsi syyskuun aluksi naisen elämään ”Nähtyäni hänet” – Frauenlieben und -leben. Upea sopraano Silja Aalto tulkitsi Minttu Siitosen taitavalla pianosäestyksellä lauluja ja aarioita, joissa koettiin roihuavaa rakkautta, kaipuuta, iloa ja äidiksi tuloa, toisaalta raastavia menetyksiä. Katsomo pysyi vielä tuolissaan Robert Schumannin romanttisessa laulusarjassa, mutta jo Toivo Kuulan Syystunnelma, Tuijotin tulehen kauan ja Suutelo nostivat tunteet pintaan. Puoliajan jälkeen esiintyjäpari valloitti Mimin laululla Puccinin La Bohemèmessa sekä Jean Sibeliuksen hienostuneilla ruotsinkielisillä sävelillä esm. Runebergin ja Wecksellin runoihin. Trio Laura Mikkola, Linda Lampenius ja Perttu Kivilaakso esittää Beethovenin ja Tsaikovskin pianotriot 19.9. kesäsarjan päätöskonsertissa. Mutta ei hätää. Suvi Olavinen lupaa uutta ohjelmaa jo marraskuun kaamosiltoihin. Tanssi purkaa häpeää ”PI**U” on Nina Mamian henkilökohtaisiin kokemuksiin perustuva vaikuttava nykytanssisoolo vallan väärinkäytöstä ja sen heijastumista. Sali on täysin vaalea, kuten Mamian vartalomyötäinen asukin. Hän liikkuu edessämme, käpertyy välillä seinänurkkiin kuin häpeäpaaluun. Tussilla vaalealle lakanaseinälle kirjoitetut halventavat sanat paljastavat syyn häpeälle. Imatran seudulta kotoisin olevaa tanssijaa haukuttiin väärästä murteesta ja monesta muusta. Mamia kirjoittaa seinälle ”mitätön”, ”lahjaton”, ”huora” ym. Esitys on varmasti terapeuttinen; tanssija-koreografi purkaa elämänhistoriaansa yleisön eteen herkän hienolla tavalla. Äänisuunnittelusta vastaa Kasperi Nordman. Esityspaikkana oli Mamia Companyn uusi studionäyttämö Kulttuuritalo Myyräncolossa, jonne ensikertalaisen oli vaikea löytää.. Nuoren tanssijan Elli Malisen teos ”Rumista Ankanpoikasista” on lyhyt tanssiteos, jossa yhdistyy tanssi ja puheilmaisu. Se kertoo kauneuden ja estetiikan tavoittelusta ja siitä, miltä tuntuu, kun ei mahdukaan tuntemaamme joutsenen muottiin. Teos on syntynyt nuorten kokemuksista ulkonäkökeskeisessä maailmassa, jossa se miltä näytät, on merkitsevämpää, kuin se mitä teet. Omakohtaisten kokemusten lisäksi on käytetty instagramissa jaetun kyselyn vastauksia siitä, millainen vaikutus tanssin harrastamisella on nuoren kehonkuvaan. Tanssia jälkifossiiliseen yhteiskuntaan – On todennäköistä, että elämme kapeilla kaistaleilla / rajavyöhykkeillä / kuka mitenkin… ”Katkelma 468” on tanssitaiteilija Veli Lehtovaaran energiaa käsittelevä tanssiteos ja esitysinstallaatio, joka sijoittui Kruunuvuorenrannan vanhaan öljysäiliöön. Sooloteos syntyi myös Antti Salmisen ja Tere Vadénin energiaa ja kokemusta käsittelevän filosofian maastossa. Teos hahmottaa fossiilisten energialähteiden ylläpitämän kokemusmaailman katkoksia koreografian ja ruumiillisuuden kautta. Toisaalta Katkelma 468 voi näyttäytyä myös siirtymänä tai kulkuna kohti jälkifossiilista eloa. Öljysäiliö 468 on muisto Kruunuvuorenrannan alueen lähes 90-vuotisesta historiasta öljysatamana. Teräksinen säiliö on tilana vaikuttava, sillä halkaisija on 35 metriä ja seinät 16 metriä korkeita. Alaosaan on leikattu tosiaan vastakkain sijaitsevat oviaukot ja keskikohdaltaan lattia on korkeampi. Väri on sisältä ruosteenpunainen. Seinille heijastettiin alueen ja rakennuksen historiaa koskevia tietoja ja kirjallisten lähteiden kysymyksiä. Lehtovaara kysyy, mitä säiliö on nyt: Museoitu rakennus? Fossiilisen modernin muistomerkki, josta käyttövoima on konkreettisesti tyhjennetty ja jonne aineettomat merkitykset voivat siksi virrata sisään? Tanssiteoksen huomio kohdentuu erityisesti öljyn hyödyntämisestä syntyvän liikkeen dynamiikkaan. Tanssija hyödyntää koko tilaa hyvin, ja teoksessa poltetaan sekä puuta että öljyä. Katkelma viittaa siirtymään paikasta tai tilanteesta toiseen. Teos haastoi katsojan aistimaan kulttuurimme energiaperustaa. Teos oli osa Runokuu 2019 ohjelmistoa. Sarjakuvan huiput vierailivat Suvilahdessa Helsingin sarjakuvafestivaalit levittäytyvät syyskuulla entistä laajemmin Suvilahden alueelle vuonna 2019. Avoin tapahtuma järjestettiin kolmatta kertaa Kattilahallissa, ja osana sarjakuvan superviikonloppua nähtiin jälleen Tiivistämöllä suosittu omakustannetapahtuma Zine Fest. Se on Pohjoismaiden suurin sarjakuvatapahtuma. Festivaalia järjestää Suomen sarjakuvaseuran jäsenistöstä koostuva komitea. Helsingin sarjakuvafestivaalien visuaalisesta ilmeestä vastasi sarjakuvataiteilija ja animaationtekijä Maria Björklund. Hänet tunnetaan Helsingin Sanomien Nyt-liitteessä julkaistusta Planeetta Z -sarjakuvasta, josta on tekeillä myös animaatiosarja. Festivaaleilla oli ilo toivottaa kunniavieraaksi hollantilainen Willem, joka tunnetaan erityisesti työstään satiirin parissa ja Charlie Hebdo -lehden piirtäjänä. Hän vieraili meillä maaliskuussa 2015 keskustelemassa sananvapaudesta, silloin tuoreen terrori-iskun jälkeen. Toimittaja Johanna Vehkoo juonsi, Ville Ranta haastatteli kollegaansa. Willem jakoi myös nimikirjoituksiaan uuteen kirjaansa ”Täältä jostakin”. Marvel Comicsin suomalaisena piirtäjänä tunnetuksi tullut Rosi Kämpe oli toinen kunniavieras. Yhä linjalla Yhden määritelmän mukaan “maailman paras biisi” on Jimmy Webbin ”The Wichita Lineman”: – I am a lineman for the county / And I drive the main roads / Searchin’ in the sun / For another overload / I hear you singin’ in the wires / I can hear you through the whine / And the Wichita lineman / Is still on the line Näin sanoo countrymuusikko, salista vastataan: – Helppohan sieltä lavalta on huudella. Hilland Mondays Klubi on esiintynyt jo viisi vuotta ravintola Juttutuvan maanantai-illan viihdyttäjänä. Kolme tuntia alkuperäistä amerikkalaista countrya urakalla esittävä Hilland Playboys on multi-instrumentalisti Antti Vuorenmaan ja telecastervirtuoosi Pauli Halmeen johtama helsinkiläinen nuoremman polven country-yhtye. Paikalla on joka viikko samaaa perusjoukkoa: rumpali Sami Laakso ja uudempina, laulajana jo toKulttuuri Risto Kolanen Alkusyksyn kulttuurikierros Sopraano Silja Aalto (oik.) ja pianisti Minttu Siitonen valloittivat yleisön Schumannin, Kuula, Puccinin ja Sibeliuksen rakkauslauluilla syyskuun Ackté-sarjassa. Kuva: Raimo Granberg. Runoilija Jael Rantanen kesäisessä syysmaisemassa ilman hurrikaaneja. Kuva: Kari Rantanen. Tanssitaiteilija Veli Lehtovaara esiintyi Katkelma 468:ssa yleisön keskellä hylätyssä öljysäiliössä Kruunuvuorenarannassa. Edessä makaa veljentytär Vilma. Kuva: Katri Lehtovaara. Antti Vuorenmaa (vas.), Sami Laakso, Niina Sallinen, Arto Nurmi ja Pauli Halme ovat Hilland Playboysien perusjoukko joka maanantai ravintola Juttutuvassa. Kuva: Jari Flinck. Helsingin Sarjakuvafestivaalilla pilapiirtäjä Ville Ranta haastatteli ranskalaisen Charlie Hebdon kuuluisaa hollantilaista pilapiirtäjä Willemiä Suvilahden Kattilahallissa. Kuva: Raimo Granberg. Nina Mamian Piu on hieno tanssisoolo naisen kohtaamasta alistamisesta ja vähättelystä. Taustalla on naista halveksivia sanoja seinällä: Kuva: Kasperi Nordman.
• 11 Nro 17 • Viikot 38-39/2019 M unkin S eutu vin mainio Niina Sallinen sekä Arto Nurmi bassossa. Usein on vierailijoita. Pitkä rupeama näkyy jo lavasteissa. Lauteiden etumusta on täynnä Hilland-kamaa, levyjä lippiksiä ym. Seinät on tapetoitu vanhan lännen kuvilla. Joskus näin mainoksen: ”Stetson – Hats since 1865” ja kuvassa mies tarjoaa vettä stetsonistaan janoiselle hevoselleen. Viiden vuoden taivalta ei juhlittu sen kummemmin. – Olemme täällä taas viikon päästä soittamassa, Halme kuittasi. Pyörii villisti kuin Dervissitanssija Jael Rantanen luki puolitoista vuotta sitten Stockmannin tavaratalon kahdeksannen kerroksen perinteisessä kahvilassa runojaan naistenpäivänä. ”Nainen” ilmestyi Suomi 100 runokirjaa – sarjassa. Sen lisäksi hän on tehnyt runoja taidenäyttelyihin ja ollut mm. Kosti Sirosen, Johanna Venhon ja Heino Ylikosken opissa työväenopistossa Tapiolassa. Esikoisrunoilija teki satiiriin helposti taipuvia havaintoja naisen ja hänen perheensä arjesta, luontokuvia ja kokemuksia kaupungilta. Rantanen ottaa kantaa myös yhteiskuntaamme. Hän luki runojaan hitaan rauhallisessa tahdissa, kuulijan ajatuksille tilaa antaen. Kirjoittaja halusi äidiksi varhain, runoilijaksi vasta myöhemmin. ”Nainen” syntyi iltatähdeksi, seitsemänneksi lapseksi. Runoteos oli hyvin aforisminomainen, joten jatkoa jää mielenkiinnolla odottamaan. Sarjaamme Rantanen lähetti todella ajankohtaisia runoja, dialogirunon Amazonin metsäpaloista ja runon Dorian-hurrikaanista. Se menee näin: – Dorian, leveälanteinen mielipuoli / pyörii villisti kuin Dervissitanssija. / Kellohame myllertää rannat sotkuisiksi, / rakennukset riekaleiksi. / Tappaa ja jättää jälkeensä kaaoksen. Absurdiin länkkäriestetiikkaa Antti Lahden ja Gruppen Fyran kantateos ”LIIAN PITKÄT KATSEET” sai ensi-iltansa keväällä Kaapelitehtaan Turbiinisalissa ja on kiertänyt maakuntia. Teos jatkaa työryhmän antoisaa yhteistyötä tanssiteatterin, fyysisen teatterin, huumorin ja nykytanssin keinoin. Musiikista vastasi jälleen Tomi Kosonen, joka myös esiintyy. Edellinen teos ”PITKÄT PIUHAT” kiersi suosittuna tanssiperformanssina rockyhtyeen roudareiden karheasta elämästä. ”Kaikki tiesivät ettei kulta-aarretta löydy. Silti sitä kuului etsiä. Se piti meidät yhdessä. Vaalimme jännittävää ilmapiiriä ja lupausta paremmasta huomisesta. Entä jos se tänään löytyykin…”, tekijät pohtivat. Esitys on tanssiryhmän hatunnosto sanattomalle kommunikaatiolle, joka perustuu hiljaisiin tuijotuksiin, arvoituksellisiin kulmakarvojen asentoihin ja absurdin murahtelun eri sävyihin. Sergio Leonen 60-luvun länkkäriestetiikka ja musiikki on tutkittu tarkasti. Tommi Haapaniemi, Virpi Juntti, Pia Liski, Jenni Nikolajeff ja Jukka Tarvainen ovat jälleen taitavia, mutta esitys jää jotenkin etäisemmäksi kuin suvereeni Pitkät piuhat. Ihmistä katsotaan lämpimällä itseironialla. Mutta ”oman seikkailunsa sankarit” eivät kosketa samalla tavalla. Perustajajäsen Pia Liski valittiin kesällä Teatteri Jurkan johtajaksi. ITÄ 2019 tarjosi monipuolista ohjelmaa ”ITÄ 2019” oli itähelsinkiläisten taiteilijoiden tuottama kolmipäiväinen esittävien taiteiden festivaali Stoassa. Se on vahvasti ankkuroitunut taiteilijoiden oman asuinalueen identiteetin, yhteisöllisyyden ja dialogin kehittämiseen. Ohjelmisto koostuu tanssija esitystaiteesta sekä musiikista, sunnuntaina on perhepäivä. Itä 2019:n puuhaaja on tanssija Satu Tuomisto. Mirva Keski-Vähälä esitti visuaalisesti ja äänellisesti tavattoman kaunis ”TRASH ON – Trashion” on hyönteisten muotinäytös, identiteetin hukkaamisen keskus ja löytämisen leirintäalue. Mikä osa identiteetistäni on omaa luomustani ja mikä lähiympäristöni muovaamaa, yhteisesti sovittua? Roska sidottiin paikkaan, Helsingin Itään. – Bakteerit ovat pienimpiä itähelsinkiläisiä. Tekijät menivät Itäkeskuksen Luomupäiväkoti Kirsikkaan ja näkivät lasten tavaraa ja kuulivat heidän ehdotuksia. Valitettavasti paljon jäi postinlakon alle. Teatterisaliin oli rakennettu iso, värikäs roskalavaste, jonka sisältä Keski-Vähälä kuoriutui ulos musiikin säestyksellä. Bandoneonin mestari, Oulunkylän seurakunnan kanttori Mikko Helenius on Keski-Vähälälle vanha tuttu, joka haluaa tehdä musiikkia tanssiin. Itä 2019 on tavattoman epämuodollinen tapahtuma, jossa sai liikkua sisään ja ulos. Tanja Illukka ja Heidi Masalin esittivät ”Botanicumin” työprosessin pahvit päässä ja ilman. Näimme katkelmia nykytanssiteoksesta, joka tulee ensi-iltaan syyskuussa 2020. Tuomas Norvio, Saara Norvio ja Juuso Hannukainen esittivät tanssi-musiikkivuoropuhelun ” !PIIT”. Se on äänitaiteilija Tuomas Norvion ja työryhmän audiovisuaalinen ambient-paukekonsertti, jossa on esityksellisiä ja klubimaisia elementtejä. Saara Norvio tanssi kauniisti ympäri salia makuupussia heiluttaen. Ilta loppui Ya Tosiba –konserttin, jossa esiintyivät Tatu Metsätähti ja azerbaidžanilainen laulaja Zuzu Zakaria, jotka saivat yleisön jo tanssimaan eksoottisen musiikin tahtiin. Galleriassa on Aistikkaiden kuvaja videoesityksiä nähtävänä myös pidempään. Teksti: Risto Kolanen Sampo 2019 kokoaa kansainvälisen ja suomalaisen nukketeatterin ? Sampo 2019 on toi pitkälle toistakymmentä esitystä omalle, Avoimien Ovien, Teatteri Ilmi Ön, Päivälehden museon, Keskustakirjasto Oodin lavalle ja Dianapuiston musiikkiriehaan. Pickled Image on erikoistunut livenä ja teatterissa esitettävään mustan humoristiseen nukketeatteriin. Dik Downey kiertää ”Coulrophobian” kanssa ja tekee outoa taidetta. Adam Blake on tehnyt perheille suunnattuja, kauniita esityksiä, joissa on nukkeja ja outoja juttuja. Heidän yhteisesityksensä sai ensi-illan keväällä 2014. Brittiläiset Dik ja Adam ovat klovneja, jotka osallistavat kovasti yleisöä. Lähtökohta ja lavatilanne on ihan absurdi. Dik ja Adam eivät voisi taistella tietään ulos paperipussista, puhumattakaan surrealistisesta pahvimaailmasta. Miksi he ovat sinne joutuneet ja mitä heidän olisi oikein tarkoitus tehdä? Adam on välillä panssaritykin takana ja ampuu kaikkea liikkuvaa. Anarkistinen, vauhdiltaan hysteerisen nopea, klovniesitys veti meidät mukaan etsimään vapautta. Kaunis, hienostunut ja moniaistinen on sveitsiläisen Puppenspiel-ryhmän ”Flow Flou HumanMusic” Annantalolla osana kansainvälistä Sampo 2019 -nukketeatterifestaria. Opettavainen tarina alkaa jauhoista, joita näyttelijä levittää pitkin mattoa, ilmaa ja lopulta leipoo meille maukkaan leivän. Lapset ovat ihmeissään luonnon kiertokulusta kertovana tarinan edessä. Kaunis musiikki säestää. Rennon mukava tunnelma syntyi pyhäaamuun. Festivaalin herkkävireisin kokemus, ”Illuminium” on sanaton ja kaikenkielinen esitys eri todellisuudesta. Esittely lupaa kaukaisen katastrofin kauneutta, etsimisen ja löytämisen riemua. Illuminium on pieni matka jonnekin muualle, etäiseen paikkaan ja aikaan. Linnut putoavat taivaalta, ihmiset ja tyttönukke sekoittuvat keskenään – aina suudelmaan asti. Illuminiumissa on kourallinen kadotuksen karua kauneutta, jonka päälle on ripoteltu hyppysellinen karnevalistista lavasäteilyä. Kantaesitys oli Turussa keväällä. KREPSKO on 2001 Prahassa perustettu kansainvälinen ryhmä., jonka omintakeinen teatterillinen kieli yhdistää mustaa huumoria, voimakasta visuaalisuutta ja absurdeja tragikoomisia tilanteita. Tämä oli yhteistyö Nordic Puppet Ambassadors ryhmän kanssa. Se valmistaa nukkeja visuaalisen teatterin esityksiä sekä Suomessa että ulkomailla. Fauna Humana on kaiken kansan keskelle ilmestyvä ihmeellinen musisoiva ja tanssiva seurue. Toiminta on sekoitus karnevaalia, performanssia, nukkeja naamioteatteria, tanssia ja mimiikkaa sekä yleistä hulluttelua. Se koostuu pääkaupunkiseudulla asuvista nukketeatteritaiteilijoista. Perustaja Iida Vanttaja on hahmojen pääsuunnittelija. Ryhmä piti tanssiriehan Dianapuistossa Sampon edessä. Krepskon Illuminium on taas uusi osoitus ryhmän kyvystä löytää uutta henkistä maisemaa, matkalla jonnekin muualle. Kuvassa Linnea Happonen lavalla Sampo-festivaalilla. Kuva: Krepsko. Pickled Image on erikoistunut livenä ja teatterissa esitettävään nukketeatteriin mustan humoristisista visuaalista tuotannoistaan. Adam Blake on tähtäämässä panssaritykin takana Sampo-festivaaliesityksessä. Kuva: Pickled Image. Rahel Wohlgensinger on taitava jauholla esiintyjä, taustalla muusikko Andrea Zuzak. Puppenspiel hakee nukketeatterin, draaman ja musiikin yhteyksiä. Kuva: Ilja Mess. Tommi Haapaniemi (vas.), Virpi Juntti, Pia Liski Jukka Tarvainen ja Jenni Nikolajeff tyylittelevät länkkäriwesternin maailmaa Gruppen Fyran Liian pitkissä katseissa. Kuva: Riikka Sundqvist. Saara Norvio tanssi makuupussin kanssa ja sitä heiluttaen Stoan Teatterisalissa hienoon valoja äänimaisemaan. Kuva: Raimo Granberg. Mirva Keski-Vähälä tanssiin hienon ympäristöajankohtaisen Trash On -esityksen Stoassa Mikko Heleniuksen musiikkiin. Kuva: Raimo Granberg.
• 12 Viikot 38-39/2019 • Nro 17 M unkin S eutu Sote on ratkaistu! Kirja-arvostelu ? Mitä tiedät Sotesta ? Yli 10 000 sivua erilaisia papereita, suunnitelmia, tilastoja. Arvioita ja arveluja miten ihmisten asioita Suomessa 2020-luvulla ja siitä eteenpäin tulisi hoitaa. Mahdoton kokonaisuus, sanotaan. Siinä hallituskin kaatui ! Ei ollenkaan vaikeata ! Ilkka Taipale on Soten ratkaissut. Lukekaa Taipaleen uusin kirja Pois puute, pois kurjuus. Pari kerppua kirjoituksia ( Kunnia 2019 ) . Kirja on erinomainen esitys 2020-luvun sosiaalipolitiikasta Suomessa. Mitä meidän pitää tehdä ? Kuusen jäljillä Vuonna 1961 ilmestyi Pekka Kuusen 60-luvun sosiaalipolitiikka – teos. Se oli käänteentekevä opas Suomelle kohti Pohjoismaista hyvinvointivaltiota. Kirjan tavoitteet ,päämäärät toteutettiin. Kuusen kirja avasi tien kaikille suomalaisille, myös köyhille, tien parempaan elämään. Tätä pyrkimystä köyhimmän ,heikomman väestönosan auttamiseksi lääkäri Ilkka Taipale on koko elämänsä ajanut, ei pelkästään puhumalla ja kirjoittamalla vaan myös käytännön työssä. Yhdessä vaimonsa Vappu Taipaleen kanssa. Terävää tekstiä Kirja Pois puute, pois kurjuus on kokoelma Ilkka Taipaleen puheita ja kirjoituksia eri tilanteissa eri ajankohtina. Mukaan on päässyt muutama vierailija. Merkittävin heistä kansankomissaario Josef Stalin, joka puhui SDP:n puoluekokouksessa Helsingin Työväentalon parvekkeelta marraskuussa 1917. Puheessa henkii todellinen Suomen ystävyys ! Ilkka Taipale taas puhuu Vladimir Putinille ja Donald Trumpille Vanhan Ylioppilastalon parvekkeelta heinäkuussa 2018 . Asunnottomien asialla Ilkka Taipaleen ja eräiden muidenkin aktiivisuus yhteiskunnallisissa asioissa alkoi 1960-luvulla asunnottomien olojen parantamispyrkimyksillä. Tätä työtä Ilkka Taipale on tehnyt koko elämänsä ja tekee edelleen. Kirjassa on erittäin hyviä, tehokkaita ehdotuksia asunnottomuuden poistamiseksi 2020-luvulla. Toteuttamiskelpoisia, jos vain halutaan! Taipaleen teksti on oivaltavan terävää: ” köyhät ryyppäävät, tupakoivat, pelaavat eniten. Valtio on tyytyväinen verotuloihin. Pultsari on Suomessa perinteisesti maksanut korkeimmat verot, ehkä 80 prosenttia varoistaan alkoholiveron kautta , enemmän kuin vuorineuvokset ”. Ilkka Taipale on maailmalla alallaan kova sana. Taipaleen toimittama 100 sosiaalista innovaatiota Suomesta – teos kertoo Suomesta lähes 50:llä kielellä. Kalevalan jälkeen toiseksi käännetyin kirjamme. Siihenkin Taipaleen kirjaan Sote-puuhastelijoiden olisi syytä tutustua . Pekka Hurme Yli 300 osallistuvan budjetoinnin OmaStadi-suunnitelmaa Helsinkiläisten äänestettäviksi lokakuussa Kuolleiden lasten muistopäivä 23.9. M aanantaina 23.9. on kuolleiden lasten muistopäivä. Päivää on vietetty vuodesta 2010 lähtien eli tänä vuonna sitä vietetään kymmenettä kertaa. Muistopäivä on virallisesti Suomen Teemapäiväkalenterissa. Muistopäivänä mm. monet seurakunnat järjestävät tapahtumia, joissa voi hiljentyä ja muistella menetettyjä lapsia. Kuolleiden lasten muistopäivä on tarkoitettu lapsensa menettäneille vanhemmille mutta myös veljille ja siskoille, jotka surevat sisarustaan. Päivä on myös isovanhemmille, kummilapsen menettäneille, tarhatai koulukaveria ikävöimään jääneille ja muille tuttaville. Päivä on myös heille, jotka tuntevat surua tragedioiden uhreista, kuten Jokelan ja Kauhajoen koulusurmista tai Myyrmannin räjähdyksestä. Kuolleiden lasten muistopäivä on päivä, jolloin voi tukeutua toisiin, muistella ja sytyttää kynttilän tuomaan lohdutusta ja valoa tulevaan. Kaupunki kutsuu äänestämään miljoonien eurojen käyttämisestä O sallistuvan budjetoinnin ehdotusten valmisteluvaihe on saatu päätökseen. Helsingin pormestari Jan Vapaavuori on vahvistanut äänestykseen etenevät OmaStadi-budjettiehdotukset asukkaiden ja kaupungin asiantuntijoiden yhteiskehittämisen pohjalta. – Helsinki on ensimmäinen kaupunki maailmassa, joka on ulottanut osallistuvan budjetoinnin näin laajasti kaupungin eri toimialoille. Olemme edelläkävijöiden joukossa myös siinä, että meillä jo 12-vuotiaat saavat äänestää ehdotuksista. Mahdollisuus osallistua ja tehdä itse on olennainen osa Helsinkiä, sanoo Helsingin pormestari Jan Vapaavuori. Helsinkiläiset pääsevät lokakuussa äänestämään siitä, mitkä suunnitelmat etenevät toteutukseen. Äänestys tapahtuu omastadi.hel.fi -alustalla. Äänestyksessä käytetään vahvaa tunnistautumista mobiilivarmenteella tai pankkitunnuksilla. Henkilöt, joilla ei ole mahdollisuutta sähköiseen tunnistautumiseen, voivat äänestää kirjastoissa, asukastaloissa ja monipuolisissa palvelukeskuksissa. Tällöin voidaan tunnistautuminen hoitaa henkilötodistusta tai passia näyttämällä. Syksyllä 2018 kaupunkilaiset kutsuttiin ensimmäistä kertaa ideoimaan sitä, mihin Helsingin tulisi käyttää 4,4 miljoonaa euroa. Kaupunki sai liki 1300 ehdotusta, joista reilu 800 arvioitiin toteuttamiskelpoisiksi. Keväällä asukkaat ja kaupungin asiantuntijat työskentelivät yhdessä OmaStadi Raksan työpajoissa ja omastadi.hel.fi -alustalla jalostaen ideoita eteenpäin suunnitelmiksi. Kesän aikana suunnitelmille laskettiin kustannusarviot. Yhteisvalmistelun lopputuloksena syntyi yli 300 suunnitelmaa sekä arviota niiden toteutukseen tarvittavista määrärahoista. OmaStadi-suunnitelmia puistojen, liikuntaja harrastuspaikkojen sekä yhteisöllisten tilojen ja tapahtumien lisäämiseksi Äänestykseen menevät suunnitelmat edustavat kaupunkilaisten ideoita laidasta laitaan. Eniten suunnitelmia tehtiin kaupunkiympäristön kehittämiseksi, kuten ulkoliikuntapaikkojen lisäämiseksi ja puistojen sekä ranta-alueiden kunnostamiseksi. Suunnitelmia tehtiin myös yhteisöllisistä asukastiloista ja tilojen yhteiskäytöstä eri puolilla kaupunkia. – Ensimmäinen osallistuvan budjetoinnin kausi on sisältänyt uuden oppimista ja kokeilua, kuten aina tehdessä jotakin ensimmäistä kertaa. On ollut innostavaa huomata, miten sitoutuneesti ihmiset ovat lähteneet prosessiin mukaan, sanoo kehittämispäällikkö Kirsi Verkka. Äänestyksen jälkeen kaupunki alkaa toteuttaa äänestyksessä menestyneitä OmaStadi-suunnitelmia. Kaupunkilaiset kutsutaan mukaan myös suunnitelmien toimeenpanon valmisteluun ja toteutukseen. Osallistuvan budjetoinnin tausta Osallisuusja vuorovaikutusmalli otettiin Helsingissä käyttöön 1.6.2017. Osana sitä päätettiin, että osallistuva budjetointi vakinaistetaan ja laajennetaan käyttöön. Helsingin kaupunginvaltuusto päätti 13.6.2018 perustaa itsenäiseksi taseyksiköksi muodostettavan Osallisuusrahaston. Rahaston tarkoituksena on edistää yhdenvertaista kaupunkia luomalla taloudelliset edellytykset helsinkiläisten asukkaiden ja yhteisöjen esittämien hankkeiden ja projektien toteuttamiselle hallintosäännön mukaisesti. Helsingin kaupunginhallitus päätti 1.10.2018 osallistuvan budjetoinnin toimeenpanon periaatteista sekä siitä että pormestari päättää vuosittain yhteneväisin ja läpinäkyvin perustein äänestysvaiheeseen etenevät budjettiehdotukset toimialojen laatiman toteutusarvionnin pohjalta sekä vahvistaa äänestystuloksen ja toimeenpanon. Helsinkiläisten kanssa loppuvuodesta 2018 käynnistetty valmistelu on lokakuussa tapahtuvaa äänestystä vaille valmis. Kuvitus: Minna Alanko. H elsingin osallistuva budjetointi OmaStadi lähestyy ratkaisevaa äänestystä. Lokakuussa selviää, mihin käytetään tähän varatut 4,4 miljoonaa euroa. Mukana on 297 kaupunkilaisten tekemää suunnitelmaa ympäri Helsinkiä. Kaikki 12 vuotta täyttävät ja sitä vanhemmat helsinkiläiset saavat äänestää oman suurpiirinsä suunnitelmista ja lisäksi koko kaupunkia koskevista suunnitelmista. – Läntisessä Helsingissä suunnitelmia on 38 ja käytettävissä 613 200 euroa, kertoo stadiluotsi Silja Lindblad, joka on ollut mukana ohjaamassa suunnitelmien ideointia ja kehittämistä alusta saakka. Koko kaupunkia koskevia suunnitelmia on 66 ja niihin käytettävissä 880 000 euroa. – OmaStadi tuo yhteen kaupunkilaisten ja virkamiesten viisauden. Niinpä suunnitelmissa on jokaiselle jotain ja paljon kiinnostavia ajatuksia. Esimerkiksi Lännessä korostuvat puistoihin, ympäristöön, asukastiloihin ja liikuntaan liittyvät teemat. Äänestys tapahtuu 1.– 31.10.2019 netissä osoitteessa omastadi.hel.fi ja siinä käytetään pankkitunnistusta, mobiilivarmennetta tai Wilma-tunnuksia. Myös ilman näitä äänestys onnistuu äänestyspisteissä kuvallisen henkilökortin avulla. Kaupunki on sitoutunut toteuttamaan OmaStadin äänestyksessä voittavat suunnitelmat. Toteutus suunnitellaan yhteistyössä suunnitelmien tekijöiden kanssa. OmaStadin nettiäänestys on laajin Suomessa koskaan järjestetty julkisen hallinnon sähköinen äänestys vahvalla tunnistautumisella. Osallistuvan budjetoinnin avulla kaupunki haluaa edistää yhteissuunnittelua, hallinnon avoimuutta ja kaupunkilaisten osallistumista päätöksentekoon. Stadiluotsi Silja Lindblad Päivittäistavarakauppa vähentää ruokahävikkiä tehokkaasti R uokahävikin vähentäminen on kaupalle tärkeä tavoite, jonka eteen myymälöissä tehdään päivittäin paljon työtä. Päivittäistavarakauppa on mukana myös tänään käynnistyneessä Hävikkiviikossa. – Kannattaa olla kuulolla esimerkiksi hävikkiseminaarissa tiistaina 10.9.2019. Siellä esitellään viimeisintä tutkimustietoa ja käytännön esimerkkejä siitä, millä keinoin hävikkiä mitataan ja vähennetään ruokaketjun eri osissa, kertoo johtaja Ilkka Nieminen Päivittäistavarakauppa ry:stä. ”Tiedosta ja toimi – näin vähennämme ruokahävikkiä Suomessa” -seminaari käynnistyy tiistaina klo 9.00 ja sitä voi seurata verkkolähetyksenä. Seminaarin järjestävat Kuluttaja-lehti, Päivittäistavarakauppa ry, Elintarviketeollisuusliitto ry, Maaja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, Matkailuja Ravintolapalvelut MaRa ry, Luonnonvarakeskus (Luke), maaja metsätalousministeriö ja Motiva. Kaupoissa ruokahävikkiä vähennetään tehokkaasti ammattitaitoisen henkilökunnan, sähköisten ennusteja tilausjärjestelmien sekä hyvien logistiikkaratkaisuiden avulla. Myymälöissä syntyvää ruokahävikkiä hyödynnetään ensi sijaisesti ruoka-apuna. Vuonna 2018 PTY:n jäsenyritysten myymälöissä ja niitä palvelevassa kaupan omassa logistiikassa hävikiksi päätyi 1,99 % elintarvikkeista. Edellisenä vuonna vertailukelpoinen luku oli 1,87 ja sitä edellisenä vuonna 2,01 %. Elintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumuksessa PTY on asettanut tavoitteekseen painaa luvun tasolle 1,75 % vuoteen 2021 mennessä. Hävikkilukuun on laskettu myynnistä esimerkiksi myyntiajan loppumisen, laadun heikkenemisen tai pakkausten rikkoutumisen takia poistetut elintarvikkeet. Siihen ei lasketa varkaushävikkiä tai hinnanalennuksia. Ruoka-apu on luvussa mukana hävikkinä. Luku ei koske foodservice-tukkukauppaa, joka toimittaa elintarvikkeita mm. ravintoloille ja julkishallinnon keittiöille. PTY on koostanut luvun jäsenyritysten ilmoittamista tiedoista koskien myymälöihin toimitettujen elintarvikkeiden määrää ja hävikin määrää tonneina. Foodservice-tukkukaupan yritysten oman logistiikan ja myymälöiden hävikki vuonna 2018 oli 0,71 % elintarvikkeista. PTY julkaisee foodservice-tukkukauppaa koskevan hävikkiluvun nyt ensimmäistä kertaa. Määrätietoinen hävikin vähentäminen foodservice-tukkukaupassa edellyttää erityisesti tehokasta valikoimien hallintaa, tarkkuutta ennusteja tilausjärjestelmissä sekä kylmäketjun hallintaa. Päivittäin joka toinen suomalainen käyttää foodservice-tukkukaupan yritysten palveluita ruokaillessaan ravintoloissa, kahviloissa sekä työpaikkaja kouluruokaloissa. Kuluttaja voi pienentää hävikkiä Kuluttaja voi tutustua kaupan hävikkityöhön www.saasyödä.fi-sivustolla. Sivustolta löytyy hyviä vinkkejä siihen, miten itse kukin meistä voi kauppareissulla vähentää omaa hävikkiään. Ostoslista on hyvä keino ostosten suunnitteluun ja samalla kotona syntyvän hävikin vähentämiseen. Kotona tuotteiden käyttöikää voi pidentää säilyttämällä tuotteita oikeissa lämpötiloissa sekä pakastamalla. Kypsiä hedelmiä ja vihanneksia voi valita puolikypsien sijaan, jolloin makukin on parhaimmillaan. Samalla hävikki kaupassa vähenee.
• 13 Nro 17 • Viikot 38-39/2019 M unkin S eutu ”Hermo” – elämäntyönä murhat Kirja-arvostelu ? Ihmisen tekemä murha on rikoksista pahin. Se ei vanhene koskaan. Minkälainen ihminen tekee murhan ? Ja miksi ? T ätä vaikeasti selitettävää ja selvitettävää asiaa valaisee erinomaisen mielenkiintoisesti rikosylikomisario Juha ” Hermo” Rautaheimo muistelmakirjassaan ”Hermo – murharyhmän mies ” ( Siltala 2019, 353 s ). ”Hermo” Rautaheimo toimi poliisina Helsingissä 40 vuoden ajan, josta huomattavan osan Helsingin poliisin väkivaltarikosyksikössä. Kirja kertoo näistä vuosista ja erityisesti mieleen jääneistä erikoisista murhaja väkivaltatapauksista. Poliisin työtä Rautaheimo aloitti Helsingin poliisissa 1975 ja jäi eläkkeelle 2015. Kirjassa kuvataan erinomaisen hyvin erilaisten rikostapausten kautta rikosten tutkintamenetelmien muutoksia, kehittymistä. Rautaheimon aloittaessa ei ollut telekuuntelujärjestelmiä, DNA-tutkimusta, joiden merkitys 2000-luvun rikostutkinnassa , varsinkin murhissa, on aivan keskeinen. Rautaheimo korostaa kirjassaan rikostutkinnan laajan yhteistyön merkitystä. Murhan selviämistä ja murhaajan löytymistä on aina edeltänyt laaja-alainen tutkimustyö useiden eri viranomaistahojen ja muiden henkilöiden kanssa. TV-sarjojen yksittäiset sankaripoliisit eivät ole todellisuudessa murhatutkinnan arkipäivää. Sitkeä, turhauttava, välillä epätoivoiselta vaikuttava murhatutkinta saattaa aueta aivan yllättävästi, onnellakin on joskus osuutensa murhaajan paljastumisessa . Kallion kulmilla Vaikka Helsingissä murhia tapahtuu eri puolilla kaupunkia, on Kallio, Sörnäinen. Vallila aika edustavasti esillä. Rautaheimon ensimmäinen murhajuttu Allan Grönqvistin ryöstömurha kuljettaa lukijan Fleminginkadun lippakioskilta Aleksis Kiven kadun asuintalon rappuun. Murhan tehneet kolme miestä jäivät kiinni melkein heti. Ryöstösaaliina mm. akustinen kitara . Vaasankatu ja Paavalin kirkon puisto ovat myös murhatapahtumien näyttämöitä . Murhamysteereitä Rautaheimo kertoo paitsi onnistuneista murhatutkinnoista , myös murhista jotka ovat edelleen selvittämättömiä. Elokuussa 1976 löytyi Käpylän Sofianlehdon talon pyöräkellarista 25-vuotiaan Susanne Lindholmin ruumis. Kuristettu,raiskattu asuintalossaan ! Mitkään tutkimukset, vihjeet eivät ole johtaneet tämän murhan selvittämiseen . Vihjeitä tulee edelleen jokunen vuodessa, murhan tekijä lienee nyt seitsemänkymppinen, jos arvellaan hänen olleen n. kolmikymppinen murhan aikaan . Tuoreempi toistaiseksi selvittämätön surma on vuonna 2010 Katajanokan Kanavarannassa tehty venekauppias Mikko Alasen tapaus. Hänet löydettiin omasta veneliikkeestään ,jossa oli ilmeisesti käyty jonkinlainen verinen kamppailu . Tässä surmassa oli jo käytössä DNA-menetelmä,näytteitä otettiin noin 150 mieheltä, mutta tulosta ei tullut. Juttua tutkitaan toki edelleen vaikka ” Hermo” onkin eläkkeellä. Iljettävän surullista Jatkuva murhien tutkiminen ei ole mitään mieltäylentävää puuhaa, ei ”Hermollekaan”. Koko Rautaheimon virkauran iljettävin ja surullisin tapaus oli Helsingin Puotilassa 8-vuotiaan tytön, Vilja Eerikan murha. Isä ja äitipuoli olivat yhdessä ”paketoineet” tytön kuoliaaksi. Tapaushan herätti laajalti huomiota, koska kaupungin sosiaaliviranomaiset olivat uskoneet isän ja äitipuolen tarinoita eivätkä ryhtyneet ajoissa toimenpiteisiin estääkseen jo pitkään jatkuneen pikkutytön rääkkäyksen. Mitä tekee poliisi ? Poliisin työstä Rautaheimon kirja antaa hyvin valaisevan kuvan erityisesti palosyytytkinnan, väkivaltaja henkirikostutkinnan osalta. Kirja ei puutu poliisiin omiin rikoksiin, Aarnio mainitaan, mutta erilaiset mahdolliset poliisiorganisaatioiden haittamuutokset ja henkilöstösotkut Rautaheimo jättää mainitsematta. 40 vuoden aikana niistäkin olisi varmasti ollut kerrottavaa, mutta eläkeläinen Juha ” Hermo” Rautaheimo on kirjoituksissaan aika kiltti, myös kertoessaan murhamiehistä ! Pekka Hurme Josa Jäntti Elämän valttikortit ? Kirjoittelen tällä kertaa politiikan valttikorteista. Katri Kulmini valittiin Keskustapuolueen uudeksi puheenjohtajaksi. Nuori tarmokas nainen ja toisen kauden kansanedustaja Pohjois Suomesta. Kokenut poliitikko Kaikkonen jäi selvästi kakkoseksi. Silti kyseessä ei ollut käsittääkseni sukupuolivaali. Joka taholta Kulmunille satelee samoja kysymyksiä. Miten entinen maamme kärki ja mahtipuolue nousee jälleen 12 % :n kannatuksesta entisenä valta ja presidenttipuolueena 13 suurimman joukkoon. Puheenjohtajan vastaukset kaikille kyselijöille ovat olleet samaa mantraa. ”Heikommassa olevien puolustaminen maalla ja kaupungeissa, maaniljelijöiden asioiden parantaminen, lapsista huolehtiminen, vanhusten hoitojen parantaminen, yrittäjien edellytysten vahvistaminen, alkiolaisille juurille palaaminen, jokaiselle omalla asuinpaikalla pysyminen jne jne”. Mutta valitettavasti kaikki nuo asiat ovat lähes kaikkien muidenkin puolueiden edistämislistoilla! Näiden asioiden parantaminen ei nosta puoluetta ainakaan nopeasti kärjen tuntumaan. Ei edes seuraaviin kuntavaaleihin mennessä. Nämä tähän mennessä kerrotut asiat eivät erota Keskustaa tarpeeksi toisista puolueista. Miten sitten erottua muista siten, että tietyt parannnukset katsotaan Keskustan ansioksi? Tällä taktiikalla Keskusta jää pieneksi puolueeksi. Mikä olisi Keskustan valttikortti nopeaan nousuun? Edellisen hallituksen jäsenenä se sai surkean vaalituloksen. Nyt se uskoo pelastuvansa ja nousevansa punavihreiden ”kylkipuolueena”? Johtaako se vaan jatkuvaan kannatuksen luisuun? Sen ainoa poliittinen valttikortti on esittää nyt hallituskumppaneilleen erittäin näkyviä uudistuksia ja etuja entisen ja nyt tavoitteena oleville uusille kannattajilleen! Mitä ne voivat olla jää uuden puheenjohtajan, muun johdon ja kenttäväen keksittäviksi? Elleivät muut nykyiset hallituspuolueet suostu Keskustan ehdotuksiin, se voi ilmoittaa jättävänsä hallituksen! Mitä Keskustan ero hallituksesta merkitsisi? Se voisi yhdessä perussuomalaisten, kokoomuksen, kristillisten ja NytLiikkeen (Harkimo) kanssa äänestää epäluotttamusta hallitukselle. Oppositiopuolueet olisivat mainio vipu uuteen Keskustan nousuun?! Miksi? Koska hallitus ei suostunut heidän ehdottamiinsa hienoihin parannuksiin omillle entisille ja uusille kannattajillleen. Ja mikä parasta Keskusta pääsisi edelleen puheenjohtajansa ansiosta hallitukseen! Josa Jäntti Alvar Aallon arkkitehtuurista ympäröivään maisemaan A rkkitehtuurimuseon ja Alvar Aalto -säätiön yhteisnäyttely, Alvar Aallon jalostettu maisema, avaa tutkimatonta aluetta suomen tunnetuimman arkkitehdin tuotannossa. Mitä Suomen maisemaan tulee, niin se oli koko ajan ympärilläni. Kun koin siitä välittyvän tasapainon, aloin myös ymmärtää millä tavoin ihmisen täytyy ympäristöään käsitellä. Maisema on olennainen osa Alvar Aallon (1898–1976) arkkitehtuuria. Arkkitehtina hän lähestyi sitä rakentamisen ja suunnittelun näkökulmasta. Suunnittelu lähti paikan luonteesta, joka oli yhtä aikaa fyysinen ja sosiaalinen. Maisema-arkkitehtuurin näkökulmasta Aalto käsitteli rakennustensa lähiympäristöä sisätilojen laajentumana ja lähestyi laajempaa ympäristöä maisemasta käsin. Hän ymmärsi, miten maisemaa muotoillaan pienimittakaavaisesta puutarhataiteesta suuremman mittakaavan maisemasuunnitteluun. Arkkitehtuurimuseossa avautuva näyttely käsittelee Alvar Aallon suhdetta maisemaan – miten hän sen koki, ja miten hän pyrki omassa arkkitehtuurissaan huomioimaan kulloisenkin paikan maaston ja kasvuston luonteen. Siihen, millaiseksi Aallon luoma maisema muodostui, vaikutti monta tekijää. Otaniemen ja Jyväskylän kampusalueet tarjoavat esimerkin siitä, miten Aalto hyödynsi vanhaa kulttuuriympäristöä suunnitellessaan uutta. Näyttely rakentaa kokonaiskuvan Aaltoon vaikuttaneista maisematekijöistä ja hänen tavoistaan tulkita ja muovata ympäristöä rakentamisen keinoin. Esimerkiksi Seinäjoen keskustaan Aalto loi kokonaan uuden maisemakokonaisuuden muotoilemalla maata ja varioimalla rakennusten korkeutta. Kansaneläkelaitoksen pääkonttori Helsingin Taka-Töölössä nousee punatiilisenä graniittisesta peruskalliosta. Rakennuksen maanpäälliset osat on sijoitettu keskelle jäävän pienoistorin ympärille sisäpihan puolella. Aalto oli arkkitehti, mutta häntä voidaan tulkita myös maisema-arkkitehtuurin näkökulmasta. Keskustelu luonnon roolista kaupungeissa on ajankohtainen. Tietoa luonnon merkityksestä ihmisen hyvinvoinnin ylläpitäjänä saadaan koko ajan lisää. Kansallisesti tunnetuin arkkitehtimme puhui viherverkostoista ja elävän luonnon läsnäolosta, ja otti omassa suunnittelussaan nämä huomioon. Aallolle luonto edusti uudistumista ja oli ihmisen hyvinvoinnin keskeisin lähde. Tässä hengessä hän tutki suomalaista metsää, talonpoikaista arkkitehtuuria sekä Välimeren alueen rinneviljelmiä ja antiikin raunioita. Puolustaessaan kasvillisuuden voimaa Aalto koki puolustavansa eurooppalaista humanismia ja sen traditiota. Samalla hän tuli huomaamattaan raivanneeksi tietä ekologiselle ajattelulle. – Näyttely herättää näkemään maiseman olennaisena osana Aallon arkkitehtuuriperintöä, toteaa näyttelyn kuraattori, tutkija Teija Isohauta. – Maiseman merkitys unohtuu usein arkkitehtuurikohteiden korjausten yhteydessä. Historian monikerroksisuuden säilyttäminen on kuitenkin tärkeää myös maiseman osalta. Olisi hienoa, jos esimerkiksi Paimion parantolan maisema-arkkitehtonisesti merkittävä kävelypuutarha voitaisiin palauttaa. Tai Kansaneläkelaitoksen pääkonttorin sisäpihan vesiaihe saatettaisiin uudelleen toimivaksi. Näyttelykonseptin on luonut professori emeritus Tom Simons, ja näyttelyn käsikirjoituksesta vastaa kuraattori Teija Isohauta. Alvar Aallon jalostettu maisema on avoinna Arkkitehtuurimuseossa 25.9.2019– 12.4.2020. Alvar Aalto -museossa Jyväskylässä näyttely nähdään kesällä 2020. Arkkitehtuurimuseo, Kasarmikatu 24, 00130 Helsinki, ti– su 11–18, ke 11–20 Ravintola Finnjävel tekee comebackin kansainvälisesti palkitun kokin johdolla R avintola Finnjävel avaa ovensa uusitulla konseptilla Taidehallin tiloissa lokakuussa. Ravintolan keittiömestarina aloittaa Ismo Sipeläinen, joka sijoittui neljänneksi maailman arvostetuimmassa kokkikilpailussa Bocuse d’Or:ssa viime keväänä Lyonissa. Sijoitus on Suomen kaikkien aikojen paras. Sipeläinen on aiemmin työskennellyt keittiömestarina Finnjävelissä. – Jo aiemmasta Finnjävelistä jäi iso nälkä kehittää suomalaista ruokakulttuuria, ja intensiivinen kisakokemus ruokki sitä entisestään. Uusi Finnjävel kiteyttää ajatukseni korkealaatuisesta suomalaisesta keittiöstä, silti helposti lähestyttävänä, kertoo Sipeläinen. – Finnjävel on ylistys suomalaiselle ruokakulttuurille. Tuomme lautasille perinteitä ja reseptiikkaa jopa satojen vuosien takaa, joten jokainen annos tarjoaa matkan myös historiaan. Palvelu eli hersyvä vieraanvaraisuus on myös nostettu ennennäkemättömälle tasolle, kuvaa ravintolatoimen johtajana aloittava Philipp Westerling. Hän on aiemmin työskennellyt Moët Hennessyllä ja johtanut muun muassa muassa Långvikin ravintolaa. Uusi ravintolakokonaisuus rakentuu ravintola Farangin entisiin tiloihin. Pienemmässä tilassa toimii fine dining -elämyksiä tarjoava Finnjävel Salonki. Isommassa tilassa toimii Finnjävel Sali, joka on konseptin rennompi ja konstailematon puoli. Ravintolat avaavat ovensa 11. lokakuuta, mutta pöytävarauksia otetaan jo nyt vastaan. – Yksi suurimpia syitä Finnjävelin uudelleensyntymään on mahdollisuus tuoda yhteen taide ja ruoka, 1920-luvun ainutlaatuisessa klassismin helmessä. Inspiraatio näyttelyistä näkyy myös menussa. Uudessa konseptissa saamme toteuttaa täyteen potentiaaliin alkuperäisen ajatuksemme Finnjävelistä. Se näkyy niin palvelussa, tunnelmassa kuin ruoassa, kertoo ravintoloitsija Tommi Tuominen. Design-elämystä vahvistaa ateljee Sotamaan suunnittelema ravintolasisustus. – Odotamme innolla alkavaa yhteistyötä. Kulttuurielämysten kokemuksellisuus ulottuu myös ruokakulttuuriin ja odotamme mielenkiintoista synergiaa uuden ravintolan kanssa, kun ruoka ja nykytaide kohtaavat, Helsingin Taidehallin johtaja Jan Förster sanoo. Ismo Sipeläinen. Kuva: Finnjävel /Nico Bäckström Viking XPRS:n matkustajamäärä elokuussa kaikkien aikojen ennätykseen T allinnan matkailun kysyntä näkyi selvänä kasvuna Viking Linen kesän matkailijamäärissä. Reitillä säännöllisesti liikennöivän M/S Viking XPRS:n matkustajamäärä ylitti kesällä 600 000 matkustajan rajapyykin. Elokuussa XPRS:n matkustajamäärä kohosi 209 934 matkustajallaan aluksen kaikkien aikojen ennätykseen. Edellisiä kesiä tiheämmin Helsinki–Tallinna-väliä liikennöivä Viking XPRS aloitti liikennöintinsä huhtikuussa 2008. Lauantaina 1. syyskuuta aluksella juhlittiin sen 20. miljoonatta matkustajaa. – Tallinnan matkailun kysyntä on luonnollisesti erityisen vilkasta juuri kesäaikaan. Kasvaneisiin matkustajamääriin vaikuttaa varmasti osaltaan myös kasvava kiinnostus lähimatkailua kohtaan. Nopea XPRS-aluksemme tarjoaa matkustajilleen miellyttävää matkantekoa, viihde-elämyksiä sekä monipuolisia ostosmahdollisuuksia, kertoo Viking Linen markkinointijohtaja Kaj Takolander. Viking XPRS:n lisäksi Tallinnan kesäliikenteessä operoivat myös Helsinki–Tukholma-reitin alukset, M/S Mariella ja M/S Gabriella. Ne kuljettivat kuluneena kesänä yhteensä 175 693 matkustajaa Helsingin ja Tallinnan välillä. Matkustajamäärä oli korkein viiteen vuoteen.
• 14 Viikot 38-39/2019 • Nro 17 M unkin S eutu ? Taiteella on väliä! Vuonna 1999 ovensa avannut galleria Forum Box täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Syyskuulla se juhlisti taivaltaan perustajajäsenten näyttelyja juhlaviikon ohjelmalla. 13 taiteilijan joukossa olivat jo edesmenneet Tapio Junno, Seppo Saves ja Kain Tapper. Kaikki lähtee liikkeelle valosta Jukka Korkeilan odotettu yksityisnäyttely ”Oneness of Purpose” täyttää Helsinki Contemporaryn, Bulevardi 10, uusilla maalauksilla ja kullanhohtoisella foliolla toteutetulla installaatiolla. Näyttely jakaa galleriatilan kahteen osaan, jotka rinnastuvat tämänja tuonpuoleisiin maailmoihin ja niiden yhteyteen. Eri tiloissa nähtävät maalaukset muodostavat omat kokonaisuutensa. Katsomisen kokemus muotoutuu omanlaisekseen kussakin ympäristössä. Taiteilija kehottaa katsojaa valon ja yhteyden kokemiseen erojen ja eroavaisuuksien hakemisen sijaan. Hänet tunnetaan niin kuvasisältöjen kuin maalausperinteiden rohkeasta rajojen rikkomisesta. – Kaikki lähtee liikkeelle valosta. Ykseyden tarkoitus liittyy ajatukseen koko ihmiskunnan kattavasta ihmisyyden verkosta, jossa me olemme kaikki osasina ja yhteydessä toisiimme. Työ käsillä fyysistä ajattelua Melina Paakkonen valmistui viime keväänä Turun Taideakatemiasta. Laaja kirjo uuden sukupolven rohkeaa nykytaidetta oli esillä Vanhan Suurtorin alueella. Hän maalaa ja tekee kollaaseja sekä yhdistelee näitä tekniikoita. Maalaukset ovat runsaan kerroksellisia, joissa dekoraatio ja ekspressio yhdistyvät aistikkaalla tavalla. Kollaaseissa rujo materiaaliestetiikka ja siitä sujuvasti kasvava piirrosviiva rakentavat surrealistisen maailman. ARTag Gallery, Hietalahdenkatu 10, esittelee Paakkosen akryyli ja kollaasi kankaalle -teoksia, joissa tutkitaan usein valtaa ja siihen liittyviä aihealueita. – Käsittelen teosteni aiheita pääosin toteavasti ja ironisesti. Minua kiehtoo ihmisyys kaikessa karuudessaan ja sympaattisuudessaan. Työprosessini ovat materiaalilähtöisiä ja rönsyileviä. Käsillä työskentely on minulle fyysistä ajattelua. Takaisin pohjoiseen periferiaan Galleria Dix, Uudenmaankatu 19, esittelee Anssi Mikael Okkosen teoksia, jotka ovat osa laajempaa kokonaisuutta, joka julkaistaan sarjakuva-albumina joulukuussa 2019. Onko toisen dystopia toisen utopia? Lähitulevaisuuteen sijoittuvassa selviytymistarinassa päähenkilöinä esiintyy määrittelemätön joukko miehiä, jotka ovat palaamassa autioituneelle alueelle Pohjoisja Itä-Suomessa. Miesten haaveet ja unikuvat tuovat kokonaisuuteen mielenkiintoisen tason, joka saa tulkitsijan seuraamaan tarinaa omista lähtökohdistaan. Hevonen, erityisesti suomenhevonen, on jälleen ihmiselle tärkeä työkaveri ja eräänlainen pelastaja. – Arki ilman sähköä ja öljyä on askeettinen ja tekee elämästä hyvin erilaisen meidän aikaamme nähden. Toivon näyttelyni herättävän ajatuksia, sekä miettimään mikä elämässä lopultakin on oleellista.... Nukke vai ihminen? Noora Schroderuksen teosten äärellä voi liikkua mutkattomasti eri tunnetilojen välillä. Teokset hersyvät kekseliäisyyttä, yllättävät moninaisuudellaan ja tarjoavat hiljaisia pysähtymisen hetkiä. Galerie Anhavan, Fredrikinkatu 43, näyttelyn teoksia yhdistää sarjallinen ajattelu, hidas tekeminen ja huumori. Omakuva-sarjan valokuvien hahmo on kevyesti vääntäytynyt helpolta näyttäviin asentoihin. Mallin voisi kuvitella olevan nukke ihmisen sijasta. Lattioilla ja kaiteiden päällä makaava hahmo on taiteilija itse. Taiteilija valitsee käyttämänsä materiaalit huolella ja kiinnostuu niiden antamista mahdollisuuksista. Seteleihin ja kankaalle kirjominen vaatii aikaa ja keskittymistä. Seteleiden muotokuvat saavat kirjonnan myötä uuden ilmeen. Materiaalilla täytyy olla jokin lähtökohta, johon kiinnittyä ja jota arvostaa. Kuvauksen ja ehdotuksen välissä Helsinkiläisen kuvataitelija Tuuli-Anna Viitasen teokset ovat jossain kuvauksen ja ehdotuksen välissä, paikassa, missä havainnoinnin ja mielikuvituksen jäljet jäävät ratkaisematta joko maalaamisen, piirtämisen ja kollaasin kautta. Galleria G, Pieni Roobertinkatu 10, näyttämät teokset ovat reittejä, jotka eivät välttämättä johda minnekään, tai maisemia jotka sijaitsevat muistin kuvitelmissa. Repäistyt paperinpalat ovat kasattu uudestaan tavalla, jossa hidas ja harkittu yhdistyy nopeaan sattumaan ja hallitsemattomuuteen, sisäinen ja ulkoinen yhdistyvät. – Kokonaisuus syntyy katkelmista, jossa kaikki tuntuu punoutuvan lopulta yhteen yllätysten ja mutkien kautta. Monotoninen ja kontrolloitu viivasto rytmittää ja rakentaa hallitusti ja vääjäämättä kuin päivien kulku. Laatikon ulkopuolelta Galleria Contempo, Lönnrotinkatu 23, näyttää lapsiaiheisiin ja tilaustöihin erikoistuneen, itseoppineen Netta Tiitisen uusia akryyli kankaalle -teoksia. Alun perin idea oli laittaa aikuisia humoristisesti leikkimään lasten maailmaan, heijastaen niitä meidän kaikkien muka aikuisten ”lapsellisia ” puolia, huumorin kuvakieltä käyttäen. Tämä ei mennyt nk. putkeen. – Oli kysyttävä itseltä, mitkä asiat ovat niitä syvimpiä intohimoja? Näyttely suuntautui eräänlaisena omana toimintaterapiana, ihmismielen tutkimiseen. Jokaisella maalauksella on laajoja ajatuksia, joita taiteilija avaa blogikirjoituksilla – Toivoisin niistä olevan iloa ja hyötyä myös muille, mitä erilaisimmissa elämäntilanteissa seilaaville ja ihmisyyden syvintä olemusta pohtiville, oman elämänsä nuuskamuikkusille ja pikkumyille. Hiljaisuutta ja värien leikkiä Galleria 4-kuus, Uudenmaankatu 4-6, pitää neljännen kerran esillä Nina Nahkalan ”The Journey” –teoksia. Hänet tunnetaan ekspressiivisistä maalauksistaan, joissa värit johtavat abstrakteihin muotoihin. Näyttelyn laajassa kokonaisuudessa toistuvat sekä isokokoisten esittävien, abstraktimaalausten että miniatyyristen töiden muodossa. Taiteilija jatkaa havainnon ja tunnistamisen tutkimista. Musiikkia ja draamaa pitkälle myös opiskellut Nahkala luo maalauksia, jotka on tarkoitettu kokemaan sekä aistillisesti että tiedollisesti. Rakastatko herkkää hiljaisuutta vai värien leikkiä, hän kysyy. Taiteilija valmistui entisen kotimaansa, Gruusian taidekoulusta ja on opiskellut Taideteollisessa korkeakoulussa. Hän on ollut esillä Pariisissa, Portossa ja Montrealissa. Taidetta ehkätietämisen alueella Essi Kuokkanen herätti huomiota vuosi sitten Kuvan kevään valmistuneiden opiskelijoiden näyttelyssä. Työt ovat näynomaisia. – Niissä isot ja monimutkaiset asiat, mielen ja tunteiden kommellukset ja törmäily ympäröivään maailmaan, kiteytyvät kirkkaiksi kuviksi. Se on riemukasta kuin oikein hyvin kutiavaan kohtaan osunut raapaisu, kuraattori Pauliina Turakka Purhonen arvioi. Galleria Live, Tenholantie 10, esittelee nuorta tekijää, joka on ilmeinen näkijä. – Kiinnostuksen kohteenani on erityisesti se, kuinka maalaus voi välittää jonkin erityislaatuisen ja yksilöllisen kokemuksen olemassaolosta ja kaiken meitä ympäröivän ihmeellisestä ja valtavasta elollisuudesta. Minua kiinnostavat halut, aistimukset ja kuvitelmat, ei niinkään tieto. Liikun ehkä-tietämisen alueella, josta voi olla välillä hankala sanoa mitään konkreettista, koska jo sitä sanoessaan saattaa huomata kaiken liikahtaneen. Teksti: Risto Kolanen Kuvataide Risto Kolanen Syyskuun kuvataide Taidemaalari Jukka Korkeila ja Fennougrian Mindmelt -teoksensa Helsinki Contemporaryssa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Melina Paakkonen ja Couple -teoksensa ARTag Galleryssä. Kuva: Raimo Granberg. Antti Mikael Okkosen upeissa piirroksissa haaveet ja unikuvat vievät pohjoiseen alkuperäiseen olotilaan, jossa suomenhevonen on tärkeä kumppani. Taiteilija ja omakuva Dark Night Galleria Dixissä. Kuva: Hannele Salminen. Kuvanveistäjäksi valmistunut Noora Schroderus ja osa teoksista, jotka kuuluvat Asetelma -kokonaisuuteen Galerie Anhavassa. Kuva: Raimo Granberg. Essi Kuokkasen taidokkaissa maalauksissa on huumoria ja surumieltä, arvoituksellisuutta. Taiteilija ja Lump in a Throat Galleria Livessä. Kuva: Hannele Salminen. Galleria 4-kuudessa on kuvataiteilija Nina Nahkalan näyttely. Kuvassa taiteilija ja teos Grateful. Kuva: Raimo Granberg.
• 15 Nro 17 • Viikot 38-39/2019 M unkin S eutu Dosentintie 12 Saga Seniorikeskus Ruissalo säätiö Huopalahdentie 1 Neste Huopalahdentie 28 Talin urheilukeskus Jousipolku 1 Pitäjänmäen kirjasto Kaupintie 4 Pohjois-Haagan kirjasto Munkkiniemen puistotie 8 Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy Munkkiniemen puistotie 11 Munkkiniemen Hammaslääkärit Munkkiniemen puistotie 14 Nordea Huoneistokeskus Munkkiniemen puistotie 15 Puisto Apteekki Kiinteistömaailma Munkkiniemen puistotie 20 Alepa Laajalahdentie 19 Ravintola Ukko-Munkki Laajalahdentie 21 Munkkiniemen Yhteiskoulu Lehtisaarentie 2 A Alepa Lehtisaari Professorintie 2 Munkkiniemen Apteekki Raumantie 1 Munkkivuoren S-market Munkkivuoren Apteekki Munkkivuoren Kahvila Munkkivuoren lääkärikeskus Dextra Munkkivuoren parturi Munkkivuoren K-kauppa Raumantie 3 Munkkivuoren seurakuntatalo Riihitie 22 Munkkiniemen kirjasto Solnantie 26 Royal Pokhara Solnantie 35 Alepa Munkkiniemi Ulvilantie Parturi ja suolahoito Ulvilantie 19 Pikku Ranska Munkinseudun voit noutaa seuraavista paikoista: Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Mediamyynti: Riitta Juslin puhelin 09-413 97 377, sähköposti riitta.juslin@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 09-413 97 330, sähköposti juha.ahola@karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puhelin vaihde 09-413 97 300 telefax 09-413 97 405 Ilmoitushinnat: Määräpaikkakorotukset 10%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero (24%) lisätään hintaan. Ilmestyy: Joka toinen viikko Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä torstaina. Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 09-8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.munkinseutu.fi lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2019 ISSN 2323-4091 (painettu) ISSN 2489-8589 (verkkojulkaisu) €/pmm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 Ostamme 1900-luvun designia: huonekalut, valaisimet, taidelasi, keramiikka ja tekstiilit. Kysy aina tarjoustamme. Suoritamme myös arviointeja. Aalto, Tapiovaara, Wirkkala, Tynell, JohanssonPape, Saarinen, Artek, Orno, Taito, Idman… Pieni Roobertinkatu 4-6 00130 Helsinki to-pe 11-18, la 11-15 050 595 9262 2ndcycle@artek.fi Sodan jaloista kouluun ja maailmalle Kirjaesittely Oili Havun vuodet 1938-1956 Kirjoittanut Oili Sarja Books on Demand ? Helsinkiläinen Oili Havu, nykyinen Oili Sarja, on kirjoittanut kirjan lapsuudestaan ja kouluajoistaan. Hän syntyi 1938, jolloin sodan uhka oli nousemassa Euroopassa. Oili Havu oli talvisotaa paossa Luhtikylässä ja talvisodan pahimpien vaiheiden aikana sukulaistalossa Kiikoisissa Satakunnassa. Kirjaan on liitetty vanhempien tunteellinen kirjeenvaihto talvisodan lopusta ja jatkosodan alun päivistä. Kotiseutu Katajanokka on läsnä samoin kuin kesämökki Vartiokylässä, silloisessa Puodinkylässä. Ankean sota-ajan jälkeen Oili Havu kävi ensin kolmivuotisen Kruunuhaan Valmistavan koulun ja sen jälkeen Tyttönormaalilyseon. Kirjoittaja kertoo kouluelämän lisäksi harrastuksistaan. Oilin päivät olivat täynnä toimintaa, hän oli Tyttönormaalilyseon Raittiusseuran puheenjohtaja jo 13-vuotiaana ja hoiti tätä tointa neljä vuotta. Hän liittyi jo ennen rippikouluikää niihin nuoriin, mitkä osallistuivat aktiivisesti seurakuntien toimintaan ja viettivät kesäpäiviä seurakunnan Kivisaaressa. Oililla oli mahdollisuus päästä näkemään sodanjälkeistä Eurooppaa kesällä 1951 jo 13-vuotiaana, jolloin hänen vanhempansa ottivat tyttärensä mukaan automatkalle Milanoon ja Pariisiin asti. Tästä matkasta on yksityiskohtainen kuvaus muun muassa Milanon nähtävyyksistä ja tutustumisesta italialaiseen perheeseen. Pariisi oli tärkeä sekä isälle että tyttärelle ja Napoleonin katafalkin reunalla historia oli konkreettisesti lähellä. Vastaavanlainen automatka tehtiin Roomaan ja Venetsian kautta Wieniin elokuussa 1954. Oili oli tuolloin jo tutustunut Pentti Saarikoskeen, jonka kanssa alkoi vuoden verran kestänyt seurustelu tunteiden vuoristoradalla. Kirjailija Pekka Tarkka on analysoinut tätä suhdetta Saarikosken elämänkerrassa. Oili kertoo tarkasti ja hauskasti kansainvälisestä ystäväpiiristään, mihin hän tutustui 17-vuotiaana Kölnissä kuukauden kestävällä kielikurssilla. Mukana oli kolumbialainen runoilija Ramiro Lagos, joka piiritti Oilia ja lahjoitti esikoisrunoteoksensa Oilille. Kirja päättyy iloisiin ylioppilasjuhliin, jolloin jätettiin haikeat jäähyväiset kouluajoille. Kansainvälinen elämä oli tuolloin vain harvojen huvia eikä meidän kirjallisuudessamme ole vastaavanlaatuisia kertomuksia varsinkaan nuorten tyttöjen kokemuksista. Kirjassa on 380 sivua ja sitä tukee erittäin runsas kuvamateriaali. Kirjan on painanut Books on Demand Saksassa ja sitä on saatavilla suomalaisista kirjakaupoista. Helsinki kutsuu kaikki kiinnostuneet osallistumaan katutöiden parantamiseen HUS tekee Uuden lastensairaalan resursoinnista selvityksen H USin johtajaylilääkärin johdolla tehdään Uudesta lastensairaalasta kattava arvio, jossa kuullaan myös henkilöstöä. Selvityksellä varmistetaan, että kaikki huolet ja mahdolliset epäkohdat tulevat käsiteltyä. Ylen MOT-ohjelmassa 9.9. käsiteltiin Uuden lastensairaalan kiinteistöön ja henkilöstöön liittyviä asioita. HUS Helsingin yliopistollinen sairaala on julkaissut ohjelmaan liittyen oman vastineensa. – Henkilöstömitoitukseen ja potilasturvallisuuteen liittyviä asioita käytiin jo keväällä huolellisesti läpi, mutta teemme uuden tarkastelun siitä, onko tilanteeseen tullut muutosta, kertoo HUSin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi. Uuden lastensairaalan toimintaa kehitetään jatkuvasti. Kiinteistöön liittyviin ongelmiin on puututtu heti niiden ilmettyä ja tarvittavat korjaukset on tehty. Henkilöstötilannetta ja potilasturvallisuutta seurataan jatkuvasti. Toukokuun alussa HUS antoi selvityksen Aluehallintovirastolle (AVI) hoitajien lähettämään nimettömään kirjeeseen liittyen. AVI pyytää tarvittaessa lisäselvitystä HUSilta. Selvityksessä tarkasteltavia asioita ovat HaiPro-haittatapahtumailmoitukset, muistutukset, kantelut, potilasasiamiesten yhteydenotot, hoitoisuusluokitukset ja potilaspalautteet. Lisäksi tarkastellaan yksiköiden käyttöasteet ja henkilöstöresursointi. Henkilöstöä kuullaan ja palautetta seurataan Johtajaylilääkärin selvitykseen sisältyy lisäksi henkilöstön ja esimiesten haastatteluja. – Meillä on HUSissa keskusteleva ilmapiiri ja julkisena organisaationa meillä on erityinen velvoitekin avoimuuteen. On erittäin ikävää, jos tietty osa Uuden lastensairaalan hoitohenkilöstöä kokee, että ainoa tapa tulla oikeasti kuulluksi on nimettömän kirjeen kirjoittaminen. Toivomme, että näissä haastatteluissa pystytään avoimesti käsittelemään mahdollisia epäkohtia, toteaa Mäkijärvi. Uudessa lastensairaalassa kerätään vanhemmilta palautetta säännöllisesti ja kielteinen palaute käsitellään erityisen huolellisesti. Jokaiselle Uudessa lastensairaalassa asioineelle perheelle, joilla on e-asiointilupa, lähetetään palautekysely tekstiviestitse. Kyselyyn vastataan nimettömänä. Elokuussa saatiin noin tuhat sanallista palautetta. Sairaalan saamat palautteet ovat suurimmalta osalta positiivisia. Eniten negatiivista palautetta tulee odotusajoista ja ilmoittautumisesta. Hämeentiellä on käynnissä perusteellinen kadun uudistustyö. Se on tällä hetkellä suurin katutyömaa Helsingin kantakaupungissa. Hämeentiellä on kiinnitetty aivan erityistä huomiota aktiiviseen viestintään. Kuva: Lauri Hänninen/Helsingin kaupunki H elsingin kaupunki on avannut kyselyn, jolla halutaan saada kaikki katutöiden kehittämisestä kiinnostuneet kertomaan omista kokemuksistaan ja ideoistaan. Lisäksi on avattu uusi sivusto www.hel. fi/katutyöt. Helsinki käynnisti alkuvuodesta projektin kaduilla tehtävien töiden aiheuttamien haittojen vähentämiseksi. Tavoitteena on toteuttaa työt entistä sujuvammin ja nopeammin sekä viestiä niistä kaupunkilaisille aiempaa paremmin. Kaupunki hakee uusia ratkaisuja, joilla työmaat haittaisivat kaupunkilaisten arkea nykyistä vähemmän ja tekisivät työmaiden läheisyydessä kulkemisesta selkeämpää ja turvallisempaa. Helsinki kutsuu kaikki kiinnostuneet mukaan. Tänään on auennut verkkokysely, jolla kartoitetaan helsinkiläisten ja Helsingissä liikkuvien kokemuksia siitä, miten työmaat toimivat. – Haluamme tietää, miten liikkuminen työmaan läheisyydessä toimii, ovatko väliaikaiset järjestelyt ja opasteet hyviä, vaikuttavatko työmaat turvallisilta ja siisteiltä tai onko kaupunkilaisilla ideoita siitä, miten työmaista voisi jatkossa viestiä aiempaa paremmin, toteaa viestintäpäällikkö Heikki Mäntymäki kaupunkiympäristön toimialalta. Työmaakokemuksen parantamisessa hyödynnetään palvelumuotoilun keinoja. Helsingin kaupunki tekee työmaakokemuksen kehittämistä yhteistyössä Pentagon Designin kanssa. Verkkokysely on julkaistu uusilla verkkosivuilla osoitteessa www.hel. fi/katutyot. Sivuston kautta voi myös seurata miten katutöiden kehittämiseen tähtäävä hanke etenee. Sinne on koottu kattavasti tietoa ja linkkejä esimerkiksi käynnissä olevista työmaista.
• 16 Viikot 38-39/2019 • Nro 17 M unkin S eutu Ei ajokorttia, Automaattijarrut, Helppo ajaa! Saa ajaa katukäytävillä. Pakki. Nop.15 km/h. Max. ajomatka 50 km. Isot renkaat: 35 cm takana, 25 cm edessä. ETUSI NYT 500? 1990 ? (2490?) Takuu 2 v. Ei ajokorttia, ei rekisteröintiä, saa ajaa jalkakäytävillä. Tehokas 60 V 1000 W moottori. 3 nopeusaluetta 10-17-25 km/h. Akut 5x20 Ah. Ajomatka 50-60 km. Pakki. Takuu 2 v. HETI TOIMITUS! PYRKIJÄ E500 Lisäakuilla jopa 120 km! Rahoituksella alk. 75?/kk. MODULARBOX OY ON VAKAVARAINEN SUOMALAINEN PERHEYRITYS JOLTA VARMASTI USKALTAA OSTAA! MEILLÄ TAKUU, VARAOSAT JA HUOLTO PELAA -VARMASTI! SUOMESSA YLI 150 HUOLTOPISTETTÄ. MODULARBOX OY Kartanonherrantie 9, 02920 ESPOO kehä III Tilaukset ja tiedustelut puh. tai s-postilla myynti@rally.fi 09 595 510 040 553 2428 M Ö N K I JÄ C E N T E R SAA AJAA TIELLÄ! 4x4 EFI+EPS Vetokyky yli 920 kg Isoin maavara 30,5 cm Aito 100% 4-veto 26" Testivoittajarenkaat ym. 7990 ? +tk 550 EFI 5990 ? +tk Rahoituksella alk. 139?/kk. B-kortti tai AM121. HETI TOIMITUS! SH. 10490? +tk Ohjaustehostimella 6790 ? 2-PAIKKAINEN 4x4 MADE IN TAIWAN VUODEN TAKUU! VINSSI JA PERÄVAUNUPISTOKE kaupanpäälle! PARHAAT LAATU-TRAKTORIT Euroopan 1 merkiltä tieja työkäyttöön. SH. 8490? +tk EDUN ARVO YHT. 2990? EDUN ARVO YHT. 2990? OHJAUSTEHOSTIMELLA KATSO ESITTELYVIDEOT www.rally.fi PYRKIJÄ E470 Rahoituksella alk. 75?/kk. +tk 2190 ? Takuu 2 v. TILAA ESITE! Toimii kaasukahvasta vääntämällä tai polkimista polkemalla sähköavustuksella tai ilman. 3 vaihdetta Shimano Nexus vaihteet. 36 V 10 Ah Lithium akku. Moottori 250 W. Ajomatka n. 60 km, max nopeus 25 km/h. Alumiinirunko. 24" renkaat. Mitat: pituus 157 cm x leveys 76 cm. Paino 33 kg. SÄHKÖPYÖRÄ/ SÄHKÖMOPO Nopeille Sähköikkunat, Peruutuskamera, Keskuslukko ja Suojapeite KAUPANPÄÄLLE! (arvo yht. 1000?) EI TARVISE AJOKORTTIA! Markkinoiden hienoin kauppakassi jolla saa ajaa ilman ajokorttia! 5490 ? +tk Lavan mitat: P1000 x L750 x K 300 mm. Otamme autoja vaihdossa! TILAA HETI OMASI! Takuu 2 v. (Norm. 6990?) Max.nop. 45 km/h. Halpa vakuutus! Rekisteröity 2:lle. Lämmityslaite. Pakki. Markkinoiden paras 72 V vääntävä 2000 W moottori. 6 voimakasta erikoisgeeliakkua. Yht 3,6 Kwh Yhdellä latauksella 70 km! Lisäakuilla Yhteensä 5,2 Kwh 95 km! Tupla-akuilla Yhteensä 8,7 Kwh 150 km! Rahoituksella alk.149?/kk. HETI TOIMITUS! (ennen 1985 syntyneet!) EDUN ARVO YHT. 2500? Lisävarusteita: Nastarenkaat, Vetokoukku, Peräkärry, Lisäakkusarja, Akkulämmitin. 3-pyörä SÄHKÖSKOOTTERI Suomen suosituin sähköskootteri! PYRKIJÄ E400 HETI TOIMITUS! +tk UUTUUS! Rahoituksella alk. 179?/kk. LED malli 600 Lisävarusteita: Akkulämmitin 190? Lisäakkusarja 590? Nastarenkaat + alut 490? NOPEILLE Takaboxi, takateline ja suojapeite kaupanpäälle (arvo 340?) Rahoituksella alk. 75?/kk. 1890 ? UUTUUS! Akku: 45 Ah Geeliakku, P 225 mm x L 120 mm x K 180 mm SUOMEN KUULUISIN JA PARAS KOTIMAINEN FINMAN V-AURA SAATAVANA HYDRAULIPAKETILLA! Siiven asennon siirto keräävästä sivulle heittäväksi kestää vain 2 sekuntia! NYT SE ON TOTTA! Hydrauliyksikkö: P 450 mm x L 200 mm x K 250 mm Moottori: 1,6 kw / 12V DC Pumppu: 4-9 L min. Paine: MAX 200 bar Öljysäiliö: 6 L Ohjaus: 2-toiminen sähköventtiili Finman V-aura ilman Hydrauliikkaa 800 ? www.tgb.fi KAIKKI NYT PAKETTIHINTAAN! RALLY USA 2000 VIELÄ ERÄ NOPEILLE! 5490? (6990?) 5) Finman V-aura sopii pienellä sovitteella melkein kaikkiin 4x4 mönkijämalleihin! 2) Finman V-aura 2 sylinterillä 3) Finman V-auran hydraulipaketti vanhaan auraan 1 sylinterillä SISÄLTÄÄ KAIKKI OSAT 4) Finman V-auran hydraulipaketti vanhaan auraan 2 sylinterillä SISÄLTÄÄ KAIKKI OSAT 2490 ? 1190 ? 1690 ? KOKO PAKET TI 1) Paketti sisältää kaikkí tarvittavat osat ja on valmiina käyttökunnossa toimittaessa. Sisältää sylinterin, Hydraulikoneikon, letkut ja liittimet, akun ja Finman V-auran (800?) 1990 ?