• DONNA BIANCA Huopalahdentie 10 | Hyvän olon hoitola lähelläsi! Lämpöisia tuoksuja kaamokseen! Phyts aromaattinen kasvohoito 70? (100 % luomua) Jalkahoito 57? Pikamanicure hoidon yhteydessä 15? Tilaa oma aikasi ja tule hemmotteluun Soita 050 3300588 Malaga ............. alk. 249,Budapest 7pvä.. alk. 299,-* Pattaya 9pvä .... alk. 649,-* ? Kauneus -ja jalkahoitola * sisältää lennot ja hotellin. Myös upeita Intian kiertomatkoja sekä osamaksulla. YLI 900 KOHDETTA KAIKKIALLE MAAILMAAN! Talvimallistot saapuneet Myymälässämme paljon sesongin uutuuksia. Uudet housuvärit ja talvilaadut saapuneet. Meillä sinua palvelevat koulutetut pukeutumisen ammattilaiset. www.intiakeskus.fi Runeberginkatu 51 (Döbelninkadun kulma) 09-677 067. Ma-pe 10-18, la 10-14 www.dressingroom.fi Verkkokauppa auki 24/7 Yrjönkatu 8, Helsinki ? Puh. 09 - 680 3180 Matkoja yli 40 vuotta toiveittesi mukaan. www.donnabianca.fi Facebook/donnabianca MunkinSeutu 2016 - Viikot 46-47 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 47. vuosikerta - Nro 21 KUINKA PALJON RAKKAUTTA MAHTUU KOTIIN? Niin paljon että neliöitä kannattaa olla reippaasti. Pyydä meidät arviokäynnille jo tänään! KAUPPALANTIE 42 | 00320 Helsinki, puh. 020 780 3640 JARMO ASOLA Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 3621 gsm 0500 408 690 RAIJA NORDBLAD Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 3661 gsm 040 752 0580 TIINA KAARNAKORPI Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 3557 gsm 040 772 3582 JARI OLKKONEN Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 3542 gsm 0400 533 581 JARMO KAIPAINEN Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 3626 gsm 0500 408 612 ARI-PEKKA VIRTANEN Kiinteistönvälittäjä, LKV kaupanvahvistaja puh. 020 780 3504 gsm 040 668 3748 SARI KIVIHARJU Kiinteistönvälittäjä LKV, OTM puh. 020 780 3268 gsm 050 511 1618 PIPSA SARIN Myyntijohtaja, LKV puh. 020 780 2572 gsm 0500 785 160 Palvelemme Munkkiniemen Nordeassa ma-pe klo 13-16.00. ANNELI KUOSMANEN Myyntineuvottelija puh. 020 780 3654 gsm 040 509 3578 ILKKA-PEKKA MÄKELÄ MUNKKINIEMEN PUISTOTIE 14 (Nordea) 00330 Helsinki, puh. 020 780 3630 Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 3605 gsm 040 653 3082 ELINA ENNE Myyntisihteeri, KiAT puh. 020 780 3620 gsm 040 710 4016 Huoneistokeskus Oy LKV, Valimotie 9, 00380 Helsinki. Y-tunnus 1831315-2. Puheluhinnat 0207-alkuisiin numeroihin lanka- ja matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24 %). www.huoneistokeskus.? / Huoneistokeskus Haluaisin myydä sijoitusasuntoni, mutta se on vuokrattu JOULUSIIVOUKSET Lakeuden Emännät siivoaa kodistasi paikan, johon pukin on mukava tulla. Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita emännille p. 010 281 2600 www.lakeudenpito.fi
• MunkinSeutu 2 JOULUSIIVOUKSET Hyvä yrittäjä, joulu lähestyy! a kodistasi paikan, Lakeuden Emännät siivoa a. johon pukin on mukava tull Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita emännille Nro 21 ? Viikot 46-47 p. 010 281 2600 www.lakeudenpito.fi HOITOA ALKOHOLISMIIN Toivota asiakkaillesi hyvää joulua ja uutta vuotta tervehdysaukeamallamme! Minnesota-mallista hoitoa päihde- ja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Avohoito sopii hyvin myös työelämässä oleville. Kirjamme Viimeinen pisara -toipumisen avaimet nyt myös äänikirjana. Huom! Jouluextra ilmestyy jo viikolla 51 ja aineistopäivä on perjantaina 9.12. Soita ja varaa paikkasi ajoissa! Asustehuolto Ullastiina ? Vaatekorjaukset ? Tilaustyöt ? Hääpuvut ? Nahkavaatteet ? Turkit ? Pesulapalvelu ? Nahkapesu ? Kodintekstiilit ? Alihankinta ym. Riitta Juslin 09-413 97 377 riitta.juslin@karprint.fi Länsi-Pakila Rapparintie 6 (09) 752 2668 myös taitoluistinteroitus/ 050 5589984 ~ Hyvä palvelu ~ Takuutyö Munkkiniemi Perustie 19 (09) 488 404 Itäkeskus Itäkatu Stockmann yläkerta 4 krs. (09) 343 3009 Vielä ehdit vanhoilla hinnoilla! Sielun p Henkisen SIELUNPEILI uusimmassa lehdessä mm. ? ETSIESSÄÄN parannusta selkäänsä Tarja Arffman löysi joogan. ? ENERGIAPARANTAJA Petra Mattuksen tie kulki Saksasta Suomeen monen sattuman kautta. hyvinvoinn in erikoisl Jämäkk auttaa yys eteenpäin Kuumat lä hoitavat hteet m Luontoäieidltä kohduss in a VUORENK rusk t leILVEN hdet antavat ea vo polt tavat imaa ja rasvaa 63,00 Tukahdu te t tuntetu et il ksesta hyv aa ään oloo,nmatka alkaa Unet pa sisäisenljastavat näyttämö mme Voimava ra valm Miksi ihmissuh de menee pieleen? eili 7/2016 7,30 ? Spirit Keskuksen perustaja Sami MunukkaStOremssainsthoreitossi ajoi epätoivoon Kun stre valmentaja Miia Hu elää nyt unelmaansa. ahdistu ssikupla puhkeitti: ? MIKSI ihmissuhde menee pieleen? ehti menevät kipuina Henkima ailma Janne K pelasti Parhaite entaja Pirjo Isorinne: 8 numeroa vuodessa. kun autan autamme tois ia mme itse ämme , arvon ANTIIKKI JA TAIDE uusimmassa lehdessä mm. 5/2016 ? 8,40 Antiikki ja Taide 40,00 Ase ja Erä 67,00 Bodytreeni 40,00 Ekoelo 47,00 Hevosmaailma 49,00 Kiinteistö ja Isännöitsijä 67,00 Kissafani Luontaisterveys Meidän Koira Senioriterveys Sielunpeili Talomestari 45,00 63,00 40,00 55,00 63,00 33,00 Helsi vanhimm ngin as talossa nysa lasten mus t eo Valamon a Mando rvotaidetta 40,00 LUONTAISTERVEYS 1. luokan postimerkki ravinto Karprint Oy Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari ? KELLY A. Turner on tutkinut syöpäpotilaita ? POSKIONTELOTULEHDUSTEN kierre katkesi otsonihoidoilla. ? HUIPPUKYLMÄ tehostaa immuunijärjestelmää. ? tera piat Postitoimipaikka ? lääk etie de ? hy vä Väärän in en istuminla nestekieerrn tukkii on (10 numeroa v. 2017) er T ik e r oi a sn pi umat er o Kelly Tu er löysi syörn parantumvästä is yhteistä elle tekijää Hotellinjo htajan 7/2016 7,30 Äijäjoo armollisuguasta tta HUIPPUK YL M Ä immuunijä tehostaa rjestelmää Hieronta, ruokavalio homeopat ja ia au koliikkivattavat uvoja Elinaikaa lu vattiin pu Haim oli vuotta talttui säahsyöpä köllä Me t s äa viihotynvä Saimi Hoyer: t e r v e y d e n pa r a s t a ka u n e u d e j a n h oi t oa 8 numeroa vuodessa. 47,00 mieli Kirurgian Kaarlo Jaakerikoislääkäri ko Sairau la: syihin pkasinen hoito kunneutuva iaan 9 Etunimi Lähiosoite Rene suuria m ssanssin Kansallismestareita useossa Wäinö Aa liininainen ltosen öljy värityö Lehden tilaaja Sukunimi NYT 6,90 Jyväskyläl Eila Savolaäinen inen viestii taite ellaan ? SUOMEN Kansallisteatteri on jugend-arkkitehtuurin helmi uusimmassa lehdessä mm. Tilaan Puhelin Suomen ensimmä setelirah iset 1600-luvuat lta taidjae 6 numeroa vuodessa. Tilaa puh. 09 - 413 97 300 tai postittamalla oheinen kuponki tai sähköpostilla tilaukset@karprint.fi tai lehden internet-osoitteessa. Postinumero ? Entisö ? Keräilyinti ? Kädenta ? Arjen his idot toria Oravanna hoista eu roon: ? EILA Savolaisen taiteessa on karismaa, omaperäisyyttä ja yllätyksellisyyttä. ? VIRON kansallismuseo sai vihdoin oman rakennuksen. ?
• Viikot 46-47 MunkinSeutu 47. vuosikerta ? nro 21 Harald Herlin -oppimiskeskus, Makerspace-tila. Kuva: Aalto-yliopisto/Tuomas Uusheimo Aalto-yliopiston kirjasto uudistui Harald Herlin -oppimiskeskukseksi ? ? Alvar Aallon suunnittelema, vuonna 1970 valmistunut Aalto-yliopiston kirjastorakennus Otaniemen ytimessä on peruskorjattu. Talosta kuoriutui monikäyttöinen ja moderni oppimiskeskus opiskelijoille, henkilöstölle ja muille asiakkaille. Dynaamiset tilat tukevat monialaista uudentyyppistä oppimista, tutkimusta ja työskentelyä. Digitalisaation myötä tiloja vapautui kirjoilta entistä enemmän asiakkaille, erilaisille toiminnoille ja käyttäjälähtöisille palveluille. Harald Herlin -op- pimiskeskuksen avajaisia vietetään perjantaina 4.11. Harald Herlin -oppimiskeskuksen nimi kunnioittaa Bror Harald Herliniä (1874?1941), joka oli suomalainen insinööri, yrittäjä ja teollisuusmies. Hänen elämäntyössään yhdistyy teknologia, talous, suunnittelu ja yrittäjyys. Nämä asiat ovat myös monialaisen Aalto-yliopiston toiminnan ytimessä. Nimi valittiin yhdessä Aallon pitkäaikaisen yhteistyökumppanin, Teknologiateollisuus ry:n kanssa. Sivu 11 Pysäköinnin kokeilu Ruskeasuolla Rakennusvirasto haluaa parantaa katujen hoitoa Ruskeasuolla ??Kokeilussa pysäköintiä rajoitetaan jalkakäytävän vierellä, jotta jalkakäytävän hoito helpottuisi. Tavoitteena on ennen kaikkea jalkakäytävän käytettävyyden ja turvallisuuden parantaminen. Kun autot eivät ole edessä, jalkakäytävän lumenpoisto, liukkaudentorjunta, puhtaanapito ja kuivatus helpottuvat huomattavasti. Suunnitelman mukaan pysäköinti sallitaan vain toiselle puolelle katua. Mikäli pysäköinti on ennestään vain toisella puolen katua, jalkakäytävän vieressä, se siirtyy kadun vastakkaiselle puolelle. Suunniteltu muutos koskisi Kiskontietä, Lehtikuusentietä, Maskuntietä, Nousiaistentietä, Sauvontietä ja Raisiontietä. Ratsastielle on järjestetty korvaava asukaspysäköintimahdollisuus. Koroistenkadulla ei tehdä muutoksia. Liikennejärjestelyitä ja pysäköintikokeiluja on tehty aikaisemmin muualla Helsingissä, sekä kantakaupungin alueella että lähiöissä. Järjestelyt toteutetaan ennen talven tuloa, kuitenkin aikaisintaan 1.12. alkaen. Pysäköintikokeilun ajaksi jalkakäytävän viereen tuodaan pysäköintikieltomerkit. Myllypuron metroasemalle vaihdettiin uuden ilmeen mukaiset opasteet jo peruskorjauksen yhteydessä. Kuva: HKL Metroasemien opastusta uusitaan ??Helsingin metroasemilla käytössä oleva kiinteä opastejärjestelmä päivitetään ja opasteet vaihdetaan tulevan talven aikana. Opastejärjestelmän tavoitteena on tarjota matkustajalle tarpeellista informaatiota oikein sijoitettuna matkan eri vaiheissa: päällekkäistä informaatiota karsitaan olennaisen tiedon erottumiseksi. Samalla myös opasteiden ilme kohenee, kun opastekotelot uusitaan ja valaistut opasteet vaihdetaan energiaa säästäviksi ja valoteholtaan nykyistä paremmiksi led-valaistuiksi opasteiksi. Opasteissa käytettävää kirjasinta vaihdetaan niin, että se tukee yhtenäisen matkaketjun tavoi- tetta koko Helsingin seudulla. Uusi opasteissa käytettävä typografia perustuu jatkossa Helsingin seudun liikenteen HSL:n käyttämään Gotham Rounded -fonttiin ja HSL:n ilmeen mukaisiin kuvasymboleihin eli piktogrammeihin. Sivu 10
• MunkinSeutu 4 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Yleisönosasto Nro 21 Suomi 100 vuotta juhlavuosi S uomen satavuotisen itsenäisyyden juhlinta käynnistyy uudenvuoden aattona 31.12. Päätapahtumana on Suomi 100 -avajaiset Helsingissä Töölönlahdella ja Kansalaistorilla, missä koko päivän kestävä huikea kansanjuhla huipentuu bileisiin ja keskiyön ilotulitukseen. Ilta on koko Suomen, Yle välittää avajaistunnelmat kaikkialle maahan. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät on kutsuttu historialliseen hetkeen aloittamaan Suomen suuri vuosi yhdessä. Suomi juhlii satavuotista itsenäisyyttä koko vuoden, koko Suomessa ja myös maailmalla. Tulossa on huikea vuosi tuhansine tekoineen. Helsingin lisäksi juhlavuosi otetaan vastaan Suomi 100 -tunnelmissa useissa muissa tilaisuuksissa eri puolilla maata. Suomi 100 -juhlavuoden avajaiset Helsingissä uudistaa uudenvuoden vieton paikkaa myöten. Uudenvuoden aattoiltaa vietetään Töölönlahdella ja Kansalaistorilla perinteisen Senaatintorin sijaan. Suomi 100, Helsingin kaupunki, Yle sekä alueen toimijat järjestävät yhteistyössä koko päivän kestävät avajaiset, joiden runsas ohjelma tarjoaa iloisia yllätyksiä kaiken ikäisille juhlijoille. Päivä huipentuu bileisiin Kansalaistorilla ja Mannerheimintiellä. Kaikkien aikojen katutapahtuman vuoksi Mannerheimintie suljetaan liikenteeltä Kiasman ja Kansallisoopperan väliltä illan ajaksi klo 20 alkaen, jolloin liikenne siirretään poikkeusreiteille. Opiskelijavalinnoissa annettava arvo lukiossa tehdylle työlle ??Suomen Lukiolaisten Liitto (SLL) kannattaa ylioppilastutkinnon laajempaa hyödyntämistä korkea-asteen opiskelijavalinnoissa. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmäraportissa esitetään, että korkeakoulujen tulisi painottaa opiskelijavalinnassa toisen asteen todistuksia sekä yhdenmukaistaa valintaperusteitaan vaiheittain vuoteen 2020 mennessä. Lukiokoulutuksen lakisääteinen tehtävä on valmistaa opiskelijat jatkoopintoihin. Koulutuksen aikana hankitaan siis juuri niitä tietoja ja taitoja, joita korkeakouluopinnoissa tarvitaan. On aivan mieletöntä jättää hyödyntämättä ylioppilastutkinnosta jo ny- kyisellään saatava vertailukelpoinen tieto hakijoiden osaamisesta, ja sen sijaan käyttää miljoonia euroja korkeakoulujen ja hakijoiden kannalta raskaisiin pääsykoejärjestelyihin. Työryhmä on huomioinut myös tarpeen toiselle mahdollisuudelle sekä vaihtoehtoisille tavoille hakeutua korkeakouluun. Ylioppilaskokeessa epäonnistuminen ei saa sulkea ylioppilaiden ovia korkeakouluun. Siksi on erityisen tärkeää, että samalla puretaan ylioppilaskirjoitusten uusimiseen liittyviä rajoituksia. Tällä hetkellä hyväksyttyä arvosanaa voi yrittää korottaa vain kerran. Olisimme valmiita luopumaan tästä rajoituksesta jopa kokonaan. Työryhmän esitysten toteutuminen on kiinni ennen kaikkea korkeakoulujen valmiudesta muuttaa käytäntöjään, sillä ne päättävät suurelta osin itse opiskelijavalintojensa toteuttamisesta. SLL toivoo, että korkeakouluilta löytyy rohkeutta ja näkemystä rakentaa valintajärjestelmää, joka on hakijalle helposti hahmotettavissa sekä oikeudenmukainen ? turvaten samalla korkeakouluille parhaan mahdollisen osaamisen. Elli Luukkainen puheenjohtaja Suomen Lukiolaisten liitto Pienelle lapselle Munkkiniemen kreivistä ja vähän paroneistakin ??Elokuva Katariina ja Munkkiniemen kreivi sai ensi-iltansa 31.1.1943. Romanttinen, monivaiheinen ja epäsäätyinen rakkaustarina onnellisine loppuineen tarjosi lohtua ja todellisuuspakoa ankeina sotavuosina. Elokuvan kertomuksen ja Munkkiniemen yhteys on yhtä fiktiivinen kuin tarinakin. Ulkokuvaukset tehtiin nimittäin Herttoniemen kartanossa ja Kaivopuistossa. Sisäkuvat otettiin Suomen Filmiteollisuuden studioilla. Mitä tulee tuon ajan epäsäätyisiin rakkaustarinoihin niin toki niitäkin oli, mutta yleensä säätyläispiireissä noudatettiin periaatetta ? lika barn leka bäst? . Toisin sanoen samanlaisen taustan ja samat arvot omaavat pärjäävät parhaiten keskenään. Munkkiniemen liittyvä kreivillisyyskin on astetta korkeampi todellisuutta. Filmitarinan tapahtuma-aikana eli 1860-luvulla Munkkinimen kartanoa isännöineet Anders Edvard Ramsay ja Georg Edvard Ramsay olivat vapaaherroja , joita epävirallisesti myös parooneiksi tituleerattiin. Kreivilliseen aikaan tultiin vasta 1940-luvun lopulla. Vanhan rotarymatrikkelin mukaan kartanorakennuksessa tuolloin asuivat vuokralaisina toimitusjohtaja , kreivi Nicolas von der Pahlen ja hänen vaimonsa Tatjana o.s. von Pistolekors. Elokuva oli nuorta kreiviä esittävälle Leif Wagerille läpimurto. Muonamiehen tyttären roolissa oleva Regina Linnanheimo sen sijaan oli jo silloin suosittu filminäyttelijä. Elokuvan ehkä tunnetuin osio on ikivihreä laulu Romanssi . Säveltäjä on Nils-Eric Fougstedt, joka tunnetaan paitsi säveltäjänä myös kuoronjohtajana ja radio-orkesterin ylikapellimestarina. Hän sai professorin arvonimen. Romanssi-sävelmä oli kaiketi myös tuottoisa, koska Christinatytär totesi myöhemmin, että isä oli hyvin ylpeä siitä, että sohvakalusto maksettiin Munkkiniemen krei- Nro 21 ? Viikot 46-47 vin rahoilla. Laulun teksti on nimimerkki Reino Hirvisepän käsialaa. Kyseessä on legendaarinen sanoittaja, silloinen kapteeni Reino Palmroth, joka käytti myös salanimeä Palle. Hän oli vuosina 1926-1928 oppilaana kadettikoulussa , joka tuolloin sijaitsi Munkkiniemessä . Filmin kuvaaja on italialaistaustainen Vittorio Mantovani. , joka myöhemmin siirtyi ravintola-alalle. Hän omisti Eteläesplanadilla ravintola Monte Carlon , jonka italialaistyyppiseen tarjontaan tutustuin 1950-luvun lopulla Kreivejä huomattavasti merkittävämpiä Munkkiniemeen liittyviä vaikuttajia olivat edellä mainitut paroonit. Kenraalimajuri Anders Edvard Ramsay osti Munkkiniemen kartanon vuonna 1837. Hänellä oli huikea sotilasura keisarikunnassa. Se huipentui jalkaväenkenraalin arvoon ja keisarikunnan valtakunnanneuvoston jäsenyyteen. Vuonna 1856 hän sai vapaaherran arvon. Hänelle myönnettiin 1875 Pyhän Andreaksen ritarikunnan kunniamerkki, joka oli Venäjän korkein. A.E. Ramsay kohensi kartanoa merkittävällä tavalla, mutta virkatehtäviensä vuoksi hän harvemmin oleskeli Munkkiniemessä pitempiä jaksoja .Vuonna 1863 hän luovutti kartanon pojalleen Georgelle. George Ramsay oli upseeri, jonka ura suurelta osin eteni Suomessa. Hänkin saavutti jalkaväenkenraalin arvon.Vuonna 1880 hänet nimitettiin juuri perustetun Suomen asevelvollisen sotaväen päälliköksi . Tässä tehtävässä hän oli vuoteen 1902, jolloin sotaväki venäläistämisen osana lakkautettiin lukuun ottamatta Suomen Kaartia, jonka vuoro tuli 1905. George Ramsayn aika oli kartanon loistavin vaihe, jossa suomalaisittain luonteva säätyläis- elämä kukoisti. Vuonna 1910 Georg Ramsay möi kartanon pääosan maankäyttöyhtiö Stenius Ab:lle pidättäen itsellään päärakennuksen ja sitä ympäröivän noin 9 hehtaarin alueen. Kenraalin kuoltua 1918 seurasi perinnönjako ja Ramsay-suvun kartanonaika päättyi 1927 kun kenraalin pojanpoika ratsumestari George Ramsay kahden sisaruksensa kanssa möi päärakennuksen ympäristöineen. Edellä mainittu Suomen Kaarti eli Henkivartioväen 3. ,suomalainen, tarkk´ampujapataljoona liittyy läheisesti Ramsay-sukuun ja Munkkiniemeen. A.E.Ramsay toimi sen komentajana 1827-1834 ja George Ramsay 1874-1878. Heidän aikanaan Kaarti oli värvätty joukko-osasto. Myös George Ramsayn poika Edvard Alexander palveli Kaartissa upseerina ja saavutti everstin arvon. Hänen asuntonaan oli edelleen pystyssä oleva rakennus, Kaartintorppa ( Gardestorpet )., joka nykyisin toimi päiväkotina. Suomen Kaarti liittyy hieman minunkin sukuhistoriaani. 1850-luvun alkuvuosina siinä palveli nuori upseeri, Emil Leopold Mélart, isänpuoleisen isoäitini isä. Hän sai siirron Ahvenmaalle, jossa hän osallistui niin sanottuun Oolannin sotaan. Bomarsundin linnoituksen antauduttua elokuussa 1854 hän joutui Englantiin sotavankeuteen, joka onneksi käytännössä tuskin poikkesi normaalista asumisesta. Englantiin häntä seurasi raskaana oleva puoliso Aurora Rosalie. Esikoinen, Gustaf, syntyi seuraavana vuonna. Hänen sotilasuransa alkoi aikanaan Kaukasiassa ja Turkmenistanissa. Erkki Wuori Olet lapseni vielä niin pieni, viell´ on elämä edessä. Paljon kohtaat elämäsi aikana, monta hetkeä kaunista. Oothan vielä pieni, niin nuori, eessä elämä alkava. Vaan katsoppa silmin niin avoimin, katso mielin niin turvallisin. Et yksin oo, pieni ihminen, olet turvassa suojelusenkelin. Olkoon elos ain turvallinen. Olavi Kylliäinen Puheenvuoro Kirja avaa ajatuksen ??Jari Tervo ei päästänyt Turkkia eikä persuja vähällä Helsingin Kirjamessujen avajaispuheessaan. Tervo osoitti että puhe on hyvä vasta silloin, kun puhuja seisoo sanojensa takana. Jos saarnamies ei ymmärrä mitä puhuu, eivät sitä ymmärrä kuulijatkaan. Kirjailija Tervon sanankäyttö viehättää koska hän osaa pukea sanoiksi sen mitä monet ajattelevat mutta eivät saa sanotuksi. Turkki loukkaa sumeilematta ihmisoikeuksia. Suuruudenhullu Turkki kaipaa ottomaani-imperiumin loistopäiviä ja vähät välittää Euroopan unionin linjauksista. Presidentti Recep Tayyip Erdogan tähyää Lähi-itään ja pitää Eurooppaa pilkkanaan. Miten meidän käy kun Euroopan Unionina ostamme Turkilta ihmisten varastointipalveluja. Tämä on historian suunrinta ihmiskauppaa, koska olemme ulkoistaneet hädänalaisten ihmisten auttamisen Turkille. Alihankkijamme on diktatorisesti hallittu maa, jonka päämies pitää äskeistä vallankaappausyritystä Jumalan lahjana. Tervo ilmaisee asian lennokkaasti: Miksi ostamme palmuja Grönlannista ja jäätä Saharasta? Antamalla Turkille valtuudet olemme osasyyllisiä ihmisoikeusloukkauksiin. Euroopan Unionin jäseneksi Turkki ei voi päästä juuri ihmisoi- keusloukkaustensa tähden. Turkki pieksää, vangitsee ja sementoi ja vähät välittää ihmisistä. Erdogan murjoo ja häkittää. Hän erottaa toisinajattelijat viroistaan ja sulkee vankiloihin. Pakolaiset viruvat konteissa. teltoissa, siltojen alla, taivasalla. Tervo ei arkaillut sanoa, että kun olemme ostavinamme ihmisoikeuksia Turkilta, häpäisemme humanistisen ja kristillisen perintömme. Euroopan tilanne on synkempi kuin tunnustamme. Samaan sarjaa kuluu Euroopan ja Suomen rasismi, nationalismi ja loukkaukset. Kun natsi syyllistyy Helsingin keskustassa väkivaltaan, perussuomalainen europarlamentaarikko Jussi Halla-aho pitää sitä ?yksilötasolla valitettavana?. Ja persujen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Juho Eerolla kuvailee natsiväkivaltaa ?ikäväksi sattumukseksi.? Pääministeri kuittailee samaan malliin kevyesti, että suomalaisten turvallisuudentunnetta järkyttävät natsit ja turvapaikanhakijat. Ja siinä kaikkiko? Ihmisoikeuksia joko kunnioitetaan tai loukataan. Hällä väliä-asenne ei johda mihinkään. Näyttää siltä että suomalainen politiikka on joutunut ?muukalaiskammoisten panttivangiksi?, määritteli kirjailija. Kirjamessut ovat muistinpalautusta. Paras tapa ym- Veli-Matti Hynninen märtää toista on kaunokirjallisuuden lukeminen. Se lisää myötäelämiskykyämme eli empatiaa. Jari Tervo ehdottikin että ooppera- ja konserttivierailujen lisäksi voisi kansanedustajille lahjoittaa suomalaisen kaunokirjan. Kansat ovat liikkeellä. Kansainvaellusta ei voi rahalla estää, mutta kirjaa lukemalla voi oivaltaa mitä lähimmäisemme odottaa meiltä. Jari Tervokin päätti puheensa kultaisen säännön oivallukseen: ?Niinkin te tahdotte ihmisten tekevän teille, niin tehkää te heille.? Raha ei tee pesää, mutta tarjoamalla pesäpaikan muukalaiselle viihdymme itsekin paremmin toistemme seurassa. Veli-Matti Hynninen veli-matti@hynninen.info
• MunkinSeutu Viikot 46-47 ? Nro 21 5 Uutta mallia Guggenheimmuseon perustamiseksi Helsingin kaupunginhallitus sai käsiteltäväkseen uuden ehdotuksen Guggenheim-museon perustamiseksi Helsinkiin. ??Ehdotusta on valmisteltu yhteistyössä Guggenheim Helsingin Tukisäätiön kanssa. Kaupungin puolelta valmistelua on johtanut sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen. Uuden ehdotuksen valmisteluun ryhdyttiin sen jälkeen, kun hallitus oli syksyn budjettineuvottelujen yhteydessä ilmoittanut, ettei se rahoita museoinvestointia. ? Tavoitteena on ollut löytää toteuttamiskelpoinen malli, joka ei aseta kaikkea museorakentamisen taloudellista vastuuta Helsingin kaupungille, ja jossa kaupungin rahoitusvastuu pysyy samana kuin mitä se olisi ollut, jos valtio olisi ollut mukana, toteaa Viljanen. ? Nyt on löydetty museon toteuttamismalli, joka mahdollistaa asian esittelyn kaupungin päättäjille. Guggenheim Helsinki -museon arvioidut rakentamiskustannukset ovat 130 miljoonaa euroa. Kaupunki rahoittaisi museon rakentamista enintään 80 miljoo- nalla eurolla ja Guggenheim Helsingin Tukisäätiö 15 miljoonalla eurolla. Rakentamista varten perustettaisiin kiinteistöosakeyhtiö, josta Helsinki omistaisi 84 prosenttia ja tukisäätiö 16 prosenttia. Kiinteistöosakeyhtiö ottaisi 35 miljoonan euron lainan museon rakentamista varten. Lainanlyhennyksestä sekä lainanhoito- ja korkokuluista eli yhteensä 33 miljoonasta eurosta 20 vuoden sopimusaikana vastaisi Guggenheim Helsingin Tukisäätiö kiinteistöyhtiölle maksettavalla vuokralla. Kaupunki antaisi lainalle täytetakauksen. Uudessa mallissa Helsingin kaupunki olisi museorakennuksen pääasiallinen omistaja ja vastaisi sen tilakustannuksista, mutta kaupunki ei muuten rahoittaisi museon toimintaa. Tilakustannukset museosta olisivat vuodessa noin 6,5 miljoonaa euroa, mikä sisältää museoon sitoutuneen pääoman korot, poistot, sisäiset tontin ja rakennuksen vuokrat Helsingin Kuva: Moreau Kusunoki / ArteFactoryLab kaupungille sekä kiinteistön ylläpitokustannukset. Museotoiminnasta vastaisi Guggenheim Helsingin Tukisäätiö tuloillaan, yksityisellä rahoituksella ja valtion myöntämällä vuotuisella museon käyttötaloustuella. Yksityisellä rahoituksella katetaan myös Solomon R. Guggenheim -säätiölle maksettavat lisenssi- ja hallintomaksut, 20 miljoonaa dollaria eli noin 18,4 miljoonaa euroa 20 vuodessa. Lisäksi Tukisäätiö investoi museorakennukseen 15 miljoonaa euroa ja suorittaa rakentamiseen otettavan lainan kulut vuokrina. Aiempiin ehdotuksiin verrattuna Helsingin kaupun- gin rooli on nyt selkeämpi ja kaupungin kustannukset pienemmät. Uudessa esityksessä kaupungin omistusosuus museorakennuksesta olisi myös olennaisesti suurempi kuin valtion kanssa neuvotellussa mallissa, vaikka investoinnin rahallinen määrä olisi sama. Postille uhkasakko tehostamaan jakelua ??Viestintävirasto asettaa Posti Oy:lle 100 000 euron uhkasakon tehostamaan yleispalvelukirjeiden viisipäiväisessä jakelussa esiintyneiden puutteiden korjaamista. Yleispalvelukirjeitä ovat postimerkkikirjeet. Yrityskirjeet sekä sanomaja aikakauslehtien jakelu ei kuulu Viestintäviraston valvontaan. Posti on toistuvasti rikkonut postilain mukaista velvollisuutta jakaa yleispalvelukirjeet viitenä päivänä viikossa. Viestintäviraston saaman selvityksen mukaan viisipäiväinen jakelu jäi tämän vuoden kesä? syyskuussa toteutumatta keskimäärin noin joka sadannen yleispalvelukirjeen osalta. Vain vähäinen osa häiriöistä on johtunut ylivoimaisista esteistä, jotka postilain mukaan oikeuttavat poikkeamaan viisipäiväisestä jakelusta. ? Vaikka häiriöt koskevat kokonaisuutena vain pientä osaa yleispalvelukirjeistä, ne ovat kuitenkin olleet vakavia ja toistuvia, toteaa päällikkö Merja Saari. Viestintävirasto velvoittaa Postia ryhtymään toimenpiteisiin jakeluhäiriöiden poistamiseksi. Viimeistään tammikuussa viisipäiväisen jakelun ulkopuolelle saa jäädä kuukausitasolla enintään 0,4 prosenttia ja huhtikuun lopulla enintään 0,2 prosenttia kaikista jakelussa olleista yleispalvelukirjeistä. Lisäksi Postin on jatkettava jakelun toteutumisen tehostettua seurantaa. Posti ei ole saanut yleispalvelukirjeiden jakelua postilain edellyttämälle tasolle kahdesta Viestintäviraston aikaisemmin antamasta päätöksestä huolimatta. Tästä syystä päätöstä on tehostettu 100 000 euron uhkasakolla. Päätös koskee ainoastaan yleispalvelukirjeitä. ?Yritys- kirjeiden ja lehtien jakelutiheys ja muu jakelun laatu määräytyvät niissä sopimuksissa, joita asiakasyritykset tekevät Postin kanssa?, täsmentää apulaisjohtaja Petri Makkonen. Postilain mukaan yleispalvelukirjeet on keräiltävä ja jaettava viitenä arkipäivänä viikossa. Velvollisuudesta voidaan poiketa tilapäisesti vain postin saajasta, liikenteen keskeytyksestä tai muusta ylivoimaisesta esteestä johtuvasta syystä. Yleispalveluun kuuluvat enintään kahden kilon painoiset postimerkkikirjeet tai muut vastaavat käteismaksulliset kirjelähetykset. Velvollisuus viisipäiväiseen jakeluun ei siten koske yritysten käyttämiä, sopimuksiin perustuvia kirjepalveluja kuten esimerkiksi laskuja. Myös lehtien ja osoitteettoman mainospostin jakelu jäävät viisipäiväisen jakeluvelvoitteen ulkopuolelle. Esitys kaupungin toimialajohtajiksi ??Helsingin kaupunginhallitus saa käsiteltäväkseen kaupunginjohtaja Jussi Pajusen esitykset tuleviksi toimialajohtajiksi. Lopullisen valinnan tekee kaupunginvaltuusto. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtajaksi kaupunginjohtaja esittää nykyistä Helsingin opetustoimen johtajaa Liisa Pohjolaista, kaupunkiympäristön toimialajohtajaksi Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston virastopäällikköä Mikko Ahoa, kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtajaksi kaupungin nuorisotoimen- johtajaa Tommi Laitiota ja sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtajaksi Helsingin sosiaali- ja terveysviraston vs. virastopäällikköä Juha Jolkkosta. Helsingin kaupungin organisaatio uudistuu perin pohjin 1. kesäkuuta 2017. Kaupunki siirtyy pormestarimalliin ja toimialarakenteeseen. Silloin nykyiset yli 30 virastoa ja liikelaitosta sulautuvat neljäksi toimialaksi. Nyt valittavat toimialajohtajat aloittavat uudessa tehtävässään silloin, mutta he osallistuvat myös uuden organisaation rakentamiseen, joka on parhaillaan meneillään. Tulevat toimialajohtajat johtavat toimialansa toimintaa ja hallintoa. He ovat myös omien lautakuntiensa, lautakuntien jaostojen ja toimialan apulaispormestarin esittelijöitä. Virat täytetään enintään seitsemän vuoden määräajaksi. Toimialajohtajien esimies on kansliapäällikkö Sami Sarvilinna, jonka valtuusto valitsi virkaansa syyskuun lopussa. Yhteensä toimialajohtajiksi haki 99 henkilöä. Haku oli julkinen. Kamarineuvos Kaarina Suonperä (vas.) ja kauppaneuvos Satu Tiivola (oik.). Tapaseura ry:lle merkittävä lahjoitus ??Tapaseura ry sai merkittävän huomionosoituksen yhdistyksen 20-vuotisjuhlissa Meripaviljongissa 13.10.2016. Kauppaneuvos Satu Tiivola lahjoitti yhdistykselle 10.000 euroa käytettäväksi stipendeinä lasten ja nuorten lukutaidon ja lukuharrastuksen kehittämiseen seuraavina 20 vuotena. Lasten ja nuorten lukuharrastus on hiipunut hälyttävästi viime vuosina. Lukutaito on rapistunut, ja myös sanavarasto kaventunut. Lukutaito vaikuttaa kaikkeen oppimiseen. Nyt saadun lahjoituksen myötä Tapaseura ry voi stipendien myötä kannustaa lukuharrastukseen ja siten olla mukana parantamassa lasten ja nuorten lukutaitoa. Stipendien saajat päättää Tapaseuran hallitus. Tapaseuran perustivat 20 vuotta sitten yhdeksän eri alojen vaikuttajanaista, jotka tunsivat tavat ja maailman: Leena Helaniemi, Helena Iloniemi, Sirkka Lassila, Raili Malmberg, Eva-Christina Mäkeläinen, Ritva Rantanen, Anna-Maija Tanttu, Paula Tuomikoski, Helena Valonen. He olivat sitä mieltä, että 1990-luvun Suomessa oli tilaa ja tarvetta hyviä tapoja edistävälle yhdistykselle. Tapaseuran tavoitteet vahvistaa hyvien tapojen tuntemusta ja herättää kiinnostusta käytöskulttuuriin niin Suomessa kuin maailmalla ovat edelleen erittäin ajankohtaiset. Elinvoimaiseen yhdistykseen kuuluu tänä päivänä lähes 300 jäsentä. Mantere Dylan nappaa Dylan nappaa. Taivaalla kuu, buddhan kieli: Lokakuisen aamun valjussa hehkussa kreikkalainen jumalatar nimeltänsä humalatar. Odottaa vuoroansa Munkkiniemen Nordean jonossa vuoronumerolla 22. Vihdoin tiskillä onneton orja saa orgasminsa. Pelottelevia pellejä pelottaa: Venäjä vetää vedon turvaneuvoston pokeripöydässä. Kimmo Mantere
• MunkinSeutu 6 Päivyri Seurakunta Viikon mietelause: Hyvälle ihmiselle maailma on hyvä. Mahatma Gandhi (1869-1948) Nimipäivät: Munkkiniemi Viikko 46 Ma 14.11. Iiris Ti 15.11. Janina, Janika, Janette, Janita Ke 16.11. Aarni, Aarne, Aarno To 17.11. Eino, Einari Pe 18.11. Max, Tenho, Jousia La 19.11. Liisa, Elisa, Elise, Liisi, Elisabet Su 20.11. Lapsen oikeuksien päivä. Jari, Jalmari Viikko 47 Ma 21.11. Hilma Ti 22.11. Silja, Seela, Selja Ke 23.11. Ismo To 24.11. Lempi, Sivi, Lemmikki Pe 25.11. Katja, Kati, Katri, Kaisa, Riina, Katariina, Katriina, Kaisu, Kaija, Kaarina La 26.11. Sisko Su 27.11. 1. adventtisunnuntai. Hilkka Sunnuntaiksi Enkeli ihan tietämättään ???Onko täällä kilttejä lapsia??, huusi joulupukki ovella. Pieni Tiina pillahti itkuun. ?En ole ollut yhtään kiltti!? Joulupukki ja Tiinan vanhemmat joutuivat kertaamaan pitkän listan asioita, miten Tiina oli auttanut kavereita, ollut isoäidin seurana, siivonnut huoneensa, kutsunut leikkimään muiden hyljeksimän kaverin, antanut naapurin pojan ajella Tiinan pyörällä? Lista oli niin pitkä, että Tiinan pelonsekainen itku alkoi talttua. Hän oli oikeasti pelännyt, ettei saisi yhtään lahjaa. Lopulta joulupukki katsoi Pikku-Tiinaa ja sanoi: ?Sinä se taidat olla lapsista hienoimpia, sinä taidat olla enkeli ihan tietämättäsi!? Kun Jeesus puhuu viimeisestä tuomiosta, hän kertoo kahdenlaisista ihmisistä. On heitä, jotka eivät ole huomanneet antaa ruokaa nälkäiselle, vaatteita alastomalle, kotia kodittomalle. Nämä ihmiset yllättyvät: ?Milloin me jätimme tuon tekemättä??, he kysyvät hämillään. On myös heitä, jotka antoivat ruokaa nälkäiselle, vaatteita alastomalle ja kodin kodittomille. Hekin yllättyvät. He kysyvät ihmetellen, milloin olivat kaiken tuon tehneet? Pikku-Tiina ei huomannut tekevänsä hyvää, vaikka hän oli lapsista hienoim- Nro 21 ? Viikot 46-47 pia. Hän halusi hyvää lähellään oleville lapsille, hän oli heikomman puolella. Se oli hänelle itsestäänselvyys. Se oli tapa elää ja toimia. Jumalan valtakunnassa ei pärjää hyvistä teoista kalastetuilla irtopisteillä. Se ei silti tarkoita, etteikö kristittyjen hyvät teot muuttaisi maailmaa. Jumala on rakkaus ja Jeesus on antanut meille suurimman rakkauden, kun on sovittanut meidän pahat tekomme ristin puulla. Uskon saa aikaan Pyhä Henki, meissä vaikuttava Jumalan voima. Ja tuo rakkaus ei jää paikalleen meissä. Rakkaus kulkee kauttamme eteenpäin. Ja kerran Taivaan portilla meille selviää, missä kaikissa hetkissä me olimme enkeleitä ihan tietämättämme. Kalle Virta Kirjoittaja on Kansan Raamattuseuran varatoiminnanjohtaja Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ti, to ja pe klo 9-13, ke klo 14-17 kirkossa, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@ evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10-11, p. 09 2340 5118. www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi, FB Munkkiniemen seurakunta, Lapset ja perheet, Vapaaehtoiset. Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo Raumantie 3 Ke klo 9.30-11.30 Avoin päiväkerho. Klo 13 Keskiviikkokahvila. 16.11. Musavisa, Risto Kultala ja Eeva Löflund. 23.11. Hartikainen, Viljamaa. Ke 16.11. klo 18 Arkimessu, Hartikainen, Valtonen. To 17.11. klo 17.30-20 Isovanhemmuuden palikat. Useat isovanhemmat pohtivat suhdettaan lapsiinsa ja lastenlapsiinsa. Miten voin osoittaa läheisyyttä? Miten osaan olla tasapuolinen? Miten asetan lastenlapsille rajoja ja kohtaan perheiden ristiriitoja. Tule mukaan vaihtamaan ajatuksia toisten isovanhempien kanssa. Vetäjinä Tar- ja Frilander ja Rauna Mannermaa. Klo 18.30 Iltatee. La 19.11. klo 11-13 Joulumarkkinat, partiolippukunta Vuoren Valppaat. Arpajaiset, ongintaa, partiotelttoihin tutustumista sekä kirpputori. Myynnissä hernekeittoa sekä kahviotuotteita yhdessä vanhempainyhdistyksen kanssa. Su 20.11. klo 11 Messu, Rinne, kanttorina Osmo Tolonen. Kirkkokahvit. Klo 17 Verkoston messu. Ke 23.11. klo 17.30 ja klo 19 Music Centerin soittajaiset, oppilaat esiintyvät. Vapaa pääsy. Pe 25.11. klo 9.30 Adventtihartaus leikkipuisto Ulvilassa, Frilander, Mannermaa, Etäniemi, Risto Kultala. Klo 13 90-vuotiaitten keskusteluryhmä. La 26.11. klo 12 Joulunavaus ja Hoosianna Munkkivuoren ostoskeskuksessa. Glad, Valtonen, Mannermaa, Etäniemi, Valtonen. Tarinakirkon esitys. Munkkivuoren kirkko avoinna ja pappi tavattavissa klo 10 lähtien. Klo 15 Adventtikonsertti, solisteina Pepe Willberg, Kerttu Suonpää ja Jenni Taari, Munkkiniemen ja Munkkivuoren ala-asteiden kuoro, Senni Valtonen. Järj. Lions Club Munkkivuori. Vapaa pääsy, ohjelma 15 ?. 1. adventtisunnuntai 27.11. klo 11 Messu, Glad, Rinne, Valtonen; seurakuntaneuvoston kirkkopyhä, joululahjapuu. Reformaatio 500 -juhlavuosi alkaa. Uusi virsikirjan lisävihko otetaan käyttöön. Tule laulamaan yhdessä Hoosianna! Kirkkokahvit. Ke 30.11. klo 9.30 Tarinakirkko ?Jouluevankeliumi?, sukella tarinan lumoihin, Mannermaa, Etäniemi, Valtonen. Klo 13 Keskiviikkokahvila, keittolounas, Frilander, Valtonen. Klo 18 ?Tähden valossa?, Kannelkuoron joulukonsertti, johtaa Lenne Mitt. Vapaa pääsy, ohjelma 10 ?. Munkkiniemen kirkko Tiilipolku 6 Ma klo 9.30-11.30 ja to klo 15-16.30 Avoin päiväkerho. Klo 16-18 Rukouspalvelu. Läsnä on henkilöitä, jotka rukoilevat kanssasi, jos sitä toivot. Ti klo 13-15 Olohuone. Ke klo 15-16.30 Ensilapsikerho ensimmäisen vauvan saaneille tai häntä odottaville. To klo 18-19.30 Joululaulukuoro, tule mukaan laulamaan projektimuotoiseen kuoroon. Tied. kanttori anne.viljamaa@evl.fi. La 19.11. klo 15 Mieli maasta ?luento. Kukapa meistä ei joskus olisi alavireinen tai ahdistunut. Aina ei tiedä, mistä hankalat tunteet tulevat. Psykoterapeutti Kirsi Valasti kertoo keinoista, joilla oloaan voi helpottaa ja mielialaansa kohottaa. Lu- ento sopii kaikille omasta hyvinvoinnista kiinnostuneille. Järjestetään yhteistyössä Kannelmäen seurakunnan kanssa. Su 20.11. klo 13 Messu, Hartikainen, kanttorina Osmo Tolonen. Ma 21.11. klo 10 Kotikirkkokonsertti, Valtonen, Yhteistyössä Länsi-Helsingin musiikkiopisto. La 26.11. klo 12-14 Adventtimyyjäiset, seurakunnan lähetys sekä lapsi- ja perhetyö, Munkkiniemen Martat, Merimieskirkko ry Sodderin Ystävät. 1. adventtisunnuntai 27.11. klo 13 Messu, Glad, Rinne, Valtonen, seurakuntaneuvoston kirkkopyhä, joululahjapuu, invataksikuljetus. Tule laulamaan yhdessä Hoosianna! Kirkkokahvit. Klo 17 Lasten ja perheiden adventtihartaus. Frilander, Viljamaa, Salmi, Ahonen, lapsikuoro. Joululahjapuu, sämpylä ja tee iltapala. Ke 30.11 klo 19 Ilta elävän veden lähteellä, Glad, Valtonen. Sanaa, rukouspalvelua, ylistystä, ehtoollinen. Iltatee. Lehtisaaren kappeli Papinpöydänkuja 4 Ti 22.11. klo 10 Kotikirkkokonsertti, Valtonen. Yhteistyössä Länsi-Helsingin musiikkiopisto. 1. adventtisunnuntai 27.11. klo 10 Messu, Peltohaka, Viljamaa, joululahjapuu. Tule laulamaan yhdessä Hoosianna! Kirkkokahvit. Pikkuisten joulu Helsingin kaupunginmuseossa Helsingin kaupunginmuseossa, Aleksanterinkatu 16, avataan joulukausi juhlimalla Pikkuisten joulua sunnuntaina 20.11.2016 klo 13?17. Silloin voi piipahtaa museoon vaikkapa piparkakkuja koristelemaan, vanhan ajan Joulupukkia tapaamaan tai osallistumaan parhaiden perinteiden mukaiseen kansakoulun kuusijuhlaan. Tapahtumaan on vapaa pääsy, kuten kaupunginmuseoon aina. Pikkuisten joulu käynnistyy perinteisellä tiernapoikaesityksellä kaupunginmuseon sisäpihalla klo 13. Sen jälkeen voi seurata Veera Voiman ja Kameleonttikuoron esityksiä, koristella pipareita, jutustella vanhan ajan Joulupukin kanssa tai laulaa joululauluja perinteisessä kuusijuhlassa Lasten kaupungin 1930-luvun kansakoululuokassa. Tervetu- Joulumuori viettää eläkepäiviään Helsingin kaupunginmuseon kokoelmissa. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo Täyden palvelun hautaustoimisto Neuvonta ja päivystys 24 h puh. 726 0711 Hautauspalvelu Pietét Oy ? Arkut ja uurnat ? Kuljetukset ? Kukat ja sidontatyöt ? Pitopalvelut ? Hautakivityöt ? Perunkirjoitukset www.pietet.fi Munkkiniemi Huopalahdentie 3 00330 Helsinki puh. 488 140 Töölö Mannerheimintie 40 00100 Helsinki puh. 726 0711 Tapiola Kauppamiehentie 1 Heikintori, 3.krs, 02100 Espoo puh. 4559 5650 loa niin pienet kuin isotkin! Pikkuisten joulu 20.11.2016 klo 13 ja 15 Tiernapojat museon sisäpihalla klo 13.20 ja 15.20 Veera Voima ja Kameleonttikuoro klo 14 ja 16 Kuusijuhla Lasten kaupungin kansakoululuokassa Klo 14?15 Vanhan ajan Joulupukki tavattavissa klo 13?16.30 Piparkakkutyöpaja Joulupuuhaa museossa viikolla 47 Pikkuisten joulua seuraavalla viikolla koko perheelle sopivat joulupuuhat jatkuvat museolla. Maanantaista sunnuntaihin 21.? 27.11. klo 12?15 lapset voivat askarrella joulukortteja ja -koristeita askartelu- pajoissa. Työpajoihin voi tulla piipahtamaan tai pidemmäksi aikaa. Tiistaina 22.11., torstaina 24.11. ja perjantaina 25.11. klo 11.30 kaupunginmuseon aulaan saapuu Täti Taikakynä pitämään kuvitetun satuhetken. Tapahtumiin on vapaa pääsy eikä ennakkoilmoittautumista tarvita.
• Viikot 46-47 ? Nro 21 MunkinSeutu 7
• MunkinSeutu 8 Nro 21 ? Viikot 46-47 Risto Kolanen Pyhäinpäivien kulttuurikierros ??Improteatteri on jo tuttua monelle, tienraivaaja Stella Polariksen ja muiden esittämänä. Mutta sirkusimprokoe on ihkauusi asia! Kolme taidemuotoa yhdistää itsensä Sirkus Stellandiassa, musiikki, improvisaatioteatteri ja nykysirkus hyvin kekseliäällä tavalla. Mitään ei ole suunniteltu ennalta. Stella Polariksen improvisoijat sekä sirkustaiteilijat yhdistävät voimansa luoden uudenlaisen esitysmuodon, jossa liikkuva keho on mahdollisuus ja tarinoita kerrotaan niin sanallisesti kuin sanattomastikin. Yleisö pääsee mukaan antamalla aiheita ja sanoja esiintyjille. Kaapelitehtaan Turbiinisalissa Salla Hakanpää, Talvi Janatuinen, Tanja Kaitaniemi Orraryd, Ainu Palmu, Mikko Penttilä, Pihla Penttinen sekä Hannu Risku luovat iloisen sirkusimprofiiliksen. Salla Hakanpää vertikaaliköydessä, Talvi Janatuinen tukee ja Tanja Kaitaniemi Orraryd ja Hannu Risku säestävät. Kuva: Stella Polaris Anni Rissanen pyörii kuin karuselli koko esityksen ajan Forum Boxissa. Taustalla Pekka Pitkäsen Kalevala-aiheisia töitä. Kuva: Salla Keskinen Esineistä luopumisen rituaali Kauniin esteettinen ja henkisesti vapauttava tanssiteos kuvataiteen ympärillä koettiin Forum Boxissa Ruoholahdenrannassa. ?Turning point? (Käännekohta) on tanssitaiteilija Anni Rissasen uusi soolokoreografia, joka käsittelee luopumista, jonka merkitys ruumiillistuu ja saa liikkeellisen muodon esityksessä myötäpäivään pyörivän liikkeen tutkielmana. Rissanen tulee Forum Boxin monttutilaan kolme kiertävää ?päähinettä? päässään tai lanteillaan. Yhden hän riisuu. Kaksi muuta lähtee mukana välillä hitaampaan, välillä kiihtyvän nopeaan liikkeeseen. Metalliset, lasiset, puiset ja muoviset ?luovutetut? esineet törmäävät karusellissa toisiinsa ja synnyttävät ääntä. Tanssi tapahtuu Pekka Pitkäsen Kalevala-aiheisen näyttelyn monttuosassa, teosten Pohjan kukka ja Tuonen kukka edessä. Esityksen materiaaliksi Rissanen keräsi ihmisiltä jo keväällä pyytämiä tarpeettomia asioita ja esineitä, jotka dokumentoidaan Turning Point -blogiin valokuvina ja lyhyinä kirjoituksina. Niistä rakentui tanssijan esitysasu. Löysin jälkikatse- katsojaa kohti ja ?kysyy vierautta, samuutta ja kohtaamispistettä?, taiteilija sanoo. Lotta Esko loi mainion ja värikkään lavastuksen riippuvine lamppuineen ja takaseinäkaakelin maalauksineen, jotka värittivät muuten askeettista tilaa. Favela Vera Ortiz on työskennellyt laaja-alaisesti tehden sekä näyttämöteoksia että paikkakohtaisia teoksia. Kadonnut Nijinsky kuviteltuna Karolina Ginman (edessä) ja Tanja Illukka eläytyvät ihmisen ja eläimen rajapintaan Asematilassa. Kuva: Chris Senn lussa passin, metrolipun, pantahärpätin, lompakon, koruja, jopa Sibeliuksen CD:n. Puhdistautumisrituaalissa ihmisten vanhat esineet vapautuvat aiemmista merkityksistään ja saavat uuden elämän. Ihmisen ja eläimen anatomia Valtavan hienon tanssiesityksen saimme kokea Huopalahden vanhalla rautatieasemalla, Asematilassa, jolle toivoo kulttuurikäy- tön jatkoa. Koreografi Favela Vera Ortizin 15-vuotistaiteilijajuhlavuosi huipentui uuden Tanssiteos OPUS CORPUS III esityksiin Helsingissä. Tanssijat Karolina Ginman ja Tanja Illukka aloittivat ja lopettivat pitkän matkan ?retkiluistelijan? liikkeisiin, pitkällä ?takapotkulla?. He liikkuivat kokolattian tilassa ihmisen ja eläimen välimaastossa, joka on uusi elementti Opus Corpus -sarjan ?anatomisen maiseman ajatukseen?. Esitys vaeltaa Marraskuun yksi tärkeä ja kaunis nykytanssiesitys on Liisa Pentin rohkea koreografia ?Jeux - uudelleen kuviteltu? Ateneumin salissa. Kyse on Vasili Nijinskyn ?kadonneesta? koreografiasta ?Jeux? (leikki, peli), joka sai ensi-iltansa 1913, vähän ennen Kevätuhrin valmistumista. Se on myös Claude Debussyn viimeinen orkesterisävellys, jota kutsutaan myös ensimmäiseksi modernistiseksi sävellykseksi. Esityksestä taltioitui jälkipolville vain muutama kuva, muistiinpanoja j itse Debussyn sävellys. Niinpä esityksen uudelleen kuvittelu tarjoaa Liisa Pentille ja kolmelle tanssijalle hyvin vapaat kädet. Tanssijoiden ranteet ovat aina jännittyneesti taitettuna. Nämä puitteet olivat olemassa. Anna Torkkel, Jouni Järvenpää ja Maija Reeta Raumanni tanssivat luovan kekseliäästi, ilmavasti musiikkiin ja sen välihetkiin. Katsoja voi keskittyä kolmeen tanssijaan, jotka tenniskentän tunnelmissa tekevät vauhdiltaan vaihtuvatempoisia liikkeitä. Tunnelma on etydinen, rauhallinen, viikonlopunvietonomainen. Tanssi ennen kieltä Liikkeellä marraskuus- Anna Torkkel (vas), Maija Reeta Raumanni ja Jouni Järvenpää leikkivät Ateneumissa. Kuva: Hertta Kiiski Anne Hiekkaranta (edessä), Joona Halonen ja Anni Koskinen ovat läpivirtauksen paikkoja Zodiakissa . Kuva: Tani Simberg sa ?nykytanssifestivaali on ilahduttanut Helsingin kaamosaikaa jo 30 vuotta. Omar Rajehin & MajaGroupin hypnoottinen tanssi valloitti Kiasmassa. Stoassa oli kahtena iltana nigerialaisamerikkalaisen Jamaal Olawale Kosokon ..negrophobia, jonka teema on mustan miehen kehoon liittyvät eroottiset pelot. Teos sekoittaa ihmisen identiteettejä, mielenmaisemia ja maailmoja, myös naisvihan syntyä. Taustalla pyörivät koko ajan jenkkitelevisioiden videot po- liisi- ja katuväkivallasta. Eeva Muilun työryhmä vastasi kotimaisesta panoksesta puhuttelevalla uudella, nimettömällä koreografialla kolmelle tanssijalle Zodiakissa. Miten tanssi voisi olla ennen kaikkea ? ennen ajatusta, ennen kieltä, ennen määrittelyä? Miten rakentaa teos niin, että se voisi toimia paikkana ja olosuhteena tanssin ilmaantumiselle?, tekijät kysyvät. Tanssijat toimivat läpivirtauksen paikkoina. Heidän työskentelyssään on jotain hyvin intiimiä, joka saa kat- Sinikka Sokan ja säestäjä Eeppi Ursinin yhteistyö soi kauniisti. Kuva: Sirkka-Liisa Lahtinen
• MunkinSeutu Viikot 46-47 ? Nro 21 sojan herkistymään esityksen äärelle ja virittäytymään kehon taajuudelle. Taiteelliseen työryhmään kuuluvat Muilun lisäksi tanssijat Joona Halonen, Anne Hiekkaranta ja Anni Koskinen, Sokka pääsi irti ? Ei, minua et puolikkaalla helli / elämä, kaikki kokonaan, minä jaksan /en minä halua onnen puolikasta 7 enkä myöskään murheen puolikasta tahdo, Jevgeni Jevtushenko runoili Markku Lahtelan suomentamana. Useimmiten se tunnetaan Kristiina Halkolan tulkintana. Lähikuvassa-klubilla pääsimme nauttimaan laulusta Sinikka Sokan tulkinnasta klubiemäntä-pianisti Eeppi Ursinin säestämänä Teatteri Avoimien Ovien eteislämpiössä. Sävellys on Kaj Chydeniuksen. Ursin haastatteli laulujen välissä mukavasti Sokkaa, joka kertoili tarinoita nuoruudestaan, ja teatteri- ja musiikkityöstään. Ensimmäisen puoliajan laulut olivat hieman julkistuksellisempia, yhteiskunnallisesti kantaa ottavia. Mutta oli siellä ?Kipakan akan kehtolaulu?, jonka taitelija esitti jo teatterikoulussa. Aivan upea oli Brectin-Weillin ?Balladi merirosvo-Jennystä? Kerjäläisoopperasta. Sinikka aloitti laulun katsomon takaa, baaritiskiltä ja valui sieltä teatraalisesti pianistin taakse. ?Lau- lu Moldausta? oli toinen Brect-klassikko, Hans Eislerin säveltämänä. Entisen miehen Leif Salmenin salaviisas ?Viini? kuultiin jakson lopuksi. Toisella jaksolla viehätti eniten Mikkola-Ojanen -yhteistyö ?Kypsän naisen blues? sekä Piaf-kokonaisuus, jossa ?Padam, padan? 9 sointui mahtavasti. Vanhat klassikot saavat uutta ajankohtaisuutta tässä ajassa. ?Oppimisen ylistys? tuntuu kestävän äidiltä tyttärelle. Lopuksi Violetta Parran ?Elämälle kiitos?, onneksi Jaana Lapon suomentamilla sanoilla, jotka ovat parhaita. Teksti: Risto Kolanen Ata Hautamäki teki dekakrin sijasta runon isälleen. Jussi Särkelä haastattelee. Kuva: Topi Koivisto Kapinaruno ja kirjallisuuspäivä Sörkan kaamoksessa Juha Hurme hurmioitui Laurin Viidan rooliin. Kuva: Topi Koivisto Claes Anderssonin (oik) uusin kirja jatkaa Oton elämää, persoonasta, joka on lähellä häntä itseään. Risto Kolanen haastattelee. Kuva: Topi Koivisto ??Stadin työväenkirjallisuuspäivät järjestettiin kolmatta kertaa. Suosio vaan kasvaa kävijämäärissä. Ohjelmaa oli kolmessa pisteessä yhteensä peräti 24 tunnin ajan, Sörkan Työväenkirjastossa ja JHL:n tiloissa. Ilta huipentui perjantaina Kapinarunoihin, jotka juonsi varmaan tyyliinsä Jussi Särkelä. Lähes 30 runoa kuultiin, lukijoita tuli eri puolilta liveyleisön eteen. Runot valitsi kolmihenkinen raati, johon kuuluivat juontajan lisäksi kirjallisuudentutkija Riikka Ylitalo ja runoilija Miia Toivio Illan muusikkovieras on laulaja ja lauluntekijä Heikki Salo. Ata Hautamäki on Kalliossa ja koko Stadissa tuttu dekkaristi. Hänen kapinarunonsa oli itsenäisyydenjulistus isälle, joka katosi lapsen elämästä: ? Se lupasi enemmän kuin työtovereille / keksitehtaan pakkauslinjalla / ja ravintolan rasvantuoksussa. / Se pani haluamaan oikeudenmukaisuutta / ja avasi portit. / Sain mahdollisuuden. / Siksi minä elän ja etenen / yhdessä omieni kanssa. Mainio oli Helena Nummisen Hoitotestamentti vanhuksen vapaudesta elää. Nuori Mikael Leinonen kirjoittaa kapinasta yhteiskunnassa: ? Kesytetty eläin / haluaa hallita kaikkea / paitsi itseään / Tuli on sytytetty / Onko sinulla valtaa / sanoa ei. Mäkelänkadulle helsinkilästyneen pohjalaisen Markku Huhdan runo käsitteli nuoruuden Leijaa, murteella: ? Oikialla hetkellä / menin pihalle. / Ja verin leijan / oksasilippurista läpitte. / Olokohon tämä / mun / piäni erävoittoni. / Elämästä. Lauantain vaikuttavin esitys oli varmasti ohjaaja, kirjailija Juha Hurmeen eläytyminen runoilija Lauri Viidan elämään. Hän kävi läpi Mäkelän piirin, veratilun Väinö Linnaan ja kirjailijauran nousut ja laskut. Tyyliljaina oli haastattelu: Hurme kysyi, laittoin lätsän päähänsä ja vastasi Viitana, Kävimme kirjailija, lää- käri, muusikko, poliitikko Claes Anderassonin kanssa syyskirjan !Hiljaiseloa Meilahdessa? kautta läpi politiikan ja kulttuurin luovuutta, miksi jalkapallo on niin kiintoisaa ja Putin niin pelottavan epäarvattava, vanhan ihmisen vaivoja, ruumiista irtautumisen kokemusta kirjan lopussa ja montaa muuta asia. Aluksi hän luki runojaan isästään. Lopuksi soitti jatsahtavan tulkinnan suomalaisesta kansanlaulusta, joka sai muutaman ihmisen itkemään. Nuori Mikael Leinonen teki pitkän kapinarunon yhteiskunnasta. Kuva: Topi Koivisto Suomen ensimmäinen idänpikkusieppo Eläköön Stadin lapset ja nuoret? Seurasaaressa ??Suomelle uusi lintulaji, idänpikkusieppo (Ficedula albicilla), on tavattu Helsingin Seurasaaressa. Helsinkiläinen lintuharrastaja Ville Supponen havaitsi linnun ensimmäisen kerran jo 28. lokakuuta, mutta lintu onnistuttiin määrittämään vasta tiistaina 1.11. Idänpikkusieppo pesii hyvin laajalla alueella Siperiassa ja talvehtii Intiassa ja Kaakkois-Aasiassa. Laji on tavattu Euroopassa aiemmin, mm. kerran Ruotsissa ja joitakin kertoja Brittein saarilla. ? Idänpikkusieppoa osattiin odottaa. Tämän syksyn itätuulet ovat tuoneet ennätyksellisen määrän muun muassa itäisiä taigarautiaisia, ja samat tuulet ovat varmasti avittaneet myös idänpikkusiepon saapumista, kertoo Helsingin seudun lintutieteellisen yhdistyksen Tringa ry:n puheenjohtaja Jukka Hintikka. Idänpikkusieppo on selvästi kirjosieppoa pienempi. Se muistuttaa suuresti Suomessa harvalukuisena pesivää pikkusieppoa, mutta on hieman harmaamman värinen ja tummanokkainen. Lisäksi eroja on lajien äänissä ja höyhenpuvun yksityiskohdissa. Jos BirdLife Suomen rariteettikomitea hyväksyy havainnon, kyseessä on 476. maassamme tavattu lintu- Helsingin Pelastakaa Lapset aloittaa yritysja yhteisökummien rekrytoinnin vähävaraisille lukiolaisille Helsingissä. ? Viimeisimmän uuden Tringan alueella tavatun lajin, eli idänpikkusiepon kuvasi Jukka A. Lahtinen. laji. Idänpikkusieppo on Ruotsiksi tajgaflugsnappare. Tringa r.y. on BirdLife Suomen suurin jäsenyhdis- tys. Yhdistyksellä on 2600 jäsentä ja se toimii monipuolisesti lintujen suojelun ja lintuharrastuksen puolesta Hangosta Sipooseen ja Helsingistä Hyvinkäälle. ??Kummimaksu on 700 euroa vuodessa. Sillä katetaan yhden vuoden kurssikirjat. Pakollisia kursseja lukiossa on 75. Kirjojen lisäksi myös laskimet ja läppärit ovat lukiolaiselle välttämättömät. Ylioppilastutkinnon hintalappu on vähintään 2000 euroa. Kummisuhde voi kestää 3 vuotta. ? Jos kummi keskeyttää tuen, lukiolaiselle etsitään tarvittaessa uusi kummi. Kummiksi voi ryhtyä myös yksityinen henkilö tai ystäväporukka ja kummimaksun voi suorittaa myös kuukausimaksuina. Kummi saa vuosittain raportin lukiolaisen kurssisuorituksista, mutta ei henkilötietoja yksityisyyden suojan vuoksi.?Pienituloisissa perheissä elää ja asuu noin 13 prosenttia Helsingin lapsiväestöstä (alle 18 v.). Kalliit oppimateriaalikustannukset hankaloittavat nuoren opiskelua, jopa saattavat estää ne. Lasten koulunkäynnin tukeminen on tehokasta auttamistyötä. Paikallinen toteutus takaa avun perillemenon nopeasti ja luotettavasti.
• MunkinSeutu 10 Nro 21 ? Viikot 46-47 Kuvia Asunnottomien yöstä Dallapénpuistossa ??? Oma koti liian kallis?, lukee kyltissä. Katja Karjalaisen ottamia kuvia julkaistaan Asunnottomien yöstä 17.10. Harjun nuorisotalolla ja Dallapénpuistos- sa Sörkassa. Tapahtumaa on vietetty 1990-luvun lopulta YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä ympäri Suomea. Asunnottomien yö -kan- salaisliike tukee jokaisen perusoikeutta vakinaiseen asuntoon, omaan kotiin. Harjun nuorisotalon ?takalava? on vanha paarihuone entiselle ruumishuoneelle, josta helsinkiläisiä nuoria miehiä lähti sotaan ja osa palasi jalat edellä. Paikka on parempi kuin tuulinen Hakaniemen tori tai rauhattomampi Piritori, Vaasan aukio. Emme kuulleet vain hurskaita puheita, vaan myös käytännön tekoja. Jaettiin vaatteita, hygieniavälineitä ja leiUussuomalainen kyltinkantaja ja kantasuomalainen Odinin soturi ovat pää. Ohjelmassa oli myös asumisrauhassa. neuvontaa, ter- Vai teoilla on merkitystä...kahvia ja muuta lämmintä silmien alla. Vaatteita, ruokaa ja hygieniavälineitä oli jaossa. Myös tekoja puheiden sijasta. veyspiste, naurujoogaa, enkelimeditaatiota. Valtion ja kuntien uusia toimia on tehty. Asunnottomia on silti vajaa 8 000 ihmistä, iso osa pääkaupunkiseudulla. Vailla Vakinaista Asuntoa VVA ry tekee työtä kolmannella sektorilla asian hyväksi. Puolueiden edustajat Tiina-Rakel Liekin tiukassa paneelissa Metroasemien opastusta uusitaan Jatkoa sivulta 3 ??Opastuksen tärkeimpänä elementtinä asemilla toimivat jatkossakin punaoranssit opastenauhat ja ylös kiinnitettävät kohdeopasteet. Tekstimuotoista opastusta vältetään, ja informaatio pohjautuu ensisijaisesti tunnettuihin piktogrammeihin. Opastuksen kielinä käytetään suomea, ruotsia ja englantia. Järjestelmän muutostyöt alkoivat tällä viikolla Mellunmäen asemalta, ja asen- nustyöt etenevät niin, että idän suunnan asemat saavat uuden opasteilmeen ensimmäisenä. Ensi vuoden puolella työt alkavat tunneliasemilla. Opasteiden vaihtotyön yhteydessä opastenauhaan lisätään pääteasemateksti, joka lännen suuntaan on Tapiola/Matinkylä. Vaihtotyö tehdään asennustöiden keston vuoksi jo nyt, vaikka länsimetron aloitusaikataulu ei vielä ole täsmentynyt. Pääteasematekstit teipataan näkyvistä, kunnes länsimetron liiken- ne alkaa. Tulevan länsimetron opasteet on jo rakennettu uuden opastejärjestelmän mukaisiksi. Opastejärjestelmä perustuu lähtökohtaisesti positiiviseen viestintään. Metromatkustamisen säännöt ja suositukset esitetään jatkossa kootusti Hyvää metromatkaa -julisteessa asemilla. Samalla kaikille asemille laaditaan 3D-pohjakartat, joiden mukaan ensikertalaisten suunnistaminen asemalla helpottuu. Metroasemien opastuk- sen uusimisella halutaan varmistaa, että matkustajat, joiden on vaikea liikkua, voivat käyttää metroa helposti, aseman ulkopuolelta saapuva matkustaja löytää reitin oikealle laiturille vaivattomasti ja paikallistaa tarvitsemansa palvelut (lipunmyynti, WC, kynnyksetön reitti) asemalla nopeasti, opastus tukee metrolla saapuvan matkustajan matkaketjua ja opastus kannustaa turisteja ja ensikäyttäjiä valitsemaan metron kulkuvälineekseen. Pysäköinnin maksuPiispainkokous selvittää vyöhykkeet muuttuvat ??Pysäköinnin maksuvyöhykkeet laajenivat Helsingissä lokakuun alusta lähtien. Ydinkeskustan vyöhyke 1 laajenee aivan ydinkeskustan ympärille muun muassa Punavuoreen, Katajanokalle ja Kruununhakaan. Vyöhyke 2 puolestaan laajenee nykyisen vyöhykkeen 3 alueelle, eli se ulottuu jatkossa muun muassa Eiraan, Taka-Töölöön, Meilahteen, Vallilaan ja Hermanniin. Pysäköinti maksaa 1. vyöhykkeellä 4 euroa / tunti ja 2. vyöhykkeellä 2 euroa / tunti. Muutokset tulevat voimaan liikennemerkkien vaihtuessa. Merkkien vaihto alkoi 1. lokakuuta ja kes- tää 2-3 kuukautta. Muutokset eivät vaikuta asukas- ja yritystunnuksilla pysäköintiin. Uusi vyöhykejako on vanhaa selkeämpi. Se helpottaa mobiilipalveluiden toteuttamista ja pysäköinninvalvontaa. Helsingin tavoitteena on tiivistää kaupunkirakennetta ja laajentaa kantakaupunkimaista aluetta nykyistä laajemmalle, ja siksi myös pysäköinnin maksuvyöhykkeet 1 ja 2 laajenevat. Jos tulevaisuudessa maksualueita vielä laajennetaan, niin alueet ovat maksuvyöhykettä 3. Muutoksen taustalla on kaupunginhallituksen päätös 25.4. ??Kirkolliskokous lähettää vihkioikeudesta luopumisen vaikutusten selvittämisen piispainkokouksen valmisteltavaksi yhteistyössä kirkkohallituksen kanssa. Päätöksestä äänestettiin. Vastaehdotuksena oli selvityksen teosta luopuminen. Äänestystulos oli 65-33. Edustaja Risto Tuori teki asiasta viime keväänä aloitteen. Aloitteessa esitetään, että kirkkohallitus selvittää, onko kirkon aiheellista luopua avioliittoon vihkimisestä sekä ryhtyä sen johdosta tarvittaviin toimenpiteisiin. Selvityksessä pitää arvioida sekä vihkioikeuden säilyttämisen että siitä luopumisen myönteiset ja kielteiset vaikutukset. Yleisvaliokunnan mietinnön mukaan selvityk- sen lähtökohtana on kysymys vihkimisestä sekä kirkollisessa että yhteiskunnallisessa viitekehyksessä. Selvityksen pitää käsitellä vihkioikeutta koskevan ratkaisun vaikutusta kirkon identiteettiin sekä kirkollisen vihkimisen merkitystä jäsenille ja vaikutusta kirkon jäsenyyteen sitoutumiseen. Selvityksen pitää käsitellä myös ratkaisun toiminnallisia vaikutuksia kirkon henkilöstöön ja talouteen sekä vaikutusta kirkon ja valtion välisiin suhteisiin. Samoin sen pitää käsitellä, miten asia on ratkaisu muissa luterilaisissa ja anglikaanisissa kirkoissa ja mitä seurauksia ratkaisuilla on ollut. Tommi Läntinen laulaa karhean kauniisti Valoshow piristää pitkää iltaa Se perustettiin joulukuulla 1986 YK:n teemavuoden 1987 alla, jolloin Asukkilehti aloitti. Vartiosaaren virkistyspaikka, Kohtaamispaikka, Kalkkers-yökahvila, Yökiitäjä Lepakko, Carry on kärryasunto, Vertais- ja vapaaehtoistoiminnan keskus Vepa, kirjat & näyttelyt ovat kertoneet ongelmasta ihmisille. Useiden järjestäjien ja tukijoiden makkara- ja soppatarjoilu toimi järjestyneen hyvin. Teltoille oli käyttöä jo seuraavaksi yöksi. SPR:n leipää oli niin paljon varattu, että sitä jaettiin jo omaaloitteisesti Harjun takalavan edessä musiikkia kuunteleville. Toimittajakin sai leivän, joka maistui hyvältä. Valokuvia Keskuspuiston metsäasunnoista ?Poste restante? on valokuvaaja Vilja Haralan asunnottomuusaiheinen teoskokonaisuus Asbestos taidetilassa, Mäkelänkatu 45. Valokuvat esittelevät tuntemattomamman puolen Helsingin keskuspuistosta; siellä asutaan varhaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn. Videoilla yhdeksän rohkeaa asunnottomuuden kokenutta ihmistä kertoo elämästään ja unelmistaan. Kokonaisuus julkaistiin multimediana 7.10. osoitteessa www.posterestante.fi Kuvat: Katja Karjalainen Tekstit: Risto Kolanen
• MunkinSeutu Viikot 46-47 ? Nro 21 11 Puheenvuoro Aalto-yliopiston kirjasto uudistui Harald Herlin -oppimiskeskukseksi Muistisairaalla oikeus hyvää hoitoon ja elämään   Jatkoa sivulta 3 ??Opiskelijat, opettajat, tutkijat, kirjaston henkilöstö, arkkitehdit ja palvelumuotoilijat suunnittelivat Harald Herlin -oppimiskeskuksen toimintaa ja tiloja yhdessä aivan uudella tavalla. Palvelut sijoitettiin oppimiskeskukseen teemoittain: suojeltu toinen kerros toimii edelleen kirjasto- ja lukusalina, ensimmäisessä kerroksessa on Tori mediaseinineen ja kahviloineen, ja uudet mediapalvelut sijoittuvat alimpaan kerrokseen. Harald Herlin -oppimiskeskuksessa on myös kuvaaineistoja sisältävä Visual Resource Centre, studiotiloja esimerkiksi luentojen nauhoittamiseen, opiskelu-, kokoontumis- ja näyttelytiloja. ? Aalto-yliopiston tehtävä on kouluttaa muutoksentekijöitä, ammattilaisia, jotka ratkaisevat maailman suuria haasteita kestävällä tavalla. Uudistettu Harald Herlin -oppimiskeskus luo puitteet uudenlaiselle oppimiselle ja palvelee näin tavoitettamme, sanoo Aalto-yliopiston opetuksesta vastaava vararehtori Eero Eloranta. Arkkitehtuuriperintöä vaalien Harald Herlin -oppimis- Harald Herlin -oppimiskeskus, Makerspace-tila. Kuva: Aalto-yliopisto/Tuomas Uusheimo keskus ja Kandidaattikeskus muodostavat yhden Aallon arkkitehdinuran tärkeimmistä rakennuskokonaisuuksista. Viereisen Kandidaattikeskuksen peruskorjaus valmistui viime vuonna. Harald Herlin -oppimiskeskuksen peruskorjaus toteutettiin alkuperäistä kunnioittaen yhteistyössä Museoviraston ja Alvar Aalto -säätiön kanssa. Rakennuksessa näkyy kauniisti Alvar Aallon suunnittelul- le tunnusomaisia piirteitä, esimerkiksi rakennuksen viuhkamainen muoto ja epäsuoran valon mestarillinen käyttö. Peruskorjauksen rakennuttajana oli Aalto-yliopiston kiinteistöyhtiö Aalto University Campus & Real Estate. Arkkitehtisuunnittelusta vastasi Arkkitehdit NRT (SAFA-arkkitehdit Teemu Tuomi ja Tuomo Remes), sisustussuunnittelusta Arkkitehtitoimisto JKMM Harald Herlin -oppimiskeskus, Lukusali. Kuva: Aalto-yliopisto/Tuomas Uusheimo (sisustusarkkitehti SIO Päivi Meuronen) ja rakennusurakan toteutuksesta NCC. Osa uudistuvaa kampusta Aalto-yliopisto sijoittaa kaikki ydintoimintonsa Otaniemen kampukselle vuoteen 2021 mennessä. Dipolin peruskorjaus Aalto-yliopiston kaikille avoimeksi päärakennukseksi valmistuu ensi vuonna. Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu muuttaa Arabiasta Otaniemeen vuonna 2018 ja Kauppakorkeakoulu vuotta myöhemmin Töölöstä. Yksi yhtenäinen kampus edistää opiskelijoiden, tutkijoiden ja keskeisten sidosryhmien monialaista yhteistyötä ja vuorovaikutusta. Otaniemessä onkin jo nyt maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen innovaatiokeskittymä. Harald Herlin -oppimiskeskuksen aukioloajat: ma?to 9?20, pe 9?18, la 10?15. Tori ja Makerspace ovat lisäksi avoinna joka päivä klo 7?24. Ensimmäisessä kerroksessa on myös 24/7 avoinna oleva tila. Otaniementie 9, Espoo Joulun tunnelmaa ostarilla Munkkivuoren ostoskeskukssessa alkaa olla jo joulun tunnelmaa. ??Joulu saapuu virallises- ti ostarille lauantaina 26. marraskuuta. Munkkivuoren ostoskeskuksessa tavataan silloin joulupukki kello 10.30, samana päivänä ostarilla järjestetään piirustuskilpailu ??Muistiviikolla julkaistiin Muistiliiton johdolla valmisteltu muistisairaan hyvän hoidon kriteeristö. Työ tehtiin yhteistyössä Valviran ja Suomen muistiasiantuntijoiden sekä useiden muiden asiantuntijoiden kanssa. Hyvän hoidon kriteeristön tehtävänä on  varmistaa  muistisairaalle ihmiselle ja hänen läheisilleen laadukas kuntoutus, hoiva ja hoito yhtenäisin ja yhdenvertaisin valtakunnallisin kriteerein. Muistiliiton varapuheenjohtajana teen työtä sen eteen, että hyvä hoito toteutuisi jokaisen ihmisen kohdalla. Muistisairautta sairastavan ihmisen ja hänen läheistensä hyvinvoinnin lähtökohtana tulee olla oikeus elää omannäköistä elämää. Etenevät  muistisairaudet  rappeuttavat aivoja ja heikentävät laaja-alaisesti toimintakykyä. Ne ovat kansantauteja siinä missä sydän- ja verisuonisairaudetkin. Vuosittain arviolta noin 14 500 ihmistä sairastuu johonkin dementoivaan sairauteen, joista jopa 7 000?10  000 koostuu työikäisistä muistisairaista.  Huolestuttavaa on, että merkittävä osa muistisairauksista jää edelleen diagnosoimatta. Hyvän hoidon kriteeristö painottuu muistisairaiden ja heidän läheistensä toiveesta ensisijaisesti kuntoutukseen ja vasta sitten hoivaan ja hoitoon. Kuntoutuksen merkitys on ymmärretty toimintakykyä ylläpitävänä ja sairauksien ehkäisemissä. Kuntoutuksella tuetaan muistisairaan ihmisen mahdollisuuksia elää mahdollisimman mielekästä ja aktiivista elämää sairaudesta huolimatta. Olen jäsenenä juuri työnsä aloittaneessa sosiaali- ja terveysministeriön nimeämässä kuntoutuksen uudistamiskomiteassa. Pidän muistisairaan toimintakyvyn edistämisen kannalta merkityksellisenä, että kaikissa sote-palveluissa on käytössä ihmisten toimintakykyä edistävä työote ja oikea-aikainen kuntoutus. Terveyden edistäminen pitää olla myös muistisairaan ihmisen oikeus. Muistiliiton tekemään selvitykseen vastanneista muistisairaista valtaosalle (86%) koti on tärkein paikka, jossa halutaan asua mahdolli- Sari Sarkomaa simman pitkään. Työskentelin viikon Oulunkylässä hoitaja työparina vanhusten kotihoidossa. Minulle on tärkeää tietää, mikä kotihoidon tilanne käytännössä Helsingissä on. Yhä huonomassa kunnossa ja useimmiten muistisairaiden ikäihmisten kotihoito on vaativaa työtä ja edellyttää hoitajilta laajaa osaamista. Kotihoito työskentelee laadukkaasti olemassa olevilla voimavaroilla, mutta on äärirajoilla. Työhön tarvitaan lisää tukea ja uudistamista. Tapaan säännöllisesti Helsingin toimijoita, jotta saan kotikaupunkini näkemykset valtakunnalliseen koti-ja omaishoidon kehittämiseen. Ne ovat eduskuntakauden ja hallituksen kärkihanke minun ja sisäministeri Paula Risikon aloitteesta. Kotihoidossa näkyi myös omaishoitajien arvokas työ. Hoitajan ja hoidettavan ikääntyessä tarvitaan myös lisää tukea. Tämä ei aina suju, kuten pitäisi. Kotona asumisesta ja hoitamisesta ei saa tulla pakkoa. Kotihoidon rinnalle on rakennettava lisää paikkoja, joihin pääsee nopeastikin hoitoon, kun omassa yksityisessä kodissa ei enää ole mahdollista elää turvallisesti. Vastaanotan mielelläni palautetta ja ajatuksia helsinkiläisten hyvän arjen edistämiseksi. Kirjoitan myös kerran kuussa politiikan kuulumisia eduskunnasta ja Helsingistä. Kirjeen saa tilattua kotisivuiltani tai ottamalla minuun muuten yhteyttä. Sari Sarkomaa Kansanedustaja sari.sarkomaa(at) eduskunta.fi www.sarisarkomaa.fi lapsille ja lisäksi ostarin ohjelmassa on päivän aikana musiikkia sekä lämmintä yhdessäolon tunnelmaa. Kaikki mukaan avaamaan Munkkivuoren joulu! Perinteistä adventtiajan aloitusta vietettiin ostarilla lauantaina 28.11. 2015 Munkkivuoren ostarin joulun 2015 upeimmaksi pipariksi valittiin Saran (9-vuotta) taideteos.
• MunkinSeutu 12 Nro 21 ? Viikot 46-47 Stadin työväenkirjallisuuspäivät edessä taas ??Syksyn pimetessä Työväenkirjaston ystävät kutsuvat kaikkia kirjallisuuden, teatterin ja musiikin harrastajia ?Aatosta jaloa ? marraskuun valoa? ? tapahtumaan, jota vietetään 4.11.? 5.11. Sörnäisissä Helsingissä. Stadin työväenkirjallisuuspäivät järjestetään nyt kolmatta kertaa. Se on kerännyt aiemmin sata määrin osallistujia ajankohtaisen ja yllättävän ohjelmatarjonnan pariin. Tänä vuonna ohjelmaa on kolmessa pisteessä yhteensä peräti 24 tunnin ajan! Tapahtumapaikat sijaitsevat Sörnäisten rantatiellä 23-25 Työväenliikkeen kirjastossa, Julkisten ja hyvinvointialojen liitossa sekä Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Kino Tuliossa. Päivät käynnistyvät perjantaina 4.11. klo 16 Kino Tuliossa, jossa kuullaan kahden uutuuskirjan esittelyt, Marjaliisa ja Seppo Hentilän Saksalainen Suo- mi 1918 ja Mikko-Olavi Seppälän Suruton kaupunki: 1920-luvun iloinen Suomi. Lisäksi nähdään elokuva Deutsche Hilfe für Finnland sekä katkelmia 1920-luvun mykkäelokuvista. Klo 18 aloitetaan kapinarunojen lausunta Työväenliikkeen kirjastossa, jossa lähes 30 runoilijaa esittää omat kapinarunonsa liveyleisön edessä. Runot on valinnut kolmihenkinen raati, johon kuuluivat kirjallisuudentutkija Riikka Ylitalo, runoilija Miia Toivio sekä tietokirjailija Jussi Särkelä. Illan muusikkovieras on laulaja ja lauluntekijä Heikki Salo. Lauantaina 5.11.2016 tapahtuman ohjelma käynnistyy klo 12 yhtä aikaa kolmella lavalla. Kuulemme Studia generalia -luennon, jonka aiheena on Jack London (1876? 1916) kirjailijana ja ihmisenä, seuraamme dekkarin matkaa viihdekirjallisuudesta yhteiskunnan Poliisi kerää luvattomat ja luvalliset aseet hävitettäväksi ??Kansalaiset voivat ilmoittaa ja luovuttaa poliisille hävitettäväksi luvallisesti ja luvattomasti hallussaan olevia aseita, patruunoita, nalleja ja räjähteitä. Keräykseen voi ilmoittaa luvattoman aseen ilman rangaistuksen pelkoa. Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen alueella ei järjestetä keräyspisteitä keräyksen aikana. Luovuttavalle henkilöille soitetaan ja sovitaan keräysajankohtana, jolloin poliisipartio noutaa luovutettavat tavarat. Aseita, räjähteitä ja muuta armonvuosikeräykseen luovutettavaa tavaraa ei saa tuoda poliisilaitokselle ellei siitä ole poliisin kanssa etukäteen sovittu. Itä-Uudenmaan poliisi- laitoksen alueella asuvalla ilmoittajalla on mahdollisuus viedä aseet itse virka-aikana tai poikkeuksellisesti viikonloppuna 19. 20. marraskuuta Helsingin poliisilaitoksen keräyspisteisiin Helsingin pääpoliisiasemalle Pasilaan tai Malmin poliisiasemalle. Hätäraketit eivät kuulu keräyksen piiriin. Ne voi toimittaa hävitettäväksi suoraan niitä myyvään liikkeeseen. Jos aseita tai muuta luvallista halutaan luovuttaa poliisille myytäväksi, siitä on sovittava erikseen. Tietoja luovutettavasta tavarasta kerätään yhteistyössä Helsingin ja LänsiUudenmaan poliisilaitosten kanssa. Docpoint-festivaalille ilmoitettiin satoja elokuvia ??Vuoden 2017 DocPoint ? Helsingin dokumenttielokuvafestivaalin ohjelmistoa rakennetaan uuden taiteellisen johtajan Iris Olssonin johdolla. Keväällä työnsä aloittanut Olsson valitsee festivaalille lähetetyistä ja maailmalla nähdyistä elokuvista ohjelmistoon noin 120. Mukana ovat tuoreimmat ja kiinnostavimmat dokumenttielokuvat Suomesta ja maailmalta, mm. elokuvat Werner Herzogilta ja norjalaiselta mestariohjaajalta Margareth Olinilta. DocPointin kotimaisen esityssarjan elokuvat valitsee perinteisesti taiteellisen johtajan vetämä raati. Valintaraatiin kuuluvat tällä kertaa kansanedustaja Timo Harakka, muusikko-näyttelijä Olavi Uusivirta, taiteilija Tellervo Kalleinen, elokuvaohjaaja Ulrika Bengts sekä Miltton Networksin toimitusjohtaja Jussi Kekkonen. Opiskelijasarjan elokuvat valitsevat elokuvaohjaaja Markku Heikkinen, muusikko Aino Venna ja tuottaja Elina Pohjola. Pääosa kotimaisen sarjan elokuvista saa ensiiltansa DocPointissa. Elokuvantekijänä tunnettu, 16. DocPoint ? Helsingin dokumenttielokuvafestivaalin taiteellinen johtaja Olsson pitää urakkaansa äärimmäisen kiehtovana. ?Katsomieni dokumenttielokuvien kautta maailman nykytilasta piirtyy selkeä kuva. Dokumentaristit ovat olleet liikkeellä, ja ajankohtaisista aiheista, muun muassa ääriliikkeiden noususta, tullaan näkemään vaikuttavia elokuvia.? 16. DocPoint ? Helsingin dokumenttielokuvafestivaali järjestetään 23.? 29.1.2017. Ohjelmisto julkistetaan kokonaisuudessaan 4.1.2017. DocPoint-festivaalin järjestää vuonna 2001 perustettu DocPoint-elokuvatapahtumat ry, joka myös pyörittää valtakunnallista DOKKINO ? lasten ja nuorten dokumenttielokuva-tapahtumaa sekä kuukausittain järjestettävää Doc Lounge Helsinki -klubia. kommentoijaksi sekä saamme tietää kaiken Miina Sillanpäästä. Keskusteluissa kuljemme yhteiskunnallisen kehityksen mutkaisia teitä läpi vihapuheiden Suomen ja löydämme ? toivottavasti ? avaimia sopuisampaan elämään nyky-Suomessa. Lisäksi on aatekeskustelua vasemmiston ja vihreiden ohjelmayhteistyön mahdollisuuksista. Syksyn kirjasatoa -osioissa kuulemme kirjailijoiden haastatteluja. Ääneen pääsevät mm. Sirpa Kähkönen, Erkki Tuomioja, Matti Salminen, Juha Hurme, Claes Andersson, Aura Korppi-Tommola, Teemu Keskisarja, Jouko Jokisalo, Hanne Dahl ja Jani Sa- Kaj Cdydenius (vas) puhui vuosi sitten Arvo Salosta Lasse Lehtisen (oik) kanssa Risto Kolasen vetämässä keskustelussa. Sen jälkeen tuli Lapualaisoopperan 50v-juhlaesitys ja kesällä YT:n uustulkinta musiikkinäytelmästä. xell. Päivän kuluessa julkistetaan myös Työväentutkimus 2016 -vuosikirja, jonka teemana on Työväki ja maahanmuutto. Ensimmäistä kertaa tapahtuman historiassa saam- me nauttia myös teatterista! Näemme katkelmia Espoon kaupunginteatterin ohjelmiston Koska olet minun -näytelmästä, joka kertoo Edith Södergranin ja Hagar Olssonin rakkaussuhtees- ta. Illan päätteeksi työväenlauluja lauletaan yhdessä muusikko Reino Bäckströmin säestyksellä. Koko ohjelma ja ohjeet löytyvät linkistä: http://www.tyovaenperinne.fi/tky/stkp2016/ Jakomäentielle lähes 270 asuntoa ??Jakomäenkallion näköalapaikalle rakennetaan parhaillaan viittä uutta taloa, joihin tulee lähes 270 kaupungin vuokrakotia. Asuntoja voi hakea marraskuun ajan, ja ne ovat muuttovalmiita maalis?huhtikuussa 2017. Jakomäenkallion puistoalueen pohjoispuolelle nousee viisi uutta taloa osoitteeseen Jakomäentie 4 ja 6. Kaupungin vuokra-asuntoyhtiö Hekan asuntoja valmistuu kaiken kaikkiaan 268. Samoilta tonteilta purettiin pari vuotta sitten neljä 1960-luvulla rakennettua vuokrataloa, jotka päätettiin huonon kuntonsa vuoksi korvata kokonaan uusilla rakennuksilla. Jakomäentien uusiin asuntoihin voi osoittaa hakemuksia marraskuun ajan. Asunnot valmistuvat arviolta maalis- ja huhtikuun taitteessa. Asukasvalinnoissa etusijalla ovat purkutaloissa asuneet, jotka haluavat palata takaisin Jakomäentielle. Palaavia kotitalouksia on noin 70. Kolmasosa uudistuotannon asunnoista varataan aina kaupungin asunnoissa ennestään asuville asunnonvaihtajille. Haettavana on asuntoja 30 neliömetrin yksiöistä neljän huoneen ja 95 neliömetrin perheasuntoihin. Asuntojen keskimääräinen vuokra on 11,47 ?/m2, eli esimerkiksi 50-neliöisen kaksion vuokra on noin 600 euroa. Asuntojen varustetaso on hyvä: kaikissa asunnoissa on lasitettu parveke, laminaattilattia ja keraaminen liesi. Kohde on savuton, kuten kaikki Hekan uudiskohteet. Talot rakennuttaa Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto. Jakomäki on viime vuosina uusiutunut voimakkaasti, kun lähes kaikki talot on peruskorjattu, julkisten palvelujen tiloja on remontoitu ja kaupalliset palvelut ovat parantuneet. Paljon uutta on vielä tulossa: Jakomäen keskiosan päiväkodeille, peruskoululle ja nuorisotalolle ollaan suunnittelemassa uusia tiloja ja alueelle kaavaillaan lisää asuntoja. Tavoitteena on myös parantaa virkistysalueita ja kulkuyhteyksiä. Samaan aikaan Lahdenväylän toiselle puolelle rakennetaan 2 000 asukkaan Alppikylää, jonka palvelut nojaavat pääosin Jakomäkeen. Jakomäen ja Alppikylän pohjoisosan välille on lisäksi kunnostettu taidehankkeena kevyen liikenteen alikulkuväylä Broda. Itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto ??Suomen vahvuudet ovat tänä vuonna tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän juhlavastaanoton teemana. ?Suomi on maailman vakain maa ja olemme maailman onnellisimpia kansoja. Meillä on puhdas luonto ja puhdasta ruokaa. Olemme niin monella mittarilla maailman huippua, että se tietää hyvää myös tulevaisuudelle. Vahvuutemme nähdään helposti itsestään- selvyyksinä ja siksi haluamme nostaa ne hetkeksi valokeilaan. Katsotaan kotimaatamme hieman uusin silmin!?, sanoo presidentti Sauli Niinistö. Tutkimusten mukaan Suomi on maailman parhaimmistoa muun muassa rehellisyydessä, innovatiivisuudessa, vakaudessa, lukutaidossa ja koulumenestyksessä sekä tyttöjen mahdollisuuksissa. It- senäisyyspäivän juhlavastaanoton kutsuvieraissa on runsaasti näiden Suomen menestystekijöiden mahdollistajia. Kutsujen postitus on alkanut. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja hänen puolisonsa Jenni Haukio kutsuvat vastaanotolle noin 1800 vierasta. Kutsuvieraiden joukossa on laajasti eri aloilla ansioituneita suomalaisia. Viime vuosien ta- paan kutsuttujen joukossa on runsaasti sotaveteraaneja ja lottia. Suomalaisveteraanien rinnalla Presidentinlinnaan on tänä vuonna kutsuttu myös Suomen-poikia eli jatkosodassa taistelleita virolaisia vapaaehtoisia sekä talvi- ja jatkosodan ruotsalaisia vapaaehtoisia. Juhlavastaanoton ohjelmasta ja muista järjestelyistä tiedotetaan myöhemmin. Työväentutkimus 2016 -vuosikirja ??Vuosikirjan teema on työväestö ja maahanmuutto. Mervi Leppäkorpi käsittelee artikkelissaan ns. paperittomien selviytymisstrategioita ja Merja Jutila Roon maahanmuuttajataustaisen kansalaisten äänestysaktiivisuutta. Päivi Uljas muistuttaa kirjoituksessaan siitä, etteivät maahanmuuton vastaiset reaktiot ole suinkaan uusia. Samalla tavalla jo ns. ensimmäisen globalisaation aikana 1800ja 1900-lukujen vaihteessa työläiset huolestuivat työpaikkojensa puolesta. Työväentutkimus-palkinnon saanut Jenni Hokka kirjoittaa siitä, miten TV2:n koko kansalle tarkoitetut viihdesarjat heijastavat suomalaista hyvinvointivaltiokertomusta. Kysyimme myös kahdelta ammattiyhdistysjohtajalta, SAK:n puheenjohtajalta, Jarkko Elorannalta, ja Rakennusliiton puheenjohtajalta, Matti Harjuniemeltä, mihin suomalaisilla työmarkkinoilla ollaan oikein menossa. Entiseen tapaan julkaisemme edellisenä lukuvuonna 2015?2016 pro gradu -tutkielmansa valmiiksi saaneiden opiskelijoiden tiivistelmiä töistään. Tällä kertaa esittelyssä on myös kolme maahanmuuttoa koskevaa tutkielmaa. Vuosikirjassa arvioidaan työväenliikkeen ja työn historiaa käsitteleviä teoksia, ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin paneutuvia tutkimuksia ja puheenvuoroja, muistelmia jne. ? yhteensä noin 40 teosta. Työväentutkimus-vuosikirja on Työväenperinne ? Arbetartradition ry:n kustantama ja työväen perinnelaitosten (Kansan Arkisto, Työväen Arkisto, Työväenmuseo Werstas, Työväenliikkeen kirjasto, Työ- väen historian ja perinteen tutkimuksen seura) yhdessä julkaisema tieteellinen aikakauskirja. Tänä syksynä se ilmestyy 128-sivuisena ja nelivärisenä. Työväentutkimus 2016 -vuosikirja julkistetaan lauantaina 5.11. kello 12.30? 13.15 Työväenliikkeen kirjastossa (Sörnäisten ranta- tie 25 A 1, 00500 Helsinki). Puheenvuoron käyttävät päätoimittaja Seppo Hentilä ja artikkelien kirjoittajista projektitutkija Merja Jutila Roon. Julkistamistilaisuus on osa 4.?5.11. järjestettävien Stadin työväenkirjallisuuspäivien ?Aatosta jaloa ? marraskuun valoa? ohjelmaa. Menovinkki Meilahden ala-asteen perinteiset joulumyyjäiset ??1. adventtina eli sunnuntaina 27.11. klo 11-14 Jalavatie 6. Ohjelmaa koko perheelle: Tonttujen taitorata, himmelipaja, kahvio, arpajaiset, makkarag- rilli. Leivonnaisia, käsitöitä, piparitaloja ja muita jouluherkkuja Meilahden ala-asteen vanhempainyhdistys ry
• MunkinSeutu Viikot 46-47 ? Nro 21 13 ?Kuinka pitkä matka meiltä on teille, teiltä meille?? ??Tyttö esittää otsikon kysymyksen muualla asuvalle isälleen. Kyseessä on Perheenjäsen, Milja Sarkolan palkittu näytelmä, jonka ensi-ilta on Teatteri Kultsassa 12.11.2016. Esitys nostaa esiin vastuun toisesta ihmisestä, perheenjäsenestä. ? Yksin ei kukaan pärjää, ohjaaja Tarja Koskela valottaa esityksen ydintasoa. Tarja Koskela on kokenut teatterintekijä. Kotkalaisessa työväen teatterissa näyttelijänä aloittanut Tarja on ohjannut parin viime vuosikymmenen aikana mm. Smedsin, Lundanin ja viimeksi Krogeruksen näytelmiä Kultsalle. Sarkolan haastavaan tekstiin hän oli tutustunut jo teatterikorkeakoulun 1-vuotisella ohjaajan perustyön koulutusjaksolla. Viimeksi Koskela ohjasi Rakkaudesta minuunnäytelmän vuonna 2014. Henkilökohtaiset kokemukset aineistona Tietoinen omakohtaisuus on muotia. Esimerkiksi Knausgårdin romaanien suosio tai Saara Turusen menestys sekä proosassa että teatterissa ovat ehkä yllättäneet tekijänsäkin. Henkilökohtaiset kokemukset on lupa tuoda avoimesti taiteelliseen teokseen. Myös Milja Sarkola on kertonut saaneensa omasta perhe-elämästä aineiston näytelmäänsä. Tarja Koskelan mukaan Perheenjäsen on nykyaikainen draama, metadraama, jossa tehdään näytelmää näytelmästä. Yksityisyys kuitenkin laajenee yleisyydeksi: kaikki me olemme jonkun perheen jäseniä ja kipupisteet ovat yhteiset. Ohjaaja pitää tärkeimpänä näyttelijän rehellisyyttä lavalla. Lapsen ja äidin, tytön ja isän, kotiäidin ja uranaisen roolien kerroksia pengotaan kipeästi. ? Koskettavuus ei synny ilman läsnäoloa ja rehellisyyttä. Esityksen monitasoisuus vaatii näyttelijää hyppäämään roolistaan välillä omaksi itsekseen. kirjoittanut näytelmän ja ohjaa sitä. Näyttelijäkaksikko ei esiinny ensimmäistä kertaa yhdessä lavalla. Samoin yhteistyö ohjaaja Koskelan kanssa on heille tuttua. Itse asiassa näyttelijät valitsivat Sarkolan tekstin ja pyysivät Koskelan ohjaamaan. ? Näin Q-teatterissa Milja Sarkolan Jotain toista-esityksen. Aloin kiinnostua muustakin mitä hän oli tehnyt. Löysin kirjastosta Perheenjäsenen. Teksti kolah- ti heti. Ihan kuin olisin sen itse kirjoittanut, Heidi hehkuttaa. ? Itkin ja nauroin, pystyin heti samaistumaan. Virven ensireaktio taas oli Ei! - Takomossa se oli niin hyvä. Luotin kuitenkin Heidin silmään valinnassa. Esitys oli tehnyt Virveen sellaisen vaikutuksen, josta harvoin pääsee nauttimaan. ? Astuin esityksestä ulos kuin uuteen maailmaan ja samalla ihmettelin, miten muut ihmiset kulkevat kuin mitään ei olisi ta- Kuva: Antti Kallio Vas. isä (Mikko Ravantti) ja Nainen (Virve Laaksonen). Kuva: Antti Kallio pahtunut. Perheenjäsenen eri roolit puhuttelevat Näyttelijöiden mielestä Perheenjäsenessä liikutaan syvissä vesissä. Heidiä, itsekin äitinä, on puhutellut eniten äidin ja lapsen suhteeseen uppoutuminen. Virve on löytänyt isä ? tytär ? suhteen ulottuvuuksista jotakin olennaista. ? Hyväksytyksi tuleminen on tyttärelle tai kenelle tahansa tärkeää. Mitä kaikkea ihminen onkaan valmis tekemään huomion ja hyväksynnän saamiseksi. ? Perusoletus kai on, että perheenjäsenet rakastavat toisiaan. Mutta entä jos niin ei olekaan? Pitääkö olla kiinnostunut perheenjäsenestään? Heidi on miettinyt tekstiä tulkitessaan. -Aina- Pystyin heti samaistumaan Heidi Ripatti näyttelee esityksen Tyttöä ensin lapsena ja sitten itse äitinä. Virve Laasonen on Perheenjäsenessä Nainen, joka on Vas. Ystävän äiti (Pirjo Saariokari) ja Tyttö (Heidi Ripatti). Kuva: Antti Kallio EMMA on ylittänyt kävijätavoitteensa ??EMMA - Espoon modernin taiteen museo on ylittänyt 10-vuotisjuhlavuodelle asettamansa 105 000 kävijän kävijätavoitteen marraskuun ensimmäisellä viikolla. EMMAn juhlavuoden tähän asti vierailluin näyttely on ollut Rut Brykin Taikalaatikko-näyttely, joka toi EMMAan yli 50 000 taiteen ystävää. Tällä hetkellä EMMAssa on nähtävillä 22 kansainvälisen nykytaiteilijan teoksista koostuva, EMMAn uuden monivuotisen Nykyaikaa etsimässä -näyttelysarjan ensimmäinen katselmus. Lisäksi nähtävillä on Saastamoisen säätiön Kosketus-kokoelmanäyttely. Marras-joulukuun aikana EMMAan odotetaan vielä runsaasti kävijöitä. Eritoten 26.-27.11. vietettävät WeeGeen perinteiset Joulumarkkinat tuovat Näyttelykeskus WeeGeelle ja EMMAan vuosittain tuhansia kävijöitä. Lisäksi EMMAn monipuolinen ohjelma vetää kävijöitä. Poimintoina EMMAn loppuvuoden ohjelmasta voidaan nostaa sekä Nykyaikaa etsimässä -näyttelyn ohjelma että tanssija Minna Tervamäen ja kuvataiteilija Hannaleena Heiskan kuvataidetta ja tanssia yhdistävää Jälki-esitys, joita nähdään neljästi marraskuun aikana. EMMA - Espoon modernin taiteen museo on yksi Suomen keskeisimmistä taidemuseoista. Espoon Tapiolassa sijaitsevan EMMAn kokoelma- ja näyttelytoiminta profiloituu kotimaiseen ja kansainväliseen modernismiin, nykytaiteeseen sekä designiin. Arkkitehtonisesti vaikuttavassa professori Aarno Ruusuvuoren suunnittelemassa WeeGee-talossa sijaitsevat EMMAn näyttelytilat ovat pinta-alaltaan Suomen suurimmat. Puhdaslinjainen moderni arkkitehtuuri tukee EMMAn, Saastamoisen säätiön ja Tapio Wirkkala Rut Bryk säätiön kokoelmien sekä vaihtuvien näyttelyiden kokemuksellista esittämistä. Vas. Nainen (Virve Laaksonen) ja Tyttö (Heidi Ripatti). Kuva: Antti Kallio kin se hyväksytyksi tuleminen on tarpeen aina. Muissa rooleissa nähdään Mikko Ravantti isänä ja Pirjo Saariokari neljässä eri roolissa. Mikko lataa rooliinsa jylhän taustavaikuttajan hahmon komeasti. Tämän perheen ilmapiirin mittelöissä Isä ja mies kuitenkin jäävät - tai jätetään - jotenkin etäisiksi. Pirjo muuntautuu ihailtavan vaivatta moneksi. Pikkulapsen, neuvolan tädin, toimittajan ja ystävän äidin roolit rytmittävät ja ilmaavat hauskasti tätä muuten niin syvällisiä pohtivaa esitystä. Näytelmässä käydään läpi kahden sukupolven kokemuksia; isän ja tyttären, sekä tyttären ja hänen lapsensa. Ristipaine perheen ja uran vaatimusten välillä luo riittämättömyyden tunnetta. Mutta näytelmä on monella tapaa myös riemukas ja vapauttava sukellus perheenjäsenten odotuksiin ja pettymyksiin. Ajoitus on mainio katsojan kannalta. Joulun alla tekisi hyvää varmaan itse kullekin verrytellä omia tuntoja ja suhteita lähimmäisiinsä elävässä teatterissa. Esityksiin ehtii vielä hyvissä ajoin ennen lähestyvien pyhien perhe- ja sukutapaamisia. Pilke Lehto-Kaven Perheenjäsen Käsikirjoitus: Milja Sarkola Ohjaus: Tarja Koskela Ensi-ilta: la 12.11.2016, klo 19.00 Muut esitykset: ke 16.11., pe 18.11., la 19.11., ke 23.11., pe 25.11., la 26.11., ke 30.11., pe 2.12., la 3.12., ke 7.12., pe 9.12., la 10.12., ke 14.12., pe 16.12. Teatteri Kultsa, Katri Valan puiston väestönsuoja, Käenkuja 6-8. Liput: 15/12 euroa: www. teatterikultsa.fi Shakespeare meets Kivi by Murtosointu ??Torstaina 17.11.2016, Balderin Sali, Aleksanterinkatu 12, klo 19. "Älköön kukkaa kaunista mustalle arkulleni siroteltako. Älköön yksikään ystävä käykö haudallani, johon vaivaiset luuni heitetään" William Shakespare (1564-1616), ote Narri Festen laulusta, näytelmästä Loppiaisaatto, suom. Jaakko Mäntyjärvi. "No, ystävät! Teilt' kerranpa viimeisen pyydän, nyt anelen teilt'. Tuonen tupa tehkää poijan tämän asunnoks', hän kätköhön mullan astuu. Mun hautani nyt kaivakaat halavain suojaan ja peitol mustal se peittäkkäät taas, sitten ainiaaksi kartanostain poistukaat; mä rauhassa maata tahdon." Aleksis Kivi (1834-1872), Halavan Himmeän Alla, ote osasta 1. Ikävyys Suuren Shakespearen kuolemasta on kulunut 400 vuotta. Näin positiivisen samansuuntaisesti hänen kanssaan kirjoitti oma kansallirunoilijamme kolmattasataa vuotta myöhemmin. Kamarikuoro Murtosointu esittää näiden kahden suuren sanailijan teksteihin perustuvaa musiikkia Jaakko Mäntyjärveltä, Frank Martinilta, Einojuhani Rautavaaralta, Ralph VaughnWilliamsilta, ja perinteisemmältä puolelta Leevi Madetojalta, sekä Kalervo Tuukkaselta. Luvassa on semimodernia vokaalimusiikkia ryyditettynä kotimaisilla klassikoilla. Liput tuntia ennen ovelta, tai kuoron laulajilta, 20,/10,- ?.
• MunkinSeutu 14 Nro 21 ? Viikot 46-47 Risto Kolanen Mari Blomroos-Heininen töidensä Viimeinen valssi (vas.) ja Piirileikki (öljy kankaalle, 2016) keskellä Artikassa Kuva: Raimo Granberg Kuvat murtautuvat kaamoksen läpi ??Punavuoren ja Hietalahden galleriat esittelevät uusia kuvataiteilijoita lokamarraskuun taitteen näyttelyissä. Rööperin Taidesalonki palaa esittelyyn. Marraskuun runoa ja kukkia ? Marraskuun sylissä / on sen pituinen elämä. / Marraskuun pilvet / leijuvat matalalla, / valon uni on pitkä / ja pimeä valvoo. ? Tuuli vie pihlajan valssiin, / tilhiparvi säestää - / pyhä puu on alasti, galleristi Mari Blomroos-Heininen kirjoittaa Galleria Artikan kauniisti kalustetussa ?sisähuoneessa?, Uudenmaankatu 19. Hän avaa myös omilla maalauksillaan, valokuvilla ja installaatioilla osuuskunnan näyttelykuukauden. Hän elää taiteilijana omassa ajassaan ja todellisuudessaan. ?Marraskuun kukkia? vie mielen puutarhoihin ja johdattelee katsojan ajatukset vertauskuviin. Varjoista nousee esiin mielikuvia ja tarinoita, jotka yhdistyvät kävijän omiin kokemuksiin. Pääasiassa öljy kankaalle ?työt ilmentävät vahvaa värisävyä ja tyylitajua. Taitelijalle marraskuun kukat ovat erilaisia, ne hehkuvat voimaa ja haastavat katsojan tehtävässään luonnon jatkumossa. Hän käyttää myös tekniikkaa, jossa värit syntyvät optisesti kerrosmaalauksena ja jota käyttivät Hollannin kultakauden 1600-luvun mestarit. Herkkiä tuokiokuvia Tapani Piirto viettää juhlanäyttelyvuotta ympäri Suomea, ja ?Taidematkalla ? öljyvärimaaluksia? päättyy omaan Taidesalonki Piirtoon, Uudenmaankatu 7. Hiljaisuuden tunnelmointi on ominaisinta näille maalauksille. Mielikuvat siirtyvät kankaalle yön rauhassa. Hänen maalauksissa ei tavoitella näköisyyttä; kasvot ovat usein hatun varjostamia, sumuisia tai muuten kasvoiltaan piirteettömiä. Hän jättää tilan katsojalle. Teokset ovat herkkiä tuokiokuvia. ? Tunnelman luominen on Piirrolle tärkeintä. Muutamat uudemmat työt ovat modernimpaan ja salaperäisempään suuntaan, mutta yhä pehmein pastellisävyin. Henkilöt sulautuvat taustaan siten, että katsojalle jää mahdollisuus muokata kuvaa mielessään. 1990-luvun alussa Tapani Piirto siirtyi liike-elämästä kokopäivätoimiseksi taiteilijaksi. Kaikella on hetkensä Galleria kajaste, Albertinkatu esittelee nuoremman polven Minna Mukarin muste ja tussi paperille sekä öljy ja akryyli kankaalle töitä 27.11. alakerran studiotilassa. ? Koen elämässäni tärkeimmiksi asioiksi eläimet ja luonnon ympärillämme. Maalauksieni ja piirustuksieni pohjalla ovat vaellukseni luonnossa, jossa nautin tarkkailla kaikkea ympärillä olevaa hän sanoo. Metsä on paikka, jossa taiteilija on vapaa ja se on mielenrauhan tyyssija. Mukari käsittelee maalauksissaan asioita mielikuvituksen ja havaintojen kautta. Väreillä ja tunnetiloilla on tärkeä merkitys. Hän yhdistelee erilaisia tekniikoita, joissa abstrakti ja esittävä kuva yhdistyvät toisiinsa. Yläkerran katutasolla on maarianhaminalaisen Ralph Brandersin öljy- ja akryylimaalauksia. Oranssi valo pimeyteen Rööperin Taidesalonki, Iso Roobertinkatu 29 A Punavuoren ytimessä, esittelee 27.11. asti Oranssi-yhteisnäyttelyä. Oranssin au- Tapani Piirrolle musiikki on tärkeä taustavoima, tässä musiikkia esittävän Hämyssä illan -työnsä kanssa omassa galleriassaan. Kuva: Raimo Granberg ringon kadotessa lumipilvien taakse, tuovat taiteilijoiden työt valoa syksyn pimeyteen. Kukin lähestyy valon ja värin merkitystä eri tavoin. Akvarellien hempeys, öljymaalausten voima ja valokuvien dokumentaarisuus tutkivat ja tallentavat oranssin tunnelmaa. Auli Muurinen-Kitula haaveili maalaamisesta pitkään ja toteutti sen taideopinnot Turun ja Helsingin Työväenopistossa. Hän siirtyi myös akvarellin ja maalaa lähes päivittäin ja jatkaa opiskelua mm. Helsingin Aikuisopistossa. ? Kukkien ja maisemien herkkyys ja aitous puhuttelee minua eniten, siksi niitä maalaankin mieluiten. Asetelmat ja muotokuvat ovat aina haastavia, niitä useimmiten teen tilauksesta. Erja Muru on virolainen vesiväritaitelija, joka on asettunut Helsinkiin. Hän maalaa sydämellään. Hän haluaa yllättää. Hänellä on oma taidetöiden ja korttien liike ErjaMuruArt. Halu vangita hetki Galleria Contempo, Lönrotinkatu 23, esittelee ylpeänä Kia Taegenin ?11 ikkunaa? 27.11. asti. ? Eteenpäin kiitävä aika tekee hetken välähdyksistä ainutkertaisia. 11 Ikkunaa kuvastaa halua vangita hetken taianomainen tunnelma, ohikii- Erja Muru esittelee mielenkiintoista työtään Maskien takaa (akvarelli vuodelta 2016) Rööperin Taidesalongissa. Kuva: Raimo Granberg Auli Muurinen-Kitula töidensä Paviljonki (vas.) ja Helsingin aarteita (akvarelleja) keskellä Rööperin Taidesalongissa. Kuva: Raimo Granberg tävä välähdys, hän kuvaa näyttelyään. Nuoresta iästä huolimatta Taegen on jo kokenut kuvataiteen tekijä. Varsinainen läpimurto tapahtui keväällä 2013, jolloin taidekentän toimijat huomasivat lahjakkuuden. Hän oli Taidekeskus Salmelan suosittu kuvataiteilija Mäntyharjulla kesällä 2014 ja näyttelyt ovat usein olleet Contempossa, jonka avajaiset olivat ruuhkahuippu. Kia Taegen opiskelee arkkitehtuuria ja kuvataiteita Aalto-yliopistossa. Öljyväreillä kankaalle maalaamissa teoksissa näkyy poikkeuksellinen ymmärrys tilasta ja valosta. Perspektiivi on aina täsmälleen kohdallaan. Värejä käytetään taitavasti. Luontoaiheet ovat perinteisiä, mutta tunnelma on raikas ja omaleimainen. teki niitä käytetyistä vaatteista. Kaksiulotteisuus ei tyydyttänyt. Taitelija haki kolmeulotteista ilmaisua ja aloitti pienoisveistosten parissa. Hän käyttää jätemateriaalia. Valmiista aineksesta syntyy taidetyötä. Myllykangas tutustui akryylilasiin, kun hän teki kappelin alttaria. Valo johtaa leikattuun pintaan. Akryylimaailma kiehtoo taiteilijaa. Kuva ja kirja yhdeksi ?Yhteisrintamassa orankien puolesta! Esikoiskirjailija, toimittaja Johanna Moosa Myllykangas Takaumia-näyttelynsä teoksen Silminnäkijöitä vierellä. Kuva: Hannele Salminen Elomaa ja hyvin kansainvälinen kuvataiteilija Sanna Myrttinen kutsuvat yhteiseen näyttelyyn taiteen, kirjallisuuden ja luonnonsuojelun parissa. Galleria 4-kuus yhdistää heidät; tuotosta osa menee taiteilijan tukemalle oranki- ja sademetsäprojektille Borneoon.. Las Vegasin South Nevada Museum of Fine Art:in kokoelmista löytyy Sanna Myrttisen teoksia. Galleria 4-kuuden jälkeen taiteilija esiintyy alkuvuodesta Los Angelesissa LA Art Showssa. Teksti: Risto Kolanen Takautumia lasista Minna Mukari yhdessä teoksensa Jet-Black Keeper (muste ja tussi paperille) Kajasteessa. Kuva: Raimo Granberg Moosa Myllykangas on pidemmän linjan tekstiilisuunnittelija sekä taideja designsuunnittelija, joka on paljon pitänyt näyttelyjä Helsingissä ja Oulussa. Galleria Pirkko-Liisa Topelius, Hietalahdenranta 17, esittelee ?Takautumia?-nimellä uusia lasitöitä. Nuorempana Myllykangas teki tekstiilitöitä; äiti Kuvataiteilija Kia Taegen ja työnsä Rantapolku (vas.) ja Kultapallerot (öljyväritöitä kankaalle) Contempossa. Kuva: Raimo Granberg
• Viikot 46-47 ? Nro 21 15 Ostetaan Tapahtumat LVI Joulumyyjäiset Englantilaisen koulun perinteiset sunnuntaina 27.11.2016 klo 13-16 Mäntytie 14, Helsinki. Myytävänä jouluherkkuja kotiin, joulukoristeita ja -lahjoja, leluja, kirjoja, kirpputori, arpajaiset. Kahvilassa suolaista ja makeaa purtavaa sekä lounasta. Tuotto käytetään koulun toiminnan tukemiseksi. Järj. Englantilaisen koulun Ystävät ry. Tervetuloa! Valokuvaamot Ostetaan PASSIKUVAT HETI Ostan tai vuokraan autotallin/autopaikan Munkkiniemestä. MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio Tied. 045 634 3510 Korhonen kuvatapio.fi Parturit Lämpö- ja vesijohtoliike ? vuodesta 1952 Hetipalvelut R ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset Parturikampaamo Saga-Hius Merja Lampa P. 4585 6503 Saga-Seniorikeskus Munkkiniemi Dosentintie 12, 00330 Helsinki Töölön Putkiliike Oy 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi Handelsbanken Laajalahdentiellä ??Handelsbanken vietti sijoittajailtaa suurella joukolla lokakuussa. Sijoitusaiheisessa illassa oli mukana yli 140 paikallista sijoittamisesta kiinnostunutta. Handelsbanken avasi myös konttorin syksyllä Munkkiniemeen, Laajalahdentie 23:een. Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Julkaisija: Karprint Oy Ilmoituspäällikkö: Riitta Juslin puhelin 413 97 377, sähköposti riitta.juslin@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 413 97 330, sähköposti juha.ahola@karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Puhelin vaihde 413 97 300. Ilmoitushinnat: ?/pmm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 Määräpaikkakorotukset 10%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero (24%) lisätään hintaan. Ilmoitukset: 413 97 360, 413 97 300. telefax 413 97 405. Ilmestyy: Joka toinen viikko. Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä perjantaina Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2016 Lokakuussa Handelsbanken piti sijoitusaiheisen illan, johon paikalle saapui 140 paikallista sijoittamisesta kiinnostunutta. Handesbankenin väkeä vasemmalta oikealle, konttorinjohtaja Nora Kari, Sami Hoffrén, Riitta Lassinaro, Merja Ruissalo-Kettunen, Catrine Martelius, Jukka Ruokola, Lea laitinen, Aleksi Hellman ja Mika Tenhunen. Tuomioja ? yksinäinen piruilija ?? Erkki Tuomioja, kansanedustaja, poliitikko, historioitsija, hölkkääjä, ex-ministeri, koripalloilija, kirjailija, rauhanmies on elämänsä varrella pitänyt aktiivisesti, lähes päivittäin päiväkirjaa. ?Siinä syntyy vielä rumihia ?-teos kertoi vuosista 19911994. Nyt Tuomioja on saattanut julkisuuteen päiväkirjamerkinnät vuosilta 19951997. ?Luulin olevani aika piruileva? on yli 600-sivuisen kirjan (Tammi 2016 ) nimi. Toimittamistyön on tehnyt kuten edellisessäkin päiväkirjateoksessa ansiokkaasti Veli-Pekka Leppänen. Oppositiosta hallitukseen Eduskuntavaaleissa 1995 saavutti SDP, demarit, suuren vaalivoiton nousten Suomen suurimmaksi puolueeksi. Muodostettiin Paavo Lipposen viiden puolueen hallitus, Lipposen inhokki keskustapuolue jäi oppositioon. Vasemmistoliitto ja vihreät saivat maistaa ministeripaikkojen ihanuutta, vaikka valta ei Lipposen hallituksessa kovin makealta maistunutkaan. Tuomioja kuvaa erittäin tarkasti, purevasti Lipposen hallituksen vallankäyttöä . Tuomioja itse ei ministeriksi kelvannut, Lipponen valitsi demareista naisia, Halonen ulkoministeriksi ohi Tuomiojan. Tuomiojasta tuli sitten sos.dem. eduskuntaryhmän puheenjohtaja, tärkeä paikka sinänsä. Jatkuvaa kamppailua Päiväkirjat kuvaavat hyvin raadollisesti sitä lähes jokapäiväistä kamppailua Lipponen vastaan Tuomioja. Lipposen hallituspolitiikka oli ? kokoomuksen keskilinjasta vähän oikealle ? kun taas Tuomioja yrittää sitkeästi saada edes hivenen vasemmistolaisia esityksiä lävitse, ensin sos.dem. eduskuntaryhmässä sitten sos.dem.-hallitusryhmässä ja sitten koko hallituksessakin. Laihoin tuloksin. Päiväkirjamerkinnät kuvaavat mielenkiintoisesti eri henkilöiden käyttäytymistä ja suhtautumista eri asioihin. Äreänä, yrmynä, röyhkeänä ja ylimielisinä eri tilanteissa esiiintyvät pääministeri Lipponen ja valtiovarainministeriksi tullut kokoomuksen Sauli Niinistö, nykyinen presidenttimme. Päiväkirjojen mukaan voimakaksikko Lipponen-Niinistö hoiti kahdestaan itsevaltiaasti Suomen politiikkaa antamatta turhan demokratian, kansanvallan, häiritä puuhiaan. Avuksi tarvittiin toki aina nöyriä virkamiehiä ja myös poliittisia lakeijoita, joista SDP:n Jaakonsaari ja kokoomuksen Zyskowicz ovat päiväkirjoissa eniten esillä. Kirja luonnehtii Sauli Niinistöä ?varsin oikeistolaiseksi että peluriominaisuuksiensa osalta hyvin ?kepulaisena? yhteistyökumppanina?. Näin siis vuonna 1996 . Niinistön toimintaa valtiovarainministerinä kuvaa työväenliikkeen näkökulmasta kai se,että sos.dem. eduskuntaryhmässä ryhdyttiin haikailemaan edellisen valtiovarainministerin Iiro Viinasen perään! Yksinäinen juoksija Päiväkirjat antavat aika traagisenkin kuvan paitsi politiikasta, myös Erkki Tuomiojasta. Hän käy jatkuvaa poliittista painia, jossa tulee turpaan lähes koko ajan. Todellisia ystäviä on hyvin vähän, omassa puolueessa varsinkaan. Masennus, epäusko, voimattomuus, turhautuminen valtaavat miehen mielen. Näissä tunnelmissa monet poliitikot alkavat ryypätä, Erkki lähtee lenkille. Päiväkirjoissa on tarkat merkinnät eri kisoista ja juoksujen tuloksista. Ilmeisen tärkeitä Tuomiojalle niin henkisesti kuin fyysisesti. Molempien puolien pitää olla kunnossa, sillä mies on tosi kovilla koko ajan, kirja on kyllästymiseen saakka täynnä matkoja kotimaassa ja ulkomailla, Erkki on koko ajan menossa ja yrittää vielä hoitaa eduskuntaryhmääkin. Omat harminsa Tuomiojalle aiheuttaa konkurssikypsä osuusliike Elanto ja oma värikäs sotkunsa on Sundqvist-Alho rahajuttu, joka johtaa lopulta ministeri Alhon eroon. Rauhanmiehenä Tuomioja vastustaa kalliita helikopterihankintoja kaksikkoa Lipponen-Niinistö plus kenraalikunta vastaan . Välillä Tuomioja turhautuu niin että haluaa pois koko politiikasta, diplomaatiksi ulkomaille. Presidentti Ahtisaari ihmettelee,mutta lupaa auttaa asiassa . Suomen onneksi asia ei edennyt, sillä 2000-luvun ulkoministerinä Stubbin hallituksessa Tuomioja oli korvaamaton niin Stubbille kuin Suomellekin vaikeassa vaiheessa. Julkisuudessa varsinkin Helsingin päälehti pistelee Tuomiojaa milloin missäkin asiassa asiaa ymmärtämättä mutta näinhän usein käy tyhmemmille älykkäässä seurassa. Älykästä seuraahan Erkki Tuomioja on aina tarjonnut ja aika piruilevaakin ! Lukekaa vaikka Tuomiojan päiväkirjoja vuosilta 199597. Jos politiikan kiemurat, EU:t ja EMUT, eivät niin kiinnosta, on kirjassa toki hyviä piruiluja, hyviä juorujakin. Pekka Hurme Munkinseudun voit noutaa seuraavista paikoista: Pitäjänmäki, kirjasto Pohjois-Haaga, kirjasto Tali, urheilukeskus Munkkivuoren S-market Munkkivuoren Apteekki Munkkivuoren Ålandsbanken Munkkivuoren Kahvila Munkkivuoren lääkärikeskus Dextra Munkkivuoren seurakunta Munkkivuoren parturi Munkkivuoren K-kauppa Ulvilantie, Parturi ja suolahoito Munkkiniemen puistotie ---Neste ---Raikan Rauta ---Kiinteistömaailma ---Alepa ---Huoneistokeskus ---Munkkiniemen Yhteiskoulu ---Saga Seniorikeskus ---Ruissalo säätiö ---Apteekki ---Kirjasto ---Nordea ---Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy Professorintie 2 ---Munkkiniemen Apteekki
• 16 MunkinSeutu femeia fashion MARRASKUUN MEKOMANIA Kaikki norm. hintaiset mekot ja tunikat -20% marraskuun ajan. Outlet-puolella Season-Sale: Paljon kauden tuotteita -50% TERVETULOA! Avoinna: Ma-To 11-18, Pe 11-17, La 11-15 MARRASMYYJÄISET Nro 21 ? Viikot 46-47 SE TUNNE KUN ASIAT LOKSAHTAVAT PAIKOILLEEN. Ke-To 16.-17.11. klo 10.00-19.00! Paljon supertarjouksia ja kaikki kaupan tuotteet -30% VAIN 2 PÄIVÄÄ! Agentuurin tämän syksyn mallikappaleita tukkuhinnoin! Paciuksenkaari 16 00270 Helsinki 010-3262333 www.femeia.fi Facebook: Femeia-Fashion Harkitsetko kodinvaihtoa? Kutsu ammattilainen kylään! Opastamme sinua kaikissa kodin myymiseen, ostamiseen, rahoittamiseen, vakuuttamiseen ja muuttamiseen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä! Leena Burgman Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV 050 535 0259 Seppo Tanskanen Myyntineuvottelija 040 680 7744 HELSINGIN OP-KIINTEISTÖKESKUS OY LKV, Haaga-Munkinseutu, Mannerheimintie 114, etunimi.sukunimi@op.fi. Siivouspalvelut kilökohtainen avustaja arjen tueksi ja virkistäviin la, jopa yön ajaksi. tajan palvelut. Palvelemme Uudellamaalla yli kymmenen vuoden kokemuksella. Palveluistamme saat ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? Perus-, viikko-, suursiivoukset Yms. Lääkinnällinen kuntoutus Sosiaalinen kuntoutus Haavan- ja avanteiden hoito Korvien huuhtelu Yms. Hoiva- ja henkilökohtaisen avustajan palvelut ? ? ? matkalle ja harrastuksiin Omaishoitajalomitukset ja ? ? Tilapäinen lastenhoito Yms. Iivisniemenkatu 3, 02260 Espoo Puh. 020 7411 690, www.kotipalvelu1.?