2017 Viikko 24 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 48. vuosikerta Nro 12 M unkin S eutu Hammasklinikka Tandklinik Tiesithän, että Dextra Munkkivuoresta saat yleislääkäripalveluiden lisäksi myös laadukkaat ja kaikenkattavat hammaslääkäripalvelut. Tervetuloa! Ajanvaraus p. 030 6060 tai dextra.? . Dextra Munkkivuori, Raumantie 1 A, 2. krs • Avoinna ma–to 8–20, pe 8–15 Kesäkuun Exuviance-tuotetarjous Wrinkle Repair Rypynkorjaaja 65 € (norm. 79 €). Tuote täyttää huulten ja silmänympärysten rypyt ilman pistoksia. Munkkiniemen puistotie 9 p. 09 484 803 timma.? /kosmetiikkahelmi Pietarinkatu 10, Helsinki p 09 611 821 timma.? /ihonhoito IHONHOITO www.ihonhoito.com Huom! ® • Kiinteistönvälitys Oy • www.huom.fi Huopalahdentie 24, 00350 Helsinki Kotisi ansaitsee alueen asiantuntijan, valitse munkkalainen! Maarit Vesa | 040 546 3570 Partner | maarit.vesa@huom.fi tehdään yhdessä suunnitelma asuntoasiasi hoitamiseksi. Ota yhteyttä, sovitaan tapaaminen. Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita emännille p. 010 281 2600 www.lakeudenpito.fi I kkunanpesut kesäauringon iloksi! ... ja paljon muuta! Myymälässä paljon kiinnostavia tarjouksia! Munkkivuoren ostoskeskus, alakerta | puh. 0400 125 320 | www.ettonet.fi Suomalaista luonnonkosmetiikkaa esittelyssä 21.6. klo 11-17. Moottorisänky Kaino Ergonominen Armi Aktiivituoli Jousikeinutuoli Kantri Ostoskärry Punaraita HYPOXI-STUDIO MEILAHTI Paciuksenkaari 14, Helsinki puh. 044 300 0050 | meilahti@hypoxi.fi LISÄTIETOJA: WWW.HYPOXIMEILAHTI.FI Varaa ilmainen konsultaatio! Kroppa kesällä kuntoon! Haluatko senttejä pois reisistä, lantiolta ja vatsanseudulta? HYPOXI® kohdentaa rasvanpolton ongelmakohtiin sekä vähentää tehokkaasti selluliittia. HYPOXI® perustuu liikunnan ja alipaineen yhdistelmään. Sopii miehille ja naisille. Urheilijoille palautumiseen! NÄKYVIÄ TULOKSIA NOPEASTI! Varaa jaksosi 15.8. mennessä saat 3 LISÄKERTAA KAUPAN PÄÄLLE. (arvo 147-195€) ? Lämpöja vesijohtoliike Hetipalvelut ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset vuodesta 1952 R Töölön Putkiliike Oy 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio kuvatapio.fi
2 Nro 12 • Viikko 24 M unkin S eutu HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us
M unkin S eutu 48. vuosikerta – nro 12 Viikko 24 Ajankohtaista Suomen suurin avoin datakeskus harjassa Kaupunginvaltuusto valitsi Jan Vapaavuoren pormestariksi Helsingin uusi kaupunginvaltuusto valitsi ensimmäisessä kokouksessaan kaupungin pormestarin ja apulaispormestarit Jätevettä valui vesistöön Munkkiniemessä ? Munkkiniemen vesiin valui jätevettä runsaasti, kun jätevesiputkeen tuli vuoto tai rikkouma. Likavesivuoto sai toukokuun lopussa alkunsa viallisesta putkesta. Hsy selvittää, mistä putken tukkinut rasva on peräisin. Talouksien jätevesiä valui valkamaan jo maaliskuusta alkaen. Kaikkiaan sitä on päässyt valumaan 5 000 kuutiota veteen. Vuotopaikka on mattolaiturin ja uimarannan välisellä alueella. Vuoto alkoi rannassa sijaitsevan maanalaisen pumppaamon ylivuodosta, koska yksi putkista oli tukkeutunut. Huopalahdentien ja Niemenmäenpuiston suunnitelmat esillä Postin jakeluongelmat Munkkiniemessä tutkitaan ? Postin jakeluongelmat tutkitaan. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin alkaa tutkia Postin jakeluongelmia Munkkiniemessä ja Munkkivuoressa. Huhtikuussa asiasta tehtiin kantelu, jossa tuotiin esille jakamatta jääneet tai myöhässä saapuneetn postilähekset alueella. Huomio kiinnitetiin myös siihen, että Posti kertoi silti tiedotteesssaan toimintansa olevan laadukasta. Posti vakuutti myös aluksi, ettei ongelmia ole, mutta pahoitteli myöhemmin asiaa. Muutamin osin tuli viestejä alueelta, joiden mukaan postia ei ollut jaettu yli kahteen viikkoon. Oikeusasiamiehelle on tullut useita postiin liittyviä kanteluita. Oikeusasiamies ei ole aiemmin tarttunut kanteluihin, koska niissä esiin nostetut asiat jäävät hänen toimivaltansa ulkopuolelle. Mutta nyt kantelussa vaaditaan tutkimaan, toteutuuko yleispalveluvelvoite Postin toiminnassa. Siitä syystä apulaisoikeusasiamies ottaa asian nyt tutkittavakseen. Yleispalvelu on tarkkaan postilaisssa säädelty asia, johon kuuluu nykyisin vain pieni osa postilähetyksistä. Esimerkiksi verkkokaupan paketit, lehdet tai yrityskirjeet kuten laskut eivät kuulu määritelmän alle. Oikeusasiamies on pyytänyt Postilta ja sitä valvovalta Viestintävirastolta selvitystä asiasta kesäkuun loppuun menessä. ? Helsingin kaupunki laatii Huopalahdentien katusuunnitelmaa välille Niemenmäenpuisto-Lokkalantie sekä Niemenmäenpuiston puistosuunnitelmaa. Suunnitelmaluonnoksiin voi tutustua 15.6.2017 asti verkkosivulla. Kadun suunnittelu perustuu liikennesuunnitelmaan, jossa kaavamuutoksen vuoksi alueen liikennejärjestelyt muuttuvat. Samalla parannetaan pyöräliikenteen liittymistä pohjoisesta Huopalahdentie suuntaan. Kävelysillan toinen porras puretaan Huopalahdentien itäpuolella. Huopalahdentien länsipuolelle rakennetaan uusi bussipysäkki. Katuja puistosuunnitelmat valmistuvat syksyllä 2017, ja rakentaminen on tarkoitus aloittaa täydennysrakentamishankkeiden aikataulujen mukaisesti aikaisintaan vuonna 2018. Ennen katusuunnitelman hyväksymistä, se on virallisesti nähtävillä kahden viikon ajan. Pormestaristo: Jan Vapaavuori, Anni Sinnemäki, Sanna Vesikansa, Pia Pakarinen ja Nasima Razmyar. Kuva Pertti Nisonen ? Valtuusto valitsi myös neljä apulaispormestaria, kaupunkiympäristön toimialalle Anni Sinnemäen (vihr), kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle Pia Pakarisen (kok), kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalle Nasima Razmyarin (sdp) ja sosiaalija terveystoimen toimialalle Sanna Vesikansan (vihr). Kaikki valinnat olivat yksimielisiä. Pormestari on kaupungin ykkösjohtaja ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Apulaispormestarit ovat kaupunginhallituksen jäseniä ja toimivat kukin oman toimialalautakuntansa puheenjohtajana. Sivu 8 Helsingin Pitäjänmäelle rakennettava Telia Helsinki Data Center on saavuttanut harjakorkeutensa. ? Helsingin Pitäjänmäelle rakennettava Telia Helsinki Data Center on saavuttanut harjakorkeutensa. Suomen ja pohjoismaiden suurimman avoimen datakeskuksen harjakaisia juhlitaan tänään. Yli 30 000 neliön kokoinen datakeskus rakennetaan yhden hehtaarin kokoiselle tontille, ja se on 23 metriä korkea. Sivu 8
4 Nro 12 • Viikko 24 M unkin S eutu P ääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 12 Puheenvuoro Kolumni Terveydenhuollon menot alenivat suurkaupungeissa S uurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset laskivat viime vuonna enemmän kuin koskaan 2000-luvulla. Tänä käy ilmi Kuntaliiton julkaisemasta vuosittaisesta kustannusvertailusta. Suurten kaupunkien terveydenja vanhustenhuollon kustannukset alenivat vuonna 2016 keskimäärin 1,5 prosenttia. Edellisenä vuonna kustannukset nousivat kaksi prosenttia. Helsingin terveydenhuollon kustannukset olivat 2 325 euroa asukasta kohden. Ne olivat vertailukuntien kuudenneksi pienimmät. Helsingin kustannukset ovat vakiintuneet lähelle suurten kaupunkien vastaavia kustannuksia. Helsinki on pystynyt uudistamaan ja tehostamaan palvelujaan, keventämään asteittain palvelurakennetta sekä lisäämään strategiamme mukaisesti kevyempiä palveluja. Tämä selittää myönteistä kustannuskehitystä. Kuntien välisten erojen kaventaminen on tärkeää maakuntaja sote -uudistusta ennakoiden, koska maakunnassa palvelujen myöntämisen periaatteet tullaan yhtenäistämään. Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset olivat vuonna 2016 yhteensä noin 5,28 miljardia euroa. Munkkiniemen yhteiskoulussa kirjoitetaan matemaattisia aineita paljon Tasa-arvoisesti myös sekä hyvällä menestyksellä ? Munkkiniemen yhteiskoulussa kirjoitetaan matemaattisia aineita paljon, tasa-arvoisesti ja hyvällä menestyksellä. Julkisuudessa on noussut esiin huolestuneita puheenvuoroja siitä, että matematiikan opiskelu ei kiinnosta nuoria, ja että etenkin tyttöjä eivät matemaattisen alat houkuttele. (Kts. esim. karvi. fi/2017/04/26/videotallennekansallisesta-matematiikkapaivasta/ ) Munkkiniemen yhteiskoulun lukiossa on voimakas painopiste matematiikan ja erityisesti pitkän matematiikan opiskeluun. Opiskeluinto ei tunne sukupuolieroa. Ja tulokset ovat olleet erinomaisia. Lukuvuonna 2015-16 Munkkiniemen yhteiskoulun 155 ylioppilaasta 105 kirjoitti pitkän matematiikan ja 39 lyhyen matematiikan. Tänä lukuvuonna uusia ylioppilaita on 147. Näistä 88 on kirjoittanut pitkän matematiikan ja 36 lyhyen. Kevään 11 laudaturia jakautuvat sukupuolten kesken hyvin tasaarvoisesti: naisista laudaturin kirjoitti 5 ja miehistä 6 opiskelijaa. Muidenkin matemaattisten aineiden huippuarvosanoissa Munkkiniemen yhteiskoulussa tasa-arvo näkyy selkeästi. Fysiikasta laudaturiin ylsivät kaksi naista ja kaksi miestä. Kemiasta samoin kaksi naisopiskelijaa ja kolme miestä. Kaiken kaikkiaan pelkästään laudatureja, siis huippuarvosanoja, matemaattisista aineista tuli munkkalaisille keväällä 2017 kaikkiaan 20. Tämän on huomannut myös Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö, joka on lahjoittanut 1000 euron kannustusstipendin peräti seitsemälle pitkän matematiikan ylioppilaskokeessa erinomaisesti menestyneelle opiskelijallemme – 3 naiselle ja 4 miehelle. Lukion matematiikan lehtorit Pekka Kontkanen ja Tuomas Mäkelä valottavat syitä munkkalaisten hyvälle matemaattiselle osaamiselle: • Munkkiniemen alueella on hyvä ja kannustava ilmapiiri matematiikan oppimiseen. • Kaikki, jotka haluavat tehdä töitä oppimisen eteen, saavat sen tehdä: En osaa – asennetta ei tunneilla tunneta. Kursseilla vaaditaan paljon, kotitehtäviä riittää ja kokeet ovat vaativia. ”No pain, no gain!” Silti: Munkan matematiikan kursseilla on tunnetusti mukava ilmapiiri. • Käsitystä epätasa-arvosta matemaattisissa aineissa lehtorit pitävät väärinä ja vanhentuneina. Kaikkia oppilaita kohdellaan kursseilla samanarvoisesti. Näin tuloksetkin ovat samanarvoisia. Munkkiniemen yhteiskoulu Kaisa Nummenpää FM, kirjastonhoitaja SUOMI 100 kilpajuoksua ? Vuonna 1828 Elias Lönnrot muisteli jalkamatkaansa Hämeeseen, Savoon ja Karjalaan. Vanhimmat merkinnät Suomesta lienee kirjattu jo 800-luvulla, tuhat vuotta ennen Lönnrotia. Suomi syntyi ja kehittyi vuosisatojen aikana. Nyt vietämme kansallisen itsenäisyytemme 100-vuotisjuhlaa. Suomi 100-innostus on yltynyt ja yltänyt ”joka niemeen, notkohon saarelmaan...” Juhlainto on ylennyt suorastaan keskinäisen kilpailun asteelle. Kenellä erikoisin, kenellä kekseliäin, kenellä komein Suomen juhlavuosi? Mekin keksimme. Olen tämän viikon SUOMI 100-juhlavaelluksella Parikkalan Oronmyllyltä Enonkosken museosillalle. Elias Lönnrotin lailla olemme ´havainnoineet ja ihmetelleet Suomen olemusta. Sata kilometriä suomalaista mäntymetsää, järven rantaa, nyppylää ja mäkeä. Ah, miten onkaan maamme kaunis, polkumme suloinen ja yhdessäolomme riemuinen. Vaelluksen (5.-9.6.) pappina valitsin yleisteemaksi metsän. Metsän lisäksi olemme miettineet maamme historiaa ja ihmisluonteita. Esi-isämme elivät ikänsä metsässä, Suomi oli niin kokonaan metsän peittämää, että koko maan nähtiin pukeutuneen metsäturkkiinsa. Epäimemättä metsä vaikuttaa yhä tapaamme ajatella, tarkastella historiaamme ja luontoamme. Metsäläisyys ohjaa ajatusta ja käyttäytymistämme. Kirjailija Joel Lehtonen kutsuu meitä kaupungistuneita metsäläisiä ”salon siirrokkaiksi”. Suomi on länsimaa. Yhdessä muiden kanssa elämme epävarmassa maailmassa. Päivän politiikka todistaa miten vaikea meidän on oppia luottamaan toisiin kansoihin, oppia elämään toisten kanssa sovinnossa. Karkeita vaatimuksia rajojen sulkemisesta, pakolaisten palauttamisesta ja Euroopan yhtenäisyyden pilkkaamisesta pitää Suomessa kuunnella korvat punaisena. Moni suomalainen on puolueita ja ministereitä myöten luiskahtanut harmaalle alueelle pilkkakirves kourassa. Päätöntä harhailua, löysiä puheita, kireää kieroilua. Euroopan unioni on joillekin suorastaan tappoase ja kirosana. Suomi 100-vaelluksemme Parikkalasta Enonkoskelle seuraa Karjalan ja Savon rajaa. Huumori ja huolettomuus näyttävät parhaat puoleensa täällä iloisessa ItäSuomessa. Jo Lönnrot pani merkille miten itäisen Suomen taloissa ja torpissa oli kahvipannu ahkerassa käytössä. Joissakin taloissa oli kehitys viritetty tuulimyllyasteelle kertomaan miten vieraanvaraisuus ja hyvä tuuli ovat aina olleet savo-karjalaisten tunnuksia. Sutjakkuus ja sukkeluus seuraavat aina savolaista Savolainen on luonteeltaan seurallinen erakko, joka ”omalta mäiltään halua haistella ommoo ilimoo ja kahella ommoo taivasta.” Savolainen talo törröttä uusein järven rannalla tai mäen nyppylällä. Kivikkoiset pellot oppettivat siteyttä ja kärsivällisyyttä. Jo Lönnrot havaitsi tämän, savolaisten ja karjalaisten ystävällisen ja vieraanvaraisen ominaislaadun. Lönnrot mutoili: ”Savon rahvaan luonne esiintyy suuresti edukseen: itsenäisyyttä ilman julkeutta, kohteliaisuutta ilman matelemista, oman arvon tuntoa ja tyytyväisyyttä säätyynsä, harkintaa ja tervettä arvostelua joka tilaisuudessa.” Kielimies Lönnrotin korva erotti kielen aitouden ja rikkauden. Savo on kauniskaikuista korvalle, rikassanaista, lauseparsiltaan voimakasta ja puhdasta vieraista sekoituksista (kahtoo, kehtoo, mehtä, tarvihtoo). Vaeltelu metsäpoluilla sujuu sutjakkaammin jos rohkenee antautua keskusteluun puiden kanssa. Rantakaisla kertoi minulle selvinneensä vahvaa petäjää paremmin kevätmyrskystä. Mänty napsahti hetkessä poikki, minä huojuin ja taivuin, mutta selvisin. Veli-Matti Hynninen veli-matti@hynninen.info Veli-Matti Hynninen – Taidetoiminta vähentää koulukyynisyyttä ? – Koulukyynisyyttä voidaan vähentää koulupäivään niveltyvällä taidekasvatuksella, todetaan ArtsEqual-hankkeen tuoreessa tutkimuksessa. Vuonna 2016 noin puolet 12-vuotiaista koululaisista tunsi jonkinasteista kyynisyyttä koulunkäyntiä kohtaan ja 15 prosenttia heistä koki koulun täysin merkityksettömänä tulevaisuutensa kannalta. Taiteen vahvempi asema koulussa voi ArtsEqual-tutkijoiden mukaan tukea koulunkäynnin mielekkyyttä, sillä taiteellinen toiminta antaa mahdollisuuksia toimia aktiivisesti, ilmaista itseään ja vaikuttaa ympäristöön. Välilliset vaikutukset ilmenevät muun muassa kouluviihtyvyyden ja yhteisöllisyyden paranemisena. ArtsEqual-hankkeen kouluinterventiossa on koettu positiivisena, että taidekasvatuksen ohjaama toiminta on niveltynyt koulupäivään. Kyse ei siis ole erillisistä taiteen oppitunneista vaan taidetoiminta on ollut osa muiden aineiden oppitunteja. Taidekasvatuksen suotuisista vaikutuksista oppimiseen, hyvinvointiin ja sosiaalisten taitojen kehittymiseen on vahvaa empiiristä näyttöä. Laadukas taidekasvatus vahvistaa koululaistaitoja, identiteettityötä, itsetunnon rakentumista ja ennen kaikkea toisen kohtaamista. Taiteella ja taidekasvatuksella on todettu olevan kokonaisvaltaisia hyvinvointivaikutuksia: oppimisvalmiuksien vahvistumisen lisäksi muun muassa käyttäytymisen ongelmien on havaittu vähenevän. Tämä korostuu erityisesti tukea tarvitsevien oppilaiden kohdalla. ArtsEqual-hankkeen kouluinterventiot viittaavat samaan suuntaan. Tutkimukset tukevat myös näkemystä, jonka mukaan kulttuuriset stereotypiat on mahdollista ylittää, kun esittävän taiteen opetusta tarjotaan kaikille, muun muassa sukupuoleen katsomatta. Taideja kulttuurikasvatus vahvistaa lasten ja nuorten kulttuurista pääomaa ja valmiuksia toimia aktiivisesti yhteiskunnassa. ArtsEqual-tutkijat ehdottavatkin maanantaina julkaistussa toimenpidesuosituksessaan, että peruskoulu voisi olla Suomen suurin kulttuurikeskus, jossa laadukas ja monipuolinen taideja kulttuurikasvatus on tasaarvoisesti kaikkien oppilaiden saatavilla. Toimenpidesuosituksessa ehdotetaan toimenpiteitä niin kunnille, kouluille kuin kulttuurijärjestöille, jotta ne ryhtyisivät tiiviimpään yhteistyöhön koulun ympärille. Suosituksen on laatinut taidekasvatuksen asiantuntijaryhmä, jota johtaa Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun tanssipedagogiikan professori Eeva Anttila. Taideyliopiston koordinoima ArtsEqual tutkii, miten taide voisi lisätä yhteiskunnallista tasa-arvoa ja hyvinvointia 2020-luvun Suomessa. Kuusivuotista hanketta rahoittaa Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvosto. Se on suurimpia taiteentutkimuksen hankkeita Suomessa. Lisätietoa: www.artsequal.fi Helsinki myy Laajasalon Villa Furuvikin ? Helsingin kaupunki käynnistää tarjouskilpailun Laajasalossa sijaitsevasta Villa Furuvikista. Suojellun kaksikerroksisen huvilan lisäksi myydään pihapiiriin kuuluvat sivurakennus, talousrakennus ja rantasauna. Asuminen on sallittu huvilassa ja sivurakennuksessa. Vuonna 1884 käyttöönotettu, arkkitehti Karl August Wreden suunnittelema Villa Furuvik on arvioitu kulttuurihistoriallisesti ja ympäristön kannalta arvokkaaksi. Sen piha-alue on arvioitu puutarhahistoriallisesti arvokkaaksi. Huvila sijaitsee Laajasalon eteläisellä rannalla osoitteessa Furuvikintie 5. Helsingin kaupunki on ostanut kiinteistön vuonna 1991 ja viime vuodet se on ollut vuokrattuna yhdistyskäyttöön. Töölön sairaalan kortteliin asuinrakentamista ? Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri on siirtämässä Töölön sairaalan toiminnan lähivuosina Meilahden sairaala-alueelle. Sairaalatoiminnalta vapautuvaan kortteliin suunnitellaan asumista. 1930-luvulta peräisin oleva sairaalan vanha osa on tarkoitus suojella, ja sille etsitään uutta käyttöä. Tavoitteena on, että rakennus säilyisi julkisessa käytössä. Sairaalan 1950ja 1980-luvuilla rakennettuja laajennusosia suunnitellaan purettavaksi. Korttelin pohjoisosaan, purettavan sairaalarakennuksen tilalle, suunnitellaan 7–8-kerroksisia asuinrakennuksia. Asuntoja alueelle tulisi noin 650 uudelle asukkaalle. Säilytettävän sairaalan eteläpuolelle on kaavailtu uudisrakennusta, joka liittyisi säilyvän rakennuksen uuteen käyttöön. Topeliuksenkadun ja Töölönkadun välille on tarkoitus mahdollistaa jalankulkuyhteys korttelin halki. Korttelin muutos edellyttää asemakaavan muuttamista. Suunnitteluaineistoihin voi tutustua 30. kesäkuuta asti Töölön kirjastossa sekä kaupungin verkkosivuilla www.hel.fi/ suunnitelmat. Suunnittelusta järjestetään keskustelutilaisuus 14. kesäkuuta kello 17–19 Töölön kirjastossa. – Lähtökohtana on sovittaa uudisrakentaminen ympäristöönsä sekä korkeuden että kaupunkikuvan puolesta, sanoo arkkitehti Tommi Suvanto Helsingin kaupunkiympäristön toimialalta. Kaavaehdotus tuodaan kaupunkiympäristölautakunnan käsittelyyn syksyllä. Lopullisesti asemakaavasta päättää kaupunginvaltuusto.
5 Viikko 24 • Nro 12 M unkin S eutu Musta lammas voitti Aarhus Vocal Festivalin kuorokilpailun ? Helsinkiläinen Musta lammas -a cappellakuoro voitti tanskalaisen Aarhus Vocal Festivalin kansainvälisen kilpailun sunnuntai-iltana 4.6. ollen samalla kilpailun historian ensimmäinen suomalainen kuoro. Kilpailuun oli valittu esikarsinnan perusteella yhteensä kuusi kuoroa eri puolilta Eurooppaa. Musta lammas palkittiin 20 000 tanskan kruunulla. Toiseksi tullut SYNG Selected sai 10 000 ja kolmanneksi sijoittunut Dekoor 5000 kruunua. Lisäksi Mustan lampaan oma kappale "Katse" sai erikoispalkinnon kuoroja lauluyhtyekilpailujen innovatiivisimmasta sovituksesta. Sen on kirjoittanut ykkössopraano Sonja Ebeling ja sovitus on hänen ja kuoronjohtaja Ida Olsosen yhdessä tekemä. "Katseen" lisäksi 15 minuutin mittainen kilpailuesitys sisälsi myös coverversion kappaleesta Feeling Good sekä kaikilla kuoroilla pakollisena numerona olleen David Bowien kappaleen Heroes. Aarhus Vocal Festival (AAVF) on Euroopan suurin rytmisen vokaalimusiikin festivaali, joka järjestettiin tänä vuonna kuudennetta kertaa. Kuorokilpailu on osa nelipäiväistä festivaalia, joka tuo yhtyeja kuorolaulun eri osa-alueiden ammattilaiset ja harrastajat samaan kaupunkiin joka toinen vuosi. Kuorokilpailun tuomaristossa vaikuttivat tänä vuonna Jonathan Minkoff, Malene Rigtrup, Lauren Kinhan ja Tobias Hug. Päätuomari Jonathan Minkoff sanoi Mustan lampaan olevan yksi tämän hetken innostavimmista nousevista kuoroista. Musta lammas tekee rytmimusiikkia suurella sydämellä soiden tiukasti yhteen bändin tavoin. Tätä kahdestakymmenestä kahdesta ammattimuusikosta koostuvaa kuoroa johtaa Ida Olsonen. Mustan lampaan matkaa Tanskaan tukivat Svenska kulturfonden, Musiikin edistämissäätiö sekä Sibelius-Akatemian tukisäätiö. HSL ja Stara siirtyvät kokonaan uusiutuviin polttoaineisiin Helsingin kaupungin hyötyajoneuvot ja HSL:n tilaama bussiliikenne siirtyvät käyttämään vain uusiutuvia polttoaineita vuoteen 2020 mennessä. Kuva: Veikko Somerpuro Helsingin kaupungin hyötyajoneuvot ja HSL:n tilaama bussiliikenne siirtyvät käyttämään vain uusiutuvia polttoaineita vuoteen 2020 mennessä. Kuva: Lauri Eriksson/HSL ? Pääkaupunkiseudun bussit ja valtaosa Helsingin kaupungin työkoneista ja kuorma-autoista vaihtavat jäteja tähdepohjaisiin biopolttoaineisiin. Helsingin seudun liikenne HSL, Helsingin kaupunki ja hankkeessa mukana olevat uusiutuvan polttoaineen tuottajat ovat hiilineutraalin liikenteen tiennäyttäjiä. Kyse on kansainvälisesti merkittävästä hankkeesta. Helsingin kaupungin hyötyajoneuvot ja HSL:n tilaama bussiliikenne siirtyvät käyttämään vain uusiutuvia polttoaineita vuoteen 2020 mennessä. Tämä on edelläkävijyyttä maailmassa. Helsingin kaupungilta mukana on rakentamispalveluliikelaitos Stara, joka hallinnoi suurinta osaa kaupungin ajoneuvoista. – Siirtyminen biopolttoaineisiin vähentää huomattavasti hiilidioksidipäästöjä sekä paikallisia pienhiukkasja typpioksidipäästöjä. Vaikutus näkyy erityisesti Helsingin keskustan ilmanlaadussa, Staran yksikönjohtaja Sami Aherva kertoo. – Kestävästi tuotetut biopolttoaineet ovat merkittävässä asemassa Helsingin seudun liikenteen päästötavoitteiden saavuttamisessa. BioSata–hankkeella voidaan nopeuttaa siirtymistä pois fossiilisista polttoaineista, sanoo HSL:n hankejohtaja Reijo Mäkinen. Keskeisten toimijoiden mukanaolo BioSata-hankkeessa mahdollistaa nopean siirtymisen biopolttoaineisiin. HSL, Stara, UPM, Neste, Teboil, St1, Työja elinkeinoministeriö, Öljyja biopolttoaineala ry ja VTT pyrkivät yhdessä mahdollisimman laajaan biopolttoaineiden käyttöön. Hanke on osa pääkaupunkiseudun Smart & Clean -projektia, jonka tavoitteena on maailman houkuttelevin päästötön liikkuminen. Korkealuokkaisten nestemäisten biopolttoaineiden etuna on, etteivät ne edellytä uusia ajoneuvoja tai uutta jakeluinfrastruktuuria. Biopolttoaineiden kohdennetulla käytöllä voidaan alentaa lähipäästöjä. Vanhemmissa autoissa ja työkoneissa uusiutuva diesel leikkaa hiukkaspäästöjä jopa kolmanneksen. Parhaimmillaan biopolttoaineet alentavat polttoaineen tuotannosta ja käytöstä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä 80–90 prosenttia verrattuna fossiilisiin polttoaineisiin. – Kun ottaa huomioon ajoneuvojen lukumäärän ja sovelluskohteet eli bussit, kuorma-autot ja työkoneet, BioSata on suurin koordinoidusti toteutettava kehittyneiden biopolttoaineiden hanke Euroopassa. Hankkeessa tehdään myös seurantamittauksia. Mittauksissa selvitetään muun muassa polttoaineiden suorituskykyä, vaikutuksia lähipäästöihin ja energiatehokkuuteen sekä huollon tarpeeseen, sanoo hankkeen koordinoinnista vastaavan VTT:n tutkimusprofessori Nils-Olof Nylund. HSL:n pääkaupunkiseudun liikenteessä on noin 1 400 bussia, jotka kuluttavat noin 40 000 tonnia polttoainetta vuosittain. Staran omassa kalustossaan käyttämä polttoainemäärä on noin 2 000 tonnia. Suomessa tuotetaan kaikkiaan noin 500 000 tonnia biopolttoaineita vuodessa. Kansallisen energiaja ilmastostrategian mukaan biopolttoaineiden osuus aiotaan nostaa Suomessa 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Suomi on edistyneiden jäteja tähdepohjaisten biopolttoaineiden käytön ja kehittämisen kärkimaita. HSL Helsingin seudun liikenne vastaa pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen suunnittelusta ja tilaamisesta sekä Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta. Kuntayhtymässä on 360 työntekijää ja liikevaihto noin 600 milj. euroa vuodessa. HSL:n järjestämässä liikenteessä tehdään vuosittain noin 360 miljoonaa matkaa, mikä on 63 % kaikista Suomen joukkoliikennematkoista. www.hsl.fi Stara on Helsingin kaupungin rakentamispalveluliikelaitos – rakentamisen, ympäristönhoidon ja logistiikan moniosaaja. Se huolehtii Helsingin siisteydestä, toimivuudesta ja vehreydestä. Staran hoidossa on noin 70 % Helsingin kaduista ja puistoista. Liikelaitoksessa on lähes 1 500 työntekijää ja sen liikevaihto on noin 200 miljoonaa euroa vuodessa. www.hel.fi/stara Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy on Pohjoismaiden johtava tutkimusja teknologiayhtiö. Tuotamme tutkimuksen ja tiedon kautta asiantuntijapalveluja kotimaisille ja kansainvälisille asiakkaillemme ja kumppaneillemme, liike-elämälle ja julkiselle sektorille. Käytämme 4 miljoonaa tuntia vuodessa aivovoimaa teknologisten edistysaskelien kehittämiseen. www.vtt.fi Helsingin yliopiston kansleriksi Kaarle Hämeri Yliopistokollegio valitsi Helsingin yliopiston uudeksi kansleriksi Professoriliiton puheenjohtajan, fysiikan professori Kaarle Hämerin. ? Yliopistokollegio valitsi Helsingin yliopiston uudeksi kansleriksi Professoriliiton puheenjohtajan, fysiikan professori Kaarle Hämerin, 52. Kanslerin enintään viisivuotinen toimikausi alkaa 1.10.2017. Filosofian tohtori Kaarle Hämeri on toiminut Helsingin yliopiston fysiikan alan professorina vuodesta 2002 asti ja fysiikan laitoksen varajohtajana vuodesta 2010 lähtien. Hän on toiminut tutkijan tehtävissä Helsingin yliopiston lisäksi Työterveyslaitoksella, Tukholman yliopistossa ja Lundin yliopistossa sekä monissa tieteenalansa kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä. – Haluan kehittää yliopistosta entistä vahvemman ja yhtenäisen sivistysinstituution, sanoo Hämeri tehtävästään kanslerina. Kanslerin tehtävää haki yhdeksän henkilöä, jotka olivat Ulla-Maija Forsberg, Mats Gyllenberg, Kaarle Hämeri, Jukka Kekkonen, Laura Kolbe, Jari Niemelä, Pertti Panula, Anne Pitkäranta ja Patrick Scheinin. Heistä Hämeri, Kekkonen, Panula ja Pitkäranta valittiin kanslerihaun toiselle kierrokselle. Kollegion äänet jakautuivat ensimmäisellä äänestyskierroksella seuraavasti Hämeri 21, Kekkonen 15, Panula 8, Pitkäranta 3, poissa 3 ja toisella kierroksella Hämeri 31, Kekkonen 16. Helsingin yliopiston kanslerin tehtävänä on yliopistolain mukaan edistää tieteitä ja yliopiston yhteiskunnallista vuorovaikutusta sekä valvoa yliopiston yleistä etua ja toimintaa. Kanslerilla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa valtioneuvostossa, kun se käsittelee Helsingin yliopistoa koskevia asioita. Yliopiston johtosäännön mukaan kansleri myöntää professorin arvonimen ja dosentin arvon. Hän myös johtaa hyvän tieteellisen käytännön loukkaamista koskevien epäilyjen selvittämistä. Yliopiston johdon kanssa sovitun työnjaon mukaisesti kansleri johtaa yliopiston varainhankintaa.
6 Nro 12 • Viikko 24 M unkin S eutu Seurakunta In memoriam Sunnuntaiksi VIIKKO 24 MA 12.6. Esko TI 13.6. Raili, Raila KE 14.6. Pihla, Kielo TO 15.6. Moona, Viena, Vieno PE 16.6. Päivi, Päivikki, Päivä LA 17.6. Urho SU 18.6. Tapio Kesä on alkanut, koululaiset ovat päässeet vihreille laitumille, ja me vanhemmat ihmiset voimme saada raitiovaunussa istumapaikan. Yrjö Kivimies (1899-1970) Päivyri Luuk. 12:13-21 Et saa sitä mukaasi Raino Westerholm on kuollut 97-vuotiaana Täyden palvelun hautaustoimisto Neuvonta ja päivystys 24 h puh. 726 0711 Hautauspalvelu Pietét Oy • Arkut ja uurnat • Kuljetukset • Kukat ja sidontatyöt • Pitopalvelut • Hautakivityöt • Perunkirjoitukset www.pietet.fi Munkkiniemi Huopalahdentie 3 00330 Helsinki puh. 488 140 Töölö Mannerheimintie 40 00100 Helsinki puh. 726 0711 Tapiola Tapiontori 1 02100 Espoo puh. 4559 5650 ? Suomen Kristillisdemokraattien ensimmäinen kansanedustaja ja puolueen entinen puheenjohtaja Raino Westerholm kuoli 1. kesäkuuta 97-vuotiaana Helsingissä. Hän nousi eduskuntaan Suomen Kristillisen Liiton ehdokkaana vuonna 1970. Suomen Kristillisen liiton kansanedustajana Westerholm toimi vuosina 1970 – 1979, puolueen puheenjohtaja vuosina 1973 – 1982 sekä oli presidenttiehdokkaana vuosien 1978 ja 1982 presidentinvaaleissa. – Westerholmin valoisa, nöyrä ja syvästi vakaumuksellinen elämänasenne teki suuren vaikutuksen. Raino Westerholm oli uranuurtaja, joka turvasi kaikessa Jumalaan, muistelee edesmennyttä puheenjohtajaa puolueen nykyinen puheenjohtaja Sari Essayah. – Erityisesti rohkea, presidentti Urho Kekkosen haastaminen suomettumisen vuosina vaati rohkeutta ja lujaa tahtoa. Puolueemme kunnioittaa suuresti kaikkea Raino Westerholmin puolueemme ja maamme eteen tekemää työtä, Essayah kiittää edesmennyttä Westerholmia. Raino Westerholm oli syyskuusta 2016 lähtien vanhin elossa ollut kansanedustajana toiminut henkilö. Westerholm oli viimeinen elossa ollut Urho Kekkosen kanssa samoissa presidentinvaaleissa ehdokkaana ollut henkilö. Vuoden 1978 presidentinvaaleissa Westerholm sai puolueen kaikkien aikojen parhaan vaalituloksen: 8,8 prosentin tuloksen ja valitsijamiesten suorittamassa vaalissa 25 valitsijamiestä kolmestasadasta. Raino Westerholm 20.11.1919-1.6.2017. Kuva Kristiina Kunnas Runopalsta Mestareiden kertomaa Kaksi viisasta miestä aikoinaan jakoi viisautta päälle maan. Jeesus mestari opetti, toinen toistanne rakastakaa. Älkää pahaa lietsoko konsanaan. Eino Leino runossaan kirjoitti Ei kukaan huono ole ihminen, lienee toinen vain heikompi toista. Eihän eri lamputkaan valoaan, yhtä kirkkaana valoa loista. Olavi Kylliäinen Lapsille vesirokkorokotukset maksutta ? Neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa tarjotaan 1. syyskuuta alkaen maksutonta vesirokkorokotetta osana kansallista rokotusohjelmaa. Rokote voidaan antaa 1,5–11-vuotiaille lapsille, jotka eivät ole sairastaneet vesirokkoa tai saaneet kahta vesirokkorokoteannosta aikaisemmin. Vesirokkorokotuksen saa ainoastaan ajanvarauksella määräaikaistarkastuksen yhteydessä neuvolassa (1,5, 2-, 3-, 4-, 5ja 6-vuotistarkastuksessa) ja koulussa. Rokotteiden riittävyys kaikille turvataan sillä, että rokotetta ei anneta avoimissa neuvoloissa eikä joukkorokotuksina. Jos ei ole tietoa, onko lapsi sairastanut vesirokkoa, vesirokkovasta-aineita ei rokottamiseen liittyen tutkita. Vanhemmilta saadaan yleensä hyvin luotettavasti tietoon se, onko lapsi sairastanut vesirokon. ? Tavaraa voi kerätä loputtomasti, mutta onnea tarjoaa varsin harva kapistus. Omassa elämässäni iloa tuo pieni ikäkulu paatti, mutta se tuo samalla kasapäin työtä ja riesaa. Konmarittajaa minusta ei saa, mutta vinttikomeroissa on historian mukana kasautunut rytöä, jota kukaan ei tarvitse enää minnekään. Miksi siitä on niin vaikea luopua? Turvallisuudentunne käy kaupaksi. Osta nyt kotiisi hälytysjärjestelmä, hanki kattavampi vakuutusturva, vaihda uusi kaikilla elektronisilla apulaitteilla varustettu auto, sijoita rahasi viisaasti ja desinfioi kätesi riittävän usein. Älä unohda huolehtia ruokavalion tasapainoisuudesta ja urheilla säännöllisesti. Nyt en ennätä levätä, en pysähtyä. Kohta on aikaa, mutta juuri nyt on vähän kiireinen jakso. On vaan pakko painaa. Sitten kun on aikaa, niin palataan asiaan. Nautitaan rauhassa, sitten myöhemmin. Loppupeleissä on aina hyvä muistaa, että käärinliinassa ei ole taskuja, eikä sairaalan kylmälihatiskillä kysellä titteleitä. Jonotusnumeroa ei tiedä kukaan. Jeesus varoitti ahneudesta, elämän rakentamisesta omaisuuden varaan. Rikas mies oli kerännyt tavaraa ja varallisuutta koko ikänsä, ja aikoi viimein asettua siitä nauttimaan, mutta samana yönä tuli hänen vuoronsa kuolla. Minä en tiedä oman kuolemani hetkeä, mutta sen tiedän, että mitään tavaraa en saa mukaani. Jeesuksen vertauksessa toimitaan sijoitusoppien vastaisesti, ja kehotetaan laittamaan elämä yhden kortin varaan. Kristinusko ei ole onnellisuuspilleri eikä se takaa huolettomuutta, mutta se tarjoaa armon ja rakkauden. Valo on pimeyttä vahvempi, rakkaus voittaa vihan. Älä siis pelkää, rakasta! Kimmo Saares Kirjoittaja on kirkon ja median moniottelija, toimittaja, pappi ja Kirkon tiedotuskeskuksen ohjelmapäällikkö Munkkiniemi Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ti, to ja pe klo 9-13, ke klo 14-17, ma suljettu, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10-11, p. 09 2340 5118. www. helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi, FB Munkkiniemen seurakunta, Lapset ja perheet, Vapaaehtoiset. Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo Raumantie 3 Iltakahvila to klo 18 kirkolla. Messu kesäkuussa vain Munkkiniemen kirkossa klo 11. Kotiryhmäverkoston messu su 18.6 klo 17. Munkkiniemen kirkko Tiilipolku 6 Kesäkahvila klo 13-14.30 keskiviikkoisin 14.6.-16.8. Leppoisaa yhdessä oloa kahvikupposen äärellä ja pientä ohjelmaa. Konsertti pe 16.6. klo 18 Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi Ylioppilaskunnan Laulajat. Vapaa pääsy. Konsertissa kerätään vapaaehtoinen kolehti, Yli satavuotiasta kesäkuoroperinnettä kunnioittaen YL hankkii kesän 2017 konserttien tuotoilla maa-alueen, joka muutetaan Metsähallituksen alaiseksi luonnonsuojelualueeksi. Messu su 18.6. klo 11. Tarja Frilander, Kaisa Sidoroff. Messu juhannuspäivänä 24.6. klo 11. Sinikka Peltohaka, Senni Valtonen. Messu su 25.6. klo 11. Jouni Hartikainen, Senni Valtonen. Tulossa syksyllä Avoin luontoperhekerho maanantaisin klo 17.30 -19. Kerho kokoontuu Lehtisaaren kappelilla 21.8., 28.8., 11.9. ja 18.9. ja Munkkivuoren kirkolla 2.10., 9.10., 23.10. ja 31.10. Luontoperhekerho on tarkoitettu perheiden yhteiseen hetkeen luonnossa, lähiluonnon tutkimiseen ja ihmettelyyn. Kerhon aikana nautitaan omia eväitä. Kerho on maksuton. Tiedustelut rauna.mannermaa@evl.fi Puuinstallaatio Y ? Kansainvälinen arkkitehtija hienopuuseppätyöryhmä tuo nykyarkkitehtuurin osaksi Seurasaaren ulkomuseota kesällä 2017 yhteistyössä Kansallismuseon kanssa. Y on yhtälö väliaikaisuutta, ajallisuutta ja provosoivaa puun käyttöä museomiljöössä. Niemelän torpan pihapiiriin nousevan Y:n avajaiset olivat 1.6. Yleisön nähtävänä se on 15.9.2017 saakka. Perinne syntyy tiedon ja taitojen jakamisesta, jatkamisesta — liitoksesta uuden ja vanhan välillä. Y-installaatio pyrkii olemuksellaan innoittamaan puun mahdollisuuksiin nykyrakentamisessa. Se kannustaa rajat ylittävään yhteistyöhön arkkitehtien ja puuseppien välillä sekä perinteisten hienopuusepän työtapojen että digitaalisten suunnitteluja tuotantometodien yhdistämiseen. Installaatio itsessään on kuin suuri CLT:stä tehty puuliitos. Installaation tavoitteena on saada kävijät viivähtämään pidempään muuttamalla totutun pysyvää museoympäristöä. Väliaikainen pala muodostaa uuden sosiaalisen pihapiirin. Y tarjoaa hypnoottisen mietiskelypaikan, jossa pohtia ajan muuttuvaa olomuotoa. Sosiaalinen pihapiiri herää eloon, kun Lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulu Arkki järjestää Niemelän torpan pihapiirissä kesän aikana majanrakennustyöpajoja. Pajojen teemana on kota, jollainen löytyy myös torpan pihalta ja joita Suomessa on käytetty tuhansia vuosia. Työpajoissa nuoret ja vanhat pääsevät rakentamaan omia majojaan, jotka tuovat Y-installaation rinnalla hauskasti näkyväksi puurakentamisen pitkät perinteet. Kaikille avoimet, museolipun hintaan sisältyvät yleisötyöpajat järjestetään 22.7 ja 29.7. Seurasaaren ulkomuseo Seurasaari, Helsinki puh. 0295 33 6912, www.seurasaari.fi Museo on avoinna 15.5.–15.9. Liput 9 / 6 / 3 / 20 € Kansallismuseon museoperheeseen kuuluu seitsemän museota ja kaksi linnaa Kansallismuseo, Kulttuurien museo (toiminta jatkuu Kansallismuseossa), Suomen merimuseo, Seurasaaren ulkomuseo, Tamminiemi, Hvitträsk, Louhisaari, Olavinlinna ja Hämeen linna.
8 Nro 12 • Viikko 24 M unkin S eutu Kaupunginvaltuusto valitsi pormestarin ja apulaispormestarit Jatkoa sivulta 3 ? Kaupunginvaltuuston puheenjohtajaksi valtuusto valitsi Tuuli Kousan (vihr). Ensimmäisenä varapuheenjohtajana toimii Harry Bogomoloff (kok) ja toisena Pentti Arajärvi (sdp). Kaupunginvaltuuston kokous jatkuu ja listalla on kaupunginhallituksen ja sen jaostojen sekä lautakuntien ja niiden jaostojen sekä muiden keskeisten toimielinten valintoja. Tässä perustietoja pormestarista ja apulaispormestareista. Jan Vapaavuori (kok), pormestari Jan Vapaavuori (s. 1965) on työskennellyt syyskuusta 2015 alkaen Euroopan investointipankin varapääjohtajana Luxemburgissa. Hän toimi elinkeinoministerinä vuosina 2012–2015 ja asuntoministerinä 2007?2011. Kansanedustajaksi hänet valittiin vuonna 2003. Vapaavuori on toiminut useissa Helsingin kaupungin luottamustehtävissä vuodesta 1996, jolloin hänet valittiin kaupunginvaltuustoon. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana hän toimi vuosina 2005– 2007 ja sitä ennen kaupunginhallituksen jäsenenä ja liikuntalautakunnan puheenjohtajana. Vapaavuori on koulutukseltaan oikeustieteen kandidaatti ja hän valmistui Helsingin yliopistosta vuonna 1989. Hän on opiskellut myös kansantaloutta ja laskentatointa Svenska handelshögskolanissa ja suorittanut oikeustieteen jatkoopintoja Helsingissä, Uppsalassa ja Haagissa. Anni Sinnemäki (vihr), apulaispormestari, kaupunkiympäristön toimiala Anni Sinnemäki, (1973) on työskennellyt tammikuusta 2015 alkaen Helsingin kaupunkisuunnittelusta vastaavana apulaiskaupunginjohtajana. Sinnemäki toimi vihreiden kansanedustajana vuosina 1999– 2015 ja puolueen puheenjohtajana sekä työministerinä 2009–2011. Sinnemäki toimi Helsingin kaupunginvaltuutettuna vuodesta 2005 siihen saakka, kun hänet valittiin apulaiskaupunginjohtajaksi vuonna 2015. Sinnemäki on koulutukseltaan humanististen tieteiden kandidaatti. Hän opiskeli Venäjän kirjallisuutta Helsingin yliopistossa. Pia Pakarinen (kok), apulaispormestari, kasvatuksen ja koulutuksen toimiala Pia Pakarinen (s. 1960) on työskennellyt Helsingin seudun kauppakamarin johtajana vuodesta 2014 alkaen ja sitä ennen Helsingin Yrittäjät ry:n ja HyPoint Oy:n toimitusjohtajana. Vuosina 1995–96 hän työskenteli juristi-lingvistinä ja vuosina 1996?2000 juristi-reviisorina Euroopan unionin tuomioistuimessa Luxemburgissa. Pakarinen on toiminut vuodesta 2005 lukuisissa kaupungin luottamustehtävissä ensin valtuuston varajäsenenä ja sittemmin varsinaisena valtuutettuna. Hän toimi vuosina 2010?2014 kokoomuksen puoluevaltuuston jäsenenä. Pakarinen valmistui oikeustieteen kandidaatiksi vuonna 1994 ja valtiotieteen kandidaatiksi vuonna1985 Helsingin yliopistosta sekä ekonomiksi vuonna 1982 Helsingin Kauppakorkeakoulusta. Nasima Razmyar (sdp), apulaispormestari, kulttuurin ja vapaaajan toimiala Nasima Razmyar, (s. 1984) on toiminut kansanedustajana vuodesta 2015. Sitä ennen hän oli Sdp:n eduskuntaryhmän poliittinen avustaja ja vuoden 2013 alusta eduskuntaryhmän viestintäsihteeri. Razmyar on työskennellyt Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön (IOM) tehtävissä sekä Mannerheimin Lastensuojeluliitossa ja Monika-Naiset-liitossa maahanmuuttajia koskevissa tehtävissä. Razmyar valittiin Helsingin kaupunginvaltuustoon ensimmäisen kerran vuonna 2012. Razmyar suoritti yhteisöpedagogin opinnot HUMAK-ammattikorkeakoulussa 2010?2013 ja on opiskellut myös kulttuurintuotantoa ja suorittaa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon keväällä 2018. Sanna Vesikansa (vihr), apulaispormestari, sosiaalija terveystoimiala Sanna Vesikansa (s. 1972) on toiminut kaupungin eri luottamustoimissa vuodesta 2009 alkaen, mm. kaupunginhallituksen jäsenenä 2015–2017, varhaiskasvatuslautakunnan puheenjohtajana ja sosiaalilautakunnan jäsenenä. Vesikansa on työskennellyt Pelastakaa lapset ry:n kansainvälisissä ohjelmissa ja sitä ennen useissa tehtävissä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa. Vesikansa on koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri. Hän valmistui Helsingin yliopistosta vuonna 1999 pääaineenaan sosiologia. Suomen suurin avoin datakeskus harjassa Jatkoa sivulta 3 ? – Tämä on m e r k i t t ä v ä hetki rakennusprojektissa. Valmistuessaan uusi d a t a k e s k u s on meille digitalisaatiotehdas, josta tuotamme muun muassa laitetila-, viestintäja verkottamissekä ITja pilvipalveluita, ja myös esineiden internetiin ja big dataan liittyvät palvelut, Telian datakeskusliiketoiminnan johtaja Pasi Sutinen kertoo. Datakeskus valmistuu ensi vuoden huhtikuussa. 150 miljoonaa euroa maksavaan Telia Helsinki Data Centeriin mahtuu lähes 200 000 palvelinta, jotka voisivat teoriassa palvella jopa miljoonia yrityksiä yhtä aikaa. Jokaisessa pitsalaatikon kokoisessa palvelimessa pyörii tulevaisuudessa jopa satojen yritysten dataa. – Rakennamme täysin uudenlaista, pitkälle automatisoitua ja erittäin turvallista datakeskusta, jonka merkitys esimerkiksi lähivuosina käyttöön otettaville uusille 5G-palveluille on keskeinen, Sutinen kuvailee. Yhteys maailmalle Datakeskus tarjoaa palveluja sekä kotimaisille että kansainvälisille yrityksille, sillä datakeskuksen verkkoyhteydet kattavat koko maailman. Asiakasyritykset pystyvät datakeskuksen palveluiden avulla nostamaan automaation astetta ja siten vapauttamaan omia resurssejaan ylläpidosta kehittämiseen. Havainnekuva julkisivusta. Hanasaari vihittiin uudelleen käyttöön Kulttuurifestivaali Nordiska nätter avaa Hanasaaren näyttelytoiminnan ? Nordiska nätter on Hanasaaren oma kesäfestivaali, joka sekoittaa taidetta ja musiikkia pohjoismaiseen ruokaan, elokuvanäytöksiin ja mielenkiintoisiin luentoihin. Nordiska nätter järjestettiin ensimmäistä kertaa Århusissa vuonna 2015 ja sen jälkeen Helsingborgissa vuonna 2016. Nyt festivaali pidetään Suomessa – vastaremontoidussa Hanasaaressa. Nordiska nätter -festivaalin yhteydessä Hanasaari avaa myös galleriansa näyttelytoiminnan. – Aloitamme ruotsalaisella taiteilijalla, Astrid Sylwanilla, joka on juuri nyt todella kiinnostava ja kuuma nimi ruotsalaisella taiteilijanäyttämöllä, Hanasaaren projektipäällikkö Sonja Söderholm kertoo. Näyttelyn avajaiset pidetään perjantaina 9.6. klo: 18.00–19.30 Nordiska nätter -festivaalin yhteydessä. Silloin Astrid Sylwan keskustelee suomalaisen kollegansa Heidi Lampeniuksen kanssa taiteesta ja taiteen ehdoista. Keskustelua ohjaa Helsinki Contemporary -taidegallerian galleriapäällikkö Mikaela Lostedt. – Minusta on kiva tulla takaisin Helsinkiin ja Suomeen. Viisi vuotta sitten olin usein Suomessa, kun tein yhteistyötä Marimekon Hanasaari – ruotsalaissuomalainen kulttuurikeskus vihittiin tänään uudelleen käyttöön juhlallisin menoin. ? Presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio, Tanskan kuningatar Margareeta II, Ruotsin kuningas Kaarle Kustaa XVI ja kuningatar Silvia, Norjan kuningas Harald V ja kuningatar Sonja sekä Islannin presidentti Guðni ThorlaJan-Erik Enestam kättelemässä kuningatar Silviaa, takana kuningas Kaarle Kustaa XVI. Tanskan kuningatar Margareeta II, Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö, puoliso Jenni Haukio, Ruotsin kuningas Kaarle Kustaa XVI, kuningatar Silvia, Norjan kuningas Harald V, kuningatar Sonja sekä Islannin presidentti Guoni Thorlacius Jóhannesson ja puoliso Eliza Jean Reid.
9 Viikko 24 • Nro 12 M unkin S eutu Minnesota-mallista avohoitoa päihdeja peliriippuvuuteen. Hoitoa myös läheisille sekä ruoka-aineriippuvuuksiin. Kirjamme Viimeinen pisara myös äänikirjana. Tilaa: HOITOA RIIPPUVUUKSIIN HELSINKI TILKANTORI 4 www.avominne.fi OSTETAAN KIRJOJA, LP-LEVYJÄ JA ELOKUVIA Tällä kupongilla! Seuraavasta ostoksestasi alennus Tarjous voimassa 30.6. 2017 asti. -25 % Uudenmaankatu 26 • P. 09 3540 1722 www.kummiseta.net • kummiseta@wmail.? Kummisetä DIVARI ANTIKVARIAATTI Pyydä tarjous! puh. 040-9000 989 kiinteistopalvelu@gmail.com munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info www.kiinteistopalvelu.info ? Kiinteistönhuolto ? Siivouspalvelut ? Huoltomiespalvelut ? Talonmiessijaisuudet ? Painepesut ? Hälytysja valvonta 24h/vrk ? Lumityöt ja hiekoitustyöt ? Imulakaisukonepalvelut Munkkiniemen Kiinteistöhuolto Esityspaikka Vihdin kesäteatteri Kirkkoniementie, Vihti kk Esityksen kesto noin 2,5 h Ennakkomyynti ja varaukset Vihdin Teatterin toimisto Tuusantie 1, Nummela avoinna ark. 9.30-14.30 puh. 0400 975 068 toimisto@vihdinteatteri. Liput myös Prismat Nummela ja Lohja Lippujen hinnat peruslippu 20,eläkeläinen, opiskelija, työtön 18,lapset (alle 16v) 12,Yönäytökset, lisähinta +2,Kysy myös ryhmäalennuksia! Lipunmyynti ovelta tuntia ennen esityksen alkua. ti ....20.6.2017 ...... klo 19 ke ...21.6.2017 ......klo 19 LM su ...25.6.2017 ...... klo 17 ti .... 27.6.2017 ......klo 19 LM ke ... 28.6.2017 ...... klo 19 LM la...... 1.7.2017 ...... klo 17 su ..... 2.7.2017 ...... klo 17 la.... 29.7.2017 ...... klo 17 su ... 30.7.2017 ...... klo 17 ti ...... 1.8.2017 ...... klo 19 ke .....2.8.2017 ...... klo 19 to ..... 3.8.2017 ...... klo 19 la...... 5.8.2017 ...... klo 17 su ..... 6.8.2017 ...... klo 17 ti ...... 8.8.2017 ...... klo 19 ke ..... 9.8.2017 ...... klo 19 to ... 10.8.2017 ...... klo 19 la.... 12.8.2017 ...... klo 17 su ... 13.8.2017 ...... klo 17 ti .... 15.8.2017 ...... klo 19 pe .. 18.8.2017 ...... klo 22 YÖ la.... 19.8.2017 ...... klo 22 YÖ Lipunmyynti internetissä NetTicket. www.vihdinteatteri. Ensi-ilta la 17.6.2017 klo 17 Hanasaari vihittiin uudelleen käyttöön Kulttuurifestivaali Nordiska nätter avaa Hanasaaren näyttelytoiminnan Astrid Sylwan (s. 1970) asuu ja työskentelee Tukholmassa. Valmistuttuaan Konstfack-taidekorkeakoulusta vuonna 2005 hänellä on ollut suuri vaikutus ruotsalaiseen nykytaiteeseen. Astrid Sylwan on pitänyt useita näyttelyitä, ja hänen teoksiaan voi katsella mm. Tukholman nykytaiteen museossa ja Malmön taidemuseossa. Sylwanin taideteoksia on nähtävissä myös yhdellä Tukholman kaupunkijunaradan asemista. läpi mittavan remontin ja laajennuksen, ja uudelleenvihkiminen olisi tuskin voinut tapahtua tätä arvokkaammissa puitteissa. Hyvin nuori Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa oli läsnä Hanasaaressa, kun se vihittiin käyttöön kesäkuussa 1975, ja nyt hän on täällä jälleen kuningatar Silvia ja muut pohjoismaiset päämiehet seuranaan. Se tuntuu todella erityiseltä ja osoittaa, miten keskeinen rooli Hanasaarella on pohjoismaisessa yhteistyössä vuosien mittaan ollut ja on edelleen, toteaa Hanasaaren toimitusjohtaja Gunvor Kronman. Valtionpäämiehet toivotettiin tervetulleiksi Hanasaareen Grex Musicuksen laululla. Sen jälkeen he siirtyivät auditorioon, jossa Maria Ylipään ja Marzi Nymanin musiikki avasi virallisen ohjelman. Musiikkiosuuden jälkeen Maria Ylipää ja Jan-Erik Enestam toivottivat vieraat tervetulleiksi. Enestam on Ruotsalais-suomalaisen kulttuurirahaston puheenjohtaja. Rahastolla on ylin vastuu Hanasaaren toiminnasta. Tervehdysten jälkeen tasavallan presidentti piti puheensa. Presidentin jälkeen puhui kuningas Kaarle XVI Kustaa, minkä jälkeen presidentti ja kuningas vihkivät Hanasaaren kulttuurikeskuksen uudelleen käyttöön. Hanasaaren ohjelma päättyi johtokunnan puheenjohtajan Kimmo Sasin puheeseen ja a cappella -ryhmä Forkin musiikkinumeroon. Lähde: Hanasaari. Musiikkiosuuden jälkeen Maria Ylipää ja Jan-Erik Enestam toivottivat vieraat tervetulleiksi. Enestam on Ruotsalais-suomalaisen kulttuurirahaston puheenjohtaja. Jan-Erik Enestam kättelemässä kuningatar Silviaa, takana kuningas Kaarle Kustaa XVI. Tanskan kuningatar Margareeta II, Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö, puoliso Jenni Haukio, Ruotsin kuningas Kaarle Kustaa XVI, kuningatar Silvia, Norjan kuningas Harald V, kuningatar Sonja sekä Islannin presidentti Guoni Thorlacius Jóhannesson ja puoliso Eliza Jean Reid. kanssa, ja sain oppia kaikkea kuvioiden kohdistamisesta ja yrityksen historiasta ja muunsin sen tiedon kangaskokoelmaksi. Minulla oli myös etu saada pitää näyttely silloisessa Gallery Kalhama Piippo Contemporary -galleriassa. Hanasaari on uusi seikkailu, Astrid Sylwan toteaa. Yhden päivän lippu Nordiska nätter -festivaaliin maksaa 18 €, kahden päivän lippu 25 €. Lippuja myydään Hanasaaren kotisivuilla osoitteessawww.hanaholmen.fi/nordiskanatter. Astrid Sylwan -näyttely on avoinna 2.6.–23.8.2017 joka päivä klo: 10.00–20.00. cius Jóhannesson ja hänen puolisonsa Eliza Jean Reid osallistuivat kaikki uudelleenvihkimisseremoniaan. Hanasaaren juhlallisuudet olivat osa 100-vuotiaan itsenäisen Suomen juhlistamista. – Hanasaari on käynyt
10 Nro 12 • Viikko 24 M unkin S eutu Kulttuuri ? Ilvesteatterin absurdi fantasiaseikkailu ”Maasta muuhun” Käpylän vanhassa talossa oli kiinnostavaa nuorisoharrastusteatteria. Se kuvasi Maasta lähtevien, avaruuspukuihin sonnustautuneiden kohtaloita ”Muussa”, toisessa todellisuudessa. Otto Nybergin esikoisohjauksella on tärkeä aihe ja kekseliäs toteutustapa. Fyysinen ilmaisu, rytmi, äänen ja valojen käyttö oli hienoa työtä. Korpivaarasta city-kipuun Kellariteatterin kevät oli uusien nuorten näyttelijöiden esiinmarssia. ”Jää” oli korpivaaralainen perhekuva. Kiuasmakkarat lauantaisaunan jälkeen, repaleinen kotialbumi ja painavaa lunta puhelinlinjoilla. Tuli kaminassa. Kotipiiri, unikuvia. Rajamaa. Stadin nuoret eivät nyt ahdistu suurkaupungissa, vaan tekevät verevän maalaiskuvauksen Fanni Mikkosen ohjauksessa. ”Kykenemättömät” oli kehollinen nykyteatteriesitys ”nuoren ihmisen kroonisesta kivusta ja liikuntakyvystä luopumisesta”. Pitkäaikaissairaan elinkaaressa kasvava kykenemättömyys ja epätoivoinen sinnittely taistelevat verisesti kehon tantereella. – KIPU on näkymätön. / Sairaus on SALAISUUS. Pilasta ei ollut pitkä matkan pilkantekoon, kun ympärillä terveet tanssivat ruusuilla. Kauniista musiikista vastasivat Tuuli Malve ja Maija Sihvola sekä ohjauksesta omaan käsikirjoitukseen Tytti Rintanen. Tuiketta Tapanilassa Tapanilan aseman lähellä vanhassa autokorjaamoja pienfirmarakennuksessa aktiivisesti toimiva paikallinen Teatteri Tuike tarjoaa runsaasti ohjelmaa lapsille ja aikuisille. ”Hautajaiset” on Nina Rinkisen ohjaama aistikauhunäytelmä, joka oli jatkoa usean tuotantokauden suositulle ”Viimeinen vuoro” –esitykselle. Olemme pimeässä huoneessa muistotilaisuudessa. Välillä kohdevalot katkaisevat pimeän. Piironkikaapin päällä on kuolleen nuoren naisen, äidin kuva. Mies pelästyy äänistä ja valojen muutoksista. Välillä huoneessa, myös katsojapenkkirivien välissä haahuilee joku nainen. Olisiko kuolleen naisen haamu? Hän hipaisee minunkin takaraivoa. Lopussa tule ilmi yhteisen lapsen hukkuminen kylpyammeeseen. Ihan lopussa piirongin päällä on kolme muistokuvaa. Karmivaa. Sopivan epäselvää. ”Lumikuningatar” oli sydämellinen tarina Gerdasta ja Kaista, jotka ovat ystäviä. Edelliselle maailma on turvallinen, jälkimmäiselle pelottava paikka. Kai jäädyttää sydämensä ja lähtee Lumikuningattaren matkaan. Seikkailuetsinnässä Gerda joutuu yllättäviin paikkoihin hupsun Variksen johdatuksella. Auringonpaiste ja Noita kiistelevät vaiktuksesta. H.C. Andersenin tarinan on ohjaaja Ann-Mari Ohtamaa tehnyt kauniiksi sovitukseksi. Suosittu ”Veden alla” jatkaa kesäteatteriesityksillä nyt kuukauden ajan. Shakespearea sirkuksena Yksi loppukevään tunnelmaltaan maagisimpia ja visuaalisesti kauneimpia esityksiä on Maksim Komaron ohjaama ”Prospero” Helsingin kaupunginteatterin Studio Pasilassa. Komaro on HKT:n sirkusesityksille sitä, mitä Jyrki Karttunen on tanssille. Hän on pitkän linjan sirkustaitelija ja -koreografi, joka esiintyy ja kiertää paljon ulkomailla. Tämäkin Shakespearen Myrsky-sovellus sai ensi-iltansa Prahassa Jatka78-teatterissa noin puolitoista kuukautta sitten. Tekijäjoukko on kansainvälinen: Sverre Waage vastaa dramaturgiasta. Miespääosassa on Jiri Kohout, joka ei ole kovin ilmeikäs, mutta omaa lavakarismaa epäonnisen laivaretken isänä. Milla Lahtinen on tavattoman reipas ja ilmaisuherkkä tyttären roolissa, jossa hän kasvaa isänsä varjosta vastuuseen. Kohtaus, jossa hän kokeilee äidin vaatteita kirstusta on kaunis; hukkumiskohtauksessa Lahtinen tulee sananmukaisesti yleisön syliin. Lavastetilaa käytetään kekseliäästi. Ramppiverhot muuttuvat aalloiksi. Kaatunut vene väliaikaiseksi kodiksi molemmille. Ei koskaan kenenkään maa Asematilassa, Huopalahden vanhalla hylätyllä rautatieasemalla, oli kevään lopussa herkkä, melankolinen tanssiteos ”Nevereveland”. Esitys on suunnattu niille, jotka eivät ehtineet kokea maata jalkojensa alla. Sooloteos käsittelee ikävän tunnetta, joka kohdistuu menetettyyn sikiöön. Koreografiassa maa on keskeinen elementti. – Meditatiivinen liike uppotuu, juurtuu, ja tippuu kohti maata. Esityksessä visuaalisuus, kosketus ja liike synnyttävät moniaistisen kokemuksen. Melankoliasta ammentava teos pohtii olentojen kuolevaisuutta surullisena, mutta luonnollisena asiana, koreografi-tanssija Leila Kourkia kertoo. Tanssin lähtökohtana on sikiön suhde sen kantajaan, sen liikkumatila ja peruuttamaton matka mahasta maahan. Keskeisestä valosuunnittelusta vastaava Nanni Vapaavuori sanoo työstäneensä valoa ja ainetta. – Olen muokannut esitystilaan siivilöityvää luonnonvaloa öljy-, rasvaja vahakerroksin. Perisynti ei paina ”Moskova-Petuški” on runoelma, jota Hämeentien 103 majaansa pitävä uusi venäläinen Teatr Za esittää loppukeväästä kesäkuun alkuun. Se on pietarilaisen ohjaajan Aleksei Jankovskin humoristinen näyttämöRisto Kolanen: Loppukevään kulttuurikierros Laura Kaartinen, Eija Kankaanranta, Kaisa Saarikorpi, Minsku Tammela ja Anna Wiksten muodostavat Juurakon, jolla on loistava lavakarisma jurimusiikkissa Sampo–lavalla. Kuva: Raimo Granberg. Kun Maasta lähdettiin absurdiin seikkailuun Muuhun, siellä kohdtattin tällainen yksinvaltia. Kuva ja juliste: Mari Kaakkola. Kykenemättömät Vilma Tuomi kipuilee Kykenemättömissä Kellariteatterissa. Kuva: Heidi Bergström. Aistikauhu oli käsikosketeltava Tuikkeen lavalla Tapanilassa. Kuva: Nin Rinkinen Visuaalista kuvaa käytetään taitavasti Maksim Komaron Prosperossa Studio Pasilassa. Kuva: Jakub Jelen. Leila Kourkia tanssii herkästi ikävän tunnetta Asematilassa. Kuva: Juho Hellsten & Nanni Vapaavuori. Kultahiekkainen Sanna Vellava taituroi köydellä Pessi ja Illusiassa. Kuva: Pekka Mäkinen.
11 Viikko 24 • Nro 12 M unkin S eutu Kulttuuri sovitus Venedikt Jerofejevin kulttikirjasta. Venäjällä useita näyttämösovituksia saanut teos on ensi kertaa näyttämöllä Suomessa! Venjan, jota esittää teatterin vetäjä Valtteri Simonen, hulvaton junamatka Moskovasta hornan tuuttiin, Petuškiin. Matkalla Venjalle selviää niin elämän tarkoitus kuin oikeiden blandingien reseptitkin– Petuški on paikka, missä perisynti ei paina ketään. Siellä katse on pohjaton ja kirkas jopa niillä, jotka eivät saa putkea poikki viikkokausiin… Lähtekää mukaani, mitä tulettekaan näkemään!..” Esityksessä kuullaan suomenkielisen tekstin rinnalla alkuperäinen venäjänkielinen teksti, mikä tekee katsomisesta tavallista hitaamman kokemuksen. Meri hallitsee elämää – Ihminen ei ole mitään, / eikä maailma ole meidän / eikä meistä kukaan ole täällä ikuisesti, lauletaan Töölön Kulttuuritehtaan salissa esityksen lopussa. Korjaamon Kulmasalissa vieraili Meriteatterin ”Maailman meri” –näytelmä. Näin pari vuotta sitten saman teatterin edellisen Meri-näytelmän, joka oli perinteisempi, juonellinen satamasta merelle ja takaisin juttu. Tässä esityksessä ollaan meren äärellä ajatuksissa ja toiminnassa. Meriteatterin maailma on Röölan satama, joka sijaitsee Naantalin Rymättylässä, Otavan saarella. Maailman meren alkua hallitsee Meri-tytär, vahvan ilmaisullinen ja kasvonilmeillään viestivä Ella Mettänen. Esityksen aikana Erkki-isää esittävä Hannes Mikkelsson ottaa lattiatilan. Piippua polttavaa sääennustaja Koivuniemeä ja monia muita osia tekevä Olli-Pekka Parviaisella on pari bravuuria. Hän hakee vastaantempoilevan Erkin kuolemaan, kun aika on tullut. Ohjauksesta vastaa, kuten edellisestäkin, Anni Mikkelsson ja lavastuksesta edellisen tähti Laura Halonen. Kaikki nimet sanovat.nuorelle suomalaiselle teatterille. Lainauksia on Mirkka Rekolan runosta ”Meri on maailman muisti”. Meriteatterin maailma on hyvin konkreettinen. Meille tarjotaan silakkaa. Pohditaan sitä, miksi saalista ei enää tule, miksi ammattia ei harjoiteta. Tekijöille maailman ”meri on sairas ja kaunis”. Tässä maailmassa ei eletä ”punavihreässä kuplassa”, ahdistuta suurkaupunkilaisen huolissa. Maailmantila teatterileikkinä – Jos se tuntuu todelta, sen täytyy olla totta! Haluatko nähdä esityksen, jossa maailmantila tulee kahden näyttelijän teatterileikkiin ja vuorosanoihin Valtimonteatterissa. Japanilaisen Minoru Betsuyakun absurdista trilleristä on ohjaaja Valto Kuuluvainen päällekirjoittanut nasevaa tekstiä hämäyksestä ja hämmennyksestä. – Minä tiedän sinusta kaiken. Tursaspyyhekumi johdattaa katsojan monien totuuksien hetteikköön. En ole nähnyt Mona Kortelampea näin valloittavan loistavana kuin nyt; Teatteri Helsingin kesäesityksissä hänellä oli usein hupakon tai petetyn/pettävän vaimon rooleja. Salla Kozma on uudempi tuttavuus, joka pärjää veroisena vastanäyttelijänä. Naisten tangokohtaus on upea, harjoiteltu. Tärkeä osa on äänisuunnittelulla, josta vastaa romanialainen Romulus Chiriuc. Luontoäänen rauhallisuudesta vastaa Jarmo Heikkinen. Tursaspyyhekumin nimeä ja tarinaa ei voi avata enempää, jottei yllätys paljastu. Esite koostuu tekijöiden facebook-päivityksistä. Niistähän totuus piilee nykyään. Balladeja valosta ja varjosta Ritva Koskensuu, ”Äppä”, on helsinkiläinen näyttelijä-laulaja. Hän valmistui Teatterikorkeakoulusta 1981 ja toimi lastenteattereissa parikymmentä vuotta; siinä sivussa monessa radion (Yhtä köyttä –yhdistyksen punkkari ja Kantolan perhe) ja television (Kotikatu, Salatut elämät) näyttelijänä. Arjen havainnoista, iloista ja ahdistuksista, tunnelmista ja tuntemuksista alkoi syntyä runoja. Freelancerin runoista tuli aluksi monologiesitys ”Terveisiä Tivolitieltä”. Kaj Chydenius löysi runot sävellettävikseen. Koskensuu kiersi bändin kanssa esittämässä Tivolitien lauluja keikoilla. Sitä seurasi ”Vilusta vironnut varpunen”. Toinen Chydenius–Koskensuu –levy ”Tivolitien lauluja” julkistettiin taiteilijan 60-vuotissynttärinä Juttutuvassa 21.9.2014. Kolmas levy, ”Valon ja varjon leikkiä” julkistettiin toukokuun lopulla samassa paikassa. Uusi sikermä runoja on yhä Kaj Chydeniuksen säveltämiä. Ne ovat lauluja elämän keskellä, maailman tuulissa ja tuiverruksissa. Huumori ja tunteet risteilevät. Laulelmat soivat tangon tahdeissa ja samban sykkeessä, foxia, jazzia ja bossaa unohtamatta. Suomalainen lapsiklassikko sirkuksena Lumoavan lavastuksen, tanssin, köysiakrobatian ja tunnelman loivat Cirkon Maneesiin Cirko-festivaalin oululaiset vieraat. Taiteilijaprofessori Pirjo YliMaunulan ja työryhmän versio Yrjö Kokon klassikkosadusta ”Pessi ja Illusia” on äärimmäisen voimakas tulkinta rakastetusta tekstistä. Näyttämölle puhtaalta pöydältä luotu maailma on tekijöidensä tapa käsitellä lastentarinaa. Tutut hahmot ovat saaneet uusia tasoja liikkeen, ilmaisun ja visualisoinnin kautta. Kokon sota-aikana syntyneen sadun hahmot ja maailma muuttuu moniulotteiseksi, syväksi kokonaisuudeksi. Tältä Pessi ja Illusia näyttää vuonna 2017. Teosta ovat olleet Yli-Maunulan kanssa luomassa tanssitaiteilijat Milla Virtanen, Teemu Tuohimaa ja Katri Lausjärvi, sirkustaiteilijat Sanna Vellava ja Katja Kortström. Puvustuksesta ja lavastuksesta vastaa Pirjo Valinen. Katsoin esityksen Kalasataman koulun oppilaiden kanssa, ikähaarukka eskarista 3. luokalle. Ihan nuorimpia aluksi jännitti, vieressä istunut vanhempi poika ei oikein pysynyt housuissaan. Kun puvun suikaleita lensi lopussa katsomoon, eturivi villiintyi täysin ja unohtui lattialle esiintyjien sekaan. Juurimusiikkia aikuiseen makuun Juurakon ”Oi, Maalina” – levynjulkaisukiertue käynnistyi Samposoikoon! –klubilta. Juurimusiikkia ja väkevää tarinankerrontaa yhdistelevä Juurakko risteyttää suomenkielisen blueslaulannan ja perinteisen kotimaisen soittimiston railakkaalla skiffle-asenteella. Yhtyeen kiitetty ensimmäinen studioalbumi ”Lauluja kuistilta” oli vuoden 2014 etnoalbumiehdokkaana Emma-Gaalassa. Oi, Maalina –levyllä yhtye tarjoilee entistäkin rouheampaa ja rohkeaa Juurakko–bluesia. Juurakko ylittää juurimusiikin tyylirajat riemukkaasti eikä kaihda eriskummallisiakaan tarinoita. Musiikki vie ajoittain syvälle rämeelle kyynärpäät mullassa ja toisinaan tanssittaa kepeästi laivan kannella. Ryhmässä miellyttää eritoten naisten tasa-arvoinen työnjako. Kukin saa loistaa omilla sooloillaan, sanoilla ja sävellyksillään. Koulukiusaaminen on valtaa Nuorten tekemä teatteri on vakavaa, taitavaa ja välillä hauskaakin. Koulukiusaaminen ja siihen liittyvä vallankäyttö on tärkeä aihe, jota Tarita Ikonen ”Kylmyyden monologi” (2016) käsittelee ja jonka mustan huumorin Qteatteri Nuorten teatteri otti vuodeksi käsittelyynsä ohjaajien Jaana Taskisen ja Anni Tanin ohjaamina. Välillä liikutaan Talvisodassa, josta irtoaa myös hersyvää huumoria. Välillä ollaan luokkahuoneessa, kiusaamista tutkivan ryhmän parissa ja ihan lopussa selvitetään raastavasti teatteriryhhmän omaa sisäistä ryhmädynamiikkaa ja sitä, jääkö joku ulos. Olen nähnyt 3–4 Q–nuorten esitystä, joista ”TYHMÄ, RUMA, VAARALLINEN” on paras. Esitys ei tarjoa vastausta vaikeaa kysymykseen: Miksi me kiusaamme toisiamme, mutta ottaa aiheen vakavasti. Esiintyjistä pistää silmään ryhmäpomo Meri Luukkasen taitavuus; hänet Aamu Milonoff haastaa lopussa. Pojista Reino Pirttijärvellä ja Jalmari Pajusella on koomisten roolien osaamista. Korpinkynsi -runo soi kauniisti Onerva Järvenpää ja yhteiskuoron esityksenä. Jani Orbinski sävelsi Tarina Ikosen kolme runoa esitykseen. Teksti: Risto Kolanen Työväenlaulu uudistuu nykyaikaan ? Kun työväenmlaulujen kunniamaestro Reijo Frank kuoli keväällä, tuntui ensin, että jää tyhjä tila. ”Veli, sisko – Lauluja Reijo Frankin muistolle” –konsertti Paasitornin Sirkus–salissa todisti muuta. Jotain muuttuu lauluissa, ja työväenkulttuurissa yleensä. Nuoret Palefacen ja Rajamäen poikien johdolla tekevät uusia lauluja ja löytävät vanhoista uutta tunnetat. Uusi vahva stemmalaulubändi, Ajantaju, esiintyi taitavasti, innostuksella tehdä uusialauluja ja tulkita vanhoja. Erkki Saarela valloitti yleisön presidenttiä myöten ”Liiton tyttö” tulkinnallaan. Jouni Bäckström lauloi komeasti ”Frankin tyyliin” mm. ”Akselin ja Elinan häävalssiin”, johon Arvo Salo teki yhteiskunnalliset sanat Heikki Aaltoilan luvalla. Laulajan isä, Reino Bäckström oli Frankin pitkäaikainen hanuristi-säestäjä ja nytkin lavalla. Oona Airola lauloi herkästi Kaj Chydeniuksen uusia vapaulauluja; hän sanoi että se sopi myös Frankin pirtaan. Ihmiset alkavat muistaa, että ilman kulttuuria ei aatekaan kanna. Presidentti Tarja Halonen kiteytti puheessaan: ihmisen aivot eivät riitä, tarvitaan myös sydäntä. Kuulimme Reijo Frankin keräämiä, esittämiä ja muita työväenlauluja. Kuulijoita oli niin runsaasti, että osa joutui istumapaikkojen puuttumisen vuoksi kääntymään ovelta takaisin. Nika Savolainen, Valtteri Simonen ja Kerli Kyllönen tekevät pitkää matkaa venäläisessä hengessä. Kuva: Teatr Za. Ella Mettänen, Hannes Mikkselsson, Jaakko Ohtonen ja Jussi-Pekka Parviainen Meriteatterin rauhallisessa promokuvassa. Kuva: Mikko Kelloniemi Mona Kortelampi ja Salla Kozma Valtimon teatterileikissä, jossa totuutta ei löydy. Reijo Frank muistokonsertissa Oona Airola lauloi uusi vapauslauluja Kaj Chydeniuksen säestämänä. Kuva: Raimo Granberg Jouni Bäckströn lauloi komeasti mm. Akselin ja Elinan häävalssin Arvo Salon tekstiin. Lavalla myös Tipi Tuovinen (vas.), Mauri Saarikoski, Jonna Pirttijoki ja Antti Riikonen. Kuva: Raimo Granberg
12 Nro 12 • Viikko 24 M unkin S eutu Josa Jäntti Salaisuus säilyy – sakki suurenee? Kansallisen kaupunkipuiston selvitystyö Helsingissä alkoi ? Motto: työeläkeyhtiöt ovat päässeet jo lain ja eduskunnan yläpuolelle = niiden missio on toteutunut Hesari (1.6.Tuomo Pietiläinen) kirjoitti siitä, josta olen jo aikaisemminkin kertonut, että työeläkeyhtiöt eivät halua noudattaa lakia ja haluavat salata sellaisia tietoja, jotka paljastavat, kuinka ne käyttävät niille maksettuja (työnantajat + palkansaajat) eläkemaksuja aivan muuhun kuin työeläkkeiden maksuun! Helsingin hallintooikeus puuttui tähän ja velvoitti Finanssivalvontaa puuttumaan siihen. Jo aikaisemmin arvostelemani johtaja FIVAsta perui eläkevarojen käytössä havaittujen väärinkäytöstä koskevien asioiden julkistamisen. Juuri sen, josta hallinto-oikeus huomautti. Miksi hän peruutti aikaisemman FIVAn päätöksen? Suurimpien työeläkeyhtiöiden johtajat olivat kieltäneet julkistamasta tämän lakia kiertävän salaisen rahankäytön yrityksille. Niillä ne kalastelevat asiakkaiksi yrityksiä työeläkevakuuttajikseen! Tämä tapahtui Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen. Näin työeläkeyhtiön johtajat vahtivat valvojaansa Finassivalvontaa! Valvona tarkastusvirastolle Finanssivalvonta oli jo päättänyt nimien julkaisemisesta= ”kaikki työeläkeyhtiöiden poikkeukselliset liiketoimet mukaan lukien kymmenien miljoonien eurojen vuosittaiset työhyvinvointirahat”! FIVA vastusti aluksi niiden julkaisemista luottamuksellisten suhteiden säilyttämiseksi valvojan ja valvottavien välillä!! Valvottavat siis määräävät, mitä valvoja saa tehdä! Hallinto-oikeus oli toista mieltä, koska valvontatoiminta vaarantuu. Sen mukaan FIVAn pitää noudattaa julkisuuslakia. Työeläkeyhtiöiden johto sähköposteillaan vastusti ja määräsi, että FIVAn pitää perua päätös yritysten nimien julkistamisesta ja muista poikkeuksellisista liiketoimista, joita eläkeyhtiöt ovat tehneet julkisella eläkerahalla. Nämä yritysten ja yhteisöjen nimet, jotka ovat saaneet suuria summia, ovat FIVAn raporteissa. Myös FIVA on sitä mieltä, että yhtiöt olivat käyttäneet työhyvinvointirahoja vastoin niiden perustarkoitusta eli eivät eläkkeiden maksamiseen. Sen omat lakimiehet olivat tehneet tiedotteen avoimemmasta toiminnasta, koska oikeus oli niin päättäntyt. Sitä ei kuitenkaan koskaan lähetetty tuntemattomasta syystä? Tässä syy! Työeläkeyhtiöiden johtajilta alkoi ”tulvia” sähköposteja FIVAan, joissa pyydetttiin pitämään kaikki salassa! Ja niin FIVAn ”pomo” lupasi vielä kerran katsoa tätä juridiikan läpi eli ”läpi sormien”! Yhtiöiden nimet tulevat kuitenkin julkisiksi, jos Korkein hallinto-oikeus niin päättää! Miksi uusi oikeusministeri ei toimi ? Hänellä on keinoja siirrättää muutoksella työeläkevakuutusyhtiöiden valvonta Valtion talouden tarkastusvirastolle, jonka hallinnossa hän on itse mukana. Näin hän tuoreena ministerinä saisi vihdoinkin työeläkeyhtiöt kunnolliseen valvontaan. VTTV tekee huolellista työtä ja tarkastaa mm. ministeriöissä niiden kulut pienintä piirtoa myöten. Eläkeyhtiöissä ei mikään taho (ei ainakaan FIVA) pysty eikä ole saanut tähän mennessä tarkastaa mm. niiden sisäistä rahan käyttöä ja kulurakennetta muusta puhumattakaan. Tämän on annettu jatkua vuosikymmenestä toiseen? Työeläkeyhtiöistä ja niiden avustajista (ETK +Tela) on tullut valtio valtiossa eduskunnankin tavoittamattomiin! Työeläkejärjestelmäämme luotaessa annettiin syntyä holtittomasti liian monta eläkeyhtiötä. Tästä luopumista ehdotteli kansanedustaja Sampsa Kataja (kok) omien KEVA -kokemustensa perusteella. Tästä saan aiheen allaolevaan kysymykseen. Jo se, että työeläkeyhtiöitä olisi esim. kolme olisi ykis tapa taata kunnon valvonnan! Milloin eduskunnassa herätään? Suostuuko se luovuttamaan oman päätösvaltansa ja kansalaisten eläkevarojen holtittoman käytön työeläkeyhtiöille. Missä ovat ne puolueryhmien ”nokkamiehet ja n-aiset”, jotka muiden joukossa tekivät ne ”7 kuoleman syntiä”, jotka esitin aikaisemmassa (ei estetä eläkeläisten sosiaalitukien lisääntymistä, ei helpoteta valtiota ottamasta niihin lisää lainaa, ei haluta lisää verotuloja, ei lisätä kansalaisten ostovoimaa, ei luoda siten uusia työpaikkoja, ei käytetä osaa eläkerahastojen tuotoista eläkeindeksin muuttamiseen) = ei muuteta eläkeindeksiä palkka tai puoliväli indeksiksi. Voin kertoa heille (ETK) uusia tietoja. Niiden mukaan juuri eläkkeelle jääneiden mediaanieläke on 1.634 €/kk ja jo eläkkeellä olevien mediaanieläke on 1.375 €/kk. Tämä, jos mikä on ikäsyrjintää!! Näin taitettu indeksi toimii ja tiedoksi tuleville eläkeläisillle tämä erotus jatkuu edelleen sitä tehokkaammin, mitä kauemmin he ovat eläkkeellä! Hallitus ja edustajat luovuttavat alistuneena vallan työeläkeyhtiöille ei edes FIVA pysty, eikä eduskunta halua panna niitä järjestykseen. Ainoa keino on siirtää valvonta pätevälle ja yhtiöiden uhkailuja pelkäämättömälle taholle eli VTTV:lle! Josa Jäntti Taidelahjoituksen antaja sosiaalineuvos Aira Heinänen ja vastaanottaja toimitusjohtaja Jorma Bergholm. ? Sosiaalineuvos Aira Heinänen lahjoitti omistamansa kookkaan Juho Rissasen laatiman hiilipiirroksen ”Tappelu” Helsingin Työväenyhdistykselle 85-vuotispäiviensä alla. Teos ripustettiin Paasitornin Juho Rissanen -saliin, jossa jo aiemmin ovat olleet Juho Rissasen itsensä HTY:lle vuonna 1915 lahjoittamat teokset ”Rakentajia” ja ”Lastin purkaminen”. HTY:n toimitusjohtaja Jorma Bergholm iloitsee lahjoituksesta: ”Yleensähän on niin, että syntymäpäiväsankari on se, joka saa lahjoja. Nyt Aira Heinänen 85-syntymäpäivänsä alla antoi lahjan. Ja minkälaisen lahjan! HTY on kiitollinen tästä merkittävästä taidelahjoituksesta. Rissasen kolme hienoa teosta ovat tästä eteenpäin vuosittain tuhansien Juho Rissanen -salin kokousten ja muiden tilaisuuksien osanottajien ihailtavissa.” Juho Rissasen ”Tappelu” lahjoitettiin taiteilijan nimikkosaliin Paasitorniin ? Helsingin kaupunki selvittää kansallisen kaupunkipuiston perustamista Helsinkiin. Kaupunginvaltuusto teki 22. helmikuuta 2017 yksimielisen päätöksen käynnistää perustamisselvityksen laadinta vuoden 2017 aikana. Perustamisselvitystyö on myös pilottihanke Helsingin uudessa osallisuusja vuorovaikutusmallissa. Selvitystyön aloituspamaus pidettiin Balderin salissa, Aleksanterinkatu 12, maanantaina 12. kesäkuuta klo 18–20.30. Tilaisuudessa oli tarjolla tietoa siitä, mikä on kansallinen kaupunkipuisto ja miten puiston perustamista Helsinkiin tullaan selvittämään. Selvitystyö myös konkreettisesti käynnistettiin tilaisuuden työpajaosuudessa yhdessä kaupunkilaisten kanssa pohtimalla kaupunkipuiston tavoitteita, analysoimalla sen mahdollisuuksia ja hahmottelemalla tarinaa, jota puisto Helsingistä kertoisi. Tilaisuuden avasi apulaispormestari Anni Sinnemäki. Ohjelmassa oli kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin! -liikkeen puheenvuoro ja Aalto yliopiston professori Ranja Hautamäen esitelmä kokemuksista Tampereen kansallisen kaupunkipuiston perustamisvaiheista. Keskustelua pohjusti myös kaupunkiympäristön toimialajohtaja Mikko Aho avaamalla tulevaa vuorovaikutteista työtapaa. Aikaa varattiin myös keskustelulle ja kommenteille. Työpajaosuudessa kaupunkilaiset pääsivät yhdessä virkamiesten kanssa pohtimaan kaupunkipuiston tavoitteita, analysoimalla sen mahdollisuuksia ja hahmottelemalla tarinaa, jota puisto Helsingistä kertoisi. Tilaisuus oli osa Helsinki-päivän ohjelmaa ja sen järjestää Kaupunkiympäristön toimiala yhteistyössä Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin! –liikkeen kanssa. Kansallinen kaupunkipuisto pähkinänkuoressa Kansallinen kaupunkipuisto on urbaanien arvokkaiden ympäristöjen muodostama kokonaisuus, johon kuuluvat kaupungin kannalta keskeiset luonnon ja kulttuuriympäristön kohteet. Kansalliseen kaupunkipuistoon voidaan liittää myös maiseman, virkistyksen ja sosiaalisen elämän kannalta tärkeitä alueita. Kansallisen kaupunkipuiston tarkoituksena on kertoa kaupungin tarina: millaiset luonnonolot alueella on, millaiseksi elämä niiden seurauksena muotoutui menneinä aikoina ja millaista elämä on nykyään. Yhdessä kaikki Suomen kansalliset kaupunkipuistot kertovat Suomen tarinaa. Kansallinen kaupunkipuisto määritellään maankäyttöja rakennuslaissa (9 luku). Selvitystyön jälkeen kaupunkipuiston mahdollisen perustamishakemuksen tekee Helsingin kaupunki ja perustamisesta päättää ympäristöministeriö. Kaupunkipuistojen neljä vaativaa kriteeriä koskevat sisältöä, laajuutta ja eheyttä, ekologisuutta ja jatkuvuutta sekä kaupunkikeskeisyyttä. Työhön kuuluu maankäytön suunnittelua ja vaikutusten arviointia. Työn ensimmäisen vaiheen on arvioitu valmistuvan vuoden 2018 aikana. Tällä hetkellä Suomessa on kahdeksan kansallista kaupunkipuistoa. Millainen on Helsinki festivaalikaupunkina? Leikkipuistojen ruokalistat verkossa ? Helsinkiläisissä leikkipuistoissa järjestetään kesäruokailua arkisin 5.6. – 6.8. välisellä ajalla. Ruokailu on kaikille alle 16-vuotiaille lapsille maksutonta, eikä ruokailuun tarvitse ilmoittautua ennakkoon. Leikkipuistoissa tarjottava ruoka on pääasiassa keittoa tai pataa. Puistoruokailuun osallistuessa tulee mukana olla oma lautanen ja lusikka. Palvelukeskus Helsinki toteuttaa ruokailun yhteistyössä kasvatusja koulutustoimialan kanssa. ? Mikä on helsinkiläisten festivaalien suosion salaisuus? Houkutteleeko kiinnostava ohjelma, hyvä tunnelma vai erityiset tapahtumapaikat? Estääkö osallistumisen kiinnostuksen vai rahan puute? Entä mitä hyvää festivaalit tuovat kaupungille ja miten Helsinki voisi olla paras mahdollinen festivaalikaupunki? Suuret helsinkiläisfestivaalit – Sideways, Tuska Open Air Metal Festival, Flow Festival, Helsingin juhlaviikot ja Maailma kylässä – toteuttavat ensimmäistä kertaa yhdessä laajan festivaalitutkimuksen kumppaninaan Helsingin kaupunki. Kysely on avoin yhtä lailla festivaalien ystäville, paikallisille asukkaille kuin kaupungissa vieraileville. Tavoitteena on koota tietoa festivaalikaupunki Helsingin ja kaupunkifestivaalien kehittämiseen. Tutkimuksen tuloksista raportoidaan syksyllä 2017. Mukana tutkimuksen toteutuksessa on Helsingin kaupunki / kaupunkitutkimus ja tilastot.
13 Viikko 24 • Nro 12 M unkin S eutu HSL muistuttaa matkustajia taskuvarkauksien riskistä Ilmailumuseolla avautuu 80-vuotiaan Saabin historiasta kertova näyttely 21.6. Kaksi Alkon erikoismyymälää Villa Gyllenberg valmistautuu kesään laajennetuin aukioloajoin ja vesibussikuljetuksin Julkinen ja kätketty Suomi Kansallismuseossa ? HSL kampanjoi kesäkuussa siitä, että matkustajien kannattaa pitää hyvää huolta tavaroistaan. Kampanja näkyy 5.6. alkaen muun muassa HSL:n sosiaalisen median kanavissa, verkkosivuilla ja liikennevälineiden sähköisillä näytöillä. – Kesä tuo mukanaan ikävän lieveilmiön, sillä taskuvarkauksien määrä kasvaa, HSL:n turvallisuusasiantuntija Jaakko Heinilä sanoo. – Näpistyksiä voi ehkäistä noudattamalla perusvarovaisuutta. Lompakkoa ja kännykkää olisi hyvä kuljettaa niin, ettei taskuvaras saa niitä haltuunsa vain taskusta tai laukusta vetämällä. Parasta olisi, jos lompakko olisi vähintään yhden suljettavan taskun sisällä. – Maksukorttien salasanoja ja tunnuslukuja ei kannata säilyttää lompakossa. Kännykkä kannattaa aina turvata suojakoodilla. Jos puhelin tai maksukortti häviävät, ne kannattaa välittömästi ilmoittaa sulkulistalle. Matkaturva sulkee kortit yhdellä puhelulla HSL:n kumppanina kampanjassa on mySafety Oy. HSL.llä ja mySafety Oy:llä on yhteinen Matkaturvatuote. – Palvelun avulla saa suljettua kaikki Suomessa myönnetyt kortit soittamalla vain yhteen numeroon, johon vastaan ympäri vuorokauden, Partnership Manager Ilkka Laine mySafetystä kertoo. – Numero ei palvele ainoastaan varkauden uhreja vaan soittaa voi myös silloin, jos lompakko tai kännykkä on vain syystä tai toisesta hukkunut. Matkaturvaan kuuluu myös vuorokauden mittainen takautuva vahingonkorvaus korttien väärinkäytölle. Korvaussumma kattaa vahingot jopa 500 euroon asti. Pakettiin kuuluvat myös turvatarrat, joita voi kiinnittää mihin tahansa arvoesineeseen. Turvatarran tietojen avulla löytäjä osaa palauttaa kadonneen tavaran oikealle omistajalleen. Palvelun saa käyttöönsä 1,50 eurolla kuukaudessa. – Kännykän tai lompakon katoaminen aiheuttaa aina stressiä, oli syy mikä tahansa. Matkaturvan tavoitteena on tarjota huolettomia joukkoliikennematkoja, Laine sanoo. – Toisaalta matkustajan ei kannata moittia itseään liian ankarasti, vaikka hän joutuisi taskuvarkauden kohteeksi, sillä näpistäjät ovat kovan luokan ammattilaisia. mySafety tempaisee turvallisuuden puolesta Helsingin keskustassa Asemaaukiolla perjantaina 9.6. Yhtiö jakaa laukun turvakiinnikkeitä ja antaa vinkkejä, miten suojautua taskuvarkauksilta. ? Erikoismyymälä avautuu Espoon Niittykummussa osoitteessa Merituulentie 36 torstaina 15.6. klo 10 ja Vantaan Tikkurilassa, Peltolantie 1, maanantaina 19.6. klo 9. Muuttoremontin vuoksi Espoon Niittykummun myymälä on suljettuna maanantaista 12.6. keskiviikkoon 14.6. Vantaan Tikkurilan myymälä muuttaa kiinteistön sisällä ja on suljettuna perjantain ja lauantain 16. 17.6. Remonttisulkujen aikana lähimmät palvelevat Alkot löytyvät esimerkiksi Espoossa Tapiola Ainoasta, Tapionaukio 4, ja Vantaalla kauppakeskus Jumbosta, Vantaanportinkatu 3. P ä ä k a u p u n k i s e u d u n aluepäällikkö Tatu Vanninen kertoo, että nyt toteutettavien uudistusten myötä sekä Espooseen että Vantaalle saadaan ensimmäiset uuden konseptin erikoismyymälät ja sitä kautta entistäkin paremmat puitteet inspiroivan asiakaskokemuksen aikaansaamiseksi. Alkon uuden konseptin mukaisista erikoismyymälöistä löytyy aktiivisesti vaihtuva ja kehittyvä valikoima. Myytäviä tuotenimikkeitä löytyy Tikkurilasta noin 1900 ja Niittykummusta noin 1100. Niittykumpu on hieman Tikkurilaa viinipainotteisempi, yli kaksi kolmasosa tuotteista lukeutuu viineihin. Kummassakin noin viidesosa valikoimasta on panimotuotteita. Tarjolla tulee olemaan myös rajallisia erikoiseriä. Asiantuntevan ja ystävällisen palvelun lisäksi ilmeessä ja tunnelmassa voi aistia painotetut tuoteryhmänostot ja sesongit. Teemaesillepanot vinkkaavat trendit ja ajankohtaiset tuotteet. Espoo Niittykumpu kuuluu palvelupäällikkö Päivi Aarnion myymäläryhmään ja Vantaa Tikkurila palvelupäällikkö Sari Hietasen myymäläryhmään. ? Museovirasto ja Kansallismuseo juhlistavat 100-vuotiasta Suomea. Näyttely ”Julkinen ja kätketty Suomi” tuo Museoviraston kuvakokoelmien vaikuttavasta yli 15 miljoonan kuvan joukosta esille noin sata ennennäkemätöntä tai kansallisesti merkittävää kuvaa itsenäisyyden ajalta. Näyttelyssä olevista kuvista avautuu moniääninen tarina Suomesta. Kuvat kertovat tasa-arvon, hyvinvoinnin ja yhdessä tekemisen maasta, mutta paljastavat myös ilmiöitä, joita olemme halunneet unohtaa tai kätkeä. ”Julkinen ja kätketty Suomi” -näyttely haastaa pohtimaan historiankirjoituksemme valintoja ja sitä, millainen kuva omasta ajastamme tallentuu tulevaisuuteen. Kansallismuseossa 16.6. alkaen. Näyttely ”Julkinen ja kätketty Suomi” on avoinna Kansallismuseossa 16.6.2017–14.1.2018. Suomen ilmavoimien kaksipaikkainen harjoitushävittäjä Saab 35CS Draken ilmassa huhtikuussa 1999. Saab 35CS Draken on Saab 35A Draken -hävittäjän aseistamaton kaksipaikkainen koulukone. Jyrki Laukkanen / Suomen Ilmailumuseo. ? Suomen Ilmailumuseolla avautuu 21.6. ruotsalaisen Saab-yhtiön historiasta kertova näyttely. Näyttelyn on tuottanut Saab Ab, yhteistyössä Ilmailumuseon kanssa. Näyttely on avoinna 21.6. 30.9.2017. Näyttelyssä pääsee tutustumaan Saabin pitkään ja innovaatioita täynnä olevaan ilmailuhistoriaan. 80-vuotisen taipaleensa aikana yhtiö on valmistanut yli 5 500 lentokonetta ja yli 15 eri lentokonetyyppiä niin sotilaskuin siviilikäyttöön. Lisäksi näyttelyn yhteydessä pääsee kokeilemaan Saab J35 Draken -hävittäjän simulaattoria. Draken on tehnyt pitkän palvelusuran myös Suomen ilmavoimissa vuosina 1972–2000. Nykypäivänä maailman johtaviin puolustusja turvallisuusyhtiöihin lukeutuva Saab Ab on perustettu vuonna 1937. Tuolloin yhtiön toiminnan pääpaino oli Ruotsin ilmavoimien lentokoneiden valmistuksessa. Toisen maailmansodan jälkeen Saabin toiminta kansainvälistyi ja laajeni. Nykypäivänä Saab valmistaa yli 600 meri-, maa-, ilmaja turvallisuusjärjestelmää, sukellusveneistä aina hävittäjälentokoneisiin. Yhtiöllä on toimintaa yli sadassa maassa, kaikilla mantereilla. Suomessa Saab on aloittanut toimintansa jo vuonna 1946 ja nykyään Saab Finland Oy sekä Saabin tytäryhtiö Combitech Oy työllistävät Suomessa yli 70 henkilöä. ? Signe ja Ane Gyllenbergin säätiön taidemuseossa Villa Gyllenbergissä avoinna oleva näyttely Ane Gyllenberg – Keräilijän itsenäisyys on houkutellut tähän mennessä jo melkein 5 000 innostunutta kävijää. Suomen 100-vuotista itsenäisyyttä juhlistava näyttely esittelee Suomen taiteen kultakauden upeimpia teoksia. Säätiön omien merkkiteosten rinnalle on saatu lainaksi 48 huipputyötä maamme tärkeimmistä taidekokoelmista. Museon intendentti Nina Zilliacus iloitsee maaliskuun lopulla auenneen juhlanäyttelyn saamasta suosiosta. – Tiesimme, että tämä näyttely upeine lainateoksineen tulee kiinnostamaan yleisöä. Siitä huolimatta tähänastinen kävijämäärä on iloinen yllätys ja vahvistaa sitä, että päätöksemme pitää museo auki nyt myös heinäkuussa on tarpeen, Zilliacus sanoo. Kesälauantaisin Villa Gyllenbergiin voi matkustaa myös vesibussilla Helsingin Kauppatorilta. Ensimmäiset vesibussikyydit ajetaan lauantaina 10. kesäkuuta, ja ne jatkuvat elokuun 26. päivään asti. Kuusisaaressa vesibussi pysähtyy Didrichsenin taidemuseon laiturissa, josta on lyhyt kävelymatka Villa Gyllenbergiin. Vesibussit ajavat Kauppatorilta Kuusisaareen myös Helsinki-päivänä eli maanantaina 12. kesäkuuta, jolloin Villa Gyllenbergiin on vapaa pääsy klo 14–19. Kahdella kielellä järjestettävien näyttelyopastusten lisäksi päivän ohjelmassa on musiikkia, kun Stadikvartett esiintyy klo 16.45 ja 18. Seuraavan kerran museoon on vapaa pääsy Taiteiden yönä elokuun 24. päivänä. Ane Gyllenberg (1891– 1977) oli 1900-luvun alkupuolen merkittävimpiä yksityisiä taiteen keräilijöitä Suomessa. Hän oli pankkiiri, antroposofi, filantrooppi, vapaamuurari, taiteen keräilijä ja kulttuurivaikuttaja. Villa Gyllenbergin hän rakensi yhdessä vaimonsa Signen kanssa perheen kodiksi. Huvila on edelleen sisustettu niin kuin Gyllenbergit sen aikoinaan sisustivat. Juhlanäyttely, jossa on esillä yhteensä noin 100 teosta, on jaettu neljään teemaan: Melankolian huoneet, Vierge Moderne eli Moderni neitsyt, Kansallista tunnelmamaalausta sekä Lapsi taiteessa. Näyttelyn ajan Villa Gyllenbergin toisessa kerroksessa esitellään Ane Gyllenbergin elämää ja saavutuksia. Juhlanäyttely Ane Gyllenberg – keräilijän itsenäisyys 29.3.–29.10.2017 Vesibussikuljetukset reitillä Kauppatori–Kuusisaari–Kauppatori järjestetään yhteistyössä Didrichsenin taidemuseon kanssa. Kuusisaareen päässä vesibussit rantautuvat Didrichsenin laituriin, mistä on lyhyt kävelymatka Villa Gyllenbergiin. Villa Gyllenberg, Kuusisaarenpolku 11, 00340 Helsinki Akseli Gallen-Kallela: Keitele (1904)
14 Nro 12 • Viikko 24 M unkin S eutu Ruiskumestarin talo vie taas kodikkaasti 1800-luvulle Huopalahdentien ja Niemenmäenpuiston liikennejärjestelyt muuttuvat Huopalahdentien länsipuolelle rakennetaan uusi bussipysäkki. Helsingin kaupunki laatii Huopalahdentien katusuunnitelmaa välille NiemenmäenpuistoLokkalantie sekä Niemenmäenpuiston puistosuunnitelmaa. ? Kadun suunnittelu perustuu liikennesuunnitelmaan, jossa kaavamuutoksen vuoksi alueen liikennejärjestelyt muuttuvat. Samalla parannetaan pyöräliikenteen liittymistä pohjoisesta Huopalahdentie suuntaan. Kävelysillan toinen porras puretaan Huopalahdentien itäpuolella. Huopalahdentien länsipuolelle rakennetaan uusi bussipysäkki. Aikaisintaan vuonna 2018 Katuja puistosuunnitelmat valmistuvat syksyllä 2017, ja rakentaminen on tarkoitus aloittaa täydennysrakentamishankkeiden aikataulujen mukaisesti aikaisintaan vuonna 2018. Ennen katusuunnitelman hyväksymistä, se on virallisesti nähtävillä kahden viikon ajan. Nähtävillä olosta ilmoitetaan lehdissä ja kirjeitse asianosaisille kiinteistöjen omistajille ja kaupunginosayhdistyksille. Suunniteltava ajoradan osa on asuinkerrostaloalueen asuntokatu. Huopalahdentie on muilta osin suunnittelualueen kohdalla pääkatua. Suunniteltavan ajoradan leveys on 6.5 meriä. Ajoradan länsireunalla rakennetaan kuorma-autojen kadunvarsipysäköintiä leveydeltään 3.0 metriä ja itäreunalle kadunvarsipysäköintiä leveydeltään 2.5 metriä. Rakuunantien liittymän eteläpuolelle rakennetaan korotettu suojatie. Katualueen itäreunaan välille Niemenmäenpuisto – Rakuunantie rakennetaan 2-3 metriä leveä jalkakäytävä ja pohjoisosalle lisäksi 1.5+1.5 metriä leveä pyörätie. Rakuunantien liittymästä etelään Lokkalantien läheisyydessä sijaitsevalle linjaautopysäkille rakennetaan 2.5 metriä leveä jalkakäytävä. Huopalahdentien länsireunaan Tietokujan eteläpuolelle rakennetaan uusi kahdelle linja-autolle mitoitettu pysäkki. Ajoradat, jalkakäytävät ja pyörätiet päällystetään asfaltilla. Erotusalueet, saarekkeet ja jalankulkusillan alle jäävät alueet päällystetään sekavärisellä nupukivellä. Pyörätie erotetaan jalkakäytävästä harmailla noppakivillä. Huopalahdentien läntinen, uusi pysäkki päällystetään betonikivellä. Reunatuet ovat punaista graniittia. Huopalahdentien uusille istutusalueille tontin ja jalkakäytävän väliin istutetaan matalia havupensaita. Havupensasistutuksen keskelle istutetaan korkeita lehtipensaita. Muut alueet nurmetetaan. Huopalahdentien kujannepuut säilytetään siellä, missä se suinkin on mahdollista. Huopalahdentien jalankulkusillan itäpäästä poistetaan pohjoispuolen portaat. Valaistus Suunnittelualue valaistaan nykyisillä valaisimilla. Osaa valaisimista joudutaan siirtämään. Kaksi uutta puistokäytävää Niemenmäenpuisto sijaitsee osa-alueilla Vanha Munkkiniem ja Niemenmäki. Suunnittelualue on osa Niemenmäenpuistoa. Suunnittelualuetta rajaavat pohjoisessa ja lännessä puistokäytävät, idässä Huopalahdentie ja etelässä ja pohjoisessa kerrostalotontit. Suunnittelualueen pinta-ala on 9040 m2. Suunnittelualue on luonnontilaista, vanhaa, kuusivaltaista metsää, jossa risteilee useita polkuja. Runsaan kulutuksen takia kenttäkerroksen kasvillisuus on paikoin hävinnyt kokonaan. Puisto on liito-oravan ydinaluetta. Puistoon rakennetaan kaksi uutta puistokäytävää, jotka yhdistävät Toimelan viljelypalsta-aluetta kiertävän puistokäytävän Huopalahdentiehen. Käytävien linjauksessa on huomioitu nykyiset kulkureitit ja alueella kasvavat hyväkuntoiset puut. Puistokäytävät rakennetaan 3,5 metriä leveinä ja kivituhkapintaisina. Käytävien varrelle sijoitetaan levähdyspaikkaa penkkeineen ja roska-astioineen. Puiston kasvillisuutta täydennetään pensasistutuksin. Istutukset sijoitetaan puistokäytävien varrelle ja metsän pohjoisreunaan. Puistokäytävien varrelle asennetaan puistovalaisimet. Suunnittelualue on osa Niemenmäenpuistoa. ? Ruiskumestarin talo Kristianinkatu 12:ssa Kruununhaassa avautui perjantaina 9.6.2017 jälleen vuosien remontin jälkeen. Helsingin tunnelmallisimpiin kuuluva kotimuseo sijaitsee kantakaupungin vanhimmassa, noin 200-vuotiaassa puisessa asuinrakennuksessa. Ruiskumestarin talossa voi eläytyä arkeen pikkuvirkamiehen kodissa 1860–70-luvuilla. Vaatimattoman puutalon pikkuisessa salissa on muodikas trumpettisohva ja komea pietarilainen kirjoituslipasto, mutta keittiössä roikkuvat reikäleivät katossa ja nurkassa on kirnu. Ruiskumestarin taloon on vapaa pääsy. Helsingistä tuli Suomen pääkaupunki 1812, ja uuden asemakaavan mukaisesti asutus laajeni Kruununhaan pohjoisosaan. Pienporvarit, käsityöläiset ja pikkuvirkamiehet rakensivat Siltavuoren rinteille vaatimattomia puutaloja. Niistä ainoana on säilynyt Kristianinkatu 12, jonka rakennutti merimiehen leski Christina Wörtin. Tarkkaa rakennusaikaa ei tiedetä, mutta vuonna 1818 talo on ollut jo paikoillaan. Talon monista omistajista ja asukkaista pitkäaikaisin oli Alexander Wickholm, joka osti vuonna 1859 tontin rakennuksineen perheensä kodiksi. Hän toimi tuolloin ruiskumestarina ja vastasi muun muassa kaupungin palokalustosta ja nuohouksen valvonnasta. Talon peri 1896 Wickholmin tytär Augusta Nevalainen, jonka kuoltua 1912 se siirtyi hänen tyttärelleen, tanssitaiteilija Martta Bröyerille. Vuonna 1974 Bröyer myi talon kaupungille. Kaupunginmuseo avasi puurakennukset Ruiskumestarin taloksi nimettynä museona 1980. Museo on sisustettu Alexander Wickholmin perheen kodiksi 1860–70-luvuilla. Alkuperäinen irtaimisto ei ole tallessa, joten kaupunginmuseon kokoelmista on valikoitu perukirjojen pohjalta ajalle tyypillisiä esineitä, jotka ovat harkitusti eri-ikäisiä ja erityylisiä. Salin huonekalut ovat uusia ja muodinmukaisia, mutta keittiössä ja kamareissa on vanhempia, kenties perittyjä tai käytettyinä ostettuja kalusteita. Hellävaroin kunnostetut rakennukset kertovat omaa vahvaa tarinaansa menneestä elämänmuodosta. Lattiat ovat leveää lankkua, katot ja ovenpielet kenottavat herttaisesti vinossa. Seinille on palautettu 1800-luvun tyyliset pintakäsittelyt, joiden mallit on löydetty talon kerrostumista. Eniten on uudistettu huonokuntoista sivurakennusta, johon tehty yleisön iloksi tunnelmointikamari sekä museopuoti. Ruiskumestarin talo herää eloon Uudelleenavauksen kunniaksi Ruiskumestarin talo palaa 1800-luvulle Helsinkipäivän aattona sunnuntaina 11.6.2017 klo 12–15. Talon asukkaat ja naapurit hyörivät keittiössä, kamareissa ja pihalla askareissaan. Kadulta kantautuu posetiivin säveliä, ja tasatunnein pihalle saapuu ryhmä kierteleviä sirkustaiteilijoita soittoniekkoineen. Musiikista, esityksistä ja tunnelmasta nauttiessaan vieraat voivat maistaa torikärryistä ruiskumestarin emännän juhlavehnästä kesäisen mehun kera. Tapahtumaan on vapaa pääsy. Ruiskumestarin talo Kristianinkatu 12 Auki 9.6.2017–7.1.2018 ke–su klo 11–17. VAPAA PÄÄSY www.ruiskumestarintalo.fi Ruiskumestarin talon keittiössä liedessä palaa tuli ja leipävartaat roikkuvat katossa. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/ Maija Astikainen Noin 200-vuotias Ruiskumestarin talo on Helsingin kantakaupungin vanhin puinen asuinrakennus. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Maija Astikainen.
15 Viikko 24 • Nro 12 Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Julkaisija: Karprint Oy Ilmoituspäällikkö: Riitta Juslin puhelin 413 97 377, sähköposti riitta.juslin@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 413 97 330, sähköposti juha.ahola@karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Puhelin vaihde 413 97 300. Ilmoitushinnat: Määräpaikkakorotukset 10%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero (24%) lisätään hintaan. Ilmoitukset: 413 97 360, 413 97 300. telefax 413 97 405. Ilmestyy: Joka toinen viikko. Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä perjantaina Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2017 €/pmm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 Pitäjänmäki, kirjasto Pohjois-Haaga, kirjasto Tali, urheilukeskus Munkkivuoren S-market Munkkivuoren Apteekki Munkkivuoren Ålandsbanken Munkkivuoren Kahvila Munkkivuoren lääkärikeskus Dextra Munkkivuoren seurakuntatalo Munkkivuoren parturi Munkkivuoren K-kauppa Ulvilantie, Parturi ja suolahoito Munkkiniemen puistotie ---Neste ---Raikan Rauta ---Kiinteistömaailma ---Alepa ---Huoneistokeskus ---Munkkiniemen Yhteiskoulu ---Saga Seniorikeskus ---Ruissalo säätiö ---Apteekki ---Kirjasto ---Nordea ---Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy Professorintie 2 ---Munkkiniemen Apteekki Munkinseudun voit noutaa seuraavista paikoista: Itäkeskus Itäkatu Stockmann yläkerta 4 krs. (09) 343 3009 Munkkiniemi Perustie 19 (09) 488 404 Länsi-Pakila Rapparintie 6 (09) 752 2668 myös taitoluistinteroitus/ 050 5589984 • Vaatekorjaukset • Tilaustyöt • Hääpuvut • Nahkavaatteet • Turkit • Pesulapalvelu • Nahkapesu • Kodintekstiilit • Alihankinta ym. Asustehuolto Ullastiina ~ Hyvä palvelu ~ Takuutyö Toukokuun eduskuntaterveiset Kolumni ? Eduskuntakausi on edennyt puoliväliin. Kevään myötä olemme saaneet hitusen valoisempia talouslukuja ja toivoa orastavasta kasvusta. Suomi näyttäisi olevan viimein kipuamassa talouden taantumasta. Oli tervetullutta, että hallituksen puoliväliriihessä tehtiin päätöksiä lisätoimista myönteisen kehityksen vauhdittamiseksi. Olen mukana eduskuntaryhmäni työssä, jossa valmistelimme ehdotuksia erityisesti työllisyyden ja yrittäjyyden edistämiseksi, rakenneuudistuksien vauhdittamiseksi, koulutuksen sekä tutkimuksen investoimiseksi. Suomen vahvuus kansakuntana on ollut korkea osaaminen. Sitä meidän on vaalittava ja vahvistettava. Oli välttämätöntä ja meidän sivistyskansanedustajien ehdoton vaade, että tutkimusja koulutusrahoitus käännettiin nousu-uralle. Hallitus päätti yli 200 miljoonan euron budjettipanostuksista ja 200 miljoonan euron pääomituksista koulutukseen ja tutkimukseen. Huippututkimukseen lisätään rahoitusta, peruskoulujen kehittämisraha kaksinkertaistetaan, ammatillisen koulutuksen uudistusta tuetaan ja varhaiskasvatuksen laatuun panostetaan. Perheellisille opiskelijoille on ilo uutinen, että opintotukeen tulee huoltajakorotus. Kehysriihessä päätettiin myös päivähoitomaksujen alentamisesta, asumistuen neliövuokrakatosta ja työttömien työmarkkinatuen porrastuksesta. Päivähoitomaksujen alentamisen työllisyysvaikutus on 4000– 5000 työllistä lisää. Se on tärkeä toimi pienten lasten vanhempien työn kannattavammaksi tekemisessä. Varhaiskasvatusmaksuja alennetaan pienija keskituloisilta. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa käsittelemme parhaillaan hallituksen tekemiä puoliväliriihen päätöksiä ja mietinnön on määrä olla valmis ennen juhannusta. Olennaista on, että uudistusvauhti ei hiivu. Viriävät kasvuluvut eivät saa tuudittaa vaaralliseen ylioptimismiin – hallituksella ja eduskunnalla on vielä rutkasti tehtävää edessään. Hallitus päätti kehysriihessä aloittaa sosiaaliturvan uudistamisen. Yhteiskunta ei ole terve, jos työ ei kannata ja jos sosiaaliturva estää aktiivisen osallistumisen. Olen eduskuntaryhmämme työryhmässä, jossa valmistelemme uudistukseen sisältöä. Pettymys oli, että hallitus ei saanut tehtyä vielä päätöstä perhevapaauudistuksen aloittamiseksi. Vaikuttamistyö jatkuu. Viimeistään syksyn budjettiriihessä on hallituksen uudistuksen käynnistämisestä saatava päätös aikaiseksi. P u o l i v ä l i t a r k a s t e l u s sa päätettiin myös äitien päihdekuntoutuksen rahoituksesta. Henkilökohtaisena työvoittona pidän sitä, että saimme turvattua päihdeäitien kuntoutusrahoituksen kahdeksi seuraavaksi vuodeksi, joiden aikana osana sote-uudistusta luomme rahoitukselle pysyvän mallin. Olen ollut valtiovarainvaliokunnassa seitsemän kertaa ryhmämme pääneuvottelijana pelastamassa päihdeäitien rahoituksen. Sote-uudistusta koskeva lainsäädäntö on eduskunnan käsittelyssä. Tavoite on, että laki olisi valmis syyskuun aikana. Tämä edellyttää työntäyteistä kesää. Me Uudenmaan kansanedustajat kokoonnumme säännöllisesti pohtimaan uudistusta Helsingin ja Uudenmaan näkökulmasta. Tervetuloa vierailulle eduskuntaan kuulemaan ja keskustelemaan Suomen ja Helsingin politiikan ajankohtaisista aiheista to 15.6 kello 17-18.30. Tilaisuuteen voit ilmoittautua sähköpostitse osoitteeseen sari.sarkomaa@eduskunta. fi tai puhelimitse avustajalleni Sinalle 050 574 0818. Sisääntulo eduskuntaan on Arkadiankadulta osoitteessa Arkadiankatu 3. Sari Sarkomaa Helsinkiläinen kansanedustaja Sari Sarkomaa Munkkiniemen uimarannan veden laatu hyvä Munkinseudun seuraava numero, K esäextra ilmestyy 21.6. Aineistot viimeistään ke 14.6. Kesäloman jälkeen syksyn ensimmäinen lehti ilmestyy ke 9.8. Aineistot viimeistään ke 2.8. Hyvää Kesää! Munkkiniemen uimaranta. Kuva: Lotta Kivikoski ? HSY:n jätevesiverkoston putken tukos aiheutti jäteveden valumisen Laajalahteen. Putkitukos poistettiin ja vuoto päättyi 23.5.2017. Näytetulosten perusteella veden laatu on nyt hyvä. Vuotokohta oli Laajalahden valkamassa noin kilometrin päässä Munkkiniemen uimarannalta. Helsingin kaupungin ympäristökeskus otti vesinäytteet jäteveden vuotokohdasta sekä Munkkinimen uimarannalta. Tutkimustulokset valmistuivat tänään. Tutkituissa näytteissä veden laatu oli hyvä, mikä tarkoittaa, että Munkkiniemen rannalla voi uida. Ympäristökeskus suositteli uimisen välttämistä rannalla varotoimenpiteenä siihen asti, kunnes veden laatu oli tutkittu. Uinnin välttämistä koskeva tiedote oli rannalla keskiviikosta 24.5.2017 lähtien. Uimakausi alkaa virallisesti 15.6.2017. Uimarantojen säännöllinen näytteiden otto alkaa kuitenkin jo kesäkuun alussa. Helsingin ympäristökeskuksen suorittaa pääkaupunkiseudun merialueen yhteistarkkailua, jonka osana Laajalahdelta on haettu vesinäytteet 15.2., 8.3., 19.4. ja 15.5.2017. Laajalahdelta otettujen vesinäytteiden tuloksissa ei ole kertaakaan havaittu merkkejä Munkkiniemen jätevesipäästöstä. Pääkaupunkiseudun merialueen yhteistarkkailun vuoden 2017 ensimmäinen neljännesraportti on luettavissa osoitteessa https:// www.hel.fi/static/ymk// merialueen-seuranta/paakaupunkiseudun-merialueen-yhteistarkkailuraportti-01-04-2017.pdf. Seuraava neljännesvuosiraportti julkaistaan kesäkuun lopussa kaupungin internetsivuilla.
16 Nro 12 • Viikko 24 M unkin S eutu Kaikki hyvä on lähellä. ma-la 7-22 su 9-22 K-Market Munkkiniemi Tarjoukset voimassa su 25.6.2017 asti ellei toisin mainita. –Kauppiaat Sanna ja Juri– K-Market Munkkiniemi Munkkiniemen puistotie 19, 00330 Helsinki I puh. 050 329 8252 I juri.karvinen@k-market.com meidät löydät myös facebookista www.facebook.com OSTA NOSTA & Debi t PÅGEN Gifflar 260-280 g MAKU BREWING Makustelusetti Yksittäin 2,29 pkt (8,18-8,81/kg) Yksittäin 2,09 pl (3,78/l) sis. pantin 0,20 2 PKT 3 95 2 PKT (7,057,60/kg) 10 99 KPL 1 95 TLK (3,60/l) 4 99 KPL (9,98/l) NOVELLE PLUS Kivennäisvedet 0,5 l, sis. pantin 0,20 HÄAGEN-DAZS Jäätelöpikarit 500 ml NOKIAN PANIMO Keisari Premium lager olut 0,5 l, sis. pantin 0,15 voimassa 12.4.2017 alkaen 3 45 KPL (17,25/kg) FILOS Halloumijuusto 200 g 2 PL 3 95 2 PL (3,55/l) SISUMETSÄN SEIKKAILUPUISTO HUGO PARK AULANKO HIIDENLINNA KAHVI JA PULLA ILMAISEKSI KAHDELLE! Tällä lipukkeella Sisumetsän pääsylipun tai aluelipun ostaneille kahvi ja pulla kahdelle veloituksetta. Voimassa 22.6.2017 asti. www.hiidenlinna.com | www.hugopark. www.zippy. ZIPPY HELSINKI Tällä lipukkeella pääse kaksi henkilöä yhden hinnalla Hugo Park Aulankoon. Voimassa 22.6.2017 asti. ETUSETELI 2 YHDEN HINNALLA ETUSETELI SEIKKAILUHANSKAT VELOITUKSETTA Tällä lipukkeella ZIPPYN pääsylipun ostaneille seikkailuhanskat veloituksetta. (Edun arvo 4 €) Voimassa 22.6.2017 asti. Naispääosassa Milana Misic Ajalla 8.7.–3.9. Liput 30/27/20 € Liput ja ennakkovaraukset puh. 044 080 9280 Lipunmyynti ja kahvio avataan tunti ennen esitystä. Eteläinen Hesperiankatu, Helsinki www.taivallahdenkesäteatteri.com /taivallahdenkesateatteri Sinikka ja Tiina Nopolan näytelmä Ohjaus Kari Kinnaslampi Ajalla 29.6.–30.8. Liput 15 € Päivi Mäkinen EDITH PIAFIN ELÄMÄSTÄ JA TUOTANNOSTA Päivi Mäkinen ja Päivi Mäkinen 4.8., 11.8., 25.8., 31.8. ja 1.9., klo 19, liput 8 € Veli-Matti Friman 7.8.,14.8., 21.8. ja 28.8. klo 19, liput 12 € Ohjaus Kari Kinnaslampi Teuvo Pakkalan laulunäytelmä SOITA JA VARAA AIKA 010 2715 100 EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050 Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso) HAMMASPROTEESIT ”HYMYSSÄ SUIN” JO 40-VUOTTA Ossi Vallemaa 10v. Oletko harkinnut nepparikiinnitystä alaleuan proteesiin? Implanttikiinnitys helpottaa huomattavasti syömistä sekä antaa varmuutta proteesin käyttöön. Varaamalla meiltä ajan, pääset suuja leukakirurgín maksuttomaan implanttisoveltuvuustarkastukseen. Tarjous on voimassa huhtikuun 2017 loppuun. Tervetuloa vanhat ja uudet asiakkaat! Munkinseudun seuraava numero, K esäextra ilmestyy 21.6. Aineistot viimeistään keskiviikkona 14.6. Kesäloman jälkeen syksyn ensimmäinen lehti ilmestyy ke 9.8. Aineistot viimeistään keskiviikkona 2.8. Hyvää Kesää!