• JOULULAHJAMME SINULLE! JOULUSIIVOUKSET Exuviance Vespera-seerumin á 79 ? ostajalle, lahjaksi normaalikokoinen uudistava Exuviance-vartalovoide. (Lahjan arvo 42?) a kodistasi paikan, Lakeuden Emännät siivoa kava tulla. mu on johon pukin Vespera-seerumi antaa kosteutta ja suojaa talven viimaa vastaan. Talvimallistot saapuneet Myymälässämme paljon sesongin uutuuksia. Uudet housuvärit ja talvilaadut saapuneet. Meillä sinua palvelevat koulutetut pukeutumisen ammattilaiset. Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita emännille Munkkiniemen puistotie 9 p. 09 484 803 Nettiajanvaraus: beautyexperience.nettiajanvaraus.fi p. 010 281 2600 Runeberginkatu 51 (Döbelninkadun kulma) 09-677 067. Ma-pe 10-18, la 10-14 www.dressingroom.fi Verkkokauppa auki 24/7 www.lakeudenpito.fi MunkinSeutu 2016 - Viikko 50 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 47. vuosikerta - Nro 23 femeia fashion Munkkiniemen Kiinteistöhuolto ? Kiinteistönhuolto ? Siivouspalvelut ? Huoltomiespalvelut ? Talonmiessijaisuudet ? Painepesut ? Hälytys- ja valvonta 24h/vrk ? Lumityöt ja hiekoitustyöt ? Imulakaisukonepalvelut Pyydä tarjous! puh. 040-9000 989 kiinteistopalvelu@gmail.com munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info www.kiinteistopalvelu.info JOULU- Outletissa agentuurin alku-kevään mallikappaleita MYYJÄISET  TO 15.12. KLO 10-20 Kiitän lämpimästi asiakkaitani yhteisistä vuosista 35 vuoden aikana. Rauhallista Joulunaikaa ja Onnellista Uutta Vuotta 2017! tukkuhinnoin Kaikki kaupan norm.hintaiset tuotteet -50%! Loput syksyn mallikappaleet ja Aletuotteet superhinnoin tasarahalla: VAIN YHDEN PÄIVÄN! 10-50? Glögitarjoilua & arvontaa! Paciuksenkaari 16 00270 Helsinki 010-3262333 TERVETULOA! Avoinna: Ma-To 11-18, Pe 11-17, La 11-15 Salon Ritzy www.femeia.fi Facebook: Femeia-Fashion Hyvää jatkoa toivottaa Riitta Kuukauppi Asustehuolto Ullastiina ? Vaatekorjaukset ? Tilaustyöt ? Hääpuvut ? Nahkavaatteet ? Turkit ? Pesulapalvelu ? Nahkapesu ? Kodintekstiilit ? Alihankinta ym. Länsi-Pakila Rapparintie 6 (09) 752 2668 myös taitoluistinteroitus/ 050 5589984 ~ Hyvä palvelu ~ Takuutyö Munkkiniemi Perustie 19 (09) 488 404 Itäkeskus Itäkatu Stockmann yläkerta 4 krs. (09) 343 3009 KUINKA PALJON RAKKAUTTA MAHTUU KOTIIN? Niin paljon että neliöitä kannattaa olla reippaasti. Toivotamme kaikille iloista joulunaikaa! KAUPPALANTIE 42 | 00320 Helsinki, puh. 020 780 3640 Palvelemme Munkkiniemen Nordeassa ma-pe klo 13-16.00. Pyydä meidät arviokäynnille jo tänään! JARMO ASOLA Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 3621 gsm 0500 408 690 RAIJA NORDBLAD Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 3661 gsm 040 752 0580 TIINA KAARNAKORPI Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 3557 gsm 040 772 3582 MINNA OJA Myyntineuvottelija puh. 020 780 3088 gsm 040 664 6238 JARMO KAIPAINEN Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 3626 gsm 0500 408 612 JARI OLKKONEN Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 3542 gsm 0400 533 581 SARI KIVIHARJU Kiinteistönvälittäjä LKV, OTM puh. 020 780 3268 gsm 050 511 1618 ARI-PEKKA VIRTANEN Kiinteistönvälittäjä, LKV kaupanvahvistaja puh. 020 780 3504 gsm 040 668 3748 ANNELI KUOSMANEN Myyntineuvottelija puh. 020 780 3654 gsm 040 509 3578 PIPSA SARIN Myyntijohtaja, LKV puh. 020 780 2572 gsm 0500 785 160 ILKKA-PEKKA MÄKELÄ Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 3605 gsm 040 653 3082 MUNKKINIEMEN PUISTOTIE 14 (Nordea) 00330 Helsinki, puh. 020 780 3630 ELINA ENNE Myyntisihteeri, KiAT puh. 020 780 3620 gsm 040 710 4016 Huoneistokeskus Oy LKV, Valimotie 9, 00380 Helsinki. Y-tunnus 1831315-2. Puheluhinnat 0207-alkuisiin numeroihin lanka- ja matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24 %). / Huoneistokeskus www.huoneistokeskus.fi
• MunkinSeutu 2 Nro 23 ? Viikko 50 Elämä on muutakin kuin asuntoasioita. Näin joulun alla Vuokraturvan perustaja ja joukko suomalaisia huippumuusikoita suuntasivat studioon, ja siellä syntyi musiikkia. Olisiko Timo Metsolan kannattanut pysyä lestissään ja keskittyä asuntoasioihin? Se selviää vain kuuntelemalla. Kuuntele Spotify-palvelusta tai osta levy! www.cdon.com Levystä otettu painos on jo ylittänyt kaupallisessa jakelussa kultalevyyn oikeuttavan määrän. Tutustu sinäkin. Mukana mm. Sanin uusi koskettava joululaulu ?Lapsuuden joulu?. Tapio Liinoja lohduttaa kuulijaa laulussa ?Mut elämä jatkuu?. Vuokraturvan Timo Metsola laulaa ?Vanhat valokuvat? ja ?Pakoon itseltään?. in etu an nn osan u t v kä ar Oy se ulu us n o im o k k t . tu jä va n ur ma ttä lous rat aim väli Ta k h o a Vu par uokr ä ett ut v an sa Harkitsetko asuntosi vuokraamista? Oletko myymässä asuntoasi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti. Myyntiturva on turvallinen valinta. Et maksa liikaa välityspalkkiota, ja asuntosi myynti on osaavissa käsissä. Takaamme myös välitystyömme laadun. Normaalin vuokravakuuden lisäksi saat ylimääräisen takauksen koko ensimmäisen vuoden vuokranmaksusta. Soita niin keskustellaan tarkemmin! Palvelumme on tehokas. Lue tyytyväisten asiakkaidemme palautteita kotisivuilta ja totea itse. Markkinoimme asuntoja erityisen monipuolisesti, myös lehti-ilmoituksilla. Soita ja sovi tapaaminen! p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi Ilmalankuja 2, HKI
• Viikko 50 MunkinSeutu 47. vuosikerta ? nro 23 Ajankohtaista Saneeraus haittaa liikennettä Munkkiniemen puistotiellä 7.12. alkaen ??Munkkiniemen Koneen entisen talon saneeraustyöt haittaavat jalankulkua ja pyöräilyä Munkkiniemen puistotiellä. Poikkeusjärjestelyt liikenteessä vaikuttavat 7.12.2016 ? 28.2.2019. Poikkeusjärjestelyt hoidetaan liikenteenohjauslaitteiden ja liikenteenohjaajien avulla. Talon alta kulkeva kevyenliikenteenväylä ohjataan kiertotielle remontin ajaksi. Polkupyöräliikenne ohjataan kiertämään lammen eteläpuolelta ja jalankulku ohjataan kiertämään lammen eteläpuolelta. Haaganpuron saastuneisuus selvityksessä Havainnekuva neljästä nelikulmion muotoisesta osasta rakentuvan Siltasairaalan sijoittumisesta Tornisairaalan ja Paciuksenkadun väliin. Kuva: HUS-TIlakeskus Siltasairaalan rakennushanke etenee suunnitellusti ??Pelastuslaitos sai öljyntorjuntatoimet päätökseen torstaina 1. joulukuuta, koska puroon ei enää tule eikä vedessä ole enää öljyä, jota voi puomeihin imeyttää. Öljyntorjuntatoimien päättymisen myötä kohteen ennallistamisesta ja tilanteen jälkiseurannasta vastaa Helsingin kaupunki. Sivu 11 Meilahden sairaala-alueelle tulevan Siltasairaalan rakennushanke on saanut STM:n poikkeusluvan. HUS:n 14.12. kokoontuva valtuusto päättänee tämän jälkeen Siltasairaalan rakentamisen aloittamisesta. Uudisrakennuksen kustannusarvio on 280 miljoonaa euroa. ??HUS haki Siltasairaalan rakentamiselle poikkeuslupaa, koska laki sosiaali- ja terveydenhuollon rakennusinvestointien väliaikaisesta rajoittamisesta tuli voimaan 1.7.2016. Sosiaali- ja terveysministeriö oli kuitenkin odotetusti sitä mieltä, että sairaala on tarpeellinen eikä rajoita tulevan sote-hankkeen toteuttamista HUS-alueella. Uusi sairaalarakennus korvaa toimintoja, jotka sijaitsevat nykyisessä Töölön sairaalassa, josta HUS on päättänyt luopua, sekä osia nykyisen Syöpätautien klinikan toiminnasta. Siltasairaala on suunniteltu liitettäväksi sekä toiminnaltaan että tiloiltaan nykyiseen Meilahden tornisairaalaan ja kolmiosairaalaan ja syöpäpotilaiden hoidon osalta myös Syöpätautien klinikan edelleen käyttöön jääviin osiin. Sivu 11 Huopalahdentien ja Rakuunantien kulmatontille kaksi kerrostaloa ??Skanska on hankkinut Helsingin Munkkiniemestä Huopalahdentien ja Rakuunantien kulmasta tontin, jolla on rakennusoikeutta kahden kerrostalon rakentamista varten. Rakentamisen mahdollistava asemakaava on saanut lainvoiman elokuussa 2016. ? Suunnitelmissa on kaksi 7-9-kerroksista kerrostaloa, joihin tulee yhteensä noin 140 asuntoa sekä muutama pienehkö liiketila. Uusien asuntojen ennakkomarkkinointi alkaa keväällä 2017 ja ensimmäisen talon rakennustyöt pyritään aloittamaan syksyllä 2017, kertoo Skanska Kotien myynti- ja markkinointijohtaja Marja Kuosma. Tällä hetkellä tontilla on kaksi autokatosta, jotka puretaan. ? Munkkiniemen alueella ei ole juurikaan käynnistynyt asuntojen uudistuotantoa vuosikymmeniin. Pian on tarjolla uusia moderneja asuntoja keskeisellä sijainnilla Munkkiniemen ja Munkkivuoren palvelujen äärellä hyvien liikenneyhteyksien varrella. Asuntojen suunnittelu on käynnistynyt, ja kartoitamme parhaillaan asunnoista kiinnostuneiden toiveita ja tarpeita, sanoo Kuosma. Asunto Oy Munkkiniemen Kone, iltavalaistuksessa. Sopimus Munkkiniemen Koneen toimistotalon rakennusurakasta Auratum Asunnot Helsinki Oy ja Peab Oy allekirjoittivat ??Auratum Asunnot Helsinki Oy ja Peab Oy ovat allekirjoittaneet sopimuksen Munkkiniemen Koneen toimistotalon rakennusurakasta. Helsingin Munkkiniemen Puistotie 25:ssä sijaitseva entinen Kone Oy:n toimistotalo kokee täydellisen muutoksen, kun ra- kennus kunnostetaan moderniin asuinkäyttöön. Vanhan toimistotalon saneerauksen lisäksi tuleva yhtiö täydentyy upealla Town House-uudisrakennuksella ja maanalaisella autopaikoituksella. Asunnoiksi kunnostettava toimistorakennus on rakennettu pylväiden varaan osittain luon- nonlammen päälle. Kolmekerroksinen Town House ? rivitalo rakennetaan samalle tontille. Kaikkiaan kohteeseen tulee 94 huoneistoa. Hanke sisältää myös tontin piha-alueen rakentamisen sekä vanhan tontin osan muuttamisen puistoalueeksi. Sivu 11
• MunkinSeutu 4 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Yleisönosasto Nro 23 Pyöräliikenne kasvaa kasvamistaan Helsingissä P yöräliikenne on kasvanut edelleen vuoden 2015 tasosta Helsingissä. Konelaskentapisteistä saatujen tulosten mukaan pyöräily kasvoi tammi?syyskuussa kymmenen prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Vilkkain pyöräreitti oli Lauttasaaren sillalla, jossa ajoi kesän arkipäivinä keskimäärin noin 5 600 pyöräilijää. Toiseksi vilkkain paikka oli Pitkäsilta, jonka ylitti keskimäärin 4 900 pyöräilijää vuorokaudessa. Baanalla kulki keskimäärin 4 600 pyöräilijää. Suurin pudotus laskurin havaitsemissa pyöräilijämäärissä nähtiin Pasilassa, jossa Keski-Pasilan rakennustyöt aiheuttivat liikenteen poikkeusjärjestelyjä. Vaikka pyörällä tehtyjen matkojen määrä Helsingissä on kasvanut, on pyöräilyn osuus kaikista matkoista pysynyt ennallaan kymmenessä prosentissa, sillä myös muilla kulkumuodoilla tehtyjen matkojen määrä on noussut. Helsingin tavoitteena on nostaa pyörällä tehtyjen matkojen osuus 15 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Pyörätieverkon kattavuuden lisäksi tulee parantaa erityisesti pyöräpysäköinnin laatua ja määrää sekä työmaa-aikaisten liikennejärjestelyiden sujuvuutta. Helsingissä on kaupunkilaisten mielestä kohtalaisen hyvät pyöräilyolosuhteet, koska 87 prosenttia pyörää käyttävistä asukkaista on tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä Helsinkiin pyöräilykaupunkina. Tyytyväisten osuus on kasvanut hieman vuodesta 2014, jolloin barometri toteutettiin edellisen kerran. Pyöräilybarometrin mukaan 57 prosenttia Helsingin aikuisväestöstä pyöräilee vähintään kerran viikossa lumettomana aikana. Ympäri vuoden pyöräilee 11 prosenttia aikuisista. Pyörää käyttäviä asukkaita on kaikissa tuloryhmissä ja koulutusluokissa. Päivittäin autolla kulkevista kaksi kolmasosaa liikkuu myös pyörällä ainakin joskus. Helsingin pyrkimys lisätä pyöräilyn osuutta, johtuu ennen kaikkea kaupungin kasvusta. Puheenvuoro Jännitystarina elävästä elämästä ??Virosta hankkimani leijona-kravatti herättää katsojassa tuon tuosta kysymyksen missä tuonnäköisiä leijonia kasvaa? Viron leijona kehrää siinä tyytyväisenä ja herättää kysymyksineen intohimoja. Vastaan usein , että Viron leijona on Suomen leijonaa solakampi, ehkä maltillisempikin, eikä sitä pidä ihmetellä, ovathan virolaiset ihmisetkin usein meitä suomalasia ketterämpiä ja kekseliäämpiä. Suomen leijona taas on vahvansorttinen järkäle. Se päihitti karhunkin heraldisessa kilpailussa Suomen ykköstunnuksena. Kun Suomen valtiota jo 1809 muotoiltiin leijona ujuttautui univormunappeihin, rahoihin, postimerkkeihin ja päätti edustaa orastavaa kansallistunnettamme arvokkaasti ja aristokraattisesti. Jos karhu olisi voittanut leijonan, Lauri Marjamäki valmentaisi nyt kai Suomen kiekkokarhuja. Kyllä karhukin on vahva ja komea Ursus Finlandicus, komea vaikka kiekkosankareiden pelipaidassa. Minulle Viron leijona on ärähdellyt tutusti jo viisikymmentä vuotta. Ensimmäisen kerran matkustin Helsingistä Tallinnaan Vanemuine-laivalla 1966 ja siitä hetkestä minusta tuli Viron ystävä. En mitenkään osannut silloin kuvitella miltä Tallinna nyt näyttää. Ikävässään värjötelleestä alakulon kaupungista on nyt kasvanut eurojen ja natojen ruokkima uljas metropoli. Lasi- ja tornitalot, suuret hotellit, pienet kahvilat ja trendiravintolat, kauppakeskukset ja kivijalka-shopit iskevät leijonankyntensä matkailijan kukkaroon. Kauppa käy, Tallinna kasvaa ja kukoistaa. Kadonnut on kylmän sodan jyrkkä kauhu, Neuvosto-Eestin kieltotaulu, savukkeiden, nailonsukkien ja purukumin salakauppa. Siitä ajasta tietää tositarina Tallinnassa kotiarestiin ajetusta suomalaisesta Veikko Piiparisesta. En osaa selittää miten löysin tien tuon merkillisen miehen kotiin Tallinnassa, mutta Otavan äsken ilmestynyt Olavi Lempisen kirja ?Rautaesiripun takana. Kaukopartiosta Vorkutan vankileirille? kertoo tarkemmin Veikon tarinan ja paljastaa neuvostoajan kielletyn maailman. Yhä kuitenkin ihmettelen miten kylmän sodan rajatussa maailmassa saatoin päästä tämän merkillisen soturin, tallinnan-suomalaisen Veikko Piiparisen tuttavuuteen. Jokavuotiset Tallinnan matkat tutustuttivat minut hänen kotiinsa ja perheeseensä. Kirja Veikosta on kuin paraskin dekkari, täynnä yllätystä, viiltävää jännitystä, tanssia kuoleman kanssa. Kirjan tekijä Olavi Lempinen tarkensi radio-ohjelmassani miten Veikko ajautui kaukopartioihin, asekätkentään ja sodanjälkeisen Suomenlahden miinanraivaukseen. Punainen Valpo pisti Veikon 1947 käsirautoihin ja karkotti miehen Suomesta Neuvostoliittoon Nro 23 ? Viikko 50 Kaikkialla on siirtokehotus Munkkiniemessä - syy? ??Auton paikka - minulla on auto, jota kutsun pirssiksi. Olen ostanut arvokkaan asukaspysäköintioikeuden O ja välillä taas, mutta harvemmin, käyttänyt kiekkoa ja silti saanut sakkojakin. Kaikesta huolimatta on löytynyt jokin sallittu tai vähemmän aikaa sallittu pilttuu, johon olen polleni saanut jäämään. Nyt minulla tuntuu olevan ongelma. Enkä hetkeäkään kuvittele olevani ainoa. Munkkiniemi (ainakin näiltä osin) on suljettu!! Ajat kadulle tai toiselle, vielä kolmannellekin, kaikkialla on autoja (ei sentään ihmisiä) koskeva siirtokehotus. Tämä siirtokehotus näyttää parhaimmillaan kestävän kolmisen omituista viikkoa. Tietääköhän joku, mitä mahtaa olla tekeillä. Ei tämä voi olla mikään hyvän joulunalusajan toivotus, kai? -Ajattelija- Koiranomistajat koulutukseen! ??Teille koiranulkoiluttajat, tulisi ottaa myös huomioon että tiellä kulkee muitakin. Tässä pari henkilökohtaista kokemusta. Ajoin polkupyörällä pyörätietä, viereisellä jalankulkutiellä naishenkilö kulki koiran kanssa joka oli hihnassa, tullessani kohdalle koira hyppäsi hajun perään suoraa eteeni ajoin koiran pään yli kuului aika ulina. Koiranomistajan kommentti, mikset soittanut kelloa?!? AI miksi? Koska tilanne ei sitä vaatinut. Toinen tapaus. Pariskunta käveli koiran kanssa ulkoilutietä joka oli merkitty kävely- ja pyörätieksi. Koira kulki ns tien puolella, tullessani kohdalle hyppäsi koira hajun perään suokaa eteeni ajoin hiljaa joten ei tullut mitään vahinkoa. Sanoin että koira ojanpuolelle! Rouvan kommentti ?miks- et katso eteesi miten ajat?! Hahhah mielestäni tällaiset koiranulkoiluttajat eivät todellakaan ajattele seurauksia (olisiko aivot jääneet kotiin) mitä olisi voinut käydä jos vauhtia olisi ollut. Siis toivottavasti Kennel järjestää kursseja koiranomistajille. Minulla on pyörän mittarissa 8250km tälle vuodelle, että se siitä praktiikasta. Terveisin ppe Miten Helsinki säästää? ??Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen on kehunut kuinka paljon tämä kaupunki on säästänyt, mutta Metro-Lehti 09.11. (2016) Otsikolla: ?Silta hi- nattiin Virosta? antaa aihetta epäillä, että senkö takia Helsinki on säästänyt, että Virostako haetaan kaikki palvelut ja työt sekä työntekijät, joten ei silloin ole ihme, kun Suomi velkaantuu! Näinkö toimii Kokoomus? Lassi Tiittanen Helsingin toimialojen hallintojohtajien virat täytetään sisäisesti Veli-Matti Hynninen Vorkutan vankileirin hiilikaivoshelvettiin. Stalinin kuoleman jälkeen 1953 Veikolla ei ollut paluuta Suomeen vaan hänet määrättiin muuttamaan puna-armeijan miehittämään Viroon. Tallinnasta käsin Veikko rakensi kaikessa hiljaisuudessa yhteyksiä meihin suomalaisiin. Paluu Suomeen saattoi olla vain salainen haave, täyttymätön unelma. Mutta 42 pakolaisvuoden jälkeen 1989 tapahtui ihme: Veikko pääsi käymään Suomessa. Oikeassa kotimaassa Veikon kunnia palautettiin ja yö kaukopartiomiehenä ja miinanraivaajana palkitiin. Vuosien mittaa Veikko oli päässyt tulkkina paraatipaikoilta ihmettelemään neuvostovallan murenemista ja maailman vapautumista. Viimeisen vanhan vallan kosketuksen Veikko koki KGB:n saapuessa panssareineen Tallinnan televisiotornille 1991. Veikon ottamat valokuvat tuhottiin, mutta nopeasti ja tapahtumat johtivat Viron itsenäistymiseen, Viron ja Suomen leijonamiehen Veikko Piiparisen vapautumiseen. Veli-Matti Hynninen ??Helsingin tulevien toimialojen hallintojohtajien virat täytetään ilman julkista hakumenettelyä. Kaupungin johtamisjärjestelmän uudistuksessa nykyiset virastot ja liikelaitokset yhdistetään neljään toimialaan. Osa nykyisistä viroista tullaan lakkauttamaan. Uudet virat täytetään joko sisäisellä ilmoittautumismenettelyllä tai suorasiirtona. Johtamisen jaosto esittää kaupunginhallitukselle, että perustetaan seuraavat virat: kasvatuksen ja koulutuksen toimialan hallintojohtaja, kaupunkiympäristön toimialan hallintojohtaja, kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan hallintojohtaja sekä sosiaalija terveystoimiala hallintojohtaja. Virkojen kokonaispalkat ovat 7 900 euroa kuukaudessa, lukuunottamatta kulttuurin- ja vapaaajan toimialan hallintojohtajan virkaa, jonka kokonaispalkka on 7 000 euroa. Virat on tarkoitus perustaa 1.12.2016 ja täyttää ennen uuden organisaation aloittamista hallinnon ja tukipalvelujen uudelleen organi- Lasse Liemolan ensilevystä 60 vuotta ??Lasse Liemola valmistautuu juhlavuoteen. Kun Suomi täyttää 100 tulee kuluneeksi 60 vuotta Lasse Liemolan ensimmäisestä levystä. Hän voitti Helsingin Työväentalolla iskelmestaruuden yhdessä Laila Kinnusen kanssa. Kultainen 50-60 luku Lasse Liemola & Mosabacka Big Band torstaina 15.12 klo 19 Opistotalo Helsinginkatu 26. Liput 20-18-10, S-kortilla alennus 3 euroa. Ennakkoon: Metrosuutarit, Kamppi, Stadin slangin toimisto, lasse.liemola@liemola.com, orkesterin jäseniltä sekä tuntia ennen ovelta. soinnin valmistelua varten. Helsingin kaupunginhallituksen johtamisen jaosto päätti hallintojohtajien virkojen täyttömenettelystä kokouksessaan tänään. Kokonaisuudessaan esityksen voi lukea kokouksen esityslistalta. Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto kuuli kokouksessaan myös toimialojen toimintasääntöjen valmistelutilanteesta. Jaosto kokoontuu seuraavan kerran 28.11.2016.
• MunkinSeutu Viikko 50 ? Nro 23 5 Pohjolan Liikenteen Pasilan bussivarikko harjakorkeuteen ??Pohjolan Liikenteen uuden varikon ja pääkonttorin rakennustyöt Helsingin Pasilassa ovat edenneet aikataulussa. Tänään vietetään keväällä valmistuvan rakennuksen harjannostajai- sia rakennuttajan, urakoitsijoiden, Pohjolan Liikenteen henkilöstön sekä yhteistyökumppaneiden kesken. ? Huhtikuussa alkaneet rakennustyöt ovat edistyneet hyvin ja uudet tilat al- kavat hahmottua. Pääkonttorin ja varikkojen muutot tapahtuvat huhtikuun loppuun mennessä, Pohjolan Liikenteen toimitusjohtaja Heikki Alanko toteaa. Uusi Veturitien varikko on valmistuttuaan yksi Suomen suurimmista ja nykyaikaisimmista bussivarikoista. Sieltä voidaan hoitaa noin 300 bussin liikenne, ja se voi toimia yli 700 henkilön työpaikkana ja tukikohtana. Helsingin kannattaa edistää kotoutumista ??Ulkomaalaistaustaisten osuus Helsingin kaupungin väestöstä on jo lähes viisitoista prosenttia. Tästä syystä maahanmuuttajien ja heidän lastensa kotoutumista eli sitä, kuinka he onnistuvat löytämään paikkansa uudessa kotikaupungissaan, kannattaa seurata entistä tarkemmin. Tuoreet tiedot kotoutumisesta työllisyyden, tulojen ja asumisen alueilla perustuvat tietokeskuksen uuteen tutkimukseen. Ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten keskuudessa elinolot vaihtelevat paljon. Taustamaaryhmien väliset erot heijastavat eroja esimerkiksi Suomeen muuton perusteissa sekä muuttajien koulutustasossa. Myös sukupuolten välillä on etenkin länsimaiden ulkopuolelta tulevissa maaryhmissä paikoin suuria eroja. Helsingissä on paljon elämässään menestyneitä maahanmuuttajia, jotka tuovat kaupunkiin sekä lisää elinvoimaa että julkisten pal- velujen ylläpitämiseen tarvittavia verotuloja. Monilla maahanmuuttajilla on kuitenkin vaikeuksia oman paikkansa löytämisessä, ja joissain taustamaaryhmissä kotoutuminen esimerkiksi työmarkkinoille on osoittautunut ongelmalliseksi. Työllisyysaste on selvästi alempi ja työttömyysaste korkeampi kuin kantaväestöön kuuluvilla etenkin silloin, kun maahanmuuttajat ovat tulleet maista, joista on tullut paljon pakolaisia ja turvapaikanhakijoita. Tulot kantaväestöä pienemmät Heikko työllisyystilanne heijastuu myös veronalaisiin tuloihin, jotka ovat maahanmuuttajilla keskimäärin alemmat kuin Helsingin suomalaistaustaisilla. Tulojen ero säilyy myös työllisten henkilöiden välillä. Maahanmuuttajat sijoittuvatkin usein alemman koulutus- ja palkkatason aloille. Muiden aiheesta tehtyjen tutkimusten perusteella Suo- meen muuttaneet sijoittuvat myös kantaväestöä useammin osa-aikaiseen työhön ja määräaikaisiin työsuhteisiin. Helsingin maahanmuuttajat asuvat kantaväestöä enemmän vuokralla, etenkin arava- tai korkotukivuokraasunnoissa. Viimeksi mainittu asumisen hallintaperuste oli erittäin yleinen kaupungin somalialaistaustaisilla sekä niillä, joilla taustamaa oli esimerkiksi Irak tai Afganistan. Varsinkin somalialaistaustaisilla on myös suomalaistaustaisiin verrattuna paljon suuria, yli viiden hengen asuntokuntia. Maassaoloajan myötä Työllisyys paranee, tulotaso nousee ja mahdollisuudet siirtyä omistusasumiseen kasvavat, kun maassaoloaika kasvaa. Suurista taustaryhmistä myönteistä kehitystä työllisyydessä on erityisesti somalialaistaustaisilla. Tutkimuksen tulokset osoittavat kuitenkin, että kaupungin on syytä pyrkiä vaikuttamaan Suomeen muuttaneiden helsinkiläisten kotoutumiseen. Tähän työhön tarvitaan myös lisää tietoa siitä, miten maahanmuuttajien elinolot kehittyvät ja mitkä tekijät vaikuttavat kotoutumisen onnistumiseen. Tutkimuksessa on tarkasteltu maahanmuuttajien kotoutumisen osa-alueista työllisyyttä, tuloja ja asumista. Tutkimuksen kohteena ovat olleet etenkin ulkomailla syntyneet ulkomaalaistaustaiset eli maahanmuuttajat. Tiedot perustuvat Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien sekä Uudenmaan liiton Tilastokeskukselle tekemään tietopyyntöön, jonka seurauksena saatiin rekisteripohjaista tilastotietoa ulkomaalaistaustaisten pääasiallisesta toiminnasta, valtionveronalaisista tuloista sekä asumisen hallintaperusteesta ja asuntokunnan koosta. Vertailukohteena ovat olleet Helsingin suomalaistaustaiset henkilöt. Tarkastelun kohdevuosi on vuosi 2014. Munkkiniemen kadettikoulu ja Mariankadun kortteli myytävänä ??Senaatti-kiinteistöt on käynnistänyt erilliset tarjouskilpailut kahdesta Helsingissä sijaitsevasta arvokiinteistöstä, jotka ovat Munkkiniemen koulutustalo sekä Mariankatu 23:ssa sijaitseva neljän rakennuksen korttelikokonaisuus. Valtiolla ei ole kiinteistöille enää käyttöä, joten valtion kiinteistöstrategian mukaisesti ne on päätetty myydä. Senaatti-kiinteistöt valtion työympäristö- ja toimitilaasiantuntijana on lähtenyt hakemaan Munkkiniemen koulutustalolle uutta käyttöä, koska Haus Kehittämiskeskus Oy ja Tulli ovat luopumassa kiinteistön käytöstä. Koulutuskeskus tarjoaa uudelle omistajalle monia mahdollisuuksia. Kiinteistöä voi kehittää esim. asunnoiksi, palveluasunnoiksi tai hotelliksi. Kadettikoulunakin tunnetun Munkkiniemen koulutustalon on suunnitellut arkkitehti Eliel Saarinen, ja se edustaa tyylil- tään keskieurooppalaista jugendklassismia. Rakennuksen valmistuessa vuonna 1919 siinä aloitti toimintansa Munkkiniemen Pensionaatti. Täysihoitolana rakennus ehti toimia vain välillä 1919-1922, jonka jälkeen se konkurssiin ajautuneena lunastettiin valtiolle ja muutettiin kadettikouluksi. Kadettikouluna rakennus oli vuoteen 1940 asti, jonka jälkeen rakennus toimi ilmavoimien esikuntana. 1970-luvun puolivälissä rakennus muutetiin valtion koulutuskeskukseksi. Tontin pinta-ala on 6 639 neliömetriäja sillä sijaitsevan rakennuksen ala on noin 7 171 bruttoneliömetriä. Mariankadun korttelikokonaisuudessa on viimeksi toiminut maa- ja metsätalousministeriö sekä Taiteen keskustoimikunta. Tällä hetkellä tilat ovat tyhjillään, ja Senaatti-kiinteistöt hakee korttelille uutta omistajaa. Kohdetta on mahdollista kehittää, eri toimintoja yhdistellen, asunnoiksi, toimistoksi, palveluasunnoiksi tai hotelliksi. Mariankadun korttelikokonaisuuden rakennukset osoitteissa Mariankatu 23, Liisankatu 8A ja Maneesikatu 7 on suunnitellut arkkitehti Evert E. Lagerspetz, ja ne ovat valmistuneet vuonna 1885. Rakennuksissa on alun perin sijainnut upseerien ja aliupseerien asuntoja, verstastiloja sekä upseeriklubi. Rakennukset ovat toimineet myös Venäläisen sotaväen kasarmina sekä yleisesikuntana. Korttelin keskelle, osoitteeseen Liisankatu 8G, valmistui vuonna 1930 arkkitehti Armas Siitosen suunnittelema uudisrakennus maanviljelyskemialliseksi laboratorioksi. Tontin pinta-ala on 4 916 neliömetriäja sillä sijaitsevien rakennusten ala on yhteensä noin 13 625 bruttoneliömetriä. Molemmat kiinteistöt rakennuksineen myydään valtion toimintatavan mukai- sesti julkisilla tarjouskilpailuilla kehitettäviksi. Tarjouskilpailun ensimmäisessä vaiheessa Senaatti-kiinteistöt pyytää mahdollisia ostajia toimittamaan alustavat tarjoukset 10.1.2017 mennessä. Ensimmäisessä vaiheessa pyydetään hinnan lisäksi alustava ehdotus kiinteistön tulevasta käytöstä. Toisessa vaiheessa Senaatti-kiinteistöt käy tarkemmat neuvottelut 2-5 parhaimman ja toteutukseltaan sopivimman tarjouksen tekijän kanssa. Senaatti-kiinteistöjen tavoitteena on solmia kohteen myynnistä esisopimus alkukesästä 2017. Molemmat kiinteistöt ovat suojeltuja, ja Senaatti-kiinteistöt on teettänyt toimintatapansa mukaisesti niistä rakennushistorialliset selvitykset. Senaatti-kiinteistöt edellyttää, että uusi omistaja ottaa huomioon rakennuksen suojeluun liittyvät näkökohdat. ? Pohjolan Liikenne on vuosien mittaan kehittynyt ja kasvanut pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä. Uuden varikon avulla haluamme varmistaa hyvän palvelun jatkuvuuden asiakkaillemme. Tulevien tilojen koko on noin 5000 kerrosneliötä. Ne sisältävät mm. kaksi autojen sisäpesulinjaa, avarat korjaamotilat sekä nykyaikaiset toimisto- ja sosiaalitilat. Varikolle rakennetaan lisäksi täydet valmiudet sähköbussiliikenteelle sekä kuljettajavaihdoissa käytettäville sähköautoille, joita yhtiöllä on jo 25. Uudelle varikolle keski- tetään nykyisten Postintaipaleen varikon ja Veturitien varikon toiminnot, jotka ovat käyneet ahtaaksi Pohjolan Liikenteen liiketoiminnan laajentuessa. Hankkeen taustalla ovat myös Postintaipaleen alueelle suunnitellut kaavamuutokset. Uusi varikko varmistaa Pohjolan Liikenteen toimintaedellytykset pääkaupunkiseudulla pitkälle tulevaisuuteen. Varikon rakennuttaja on Pohjolan Liikenteen omistava VR Group, ja uudet tilat rakennetaan VR Eläkesäätiöltä vuokratulle tontille. Pääurakoitsija on Rakennusosakeyhtiö Hartela. K-Market Töölöntori aukesi uudistettuna ??K-Market Töölöntorin uudistuksessa kiinnitettiin erityistä huomiota helppoon ja nopeaan asiointiin. Kaupan silmäterä on palvelutiski, jota remontin yhteydessä pidennettiin. Koko kauppa on remontoitu lattiasta kattoon. Uusia matalampia keskilattian kalusteita on hyödynnetty osassa kauppaa, hyllyjärjestyksellä sekä kaupan kiertoa muuttamalla tilaa ja tilantuntua on saatu lisää. ? Selvitimme jo ennen remonttia asiakkaiden toiveita. Saimme palautetta kaupan ahtaudesta ja hedelmille ja vihanneksille toivottiin lisää tilaa. Erityisesti oltiin huolissaan palvelutiskistä, sillä sen toivottiin jäävän. Palvelutiskin tuotteet ovat kaupassamme myydyimpien tuotteiden joukossa, joten ei minulla ollut aikomustakaan poistaa sitä, vaan remontissa tiskiä pidennettiin entisestään, kertoo kauppias Mikko Länsiluoto. Toiveet huomioitu Remontin yhteydessä kaupan valikoima on käyty kokonaan läpi ja rakennettu uudelleen töölöläisten tarpeisiin sopivaksi. Erityisesti on kiinnitetty huomiota erikoisruokavalioihin. Lisäksi valikoimaan on tuotu asiakkaita kiinnostavia erikoistuotteita. ? Esimerkiksi palvelutiskillä on Dry aged -raakakypsytyskaappi, jossa syntyvät parhaat pihvilihat. Kaikki palvelutiskin tuotteet signeerataan kaupan omilla tarroilla, joilla takaamme tuotteidemme laadun asiakkaille. Enää ei tarvitse lähteä kauemmas ruokaostoksille Töölöstä, meiltä saa kaiken tarpeellisen. Isoon kauppaan verrattuna meidän vahvuutenamme on ehdottomasti nopea ja helppo asiointi, kertoo Mikko. Uudistettua kauppaa ja sen valikoimaa tullaan kehittämään jatkossakin. ? Nyt pääsemme testaamaan, miten uudistukset toimivat käytännössä. Tulemme kuuntelemaan asiakkaiden toiveita ja muuttamaan valikoimia tarpeen mukaan. Myös muita muutoksia voidaan tehdä tarvittaessa, lupaa Mikko. Juhlahumua loppiaiseen Kaupan avajaiset olivat torstaina 1.12. Paikalla oli kauppias-Mikon lisäksi Keskon pääjohtaja Mikko Helander. Avajaishumu jatkuu koko joulunajan loppiaiseen asti. K-Market Töölöntori on avoinna arkisin klo 7.00? 22.00, lauantaisin ja sunnuntaisin 9.00?21.00. Myös jouluna K-Market Töölöntori palvelee jokaisena päivänä.
• MunkinSeutu 6 Päivyri Seurakunta Viikon mietelause: Keski-iässä sielun pitäisi avautua ruusun lailla eikä sulkeutua niin kuin kaali. Nimipäivät: John H. Holmes (1879-1960) Viikko 50 Ma 12.12. Tuovi Ti 13.12. Seija Ke 14.12. Jouko To 15.12. Nooa, Heimo Pe 16.12. Aada, Auli, Aulikki La 17.12. Raakel Su 18.12. 4.adventtisunnuntai. Aapo, Rami, Aappo Munkkiniemi Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ti, to ja pe klo 9-13, ke klo 14-17 kirkossa, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@ evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10-11, p. 09 2340 5118. www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi, FB Munkkiniemen seurakunta, Lapset ja perheet, Vapaaehtoiset. Tahdon ja rakkauden voima Munkkiniemen kirkko Tiilipolku 6 Su 18.12. klo 13 Messu, Hartikainen, Viljamaa. Aina ei oma rohkeus riitä. On paine toimia, kuten ulkopuolelta esitetään. Joosefillakaan ei rohkeus riittänyt toimia, kuten sydän sanoi. Siksi Jumala päätti puuttua peliin tutulla tavalla, unessa ohjeistamalla. Uni paras lääke oli! Ehkä omastakin elämästä tiedät tilanteen, jolloin yön yli nukkuminen on laittanut elämän palikoita kohdalleen. Se, mikä illan pimeydessä on tuntunut ylitsepääsemättömältä, on uuden aamun armossa näyttänyt mahdolliselta. Joskus joudut ottamaan aikaa ja hiljaisuutta sen pohdintaan, puhuuko sydämen äänessä oma minä haluineen vai Jumala. Joskus noiden kahden ääni on sama. Syvimmällä sydämessäsi, sitä hiljaa kuunnellen kyllä tiedät, miten asia on. Anteeksianto vaatii rohkeutta ja tahtoa. Uuden aloittaminen vaatii rohkeutta ja tahtoa, samoin jääminen. Joosefin päätös sisälsi yhtä aikaa jäämisen ja lähtemisen. Hän jäi Mariansa vierelle, ja he kumpikin lähtivät kohti jotain uutta, joka tulisi muuttamaan kokonaisen historian. Sen rakkaus tekee aina. Tapani Kansa (laulu) ja Mikko Helenius (piano) pe 23.12. klo 19 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6 Legendaarisen laulajan tämän vuoden ainoassa joulukonsertissa kuullaan jälleen rakastettuja klassisia sekä uudempia joululauluja. Ohjelma 20 ?. varaus ja pakkasraja -15 C!). Pyhän Stefanuksen muistopäivä Suomessa on ol- lut erityisesti hevosten ja hevosmiesten päivä. Päivän hevosluonne näkyi erityisesti Tapanin ajosta. Vanhan tavan mukaan kun jou- Täyden palvelun hautaustoimisto Neuvonta ja päivystys 24 h puh. 726 0711 Hautauspalvelu Pietét Oy Huopalahdentie 3 00330 Helsinki puh. 488 140 Mannerheimintie 40 00100 Helsinki puh. 726 0711 lupäivänä käytiin kirkossa ja vietettiin muu päivä hiljaisesti kotona, niin Tapanina lähdettiin iloisesti rekiretkelle. Lapsuuden valkeat joulut Seimen lapsi tuo joulun tullessaan saapuu joulu pohjolaan. Töölö Papinpöydänkuja 4 Su 18.12. klo 15 Saariston joulujuhla ja Kauneimmat joululaulut, Frilander, Valtonen. ??Tapaninpäivänä 26.12. kannattaa lähteä ulkoilemaan ja suunnata kohti Seurasaarta, jolloin paikalla on myös hevosajuri klo 1116. Reen eteen valjastetaan suomenhevonen Kiripassi, joka on myös Kaunialan sairaalan kummihevonen. Kelistä riippuen ajellaan joko reellä tai kärryillä. Liikkeelle lähdetään Juhlakentältä ja ajelumaksu on 4 ?/henkilö. Tapaninpäivänä voi kokeilla myös poniratsastusta, ratsastuksen hinta 5 ?. (Ajelulle on sää- 15.12.2016 ? 15.1.2017 Galleria Rantakasarmi Suomenlinna C1, 00190 Helsinki Avoinna: ti - to 12 ? 17.30, pe - su 11.30 ? 16 Munkkiniemi Lehtisaaren kappeli Rekiajelulle Seurasaareen Galleria Rantakasarmi ? Arkut ja uurnat ? Kuljetukset ? Kukat ja sidontatyöt ? Pitopalvelut ? Hautakivityöt ? Perunkirjoitukset www.pietet.fi Kirkkokahvit. Klo 18 Kauneimmat joululaulut, Hartikainen, Valtonen. Ma 19.12. klo 19 Joulukonsertti, Tero Pajunen ja Senni Valtonen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 ?. Joulukonsertti Raumantie 3 Ke 14.12. klo 9.30 Lasten joulukirkko, Frilander, Valtonen, Mannermaa, Etäniemi. Klo 18 Joulukonsertti, Ranskalaisen koulun ystävät ry. Liput 10 ? ovelta. To 15.12. klo 18 Kauneimmat joululaulut, Frilander, Viljamaa, Joululaulukuoro. Pe 16.12. klo 17-20 Seurakunnan puurojuhla. Ohjelmaa tasatunnein. Tule hetkeksi tai koko illaksi. Satu Saarinen Kirjoittaja on kirkkoherra Oulusta ??Reetta Partasen Juuriaan myöten -yksityisnäyttely Tervetuloa Avajaisiin ke 14.12.2016 klo 17 ? 19 Reetta Partanen Juuriaan myöten Tarjolla puuroa ja jouluherkkuja. La 17.12. klo 16 Lasten kauneimmat joululaulut, Frilander, Viljamaa, lapsikuoro. Klo 19.30 Mestari-Laulajien joulukonsertti, solistina Jaakko Ryhänen. Liput 20 ? Ticketmaster tai tuntia ennen ovelta. Su 18.12. klo 11 Kauneimmat joululaulut -messu, pastori Elise Rinteen lähtösaarna, Anne Viljamaa, viulisti Antti Elomaa. Kirkkokahvit. Klo 17 Messu, verkosto.net. Ke 21.12. klo 18 Arkimessu, Hartikainen, Valtonen. Nuorten joulujuhla. Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo Sunnuntaiksi ??Ihmissuhdesotkut ovat tuttuja meille monille, pariskunnille, sinkuille, perheille. Vaikka tahdotaan rakastaa myötä ja vastoinkäymisissä, joskus tahdonvoimakaan ei meinaa riittää. Elämä tuo eteen kysymyksiä ja tilanteita, joihin ei ole osannut varautua. Joosefilla näytti olevan asiat hyvin. Kihlaus kohdillaan ja häitä varmaan odotettiin. Sitten käykin ilmi, että morsian on jo raskaana. Jestas, mikä sotku! Mitä isotäti sanoo? Mitä enot? Appivanhempien karjakkokatseista pystyi varmasti Maria lukemaan paljon! Joosef oli kuin kuka tahansa korviaan myöten rakastunut mies ? ei halunnut uskoa Mariasta pahaa ja halusi suojella häntä viimeiseen asti. Siksi hänen ajatuksensa oli purkaa kihlaus kaikessa hiljaisuudessa, saattamatta Mariaa ? sen enempää kuin itseään! - häpeään. Joskus ihmissuhteissa tarvitaan häpeän pelon sijaan rohkeutta, luottamusta ja ennakkoluulottomuutta. Nro 23 ? Viikko 50 Tapiola Tapiontori 1 02100 Espoo puh. 4559 5650 Lumivaippa kauniin valkea, peittää laaksot, kummut ja kukkulat. Lasten silmät kirkkaina loistaa, kun he pukkia odottelee. Kohta pukki oven taa ilmestyy ja ovelle kolkuttelee. Jakaa lahjoja lapsille somille myös pukin omille. Tärkein kuitenkin joulun on sanoma. Siitä jokaisen soisi riemuita. Hyvää joulua. Olavi Kylliäinen
• MunkinSeutu Viikko 50 ? Nro 23 7 LIIT ASIA Y KANT A KKA AKS I Didrichsen juhlii 100-vuotiasta Suomea kolmen suomalaistaiteilijan näyttelyillä MUNKKINIEMEN PUISTO APTEEKKI Luvassa on kansankuvauksia, muotia ja rauskuja Biorion ??Didrichsenin taidemuseossa nähdään ensi vuonna Juho Rissasen, Jukka Rintalan ja Osmo Rauhalan näyttelyt. Monipuolinen näyttelykattaus esittelee kolme eri näkökulmaa suomalaiseen taiteeseen, varhaisesta 1900-luvun alun kuvataiteesta muotiin ja viime vuosien nykytaiteeseen. Viime vuonna alkaneet suositut lauantairisteilyt jatkuvat jälleen ensi kesänä. 60 kaps. (norm. 40,95?) Juho Rissanen ? Lapsuuden muisto 35? Kaupan päälle Biorion hoitoaine 250ml (edun arvo 13.00?) Tervetuloa jouluglögille perjantaina 16.12.! MUNKKINIEMEN PUISTO APTEEKKI Munkkiniemen puistotie 15, p. 09-4171 444 (pvm/mpm) munkkiniemenpuistoapteekki@apteekit.net Avoinna arkisin ma-pe 9-19, la 10-15 Juho Rissanen: Lapsuuden muisto Itsenäisen Suomen juhlavuoden aloittaa helmikuussa Juho Rissasen (1873? 1950) näyttely Lapsuuden muisto, joka keskittyy Rissasen henkilöön ja tuotannon ytimeen 1900-luvun alkuvuosina. Lapsuuden muisto -aihe käsittelee Rissasen isän kuolemaa: tämä paleltui juovuksissa jäälle, kun taiteilija oli vielä poikanen. Kansankuvauksistaan tunnettua, vaatimattomista oloista lähtöisin ollutta Rissasta on kutsuttu sukupolvensa ?suomalaisimmaksi? taiteilijaksi. Näyttely pyrkii esittämään Rissasen taiteellisia lähtökohtia ja ainutlaatuista, viivan käyttöön perustunutta maalaustapaa. Näyttely tarkastelee myös suomalaisuuden myyttiä ja osoittaa Rissasen taiteen ajattomuuden. Näyttelyn teokset on saatu lainaan kotimaisista museo- ja yksityisistä kokoelmista. Pääteos, Lapsuuden muisto, lainataan Budapestin taidemuseosta, jonne se myytiin 1900-luvun alussa. Teos on viimeksi ollut Suomessa Ateneumin näyttelyssä 1998. Juho Rissasen näyttelyssä Didrichsenin taidemuseo tarjoaa kävijöille uusia pedatuotantoja, joiden avulla entistä useammat erilaiset yleisöt voivat tavoittaa taiteen. Perinteisen näyttelyopastuksen lisäksi Lapsuuden muiston yhteydessä näyttelyvieras voi tilata kuvailutulkkaus-, koululaistai moniaistisen opastuksen. Kävijä voi myös rikastaa omaa näyttelykäyntiään itsenäisellä mobiiliopastuksella oman älypuhelimensa avulla. Osmo Rauhala ? 60-vuotisjuhlanäyttely Juhlavuosi huipentuu syksyllä Suomen tunnetuimpiin nykytaiteilijoihin kuuluvan Osmo Rauhalan (1957?) 60-vuotisjuhlanäyttelyyn. Näyttely jatkaa taiteilijan tutkimusmatkaa luonnon, tieteen ja taiteen parissa. Rauhalaa kiinnostaa erityisesti numeroiden, mittojen ja kielen rooli evoluutiossa. ? Kielestä ja matematiikasta on muodostunut evoluutiossamme ylivoimaisen tehokas työkalu palvelemaan niin käytännön tarpeitamme kuin haluamme ymmärtää todellisuutta ympärillämme, Rauhala selittää näyttelynsä lähtökohtia. Esille tulee taiteilijan uusia, Didrichsenin näyttelyä varten toteuttamia maalauksia ja videoinstallaatioita. Rauhalaa kiehtovat Pythagoraan opit ja rauskut, joiden tiedetään olevan poikkeuksellisen älykkäitä Jukka Rintala ? muotitaiteilija Kesäkuussa avautuu muotitaiteilija Jukka Rintalan (1952?) 40-vuotista taiteilijauraa esittelevä retrospektiivinen näyttely. Rintala tunnetaan Suomessa ja ulkomailla ennen kaikkea hienostuneista ja upeista uniikki-iltapuvuista. Vahva viiva ja siveltimenveto ja toisaalla kepeä ja herkkä kädenjälki ovat tunnusomaisia piirteitä hänen taiteilijakuvassaan. Didrichsenin näyttelyssä Seuraava, vuoden viimeinen Munkinseutu ILMESTYY JO VIIKOLLA 51 (aineistot torstaina 15.12. mennessä) nähdään Rintalan tuotannosta mm. pukuja, luonnoksia, maalauksia, tekstiilejä, valokuvia ja koruja. Näyttely pyrkii esittämään muodin uudenlaisessa kontekstissa ja synnyttämään vuoropuhelua muodin ja taiteen välillä. Näyttelyn suojelija on yrittäjäneuvos Kirsti Paakkanen. Osmo Rauhala: Ray No. 9 Vuoden 2017 ensimmäinen Munkinseutu ILMESTYY VIIKOLLA 2 (aineistot keskiviikkona 4.1. mennessä) Jukka Rintala: Luonnos uniikkijuhlapukuun ja tietoisuudeltaan kehittyneitä eläimiä. Didrichsenin kesä ja lauantairisteilyt Viime vuonna alkanut säännöllinen lauttayhteys Kauppatorilta Kuusisaareen saa jatkoa ensi kesänä. Vuoroja ajetaan jälleen kesälauantaisin 10.6. ja 26.8. välisenä aikana. Vesibussit kulkevat myös erikoispäivinä, kuten Helsinki-päivänä, juhannuspäivänä ja Taiteiden yönä. Reittiä liikennöi Aava Lines. Rauhallista Joulun odotusta!
• MunkinSeutu 8 Nro 23 ? Viikko 50 Risto Kolanen Joulukuun kulttuurikierros ??Johanna Ikolan ?Intima Ö? on kamaritanssi siinä merkityksessä, jonka kirjailija August Strindberg antoi kamarinäytelmälle; se on pienelle näyttämölle tarkoitettu lyhyehkö intiimi näytelmä. ?Intima Ö on kamaritanssi?, tekijä perustelee ja kiittää tekoajankäytön riittävyyttä, mikä näkyy tulkinnassa.. Ikola harjoitteli pitkään Sanna Kekäläinen & Companyn Keidas-residenssissä. Ensimmäistä esitystä keväällä en nähnyt. Joulukuun toisen esityksen katsoin K&C studiossa Ruumiillisen taiteen teatterissa Kaapelitehtaalla. Johanna Ikola ja Jouni Majaniemi tanssivat kauniin, viipyilevän esityksen. Tanssijat Jouni Majaniemi (oik.) ja Johanna Ikola vauhdissa teoksessaan Intima Ö Kekäläinen & Companyn studiolla. Kuva: Raimo Granberg. Erika Alajärven Mementossa seitsemän tanssijaa esiintyi hetken tunnelmaan. Tässä neljä etualalla. Kuva: Mervi van Velhoven Ei kiellettyä yli 60-vuotiailta Ihanasti sydämeen käypä on Helsingin kaupungin Työväenopiston ja Kinaporin palvelukeskuksen pienteatteriesitys ?K60 Matkalla?. Opetus kuuluu työväenopiston teatteritarjontaan senioreille, mutta se tapahtuu Kinaporissa, jossa harjoitukset ovat. Näin siellä edellisen, pidemmän esityksen, jossa oli samoja tunnistamiani amatööriesiintyjiä. Musiikin ja teatterin monialanainen Katja Luhtala vastaa ohjauksesta. Ryhmä vanhempia naisia on elämänsä matkalla. He ovat itse kirjoittaneet oman tarinansa elämästään ja miehistään; ne esitetään vuorotahdissa. Ilmaisu on toisilla vahvempaa, toisilla arempaa, mutta yhtäkaikki ihmisläheistä suoraa puhetta ilman teatterikorulauseita. Istuin eturivissä ohjaajan vieressä, ja sain samalla oppitunnin äänien hallinnasta läppärillä. Kysyin Katjalta, eikö K60 vedä yhtään miestä. Yksi kuulemma oli alussa, mutta jäi pois. Tämä aihe sopi tietysti nimenomaan naisille. Naiset heittäytyvät elämänsä matkalle Kinaporissa. Kuva: Katja Luhtala Flamencon juhlaa Kaunis, esteettinen ja tunnelmallinen oli eturivin flamencotanssija Erika Alajärven 20-vuotistaiteilijajuhla läntisen Helsingin kulttuuritalolla, Kanneltalossa. Koimme kaksi tuntia erilaisia, täysipainoisia tanssiesityksiä peräti viiden teoksen illassa. HYVÄSTI CARMEN! on taitava leikittely kolmen erilaisen tunteen Carmenista, ilkikurisesta, rohkeasta ja surullisesta. Marja Rautakorpi tanssiin iskevästi Mika Seppäsen sellon säestyksellä. AL GOLPE on tyypillinen flamenco-ryhmäesitys lau- lun, taputusten, jalalla tahtia iskemisen avulla puolikaaressa. SOLA on Rafaela Carrascon koreografia kolmelle naiselle (1. ja 3. kuvassa): Alajärvi, Anna Palmio ja Annatuuli Saine tanssivat upeasti teeman naisen yksinäisyydestä ja hylätyksi jäämisen tunteesta. GAIA on tuoreempi teos, jonka ensi-illassa olin v. 2013. Satu Pääkkönen, Alina Sinivaara ja Sonja Vottonen tanssivat taianomaisen tarinan ihmisen ja luonnon suhteesta. MEMENTO on minusta illan kaunein ja monipuolisin teos, jossa tanssijoiden ja kahden laulajan vuorot Ajantaju-yhtyeessä laulavat Mikko Salmi, Niina Kähönen, Mari Kostamo, Arja Tauria-Huttunen Kotkasta, Tiina Pelkonen sekä Sanni Salopuro. Kuva: Pekka Kaipainen vaihtuvat ihailtavan tarkalla rytmillä. Alajärvi kuvaa sitä: ? jotain uutta, jotain vanhaa/ jotain lainattua tai varastettua/ jotain muistettua, uneksittua ehkä vaiettua, unohtunutta. Taustalla on ajatus meemeistä, kulttuurisista geeneistä, jotka kehittyvät ja leviävät  itseään muuntaen. Eräs meemi on Federico García Lorcan runo ?Pequeño Vals Vienes?, joka on synnyttänyt monia uusia tulkintoja, esimerkiksi Leonard Cohenin ?Take this Walz? -versiossa. Sananmukaisesti memento yhdistää  momentoa (tuokio) ja meemiä. Koreogra- Milla Järvinen, Saku Mäkelä ja Ulla Raitio illastavat, mutta Henna Kaikula tekee ilma-akrobatiaa. Kuva: Heli Sorjonen fin rinnalla tanssivat Anu Jussila, Terhi Ketolainen, Johanna Komppa, Laura Laurila, Ulla Mäkilä, Alina Sinivaara ja Milena Urmas Yleisö ihastui iltaan. Erika Alajärvi soi meille soolon encorena ison ryhmänsä edessä. Toivottavasti illan voisi nähdä myös Stoan, Malmitalon ja muilla lavoilla. komattoman karismaattinen Henna Kaikula, aluksi itseään anteeksipyytävä, sitten valloittava Milla Järvinen ja tilaa aluksi johtava, mut- Sivuhenkilöitä Suomenlinnan linnakkeella Uskomattoman maaginen, puoleensavetävä on ?Sivuhenkilöt? ?esitys Tenalji von Fersenin linnakkeen tiiliholvatussa juhlasalissa. Alma Lehmuskallion ohjaus yhdistää uutta luovalla tavalla teatterin ja sirkuksen ilmaisukeinoja. Esitys oli osa What the Cirk-nykysirkusfestivaalia jatkoi Cirkon normaaliohjelmistossa. Sivuhenkilöt-esitys on syntynyt onnellisten tähtien alla. Sirkustaitelijat, us- Heinäsirkka lopetti lauluillan ilman m Pekka Kaipainen Pepe Johansson (vas) ja Markus Koskinen ovat mainio musiikintekijäd Riitta Salasto
• MunkinSeutu Viikko 50 ? Nro 23 9 sä vaatteet päällä. Ihan lopuksi Sivuhenkilöt tulevat yleisön luo ja koskettavat käsiämme, Annamme myrskyisät aplodit loppuvuoden taiteelliselle voitolle. Suomenlinnaan kannatti mennä pikkupakkasilla, lautalla ja kävelemällä. Laulu ottaa kantaa ta otteensa menettävä Saku Mäkelä ovat suomalaisen nykysirkuksen loistavia taitelijoita. Heitä täydentää mystisiin esityksiin omistautunut, ilmaisuvoimainen näyttelijä Ulla Raitio. He luovat surrealistisen kuvataidetta, musiikkia, sirkusta ja teatteria yhdistävän tilan linnakkeen vanhalle 1700-luvun lopun viljavarastolle, joka on entisöity Tenalji von Fersenin juhlasaliksi. Aivan oma lukunsa on Kaikula, joka esittää taitavasti höpsähtänyttä perheen mummoa, joka taiteilee ilma-akrobaattisesti linnakkeen seinän ikkunalasien välissä. Hän haluaa hevosen, ja muuttuu lopulta hevosenpäiseksi. Raition rouva linkkaa läpi salin ja pudottaa jalkansa. Hän kaipaa valokuvaajamiehensä kosketusta ja turhautuu. Mäkelä kuvaa Järvisen vierashahmoa ja kiinnittyy häneen. Välillä hän käy kylmässä kylvys- mikrofonia, koska ääni kantaa. Kuva: duo Sampo soikoon!-klubilla. Kuva: Ravintola Juttutuvassa oli mielenkiintoinen vanhojen ja uusien kantaaottavien laulujen ilta. Se oli lähtölaukaus ?Laulu ottaa kantaa?, joka tallentaa perinteistä työväenmusiikkia, digitalisoi ja taltioi sitä Työväen Arkistoon. Sille tulee nettiportaali itsenäisyyden juhlavuonna 2017. Työväen Sivistysliitto organisoi KSR:n apurahan turvin. Keräystoimintaa koordinoi muusikko Tipi Tuovinen, joka esiintyi Vesa Salmen kanssa. Lauluillassa alan veteraani Jussi Raittinen esitti ?Perustuslaillisten riemumarssin? ja ?Kuularuiskulaulun?. Uusi Ajantaju -ryhmä syntyi viime keväänä. Se on erikoistunut tiukkaan stemmalauluun ja treenaa tulevaan konserttiin ensi kesänä. Ryhmää johtaa useista sävellykistä vastaava Tiina Pelkonen. Uusien kantaa ottavien laulujen esittäjä Paleface lauloi ?Soi Huutomme Kaivosten Yöstä?, uusimman biisinsä ?Laulu Veropakolaisuudesta?, ?Punikin kirjelaatikko?, jota kuunneltiin hiirenhiljaa salissa ja suositun ?Helsinki Shangri-La? Vanhat ja uudet laulut vetivät hyvin illan aikana; juontajat Outi Popp ja Mikko Salmi olivat tunteella mukana. Fiilis oli katossa ja saatiin upea läpileikkaus työväenmusiikkia aina kisällilauluista nykymusiikkiin ja vähän muutakin kuten Heinäsirkan lopu A Capella -laulu ilman säestystä lopuksi, järjestäjä Tuomas Finne kertoo lehdelle. Herkkää miesenergiaa Syksyn viimeisellä Sampo Soikoon! -klubisalilla esiintyi Teleks, joka on Pepe Johanssonin ja Markus Koskisen perustama musiikintekijäduo. Nuoret miehet ovat erilaisia, kohtasivat uudestaan ja alkoivat tehdä lauluja Suomeen. Kaksikon kanssa esiintyi Nukketeatteri Sampon oma Susan Aho, tuttu mm. Kuunkuiskaajista ja Värttinästä. Teleks tunnetaan parhaiten lukuisista hiteistään, mm. Siivet, Säröjä sinussa, Elämäni viimeinen elämäni rakkaus, joka pysäytti yleisön. Kappaleiden sanat puhuttelevat: Tahdon pysyä tuollaisena, Tahdotko nainen retkahtaa elämään, Suudelmin korjasin ne sanat, jotka puuttuivat, Oisko se maailmanloppu, jos nyt pakenisin ja lähtisin, Rakkaus on kovapäinen. Tunnelma oli tiivis ja rauhoittava, pari osasi yleisön kohtaamisen hyvin. Trubaduurina esiintyi Timo Kiiskinen, joka on korkealle arvostettu lauluntekijä ja on tehnyt lukuisia hittejä eri artisteille. Laulajana hän on turhan tuntematon, vaikka onkin tehnyt useita hienoja soololevyjä ja hänen sielukas laulutapansa erottuu valtavirrasta. Pidin erityisesti ?Kaipuusta?: olen saanut paljon enemmän kuin moni muu on saanut. Teksti: Risto Kolanen Pyöräilijöitä Pohjoisrannassa. Kuva: Jussi Hellsten Helsingin pyöräliikenne on edelleen kasvussa ??Pyöräliikenne on kasvanut edelleen vuoden 2015 tasosta Helsingissä. Konelaskentapisteistä saatujen tulosten mukaan pyöräily kasvoi tammi?syyskuussa kymmenen prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Vilkkain pyöräreitti oli Lauttasaaren sillalla, jossa ajoi kesän arkipäivinä keskimäärin noin 5 600 pyöräilijää. Toiseksi vilkkain paikka oli Pitkäsilta, jonka ylitti keskimäärin 4 900 pyöräilijää vuorokaudessa. Baanalla kulki keskimäärin 4 600 pyöräilijää. Suurin pudotus laskurin havaitsemissa pyöräilijämäärissä nähtiin Pasilassa, jossa Keski-Pasilan rakennustyöt aiheuttivat liikenteen poikkeusjärjestelyjä. Vaikka pyörällä tehtyjen matkojen määrä Helsingissä on kasvanut, on pyöräilyn osuus kaikista matkois- ta pysynyt ennallaan kymmenessä prosentissa, sillä myös muilla kulkumuodoilla tehtyjen matkojen määrä on noussut. Helsingin tavoitteena on nostaa pyörällä tehtyjen matkojen osuus 15 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. ? Jotta 15 prosentin tavoitteeseen päästään, tulee pyörätieverkon kattavuuden lisäksi parantaa erityisesti pyöräpysäköinnin laatua ja määrää sekä työmaa-aikaisten liikennejärjestelyiden sujuvuutta, toteaa Helsingin pyöräilykoordinaattori Reetta Keisanen. Pyöräpysäköinnin turvallisuuden parantaminen ja kattavampi väylästö olivat asiat, jotka nousivat tärkeimpinä esiin, kun kaupunkilaisilta kysyttiin Pyöräilybarometri 2016 -tutkimuksessa asioista, jotka saisivat heidät pyöräilemään enemmän. Työmaa-aikaiset liikennejärjestelyt ja pyöräväylien talvihoito olivat asioita, joihin kaupunkilaiset olivat kaikkein tyytymättömämpiä. Helsingissä on kaupunkilaisten mielestä kuitenkin kohtalaisen hyvät pyöräilyolosuhteet: 87 prosenttia pyörää käyttävistä asukkaista on tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä Helsinkiin pyöräilykaupunkina. Tyytyväisten osuus on kasvanut hieman vuodesta 2014, jolloin barometri toteutettiin edellisen kerran. Pyöräilybarometrin mukaan 57 prosenttia Helsingin aikuisväestöstä pyöräilee vähintään kerran viikossa lumettomana aikana. Ympäri vuoden pyöräilee 11 prosenttia aikuisista. Pyörää käyttäviä asukkaita on kaikissa tuloryhmissä ja koulutusluokissa. Päivittäin autolla kulkevista kak- si kolmasosaa liikkuu myös pyörällä ainakin joskus. Helsingin pyrkimys lisätä pyöräilyn osuutta, johtuu ennen kaikkea kaupungin kasvusta. ? Jotta kasvavan kaupungin liikenne säilyy toimivana, on yhä useammat matkat tehtävä tehokkailla ja tilaa säästävillä kulkumuodoilla eli kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä, pyöräilykoordinaattori Reetta Keisanen sanoo. Helsinki saa asukkailtaan vahvan tuen tavoitteelleen edistää pyöräilyä: yli 90 prosenttia helsinkiläisistä suhtautuu myönteisesti pyöräilyn edistämiseen. Raportteihin pyöräliikenteen määrästä, kulkumuoto-osuudesta sekä kaupunkilaisten tyytyväisyydestä pyöräilyolosuhteisiin voi tutustua osoitteessa www. hel.fi/pyoraily. Puheenvuoro Robotit vapauttamaan hoitajan aikaa ihmiselle ??Sosiaali- ja terveydenhuolto sekä varsinkin hoiva-ala on yksi robotiikan suurimpia lähitulevaisuuden sovellusalueita.  Suomessa on erinomaiset edellytykset robotisaatiokehityksen kärkimaaksi.  Teknologia on mittava mahdollisuus muuttaa työnteon tapoja ja sisältöä sekä lisätä hoidon laatua, mielekkyyttä ja tuottavuutta. Robotiikan, automatiikan ja digitalisaation käyttö on mahdollisuus vapauttaa hoitotyöntekijöiden työaikaa ja työtehtäviä voidaan kohdistaa aiempaa enemmän ihmisten kohtaamiseen ja välittömään potilastyöhön, joka vaatii asiantuntijuutta ja jota koneilla ei voida toteuttaa.  Koulutetun hoitohenkilöstön tarpeen väheneminen ei ole näköpiirissä vaan päinvastoin. Väestön ikääntyessä hoidon, hoivan sekä kuntoutuksen tarve kasvaa. Vuoteen 2026 mennessä esimerkiksi vanhusten hoivapalvelujen on arvioitu kasvavan jopa 20 prosenttia. Elinkeinoelämän Valtuuskunnan (Eva) julkaisemassa Robotit töihin -raportissa arvioitiin, että robotiikkaa ja automatiikkaa hyödyntämällä voitaisiin tehdä ainakin 20 prosenttia sairaaloiden sairaanhoitajien ja vanhusten pitkäaikaishoidon lähihoitajien työtehtävistä. Robotti ei koskaan korvaa ihmistä, mutta se voi tehdä raskaasta työstä mielekkäämpää ja helpottaa vaativaa hoitotyötä tekevien työtä. Jo nyt robotit jakavat mm. lääkkeitä, annostelevat ruokaa ja osallistuvat potilassiirtoihin. Lisäksi on olemassa kuntoutusrobotteja ja robotteja, jotka pitävät seuraa muistisairaille ja muistuttavat arjen toimintojen huolehtimisessa.  Terveysteknologian ja robotiikan kehitys on siten huomioitava myös sote-alan koulutuksessa. Teknologinen kehitys ei ole pelkästään ih- mistyötä korvaavaa, vaan sen aikana ihmisille syntyy uusia töitä ja työtehtäviä. Vanhuspalvelulain mukaan henkilöstön mitoituksen perusteena on aina oltava asiakkaiden hoidon ja palvelujen tarve. Sopiva henkilöstömitoituksen taso vaihtelee hoidettavien toimintakyvyn ja hoitoisuuden, henkilöstön koulutuksen ja osaamisen ja hoitoympäristön fyysisten tilojen mukaan, joten yksi luku ei sovi suoraan kaikkiin hoitoa tarjoaviin yksiköihin. Sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstön  osaaminen ja samalla teknologian uudet mahdollisuudet sekä parhaat käytännöt on saatava nykyistä joustavammin varmistamaan ikäihmisten hyvää hoitoa, hoivaa ja kuntoutusta. Erityisen tärkeää on hyödyntää geriatrinen osaaminen. Geriatrista osaamista on syytä hyödyntää ikäihmisten palvelujen kehittämisen lisäksi laajasti myös koko kotikaupunkim- Sari Sarkomaa me kehittämisessä. Osaamista Helsingistä löytyy. Minulla oli viime viikolla ilo saada vieraakseni mittava joukko kaupunkimme geriatreja. Pohdimme yhdessä Helsingin palveluiden kehittämistä. Otan mielelläni vastaan ajatuksia ja palautetta kaupunkimme palveluiden kehittämiseksi. Kirjoitan kerran kuussa politiikan kuulumisia eduskunnasta ja Helsingistä. Kirjeen saa tilattua kotisivuiltani tai ottamalla minuun muuten yhteyttä. Rauhallista joulun aikaa toivottaen Sari Sarkomaa Munkkiniemeläinen kansanedustaja www.sarisarkomaa.fi
• MunkinSeutu 10 Nro 23 ? Viikko 50 Pääkaupunkiseudun rannikkovesien tila on heikko ??Pääkaupunkiseudun rannikkovesien tila vaihtelee ekologisen laatuluokituksen mukaan huonosta tyydyttävään. Tila on heikoin suljetuilla sisälahdilla ja paras ulkosaariston ja avomeren rajalla. Pintavesien ekologisella laatuluokituksella pyritään kuvaamaan sisävesien ja merialueen vesistöjen tilaa kokonaisuutena, jossa otetaan huomioon elottoman ja elollisen luonnon erityispiirteitä. Ekologinen laatuluokittelu kuvaa pääosin vesistöjen vastetta rehevöittävään kuormitukseen eli ravinnepäästöihin. Pääkaupunkiseudun rannikkoalueiden vesiin kohdistui voimakas paikallinen ravinnekuormitus aina 1980-luvun puoliväliin saakka. Vantaanjoki tuo edelleen suuria määriä ravinteita mereen. ? Yhdyskuntajätevesistä peräisin olevaa ravinnekuormitusta on leikattu huomattavasti 1990-luvulta lähtien, ja nykyiset päästöt ovat vain murto-osa huippuvuosien kokonaismääristä. Tästä huolimatta rannikkovesien tila ei ole ekologisen laatuluokituksen mukaan parantunut huomattavasti 1970-luvun tilanteesta, kertoo tutkija Emil Vahtera Helsingin kaupungin ympäristökeskuksesta. Pitkäaikaisten seurantaaineistojen mukaan ravinnepitoisuudet ovat päästöleikkausten johdosta laske- neet pintavedessä, mutta vesi on yhä sameaa ja levien määrä suuri. Paikoitellen pohjanläheinen vesi on hyvin vähähappista aivan rannikon läheisyydessä, ja esimerkiksi rakkolevää löytyy alueelta entistä vähemmän menneisiin vuosiin verrattuna. Heikoimmassa kunnossa alueella ovat Seurasaarenselkä ja Laajalahti, jotka kärsivät edelleen aiemmasta ravinnekuormituksesta ja huonosta veden vaihtuvuudesta. Voimakas ihmistoiminta ja monimutkaisen ravintoverkon arvaamattomat vasteet hidastavat merialueen tilan palautumista tehokkaista päästövähennyksistä huolimatta. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen seurantaaineistojen tuloksia ja viimeisin vuosittain julkaistava merialueen ekologinen laatuluokituksen karttakuva löytyvät Helsingin kaupungin internet-sivuilta: http:// www.hel.fi/www/helsinki/ fi/asuminen-ja-ymparisto/ luonto-ja-viheralueet/vedet/itameri/seuranta Lähde: Sofia Airola ja Emil Vahtera: Pääkaupunkiseudun rannikkovesien ekologinen laatuluokitus ? Työkalu rannikkovesien laatuluokituksen laskentaan sekä laatuluokituksen vaihtelu 1970-luvulta nykypäivään. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 9/2016. Tutkitut korttelimallit V1 ? V4. Yläkuvissa väri kertoo rakennusten ja maan pinnan korkeuden. Tummin vihreän sävy edustaa suurinta korkeutta. Alakuvassa näkyvät korttelimallien sivuleikkaukset. Tutkimus osoitti korttelimallin V3 parhaaksi ilmansaasteiden tuulettumisen kannalta. Kaupunkibulevardien ilmanlaatuun vaikuttaa korttelirakenne ??Ilmatieteen laitos ja Helsingin yliopisto ovat supertietokonelaskennan avulla selvittäneet, minkälaisia korttelirakenteita Helsinkiin suunniteltavien tulevaisuuden kaupunkibulevardien varrelle kannattaisi rakentaa, jotta liikenteen päästöjen haittavaikutukset ilmanlaatuun jäisivät mahdollisimman pieneksi. Kaupunkibulevardeilla tarkoitetaan Helsingissä valmisteilla olevaan yleiskaavaan liitettyä suunnitelmaa, jossa tarkoituksena on muuttaa nykyiset sisääntuloväylät Kehä I:n sisäpuolella urbaaneiksi kaupunkibulevardeiksi, joita asuin- ja liiketilat reunustavat. Ilmatieteen laitoksessa ja Helsingin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan bulevardikatuja ympäröivällä kortteliratkaisulla on huomattava merkitys bulevardikatujen ilmanlaatuun. Tutkimuksessa vertailtiin neljää erilaista kortteliratkaisua ja yksi ratkaisuista osoittautui tässä suhteessa selvästi muita paremmaksi. ? Ilmanlaadun kannalta parhaassa ratkaisussa korttelit ovat erikorkuisia, joka lisää ilman epäpuhtauksien kulkeutumista pois katutasosta. Tässä ratkaisussa korttelien lyhyt julkisivu on kohti bulevardia ja kortteleiden korkeus vaihtelee vähitellen korttelista toiseen kadun suuntaisesti, kuvailee Ilmatieteen laitoksen tutkija Antti Hellsten. Tehokkaampi tuulettuminen vähentää terveydelle haitallisten ilman epäpuhtauksien pitoisuuksia, joille ihmiset altistuvat katutasos- sa. Mallinnuksen mukaan tämän kaltainen rakennustapa muokkaa ilmavirtausta sopivaksi tuulettumisen kannalta. Supertietokoneet mahdollistivat poikkeuksellisen yksityiskohtaisen levämismallinnuksen Näin yksityiskohtaista ilmansaasteiden leviämismallinnusta kaupunkiympäristössä ei ole maailmalla tiettävästi tähän mennessä koskaan tehty. Tutkimuskohde oli rajattu neljään Hämeenlinnanväylän alueelle laadittuun teoreettiseen kaupunkibulevardisuunnitelmaan. Mallinnukset tehtiin Ilmatieteen laitoksen Cray XC30 -supertietokoneella ajaen neljääsataa laskentaprosessia rinnakkaisesti. Tutkimuksessa ilman virtausta ja sen mukana kulkeutuvia ilmansaastepitoisuuksia mallinnettiin suurten pyörteiden simulaatiomallilla. Tutkimuksessa otettiin rakennusten lisäksi huomioon paitsi katupuiden ja ympäröivän puuston ilman virtausta jarruttava vaikutus, myös säätilan merkitys tuulettumiseen. Työ tehtiin yhteistyössä Helsingin yliopiston ilmakehätieteiden osaston sekä Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY) kanssa. Tutkimuksen tilasi Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Tutkimuksessa sovellettiin muun muassa Suomen Akatemian rahoittamassa CityClim-hankkeessa kehitettyjä menetelmiä. SPR:n avoimet joulukahvilat ??SPR:n avoimet joulukahvilat toivottavat kaikki tervetulleiksi pyhien aikana. Punainen Risti avaa jälleen maksuttomia kahviloita joulunpyhinä Helsingin ja Uudenmaan alueella. Paikallisosastojen vapaaehtoisten järjestämissä kahviloissa on tarjolla kahvin lisäksi jouluherkkuja. Tärkeintä on kuitenkin viettää pyhäpäiviä rennosti ja rauhallisesti rupattelun, musii- kin tai vaikka lautapelien merkeissä. ? Tervetuloa joulupäivänä 25.12. SPR:n ilmaiseen ja avoimeen joulukahvilaan Kallio-Käpylän osaston Hämeentien toimitilalle! Ovet ovat avoinna kello 13?17, tarjolla on pientä purtavaa ja juttuseuraa. Kahvilan tarkoitus on toimia kaikille avoimena kohtaamispaikkana niille, jotka kaipaavat pyhäpäivien aikana iloista yhdessäoloa, kertoo KallioKäpylän osaston vapaaehtoinen Oona Simolin. SPR Kallio-Käpylän toimitila sijaitsee Sturenkadun ja Mäkelänkadun risteyksessä osoitteessa Hämeentie 8589. Kallio-Käpylän alueen paikallisosasto järjestää monipuolista toimintaa vuoden ympäri itäisen kantakaupungin alueella. Joulukahvila järjestetään toimitilalla tänä vuonna toisen kerran. Punainen Risti Kallio-Käpylän osaston joulupäivän kahvila su 25.12. klo 13?17 Hämeentie 85?89, 00550, Helsinki Punainen Risti PohjoisHelsingin osaston joulupäivän kahvila su 25.12. klo 13?17 Risupadontie 4, 00640, Helsinki Rakkolevän esiintymät heijastavat meren tilan pitkäaikaisia muutoksia. Rakkolevävyöhyke tarjoaa suojaa ja ravintoa lukuisille selkärangattomille, ja myös useat kalalajit lisääntyvät sen suojassa. Kuva: Kaarina Heikkonen. Jaakko Ryhänen Munkkivuoren kirkossa 17.12. ??Mieskuoro Mestari-Laulajat järjestää joulukonsertin Munkkivuoren kirkossa 17.12.2016. Solistina esiintyy maankuulu basso Jaakko Ryhänen. Konserttia johtaa dir.mus. Märt Ratassepp. Helsingin rakennusmestarien kuoro täytti viime vuonna 100 vuotta. MestariLaulajat kuuluukin Suomen vanhimpiin mieskuoroihin. Jäseniä on nykyisin 51. ? Kuoron laulajaveljet ovat jo yli kolmen miespolven ajan vaalineet suomalaisen mieskuorolaulun perinteitä ja samalla rakentajakulttuuria. Mestari-Laulajat on edelleen leimallisesti yhden ammattikun- Mestari-Laulajat 100-vuotiskonsertissaan Helsingin yliopiston juhlasalissa. Jaakko Ryhänen on MestariLaulajien kunniajäsen. nan kuoro, vaikka muitakin ´ammattimiehiä´ onkin tullut mukaan, kertoo kuoron puheenjohtaja, munkkiniemeläinen Hannu Ahokanto. ? Oopperalaulaja Jaakko Ryhänen on tehnyt yhteistyötä kanssamme jo vuodesta 2000 lähtien. Hän on Suomen ylpeyden aihe sekä kotimaassa että ulkomailla, Ahokanto kehaisee kuoron solistia. Kuoro konsertoi perinteisesti kirkoissa Pyhäinpäivänä ja joulun aikana. Lisäksi esiinnytään rakennusmestarien ja ?insinöörien järjestöjen tilaisuuksissa sekä erilaisilla estradeilla toiveiden mukaisesti. Mestari-Laulajat esittää sekä a cappella?ohjelmistoa että säestyksellisiä teoksia. Kuoron solisteina ovat Jaakko Ryhäsen lisäksi vuosien varrella vierailleet mm. baritoni Tommi Hakala ja sopraano Johanna Tuomi. Viime vuonna 100 vuotta täyttänyt Mestari-Laulajat tekee myös konserttija kulttuurimatkoja ulkomaille. Vuonna 2015 tehtiin juhlamatka Floridaan, jossa pidettiin kaksi konserttia Lake Worthin suomalaisille. Kaksi vuotta aiem- min esiinnyttiin marsalkka Mannerheimin muistojuhlassa Sveitsin Montreux`ssä ja vuonna 2010 Kiinassa Shanghain maailmannäyttelyssä. Mestari-Laulajien joulukonserttiin voi lunastaa 20 euron pääsylipun etukäteen Ticketmasterista (Lippuvalvelu) tai sitten kirkon ovelta tuntia ennen konserttia.
• MunkinSeutu Viikko 50 ? Nro 23 11 Jou lu 115 0 1 lah jav ink ki! KYMPPIK ETUKORORTTI TTI ww w.v iht isk Havainnekuva Siltasairaalan julkisivusta Meilahden sairaala-alueelta päin katsottuna. Kuva: HUS-Tilakeskus ??Siltasairaalan toteutussuunnittelun on tarkoitus alkaa heti valtuuston päätöksen jälkeen, jolloin varsinaisiin rakennustöihin päästään jo vuonna 2018. Suunnitelmien mukaan sairaala valmistuu vuonna 2022. Hankintayksikkönä toimii HUS-Kiinteistöt Oy, pääsuunnittelijana ja arkkitehtisuunnittelijana puolestaan arkkitehtuurikilpailun voittanut työyhteenliittymä Team Integrated, johon kuuluvat AW2-Arkkitehdit Oy, Brunet Saunier Architectures S.A., Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy ja Arkkitehtitoimisto Harris ? Kjisik Oy. Rakennesuunnittelusta vastaa A-Insinöörit Oy ja LVIA-, sähkö- ja KSL (kiinteät sairaala-laitteet)suunnittelusta konsulttiryhmä Ramboll Oy ja Granlund Oy. 17 i.fi KYMPPIKORTTI 229? Siltasairaalan rakennushanke etenee suunnitellusti Jatkoa sivulta 3 2016-20 (etusi 91 ?) Kaikki alueet avoinna! Talvi parhaimmillaan! www.vihtiski.fi Haaganpuron saastuneisuus selvityksessä Jatkoa sivulta 3 Havainnekuva Siltasairaalan hoitotiloista valvontaosastolla/heräämössä. Kuva: HUS-Tilakeskus Sopimus Munkkiniemen Koneen toimistotalon rakennusurakasta Auratum Asunnot Helsinki Oy ja Peab Oy allekirjoittivat Jatkoa sivulta 3 ??? Loistava sijainti upeassa puistomaisemassa yhdistettynä laadukkaisiin rakennusratkaisuihin tekee Asunto Oy Munkkiniemen Koneesta ainutlaatuisen paikan asua, toteaa toimitusjohtaja Matti Äijälä Auratum Asunnoista. ? Olemme iloisia siitä, että voimme jatkaa yhteistyötä Peabin kanssa näin hienoissa puitteissa. Kohteen kiinnostavuudesta kertoo se, että jo nyt, yli kaksi vuotta ennen valmistumista, lähes puolet asunnoista on varattu. Kohteen rakennustyöt ovat käynnistymässä ja uniikin kohteen on määrä valmistua keväällä 2019. ? As Oy Munkkiniemen Kone on luontevaa jatkoa hyvälle yhteistyöllemme Auratum Asuntojen kanssa ja täydentää vaativien ja tasokkaiden hankkeittemme sarjaa, toteaa apulaisaluejohtaja Marko Rinkinen Peabin korjausrakentamisen yksiköstä. Auratum Asunnot Helsinki Oy on osa Auratum-konsernia, jonka liiketoimintaan kuuluvat pääomasijoitustoiminta ja kiinteistöliiketoiminta. Auratum Asunnot luo mahdollisuuksia korkealuokkaiseen asumiseen rakennuttamalla uusia ja uudistamalla vanhoja arvokiinteistöjä nykyaikaan. Yhtiöllä on meneillään hankkeita pääkau- punkiseudulla mm. Lauttasaaressa, Tähtitorninmäellä, Töölössä ja Munkkiniemessä, jossa Koneen entinen pääkonttorirakennus muutetaan asuinkäyttöön. www.auratum.com Peab-konserni on yksi Pohjoismaiden suurimmista rakennusyhtiöistä. Se työllistää Pohjoismaissa 14 000 henkeä, joista Suomessa noin 750 henkilöä. Konsernin toiminta on jakautunut neljään liiketoiminta-alueeseen; rakentaminen, asunto- ja kiinteistöliiketoiminta, infrarakentaminen sekä teollisuus. Peab-konsernin liikevaihto on 4,8 miljardia euroa. Konsernin osake noteerataan Tukholman pörssissä. www.peab.fi Maunulanpurolla otettiin sedimenttija vesinäytteitä 28.?29.11.2016 rakennusviraston toimeksiannosta. ??Näytteenottosuunnitelma oli hyväksytetty työn teettäjän lisäksi ympäristökeskuksella, poliisilla ja pelastuslaitoksella. Näytteitä otettiin noin kymmenestä pisteestä Metsäläntiestä alavirtaan ja näytteenoton toteuttivat Vahanen Environment Oy:n sertifioidut näytteenottajat. Maunulanpurossa, joka on Haaganpuron haara, on öljypäästön jäljiltä edelleen paikoin havaittavissa sinne päätynyttä öljyä. Välittömästi Metsäläntien jälkeen purossa ei juuri havaittu öljyä pohjaa häirittäessä. Yleisesti ottaen öljyhavaintoja tehtiin pohjan kivien alta ja ojan reunojen lehtiä ja heiniä liikuteltaessa niillä uoman osuuksilla, joilla kiviä ja orgaanista materiaalia oli purossa. Öljyä on puron pohjalla pieninä esiintyminä, jotka lähtevät herkästi liikkeelle virtaavan veden mukana jos puron pohjaa häiritään. Vallitsevat sääolosuhteet ja tuleva talvi hankaloittavat edelleen ennallistamistoimien käynnistämistä. ? Haaganpurossa on havaittu alajuoksulla kudulle nousseita taimenia. Taimenten kudun onnistumisen ja ympäristönsuojelun kannalta onkin suositeltavaa, ettei puron pohjaa sekoitettaisi ja siten aiheutettaisi mahdollisesti lisää ympäristövahinkoja tai pahennettaisi tilannetta, ympäristökeskuksen johtava ympäristötutkija Jari-Pekka Pääkkönen sanoo. Vahanen Environment Oy:n tällä viikolla ottamien näytteiden analyysitu- lokset valmistuvat viikolla 49, jonka jälkeen niistä voidaan tiedottaa. Poliisi tutkii Maunulanpuron öljypäästöä Helsingin Keskuspuistossa törkeänä ympäristön turmelemisena. Alustavien selvitysten perusteella poliisi epäilee, että Maunulanpuroon on päästetty jäteöljyä huomattava määrä Metsälän pienteollisuusalueelta, arvion mukaan useita satoja litroja. Faktalaatikko ??Haaganpuro, ennen Mätäpuro, on Pikku Huopalahteen laskeva noin 11,6 kilometriä pitkä kaupunkipuro Helsingissä. Se alkaa Helsingin keskuspuistosta läheltä Maununnevaa, virtaa Pirkkolan pientaloalueen kautta ja jatkuu Keskuspuiston poikki Hämeenlinnanväylän varteen, jonka vierellä se kulkee osittain putkitettuna Metsäläntien sillan alla rantaradan sillan alle saakka. Rantaradan eteläpuolella se kulkee noin 300 metriä putkitettuna Hämeenlinnanväylän alla ja tulee jälleen näkyviin tien länsipuolella Etelä-Haagan Kauppalanpuistossa, jos- ta se jatkuu Vihdintien ali Pikku Huopalahden alueelle. Sen laskukohtaan on rakennettu pato, jonka avulla paikalle on saatu aikaan pieni keinotekoinen vesiputous. Maunulanpuro on Haaganpuron sivupuro. Se alkaa Suursuolta ja laskee Haaganpuroon Pirkkolassa. Haaganpuroon on istutettu taimenia, ja nykyisin purossa onkin luontaisesti lisääntyviä emokaloja Etelä-Haagassa. Alkuaan Haaganpuro lienee ollutkin taimenjoki, mutta kaupungistuminen romahdutti kannat 1900-luvun puolivälissä. Lähde: Wikipedia
• MunkinSeutu 12 Nro 23 ? Viikko 50 Josa Jäntti Joulupukki ja tonttujen armeijakunta ??Nyt on sitten Joulukuu, siksi tulee mieleen jo Joulu, Joulupukki ja tonttujen armeijakunta kuten joululaulussa sanotaan. Siitäpä saa mainion vertauksen ja pakinamaisen blogin. Eläkeyhtiöt, ETK ja TELA = Joulupukki, tonttujen armeijakunta (ay - järjestöt ja niiden johtajat) ja täytyyhän mukana olla myös Petteri ?sini - ei punakuono?, joka vie viestejä eri työnantajaliitoilleen (EK). Joulupukin muori on tietysti KELA (kansan - ja takuueläkkeet). Joulupukki kertoo tontuille satuja ja ?kauhutarinoita? eläkepappojen - ja muorien (Senioriliike) keksimästä palkkaindeksistä. Se syö kaikki Korvatunturin riisipuurot ja sitä varten varatut sokerit ja kanelit (=työeläkerahastot ja sijoitustuotot). Kuuliaiset lapset (palkansaajat) ja heidän vanhempansa (työnantajat) ovat etukäteen säästäneet vuosikymmneniä vuodesta 1962 lähtien hyvässä uskossa lahjoja itsellleen (nuo rahastot) eläkkeitään varten ja luulivat saavansa ne eläkkeellä - kuten oli annettu ymmärtää - ihan sellaisina (=eläkkeet 60 % työpalkasta työaikana) loppuelämäksi. Motto: Työ - ja virkaeläkelainsäädän perusteisiin kuuluu henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuvan jo ansaitun eläkkeen koskemattomuus on peruslain 15 &:ssä kaikille perusoikeutena turvatun omaisuuden suojan piirissä = oikeuskanslerin päätös 535/1/01/8.7.2004. Kun Suomessa ei ole perustuslakituomioistuinta on perustuslakia rikottu ainakin kaksi kertaa eli Paavo Lipposen (sdp) hallituksen toimesta ja ns. raippaverolla silloisen valtiovarainministerin aloitteesta (Urpilainen, sdp). Nyt asiaan! Ammattiyhdistysten johtajat ovat omissa julkaisuissaan puhuneet niin paljon ?puppua?, että ihan hirvittää! He väittävät, että palkkaindeksi on huijausta, vaikka todellisuudessa taitetulla indeksillä on huijattu kaikkia vuoden 1996 jälkeen eläkkeelle jääneitä (ks. perustuslaki 15&). ? He haluavat ?epäitsekkäästi?, että taitettu indeksi syö heidänkin ja tulevien eläkeläisten eläkkeitä siten, että heidän elintasonsa laskee sitä enemmän, mitä kauemmin he ovat eläkkeellä. = ETK:n julkaisu: ?Työeläkkeiden indeksisuojakirja? kertoo graafisin kuvioin, että ?mitä nopeampaa palkkojen reaalikehitys on, sitä nopeammin eläkkeet (eläkkeelle jäätäessä 60 % palkasta = lisäykseni) jäävät jälkeen palkansaajien keskipalkkatasosta. Edelleen: ?pitkän aikavälin keskimääräisellä reaalipalkkojen kehityksellä (1,75 % vuodessa) eläkkkeen osuus keskipal- kasta alenee 10 eläkevuodessa 52 prosenttiin ja 20 vuodessa n. 45 prosenttiin alkaen vuodesta 1996. ? kun taitettu indeksi muutetaan palkkaindeksiksi, se seuraa aina palkkoja ja säilyttää alkuperäisen eläkkeen tason eläkkeellä - kuten oli luvattu. Eläkkeen on säilytettävä elintaso kohtuullisena eläkkeellä oltaessa. ? ?palkkaindeksi nostaa eläkemenoja n. 300 miljoonaa (= kokonaiseläkemenot n. 27 miljardia) edellyttäen palkkojen nousevan 1.6%. Tämä kertaituisi joka vuosi. Tällä pelotellaan! Kasvavathan kaikki muutkin kumulatiivisesti palkat, työeläkemaksut eläkeyhtiöille, eläkerahastot, bkt jne. Oletteko kuulleet sellaisesta yrityksestä, joka peruu nostaessaan palkkoja edellisen vuoden palkankorotukset? ? on totta, jatkuva huono talous - ja työllisyystilanne luo paineita rahoituksen kestävyydelle?. Juuri siinähän se on palkkaindeksin ?pihvi? - eläkkeet nousevat vain palkkojen verran. Eli ne eivät nouse, jos työllisyystilanne on huono. Sijoitusympäristön jatkuva epävakaus luo haasteita eläkesijoittajille . Tämä riippuu sijoittajien ammattitaidosta. Rahastojen sijoitustuotot ovat olleet 1997 - 2015 = 4%, lamavuosina 2008 - 2015 4.6 % ja 2015 5.1 % = rahassa yli 8 miljardia /2015. Jo 2 prosentin tuotto on nykyrahastoille n. 3.7 miljardia (palk- kaindeksin aiheuttama lisäys siis n. 300 miljoonaa). ? mainitsin jo aikaisemmin muka tulevien sukupolvien lupausten pettämisestä eli hekin joutuvat kärsimään elintasossaan taitetusta indeksistä. Sosiaalitukien määrä kasvaa, niin että kaikista eläkkeen saajista 430.000 ihmistä saa alle 1.100 ? eläkettä. Taitettu indeksi tulee lisäämään sosiaalitukien tarvitsijoita! Näin tekee taitettu indeksikin, se seuraa samoin 80 prosenttisesti kuluttajahintoja eläkkeitä korotettaessa - sekin jää silloin jälkeen? Juuri näissä tapauksissa palkkaindeksi on oikea tapa estää sostukien lisääntyminen pienissä eläkkeissä ? palkkaindeksissä korotukset otetaan osasta rahastojen tuotoista. Jälleen osoitus, miten ?tontut? kuuntelevat Joulupukkia perehtymättä kansalaisaloitteeseen! Ehkä kaikkien ay - johtajien (myös EK) pitäisi lukea: Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti: ?Työeläkesektorilla ei ole kestävysvajetta?. Siinä todetaan mm. ?varojen tuotot luovat kestävyysylijäämän?. Sen ovat laatineet: Kotamäki/VM + Vanne/ TELA + Vaittinen /ETK. ? Eläkeyhtiöt + ETK + TELA ottavat kaikki mahdollisest ETK:n esittämät palkkaindeksin negatiiviset tekijät esiin. Ei Joulupukki (eläkeyhtiöt + ETK) ole sanallakaan kertonut palkkaindeksin dynaamisista ja elvyttävistä vaikutuksista?! Jo heti eka vuonna (n. 300 miljoonaa) eläkkeiden korotuksesta maksetaan veroja kunnille ja valtiolle + alv :n kautta. Samalla loput käytetään kulutukseen (tavarat + palvelut) ja se lisää työpaikkoja/ palkkoja + niistä verotuloja + työeläkemaksuja. Talous - ja työllisyystilanteen parantuessa (=palkkojen noustessa) myös eläkkeiden elvyttävät vaikutukset moninkertaantuvat sitä enemmän, mitä paremmin meillä menee! ? On hyvä tietää, että alle 1.550 ?/kk työeläkettä saavia on n. 30 % ja alle 2.500 ?/kk saavia on 60 % = 90 % ja isoja eläkkkeitä saa vain 10 %. Eiköhän se keskieläkettä saava nainen, jonka eläke on nyt n. 1.550 ?/ ja hän saisi palkkaindeksillä n. 2.170 ?/kk eli 620 ? / kk enemmän ja vuodessa n. 7.440 ? enemmän olisi tyytyväinen - sitä paitsi hän maksaa siitä vielä verot. Entä nuo alle 1.500?/ kk saavat? Heistä yhä useampi joutuu yhä enenevässä määrin turvautumaan sosiaalitukiin, jotka valtio maksaa ottamalla lisää lainaa, joka jätetään lasten ja lastenlastemme maksettavaksi! Myös taitettu indeksikin korottaa eläkkeitä prosenteilla eli suuret eläkkeet saavat senkin mukaan suuremmat korotukset? ? sanotaan, että työssä käyvät rahoittavat nykyisten eläkeläisten eläkkeitä? - johtuu siitä, että se on käytännöllistä! Voitaisiin toimia myös oikeudenmukaisemmin eli eläkkeet maksetaan suoraan rahastoista (kerätty vuodesta 1962 alkaen) ja sitten uudet nykyisin maksetut lisätään rahastoihin, jolloin kukaan ei voisi sanoa, että me maksamme teidän eläkkeenne. Moni ei ehkä muista, kun väitetään, että ennen on maksettu pienempiä työeläkemaksuja. Silloin maksettiin työeläkemaksujen lisäksi KELA - maksua kaikille luvattua kansaneläkkeen pohjaosaa varten. Kun näin oli toimittu vuosikymmeniä (mietipä, jos tuo iso potti olisi rahastoitu?) , valtio nappasi ne keneltäkään kysymättä! Leppoisaa Joulua kaikille lukijoilleni! Josa Jäntti Kirja-arvostelu Katolla-näyttelyssä kattojen potentiaali Hauskaa luettavaa: kaupungeissa ??Näyttelytila Laiturilla 9. joulukuuta avautunut Katolla-näyttely herättää keskustelua kattojen tulevaisuudesta. Helsingissä on kattoja lähes kaksi kertaa enemmän kuin ulkoiluun tarkoitettuja puistoja. Näyttelyssä tarkastellaan suuren kattopinta-alan hyödyntämismahdollisuuksia tulevaisuudessa sekä esitellään kaupungin kattoja teemoittain ? historiaa, arkkitehtuuria, tunnelmia ja eläinasukkaita. Tammikuussa käynnistyvässä luentosarjassa keskustellaan kattojen potentiaalista. Lauantain työpajoissa lapset pääsevät rakentamaan tulevaisuuden kattoja sekä kaupunkisiluettia. Tiivistyvässä kaupungissa rakennusmaa on tiukassa. Samaan aikaan kattojen pinta-ala Helsingissä on yli 3 500 hehtaaria. Katollanäyttely kannustaa nostamaan katseen ylös ja miettimään, kuinka rakennusten viidennen julkisivun tarjoamaa pinta-alaa voitaisiin hyödyntää tulevaisuudessa. Näyttely esittelee erilaisia mahdollisuuksia, kuten lisärakentamista, aurinkoenergian hyödyntämistä sekä kaupunkivihreän lisäämistä katoille. Peruskorjauksen yhteydessä taloyhtiöiden kannattaa tutkia lisäkerrosrakentamista. Lisärakentamisen kautta saatavat tulot voivat mahdollistaa energiatehokkuuteen tehtävät parannukset, jotka maksavat itsensä takaisin pienempinä energialaskuina. Täyden- nysrakentaminen on myös yhteiskunnalle edullisempaa kuin kokonaan uusien asuinalueiden rakentaminen. Uudistuotannolla voidaan monipuolistaa asuntotyyppijakaumaa sekä sillä on positiivinen vaikutus alueen palveluihin kasvavan Kuu nousee Katajanokan kattojen yllä. Kuva: Visit Helsinki. asukasmäärän myötä. Urbanisoituvassa maail- la pyritään vähentämään teesta http://laituri.hel.fi/ massa viherkatot lisäävät päästöjä säästämällä ener- nayttelyt/199 kaupunkivihreää ja hillitse- giaa ja siirtymällä uusiutuke 11.1. Katon tarina vät ilmastonmuutoksen vai- viin energiamuotoihin, li- muuttuvassa kaupungissa kutuksia. Helsingin viher- säämällä kaupunkivihreää la 14.1. Tulevaisuuden kattolinjaus astuu pian voi- ja etsimällä uusia vähä- kattoja -työpaja maan. Sen tukemana vih- hiilisempiä toimintamalleke 25.1. Katot ja luonnon reää infrastruktuuria tulee ja. Ilmastokadut toimivat monimuotoisuus integroida entistä vahvem- esimerkkinä kaupungeille. la 4.2. Kaupungin skylimin Helsingin kaupunkikune -työpaja Näyttelyn teemaillat vaan. Maaseudun turve- ja ke 8.2. Kattoasuminen heinäkatoista on tultu pitkä ke 15.2.Aurinkoenergija lasten työpajat matka, mutta vanhan tekaa katolla käynnistyvät tamminologian tarjoamat arvot ja helmikuussa 2017 hyödyt on otettava uudelNäyttelyn on käsikirjoittala tavalla osaksi modernia nut ja toteuttanut arkkitehkaupunkirakentamista. Luentosarjassa keskustel- ti Pekka Hänninen IAHKatot ovat otollinen paik- laan kattojen potentiaalista arkkitehtuuritoimistosta yhka aurinkoenergian tuot- neljän teeman mukaisesti. teistyössä Helsingin kautamiseen. Aurinkopaneeli Jokaisen teemaillan aikana punkisuunnitteluviraston tuottaa sähköä ja aurinko- kolme asiantuntijaa johdat- kanssa. keräin lämmintä käyttövet- tavat aiheeseen. Lauantain Katolla-näyttely 9.12.2016? tä. Helsingin Iso Roober- työpajoissa lapset pääse- 11.3.2017 tinkatu sekä Vantaan Tik- vät rakentamaan tulevai- Info- ja näyttelytila Laituri kuraitti ja Asematie ovat suuden kattoja sekä kau- Narinkka 2, Kamppi, 00100 Suomen ensimmäiset il- punkisiluettia. Sekä luen- Helsinki mastokadut, joilla on tut- tosarja että työpajat ovat avoinna ma?to klo 10?19, kittu muun muassa aurin- avoimia ja maksuttomia kai- pe 10?16, la klo 12?16 kopaneeleiden sijoittamista kille. Tapahtumien tarkem- http://laituri.hel.fi kaupunkiin. Ilmastokaduil- mat tiedot löytyvät osoit- Marskin hurja nuoruus! ??Suomen marsalkka Mannerheim on arvostettu, kunnioitettu historiamme merkkihenkilö. Vapaussodan valkoinen sankari, toisille ?murha-Kustaa?, sotiemme armeijan ylipäällikkö . Patsasherra. Hänestä on kirjoitettu sankarikirjoja satamäärin. Toisenlaisen kuvan Gustaf Mannerheimista , sankaruutta hälventämättä, antaa historioitsija Teemu Keskisarja erinomaisen mielenkiintoisessa ja hauskassa historiakirjassa ?Hulttio ? Gustaf Mannerheimin painava nuoruus ? (Siltala 2016 ). Erilaiset psykologit sanovat mielellään, että lapsuuden ja nuoruuden onnettomat kokemukset vaikuttavat koko ihmiselämän. Tästä taustasta Mannerheimista ei olisi koskaan pitänyt tulla yhtään mitään, varsinkaan historian merkkihenkilöä. Ikuinen rahapula Mannerhein suku oli näennäisen vaurasta aatelissukua Louhisaaren kartanossa Turun lähellä, mutta marskimme isä Carl Mannerheim teki kyllä puolisollleen seitsemän lasta, mutta ei muuten sen ajan tapaan paljon lasten kanssa leikkinyt. Isä oli nautintojen mies, liikemies, joka käväisi liikematkojensa välillä kotona. Kun Gustafin äiti kuoli ja isä huiteli maailmalla loppujen lopuksi konkurssis- sa pelivelkojiaan paossa, jäivät lapset, pikkupoika Carl Gustaf siinä mukana erilaisten ?sijaisvanhempien?, lähinnä sukulaisten, armon ja auttamisen varaan. Rikas von Julinien suku oli lähin auttaja, isä Carlhan teki lapset Julinien tyttärelle kunnes asettui Pariisiin ollen lapsiinsa kirjeenvaihdossa silloin tällöin. Tuleva marsalkka kärsi koko kouluajan Helsingissä paitsi koulun tylsyydestä, pilkkanimi Mannaryyni, ainaisesta rahapulasta. Rahapula vaivasi Mannerheimiä koko lapsuuden ja nuoruuden, mieltymys aatelisuuden edellyttämään hienosteluun vaati rahaa, jota oli niukalti. Isä Carl oli peluri eikä poika Carl Gustaf ollut isäänsä kummempi, pojallakin oli pelivelkoja koko kouluajan ja myös kadettikoulussa Haminassa . Potkut Kadettikoulusta Sotilasura ei välttämättä ollut nuoren Carl Gustafin unelma-ammatti. Keskisarja kuvaa erinomaisesti niitä monia sattumia, joiden tuloksena nuori Gustaf päätyi sotilasuralle. Jos näitä lukuisia sattumia ei olisi tullut, Suomenkin historia olisi aivan toisenlainen. ?Kadettikoulun toiminnalle antoi leimansa uuttera työnteko ja raudanluja kuri. Vähäisetkin ohjasäännöstä poikkeamiset rangaistiin dragonisen ankarasti, enimmäkseen rajoittamalla kadettien vapautta ?, kirjoitti Manner-
• MunkinSeutu Viikko 50 ? Nro 23 Optimi sisälämpötila nostaa vireystilaa Ja tiputtaa lämmityskuluja ??Ilman viiletessä lämpöä haetaan sisätiloihin. Lämpötilalla on vaikutusta paitsi asumismukavuuteen myös terveyteen sekä energiankulutukseen. Optimaaliset sisälämpötilat ovat vähintään 18 astetta ja korkeintaan 23 astetta. Lämmityskausi on alkanut ja sopivaa sisälämpötilaa haetaan kodeissa ja toimistoissa. Vaihtelevat sääolosuhteet saavat ihmiset vääntelemään termostaatteja edes takaisin. Sisäilman lämpötila vaikuttaa asumismukavuuteen, mutta sillä on myös terveydellisiä vaikutuksia. Liian korkea sisälämpötila alentaa ilman suhteellista kosteutta, joka voi aiheuttaa kuivuuden tunnetta sekä erilaisia ihon ja limakalvojen ärsytysoireita. Korkealla sisälämpötilalla on vaikutuksia myös unenlaatuun ja sitä kautta yleiseen vireystasoon. ? Suomalaisissa kodeissa on asumisterveyssuosituksia korkeammat lämpötilat. Eurooppalaisessa vertailussa olemme kärkisijoilla. Yleisesti voidaan sanoa, että mitä kylmemmät ulkoilmat, sitä lämpimimmät talot, kertoo energianhallintaan erikoistuneen Enegian etähallintatiimin vetäjä Jussi-Pekka Krankkala. Oleskelutiloissa suosituslämpötila on 21 astetta ja Vinkit sisälämpötilan optimointiin ? Termostaatit määräävät. Lämmityspattereiden termostaatteja säätämällä vaikutat lämpötilaan eniten. ? Tiivistäminen. Kylmyyden tunne ei tule vain vallitsevasta lämpötilasta, lisäksi pitää muistaa veto. Tarkista, että ikkunat ja ovet ovat kunnolla tiivistetty. Vanhoissa taloissa kannattaa tarkistaa esimerkiksi kylmäkaappien ja -tilojen ilmanvaihto ja putket. ? Olosuhdeanturit mittareiksi. Lämpötilan kehitystä, kosteutta ja ilmanlaatua voi seurata reaaliajassa olosuhdeantureilla. ? Ilmanvaihtotoimivuuden tarkistus. Sisäilman kosteuteen vai- kuttaa lämpötilan lisäksi myös ilmanvaihdon toimivuus. Muista ilmanvaihtokanaviston puhdistus ja määräaikainen nuohous. ? Lämmityksen tasapainon tarkistus. Kerrostaloissa on nykyään käytössä keskitettyjä automaatiojärjestelmiä, jotka säätävät koko talon lämpötilan. Sisälämpötilamittauksissa katsotaan, onko lämmitys tasapainossa ja pidetään huoli, että lämmitysverkosto toimii. ? Ilmamäärämittaukset. Tarkistetaan talon ilmanpaineiden suhde. Sekä alipaine että ylipaine voivat muun muassa aiheuttaa rakenteisiin kosteutta ja vetoa. klassisen tempun : laittoi sänkyynsä erilaisista vaatteista nuken ja häipyi Haminan yöhön ! Paikallisesta ravitsemusliikkeestä nuori mies vielä lähti epämääräisessä seurassa ?jatkoille?. Kärähti ! Seurasi ?hirmuinen prosessi?, joka johti nuoren pojan isän pyyntöön erottaa nuori mies Kadettikoulusta. Isän pyyntö erottamisesta oli kauniimpi vaihtoehto potkuille . Onni suosii heim muistelmiinsa.Tuttu juttu, lomat palo. Calle-veljelleen Carl Gustaf kirjoitti Haminasta 22.3. 1885 : ? Mieluummin, tuhat kertaa mieluummin olen kadunlakaisijana missä h-vetin loukossa hyvänsä kuin kadettina Haminassa ?. Täydellinen viihtymättömyys Kadettikoulussa ajoi nuoren pojan kaikenlaisiin kolttosiin, joko itse keksittyihin tai kurssikaverien yllyttämiin. Huomautuksia,varoituksia tuli matkan varrella, kunnes eräänä pääsiäisenä 1886 Mannerheim ei rahapulassaan lähtenyt Helsinkiin vaan jäi kasarmille ja teki Kadettikoulun loppuminen oli tietysti katastrofi ja häpeä koko suvussa oli suuri. Keskisarja kuvaa erinomaisesti Suomen ruotsinkielisen sivistyneistön, aatelisten, käsityksiä,elämäntapaa, pelkojakin. Mitähän tässä Carl Gustavista oikein tulee ? Erittäin mielenkiintoinen on kuvaus nuoren pojan pääsemistä tsaarin armeijan palvelukseen , vieläpä valiokaartiin ja muuttoa Pietariin. Siinä tarvittiin paljon onnea, juonitteluakin, verkostoitumista, lobbausta kuten nykyisin sanottaisiin. Pietarista, tsaarin armeijasta urkeni sotilasura, joka tuli vaikutta- alarajana pidetään 18 astetta. Suomalaisissa kodeissa jopa 24 astetta on yleinen lämpötila. Jo pari astetta matalampi sisälämpötila säästää tuntuvasti lämmityskustannuksia, vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä ja nostaa sisäilman suhteellista kosteutta. ? Nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että yhden asteen tiputus lämpötilassa vähentää lämmityskuluja 5 prosenttia. Standardin mukaan sisälämpötila tulisi mitata metrin korkeudelta metrin päästä ulkoseinästä. Suositusvauhti lämpötilan laskemiseen on maksimissaan aste viikossa. Lämpötilan kokeminen on yksilöllistä, mutta uuteen lämpötilaan tottuu. Jos sisätilojen lämpö on 21 astetta, useimmiten 10 prosenttia ihmisistä kokee sen liian kylmäksi. ? Yleisesti ihmiset sietävät paremmin viileämpää sisäilmaa silloin kuin ulkona on kylmempää ja kuivempaa. Useissa kodeissa sopivaa lämpötilaa haetaan termostaatteja kääntämällä pitkin talvea. Tulevaisuudessa älytermostaatit ja tavoitelämpötilan automaattinen ohjaus kotitalouksissa lisääntyy. Kerrostaloissa lämmönjakokeskukset ovat yleisesti jo etähallinnassa ja niitä voidaan ohjailla automatiikalla. maan ratkaisevasti Suomen kohtaloihin. Hevoset, naiset,miehet ! Keskisarjan kirja ?Hulttio? pohtii varsin laajasti viime vuosina muodissakin olevaa kysymystä Carl Gustaf Mannerheimin sukupuolisesta suuntautumisesta. Kirja kuvaa hyvin Mannerheimin avioliittoa Anastasia Arapovan kanssa, ?jolla ei ollut isää tai äitiä, mutta sen sijaan 800 000 ruplaa ?. Hyvä peruste avioliitolle Mannerheimin ainaisen rahapulan huomioonottaen. Kaksi lasta avioliitosta syntyi, mutta mikään ?kunnon isä? ei sotilasuraa tehnyt Mannerheim ollut. Muita naissuhteita Mannerheimilla lienee ollut, varovaisesti Keskisarja kertoo myös mahdollisista miessuhteista, mutta ?näyttö? ei sittenkään riitä ! Kirjasta käy kuitenkin hyvin ilmi Carl Gustaf Mannerheimin koko eliniän kestänyt suurin rakkauden kohde : hevoset . Teemu Keskisarjan ?Hulttio ? on uutta suomalaista historiankirjoitusta. Erinomaisen luettavaa ja opettavan hyödyllistä kaikille meille, joilla on käsitys ?patsas-Mannerheimista?. Pekka Hurme 13 Helsingin Yrittäjien johdossa jatkaa Sarianne Reinikkala ??Helsingin Yrittäjien syyskokouksessa 24.11. valittiin järjestölle uusi hallitus ja puheenjohtaja. Nykyinen puheenjohtaja Sarianne Reinikkala (Finncontainers Oy) jatkaa luottamustehtävässään yhdistyksen puheenjohtajana kaudella 2017. Helsingin Yrittäjien hallituksen jäseniksi valittiin vuodelle 2017 Taneli Hakkarainen, Pentti Tiainen, Mika Tuominen, Timo Peltonen, Jari-Mikko Pajunen, Mari Laaksonen, Hanne Nuutinen, Henrik Keinonen, Taru Päivike, Merja Carlander, Milla Kissaniitty, Timo Kangas, Kari EhaSarianne Reinikkala ri, Pauliina Visuri ja Kaj Eriksson. Hallituksen puheenjohta- 20 vuotta täyttävän Finnjaksi valittiin äänestyksellä containers Oy:n toimituskahdesta ehdokkaasta jat- johtaja ja perustajaomistakokaudelle Sarianne Reinik- ja. Reinikkala edustaa Helkala. Hän on tänä vuonna singin Yrittäjiä myös kes- kusjärjestö Suomen Yrittäjät ry:n hallituksessa. ? Olen iloinen, että työni yrittäjyyden eteen jatkuu aluejärjestön puheenjohtajana. Vuonna 2016 keskityimme Helsingin Yrittäjissä muun muassa yksinyrittäjyyteen ja pk-yrittäjien kansainvälistymiseen. Perustimme vuoden alussa Helsinki Entrepreneurs International ?verkoston, joka sai innostuneen vastaanoton. Ensi vuonna painopisteemme ovat kaupungin elinkeinopolitiikassa, maakuntauudistuksessa ja kuntavaaleissa. Suomi tarvitsee yrittäjiä ja yrittäjyyttä, ja jatkamme Helsingin Yrittäjissä aktiivisesti tärkeää työtämme yrittäjyyden edistämiseksi, Reinikkala toteaa. Uuden hallituksen toimikausi alkaa 1.1.2017. Suomessa pesivä pohjansirkku arvioitiin vaarantuneeksi ??BirdLife International on tänään julkaissut uuden päivityksen maailman uhanalaisista lintulajeista. Maailman yli 10 000 lajista uhanalaisiksi on luokiteltu 1 460 ja silmälläpidettäviksi eli lähes uhanalaisiksi 1 029 lajia. Suomessa pesivistä lajeista pohjansirkku on nyt sijoitetttu kolmanneksi korkeimpaan uhanalaisuusluokkaan eli maailmanlaajuisesti vaarantuneeksi. Pohjansirkun maailman kanta on taantunut vähintään kolmanneksen noin kymmenessä vuodessa ja jopa 75 prosenttia edellisen kolmen vuosikymmenen aikana. Lajin taantuminen on ollut myös Suomessa silmiinpistävää. 1990-luvun jälkeen pohjansirkku on käytännössä kadonnut useimmista EteläSuomen maakunnista. Pohjansirkun vähenemisen pääsyyt ovat luultavasti lajin talvehtimisalueilla Kaakkois-Aasiassa, missä erityisesti maatalouden muutokset ovat heikentäneet lajin elinoloja. Suomessa pohjansirkku on puustoisten rämeiden ja korpien laji, joka on todennäköisesti kärsinyt soiden ojituksesta ja turvetuotannosta. Suomen linnustoon ei kuulu yhtään maailmanlaajuisesti äärimmäisen uhanalaista lintulajia. Erittäin uhanalaiseksi on luokiteltu meillä aiemmin pesinyt kultasirkku, joka on 2000-luvulla hävinnyt linnustostamme. Maailmanlaa juisesti vaarantuneista lajeisPohjansirkku, kuva: Petri Vainio. ta Suomessa pesii tai havaitaan säännöllisesti kahdeksan siipi, mustakurkku-uikku, lajia: kiljuhanhi, alli, alli- kiljukotka ja pohjansirkku. haahka, punasotka, pilkka- Helsingin verkkosivut Euroopan parhaat suurkaupunkien vertailussa Helsingin verkkosivut ovat Euroopan parhaat ja maailman toiseksi parhaat suurkaupunkien verkkosivujen kansainvälisessä vertailussa. ??Vertailun teki Yhdysvalloissa toimivan Rutgers-yliopiston E-Governance Institute, National Center for Public Performance. Vertailu on tehty jo seitsemän kertaa kahden vuoden välein, ja Helsinki sijoittui nyt paremmin kuin koskaan. Vertailun parhaat verkkosivut on Seoulilla. Helsingin jälkeen seuraaviksi sijoittuvat Madridin, Hongkongin ja Prahan sivut. Kaupunkien sivuja vertailtiin viidessä kategoriassa ja 104 eri kriteerin pohjalta. Helsingin sivut menestyivät erityisesti kategorioissa kansalaiset ja yhteiskunnallinen osallistuminen, yksityisyyden suoja ja turvallisuus sekä käytettävyys. Tutkimuksessa mainitaan erityisesti Helsingin sivujen hyvä käytettävyys. Tieto sivujen turvallisuudesta on helppo löytää, ja kaupun- gilla on vahvan tunnistamisen kautta suojattu asiointiportaali. Helsingin sivujen erityisenä vahvuutena ovat selvityksen mukaan vuorovaikutteiset palvelut, joissa kuntalaiset voivat keskustella ja saada kaupungilta vastauksia kysymyksiinsä. Helsingin verkkosivut uudistettiin vuosina 2015-2016 matkapuhelimiin ja taulutietokoneisiin mukautuviksi. Sisältö uudistettiin entistä palvelulähtöisemmäksi. Syksyllä 2017 sivujen nykyistä konseptia aletaan suunnitella uudelleen, tavoitteena tehdä sivuista entistäkin paremmat.
• MunkinSeutu 14 Nro 23 ? Viikko 50 Risto Kolanen Joulukuun kuvataidetta ??Punavuoren, Sörkan, Suvilahden, Hietalahden ja Ruoholahdenrannan galleriat vaihtoivat taitelijoita joulukuun näyttelyihin. MUU Galleria palaa katsaukseen. Uutena tilana esitellään Make Your Mark autotalligalleria Suvilahden Puhdistamossa. Palomies aina valmis MUU Galleria, Lönnrotinkatu 33, esittelee 18.12. asti Hannele Romppasen videoteossarjaa ?Palomiesten tanssi?. Taiteilijan teokset pohjautuvat läsnäoloon ja tosielämään. Hetken hallinta tai hallitsemattomuus ovat hänen työskentelyn keskeisiä elementtejä. Palomiesten tanssi -näyttelykokonaisuuden keskiössä ovat kameran eteen tanssimaan asettautuvat pelastusalan ammattilaiset, palomiehet. Vuosien varrella kameran eteen ja näyttämölle ovat rohkeasti uskaltautuneet saattohoitokodin ja palvelutalojen asiakkaat sekä henkilökunta. Idea syntyi omakohtaisista äidin talon palokokemuksista. Neljän videoteoksen sarjassa paloaseman autohalli muuttuu hetkelliseksi esitysnäyttämöksi ja suojaasuihin pukeutuneilla palomiehillä on hälytystilanteesta poikkeava tehtävä suoritettavanaan. Tanssin harjoittamisesta vastaa tanssijasisar Helena Romppanen. Palomiesten työ on olla aina valmiudessa. Työ on vaarallista ja riskialtista eikä ammatissa virhearvioinneille ole sijaa. Näyttely avaa taiteen keinoin mahdollisuuksia laajemmalle pohdinnalle työyhteisön asenteesta ja rohkeudesta heittäytyä tilanteisiin. Idän tyttön Pohjoinen valo MAKE YOUR MARK Garage / Gallery, Kaasutehtaankatu 1, rakennus 6 Puhdistamo, on kahden 1980-luvulta graffititaidetta aktiivisesti tehneen taiteilijan kuratoima taidegalleria, jossa kuukausittain vaihtuvat näyttelyt esittävät graffiti-, kuva- tai valokuvaustaidetta. Sen yh- Aki Inkinen, Timo Jokinen, Viljami Lehtonen ja Jussi Karppinen esittivät avajaisyleisöä hykerryttäen rivitanssin seitsemän palomiehen kokonaisuudesta. He saivat Hannele ja Helena Romppaisen lopuksi olkapäilleen. Kuva: Hannele Salminen Taiteilijat Laura Beloff (vas.) ja Jonas Jörgensen yhteisen teoksensa ?sisällä? Forum Boxissa yhteispohjoismaisessa taidenäyttelyssä Hybrid Matters. Kuva: Raimo Granberg teydessä on kauppa näille aloille. Joulukuun teemassa palataan 1990-luvun alkuun, Itä-Helsinkiin ja Citykäytävään. ? Yksinäisiin koulumatkoihin bussilla Kontulasta Itikseen, hengailuihin metroasemilla ja kukkiksilla. Palataan siihen rajuun tunteeseen, että meidän kaveriporukka on valtava eikä kukaan mahda meille mitään, koska me ollaan kaikkialla, kolmekymppinen Nora Helsinki fiilistelee. Teoksissa tapahtumia ja tunnelmia on lähestytty herkkyydellä ja omakohtaisesti, varmasti romantisoiden. Aiheita käsitellään taitelijalle tyypillisesti eläinhahmojen kautta. Tämä tapa antaa kokemuksiin etäisyyttä ja uusia näkökulmia. Nora Helsinki maalaa koskettavia tunnetiloja ja tunteikkaita hetkiä. Töissä kulkevat rinnakkain leikkisyys ja yksinäisyys, rakkaus ja ystävyys sekä pohjaton uteliaisuus. ? Hahmoilla on kaduilla ryvettynyt sielu ja teokset ovat kuin satumaailmassa napattuja valokuvia juuri ennen kuraisten siipien pesua, hän sanoo. Maalaustyyli on persoonallinen ja tunnistettava, nykytaiteen leimalla, mutta ro- soisen katutaiteen vivahteella. Tekijä on itseoppinut kuvataiteilija ja katutaiteilija sekä eläin- ja luontoaktivisti. Todellisen ja kuvitteellisen raja Galleria Forum Box, Ruoholahdenranta 3A, tuo Helsinkiin joukon pohjoismaisia taiteilijoita 18.12. asti. Näyttely on osa laajaa kaksivuotista pohjoismaista tiede- ja taide -verkostohanketta. HYBRID MATTERs tutkii ympäristömme ja teknologian yhteensulautumista sekä sitä, miten ihminen toimillaan, tarkoituksellisesti tai tarkoittamattaan, muuttaa koko planeettaamme. Näyttelyn taiteilijoilla on sekä kriittinen että kekseliäs ote hybridiekologiaan. Näyttelyn avasi Pohjoismaisen kulttuurirahaston (Kulturforum) hallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Paavo Arhinmäki, joka uskoi äänensä kantavan kovassa puhekohinassa, koska se on harjaantunut jalkapallokatsomoissa ja katumielenosoituksissa! Montussa oli mielenkiintoinen kahden tekijä yhteistyö. Kaikki installaatiossa käytetyt puut ovat geneettisesti yksi ja sama kaukasianpihta. Forum Boxin toiminnanjohtaja Alina Mänttäri-Buttler ja näyttelyn avannut kansanedustaja Paavo Arhinmäki. Kuva: Raimo Granberg Valokuvaaja Kimmo Arho yhdessä valokuvansa Mistical Ficuren kanssa Rööperin Taidesalongissa. Kuva: Raimo Granberg ?Condition?-teos antaa pienoiskokoisen, spekulatiivisen idean tulevaisuuden metsästä. Metsä muodostuu biologisista organismeista, tekniikasta ja kontrollista sekä kulttuurisista yhteyksistä, jotka kulminoituvat taloudelliseen hyötyyn. Teos on rakennettu todellisen ja kuvitteellisen rajapinnalle. Suomalaisen Laura Beloffin päälle puettavat taideteokset, ohjelmoidut rakenteet ja verkkoinstallaatiot ovat saanet lukuisia palkintoja ja hänelle on myönnetty apurahoja ja taiteilijaresidenssejä. Hän toimii lehtorina Kööpenhaminan ITyliopistossa, jossa tanskalainen Jonas Jørgensen on tohtorikoulutettavana. Hänen tutkimustyönsä keskittyy robottiteknologian yhtymäkohtiin taiteen ja estetiikan kanssa. Lumen odotusta Pohjolankadulla Kuvataiteilija ?Idän tyttö? Nora Helsinki poseeraamassa Takarivin unelmoija-teoksensa edessä Galleriassa Make Your Mark Garage Suvilahdessa. Kuva: Raimo Granberg Ahkera harrastajakuvaaja Toivo Koivisto pitää valokuvanäyttelyn ?POHJOLAN- KATU ? Käpylän bulevardi? Kinaporin monipuolisen palvelukeskuksen käytävägalleriassa, Kinaporinkatu 7-9, koko joulukuun ajan. Puu-Käpylässä asuva Koivisto on kuvannut Pohjolankadun näkymiä ja tapahtumia kolmisenkymmentä vuotta. Näyttelyssä olevat 19 kuvaa on kuvattu viimeisen 15 vuoden aikana. Katunäkymä tai kaupunginosa ei ole itsestään selvä juttu, vaan se vaatii ympärivuotista huoltoa ja työtä. Normaalien kaupungin ylläpidettävien palvelujen lisäksi tarvitaan iso joukko ihmisiä sekä vapaaehtoista talkootyöhenkeä, hän kertoo. Aiemmin näyttely oli esillä Käpylän kirjastossa, ensi vuonna Vallilan kirjastossa. Jouluksi kotiin 7 Rööperin Taidesalonki, Iso Robertinkatu 29, vaihtaa sijaintiaan nykyisen vuokrasopimuksen päättyessä vuodenvaihteessa. Joulukattauksen eteemme tuo- vat Kimmo Arho, Anu Eskelin, Maija Helin-Åvall, Pirjo Kankkonen, Erja Muru, Pekka Nissinen, Thierry Noir, Marja Paasio, Paula Pitkänen ja Marja-Leena Valkola aina 18.12. asti. Useimmat työt ovat akryyli kankaalle, valokuva kankaalle tai sekatekniikalla tehty. Monipuolisuus on ansio. Taiteen koko laaja kirjo levittäytyy gallerian seinille. Öljyvärit, akvarellit, valokuvat jne. hehkuvat tuoden väriä ja iloa harmaaseen syyssäähän. Toimittaja ja kuvaaja keskustelivat valokuvaaja Kimmo Arhon kanssa. Hän on valokuvannut luonnon- ja päivänvaihtelun mukaan vaihtuvia maisemia. Kun katsoja vaihtaa omaa paikkaansa, työ näyttää erilaiselta. Punavuoressa sijaitsevassa nykytaiteen galleriassa vaihtuvat näyttelyt esittelevät sekä kotimaisten että ulkomaalaisten taiteilijoiden teoksia. Toimintamme tarkoituksena on esitellä taidetta ennakkoluulottomasti genrestä ja teemasta toiseen. Vanha galleria toimi Albert Nybergin suunnittelemassa, v. 1903 rakennetussa arvokkaassa jugendrakennuksessa. Siluettipinta kohtaa veistosmuodon Galleria Heino, Uudenmaankatu 16-20, tuo esille Anssi Törrösen öljyvärimaalauksia 18.12. asti. ? Viime vuosien maalauksiani ovat suurelta osin leimanneet esittävät aiheet, henkilökuvista ja arkkitehtonisista tilakuvista aina maisemallisiin näkymiin. Siksi tuntui virkistävältä tehdä jotain, joka ei palaudu selvästi ihmiselämän arkikuvastoon, vaan sisältää alitajuisempaa aineistoa, Törrönen arvioi. Aiheiden käsittelyyn ja maalausprosessiin hän lähtee intuitiolla ja tajunnanvirralla. Prosessi muotoutuu lopulta hyvin henkilökohtaiseksi, tutkimusmatkaksi omaan mieleen ja maalauksen mahdollisuuksiin välineenä. ? Olen työstänyt maalausteni aiheita luonnostellen: piirtäen, valokuvaten ja veistäen kolmiulotteista muotoa. Tästä johtuen maalauksissa käy dialogia ääriviivoiltaan vahva siluettimainen pinta veistoksellisen muodon kanssa. Teksti: Risto Kolanen
• Viikko 50 ? Nro 23 15 Valokuvaamot PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio kuvatapio.fi Vuokralle tarjotaan Vuokrataan tai myydään AUTOHALLIPAIKKA ?Munkkiniemen Helmestä?, Ritok.t. 4. Lämmin, valoisa, automaattiovi kaukosäädöllä. Tied. p. 0500 468 800 Mikko Hemminki LVI Lämpö- ja vesijohtoliike ? vuodesta 1952 Hetipalvelut R ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset Töölön Putkiliike Oy 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi Terveys HOITOA RIIPPUVUUKSIIN Kuva: HKL Helsinkiin 20 uutta Artic-raitiovaunua ??Helsinki tarvitsee lisää uusia matalalattiaisia raitiovaunuja tulevina vuosina. Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Julkaisija: Karprint Oy Ilmoituspäällikkö: Riitta Juslin puhelin 413 97 377, sähköposti riitta.juslin@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 413 97 330, sähköposti juha.ahola@karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Puhelin vaihde 413 97 300. Ilmoitushinnat: ?/pmm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 Määräpaikkakorotukset 10%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero (24%) lisätään hintaan. Ilmoitukset: 413 97 360, 413 97 300. telefax 413 97 405. Ilmestyy: Joka toinen viikko. Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä perjantaina Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2016 HKL:n johtokunta oikeutti HKL:n käyttämään Transtech Oy:n kanssa tehdyn hankintasopimuksen toimitusoption 20 uuden raitiovaunun hankkimiseksi torstain kokouksessaan. Hankinta sisältää 20 kappaletta matalalattiaisia 27,4 metriä pitkiä raitiovaunuja. Vaunujen kokonaiskustannus on enintään 57,3 miljoonaa euroa. HKL:n ja Transtechin vuonna 2011 solmiman hankintasopimuksen mu- kaisen perussarjan Articraitiovaunuja on tällä hetkellä liikenteessä 14 kappaletta ja niitä on nykyisen sopimuksen perusteella tulossa yhteensä 40 kappaletta. Vaunumalli on todettu teknisesti onnistuneeksi eikä sen testi- ja matkustajakäytössä ole havaittu ongelmia. Artic-raitiovaunu ottaa hyvin huomioon Helsingin raitiotieverkon ja Helsingin ilmastolliset olosuhteet. HKL neuvottelee Trans- techin kanssa option lunastamiseksi. Uudet, nyt hankittavat raitiovaunut ovat samanlaisia Artic-perussarjan vaunujen kanssa, mikä tulee helpottamaan raitiovaunujen käyttöä ja kunnossapitoa. Uusien raitiovaunujen tarve ja toimitukset ajoittuvat vuosille 2018 ja 2019. Nyt tehdyllä hankepäätöksellä varaudutaan korvaamaan Variotram-vaunut. HELSINKI - TILKANTORI 4 Minnesota-mallista avohoitoa päihde- ja peliriippuvuuteen. Hoitoa myös läheisille sekä ruoka-aineriippuvuuksiin. Kirjamme Viimeinen pisara myös äänikirjana. Tilaa: www.avominne.fi Ostetaan Mantan joulumarkkinat ??Mantan joulumarkkinat järjestetään Havis Amandan aukiolla tänä vuonna ensimmäistä kertaa. 26.11.2016-8.1.2017 pidettävään tapahtumaan osallistuu noin 30 eri myyjää, joilta voi ostaa lämmintä ruokaa ja juomaa, leipää, leivonnaisia ja muita herkkuja sekä käsitöitä. Myös Joulupukki vierailee markkinoilla lasten ja lapsenmielisten iloksi. Mantan markkinoilta saa niin maistuvat kuin mieltä ja kehoakin lämmittävät joululahjat ? tule nauttimaan perinteisestä joulutunnelmasta upeassa ympä- ristössä! Mantan joulumarkkinat ovat avoinna joka päivä klo 10-18 paitsi jouluaattona 10-14. Joulupäivänä markkinat hiljentyvät joulurauhan viettoon. Mantan joulumarkkinoiden takana on Helsingin perinteiset torikauppiaat ry, jonka jäsenet toimivat kauppiaina Helsingin Kauppatorilla. Kuvat: Matilda Gronow Munkinseudun voit noutaa seuraavista paikoista: Pitäjänmäki, kirjasto Pohjois-Haaga, kirjasto Tali, urheilukeskus Munkkivuoren S-market Munkkivuoren Apteekki Munkkivuoren Ålandsbanken Munkkivuoren Kahvila Munkkivuoren lääkärikeskus Dextra Munkkivuoren seurakunta Munkkivuoren parturi Munkkivuoren K-kauppa Ulvilantie, Parturi ja suolahoito Munkkiniemen puistotie ---Neste ---Raikan Rauta ---Kiinteistömaailma ---Alepa ---Huoneistokeskus ---Munkkiniemen Yhteiskoulu ---Saga Seniorikeskus ---Ruissalo säätiö ---Apteekki ---Kirjasto ---Nordea ---Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy Professorintie 2 ---Munkkiniemen Apteekki
• MunkinSeutu 16 SE TUNNE KUN ASIAT LOKSAHTAVAT PAIKOILLEEN. Nro 23 ? Viikko 50 Mantan joulumarkkinat 26.11.2016 ? 8.1.2017 Avoinna joka päivä klo 10-18 paitsi jouluaattona 10-14 Joulupäivänä markkinat hiljentyvät joulurauhan viettoon ? ruokaa ja juomaa ? leipää, leivonnaisia ja muita herkkuja ? käsitöitä ? Joulupukki vierailee Harkitsetko kodinvaihtoa? Kutsu ammattilainen kylään! Tule nauttimaan perinteisestä joulutunnelmasta upeassa ympäristössä! Opastamme sinua kaikissa kodin myymiseen, ostamiseen, rahoittamiseen, vakuuttamiseen ja muuttamiseen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä! Leena Burgman Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV 050 535 0259 Järjestäjä: Helsingin perinteiset torikauppiaat ry Seppo Tanskanen Myyntineuvottelija 040 680 7744 HELSINGIN OP-KIINTEISTÖKESKUS OY LKV, Haaga-Munkinseutu, Mannerheimintie 114, etunimi.sukunimi@op.fi. Pop-up koristekuusi valoilla 180 cm Koristeena 30 palloa ja 20 rusettia paristokäyttöinen 59,00 (89,90) Kaikk Kranssit Ø 25 cm, Ø 36 cm ja Ø 38 cm Norm. alk. 10,90 -20 Keinuhevonen 45,- (54,90) i kra nssit % puinen parkkitalo 39,90 (49,90) Joulun aarteet Puinen nukkekoti ja kalusteet, keltainen tai pinkki 98,00 LED-kynttilät, hopea, punainen tai kupari 2,60 (4,90-520) amaryllis silkkikukka ruukussa, valkoinen tai punainen 29,00 Puinen pöytäjalkapallo 72x40x8 cm, 38,- (54,90) (48,50) Tonttu 16 cm 4,00 (6,90) www.etola.net Etolan verkkokauppa avoinna 24h! Kuusenjalka Tähti, metallinen, musta tai hopea alk. 21,00 Iso Roobertinkatu 7, Mechelininkatu 44, Huopalahdentie 4-6, Hakaniemen torikatu 4 Hinnat voimassa 23.12.2016 asti, niin kauan kuin varatut erät riittävät. Puinen fortuna-peli, 4 + 19,90 (24,90) site ulue sa o j i Uus ttavis et lue tola.n .e www