• Kuiva iho pehmeäksi! Heel & Elbow Cream erikoisvoide jaloille ja käsille Tulokset jo 3 viikon käytön jälkeen 29 ? (norm. 37 ?) Kaikki kotitalouksien siivouspalvelut! ALE jopa -60% Neuleita, puseroita, tunikoita, mekkoja, housuja, huiveja, päähineitä. Tervetuloa tekemään upeita alelöytöjä merkkituotteista ja poimimaan parhaat päältä! Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Munkkiniemen puistotie 9 p. 09 484 803 Nettiajanvaraus: beautyexperience.nettiajanvaraus.fi Runeberginkatu 51 (Döbelninkadun kulma) 09-677 067. Ma-pe 10-18, la 10-14 www.dressingroom.? Verkkokauppa auki 24/7 p. 010 281 2600 Soita emännille www.lakeudenpito.fi MunkinSeutu 2017 - Viikot 2-3 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 48. vuosikerta - Nro 1 HOITOA RIIPPUVUUKSIIN Yhteistyökumppanimme kautta HampaidEn pOisTOT HElpOsTi ja kiVuTTOmasTi nukuTuksEssa 3kTakrvkoittroaetossanta Toimenpiteen jälkeen teemme maksuaikaa uudET prOTEEsiT suOraan suuHusi HELSINKI - TILKANTORI 4 Minnesota-mallista avohoitoa päihde- ja peliriippuvuuteen. Hoitoa myös läheisille sekä ruoka-aineriippuvuuksiin. Munkkiniemen Kiinteistöhuolto Kirjamme Viimeinen pisara myös äänikirjana. Tilaa: www.avominne.fi Parturikampaamo Saga-Hius ? Kiinteistönhuolto ? Siivouspalvelut ? Huoltomiespalvelut ? Talonmiessijaisuudet ? Painepesut ? Hälytys- ja valvonta 24h/vrk ? Lumityöt ja hiekoitustyöt ? Imulakaisukonepalvelut Pyydä tarjous! Merja Lampa P. 4585 6503 Saga-Seniorikeskus puh. 040-9000 989 Maskeeraus&Make up Huopalahdentie 3 Megapart y Munkkiniemi Dosentintie 12, 00330 Helsinki p. 487 107 TERVETULOA kiinteistopalvelu@gmail.com munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info www.kiinteistopalvelu.info 7 1 0 2 . .1 8 2 a n tai n a u 1 a 2 L 6 1 klo Liput 38? 6-11v. ja eläkeläiset 34 ? tiketti.fi tai Vihti Skin hissilippuluukulta. Sisältää rinnelipun. Ohjelmassa mm. ? Saara Aalto ? Lakko & Herbalisti ? Hovimuusikko Ilkka ? Vaateshow ? Välinetestausta ? Lumiluistelunäytös ? Vaijeriliukunäytös ? Ajonäytöksiä ? Ilotulitus ? Juontajana Jaakko Saariluoma EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050 010 2715 100 SOITA JA VARAA AIKA MAKSUTTOMAAN TARKASTUKSEEN Teemme myös kotikäyntejä! Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso) Asustehuolto Ullastiina ? Vaatekorjaukset ? Tilaustyöt ? Hääpuvut ? Nahkavaatteet ? Turkit ? Pesulapalvelu ? Nahkapesu ? Kodintekstiilit ? Alihankinta ym. Länsi-Pakila Rapparintie 6 (09) 752 2668 myös taitoluistinteroitus/ 050 5589984 ~ Hyvä palvelu ~ Takuutyö Munkkiniemi Perustie 19 (09) 488 404 Itäkeskus Itäkatu Stockmann yläkerta 4 krs. (09) 343 3009 KAIKKI ALUEET AVOINNA! Hiihtokoulu, kurssit ja yksityistunnit! Lumetettu Ensilumenlatu avoinna! Kaksi modernia taikamattohissiä! www.vihtiski.fi
• MunkinSeutu 2 Nro 1 ? Viikot 2-3 Valotaide tuo mielihyvää Kruunuvuorenrannassa esiin yhteiskuntakriittisyyttä tai huumoria. ? Monumentaalisella Valon virta -teoksella luodaan mielihyvää alueen asukkaille. Suunnittelin työn estetiikka edellä, Alonen valottaa kokemusta, jonka hän haluaa välittää teoksellaan. Taiteilija Alonen on valotaiteen edelläkävijöitä Suomessa. Hän järjesti näyttelyitä Pohjoismaiden vankiloissa 1990-luvulla teemalla ?Kiveä kiven sisässä?. Jo tällöin taiteilija ymmärsi, että taiteen avulla luodaan positiivisia kokemuksia. ? Kiven sisässä on valoa! Kiersin kouluissa ja vankiloissa omalla kustannuksellani. Liikutuin, kun näin, kuinka taiteen avulla puhumattoman lapsen lukot aukesivat ja hän alkoi puhua. Taiteella on suuri vaikutus meihin kaikkiin, Alonen kertoo. Mielihyvän lisäksi valoteokset ovat alueen tärkeitä maamerkkejä, jotka identifioivat ympäristöä. Näin maamerkit luovat asukkaille myös turvallisuudentunnetta. ? Kun kerron vierailleni tien perille, teen sen maa- Valon Virta Kari Alonen Valoa myös vastarannalle merkkien avulla. Kadunnimet eivät vieraille paljon kerro. Sen sijaan kaikki maamerkit luovat ympäristöön tunnistettavan leiman, Alonen jatkaa. Alonen on käynyt kuvaamassa teosta pariin kertaan ja samalla keskustellut työstään Kruununvuoren asukkaiden kanssa. ? Alueen asukkaiden positiivinen palaute on lämmittänyt mieltäni. Teos toimii välikappaleena, joka yhdistää asukkaita. Kun asukkaat alkavat keskustella Valon virrasta keskenään, he tutustuvat toisiinsa huomaamatta, Alonen iloitsee. K r u u n u v u o r e n r a n n an projekti on vaatinut hankkeen arkkitehdiltä, taiteilijoilta ja Helsingin kaupungin valotaiteen koordinaattorilta hyvää yhteistyötä. ? Valotaide ilahduttaa myös kantakaupunkilaisia vastarannalla, kertoo projektijohtaja, maisema-arkkitehti Pirjo Siren, joka vastaa Kruununvuorenrannan aluerakentamisprojektista Kaupunginkansliassa. Vuonna 2012 Kruunuvuorenrannan valaistuksesta järjestettiin kansainvälinen suunnittelukilpailu, jonka voitti Speirs+Major Associates & West 8 -toimistojen ehdotus nimeltä Vuos i Kiitos hyvät Luontaisterveys-lehden lukijat! Teimme teille päättyneenä vuonna 832 asiaa terveydestä ? pitäen esillä linjamme mukaisesti luonnonmukaisuutta. Neljännesvuosisata on ajast?aikaa takana ja tänään katsomme edelleen kiitollisin mielin professori Raimo Hiltusen viitoittamaa lehden toimituksellista linjaa, joka on ollut antoisaa ja motivoivaa ? saamamme palaute on ollut myönteistä ja siitä tunnemme suurta kiitollisuutta. Tänään on tarve katsoa edelleen tulevaisuuteen ja aloittaa uusi neljännesvuosisata. mieli iede ? hyvä apiat ? lääket ravinto ? ter Fitnessurheilija I MARI VALOSAa,AR ei syö sokerisitä eikä tarjoa aan lapsilleenk Kiiverarikenntuu Anu vo inti hyvin a, kasviksiasstta ja levosta: liikunn alo ? hoikka vart o ih s la u ? ku hehkuvat hiukset ? ikin? Huijaanko itseänielen vat ihmism Mistä kumpua mit? puolustusmekanis 1/2017 7,50 , Virtaa vihremäsentäistä voimaa sie nossa Havupuut hoitavat mak saa Raakaravin työvälineinä osekoitin ? teh hulinko ? me ivuri ? ku lly t ? my ? raastimet Joogan asanat helliva ätja suolisto kilpirauhasta PMS Kuukautisia edeltävä oireyht ymä sekaisin pistää mielen sv Ra a la lla iha Jatkamme samalla tiellä. Tänä vuonna 2017 saatte lisää informaatiota ? sivumäärä tulee ylittämään tuhat ja lehti ilmestyy kahdeksan numeron sijaan kymmenenä eri numerona. Luonnon lyhdyt. Sen periaatteita viedään eteenpäin rakentamisessa. ? Valotaiteessa tavoitellaan laadukasta kokonaisuutta. Työt ovat valotaiteilijoiden suunnittelemia ja ne herättävät keskustelua ja ajatuksia sekä tuottavat iloa sydäntalvena pimeimpään vuodenaikaan, Siren kokoaa Kruunuvuorenrannan ympäristötaiteen merkityksen. Valotaide voi tuoda esiin myös alueen monipuolista historiaa ja hienoa ympäristöä. Kruunuvuorenrannassa tontin varausehdoissa on edellytetty, että valotaiteeseen käytetään noin kymmenen euroa jokaista kerrostaloneliömetriä kohden. ? Tällä hetkellä alueella k si on kymmenkunta valotaideteosta ja muutaman vuoden kuluttua yli 30. Kun 13 000 asukkaan alue valmistuu kokonaisuudessaan 2030-luvulla, valotaideteoksia on satoja!, tietää Siren. YIT:llä on Kruunuvuorenrannassa Viklon lisäksi myös Loggia- ja Lorentznimiset kerrostalokohteet. Loggia valmistui vuoden 2016 alussa, mutta Lorenzin rakentaminen ei ole vielä alkanut. Talojen valoteos tulee ilahduttamaan asukkaita runoilla. Valotaideteoksen suunnittelee ja toteuttaa kuvataiteilija Jarkko Niemelä yhdessä runoilijan tai kahden kanssa. Taideteos heijastaa kujalle ja rakennusten väliin runoja. vaih tui Kädessänne on vuoden ensimmäinen lehti. Sisältö on tiukan asiallinen, lukijoiden antaman palautteen mukainen. Te hyvät lukijaystävämme: Vanhoille tilaajille alkavana vuonna kestotilauksen hinta säilyy samana 58? määräaikainen tilaus 65 ? ? viidenneksen halvempi kuin normaalisti. Uusille kestotilaajille tammikuun ajan 58 ?, määräaikainen tilaus 65 ?. Normaalihinnat vuonna 2017: Kestotilaus 69 ? määräaikainen 75 ? Tilaa puh. 09 - 413 97 300 tai postittamalla oheinen kuponki tai sähköpostilla tilaukset@karprint.fi tai lehden internet-osoitteessa. Tilaan Antiikki ja Taide Ase ja Erä Ekoelo Hevosmaailma Kiinteistö ja Isännöitsijä Kissafani 41,00 68,00 48,00 46,00 68,00 46,00 Luontaisterveys Meidän Koira Senioriterveys Sielunpeili Talomestari 58,00 41,00 56,00 64,00 33,00 1. luokan postimerkki Karprint Oy Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari Lehden tilaaja Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Puhelin Postitoimipaikka KASUX01 ??Helsingin Kruununvuorenrannassa on yksi kaupungin suurista aluerakentamisprojekteista ja ympäristötaidehankkeista. Alue saa valmistuttuaan 2030-luvulla satoja valotaideteoksia, jotka näkyvät kantakaupunkiin saakka. YIT:n Viklo-kohteen teos on Valon virta. Kruununvuorenrannasta on tulossa Helsingin ainoa kaupunginosa, jonka kantavana voimana on valotaide. YIT:n Viklo-niminen kerrostalokohde sijaitsee Kruunuvuorenrannalla Borgströminmäellä. Viklon valoteoksen nimi on Valon virta. Siinä pallo vaihtaa väriään hitaasti ? ja valo ikään kuin vyöryy alaspäin. Teos muuntuu vuodenaikojen mukaan ja sen erilaiset värit tuovat energiaa. Alueen elämää rikastuttavan, kekseliään teoksen on suunnitellut taiteilija Kari Alonen. ? Osumatarkkuuden on ympäristötaiteessa oltava kova, sillä alueen asukkaat joutuvat katsomaan taideteosta jatkuvasti. Valon virrassa ei ollut tarpeen tuoda
• Viikot 2-3 MunkinSeutu 48. vuosikerta ? nro 1 Ajankohtaista Ensi syksyn ekaluokkalaiset ilmoittautuvat kouluun tammikuussa Keskuskadun muutos kävelykaduksi valmistui vuonna 2014. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Lauri Rotko Asukkaat ja yritykset pohtimaan kävelykeskustan laajentamista Helsinki selvittää, miten kävelykeskustaa voitaisiin laajentaa ??Tavoitteena on turvata keskustan kaupallinen menestys, luoda paremmat puitteet tapahtumille ja vilkkaalle kaupunkielämälle sekä parantaa jalankulun turvallisuutta ja sujuvuutta. Helsingin kävelykeskustaa on kehitetty määrätietoisesti yli kaksi vuosikymmentä. Keskuskadun kävelykadun valmistuttua on edellisen suunnittelukierroksen toimenpiteet toteutettu. ? Nyt on aika miettiä, miten Helsingin kävelykeskustaa kehitetään tästä eteenpäin. Millaista kaupunkia haluamme rakentaa ja mihin suuntaan kaupunkia kehittää?, toimialajohtaja Mikko Aho sanoo. Sivu 7 Kaupunkipyörillä voi 2.5. alkaen polkea kantakaupungista Munkkiniemeen, Pasilaan ja Kumpulaan asti. Uusien kaupunkipyöräasemien sijainnit päätetty ??Kaupunkipyöräverkosto laajenee tänä keväänä kolminkertaiseksi: käytössä on silloin 1500 pyörää ja 150 pyöräasemaa. Kaupunkisuunnitteluvirasto julkisti uusien pyöräasemien sijainnit tänään. Kaupunkipyörillä voi 2.5. alkaen polkea kantakaupungista Munkkiniemeen, Pasilaan ja Kumpulaan asti. Pyöräverkoston laajeneminen parantaa entisestään joukkoliikennejärjestelmän palvelutasoa ja saavutettavuutta, kun liityntämatkoihin voi käyttää kaupunkipyöriä. Kaupunkipyörät toimivatkin osana joukkoliikenteen matkaketjua ja edistävät kestävää liikkumista. Asukkailla on ollut mahdollisuus kommentoida kaupunkipyörien laajenemisen suunnitelmaluonnosta loppukesällä 2016 Helsingin kaupungin Kerrokantasi-palvelussa, jossa vastauksia saatiin yli 1300 asukkaalta. Kaupunkilaisten palautteen ja alustavien suunnitelmien pohjalta uusia kaupunkipyöräasemia nousee muun muassa Hernesaaren tuntumaan. Katso suunniteltujen asemien paikat asemakartalta. Seuraavalle kaupunkipyöräkaudelle rekisteröityminen alkaa huhtikuussa 2017. Asemien tultua käyttöön niiden paikat ja pyörien saatavuus- tiedot löytyvät myös ajantasaisesti HSL:n uudesta reittioppaasta. Uuteen reittioppaaseen kannattaa jo tutustua osoitteessa https://beta.reittiopas.fi/. HKL vastaa kaupunkipyöräpalvelusta ja palvelua ylläpitää CityBike Finland. Järjestelmän mainosmyynnistä vastaa Clear Channel ja pyörien pääyhteistyökumppani on HOK-Elanto. Asemapaikkojen suunnittelusta on vastannut Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. HSL vastaa kaupunkipyörien verkkopalvelusta hsl.fi/kaupunkipyörät, reittioppaan kaupunkipyörätoiminnallisuuksista sekä palvelun markkinoinnista. ??Vuonna 2010 syntyneet helsinkiläislapset ilmoittautuvat kouluun tammikuussa joko verkossa tai käymällä koululla. Syksyllä koulunkäynnin aloittaa Helsingissä noin 6000 lasta. Opetusvirasto lähettää tällä viikolla tuleville ekaluokkalaisille Tervetuloa kouluun -oppaan, jossa on tietoa koulun aloittamisesta ja iltapäivätoiminnasta. Samassa kirjeessä lähetetään oppivelvollisuusilmoitus, johon on merkitty lapsen lähikoulu. Omaan lähikouluun voi ilmoittautua Wilma-järjestelmän kautta 9.?25.1.2017 osoitteessa wilma.edu.hel. fi. Palvelu on käytössä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Kouluun voi ilmoittautua myös käymällä koululla keskiviikkona 25.1.2017 klo 8?10 ja 17?19. Tietyissä tapauksissa ilmoittautua voi vain koululla. Jos esimerkiksi lapsi pyrkii muuhun kuin omaan lähikouluunsa tai soveltuvuuskokeen kautta painotettuun opetukseen, kouluun ilmoittaudutaan siinä koulussa, johon lapsi pyrkii. Koulun aloittamiseen liittyvää tietoa löytyy www.edu.hel.fi/tervetuloakouluun -sivuilta Elokuussa 2017 toimintansa aloittavaan Jätkäsaaren peruskouluun ilmoittautumisesta saa tietoa koulun kotisivuilta. Ns. laajennetuilla oppilaaksiottoalueilla eli Käpylän ja Puistolan alueilla on useita peruskouluja. Kaupunki osoittaa lapsen lähikouluksi yhden alueen kouluista. Lähikoulupaikka pitää vahvistaa joko 9.?25.1.2017 osoitteessa wilma.edu.hel.fi tai käymällä koululla 25.1.2017. Huoltajat saavat Tervetuloa kouluun -oppaan mukana päätöksen lapsen lähikoulusta ja tarvittavan Wilma-tunnuksen ja salasanan. Hedmanien tennisyhtiön perintöriita oli käräjillä ??Hedmanien tennissuvun perintöriita sai ratkaisun, käräjäoikeuden mukaan Mika Hedman ei salannut tietoja veljeltään. Asia ratkesi Espoon käräjäoikeudessa joulukuussa. Jari Hedman hävisi kanteensa entistä ammattilaispelaaja Mika Hedmania vastaan. Veljekset riitelivät kuuluisan Tenniskoulu Hedman Oy:n omistuksesta. Riidassa oli kysymys perinnönjaosta, jossa Jari Hedman syytti veljeään salassa pidetystä sopimuksesta. Mika Hedman puolestaan syytti veljensä yrittäneen kaapata omalta tenniskoulultaan asiakkaat. Mika Hedman omistaa kokonaan Tenniskoulu Hedmanin. Riita alkoi jo vuonna 2011, kun veljesten äiti Sirkku Hedman myi Mika Hedmanille koko Tenniskoulu Hedmanin osakekannan 80 000 eurolla. Jari Hedmanin kanteen mukaan liitteenä olleesta muistiosta salattiin sisältö, joka koski hänen osakkeiden osto-oikeuttaan. Jari Hedman pani 2015 vireille oikeusjutun, jossa hän vaati osto-oikeutta 20-25 prosenttiin yhtiön osakkeista 16 000 - 20 000 euron hintaan. Käräjäoikeuden päätöksen mukaan jäi näyttämättä, että Mika Hedman olisi salannut veljeltään tehdyn muistion mukaisen osto-oikeuden tai muulla tavoin rikkonut lojaalisuusvelvoitetta veljeään kohtaan. Oikeus velvotti Jari Hedmanin korvaamaan Mika Hedmanin oikeudenkäyntikulut vähän yli 21 000 euroa.
• MunkinSeutu 4 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Yleisönosasto Nro 1 Helsingin seudulla jo 1,5 miljoonaa ihmistä V äestönkasvu Helsingissä ja lähiseudulla oli vuonna 2016 nopeaa. Vuodenvaihteessa Helsingin seudulla asui noin 1 457 000 henkeä. Kasvu on erityisesti muuttovoiton ansiota. Ennakkotietojen mukaan Helsingin seudun asukasmäärä kasvoi viime vuonna 1,3 prosenttia, mikä merkitsee 18 500?19 000 asukkaan lisäystä. Vuosituhannen vaihteesta lukien, eli vuodesta 2000, seudun väestömäärä on kasvanut 250 000 hengellä. Muuttovoiton osuus kasvusta on yli 60 prosenttia eli 12 500?13 000 henkeä. Kotimainen muuttovoitto kasvaa edelleen, ja viime vuoteen verrattuna ulkomainen muuttovoitto on kääntynyt uudelleen nousuun. Uusien syntyvien kaupunkilaisten määrä kasvattaa väestöä noin 6 000 asukkaalla. Helsingin seudun kasvun jatkuminen edellyttää, että asuntorakentaminen ja liikenteeseen tehtävät panostukset pysyvät väestönkasvun tasolla. Asumisen korkea hinta on jo nyt Helsingin seudun kasvun tulppana. Kohtuuhintaisten vuokraasuntojen tarve on erityisen suuri, painottaa Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Pia Pakarinen. Vieraskielisen väestön kasvun jakauma on muuttunut viime vuosina: vironkielisten kasvu supistui puoleen vuodesta 2013 vuoteen 2015. Sen sijaan taustaltaan Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta sekä muualta Afrikasta lähtöisin olevien osuudet ovat kasvaneet. Jokaiselle kaupungille vähintäänkin kohtuulinen väestönkasvu on elintärkeää. Noin 1,5 prosentin vuosittaista väestönkasvua pidetään kohtuullisena, koska silloin julkiset palvelut ja niiden kehittäminen pysyvät mukana ja palveluiden toimivuus ja hintataso pysyvät kohtuullisella tasolla. Jo kolmen prosentin vuosikasvu aiheuttaa helposti kaupungin julkiselle taloudelle vaikeuksia selviytyä peruspalveluiden tuottamisesta kohtuukustannuksin ja niin, että palvelut ylipäätään kyetään järjestämään. -j.a. Runopalsta Sitten joskus ja kun Näinhän usein ihmiset suunnittelee sitten joskus ja kun. Sitten matkustelen, maailmaa katselen. Sitten teen minä tuon ja sen. Sitten joskus ja kun. Sitten toimeen tartutaan. Tee jo heti, tänään tai huomenna. Älä mieti joskus ja kun. Se voi haaveeksi jäädä kokonaan eikä unelmas haaveesi toteudukaan. Olavi Kylliäinen Munkan mummon jupinat Vihapuheitta paras ??Olen miettinyt pääni puhki, miksi nämä vihapuheet ja törkyviestintä ovat yhteiskunnassamme lisääntyneet? Mistä kumpuaa tämä vihaisuus, aggressiivisuus, toisten ja erilaisuuden kunnioituksen puute? Kodeistammeko, kouluistammeko vaiko elinympäristömme olosuhteista, kysyn vaan? Mikä on muuttunut sitten minun lapsuuteni, jolloin kaikenlaista kiusaamista oli mielestäni vähänlaisesti (ei kuitenkaan täysin poissa). Eräs vaikuttava tekijä voinee olla kouluaikanani aamuisin järjestetyt, aiemmin niitä kutsuttiin aamuhartauksiksi, myöhemmin aamunavauksiksi (jotka kouluaikojeni jälkeen poistettiin kokonaan). Joka ikinen aamu kuuntelivat koko koulu, kaikki luokat tuon 10 minuuttia pidetyn ohjelman. Olen kuunnellut sen noin 2000 kertaa elämässäni. Ja mistä niissä puhuttiin? Kaikesta maan ja taivaan välillä, mutta eniten toisten huomioimisesta, toisten erilaisten ihmisten kunnioittamisesta, toisista välittämisestä ja toisen ihmisen auttamisesta. Ihmisen olemisen nöyryydestä, etten voi elämääni täysin hallita, vaikka niin luulisin. Se ei koskaan elämässä täysin toteudu. Päivittäisistä hyvistä teoista, jolloin autan kanssaihmisiäni ja ilmaisen täten arvostuksiani. Materian vähempiarvoisista merkityksistä, ja niiden Nro 1 ? Viikot 2-3 Vammautuminen lisää kekseliäisyyttä ??Oikean käteni halvaantuminen (10.10.2016) on kekseliäisyyttä, sillä kirjoituskäteni on juuri oikea käsi! Silloin piti keksiä miten osaan pienimmätkin asiat tehdä vasemmalla kädellä! Esimerkiksi laitan kaikkiin ruoka-aineisiin jotka teen astian, jossa laitan ne jääkaappiin tai pakastimeen nimen ja päivämäärän milloin se on laitettu, niin oikean käteni halvaantumisen takia jouduin tarkoin miettimään miten saan teippikoneesta teipin ja kirjoittamani paperilappusen (onnek- si osaan myös vasemmalla kädellä auttavasti kirjoittaa). Ensin nykäisen teippiä jonkin matkan ja laitan paperilappusen teipin liimapuolelle ja sitten vasta katkaisen sen. Tuli paljon muutakin joita asioita opin, mutta mielessäni kävi eräs Mika joka 2000-2001 oli Kampin Palvelutalossa minulla apuna, kun olin pääasiassa tiskaamossa, niin meillä oli suikat päässä, mutta ne eivät tahtoneet pysyä tiukasti päässä ja eräänä aamuna Mika tuli näyttäen kuinka hän oli asian rat- kaissut eli hän oli laittanut hakaneulan joka esti suikan kehikkoa liikkumasta! Mikalla oli jokin vamma, mutta joitain asioita hän ratkaisi, niin pätevästi, etten voinut olla ihailematta häntä. Toivon etteivät toisetkaan väheksyisi vammautuneita, sillä heidän on pakko ajatella asioita paljon tarkemmin sen minulle tuo lyhytaikainen (noin 1 kuukausi) oikean käden halvaantumien osoitti! Lassi Tiittanen HSL-alueen joukkoliikenteen historia kääntyi kirjaksi ??HSL:ssä käynnistyi reilut viisi vuotta sitten mittava kirjoitustyö, jonka tavoitteena oli saattaa HSL-alueen joukkoliikenteen vaiheet samojen kansien väliin. Lopputulokset ovat luettavissa kirjasta Viisi minuuttia seuraavaan lähtöön, joka HSL julkaisi 12.12.2016. Lähes 650-sivuinen teos kertoo Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten, Keravan, Sipoon ja Kirkkonummen joukkoliikenteestä 1800-luvulta tähän päivään. Tarina on kerrottu liikennemuodoittain. Kustakin joukkoliikennevälineestä on oma lukunsa alkaen höyrylautoista ja jatkuen junien, raitiovaunujen, bussien ja Suomenlinnan lautan kautta metroon. Lisäksi kirjassa on oma lukunsa joukkoliikenteen järjestämisen kehityksestä pääkaupunkiseudulla. Teoksessa on noin neljäsataa kuvaa. Tekstiä on elävöitetty aikalaismuisteloin ja haastatteluin, joita tehtiin kirjaa varten yli viisikymmentä. Ääneen pääsevät niin matkustajat, kuntien päättäjät, kuljettajat kuin liikennöitsijöiden toimitusjohtajatkin. Viisi minuuttia seuraavaan lähtöön paikkaa suuria aukkoja Suomen joukkoliikennehistoriasta kertovassa kirjallisuudessa. Kirja muun muassa luo ensimmäisen kerran kokonaiskuvan HSL-alueen kuntien bussiliikenteen kehityksestä. Aikaisemmat Helsingin seudun linja-autoliikenteen historiaa käsittelevät teokset ovat kertoneet pääasiassa yksittäisten liikenteenharjoittajien vaiheista tai keskittyneet etupäässä kalustoon. Myös lähijunalii- kenteestä on toistaiseksi kirjoitettu niukasti. Tekstin on laatinut VTM, tiedottaja, tietokirjailija Tapio Tolmunen. Ulkoasu on graafikko Antero Airoksen käsialaa. Työn tukena on ollut HSL:n joukkoliikenteen historiatoimikunta puheenjohtajanaan Niilo Järviluoma. Jäseninä ovat olleet pitkän linjan joukkoliikennealan ammattilaiset Mika Heijari, Matti Lahdenranta, Martti Lund, Risto Palonen ja Lauri Rinta-Kanto. Historiankirjoituksen asiantuntemusta on edustanut professori Ilkka Nummela Jyväskylän yliopistosta. Toimikunnassa oli mukana aluksi myös Ilkka Loimusto, mutta hän kuoli työn ollessa vielä kesken. Taloudellista tukea kirja sai HKL:ltä, VR:ltä, Nobina Finland Oy:ltä, Metsäpietilä Oy:ltä, Linja-autoliitolta, Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:ltä sekä Linja-autoliikenteen Volvo-Säätiöltä. Kirjaa tuli myyntiin joulukuun lopussa muun muassa HSL:n verkkokauppaan, jossa sen hinta on 28 euroa. Verkkokaupan osoite on www.hsl.fi/verkkokauppa. Uusi oppilaitos Omnia koulutus aloitti antamasta tyydytyksestä, joka on lyhytaikaista. Todellisen tyydytyksen opin saavuttavani, kun kehittäisin itseni hyväksi, suvaitsevaiseksi ja toiselle tilaa antavaksi persoonallisuudeksi. Kaikki nykyinen törkyviestintä ei ole kyllä internetin syytä, vaikka niin väitetään. Joku ne tekstit sinne internetiinkin syöttää, sanon vaan. Ja se joku ei ole kuunnellut 2000 kertaa aamunavauksia inhimillisyydestä, rauhanomaisesta elämänasenteesta, ja toisten ihmisten kunnioittamisesta. Erilaisuuksineen kaikkineen! Muistoissani nuo tilaisuudet vierivät ohi kuin vesi hanhen selästä, eivätkä mielestäni jättäneet minuun mitään vaikutusta. Nyt yli 50 vuotta on kulunut kouluajoistani ja ehkä jotain on jäänyt jäljelle sittenkin. Kuten mietelause sen sanoo; sivistyksen pohjanahan on ajattelu, ei omaksuminen. Toivottavasti siis ajattelu. Elina Kuosmanen ??Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian organisaatiomuutokset astuivat voimaan 1.1.2017 ja uusi oppilaitos Omnia Koulutus aloitti toimintansa. Oppilaitos muodostettiin aiemmin erillisinä toimineista Omnian kuudesta yksiköstä. Omnia Koulutus kokoaa yhteen kuntayhtymän kaikki koulutukset ja oppimista tukevat palvelut sekä tarjoaa kymmenille tuhansille oppijoille ammatillista koulutusta, lukio-opetusta, vapaan sivistystyön kursseja, aikuisten perusopetusta ja työpajatoimintaa sekä muita palveluja asiakaslähtöisesti, elinikäisen oppimisen ja ohjauksen periaatteilla. Omnian ammattiopisto, Omnian aikuisopisto, Espoon työväenopisto, Espoon aikuislukio, Omnian oppisopimustoimisto ja Omnian nuorten työpajat erillisinä oppilaitoksina ja tulosyksiköinä lakkautettiin vuoden 2016 lopussa, mutta niiden toiminta jatkuu ja kehittyy uudessa Omnia Koulutus -oppilaitoksessa. Organisaatiomuutoksella haetaan joustavuutta opiskelijoiden oppimispolkuihin, varmistetaan toiminnan työelämälähtöisyys sekä optimoidaan tila-, henkilöstö- ja muiden resurssien käyttöä. Omnia Koulutus -oppilaitosta johdetaan hallinnollisesti kahtena tulosyksikkönä. Ammatillisen oppimisen yksikön toiminnasta vastaa rehtori Maija Aaltola ja elinikäisen oppimisen yksikön toiminnasta vastaa rehtori Riikka-Maria Yli-Suomu. Vuoden vaihtuessa vaihtui myös kuntayhtymän johtaja Sampo Suihkon palattua Omniaan Espoon kau- pungin sivistystoimen johtajan tehtävästä. Kuntayhtymän johtajana viimeiset viisi vuotta toiminut Tapio Siukonen palaa hallintojohtajaksi. Uutena viestintä- ja markkinointijohtajana aloittaa 1.2.2017 Päivi Korhonen. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia on monialainen koulutuksen järjestäjä, joka tarjoaa nuorille ja aikuisille toisen asteen ammatillista koulutusta, oppisopimuksia, lukioopetusta, työpajatoimintaa sekä vapaan sivistystyön kursseja. Eri-ikäiset oppijat voivat joustavasti yhdistää esimerkiksi opintoja ja harrastustoimintaa mielekkäiksi kokonaisuuksiksi. Omniassa työskentelee 860 alansa ammattilaista ja oppijoita on eri yksiköissä vuosittain yli 60.000.
• MunkinSeutu Viikot 2-3 ? Nro 1 5 HSL:n organisaatio uudistuu 2017 Muutosjohtajat aamiaisella Yrittäjätilassa. Markus Sovala, Sarianne Reinikkala, Timo Aronkytö ja Tiina Oksala. Pk-yritykset mahdollistavat laajan valinnanvapauden ? Uudenmaan muutosjohtajat vierailulla Helsingin Yrittäjissä ??Hallitus esittää sosiaali- ja terveyspalvelu- sekä maakuntahallinnon uudistamista. Uudistuksen tärkein elementti valinnanvapaus toteutuu laajana, mikä on tärkeä asia suomalaisille. Uusi malli näyttää avaavan lisää tilaa pienille ja keskisuurille yrityksille sote-kentässä, kun tavoite on, että peräti kaksi kolmasosaa sote-palveluiden kustannuksista on valinnanvapauden piirissä. Se on tärkeää palveluiden kehityksen, laadun ja kilpailun kannalta. Maksu- ja asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti ovat hyviä keinoja toteuttaa valinnanvapautta sekä asiakkaan että pk-yritysten näkökulmasta. Tärkeää on myös, ettei yhteishankintakeskusta tule, vaan maakunnille jää harkintavaltaa ja liikkumatilaa hankinnoissa. Mammuttimainen yhteishankintakeskus olisi johtanut hankintojen keskittämiseen, mikä olisi pudottanut pienet yritykset pois markkinoilta. Vierailulla Yrittäjätilassa Helsingin Yrittäjien puheenjohtaja Sarianne Reinikkala ja toimitusjohtaja Tiina Oksala tapasivat tänään Yrittäjätilassa Uudenmaan uudet muutosjohtajat Timo Aronkytön ja Markus Sovalan sote- ja maakuntauudistuksen tiimoilta. Sote-uudistuksesta vastaava muutosjohtaja Timo Aronkytö uskoo, että liika kiirehtiminen voi haitata valinnanvapauden laajaalaista toteutumista ja vaikeuttaa pk-yritysten pääsyä mukaan tarjoa-maan palveluitaan. Maakuntauudistuksesta vastaava muutosjohtaja Markus Sovala on samoilla linjoilla ja toteaa, että peruspalveluiden markkinoiden pitäisi antaa syntyä asteittain, jotta varmistetaan uudistuksen toteuttamisen onnistuminen käytännössä. ? Uudistuksissa on tärkeä huolehtia siitä, että mikro- ja pk-yritysten nykyisiä mahdollisuuksia tarjota palveluitaan ei heikennetä ja uudistus aidosti lisää myös pienten yritysten mahdollisuuksia tarjota palvelui- taan suoraan markkinoille. Vain näin mahdollistetaan aidosti laajan valinnanvapauden toteutuminen, korostaa puheenjohtaja Sarianne Reinikkala. Uudenmaan maakuntauudistuksen toteutuksen osalta ratkaisuja on odotettavissa tammikuun loppupuolella. Helsingin Yrittäjät, Pääkaupunkiseudun Yrittäjät ja Uudenmaan Yrittäjät haluavat rakentaa Uudenmaan maakuntaa yhtenä kokonaisuutena. ? Pääkaupunkiseudun kuntien erityistarpeet voidaan huomioida erillissopimuksin ilman, että Uudellemaalle rakennetaan kasvupalvelujenkaan osalta uusia hallinnon tasoja, toteaa toimitusjohtaja Tiina Oksala. Hauskimmalle kaupunginosalle uusi ylipormestari ??Lasten Päivän Säätiön hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi on 19.12. nimitetty Hannu Penttilä. Stockmannin toimitusjohtajan tehtävästä vuonna 2014 eläkkeelle jääneellä Penttilällä on pitkän linjan kokemus myös hallitustyöskentelystä kokemusta myös hallitustyöskentelystä useissa eri yrityksissä ja organisaatioissa. Linnanmäen Huvipuistoa pyörittävän Lasten Päivän Säätiön hallituksen johtoon on valittu Porista kotoisin oleva Hannu Penttilä, joka on koulutukseltaan varatuomari. Penttilä työskenteli Stockmannilla vuodet 1978-2014 ennen eläköitymistään. Lasten Päivän Säätiön hallituksen puheenjohtajan lisäksi Penttilä on mukana tällä hetkellä L-Fashion Group Oy:n ja Emil Cedercreutzin säätiön hallituksissa. ? Aloitan hyvillä mielin Helsingin hauskimmassa kaupunginosassa Lasten Päivän Säätiön hallituksen puheenjohtajana. Toiminnassa yhdistyvät hyvä tarkoitus ja merkittävä lii- Hannu Penttilä, Lasten Päivän Säätiön hallituksen uusi puheenjohtaja ketoiminta. Hallitustehtä- väni L-Fashion Groupilla, Emil Cedercreutzin säätiössä ja Lasten Päivän Säätiössä ovat hyvin erilaisia, mutta yhdessä ne täydentävät hyvin toisiaan, Lasten Päivän Säätiön hallituksen uusi puheenjohtaja Hannu Penttilä toteaa. Kuten monilla suomalaisilla, myös Penttilällä on pitkä suhde Linnanmäen Huvipuistoon. ? Minulla on kolme nyt jo aikuista poikaa ja olemme käyneet huvipuistossa paljon. Klassinen Vuoristorata on ehdoton suosikkini huvipuistolaitteista. Takana on muutaman vuoden tauko huvipuistoilusta, mutta eiköhän siihenkin tule muutos, Penttilä kertoo iloisena. Lasten Päivän Säätiön hallituksen puheenjohtajana 12 vuotta toiminut Pentti Kivinen jättää tehtävän seuraajalleen luottavaisin mielin. ? Olen tuntenut Hannu Penttilän yli 30 vuoden ajan ja olen täysin vakuuttunut, että Lasten Päivän Säätiö saa hänestä erinomaisen puheenjohtajan, Pentti Kivinen kannustaa. ??HSL uudistaa organisaatiotaan vuoden 2017 alussa. Uusi organisaatio vahvistaa osaamista ja yhteistyötä sekä vastaa muuttuneen toimintaympäristön haasteisiin. Uudistuksen myötä asiakasnäkökulma ja digitaaliset palvelut tuodaan kiinteämmin mukaan kaikkeen suunnitteluun ja toimintaan. Organisaatiouudistuksella ei tavoitella henkilöstövähennyksiä. HSL:n toimintaympäristö on muuttunut monin tavoin sitten kuntayhtymän perustamisen vuonna 2010. Seudun joukkoliikenne rakentuu yhä enemmän raideliikenteen varaan. Myös liikennekaari vaikuttaa joukkoliikennemarkkinoihin, ja digitalisaatio tarjoaa uusia tapoja asiakkaiden tavoittamiseen ja vuorovaikutukseen. ? Vahvistamme osaamistamme ja hyödynnämme aiempaa tehokkaammin uusia digitaalisia ratkaisuja ja asiakasanalytiikkaa palveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Parantamalla palvelua ja sujuvoittamalla joukkoliikennettä pyrimme siihen, että yhä useampi käyttää joukkoliikennet- tä työmatkoilla ja vapaa-aikana, HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi sanoo. Uudessa organisaatiossa on viisi osastoa ja osastonjohtajaa: ? Liikennejärjestelmä ja tutkimukset Sini Puntanen ? Joukkoliikenne Tero Anttila ? Asiakkuus ja myynti Mari Flink ? Teknologiaratkaisut Hannu Heikkinen ? Hallinto- ja strategiapalvelut Ilmari Mäkinen Joukkoliikenteen suunnittelu ja hankinta yhdistetään samalle osastolle. Myös HSL:n liikennejärjestelmää ja joukkoliikennettä koskeva tutkimustoiminta keskitetään yhdelle osastolle. Uusi osasto Teknologiaratkaisut kehittää, tuottaa ja hankkii HSL:n eri osastojen tarvitsemat digitaaliset ratkaisut ja palvelut. Asiakasosaaminen, myynti ja markkinointi keskitetään uudelle Asiakkuus ja myynti -osastolle, joka kehittää asiakasanalytiikkaa siten, että asiakkaan tarpeista saadaan aiempaa syvällisempi käsitys, jota voidaan hyödyntää palveluiden suunnittelussa. HSY kerää joulukuuset maksutta kaikista asuinkiinteistöistä ??Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY kerää jätekatokseen tai sen läheisyyteen näkyvälle paikalle jätetyt joulukuuset joulun jälkeen asuinkiinteistöistä, kouluista ja päiväkodeista. Kuuset kerätään pääsääntöisesti biojäteastioiden tyhjennysten yhteydessä. Jos kiinteistöllä ei kerätä biojätettä, kuuset kerätään sekajätekuormiin. Kuusien keräyksestä ei peritä erillistä hintaa. Kuuset voi viedä myös itse maksutta Sorttiasemille tammikuun ajan. ? Pääkaupunkiseudulta ja Kirkkonummelta kerätyt joulukuuset viedään Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen Ekomon biojätteen käsittelylaitokselle Espooseen. Siellä kuuset haketetaan. Hake käytetään pääasiassa tukiaineena biojätteen kompostoinnissa, kertoo HSY:n logistiikkapäällikkö Juho Nuutinen. HSY kerää vuosittain noin 55 000 joulukuusta. Kuusista noin neljäsosa, eli sekajäteastioiden tyhjennysten yhteydessä kerätyt kuuset, päätyy Vantaan Energian jätevoimalaan. Siellä niistä tuotetaan kaukolämpöä ja sähköä. Kerättyjen joulukuusien määrässä ei ole viime vuosina tapahtunut suuria muutoksia, vaikka tekokuuset koristavat jo monen joulua. HSY:llä on merkittävä rooli kiertotalouden edistämisessä. HSY kerää monipuolisesti eri jätteitä kodeista ja toimittaa ne kiertoon kustannustehokkaasti ja ympäristöä säästäen. Rakennustyöt haittaavat liikennettä Tilkanvierrolla ??Poikkeusjärjestelyt liikenteessä vaikuttavat Tilkanvierrolla välillä Mannerheimintie?Ratsastie 4. - 30. tammikuuta. Poikkeusjärjestelyt hoidetaan liikenteenohjauslaitteiden avulla, ja korvaava yhteys Mannerheimintieltä Tilkanvierrolle järjestetään Kiskontien ja Raisiontien kautta. Tilkanvierto muutetaan yksisuuntaiseksi suunnassa Mannerheimintie?Ratsastie, 5.?15.1.2017 Tilkanvierto on yksisuuntainen välillä Mannerheimintie?Ratsastie, 16.1. alkaen Tilkanvierto suljetaan jälleen arviolta kahdeksi viikoksi kokonaan ajoneuvoliikenteeltä välillä Mannerheimintie?Ratsastie, Mannerheimintieltä Tilkanvierrolle ajavat ajoneuvot ohjataan kiertoreitille Kiskontien ja Raisiontien kautta. Kiertoreitti on opastettu ja Tilkanviertoa lännestä ajavat ohjataan myös kiertoreitille. Jalankulku- ja pyöräilyyhteys Tilkanvierrolla välillä Mannerheimintie?Ratsastie on suljettu 16.1.2017 alkaen arviolta kaksi viikkoa. Jalankulku ja pyöräily säilyy koko ajan työmaan ohi Mannerheimintien puolelta.
• MunkinSeutu 6 Päivyri Nro 1 ? Viikot 2-3 Seurakunta Viikon mietelause: Sepä suurena suruna, Apioina mielialoina: Hepo huono, akka tiine, Itse mies vähäväkinen. Nimipäivät: Kanteletar Viikko 2 Ma 9.1. Veikko, Veli, Veikka, Veijo Ti 10.1. Nyyrikki Ke 11.1. Kari, Karri To 12.1. Toini Pe 13.1. Nuutti La 14.1. Saku, Sakari, Sasu Su 15.1. Solja Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ti, to ja pe klo 9-13, ke klo 14-17, elokuussa ma suljettu, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10-11, p. 09 2340 5118. www. helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi, FB Munkkiniemen seurakunta, Lapset ja perheet, Vapaaehtoiset. Viikko 3 Ma 16.1. Ilmari, Ilmo Ti 17.1. Toni, Anton, Antto, Anttoni Ke 18.1. Rukouspäivä. Laura To 19.1. Henri, Henna, Heikki, Henrik, Henni, Henriikka, Henrikki Pe 20.1. Sebastian La 21.1. Oona, Netta, Aune, Auni Su 22.1. Visa Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo Raumantie 3 Ke klo 9.30-11.30 Avoin päiväkerho. Ke 11.1. klo 13 Keskiviikkokahvila. Pastori Elise Rinteen lähtöjuhla. 18.1. Frilander. 25.1. keittoateria; Peltohaka. Ke 11.1. klo 18 Nuortenilta. kortteja jaettiin 30 000 eri puolille Suomea. Korttien määrä on kasvanut, mutta läheskään kaikille vähävaraisille perheille niitä ei riitä. Suomessa on yli 100 000 lasta, jotka elävät pienituloisissa perheissä. Näissä perheissä tingitään lähes kaikesta, usein myös ruoasta. ? Meidän ei ollut aluksi suunnitelmissa tehdä joulua kotiimme ollenkaan, muutaman punaisen tuikun löysin luomaan tunnelmaa. Nyt saamme aattona pöytään ihania jouluherkkuja ja jopa kinkun! En oikein ole aiemmin uskonut tämmöisiin keräyksiin, mutta yhtäkkiä se osuikin konkreettisesti meidän kohdallemme. Olen ikuisesti kiitollinen, lahjakortin tänä jouluna saanut kuvailee. Hyvä Joulumieli -keräykseen lahjoittaneiden joukossa on yritysten lisäksi hyvin monenlaisia tahoja säätiöistä syntymäpäiväsankareihin. Tänä vuonna erityisesti yksityishenkilöiden tekemien lahjoitusten määrä on kasvanut. ? Kiitämme lämpimästi kaikkia niitä tuhansia lahjoittajia, jotka ovat osallistuneet keräykseen ja auttaneet meitä jakamaan Hyvää Joulumieltä, sanoo Partio. ??Helsingin Kaupunginteatterin studio Pasilassa vuosi alkaa Florian Zellerin palkitulla mustalla komedialla Isä (Le Père, 2012) 19. tammikuuta. Reita Lounatvuoren suomentama ja Milko Lehdon ohjaama uutuus käsittelee raikkaalla otteella monelle tuttua tragediaa, muistisairautta. Isä-näytelmä kertoo sairastuvan isän näkökulmasta lämpimällä huumorilla, miten absurdia arkipäivästä voi tulla, kun jokainen päivä pitää aloittaa puhtaalta pöydältä ja kaikki tuttu katoaa vähitellen. Iäkkään Arnen (Jari Pehkonen) muisti on alkanut oikutella. Tytär Anne (Vuokko Hovatta) käy päivittäin hänen luonaan ja palkkaa isän vastustuksesta huolimatta myös hoitajan. Olisiko isän parasta muuttaa tyttären ja tämän miehen luo? Kenen koti tämä on, Annen vai Arnen? Keitä nämä ihmiset ovat ja missä on toinen tytär, se mukavampi, vai onko hänellä muka vain tämä yksi tytär? Isän muissa rooleissa nähdään Helena Haaranen, Sesa Lehto, Heikki Sankari ja Leenamari Unho. Lavastuksen on suunnitellut Janne Siltavuori ja pukusuunnittelusta vastaa Riitta Anttonen-Palo. Valosuunnittelija on Teppo Saarinen ja äänisuunnittelija Ari-Pek- Täyden palvelun hautaustoimisto Neuvonta ja päivystys 24 h puh. 726 0711 Hautauspalvelu Pietét Oy ? Arkut ja uurnat ? Kuljetukset ? Kukat ja sidontatyöt ? Pitopalvelut ? Hautakivityöt ? Perunkirjoitukset www.pietet.fi Munkkiniemi Huopalahdentie 3 00330 Helsinki puh. 488 140 To 12.1. klo 16.30-17.15 Lapsikuoron harjoitukset. Tervetuloa kaikki entiset ja uudet innokkaat yli 6-v. lapset laulamaan kanttori Anne Viljamaan johdolla. Su 15.1. klo 11 Messu, Glad, Viljamaa. Klo 17 Perhemessu, verkosto.net. Ma klo 10 Ikäihmisten jumppa, vetäjänä Minna Pirinen. Ke 18.1. klo 18 Arkimessu, Hartikainen, Valtonen. To klo 18.30 Iltatee. Su 22.1. klo 11 Messu, rippikoulusunnuntai, Hartikainen, Valtonen. Messun jälkeen kirkkokahvit ja infotilaisuus rippikoululaisille. Ma 23.1. klo 14 Merimieskirkkopiiri. Munkkiniemen kirkko Tiilipolku 6 Ma klo 9.30-11.30 ja to klo 15- 16.30 Avoin päiväkerho. Klo 16 Rukouspalvelu. Läsnä on henkilöitä, joka rukoilevat tarvittaessa puolestasi. Ti klo 11 Sanan äärellä. Klo 13 Olohuone. Tule tapaamaan tuttuja ja vaihtamaan kuulumisia. Ke klo 15-16.30 Ensilapsikerho ensimmäisen vauvan saaneille tai häntä odottaville. To klo 13 Eläkeläisten kahvihetki, Erkkilä. To 12.1. klo 18 Kirkkokuoron harjoitukset, tervetuloa entiset ja uudet laulamaan kanttori Anne Viljamaan johdolla anne.viljamaa@evl.fi. Pe 13.1. klo 18 Rukouspiiri. Tervetuloa rukoilemaan yhteisten asioitten puolesta. La 14.1. klo 18 Levollisuuden messu, Frilander, Viljamaa. Su 15.1. klo 13 Messu, Frilander. Su 22.1. klo 13 Messu, Peltohaka. Studio Pasilassa: maailmaa muistisairaan silmin Hyvä Joulumieli -keräys saavutti 2,1 miljoonan tavoitteensa ??Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Suomen Punaisen Ristin yhteinen Hyvä Joulumieli -keräys saavutti ennätyssuuren 2,1 miljoonan euron tavoitteensa. Keräys järjestettiin tänä syksynä jo 20. kerran. Lahjoitusten avulla voitiin ilahduttaa 30 000 vähävaraista lapsiperhettä 70 euron ruokalahjakortilla. Hyvä Joulumieli -keräys järjestettiin ensimmäisen kerran 1997, jolloin monilla lapsiperheillä oli lamasta ja työttömyydestä johtuen suuria toimeentulovaikeuksia. ? Valitettavasti lapsiperheiden tilanne ei ole 20 vuoden aikana kohentunut, joten keräystä on jatkettu vuosi toisensa jälkeen. Haluamme keräyksellä muistuttaa päättäjiä ongelmasta ja ilahduttaa lahjalla vaikeassa tilanteessa olevia perheitä, sanoo viestintäjohtaja Liisa Partio. Hyvä Joulumieli -keräyksen tuotolla jaetaan kotimaan vähävaraisille lapsiperheille ruokalahjakortteja, joilla voi ostaa ruokatarvikkeita S-ryhmän ruokakaupoista, Lidl-myymälöistä ja K-ruokakaupoista. MLL ja SPR järjestävät Hyvä Joulumieli -keräyksen yhteistyössä Ylen kanssa. Tänä vuonna ruokalahja- Munkkiniemi Töölö Mannerheimintie 40 00100 Helsinki puh. 726 0711 Tapiola Tapiontori 1 02100 Espoo puh. 4559 5650 Helsingin Kaupunginteatteri, Isä. Kuvassa Vuokko Hovatta ja Jari Pehkonen. Kuva: HEnrik Schütt 1979) romaaneja ja näytelmiä on käännetty monille kielille. Kansainvälisen läpimurron hän teki Isänäytelmällään, joka on palkittu mm. parhaan näytelmän Molièrella (2014) ja nähdään nyt ensimmäistä kertaa Suomessa. ka Saarikko. Naamioinnin on suunnitellut Milja Mensonen. Ranskan lupaavimpiin nykykirjailijoihin lukeutuvan Florian Zellerin (s. Isän ensi-ilta 19.1.2017 Helsingin Kaupunginteatterin studio Pasilassa (Ratamestarinkatu 5) Liput 17 ? - 34 ? (sis. palvelumaksun) Selkäkirurgiset potilaat hoidetaan Töölön sairaalassa ??Helsingin yliopistollisen keskussairaala HYKS-alueen selkäkirurgiset potilaat hoidetaan nyt keskitetysti Töölön sairaalassa. Jorvin sairaalan selkäkirurgisen yksikön toiminta integroitiin hiljattain osaksi Töölön sairaalan selkäkirurgisen yksikön toimintaa. Töölön sairaalassa selkäkirurgisten potilaiden hoi- dosta vastaavat ortopedian ja traumatologian sekä neurokirurgian erikoislääkärit. HYKS-sairaanhoitoalueen jäsenkuntia ovat Espoo, Helsinki, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi ja Vantaa. Erilaisten selän ja koko tukirangan alueen kulumasairaudet, mm. välilevysairaudet ja rangan alueen ni- velrikko lisääntyvät väestön ikääntymisen myötä. Hoidon keskittämisellä tavoitellaan paitsi kiireettömän myös päivystyksellisen hoidon piiriin kuuluvien potilaiden leikkaushoitoon pääsyn nopeutumista. Töölön sairaalassa tullaan keskittämisen myötä tekemään yli 2200 selkäkirurgista leikkausta vuodessa. Eläkeläisalennuksesta keskustellaan Kampissa ??Kampin palvelukeskuksessa keskustellaan Helsingin seudun liikenteen HSL:n palveluista ja eläkeläisalennuksesta 11. tammikuuta kello 13-15. Eläkeläisjärjestöjen edustajille syksyllä pidetty vastaava tilaisuus keräsi 180 osallistujaa. Keskustelu erityisesti eläkeläisalennuksesta oli vilkasta. Keskiviikkona 11. tammikuuta kello 13-15 järjestettävä tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille.
• MunkinSeutu Viikot 2-3 ? Nro 1 7 Asukkaat ja yritykset pohtimaan kävelykeskustan laajentamista Jatkoa sivulta 3 ??Alkuvuoden aikana keskustellaan erilaisista toteutustavoista ja niiden eduista ja haitoista. Keskusteluun voi osallistua 22. tammikuuta asti osoitteessa kerrokantasi.hel.fi/hearing/kavelykeskusta. Lisäksi kävelykeskustan kehittämistä mietitään yritysten ja asukkaiden yhdistysten kanssa sidosryhmätyöpajoissa. Jalankulkijamäärät kasvussa Kävelykeskustan kehittämisen lähtökohdat on linjattu kaupungin strategiaohjelmassa: keskusta halutaan pitää maan johtavana kaupan, matkailun ja virkistyksen keskittymänä. Painetta kävelykeskustan kehittämiselle tuo myös jalankulkijamäärien kasvu. Keskustan jalkakäytävät ovat paikoin ahtaita jo nykyiselle jalankulkijamäärälle ja keskustan tulevan muutokset, esimerkiksi keskustakirjasto ja Laajasalon raitiotien päätepysäkin tulo Kaivokadulle, lisäävät ja muuttavat jalankulkijavirtoja. Kävelykeskustoista tehtyjen tutkimusten mukaan kävelyalueiden laajentaminen tuo lisää kävelijöitä, mikä kasvattaa kauppojen asiakasmäärää ja liikevaihtoa. ? Suunnitteluprosessin aikana selvitetään, millaisia vaikutuksia kävelykeskustan laajentamisella olisi keskustan yrityksille ja liikenteelle, toimialajohtaja Mikko Aho sanoo. Kävelykeskustaa voidaan toteuttaa rakentamalla kävelykatuja, leveitä jalkakäytäviä, aukioita ja kävelypainotteisia joukkoliikennekatuja sekä lasikatteisia korttelipihoja. Ideana on luoda yhtenäistä jalankulkuverkostoa ja parantaa myös yhteyksiä ydinkeskustasta rannoille ja ympäröiville asunto- ja puistoalueille. Muutokset mahdollisia monella katuosuudella Kävelykeskustan kehittämiseksi on hahmoteltu ratkaisumalleja, joiden lähtökohtana on järjestää lisää tilaa jalankulkijoille siellä, missä tarve tai jalankulun kasvupotentiaali on suurinta. Merkittävimmät muutokset koskisivat Mannerheimintietä, Kaivokatua sekä Pohjoisesplanadia ja Eteläesplanadia. Lisätilaa kävelijöille järjestettäisiin autokaistoja vähentämällä tai Karttakuva Helsingin kävelykeskustan laajentamismahdollisuuksista. Kuva: Kalle Järvenpää muuttamalla katuosuuksia kokonaan kävelykaduiksi. Muutoksia on hahmoteltu lisäksi muun muassa Postikadulle, Fabianinkadulle, Unioninkadulle, Eerikinkadulle ja Kalevankadulle. Alustavien mallinnusten mukaan osa toimenpiteistä heikentäisi autoliikenteen sujuvuutta ja keskustan läpiajettavuutta. ? Erilaiset ratkaisut pidentäisivät vertailuvuonna 2025 kokonaismatka- Keskuskadun muutos kävelykaduksi valmistui vuonna 2014. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Lauri Rotko Nuorisotyön avulla vähän liikkuvia nuoria innostumaan liikunnasta ??Juuri julkaistun UKK-ins­ ti­ tuutin ja Jyväskylän yliopiston tekemän Liitu-tutkimuksen mukaan lähes kaksi viidestä yhdeksäsluokkalaisista liikkuu liian vähän, ja passiivisimpien kohdalla tilanne on vieläkin huonompi. UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari haastaa nuoret suunnittelemaan ja löytämään itse sen, mikä heitä liikuttaa. Jyväskylän yliopiston tutkijan, dosentti Arja Sääkslahden mielestä pitäisi etsiä yläkoululaisille uusia liikkumisen keinoja ja paikkoja. Liikuntaan painottuva Boosti-hanke vastaa näihin haasteisiin, ja toiminnassa mukana olleista nuorista jopa yhdeksällä kymmenestä liikunta on lisääntynyt. Boostin näkökulma on vahvasti nuorisotyöllinen, minkä avulla vähän liikkuvat nuoret on saatu liikkeelle. Nuoret on Boostissa otettu myös mu- kaan suunnittelemaan toimintaa. Boosti-toimintaa suunnataan erityisesti niille 12?18-vuotiaille nuorille ja nuorten ryhmille, jotka liikkuvat vähän ja tarvitsevat siihen erityistä tukea. ? Kun vähän liikkuvia nuoria saadaan liikkeelle, tehdään samalla edullista ja inhimillistä syrjäytymistä ehkäisevää työtä, Boostin projektisuunnittelija Niklas Hjort sanoo. Mukaan Boosti-toimintaan nuoret ovat tulleet monista eri syistä. Nuorilla on ollut mm. sosiaalisiin tilanteisiin liittyviä haasteita ja pelkoja, yksinäisyyden tunteita, mielenterveydellisiä ongelmia tai muita sairauksia, haasteita painon hallinnassa tai motoriikassa, kiusaamisongelmia ja haasteita koulussa. Boostin tarkoituksena on auttaa nuoria löytämään ka- vereita, rohkeutta sosiaalisissa tilanteissa ja tekemistä vapaa-ajalle sekä tukea fyysisen kunnon kohottamisessa ja terveellisempien elämäntapojen löytymisessä. Nuoret ovat kertoneet saaneensa Boostin kautta erityisesti ystäviä, lisäenergiaa ja liikunnan iloa. Suurimmalla osalla nuorista liikkuminen on lisääntynyt Boostin innoittamana. Osa käy enemmän ulkona kävelyllä, jotkut salilla ja toiset ovat löytäneet uusia liikuntapaikkoja ja -harrastuksia. ? Uskon, että nuoret saadaan liikkumaan, kun he itse voivat vaikuttaa siihen mitä tehdään ja saavat liikkumiseen riittävästi tukea ja kannustusta. Boostissa merkityksellisiä ovat myös sosiaalisten taitojen opetteleminen ja kaverisuhteet ? yksin on vaikea lähteä liikkeelle, Niklas Hjort kiteyttää. aikaa iltaruuhkassa noin 3?10 prosenttia verrattuna vaihtoehtoon, jossa muutoksia ei ole tehty, liikennesuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen kertoo. Kevään aikana tehtävien selvitysten sekä työpajoista ja verkkokeskustelusta saatavan palautteen pohjalta valmistellaan yleiset periaatteet kävelykeskustan kehittämiselle. Periaatesuunnitelma esitellään kaupunkisuunnittelulautakunnalle huhtikuussa, minkä jälkeen se tulee nähtäville lausuntoja ja mielipiteitä varten. Lopullisesti periaatesuunnitelmasta päättää kaupunginvaltuusto. Periaatesuunnitelma on pohjana yksityiskohtaisemmalle jatkosuunnittelulle. Kävelykeskustan laajentaminen tapahtuisi vaiheittain arviolta 10?15 vuoden aikana, ja jokaisesta toteutushankkeesta päätetään erikseen. Kulttuuritehdas korjaamolle uusi toimitusjohtaja ??Sara Norberg aloittaa 1.3.2017 Kulttuuritehdas Korjaamon toimitusjohtajana. Norberg on pitkän linjan elokuva-alan ammattilainen, joka on viimeiset kuusi vuotta työskennellyt Helsinki International Film Festival ? Rakkautta & Anarkiaa ry:n toiminnanjohtajana. Norbergin uran aikana festivaali on kasvanut yli 60 000 kävijän tapahtumaksi ja vahvistanut asemaansa Suomen merkittävimpänä elokuvatapahtumana muun muassa valtakunnallisen R&A-kiertueen myötä. Norbergin johdolla yhdistys on laajentanut toimintaansa myös kansainvälisesti ja festivaalin yhteyteen on perustettu elokuvaalan kansainvälinen myyntija markkinointitapahtuma Finnish Film Affair. ? Olen erittäin otettu ja innoissani tilaisuudesta päästä jatkamaan perustaja Raoul Grünsteinin jalanjäljissä yhtä Suomen hienointa kaupunkikulttuurin keskittymää. Viimeaikaisten investointien ja motivoituneen henkilökunnan myötä Korjaamolla menee paremmin kuin koskaan. Oma tavoitteeni on kehit- tää Korjaamon toimintaa ja asemaa sekä sisällöllisesti että liiketoiminnallisesti. Näen Korjaamon vahvuutena monipuolisen kulttuuriosaamisen ja liiketoiminnan yhdistämisen, sanoo vastavalittu toimitusjohtaja Norberg. ? Sara Norbergin kokemuksessa yhdistyy laaja elokuva-alan tuntemus, kulttuuritoiminnan pitkäjänteinen kehittäminen sekä vankka tuotanto-osaaminen. Saran energioilla Korjaamon toimintaa näillä alueilla voidaan varmasti kehittää. Kun oma aikani on viime vuosina jakautunut useisiin eri hankkeisiin, on hienoa saada Korjaamolle toimitusjohtajaksi huipputyyppi, joka vie toimintamme seuraavalle tasolle, toteaa nykyinen toimitusjohtaja Raoul Grünstein. ? Yhteisöllisen kaupunkikulttuurin edistäminen profiloi jatkossakin Korjaamon toimintaa. Tulevaisuudessa Korjaamolla voisi olla enemmän Rautatientorin Jääpuiston kaltaisia hankkeita, jotka tuottavat sisältöä kaikkien Helsingissä liikkuvien elämään. Näen myös paljon potentiaalia eri toimijoiden kans- Sara Norberg aloittaa 1.3.2017 Kulttuuritehdas Korjaamon toimitusjohtajana. sa tehtävässä yhteistyössä, Norberg vinkkaa. Korjaamon perustaja ja nykyinen toimitusjohtaja Raoul Grünstein siirtyy emoyhtiö Töölö Urbanin toimitusjohtajaksi Norbergin aloittaessa. Töölö Urban on keväällä 2016 perustettu kaupunkielämän hankkeita kehittävä konserni. Kokonaisuuteen kuuluvat Korjaamon lisäksi joulukuussa menestyksekkään joukkorahoituskampanjan päättänyt merikylpylä Allas Sea Pool sekä Rautatientorin Jääpuisto.
• MunkinSeutu 8 Nro 1 ? Viikot 2-3 HKL hankkii 20 uutta Artic-vaunua ja 29 pikaratikkaa Transtechilta ??Helsinkiin tilataan 20 uutta Artic-raitiovaunua keskustan raitiolinjoille ja 29 kahteen suuntaan liikennöivää pikaraitiovaunua Raide-Jokeri-linjan tarpeisiin. HKL ja Transtech Oy, osa Skoda Transportation Groupia, allekirjoittivat Artic-vaunuhankintaa koskevan sopimuksen ja pikaraitiovaunuja koskevan aiesopimuksen joulukuussa. Vaunut valmistetaan Transtechin Otanmäen tehtaalla Kainuussa. ? Kokemuksemme Articvaunuista ovat olleet hyvin positiivisia, ja arvostamme Transtechin asiakaslähtöistä toimintaa ? palautteemme ja kehitysehdotuksemme on otettu hyvin huomioon. Vaunuista on suunniteltu Helsingin haasteellisissakin olosuhteissa käytettävyydeltään hyviä ja samanaikaisesti käyttökustannuksiltaan edullisia, sanoo HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski. Vaunuhankinnoissa hyödynnetään Transtech Oy:n kanssa vuonna 2011 solmitun hankintasopimuksen optioita. HKL:n kokemuk- Uusien Artic-vaunujen hankinta sisältää 20 kappaletta matalalattiaisia 27,4 metriä pitkiä raitiovaunuja. Vaunujen kokonaiskustannus on enintään 57,3 miljoonaa euroa. Artic-raitiovaunuja on tällä hetkellä liikenteessä 14 kappaletta ja niitä on nykyisen sopimuksen perusteella tulossa yhteensä 40 kappaletta. Yhteensä päästään siis lisähankinnan jälkeen 60 vaunuun. Vaunumalli on todettu teknisesti onnistuneeksi eikä sen testi- ja matkustajakäytössä ole havaittu ongelmia. Uudet, nyt hankittavat raitiovaunut ovat samanlaisia Artic-perussarjan vaunujen kanssa, mikä tulee helpottamaan raitiovaunujen käyttöä ja kunnossapitoa. Uusien raitiovaunujen tarve ja toimitukset ajoittuvat vuosille 2018 ja 2019. Raide-Jokerille kaksisuuntavaunuja HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski ja Transtech Oy:n hallituksen puheenjohtaja Zdenêk Majer allekirjoitustilaisuudessa 21.12.2016. Tuomaan Markkinat kutsui ennätysmäärän ihmisiä viihtymään ??Joulutori Tuomaan Markkinat keräsi ennätykselliset 350 000 kävijää. Joulupukkia tervehti vieraita kaikkiaan 95 eri maasta. Helsingin viihtyisin ja suurin joulutori Tuomaan Markkinat houkutteli kaikkiaan 350 000 kävijää torille viihtymään, ostoksille, syömään ja karuselliin kieppumaan. Viime vuodesta kävijämäärä kasvoi 17 % eli 50 000:lla. ? Tunnelma Senaatintorilla on ollut käsinkosketeltavan lämmin ja täynnä joulurauhaa, maailman valitettavista tapahtumista huolimatta. Pääosin hyvässä säässä vietetyt markkinaviikot ovat tuoneet joulun ihmisten sydämiin, Tuomaan Markkinoiden vastaava tuottaja Isabella Rossi sanoo. Ihmiset löysivät tänä vuonna Tuomaan Markkinat todellisena joulutunnelmaan virittäytymisen paikkana, ja Markkinoille tultiin viihtymään niin jouluisen ruoka- ja juomatarjonnan kuin vanhanajan karusellin parissa. ? Tuomaan Markkinat onnistui tarjoamaan ihmisille paikan olla yhdessä ja nauttia kauniista joulun tunnelmasta upeassa miljöössä, Rossi sanoo. Tuomaan Markkinoiden myyjät kertovat kävijöiden olleen ihastuksissaan ja ostosmielellä. Hilkka Piitulaisen perinteiset tervakynttilät, Meri-Lapin Savuherkkujen kalat ja Kotileipomo Sutelan piparkakkutalot tekivät kauppansa ennätysvauhtia ja yrittäjät lähtivät aikaistetulle ? tosin ansaitulle ? joululomalle. ? Myyjien mukaan heidän myyntinsä ovat olleet tasaisen hyviä läpi Markkinoiden. Viime vuoden tapaisia, suurelta osin säästä johtuvia myyntipiikkejä tai -laskuja ei tänä vuonna koettu. Meille paras kiitos on, että yleisö on löytänyt kotimaisten käsityöläisten ja ravintoloitsijoiden tuotteet, ja he ovat saaneet työstään kohtuullisen korvauksen, Isabella Rossi kertoo. Ruokapihojen jouluisat klassikot twistillä saivat veden markkinavieraiden kielille, ja pääravintoloihin etsiydyttiin jo tottumuksesta lämmittelemään ja nauttimaan menuista. Ruokapihojen katetut baaristiskit ja avoimet mökit pöytineen ja istuimineen tarjosivat suojaa. Joulupukki ja karuselli Tuomaan Markkinoiden vetonauloina jatkoivat tutut vanhan ajan hollantilaiskaruselli sekä joulupukki, joka vieraiden tervehtimisen ohessa teki huikean matkailunedistämistyön tavaten joulutorilla kävijöitä 95 maasta. ? Päättäjäispäivänä tuli vielä yksi maa listalle lisää: Suriname. Pisimmältä Tuomaan Markkinoille oli saavuttu Fidzistä. Eniten tapasin kävijöitä Suomen jälkeen Espanjasta, Saksasta, Italiasta, Kiinasta, Japanista ja Venäjältä, joulupukki summaa. Maksuton karuselli veti Tuomaan Markkinoille innokkaita karusellikyytien ystäviä jopa jonoksi asti. Onneksi viereisiltä Ruokapihoilta löytyi lämmikettä jonottajille. Uusi joulukaupunki Uuden joulukaupungin ytimessä ovat tunnelmalliset Torikorttelit ja Tuomaan Markkinoiden ihmemaailma, josta muodostuu tarjonnaltaan Helsingin tunnelmallisin alue putiikkeineen, arkkitehtonisine helmineen ja historian kerroksineen. Talvisessa Helsingissä on vetonauloista runsaudenpula: Tuomaan Markkinat on noussut suosituslistoille muiden eurooppalaisten, vanhempien joulutorien joukkoon. Torikortteiden valmistumisen myötä Helsingillä on vihdoin vanha kaupunki, joulutunnelman luonnollinen päänäyttämö. Helsingin ruokakulttuuri kukoistaa ja kiinnostaa, ja Helsinkiin kannattaa tehdä ruokamatka joulunakin. Uusi helsinkiläinen elämäntapa nojaa yhteisöllisyyteen, joka on myös joulun henki. Yhteisöllisyyteen, luottamiseen ja läsnäoloon nojaa myös Torikortteleiden viisivuotinen avoin Joulusaunaperinne, jonka tarkoitus on myös kannustaa kaupunkitilan rohkeaan käyttöön. Tänä vuonna saunassa löylytteli tuhat saunojaa 30:stä maasta. Uutinen saunasta levisi ympäri maailmaa. Helsingin historiallisen keskustan joulu on kiinnostanut myös kansainvälistä mediaa enemmän kuin koskaan. Helsingin joulun taikaa saavuttiin todistamaan muiden muassa Ranskasta, Kiinasta, Singaporesta, Norjasta ja Baltiasta. Helsingillä on todella potentiaalia tulla Euroopan kiinnostavimmaksi joulukaupungiksi vuoteen 2020 mennessä. Jälleen ensi vuonna Joulutorin kymmenien kuusten toivotaan ilahduttavan vähävaraisten joulua; osan haki tuttuun tapaan joulujuhlaansa Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö muiden Tuomaan Markkinoiden myyjien lahjoittamien tuotteiden muassa. Tuomaan Markkinat palaa jälleen ensi joulukuussa, tarkempi ajankohta julkistetaan keväällä. Myyjien haku alkaa toukokuussa. Siitä viestitään hyvissä ajoin kaikissa Tuomaan Markkinoiden ja Torikortteleiden kanavissa. set ja matkustajapalaute Artic-vaunuista ovat olleet myönteisiä. Vaunut soveltuvat hyvin raitiotieverkon vaatimuksiin ja pohjoisiin ilmastollisiin olosuhteisiin. ? Olemme iloisia, että HKL:llä on myönteisiä kokemuksia Artic-raitiovaunuista. Myös matkustajat pitävät vaunuista, erityisesti niiden matkustusmukavuudesta ja muotoilusta, sanoo Transtechin toimitusjohtaja Lasse Orre. Samassa yhteydessä solmittiin Transtech Oy:n kanssa aiesopimus RaideJokerin kaluston hankinnasta. 29 vaunun kokonaiskustannus on enintään 95,2 miljoonaa euroa. Raide-Jokerin eli Helsingin Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen yhdistävän pikaraitiolinjan rakentaminen on juuri lähdössä käyntiin. Suomen ensimmäisen pikaraitiotien tarpeisiin tilataan kahteen suuntaan ajettavia, 34 metriä pitkiä raitiovaunuja. Vaunut ovat liikennöinnin ja kunnossapidon näkökulmasta mahdollisim- man hyvin yhteensopivia nykyisen raitiotieverkon ja Artic-vaunujen ensimmäisen hankintaerän kanssa. ? Raitiovaunun elinkaari on noin 40 vuotta. Seudun liikennejärjestelmä on tällä aikajänteellä kehittymässä vahvasti raidepainotteisempaan suuntaan. Nykyinen raitioverkko ja uudet pikaraitiotiet ovat tämän mukaisesti laajenemassa yhdeksi kokonaisuudeksi. On tärkeää, että hankittavat vaunut ovat hyvin soveltuvia sekä nykyisen raitioverkon haasteellisiin ominaisuuksiin että suunniteltaville uusille pikaraitioteille, kertoo HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski. Raide-Jokerin Artic-vaunu poikkeaa nykyisistä HKL:n raitiovaunuista mm. kahteen suuntaan ajettavuutensa ja pituutensa osalta. Lisäksi Raide-Jokerin prototyyppivaunussa kokeillaan keskimmäisen vaunuosan niiausjärjestelmää, joka mahdollistaisi vielä entistäkin paremman esteettömän kulun vaunuun. Saatavien kokemusten myötä päätetään niiausominaisuuden käytöstä tulevaisuudessa. Vaunujen hankinta-aikataulu on suunniteltu niin, että HKL tilaa aluksi yhden prototyyppivaunun, jolla liikennöidään Helsingin kantakaupungin rataverkolla. Prototyyppivaunun avulla saadaan käyttökokemuksia, jotka hyödynnetään sarjatuotantovaunun ratkaisuja viimeisteltäessä. Prototyyppivaunu tulisi HKL:n käyttöön kesällä 2019. Havainnekuva Raide-Jokerin pikaraitiovaunusta. Vaunun väristä ei ole vielä tehty päätöstä. Kuva: ©IDIS Design Oy. Kirjailijoiden lainauskorvaus nousee ja laajenee ??Eduskunta on hyväksynyt pitkään vireillä olleet lainauskorvauksen muutokset. Tekijöille kirjastolainaamisesta maksettava lainauskorvaus nousee pitkän odotuksen jälkeen pohjoismaiselle tasolle. Lisäksi lainauskorvaus laajenee myös korkeakoulujen kirjastoista tehtäviin lainoihin. Suomessa lainauskorvaus on ollut pitkään huomattavasti alhaisempi kuin muissa Pohjoismaissa. Ensi vuonna korvaus ollaan kuitenkin vihdoin nostamassa pohjoismaiselle tasolle. ? On hieno teko satavuotiaalle Suomelle ja sen kir- jallisuudelle, että korvaukset saadaan vihdoin asianmukaiselle tasolle, sanoo Sanaston toiminnanjohtaja Anne Salomaa. ? Suomen kaltaisella pienellä kielialueella tekijänoikeuskorvaukset ovat kirjailijoille elintärkeitä, Salomaa toteaa. Ensi vuonna lainauskorvausta aletaan maksaa myös korkeakoulukirjastojen lainoista. ? Lainauskorvauksen laajentaminen on tärkeää, sillä korkeakoulujen kirjastoista lainataan usein eri teoksia kuin yleisistä kirjastoista, esimerkiksi tenttikirjo- ja saatetaan lainata korkeakoulujen kirjastoista kymmenittäin, Salomaa toteaa. ? Kannustan kaikkia kurssikirjojen kirjoittajia hakemaan omat korvauksensa Sanastosta. Lainauskorvauksia on Suomessa maksettu vuodesta 2007. Korvaus rahoitetaan valtion budjetista, ja sitä hallinnoi Suomessa Sanaston lisäksi kaksi tekijänoikeusjärjestöä: kuvan osalta korvaukset jakaa Kopiosto ja musiikin osalta Teosto. Korvaukset perustuvat edeltävän vuoden lainaustilastoihin.
• MunkinSeutu Viikot 2-3 ? Nro 1 9 Kaasuliesiin ympäristöystävällistä biokaasua ??Helsingin kaupungin asunnot Oy (Heka) siirtyi Gasumin kanssa solmitun sopimuksen myötä vuodenvaihteessa uusiutuvaan ja kotimaiseen biokaasuun kaikissa kaasuliedellisissä asunnoissaan. Helsingin kaupungin asunnot Oy:n taloissa siirryttiin vuoden alusta alkaen käyttämään kotimaista biokaasua maakaasun sijaan. Yhteensä kaasuliedellä varustettuja asuntoja on noin 4 800, joka on yli kymmenen prosenttia Hekan koko asuntokannasta ja lähes viidennes kaikista Helsingin kaasuliesikäyttäjistä. Kaasua on arvioitu kuluvan Hekan asunnoissa yhteensä noin 150 000 m3 vuosittain. Kun tämä määrä korvataan biokaasulla, vähenevät kaasun käytöstä syntyvät hiilidioksidipäästöt jopa 300 tonnia vuodessa. Tämä vastaa yli kahden miljoonan kilometrin ajoa uudella bensiinikäyttöisellä autolla. ? Biokaasuun siirtyminen keventää osaltaan asumisen aiheuttamaa hiilijalanjälkeä ja tukee näin ollen hyvin Hekan ympäristötavoitteita, Helsingin kaupungin asunnot Oy:n kiinteistöjohtaja Vesa Jurmu sanoo. Gasumin biokaasu on täysin uusiutuvista raakaaineista valmistettu kotimainen biopolttoaine. Biokaasu on monikäyttöinen energianlähde, jota myydään teollisuudelle, palveluita tarjoaville yrityksille, lämmön- ja voimantuotantoon, liesikäyttöön kotitalouksille ja ravintoloille sekä maantieliikenteen polttoaineeksi. Biokaasulle on myönnetty Joutsenmerkki ja liikennebiokaasulle lisäksi Avainlippu. ? Näin kattava siirtyminen biokaasuun helsinkiläisissä kodeissa on meille todella hieno asia. Se osoit- Hekan asuntojen kaasuliesissä hyödynnetään jatkossa biokaasua. Kuva: Gasum taa, että ympäristöystävälliselle vaihtoehdolle on kysyntää. Olemme tyytyväisiä, kun voimme olla mukana kehittämässä asumisen ympäristöystävällisyyttä tässä mittakaavassa, sanoo Gasumin myyntipäällikkö Timo Jokila. Josa Jäntti Laskuvarjollako suoraan hyvinvointiyhteiskuntaan? ??Motto: Mistä ihmeestä tämä kaikki on tullut ? taivaastako? Sota on ohi. Sotilaat ja lotat palaavat koteihinsa ja työhön. Maksamme kovalla työllä sotakorvaukset, jotka olisivat tämän vuoden bruttokansantuotteessa iso osa. Kaikesta oli pulaa. Töitä vaan jatkettiin, vaikka lama puri silloinkin. Sotakorvaukset Neuvostoliittoon loivat töitä. Ajat paranivat ja kahvia ei tarvinnut ostaa enää ostokortilla ja joskus saatiin appelsiini, joka jaettiin, että riitti viipale jokaiselle perheessä. Vuodet vierivät. Koko valtakunta edistyi. Perustettiin uusia kouluja, päiväkoteja. Siksi lapsia ei tarvinnut viedä enää joskus epämääräisiin perhehoitoihin, joissa heitä saatettiin piristää konjakkiryypyllä. Kehitys kehittyi. Erilaisia tavaroita alkoi tulla yhä uudempia ja enemmän ? ei tarvittu enää käyttää Amerikasta lähetettyjä erilaisia armeijan ylijäämävaatteita. Vanhemmat tekivät kovasti töitä, jotta saattoivat panna lapsensa oppikouluun maksamalla kovat lukukausimaksut, että lapsilla olisi opiskelun ansiosta paremmat olosuhteet kuin vanhemmillaan. Pian kaikilla alkoi olla kaikkea! Koulun käynti muuttui ilmaiseksi. Yliopistoja ja ammmattikorkeakouluja alkoi olla joka kaupungissa ja opiskelu tuli ilmaiseksi ? ei tarvittu enää opintolainoja. Entiset öljysoratiet rakennettin uusiksi ja asfaltoitiin. Pian henkilöautoja ei enää tarvinnut jonottaa, vaan niitä alkoi saada ostettua halunsa mukaan. Jokaiselle luvatttiin lain mukaan ainakin kansaneläkkeen pohjaosa, kun maksoi palkastaan vuosikymmeniä sitä varten Kelamaksun (tosin valtio nappasi koko ?potin? itselleen) ja sen päälle tuli myöhemmin työeläkemaksu.  Kansaneläkelaitos alkoi Eduskunnassa tehdyillä päätöksillä maksaa erilaisia tukia. Sellaisia olivat ja ovat mm. asumistuki, toimeentulotuki, ansiosidonnainen työttömyystuki, äitiys-, isyys-, ja vanhempain hoitotuki, opiskelijan opintotukilisät: opintoraha, asumistuki lukiolaisille, ammatillisissa ja korkeakouluissa opiskeleville, tuki asevelvollisille ja siviilipalvelumiehille + heidän mahdollisil- le puolisoilleen eli loputon määrä tukia. Koko maa alkoi olla lähes kaikille yhä vauraampi ja vauraampi sekä takasi hyvät olot! Syntyi ?skandinaavinen hyvinvointiyhteiskunta?. Miten tähän oli tultu? Miten se oli mahdollista? Tuliko koko tämä ?mammona? taivaasta vuosina 1945 ? 2010? Johtuisiko siitä, että ihmiset olivat maksaneet 1950-, 60-, 70- ja 80-luvuilla paljon palkkatuloistaan työeläkemaksujen lisäksi veroja kunnille ja valtiolle? Näin kysyi eräs nuorten edustaja? ?Turpa kiinni? sanoivat ay-nuoret, demarija keskustanuoret. ?Älä häiritse meidän vaatimuksiamme!? Keillä tästä kehityksestä oli vastuu, ketkä sen toteuttivat ja keillä oli halu luoda jälkeläisilleen paremmat olot kuin itsellään oli nuorena? Nekö, jotka ovat vielä kaukana eläkeiästä, eivätkä ole ehtineet vastata veroilla ja työeläkemaksuilla vielä edes omista tulevista eläkkeistään? Heilläkö on vain on oikeus osallistua keskusteluun ja vaatia nykyisiä eläkeläisiä luopumaan jälleen kerran osasta jo keräämistään eläkkeistä ja laskemaan taitetulla indeksillä elintasoaan edelleen kuten vuodesta 1996 lähtien on tehty? Miksi eläkeläiset eivät voi osalllistua edes keskusteluun muuten kuin kansalaisaloitteen avulla (yli 84 000 kansalaisen allekirjoitus). Joko jälleen ?eläkepommi tikittää? kuten viralliset asiantuntijat (ETK +TELA) ennustivat suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle? Nyt ne ovat eläkkeellä eikä mitään pommia tullut? Nyt ETK ennustaa, että kun ko. ikäluokat ovat yli 100-vuotiaita, niin eläkeläisten määrä (vaikka syntyneitä on vähemmän) vaan kasvaa ja eläkerahastoja on edelleen kasvatettava, jotta ne riittävät tulevile eläkeläisille Samalla ne takaisivat jatkossakin esim. eläkeyhtiöiden johdolle ja hallitusten jäsenille hyvät palkkiot ? eräälle toimitusjohtajalle mm. kunnon palkkaindeksin eli 36 %:n korotuksen. Laskeutuiko tähän valmiiseen hyvinvointiyhteiskuntaan laskuvarjolla tietty ryhmä? Mikä se sellainen ryhmä voisi olla? Röyhkeä ja ahne porukka, mikä ei ole tehnyt mitään tulevien eläkeläisten hyväksi? Median, ay-johtajien, eläkeyhtiöiden (+ETK ja TELA) ja nuorison mielestä eläkeläiset. He ilmestyivät nauttimaan tästä ihmeiden avulla itsestään syntyneestä hyvinvointivaltiosta itse mitään tekemättä. Samalla kaappaamaan aikanaan heille itselleen vuodesta 1962 alkaen luvatut eläkkeet, joita he olivat etukäteen maksaneet siitä alkaen. Heille kerrottin alussa eläkkeelle jäädessään, että eläke on 60 % silloisesta palkasta ja elintasonne säilyy eläkkeellä kohtuullisena (työeläkelaki) palkkaindeksin avulla. Se seuraa talouden kehitystä hyvinä vuosina, kun palkat nousevat niin eläkkeetkin. Laman vuosina ne eivät nouse, kun ei palkatkaan. Tätä pitivät erityisen reiluna silloiset ay-järjestöjen johtajat ja ammattiliitot! Nyt he eivät välitä eläkkeellä olevista ex-jäsenistään ?pätkääkään?, kun ne eivät maksa enää jäsenmaksuja. Heille riittää, nykyisin, että työeläkeyhtiöitä on paljon ja niiden ?lakeijoita? (yli 600 miljoonan vuosikuluineen). Silloin niissä riittää heille riittävästi hallituspaikkoja. Niiden palkkiot ja muut edut kaksinkertaistavat heidän omat vuositulonsa. Sen taas takaavat yhä paisuvat eläkerahastot. Ihmeellisiä lausuntoja? Alliansin puheenjohtaja Eero Rämö sanoo: ?eläkepäätösten pitää kestää aikaa ja nuoria on kuunneltava?. Hän voisi kertoa (hänellä vielä pitkä aika eläkkeelle), missä, milloin ja ketkä kuuntelevat nykyisiä eläkeläisiä? Eikö eläkepäätösten pidä kestää myös nykyeläkeläisten kohdalla? Kansanedustaja Gästgivars (rkp) teki aloitteen, että eläkeyhtiöiden hallintoelimissä olisi eläkeläisten edustajia valvomassa heitä itseään koskevia päätöksiä? Hänen aloitteensa sai tukea 121 edustajalta, mutta ?sotemainen? Rehula valiokunnan puheenjohtajana viivytti sen yli vaalikauden. Kysyn vielä Rämöltä: eivätkö he aio työnantajansa kanssa maksaa työeläke- maksuja lainkaan? Me ainakin maksoimme eläkkeitämme varten ja nyt rahastot ovat yli 184 miljardia. Minkä ansiosta? Me kasvatimme niitä taitetun indeksin avulla (+sijoitusten tuotot) tinkimällä eläkkeistämme ja elintasostamme juuri tulevaisuutta varten (koska ETK uhkaili eläkepommilla suurten ikäluokkien takia). Seurauksena oli (joka on mm. Rämölle yllätys), että vuodesta 1996 ? 2016 ovat palkat nousseet n. 88 % ja eläkkeet n. 40 % (ei siis enää 60% nykyisestä keskipalkasta). Erotuksen uhrasimme juuri tulevia eläkeläisiä varten rahastojen kasvattamiseen ja tyydyimme taitetun indeksin aiheuttamaan elintasoa alentavaan eläkkeeseen. Nyt lainaan vanhaa demarien vaalien iskulausetta (vaikka en ole, enkä ollutkaan koskaan demari): JO RIITTÄÄ! TELAn nuoria nuoleskeleva lausunto ?Mikäli työikäisten sukupolvien eläkkeitään varten säästämät (??) rahat käytettäisiin etuajassa (?) eli vanhempien sukupolvien hyväksi, ei varoja riittäisi enää heidän omiin eläkkeisiinsä? . Entäs, jos vanhempien sukupolvien säästämät rahat ? ei etuajassa ? nyt käytettäisiin maksajien omien eläkkeiden hyväksi! Saman voi todella toistaa nykyisten eläkeläisten kohdalla. Keitä varten nykyiset eläkeläiset töissä ollessaan säästivät rahoja eläkerahastoihin? Mikäli nykyisiä vuodesta 1962 alkaen keräämiämme eläkevaroja ei käytetä nyt eläkkeisiin, niin heidän elintasoaan alennetaan edelleen taitetulla indeksillä, että tulevat eläkeläiset saisivat eläkkeensä säästämättä rahoja omia eläkkeitään varten. Eihän näitä rahastoja ja tuottoja käytetä suinkaan etuajassa, vaan ne on tarkoitettu juuri nykyeläkkeisiin! Miksi meille ei aikoinaan sitten sanottu, että työaikana aikoinaan maksamanne työeläkemaksut eivät ole teitä varten, vaan ainoastaan tulevia eläkeläisiä varten. Siksikö, että he eivät aio maksaa työeläkemaksuja työnantajiensa kanssa? Eivätkö nuoret tiedä tai heille ei riittävästi kerrota, että taitettu indeksi tulee alentamaan heidän elintasoaan, sitä enemmän, mitä kauemmin he ovat eläkkeellä. Rohkenen väittää, että kun Rämö on eläkkeellä, hän tulee vaatimaan palkkaindeksiä ja ihmettelee, miksi sen hetken nykynuoret haluavat jatkaa tätä epäoikeudenmukaista indeksiä! Missä kaikessa Suomi on ykkönen? Tasavallan presidentti totesi äskettäin yllättyneenä, missä kaikessa olemme Ykkosiä. Yksi jäi mainitsematta. Ainakin Euroopan sivistysvaltioden keskuudessa olemme Ykkösiä suhtaumisessamme vanhuksiin ja ikäihmisiin ? suhtautumalla halventavasti heihin ja aliarvioimalla heidän aikoinaan tekemäänsä työtä. Ovatko he saaneet mitään aikaan ja ovat nyt vaan ahneita eläkeläisiä? Yhdessäkään Länsi-Euroopan maassa ei eläkeläisten köyhyys kärjisty kuten Suomessa eikä heitä kohdella kuten meillä (EU:n köyhyysrajan mukaan). Juhlapuheissa ? mm. itsenäisyyspäivinä ? isommat päättäjät ?tippa silmässä? kehuvat meitä hyvinvointivaltiomme rakentajia ? erityisesti sotaveteraaneja. Ei edes heiltä ole poistettu taitettua indeksiä alentamassa heidänkin elintasoaan vuodesta 1996 alkaen. Vanhuksia ja eläkeläisiä Suomessa ? poiketen muista EU-maista ? pidetään kulueränä ja ?ongelmajätteenä?. Tätä kuvastaa hyvin ekonomistien määritelmä huoltosuhde. Heidän mukaansa alle 15-vuotiaat ja yli 65-vuotiaat eivät ole aktiiviväestöä, vaan huollettavia? Kuitenkin yli 65-vuotiaaat maksavat eläkkeistään veroja (jopa hoitolaitoksissa) ? jopa hieman enemmän kuin vastaavasta palkkatulosta. Mikä estää kokeilun? ?Aina kannattaa kokeilla?, sanoo Talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja Roope Uusitalo. Näin tehdään juuri perustulokokeilussa. ?Kokeilulla on Suomessa pitkät perinteet? jatkaa Uusitalo. Jo peruskoulua kokeiltiin ennen valtakunnallista uu- distusta. Tuoreimmat kokeilut ovat liittyneet esim. kotitalousvähennykseen. ?Kokeilussa tarvitaan pelisääntöjä?. ?Mitä voi kokeilla? Mikä on tarpeeksi hyvä syy kokeilun järjestämiseen?, Uusitalo jatkaa SK:ssa. Palkkaindeksi, jos mikä on sopiva tällaiseen kokeiluun, jos kansanedustajien tieto ja älykkys eivät riitä äänestyksessä palkkaindeksin palauttamiseen. Heidän on helppo havaita halutessaan sen sekä negatiiviset että dynaamiset vaikutukset. Jälkimmäisistä eivät ole kertoneet työeläkeyhtiöt, eivät ETK ja Tela! Miksi ne eivät ole olleet rehellisiä, vaan ovat piilottaneet ja pimittäneet ne asiasta päättäviltä kansanedustajilta. Sen sijaan ne kaikki, media mukaan luettuna (mm. suurin lehti HS), ovat esittäneet erityisesti pelottelemalla nuoria pelkästään vuosikymmenien päähän ulottuvia negatiivisia ennustuksia ja olettamuksia. Jos palkkaindeksi olisi käytössä esimerkiksi kuusi seuraavaa vuotta, niin havaitsisimme, kuinka kävi? Samalla olisimme todenneet muutoksen aiheuttamat dynaamiset ja elvyttävät vaikutukset tulevina vuosina taloutemme parantuessa. Miten olemme ennen selviytyneet? Suomalaiset ovat ennenkin selviytyneet pahemmistakin paikoista, mutta emme koskaan asettamalla maatamme rakentaneet sukupolvet ja nuorison vastakkain. Minusta media, työeläkeyhtiöt, ETK , TELA, nuoriso- ja ay-järjestöt toimivat yksipuolisesti ja epäisänmaallisesti. Tällä tavalla menneisyyttä ja historiaa halveksumalla ei maamme olisi selvinnyt vaikeuksissaan. Josa Jäntti
• MunkinSeutu 10 Kuvataide Outi Ikkalan näyttelyssä, puoliso Seppo Kärkkäinen istuu Kompositio-työn äärellä Galleria 68:n avajaisissa vieraiden kanssa Kuva: Raimo Granberg Uuden vuoden kuvataidetta ??Kallion, Sörkan, Punavuoren, Etelärannan ja Kruununhaan galleriat esittävät monipuolisen kattauksen vuodenvaihteessa. Osa gallerioista oli kiinni, mutta myös esitteli uusia tekijöitä. Konstruktivistin retrospektiivinen näyttely Outi Ikkala (1935? 2011) kuuluu suomalaisen konstruktivistisen taiteen joidenkin mielestä nyt unohdettuihin klassikkoihin. Hän valmistui v. 1959 Suomen Taideakatemian koulusta ensimmäisen täysin abstraktin maalauksen esittäjänä lopputyönään. Ikkala oli Vapaassa Taidekoulussa sekä Sam Vannin että Unto Pusan oppilas. Hän löi itsensä läpi Nuorten näyttelyssä v. 1964 Taidehallissa. Galleria 68, Hämeentie 68, tuo näytteille ennen kaikkea Outi Ikkalan 1970-luvun tuotantoa, jota voidaan pitää hänen huippukautenaan. Varhaisin työ on vuodelta 1969, myöhäisin 1989. Ikkala oli oman tiensä kulkija, joka vierasti sukupolvensa poliittista julistusta ja etsi aina uutta. Hän otti kantaa ?puhtaan taiteen? puolesta, mikä johdatti paitsioon taidekentällä. Kineettisyys ja värien syvyystutkielmat ja tilalliset rakennelmat hallatsivat maalauksia. Maalaukset kuin kollaaseja ?Nykypäivän Utopia? näyttely esittelee Ruplassa, Helsinginkatu 16, kuvataiteilija Fabu Piresin kuusi viimeisintä työtä, jotka ovat maalattu sekatekniikalla kankaalle. Tämä utopia on vaihe, jota taiteilija parhaillaan kokee elämässään. ? Maalausten kasvot kuvastavat hahmoja, jotka ovat uppoutuneina nyky- Kuvataiteilija Fabu Pires ja työnsä Ajna (mixed media on canvas, 2016) Galleria Ruplassa.. Kuva: Raimo Granberg ajan maailmassa, joka on täynnä nopeasti liukenevaa informaatiota, hän perustelee. Maalaukset pohjautuvat puolalaisen sosiologin Zygmunt Baumanin nestemäisen maailman teoriaan. Sen mukaan oli aika, jolloin käsitteet olivat vankkoja. ? Ideat, ideologiat, suhteet ja ajatusten virrat palaavat todellisuuteen ja ihmisten väliseen vuorovaikutukseen. 1920-luvulta lähtien on nähty saavutukset teknologian saralla, kuin myös poliittiset yhteenotot, sodat, maailman nousu ja lasku. Nykyaika toi mukanaan nestemäisen virtauksen, välittämättä esteistä ja jaoista, muotojen hyväksymisen, tilojen valtaamisen, varmuuksien, uskomuksien ja käytäntöjen hälvenemisen, taiteilija jatkaa. Vaikka työt ovat maalauksia, Fabu on tuonut niihin paljon kollaasin elementtejä. Hän näkee elementtejä eri kerroksissa ja tarkoituksena on, että jokaisen luomuksen kerros kelluu tässä nestemäisessä tilassa. Katja Laakso-Leppänen työnsä Liljat (pastelli, 2012) vieressä. Kuvassa näkyy vasemmalla ylhäällä Rakkauden kukka (öljyväri kankaalle, 2015) ja oikealla Tulppaaneita tulvillaan (öljy kankaalle, 2015). Kuva: Raimo Granberg Nro 1 ? Viikot 2-3 Päivi Häkkinen (vas), laulaja Linda ja Hiljaisuus ?puupiirrosteos (2016) Kuva: Raimo Granberg Keijut tanssivat hämärässä Yleensä taidenäyttelyyn mennään vartavasten. Sorbuksessa, Vaasankatu 15, ?Keijujen ikkunainstallaatio? ? teoksen saattoi nähdä vuoden lopussa, jos liikkui Vaasankadulla hämärän aikoihin. Kolme keijua, Aika, Lähde ja Äly, tuovat yhteisvoimin Vaasankadulle tuulta, valoa, aikaa ja lorinan pirinää, porinan plörinää, sirinän tärinää eli värinää. Keijut viettävät talvensa vierailemalla eri ulottuvuuksissa omien mieltymystensä mukaisesti. He myös seuraavat päivittäisiä värähtelyjä ja joskus laskettelevat tai surffaavat sateenkaarilla. Keijujen näkökulmasta joulu ja uusivuosi ovat hienoja ja merkityksellisiä hetkiä tietyissä fraktaaleissa. Legendan mukaan Keijuilla oli muinoin juhla-aikaan malvat loppu. Keijut päättivät lähteä Keijulaaksosta malvojen hakuun. Peikkojen Laakson uumenista Keijut löysivät suuren malvatarhan, josta kaikki poimivat taskunsa täyteen. He veivät tuoreet malvat Keijulaaksoon ja siitä syntyi juhla, jonka mekin tunnemme nimellä joulu. Nimi joulu onkin annettu paluuretkellä Keijulaaksoon ulottuvuuksien välistä siirtyneen Joulukeijun mukaan!, esittely tiivistää. Keijut-trion muodostavat Lähde, Aika ja Äly, jotka tunnetaan myös nimillä Roope Eronen, Tero Niskanen ja Antti Tolvi. Sorbukseen tuleva teos on kokeelliseen musiikkin ja visuaaliseen ilotteluun keskittyneen trion ensiesiintyminen installaatiomuodossa. Luonto ja ihmismieli Katja Laakso-Leppänen esittelee Jade Galleryssa, Punavuorenkatu 4, öljy- ja pastelliväritöitään viime vuosilta. Teemana on ?Luonnon ja mielen maisema?. Luonto on ollut hänelle innoituksen antaja ? niin ilon kuin surun hetkinä. Luontoa kuvaamalla taiteilija välittää omia tuntemuksiaan kanssaihmisille. Luonti ja ihmisen mieli yhdistyvät maalauksissa. Erikoisen kunnioitettavaksi Ulvilassa asuvan Laakso-Leppäsen taitelijauran tekee se, että hän on CP-vammainen Valokuvaaja Antero Takala ja Flasyntymässä koetun ha- menco edessä Laterna Magicassa. penpuutteen seuraukse- Kuva: Hannele Salminen na. Sirkeä nainen opiskeli ylioppilaaksi, kävi Porin Taidekoulun ja on telmassa kahdessa huoneessaanut tehdä parikymmen- sa, ovat enemmän tai vätä vuotta taidetta. Alun pe- hemmän suhteissa toisiinrin oikeakätinen ihminen sa, rakastavat ja raivoavat, maalaa vasemmalla kädel- leikkivät tyhmää, uhmaavat lä, koska oikea toimii vain kuin lapset ja ovat kuin eiapukätenä. Näyttelyjä on vät olisikaan. runsaasti ollut Satakunnas? Kuka? ? En minä, mutsa, mutta myös K-Gallerias- ta pojat. Toisen huoneen sa Vantaalla Jaden lisäksi. tilateos on nimeltään ?HoKynnys ry:n tiloissa Hel- ney I`m Home? (Olen kosingissä on hänen työnsä. tona, kulta). Ensimmäisen Unelmani on elää taiteel- huoneen teosten nimi on la, saada nimeä ja myy- ?Dummy? (Tyhmyri). dä tauluja. Haluan olla Päivi Häkkinen valmismahdollisimman hyvä äiti tui kuvataiteen maisteriksi 14-vuotiaalle tytölleni arki- kuvanveiston osastolta Kuelämässä, hän vastaa kysy- vataideakatemiasta vuonna mykseeni tavoitteistaan tu- 2002 hän on osallistunut levaisuudessa. useisiin näyttelyihin Suomessa ja ulkomailla. TeokHelvetin syyllinen sia on Helsingin kaupungin taidemuseon ja Wäinö AalEdelllisen ikätoeveri Päi- tosen museon kokoelmissa vi Häkkinen tuo ?Helve- sekä yksityisissä taidekotin syyllinen? näyttelyssään koelmissa. veistoksia ja tilateoksia, jotMaija Saksman ja Telka todistavat traagisia ja lervo Viitaniemi lauloivat koomisia tarinoita syyllisyy- ja soittivat avajaisissa. Lidestä, häpeästä, rakkaudes- säksi Linda-niminen laulata ja vihasta. Taiteilija yh- ja tulkitsi hienosti Suzanne distää taidehistoriaa absur- vega 1980-luvun lopun foldiin maailmankuvaansa ja kballadin. omaan elämäänsä. TarkoiKuvan tus on esitellä ihmisluonteen kaksijakoisuutta, hyvä monitoimimies ja paha, valkoinen ja musta. Galleria Sculptorin, EteValokuvaaja Antero Taläraranta 12, tammikuun kalan Flamenco-teos voitti veistohahmot kommunikoi- Barcelonasa kansainvälisen vat keskenään näyttelyase- palkinnon ja vedos kuuluu Barcelonan Taidemuseon kokoelmiin. Hänen näyttelystä ?Maisemasta mielenmaisemaan - Elämäni kameran takana? joulukuulla Laterna Magicassa, Rauhankatu 7, on myös tehty samanniminen kirja. ? En ole kovin sosiaalinen ihminen, pikemminkin eräänlainen erakkorapu. Työskentelen etupäässä yksin, jolloin pystyn parhaiten keskittymään valokuvaukseen. Minulla ei ole autoa, ei edes ajokorttia. Liikun julkisilla kulkuneuvoilla, kävellen, hiihtäen, mopolla tai veneeallä, Takala sanoo Valokuvataiteen museon verkkosivulla. Kuvausprojektit ovat pitkäkestoisia, viidestä vuodesta kymmeneen. Takala käyttää paljon materiaalia, 10 000 ? 20 000 ruutua kinofilmiä projektia kohden. ? Yksin työskentely mahdollistaa kuitenkin minulle maksimaalisen keskittymisen kuvaukseen. Normaali kuvausjakso Lapin kuvauksissa oli 12-14 vuorokautta. Muualla Suomessa pari - kolme vuorokautta on tehokas kuvausjakso säästä riippuen. Kesäyön kuvauksissa viikko on pisin ajanjakso, jonka jaksaa parin tunnin yöunilla toteuttaa. Takala aloitti vuonna 1960 Yleisradiossa kameramiehenä ja jäi eläkkeelle Ylen pääkuvaajan tehtävästä vuonna 2002.Takalan valokuvat ovat klassisia mustavalkoisia valokuvia. Hän kuvaa filmille ja tekee kuvista hopeagelatiinivedokset, jotka digitoidaan. Digitoiduista kuvista tulostetaan näyttelyihin mustesuihkuvedokset. Takala kuvasi Suomen ensimmäisiä videotaideteoksia, mm. Bo Carpelanin ?Pihasta?, Kruununhaan alueella. Luonnonherkkyyttä Galleria Duetto, Kalevankatu 15, esitteli vuoden loppuun kahta naistaitelijaa. Päivi Lempinen esitteli grafiikkaa ja öljymaalauksia. Taidegraafikko Johanna Koistinen työskentelee paljon metalligrafiikan parissa, mutta on hyödyntää myös litografiaa. ? Koistisen teoksissa luonto näyttelee usein merkittävintä osaa, varsinkin kasviaiheet, mutta rakkaiksi yleisölle ovat käyneet myös Koistisen kuvaamat herkät ja hauraat linnunpesät. Helsingissä taiteen parissa asuva Koistinen viettääkin kesänsä Kuopion Kärängän puutarhassaan, josta hän ammentaa ideoitaan, kriitikko-kuraattori Otso Kantokorpi esittelee. Ihminen on töissä muakna, mutta hauraana, tuskin näkyvänä, usein kuin muistona läsnäolosta. ? Ihmistä edustaa usein käsi, joka uurteineen ja kuvioineen rinnastuu lehtiruotien jo ikään kuin määritelmällisesti graafiseen ilmeeseen. Taiteilija on taidemaalarija graafikko Unto Koistisen (1917-1994) tytär ? oli nuorena suomalaisissa avantgardistisissa performanssiryhmissä Jack Helen Brut (1983-85) ja Helmut Pantzer (1985-87). Teksti: Risto Kolanen
• Viikot 2-3 ? Nro 1 11 Kaupunginmuseossa 300 000 kävijää seitsemässä kuukaudessa ??Toukokuussa 2016 Senaatintorin kulmalla ovensa avannut uusi Helsingin kaupunginmuseo on kerännyt jo 300 000 kävijää. Ennätyksellinen kävijämäärä saavutettiin seitsemässä kuukaudessa. Helsingin kaupunginmuseo avautui Senaatintorin kulmalla Torikortteleissa 13.5.2016. Uuden museon tavoitteena oli saavuttaa ensimmäisenä kokonaisena aukiolovuotenaan 200 000 kävijää. Tavoite saavutettiin neljässä kuukaudessa, ja seitsemässä kuukaudessa päästiin peräti 300 000 kävijään, mikä on Suomen museoiden kärkeä. Esimerkiksi Suomen vilkkaimpiin museoihin kuuluvassa Ateneumissa on käynyt koko vuoden 2016 aikana 350 000 ja Kiasmassa 300 000 museovierasta. Helsingin kaupunginmuseo sijaitsee Senaatintorin kulmalla. Se muodostuu viidestä vanhasta rakennuksesta, modernista uudisosasta ja kolmesta viehättävästä sisäpihasta. Täl- Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Julkaisija: Karprint Oy Ilmoituspäällikkö: Riitta Juslin puhelin 413 97 377, sähköposti riitta.juslin@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 413 97 330, sähköposti juha.ahola@karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Puhelin vaihde 413 97 300. Ilmoitushinnat: ?/pmm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 Määräpaikkakorotukset 10%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero (24%) lisätään hintaan. Ilmoitukset: 413 97 360, 413 97 300. telefax 413 97 405. Ilmestyy: Joka toinen viikko. Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä perjantaina Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2017 Museum of Broken Relationships -näyttely oli yleisömenestys. Kuva: Maija Astikainen lä hetkellä museossa voi vierailla Helsingin valitut palat -näyttelyssä, Lasten kaupungissa, Haju-aistikokemuksessa ja virtuaalielämys Aikakoneessa. Sisäpihoilla on esillä Alexander Reichsteinin He olivat täällä -valoteos 31.12.2016 asti. ? Kun avasimme museon, toivoimme että helsinkiläiset ottaisivat sen omakseen, sanoo museonjohtaja Tiina Merisalo. ? Museota suunniteltiin ja rakennettiin alusta asti yhdessä kaupunkilaisten kanssa, ja uskon, että se näkyy nyt. Merisalon mukaan kävijämäärän taustalla ovat onnistuneet näyttelyt, kuten kesän jymymenestys Museum of Broken Relationships, mutta myös uusi museo kokonaiselämyksenä. myös muunlaista tunnustusta. Lasten kaupunki palkittiin Helsingin lapsiystävällisimpänä paikkana ja kulttuurin saavutettavuuden edistämisestä saatiin tunnustus Helsingin vammaisneuvostolta. Onnistuneesta brändiuudistuksesta ammentanut uuden museon lanseerauskampanja pääsi Effie-markkinointiviestintäkilpailun lyhyelle listalle. Lisäksi museo oli syksyllä ehdolla vuoden uudeksi museoksi kansainvälisen Leading Cultural Destinations Awards -kilpailun eurooppalaisten museoiden sarjassa, Tate Modern Switch Housen ja Museum Voorlindenin rinnalla. Helsingin kaupunginmuseo Aleksanterinkatu 16 Avoinna ma?pe 11?19, la?su 11?17 Aina vapaa pääsy Valokuvaamot PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio kuvatapio.fi LVI Lämpö- ja vesijohtoliike ? vuodesta 1952 Hetipalvelut ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset Töölön Putkiliike Oy 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi Ostetaan Lasten kaupungin kansakoululuokassa voi opiskella vanhan ajan malliin. Kuva: Maija Astikainen ? On ollut ilo nähdä kuinka museoon on löytänyt monenlaisia uusia käyttäjiä: piipahtajia, rauhallista työskentelypaikkaa kaipaavia ja uudenlaisten elämys- ten etsijöitä. Vapaan pääsyn museoon on helppo tulla! Merisalo sanoo. Kävijät ovat ottaneet kaupunginmuseon omakseen, mutta museo on saanut Puheenvuoro Talvi toi juhlalle jatkon ??Loppiainen eli epifania toi keskellemme jumalallisen kirkkauden. Synkkyys ei lausu viimeistä sanaa, pyhyys on katoamatonta vaikka välillä pyhyyttä on vaikea havaita. Hätkähdin kun luin miten Italiassa - Pietarin, Paavalin ja paavien kotinurkilla - kirkkotiloja on pitänyt ryhtyä rakentamaan ostoskeskuksia muistuttaviksi jotta ihmiset paremmin osaisivat tavoittaa pyhyyden olemuksen. Vaikka äärellinen ei ikinä käsitä ääretöntä, jokainen kaipaa pyhyyttä, kokemusta tämänpuoleisuuden ylittävästä tuonpuoleisuudesta. Suomalaisuuteen kuuluva peräänantamattomuus näkyy joulutavoissamme. Haluaisimme että ?ois joulu ainainen ja juhla jumalainen.? Suomen kirjakielessä loppiainen mainittiin esi kertaa 1642 Raamatussa. Sanana se tarkoittaa loppumista, mutta ei joulu loppiaiseen pääty vaan jatkuu Nuutin päivään ja kekseliäästi vielä siitäkin viikon eteenpäin. Shakespearen näytelmä Loppiaisaatto (Twelfth Night) ja ruotsinkielisten trettondedag laskevat päiviä joulusta. Vanha suomalainen sanota ?Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi? viittaa miten vastentahtoista on lopettaa juhla. Tästäkö syystä joissakin osissa Suomea on Nuutinpäivälle kehitetty juhlan jatkopäivät: ?Keruuti, Heruuti, Peruuti, Hurra, Nurra ja Nurran nuppu.? Jatkopäivillä haluttiin pitkittää juhla-aikaa. Vasta siitä alkoivat juhlattomat selkä- ja härkäviikot. Vasta Nurran nupusta (19.1.), joka nykyjärjestelmässämme on Pyhälle Henrikille omistettu ensimmäinen rukouspäivä, voimme katsoa jouluajan päättyneeksi. Inkarnaatio eli Jumalan ihmiseksi tulo ansaitsee kristinuskon perusmysteerinä parhaan huomiomme ja syvän taipumisemme pyhän edessä. Hurrat ja Nurrat eivät siis liioittele. Auttaako rukous kun maailma repeilee? Loppiaisen symboleilla on ajankohtainen viesti rakoilevalle maailmalle. Ruotsin vaakunan kolme kruunua viittaavat itämaan tietäjien kruunuihin, joilla nämä viisaat maagit hevostensa selässä osoittivat valtansa korkeutta. Kolme kruunua liitetään myös Kölnin tuomiokirkkoon ja sen lippuun. Legendan mukaan Konstantinuksen äiti Helena siirrätti tietäjien maalliset jäännökset Konstantinopoliin, josta ne lahjoitettiin MIlanon arkkipiispalle. Fredrik Barbarossan neuvonantaja keksi puolestaan siirtää ne Kölniin jalokivillä koristettuun arkkuun. Ruotsi, Konstantinopoli, Milano ja Köln voivat siis yhä kilpailla näillä kruunuilla. Rikkaat tietäjät lahjoittivat Messiaalle kultaa, mirhaa ja suitsuketta, jota myöhemmin on tulkittu Jeesuksen ihmisyyden vertauskuvaksi. Kun Jumala ilmestyy, luo- Veli-Matti Hynninen tu todellisuus vavahtaa ja ihminen ei voi muuta kuin polvistua pyhän edessä. Tämä on huomattu kirkkotaiteessa. Kun tietäjät ovat seimellä, ainakin joku heistä on polvistuneena. Usein muistutan, että Jumalan ja naisen edessä on miehen polvistuttava. Tähti kertoo Jumalan kekseliäästä tavasta ilmestyä luomakunnalle. Kun Euroopan unionin tunnuksen suunnittelija halusi kuvata yhteisyyden ja liittoutumisen voimaa hän piti esikuvanaan Marian tähtiseppelettä. Näin syntyi Euroopan unionin tähtitunnus 1955 aluksi Euroopan neuvoston ja sitten koko unionin tunnukseksi. ?Taivaan kirkas tähti kerran, tietäjiä itämaan, johdatteli luokse Herran, loistavalla valollaan.? Veli-Matti Hynninen veli-matti©hynninen.info R Munkinseudun voit noutaa seuraavista paikoista: Pitäjänmäki, kirjasto Pohjois-Haaga, kirjasto Tali, urheilukeskus Munkkivuoren S-market Munkkivuoren Apteekki Munkkivuoren Ålandsbanken Munkkivuoren Kahvila Munkkivuoren lääkärikeskus Dextra Munkkivuoren seurakunta Munkkivuoren parturi Munkkivuoren K-kauppa Ulvilantie, Parturi ja suolahoito Munkkiniemen puistotie ---Neste ---Raikan Rauta ---Kiinteistömaailma ---Alepa ---Huoneistokeskus ---Munkkiniemen Yhteiskoulu ---Saga Seniorikeskus ---Ruissalo säätiö ---Apteekki ---Kirjasto ---Nordea ---Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy Professorintie 2 ---Munkkiniemen Apteekki
• MunkinSeutu 12 Nro 1 ? Viikot 2-3 Elämä on muutakin kuin asuntoasioita. Näin joulun alla Vuokraturvan perustaja ja joukko suomalaisia huippumuusikoita suuntasivat studioon, ja siellä syntyi musiikkia. Olisiko Timo Metsolan kannattanut pysyä lestissään ja keskittyä asuntoasioihin? Se selviää vain kuuntelemalla. Kuuntele Spotify-palvelusta tai osta levy! www.cdon.com Levystä otettu painos on jo ylittänyt kaupallisessa jakelussa kultalevyyn oikeuttavan määrän. Tutustu sinäkin. Mukana mm. Sanin uusi koskettava joululaulu ?Lapsuuden joulu?. Tapio Liinoja lohduttaa kuulijaa laulussa ?Mut elämä jatkuu?. Vuokraturvan Timo Metsola laulaa ?Vanhat valokuvat? ja ?Pakoon itseltään?. in etu an nn osan u t v kä ar Oy se ulu us n o o k kim t . a rv man ttäjä oustu tu l li Ta kra rhaim avä o r u a k V p uo ä ett ut v an a s Harkitsetko asuntosi vuokraamista? Oletko myymässä asuntoasi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti. Myyntiturva on turvallinen valinta. Et maksa liikaa välityspalkkiota, ja asuntosi myynti on osaavissa käsissä. Takaamme myös välitystyömme laadun. Normaalin vuokravakuuden lisäksi saat ylimääräisen takauksen koko ensimmäisen vuoden vuokranmaksusta. Soita niin keskustellaan tarkemmin! Palvelumme on tehokas. Lue tyytyväisten asiakkaidemme palautteita kotisivuilta ja totea itse. Markkinoimme asuntoja erityisen monipuolisesti, myös lehti-ilmoituksilla. Soita ja sovi tapaaminen! p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi Ilmalankuja 2, HKI