• Kesäalen loppurysäys! Hoida ihoasi tuloksekkaasti Heel & Elbow Cream - erikoisvoide jaloille ja käsille 37 ?. Voide pehmentää kuivat ihoalueet hetkessä. Tulokset jo 3 viikon käytön jälkeen Paras istuvuus ja täydelliset muodot joka vartalolle, hoikentavilla housuilla. Paljon kokoja (32-48), värejä ja pituuksia. Syksyn uudet housuvärit Töölön myymälässä ja verkkokaupassa www.dressingroom.fi Tervetuloa palveltavaksi! ALE MEPHISTO SHOP HELSINKI Munkkiniemen puistotie 9 p. 09 484 803 Nettiajanvaraus: beautyexperience.nettiajanvaraus.fi LOPPURYSÄYS Annankatu 34 A, 00100 HELSINKI Puh. 020 734 8410 Palvelemme ark. 10-18, la 10-16 ?60% Ma-pe 10-18, la 10-14 www.mephistoshophki.com JATKUU 47. vuosikerta - JATKUU Nro 14 MunkinSeutu 2016 - Viikot 32-33 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti Ota Spurtti kohti syksyä! HARKITSETKO OMA KODIN MYYNTIÄ? Haluatko senttejä pois vyötäröltä, vatsanseudulta, reisistä tai lantiolta? Kartoitetaan yhdessä unelmasi ja toiveesi. Kun olet tehnyt päätöksen, voit huoletta jättää kaiken muun hoidettavakseni. Lisäksi voit valita kodinvaihtoa helpottavia lisäpalveluja, jotka auttavat sinun ja perheesi arkea. Ota reippaasti yhteyttä! Luonnollinen ja tehokas kehonmuokkausmenetelmä HYPOXI perustuu kevyen liikunnan ja alipaineen yhdistelmään. HYPOXI kohdentaa rasvanpolton ongelmakohtiin sekä poistaa selluliittia. HYPOXI muokkaa tehokkaasti myös miesten keskivartaloa. Urheilijat voivat nopeuttaa palautumista HYPOXIN avulla. Minulla on aina aikaa Sinulle ja tutuillesi kaikissa asuntoja koskevissa asioissa! Smartum ja muut liikuntaedut käyvät meillä maksuvälineenä. Varaa jaksosi 31.8 mennessä, saat 2 lisäkertaa kaupan päälle (Arvo 110-130?) www.maijahertzbaumann.com puh 040 6807700 | maija.hertzbaumann@kahdeksas.fi HYPOXI-STUDIO MEILAHTI Paciuksenkaari 14, Helsinki puh.044 300 0050 | meilahti@hypoxi.fi LUE LISÄÄ: www.hypoximeilahti.fi www.kahdeksaspaiva.fi Kahdeksas päivä Oy | LKV Maija Hertz-Baumann Metsänneidonkuja 12, 02130 Espoo Lounas ark. klo 10.30?15 Salaattipuffet, pääruoka Maukas à la carte ? erikoisuuksia ja tuttuja herkkuja Meiltä mausteinen nepalilainen tee ja kahvi sekä paikallinen olut. Take away, A-oikeudet yksityistilaisuudet (100 paikkaa) juhlabuffet, catering, merkkipäivät, kokoukset ? Munkassa joogataan! Maskeeraus&Make up Huopalahdentie 3 p. 487 107 TERVETULOA Tarjoukset 4-vuotissynttäreiden kunniaksi Parturikampaamo -40% Saga-Hius arkipäivisin klo 15.00 jälkeen ja lauantaisin ja sunnuntaisin koko päivän klo 12.00-22.30 ? Nepalilainen Ravintola Gurans Mannerheimintie 168, p. (09) 454 6181 Ma-pe 10.30?22.30, la-su 12?22.30 www.ravintolagurans.fi Ruskeasuon Teboil -bensa-asemaa vastapäätä IKKUNANPESUT KESÄAURINGON ILOKSI! Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita emännille p. 010 281 2600 www.lakeudenpito.fi Merja Lampa P. 4585 6503 Saga-Seniorikeskus Munkkiniemi Dosentintie 12, 00330 Helsinki Asustehuolto Ullastiina ? Vaatekorjaukset ? Tilaustyöt ? Hääpuvut ? Nahkavaatteet ? Turkit ? Pesulapalvelu ? Nahkapesu ? Kodintekstiilit ? Alihankinta ym. Länsi-Pakila Rapparintie 6 (09) 752 2668 myös taitoluistinteroitus/ 050 5589984 ~ Hyvä palvelu ~ Takuutyö Munkkiniemi Perustie 19 (09) 488 404 Itäkeskus Itäkatu Stockmann yläkerta 4 krs. (09) 343 3009 Ilmoittautuminen elokuussa alkaville kursseille on käynnissä! Varaa paikkasi ajoissa! Voimajooga 25.8.-13.10.16 Flow Yoga 22.8.-10.10.16 Yin-jooga 25.8.-13.10.16 Äijäjooga Power Vinyasa 21.8.-9.10.16 17.8.-5.10.16 Terve selkä-jooga 23.8.-11.10.16 Combat Yoga 21.8.-9.10.16 Infot: asiakaspalvelu@studiosoleil.fi tai puhelimitse 050 3801415 Dosentintie 7 D, Helsinki www.studiosoleil.fi/joogakurssit HOITOA ALKOHOLISMIIN Minnesota-mallista hoitoa päihde- ja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Avohoito sopii hyvin myös työelämässä oleville. Kirjamme Viimeinen pisara -toipumisen avaimet nyt myös äänikirjana.
• MunkinSeutu 2 ET-Hammaslääkärit Oy AJANVARAUS 09 506 3206 / Maksym (SHG) 040 355 6162 Muovipaikkaus alk. 60? Hampaan poisto alk. 60? Hammaskiven poisto alk. Hammasimplantit /kpl 60? 1595? 09 506 3206 AJANVARAUS ? ULVILANTIE 13, 00350 MUNKKIVUORI Bussit: 14, 18, 52, 57, 58, 539 Nro 14 ? Viikot 32-33 Tällä viikolla alkavat koulut tuovat liikenteeseen tuhansia lapsia. Kuva Nina Mönkkönen /Liikenneturva. Tee suojatiestä turvallinen ??Aikuisilla ja etenkin autoilevilla on päävastuu lasten turvallisuudesta liikenteessä. Yli puolet kuljettajista kertoo, että tarkkaamattomuus tai huomiointivirhe on ollut syynä siihen, ettei ole antanut kävelijälle tietä suojatiellä. Oikea tilannenopeus antaa aikaa havainnoinnille ja säästää äkkijarrutuksilta ? siis tekee suojateistä turvallisempia. Liikenneturva kysyi suomalaisilta syitä, miksi ei ollut pysähtynyt suojatien eteen ja antanut tilaa käve- KAHVI JA PULLA ILMAISEKSI Tällä lipukkeella Sisumetsän pääsylipun tai aluelipun ostaneille kahvi ja pulla kahdelle veloituksetta. 11.9.2016 asti. Voimassa 14.8.2016 asti. KAHDELLE! Hugo Park Aulanko avattu! Tällä lipulla Hugo Park seikkailijalle ilmainen Buff huivi. (Arvo 6 ?) Voimassa 14.8.2016 11.9.2016 asti. Voimassa Linnassa esillä Katariina Sourin taidenäyttely! 21.6 - 11.9.2016 www.hiidenlinna.com / puh. 0600 418 704 lijälle, joka on ollut aikeissa ylittää tien. Vastauksista nousivat esiin kiire ja huomiointivirhe tai huomion kiinnittyminen johonkin muuhun kuin käsillä olevaan liikennetilanteeseen. Samat taustatekijät näkyvät myös onnettomuustilastoissa. ? Kun kiire yllättää, liikenteeseen lähdetään herkästi ottamaan menetettyä aikaa kiinni. Tällöin virheiden määrä voi kasvaa. Hätäilevän mielessä kiire on myös päällimmäisenä, jolloin keskittyminen on jossain muualla kuin liikenteessä ja havaintojen teko kärsii, Rainer Kinisjärvi Liikenneturvasta kuvailee. Suojatieonnettomuuksissa korostuvat vauhti ja huomion herpaantuminen Suojatieonnettomuudet ovat suurelta osin inhimillisen virheen seurausta: kuljettaja ei huomaa kävelijää tai tekee havainnon liian myöhään. Vilkaisu älypuhelimeen tai katsaus navigaattoriin voi luoda vaaratilanteen suojatielle tulevalle jalankulkijalle. Etenkin jos nopeutta on sallittua enemmän. Kävelijän turvallisuuden kannalta ero 30 km/h ja 40 km/h nopeuden välillä on käänteentekevä. Siinä, missä 30 km/h nopeudella ajanut kuljettaja sekunnin reaktioajan jälkeen jarruttamalla on saanut ajoneuvonsa pysähdyksiin, on vastaavassa kohdassa 10 km/h nopeammin ajaneella kuljettajalla nopeutta vielä reilusti yli kolmekymppiä. ? Alhaisemmat taajamien nopeusrajoitukset ? ja niiden noudattaminen ? vähentää onnettomuuksia ja vakavia henkilövahinkoja. Ne paitsi helpottavat kävelijöiden ja pyöräilijöiden tienylityksiä tekevät myös autoilusta entistä sujuvampaa, kun kuljettaja ehtii tehdä tarvittavat havainnot oikea-aikaisesti ja reagoida muuttuviin liikennetilantei- siin paremmin, Kinisjärvi perustelee. Suojatiellä ajoneuvon kuljettajan on annettava esteetön kulku jalankulkijalle, joka on suojatiellä tai astumassa sille. Silti ylittäjänkin on oltava tarkkaavainen. Etenkin lasten kanssa on hyvä kerrata tienylityksen kultaista sääntöä: molempiin suuntiin on aina katsottava ennen tien ylitystä, suojatielläkin. Liikenneturva kampanjoi koulujen alkaessa yhdessä autoalan järjestöjen ja poliisin kanssa suojateiden turvallisuuden puolesta. Sinä teet suojatien -kampanja muistuttaa, että me jokainen teemme omilla valinnoillamme suojatiestä nimensä veroisen. Kuljettaja, muista nämä: ??Noudata nopeusrajoituksia. Aja koulujen läheisyydessä tavallista rauhallisemmin. ??Anna tietä kävelijälle, joka on suojatiellä tai astumassa sille. ??Lähesty liikennevaloja sellaisella nopeudella, jolla saat auton pysähtymään ilman hätäjarrutusta valo- jen vaihtuessa keltaiseksi. ??Pieni lapsi jää herkästi katveeseen. Seuraa koulujen läheisyydessä ja asuinalueilla tien reunoja ja katvealueita. Näin ehdit tekemään havainnot ajoissa. ??Vältä auton peruuttamista alueella, jossa on leikkiviä lapsia. Suomenlinnan hoitokunta rakennuttaa Lonnan saarelle hirsisaunan ??Merilinnoitus Suomenlinnaan kuuluva piskuinen Lonnan saari saa täydennystä palvelutarjontaansa, kun merilinnoitusta hallinnoiva Suomenlinnan hoitokunta rakennuttaa saaren vanhan saunan tilalle uuden hirsisaunan. Saunan on veistänyt Karstulassa Hirsityö Heikkilä Oy, joka pystyttää saunaa parastaikaa. Puukiuasta päästään lämmittämään keväällä 2017. Sauna tulee yleisön käyttöön, ja sen pääsuunnittelija on arkkitehti Anssi Lassila. Suomenlinnan hoitokunta on tähän mennessä peruskorjannut Lonnan kuudesta rakennuksesta viisi. Täksi kesäksi valmistui entisten miinavarastojen restaurointi. Tiloissa on muun muassa ravintola, kahvila ja tapahtuma- ja juhlatiloja. Keväällä 2014 auenneen Lonnan saaren palveluista vastaa Lonnan Hyväntuulenkeidas Oy, jonka palvelutarjonnan osaksi uusi saunakin tulee. Suomenlinnan kahdeksalla saarella Suomenlinnan hoitokunta pääosin restauroi rakennuksia ja saarten kulttuurimaisemaa, mutta aika ajoin saarille rakennetaan uutta. Lonnan saunan lisäksi lähivuosina rakennetaan asuintaloja Suomenlinnan Länsi-Mustasaarelle. Hankkeesta on käynnissä arkkitehtuurikilpailu. Lonna on yksi Suomenlinnan kahdeksasta saaresta ja saarista viimeisimpänä siviilihallintoon siirtynyt. Lonna oli puolustusvoimi- en hallussa vuoteen 1999, jolloin saari siirtyi Suomenlinnan hoitokunnalle. Virasto alkoi kunnostaa saarta, jossa on historiansa aikana muun muassa varastoitu ruutia sekä koottu ja säilytetty merimiinoja. Lonnassa sijaitsee myös harvinainen toisen maailmansodan aikainen demagnetointilaitteisto, jonka avulla poistettiin laivoista rungon magneettisuutta. Vuonna 1808 Suomen sodan aikana Ruotsi ja Venäjä neuvottelivat Viaporin linnoituksen antautumisesta Lonnassa. Lonna sijaitsee Kauppatorin ja Suomenlinnan pääsaaren välissä. Saari on auki kesäkauden, ja sinne pääsee kulkemaan vesibussilla tai omalla veneellä.
• Viikot 32-33 MunkinSeutu 47. vuosikerta ? nro 14 Ajankohtaista Helsingin koulut siirtyvät digiaikaan Oppiminen ja opetus uudistuvat ??Helsingin kaupungin kouluissa ja oppilaitoksissa on käynnistymässä merkittävä toimintakulttuurin muutos. Helsingin kaupunginvaltuusto myönsi kokouksessaan 15. kesäkuuta rahoituksen opetuksen vuosien 2016-2019 digitalisaatio-ohjelman käynnistämiseksi. Ohjelma koostuu viidestä kokonaisuudesta, jotka käynnistyvät nyt toden teolla. ?Opetuslautakunnan 30. maaliskuuta hyväksymän digitalisaatio-ohjelman ja kaupunginvaltuuston sen toteuttamiseksi myöntämän rahoituksen turvin saamme mahdollisuuden kehittää oppimista ja osaamista aivan uudella tavalla, iloitsee opetustoimen johtaja Liisa Pohjolainen. Helsinki on digitalisaatio-ohjelman myötä kansainvälisestikin opetuksen ja oppimisen kehittämisen kärjessä. Jos vedessä on runsaasti sinilevää, vesi värjäytyy selvästi vihreäksi, kuten tässä Aurinkolahden venesatamassa. Kuva: Hanna Pohjakallio. Helsingin uimarannoilla runsaasti sinilevää Oppilaista ja opiskelijoista aktiivisia toimijoita Meriveden lämpötila noussut ??Helsingin kaupungin ympäristökeskus otti uimavesinäytteet tällä viikolla Itä-Helsingin suurilta ja pieniltä yleisiltä uimarannoilta. Mitatut veden lämpötilat vaihtelevat nyt 17?22 asteen välillä. Vesinäytteiden tulokset olivat kaikilla muilla rannoilla hygieeniseltä laadultaan hyviä, mutta Iso Kallahden uimavedessä havaittiin kohonneita E-coli bakteerin pitoisuuksia. Keskiviikkona otetussa uusintanäytteessä pitoisuudet olivat laskeneet normaalille tasolle. Uimaveden hygieenisen laadun väliaikaista huonontumista voivat aiheuttaa esimerkiksi lintujen ulosteet. Sinilevää on viikon aikana havaittu vähän tai runsaasti lähes kaikilla merenrannan yleisillä uimarannoilla. Tyynellä säällä veden pinnalle on muodostunut vihertävä kalvo eli sinileväkukinto. Muutamalta rannalta on otettu sinilevänäytteitä, joista on löytynyt mahdollisesti myrkyllistä Dolichosperum-suvun levärihmastoa ja Aurinkolahdelta lisäksi myrkyllistä Nodularia-suvun sinilevää. Sinileviin on aina syytä suhtautua kuin ne olisivat myrkyllisiä. Vantaanjoen uimarannoilta ei toistaiseksi ole lainkaan sinilevähavaintoja. Jos vedessä on runsaasti sinilevää, eli vesi on värjäytynyt selvästi vihreäksi, on hyvä välttää uimista tai käydä suihkussa heti uimisen jälkeen. Ainakaan pieniä lapsia ei tulisi päästää veteen, jotta he eivät saisi sinilevää sisältävää vettä iholle ja suuhunsa. Mikäli rannalla näkyy pintaleviä, ei vettä kannata käyttää löylyvetenä tai antaa eläinten juoda sitä. Sivu 7 ? Digitalisaatio-ohjelmalla varmistetaan, että oppilaat ja opiskelijat saavat tulevassa työelämässä ja yhteiskunnassa tarvittavat taidot, painottaa digitalisaation kehittämispäällikkö Pasi Silander. Opettajan rooli muuttuu oppimisen ohjaajaksi ja aktivoijaksi. Oppilaita ja opiskelijoita kannustetaan myös aktiivisiksi toimijoiksi ja yhteisöllisen tiedon rakentajiksi. Sivu 7 Haagan pelastusasema peruskorjataan ??Neljäkerroksinen rakennus kunnostetaan vanhaa vaalien. Työt valmistuvat marraskuussa 2016. Pelastusaseman talotekniikka uusitaan kokonaan. Myös julkisivun pitkä parveke, vesikaton rakenteet, ulko-ovet ja ikkunat uusitaan lähes kokonaisuudessaan. Luentosali siirretään toisesta kerroksesta ensimmäiseen ja sauna majoitustilojen yhteyteen. Miehistön keittiöstä tulee tupakeittiö. Rakennuksen itäpuolelle nousee laajennusosa, jonne sijoittuvat pesuhalli, jätehuone ja polkupyörävarasto sekä ilmanvaihdon konehuone. Kalustehallista ja teknisistä tiloista tehdään toimivammat. Pelastusasema kunnostetaan rakennussuojelua noudattaen. Pääaulat 1- ja 2-kerroksessa, porrashuoneet sekä miehistön oleskelutila ja liikuntasali katsomoineen sekä julkisivut ovat säilyneet lähes alkuperäisinä. Rakennuksessa on myös alkuperäisiä ulko-ovia, kiintokalusteita ja kaiteita, jotka säilytetään. Haagan pelastusasema on valmistunut vuonna 1961. Osittainen peruskorjaus tehtiin viimeksi vuonna 1996. Arkkitehtuuriltaan rakennus edustaa sodan jälkeistä modernismia, jossa korostettiin vaakasuuntaisia linjoja ja virtaviivaisuutta ? näkyvimmät ovat pelastusaseman suuret lasipinnat ja voimistelusalin korkea pulpettikatto. Peruskorjaus aloitettiin kesäkuussa 2015, ja työmaalla vietettiin harjannostajaisia nyt kesäkuun puolivälissä. Korjaustöiden laajuus on 4 050 bruttoneliötä ja rakennuskustannukset 10 miljoonaa euroa arvonlisäverottomana. Rakennuttamistehtävistä vastaa Helsingin kaupungin rakennusviraston HKR-Rakennuttaja. Hankkeen tilaaja on Helsingin kaupungin pelastuslaitos. Pellehyppyshow Uimastadionilla. Kuva: Konsta Linkola/liikuntavirasto. Täysin naurettava pellehyppyshow Uimastadionilla ??Veikeä ja kansainvälisesti tunnettu pellehyppyryhmä Jerobeam Salakyttä Team esiintyy Uimastadionilla keskiviikkona 10. elokuuta kello 18.00 alkaen. Luvassa on taattua täysin naurettavaa pellehyppyhassuttelua, kun klovnit hauskuttavat yleisöä monipuolisilla ja ajoittain jopa hurjannäköisillä tempuil- laan. Ennen pellehyppyjä Uimastadionilla nähdään myös vauhdikkaita voimistelu- ja cheerleading-esitykSivu 8 siä.
• MunkinSeutu 4 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Yleisönosasto Nro 14 Työväenopistossa on runsas tarjonta syksyksi H elsingin työväenopiston syyskausi tarjoaa kaupunkilaisille yli 2 500 kurssia, maksuttomia yleisluentoja ja tapahtumia, joiden sisällöt vaihtelevat ikivihreistä suosikeista ajan trendeihin ja ilmiöihin. Syyskuussa käynnistyvät Somalia sydämissämme sekä Turkki ? Lähiitää vai Eurooppaa? -luentosarjat, joilla perehdytään maiden yhteiskuntarakenteisiin ja arvoihin. Laajassa Haloo Eurooppa ? mitä kuuluu? -luentosarjassa käsitellään EU:ta, Brexitiä ja pakolaiskriisiä monelta eri kantilta. Lokakuussa jännitetään Yhdysvaltain presidentinvaaleja tutustumalla maan poliittiseen järjestelmään, entisiin presidentteihin sekä vuoden 2016 ehdokkaisiin Hillary Clintoniin ja Donald Trumpiin. Hyvinvointi- ja terveyskurssien uutuutena tarjolla on Puu ja juuret -viikonloppu, jonka aikana omaa itseä ja ympäröivää maailmaa lähestytään puun elinkaaren ja kansanperinteen kautta. Kokonaisvaltaista hyvinvointia tarjoavat myös useat eri itsehoidon ja yrttilääkinnän kurssit sekä jooga-, pilates- ja kehonhuoltokurssit. Tanssin maailmaan voi astella aikuisbaletin ja lavatanssin, twerkin, katutanssin tai vaikka musikaalitanssin tahdissa. Taidetta ja joogaa -kurssi avaa luovuuden: kundaliinijoogan jälkeen värimaalataan sormilla, varpailla ja vasemmalla kädellä. Kotitalous- ja luonto ja ympäristö -kursseilla retkeillään metsään ja valmistetaan ateria metsän antimista, loihditaan hävikkiruoka herkuiksi, kokataan sinkkuruokaa ja keitellään itsetehtyjä liemiä. Käsitöiden uutuuskursseilla ommellaan alus- ja yöasuja ja sadevaatteita, valmistetaan silikonimuotteja askartelu- ja valutöihin sekä tehdään ja koristellaan syntymäpäivien hittituote eli piñata. Neuletöiden kurssilla opitaan kutomaan kahta sukkaa yhtä aikaa. Vuosien takaa ohjelmistoon palaa kansallispukuihin liittyvä Tykkimyssykurssi. Myös kurpposia ja lipokkaita eli lestittömiä nahkatossuja tehdään kursseilla. Tänä syksynä alkaa myös kolmevuotinen Hyväksi kotiompeli- jaksi -opintokokonaisuus, joka kehittää asteittain vaateompeluun. Syksyllä käynnistyy teatteritaiteen perusopetuksen 2-vuotinen opintokokonaisuus, joka valmentaa näyttelijäntyöhön ja tähtää esityksen valmistamiseen. Kursseilla voi perehtyä myös improteatteriin, stand up -komiikkaan, sirkustaiteen vannetekniikkaan sekä teatteriohjauksen perusteisiin. Kirjallisuuden kaupunkikierroksella kuljetaan kotimaisten dekkareiden jäljillä rikosfiktion keskeisille murhapaikoille Helsingissä. Tekstihautomossa kirjoitetaan proosa- tai draamakäsikirjoituksia. Musiikinopetuksen uutuuksina alkaa beat-boxauksen alkeet lauluyhtyeelle, pop-laulujen säveltäminen, sanoittaminen ja demottaminen sekä Miesten Warm Up! -kuorokurssi. Uusia teemakursseja ovat operettimusiikkiin keskittyvä laulun ja esiintymistaidon kurssit, soinnutuksen ja reharmonisaation kurssi sekä kitarakurssit Blueskitara, Riffipohjainen laulusäestys ja Trubaduurilaulun säveltäminen, soinnuttaminen ja kompin luominen. Yli kahdenkymmenen kielen opetustarjonnassa uutta on suomen ja serbian kielen tandemkurssi, jossa opiskellaan serbiaa/bosniaa/kroatiaa yhdessä natiiviopettajan sekä kieltä äidinkielenään puhuvien opiskelijoiden kanssa. Suomen kielen kurssien lisäksi maahanmuuttajia rohkaistaan osallistumaan kaksikielisille kursseille, kuten Piirustus ja maalaus suomeksi ja venäjäksi sekä Cultures meet by sewing ? Kulttuurit kohtaavat ommellen. Työväenopisto myöntää elokuusta alkaen päätoimisille opiskelijoille 50 % alennuksen normaalihintaisista kursseista. Alennukseen oikeuttaa voimassaoleva opiskelijakortti tai oppilaitoksen todistus opiskelun päätoimisuudesta. Saadakseen alennuksen opiskelijan on asioitava työväenopiston asiakaspalvelussa. Tarjontaa on siis yllin kyllin, joten jokaisen kiinnnostuneen kannattaa käyttää kaupungin tarjoamaa opinahjoa hyväkseen, niin opiskeluun kuin virkistykseen sekä ihmisten tapaamiseen sekä tutustumiseen! - j.a. Syy Länsimetron myöhästymiseen kyllä tiedetään ??Viesti: Uutisista on saanut lukea ettei Länsimetro valmistu ajallaan, eikä tietoa uudesta aikataulusta ole. No kyllähän se nyt olisi pitänyt arvata! Sehän nähtiin nimittäin jo kertaalleen miten luotettavia nämä aikataulu ovat silloin kun alkuperäistä metroa rakennettiin, olisiko silloin 80-luvulla ollut peräti viisi vuotta jäljessä aikataulustaan. leviämistä ei tunneta vielä täysin. Se voi levitä paikasta toiseen esimerkiksi maan tai taimien mukana. Kosteat ja viileät säät voivat edistää bakteerin leviämistä ja sen kehitystä. Lämpimillä ja kuivilla säillä se etenee ehkä hitaammin ja saattaa sinnitellä pitempään piilevänä. Taudin tuntomerkit?Bakteeritauti aiheuttaa aluksi lehtien nuutumista. Vähitellen lehdet kellastuvat, ruskettuvat ja varisevat maahan. Lopulta puun haara on lähes lehdetön. Taudille tyypillisiä ovat myös alkukesästä runkoon ilmestyvät ruskeat, vuotavat bakteerilaikut. Hevoskastanjoilla on myös muita hankalia vaivoja, kuten lehtimiinaajia ja lehtitauteja, jotka voivat nekin ruskettaa puita kokonaan jo loppukesällä. Tokoinrannassa tauti eteni viime kesänä aluksi rajuna ja epäiltiin, että infektiossa on mukana myös muita taudinaiheuttajia, kuten Phytophthora-mikrobi. Tätä munasientä ei kuitenkaan Luonnonvarakeskuksen keväällä 2016 ottamissa kasvija maanäytteissä havaittu. Onko hevoskastanjoilla tulevaisuutta Helsingissä??Pseudomonas-taudin leviäminen voi mahdollisesti Jos minulta kysytään syy tähän myöhästelyyn on sitäpaitsi kokoajan ollut selvillä: junat kun on alun alkaen rakennettu väärin. Jos metrojuniin olisi aikoinaan valittu dieselmoottorit sähkön sijaan meidän ei tänä päivänä tarvitsisi olla tässä tilanteessa. Dieselmoottorit kun edustavat hyväksihavaittua, luotettavaa tekniikkaa joka toimii säässä kuin säässä. Sähkömoottoreista taas on pelkkää harmia. Varsinkin tunneleissa. Sinänsä tämä metron laajennuksen myöhästyminen ei minua häiritse, koska en sitä käytä. Vannoin nimittäin aikoinaan etten astu siihen myyränkoloon jalallanikaan, enkä muuten ole astunut. Bo Hager Oululainen nainen etsii yksiötä Helsingistä ??Olen 25v naishenkilö muuttamassa Helsinkiin töihin ja etsin itselleni pitkäaikaista asuntoa 1.9. läh- tien. Haussa yksiö hyvään hintaan hyvillä yhteyksillä. Otathan yhteyttä nroon 0442022643 ja voin kertoa itsestäni lisää. Kiitos! Päivi Pirhonen Hernesaaren eteläpäässä ruopataan ja tehdään meritäyttöä ??Hernesaaren eteläosan edustalla ruopataan ja tehdään meritäyttöä. Ruoppausalueen pinta-ala on noin 4,4 ha, ja meritäytöissä syntyy noin 1,6 ha maaaluetta. Ruoppaus- ja meritäyttöalue sijaitsee nykyisen Hernesaaren eteläpäässä. Heinäkuussa alkanut ruoppaus kestää elokuun loppuun. Täyttötyöt alkavat elokuun puolessa välissä ja kestävät joulukuulle 2016. Elokuun aikana ruoppaukset ovat käynnissä ympä- ri vuorokauden seitsemän päivää viikossa. Täyttötöiden alkaessa töitä tehdään maanantaista lauantaihin, 12 tuntia vuorokaudessa. Täyttötöissä käytetään avolouhintatyömailta tuotua, vastaanottopaikoilla käsiteltyä louhetta. Louheen seassa olevia panoslankoja puhdistetaan pois ennen meritäyttöä. Veneryhmä kerää täyttötöissä mereen joutuneet panoslangat. Louhetäytöt nousevat noin kaksi metriä merenpinnan yläpuolelle. Työaluetta rajataan mahdollisuuksien mukaan keltaisin erikoismerkein. Veneilijöiltä ja muilta vesilläliikkujilta toivotaan kuitenkin ylimääräistä tarkkaavaisuutta vaaratilanteiden välttämiseksi. Ruoppaus-ja täyttötöitä tehdään tulevan risteilijälaiturin rakentamista varten. Helsingin Sataman rakentama risteilijälaituri valmistuu arvion mukaan kesäkaudelle 2019. Tallinkille matkustajaennätys ??Tallink teki heinäkuussa uuden matkustajaennätyksen; matkustajia oli viisi prosenttia enemmän kuin vastaavana ajankohtana viime vuonna, eli yhteensä 1 188 226 matkustajaa. Matkustajamäärät kasvoivat eniten, yli 10 prosenttia Suomi-Viro-reitillä, ollen 661 234 matkustajaa. Kasvu johtui pääosin Silja Europan maaliskuussa alkaneesta Helsinki-Tallinna-reitistä. Ruotsi-Latviareitillä matkustajamäärät kasvoivat 3,1 prosenttia ollen 53 318 matkustajaa. Suomen ja Ruotsin välisil- Hevoskastanjoita vaivaava bakteeri levinnyt jo toiseen puistoon ???Töölön Sibeliuksen puiston hevoskastanjoista on löydetty haitallista bakteeritautia. Pseudomonas syringae pv. aesculi ? tauti voi tappaa puita nopeastikin, mutta se voi myös heikentää niitä vähitellen. Bakteeri tunnistettiin Eviran laboratoriotesteissä. Tauti on sama, jota löydettiin viime kesänä Kallion Tokoinrannasta. Bakteeritaudin vuoksi sieltä jouduttiin poistamaan kymmenkunta huonokuntoista hevoskastanjaa. Rakennusvirasto seuraa nyt tarkasti taudin leviämistä. Pseudomonas-bakteerin Nro 14 ? Viikot 32-33 lopettaa kokonaan uusien hevoskastanjoiden istuttamisen kaupungin puistoihin. Tokoinrannasta on kevään ja kesän aikana havaittu lisää oirehtivia puita. Yhteensä oirehtivia puita on toistakymmentä. Hevoskastanjoiden selviämästä seurataan vielä jonkin aikaa, ennen kuin tehdään päätös niiden kohtalosta. Viime vuosina Helsingin puistoihin on istutettu nuoria hevoskastanjan taimia ja puita seurataan tarkasti. Helsingin tunnetuimmassa hevoskastanjapuistossa, Hesperian Esplanadilla tautia ei ole vielä havaittu. lä reiteillä matkustajia oli heinäkuussa 368 527 eli 2,5 prosenttia vähemmän kuin vastaavana ajankohtana viime vuonna. RuotsiViro-reitillä matkustajia oli 105 147 eli 0,7 prosenttia vähemmän. Tallink kuljetti heinäkuussa yhteensä 23 835 rahtiyksikköä ja 160 754 ajoneuvoa. Kuljetettujen rahtiyksiköiden määrä kasvoi 3,5 prosenttia ja ajo- neuvojen määrä 7,2 prosenttia. AS Tallink Grupp on pohjoisen Itämeren alueen suurin matkustaja- ja rahtiliikennevarustamo. Yrityksellä on yhteensä 15 alusta ja se liikennöi Tallink- ja Silja Line -brändeillä kuudella reitillä. AS Tallink Grupp työllistää noin 7 000 henkilöä ja kuljettaa vuosittain 9 miljoonaa matkustajaa. Kaupunki kartoittaa uudelleen ranta-alueet ? ? Ourit-saaren telakka-alueelle kaupunki on suunnitellut kaupungin keskitettyä venesatamatukikohtaa. Liikuntalautakunta keskusteli aiheesta kokouksensa yhteydessä torstaina 16.6. ja totesi, että liikuntavirasto kartoittaa vielä kertaalleen satamatoimintaan soveltuvat Helsingin ranta-alueet ja selvittää mahdollisia kaupungin venesatamatukikohdan sekä puuvenetelakan sijoittamiselle soveltuvia alueita. Kaupungilla on tällä hetkellä useampia tukikohtia, jotka sijaitsevat pääsääntöisesti väliaikaisissa tiloissa.  Läntinen venesatamayksikkö toimii Sompasaaressa väliaikaisista tiloista käsin. Tilakeskus on irtisanonut Sompasaaren vuokrasopimuksen päät- tymään 30.11.2016, jonka jälkeen tukikohdan on määrä muuttaa jälleen väliaikaisiin väistötiloihin Rajasaareen. Itäinen venesatamayksikkö sijaitsee puolestaan Puotilassa. Sekä Rajasaaren että Puotilan tukikohdat ovat väliaikaisia, sillä alueille on kaavoitettu muuta toimintaa. Kaupungin tavoitteena on keskittää merellisen Helsingin venesatamatukikohdat yhteen paikkaan. Liikuntalautakunta hyväksyi venesatamatukikohdan tarveselvityksen torstaina 14.4.2016. Syksyllä 2016 Helsinki kartoittaa uudelleen kaupungin ranta-alueet, jotka soveltuisivat kaupungin merelliseksi tukikohdaksi ja puuvenetelakan sijoittamispaikaksi. 
• MunkinSeutu Viikot 32-33 ? Nro 14 5 Metroliikenteen vuoroväli ja metrojunat lyhenevät Metro. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Paul Williams Asemille tulossa uusia opasteita ??Metroliikenteen vuoroväli lyhenee 15. elokuuta. Samanaikaisesti metrojunat lyhenevät nelivaunuisiksi. Elokuun alkupuolella metroasemien laitureille aletaan kiinnittää uusia opastetarroja, jotka ilmaisevat junien pysähtymispaikat. Uudistuksilla varaudutaan länsimetron liikenteen aloittamiseen. 15.8. alkaen metrojunat kulkevat arkisin ruuhkaaikaan linjoilla Ruoholahti?Vuosaari ja Kamppi?Mellunmäki viiden minuutin vuorovälillä siten, että junat kulkevat linjojen yhteisellä osuudella Kampista Itäkeskukseen 2,5 minuutin välein. Lauantaisin ja arkisin päiväsaikaan metron vuoroväli välillä RuoholahtiItäkeskus on 3-4 minuuttia, ja itäisillä haaroilla 7,5 minuuttia. Iltaisin ja sunnuntaisin vuoroväli välillä Ruoholahti-Itäkeskus on 5 minuuttia, ja itäisillä haaroilla 10 minuuttia. Jatkossa Mellunmäestä länteen kulkevat junat menevät kääntöraiteelle jo Kampissa. Mellunmäestä Ruoholahteen matkustavat voivat vaihtaa Kampissa Ruoholahteen menevään junaan, joka lähtee samalta raiteelta hetken kuluttua. Lyhemmän vuorovälin vuoksi keskimääräinen odotusaika metroasemilla lyhenee, mutta samalla esi- merkiksi sulkeutuvien ovien väliin juokseminen viivästyttää metroliikennettä nykyistä herkemmin. Viivästyksiä pyritään vähentämään teippaamalla metroasemien laiturialueille uusia opastetarroja, jotka ilmaisevat metrojunien pysähtymispaikat. Tarrat kiinnitetään sille alueelle, jonne juna ei jatkossa pysähdy. Tarrat helpottavat matkustajia odottamaan saapuvaa junaa oikeassa kohdassa laituria. Aikataulusyistä junat eivät voi jäädä odottamaan matkustajia, jotka odottavat junaa pysähtymispaikkojen ulkopuolella. Junan pysähtymispaikan ilmaisevista lattiatarroista YIT Keskustakirjaston rakentajaksi ??YIT on allekirjoittanut sopimuksen Helsingin kaupungin kanssa Helsingin keskustakirjaston projektinjohtourakasta. Urakan arvo YIT:lle on noin 50 miljoonaa euroa ja se käynnistyy loppusyksyllä 2016, kun hankkeen maanrakennusja kellarin betonirakennetyöt on saatu päätökseen. Kirjasto valmistuu syksyllä 2018. Keskustakirjasto rakennetaan keskeiselle paikal- le Helsingin päärautatieaseman läheisyyteen Kansalaistorin tuntumaan. Hankkeen laajuus on noin 17 000 bruttoneliömetriä ja pääarkkitehtina toimii Arkkitehtitoimisto ALA Oy. Rakenteilla on uuden ajan kirjasto, kaupunkilaisten kohtaamispaikka ja energiatehokas rakennus, joka täydentää Töölönlahden kulttuurikeskittymän. Keskustakirjasto on Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhla- vuoden merkkihanke. Keskustakirjasto on uudentyyppisine rakenneratkaisuineen monipuolinen hanke, jolla on korkeat energia- ja materiaalitehokkuustavoitteet. Työmaan logistisesti keskeinen sijainti vaatii rakentajalta paljon, ja projektinjohtourakasta saatuja tarjouksia arvioitiinkin hinnan lisäksi laadullisin perustein. Itäkeskuksen uimahallissa on muun muassa kaksi vesiliukumäkeä, jotka ovat etenkin lasten suursuosiossa. Kuva: Konsta Linkola/liikuntavirasto. Helsingin uimahallit avautuvat elokuussa ??Helsingin kaupungin hallinnassa olevat Itäkeskuksen, Jakomäen, Pirkkolan ja Yrjönkadun uimahallit avautuvat kaikki elokuun aikana. Ensimmäisenä aukeaa Itäkeskuksen uimahalli 8. elokuuta, Pirkkolan uimahalli vuorostaan 15. elokuuta ja Jakomäen sekä Yrjönkadun uimahallit aukeavat 29. elokuuta. Kaikki neljä uimahallia ovat virkistävän erilaisia. Ensimmäisenä avattavaa Itäkeskuksen uimahallia on kesän aikana kunnostettu palvelemaan asiakkaita entistä paremmin, ja esimerkiksi saunoissa on pistetty kaakeleita, puuosia ja kaiteita viimeisen päälle kuntoon. Lisäksi Itäkeskuksen uimahallin viikonlopun aukioloaikoja on pidennetty, sillä halli avaa ovensa aamu-uimareille lauantaisin ja sunnuntaisin jo kello 7.00. Uimahallien kruununjalokivessä, Yrjönkadun kylpylämäisessä uimahallissa, voi nauttia polskimisen lisäksi myös erittäin monipuolisista saunoista, sillä tarjolla ovat niin puu-, sähkö-, tilaus- kuin infrapunasaunat. Pirkkolassa polskitaan vehreän Keskuspuiston välittömässä läheisyydessä, ja Jakomäen kompakti uimahalli hurmaa sympaattisuudellaan. Lisäksi uimahalleissa järjestetään myös muun muassa vesijumppia, ja Itäkeskuksessa, Jakomäessä sekä Pirkkolassa asiakkaiden käytössä ovat hyvin varustetut kuntosalit. kerättiin matkustajapalautetta, jonka perusteella tarrojen ulkonäköä ja kieliasua muutettiin. Ensimmäiset tarrat liimataan Itäkeskuksen asemalle keskiviikon vastaisena yönä. Lisäksi koko metrokaluston oviin liimataan tarroja, joilla muistutetaan matkustajia olemaan viivyttämättä ovien sulkeutumista. Myöhemmin syksyllä alkaa koko metron kiinteän opastejärjestämän uudistaminen entistä selkeämmäk- si. Samalla opasteiden ulkoasu muuttuu jonkin verran tukemaan joukkoliikenteen yhtenäistä matkaketjua pääkaupunkiseudulla. Metroasemien opasteiden päävärinä säilyy kuitenkin jatkossakin tuttu punaoranssi. Vuorovälin ja metrojunien lyhenemisen alkuvaiheessa osa metrojunankuljettajista tulee toimimaan asemaisäntinä ruuhka-aikoina vilkkaimmilla metroasemilla. Asemaisännät neuvovat matkustajia mm. odotta- maan junaa oikeassa kohdassa laituria. Länsimetron liikennöinti ei käynnisty 15. elokuuta, kuten alun perin oli suunniteltu. Tiheämpi vuoroväli ja lyhemmät junat otetaan kuitenkin käyttöön alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti. Myös idän liityntäliikenteen aikataulut muuttuvat 15.8. tämän mukaisesti. 2,5 minuutin vuoroväliä testattiin metrossa jo kesäkuussa. Testauksessa liikenne sujui ongelmitta. Liikenneverkon korjausmäärärahat kiertävät Helsingin seudun kaukaa ??Liikenneverkko on rapistunut viime vuodet nopeammin kuin sitä on ennätetty korjata. Valtio käynnisti korjausvelan supistamiseksi kuluvan vuoden alussa kolmivuotisen korjausvelkaohjelman. Aiemmin päätetyllä 600 miljoonan euron ohjelmalla korjataan huonokuntoisia väylärakenteita. Kesäkuussa myönnettiin lisäksi 364 miljoonaa euroa perusväylänpitoon ja yksityisteiden peruskorjauksiin. Korjausvelkaohjelman 600 miljoonan euron potista vain 10 prosenttia, eli noin 60 miljoonaa euroa kohdistuu Uudenmaan ELY-keskuksen hallinnoimalle tieverkolle, joka kattaa Uudenmaan, KantaHämeen ja Päijät-Hämeen maakunnat. Teiden ja ratojen kunnostukseen varatuista 264 miljoonasta eurosta Uudenmaan alueelle kohdistuu vain 60,1 miljoonaa euroa. ? Liikenneinvestointien ja perusväylänpidon rahoituksen lähtökohtana tulee olla yhteiskunnan varojen mahdollisimman tehokas käyttö. Verovarat on kohdistettava niiden tuottavuusvaikutusten ja alueiden tuotantoedellytysten mukaisesti, huomauttaa johtaja Pia Pakarinen Helsingin seudun kauppakamarista. Kaukolämmön perusparannus Keskon pääkonttorille uudet tilat Kalasatamaan ??Kaukolämmön perusparannustyöt haittaavat liikennettä Junatiellä syyskuun alkuun saakka. Poikkeusjärjestelyt liikenteessä vaikuttavat Junatiellä välillä Vääksyntie - Pääskylänkatu 28.6.- 1.9.2016. Poikkeusjärjestelyt hoidetaan liikenteenohjauslaitteiden ja liikenteenohjaajien avulla Moottoriajoneuvot:  Junatie kavennetaan työmaan kohdalla yksikaistaiseksi molempiin suuntiin ja ajoyhteys Lautatarhankadulta Junatielle suljetaan. Polkupyörät: Normaalisti Jalankulkijat: Normaalisti Joukkoliikenne: Normaalisti Uudenmaan ELYalueen osuus rahoituksesta riittämätön Uudenmaan ELY-keskuksen alueen osuus koko Suomen BKT:sta on 44 prosenttia, erittäin vilkasliikenteisistä teistä 56 prosenttia, liikennesuoritteesta 33 prosenttia ja tavaraliikenteen kuljetussuoritteesta 25 prosenttia. Kuluvana vuonna esimerkiksi perusväylänpidon rahoitus samalla alueella on kuitenkin vain 19 prosenttia koko maassa käytettäväs- Keskon pääkonttori muuttaa Kalasatamaan. ??Pääkonttorin sijoituspaikaksi oli jo suunniteltu Ruskeasuota, mutta se peruuntui. Uusi sijoituspaikka kokoaa kaikki Keskon 1700 työntekijää yhteen vuonna 2019. Kuusikerroksinen pääkonttori rakennetaan kauppakeskus Redin viereen Kalasatamaan. Työntekijöiden määrä on yritysostojen myötä kasvanut Keskossa sen verran, etteivät Ruskeasuon tilat olisi olleet rittävät. Ennen yritysostoja, Lähikaupan ja Onnisen, Kes- tä perusväylänpidon rahoituksesta. Korjausvelkaohjelman ja perusväylänpidon lisärahoituksen mahdollistamat korjaustoimenpiteet ovat yritysten näkökulmasta välttämättömiä. Tavara-, asiointija työmatkaliikenteen sujuvuuden turvaaminen edellyttää ennen kaikkea olemassa olevan liikenneverkon rapistumisen pysäyttämistä. ? Valitettavasti rahoituksen kohdistaminen ei ole järkevässä suhteessa Helsingin metropolialueen merkitykseen koko Suomen menestykselle ja hyvinvoinnille. Suomen ylivoimaisesti tärkeimmän talousalueen saama rahoitus on hämmästyttävän vähäinen. Aluepoliittisten näkökulmien sijasta korjaustoimenpiteet pitäisi kohdistaa ensisijaisesti väyliin, joilla on paljon liikennettä ja joiden varrella luodaan kasvua ja bruttokansantuotetta, Pakarinen toteaa. kon henkilöstömäärä oli 1200 eli määrä on nyt 500 enemmän. Keskon vanha pääkonttori Katajannokalla on myyty työeläkeyhtiö Varmalle. Kalasatamaan rakennettavaa uutta pääkonttoria odotellessa, keskolaiset työskentelevät Ruokakeskon tiloissa Ruskeasuolla sekä Suomen Lähikaupan entissä tiloissa Sörnäisissä. Katajannokan punatiilirakennus on ollut tyhjillään jo kaksi vuotta. Henkilökunnan sijottamisella saman katon alle, Kesko laskee saavuttavansa merkittävän säästön vuosittain.
• MunkinSeutu 6 Päivyri Seurakunta Viikon mietelause: Munkkiniemen kirkko Viha on pelon seuraus; me pelkäämme jotain ennen kuin vihaamme sitä - ääniä pelkäävästä lapsesta tulee aikuinen joka vihaa ääniä. Nimipäivät: Cyril Connolly Viikko 32 (1903-1974) Ma 8.8. Silva, Sylvi, Sylvia Ti 9.8. Erja, Nadja, Eira Ke 10.8. Lauri, Lasse, Lassi To 11.8. Sanna, Susanna, Sanni, Susanne Pe 12.8. Kiira, Klaara La 13.8. Jesse, Okko Su 14.8. Onerva, Kanerva Viikko 33 Ma 15.8. Jaana, Marjo, Marja, Marianne, Marjut, Marita, Marjaana, Marianna, Jatta, Marjukka, Maritta, Marjatta Ti 16.8. Aulis Ke 17.8. Verneri To 18.8. Leevi Pe 19.8. Mauno, Maunu La 20.8. Sami, Samuli, Samu, Samuel Su 21.8. Veini, Soini Nro 14 ? Viikot 32-33 Munkkiniemi Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ti, to ja pe klo 9-13, ke klo 1417, elokuussa ma suljettu, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10-11, p. 09 2340 5118. www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi, FB Munkkiniemen seurakunta, Lapset ja perheet, Vapaaehtoiset. Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo Raumantie 3 Ke 10.8. klo 18 Koulutielle siunaus, Frilander, Viljamaa, Mannermaa, Etäniemi. Tervetuloa myös vanhemmat, sisarukset, isovanhemmat ja kummit. Su 14.8. klo 11 Messu, Rinne, Valtonen. Klo 17 Jumalanpalvelus, verkos- to.net. To klo 17-19 Kesäkahvila, 11.8. Glad. 18.8. Frilander. Su 21.8. klo 11 Messu, Frilander. Klo 17 Messu, verkosto.net. Ke 24.8. klo 9.30-11.30 Avoin päiväkerho. Tied. Rauna Mannermaa p. 09 2340 5134. Tiilipolku 6 La 13.8. klo 13 Korisriparin konfirmaatio, Frilander, Valtonen. Su 14.8. klo 13 Messu, Frilander, Valtonen. Ke klo 13-15 Kesäkahvila, hartaushetki klo 14, 10.8. Frilander. 17.8. Peltohaka. Su 21.8. klo 13 Messu, Peltohaka. Ma 22.8. klo 9.30-11.30 Avoin päiväkerho. Tied. Leena Eronen p. 09 2340 5103. Ke 23.8. klo 15-16.30 Ensilapsikerho ensimmäisen vauvan saaneille tai häntä odottaville. To 24.8. klo 15-16.30 Avoin päiväkerho. Ti 23.8. klo 18 Seurakuntailta. ?Mistä luovutaan? ? seurakunta mukana muutoksessa?. Voidaksemme vastata uusiin haasteisiin meidän on uskallettava luopua myös jostain vanhasta. Tervetuloa avoimeen keskustelutilaisuuteen! Mukana seurakunnan työntekijöitä ja luottamushenkilöitä. Iltapalatarjoilu. Lehtisaaren kappeli Papinpöydänkuja 4 Ke 10.8. klo 18 Pyhän Laurin viikkomessu, saarnaa Sami Mustakallio, Rinne, Valtonen. Seurakuntailta: ?Mistä luovutaan ? seurakunta mukana muutoksessa? ??Ti 23.8. klo 18 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Voidaksemme vastata uusiin haasteisiin meidän on uskallettava luopua myös jostain vanhasta. Tervetuloa avoimeen keskus- telutilaisuuteen! Mukana kirkkoherra Leo Glad ja muita seurakunnan työntekijöitä  sekä luottamushenkilöitä. Iltapalatarjoilu. Jorma Haanpään Presidenttien patsaista esittelyjä juhlavuoden kunniaksi muistolle Elämä rientää ohitsein, kuulet laulun viimeisen. Miksi kaikki turhaa ois, tulla, olla ? mennä pois? Sä olit elämänhaluinen, jaksoit aina huomiseen. Lämmin liekki povellais käänsi katsees tähtihin. Voimat kerran vähenee, kun lähtöhetki lähenee. Varjot kauaksi lankeaa, kyynel silmää kaunistaa. Kirkkaat tähdet taivaan sinun tietäs valaiskoon. Hohde valkoisten lyhtyjen sinulle rauhan antakoon. Uskoit Isään suurimpaan, Hän sinua nyt suojelkoon. Maisemas näät ihanan luona puron valkean. Kaikki hetket muistojen säilyy aarteina elämän. Vain kerran matkaa teet, vuokses vuotaa kyyneleet. Rakas sä huolta kannoit, voimat, kaiken annoit. Sä olit elämänhaluinen, Hautauspalvelu Pietét Oy ? Arkut ja uurnat ? Kuljetukset ? Kukat ja sidontatyöt ? Pitopalvelut ? Hautakivityöt ? Perunkirjoitukset www.pietet.fi ??Helsingin kaupunki tuottaa Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi kahdeksanosaisen sarjan maamme presidenteistä kertovia lyhytfilmejä. Näyttelijöiden esittämät presidentit Ståhlbergista Kekkoseen heräävät eloon ja valottavat muisteloissaan kansakunnan eri vaiheita. Juhlavuoden 2017 alussa valmistuvat ääni- ja elokuvatallenteet tulevat tarjolle tietokonesovelluksen, älypuhelimen ja tabletin välityksellä. Rakennusviraston jaksoit aina huomiseen. aiemmin tuottamia Olet ystävämme kuudesta keskusyhteinen, tan patsaasta keraika on kiitosten? tovaa lyhytfilmiä ja tarinaa on katMenneet ovat vuodet, sottavissa verkkosä meille paljon annoit. sivulta osoitteesta Elämä riensi ohitsein, www.vihreatsylit. tuli aika jäähyväisten? fi. Sivustolle ohja- Eduskuntatalo. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Matti Tirri taan kunkin patJäähyväiset ystävälle. saan vieressä olevan, älylaitteella luettavan sidentit kuvataan paikoissa, tunnetut näyttelijät. Robert Toivo Levanko QR-koodin avulla. joissa he muistelevat men- Enckell on Ståhlberg, Paul lyyrikko ? Presidenttimme kerto- nyttä tai pohdiskelevat tu- Holländer on Relander, Risvat poikkeaa aikaisemmasta levaa. Esimerkiksi Kekko- to Aaltonen on SvinhufPatsas puhuu sinulle -pro- nen muistelee ETYK ko- vud, Jarmo Koski on Kaljektista siten, että nyt pre- kousta Finlandia-talossa ja lio, Jan-Christian SöderRisto Ryti pohtii edesotta- holm on Ryti, Carl-Chrismuksiaan Sörnäisten van- tian Rundman on Mannerkilassa. Lyhytfilmien idea heim, Sixten Lundberg on on kurkistaa presidenttiem- Paasikivi ja Kekkosta esitme persooniin ja niihin ai- tää Antti Pääkkönen. Filkakausiin, joissa he ratkai- mit kuvaa Jarkko T. Laine. sujaan tekivät. Yhteisenä Käsikirjoitusten taustatyön teemana kaikille elokuvil- teki rakennusviraston prole on valta ja vallankäytön jektipäällikkö Elina Numvaikeus. Filmien lisäksi so- mi ja lopulliset käsikirjoiTäyden palvelun hautaustoimisto velluksessa on teksti- ja ää- tukset Tomi Leino. Leino Neuvonta ja päivystys 24 h puh. 726 0711 nitiedostona tiivistetty ku- myös ohjaa lyhytfilmit, jotvaus kunkin presidentin ka tehdään suomen lisäktärkeimmistä saavutuksis- si myös ruotsin ja englanMunkkiniemi Töölö Tapiola ta, kertoo käsikirjoittaja ja nin kielillä. Huopalahdentie 3 Mannerheimintie 40 Kauppamiehentie 1 ohjaaja Tomi Leino Telling Presidenttimme kertovat 00330 Helsinki 00100 Helsinki Heikintori, 3.krs, 02100 Espoo Company Oy:stä on yksi Suomi100Finland puh. 488 140 puh. 726 0711 puh. 4559 5650 Presidenttejä esittävät -hankkeista. Sillä halutaan elävöittää Suomen tarinaa nykyteknologiaa hyödyntäen. Presidenttejä voi tutkia omalta tietokoneelta tai esimerkiksi luokkaretkellä Helsingissä, kulkemalla patsaalta toiselle ja katsomalla filmit ja kuuntelemalla äänitiedostot omalta älypuhelimelta tai tabletilta.  Presidenttien muistomerkkien reitillä kerrotaan myös matkan varrelle osuvista merkkirakennuksista, kuten Eduskuntatalo, Kansallismuseo ja Finlandia-talo. Myös Koivistosta, Ahtisaaresta, Halosesta ja Niinistöstä on sovelluksessa lyhyet kuvaukset. Presidenttimme kertovat -sarjan kuvaukset alkavat 4. heinäkuuta 2016 ja hanke valmistuu 1. tammikuuta 2017.
• MunkinSeutu Viikot 32-33 ? Nro 14 7 Työväenopiston syksyssä politiikkaa ja hyvää elämää ??Työväenopiston syyskausi tarjoaa kaupunkilaisille yli 2 500 kurssia, maksuttomia yleisluentoja ja tapahtumia, joiden sisällöt vaihtelevat ikivihreistä suosikeista ajan trendeihin ja ilmiöihin. Syyskuussa käynnistyvät Somalia sydämissämme sekä Turkki ? Lähiitää vai Eurooppaa? -luentosarjat, joilla perehdytään maiden yhteiskuntarakenteisiin ja arvoihin. Laajassa Haloo Eurooppa ? mitä kuuluu? -luentosarjassa käsitellään EU:ta, Brexitiä ja pakolaiskriisiä monelta eri kantilta. Lokakuussa jännitetään Yhdysvaltain presidentinvaaleja tutustumalla maan poliittiseen järjestelmään, entisiin presidentteihin sekä vuoden 2016 ehdokkaisiin Hillary Clintoniin ja Donald Trumpiin. Hyvinvointia perinteistä ja metsästä Hyvinvointi- ja terveyskurssien uutuutena tarjolla on Puu ja juuret -viikonloppu, jonka aikana omaa itseä ja ympäröivää maailmaa lähestytään puun elinkaaren ja kansanperinteen kautta. Kokonaisvaltaista hyvinvointia tarjoavat myös useat eri itsehoidon ja yrttilääkinnän kurssit sekä jooga-, pilates- ja kehonhuoltokurssit. Tanssin maailmaan voi astella aikuisbaletin ja lavatanssin, twerkin, katutanssin tai vaikka musikaalitanssin tahdissa. Taidetta ja joogaa -kurssi avaa luovuuden: kundaliinijoogan jälkeen värimaalataan sormilla, varpailla ja vasemmalla kädellä. Kotitalous- ja luonto ja ympäristö -kursseilla retkeillään metsään ja valmistetaan ateria metsän antimista, loihditaan hävikkiruoka herkuiksi, kokataan sinkkuruokaa ja keitellään itsetehtyjä liemiä. Käsitöiden uutuuskursseilla ommellaan alus- ja yöasuja ja sadevaatteita, valmistetaan silikonimuotteja askartelu- ja valutöihin sekä tehdään ja koristellaan syntymäpäivien hittituote eli piñata. Neuletöiden kurssilla opitaan kutomaan kahta sukkaa yhtä aikaa. Vuosien takaa ohjelmistoon palaa kansallispukuihin liittyvä Tykkimyssy-kurssi. Myös kurpposia ja lipokkaita eli lestittömiä nahkatossuja tehdään kursseilla. Tänä syksynä alkaa myös kolmevuotinen Hyväksi kotiompelijaksi -opintokokonaisuus, joka kehittää asteittain vaateompeluun. Improa, sirkustaidetta, beatboxausta ja biisien kirjoittamista Syksyllä käynnistyy teatteritaiteen perusopetuksen 2-vuotinen opintokokonaisuus, joka valmentaa näyttelijäntyöhön ja tähtää esityksen valmistami- seen. Kursseilla voi perehtyä myös improteatteriin, stand up -komiikkaan, sirkustaiteen vannetekniikkaan sekä teatteriohjauksen perusteisiin. Kirjallisuuden kaupunkikierroksella kuljetaan kotimaisten dekkareiden jäljillä rikosfiktion keskeisille murhapaikoille Helsingissä. Tekstihautomossa kirjoitetaan proosatai draamakäsikirjoituksia. Musiikinopetuksen uutuuksina alkaa beat-boxauksen alkeet lauluyhtyeelle, pop-laulujen säveltäminen, sanoittaminen ja demottaminen sekä Miesten Warm Up! -kuorokurssi. Uusia teemakursseja ovat operettimusiikkiin keskittyvä laulun ja esiintymistaidon kurssit, soinnutuksen ja reharmonisaation kurssi sekä kitarakurssit Blueskitara, Riffipohjainen laulusäestys ja Trubaduurilaulun säveltäminen, soinnuttaminen ja kompin luominen. Yli kahdenkymmenen kielen opetustarjonnassa uutta on suomen ja serbian kielen tandemkurssi, jossa opiskellaan serbiaa/bosniaa/kroatiaa yhdessä natiiviopettajan sekä kieltä äidinkielenään puhuvien opiskelijoiden kanssa. Suomen kielen kurssien lisäksi maahanmuuttajia rohkaistaan osallistumaan kaksikielisille kursseille, kuten Piirustus ja maalaus suomeksi ja venäjäksi sekä Cultures meet by sewing ? Kulttuurit kohtaavat ommellen. Helsingin uimarannoilla runsaasti sinilevää Meriveden lämpötila noussut Jatkoa sivulta 3 ??Helsingin kaupungin ympäristökeskus seuraa säännöllisesti yleisten uimarantojen veden laatua uimakauden ajan 15. kesäkuuta?31. elokuuta. Helsingissä on 25 yleistä uimarantaa. Sinilevien määrä on lisääntynyt myös uloimmilla merialuella Tällä viikolla tyyni ja poutainen sää on lämmittänyt meriveden Helsingin edustalla noin 18?23 asteiseksi. Lämmennyt vesi on otollinen ympäristö sinileville. Varsinkin suojaisammilla lahdilla on näkynyt vihertäviä pintalevälauttoja, ja vesi on kauttaaltaan sameampaa siinä keijuvien levien vuoksi. Sinilevien määrä on runsastunut viime viikkoon verrattuna. Yleisimpiä sinileväsukuja Helsingin edustan näytteissä olivat tikkumainen ja myrkytön Aphanizomenon sp. ja helminauhamainen, toisinaan myrkyllinen Do- lichospermum sp. Lisäksi näytteissä näkyi pieni määrä aina myrkyllistä Nodularia-suvun sinilevää. Sinilevämyrkkyjä on useita erilaisia, tyypillisiä ovat maksa- ja hermomyrkyt. Esimerkiksi Nodularia-suvun sinilevissä oleva nodulariini on maksamyrkky, ja se voi kertyä kalojen sisäelimiin ja simpukoihin. Kalan lihaa on turvallista syödä, sillä myrkyt eivät kerry siihen. Sinilevillä on usein ikävä maine juuri näiden myrkyllisten lajien, ja niiden aiheuttamien terveyshaittojen vuoksi. Syytä sille ei tiedetä, miksi joku sinilevä on välillä myrkyllinen ja välillä ei. Kaikki sinilevät eivät kuitenkaan ole myrkyllisiä ja osaa pidetään jopa terveellisinä. Esimerkiksi monelle tuttua Spirulina-sinilevää käytetään proteiini- ja hivenainelisänä vaikkapa pirtelöissä. Sinilevät ovat maailman vanhimpia eliöitä Maailman vanhimpiin eli- öihin kuuluvat sinilevät olivat muodostamassa hapekasta ilmakehää yhteyttämällä jo noin 3000 miljoonaa vuotta sitten. Sinilevät ovat oikeastaan läheisempää sukua bakteereille, kuin varsinaisille leville, ja usein niistä kuuleekin puhuttavan ?syanobakteereina?. Sinilevät kykenevät sitomaan ilmakehästä typpeä, joten niiden kukintaa vedessä rajoittaa enimmäkseen fosfori. Fosforin lähteitä ovat muun muassa asutuskeskusten hulevedet sekä maatalouden lannoitteet. Tietoa uimavesistä ja levätilanteesta Uimavesinäytteiden viimeisimmät tulokset ovat nähtävillä kunkin uimarannan ilmoitustaululla. Lisäksi uimavesinäytteiden tuloksista ja näytteenoton yhteydessä tehdyistä sinilevähavainnoista tiedotetaan kesän aikana Helsingin kaupungin Internetsivuilla. Työväenopiston kurssit tuovat hyvinvointia elämään. Kuva: Suvi-Tuuli Kankaanpää 2016. Lisää perhekursseja Lapset ja nuoret on huomioitu entistä monipuolisemmin aikuisten opiskelijapareina: tarjolla on muun muassa rumpumusiikin tahdittamaa perhe-afroa sekä hiusten letityskursseja. Kuvataiteiden maailmaan sukelletaan grafiikan ja kuvituksen työpajassa, monitaiteellisella Tarinoita ja kuvia -kurssilla sekä Pysähdy-kurssilla, jossa maalataan, piirretään, rakennellaan ja ennen kaikkea pidetään hauskaa. Aikuiset ja lapset voivat harjoittaa kädentaitoja myös tekemällä yhdessä heijastimia ja lintulautoja sekä nikkaroimalla pukinkonttiin erilaisia pieniä puutöitä. Avoimen ja joustavan opiskelun mahdollisuuk- sia on lisätty järjestämällä tietotekniikan teematupia, joissa opiskelijat saavat henkilökohtaista opastusta puhelimen, tabletin ja tietokoneen käyttöön sekä nyt myös digitaaliseen sukututkimukseen, iPhonen, iPadin ja Macin käyttöön sekä kuvankäsittelyyn ja videoeditointiin. Sukututkijoille on myös online-neuvontaa, joka mahdollistaa verkostoitumisen muiden alan harrastajien kanssa. Online-koulutuksella voi kouluttautua myös Officeohjelmien käyttäjäksi. Opiskelijat puoleen hintaan Työväenopisto myöntää elokuusta alkaen päätoimisille opiskelijoille 50 % alennuksen normaalihintai- sista kursseista. Alennukseen oikeuttaa voimassaoleva opiskelijakortti tai oppilaitoksen todistus opiskelun päätoimisuudesta. Saadakseen alennuksen opiskelijan on asioitava työväenopiston asiakaspalvelussa.   Ilmoittautuminen kursseille alkaa 10.?18.8. Kursseille ilmoittaudutaan ainealoittain porrastetusti torstaista elokuun 10. päivästä klo 11 lähtien ilmonet.fi-palvelussa tai puhelimitse numerossa 09 310 88610. Myös opiston palvelupisteissä otetaan ilmoittautumisia vastaan ilmoittautumispäivinä ma?to kello 11?16. Hyväntekeväisyys Match Show Helsingissä ??Helsingin Seudun kennelpiiri järjestää Match Show?n 11.8. Avustajakoirat ry:n hyväksi Tuomarinkartanon vinttikoirakeskuksessa. Match Show on leikkimielinen näyttely, jossa erirotuiset koirat kilpailevat pareittain toisiaan vastaan. Ilmoittautuminen alkaa klo 16:30 ja kehät alkavat klo 18:00. Arvostelemme koirat roturyhmittäin, myös monirotuiset sekä juniorja senior handlerit. Osallistumismaksi 8?, handlerit 5?. Tapahtuman tuotto lahjoitetaan lyhentämättömänä Avustajakoirat ry:n toiminnan tukemiseen. Avustajakoira on fyysisesti toimintarajoitteisen henkilön apuväline ja henkilökohtainen hyötykoira. Avustajakoiralla on laissa määritelty oikeus kulkea käyttäjänsä mukana missä tahansa, kuten esimerkiksi ravintoloissa ja julkisissa kulkuneuvoissa. Avustajakoiran tunnistaa tunnuslii- veissä, valjaissa tai repuissa olevasta sini-valkoisesta merkistä. Helsingin seudun kennelpiiri ry haluaa olla tukemassa avustajakoirat ry:n toimintaa sekä avustajakoirien koulutusta. Helsingin koulut siirtyvät digiaikaan Jatkoa sivulta 3 ??Toimintakulttuurin muutosta edistetään erilaisten innovatiivisten kokeilujen kautta. Peruskouluissa, lukioissa ja Stadin ammattiopistossa kokeillaan muun muassa ilmiöpohjaista, oppikirjatonta, pulpetitonta ja koulutonta koulua sekä ePortfoliokoulua. Samalla kehitetään henkilöstön pedagogista ja digitaalista osaamista. Opettajille ja rehtoreille järjestetään laajamittaista täydennyskoulutusta. Oppilaat ja opiskelijat, vanhemmat ja eri yh- teistyökumppanit osallistetaan mukaan digitalisaation ja koulun kehittämiseen. Digitalisaatio nivoutuu kiinteästi peruskoulujen, lukioiden ja ammatillisen koulutuksen uusiin opetussuunnitelmiin. Ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelmat uudistuivat viime vuonna, peruskouluissa ja lukioissa uudet opetussuunnitelmat astuvat voimaan tämän vuoden elokuun alussa. Teknistä infrastruktuuria kehitetään Digitalisaatio edellyttää toimivaa teknistä infra- struktuuria ja tietotyökaluja. Nyt myönnetyn määrärahan turvin peruskoulujen langattomia verkkoja parannetaan jo tämän vuoden aikana, kertoo tietohallintopäällikkö Soili Haapala. - Syksyn aikana hankitaan kannettavia tietokoneita opettajille ja aloitetaan myös oppilaiden käyttöön tulevien laitteiden hankinnat.Kokeilemme ja selvitämme nyt parhaiten opetuskäyttöön sopivia laitteita. Edessä on vielä paljon työtä, sillä asiakkainamme on yli 60 000 oppilasta ja opiskelijaa.
• MunkinSeutu 8 Nro 14 ? Viikot 32-33 2500 juhlijaa nautti Skidit Festareilla kesästä ja elämästä kaupunkifestivaali Skidit Festarit keräsi 2500 juhlijaa nauttimaan kesästä ja elämästä. Skidit Festarit 2016 järjestettiin Helsingin Kalliossa lauantaina 30.7. klo 10-15. ??? Kävijöiden lukumäärä on tietenkin hieno asia mutta kaikkein iloisimpia olemme siitä, miten huikea meno lapsilla oli. Tuhansista hymyistä ja riemunkiljahduksista saa voimaa taas koko vuodeksi, kertoo tapahtuman tuottaja Aino Heikkinen. Skidit Festarien tapahtuma-alue oli suurempi kuin aiemmin ja antoi entistä enemmän tilaa touhulle. Käytössä olivat vanhan Elannon korttelin sisäpihan lisäksi ravintolat Siltanen, Kuudes Linja, Kaiku ja Stidilä. ? Tapahtuma osoitti, että klubikortteli eri kerroksineen, kulmauksineen, portaikkoineen ja piilopaikkoineen sopii mahtavasti lasten seikkailuille, tapahtuman järjestäjiin lukeutuva Tim Uskali sanoo. Nyt seitsemättä kertaa järjestetyn festivaalin ohjelmassa oli muun muassa prinsessasalonki, aamudisko ja hiekkaleikkejä. Kaiken kaikkiaan ohjelmaa tar- Joel. Kuva: Maria Miklas. Jussi ja Toivo. Kuva: Maria Miklas. josi yli 40 toimijaa ja esiintyjää Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Starasta Heidi, Emilia ja Elea. Kuva: Maria Miklas. tanssikoulu Step up Schooliin ja Felix Zengeristä DJ Orkideaan. ? Prinsessasalongin tunnelma oli kerrassaan kuninkaallinen ja päälavan esiintyjät sekä juontajat saivat aikaan paljon ilonkiljuntaa. Parasta oli, että päälavalla esiintynyt 8-vuotias DJ Jimi villitsi osan yleisöstä jo faneikseen, Aino Heikkinen kertoo. Skidit Festarien taustalta löytyy joukko rautaisia ammattilaisia, jotka haluavat tuottaa lapsille vähintään yhtä huolella mietittyjä tapahtumia kuin aikuisille. Mukana ovat Aino Heikki- Skidit Festarit 2016. Kuva: Maria Mik sen tiimin lisäksi muun muassa yökerhoyrittäjä Tim Uskali ja graafikko Sanna Mander. Nopeammin töihin monipuolisempia keinoja Uudellamaalla julkinen ja yksityine työnvälitys yhdistivät voimansa Täysin naurettava pellehyppyshow Uimastadionilla Jatkoa sivulta 3 ??Jerobeam Salakyttä Teamin pellet odottavat jo vesikielellä esitystään, jossa mukana ovat tietysti kaikki pellehyppyshow?n tutut elementit. Pellet ovat uhonneet ottavansa koko Uimastadikan haltuunsa, ja esityksen olevan täyttä tykitystä alusta loppuun asti. Pellehyppyesityksessä on kuulemma mukana tulta ja tappuraa, suksia, palloja ja polkupyöriä, jopa pienenpientä kauhua aiheuttavaa kohellusta, mutta ennen kaikkea mittavaa hekotusta aiheuttavaa vesipelleilyä. Jerobeam Salakyttä Team on antanut tälle esitykselle naurutakuun. Näyttäviä ja vauhdikkaita esityksiä jo ennen pellehyppyjä Ennen kun vesipellet päästetään irti, luvassa ovat Voimistelu- ja urheiluseura Elisen, Helsinki Athletics Cheerleadersin ja Voimisteluseura Helsingin vauhdik- kaat näytökset noin kello 17.45 alkaen, joten paikalle kannattaa suunnata jo hyvissä ajoin. Elisen nuoret maajoukkuetaiturit esittävät fantasia-aiheisen näytöksen. HAC:n maajoukkuetason cheerleaderien show?ssa nähdään muun muassa ilma-akrobatiaa eli pyramideja, nostoja sekä korkeita heittoja. VSH:n poikien maajoukkuevoimistelijat puolestaan esittelevät taitojaan esimerkiksi vauhdikkaalla volttiradalla. Lippuja pellehyppyesitykseen voi ostaa ennakkoon Uimastadionin ja Kumpulan maauimaloiden kassoilta. Liput maksavat 5 euroa/ kpl (alle 3-vuotiaat ilmaiseksi). Ennakkolipuilla pääsee 10.8. katsomoon kello 17.00 alkaen. Uimastadionilla on poikkeusaukioloajat keskiviikkona 10.8. Uimastadion avautuu normaalisti kello 6.30, mutta yleisöuinti päättyy altailla klo 17.30. Hyppyallas suljetaan kello 17.00. ??Uudenmaan TE-toimistossa aloitettiin heinäkuussa 2016 kaksi uutta ostopalvelukokeilua, joiden tärkeimpänä tavoitteena on työnhakijoiden nopea pääsy töihin. Äkkilähtö työhön! -nimeä kantavissa kokeiluissa julkisen ja yksityisen työnvälityksen yhteistyötä on tiivistetty. Uudenmaan TEtoimiston lisäksi palveluihin osallistuu kuusi yksityisen työnvälityksen palveluntuottajaa. ? Kilpailuttamamme palveluntuottajat ovat alallaan tunnettuja tekijöitä, joilla on vahvat intensiteetit tämän kaltaisten palveluiden tuottamiseen, Uudenmaan TE-toimiston kehityskoordinaattori Jani Honkanen uskoo. Työttömyysajan lyhentämisen lisäksi uusilla palveluilla halutaan löytää en- nakkoluulottomia ja tuoreita työnhaun tapoja sekä edistää yrittäjyyttä. Kokeiluihin on varattu käytettäväksi miljoona euroa hallituksen kärkihankerahoja. ? Molemmille hankkeille yhteistä on tulosperusteinen malli, jossa palveluntuottajille maksetaan asiakkaan työpaikan saamiseen johtaneesta tuloksesta. Heille on annettu vapaat kädet toteuttaa palvelua miten haluavat. Äkkilähtö työhön! -palvelulla kaksi eri kohderyhmää Ensimmäisen kokeilun kohderyhmää ovat 3?6 kuukautta työttöminä olleet majoitus- ja ravitsemusalan sekä kauppa- ja myyntialan henkilöt.  ? Pyrimme siihen, että tähän palveluun osallistu-
• MunkinSeutu Viikot 32-33 ? Nro 14 Helsinki City Marathon vaikuttaa liikenteeseen ??Juoksu lähtee Mäntymäentieltä klo 15.00 13. elokuuta ja juoksijat saapuvat maaliin Sonera Stadiumille klo 17.20-21 välillä. Juoksureitti (Mäntymäentie - Mannerheimintie - Ruskeasuo - Kuusisaari - Kaskisaari - Lauttasaari - Ruo- holahti - Baana - Kansalaistori - Töölönlahden ranta Mäntymäentie) kierretään kahteen kertaan. Ensimmäisellä kierroksella tehdään Ruoholahden jälkeen Punavuori Kaivopuisto - Kauppatori -kierros. Valkoposkihanhien poikasmäärät puolittuivat klas. Vuoden 2017 Skidit Festareita odotellessa voi suunnata Skidit Diskoon tai Skidit Risteilylle. Seuraava dis- ko järjestetään 5.11. ja risteilemään pääsee 25.9. Silja Symphonylla ja 27.11. Silja Serenadella. ??Helsingin puistonurmikoilla laiduntavien valkoposkihanhien kokonaismäärä kasvoi noin kymmenen prosenttia viime vuodesta. Poikasten määrä kuitenkin lähes puoliintui viime vuodesta. Suomen ympäristökeskus laski Helsingissä heinäkuun lopussa noin 4900 valkoposkihanhea. Pääkaupunkiseudulla poikueiden kokonaismäärä (215 poikuetta) väheni 171:llä viime vuodesta. Poikueiden keskikoko oli 2,3 poikasta, mikä on sama kuin vuosina 2006? 2015 keskimäärin. Huonoon poikastuottoon olivat todennäköisesti syynä etenkin ulkosaaristossa lisääntynyt merikotka, isojen lokkien ja citykettujen saalistus sekä kesäkuun sateisuus yhdistettynä voimakkaisiin tuuliin. Helsingissä poikueita havaittiin eniten Suomenlinnassa (41 poikuetta), Töölönlahdella (26), Kaivopuistossa (24) ja Arabianrannassa (21). Poikasten määrä vaikuttaa hanhien valitsemiin alueisiin. Poikueet ruokailevat rantaviivan läheisyydessä olevilla nurmi- 9 femeia fashion Alkusyksyn satoa saapunut! tervetuloa! Paciuksenkaari 16 00270 Helsinki 010-3262333 Avoinna: Ma-To 11-18, Pe 11-17, La 11-15 www.femeia.fi Facebook: Femeia-Fashion Yli puolet palautti veroilmoituksen verkossa alueilla. Tänä vuonna suosiotaan kasvattivat erityisesti Töölönlahteen rajautuvat nurmialueet. Heinäkuun lopun laskennassa eniten hanhia havaittiin Helsingin Arabianrannassa (614 yksilöä), Suomenlinnassa (608), Töölönlahdella (436) ja Kaivopuistossa (384). Seurasaarenselällä hanhet keskittyivät Hietaniemen uimarannalle ja Merikannontielle. n, en ??Veroilmoituksen verkkopalauttajat säästivät valtiolle yli 660 000 euroa viime vuoteen verrattuna. Veroilmoituksista enää 47 prosenttia jätettiin paperilla, kun vuosi sitten vastaava luku oli 51. Paperisia ilmoituksia oli tänä keväänä lukumääräisesti yli 66 000 kappaletta vähemmän kuin vuosi sitten. Koska yhden paperilla jätetyn veroilmoituksen hinta valtiolle on noin kymmenen euroa enemmän kuin verkkoilmoituksen, tarkoittaa se tänä vuonna yli 660 000 euron säästöä. ? Hintaa laskettaessa ratkaisevaa on se, kuinka moni siirtyi paperista verkkoilmoittamiseen. Viime vuoteen verrattuna veroilmoitusten vastaanottamisesta syntyi nyt laskennallisesti yli 660 000 euron säästöt, iloitsee ylitarkastaja Sirpa Rinne-Nirva. Verotustietojen ilmoittaminen verkossa on tehty mahdollisimman helpoksi. Verkkopalvelussa näkyvät samat tiedot kuin esitäytetyssä veroilmoituksessa. ? Kolmen neljästä asiakkaasta ei tarvitsekaan tehdä muuta kuin tarkistaa tiedot, sillä suurin osa on jo valmiina ja oikein. Eniten ilmoitettavaa matkakuluista Tavallisimmin veroilmoituksesta puuttuvat tiedot kodin ja työpaikan välisistä matkakuluista. Tänä vuon- na yhteensä 740 000 asiakasta lisäsi nämä tiedot veroilmoitukseensa. Seuraavaksi eniten ilmoitettiin kotitalousvähennykseen oikeuttavia kustannuksia. Peräti 344 000 asiakasta pyysi kotitalousvähennystä. Kolmen kärjessä olivat myös vuokratulot, joita ilmoitti yhteensä 300 000 asiakasta. Eniten verkkoilmoittajien määrä kasvoi elinkeinonharjoittajien joukossa. Tänä vuonna verkkoilmoittajien määrä kasvoi yli 20 prosenttia. Elinkeinonharjoittajien ahkerimmat verkkoilmoittajat löytyvät pääkaupunkiseudulta ja Uudeltamaalta. ? Nyt elinkeinonharjoittajista 42  000 eli 40 prosenttia jättää veroilmoituksensa verkossa. Verohallinto tietenkin toivoo, että kaikki asiakkaat palauttaisivat ilmoituksensa sähköisesti, muistuttaa Rinne-Nirva. Henkilöasiakkaiden joukossa verkkoilmoittajien määrä kasvoi viidellä prosentilla viime vuoteen verrattuna. Nyt 54 prosenttia eli 720 000 henkilöasiakasta jätti veroilmoituksensa verkossa. Ahkerimmin verkkoa käytettiin eteläisimmän Suomen lisäksi myös pohjoisessa. Verohallinnolla on kaikkiaan 5,4 miljoonaa asiakasta. Näistä 1,4 miljoonaa palauttaa täydennetyn veroilmoituksen joko paperilla tai verkossa. Helsingin ulkoliikuntatilojen haku ensi talvikaudelle käynnissä Uudenmaan TE-toimiston kehityskoordinaattori Jani Honkanen. vista henkilöistä noin puolet olisi alle 30-vuotiaita ja noin puolet 30?50-vuotiaita. Haluamme auttaa nuoria saamaan jalansijaa kasvavilta aloilta, Jani Honkanen toteaa. Toinen kokeilu on puo- lestaan suunnattu 3?6 kuukautta työttöminä olleille ICT-, digi- ja markkinointialojen työnhakijoille.  ? Tämä vastaa erityisesti ICT-alan murrokseen haastavassa talous- ja työmarkkinatilanteessa. Ala on jat- kuvassa muutostilassa, jolloin laadukkaalle työmarkkinoiden raaka-aineelle on aina työmahdollisuuksia tarjolla. Äkkilähtö työhön! -ostopalvelukokeilut kestävät vuoden 2017 loppuun asti.  Yksityisen työnvälityksen palveluntuottajista mukana ovat Manhelp Oy, ManpowerGroup Oy, Opteam, Saranen Consulting Oy, Spring House Oy ja TalentGate Oy. ??Helsingin tekojääratojen ja -kaukaloiden, hiihtolatujen sekä talvijalkapallokenttien harjoitus- ja kilpailuvuorot ovat haettavissa talvikaudeksi 1.11.2016 ? 30.4.2017. Varaushakemukset tulee toimittaa kirjallisina vakiotai yksittäisvuoron hakulomakkeella tilavarauksiin viimeistään maanantaina 15. elokuuta. Lomakkeen voi tulostaa osoitteesta suo- mi.fi/asiointi. Hakulomake tulee toimittaa joko ? sähköisesti: liikuntapaikkavaraukset@hel.fi ? postitse: Liikuntavirasto/Tilavaraukset, Paavo Nurmen kuja 1 E, PL 4800, 00099 Helsingin kaupunki. ? tai henkilökohtaisesti: tilavarauksiin Kisahallille, Paavo Nurmen kuja 1 E, arkisin klo 9?16.
• MunkinSeutu 10 Keskikesän kulttuurikierros ??Tanssija Wilma-Emilia Kuosan ja vibrafonisti Arttu Takalon ?tanssikonsertti? Laiminlyöty oli mielenkiintoinen kokemus KokoTeatterissa. Esitys antaa ?äänensä sukupolvelle, jonka lähipiiriin kuluu läsnäolottomuus?. Se on kannanotto ?laiminlyötyjen nuorten aikuisten puolesta?. Tanssija laulaa ja puhuu. Vibrafonisti laulaa ja puhuu, sekä potkii nukkeja lattialla kiukuttelupuuskassa. Molemmat hoitavat valot esityksessä. Vaativa aihe ja esitys vangitsi yleisönsä mielenkiinnon vajaan tunnin aikana. Kaksikko muodostaa myös Xposure duon, joka järjestää tilauksesta nuorille suunnattuja työpajoja, jossa nuorten omat kokemukset saavat esityksellisen muotonsa. Nro 14 ? Viikot 32-33 Risto Kolanen Veeti Kallio on sielukas tulkitsija soulista balladeihin. Kuva: Katja Karjalainen tiin teltassa, ulko-ilmassa tai sisällä Harjun aulassa. Milla Kurrosen ja Hanna Laihon sirkusteos ?PiKallion monipuolinen meät pennut? on nykysirkusesitys, jonka rujo ja rukesäfestari nollinen ote vie katsojan Katos - Kallion kesäte- esiintyjien piilotelluimpiin atterifestivaali tarjosi kol- sielun osiin. Kuuden vuome päivää monipuolista den sirkusopinnot toivat teatteria, sirkusta ja mu- kaksi erilaista artistia yhsiikkia Harjun nuorisota- teen. He pyrkivät täydellilolla ja Katos-teltassa sen seen symbioosiin jakaakpihalla. Kristiina Haa- seen painajaistensa kauniit pasalo Oranssin Koiran puolet katsojille. He ovat teatterista johtaa vapaaeh- erikoistuneet nuorallatanstoisorganisaatiota, joka sai sin ja käsilläseisonnan vaaHelsingiltä kaupunkikult- tivaan tekniikkaan. Esitys tuuritukea. Tuottajana oli sisältää muita pakkomielKati Kiminki. Välillä ol- teisesti hiottuja sirkustaitoja ja visuaalisia elementtejä, jotka luovat pohjan suomalaisen melankolian oodille, joka sai paljon kiitosta katsojilta. Tuuli Mattilan ja Asta Rentolan ?Asuntonäyttö? on mainio pikkunäytelmä kahdesta erilaisesta naisesta kilpailemassa asunnosta. Toinen on elämäntapaintiaani, joka luottaa henkisiin arvoihin. Toinen on mainion ilmeikKasvuhuone-ryhmä tuli aulassa yleisöä kään näyttelähelle. Kuva: Kati Kiminki lijän kauppatieteilijänousukas, joka uskoo järkeen ja tietoon. Tunne ja tieto mittelevät ja päätyvät ratkaisemattomaan. Kumpikaan ei saa asuntoa kilpailun kautta. Jonglööri-sirkustaiteilija Sampo Kurpan sooloteos ?Houkutus? käsittelee riippuvuutta Tumma Milla Kurronen köydellä ja vaalea Hanna sanattoLaiho lattialla. Kuva: Raimo Granberg man ko- Essi Saarikoski, Viola Melvas, Nisa Khan ja Laura Ylinen ovat Gran Biancan ilmeikäs joukko. Kuva: Essi Pappila Jonglööri Kurppa taipuu mihin vain himon perässä. Kuva: Raimo Granberg miikan kautta. Kuinka himo ei anna periksi ja miten ylivoimaiselta sen voittaminen voi tuntua. Kun persous antaa meille luvan huijata itseämme hetkellisen nautinnon vuoksi. Kurppa yhdistää fyysistä teatteria, jongleerausta, klovneriaa, narukuvioita, esinemanipulaatiota ja mimiikkaa. Nuorten ajatuksia lähtemisestä Hieno esitys oli myös Roihuvuoren nuorisotalon nuorten teatteriryhmä Gran Biancan ?Alussa loputon tylsyys?, jonka koimme Dallapen puiston nurmikolla. Ryhmä kokosi ohjaaja Tanja Männistön draamatuella omien kirjoitusten, työpajojen ja runojen pohjalta läheisiä asioita kuvaavan lyyrisen herkän teatteriesityksen. Teemana on lähteminen ja palaaminen. Kohtaako lähtijä itsensä ja haluaanko enää palata? Nelikko on ilmaisullisesti lahjakas ja erittäin läsnä oleva esityksessä. Musiikkina kuulimme mm. Pelle Miljoonaa, Cheekiä, Marilyn Mansonia ja Justin Boydia. Gran Biancan nuoret ovat 15?20-vuotiaita teatterinharrastajia, ja se ottaa uusia jäseniä aina syksyisin. Thespians Anonymous -ryhmällä oli kaksi Anna Olkinuoran ohjaamaa esitystä festarilla. Se on monikulttuurinen kokoonpano, jossa on esiintyjiä ainakin Australiasta, Englannista, Italiasta, Kreikasta, Suomesta ja USA:sta. Nimi viittaa antiikin Kreikan draamaan. Kasvuhuoneilmiö ? ryhmän intensiivinen läsnäolo aivan yleisön edessä oli vaikuttavaa Kristian Smed- sin tekstiin ?Rakkauden hullut?. ? En ole koskaan esiintynyt näin ison yleisön edessä, yksi näyttelijä sanoi. Keskyön hauska musikaali Iso kunnaianhimoinen viritys oli ?The Land of the Midnight Fun? -homomusikaali Savoy-teatterin isolla lavalla. Ytimen muodostaa HGT - Helsingin Gayteatteri, mukana oli esiintyjiä myös Gay-kuoro Out n`Loud:sta ja H.O:T:sta. Ertyisen taitavia olivat ilmaakrobaattiset esitykset, joiden visuaalisuus oli kaunista musiikkiin. Tarina kertoo lentokoneella Rovaniemelle saapuvasta kansainvälisestä seurueesta, joka lähtee bussin mukana läpi Suomen Helsinkiin. Matkalla seuraan tarttuu joukkoon mm. juopunut tangokuningatar (-kuningas), urheilujoukkue ja dragartisteja jne. Tarkastelussa ovat suomalaiset erikoisuudet, juhannusjuhlat, ennakkoluulot, taipumus katsoa itseämme ulkopuolelta.  Esitys kestää väliajalla melkein kolme ja puoli tuntia. Se on liikaa. Ylipitkän 1. puoliajan, kesäteatterimaisesta, juoniharjailuista voisi leikata reippaasti puoli tuntia pois. Esitys on musikaali, mutta siinä lauletaan yllättävän vähän, tosin uuteen sävellettyyn musiikkiin. Esityskieli on englanti, koska esiintyjäjoukko on osin kansainvälinen, paikoin suomi. Vasta lopun musiikki-ilottelussa paljas- tuu monen esiintyjän hyvä lauluääni. Sitä olisi voinut sirotella tasaisemmin. Musikaalin ohjasi Cris af Enehielm, vetävistä tansseista vastasi Tuomo Railo ja käsikirjoituksesta Ari Murto. Sävelistä vastaavat Ari Leskelä, Salla Markkanen ja Anna-Mari Kähärä. Esiintyjistä erottuvat Jouni Räsänen lentokoneen stuerttina, Juha Ukkola ja Makla Laine. Kapsäkki laulaa ranskaksi Samettiääninen Gigi, Kiki Rautio tulkitsi Bar Kapsäkissä rakkauden lauluja mielessään Berliinin Marlene ja Pariisin Varpunen. Ensimmäinen puoliaika keskittyi Marlene Dietrichin ja muiden iskelmiin; toinen jakso omistettiin Edit Piafille. Tunnelmalliseen iltaan takoivat vauhtia ja rytmiä taitavat Sara Puljula kontrabassossa ja Merja Ikkelä harmonikassa. Kirsi ?Kiki? Rautio esiintyy useammalla kokoonpanolla ja on luon- Talon bändi tuki Veeti Kalliota hyvin ja soitti erikseen jazzia. Kuva: Katja Karjalainen Janne Marja-aho ja Barokkiyhtye Cornucopia Kapsäkin teatterilavalla. Kuva: Riitta Salasto
• MunkinSeutu Viikot 32-33 ? Nro 14 11 Puheenvuoro Vähennetään lääkejätettä ? säästetään euroja ja ympäristöä Wilma-Emilia Kuosa tanssii, laulaa ja leikkaa hiuksia. Kuva: Claudy Perini teikas, humoristinen välispiikkien lausuja. Rakkauslauluihin kuuluivat Fredin kaunis ?Jokaiselle joku on kai rakkain?, traaginen ?Alfonsina ja meri? sekä tunnussävel ?Aamun karnevaali? elokuvasta Musta Orfeus. Ranskalaisista lauluista kuulimme mm. ?Kun saapuu syys?, ?Kuolleet lehdet?, ?Padam? ja ?Hymni rakkaudelle?. Yllätys oli tanssija Janne Marja-ahon ja klassisen musiikin barokkiyhtyeen ?Minä olin yö? -lauluilta Kapsäkin teatterilavalla. Kuulimme belgialaisen Jacques Brelin armottoman koskettavia balladeja. osuvat suomennokset olivat pääasiassa Liisa Ryömältä, mutta myös Aale Tynniltä. Marja-aho esittää ne perinteisemmin kuin osin samoja lauluja, ?suomalaistettuina? tulkintoina esittävä Timo Tuominen. Lauluissa soi yön kaipaus, toivo, epätoivo, känni, riemu ja rienaus. Barokkisoittimet taipuivat Brelin lauluja säestämään yhtä lailla kuin barokin puhuviin lauluihin, joita täydensivät soitinsoolot. Barokkiyhtye Cornucopiaan kuuluvat Pekka Silén, nokkahuilu Louna Hosia, viola da gamba, Solmund Nystabakk, teorbi ja Marianna Henriksson, cembalo. Veeti Kallio ja Timo Lassy Koko Jazz Clubilla Veeti Kallio oli hyvässä vireessä heinäkuun lopussa Koko kesä Kalliossa startissa, housebandin kanssa: Arttu Takalo vibrafoni, Timo Hirvonen bassokitara ja Jussi Lehtonen rummut sekä vierailijana Varre Vartiainen, kitarassa. Kuulemme karheankäheät tulkinnat ?Saat?, ?Nova?, euroviisuehdokas ?Kerro mulle rakkaudesta?, lapsille tehdyt herkät balladit ?Ikävä joka päivä? ja laulun kynttilän sytyttämisestä. Erityisen vahvasti rock/ soul-laulaja esittää Myrskyluodon Maijan sekä Tapio Rautavaara -kappaleet: Kulkurin iltatähti, joka välillä käy ?Niin minä neitonen sinulle laulan? -kipaleeksi, Juokse sinä humma ja yölauluna meille kaunis ?Sininen uni? P. Mustapään runoon. Aivan oma huippuveto oli soolokitaristin toivoma ?Living in Amerrica? á la James Brown. Kun ollaan jazzklubilla, bändi lämmittelee ennen Koko Kesä Kalliossa -sarjan solistia. Saimme kuulla mm. John Coltranen Lonnie´s Lament sekä My Romance ja If I should love you. Aiemmin heinäkuulla esiintyi kokoonpano Timo Lassy, Panu Savolainen, klubi-isäntä Timo Hirvonen & Mikko Hassinen. He soittivat Lassyn omien biisien (Hip or Not, Undecided) lisäksi monia jazzstandardeja Cherokeesta Invitationiin. Eniten mieleen ja korvaan soimaan jäi tämä Bebopin klassikko, nuoren Miles Davisin säveltämä ja Charlie Parkerin v. 1947 levyttämä Donna Lee. Koko kesä Kalliossa illat ovat kerran viikossa, joko torstaisin tai perjantaisin elokuun ajan. Teksti: Risto Kolanen Merja Ikkelä, Sara Puljula ja Kiki Rautio svengaavat. Kuva: Riitta Salasto ??Suomalaisilta jää käyttämättä apteekista hankittuja reseptilääkkeitä vuosittain jopa 95?125 miljoonan euron arvosta. Lääkekorvauksen osuus reseptilääkkeistä on keskimäärin 66 prosenttia. Siten yhteiskunnan osuus käyttämättömien lääkkeiden kustannuksesta on noin 80 miljoonaa euroa vuosittain. Näiden lukujen valossa lääkejätteen vähentämiseen on ryhdyttävä ripeästi osana valtion talouden säästötalkoita. Lääkejätteen vähentämisellä voidaan säästää niin ympäristöä, apteekin asiakkaiden kuin veronmaksajan euroja. Tiedot lääkejätteen määrästä selviävät Apteekkariliiton helmikuussa tehdystä selvityksestä. Tavallisin syy lääkejätteen syntyyn oli se, että vain osa lääkkeistä kului, vaikka lääkettä oli käytetty lääkärin ohjeen mukaan. Näin vastasi 42 prosenttia. Noin joka kolmas vastaaja kertoi lääkkeen jääneen käyttämättä, koska lääkäri vaihtoi lääkkeen toiseen.  Reseptilääke jäi käyttämättä myös siksi, että se oli ostettu var- muuden vuoksi (14 %) tai lääkärin määrää lääkettä oli ostettu niin paljon, että se ehti vanhentua (17 %). Lääkejätteen vähentämiseen on löydettävissä yksinkertaisia keinoja, jotka on syytä ottaa viivytyksettä käyttöön. Ensinnäkin uusi lääkehoito tulisi aloittaa pienellä aloituspakkauksella, jolloin lääkettä jää mahdollisimman vähän käyttämättä, jos lääke vaihdetaan toiseen. Peruskorvattavia lääkkeitä voisi hankkia Kela-korvattuina vasta, kun edellisen ostokerran lääkkeet olisi käytetty lähes loppuun. Vastaava käytäntö on jo nyt erityiskorvattavilla lääkkeillä. Kalleimpia, tuhannesta jopa kymmeniin tuhansiin euroihin maksavia, lääkkeitä voisi ostaa korvattuna vain pienissä erissä, esimerkiksi kuukauden annos kerrallaan. Myös koneellista annosjakelua tulisi hyödyntää nykyistä laajemmin. Koneellisessa annosjakelussa asiakkaalle toimitetaan kerta-annoksiin pakatut lääkkeet kahden viikon jaksoissa. Annosjakelus- sa käytetään suuria, edullisempi lääkepakkauksia sekä lääkevaihdon piirissä olevia edullisia lääkevalmisteita.  Annosjakelupalvelu on monin tavoin potilaan etu. Se parantaa lääkitysturvallisuutta, edistää lääkehoidon onnistumista ja säästää lääkekuluissa. Säästöjä tulee varmasti muihinkin sote-menoihin, kun ?lääketokkurat? vähenee, potilaan yleiskunto kohenee ja tarve käyttää muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja vähenee. Parasta tietenkin on ihmisen toimintakyvyn ja elämän laadun paraneminen.  Apteekki perii annosjakelusta palkkion, joka kattaa palvelusta aiheutuneet kustannukset. Palkkiot vaihtelevat apteekkikohtaisesti. Annosjakelupalkkion rahoitusta on uudistettava siten, että annosjakeluun liittyvät palkkiot määritellään lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen asetuksessa lääketaksasta. Annosjakelupalkkion määrittäminen lääketaksassa lisäisi annosjakelupotilaiden tasa-arvoa palvelun Sari Sarkomaa kustannuksien suhteen ja mahdollistaisi potilaan kokonaisvaltaisen palvelun hänen valitsemastaan lähiapteekista. Hallitusohjelman mukaisesti syksyn budjettiriiheen valmistellaan 134 me leikkauksia lääkekorvausjärjestelmään. Kannustan hallitusta selvittämään, mikä osuus mittavasta leikkauksesta voitaisiin löytää lääkejätteen vähentämisen ja tarkoituksenmukaisen lääkehoidon toimin.  Toivotan hyvää kesää Munkinseudun lukijoille. Sari Sarkomaa kansanedustaja Valtiovarainvaliokunnan ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Helsingin nostaa asuntotavoitteen 6000 uuteen asuntoon vuodessa ??Helsingin tavoite on, että kaupunkiin rakennetaan vuosittain vähintään 6000 asuntoa ja että määrä nousee 7000 asuntoon vuoteen 2019 mennessä. Tavoite vahvistetaan asumisen ja maankäytön ohjelmassa, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyy 22. kesäkuuta. Ohjelmalla luodaan kaupungin asuntopolitiikan suuntaviivat. Tavoite on kunnianhimoinen, sillä valmistuneiden asuntojen määrä on viime vuosina jäänyt alle 5000 asuntoon vuodessa. ? Helsinki on kasvanut nopeasti ja uusien asuntojen tarve on suuri. Asuntojen hintojen kehitys samoin kuin vuokrien nousutahti kertovat omalta osaltaan asuntorakentamisen tarpeesta, sanoo apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki, jonka vastuualueeseen kaupungin asuntopolitiikka kuuluu. Helsinki on sitoutunut 6000 asunnon vuositavoitteeseen myös valtion kanssa solmitussa maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksessa, jossa sovittiin myös valtion osallistumisesta Raide-Jokerin kustannuksiin. Ohjelman mukaan 25 prosenttia tuotannosta olisi ara-vuokra-asuntoja, 30 prosenttia välimuodon asuntoja ja 45 prosenttia säätelemättömiä vuokraja omistusasuntoja. Välimuodolla tarkoitetaan Hitas-, asumisoikeus- ja osaomistusasuntoja. Kaupungin oman tuotannon tavoitteeksi asetetaan 1500 asun- toa vuodessa, siitä puolet ara-vuokra-asuntoja ja puolet välimallin asuntoja. Tavoitteen mukaan kaikkien eri hallintomuotojen asuntoja rakennetaan enemmän kuin aikaisemmin. Edellytykset tähän ovat hyvät, sillä kaupungissa on käynnissä selvästi yli 6000 asunnon rakentaminen. Kaupungin maankäytön periaatteena on tiivis ja eheä, joukkoliikenteeseen tukeutuva yhdyskuntarakenne. Sen toteuttamiseksi tarvitaan riittävä määrä asuntotontteja ja asemakaavoitettuja alueita. Kaupungin asuntopolitiikalla pyritään estämään asuinalueiden eriytyminen ja tukemaan tasapainoista kehitystä. Ohjelmassa muistetaan myös lapsiper- heiden, ikääntyneiden ja asuntomarkkinoille tulevien nuorten erityistarpeet ja yhden hengen kotitalouksien lisääntyminen. Helsingin tärkeimmät aluerakentamiskohteet lähivuosina ovat Länsisatama, Kalasatama, Kruunuvuorenranta, Kuninkaantammi ja Honkasuo. Asuntotuotannon suunnittelua edistetään Malmin lentokentän, Koivusaaren ja Östersundomin alueilla. Tavoitteena on rakentaa persoonallisia ja asukasrakenteeltaan monipuolisia kaupunginosia. Kaupunginvaltuusto keskusteli asumisen ja maankäytön ohjelmasta 15. kesäkuuta ja siitä päätetään 22. kesäkuuta. Ohjelmaan on tehty joitakin muutosja ponsiesityksiä. Uutta tietoa suomalaisten sairauksista rautakauden lopulta 1800-luvun alkuun ??Laaja ihmisluututkimus paljastaa menneiden ihmisten tautihistorian. Naisilla oli enemmän hammassairauksia, kun taas miehillä oli enemmän luunmurtumia. Rannikkokaupunkien ja sisämaan välillä havaittiin terveyseroja. Arkeologi Kati Salon tutkimuksessa on tarkasteltu tautien levinneisyyttä tutkimalla 555 vainajan jäännökset yhdeksästä paikasta Etelä-Suomesta. Hautaukset ajoittuvat 1000-luvulta 1800-luvun alkuun eli ajalle ennen nykyaikaisen lääketieteen kehittymistä. Rannikkokaupungeista löytyi nuorempina kuol- leita vainajia kuin sisämaassa. Tämä saattaa johtua joko kaupunkilaisten huonommasta terveydestä, kaupunkien runsaammasta syntyvyydestä tai luurankojen erilaisesta säilymisestä alueiden välillä. Tulos vahvisti käsitystä varhaisten kaupunkien heikoista terveysoloista myös Suomessa. Hammassairaudet ovat lisääntyneet ajan myötä Suomessa, samoin kuin muualla Euroopassa. Terveydessä havaittiin eroja sukupuolten välillä, sillä hammassairaudet olivat yleisempiä naisilla, kun taas luunmurtumat miehillä. Naisten hammassairau- den yleisyys saattaa selittyä useilla raskauksilla ja imetyksellä. Miehillä taas on enemmän vammoja sekä muinaisissa että nykyisissä väestöissä. Hammassairaudet, nivelsairaudet ja vammat lisääntyivät kuoliniän myötä, ja puutostauteja löytyi enemmän lapsina kuolleilta. Pituudella ei havaittu mitään yhteyttä terveyteen. Mielenkiintoisimmat tulokset tulivat kuitenkin vähemmän arkeologiassa huomiota saaneesta kysymyksestä: Mitkä luustossa olevat sairauksien merkit esiintyvät usein yhdessä samoilla vainajilla? Tutkimuksen perusteella voi- daan osoittaa, että tulehduspesäkkeet leukaluussa esiintyvät samoilla henkilöillä, joilla oli nivelrikko selkärangassa. Toinen esimerkki yllättävästä löydöstä oli, että vammat esiintyivät samoilla henkilöillä, joilla oli runsaasti hammaskiveä. Näitä löydöksiä kannattaa tutkia eteenpäin sekä arkeologiassa että lääketieteessä, jotta tiedettäisiin onko kyse vain harvinaislaatuisesta sattumasta vai onko näiden tautien välillä syyseuraus -yhteys, joka voisi selittyä myös nykyään sairauksia aiheuttavalla tekijällä.
• MunkinSeutu 12 Nro 14 ? Viikot 32-33 Helsingin väkiluku jatkoi nopeaa kasvua vuonna 2015 ??Helsingissä asui viime vuodenvaihteessa 628 208 asukasta. Väkiluku kasvoi vuoden 2015 aikana 7 493 hengellä, mikä oli hieman vähemmän kuin kolmena edellisenä vuonna. Syntyneiden ja kuolleiden erotus kasvatti väkilukua 1 881 hengellä, mikä oli hieman enemmän kuin viime vuonna. Helsinki myös nettosi muuttajia etenkin Helsingin seudun ulkopuolisesta Suomesta ja ulkomailta. Koko Helsingin seudun väestö kasvoi noin 17 600 hengellä, kun koko maan väestönkasvu jäi 15 500 henkeen. Kasvu keskittyikin seudulle jopa edellisvuosia voimakkaammin. Helsingissä korostuu edelleen erityisesti nuorten 15?29-vuotiaiden osuus väestöstä verrattuna pääkaupunkiseutuun ja muuhun Suomeen. Vuoden 2015 aikana kasvoivat kuitenkin erityisesti 65 vuotta täyttäneiden ja peruskouluikäisten määrä ja osuus väestöstä. Lasten määrää on kasvattanut seudullisen muuttotappion pysyminen mel- ko vähäisenä sekä muuttovoitto ulkomailta. Suurten ikäluokkien ikääntyminen selittää 65 vuotta täyttäneiden määrän kasvua. Asukasmäärä kasvoi kaikissa suurpiireissä Östersundomia lukuun ottamatta, eniten Keskisessä ja Eteläisessä suurpiirissä. Kuluvan vuoden tammi?toukokuussa helsinkiläisten määrä kasvoi edelleen lähes 3  000 hengellä, mikä oli noin 50 henkeä vähemmän kuin vuoden 2015 vastaavana aikana. Helsingille tyypillinen muuttotappio Helsingin seudun muihin kuntiin oli suurimmillaan vuonna 2005 lähes 4 800 henkeä. Muuttotappio alkoi supistua vuonna 2008, mutta viime vuonna tappio, 1  587 henkeä, kasvoi taas edellisvuodesta. Sen sijaan muualta Suomesta Helsinki sai enemmän muuttovoittoa kuin kertaakaan vuoden 2001 jälkeen, 5 151 henkeä. Ulkomailta Helsinki sai muuttovoittoa 800 henkeä vähemmän kuin edellis- vuonna eli 1  983 henkeä. Turvapaikanhakijoiden määrän nopea kasvu loppukesästä 2015 ei näy vielä näissä luvuissa. Ne hakijat, joille tullaan myöntämään oleskelulupa, saavat kuntapaikan ja he tulevat näkyviin kuntien väestötietojärjestelmissä vasta sen jälkeen. Helsinkiläisiä syntyi vuoden 2015 aikana 7 016 eli enemmän kuin kertaakaan sitten vuoden 1970. Kuolleiden määrä oli 5 135 eli 86 henkeä enemmän kuin edellisenä vuonna. Kokonaishedelmällisyysluku eli naisen keskimäärin saamien lasten lukumäärä oli 1,3 lasta, mikä on 0,35 lasta vähemmän kuin koko Suomen kokonaishedelmällisyysluku. Helsinkiläisen vastasyntyneen miehen elinajanodote vuonna 2015 oli 78,1 ja naisen 83,6 vuotta. Elinajanodote on jatkanut tasaista kasvuaan. Se on pääsääntöisesti ollut Helsingissä hieman koko maata alhaisempi, mutta ero on viime vuosina ollut enää hyvin pieni. Sen sijaan Helsingin sisällä alueelliset erot elinajanodotteessa ovat edelleen suuret. Lapsettomia pareja oli yli puolet kaikista perheistä: avioparien osuus oli 30 ja avoparien 21 prosenttia. Perheitä, joissa asui lapsia, oli 75 927. Näistä 21 prosentissa kaikki lapset olivat täyttäneet 18 vuotta. 79 prosentissa perheistä oli siis ainakin yksi alle 18-vuotias lapsi ja 43 prosentissa ainakin yksi alle kouluikäinen lapsi. Lapsiperheistä 28 prosenttia oli yhden vanhemman perheitä. Asuntokunnista lähes puolet (48 %) oli yhden hengen asuntokuntia, ja 25 prosenttia helsinkiläisistä asui yksin. Yksinasuminen on Helsingissä huomattavasti yleisempää kuin koko Suomessa. Muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien osuus nousi 14,0 prosenttiin. Suurimmat vieraskielisten kieliryhmät olivat venäjänkieliset (17 176 henkeä), vironkieliset (11 921 henkeä) ja somalinkieliset (8 676 henkeä). Näihin kolmeen kieli- ryhmään kuului 43 prosenttia vieraskielisistä. Yhä huomattavampi osa Helsingin väkiluvun kasvusta johtuu muun kuin suomen-, ruotsin- ja saamenkielisten väestömäärän kasvusta. Kaikista Helsingissä asuvista 9,2 vu Viimeisen 20 vuoden aikana ovat suuret ikäluokat (1945 -50 syntyneet) kokonaisuudessaan siirtyneet eläkkeelle. Tänä aikana eläkemenot ovat kaksinkertaistuneet 13 miljardista 27 miljardiin euroon (mukana myös kansaneläkkeet), mutta rahastot ovat viisinkertaistuneet. Ne ovat kasvaneet 38 miljardista 181 miljardiin. Tähän mennessä yhtä vuotta lukuunottamatta ei rahastoista ole nettona maksettu eläkkeitä, vaan aina ne on maksettu työeläkemaksuilla! Toistan: Varmuuden vuoksi toistan tämän vielä kerran (ks. kohdassa 2, Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti: ?Työeläkesektorilla ei ole kestävyysvajetta?). 6. mitä palkkatasoindeksi vaikuttaa ? paljonko uudistus ja muutos maksaa? Uudistuksen keskimääräinen vaikutus on eka vuonna n. 310 miljoonaa lisäys eläkemaksujen kokonaismenoiohin = n. 27 miljardia edellyttäen reaalipalkkojen kasvuksi 1.6 %. Muutos on 2.5 % rahastojen tuotoista ja 0.18 % pääomasta. Totta kai eläkkeet nousevat palkkaindeksin ansiosta tulevaisuudessa kumulatiivisesti kuten muutkin eli bkt, rahastot, palkat jne, mutta siihen riittää vain osa tuotoista rahastoihin koskematta. Eläkkeet seuraavat palkkoja vain, jos ne nousevat! 7. palkkaindeksin tuomat hyödyt ? jo edellisessä kolumnissni kerroin ko.indeksin tuomista hyödyistä, joista työeläkeyhtiöt, ETK ja TELA eivät kerro lainkaan? Palkkaindeksin aiheuttama eläkkeiden nousu lisää sekä kunnallis- että valtion verotuloja ja vielä verotuloja alv:n kautta kulutuksen kasvaessa. Samoin se lisää työllisyyttä (vähen- tää työttömyyskorvauksia), lisää työpaikkoja ja siten työeläkemaksuja. Se auttaa kaikkein pienintä eläkettä saavia eläkeläisiä turvautumasta sosiaalitukiin, jotka maksetaan valtion varoista lisää lainaa ottamalla! 8. vaikutus työeläkemaksuihin ? ETK:n laatimien pitkän aikavälin ennusteiden mukaan työeläkejärjestelmän talous on tasapainossa (ks. taas Talouspolitiikan aerviointi neuvoston raportti) eikä työeläkemaksuihin kohdistu korotuspaineita vuosikymmeniin. Sen edellytyksenä on, että sijoitustuotoista saadaan tarvittaessa osa eläkkeiden rahoitukseen (pitkän aikavälin tuotot ovat lamavuosinakin olleet hyvät). Toisin sanoen, jos palkkaindeksin aiheuttamiin korotuksiin käytetään edes pieni osa rahastojen tuotoista, kuten kansalaisaloiteessa edellytetäään ja kuten ETK:n laskelmakin osoittaa, niin ei työeläkemaksua tarvitse yli 50 vuoteen korottaa. ? palkkaindeksiä käytettäessä on eläkerahastoissa käyvin hinnoin kaksinkertaiset varat vuonna 2050 (silloin suuret ikäluokat poistuneet yli 100 vuotiaina) eli sitä käytettäessä rahastoissa on käyvin hinnoin kaksinkertaiset varat nykyiseen verrattuna vuonna 2050, kun eläkeläisten määrä vähenee. 9. rahastoja käytetään eläkkeisiin ? jo aiemmin kerroin, että rahastoista ei ole maksettu yhtä vuotta lukuun ottamatta eläkkeitä. Näin kertoo TELA vuosittain julkaisemissaan tilinpäätöstiedoissaan. Rahastothan on jokainen maksanut eläkkeitään varten työeläkemaksuina alkuperäisen oman eläkkeen saadakseen eikä suinkaan rahastojen jatkuvaan paisuttamiseen. Kun otetaan käyttöön palkkain- deksi eikä työeläkemaksuja koroteta nykyisestä niin rahastojen tuottoja joudutaan välillä käyttämään eläkkeisiin, jolloin eläkeyhtiöiden kasvu jonkin verran hidastuu. Jälleen kysymys: onko työeläkemaksut maksettu aikoinaan eläkkeiden maksamiseen vai rahastojen kasvattamiseen = Eläkeyhtiöiden (ETK:n + TELA:n) hyvinvoinnin lisäämiseen? ? taloustaantuma on huono selitys indeksiuudistuksen lykkkäämiseen. Päinvastoin - kuten jo sanoin - palkkaindeksi on kustannustehokkainta elvytystä ilman valtion varoja ja ilman valtion lainojen lisäämistä. Sijoitustuotot ovat olleet ennustettuja parempia lamavuosinakin. 10. suosii suuri tuloisia ? on selvää, että suuri tuloinen eläkeläinen (maksanut myös isommat työeläkemaksut isommasta palkasta) saa paremmasta indeksistä enemmän euroja kuin pieni tuloinen. Mutta samoin hän saa taitetusta indeksistä. Huonompi indeksi (taitettu indeksi) laskee kaikkien elintasoa, mutta palkkaindeksi ylläpitää kaikkien ansaitun, alkuperäisen tulotason! Se pitää suhteelliseti tuloerot ennallaan. 11. sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus ? kukin sukupolvi kartuttaa omat eläkesäästönsä. Miksi sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus ei näytä koskevan kulloisia eläkeläisiä? Heidän pitää ajankohdasta toiseen tinkiä ansaitsemastaan eläketurvasta (=taitetulla indeksillä)? Nuoret ja heidän järjestönsä eivät näköjään tiedä, että taitettu indeksi tulee aikoinaan laskemaan heidänkin elintasoaan eläkkeellä! Kansalaisaloitetta käsi- . Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Mika Lappalainen % oli ulkomaan kansalaisia. Helsingin seudun muodostavat Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Järvenpää, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vantaa ja Vihti. Josa Jäntti Katekismus ??Katekismuksen tarkoitus on , jotta me ihmiset osaisimme käyttäytyä ihmisiksi elämässämme - varsinkin kaikkia muita ihmisiä kohtaan ja lähimmäisiä arvostaen. Kymmenen käskyä selityksineen voidaan tavallaan soveltaa muuhunkin inhimilliseen elämään. Siinä on pääkohtia ja selityksiä - mitä se on? Tässä on esimerkki siitä! Eläkekatekismus kysymyksiä ja vastauksia työeläkkeistä ja työeläkeindeksistä. Opi perusasiat - tartu kirjaan, se on hyvä ase! Älä usko kuulopuheisiin, ota selvää. (Berthold Brecht) 1. Työeläke - mitä se on ? Se on ansiosidonnainen sosiaalivakuutus. Se korvaa henkilökohtaiseen työsuhteeseen perustuvan tulotason eläkevuosina. Työeläkeindeksi on mekanismi, jolla ansaittu tulotaso ylläpidetään eläkkeellä ansaitun työn jälkeen myönnetyllä eläkkeellä. Eläkkeen tarkoitus on säilyttää kohtuullinen tulotaso eläkkeellä oltaessa loppuun saakka. 2. miten työeläkkeet ja indeksikorotukset rahoitetaan ? työeläkevakuutus on osittain rahastoiva järjestelmä ja nykyisin lähtökohtaisesti suurin osa eläkkeistä maksetaan juoksevasti työssä käyvien eläkemaksuilla. (Alussa maksettiin suoraan maksetuista eläkemaksuista ennen kuin ylimäärästä syntyi rahastoja ei siis kuten nyt, silloin ei ollut vielä nykyisiä rahastoja). Tosiasiassa työeläkejärjestelmän aikana vuodesta 1962 alkaen ei ole yhtä vuotta lukuunottamatta maksettu koskaan nettona rahastoista eläkkeitä, sillä joka vuosi työeläkemaksut ovat olleet suuremmat kuin eläkkeet. Vuoteen 2025 saakka nyt syntynyttä vajausta on paikattava osasta rahastojen tuotoista (suurin osa tuotoista jää edelleen tuottamaan). Tuosta vuodesta lähtien tuotot riittävät jälleen ja syntyy kestävyysylijäämää (=Talouspolitiikan arviointineuvosto: jäsenet Kotamäki/VVM + Vanne / TELA + Vaittinen/ ETK = löytyy TELAN siovuilta). Työeläkemaksuilla rahoitetaan myös eläkeyhtiöiden etujärjestö TELA ja yhteistyöelin Eläketurva keskus. 3. eläkkeiden indeksikorotukset - kuka niistä päättää ? työeläkeindeksistä säädetään työeläkelaisssa. Eläkelain valmistelu on puolestaan tehty kolmikantaisesti valtion ja työmarkkinajärjestöjen kanssa. Työntekijäneläkelaissa sosiaali -terveys- mininteriö antaa työeläkeindeksistä asetuksen aina kullekin kalenterivuodelle - eduskunnassa käsiteltäväksi. Työeläkeyhtiöt eivät voi omilla toimillaan vaikuttaa indeksitarkistusten määrään, vaan ne toteuttavat kullekin vuodelle määrätyt muutokset aina ministeriön ehdotuksen mukaan. Muutokset lakiiin päätetään eduskunnassa. 4. miksi työeläkeindeksiä pitäisi parantaa ? vaatimus palkkatasoindeksistä ei ole pelkästään oikeudenmukaisuuskysymys. Se ei ole myöskään etuoikeus, vaan sopimusoikeuden täyttäminen (=kolmisopimus/valtio ja työmarkkinalaitokset). PALKKATASOINDEKSI EI TARKOITA ELÄKKEEN KOROTUSTA, vaan paluuta alkuperäiseen menetelmään. Kyse on ansaitun tason ylläpitäminen eläketulossa. PALKKATASOINDEKSI ESTÄÄ ELÄKKEENSAAJAN ELINTASON LASKUN JA KÖYHTYMISEN! 5. eläkerahastojen kas- telleessän kansanedustajat joutuvat syksyllä joko jatkamaan eläkeläisten köyhdyttämistä tai hillitsemään ?isännättömän rahan? kasvua työeläkeyhtiöissä tai sen sijaan aloittamaan työllistämään nuoria! SUMMA SUMMARUM ? palkkatasoindeksin käyttöönotto ei aiheuta työeläkemaksujen korotusta. ? muutos ei pienennä eläkerahastoja ja sen aiheuttama pieni lisäys voidaan saada osasta eläkerahastojejn tuotoista eikä siihen tarvita VEROVAROJA ? osa kerättyjen rahastojen tuotoista käytetään siiheen, mihin ne on tarkoitettu eli ELÄKKEIDEN MAKSUUN Tähän kansalaisten ja ekäkeläisten elämän vaikeuttamiseen elintasoa alentamalla ovat syyllistyneet KAIKKI puolueet vuorollaan säilyttämällä taitetun indeksin muuttumattomana 20 VUOTTA!! Toivon, että nykyiset kansanedustajat haluavat ja jaksavat perehtyä saamaansa kirjaan ?Eläkekatekismus?! Tämä kolumni perustuu suurelta osin Senioriliike ry:n puheenjohtaja Kimmo Kiljusen kirjaan Eläkekatekismus (kust. INTO). Josa Jäntti
• MunkinSeutu Viikot 32-33 ? Nro 14 13 Viisi kesäfestivaalia jäljellä Helsingissä ??Helsingin elokuu täyttyy musiikkifestivaaleista. Elokuussa järjestetään neljä festivaalia ja syyskuun alussa yksi. Musiikki soi pääsääntöisesti kello 23 tai 24 asti. Ympäristökeskus on tehnyt tapahtumien meluilmoituksista päätökset, joiden mukaan konserttien päättymisajat ovat seuraavat: Flow Festival 12.?14.8. Suvilahden tapahtuma-alueella. Konsertit päättyvät perjantaina ja lauantaina kello 1.00 ja sunnuntaina kello 24.00. We Love the 90?s -festivaali, 26.?27.8. Suvilahden tapahtuma-alueella. Konsertit päättyvät molempina päivinä kello 23.00. Venetsialaiset 26.?27.8. Komisario Palmun erehdys. Mikko Kivinen, Iikka Forss ja Risto Kaskilahti. Kuva © Tapio Vanhatalo Elokuun konsertit päättyvät Flowta lukuunottamatta kello 23 tai 24. Kuva: Katriina Kauppinen. Hernesaarenrannassa. Konsertit päättyvät kello 23.00. Iskelmä Suomi 2.?3.9. Suvilahden tapahtuma-alueella. Konsertit päättyvät molempina päivinä kello 23.00. Päättymisajat perustuvat Helsingin ulkoilmakonserttien päättymisaikoja koskeviin linjauksiin. Linjaukset koskevat Suvilahden, Tuk- kutori-Teurastamon, Kyläsaaren, Kaisaniemen, Hietaniemen ja Kaivopuiston tapahtumapaikkoja. Muilla paikoilla päättymisaika harkitaan tapauskohtaisesti. Suomen kauneimmat kalat ? Näyttely Villa Elfvikin luontotalossa 28.8. saakka ??Näyttelyssä on esillä taiteilija-kuvittaja Sakke Yrjölän Suomen kalat ? kirjaa varten maalaamia yksityiskohtaisia ja kauniita lajitunnistuskuvia. Näyttely on osa Espoon järvet tutuksi teemavuotta ja tutustuttaa pinnan alta löytyvään värien ja muotojen kirjoon. Kaikille avoimia avajaisia vietetään Villa Elfvikissä 29.6. klo 15. Tervetuloa! Sakke Yrjölä rakastui jo lapsena rubiinisilmäisten särkien ja platinasuomuisten salakoiden kauneuteen. Niitä ongittiin ja syötiin. Myös intohimoa piirtämi- seen ruokittiin perhepiirissä jo pienestä pitäen. Yrjölä on taideteollisen korkeakoulun käynyt kolmannen polven taiteilija. Kalakuvia piirtäessään Yrjölä pääsi yhdistämään molemmat intohimonsa. Vuoden kalamieheksikin 2016 valittu Yrjölä kalasti suuren osan Suomen kalat - kirjaan piirtämistään lähes 100 kalalajista ja otti niistä valokuvan heti vedestä nostamisen jälkeen. Valokuvat olivat mallina akvarelleille, joissa värit loistavat sellaisina, kuin ne elävissä kaloissa voivat loistaa. Espoossa on lähes sata erilaista järveä ja lampea, lukematon määrä virtavesiä pienistä kirkkaista puroista savisiin jokiin ja lisäksi suuri merialue. Lajien erikoistuminen näihin erilaisiin elinympäristöihin on muokannut kaloistamme persoonallisia. Esimerkiksi hauen väri ja kuviointi vaihtelee suuresti elinympäristön mukaan. Kirkkaan auringon valaisemassa savisameassa merivedessä hauki on hyvin vaalea, kun taas tummavetisen lammen asukki on lähes musta. Luontotalosta voit ostaa Sakke Yrjölän upean julis- teen hauen erilaisista muodoista, Suomen kaloista tai Itämeren kummajaisista. Myös Suomen kalat -kirjaa ja kortteja on myynnissä. Maksut käteisellä. Näyttelyssä saat lisäksi tietoa järvivuoden tapahtumista ja voit tutustua Espoon järviin liittyviin julkaisuihin. Villa Elfvikin luontotalo (Elfvikintie 4, Espoo) on avoinna ma-pe klo 9-16 ja la-su klo 10?16. Näyttelyyn on vapaa pääsy. Café Satakieli on avoinna viikonloppuisin ja arkipyhinä talon aukioloaikoina. www. espoo.fi/villaelfvik Puheenvuoro Shakespeare ja Verdi ? oopperaan innoittajat ??Savonlinnan Oopperajuhlat nostivat William Shakespearen taas kerran suomalaisten huulille ajankohtaiseksi puheenaiheeksi.  Ravenna festivaalin vieraat esittävät näet peräkanaa kolme Shakespearen kirjoittamaa ja Verdin säveltämää oopperaa. Olavinlinnassa Otello, Faistaff ja Macbeth sytyttävät oopperaystävien intohimoja ja sammuttavat heidän kulttuurijanoaan. Musiikkinsa ja librettonsa puolesta Otelloa pidetään Verdin monipuolisimpana oopperana, jonka nimiroolia sanotaan Verdin vaativimmaksi tenoriosaksi.  Leikkiä ja elämäniloa pursuava Falstaff puolestaan ruokkii hauskasti elämän hedonistisia iloja ja nautintoja. Oopperalaulaja Marko Putkosta muistuttava rehevä bulgarialainen baritoni Kiril Manolov huijaa itselleen naisten sydämet ja rahat. Näyttää siltä että Shakespeare ja Verdi ovat iällä koomisella oopperallaan päättäneet vahvistaa elämän lihallisten himojen ylivallan. Maailma on parhaimmillaan silloin kun ihmiset osaavat leikkiä ja nauttia toisistaan. Elämän tarkoitus täyttyy vasta kun kepeä koomisuus voittaa laahaavan traagisuuden.  Niinkö?  Siinä missä Falstaff loistaa kevytmielisyydellään Otello ja Macbeth sitouttavat vallanhimoon ja oveluuteen. Macbeth ryöstää verisellä vallanhimolla eikä vaimosta ole katuvan Macbethin lohduttajaksi, sillä vaimo on miestäänkin kavalampi. Lady Macbethin olemuksessa oopperan pääroolin varastaa itse pahuus. Puolisoiden valtapyrkimykset johtavat katastrofiin jossa kunniallinen sotilaskin muuttuu hirviöksi. Shakespeare varoittaa väkivallasta joka johtaa ystävät ja viholliset helvetilliseen umpikujaan.  Ravennan Festivaalin vierailuteokset Olavinlinnassa tuovat italialaisella teatraalisuudella Shakespearen ja Verdin oopperoiden totuuden nykypäiväämme jonka politiikka kohta kohdalta toistaa näiden oopperoiden viiltävää todellisuutta.  Verdi tunnustaa samalla että Falstaff kuvaa hänen omaa elämäänsä. Shakespearen kokema tuska näyttäisi hakevan muotoaan myös hänen Kesäyön unelma ja Myrsky teok- sissaan, jotka vakavuudellaan muistuttavat Macbethin traagista poljentoa.  William Shakespeare elää yhä vaikka tänä vuonna tulee kuluneeksi 400 vuotta hänen kuolemastaan. Suomessa on aina haluttu arvostaa hänen oivalluksiaan ja kysyä eri aikakausina neuvoja Shakespearelta ajankohtaisiin ongelmiimme.  Jo Shakespearen syntymän kolmesataavuotisjuhlassa 1864 Helsingin Ritarihuoneella Fredrik Cygnaeus julisti miten suomalaiset haluavat liittyä muiden eurooppalaisten rintamaan myös kääntämällä ja esittämällä Shakepearea.  Eino Leino teki samoin Shakespearelle kunniaa hänen kuolemansa 300-vuotisjuhlavuonna 1916 Sunnuntai-nimisessä kulttuurilehdessään, johon kirjoittivat muun muassa Pekka Halonen, Yrjö Hirn, Leevi Madetoja ja L.Onerva. Nämä suomalaisen kulttuurielämän kärkihahmot olivat mukana jo Aino Acktén 1912 käynnistämillä Savonlinnan Oopperajuhlilla. Paavo Cajander oli siihen mennessä suomentanut jo 36 Shakespearen näytelmää.  Kun draamasta tulee mu- Helsingin Kaupunginteatteri, näytännöt viikolla 35 Peacock-teatteri 30.8. ti 18.30 SHREK. aikuiset 54?, lapset 27? 31.8. ke 18.30 SHREK. aikuiset 54?, lapset 27? 2.9. pe 18.30 SHREK. aikuiset 54?, lapset 27? 3.9. la 13.00 SHREK. aikuiset 54?, lapset 27? 3.9. la 18.00 SHREK. aikuiset 54?, lapset 27? Arena-näyttämö 30.8. ti 19.00 KOMISARIO PALMUN EREHDYS. 43? 31.8. ke 19.00 KOMISARIO PALMUN EREHDYS. 43? 2.9. pe 19.00 KOMISARIO PALMUN EREHDYS 3.9. la 13.00 KOMISARIO PALMUN EREHDYS. 43? 19.00 KOMISARIO PALMUN EREHDYS. 43? Studio Pasila 30.8. ti 19.00 EI MAKSETA, EI MAKSETA, ennakko 34? 31.8. ke 19.00 EI MAKSETA, EI MAKSETA, ennakko 34? 1.9. to 19.00 EI MAKSETA, EI MAKSETA, ensiilta 34? 3.9. la 19.00 EI MAKSETA, EI MAKSETA, 34? Pengerkadun näyttämö 29.8. ma 19.00 KENRAALI JA CASANOVA, ennakko 38? 29.8.ti 19.00 KENRAALI JA CASANOVA, ennakko 38? 30.8. ke 19.00 KENRAALI JA CASANOVA, ensi-ilta 38? 2.9. pe 19.00 KENRAALI JA CASANOVA, 38? 3.9. la 19.00 KENRAALI JA CASANOVA, 38? Helsingin Kaupunginteatterin näyttämöiden osoitteet: Peacock-teatteri, Tivolikuja 1, 00510 Helsinki Arena-näyttämö, Hämeentie 2, 00530 Helsinki Pengerkadun näyttämö, Pengerkatu 11, 00530 Helsinki Studio Pasila, Ratamestarinkatu 5, 00520 Helsinki Lilla Teatern, Georgsgatan 30, (Yrjönkatu 30) 00100 Helsingfors Stoa, Turunlinnatie 1, 00900 Helsinki Veli-Matti Hynninen siikkia, siirrytään kokonaan toiseen maailmaan. Shakespeare osasi taitavasti viestiä myös toisten henkilöiden kommunikoinnin välityksellä. Draamaa on itsessään kommunikaatioprosessi (Aarne Kinnunen). Tragedian juoni usein nojaa ylimielisyyteen (hybrikseen) ja tietämättömyyteen (harmatiaan). Nykymaailma toistaa tätä samaa harhaa, jossa ihminen tahtoo kyllä hyvää, mutta pahuuden valta vain kasvaa koko ajan.  Shakespeare kokosi ja kierrätti maailman suuria tarinoita. Nyt ne jatkavat kiertokulkuaan teattereissa ja oopperoissa. Savonlinnan oopperavieraana Shakespeare osoittaa miten hänen nimensä suojassa on kautta aikojen osattu etsiä uutta.  Ei makseta, ei makseta. Pertti Koivula, Eija Vilpas, Matti Rasila, Ville Tiihonen, Kaisa Leppänen, Mikko Virtanen. Kuva © Mirka Kleemola Veli-Matti Hynninen  veli-matti@hynninen.info  Kenraali ja Casanova. Pekka Laiho, Saija Lentonen, Santeri Kinnunen. Kuva © Yehia Eweis
• MunkinSeutu 14 Keskikesän kuvataidetta ??Kulttuuriklubi kokoontui Papu Galleriaan, Mariankatu 24, keskustelemaan taiteesta ja sen esittämisestä. Kuka ja missä saa sitä esittää? Keskustelun alustivat kaksi pitkän linjan kuvataidekriitikkoa, Seppo Heiskanen ja Dan Sundell. Asiantunteva kuvataideyleisö, jossa oli taiteilijoita ja kriitikoita, tuli nopeasti mukaan keskusteluun. Heiskanen kertoi hauskan tarinan tuoreesta presidentistä Mauno Koivistosta vuonna 1983. Häneltä oli taidenäyttelyn avajaisissa kysytty, mitä taide on? Koivisto vastasi, että on helpompi sanoa, mitä se ei ole... Puheissa nousi esille myös verkossa esiteltävä taide, joka voi ohittaa galleriat ja näyttelyt. Jokainen yksilö voi esittää siellä kuvataidettaan. Papu Galleriassa on elokuun Marianne Matikan ja Airi Salosmaan näyttely. pahtumista. Maalaukset voi nähdä abstraktin ja esittävän välimuotona, sekä vahvasti ekspressiivisenä. ? Maalaamisen kautta mietin ja kuvitan omaa sisäistä maailmani: Maalaaminen on minulle omien tunteiden käsittelyä. Uudenmaankadun Galleria Huudon keskikesän taitelija oli Raahesta Helsingin Sturenkadulle kotiutunut Sebastian Lindberg, joka on Vapaan taidekoulun kasvatti. Hän tekee akryyli ja öljy-töitä puolikuivalle kuitulevylle, mutta myös paljon levykansikuvituksia ja muita tilaustöitä. Kolmiulotteisena kohoavat reliefimäiset muodot on saatu aikaan muokkaamalla akryylivärimassoja valuttamalla ja maan vetovoimaan luottaen. Näyttelyn nimi kääntää Aldous Huxleyn anti-utopian muotoon: ?Grave New World? (Kaiva uusi maailma), joka viittaa taitelijan tietoisuuteen ympäristön tilasta. Kantava teema on vesi eri muodoissaan. Virtaava vesi, pyörivä liike ja kuohuvat aallot jättävät jälkensä. Lindberg harrastaa syvänmerensukellusta, mikä näkyy hänen työssään, josta toimittaja ja kuvaaja pitivät. Risto Kolanen Tanja Koskisen valoisuus erottuu tummien hetkien öljytöiden ?Miksi? (vas) ja ?Pelko? välissä. Kuva: Raimo Granberg Kriitikot Seppo Heiskanen (oik) ja Dan Sundell keskustelevat taiteesta. Kuva: Seppo K. Niiranen Maarit Björkman-Väliahdet tulee perheestä, jossa kuvataide kuului vahvana osana elämään. Hän on kuvataiteilija Eila Ekman-Björkmanin tytär. Hän oppi kävelemään kuvataideakatemian käytävillä ja sieltä askeleet ovat johdattaneet omalle taiteelliselle uralle. Äiti ja tytär sekä kouluttaja Ritva Saarelainen perustivat Alfa-Art taidekoulun vuonna 1991. Yksityisen taidekoulun kasvatit ovat yhdistävä tekijä AVA-Gallerian näyttelyssä Kampissa. BjörkmanVäliahdet maalaa öljyväreillä kanKuvataiteilija Juhani Tuomi ja teos ?Marski?. kaalle, hyvin Kuva: Raimo Granberg paksuista vä- rikerroksista valoisia kauniita teoksia. ? Väreillä on iso merkitys tunnetilojen luojana. Maailmassa on iloa, toivoa ja kauneutta, kipua ja kauhua. Minä maalaan muiden katsottavaksi kuitenkin energiaa ja elämää, hän sanoo. Mirja Jaamalahden töissä synkistelijän synkkyys ja huumori kulkevat käsi kädessä. Hän maalaa pimeitä maalauksia, aihein ja ottein. ? Maalaustapahtuman voittajatyö, Toivon maalauksieSakari Kumpumäki ?Manta? Espan ni välittävän tunylpeydestämme. nelman, joka minulla maalatessani oli tai edes aiheuttavan katsojassa jonkinlai- maalaus on Sakari Kumpusen reaktion; ahdistukses- mäen upea ?Manta?. ta inhoon tai surusta nauVirtauksia, eläimiä ja ruun. Olen luonut oman ismini, se on Darkismi, naiainutkertaisuutta nen tunnustaa. Galleria Pirkko-Liisa ToVesivärien juhlaa pelius esittelee persoonallisia kuvataitelijoita Hietalahmaalausdenrannassa. Seija Gröntapahtumassa qvistin ?Virtauksia? oli pitHeinäkuun 10. päivä on kään esillä. Hän tekee paljon Suomen kuvataiteen päivä akryyli kankaalle -maalaukkuuluisan taidemaalarim- sia. Taitelija lähtee liikkeelme Helene Schjerfbeckin le tyynestä aamusta meren syntymäpäivänä. Juhlapäi- rannalla, mutta pinnan alla vä sattui sunnuntaille, jol- voi olla voimakkaita virtaukloin kahvila Ekbergin ylä- sia. Havaintoihin sotkeutuu kerta Bulevardi 9:ssäkuhisi muistikuviksi muuttuneet innokkaista vesivärimaala- kokemukset. ? Maalausproreista, jotka olivat ahkeroi- sessissa ne hakevat ulostuneet koko päivän kaduilla, loa liikkeen ja värien kautta. rannoilla ja satamissa. Päi- Juhani Tuomen työt ovat vän töitä vertailtiin, ja saim- osa muotokuvamaalauksen me kirjoittaa parhaan työn perinnettä ? ihmisen kunumeron laatikkoon. Maa- via eläimen puvussa. Gallaustarvikkeita oli myyn- leria Katariinan keskikenissä, pullakahvit tarjolla. sän näyttelyssä oli esillä Tapahtuman järjestää Suo- hänen eläinhahmoja. Ihmimen Akvarellitaiteen yhdis- selle ilmestyvät sian korvat tys; tapahtumia on muissa- tai jänikselle ihmisen hamkin kaupungeissa samana paat tai muuta vastaavaa. päivänä. Helsingissä maa- Huonomaalaus on Tuomelle lareita oli 80. Näyttelyssä läheinen tapa toteuttaa muomaalauksia oli esillä 114. tokuvia. Maalaukset ovat Yleisöäänestyksen voittanut sekä hyvin taitavia että sa- Seija Grönqvist ja ?Hyvä päivä kaikesta? -työ Galleria Topeliuksessa. Kuva: Raimo Granberg Mirja Jaamalahti ja teoksensa Ripaska, (akryyli kankaalle), Galleria AVA. Kuva: Raimo Granberg Nuoria taitelijoita Uudenmaankadulla Osuuskuntapohjaisessa Galleria Artikassa on 14.8. asti esillä ?Pyhiä kuvia?. Ne muodostavat rikkaan ja monipuolisen taiteenalan riippumatta tekijän tai katsojan hengellisestä suuntauksesta. Kahden ulkomailla asuvan taitelijan rinnalla näyttelyssä on Tanja Koskisen tempera/öljy/pellava kankaalle maalauksia, jotka lähtevät pitkälti hänen oman elämäntilanteensa ta- Alfa-Artin iloa ja synkistelijä Nro 14 ? Viikot 32-33 Sebastian Lindberg tuijottaa maalaamansa enkelikalaa silmiin Huudossa. Teoksen nimi on Habari Za Asubuhi. Kuva: Raimo Granberg malla kömpelöitä. Suuressa eläinnäyttelyssä Tuomi siirtyy puhtaasta huonomaalauksesta kohti ilmaisullisempaa otetta. Galleria Sculptor esitteli Etelärannassa kolme nuorehkoa kuvanveistäjää, joita yhdisti ainutkertaisuuden teema. Sampo Malin miettii ?Enemmistön mielipidettä ja Lotta Mattila ?Hyviä herroja?, hyvin yhteiskuntakriittisesti. Salla Vapaavuori lähestyy aihetta enemmän itsensä kautta: mihin tunnen kuuluvani. Hänen ?vaellus? -teoksessa oma elämänhistoria, eri maisemat yhdistyvät ajalliseksi jatkumoksi pitkässä lattiarajassa. ? Rasistien, suvakkien ja tolkun ihmisten aikakaudella henkilökohtainen identiteetti rakentuu uusilla tavoin. Tekijöiden ja galleristin kanssa keskusteli vapaa kirjoittaja Maryan Abdulkarim. Rohkeaa Kaapelilla ja Jätkäsaaressa Galleria Huudon Jätkäsaaren makasiinissa oli kolmen taitelijan yhteisnäyttely. Niistä ehdottomasti mielenkiintoisin on Petroskoissa 1986 syntyneen ja Tampereen AMK:ssa kuvataitelijaksi valmistuneen Jesse Avdeikovin tavattoman ilmaisuvahvat, karikatyristiset akryyli- ja öljyvärityöt. Hänen töissään seikkailevat juopunut Jeltsin ?Kolhoosin voimassa ja heikkoudessa? Puskinin ja Gerard Depardieun sekä taitelijan omien perheenjäsenten kanssa. Prinsessa Dianan synnytys Venäjän tsaari Nikolain ja karhun edessä on kolmas mieleeni vaikuttanut teos. Turvapaikanhakijoina Suomeen saapuneiden taiteilijoiden ja suomalaisten taiteilijoiden Journey ?yhteisnäyttely oli Kaapelitehtaalla. Maailman pakolaiskriisiä dokumentoitiin valokuvin, videoin ja maalauksin. Suomalaisilla oli töitä tästä aihepiiristä tai väljemmin ihmisten kohtaamiset. Satu Kalliokuusi tekee punaviinillä ja musteella tehtyjä maalaus-piirroksia, sekä palapainografiikkaa. Teoksissa hän tutkii ihmisen psyyken ja mielialan heijastumia. Keskiössä on ihmisten välisten kohtaamisten ja parisuhteen synnyttämät kipupisteet. Maalaukset etsivät myös selviytymisen keinoja laajempaan maisemaan. Susanna Iivanainen maalaa paljon vesiteemaa ja lapsia, jolloin hänen sukellusharrastus tulee esille. Hänellä on usein työvälineenä muste ja tussi paperille. ? Koen itselleni tuntemattomien henkilöiden kuvaamisen vapauttavana. Olen rajannut usein kasvot lähikuvaan, niin että kasvojen piirteet ja silmät nousevat pääosaan. Teksti: Risto Kolanen Maarit Björkman-Väliahdet yhdessä töidensä Auringonlaskun aikaan (alempi) ja Tähtitaivaan alla. Kuva: Raimo Granberg
• Viikot 32-33 ? Nro 14 15 Klassikko on aina klassikko ??Legendaarinen Vuoristorata voitti jälleen huvipuiston suosituimman laitteen tittelin Linnanmäen järjestämässä suosikkilaiteäänestyksessä. Lähes kolmanneksen äänistä rohmunneen puisen Vuoristoradan jälkeen suosituimmat laitteet ovat Ukko, Kingi ja Salama. Linnanmäen suosikkilaiteäänestyksessä ääniä annettiin lähes 6 000 kappaletta, joista noin kolmannes meni vuonna 1951 valmistuneelle Vuoristoradalla. Kommenteissa korostuivat erityisesti radan nostalgisuus, tervan tuoksu sekä sukupolvet ylittävä huvipuistokokemus. ? Vuoristorata on ollut aina lempparini pienestä asti. Vuoristoradan huima vauhti ja vanhan puun tuoksu tuovat mieleen sen, että vuoristorata on ollut olemassa jo monta kymmentä vuotta. Siihen ei vaan voi kyllästyä, kyselyyn vastannut asiakas kommentoi. Linnanmäelle Vuoristoradan suosio ei tullut yllätyksenä. Myös aikaisempi- Linnanmäen Vuoristorata ja Ukko. PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio kuvatapio.fi na vuosina vastaavissa kyselyissä se on saavuttanut huvipuiston suosituimman laitteen tittelin. ? Minullekin Vuoristorata tuo mieleen muistoja omasta lapsuudesta ja samanlai- Ostetaan Ostetaan kaksio Vanhan Munkkiniemen alueelta. Yhteydenotot 050 354 8947 tai pate.holm@gmail.com Työsuorituksia Linnanmäen Kingi. Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 413 97 330, sähköposti juha.ahola@karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Puhelin vaihde 413 97 300. Ilmoitushinnat: ?/pmm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 Määräpaikkakorotukset 10%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero (24%) lisätään hintaan. Ilmoitukset: 413 97 360, 413 97 300. telefax 413 97 405. Ilmestyy: Joka toinen viikko. Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä perjantaina Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 8866 1055 Lue lehti myös: lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2016 sia muistoja halusin aikoinaan tarjota myös omille lapsille. Tänä vuonna 65 vuotta täyttänyt Vuoristorata on klassikko, joka on aina muodissa, Linnanmäen toimitusjohtaja Pia Adlivankin sanoo ylpeänä. Kyselyssä palkintosijoille nousivat myös ratalaitteet Ukko ja Salama sekä vapaapudotustorni Kingi. Vuonna 2014 Linnanmäelle tulleen Kingin parhaiksi puoliksi mainittiinkin usein hurja vapaapudotus 70 metrin korkeudesta, joka saa adrenaliinin virtaamaan sekä mahdollisuus ihailla Helsingin mahtavia maisemia laitteen noustessa hitaasti korkeuksiin. Hurjimpien laitteiden lisäksi myös rauhallista menoa tarjoavat laitteet paljas- tuivat monien suosikeiksi. ? Hepparata oli ensimmäinen laite, jossa lintsillä kävin. Siinä on nostalgiaa ja jokainen kerta, kun lintsillä käyn, on Hepparata ?must?, radan suosikikseen valinnut asiakas kommentoi. ? Vaikka käynkin muissa laitteissa useammin, niin Hurjakuru saa aina viimeistään suun hymyyn ja repäistyä pari ilonkiljahdusta! Se hurja tunne, kun tietää kastuvansa ja kuitenkin sitä yllättyy jokaisesta vesipisarasta. Kurussa myös vauhti on optimaalinen vilvoittamaan kuumana päivänä, ja maisemointi saa mieleen ulkomaiden jokilaivareissut, Hurjakurun suosikikseen valinnut kävijä tunnelmoi. Meilahden arboretum Julkaisija: Karprint Oy Ilmoituspäällikkö: Riitta Juslin puhelin 413 97 377, sähköposti riitta.juslin@karprint.fi Valokuvaamot Maksuttomat pyöräily- ja ulkoilukartat kannustavat liikkumaan ??Pääkaupunkiseudun asukkaille on tänä kesänä tarjolla sekä kaupunkikohtainen pyöräilykartta 22.6. alkaen että perinteinen kaikkien neljän kaupungin ulkoilu- ja pyöräilyreitit sisältävä ulkoilukartta 29.7. alkaen. Ensimmäinen pyörätiekartta Helsingistä julkaistiin vuonna 1975 ja ensimmäinen seudullinen pyörätiekartta vuonna 1979. Pääkaupunkiseudun ulkoilukartan nimellä ilmestyvää karttaa on toimitettu pääkaupunkiseudun kuntien yhteisenä ponnistuksena vuodesta 1982. Kaiken kaikkiaan karttoja on painettu yli neljänkymmenen vuoden aikana peräti reilut kolme miljoonaa kappaletta. Pyöräilykartta Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkikohtaisista kartoista löytyvät mm. kunkin kaupungin ja pääkaupunkiseudun pyöräilyreitit, pyöräteiden päällysteet, valtakunnalliset pyörämatkailureitit, kiinnostavat kulttuuri- ja luontokohteet sekä rantakahvilat ja uimarannat. Kauniaisten osuus löytyy Espoon painoksesta. Pyöräteitä kartoissa on noin 2600 kilometrin verran ja pyöräteiden päällystetietojen merkintä helpottaa reittisuunnittelua. Kaupunkikohtaisissa pyöräilykartoissa on käyttäjäystävällinen mittakaava 1:20 000 ja kääntöpuolelta löytyvän seudullisen pyöräilykartan mittakaava on 1:40 000. Pyöräilykarttojen painosmäärä on yhteensä 140 000 kpl. ?Ulkoilukartta Ympärivuotuiseen käyttöön suunniteltuun ulkoilukarttaan on merkitty Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisen hiihtoladut, keittokatokset, koirapuistot, kuntoradat, lintutornit, luontopolut, matonpesupaikat, minigolfpaikat, skeittirampit, talvella aurattavat ulkoilureitit, telttailualueet, uimahallit, ulkoilualueet ja -puistot, ulkokuntoilulaitteet, urheilukentät, vesiliikenneyhteydet saariin, välinevuokraamot, frisbeegolfradat ja julkiset WC:t. Koko pääkaupunkiseudun ulkoilu- ja pyöräilykartan mittakaava on 1:40 000. Ulkoilukartan painosmäärä on yhteensä 160 000 kpl. Jakelupisteet Maksuttomia karttoja voi noutaa ilmestymisajankohtien jälkeen pääkaupunkiseudun kuntien liikuntatoimien toimipisteistä. Helsingissä karttoja on jaossa mm. Itäkeskuksen uimahallissa, Myllypuron liikuntamyllyssä, Oulunkylän liikuntapuistossa, Pirkkolan liikuntapuistossa, Töölön kisahallissa, Uimastadionilla, Kaupungintalon Virka Infosta ja Pohjoisesplanadin matkailuneuvonnasta. Pyöräilykarttaa jaetaan myös Narinkkatorin pyöräkeskuksessa sekä HSL:n palvelupisteissä. Espoossa karttoja saa yhteispalvelupisteistä ja Vantaalla Vantaa-infoissa sekä Myyrmäen ja Tikkurilan urheilupuistoissa. ??Kutsuisitko ystäväsi juhannuksena ruusuntuoksuiselle piknikille? Meilahden arboretumin ruusutarhassa kukoistaa sata nimilapuin merkittyä pensasruusulajiketta. Tänä vuonna ruusujen kukinta on aikaisessa, ja parhaillaan kukkivat kotoisen juhannusruusun sukulaiset pimpinellaruusut sekä kurtturuusut. Suomalaiset perinne- ja löytöruusut ovat myös aloittaneet kukintansa. Ruusutarhasta löydät myös uudet kotimaiset ruusulajikkeet ?Tove Jansson?, ?Sointu? ja ?Lumo?. Kerrannaiskukkaiset ja tuoksuvat ranskanruusut, kartanoruusut, sammalruusut ja damaskonruusut ovat vielä nupussa. Niiden hehkeä kukinta lienee tänä vuonna parhaimmillaan heinäkuun alussa. Ruusutarhan kukinnan odotetaan jatkuvan koko heinäkuun ajan. Meilahden ruusutarhassa esitellään eurooppalaisia historiallisia ruusuja ja kestäviä suomalaisia pensasruusuja. Ruusulajikkeet on istutettu niiden historiallisen tai kasvitieteellisen taustan mukaisiin ryhmiin. Ruusuilla on nimikyltit. Ruusutarhassa on myös opastaulu, jossa on alueen kartta lajiketietoineen. Ruusulajikkeet on valittu yhteistyössä Suomen Ruususeuran kanssa. Arkoja ryhmäruusuja ei arboretumissa ole. Meilahden arboretum on perustettu 1967. Pensasruusujen lisäksi puistossa kasvaa n. 300 puu- ja pensaslajia. Kasveissa on nimikyltit ja puistossa on opastaulu. Meilahden arboretum sijaitsee Meilahdessa Paciuksenkadun ja Meilahdentien välisessä laaksossa. Puisto on Helsingin kaupungin hoidossa. Ruusutarhan hoitoon osallistuu myös Suomen Ruususeuran harrastajista koostuva puistokummien joukko. Ruusualueen kartta ja lajikeluettelo löytyvät osoitteesta www.vihreatsylit.fi. HUOMIO! Tarjoan kotihoitoa/apua mm. muistisairaille/ liikuntarajoitteisille sekä ikäihmisille, jotka tarvitsevat kotiin apua. Olen koulutettu, suomalainen hoitaja, suosituksia on. Otathan yhteyttä: puhelin iltaisin 045 664 0070 LVI Lämpö- ja vesijohtoliike ? vuodesta 1952 Hetipalvelut R ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset Töölön Putkiliike Oy 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi Munkinseudun voit noutaa seuraavista paikoista: Pitäjänmäki, kirjasto Pohjois-Haaga, kirjasto Tali, urheilukeskus Munkkivuoren S-market Munkkivuoren Apteekki Munkkivuoren Ålandsbanken Munkkivuoren Kahvila Munkkivuoren lääkärikeskus Dextra Munkkivuoren seurakunta Munkkivuoren parturi Munkkivuoren K-kauppa Ulvilantie, Parturi ja suolahoito Munkkiniemen puistotie ---Neste ---Raikan Rauta ---Kiinteistömaailma ---Alepa ---Huoneistokeskus ---Munkkiniemen Yhteiskoulu ---Saga Seniorikeskus ---Ruissalo säätiö ---Apteekki ---Kirjasto ---Nordea ---Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy Professorintie 2 ---Munkkiniemen Apteekki
• 16 MunkinSeutu Nro 14 ? Viikot 32-33 Harkitsetko asuntosi vuokraamista? Oletko myymässä asuntoasi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti. Myyntiturva on turvallinen valinta. Et maksa liikaa välityspalkkiota, ja asuntosi myynti on osaavissa käsissä. Takaamme myös välitystyömme laadun. Normaalin vuokravakuuden lisäksi saat ylimääräisen takauksen koko ensimmäisen vuoden vuokranmaksusta. Palvelumme on tehokas. Lue tyytyväisten asiakkaidemme palautteita kotisivuilta ja totea itse. Markkinoimme asuntoja erityisen monipuolisesti, myös lehti-ilmoituksilla. Soita niin keskustellaan tarkemmin! Soita ja sovi tapaaminen! p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi HELSINKI ? UUSIMAA ? TURKU ? TAMPERE ? LAHTI ? OULU Ilmalankuja 2, HKI