• Viikot 18-19 – Nro 9/2019 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 50. vuosikerta M unkin S eutu OLETKO MYYMÄSSÄ ASUNTOASI ? Galleria Merja Rautio Lkv Munkkiniemen puistotie 9 p. 09 484 803 timma.fi/kosmetiikkahelmi Reveal ihoanalyysipäivä Kosmetiikka Helmessä perjantaina 10.5. klo 10-17 Reveal-ihoanalyysi 20 € (norm. 45 €) Saat tietoa ihostasi sekä mahdollisista vaurioista: pigmenttimuutokset, ruusufinni, atooppinen iho, valovauriot. KOTIMAINEN PARISKUNTA SUORITTAA KOTISIIVOUSTA JA IKKUNANPESUA EDULLISESTI YLI 40 V KOKEMUS. Ystävällinen ja varma palvelu! KOTITALOUSVÄHENNYSKELPOINEN PUH. 040 2566 907 Kiinteistömaailma Munkkiniemi Amuletti Asunnot Oy (09) 436 3500, munkkiniemi@kiinteistomaailma.fi Munkkiniemen puistotie 15, 00330 Helsinki Myymme Munkinseudulla joka neljännen kodin. Myyntiaikamme Munkinseudulla vain km. 34 päivää. Mitattu asiakastyytyväisyytemme on 4,84/5. Asiakkaistamme 98 % suosittelee meitä. (* Markkinoimme koteja huolella valituin tavoin. Välitämme asiakkaistamme. Avaa ovi onnistumiselle , kutsu meidät kotikäynnille. *)perustuu asiakastyytyväisyyskyselyyn 2018 ja 2019, vastaajia 467. Jussi 040 592 9030 Marko 040 725 2600 Janne 040 753 1753 Johanna 050 432 6590 Sirkka 050 581 2779 Tiina 050 548 0573 Olemme kaikki LKV-päteviä *Puhelun hinta lankasekä matkaliittymästä 8,4 snt/min. MUNKKIVUORI Raumantie 1 a 010 312 161* STOCKMANN Aleksanterinkatu 52 (Stockmannin tavaratalon 7. kerros) 010 312 109* HYMY SAA HYMYILEMÄÄN Terveet hampaat, terve suu ja hyvinvoiva ihminen. Säännöllinen hammastarkastus pitää hymyn herkässä kaiken ikäisillä. HAMMASTARKASTUS ALK. 59,50 € (Hinta ilman Kela-korvausta alk. 75 €) Varaa aika pihlajalinna.fi Me tiedämme, miltä kodin myyminen tuntuu. Myyntistrategiamme perustuukin vankkaan kokemukseen, asiakaslähtöisyyteen ja tiiviin yhteistyöhön asiakkaiden kanssa läpi koko myyntiprosessin. Ota yhteyttä niin räätälöidään sinulle sopiva myyntisuunnitelma. Tervetuloa myymään kotisi kanssamme. LARS LINDROOS Kiinteistönvälittäjä, LKV 040 300 2309 SONJA RAJANEN Kiinteistönvälittäjä, LKV 050 467 9972 CHRISTOFFER VON SCHANTZ LKV, 050 341 0195 2 vuotta Tervetuloa! Juhlimme 6. 11.5. ! -tuote-esittelyjä -tyylikkäitä tarjouksia Munkkiniemen puistotie 21 | Avoinna ti-pe 11-18, la 11-15
• 2 Viikot 18-19/2019 • Nro 9 M unkin S eutu Ruiskumestarin talo avautuu kesäksi Tilaa puh. 09 413 97 300 tai postittamalla kuponki tai sähköpostilla tilaukset@karprint.fi Vastaanottaja maksaa postimaksun Lehden tilaaja Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Tilaan Karprint Oy info LT Sopimus 5003505 Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari (Määräaikainen tilaus.) KS 20 19 B 2/2019 • 9,10 € ENTISÖINTI ? KERÄILY ? KÄDENTAIDOT ? ARJEN HISTORIA ALTTARITAULUT Abstraktin taiteen mestari FRANTIŠEK KUPKA TAIDELAINAAMO tukee taiteilijan työtä Turku pursuaa taidetta ja historiaa TYYLISUUNNAT: Rokokoo Kosket vaalivat emalimuistoja merkittävää taidetta ROOMA antiikin historian harrastajan paratiisi KOIRA Meidän 2/2019 7,00 RO TU ES ITT ELY SSÄ HOLLANNIN PA IM EN KO IR A Presidenttien koirat Tusse vartioi Kultarantaa Levin huskyt elokuvatähtiä! Superviikonloput tulevat Lomalle näyttelyyn Veijariklubilla opetellaan keskittymään Nose work: Rohkeutta haistelemalla Hanki koiralle suojaus Punkkikausi alkoi r Antiikki ja taide 22€ (norm. 43€) r Ase & Erä 36€ (norm. 71€) r Hevosmaailma 24€ (norm. 48€) r Kiinteistö & energia 36€ (norm. 71€) r Kissafani 24€ (norm. 48€) r Luontaisterveys 39€ (norm. 78€) r Meidän koira 22€ (norm. 43€) r SenioriTerveys 30€ (norm. 59€) r Sielunpeili 25€ (norm. 49€) r Talomestari 21€ (norm. 42€) 22 00 (norm. 43€) 12kk määräaikainen tilaus tarjous Antiikin ja taiteen ystäville Kaikki mitä olet halunnut tietää koirista! 22 00 (norm. 43€) 12kk määräaikainen tilaus tarjous Tilaa omasi ja nauti! Nyt kevättarjouksena puoleen hintaan Voit tehdä tilauksen myös verkossa www.karprint.fi Mainitse tilatessasi kampanjakoodi KS2019B Sirkus tulee Ruiskumestarin talon pihalle koko perheen kevättapahtumassa lauantaina 25.5.2019. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Mari Valio. Menneen ajan pysähtyneiden hetkien tunnelma lumoaa Ruiskumestarin talossa. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Maija Astikainen. R uiskumestarin talo avautuu jälleen lauantaina 4.5.2019, ja samalla alkaa museon tapahtumaohjelma, jossa on luvassa nostalgisia lauantaituokioita, uurasta kuparinjynssäystä ja vanhanajan pihajuhla. Museoon ja tapahtumiin on vapaa pääsy. Ruiskumestarin talon sivurakennuksen pienoisessa kamarissa voi heittäytyä 1800-luvun vietäväksi, istahtaa hetkeksi biedermeiersohvalle ja nauttia menneen ajan rauhasta. Lauantai-iltapäivisin klo 14 kamari herää eloon museon vapaaehtoisten johdolla. Perinteiseen ristipistonimikointiin tutustutaan kahtena lauantaina 4.5. ja 11.5. Ajankohtaiskatsaus keväältä 1869 kuullaan kolmena lauantaina 18.5., 1.6. ja 8.6., kun kamarissa luetaan sanomalehtiä ruiskumestarin rouvan kanssa ja päivitellään maailman menoa. Lauantaina 25.5. klo 12–15 voi tehdä pienen aikamatkan 1800-luvun Helsinkiin. Koko perheen tapahtumassa Circus Helsinki esiintyy klo 12, 13 ja 14. Kamarissa tehdään ristipistoja, ja marttojen puhvetista voi ostaa vanhanajan leivonnaisia, jotka herättävät menneen eloon myös kielen päällä. Mukulakivillä liehuvat pitkät helmat, posetiivi soi kadulla, ja pihalla kaikuvat perinteiset sävelet. Helsinki-päivänä 12.6. porvarisperheen elämään pienessä puutalossa 1860-luvun Kruununhaassa voi tutustua klo 12– 15 keskusteluoppaan kanssa. Samalla voi ihmetellä piikojen uurastusta kuparinkiillotuksessa. 1800-luvulla ei ollut tämän päivän aineita ja kiillotusliinoja ja pannut saatiin kiiltämään kotikonstein. Ruiskumestarin talo Kristianinkatu 12 Auki 4.5.–1.9.2019 ke–su klo 11–17 Vapaa pääsy Vaatimattoman puutalon pikkuisessa salissa on muodikas trumpettisohva ja komea pietarilainen kirjoituslipasto. Kuva: Maija Astikainen Ruiskumestarin talo sijaitsee Kruununhaan kivikaupungin kätköissä. Kuva: Maija Astikainen
• 50. vuosikerta – nro 9 Viikot 18-19/2019 Ajankohtaista M unkin S eutu Lehtovuoren CitySolar on älyroskis, joka puristaa roskansa pieneen tilaan aurinkovoimalla ja ilmoittaa täyttymisestään jätehuoltoon. Helsinki kokeilee jätehuollon digitalisoimista H elsingin kantakaupungin 175 roska-astiaan ja jätteiden syväkeräysastiaan on ilmestynyt tauluja, jotka sisältävät QR/NFC-tunnisteen. Kaupunkilainen voi skannata ”tagin” älypuhelimellaan ja lähettää jätteiden tyhjennyspyynnön suoraan tyhjennysjärjestelmään. Kyseessä on rakentamispalveluliikelaitos Staran kokeilu julkisten jäteastioiden tyhjennyksen tehostamiseksi. Digiratkaisu on suomalaisen Lehtovuori Oy:n kehittämä. – Ennen kaupunkilaisen ilmoitus roska-astian täyttymisestä meni kaupunkiympäristön asiakaspalveluun, josta viesti tuli meille. Täältä se taas ohjattiin tyhjennyksestä vastaavalle yksilölle. Nyt ilmoittaminen helpottuu ja viesti välittyy suoraan oikeaan paikkaan. Se nopeuttaa tyhjennystä, jos jäteastia tai syväsäiliö on täyttynyt ennen normaalia tyhjennysaikaa, kertoo Staran vastaava piiripuutarhuri Sampo Sainio. Sivut 8-9 Kaupunginvaltuusto keskusteli nuorten aloitteista ja talouden tilanteesta H elsingin kaupunginvaltuusto kävi kokouksessaan 24.4. ensi vuoden talousarvioehdotuksen valmistelua koskevan lähetekeskustelun. Lisäksi kaupunginvaltuusto käsitteli nuorten ja kunnan asukkaiden tekemiä aloitteita. 13–17-vuotiaiden nuorten tekemissä aloitteissa ehdotettiin muun muassa kameravalvontakampanjaa HSL-busseihin, monitoimikaukaloa Sakarinmäen peruskoululle, keskustakirjasto Oodin nuorten palveluiden parantamista, tiedotuksen lisäämistä nuorten vaikuttamismahdollisuuksista ja koulujen välistä #ilmastoidea -kampanjaa. Yhteensä aloitteita tehtiin syyskaudella seitsemän. Sivu 9 Pikkis juhlii toukokuussa P ikkis juhlii on ihmisen kokoinen ja pikkisläisten näköinen kaupunginosajuhla kaikille Pikkiksen ja lähialueiden asukkaille. Lähdemme siitä, mitä osaamme, ja mitä meiltä löytyy. Tavoitteemme on yhdistää asukkaita kivan yhteisen tekemisen avulla, kohdata ja viettää mukava päivä yhdessä. Kolmatta vuotta järjestettävän tapahtuman koordinoivat Pikku Huopalahtiseura ja Pikkis juhlii ry yhdessä alueen tekijöiden ja yrittäjien kanssa. Ohjelmassa on paljon kivaa puuhaa perheille, perinteinen kyläkirppis, taimimyyntiä viherpeukaloille, pop up ravintoloita ja apua pyöränkorjaukseen. Pääesiintyjänä on Voice of Finlandista tuttu, itsekin pikkisläinen Regina Launivuo, ja lapsia hauskuttaa duo palomestari Ruisku ja kesämies Kalle. Bonuksena ohjelmaa myös lemmikeille! La 19.5.klo 13 18 Tilkanniityllä ja Viiripuistossa. Tule mukaan! Tarkempi ohjelma: www. pikkisjuhlii.fi sekä Pikkis juhlii Facebook-sivu. Kun kulttuurikohde tuhoutuu 3D-digiarkisto apuun A alto-yliopiston ja Paikkatietokeskuksen tutkijat ovat mallintaneet tällä vuosituhannella jo lähes sata merkittävää kulttuurikohdetta. Suomi on maailman huippua 3D-mittalaitteilla tuotetun digitaalisen, valokuvamaisen ja mittatarkan aineiston tuottamisessa ja käsittelyssä. 15. huhtikuuta Notre Damessa raivonnut tulipalo muistutti jälleen maailmaa kulttuurikohteita vaanivista uhkista. Myös Suomessa arvokasta kulttuuriperintöä on tuhoutunut esimerkiksi Porvoon tuomiokirkon, Kiihtelysvaaran, Ylivieskan ja Tyrvään kirkkojen tulipaloissa, vaikka 80-luvulla aloitettu tulitöiden turvallisuuskoulutus on merkittävästi pienentänyt suurpalojen määrää. Sivu 12 MunkkaLoven konsertit starttaavat syksyllä Sivu 7 Helsingin kaupungintalon uudistettu aula. Kuva: Laura Oja Kaupungintalon aula uusi kohtaamispaikka kehittäjille H elsingin kaupungintalon aula avautui 16.4. noin vuoden mittaisen kehitystyön jälkeen täysin uudella konseptilla. Jatkossa aula on paikka kaikille kaupungista ja sen tulevaisuudesta kiinnostuneille. Uudistunut aula toimii monessa käytössä, kuten tapahtuma-, kokous-, työhuoneja työpajatilana. Aulassa järjestettävät tilaisuudet kokoavat yhteen kiinnostavimmat keskustelut kaupungista ja tuovat asukkaille näkyväksi myös kaupungin sisäisen kehittämisen. Sivut 8-9
• 4 Viikot 18-19/2019 • Nro 9 M unkin S eutu Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 9/2019 Runopalsta Munkkiniemi ja rantatie Munkkiniemen kauniita rantoja usein kuljen katselen ihailen. Näen kauniita puistoja, merenlahtia saaria, joskus sateenkinkaaria. Voit kohdata polulla eläimen, ehkä kauriin, ketun tai jäniksen. Jotkut juoksee hölkkää ja hikoilee, monet hiljalleen kulkee ja tarkkailee. Oli vuodenaika mikä tahansa, aina ilo on luontoa tarkkailla. Hyvää tulevaa kesää kaikille! Olavi Kylliäinen OTA KANTAA – kirjoita MunkinSeudun yleisönosastoon Lähetä sähköpostilla munkinseutu@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen MunkinSeutu, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Uskontodialogi luo toivoa maailmaan ? Uusi maailmanjärjestys nostaa uskonnot korkealle. Kristityt ja muslimit juhlivat politiikassa, taloudessa ja kulttuurissa. Maailma ei ole enää entisensä. Samaan aikaan kun Sri Lankassa ja maailman eri kulmilla räjähtelee, uskontojen kevät kohisee uusilla lukemilla. Vuonna 2050 kristittyjä arvellaan olevan 2,9 ja muslimeja 2,7 miljardia.Myös hindujen määrä on nousussa. Piispa Mikko Heikka kirjoitti kirjan uskontojen kohtaamisesta ja tulevaisuudesta. Hän kysyy kääntääkö myönteinen uskontokehitys maailman parempaan suuntaan? Suomessa ja myös muualla Euroopassa kehitys on päinvastainen. Maallinen näyttää voittavan hengellisen. Mutta maailman mitassa uskontojen merkitys kasvaa nopeasti, uskonnot ovat lisänneet keskinäistä vuorovaikutustaan, niiden edustajat etsivät yhdessä ratkaisuja ihmiskunnan kohtalonkysymyksiin, rauhaan ja oikeudenmukaisuuteen, ihmisoikeuksiin ja ilmastonmuutokseen. Kun uskonnot löytävät toisensa, ne kykenevät entistä paremmin luomaan vapautta, tasa-arvoa ja demokratiaa. Kristilliset kirkot ovat alusta lähtien vahvistaneet rauhan, oikeudenmukaisuuden ja solidaarisuuden olemusta. Islamin ja kristinuskon yhteiset perusarvot sisältyvät rakkauden kaksoiskäskyyn rakastaa itsekkyyden sijasta erotuksetta jokaista lähimmäistä. Suuret maailmanuskonnot ovat julkaisseet sitoutumisensa ilmaston muutoksiin. Jumalan Pyhä Henki toimii kaikissa uskonnoissa ja kulttuureissa hiljaisella, salatulla tavallaan. Pyhä Henki luo pohjaa uskontojen keskinäiselle vuoropuhelulle, uskontodialogille. Myös Suomen vaalikeskustelut eduskuntavaalien alla todistavat miten helposti poliittinen keskustelu hairahtuu vuoropuhelun sijasta päälle puhumiseksi, debatiksi, jossa vastustaja yritetään nujertaa lyömällä hänet laudalta. Mutta nyt on dialogin vuoro. Uskonnot pyrkivät kohtaamaan toisensa jumalallisen, näkymättömän todellisuuden valossa, jossa dialogia eli vuoropuhelua (kreikan sana dia = kautta, logos = sana) pyritään käymään tasapuolisesti, yhdessä. Kohtaamisen tulee olla yhteisvastuullista, kollektiivista yhdessä tekemistä, jossa konkreettisiin tuloksiin pyritään tasa-arvoisesti. Uskontodialogi tarkoittaa itsekriittistä pyrkimystä luoda erilaisten kulttuureiden ja uskonnollisten näkemysten välille yhteistä pohjaa. Mukana on sydän ja mieli; vapaus ajatella ja uskoa luovasti ja innostavasti. Aidon dialogin tuntomerkkeihin kuuluu halu oppia ja kuunnella arvostavasti erilaisia näkemyksiä. Se poikkeaa poliittisesta kädenväännöstä, jossa halutaan etsiä toisen perustelujen heikkouksia. Uskontodialogin oivallus on luottaa materian sijasta Pyhän Hengen synnyttämään toivoon ja rauhaan. Rauhan Henki luo uskoa, toivoa ja rakkautta erotuksetta kaikkiin ihmisiin, uskonnosta riippumatta. Mikko Heikka korostaa kirjassaan Hengen rajattomia voimavaikutuksia, kun uskonnot oppivat kunnioittamaan toisiaan. Uuden kongfutselaisen katsannon piirissä tätä kehitystä kutsutaan osuvasti nimellä: ”Lämpimän sydämen dialogi.” Korkeauskontojen keskuudessa on jo tapahtunut huomattavaa lähentymistä toisiinsa. Yhdessä halutaan etsiä tietä uskontoihin kuuluvalle rauhantyölle. Oppi Pyhästä Hengestä (pneumatologia) on löytänyt paikkansa uskontodialogissa. Tämä oivallus on kädenojennus koko ihmiskunnalle. Uusia yhteyksiä rakentamalla se ylittää rajat ja innostaa rohkeaan yhteistoimintaan maailman puolesta. Veli-Matti Hynninen Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila Ensikoti ry:n toiminnanjohtajaksi H elsingin Ensikoti ry on valinnut uudeksi toiminnanjohtajakseen hallintotieteiden ja teologian maisteri Tuomas Kurttilan (40). Kurttila on toiminut vuodesta 2014 Suomen lapsiasiavaltuutettuna ja päättää viiden vuoden toimikautensa 30.4.2019. – On suuri kunnia ja ammatillinen etuoikeus päästä tekemään työtä maamme yhdessä johtavista vauvaperhetyön kehittäjäyhteisöistä. Vuonna 1936 talousneuvos Miina Sillanpään perustamassa yhdistyksessä rakennetaan lapsille ja heidän perheilleen arjen tukea ja hyvää tulevaisuutta. Suomen kannalta on ratkaisevaa, miten saamme tutkimustiedon lapsen varhaisesta kehityksestä ja elinvuosista näkymään kuntien palveluissa ja niiden hankinnassa, Kurttila toteaa. Helsingin Ensikoti ry on kansalaisja lastensuojelujärjestö, jonka tehtävänä on tukea las ta odottavia ja pienten lasten perheitä vanhemmuudessa ja arjen hallin nassa siten, että lapsi saa kasvaa turvallisesti vanhempiensa vaikeuksista huolimatta. Yhdistyksellä on vakinaista henkilökuntaa noin 70, vapaaehtoisia erilaisissa tehtävissä vajaa 100 ja vuosibudjetti noin 6 milj. euroa. Sen toimintayksiköt sijaitsevat Helsingissä ja Espoossa. Yhdistyksellä on lisäksi asuntoja, joita vuokrataan vähävaraisille lapsiperheille. Kurttila on toiminut vuodet 2014-2019 (30.4. asti) Suomen lapsiasiavaltuutettuna, vuodet 2010–2014 Suomen Vanhempainliitto ry:n toiminnanjohtajana, vuodet 2003-2010 pääsihteerinä ja suunnittelijana opetusministeriössä. Joukkoliikenne siirtyi ABCD -vyöhykkeisiin H SL:n joukkoliikenne siirtyi kokonaan uuteen aikaan huhtikuun lopusssa, kun uudet ABCD -vyöhykkeet korvasivat kuntarajoihin perustuneet matkustusalueet ja sitä myöden maksuperusteet. Muutos oli merkittävä vuosikausiin, koska uudistusta on valmisteltu jo vuosia, ja nyt vihdoin viimein ratkaisu saatiin siirretyksi käytäntöön. Nyt siis matkustamisen hinta määräytyy aiempaa enemmän kuljetun matkan mukaan, eikä enää kuntarajojen mukaan, kuten aiemmin oli. Kuluttaja eli joukkoliikenteen käyttäjä ostaa nyt lipun tai matkaoikeuden vähintään kahdelle vyöhykkelle. Suurin muutos helsinkiläiselle on, että sisäinen lippu on vähintään kahden vyöhykkeen mukainen ja hinta nousee melko paljon. Yhdelle vyöhykkellee ei kukaan voi ostaa matkalippua. Kolmelle kylläkin, joka on lähestulkoon entinen seutulippu ja täydelle neljälle vyöhykkeelle lippu täytyy hankkia, kun matka kohdistuu keskustasta uloimmalle vyöhykkeelle, HSL -alueen reunakuntiin keskustasta katsoen. Vyöhykeuudistus merkitsi suuria muutoksia myös taustajärjestelmiin, minkä takia niiden päivittämiseen varattiin ensimmäinen päivä. Uudistuksen ensimmäisenä päivänä lauantaina 27.4. päivitettiin 3 100 kortinlukijaa, yli 500 lippuautomaattia, reilut 1 700 ajoneuvolaitetta sekä 300 myyntipisteen ja 19 palvelupisteen myyntijärjestelmät. Myös yli miljoonan matkustajan HSL-sovellus siirtyy uusiin vyöhykkeisiin. Voimassa oleva kausilippu muuttui automaattisesti uusilla vyöhykkeillä kelpaavaksi. Vanha, vihreä matkakortti piti vaihtaa uuteen, siniseen HSL-korttiin, koska vihreällä kortilla ei voi matkustaa uusilla vyöhykkeillä. Kortin vaihto on nyt maksullista, kun se pitkään, siirtymävaiheen aikana, oli maksutonta. Samalla poistui myös yksi valinnainen matkalippu. Ilman vaihto-oikeutta ollut, yhdensuuntainen, edullisin ratikkalippu poistui valikoimasta. Samassa yhteydessä Helsingin sisäisen matkalipun hinta nousi merkittävästi, mutta hinnaltaan samantasoinen lippu kelpaa nyt aiempaa pidemmälle HSL:n alueella. -j.a. Vuoden 2020 vihkiajat varattavissa V uoden 2020 lauantaipäivien vihkiajat Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoihin varattavissa verkossa viikolla 19. Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkojen vihkiaikoja vuoden 2020 lauantaipäiville voi varata verkossa viikolla 19. Lomake aukeaa maanantaina 6.5.2019 klo 9. Varauksia voi jättää sunnuntaihin 12.5.2019 saakka. Verkkolomakkeella voi jättää vihkiaikatoiveen sekä avioliittoon vihkimistä että avioliiton siunaamista varten. Tuomiokirkkoseurakunnan alueelta löytyvät monille tutut, suositut vihkikirkot Helsingin tuomiokirkko, Vanha kirkko, Suomenlinnan kirkko, Johanneksenkirkko ja Mikael Agricolan kirkko. Viime vuosien suosituin vihkikirkko on ollut 1820-luvulla rakennettu, historiaa huokuva Vanha kirkko. Vihkiaikoja jaossa lauantaipäiville tasatunnein Tuomiokirkkoon klo 13,14, 15 ja 16 Johanneksenkirkkoon klo 13, 14, 15 ja 16 Suomenlinnan kirkkoon klo 13, 14, 15 ja 16 Vanhaan kirkkoon klo 12, 13, 14, 15, 16, 17 ja kesä-elokuussa myös klo 18. Mikael Agricolan kirkko ei ole mukana nettivarauksessa, mutta myös sinne voi toivoa vihkiaikaa. Agricolan kirkossa vihkimisiä voidaan pitää kahtena lauantaina kuukaudessa. Näitä vihkiaikoja vuodelle 2020 voi varata puhelimitse kirkkoherranvirastosta 10.6.2019 alkaen. Netin kautta voi jättää vihkiaikatoiveen ainoastaan vuoden 2020 lauantaipäivien vihkiajoista. Arkipäiville vihkiaikoja voi varata puhelimitse 09 2340 6111 2.5. alkaen. Sunnuntaisin Tuomiokirkkoseurakunnan kirkoissa ei järjestetä vihkimisiä. Vihkiaikatoiveiden esittämisessä ei ole kyse nopeuskilpailusta, sillä toiveita voi lähettää koko viikon ajan. Lopputuloksen kannalta ei ole merkitystä sillä, onko toiveensa jättänyt maanantaina vai sunnuntaina. Toivelistalla on hyvä olla kymmenkunta vaihtoehtoa, jotta jokainen vihkipari saisi itselleen sopivan ajan. Tuomiokirkkoseurakunnan ja Johannes församlingin jäsenet ovat etusijalla vihkiaikoja jaettaessa. Vihkiajat jaetaan toiveiden perusteella. Vihkiaikatoiveensa tehneille lähetetään jaetuista vihkiajoista sähköpostiviesti ja kirje 3.6. mennessä. Kirje on luultavasti perillä 2-3 päivän kuluttua lähettämisestä. Ilmoitettua aikaa ei tarvitse enää erikseen vahvistaa. Vihkiajan peruutus tulee tehdä sähköpostitse. Peruutuksesta lähetetään vahvistus. Aiempina vuosina lähes jokainen pari on saanut haluamansa vihkiajan. Suosituimmat vihkikuukaudet ovat olleet heinäja elokuu. Edellisinä vuosina nettivaraamisen päätyttyä jäljelle on jäänyt vapaita vihkiaikoja myös kesän sesonkiaikaan. Mikäli ei jätä vihkiaikatoiveita verkossa olevalla lomakkeella viikolla 19, voi toivoa vihkiaikaa kesälle 2020 soittamalla kirkkoherranvirastoon maanantaista 10.6.2019 alkaen.
• 5 Nro 9 • Viikot 18-19/2019 M unkin S eutu Aaltopoiju Buli vesille H elsingin kaupungin aaltopoiju Buli pääsee taas mittaamaan aaltoja, sillä se ankkuroidaan jo neljättä kertaa tuttuun paikkaansa Suomenlinnan edustalle. Buli mittaa tietoja muun muassa merkitsevästä aallonkorkeudesta. Tiedot päivittyvät reaaliajassa sivustolle http://meri.hel.fi. Poijun ollessa meressä voi aaltotiedot tilata myös tekstiviestillä puhelimeen lähettämällä viestin ”Poiju Suomenlinna” numeroon 16161 (0,84 €/viesti). Poijun kohdalta Suomenlinnan edustalta tuotetaan kahden vuorokauden aaltoennuste, joka päivittyy meri.hel. fi-sivustolle myös silloin, kun poiju ei ole meressä. Buli on vesillä jääajan alkuun saakka eli marras–joulukuun vaihteeseen asti. Aaltopoiju Buli on osa Helsingin kaupungin ja Ilmatieteen laitoksen toteuttamaa projektia, jossa on kerätty tietoa vedenkorkeudesta ja aaltoilusta muun muassa kaavoituksen ja vesiliikenteen avuksi. Buli laskettiin vesille edellisen kerran toukokuussa 2018. Kuva: Jan-Victor Björkqvist HSL:n kilpailutus N obina Finland Oy on voittanut HSL:n kilpailussa linjojen 55, 71, 71N, 78 ja 78N liikennöinnin 1.1.2020 alkaen. Helsingin Bussiliikenne Oy:lle siirtyvät ensi vuoden alusta lähtien linjat 63 ja 69. Linjoja on ajanut aiemmin Transdev Helsinki Oy. Lisäksi Helsingin Bussiliikenne Oy jatkaa linjan 70 liikennöitsijänä. HSL:n hallitus päätti liikennöitsijöistä 18.12.2018 käynnistetyn tarjouskilpailun perusteella. HSL:n ja Nobina Finland Oy:n sopimus linjan 55 hoidosta on vuoden mittainen. Muilla kilpailuissa mukana olleilla linjoilla sopimukset ovat seitsemän vuoden pituisia. Linjalla 55 jatkaa aiempaan malliin myös viisi Linkker-merkkistä täyssähköbussia, jotka ovat täysin päästöttömiä. HSL vuokraa bussit liikennöitsijälle. Kaikki kilpailutetuille linjoille tulevat uudet bussit on varustettu muun muassa matkustamon ilmastoinnilla sekä USB -latauspistokkeilla. Kilpailussa oli mukana kaiken kaikkiaan 69 bussin liikenne, joilla liikennöidään noin 4,4 miljoonaa kilometriä vuodessa. Kilpailutetun liikenteen osuus on noin viisi prosenttia HSL:n tilaaman bussiliikenteen automäärästä ja linjakilometreistä. Kilpailutettujen linjojen liikennöintikustannukset ovat noin 16,9 miljoonaa euroa vuodessa, mikä on noin 0,6 miljoonaa euroa vähemmän kuin aiemmin. Kirjasto jakamistalouden suunnannäyttäjä AYY vie Mantan morsiussaunaan T änä vuonna on Aalto-yliopiston ylioppilaskunta AYY:n vuoro lakittaa Havis Amandan patsas Helsingin Kauppatorilla vappuaattona. Aalto-yhteisön opiskelijat saapuvat patsaalle railakkaana wappukulkueena. Kulkue lähtee kohti Kauppatoria KY-talon edestä klo 16. Mantalla juhlallisuudet alkavat patsaan pesulla klo 17:00. Pesusta ovat vastuussa Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan vapaaehtoiset Aalto-yhteisöjaosto Aavan johdolla. – Mantan pesu on lempeä toimitus, joka saa tänä vuonna vaikutteita perinteisestä morsiussaunasta, paljastaa Aavan puheenjohtaja Kaisa Talvitie. Kylvynraikas Manta saa valkolakin kutreilleen AYY:n hallituksen avustamana klo 18. – Lakitukseen liittyy mm. jättimäisiä ilmapalloja ja ehkä vähän taikuutta, kertoo AYY:n hallituksen varapuheenjohtaja Iida Palosuo pilke silmäkulmassaan. Wappujuhlinnan lomassa on käynnissä Fuksitoimikunnan aloitteesta Wappupotti-keräys, joka kartuttaa varoja Suomen Mielenterveysseuralle. Keräyksen on tarkoitus herättää keskustelua ja rikkoa mielenterveysongelmien ympärillä olevaa tabua, sillä korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen (2016) mukaan mielenterveyden oireilua oli 30 prosentilla opiskelijoista. Aalto-yhteisö on kerännyt pottiin jo 16 000€. Tavoitteena on tuplata potti wappukansan avustuksella vappuaattona Mantalla. AYY haluaakin muistuttaa, että kiireisen ja vauhdikkaan Wapun tiimellyksessä on tärkeää pitää itsestä ja toisista huolta ja kysyä perheeltä, ystäviltä ja itseltään, mitä oikeasti kuuluu. Helsinki osaksi kuntalaisten digitaalisia oikeuksia edistävää verkostoa H elsinki on maailman johtava kaupunki julkisen tiedon avaamisessa ja sen hyödyntämisessä. Kaupungin tavoitteena on kehittää digitaalisia ratkaisuja, jotka tekevät itseä kiinnostavien ja koskevien asioiden seuraamisen ja osallistumisen helpoksi riippumatta siitä, ovatko ne kaupungin vai muiden tekemiä. Digitalisaation lisääntyessä kuntalaisten digitaalisten oikeuksien turvaaminen on ensisijaisen tärkeää. Helsinki on liittynyt Amsterdamin, Barcelonan ja New Yorkin perustamaan Cities for Digital Rights -verkostoon, jonka tarkoituksena on luoda linjauksia, jakaa parhaita käytäntöjä ja suunnitella työkaluja digitaalisten oikeuksien edistämiseksi. Vuonna 2018 perustettu Cities for Digital Rights -verkosto on asettanut viisi keskeistä periaatetta toiminnalleen. Ne ovat: • universaali ja tasa-arvoinen pääsy internetiin ja digitaalisen lukutaidon kehittäminen • yksityisyys, datasuoja ja dataturvallisuus • datan ja algoritmien avoimuus, vastuullisuus ja syrjimättömyys • osallistuva demokratia, monimuotoisuus ja osallisuus • avoimet ja eettiset digitaaliset palvelustandardit Helsinki painottaa erityisesti digitalisaation eettisyyttä, jotta päätöksenteossa käytetty data ei syrji yksittäisiä väestöryhmiä ja alueellinen eriarvoisuus vältetään. – Helsinki haluaa kiinnittää huomiota siihen, että digitalisaatio hyödyttää tasapuolisesti kaikkia. Helsinkiläisillä on kansainvälisesti vertaillen hyvät mahdollisuudet hyödyntää digitalisaatiota esimerkiksi kirjastoissa, palvelukeskuksissa ja asukastaloissa. Lisäksi kaupunki on kouluttanut henkilökuntaansa antamaan digineuvontaa kaupunkilaisille. Jatkossa Helsinki haluaa hyödyntää entistä paremmin tekoälyn, uusien teknologioiden tuomia mahdollisuuksia. Kansainvälisen yhteistyö on tärkeä tapa vahvistaa osaamistamme digitalisaatioon liittyen, kertoo Helsingin kaupungin digitalisaatiojohtaja Mikko Rusama. Datan avoimuus tukee kaupungin tavoitetta avoimesta hallinnosta, jossa Helsinki on edelläkävijä. Muun muassa selkokielinen ja monikanavainen viestintä, osallistuva suunnittelu ja budjetointi sekä toimivat aloitekäytännöt ovat esimerkkejä Helsingin avoimesta ja läpinäkyvästä toimintamallista. Cities for Digital Rights -verkoston jäseniä kokoontuu 25. huhtikuuta Helsinkiin keskustelemaan tekoälystä ja etiikasta Helsingin kaupungin digitalisaatiojohtaja Mikko Rusaman johdolla. Lainaaminen on vaihtoehto omistamiselle. Kuva: Daniel Leiviskä H elsingin kaupunginkirjasto tarttuu kevään kampanjassaan ekologisuuden teemaan ja tuo palvelujaan esiin resurssien säästämisen näkökulmasta. Tilojen, aineistojen ja esineiden lainaaminen ja yhteiskäyttö ovat vaihtoehto omistamiselle. Jakamistalous ja yhteiskuluttaminen ovat vielä tuoreita ilmiöitä, mutta kirjasto on toteuttanut näiden ideologiaa toimintansa alusta saakka. Helsingin kaupunginkirjaston kirjakokoelma muodostaa 1 560 000 teoksen laajuisen kaupunkilaisten yhteisen kirjahyllyn. Lainattavat kirjat, lehdet, levyt ja elokuvat ovat kirjaston ydin, mutta myös esineiden ja tilojen yhteiskäyttö ja jakaminen on tullut osaksi kirjaston toimintaa. – Kirjaston toimintakenttä on uuden kirjastolain myötä virallisestikin laajentunut, ja meille on luontevaa ideoida ja kokeilla asiakkaidemme kanssa kaikenlaisia uusia toimintamuotoja, myös esinelainausta, sanoo Helsingin kirjastopalvelujen johtaja Katri Vänttinen. – Olen erittäin iloinen, että kirjastoihin on jo tullut ja remonttien yhteydessä lisätään mahdollisuuksien mukaan varattavia kokoustiloja ja että ihmiset ovat löytäneet ne hyvin. Kumppaniorganisaatioiden kanssa yhteistyössä pystymme järjestämään myös erikoislaitteiden käytön neuvontaa, mikä tarjoaa ihmisille mahdollisuuden kokeilla jotain laitetta ennen sen hankintaa. Yhteistyökumppanien kanssa mahdollistetaan erilaisten esineiden, kuten porakoneen, ukulelen tai kahvakuulan lainaaminen. Kallion kirjastosta voi lainata muuttajan paketin, johon kuuluvia esineitä ovat esimerkiksi A-tikkaat, kosteusmittari, nokkakärry ja höyrypuhdistin. Kaupungissa asutaan rajallisissa tiloissa, joten esineiden jakaminen on paitsi ekologista ja taloudellista, myös tilaa säästävää. Marttaliiton johtava asiantuntija Asta Kuosmanen näkee lainattavan aineiston laajentumisen positiivisena suuntauksena. – Koko kirjaston toiminta-ajatus eli lainaaminen tukee resurssiviisautta ja säästää luonnonvaroja. On hyvä suuntaus, että lainattavien aineistojen repertuaari on laajentunut kirjoista muihin esineisiin. Kirjastojen pajatoiminta on loistava juttu ompelukoneineen ja saumureineen, samaten lainattavat työkalut, joita ei tarvitse jokapäiväisessä elämässä ja joita ei kannata ostaa komeroon seisomaan, Kuosmanen sanoo. Helsingissä on 37 kirjastoa, jotka ovat kaupunkilaisten yhteisiä tiloja. Myös tilat jaetaan yhä paremmin kaupunkilaisten käyttöön. Kirjasto on mainio paikka työskennellä, pitää kokous tai järjestää tapahtuma. Varattavat ompelukoneet, 3D-tulostimet, musiikkistudiot ja pelihuoneet mahdollistavat monenlaisen tekemisen ja uuden luomisen. Ekologisuus on kirjaston toiminnan läpäisevä ominaisuus. Lainaaminen on vaihtoehto omistamiselle. Sitran johtava asiantuntija Vesa-Matti Lahti näkee kirjaston jakamistalouden pioneerina. – Ekologisessa elämäntavassa kirjaston rooli on tärkeä ja sillä on todellista merkitystä. Jakamistalouden ja yhteisresurssien avulla pystytään pienentämään ihmisten hiilijalanjälkeä. Mitä laajempaa tällainen toiminta on, sitä enemmän sillä on vaikutusta. Jokainen pienikin jakamisteko on tärkeä verrattuna siihen, että omistaa. Jokainen ostamatta jäänyt porakone on merkittävä. Yksittäinen ihminen ei ratkaise ilmastonmuutosta, mutta hän voi ottaa askeleita oikeaan suuntaan, Lahti huomauttaa.
• 6 Viikot 18-19/2019 • Nro 9 M unkin S eutu VIIKKO 18 KE 1.5. n Vappu, suomalaisen työn päivä Vappu, Valpuri TO 2.5. Viivi, Vuokko PE 3.5. Outi LA 4.5. Roosa, Rosa, Ruusu SU 5.5. Melina, Melissa, Maini VIIKKO 19 MA 6.5. Ylermi TI 7.5. Helmi, Kastehelmi KE 8.5. Heino TO 9.5. n Eurooppa-päivä Timo, Timi PE 10.5. Aino, Aini, Aina, Ainikki LA 11.5. Osmo SU 12.5. n Äitienpäivä n J.V. Snellmanin päivä, suomalaisuuden päivä Lotta VIIKKO 20 MA 13.5. Kukka, Floora TI 14.5. Tuula Olosuhteet eivät tee elämästä sietämätöntä, vaan merkityksen ja tarkoituksen puuttuminen. Viktor Frankl (1905 – 97) Päivyri Sunnuntaiksi Seurakunta Joh. 10:11-16 Kaikki turvaan ? Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ke klo 14-17, to ja pe klo 9-13, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10-11, p. 09 2340 5118. www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi, FB Munkkiniemen seurakunta, Lapset ja perheet, Vapaaehtoiset. Blogi Munkan kulmalta: https://munkkiniemensrk.wordpress.com Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo ? Raumantie 3 Messu su 5.5. klo 11. Kuusisalo, Valtonen, Saarinen. Messu su 12.5. klo 11. Glad, Mäkinen. Arki-illan luontohartaus ma 6.5. klo 18 Munkkiniemen rannalla. Hartaus pidetään Munkkiniemen ihanassa rantamaisemassa leikkien ja laulaen. Jos haluat kulkea rantaan yhdessä kanssamme, tule Munkkiniemen kirkolle klo 17.30. Rantamessu Lehtisaaren uimarannalla ke 16.5. klo 18. Messun jälkeen makkaran grillausta nuotiolla, mukana lapsikuoro. Muut tilaisuudet Tuolijumppa maanantaisin klo 10 seurakuntasalissa. Kuntoilua oman kunnon ja tunnon mukaan. Helppoja kuntoharjoitteita fysioterapeutin ohjauksessa. Tied. Minna Pirinen p. 044 986 7850. Lukukausimaksu 20 €. Ryhmä toteutetaan yhteistyössä diakoniatyön kanssa. Askarteluryhmä maanantaisin klo 1820 alakerran nuorisotilassa. Vetäjänä Marie Turunen. Tervetuloa toteuttamaan ideoitasi yhdessä muiden kanssa. Kirjallisuuspiiri ma 6.5. klo 18.30 Munkkivuoren seurakuntatalon alakerrassa. Guzel Jahina: Suleika avaa silmänsä (Into), alustus Päivi Airikkala. Raamattuja rukousryhmä joka toinen tiistai parillisina viikkoina klo 18.30 seurakuntatalon Päätykamarissa. ToivonBistro yhteisöruokailu keskiviikkoisin seurakuntasalissa klo 13. Lauluhetki ke 8.5. klo 13.30 seurakuntasalissa, mukana Risto Kultala ja Eeva Löflund. Laulamme äitienpäivälauluja. Nuorten ilta keskiviikkoisin klo 18-20.30, seurakuntatalon alakerrassa. Toivoncafé yhteisökahvila torstaisin klo 18.30 seurakuntasalissa. Lapsikuoro, yli 6 v. to klo 16.30-17.15, seurakuntasalissa, ihana ja ilon täyttämä harrastus, mukaan mahtuu vielä! Lisätiedot olga.makinen@evl.fi Kirkkokuoron harjoitukset torstaisin klo 18, tervetuloa entiset ja uudet laulamaan kanttori Senni Valtosen johdolla senni.valtonen@evl.fi Naisten kesken –ilta pe 10.5. klo 18. Teemana: ”Nainen ja seksuaalisuus”. Aiheesta alustaa diakoniatyöntekijä Sirpa Zotow. Munkkiniemen kirkko ? Tiilipolku 6 Verkoston messu joka sunnuntai klo 17. Perinteinen messu su 12.5. klo 13. Viikko-ohjelma löytyy osoitteessa Verkosto.net. Muut tilaisuudet Avoin päiväkerho maanantaisin 9.3011.30 ja torstaisin klo 15-16.30 kirkon Taivastuvassa. Avoimeen päiväkerhoon ovat tervetulleita lapset ja aikuiset yhdessä. Kerho on maksuton. Ensilapsikerho maanantaisin klo 15-16.30 kirkon Taivastuvassa. Jos odotat esikoistasi tai hän on alle vuoden ikäinen, tule tapaamaan samassa elämäntilanteessa olevia vanhempia, keskustelemaan, jakamaan kokemuksia, laulamaan ja nauttimaan kupponen kahvia. Rukouspalvelu maanantaisin klo 16-17.30. Kirkossa päivystää kaksi rukouspalvelijaa. Heille voit kertoa rukousaiheesi ja he rukoilevat puolestasi. Raamattupiiri maanantaisin klo 18 kirkon ryhmätilassa. Luontopäiväkerho, ti, ke ja to klo 9-12 kirkon Taivastuvassa. Päiväkerhoihin on haku keväällä. Myös kesken kauden ohjaajilta voi tiedustella vapaita paikkoja. Sanan äärellä tiistaisin klo 11. Keskustelua Raamatun äärellä. Olohuone tiistaisin klo 13-15. Avoin vapaaehtoisten voimin pidettävä kahvila. Tule tapaamaan tuttuja ja vaihtamaan ajatuksia kahvikupposen äärellä. Eläkeläisten kahvihetki torstaisin klo 13. Rukouspiiri perjantaisin klo 18-20. Tule rukoilemaan yhteisten asioitten puolesta. Huilukonsertti ”huilun sävelin kohti kesää” pe 17.5. klo 18 Munkkiniemen kirkossa. Heikki Sivonen, huilu ja Joanna Broman, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10e. Muuta MunkkaLove kerää asukkaiden mielimusiikkia ja muistoja alueella Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Talinranta, Lehtisaari, Kuusisaari ja Kaskisaari. Osallistu 15.5. mennessä! www.munkkalove.fi ? Tuttu vertaus Jeesuksesta hyvänä paimenena, joka etsi laumastaan eksyneen lampaan. Liian tuttu? Helppo ohittaa sen enempiä ajattelematta. Entä jos pysähdyn ja pohdin, mitä tuttu tarina voisi minulle merkitä, juuri nyt. En usko, että lauman sadasta lampaasta vain yksi eksyi. Voisiko olla niin, että lampaista – siis meistä ihmisistä – eksyneitä ovat kaikki vuorollaan? Herra on hyvä paimen, siitä ei ole epäilystäkään, mutta millainen paimen minä olen. Siis sille ”laumalle”, jonka ”paimeneksi” elämä minut laittoi – kanssakulkijaksi perheen, suvun, ystävien, työtoverien ja vastaan tulijoiden keskellä. Kun Jeesus hyvänä paimenena johdattaa minut, monesti eksyneen, elämän vaikeuksien keskellä ja keskeltä turvaan, mihin minä johdatan lähimmäisiäni? Yhä syvemmälle jorpakkoon? Jättämällä yksin vaikeuksiensa keskelle? Olenko se paimenvertauksen palkkarenki, joka vähät välittää toisista ja pakenee, kun vastoinkäymiset niittävät lähimmäisten voimia paimen, joka itse eksyy. Armahda ja etsi minut taas, Hyvä Paimen! Vanhassa Testamentissa on lohdullinen viesti meille tämän päivän eksyneille lampaille ja paimenille: Näin sanoo Herra Jumala: Minä huolehdin lampaistani haen ne turvaan kaikkialta, minne ne sumuisena ja synkkänä päivänä ovat kaikonneet. Minä etsin eksyneen ja tuon takaisin laumasta harhautuneen, minä hoivaan uupunutta. (Hesekiel 34:11,12,16) Säkeet paimenen laulussa ”Vanha virsi Taalainmaan karjamajoilta” ovat myös minun rukoustani: ”Taivaan rauhan anna täyttää mieleni, niin pelko kaikkoaa. Kiitos, että otat suojaan rakkauden myös köyhän paimenen.” Pia Perkiö Kirjoittaja on kirjailija Nuorten näyttelijöiden Via Crucis vaellettiin Helsingin yössä Eric Barcon esittämää Jeesusta viedään tuomittavaksi. Kuva: Markku Pihlaja V ia Crucis -kärsimysnäytelmä koettiin lauantai-iltana hyvässä kevätsäässä. Vaellukseen osallistui Helsingin ydinkeskustassa arviolta tuhansia ihmisiä. Jeesuksen roolissa nähtiin 25-vuotias näyttelijä Eric Barco, nuorin Jeesusta näytellyt. Veli-Pekka Hännisen käsikirjoittaman nykypäivään tuodun teoksen keskeisissä rooleissa oli näyttelijöitä Kellariteatterin riveistä. Ville Saukkosen viimeistä kertaa ohjaamassa teoksessa kuultiin useita lauluesityksiä, muun muassa Jaakko Löytyn, Tommi Läntisen ja Carole Kingin kappaleita. Kärsimystien reitti kulki Kaisaniemen puistosta kello 21 alkaen Suomen Pankin kautta Tuomiokirkolle, jossa se päättyi ristiinnaulitsemiseen. Via Crucis esitettiin Helsingin ydinkeskustassa jo 24. kerran. Vuonna 2020 Via Crucis juhlii 25-vuotista taivaltaan ja produktio uudistuu. Ekumeeninen pääsiäisvaellus Via Crucis eli Ristin tie perustuu kirkon keskiaikaiseen perinteeseen ja se vaelletaan Helsingin yhdinkeskustassa nyt 24. kerran. Viime vuonna esitystä seurasi tuhansia katsojia. Pääsiäisnäytelmän järjestää ekumeeninen yhdistys Via Crucis – Ristin Tien Tuki ry. yhdessä Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kanssa. Työryhmä koostuu teatterin ja musiikin ammattilaisista sekä teatteriharrastajista ja seurakuntalaisista. Maauimalat aukeavat, Uimastadionin avajaiset 12.5. N yt sinne taas pääsee. Eli Äitienpäivänä, sunnuntaina 12.5. klo 9.00 aukeavat ovet Uimastadionille, ja Kumpulan maauimalaan pääsee parin viikon päästä tästä, eli sunnuntaina 26.5. Äitienpäivän kunniaksi avautuvalla Uimastadionilla soittaa Stadin juhlaorkesteri klo 9.00 – 10.30 ja 50 ensimmäistä innokasta uimaria saa pyyhkeen. Uimastadion avoinna 12.5. 15.9. ma la 6.30 20.00 su 9.00 20.00 Kassa suljetaan klo 20, uintiaika päättyy klo 20.30 ja peseytymisaika klo 20.45. Alueelta on poistuttava klo 21.00 Kumpulan maauimala avoinna 26.5. 25.8. ma la 6.30 20.00 su 9.00 20.00 Kassa suljetaan klo 20, uintiaika päättyy klo 20.30 ja peseytymisaika klo 20.45. Alueelta on poistuttava klo 21.00 Maauimaloiden sisäänpääsymaksut Helsingissä Aikuiset kertamaksu 4,50 e, 10 krt tai 1 kk-kortti 35 e ja kausikortti 105 e. Muut kertamaksu 2,80 e, 10 krt tai 1 kk-kortti 22 e ja kausikortti 66 e. Lapset kertamaksu 2,20 e, 10 krt tai 1 kk-kortti 17 e ja kausikortti 51 e. Sotaveteraanit ja lapset alle 7v. maksuton sisäänpääsy. Uimastadion aukeaa sunnuntaina 12.5. Helsingin kaupungin aineistopankki / Lauri Rotko
• 7 Nro 9 • Viikot 18-19/2019 M unkin S eutu Menovinkki ? Mielenterveysyhdistys Vernetti järjestää ravintolapäivätapahtuman lauantaina 18.5. klo 11-14. t Tapahtuma on osoitteessa Vanha Viertotie 22 c. Myynnissä vohvelia, makkaraa, kahvia ja mehua. Muusikko Markku Perttilä (Perttilän arkisto) Munkkivuoren kirkon takapiha (Munkkiniemen seurakunnan arkisto) MunkkaLoven konsertit starttaavat syksyllä Luvassa mielimusiikin tulkintoja ja yhteislaulua M unkin seudulla käynnistyi pääsiäisen jälkeen kampanja, jossa kerätään alueen asukkaiden mielimusiikkia. Vadelmanpunaisia keräyslaatikoita on toimitettu pitkin Munkkiniemeä, Munkkivuorta ja Lehtisaarta mm. kauppoihin ja kahviloihin ja tarkoitus on saada kampanjaan musiikkitoivomuksia myös Niemenmäestä, Talinrannasta, Kuusisaaresta ja Kaskisaaresta. Musiikkitoivomusten ja tarinoiden keräys jatkuu 15. toukokuuta asti ja toivomuksesi ja siihen liittyvän tarinan voit jättää helposti myös netissä www.munkkalove.fi. Netistä voit myös lukea kampanjaan osallistuvien tarinoita. Kampanjan seuraavan vaiheen tapahtumapaikkoja eli konserttipaikkoja ovat syksyllä alueen kirkot, jonne voi myös jättää musiikkitoivomuksia nyt toukokuussa. Ensimmäinen konserteista on lauantaina 7.9.2019 klo 15 Munkkivuoren kirkossa, ja kirkon laajalle takapihalle on tarkoitus koota konsertin jälkeen kampanjan eri järjestäjätahojen yhteinen pihajuhla. Munkin seutu on kulttuurin tihentymä MunkkaLove-konserttien päävastuussa on syksyllä 2019 muusikko Markku ”Make” Perttilä, joka sovittaa musiikin ja hankkii ammattilaisbändin sekä sille solistit. Konserttien aikataulu lauantaisin klo 15 on seuraava: ensimmäinen konsertti on siis Munkkivuoren kirkossa 7.9.2019, toinen konsertti Munkkiniemen kirkossa 26.10.2019 ja kolmas konsertti taas Munkkivuoren kirkossa 23.11.2019. Kirkot on valittu konserttipaikoiksi, koska paikalle halutaan satoja ihmisiä – koko Munkin seutu. Tarkoitus on, että ihmiset tutustuvat toisiinsa ja toistensa tarinoihin. Munkin seutu on aikoinaan ollut musiikin tyyssija. Kaikki tietävät Kalastajatorpan, josta alkoi esimerkiksi Marion Rungin, Lasse Mårtensonin tai Kivikasvojen lavamenestys. Munkkiniemessä on edelleenkin monen taiteilijan koti. Lehtisaaressa on asunut ja asuu yhä säveltäjiä, samoin Munkkivuoressa musiikkielämä on vilkasta. Ja nämä olivat vain yksittäisiä esimerkkejä, kaikilla kampanjan alueilla asuu harvinaisen paljon ja monipuolisesti kulttuurin vaikuttajia. Toinen kampanjan innoittaja on alueen luonto, asemakaava ja arkkitehtuuri, joka on suurenmoista ja kiinnostavaa. Kampanja kiinnittää katseensa siihen mikä on lähellä, mutta mitä emme silti riittävästi huomaa ja käytä arkielämämme inspiraation lähteenä. Markku Perttilä on Sibelius-Akatemian esittävän säveltaiteen koulutusohjelmasta vuonna 2003 valmistunut diplomikitaristi. Hän on suomalainen, mutta syntynyt Etiopiassa lähetystyöntekijöiden lapsena. Vuodesta 1994 hän on kiertänyt Suomea ja Eurooppaa konsertoimassa erilaisten kokoonpanojen kanssa. Lisäksi Perttilä on soittanut studiomuusikkona kymmenillä levyillä ja toiminut useiden levyjen taiteellisena tuottajana ja sovittajana, mistä hänet on palkittu kahdesti kultalevyllä. Perttilä on myös säveltäjä, ja hänen laulujaan löytyy useista yhteislaulukirjoista, myös uudesta virsikirjasta. Perttilä on soittanut myös useiden muiden artistien yhtyeissä, toiminut opettajana ja vastannut musiikeista Ylen tv-ohjelmassa Nojatuolikirkko. Markku Perttilä on luvannut, että MunkkaLove venyy moneen. Ohjelmistoon mahtuu niin laulelmia, jazzia kuin lastenlaulujakin. Vain klassinen musiikki jää näiden konserttien ulkopuolelle, mutta sille löytyy esittäjiä alueen yhtyeistä ja musiikkioppilaitoksista, jotka ovat mukana MunkkaLove-toiminnassa ja järjestävät omia tapahtumiaan myöhemmin tiedotettavalla tavalla. Suurin ongelma on esitettävien kappaleiden määrä, sillä jokaista toivetta emme voi toteuttaa. Määrän sijasta lupaamme panostaa laatuun, voimme käyttää yksittäisissä kappaleissa myös nimekkäitä esiintyjiä, jotka mukaan haluavat. Seuraava meille esitetty kysymys onkin, mitä MunkkaLove maksaa. Olemme kuulleet villejä huhuja kalliista ilmoituksista ja keräyslaatikoista. Todellisuudessa kaikki materiaali on saatu lähes maksutta. Koko toiveiden keräyskampanja maksaa vain satasia, ei edes tuhansia. Ainoastaan siitä emme tingi, että haluamme maksaa edes jotain vaativasta työstä konserttikokonaisuudet toteuttaville ammattimuusikoille. Muusikkoja pyydetään yleensä ilmaiseksi erilaisiin hyväntekeväisyystapahtumiin, me emme tee niin. MunkkaLove haluaa olla tapahtuma, jossa soitamme hyvää musiikkia hyvällä mielellä, emme kerätäksemme rahaa, vaan tutustuttaaksemme alueen ihmisiä toisiinsa. MunkkaLove kertoo siitä, miten raha ja arkipäivän kiire ei ole kaikki vaan tärkeämpää on luovuus ja yhteisön voima. Teksti: Tiina Rautkorpi Kampanjan ulkoasu: Topias Orvasto Koulumies ja Sarkomaa eduskuntaan V altiotieteen maisteri Terhi Koulumies valittiin kansanedustajaksi huhtikuun 13. päivän eduskuntavaaleissa. Hänen henkilökohtainen äänimääränsä nousi 7 233:een ja lopullinen vertausluku 21 035,25:een. Koulumies valittiin nyt uutena. Läntisestä Helsingistä eduskuntaan valittiin myös terveydenhuollon maisteri Sari Sarkomaa, henkilökohtainen äänimäärä oli 6806 ja vertausluku 16828,2. Töölöntorin tulevaisuudesta kerätään ideoita ja toiveita Töölöntori kesällä 2015. Kuva: Helsingin kaupunki I deoiden ja toiveiden kerääminen liittyy kesäkuussa alkavaan Töölöntorin ideakilpailuun. Verkkosivujen kautta saadut terveiset annetaan kilpailuun osallistuvien ryhmien hyödynnettäväksi. Kaikille avoimessa kilpailussa etsitään ideoita torin elävöittämiseksi. Alueen suunnittelun lisäksi kilpailuun toivotaan uusia ehdotuksia ja ajatuksia siitä, mitä toritoiminta Töölössä voisi tulevaisuudessa olla. – Tavoitteenamme on tehdä Töölöntorista elävä ja viihtyisä kohtaamispaikka ja palauttaa torielämä Töölön ytimeen, sanoo kilpailua valmisteleva maisema-arkkitehti Aino Leskinen Helsingin kaupungilta. Kilpailun järjestää Helsingin kaupunki yhdessä Suomen arkkitehtiliiton ja Suomen maisema-arkkitehtiliiton kanssa. Kilpailuaineisto julkaistaan kesäkuun alussa osoitteessa hel.fi/suunnittelukilpailut.
• 8 Viikot 18-19/2019 • Nro 9 M unkin S eutu Helsinki kokeilee jätehuollon digitalisoimista Rajun kiehtova rikosromaani Tukholmasta Kirja-arvostelut ? Minkälainen oli Ruotsin ja Suomenkin pääkaupunki Tukholma vuonna 1793? Siitä emme paljonkaan tiedä, mutta ilmeisen kamala paikka lähes kaikille ihmisille. Tietoa ja myös tuskaa noiden aikojen elämästä Tukholmassa lisää erinomaisen kiehtova, sadistisen raaka rikosromaani ”1793” (Johnny Kniga 2019 ). Kari Kosken suomentama yli 400-sivuinen romaani valittiin parhaaksi ruotsalaiseksi esikoisromaaniksi vuonna 2017, eikä ihme. Romaanin kirjoittaja on nimeltään Niklas Natt och Dag, usko vain, Ruotsin vanhimman aatelissuvun Tukholmassa asuva vuonna 1979 syntynyt kirjailija. Raakuuden kuvausta Vuosi 1793 oli Tukholmassa ja muuallakin Ruotsinmaalla sikäli erikoinen, että maalla ei ollut kuningasta. Kustaa III oli murhattu vuotta aemmin. Ruotsia hallitsi paroni Reuterholm rautaisella otteella. Tukholma oli vähemmän viehättävä kaupunki : sodassa vammautuneet miehet toimivat siveyspoliiseina, prostituutio, rikollisuus, väkivalta,korruptio kukoistivat. Rikas suppea yläluokka irstaili, kansanhuvia olivat julkiset mestaukset giljotiinilla Hammarbyssä. Kun tähän lisätään köyhyys, sairaudet, likaisuus ja ankara pakkastalvi on Tukholma suurimmalle osalle asukkaistaan täydellinen helvetti vuonna 1793. Kirjan kuvaus on raakaa, mutta omituisella tavalla lukijaa kiehtovaa. Kirja tuo hämmästyttävän elävästi esille sen yksittäisten ihmisten elämäntavan, joka heidät kuitenkin piti hengissä kamalissa oloissa. Lukija tuntee kummallista sympatiaa köyhiä,huoria,rosvoja, juoppoja kohtaan! Raajattomia murhataan Rikosromaanin ”sankaritkin” ovat omalaatuisia hahmoja, silti todentuntuisia. Sodassa vammautunut Mikael Cardell omaa toisessa kädessä puuproteesin, jolla mäjäyttelee tarpeen tullen ahdistelijoitaan nauttien pikku palkkansa lähinnä viinana. Cardell ryhtyy selvittämään murhaa yhdessä toisen erikoisen tyypin, pahasti keuhkotaudin riivaavan lainoppineen Cecil Wingen kanssa. Uhri on Tukholman rantaan ajautunut ruumis,tai osa siitä. Ruumis on torso, kädetön, jalaton, silmätön,kieletön. Kuka hän on ja kuka on tehnyt hänelle moisen hirviömäisen teon? Tukholman raakuuksissa oma lukunsa on aivan kauhea kuvaus naisten kutomovankilasta Långholmenin saarella. Pieni pelastuksen pilkahdus antaa toivoa lukea kirja loppuun! Rikosromaaneja on monenlaisia. Niklas Natt och Dagin kirja ”1793” on omaa lajiaan, aivan poikkeuksellinen lukuelämys, vavahduttava. Pekka Hurme Mikä oli miehiään Mauno Koivisto? ? Mauno Koivisto (19232017) oli Suomen tasavallan yhdeksäs presidentti. Kansa puhui Manusta,häntä ennen puhuttiin Urkista. Molemmat olivat suuria, merkittäviä tasavaltamme johtajia. Hyvinkin erilaisia, mutta yksi yhteinen piirre molemilla oli: karisma. Tuo merkillinen ominaisuus, joka joillakin on ja joillakin ei ole, vaikka kuinka yrittäisivät! Mauno Koivistoa henkilönä, poliitikkona, presidenttinä tarkastellaan lämmöllä, läheisesti kirjassa ”Merkillinen Mauno” ( Otava 2019 ). Kirja on erittäin mielenkiintoinen kokoelma neljäntoista eri kirjoittajan tarkastelua Mauno Koivistoon. Tohtorit Seppo Lindblom ja Pekka Korpinen ovat koonneet eri alojen kirjoittajia, kieltämättä alojensa ja Mauno Koiviston asiantuntijoita. Vahva akateeminen sävy leimaa koko kirjaa, häiriöksikin saakka. Komeat kirjoittajat Lindlomin ja Korpisen lisäksi kirjoittajina on komea lista: Tapio Bergholm, Tarja Halonen,Eero Huovinen, Unto Hämäläinen, Jaakko Kalela, Juhani Kaskeala, Kalevi Kivistö, Heikki Koski, Paavo Lipponen, Paavo Löppönen, Ilkka Taipale, Mikko Majander. Tietämystä,tuntemusta, arvovaltaa on komeasti. Vaikka kukin kirjoittaja tarkastelee Mauno Koivistoa vähän eri näkökulmilta, tietty asioiden toistuvuus saattaa lukijaa häiritä. Luonnollisesti kirjoittajat ovat kaikki Mauno Koiviston ystäviä, arvostavat ”meidän Manua” suuresti. Soraäänet, kriittiset näkökulmat eivät kuulu tähän ystävien tekemään kirjaan. Mielenkiinnon kannalta selvä puute. Yksikin räväkkä kriittinen puheenvuoro vaikkapa Koiviston talouspolitiikasta olisi nostanut kirjan luettavuutta! Merkillinen mies! Kirjoittajat yrittävät ansiokkaasti selvittää Mauno Koiviston todellista olemusta ihmisenä, poliitikkona,presidenttinä. Kirjan nimi ”Merkillinen Mauno” antaa selviä viitteitä siitä, että yrityksistä, kuvauksistaan huolimatta kirjoittajat eivät ihan pääse Koiviston iholle, sisälle pääsemisestä puhumattakaan. Lähelle pääsevät Tapio Bergholm ( Työsuhteet Turun satamassa ) ja Unto Hämäläinen (Koiviston mediasuhteet) ja aika lähelle muutkin kirjoittajat. Lähelle pääsemisestä on viime aikojen henkilökirjoista edelleen huippu Kari Hotakaisen kirja Kimi Räikkösestä. Lentopallo puuttuu! Mauno Koiviston elämästä kertova kirja jää pahasti vajaaksi kun siinä ei lainkaan kosketella hänen elämänsä suurta intohimoa: lentopalloa. Manuhan pelasi aktiivisesti itse,harjoitteli ahkerasti ja oli katsomassa lentopalloa eri pelihalleissa niin yläsarjojen kuin alasarjojenkin pelejä, niin miehiä kuin naisiakin. Lentopalloporukoiden merkitys Mauno Koiviston koko ajatusmaailmalle jää tästä sinänsä ansiokkaasta kirjasta ”Merkillinen Mauno” kokonaan puuttumaan! Koivistoa ilmeisesti viehätti joukkuepallopelien ainutlaatuisuus, kaverien huulenheitto ja pukusuojan hiki. Yksi kirjoitus Mauno Koivistosta ja lentopallosta, muustakin urheilusta, olisi tuonut kirjaan lisää syvyyttä, monipuolisuutta, merkillisyyttäkin. Ehkä huumoriakin akateemiseen tekstiin ”Merkillinen Mauno” on joka tapauksessa laatukirja laatukirjoittajilta. Pekka Hurme Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita! Hae omasi lehtipisteestä tai tilaa: tilaukset@karprint.fi KOIRA Meidän 2/2019 7,00 RO TU ES ITT ELYS SÄ HOLLANN INP AI M EN KO IR A Presidenttien koirat Tusse vartioi Kultarantaa Levin huskyt elokuvatähtiä! Superviikonlopu t tulevat Lomalle näyttelyyn Veijariklubilla opetellaan keskittymään Nose work: Rohkeutta haistelemalla Hanki koiralle suojaus Punkkikausi alkoi HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT 2/2019 • 7,10 Pentu-extra! • rotu • hoito • ravinto • varusteet • lelut ROTUESITTELYSSÄ TURKKILAINEN ANGORA Kissa rinkkaan ja vaellukselle! Vuoden 2018 näyttelytähdet Uusinta uutta: Kissojen oma äitiyspakkaus Villitys maailmalla Lelukissa kuin oikea 2/2019 • 9,10 € ENTISÖINTI ? KERÄILY ? KÄDENTAIDOT ? ARJEN HISTORIA ALTTARITAULUT Abstraktin taiteen mestari FRANTIŠEK KUPKA TAIDELAINAAMO tukee taiteilijan työtä Turku pursuaa taidetta ja historiaa TYYLISUUNNAT: Rokokoo Kosket vaalivat emalimuistoja merkittävää taidetta ROOMA antiikin historian harrastajan paratiisi 2/19 7,00 Ravikoulussa opitaan ajamaan Hiihtoratsastus – elämystä ja extremeä Eläinten käyttäytymisneuvoja kouluttaa ihmisiä Taikakepparin ratsut ovat arabeja Talli on hevosen KOTI Sopimattomat varusteet johtavat ongelmiin Irlannincob hurmaava tupsujalka Uusi kulkuyhteys Helsingin kaupungintalon aulasta ravintolan puolelle. Kaupungintalon aula on uusi kohtaamispaikka kehittäjille Jatkoa sivulta 3 K aupungintalon aula on avoin kaikille kaupungin tulevaisuudesta kiinnostuneille, niin asukkaille, yhteisöille, päättäjille kuin kaupungin työntekijöille. – Kaupungintalon aula on näyteikkuna moderniin Helsinkiin. Uudistuksen myötä se tuo maailman toimivimman kaupungin koettavaan muotoon. Kaupungin historiaa ja uutta suunnittelua yhdistävä toteutus tekee Helsingin strategian eläväksi, pormestari Jan Vapaavuori sanoo. Aulan sydän on tapahtumatori, jossa järjestettäviä tilaisuuksia saa vapaasti saapua seuraamaan. Noin 100 henkilön tilaisuuksiin soveltuvaa tapahtumatoria voi myös hakea tapahtumakäyttöön. Mediaseinän teokset hyödyntävät avointa dataa Aulan tapahtumatorin katseenvangitsija on mediaseinä, joka palvelee erilaisia tilaisuuksia vaihtuvin sisällöin. Mediaseinän ensimmäiset teokset, Jesse Myllymäen ”Hengittävä kaupunki” (2019) ja Anna Salmen ”Helsinkiläiset liikkuvat, opiskelevat, puhuvat ja kasvavat” (2019), tuovat esiin kaupungin avointa dataa taiteen keinoin. Rakennustaiteelliset arvot ja kaupunkibrändi uudistuksen raameina Kaupungintalon sisätilat suunnitteli arkkitehti Aarno Ruusuvuori vuosina 1965–1970. Nyt toteutetuissa muutostöissä on huomioitu rakennustaiteelliset arvot ja Helsingin kantakaupungin ”tagilliset” roska-astiat näkyvät jätehuollolle karttapohjaisessa ohjelmistossa, johon ilmestyvät kaupunkilaisten klikkaamat tyhjennyspyynnöt. Ohjelmisto kuuluu älyroskiksistaan tunnetun kotimaisen Lehtovuori Oy:n FinBinCare-ratkaisuun. Jatkoa sivulta 3 T agien taustalla on mm. älykkäistä roska-astioitaan tunnetun Lehtovuori Oy:n karttapohjainen FinBinCare-ohjelmisto, jossa tyhjennyspyynnöt näkyvät reaaliajassa. Starassa pyynnöt käydään läpi joka aamu, niille tehdään tilaa tyhjennyskierrossa, ja astiat kuitataan tyhjennetyiksi, kun työ on tehty. – Olemme päättäneet kokeilla uutuuksia rohkeasti, jos ne ovat järkevästi kokeiltavissa, vaikka osa kokeiluista voikin epäonnistua. Jos taas yksittäinenkin kokeilu onnistuu todella hyvin, se voi tuoda merkittävät säästöt ja parantaa asiakaskokemusta. Lehtovuori oli jätehuollon tehostamiseen keskittyneenä suomalaisena valmistajana luonnollinen kumppani tähän kokeiluun, sanoo Sampo Sainio. Jätteenkäsittelyn älyratkaisujen vienti toi työpaikkoja Vuonna 1945 perustettu Lehtovuori Oy on Suomen johtava ympäristökalustaja, jonka tuotteita ostaneiden maiden määrä nousi viime viikolla jo 40:een, kun Lehtovuorelta lähti toimituksia Bosnia-Hertsegovinaan ja USA:han. – Viime vuosien rohkeat panostukset omaan teknologiakehitykseen ja kansainvälistymiseen ovat koetelleet välillä unia ja vatsahappoja, mutta ne ovat myös tuoneet meille uuden kasvuvaihteen ja mahdollistaneet uusien ihmisten palkkaamisen, sanoo Lehtovuori Oy:n toimitusjohtaja Eero Ojanen, 27. Helsingin kokeilussa oleva FinBinCare kuuluu Lehtovuoren jätteenkäsittelyyn suunnattujen älyratkaisujen segmenttiin. Yhtiön päätuote on CitySolar-älyroskis, joka puristaa roskat pieneen tilaan aurinkovoimalla ja ilmoittaa astian täyttymisestä tyhjentäjälle. Älyroskiksen kustannusja ympäristöhyötyjä ovat jätteenkuljetusajojen ja -päästöjen väheneminen murto-osaan nykyisistä määristä. Parhaillaan Lehtovuori Oy:tä työllistää 80 CitySolarin ja
• 9 Nro 9 • Viikot 18-19/2019 M unkin S eutu Kaupunginvaltuusto keskusteli nuorten aloitteista ja talouden tilanteesta Helsingin kaupungintalon aulan uusi tapahtumatori taipuu monenlaisiin tilaisuuksiin. Näkymä Helsingin kaupungintalon aulassa. Helsingin kaupungintalon aulan vesikulma. Kaupungintalon aulan selfie-pisteessä on suurikokoinen Helsinki-tunnus. suojelunäkökulmat sekä kaupungin brändi-ilme, joka luotiin vuonna 2017. Aulan uusi konsepti syntyi käyttäjälähtöisesti ja palvelumuotoilun keinoin. Muotoilukumppanina hankkeessa toimi designtoimisto Kuudes Helsinki. Aulan arkkitehtija sisustussuunnittelusta vastasivat Verstas Arkkitehdit, Suunnittelutoimisto Koko3 sekä Arkkitehdit Davidsson-Tarkela. Aulan digitaalisesta sisältökokonaisuudesta vastasi Lucid Helsinki. Rakennustöiden yhteydessä aulan ja kaupungintalon ravintolan välille avattiin uusi kulkuyhteys. Myös kaikki kalusteet, opasteet ja av-laitteet uusittiin. Hankkeen pääurakoitsijana toimi Helsingin kaupungin rakentamispalveluliikelaitos Stara, jonka rakennustekniikan puuja metallipuolen väki toteutti myös aulan kiintokalusteet. Aulassa säilytettiin alkuperäiset suuret taideteokset, Kimmo Kaivannon ”Ketju” (1971) ja Rut Brykin reliefi ”Kaupunki auringossa” (1975). Lisäksi aulassa sijaitsee Jorma Purasen valokuvateos ”Where Compasses All Go Mad” (2007). Taideteoksista ”Ketju” konservoitiin uudistuksen yhteydessä. Eino Ruutsalon ”Valoseinä”-teos (1971) siirrettiin remontin yhteydessä HAMiin. Kuvat: Laura Oja Aula on avoinna arkisin kello 8–18, mutta poikkeusaikatauluja voi olla tapahtumien mukaisesti. Osoite: Helsingin kaupungintalo, Pohjoisesplanadi 11–13 Jatkoa sivulta 3 H elsingin nuorisoneuvosto kiinnitti aloitteiden yhteydessä antamassaan lausunnossa huomiota siihen, että nuoret eivät tiedä tarpeeksi vaikuttamismahdollisuuksistaan eivätkä aloitejärjestelmästä. Tiedotusta näistä tulisi nuorisoneuvoston mielestä parantaa. Nuorisoneuvosto toteaa myös, että aloitteiden vastauksia valmisteltaessa nuoriin ei olla riittävästi yhteydessä eikä aloitevastauksen jälkeen kerrota, miten aloite etenee. Samoihin asioihin kiinnittivät huomiota puheenvuoroissaan myös kolme nuorisoneuvoston jäsentä, Virva Paloviita, Sigrid Autio ja Antti Avoranta, joilla oli läsnäoloja puheoikeus kaupunginvaltuuston kokouksessa. Kaupunginvaltuusto käsitteli myös kaupunkilaisten syyskaudella 1.7.–31.12.2018 tekemiä aloitteita. 12 aloitteessa ehdotettiin muun muassa vanhusasiamiehen viran perustamista, Malmin lentokentän säilyttämistä, Mellunmäen metroaseman remontointia ja ilmaista joukkoliikennettä yli 65-vuotiaille. Lähetekeskustelu Kaupunginvaltuusto kävi myös ensi vuoden talousarvioehdotuksen valmistelua koskevan lähetekeskustelun. Kaupunginhallitus käsittelee talousarvioraamin sekä vuoden 2020 talousarvion ja vuosien 2020–2022 taloussuunnitelma laatimisohjeet myöhemmin keväällä. Vuoden 2020 talousarvioehdotus ja taloussuunnitelma vuosille 2020–2022 julkaistaan pormestarin ehdotuksena lokakuussa 2019. Kaupunginvaltuuston käsittelyyn ne tulevat marraskuussa 2019. Muutos kokoonpanossa Lisäksi kaupunginvaltuusto hyväksyi valtuutettu Jörn Donnerin eronpyynnön kaupunginvaltuutetun luottamustoimesta. Hänen seuraajakseen valittiin Laura Finne-Elonen vuoden 2021 toukokuun lopussa päättyväksi toimikaudeksi. Helsingin kantakaupungin ”tagilliset” roska-astiat näkyvät jätehuollolle karttapohjaisessa ohjelmistossa, johon ilmestyvät kaupunkilaisten klikkaamat tyhjennyspyynnöt. Ohjelmisto kuuluu älyroskiksistaan tunnetun kotimaisen Lehtovuori Oy:n FinBinCare-ratkaisuun. runsaan 1000 muun kaupunkikalusteen suurtilaus Ruotsista. Nuo älyroskikset tulevat sijoittumaan Tukholman alueelle. Kotimaassa Lehtovuorta muistettiin pari viikkoa sitten Pirkanmaan ELY-keskuksen ympäristöpalkinnolla. Varmista paikkasi ajoissa! Riitta Juslin, 09 413 97 377 riitta.juslin@karprint.fi Kesälehti 18.6. MUNKINSEUDUN
• 10 Viikot 18-19/2019 • Nro 9 M unkin S eutu Kulttuuri Risto Kolanen: Vapunajan kulttuurikierros Nuoret aikuiset Sofia Kangas (vas.), Alma Laukkanen, Saara Goldhorn opetuslapsina ja Joona Pitkäniitty Jeesuksena ovat herkkiä ja ilmeikkäitä Lauttasaaren kirkon pääsiäiselokuvassa. Kuva: Sofia Kangas. Erika Malkki on sekä käsikirjoittanut että esittää tunnelmaltaan vahvan Pohjatar -vierailuesityksen Cirkossa. Kuva: Arttu Lehtovaara. Jonna Aaltonen (vas.) ja Heli Lehtoranta ovat vauhdikkaita tanssijoita Carl Kninfin uudistavassa Liisa ihmemaassa -tulkinnassa Hurjaruuthissa. Kuva: Riku Virtanen. Juha Laukkanen ja Sytkyt esiintyvät Talvipuutarhassa sesonkiaikana. Pääsiäissatu kertoi Aladdinista ja Lampun hengestä. Kuvassa Aladdin, nukettaja ja prinsessa Täysikuu. Keskellä taikamuna, jonka sisältä lähti lasten päälle tarinapölyä. Kuva: Nukketeatteri Sytkyt. Iro Haarla on säveltäjä, pianon ja harpun soittaja, joka esitti UMO Helsingin kanssa intensiivisen pääsiäiskonsertin Agricolan kirkossa. Kuva: Maarit Kytöharju. ? Teattereiden ja tanssin kausiohjelmat loppuvat toukokuulla, joka on sirkuksen juhla-aikaa ennen kesäfestivaalikautta. Kohti valoa kulkeva soinnin virta UMO Helsinki Jazz Orchestran ja pianisti-harpisti Iro Haarlan pitkä yhteistyö sai jatkoa pääsiäisen alla, kun he tekivät kirkkokiertueen Uudellamaalla. Harppu on harvinainen soitin big band -musiikissa, joten tämä oli erikoinen kokeilu, joka onnistui. ”Silent Music” -konsertti oli läpileikkaus UMO Helsingin Haarlalta tilaamista sävellyksistä. Kuulimme mm. pääsiäisen tapahtumista ja Kristuksen kärsimyksestä kertova ”Ante Lucem”. Ohjelmistossa on myös kurkien pitkää muuttomatkaa kuvaava, hyvin ilmava ”Kurkien taru” ja tuulen voimasta inspiroitunut ylväs ”Led by the Wind”. Kantaesityksensä sai konserttisarjaa varten sävelletty, pääsiäisen tunnelmaan sopiva ”On the Edge of a World” harpulle ja big bandille. Moni UMO:n kantaesittämistä sävellyksistä on jäänyt elämään Haarlan omissa kokoonpanoissa ja erilaisina sovituksina, osa levytettynäkin. Kapellimestarina toimi kokenut Mikko Hassinen. – Musiikillani pyrin tuomaan ihmisille valoa, herättelemään syviä tunteita ja kykyä jakaa mielihyvää toinen toisillemme. Kuvailisin konserttien henkeä ajatuksella hiljentymisestä, syvien sävelkudosten ja tulkintojen kautta kohti valoa kulkevaksi soinnin virraksi, Haarla maalailee. Tunnelma Mikael Agricolan kirkossa oli vakava, tunnelmallinen, mutta yleisön osalta hyvin pidättyvä. Johtuiko siitä, että ainoat spiikit tulivat hyvin myöhään? Yleisösuhdetta ei juuri syntynyt. Pääsiäisvaellus muuntui Tieelokuvaksi Lauttasaaren seurakunnan nuorten aikuisten toteuttama lyhytelokuva ”Tie” kertoo pääsiäisen ajan tapahtumista sekä ihmisistä ja inhimillisyydestä niiden keskellä. Näytöksiä oli palmusunnuntaista pääsiäismaanantaihin Lauttasaaren kirkolla ja seurakunnan tiloissa Lauttiksessa, uudella ostarilla. Ohjaaja-tuottaja-käsikirjoittajat Saara Goldhorn ja Sofia Kangas kertovat lehdelle, että elokuvan tekeminen oli oma idea eikä perustunut mihinkään esikuvaan. Lauttasaaren pääsiäisvaelluksessa ja elokuvassa ovat kokonaan nuorten ja nuorten aikuisten vapaaehtoisten tekemiä. – Idea on siinä, että katsoja pääsee itse kulkemaan polkua, jota Jeesus kulki matkallaan ristille. Tie ei siis ole pääsiäisvaellus videolla, vaan lyhytelokuva, joka käsittelee pääsiäisen tärkeitä teemoja. Tekijät ja tunnelma ovat samat kuin pääsiäisvaelluksessa, mutta teos on toinen, Saara sanoo. Nuoret aikuiset ovat tehneet näytelmämuotoista, kirkon tiloissa liikkuvaa pääsiäisvaellusta jo yli 10 vuotta. – Remontti oli ehkä ensimmäinen syy alkaa miettiä vaihtoehtoisia tapoja toteuttaa projekti, mutta lopulta vaikka remontin aloitusajankohta siirtyikin, päätimme silti tehdä lyhytelokuvan. Valintaan vaikuttivat muutkin syyt, esimerkiksi aikataulun joustavuus, mahdollisuus uudenlaisiin näkökulmiin ja ilmaisutapoihin sekä halu kokeilla ja tehdä vaihteeksi jotain selvästi erilaista ja uutta, Sofia perustelee. Esitys on sanaton, herkillä ilmeillä etenevä, miksi? – Silloin voi jättää katsojalle tilaa tulkita ja täydentää itse hahmojen ajatuksia ja eläytyä valmiiden repliikkien sijaan, Sofia vastaa. – Ja mihin me reploja tarvitaan, onhan tässä Raamattua!, Saara kiteyttää. Pääsiäissatu Aladdinista ja lampun hengestä Lapsille – ja monille vanhemmille ja isovanhemmille – ihana pääsiäisajan hetki on Nukketeatteri Sytkyt -ryhmän ”Pääsiäissatu” perinteisessä Talvipuutarhassa. 30-vuotias Sytkyt on Juha Laukkasen ja teatteriteknikko Arto Ollikaisen kiertävä ammattiteatteri. Rauhallinen esiintyjä poisti lasten ennakkojännitystä jutustelemalla heille etukäteen pääsiäisnoitien näkemisestä, myös Talvipuutarhassa. Pääsiäissatu kertoo Aladdinin ja lampun hengen tarinan. Aladdin menee vuoren sisään ja löytää vanhan pölyisen öljylampun. Sitä hieromalla vapautuu lampun henki, joka toteuttaa kolme hänen toisettaan. Aasialainen nukke sai esittää pahaa noitaa, jonka lampun henki lähetti ”sinne asti, missä pippuri kasvaa”. Aladdin sai kauniin prinsessan ja sulttaanin valtakunnan. Uusi sulttaani määräsi ensi töikseen vanhemmat kertomaan satuja lapsilleen joka ilta. Sytkyt on esiintynyt Talvipuutarhassa yli kymmenen vuotta pääsiäisenä, kesällä ja jouluna. Jotkut perheet ovat seuranneet yli seitsemän vuotta! Kesän satu on Peukaloisen retket villihanhien selässä, Laukkanen kertoo. Paljon oli myös ulkolaisia pääsiäisturisteja. Kohti seikkailua kaninkolon kautta Tanssiteatteri Hurjaruuthin Pölyt pois klassikoista – sarjassa tomutetaan tutut tarinat tähän päivään. Ensi-iltansa sai ”Liisa ihmemaassa”, joka pohjautuu Lewis Carrollin vuonna 1865 kirjoittamaan legendaariseen lastenkirjaan. Päistikkaa seikkailuihin, kaninkolon kautta! Carl Knifin kekseliäs, taiteellisesti kunnianhimoinen ohjaus lupaa ja lunastaa. Jonna Aaltonen, Heidi Lehtoranta, Riku Lehtopolku ja Eero Vesterinen muodostavat kokeneen, tasokkaan tanssijajoukon, joka selvästi viihtyy lasten satumaailmassa. Karoliina Koiso-Kanttila on tehnyt mielikuvitusrikkaan puvustuksen. Hurjaruuth ei aliarvioi lapsikatsojiaan, joita tuli arkiaamunäytöksiin kouluja päiväkotiryhmille. Ikäsuositus oli yli 3-vuotiaille. Näkemässäni esityksessä yksi lapsi pelästyi alussa, mutta hän olikin alle suosituksen. Esitys on lähes sanaton, ja se luottaa pienen katsojan oivalluskykyyn. Käänteissä on vauhtia, jännitystä ja rauhallisia hetkiä. Sadun sijasta koemme tanssiliikkeen maagista leikillisyyttä. Se saa onneksi syksyllä jatkoa. Kalevalan akka monena Oh My Puppets -minifestivaali vieraili Suvilahden Cirkossa – Uuden sirkuksen keskuksessa. Aura of Puppets on nukketeatterin osuustoiminnallinen verkosto. Mielenkiintoisin kokemus muodostui yhden naisen sirkusesityksestä. ”Pohjatar” on esityksen alussa käpristynyt piiloon peitteiden alle vihansa kanssa. Hän on ehkä joutunut seksuaalisen väkivallan kohteeksi. Paperit ja vaatteet ovat Pohjattaren syvää maailmaa. Sanaton, traaginen draama syntyy naisen akrobaattisista liikkeistä, vapauttavasta tanssista ja tunteiden palosta. Esitys tulkitsee Kalevalan Louhen, Pohjolan matriarkan tarinaa ja Sammon ryöstöä. Iäkkäällä naisella on yliluonnollisia kykyjä. Louhella on sampo, jota puolustaa samoin kuin kauniita tyttäriään. Pohjatar on käsikirjoittaja-esittäjä Erika Malkin tulkitsemana nuori kaunis nainen; katsojalle syntyy mielikuva, että tässä esityksessä ovat sekä Pohjan akka että tytär samassa hahmossa. Ainakin lopussa, kun hän puhdistautuu, voittaa vihan tunteet ja iloitsee olemassaolostaan ja riisuu vaatteet merkiksi kauneudestaan. Tarinan liikekielessä ovat mukana nukketeatterin pesähahmot lavan reunoilla, venekin vesille laitetaan, pesästä syntynyt. – Taiatko takoa sammon, Kirjokannen kolkutella, joutsenen kynän nenästä, maholehmän maitosesta, yhen uuhen villasesta, yhen ohrasen jyvästä? Hienoa, että kaupungin urbaanissa festivaaliytimessä nähdään myös Kalevala-aihetta. Sen tulkinta ei ehkä ole helppoa, mutta syntyjä syviä on hyvä kohdata. Katso peiliin, mitä näät? ”Ruumiinosalauluja” on yhden naisen näkemys itsemääräämisoikeudesta, ulkopuolisuudesta, ympäröivän yhteiskunnan oletuksista ja vaatimuksista. Salla Markkanen on monipuolinen laulaja, muusikko, lauluntekijä, joka on aiemmin ollut säestäjä taustalla Helsingin Gayteatterin, HGT:n esityksissä. Ja hänet tunnetaan mainion Minnie Moore naismuusikkoryhmän jäsenenä. Viime syksynä Markkanen nousi yksin Oranssin lavalle Suvilahdessa ja uusi esityksensä pääsiäisaikaan ravintola Herculeksessa, vanhan Kylterin talossa Kampissa. – Sinä nainen, ihanainen, katso peilin, mitä näät? / Näätkö kasvot tutut, uurteiset? / Katso peiliin, mitä näät? / Näätkö häivähdyksen siitä
• 11 Nro 9 • Viikot 18-19/2019 M unkin S eutu Via Crucis ei jätä opetuslapsia kertomaan Eric Barco on hyvin luonteva, tavallinen Jeesus Via Cruciksessa. Taustalla Tiina Tuuri laulaa Snellmanin patsaalla Herodeksena kuin Tina Turner. Kuva: Markku Pihlaja. Milla Kaitalahti Pilatuksena kysyy kansalta Suomen Pankin edessä, kumpi pelastuu, kumpi ristiinnaulitaan? Kuva: Markku Pihlaja. Se on lunastettu. Jeesus ristillä Tuomiokirkon portailla, Susanna Hyvärisen Neitsyt Maria on maahan lyöty. Kuva: Markku Pihlaja. ? Stadin pääsiäiseen kuului 24. kerran Via Crucis, ristisaatto Kaisaniemen puiston kalliolta (koulun takaa), Säätytalolle tuomiolle ja lopuksi Tuomiokirkon portaiden juurille. Ilma suosi, kun usein on hytisty pakkasessa ja säälitelty esiintyjiä. Väkeä kauniissa kevätillassa oli tuhansia, tungokseen asti. Mukana oli varmasti myös ensikertalaisia katsojia, joille koskettava ja ravisteleva Ville Saukkosen, viimeisen kerran, ohjaama ja Veli-Pekka Hännisen käsikirjoittama teksti toi kärsimysnäytelmän nykyaikaan. Siitä kertoo jo alku. On tehdas, jossa ihmisiä tai komponentteja irtisanotaan. Juudas, Joni Hyvönen, astuu jo lavalle petturina, näyttää osakesijoittajalta ja pitää taas rantamökkipuheensa, kunnes hopearahoilla pettämisen jälkeen hirttää itsensä. Se on aina satuttavinta puistossa. Sitten opetuslapset kaikkoavat kuvasta, vaikka evankeliumit kertovat toista. Neitsyt Maria poljetaan kirkon portaille. Työryhmä on nuori ja taitava, mukana on lahjakkaita nuoria Kellariteatterista. Maskeeratut rummuttajat ja enkelit tulipadoilla Varsapuistikon patsaalla ja Unioninkatu 40 ovenpäällä jäävät mieleen. Temppeliherrojen leveät hameluomukset ovat komeita. Tie vei Suomen Pankille eli Herodeksen palatsille. Roolin esitti vahvasti nuori, hyvin laulava Tiina Tuuri. Pilatus, Milla Kaitalahti tulee showmaakarina pääosaan ja kuulemme oikeudenkäynnin, joka kuvaa nykyajassa joukkojen hysteriaa. Pilatus antaa vallan joukoille ja Jeesus ristiinnaulitaan. Tänä vuonna näyttelijät olivat pääroolissa, parin vuoden laulajapainotuksen jälkeen. Eric Barcolle Jeesuksen rooli sopi huikean hyvin, valovoimaisella näyttelijällä on yhdennäkökin. Kaunista musiikkia soi, mm. Tommi Läntisen Via Dolorosa, Carole King, Jaakko Löytty. Olin kuulevinani Madonnaakin. Vanhemman katsojan kokemus on aika sama: Kaisaniemessä julistusta ja ristiriitaa etäältä katsottuna ja huonosti mikkirepliikkejä kuullen. Säätytalolla showmeininkiä ja kansanpopulismia ristiinnaulittavasta läheltä, tiiviissä tunnelmassa. Tuomiokirkon portailla jylhää ristinsanomaa, lopuksi uutisia maailman pahoinvoinnista, kriiseistä ja sodista. Tästä ristisaatosta ei juuri jää opetuslapsia kertomaan maailmalle? Pienestä purosta, kristillisten ylioppilaiden kulkueesta 1990-luvulla, on alkanut ”Suomen suurin teatteriesitys”. Ensi vuonna ohjaaja vaihtuu. Via Crucis tarvitsee uudistumista, pintaradikalismiin jäävästä kulutuskritiikistä eteenpäin. Helsingin kaupungintalon uuden aulan avajaisissa kaikki viisi pormestaria Pia Pakarinen (vas.), Sanna Vesikansa, Jan Vapaavuori, Anni Sinnemäki ja Nasima Razmyar ovat yhdessä uuden kaupunginlogon kanssa. Kuva: Raimo Granberg. Tuula Kleiman Marilynina sanoo Juha Kalliolahden Elvikselle: – Kuka nyt kieltäytyisi yöstä maailman parhaiten liikkuvan lantion kanssa! Kuva: Erkki Suitiala. Salla Markkanen esittää veikeästi myös “Mrs. Penistä” Ruumiinosalauluissaan ravintola Herculeksessa. Kuva: Riitta Salasto. nuoresta, / joka joskus oli ystävä, rakastettu, äiti.? Kauniin balladin ”Sinä nainen, ihanainen” sanoitti Pirko Ursin ja sävelsi ja esitti Sanna Markkanen, joka lopussa vanhenevan naisen osassa saavutti valtavan lämmön ja herkkyyden. Sitä ennen hän oli räiskynyt mm. Mrs. Peniksenä, joka tarvitsi apua päästäkseen roolistaan ulos. Saimme kokea kurittoman, mutta silti lämminhenkisen kabareen elämästä, joka on samalla lyyrinen joutsenlaulu menneelle. Itseään koneella säestäneen laulajan lisäksi iltaa emännöivät kaksi huikean komeaa drag-kuningatarta Lempi Hellä Haara ja Unelma Patukka. Elviksen ja Marilynin yhteinen yö ”Huone 112” on fiktiivinen tarina rockin kuninkaan ja valkokankaan kaunottaren salaisesta kohtaamisesta hotellihuoneessa. Malmin Työväen Näyttämön kevätesitys on ”satuttavan rakkauden täyttämä” ja Elvis Presleyn musiikin rikastuttama teatterielämys, joka avaa katsojille väläyksiä Presleyn ja Marilyn Monroen yksityiseen elämään. Ajankohdan päättelen 1960-luvun alkuun ennen Marilynin kuolemaan. Tiina Brännaren ja Eppu Nuotion kirjoittama näytelmä populaarikulttuurin ikonien huuruisesta vuorokaudesta hotellihuoneessa on kekseliäs useine maukkaine sivuhenkilöineen. Huvittavin on tähtien äitien, joista toinen on kuollut ja toinen mielisairaalassa, ilmestyminen paikalle. Michel Budskon ohjaus kuorii kaikkien tuntemista legendoista tuntevia ihmisiä, täynnä pettymyksiä, unelmia ja rakkauden kaipuuta. Juomaa, pillereitä, huumeita kuluu. Tuula Kleiman tavoittaa Marilyn Monroen elämän keveyden ja synkän kohtalon tasapainoilua; hän keikistelee roolinsa mainiosti: – Kuka nyt kieltäytyisi yöstä maailman parhaiten liikkuvan lantion kanssa! Juha Kalliolahti on pulisongeissaan ja olemukseltaan jo enemmän myöhempää Elvistä kuin nuorisotähteä, mutta selviää rempseydellä. Aivan hersyviä ovat Petri Rovio ja Arja Wuoti lukuisissa sivurooleissaan. Roviolla on tahatonta koomista perusvirettä kasvoillaan, Wuoti on perinteisempi hauskuuttaja. Yhteinen tapahtumatila tulevaisuuden Helsingille Helsingin kaupungintalon aula avautui 16.4. täysin uudella konseptilla. Vanha Virkagalleria tärkeine asianäyttelyineen lopetti viime syksynä uudistustöiden alle. Aula on nyt paikka ”kaikille kaupungista ja sen tulevaisuudesta kiinnostuneille”. Eli siitä ei, onneksi, tule ”pormestarin showroomia”, kuten vuosi sitten lehdissä ennakoitiin. Tila syntyi uudeksi. Kaupungintalon aulasta on toteutettu asukkaiden, vierailijoiden ja kaupungin henkilöstön yhteinen työhuone ja tapahtumatila, jossa kehitetään tulevaisuuden Helsinkiä. Kehittämiseen on osallistunut asukkaita, kaupungin henkilöstöä ja sidosryhmiä. Toteutetuissa muutostöissä on huomioitu aulan rakennustaiteelliset arvot ja suojelunäkökulmat. Tilaisuuden avasi pormestari Jan Vapaavuori. Paneelikeskustelu käsitteli aulan uutta konseptia, Aarno Ruusuvuoren arkkitehtuuria ja muotoilun roolia hankkeessa. Pormestari ja apulaispormestarit Anni Sinnemäki, Pia Pakarinen, Nasima Razmyar ja Sanna Vesikansa olivat tavattavissa. Aula on avoinna arkisin kello 8–18. Teksti: Risto Kolanen
• 12 Viikot 18-19/2019 • Nro 9 M unkin S eutu Kun kulttuurikohde tuhoutuu 3D-digiarkisto apuun Kävelijöiden ja pyöräilijöiden reitit muuttuivat Töölönlahdenkadulla Selkäreppulaserkeilauksella kerättyä 3D-pistepilveä Helsingin kauppahallin ympäristöstä. Kuva: MML, Antero Kukko Raaseporin linnan rauniot on mallinnettu dronella kerätyistä aineistoista 2010-luvun alussa. Kuva: Anttoni Jaakkola ja Antero Kukko. Laserkeilaimen keräämistä kymmenistä miljoonista 3D-pisteistä muodostettu kuva, jossa harmaasävyarvo kuvaa kohteesta palanneen lasersäteen voimakkuuden. Kuvassa on yhden keilauksen näkymä Hattulan Pyhän Ristin kirkosta. Koko kirkkosalin mittaamiseksi tarvitaan keilauksia useista eri sijainneista. Kuva: MML, Harri Kaartinen ja Antero Kukko Jatkoa sivulta 3 K ohteiden entisöinnissä ja uudelleenrakentamisessa voidaan nykyään myös hyödyntää 3D-mittausta ja mallinnusta. – Arkistointikelpoisen, 3D-mittalaitteilla tuotetun digitaalisen, valokuvamaisen ja mittatarkan aineiston tuottaminen ja käsittelyosaaminen ovat Suomessa maailman huippua, kertoo Paikkatietokeskuksen ja Aalto-yliopiston professori Antero Kukko. – Olemme rakentaneet Laserkeilauksen huippuyksikössä erilaisia uusia mobiililaserkeilaimia sekä kehittäneet toimivia työpolkuja ja mallinnusmenetelmiä hyödyntäen myös kaupallisia mittalaitteita. Mittausjärjestelmiin voidaan liittää monenlaista sensoritekniikkaa, jotta kerätty aineisto antaa mahdollisuuden esimerkiksi kohteen tarkkaan mallintamiseen, kunnon ja rakennustavan tutkimukseen tai vaikkapa entisöintiin. Rakennuksista koruihin ja kalliopiirroksiin Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen ja Aalto-yliopiston tutkijat ovat mallintaneet 2000-luvulla lähes sataa kulttuurihistoriallista ja muuta kulttuurikohdetta: historiallisia rakennuksia, fasadeita, patsaita, kaivaustöitä, lattiapintoja, antiikkiesineitä, vanhoja koruja ja esineitä, kirkkomaalauksia, keskiaikaisia karttoja, lattiamosaiikkeja ja kalliopiirroksia. Aalto-yliopiston professori Hannu Hyyppä painottaa, että vaikka tutkimus ja mallintamisosaaminen ovat meillä maailman huippua, 3D-digiarkistoinnin hankkiminen ja toteuttaminen on lapsenkengissä. – Laajempi, yhteiskunnallisesti merkittävien kulttuurikohteiden dokumentointi ja arkistointi tulisi saada kansallisesti samalle tasolle maankäytön ja metsien kartoituksen kanssa. Parhaimmillaan se tukisi myös yliopiston tekemää kulttuurialan tutkimusta, Hyyppä sanoo. Suomessa suurin osa arvokiinteistöistä ja niiden esineistöstä on omistajien vastuulla, eikä vastuuseen kuulu 3D-dokumentaatiota. Vastuutahon osoittaminen voi myös olla vaikeaa. – Onko rakennuksen digitaalinen arkistointi omistajan, yhteisön vai valtion tehtävä? Kenen vastuulle kuuluu arkistoida kylän puurakennuksia, jotka kiinteistöinä eivät ole arvokkaita, mutta joihin liittyy kansallista historiaa sekä jälkipolville säilytettävää aineistoa ja tarinoita? Yksi kysymys on myös häviävien ja katoavien kulttuurimaisemien dokumentointi jälkipolville, pohtii tiedetuottaja Marika Ahlavuo Aalto-yliopistosta. Suunnitelma liikennejärjestelyistä. K ävelijöiden ja pyöräilijöiden reitit muuttuivat työmaan vuoksi Töölönlahdenkadulla maanantaina 15. huhtikuuta alkaen noin neljän viikon ajaksi. Työmaalla on myöhemmin vaikutuksia myös Töölönlahdenkadun ajoneuvoliikenteeseen. Töölönlahdenkadulla Makasiinipuiston työmaan kupeessa kulkeva kävelyja pyöräilytie suljetaan, ja kävelijät ja pyöräilijät ohjataan Töölönlahden puolelle. Lisäksi kävelyja pyöräilytie suljettiin Töölönlahdenkadun ja Alvar Aallon kadun risteyksessä. Kävelijät ja pyöräilijät ohjataan kulkemaan risteyksessä rautatien puolelle. Katutyö liittyy Kansalaistorin ja Keskustakirjasto Oodin rakennusurakoiden viimeistelyyn, sillä nyt puretaan Oodin työmaan väliaikainen vesihuollon linja. Samassa yhteydessä pyörätielle tehdään sen lopullinen punainen asvalttipinnoitus. Oodin ja Musiikkitalon välissä sijaitsevan Makasiinipuiston rakentaminen jatkuu kesäkuun loppuun saakka. Makasiinipuiston ja Oodin välissä oleva kävelyja pyöräilyreitti on tällä hetkellä suljettu vesihuoltotyön vuoksi. Jos työt etenevät suunnitelmien mukaan, reitti aukeaa toukokuun lopussa. Rakennustöiden urakoitsijana on Destia Oy ja tilaajana Helsingin kaupunkiympäristön toimiala. Zero points – Israelin euroviisut M iten suhtautua Euroviisujen järjestämiseen Israelissa, joka miehittää laittomasta palestiinalaisten alueita? Miten kansojen laulut ja kulttuurit voivat kohdata maassa, joka sortaa toista kansakuntaa ja ylläpitää apartheidin kaltaista järjestelmää? Voimmeko sulkea silmät ja vain bailata iloisesti? Tai voiko euroviisuilla vaikuttaa positiivisesti ja rakentaa solidaarisuutta? Tästä keskustellaan toukokuun alun Maanantaiklubilla Kallion ravintola Oivassa. Mukana laulaja-lauluntekijä Merikukka Kiviharju, euroviisufani Ismo Puljujärvi ja rauhanaktivisti Syksy Räsänen. Maanantaiklubin euroviisu-illassa kuullaan tietysti myös euroviisuja. Niitä esittää trubaduuri Miika Mamia. Israelin Euroviisujen boikottia tukevat myös monet suomalaiset taiteilijat, mm. Suomea aikoinaan viisuissa edustaneet Kaija Kärkinen ja Boulevard-yhtyeen solisti Kyösti Laihi. Maanantaiklubin euroviisu-ilta 6.5. klo 19 – 21 ravintola Oiva, Porthaninkatu 5. Kunkin kuukauden ensimmäisenä maanantaina järjestettävän Maanantaiklubin vetäjinä Maria Malmström ja Yrjö Hakanen. Vapaa pääsy.
• 13 Nro 9 • Viikot 18-19/2019 M unkin S eutu Kuvat kertovat helpommin tosiasiat kuin sanat Josa Jäntti Motto: muuttamalla työeläkeindeksiä sen elvyttävät vaikutukset ja siitä hyötyvät monet tahot hyötyvät ? Ehdotus ryhtymiseksi lainsäädäntötoimiin työssä ansaitun eläketason turvaamiseksi ja puoliväli-indeksin palauttamiseksi työeläkkeisiin kymmeneksi vuodeksi. Eläkerahastojen tuottoja on syytä käyttää eläkkeisiin. Se olisi myös nuorempien polvien etu. Työeläkkeiden korotus olisi kustannustehokasta elvytystä. Tähän ei tarvita verovaroja. Päinvastoin indeksin muutos ja parempi eläketurva lisää verotuloja. Niitä voitaisiin käyttää esim. kansanja takuueläkkeiden korotuksiin! Se kasvattaa työvoimavaltaisten palveluiden kysyntää ja vähentää toimeentuloja asumistukimenoja. Nykyinen taitettu indeksi sen sijaan kuivattaa kansantaloutta ulkomaille siirrettäviin rahastoihin ja vie nuorilta työpaikkoja. Eläkevaroista on yli 150 miljardia euroa sijoitettu ulkomaille, koska rahat ”eivät mahdu” Suomeen. Suositut teemaviikot rytmittävät Linnanmäen huvikautta L innanmäen huvikausi kutsuu viihtymään taas 26.4. klo 16 alkaen. Huvikautta rytmittävät kolme hurmaavaa teemaviikkoa, joista kauden alkuun saattelee Avajaiskarnevaali. Rakastetut yhteislauluillat sekä torstaitanssit tuovat taas kesän kaupunkiin ja terassiravintola Keitaalla jammaillaan kiehtovien keikkojen rytmissä keskikesän aikaan. Linnanmäen kausi saatellaan alkuun Avajaiskarnevaalilla, joka tuo puistoon hassuttelevan keväistä ja kepeää ohjelmaa 26.4.-12.5. Karnevaali-ilottelun aikana puistossa nähdään katuteatteria, taikuutta sekä erilaista koko perheelle sopivaa ohjelmaa. Syksyn tullen puistossa virittäydytään hykerryttävän hyytävän ”kauheampana kuin ikinä” -kauhun tunnelmaan, kun iik!week valtaa puiston 7.-22.9. Lokakuussa Valokarnevaali pukee puiston lumoavaan ”kauniimpaa kuin ikinä” -loistoon, kun hurmaava kaupunkitapahtuma valaisee pimenevät illat 10.-20.10. Uutuutena huvittelijat pääsevät nauttimaan illan tullen huvipuistotunnelmasta ennätyksellisen pitkään, sillä iik!weekin aikana kolmena lauantaina, sekä Valokarnevaalin kumpanakin lauantaina Linnanmäki pysyy avoinna aina puoleen yöhön saakka. Luvassa on jännittävää ohjelmaa myös perheen pienimmille. – Kehitämme suosittuja teemaviikkojamme vuosittain. Viime vuonna meiltä toivottiin lapsille omaa pikkukauhuohjelmaa aikuisille suunnatun hurjemman iik!week -ohjelman rinnalle. Alkavalla huvikaudella vastaamme tähän toiveeseen, kertoo Linnanmäen toimitusjohtaja Pia Adlivankin. Tanssin pyörteitä, Keitaan keikkoja ja elämyksiä Estradilla Linnanmäen kesä tarjoaa mahdollisuutta monenlaiseen kesätunnelmointiin. Kesäkeskiviikkoisin klo 18-19 ohjelmalava Estradilla lauletaan iloisia säkeitä, kun suositut yhteislauluillat nähdään taas Linnanmäellä. Laulattajina nähdään mm. Marita Taavitsainen, Mikael Konttinen ja Teijo Lindström. Kesäisiä torstai-iltoja varten voi alkaa kiillottaa jo kenkiä ja harjoittelemaan pyörähdyksiä, kun Torstaitanssit täyttävät Estradin edustan riemukkailla rytmeillä klo 18-20. Mm. Eija Kantola, Sinitaivas ja Kyösti Mäkimattila innostavat tanssitaitoiset huvittelijat pyörähdyksiin. Mikäli tanssitaidot kaipaavat vielä hippusen hiomista, on niitä mahdollisuus treenata perjantai-iltaisin klo 18-21, kun Comets saapuu opettamaan mitä tyylikkäimpiä vaihtoaskelia. Viihdehuvittelu ei myöskään käy kukkaron päälle, sillä kaikki Estradin ohjelma on maksutonta. Viime vuonna avatun terassiravintola Keitaan keikat jatkuvat tänä vuonna. Kesäja elokuun perjantaija lauantai-iltoina Keitaalla pääsee keinumaan keikkojen tahdissa upean artistikattauksen saattelemana. Keitaan kesä päräytetään käyntiin 7.6., ja huvikauden aikana lavalla nähdään mm. Sami Saari, Hovimuusikko Ilkka ja Aurora. Lisäksi koko huvikauden aikana Estradilla nähdään myös suosittuja lastenorkestereita ja huvipuiston alueella järjestetään iloista alueohjelmaa. Kaikki Linnanmäen kesäohjelma on maksutonta ja huvipuistoon on ilmainen sisäänpääsy. Avajaiskarnevaalia vietetään 26.4.-12.5.
• 14 Viikot 18-19/2019 • Nro 9 M unkin S eutu Kuvataide Risto Kolanen Vapunajan kuvataide ? Helsingin Taiteilijaseura avasi mediataiteen näyttelyjen sarjan keskustakirjasto Oodin aulatilassa 12.5. asti. Taiteilijat ovat Lauri Astala ja Elina Brotherus, Pirjetta Brander, Laura Kärki, KirsiMarja Metsähuone, Hanneriina Moisseinen, Satu-Minna Suorajärvi ja Jussi Twoseven. Linnun katse Sanna Kanniston yksityisnäyttely Observing Eye Helsinki Contemporaryssa, Bulevardi 10, koostuu kolmen viime vuoden aikana syntyneistä valokuvaja videoteoksista. Hänelle tunnusomaiset sademetsien lintukuvat saavat nyt rinnalleen videoteoksia ja valokuvakollaaseja, jotka valottavat uudella tavalla taiteilijan työskentelyn taustoja ja esimerkiksi ekologisia kysymyksiä. Linnut ovat nyt Euroopasta tai Venäjältä. Taiteilija erottaa eläimen alkuperäisestä yhteydestään ja rakentaa kuvaustilanteen kenttästudioon, keinotekoiseen ympäristöön. Prosessissa ja lopullisissa teoksissa keskeistä on katse: taiteilija tarkastelee aktiivisesti lintua ja samalla lintu katsoo takaisin. Tämä vuorovaikutus toistuu näyttelytilassa, kun katsoja pääsee teosten kautta epätavallisen lähelle lintuja, joista tavallisesti kuulemme ehkä vain kaukaisen laulun. Peukaloliisan pyrähdykset viehättävät Galleria Katariinan, Kalevankatu 16, studiossa on esillä Saara Vainion veikeän kauniita ”Peukaloliisa ja pyrähdyksiä” – akvarelli maalauksia Ne kertovat tilanteista, jotka ovat tunnistettavia, mutta yhtä kaikki epätodellisia: – Tytön touhuihin samaistuminen houkuttelee kehittämään kuvien ympärille tarinaa. Satu ja arki kohtaavat niissä omanlaisensa maagisen realismin muodossa. Leikkiminen mittakaavalla on pitkään ollut lempiteemojani. Osaan maalauksistani on aiheeksi riittänyt liikkeen hetkellisyys, silmänräpäyksen pysäyttäminen. Saara Vainio valmistui Taideteollisesta korkeakoulusta ja opiskeli mm. Repin-instituutin kuvataidekoulutuksessa. Töitä on ollut esillä vuodesta 2005, ja mutta nyt on yksityisnäyttelyn aika Helsingissä. Kantakaupungin galleriakierros on sunnuntaina 5.5. ja sen osana Vainion ja Markus Luiron taiteilijatapaaminen klo 14–16. Kaikki epäolennainen pois Galleria Pirkko-Liisa Topeliuksen, Hietalahdenranta 17, näyttelyssä Mika Natri esittelee sekä veistoksia että maalauksia. ”Pala tätä maata” – veistossarjassa yhdistyy teräs ja pronssi; kiiltäväksi kiillotettu kerrostalo lepää teräksisen ”maapalan” päällä. Kantaaottavista veistoksista on karsittu kaikki epäolennainen. Mukana on myös kattaus pronssiveistoksia, joista näkyy taiteilijan työn jatkumo ja syklisyys; taiteilija tekee uusia tulkintoja jo aiemmin käsittelemistään teemoista. Natrin abstraktit maalaukset pohjautuvat kompositioon ja värien vuoropuheluun. ”Olemattomien valtakunta” – maalaussarjan teoksista välittyy aggression ja turhautumisen kautta saavutettu vapautuminen. Intuitio, sattuma ja vaistonvarainen toiminta ovat olennaisena osana prosessia, mikä näkyy myös lopputuloksessa. Viimeisten bileiden odotuksessa Maija Kivi valmistui Kuvataideakatemiasta 2012 maalaustaiteen osastolta. Sittemmin hän on yhdistänyt töissään monia eri välineitä ja tekniikoita; pääpaino on viime vuosina ollut performanssitaiteessa, jota hän esitti myös avajaisissa. ”Himon ja kuoleman puutarha” – näyttely Galleria A 2:ssa, Kasarminkatu 28, on paluu juurille taidemaalarina akryylija öljy – teoksiin. Galleria muuttuu dystooppiseksi fantasiamaailmaksi, kuin lapsuuden salapaikaksi, joka on selittämättömän maaginen. Jokainen esine on ladattu täyteen merkityksiä. – Kaappaan pahaa-aavistamattoman katsojan ja viettelen hänet mukaani kimmeltäviin tuhon kuvastoihin, joilla mässäilen ähkyyn asti. Olen leikitellyt ajatuksella viimeisistä bileistä, jossa kauhussa tai ekstaasissa piehtaroivat hahmot ottavat kaiken irti ennen lopullista rysähdystä, tietämättä ovatko osa todellisuutta vai ”realityä”. Kuvittelun keskiössä Galleria Kookoksen, Runeberginkatu 17, ”Middle of the Fiction” – kevätnäyttelyssä on 34 teosta seitsemältä taiteilijalta. Ulla-Maija Vaittinen on pitkän linjan kuvataiteilija, joka toimi myös pitkään kuvataiteen johtavana ja suunnittelevana opettajana Helsingin Työväenopistossa. ”Tyhjät keinut” jatkaa sisällöllisesti hänen ympäristöja tilateosten sarjaa. Uusien teosten keskiössä ovat lapset. Symbolina hän kuvaa tyhjiksi jääneitä keinuja eri puolilla maailmaa. Keinut keinuvat valoissa ja varjoissa, pyhinä ja pahoina muistoina. Jäävätkö keinut tyhjiksi vai saavatko ne uudet keinujat? Sini Hodju haluaa kokeilla taidetta väreillä ja tilassa. Väriä monessa muodossa, taidetta kolmessa ulottuvuudessa, joita voi koskea. Erilaiset materiaalit nousevat jokapäiväisestä elämästä ja maalaaminen antaa inspiraation. Satunnaiset matkaan tarttuneet materiaalit kiehtoivat. Osa niistä on hauraita ja osa kestävämpiä. Syntyi teoksia, jotka heijastavat kokemuksia kaupunkija metsäympäristössä.– Etsin materiaalin kauneutta ja tunnetta siitä, että voin hengittää. Hän valmistui Vapaasta Taidekoulusta 2016, ja on osallistunut jo tavattomaan moneen näyttelyyn. Totta vai elämmekö kuplassa? AVA Galleria, Pohjoinen Rautatiekatu 17 B 8, esittelee kuvataiteilija ja taidemaalari Kristiina Parviaisen maalauksia, jotka ovat kaikki valmistuneet viimeisen kahden vuoden aikana. Tässä ajassa on tapahtunut paljon, iloja ja suruja. Maalaukset ovat öljytai akryyliväreillä tehty erilaisille pohjille. – Minua kiinnostavat erilaiset maalauspohjat, miten ne vaikuttavat työskentelyyn ja lopputulokseen. Opiskelu on tuonut uusia ajatuksia taiteentekoon ja olen altis kokeiluille. Hän maalaa spontaanisti, väristä, materiaalista tai kokemuksesta inspiroituneena. Sekä aihe että työskentelytapa voivat muuttua tunnetilan mukaan nopeasti. Myös piirtäminen ja korutaide ovat inspiroineet. – Kuvakieleni on enimmäkseen ei–esittävää, ekspressiivistä, työskentelyn jälki ja materiaalin tuntu ovat läsnä teoksessa. Haluan koskettaa värin ja teoksen voiman kautta. Uutiset maailmalta saavat miettimään, onko näkemäni tai kokemani totta vai elänkö kuplassa. Maalauksia mielikuvista Sirpa Lehtikangas on esillä Galleria Kajasteen, Albertinkatu 30, Studiogalleriassa. ”Äärellä” –teokset ovat syntyneet hiljaisuuden äärellä vuosien kahden vuoden aikana. Taiteilija maalaa Parkkimajärven rannalla Pyhäjärvellä. – Koen ja aistin voimakkaasti ympäristöäni ja tilaa, jossa olen ja elän. Näen sen väreinä, muotoina, valona ja liikkeenä. Osa tästä kokemastani ja aistimastani jää mieleeni, muuntuu mielikuviksi. Nämä mielikuvat jäsentyvät abstrakteiksi kokonaisuuksiksi ja siirtyvät ajallaan kerros kerrokselta maalauksiini. Kajasteen yläkerrassa on Raimo Mattssonin ”Hiljaisuuksia” – töitä. Sana ei tarkoita tyhjyyttä. Hän on ottanut taiteeseensa vaikutteita mm. omista juuristaan kalastajan poikana Ahvenanmaalla, vaikka työskentelee opettajana ja kuvataiteilijana Turussa. Venevajat, puut, ihmiset ja viivamaiset maisemat ovat hänelle puhuttelevia aiheita. Teksti: Risto Kolanen Valokuvataiteilija Sanna Kannistolla on Helsinki Contemporaryssa esillä loistavia valokuvia ja videoita linnuista. Kuvassa taiteilija ja 4K videonsa Observing Eye: Cyanistes caeruleus. Kuva: Raimo Granberg. Saara Vainion taidokkaissa akvarelleissa arki ja satu sekoittuvat ja luovat oman maagisen maailmansa Katariinan studiossa. Taiteilija maalasi tyttärensä Luoto-akvarelliin. Kuva: Hannele Salminen. Kuvanveistäjä, taidemaalari Mika Natri kädessään Pyhä(oik.) ja Muoto -veistokset sekä takanaan maalaus The Other Side II Galleria Pirkko-Liisa Topeliuksessa. Kuva: Raimo Granberg. Maija Kivi on luonut Galleria A2:een fantasiamaailman ”Himon ja kuoleman puutarhan”. Taiteilija Garden of Hesperides -teoksensa äärellä. Kuva: Hannele Salminen. Taidemaalari Sini Hodju kuvassa niin, että hänen kasvonsa näkyvät If-exists -teoksen keskeltä Galleria Kookoksessa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Kristiina Parviainen on kuvassa öljymaalauksensa Todellista? vieressä Galleria AVA:ssa. Kuva: Raimo Granberg.
• 15 Nro 9 • Viikot 18-19/2019 M unkin S eutu Dosentintie 12 Saga Seniorikeskus Ruissalo säätiö Huopalahdentie 1 Neste Huopalahdentie 28 Talin urheilukeskus Jousipolku 1 Pitäjänmäen kirjasto Kaupintie 4 Pohjois-Haagan kirjasto Munkkiniemen puistotie 8 Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy Munkkiniemen puistotie 11 Munkkiniemen Hammaslääkärit Munkkiniemen puistotie 14 Nordea Huoneistokeskus Munkkiniemen puistotie 15 Puisto Apteekki Kiinteistömaailma Munkkiniemen puistotie 20 Alepa Laajalahdentie 19 Ravintola Ukko-Munkki Laajalahdentie 21 Munkkiniemen Yhteiskoulu Lehtisaarentie 2 A Alepa Lehtisaari Professorintie 2 Munkkiniemen Apteekki Raumantie 1 Munkkivuoren S-market Munkkivuoren Apteekki Munkkivuoren Kahvila Munkkivuoren lääkärikeskus Dextra Munkkivuoren parturi Munkkivuoren K-kauppa Raumantie 3 Munkkivuoren seurakuntatalo Riihitie 22 Munkkiniemen kirjasto Solnantie 26 Royal Pokhara Solnantie 35 Alepa Munkkiniemi Ulvilantie Parturi ja suolahoito Ulvilantie 19 Pikku Ranska Munkinseudun voit noutaa seuraavista paikoista: Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Mediamyynti: Riitta Juslin puhelin 09-413 97 377, sähköposti riitta.juslin@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 09-413 97 330, sähköposti juha.ahola@karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puhelin vaihde 09-413 97 300 telefax 09-413 97 405 Ilmoitushinnat: Määräpaikkakorotukset 10%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero (24%) lisätään hintaan. Ilmestyy: Joka toinen viikko Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä torstaina. Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 09-8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.munkinseutu.fi lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2019 ISSN 2323-4091 (painettu) ISSN 2489-8589 (verkkojulkaisu) €/pmm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 Tehokasta hoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Kysy myös koulutuksistamme: AVOMINNE KLINIKAT HELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU www.avominne.fi IHO JA AURINKO -LUENTO To 2.5. klo 17.30 Allergiatalon auditoriossa, Paciuksenkatu 19, Helsinki Erikoissairaanhoitaja Maria Aitasalo kertoo ihomuutoksista ja ihon suojaamisesta auringolta Ovimaksu 10 euroa (korttitai käteismaksu) PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio kuvatapio.fi Pyydä tarjous! puh. 040-9000 989 kiinteistopalvelu@gmail.com munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info www.kiinteistopalvelu.info ? Kiinteistönhuolto ? Siivouspalvelut ? Huoltomiespalvelut ? Talonmiessijaisuudet ? Painepesut ? Hälytysja valvonta 24h/vrk ? Lumityöt ja hiekoitustyöt ? Imulakaisukonepalvelut Munkkiniemen Kiinteistöhuolto Tunneteatteri pistää metsän rokkaamaan T unneteatterin Metsä rokkaa! -esityksessä tapahtuu kummia, kun lentokoneellinen rokkareita ja julkkiksia tekee pakkolaskun metsään. Helsingin työväenopiston ja Kehitysvammatuki 57 ry:n yhteisen teatteriryhmän esitys nähdään 25.4.–2.5. Opistotalossa Helsinginkadulla. Työväenopiston ja Kehitysvammatuki 57 ry:n vekkaritoiminnan yhteinen Tunneteatteri esittää Metsä rokkaa! -esityksen Opistotalon juhlasalissa 25.4.–2.5.2019. Esityksen ovat ohjanneet Markku Ihamäki ja Hanna Häyhä. Metsä rokkaa! -esityksessä lentokoneellinen rokkareita ja julkkiksia tekee pakkolaskun metsään. Metsästä löytyy maaginen nuotio, jonka äärellä he kohtaavat jännittävät eläimet, peikot ja haltijat. Mitä tapahtuu kun rokkarit ja eläimet kohtaavat toisensa? Syntyykö riita vai löytyykö yhteinen sävel? Kaikki esityksen hahmot, kohtaukset ja tarinat ovat tunneteatterilaisten itse ideoimia. Myös esityksessä kuultava musiikki on ryhmäläisten itse valitsemaa. Esitykset: to 25.4. klo 12 (ensi-ilta) la 27.4. klo 14 to 2.5. klo 12 Opistotalo, juhlasali, Helsinginkatu 26 Vapaa pääsy. Ei ennakkovarauksia. Esityksen kesto noin 40 min. Tunneteatteri on työväenopiston ja Kehitysvammatuki 57 ry:n yhteinen teatteriryhmä, jossa on 15 osallistujaa ja kaksi vertaisryhmän vetäjää. Vertaisryhmän vetäjät vastaavat myös ryhmän ohjaamisesta. Ryhmässä toimii lisäksi taustatukityöntekijä sekä kolme vapaaehtoista taustatukihenkilöä. Metsä rokkaa! on Tunneteatterin seitsemäs esitys ja ensimmäinen, jonka ryhmä on suunnitellut alusta loppuun itse. Esiintyjät: Jaana Vasenius, Ari Pesonen, Anu Kauppila, Timo Jäppinen, Joni Kaikko, Juha Salo, Joni Hämäläinen, Christa Torkkel, Joonas Laatikainen, Veli-Pekka Venho, Oona Karjalainen, Aarno Koivula, Jarmo Laamanen, Seppo Rapeli, Michael Rapp-Kaplan, Outi Kero, Jussi Broman, Milla Hilke, Janna Inkinen, Jenni Granqvist, Niina Laitila Ohjaus: Markku Ihamäki ja Hanna Häyhä Käsikirjoitus: Työryhmä Kuvat: Jenni Granqvist Uudenmaan alueella metsäpalovaroitus – avotulta ei saa sytyttää U udenmaan alueella on metsäpalovaroitus voimassa. Viime vuotisen erittäin kuivan ruohikon lisäksi myös metsien pintakasvillisuus on hyvin kuivaa ja maastopalojen vaara on suuri. Nuotiota tai muuta avotulta ei saa metsäpalovaroituksen ollessa voimassa sytyttää. Tärkeää on myös huomioida, että kipinöintiä voi syntyä myös esimerkiksi metsätöiden tai metallin käsittelyn yhteydessä. Suomessa oli pelkästään pääsiäisen aikana yhteensä yli 100 maastopaloa. Sääennuste lupaa lähipäiville edelleen poutaa, joten kuivuuteen ei ole helpotusta tiedossa loppuviikon aikana. Pieni sadekaan ei auta tämän hetkiseen kuivuustilanteeseen. Tuuli lisää maaston kuivumista ja myös levittää tulipalotilanteissa maastopaloja tehokkaasti. Uudenmaan alueen pelastuslaitokset toivovat kansalaisilta varovaisuutta ja huolellisuutta niin, ettei maastopaloja syttyisi. Jos on tarve esimerkiksi grillata, tulen voi tällä hetkellä sytyttää ainoastaan maapohjasta eristettyihin grilleihin, tiilistä tai kiviaineksesta valmistettuihin tulisijoihin ja muihin vastaaviin rakennelmiin, joista tuli ei voi päästä leviämään maapohjan kautta tai kipinöinnin vuoksi. Nuotioita tai kevytrakenteisia, suoraan maapohjalle asetettavia ja helposti tuulessa kaatuvia grillejä tai vastaavia ei saa nyt käyttää. Ne ovat pelastuslain mukaan kiellettyä avotulen tekemistä ja niissä tulipalon vaara on ilmeinen. Jos havaitset maastopalon, ilmoita asiasta välittömästi hätänumeroon 112. On tärkeää, että sammutustyöt päästään aloittamaan mahdollisimman pian. Jos maastopalon lähellä on rakennuksia, käy varoittamassa asukkaita palosta. Pelastuslaitokset suosittelevat 112 Suomi-sovelluksen lataamista kännykkään. Sovelluksen kautta hätänumeroon soitettaessa onnettomuuspaikan tarkka sijainti välittyy hätäkeskukselle automaattisesti ja apu löytää nopeammin perille. Voimassa olevat varoitukset voi tarkistaa Ilmatieteenlaitoksen verkkosivuilta http:// ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset
• 16 Viikot 18-19/2019 • Nro 9 M unkin S eutu Ulvilantie 19, 00350 Helsinki, p. 010 387 6100, www.pikkuranska.com, pikkuranska@pikkuranska.com AVOINNA: MA 10.30-16.00, TI-TO 10.30-22.00, PE 10.30-22.00(24), LA 12.00-22.00(24), SU 12.00-20.00 Äitienpäivälounas su 12.5.2019 klo 12.00 & 15.00 Runsas brunssi salaattipöytä, leipä, voi Pippuripihvi, kanaa tai kuhaa pääruoaksi Täytekakkua & kahvi/tee Hinta: aikuiset 30€, lapset 15€ Ainoastaan pöytävarauksia! Tervetuloa herkuttelemaan!! HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us Maskeeraus&Make up Huopalahdentie 3 p. 09-487 107, 040-5160 806 TERVETULOA Parturikampaamo Saga-Hius Merja Lampa UUSI numeromme: 044 240 1917 Saga-Seniorikeskus Munkkiniemi, Dosentintie 12, 00330 Helsinki • • Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti. Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein. Teemme kotija palvelutalokäyntejä. Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija. Soita 010 2715 100 Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen! EHT Ossi Vallemaa p. 050-5533 050 Osoite: Etelä-Haaga, Kauppalantie 4, 00320 Helsinki MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. www.lakeudenpito.fi Kotisiivous ei ole ikina ollut nain helppoa Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita Kuortaneen isännälle p.09 558 809 Varmista paikkasi ajoissa! Aineistot viimeistään 11.6. Riitta Juslin, 09 413 97 377 riitta.juslin@karprint.fi Kesälehti 18.6.