• Tehokuuri kasvoille kuukaudeksi! SkinRise Bionic Tonic kuorintalaput kasvoille 49? LauRien & Masain kevät Kotisi ansaitsee alueen asiantuntijan, valitse munkkalainen! LauRie-housujen ja Masai-mallistojen kevätvärit ja uutuudet ovat saapuneet myymäläämme. Tehokosteutta, piristykseksi väsymyksen merkeihin, hehkeyttä ja energiaa. Pakkauksessa 36 pikahoitoa kasvoille. tehdään yhdessä suunnitelma asuntoasiasi hoitamiseksi. Ota yhteyttä, sovitaan tapaaminen. Meillä sinua palvelevat muodin, pukeutumisen ja värikonsultoinnin ammattilaiset. Maarit Vesa | 040 546 3570 Täyden palvelun VAATELIIKE Partner | maarit.vesa@huom.fi Runeberginkatu 51 (Döbelninkadun kulma) 09-677 067. Ma-pe 10-18, la 10-14 www.dressingroom.fi Verkkokauppa auki 24/7 Munkkiniemen puistotie 9 ? p. 09 484 803 Nettiajanvaraus: beautyexperience.nettiajanvaraus.fi Huom! ® ? Kiinteistönvälitys Oy ? www.huom.fi Huopalahdentie 24, 00350 Helsinki MunkinSeutu 2017 - Viikot 10-11 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti PELAA OPI NAUTI Jalkahoitola MUNKKINIEMEN HAMMASLÄÄKÄREIDEN Dosentintie 10 A Uusi puhelinnumeromme 30-vuotisen historiamme kunniaksi tarjoamme uusille potilaille hammastarkastuksen puoleen hintaan, kun tulette meidän potilaamme suosittelemana ja teette varauksenne maaliskuun loppuun mennessä.  Hellevi Kalliomäki 044 2403 809 JUHLATARJOUS Tarjous sisältää uuden asiakkaan perustarkastuksen sekä suosittelijan seuraavan vuositarkastuksen. Tarkastuksen normaalihinta on 89 ? (KELA-korvauksen jälkeen 73,50 ?). Tarkastuksen lisäksi myös mahdolliset sivualueen röntgenkuvat puoleen hintaan. Varauksen yhteydessä tulee mainita suosittelijan nimi.  Parturikampaamo Saga-Hius Aikuiset Juniorit Aikuisten kesäkurssit Junnujen kesäleirit  Tervetuloa kokonaisvaltaiselle ja monipuoliselle vastaanotollemme tarkastuttamaan suusi terveydentila. Merja Lampa UUSI numeromme: 044 240 1917 tennishedman.fi - p. 09 8624 4000 - info@tennishedman.fi 48. vuosikerta - Nro 5 Saga-Seniorikeskus Ajanvaraus: 09 4774 300 Munkkiniemen Hammaslääkärit Munkkiniemen puistotie 11 A, 00330 Helsinki www.munkkiniemenhammaslaakarit.fi Munkkiniemi, Dosentintie 12, 00330 Helsinki KAIKKI KASVAVAT KUIN ITSESTÄÄN. PAITSI NELIÖMETRIT. Etsitään teille sopiva koti tai ostaja vanhaan. Pyydä meidät arviokäynnille jo tänään! JARMO ASOLA Kiinteistönvälittäjä LKV puh. 020 780 3621 gsm 0500 408 690 RAIJA NORDBLAD Kiinteistönvälittäjä LKV puh. 020 780 3661 gsm 040 752 0580 TIINA KAARNAKORPI Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV puh. 020 780 3557 gsm 040 772 3582 JARI OLKKONEN Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV puh. 020 780 3542 gsm 0400 533 581 KAUPPALANTIE 42 | 00320 Helsinki, puh. 020 780 3640 JARMO KAIPAINEN Kiinteistönvälittäjä LKV puh. 020 780 3626 gsm 0500 408 612 ARI-PEKKA VIRTANEN Kiinteistönvälittäjä LKV LVV, KED Kaupanvahvistaja puh. 020 780 3504 gsm 040 668 3748 SARI KIVIHARJU Kiinteistönvälittäjä LKV, OTM puh. 020 780 3268 gsm 050 511 1618 PIPSA SARIN Myyntijohtaja LKV puh. 020 780 2572 gsm 0500 785 160 ANNELI KUOSMANEN Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV puh. 020 780 3654 gsm 040 509 3578 ILKKA-PEKKA MÄKELÄ Palvelemme Munkkiniemen Nordeassa ma-pe klo 13-16.00. MUNKKINIEMEN PUISTOTIE 14 (Nordea) 00330 Helsinki, puh. 020 780 3630 Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV puh. 020 780 3605 gsm 040 653 3082 ELINA ENNE Myyntisihteeri KiAT puh. 020 780 3620 gsm 040 710 4016 Huoneistokeskus Oy LKV, Valimotie 9, 00380 Helsinki. Y-tunnus 1831315-2. Puheluhinnat 0207-alkuisiin numeroihin lanka- ja matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24 %). / Huoneistokeskus www.huoneistokeskus.fi
• MunkinSeutu 2 Nro 5 ? Viikot 10-11 TURVALLINEN KOTI ? TURVALLINEN TYÖ ? TURVALLINEN VAPAA-AIKA Meidän jokaisen tulee kiinnittää enemmän huomiota turvallisuuteemme! loukkaantuu olosuhteissa, joiden turvallisuuteen ? Erilaisissa tapaturmissa kuolee Suomessa miltei ei ole osattu kiinnittää kylliksi huomiota. 3 000 ihmistä joka vuosi. Emme kiinnitä tarpeeksi huomiotamme turvallisuuteen. Arjen ympäristö on usein vajaasti varusteltu, ikään kuin kodin ? Tarvitaan lisää informaatiota turvallisuuden parantamisesta. Suomalaisille tulee välittää enemmän turvalliset olosuhteet olisi unohdettu. Kotona tietoa riskeistä vapaa-ajalla, kotona, työssä, kaiktapahtuvat onnettomuudet ovat olleet viime vuokialla. sina kasvussa. ? Miksi näin ? miksi meillä Suomessa tapahtuu run- ? Tieto erilaisista onnettomuuksista tuo informaatiota lukijalle ? se opastaa ja ohjaa kiinnittämään saasti onnettomuuksia? Yllättävän moni menetlisää huomiota turvallisuuteen elämässä. tää henkensä ja moninkertainen joukko ihmisiä Markkinoille tulossa uusi lehti Turvallinen koti Sisältö keskittyy kodin ja vapaa-ajanvieton turvallisuuden parantamiseen. Oleellista lehden sisällössä on muun lisäksi onnettomuuksien informointi, tukeutuen mietelauseeseen: Vahingosta viisastuu. Turvallinen ERIKOISHINTA 1/2017 ? 7,50? 390 koti Kodissa tapahtuu liikaa onnettomuuksia Turvapuhelin ? se on tätä päivää! Lehden irtonumerohinta Ensimmäisen vuosikerran saa tutustumishintaan Sammutusvälineen käyttöä on syytä harjoitella etukäteen Nelli pelasti emäntänsä Lapsi on usein kodissa vaar alle alttiina - miten tulisi toimia ? Asiasta puhuttu liian vähän ? uusi lehti on ajankohtainen Yli viisi vuosikymmentä lehtikustantajana toiminut Karprint uskoo, että Turvallinen koti on lehti, jolla tulee olemaan vankka asema aikakauslehtien laajassa informaatiokentässä ? lehdellä on merkittävä rooli kiinnittäessään lukijoiden huomion turvalliseen oloon ja elämään kodissa ? vapaa-ajassa ja kaikissa niissä olosuhteissa, joissa me jokainen arjessa elämme. Karprint Oy Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari TILAUKSET: tilaukset@karprint.fi tai 09 413 97300
• Viikot 10-11 MunkinSeutu Helsinki on yrityksille kelpo kotipaikka ??Yritykset pitävät Helsinkiä hyvänä sijaintipaikkana. Kaupungissa ovat osaavat työntekijät, laajat markkinat ja asiakaskunta. Myös toimiva joukkoliiken- ne sekä hyvät yhteydet saavat kiitosta. Risuja yritykset antavat pysäköintiongelmista, liikenneruuhkista, korkeasta hintatasosta ja byrokratiasta. Kaupunki selvitti syksyllä 2016 laajalla puhelinhaastattelututkimuksella helsinkiläisten yritysten näkemyksiä kaupungin elinkeinopolitiikan onnistu- misesta ja toiveita tulevalle elinkeinopolitiikalle. Tutkimuksessa kerättiin lisäksi tietoa yritysten suunnitelmista, kiinnostuksesta käyttää kaupungin palveluja 48. vuosikerta ? nro 5 Kauppatorin rantaa. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Mika Lappalainen sekä tyytyväisyydestä Helsinkiin yrityksen sijaintipaikkana. Sivu 7 Lähes puolet nuorista on kokenut poliisikontrollia ??Moni nuori on kokenut poliisien, vartijoiden ja järjestyksenvalvojien puuttumista heidän tekemisiinsä. Nuoriin kohdistuvan kontrollin on havaittu lisääntyneen, vaikka heidän rikos- tai häiriökäyttäytyminen ei ole kasvanut. Noin 40 prosenttia 15?16-vuotiaista nuorista oli kokenut poliisin toimesta muun muassa paikalta poistamisen, laukkujen tai vaatteiden tutkimisen tai kiinniottamisen. Sama osuus oli kokenut vartijoiden ja järjestyksenvalvojien nuoriin kohdistamia vastaavia toimenpiteitä, todetaan Helsin- gin yliopistolla tarkastettavassa sosiologian väitöstutkimuksessa, joka tarkastelee nuorten luottamusta poliisiin ja yksityiseen turvallisuusalaan. Puuttumistilanteet liittyvät usein nuorten vapaa-ajan viettoon, alkoholinjuomiseen tai rikosepäilyihin. Väitöksen mukaan poliisin ja vartijoiden kontrolli ei kohdistunut kaikkiin tasaisesti: ammattikouluun suuntaavilla nuorilla oli enemmän puuttumiskokemuksia, vaikka taustatekijät oli huomioitu. Sivu 7 Sukkulointi pääkaupunkiseudulle taas kasvussa ??Yli 125 000 pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvaa kävi töissä pääkaupunkiseudulla viime vuonna. Määrä nousi 5 prosenttia vuodesta 2015. Tieto selviää tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta. Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY seuraa pääkaupunkiseudulla työskentelevien, mutta seudun ulkopuolella asuvien määrää. Edellisen, vuodelta vuodelta 2014 olevan ja nyt tehtyä tarkemman työssäkäyntitilaston luvuissa sukkuloinnin trendi on yhä laskussa. ? Molemmissa tilastoissa näkyy, että taantumat vähensivät sukkulointia. Taloustilanne heijastuu sukkulointiin, HSY:n seututietoasiantuntija Vilja Tähti- nen sanoo. Vuoden 2016 aikana myös väestön ja työpaikkojen määrä on pääkaupunkiseudulla kasvanut noin 1,5 prosenttia. Sukkuloijien määrän muutokset seuraavat melko tunnollisesti työpaikkamäärän kehitystä, mutta muutokset ovat yleensä nopeampia molempiin suuntiin. ? Työssäkäyntitilasto kertoo, että on vielä paljon kuntia joiden työllisistä yli puolet käy töissä pääkaupunkiseudulla: Kirkkonummi, Sipoo, Nurmijärvi, Kerava ja Tuusula. Tilastoissa näkyy myös, että Vantaan työpaikat vetävät. Yhä useampi sukkuloi Vantaalle sekä pääkaupunkiseudun sisältä että ulkopuolelta, Tähtinen summaa. Helsingin kaupunki juhlii Suomen itsenäisyyden juhlavuotta yhteensä yli 50 ohjelmahankkeella ja sadoilla yksittäisillä tapahtumilla. Lisäksi Helsinki toimii useiden suurtapahtumien näyttämönä vuonna 2017. Kuva: Lauri Rotko Helsingissä ennätysmäärä matkailijoiden yöpymisiä Helsingissä laskettiin 3 576 800 rekisteröityä yöpymistä vuonna 2016. Vilkkaimmat matkailukuukaudet olivat heinäkuu ja elokuu ??Matkailijoiden rekisteröidyt yöpymiset Helsingissä lisääntyivät viime vuonna 3,3 prosenttia edellisvuodesta. Lähes 3,6 mil- joonaa yöpymistä on uusi ennätys. Kasvu ulkomailta oli 4,2 prosenttia ja kotimaasta 2,3 prosenttia. Joulukuussa yöpymisten kasvu oli 2,2 prosenttia. Sivu 9
• MunkinSeutu 4 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Yleisönosasto Nro 5 Liike- ja toimitiloja runsaasti ilman käyttöä P ääkaupunkiseudulla toimistotiloista oli tyhjillään 13,9 prosenttia viime syksynä. Liiketiloista tyhjillään oli 5,3 prosenttia ja teollisuus- ja varastotiloista 6,1 prosenttia. Liiketilojen ja toimistotilojen vajaakäyttöasteet kasvoivat ja teollisuus- ja varastotilojen laskivat alkuvuoteen verrattuna. Liiketilojen vajaakäyttöaste kasvoi myös Helsingin keskustassa 2,2 prosenttiin. Pääkaupunkiseudulla oli vapaata liiketilaa 186 000 neliömetriä, toimistotilaa 1 198 000 neliömetriä ja teollisuus- ja varastotilaa 471 000 neliömetriä. Toimistotilojen ja liiketilojen vajaakäyttö on ollut pääkaupunkiseudulla kasvussa muutaman vuoden ajan. Viimeisen vuoden aikana teollisuus- ja varastotilojen vajaakäyttö on kääntynyt laskuun. Vaikka tiloista on voimakasta ylitarjontaa, uusia tiloja rakennetaan jatkuvasti yhä enemmän. Liiketiloja on jo aivan Helsingin keskustassa, muun muassa Kallion alueella, merkittävästi tyhjänä, näyteikkunoiden tyhjyys loistaa ajoittain voimakkaasti. Pääsyynä lienee kaupunkikeskustojen ulkopuolelle rakennetut suuret kauppakeskukset. Kuluttajat hakeutuvat niihin, toisiin julkisilla kulkuvälineillä ja toisiin henkilöautoilla. Kauppakeskuksissa viihdytään koko perheen voimin useita tunteja ellei lähes koko päivää, tehdään ostoksia, käydään kahvilla tai ruokailemassa, mahdollisesti mennään vielä elokuviinkin. Ruokaostokset useammaksi päiväksi koko perheelle hankitaan samalla. Kuin huomaamatta ydinkeskustoissa sijaitsevat pienemmät kaupat ja liikkeet jäävät sivummalle tai vähemmälle huomiolle, niiden kaupankäynti vähenee, kannattavuus heikkenee ja osa on jo lopettanut. On ymmärrettävää, että suurta tilaa vaativat kaupat sijoittuvat kehäteiden varsille, mutta kaupungin päätösvaltaa käyttävien organisaatioiden tulisi satsata enemmän ydinkeskustojen ylläpitämiseen, niin että niistä tehdään riittävän houkuttelevia erikoisliikkeiden kaupalle. Kävelykadut, terassit, tunnelmavalaistukset sekä muut houkuttelevat elementit tulisi ottaa yhä enemmän käyttöön. -ja. Ota kantaa ? kirjoita MunkinSeudun yleisönosastoon. Lähetä sähköpostilla munkinseutu@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen MunkinSeutu, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Toimeentulotuen saanti turvattava ??Toimeentulotuen perusosan siirtyminen Kelan hoidettavaksi ei ole toistaiseksi sujunut niin hyvin kuin on odotettu. Kelassa ei ole selvästikään ollut riittäviä resursseja ja valmiuksia toimeentulotuen hakemusten nopeaan käsittelyyn. Lisäksi Kelan joustamattomat käytännöt ovat johtaneet monet tukea tarvitsevat vähävaraiset vaikeaan tilanteeseen. Esimerkiksi kun toimeentulotuen laskelmassa on ollut ns. ylijäämää vaikkapa vain kymmenen euroa, hakija on saanut kielteisen päätöksen eikä ole sen takia saanut maksusitoumusta välttämättömiin lääkkeisiin. Kuntien sosiaalityöntekijöitä on ohjeistettu, että hakijan on valitettava tällaisista Kelan päätöksistä, koska lääkkeet kuuluvat perustoimeentulotukeen. Valitusten käsittely vie kuitenkin usein paljon Soteako, soteako ? en haluaisi potea?!! aikaa, jonka aikana tukea ei tule. Toimeentulotuen varassa eläville on tuottanut ongelmia myös se, että Kela vaatii tietyissä tapauksissa lääkekorvausten maksamiseen ensiksi kuittia lääkkeiden ostamisesta. Toimeentulotuen perusosan siirryttyä Kelan hoidettavaksi, jäivät kuntiin ehkäisevä ja täydentävä harkinnanvarainen toimeentulotuki.  Ohjeiden mukaan ennen kuin sitä voidaan myöntää, pitää hakijalla olla Kelan päätös perusosasta.  Käytännössä tämä on johtanut siihen, että harkinnanvaraista tukea tarvitsevaa ei voi auttaa heti, vaikka usein on kyse kiireellisen tuen tarpeesta kriisitilanteessa. Samaan aikaan muun muassa pitkäaikaistyöttömyys, köyhyys ja pakolaisuus lisäävät tuen tarvetta. Olenkin esittänyt, että Helsingin kaupunki pyr- kii osaltaan vaikuttamaan Kelaan niin, että toimeentulotuen perusosan myöntäminen sujuu nopeasti ja ilman tukea hakevien byrokraattista kierrättämistä luukulta toiselle. Helsingin omassa sosiaalityössä on syytä ottaa huomioon tarve lisätä resursseja ehkäisevään toimeentulotukeen ja auttaa myös niitä hakijoita, joille Kelan byrokraattiset käytännöt ovat aiheuttaneet ongelmia. Lisäksi esitin, että kaupungin talousarviossa varataan lisää määrärahoja ja sosiaalityöntekijöitä ehkäisevään, etsivään ja alueelliseen sosiaalityöhön. Tämä tarve koskee niin suomenkielistä, ruotsinkielistä kuin mahdollisuuksien mukaan muilla kielillä annettavia palveluja. Yrjö Hakanen Kaupunginvaltuutettu SKP ja Helsinki-listat Miksi eduskunta päättää kirkollisista asioista? ??Tuntuu oudolta, että Suomen Evankelis-Luterilaisen seurakunnan asioista päätetään Suomen eduskunnassa, kuten sukupuoli-neutraalisessa avioliittoon vihkimisestä ! Raamattu kertoo miehen ja naisen yhtymisestä yhdeksi hyvin selkeästi, joten tuntuu oudolta, että ne jotka haluavat mennä yhteen, niin miksi he haluavat kirkollisia häitä, vaikka se on kirkon perus-aatetta vastaan ? ! Tunnen kyllä useita lesboja joista usein alistetus- Munkan mummon jupinat ??Onko meistä kaikista tullut tutkimusten koekaniineja? Kysyn vaan? Kun menet lääkäriin, lääkäri ei enää kättele sinua bakteerikammosta. Sitten toivottavasti esittelet itsesi ja toteat omat kipupisteesi. Seuraavassa vaiheessa saat jo tutkimuslähetteen. Paperilappu, jossa lukee valtavan monia erilaisia veri, ym. ym. muita näytteitä. Näihin kustannuksiinhan sote hakee vastauksia! Ja lista on vain ajan saatossa kasvanut! Hetimmiten käyt näytteiden otossa. Tulet kipinkapin takaisin lääkärille, jolloin hän kertoo, mikä sinua vaivaa näytteiden tulosten perusteella. Saat lääkereseptin tai et saa. Loppu hoituu sinulta omatoimisesti. Kuuden vuoden koulutuksella aika simppeliä toimintaa. Ei paljon tarvita diagnostisointia, ehkä muutamassa prosentissa potilaita. Potilaalle tärkein lääkäri on hän, jolle potilas menee ensimmäistä kertaa. Hänen tulee tehdä oikea diagnoosi ja sen olisi parasta olla todella oikea. Vain sen! Sillä väärä diagnoosi aiheuttaa suuria kuluja, kärsimystä ja kohtuutonta vaivaa! Miten ennen vanhaan toimittiin? Kun ei tutkimuksia ollut juuri lainkaan?!! Lääkäri tutki omilla sormillaan kuulostelemalla potilaan kroppaan koputtaen (kutsuttiin palpoimiseksi). Siinä onnistumisessa tarvittiin suurta taitoa ja todel- Nro 5 ? Viikot 10-11 sa asemassa oleva lesbo on jopa ihastunut minuun enkä ihmettele sitä, vaikka en pidä itseäni komeana, mutta useinkin naiset arvostavat enempi sitä mitä osaa, kuin ulkoista komeutta ! Miksi sitten juuri naisen ja miehen tulee yhtyä, niin epäilen, että se johtuu siitä, että usein nainen ja mies tekevät monia asioita päinvastaisesti, mutta harmonisessa pari-suhteessa he sopivat kumpi tekee minkäkin työn ! Tällainen suhde minulla on ollut, mutta myönnän olleeni liian mustasukkainen silloin, joten menetin hänet silloin ja väliin sain hetkeksi hänet taas uudelleen, kunnes hän yllättäen lähti tuonpuoleiseen enkä vieläkään ole varma mistä syystä ? Olen kuitenkin oppinut, että sopiva mustasukkaisuus saa naisen tuntemaan itsensä tärkeäksi, mutta liika on liikaa joka asiassa ! Lassi Tiittanen Sturenkatu 5 Runopalsta la pitkää kokemusta. Tulehduspesäke kuulosti erilaiselta kuin ruoansulatusvaivat. Ja silloinkin oikeita diagnooseja tehtiin enemmän kuin vääriä! Ihme ja kumma! Tällä hetkellä lääkäri ei halua koskea potilaaseen. Potilas on inhottava koekaniini! Häntä voitaisiin verrata laboratoriohiireen! Ehkä kuitenkin lähempi kontakti voisi poistaa väärinkäsityksiä ja vieraantuneisuuden tunnetta. Palaute voisi olla molemminpuolisesti myötämielisempää! Todellisen pohjanoteerauksen kuulin tässä eräänä päivänä. Potilas meni lääkäriin, lääkärin katse ja sormet olivat jo valmiiksi koko ajan tietokoneessa ja hän osoitti sormellaan tuolia. Tarkoittaen potilaalle, että istu! Pitikö potilasta koirana vai kissana? Hiirelle ei tuo komento aiheuta minkäänlaista toimintaa! Tämän jälkeen lääkäri, katsekontakti edelleen pysyvästi koneessa, sanoi potilaalle, että hänen kyseinen vaivansa hoituisi parhaiten laihdutuskuurilla. Potilas oli jo valmiiksi langanlaiha ja sen olisi huomannut lääkärikin, jos olisi katseensa sinne päin luonut! Aiheuttaako pitkä koulutusaika myös havaintoharhoja? Potilas nousi tuolista, sanoi lääkärille kiitos kaikesta ja poistui huoneesta. Että silleen! Kun nyt lääkärit eivät enää halua koskea potilaaseen, ja jopa katsekontaktin luominenkin tuottaa vaikeuksia, niin ehkä seuraavassa vaiheessa potilas istuu verhon takana! Kuten ennen vanhaan jesuiittaveljesten toiminnassa. Silloinhan tarkoitus pyhitti keinot. Lääkärin tarkoituksenahan on toimia lääkärinä, keinoista viis! Kouluajasta muistamani Ignatius Loyola aatteineen on palannut keskuuteemme! Olin ajatellut toivottaa niille aatteille tervemenoa, mutta aina tässä oppii jotain uutta. Tekisi mieleni sanoa sille laihdutuskuuri lääkärille, että jokaiseen monimutkaiseen ongelmaan on yksi yksinkertainen ratkaisu ja se on väärä! (U. Eco). Havaintoja elämästä Moni meistä joskus kuvittelee, sen näyttää ja ajattelee. Itsetuntoaan sillä nostattaa, hyvää oloa itselleen siitä kai saa. Vaan ei haittaa ketään se Minä parempi tuota toista. laisinkaan. Vaik´ ei millään teollaan, Kukin polkunsa taivaltaa toimellaan itse suuremmin tavallaan. näy eikä loista. Olavi Kylliäinen Kimmon kosto Tuli tulihevonen, poika poloinen. Tähtikirkkaaseen yöhön, pakkasen helvetilliseen liekkiin. Jäi henkiin ihan vain kostoksi. Rautahepo valloittaa uuden mantereen. Kipparikvartetti vetää: hopotihopotiheijaa. Pieni rumpalipoika raiskaa raukkojen rajoja ja rakentaa muurin, iskee heitä päähän omalla tilikirjalla. Sillä sinä muutut ja uudistut. Karman armoton armo: kuu ja helmet, kevyt lupaus saapuvasta keväästä. Kimmo Mantere
• MunkinSeutu Viikot 10-11 ? Nro 5 5 Pankkimaailma digitalisoituu monipuolisesti ? käteisen rahan käyttöä ei ole unohdettu Munkkiniemen konttorissa aloitti vuodenvaihteessa uusi konttorinjohtaja, munkkiniemeläisille entuudestaan tuttu Heidi Korkala ??Munkkiniemen Nordean konttori, Munkkiniemen Puistotiellä, sai vuoden vaihteessa uuden konttorinjohtajan. Hän on Heidi Korkala. Munkkiniemeläisille uusi konttorinjohtaja on tuttu henkilö, hän on työskennellyt aiemmin Nordean Munkkiniemen konttorissa jo useamman vuoden. Munkkiniemen konttoriin on yhdistetty jo aiemmin Munkkivuoressa ollut Nordean konttori sekä myös Pitäjänmäessä ollut konttori. Puistotiellä Nordean konttorissa työskentelee tällä erää johtaja mukaan lukien yhdeksän henkilöä. Pankin konttori on avoinna arkisin kello 10 - 16.30, mutta sen lisäksi ajanvarauksella asiakkaita palvellaan alkuviikosta maanantaisin ja tiistaisin kello 19:ään saakka. Tiistaisin ja perjantaisin konttorista on mahdollista saada myös aamuaikoja kello 8.15 alkaen. ? Paikka ja ihmiset olivat entuudestaan minulle tuttuja, joten Munkkiniemeen tulo oli ikään kuin olisi kotiin palannut, Korkala iloitsee. Korkala asuu Veräjämäessä lähellä Oulunkylää, mutta on kotoisin alunpe- rin Mäntsälästä. Munkkiniemen konttorissa on aiemmin tehty melkoisen suuri remontti ja konttorin tiloista iso alue, Meilahden puoleinen halli, on varattu kokonaan neuvontapalveluille. Niissä otetaan asiakkaat vastaan ja neuvotellaan ja keskustellaan jokaista asiakasta askarruttavista tai eteen tulevista isoista ratkaisuista. Digitaalisuus muuttaa pankkimaailmaa ja pankkien konttoreita muutetaan asiakasneuvottelupaikoiksi monin kohdin. Pankkien perinteiset kassapalvelut ovat vähentyneet konttoreista. Käteisen merkitys Käteisen rahan nostaminen puhuttaa etenkin iäkkäämpää asiakaskuntaa. Tarve käteisen rahan nostamiselle ja laskujen maksamiselle konttorissa on vähentynyt radikaalisti viime vuosina ja sama trendi jatkuu edelleen. Tästä huolimatta käteisen rahan tarjonta on yhteistyökumppaneidemme myötä laajentunut Nordean asiakkaille. Käteistä asiakkaille onkin tarjolla yleisesti mm. 850 K-kaupassa ja Tokmannin liikkeessä. Lisäksi asiakas voi nostaa käteistä yli 600 R-kioskista. Useista konttoreista löytyvät myös Otto-, TalletusOtto- sekä maksuautomaatit, joilla asiakas pystyy hoitamaan kaikki raha-asiointiin liittyvät nostoja talletusasiat sekä laskujen maksun. Lisäksi konttorista löytyy verkkopankkipäätteet. Käteiskassapalvelujen eli kassatoimintojen varassa ei tarvitse siis olla. ? Käteistä rahaa voi myös tilata Postin välityksellä, jolloin lähetys noudetaan asiakkaan lähellä olevasta postista, konttorinjohtaja Heidi Korkala kertoo. ? Lähimaksaminen on suhteellisen uusi muoto, siinä kassajärjestelmä tunnistaa kortin suoraan ja veloittaa siltä suoraan maksun, tunnuslukua ei siis tarvita. Tämä onnistuu alle 25 euron maksuissa, Korkala jatkaa. Nordean 24/7 asiakaspalvelu on lisäksi aina valmiina vastaamaan, nimensä mukaisesti 24 tuntia vuorokaudessa ja 7 päivänä viikossa, jos pankkiasioissa ilmenee epätietoisuutta ja ongelmia. ? Konttorissa myös asia- Heidi Korkala aloitti Munkkiniemen Nordean konttorin konttorinjohtajana vuodenvaihteessa. Munkkiniemen Nordean konttoriin on yhdistetty Pitäjänmäen ja Munkkivuoren konttoreiden toiminnot. ? Munkkiniemen Nordean konttori oli minulle entuudestaan tuttu, olin aiemmin töissä tässä samassa konttorissa, kertoo Heidi Korkala. kasneuvoja opastaa automaatilla miten laitetta käytetään, esimerkiksi miten lasku asetetaan lukijaan, jotta lasku tulee maksetuksi, Korkala sanoo. Sama koskee myös kaikkia muita palvelujamme. Samoin neuvottelu asiakkaan kanssa voidaan hoitaa online - palvelussa, jolloin paikalle konttoriin ei tarvitse välttämättä tulla ollenkaan, ja asiakkaan Käteisen monet mahdollisuudet, valitse sinulle sopivat Käteistä kaupan kassalta Automaatit Lähimaksaminen yleistyy Nyt voit nostaa käteistä Nordeakorttisi debit-ominaisuudella ostosten yhteydessä K-ruokakauppojen sekä Tokmanni Oy:n liikkeiden kassoilta sekä R-kioskeista. Nordean asiakkaana käytössäsi on kattava verkko erilaisia automaatteja monimuotoiseen pankkiasiointiin: Nostoa varten tarvitset kortin lisäksi vain korttisi tunnusluvun (PIN). Pankki ei veloita kortinhaltijalta käteisnostosta nostopalkkiota, mutta kauppa voi halutessaan veloittaa tapahtumasta käsittelymaksun. Muista myös mainita kassalla ennen ostosten tekemistä, että haluat nostaa myös käteistä. ? Otto.-automaateilla voit nostaa käteistä, tarkistaa tilitapahtumat ja tilisi saldon ? Uusilla TalletusOttoautomaateilla voit lisäksi tallettaa käteistä. Talletus näkyy tililläsi heti. Pienissä, alle 25 euron arvoisissa ostoksissa, ei välttämättä tarvitse enää käyttää käteistä tai näppäillä tunnuslukua (PIN), jos Nordea Debit-korttiisi on liitetty lähimaksuominaisuus. Ilman tunnuslukua tapahtuva lähimaksaminen yleistyy niin korteissa kuin maksupäätteissäkin. Voit hyväksyä maksutapahtuman näyttämällä korttia kaupan maksupäätteelle. Mahdollisuus maksaa pienet ostokset korttia vilauttamalla yleistyy sitä mukaa, kun kauppojen maksupäätteitä päivitetään. Lähimaksaminen nopeuttaa korttimaksamista esimerkiksi ruuhkaisissa kioski- tai kahvilajonoissa. henkilöllisyys varmistetaan pankkitunnuksilla. Tällaisessa verkkotapaamisessa voi esimerkiksi tavata kotoa käsin tutun neuvojan Munkkiniemen konttorista. Nordean konttoreista osa on nimetty ns. Premium Banking ?konttoreiksi asiakkaille, jotka tarvitsevat enemmän varallisuudenhoidon palveluita. Haarukka on säästämisen varojen osalta on tällä hetkellä 80 000 - 500 000 euron välissä, silloin henkilö luokitellaan premiumasiakkaaksi. Yli 500 000 edestä asiointi pankin kanssa siirtää asiakaan jo Private banking -asiakkaaksi. Monille asiakkaille Korkala haluaa muistuttaa, että pankissa ovat edelleen olemassa suoramaksu -palvelut sekä maksupalvelu, jonka kautta maksut voidaan hoitaa joustavasti. Mobiililaitteissa tunnuslukusovellus ja mobiilipankki ovat Nordean pankkiasioissa ehkä uusinta tapaa edustava muoto. Siinä nimetään mobiililaite, jonka kautta tunnistauminen käy, omalla pin - koodilla ja sen jälkeen pankkiasiat voi hoitaa omalta tililtä sitä kautta suoraan mobiilipankissa. Mobiilipankin kautta pääsee suoraan myös 24/7 asiakaspalveluun sekä monelle säästäjä- ja sijoittajaasiakkaalle tärkeään Investor-palveluun, missä voi tarkastella sijoituksiaan, tehdä säästämisen ja sijoittamisen muutoksia ja käydä kauppaa osakkeilla. Konttorissa opastetaan asiakkaita henkilökohtaisesti kaikkien palveluiden käytössä. Me Munkkiniemessä haluamme varmistaa, että myös iäkkäämpien asiakkaiden asiointi on jatkossakin helppoa ja mutkatonta ja että palvelumme ovat asiakkaiden käytössä silloin kuin se heille parhaiten sopii. Uusien palveluiden myötä asiakkaidemme pankkiasioinnin hoitomahdollisuudet ovat itse asiassa laajentuneet merkittävästi. Kaikki asiakkaamme voivat konttorin lisäksi hoitaa pankkiasioitaan pankkitunnuksilla Nordea 24/7 (ent. asiakaspalvelu), chatissä, verkkoja mobiilipankissa 24h/vrk sekä vaikkapa kotisohvalta verkkotapaamisessa pankkineuvojan tai sijoitusasiantuntijan kanssa, toteaa Korkala. Teksti ja kuvat Juha Ahola
• MunkinSeutu 6 Päivyri Seurakunta Munkkiniemen kirkko Viikon mietelause: Kevät keikkuen tuleepi, ilon kanssa ilmestyypi. Gabriel Calammnius (1695-1754) Nimipäivät: Munkkiniemi Viikko 10 Ma 6.3. Tarmo Ti 7.3. Tarja, Taru, Taika Ke 8.3. Kansainvälinen naistenpäivä. Vilppu To 9.3. Auvo Pe 10.3. Aurora, Aura, Auri La 11.3. Kalervo Su 12.3. Reijo, Reko Viikko 11 Ma 13.3. Erno, Tarvo, Ernesti Ti 14.3. Matilda, Mette, Tilda Ke 15.3. Risto To 16.3. Ilkka Pe 17.3. Kerttu, Kerttuli La 18.3. Eetu, Edvard Su 19.3. n Minna Canthin päivä, tasa-arvon päivä. Juuso, Josefiina, Joose, Jooseppi, Joosef Oikaisu ??Viimeisimmässä (22.2.) MunkinSeutu lehdessä oli juttu Hilland Mondayscountryklubista kulttuuri- sivulla. Artikkelissa mainittiin basisti Satu Metsberg, mikä on virhe. Soittajan nimi on Saara Metsberg. Kaupungille uudet puhelinpalvelut ??Helsingin kaupunki kilpailutti puheluoperaattorinsa keväällä 2016. Kilpailutuksen voitti Sonera, jonka kanssa kaupunki solmi kahdeksan vuoden sopimuksen. Numerot tai toimittaja eivät vaihdu, mutta järjestelmä muuttuu. Uuden sopimuksen mukaiset palvelut tulevat kaupungille käyttöön vaiheittain, ja ne alkavat matkapuhelinten siirroilla uudelle alustalle sekä uuden vaihdejärjestelmän käyttöönotolla. Uuden operaattorisopimuksen käyttöönotossa kaikki kaupungin puhelinliittymät siirretään uudelle puhealustalle. Siirrot alkoivat 27. helmikuuta matkapuhelinliittymien siirroilla ja ne tehdään virastoittain. Liittymäsiirtojen aikana puheliittymien toimivuudessa voi esiintyä lyhytaikaisia katkoja. Myös kesken oleva puhelu voi yllättäen katketa, jos se ajoittuu liittymäsiirron ajankohtaan. Tällöin kannattaa odottaa hetki ja soittaa uudelleen tavoittelemalleen taholle. Nro 5 ? Viikot 10-11 Helsingin kaupungin vaihdepalveluissa otettiin käyttöön uusi puhelunvälitysjärjestelmä keskiviikkona 1. maaliskuuta. Uuden järjestelmän käyttöönottoon on valmistauduttu muun muassa kouluttamalla puhelunvälittäjät sekä suorittamalla kattavat testit uudelle järjestelmälle. On kuitenkin mahdollista, että ensimmäisinä käyttöpäivinä puhelunvälityksessä on jonoa. He, joilla on mahdollisuus käyttää sähköisiä kanavia, voivat hakea tarvitsemaansa numerotietoa kaupungin sähköisestä numeropalvelusta osoitteesta numerot.hel.fi. Helsingin kaupunki ja Sonera ovat valmistautuneet huolellisesti uusien operaattoripalvelujen ja ? järjestelmien käyttöönottoon. Kaupungin puheliittymien toimivuus pyritään varmistamaan kaikkina päivinä ja vuorokaudenaikoina koko siirtoajan. Jos käyttöönotossa esiintyy ongelmia, siitä tiedotetaan viipymättä. Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ti, to ja pe klo 9-13, ke klo 14-17, ma suljettu, p. 09 2340 5100, munkkiniemi. srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10-11, p. 09 2340 5118. www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi, FB Munkkiniemen seurakunta, Lapset ja perheet, Vapaaehtoiset. Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo Raumantie 3 Avoin päiväkerho ke klo 9.30-11.30. Lapset soittavat lapsille ke 8.3. klo 10 Länsi-Helsingin musiikkiopiston oppilaat esiintyvät. Keskiviikkokahvila ke klo 13, hartaus klo 13.45. Lapsikuoron harjoitukset to klo 16.30-17.15. Tervetuloa kaikki entiset ja uudet innokkaat yli 6-v. lapset laulamaan kanttori Anne Viljamaan johdolla. Lauluilta to 9.3. klo 18. Laulamme sinivalkoisia Uusi valtuustoryhmä Helsinkiin ??PerusSuomalaisten kaupunginvaltuutettu Harri Lindell ilmoittaa erostaan Perussuomalaisten Helsingin valtuustoryhmästä ja kertoo perustavansa uuden valtuustoryhmän, jonka nimi on ?Terve Helsinki?, ja jonka puheenjohtajana hän myös toimii. ? Eroni syyksi Perussuomalaisista ilmoitan puolueen kiristyneen maahanmuuttovastaisuuden. Olen myös tehnyt täyskäännöksen pois halla-aholaisuudesta, koska se ei sovi omaan poliittiseen linjaani mitenkään. Valtuuston istunnossa pyysin näitä asenteita omalta osaltani julkisesti anteeksi. ? Pidän myös pahana useiden perussuomalaisten henkilöiden rasistisia ilmaisuja julkisuudessa. Näihin ilmaisuihin myös tuomioistuimet ovat ottaneet tuomitsevan linjan. Puolue, johon liityin vuonna 1999, ei ole enää se sama, jonka arvoja silloin kannatin. Siksi päätin erota puolueesta. ? Ilmoitan eroavani Perussuomalaiset rp:stä ja olen liittynyt Kansalaispuolue rp:n asiantuntijajäseneksi. Kansanpuolueen puheenjohtajana toimii Paavo Väyrynen. Puolue on perjantaina 24.2. hyväksynyt jäsenyyteni. lauluja, mukana Eeva Löflund ja Risto Kultala. Iltatee to klo 18.30. Messu su 12.3. klo 11. Glad, Koivistoinen. Messun jälkeen kirkkokahveilla seurakuntasalissa aiheena ?Seurakunta mukana muutoksessa.? Tervetuloa keskustelemaan Munkkiniemen seurakunnan tulevaisuuden mahdollisuuksista. Mukana kirkkoherra Leo Glad sekä seurakunnan työntekijöitä. Klo 17 Perhemessu, verkosto.net. Ikäihmisten jumppa ma klo 10, vetäjänä Minna Pirinen. Askarteluryhmä maanantaisin klo 18 alakerran kerhohuoneessa, vetäjänä Maire Turunen. Arkimessu ke 15.3. klo 18. Hartikainen, Valtonen, Saarinen. Kaipaatko taukoa arkeesi? Tässä lepopaikka sinulle, joka haluat hengähtää Pyhän äärellä. Messu kestää noin puoli tuntia. Messu su 19.3. klo 11. Frilander Valtonen. Klo 17 Messu, verkosto.net Merimieskirkkopiiri ma 20.3. klo 14 päätykamarissa. Tiilipolku 6 Sanan äärellä ti klo 11. Olohuone klo 13. Tule tapaamaan tuttuja ja vaihtamaan kuulumisia. Ensilapsikerho ke klo 15-16.30 ensimmäisen vauvan saaneille tai häntä odottaville. Eläkeläisten kahvihetki to klo 13, Erkkilä. Kirkkokuoron harjoitukset to klo 18, tervetuloa entiset ja uudet laulamaan kanttori Anne Viljamaan johdolla, anne.viljamaa@evl.fi. Rukouspiiri pe klo 18. Tervetuloa rukoilemaan yhteisten asioitten puolesta. Messu su 12.3. klo 13. Frilander, Koivistoinen. Avoin päiväkerho ma klo 9.30-11.30 ja to klo 1516.30. Ma Klo 16 Rukouspalvelu. Läsnä on henkilöitä, joka rukoilevat tarvittaessa puolestasi. Messu su 19.3. klo 13. Peltohaka, Valtonen. Elämää ja terveydenhuoltotyötä Angolassa ? sanoin ja kuvin ke 22.3. klo 18. Lastenlääkäri Tuula Pelkonen on ollut Suomen Lähetysseuran palveluksessa 11 vuotta kirkon terveydenhuoltotyössä. Hän kertoo Angolasta, Angolan lasten terveystilanteesta ja myös Angolan ev.lut. kirkosta. Hautauspalvelu Pietét Oy ? Arkut ja uurnat ? Kuljetukset ? Kukat ja sidontatyöt ? Pitopalvelut ? Hautakivityöt ? Perunkirjoitukset www.pietet.fi Munkkiniemi Huopalahdentie 3 00330 Helsinki puh. 488 140 Töölö Mannerheimintie 40 00100 Helsinki puh. 726 0711 Tapiola Tapiontori 1 02100 Espoo puh. 4559 5650 Muuta ilmoitettavaa: Auta ja lahjoita! Tule yhteisvastuukerääjäksi. Tule osallistumaan 5.2. alkaneeseen yhteisvastuukeräykseen esim. lipaskerääjänä omassa taloyhtiössäsi, kotikadullasi tai ostoskeskuksessa. Lippaita saat kirkkoherranvirastosta. Kerätä voit huhtikuun loppuun saakka. Tänä vuonna kerätään jälleen kotimaiseen ja ulkomaiseen kohteeseen, molemmissa pyritään torjumaan ihmiskauppaa. Uudet virret tutuiksi ? virsikirjan lisävihko. Tunnetko jo virsikirjan lisävihkon? Yhdessä laulaminen on mukava tapa tutustua uusiin virsiin. Länsi-Helsingin kanttorit yhdistävät voimansa ja laulattavat uusia virsiä viitenä iltana kevään aikana. Yhteislaulutilaisuuksissa tutustutaan myös laulettavien virsien taustoihin ja sisältöön. Liity mukaan yhteiseen lauluun! Tapahtumat:12.3. Kannelmäki virret 949-964 Kannelmäen kirkko klo 18, 26.3. Munkkiniemi virret 965979 Munkkiniemen kirkko klo 18. 2. paastonajan sunnuntai ??Mark. 9:17-29 Kuinka kauan ensimmäinen kysymys, joka minulle esitetään, on, että mistä sinä oikeasti olet kotoisin? Kuinka kauan minun on vielä vastattava kysymykseen, olenko oikeasti poika? Kuinka kauan minun on todisteltava, että olen itsenäinen ja pärjäävä, vaikka olenkin liikuntarajoitteinen? Kuinka kauan minun on vielä siedettävä tytöttelyä? Kuinka kauan ja miten monta kertaa minun on vielä perusteltava, miksi naamiaispukuversion käyttäminen kansallispuvustamme on halventavaa? Kuinka kauan minun pitää vielä vakuuttaa, että parisuhteeni on aivan yhtä hyvä ja pätevä kuin sinunkin? Neuvonta ja päivystys 24 h puh. 726 0711 Papinpöydänkuja 4 Jumalan perheväen messu su 19.3. klo 16. Frilander, Viljamaa, seurakunnan lapsikuoro. Messun jälkeen sosekeittolounas Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Sunnuntaiksi Kuinka kauan minun on selitettävä uudestaan, että olen tosissani oman uskontoni kanssa? Täyden palvelun hautaustoimisto Lehtisaaren kappeli Kuinka kauan minun pitää ottaa sääliänne vastaan syöpätaistelussani? Kuinka kauan aiot arvioida minua pelkästään mielenterveysdiagnoosini kautta? Kuinka kauan minun pitää kertoa, että emme ole vain joukko nuoria, joiden ongelma pitäisi ratkaista, vaan olemme yksilöitä? Kuinka kauan aiot pitää työttömyyttä vain minun omana laiskuutenani? Kuinka kauan minun pitää katsella ja kuunnella vain etuoikeutettujen keskinäistä puhetta aiheesta, josta heillä on kokemuksen sijaan ainoastaan mielipiteitä? ?Kuinka kauan minun pitää kestää teitä!? puuskahtaa Jeesus. Hänen kysymyksensä on myös meidän kysymyksemme. Se kaikuu kaikkialla siellä, missä ihmistä ja hänen kokemustaan ei oteta vakavasti. Kaikkialla siellä, missä mielipide on tietoa voimakkaampi. Siellä, missä vahvempi, rikkaampi, enemmistöön kuuluva pyrkii määrittämään sen, missä kulkevat normaalin rajat. Missä yksilöä ei kuulla, siellä kaikuvat turhautuneetkin sanat, taakka selitysvelvollisuudesta. Jeesuskin ärsyyntyi, kun häntä ei otettu vakavasti. On mahdollista kuulla ja nähdä. On mahdollista antaa tilaa ja avartaa. On mahdollisuus tulla tietoiseksi omista etuoikeuksista ja nähdä toinen ihminen, on mahdollisuus nähdä itsensä ja toinen kokonaan. Mitkä kaikki kysymykset meitä lopulta yhdistävätkään? On mahdollisuus parantua toisen nurjasti katsomisesta. Jumala, auta minua epäuskossani! Nuusa Parkkinen Kirjoittaja on ihmeestä ja kummasta ammentava pappi Nälkämailta
• MunkinSeutu Viikot 10-11 ? Nro 5 7 Uskomaton maailmanloppu! Muut esitykset: su 26.3. klo 15, su 2.4. klo 18, la 8.4. klo 18, su 9.4. klo 15, la 22.4. klo 18 ja su 23.4. klo 15. vään kuntavaalien jälkeen Helsingin johtamisjärjestelmä uudistuu ja lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus muuttaa Helsingin roolia merkittävästi. Helsingin ensimmäisen pormestarin tehtävänä on johtaa tätä muutosta ja määrittää suunta Helsingin tulevaisuudelle. Nämä muutokset vaativat vastuullista politiikkaa ja vahvaa johtajuutta. ? Helsinki on hieno kaupunki, jota pitää määrätietoisesti kehittää edelleen. Kaupungistuminen on globaali megatrendi, ei mikään tykkäämiskysymys, ja siihen pitää kohdistaa voimavaroja, jotta siitä saadaan kaikki hyöty irti ja kehitystä hallittua. Helsinki kilpailee muiden Itämeren alueen metropolien kanssa ja tässä kilpailussa Helsinki tarvitsee etujensa puolustajaa, toteaa Vapaavuori ? Helsinkiä kehitettäessä tulee pitää mielessä, että kaupunki on kaikkia sen asukkaita varten. Sitä pitää kehittää sen mukaisesti, hän jatkaa. Vapaavuori on ollut mukana Helsingin päätök- ??Kaupunki ei ole aiemmin selvittänyt yritysten näkemyksiä yhtä laajalla kyselyllä. Tutkimukseen haastateltiin yhteensä tuhatta helsinkiläistä yritysvaikuttajaa. Yrityksillä valoisat näkymät tulevaisuuteen Helsinkiläiset yritykset näkevät lähitulevaisuuden varsin valoisana. Yli 40 prosenttia haastatelluista yrityksistä suunnittelee toimintansa laajentamista. Kolme neljästä yrityksestä aikoo vuoden aikana rekrytoida uutta henkilöstöä. Erityisesti ICT-alalla ja innovatiivisissa yrityksissä rekrytointitarve on tuntuva. Tutkimuksessa selvisi, etteivät yritykset tunne kovin hyvin kaupungin palveluita tai elinkeinopolitiikan tavoitteita. Tutuimpia ovat erilaiset lupa-asiat. Sähköisestä asioinnista on kokemusta joka kolmannella ja työllistämiseen liittyvistä palveluista joka neljännellä vastaajalla. Kaupungilta toivottiin selkeästi aktiivisempaa viestintää ja yhteydenpitoa yritysten suuntaan. Tyytyväisimpiä yritykset ovat sähköiseen asiointiin, yritysneuvontapalveluihin sekä työllistämiseen liittyviin palveluihin. Palveluihin tyytymättömiä yrityksiä on melko vähän. Poikkeuksena ovat kaavoitus- ja tonttiasioissa kaupungin kanssa asioineet, joista joka neljäs on tyytymätön. Syinä huonoihin kokemuksiin mainitaan muun muassa asioinnin hitaus ja byrokratia. Yhteistyö kaupungin kanssa kiinnostaa yli odotusten Jopa yhdeksän kymmenestä kyselyyn vastanneesta yrityksestä oli kiinnostunut yhteistyöstä Helsingin kaupungin kanssa. Erityisesti toivotaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatioyhteistyötä, joka edesauttaisi uusien tuotteiden ja palveluiden tuomista markkinoille. Kiinnostusta herättävät myös yhteiset tilaisuudet, markkinointiyhteistyö sekä osallistuminen yrityksille tarkoitetun asioinnin kehittämiseen. Kaupungin työnantajapalveluista suurinta kiinnostusta herättää Helsinki-lisä eli taloudellinen tuki rekrytointivaiheessa. ? Tuloksissa erityisen iloinen yllätys oli yritysten korkea halukkuus tehdä yhteistyötä kaupungin kanssa. Vastaajat myös viestivät selvästi, että kaupungin toimenpiteillä on vaikutusta yritysten kasvuun. Tämä on hyvä pitää mielessä tulevaan valtuustokautta ajatellen, sanoo elinkeinojohta- ja Marja-Leena Rinkineva. Yrityksiä pyydettiin kertomaan, kuinka todennäköisesti ne suosittelisivat Helsinkiä sijaintipaikaksi muille toimialansa yrityksille. Vastauksissa on suuria eroja toimialoittain. Rahoitus- ja vakuutusalan yritykset ovat Helsinkiin erittäin tyytyväisiä ja siis valmiita suosittelemaan kaupunkia sijaintipaikaksi muille. Kriittisimpiä Helsinkiä kohtaan olivat logistiikka-, meriteollisuusja Smart&Clean-yritykset. Yritysten näkökulmasta Helsingin tärkeimpiä etuja ovat laajat markkinat ja asiakaspotentiaali. Myös keskeinen sijainti yhdessä hyvien kulkuyhteyksien ja toimivan julkisen liikenteen kanssa saa yrityksiltä kiitosta. Eduksi on myös liike-elämän keskittyminen Helsinkiin, minkä ansiosta osaava työvoima, alihankkijat ja yhteistyökumppanit ovat lähellä. Selkein yksittäinen tekijä, joka vähentää yritysten suositteluhalukkuutta, on Helsingin hintataso, joka näkyy muuta maata korkeampina asumis-, toimitila- ja palkkakustannuksina. Kielteisinä puolina mainitaan lisäksi kaupungin kanssa asioinnin hankaluus, liikenneruuhkat ja lukuisat tietyöt. ? Yrityksiltä tuli kaupungin suuntaan selkeitä pa- M eid än 0 6,7 in o r aja ad u t e n b r n o e ll e t u i n ed osi yi nt a su sy s s lli aa n N e t e h t i t aa i a tu h l ai s u ja n u t j t im o t pe N y ko i r a r ko IT T RI ES ER I La E LY S S Ä B U L LT ER 7 01 5 1/2 6,7 TA HIN OIS IK ER 0 5,9 TA HIN OIS IK ER 0 5,9 senteossa vajaat 19 vuotta kaupunginvaltuutettuna ja kaupunginhallituksessa 6,5 vuotta, joista kaksi puheenjohtajana. Lisäksi Vapaavuori on toiminut Helsingistä valittuna kansanedustajana kaksitoista vuotta ja ministerinä lähes seitsemän vuotta. Vapaavuori jää virkavapaalle Euroopan investointipankin varapääjohtajan tehtävästään vaalikampanjan ajaksi. rannustoiveita. Yhteydenpitoa yritysten ja kaupungin välillä tulee tehostaa. Meidän pitää entisestään helpottaa asiointia ja yksinkertaistaa lupa-asioiden hoitoa. Samoin liikenteen sujuvuuden eteen täytyy tehdä vielä töitä. Tutkimustulokset myös vahvistavat viestiä, että kaupungin sisällä eri toimialojen pitää toimia tiiviimmin yhdessä, elinkeinojohtaja Marja-Leena Rinkineva toteaa. Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään Helsingin uuden kaupunkistrategian valmistelussa. Strategia määrittelee painopisteet kaupungin seuraavan neljän vuoden työlle. Strategiasta päättää uusi kesäkuussa aloittava kaupunginvaltuusto. Näin tutkimus tehtiin - Toteuttaja Taloustutkimus Oy - Haastattelut puhelimitse syys-lokakuussa 2016 - Vastaajina 1 000 helsinkiläisen yrityksen edustajaa - Ns. harkintaotos yli 5 000 yrityksen rekisteristä, joka on koottu viiden pääkriteerin mukaan: avaintoimialojen yritykset, muiden keskeisten toimialojen yritykset, suuret yritykset, innovatiiviset ja nopean kasvun yritykset sekä kaupungin yhteistyöyritykset. Hae omasi lehtipisteestä! EN TU SS RO ELY LAIN s i sit eet vo i P kk ihi He eikkoo u ppe uut kin H sk oso yb al u ev o nj h wb se Lähes puolet nuorista on kokenut poliisikontrollia Co kai jo ??Tulosten mukaan myös puuttumistilanteissa voidaan edistää hyviä suhteita nuorten ja kontrollitoimijoiden välillä, mikäli vuorovaikutus on hyvää ja arvostavaa. ? Nuoret toivoivat poliisin ja vartijoiden olevan ystävällisiä, oikeudenmukaisia ja jopa empaattisia. Lisäksi nuoret arvostivat rauhallisuutta ja sitä että heitä kuunneltiin. Liian kovat otteet ja aggressiivisuus heikensivät luottamusta, kertoo VTM Elsa Saarikkomäki, joka väittelee Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa 3. maaliskuuta. Tutkimus painottaakin, että nuorten kunnioittavaan kohteluun on kiinnitettävä enemmän huomiota. Yleinen luottamus poliisiin on Suomessa korkeaa; silti nuorten ja poliisien kohtaamisia leimaa usein jännitteisyys. Aineistona Saarikkomäki käytti yhdeksäsluokkalaisille tehtyä koko Suomen kattavaa nuorisorikollisuuskyselyä sekä Helsingissä kerättyä ryhmähaastatteluaineistoa. Haastatteluihin osallistui 14?17-vuotiaita nuoria pääkaupunkiseudulta. Vä­hem­män kuin po­lii­siin Nuorten luottamus vartijoihin ja järjestyksenvalvojiin oli heikompaa kuin heidän luottamuksensa poliisiin. Nuoret arvostivat poliisin pidempää koulutusta ja vartijoita ammattimaisempaa käytöstä kohtaamistilanteissa. Vartijoiden koettiin toimivan usein epä- ka ITT PA sta n ES OP de nni a au oi iss ä RO EU kk ana: st tall täv RaissaIlmitjaääjaavriaiit miin n k uplu okllu Kyl n o a ni v i : Ta rja I oiehtutta iknko sa sa oälin oli mai a es ttim kta mlip tta KS om Jä ara ea leY astu isSu A JA k aik sair iala ä li T v n A r y a ss S lifo lla sa se A TA Ka aiseat kis äi L n uh en InSS A t V its a IvKie ON s a s K R AVKA itä Ki IIR H KOÄPHipite ioniniä NS el at yv ja KE mi equittää htaito aa ing edis ies jak Work evosm h ien ä elm kes y Un evos esty es iainen h läh mi arv nsa n Jatkoa sivulta 3 en : r in a ta as neja k a i i r dari s p n mo ma ri- ja Sii sta i uim Pa aa i s en na an om äis on T iH Su imm use ht VO EU lla jatä ns sam N a e e ? is te ya ta ET ur mauplkis ut isia ja lki D U l a a a rho n m SäL lk TU U Tii lkomata ias E suälu ävä ok-ju U on ? u oir t y iOs ä o dit si TO k uo näk keh kehr ceb IN ko löy en v V y Fa RA ni, ka is 15 ut tu t tel ? O Pie ijon n ihm t äy t t u IT l O i n i H V ma os ie 17 Su es t un es sa 1/ ,50 ikio 6 - Ä w ks e IN ?V KIT f i ain m Helsinki on yrityksille kelpo kotipaikka Jatkoa sivulta 3 Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita TU jälkeisessä ajassa. Ensi-ilta on lauantaina 25.3. klo 18. Jan Vapaavuori Kokoomuksen pormestariehdokkaaksi ??Helsingin Kokoomuksen piirikokous on valinnut Jan Vapaavuoren Kokoomuksen pormestariehdokkaaksi. Piirikokous oli päätöksessään yksimielinen. Jan Vapaavuori, 51, on toiminut viimeiset kaksi vuotta Euroopan investointipankin varapääjohtajana. Vapaavuori päätti lähteä tavoittelemaan Helsingin ensimmäisen pormestarin paikkaa ennen kaikkea siksi, että Helsinki on hänelle rakas kaupunki, joka on tulevina vuosina suurten muutosten edessä. Ke- RA I KO 17 20 1/ RO ???Tasan kahden viikon kuluttua elämä tällä maapallolla tulee suurimmaksi osaksi päättymään.? Pubin nurkassa vaahtoavan tutkijan ennustus kaikuu pääosin kuuroille korville, mutta survivalisti Virpin vetämä sekalainen ryhmä alkaa valmistautua maailman tuhoon. Kaikilla ryhmän jäsenillä on vahva syy uskoa siihen, että maailma tuhoutuu ja alkaa uusi aika. Mielenterveytensä kanssa kamppaileva perheenäiti, asuntomurtoihin ajautunut keskiluokkainen pariskunta, häikäilemättömän vehkeilyn kohteeksi joutunut liikenneministeri sekä joukko muita elämänsä reunoilla horjuvia ihmisiä. Voisiko kaiken sittenkin aloittaa alusta? USKOMATON MAAILMANLOPPU! on Pikku Huopalahden Yhteisöteatterin musta komedia räikeistä, mutta houkuttelevista valheista totuuden- ystävällisesti ja vain häätävän nuoria kauppakeskuksista, mikä vaikeutti nuorten mahdollisuuksia käyttää kaupunkitilaa. ? Yksityisen turvallisuusalan kasvu on keskeinen muutos, johon ei ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota. Olisikin tärkeää panostaa vartijoiden koulutukseen, jotta heillä olisi paremmat edellytykset toimia nuorten kanssa, Saarikkomäki sanoo. Ne­ga­tii­vi­set koh­taa­mi­set Nuorten kohtaaminen kunnioittavasti ja arvostavasti on tärkeää puuttumistilanteissa, jotta nuorille muodostuu luottamuksellinen suhde aikuisiin ja konflikteilta vältytään. Nuorilla oli väitöstyön mukaan myös hyviä kohtaamisia sekä poliisien että yksityisen turvallisuusalan toimijoiden kanssa. Nuoret kokivat, että poliiseilta ja vartijoilta saa tarvittaessa apua. Työn haastavuutta ja puuttumistoimia esimerkiksi alaikäisten alkoholinkäyttöön ymmärrettiin - tämän tuli kuitenkin olla perusteltua. Tutkimus muistuttaa myös, että kohtaamistilanteet voivat olla nuorille pelottavia. ? On tärkeää, että nuorilla on ympärillään luotettavia aikuisia, vaikkapa viime kädessä poliisit ja vartijat, joihin turvautua. Siksi on tärkeää kuunnella nuorten näkemyksiä, miten hyviä kohtaamisia rakennetaan. Heikko luottamus ja kokemukset epäreiluista tilanteista voivat lisätä riskiä yhteiskunnasta syrjäytymiseen, Saarikkomäki toteaa.
• MunkinSeutu 8 Nro 5 ? Viikot 10-11 Töölön sairaalan traumahoidon kansainvälisesti korkeatasoista Suomeen tarvitaan valtakunnallinen traumarekisteri ??Perjantaina 3.3. tarkastetun, ortopedian ja traumatologian erikoislääkärin Tuomas Brinckin väitöstutkimus osoittaa, että Hyksin Töölön sairaalan traumahoito on kansainvälisesti korkeatasoista. Töölön sairaala on yksi pohjoisen Euroopan suurimmista traumasairaaloista. Vuosittain Töölön sairaalassa hoidetaan noin 450 vaikeasti vammautunutta tapaturma- Mechelininkadun remontti etenee ? lisää puun poistoja ??Mechelininkadun kaksivuotinen peruskorjaus on alkanut. Kadun remontissa menee lähes kaikki uusiksi. Molempiin suuntiin kaksikaistaisen kadun ajoradat kavennetaan, raitiotiet pysäkkijärjestelyineen ja kadun koko maanalainen kunnallistekniikka uusitaan. Urakan valmistuttua loppuvuodesta 2018 niin jalankulkijoiden, pyöräilijöiden kuin autoilijoidenkin on sujuvaa kulkea Meche- lininkadulla. Vanhojen puiden kaato etenee kadunrakentamisen aikataulussa. Puiden poistaminen aloitettiin 18. tammikuuta Hietaniemenkadun kohdalta. Nyt katuremontin edetessä koko kadun pituudelle, joudutaan 36 lehmusta poistamaan Mechelininkadun pohjoispäästä, Nordenskiöldin aukiosta etelään päin, Rajasaarentien liittymään asti. Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Tuomas Brinck potilasta, ja kaikkiaan Töölön sairaalan tapaturmaaseman kautta hoitoon tulee vuosittain noin 20 000 potilasta. Tietoa traumarekistereistä Tutkimuksessa vertailtiin Töölön sairaalan traumahoitoa suurimpien saksalaisten sairaaloiden tuloksiin traumarekistereihin kerättyjen tietojen avulla. Hoidon laatu oli Töölön sairaalassa ja vertailukohteina olleissa saksalaissairaaloissa yhtä hyvä, mutta Töölössä hyvä tulos saavutettiin vähäisemmällä resurssien käytöllä. Töölön sairaalassa vuonna 2006 käyttöön otettu traumarekisteri on ollut pitkään ainoa lajiaan Suomessa. Vuodesta 2016 alkaen myös Tays ja HUS:n Lasten ja nuorten sairaala ovat keränneet tietoja, ne on lähetetty Saksaan analysoitaviksi. ? Traumarekisteri tulisi ottaa käyttöön ensin kaikissa suomalaisissa yliopistosairaaloissa ja jatkossa myös kaikissa tulevissa laajan päivystyksen sairaalois- sa, jotta vaikeimmin vammautuneiden potilaiden hoidon laadun arviointi ja kehittäminen olisi mahdollista valtakunnallisesti, sanoo Brinck. Useissa maissa laki vel- Noin 5 50 paikkaa y Mira Potkonen nousee GeeBeekehään ??Nyrkkeilyn kansainvälisessä Geebee- turnauksessa on vuosien myötä nähty maailmanmestareita, olympiavoittajia ja monia muita lajinsa huippuja. Tänä vuonna 17.-19.3. viikonloppuna Urheilutalossa stadilaisille avautuu mahdollisuus nähdä kehässä kolminkertainen arvokisamitalisti Mira Potkonen. Suomen urheilutoimittajien suorittamassa Vuoden urheilija- äänestyksessä Mira ?naisnyrkkeilijänä? sijoittui kolmannelle tilalle (3890 pistettä). Se oli yhtä uraauurtava valinta kuin Leo- Pekka Tähden selvä ykköstila (5017 pistettä). Tennis-ässä Henri Kontinen kohosi komeettana kakkospaikalle (4537 pistettä) ja myös pääkaupunkiseudun parhaaksi loistavien nelinpelisaavutustensa ansiosta arvostetussa lajissa. Suomen Urheilugaalassa Mira Potkonen lehdistön haastattelussa ilmoitti osallistuvansa GeeBee- turnaukseen ja osallistumisilmoituksen on kilpailujen pääsihteeri Timo Rannikko vahvistanut. Mira voitti viime vuonna olympiaja MM-pronssia sekä EM- voittaa traumapotilaita hoitavat sairaalat rekisterin pitämiseen. Suomi on asiassa muita Pohjoismaita jäljessä: Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa on jo valtakunnalliset traumarekisterit. ??Kevään yhteishaussa Helsingin kaupungin lukioissa on tarjolla noin 2 600 ja Stadin ammattiopistossa noin 2 900 opiskelupaikkaa. Stadin ammattiopistossa voi suorittaa 26 eri ammatillista perustutkintoa. Osa opiskelupaikoista on lukiopohjaisia. Ammattiopistossa voi kaksoistutkinnolla yhdistää lukioja ammatilliset opinnot. Yhteishaku on 21.2.?14.3.2017 Tunnelma Ruskiksella HTN:n treeneissä oli hikinen, kun nyrkkeilyveteraanit kävivät tutustumassa menoon. GeeBee- turnaus kuuluu heidän toimintasuunnitelmaansa. Tyylikkäänä leidinä Mira Potkonen ei Suomen Urheilugaalassa näyttänyt lainkaan nyrkkeilijältä, kun median edustajat piirittivät häntä. hopeaa. Tittelien kirkastaminen seuraavissa olympialaisissa, kuten Mira aikoo, edellyttää lujia kansainvälisiä turnauksia ja GeeBee on aina ollut sellainen. Voitot eivät irtoa mestareiltakaan näytöstyyliin. Tarvitaan kuntoa, taitoa, taktiikkaa sekä ilman muuta yleisön tukea. Tänäkin vuonna Helsingin Urheilutalolla on toistakymmentä (n. 14) maata mukana. Joukossa on niin kokeneita kehäkettuja kuin varmasti tulevia mestareitakin. He saapuvat mielellään tänne Suomeen kuten muuttolinnut keväisin. Nyrkkeilyn ystäville tarjoutuu mahdollisuus kokoontua kehän äärelle nauttimaan otteluiden kansainvälisestä tasosta ja kannustamaan omia. Suomestakin GeeBee- kehään nousee aina uusia kykyjä, vaikka nyrkkeily nykyaikana on pienehkö ja kova laji. Seuroissa ympäri maan toki tehdään työtä lajin parissa, että tähtiä aina syttyy. Kilpaurheilun ohessa kuntonyrkkeilyn harrastus on ollut saleilla vilkasta, Helsingissä esimerkiksi Ruskeasuon hallissa tai Tarmon salilla Vallilassa. GeeBee- turnaus käydään jo 36. kerran. Perjantaina ja lauantaina ottelut alkavat päivällä klo 13 ja illalla klo 18. Sunnuntaina otellaan finaalit alkaen klo 13. Näin on ollut ja yleensä sääkin on ollut keväinen. Lippuja myydään Urheilutalossa kaikkina kilpailupäivinä ennen matsien alkua eivätkä hinnat tyrmää ketään. Gunnar Richard Bernhard Bärlund (1911-1982) alias GeeBee oli raskaan sarjan nyrkkeilijä, Euroopan mestari ja idoli, jonka arvostus Suomessa säilyy. Hän kuuluu suomalaisen urheilun kunniagalleriaan (Hall of Fame) ja hänelle on pystytetty uljas patsas kotitalonsa lähelle Vallilaan. Jo nimensä perusteella Helsingin Jyryn kasvatti Guni oli kansainvälinen. Hän kohosi ammattilaisena USA:ssa maailman huipulle. Hänestä tehtin Yhdysvaltain kansalainen tasan 70 sitten eli vuonna 1947. Jarmo Niemenkari Koulutuksiin haetaan sähköisesti osoitteessa www. opintopolku.fi tai ruotsiksi www.studieinfo.fi. Näistä osoitteista löytyvät myös tiedot haettavista koulutuksista ja oppilaitoksista sekä linkit oppilaitosten verkkosivuille. Samaan aikaan yhteishaun kanssa on myös ammatillisen koulutuksen erillishaku hakijoille, joilla on jo jokin ammatillinen perustutkinto. Stadin ammattiopistossa uusi media-alan perustutkinto Stadin ammattiopistossa alkaa syksyllä uusi mediaalan perustutkinto, jossa voi opiskella kolmella eri osaamisalalla audiovisuaalista viestintää, julkaisutuotantoa ja painotuotantoa. Tutkinnosta valmistutaan mediapalvelujen toteuttajaksi.
• MunkinSeutu Viikot 10-11 ? Nro 5 n laatu a Vaativien traumapotilaiden hoitoa harjoitellaan Töölön sairaalassa säännöllisesti ns. traumasimulaatioissa. kuva: HUS Helsingissä oli ennätysmäärä matkailijoiden yöpymisiä Jatkoa sivulta 3 ??Viime vuoden yöpymisistä 54 prosenttia tuli ulkomailta. Suurimmat lähtömaat olivat järjestyksessä Saksa, Ruotsi, USA, Venäjä, Iso-Britannia, Japani ja Kiina. Eniten määrällistä kasvua saatiin USA:sta, noin 17 000 yöpymisvuorokautta enemmän kuin vuonna 2015. Seuraavaksi eniten kasvua tuli Japanista, Kiinasta, Espanjasta ja Ruotsista. Yöpymiset Venäjältä vähenivät edelleen 8 prosenttia, vaikka käänne kasvuun alkoi syyskuussa. Venäjä putosi lähtömaiden listalla toiselta sijalta neljänneksi. Japani on edelleen vahva ja kasvava markkinaalue Helsingille. 62 prosenttia kaikista japanilaisten yöpymisistä Suomessa on Helsingissä. Kasvua tuli 5 prosenttia, kun useimmissa muissa Euroopan matkailukaupungeissa suunta on ollut laskeva jo usean vuoden ajan. Kiinalaisten yöpymisistä vain 39 prosenttia jää Helsinkiin, mutta Vammapotilaiden profiili Töölön sairaalan ja saksalaissairaaloiden aineistossa oli samankaltainen: potilaiden keski-ikä oli molemmissa maissa 48, yli 70 % potilaista oli miehiä ja 60 %:lla oli aivovamma. Saksassa yleisin vamman aiheuttaja oli auto-onnettomuus, Suomessa putoaminen yli kahden metrin korkeudesta. 00 opiskeluyhteishaussa Yhteishaun tärkeät päivämäärät 2017 ? 21.2. yhteishaku alkaa ? 14.3. klo 15.00 yhteishaku päättyy ? 20.4. alkaen oppilaitokset kutsuvat hakijat mahdollisiin pääsykokeisiin ? 15.6. alkaen yhteishaun tulokset valituille ja ei-valituille hakijoille ? 29.6. viimeinen päivä varmistaa saamansa opiskelupaikka Kaupungin lukioissa tarjolla laaja kielivalikoima Kaupungin lukioissa voi opiskella pitkinä kielinä englantia, espanjaa, kiinaa, ranskaa, ruotsia, saksaa ja venäjää. Lisäksi lyhyinä kielinä on tarjolla italiaa, espanjaa, ranskaa, saksaa, venäjää, ruotsia, japania ja latinaa. Opiskelijat voivat valita kursseja lukiokampusten ja kaupungin lukioiden yhteiseltä opintotarjottimelta. Apua ja neuvoa hakijoille opintoohjaajilta ja Ohjaamosta Peruskoulujen opinto-ohjaajat tukevat päättöluokkalaisia koulutusvalintojen tekemisessä. Kesällä ilman koulutuspaikkaa jääneet nuoret saavat tukea ja ohjausta Ohjaamosta, puh. 040 704 6818. Stadin ammattiopistoon hakevia palvelee hakutoimisto osoitteessa Sturenkatu 18?22, A-talo, 3. krs, puh. 09 310 89318, s-posti hakutoimisto@edu.hel.fi. Hakutoimiston opinto-ohjaajilta saa tietoa ammatillisista perustutkinnoista ja opiskelusta Stadin ammattiopistossa. Toukokuussa alkaa haku valmistavaan koulutukseen Peruskoulun jälkeiseen valmistavaan koulutukseen haetaan 23.5.?25.7.2017 opintopolku.fi:ssä. Haussa ovat mukana perusopetuksen lisäopetus (kymppiluokat), ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) ja maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukioon valmistava koulutus (Luva). 9 koko pääkaupunkiseudun osuus on jo 68 prosenttia, sillä Vantaan lentokenttähotelleissa yöpyy paljon kiinalaisia StopOver-matkailijoita. Työhön liittyvä matkailu kasvoi viime vuonna enemmän kuin vapaa-ajan matkailu, jonka osuus kaikista yöpymisistä oli 51 prosenttia. Hotellihuoneiden määrä Helsingissä lisääntyi vuoden mittaan 750 huoneella ja keskimääräinen käyttöaste oli 72 prosenttia. ? Hotellikapasiteetin kasvun myötä odotamme yöpymisten lisääntyvän tänä vuonna noin viisi prosenttia. Venäläisten yöpymisten ennustetaan jäävän viime vuoden tasolle, mutta laskua ei pitäisi enää tulla, Visit Helsingin toimitusjohtaja Tuulikki Becker arvioi. ? Vuonna 2015 Helsinkiin saapuneet matkailijat jättivät kaupunkiin 1,35 miljardia euroa. Vuoden 2016 osalta saamme luvut vasta loppuvuodesta, mutta uskon että tulos on vähin- tään samaa luokkaa, Becker sanoo. Tapahtumien vuosi 2017 Helsingin vilkas tapahtumatarjonta lupaa hyvää matkailuvuotta 2017. Helsingin kaupunki juhlii Suomen itsenäisyyden juhlavuotta yhteensä yli 50 ohjelmahankkeella ja sadoilla yksittäisillä tapahtumilla. Lisäksi Helsinki toimii useiden suurtapahtumien näyttämönä vuonna 2017. Yleisömagneetteja ovat muun muassa Taitoluistelun MM-kisat maalis-huhtikuun vaihteessa, ammatillisen koulutuksen suurtapahtuma Taitaja 2017 toukokuussa, kaksipäiväinen Helsinki-päivä (11.6. ja 12.6.) ja Flow Festival elokuussa. Kansainvälinen koripalloliitto FIBA on myöntänyt vuonna 2017 Suomelle yhden koripallon Euroopan mestaruuskilpailujen alkulohkoista. Se pelataan yli 13 000 katsojaa vetävällä Hartwall Aree- nalla syyskuussa 2017. Kisaisännyyden Suomi jakaa Israelin, Romanian ja Turkin kanssa. Kongressipuolella tapahtuu Helsingissä pidetään lukuisia isoja kongresseja vuonna 2017. Kesäkuussa järjestettävään European Academy of Allergy and Clinical Immunology Congress EAACI -kongressiin odotetaan jopa 8000 vierasta ja 7th World Glaucoma Congress ? WGC 2017 -kongressiin 3000 vierasta. Elokuussa kongressipuolella isoimmat tapahtumat ovat Worldcon ? World Science Fiction Society, World Science Fiction Convention 2017, jonne on tulossa noin 3000 vierasta, sekä AMEE ? Annual Conference of the Association for Medical Education in Europe, jonne odotetaan lähes 4000 vierasta. Kolumni Saarnaajan ääni panee sydämet sykkimään ??Nerokkaalta italialaiselta näyttelijältä Tommaso Salvinilta kysyttiin, mitä ihminen tarvitsee, jotta voisi olla mahdollisimman vaikuttava Hän vastasi: ?Siihen tarvitaan ääntä, ääntä ja ääntä!? En ole varma ymmärränkö näyttelijän vastauksen oikein, mutta usein kun haluamme korostaa asian painavuutta lisäämme äänen määrää, volyymia. Mutta tulemmeko huutamalla paremmin kuulluiksi? Hiljattain edesmennyt teologian opettajani ja ystäväni, professori Pentti Laasonen neuvoi meille jo kouluvuosina, että tärkeimmät sanottavat pitäisikin lausua ääntä hiljentämällä, kuiskaamalla. Vähentämällä volyymia sanoma menee paremmin perille. Pentti oli oikeassa. Herkimmät tunnustukset on paras kuiskata. Sama tyyli toimii radioilmaisussa. Vaikka radion kuulijoita on kymmenin tuhansin, ei pidä kovaäänisesti julistaa vaan ikään kuin korvaan kuiskuttamalla kertoa sanottavansa yhdelle ainutkertaiselle kuulijalle. Olet sitten näyttelijä tai pappi, on tärkeää tuntea että ?ääni kulkee? niin että pienimmätkin yksityiskohdat, sävyt ja vivahteet löytävät vastaanottajassa kaikupohjan eli resonanssin. Jo äänen soitinväristä tunnistaa lumovoiman tai sen puutteen. Kovaa puhetta sydän ja korva karttaa, hellää ja lämpöistä sanomaa sitä kuuntelee mielellään. Parhaiten ääni kantaa kaunista, sointuvaa, ilmaisuvoimaista puhetta. Suloinen ääni saa sielun laulamaan. Kireästi puskeva ääni taas pilaa soinnin ja artikulaation. Kirkuva tai nariseva puhe vähentää kiinnostusta. Sytyttävä puhe puhkaisee vuorenkin. Äänestään kannattaa olla tarkka. Se paljastaa yhtä ja toista, kenties enemmän kuin tavallisesti tulemme ajatelleeksi. Saksalainen näyttelijä Ernst von Possart oli niin tarkka äänensä laadusta että hän työnsi lämpömittarin juhlapäivällisillä keittolautaselle ja viinilasiin varmistuakseen että ruoka oli sopivasti lämpökäsitelty, temperoitu. Possartin mielilause kuulu: ?Ääneni on pääomani?, (Mein Organ ist mein Kapital.?). Raamattu neuvoo rukoilemaan äänellä: ?Herra kuule minun ääneni!? (Ps.130:2). Sananlaskujen kirja varoittaa äänen vaaroista: ?Älä usko hänen lipeviä sanojaan, hänen sydämessään on seitsemän petosta.? (Sananl.26:25). Profeetta Jesaja yllyttää toisin: ?Huuda kurkun täydeltä, älä arkaile, anna äänesi kaikua kuin pasuuna.? (Jes.58:1) Saarna ei ole vain ääntä, puhetta, sanoja vaan liikettä, jonka tehtävänä on saada kuulijan sielu värisemään. Saarnassa Jumala on todellisesti läsnä ja synnyttää kuulijassa uuden todellisuuden. Papin tehtävä on luoda tämä energiaksi kuulijan arkielämään. Puhujalla on vaihtoehtoja. Saarna ei siis ole puhe. Se on enemmän kuin puhetta. Saarna on hahmotettua liikettä, rakkauteen syttymistä, sammumatonta palamista. Jumala on alku ja loppu; saarnalla ei loppua ole. Evankeliumi on arjen voimavara, resurssi. Saarna kannustaa arkeen, mutta se ei lankea arkipäiväisyyksiin. Saarna ei ole saarnaa- Veli-Matti Hynninen jan määräämä resepti, eikä puhetta lääkkeestä, vaan se on lääke. Silloin kun saarna tavoittaa esteettisen kauneuden, se sukeltaa suoraan sisälle sydämeen, muoteja kaihtamatta se ottaa muodon hallintaansa. Saarnaajan on itseuskottava asiaansa. Saarnan ääni ja paino on Pyhässä Hengessä, joka luo jännitteiden katkeamattoman sarjan. Raamatun sanat, kuvat ja kertomukset muuttuvat Jumalan palvonnaksi. Saarnaaja antaa äänen Jumalalle, seurakunnalle ja saarnaajalle itselleen. Saarnaaja antaa merkityksen pyhyydelle. Hän antaa suudelman Jumalaa kaipaavalle. Veli-Matti Hynninen Keskustan Baana aukeaa jälleen väliaikaisesti ??Baanan Mannerheimintien alittava tunneli avataan jalankululle ja pyöräliikenteelle neljäksi viikoksi viikosta 10 lähtien. Tähän neljän viikon aukioloon tulee kuitenkin yksi poikkeuspäivä, jolloin tunneli joudutaan sulkemaan betoninvalutöiden vuoksi. Myös lyhyitä, muutaman tunnin katkoksia saattaa olla luvassa silloin tällöin mm. nostotöiden vuoksi. Toukokuun puolessa välissä Tunnelin neljän viikon aukioloa seuraa sitten jälleen neljän viikon sulkeminen. Mikäli työt sujuvat ongelmitta, saadaan tunneli avattua liikenteelle toukokuun puolen välin paikkeilla. Työmaan kohdalla Baanalla on yhdistetty jalankulku ja pyörätie, joten paikalla liikkuvilta toivotaan malttia ja kohtuullista ajonopeutta. Tunnelin kohdalle tulee työmaan ajaksi nopeusrajoitus 10 km/h. Ilouutinen myös autoilijoille: Mannerheimintien pohjoiseen menevä kaista saadaan avatuksi liikenteelle viikolla 10. Etu-Töölössä on tehty vesijohdon saneeraustöitä viime syksystä lähtien ja satunnaiset liikennehäiriöt jatkuvat 31.5.2017 saakka. Pohjoisen Rautatiekadun ylittävä silta levennetään ja sillan eteläpuolelta, Pikkuparlamentin puiston reunaan rakennetaan uudet ramppiyhteydet jalankululle ja pyöräilylle Baanan suuntaan.
• MunkinSeutu 10 Nro 5 ? Viikot 10-11 Kulttuuri Johanna Nuutinen tanssii upean visuaalisen esityksen Stoassa Kuva: Joonas Tikkanen Risto Kolanen Keskitalven kulttuurikierros ??Nuori katurunous voi hyvin Helsingissä. Kallion baarit ovat täynnä Open mic ?tapahtumia spontaanille runoudelle, myös puherapille. Kuuntelin Tenho Poetry Slamin kolmen finalistin runolausunnan ja tuomariston lahjomattoman päätöksen. Helmikuun lopun kisan Tenho Restobarissa voitti Juho Kuusi, jolla oli myös syntymäpäivä, ja hän sai meiltä tutun onnittelulaulun. Paikka on sodanjälkeisille sukupolville tuttu ravintola Tenho, joka taisi olla myös Pirkko Saision Elämänmenon keskeinen vapaa-ajanviettopäivä pääosanesittäjälle. Siinä nimi oli tosin ?Marionetti?. Uusi laulaja Kallion ytimessä Samassa paikassa, Tenho Restobarissa oli kovasti puheensorinaa ruotsiksi edellisellä viikolla. Tuntui siltä kuin nk. parempien perheiden tyttäret ovat poikakavereineen joukolla liikkeellä vanhan työläiskaupunginosan perinteisessä kansanravintola-baarissa. Syy selvisi pian toimittajakuvaaja -kaksikolle. Sandra Långbacka heläytti kirkkaan kuulaalla äänellään tunnin keikan, joka oli todella hieno. Hänen ruotsinkielinen biisilistansa oli monipuolinen alun bluesahtavasta lopun balladeihin. Pidin hyvin paljon kappaleista ?Allting eller inget? sekä varsinkin ?Vi tillasammans?. Omat tekstit tuntuivat henkilökohtaisilta, ihmissuhteita käsitteleviltä. Kitaristi Atte Aho ja moni-instrumentalisti Oskari Järvinen tukivat uudessa triossa. Omaa musiikkiaan Sandra kuvailee ruotsinkieliseksi popiksi, johon hän ottaa vaikutteita niin jazzista kuin modernista poptuotannosta. EP on piakkoin keväällä tulossa mm. Spotifyihin. ? Tavoitteeni on saada musiikilleni lisää kuulijoita ja tavoittaa uutta yleisöä. Toivon, että niin moni kuin mahdollista saisi omalla tavallaan saada jonkun henkilökohtaisen kokemuksen musiikistani. Ilona Pukkila, Kai Vane ja Sanna Ristaniemi elävät 13. tuntia. Kuva: Kristiina Männikkö Naislaulajien kavalkadi jatkuu ? En syö aamulla kaurapuuroa / aja töihin autolla / mikä mulla on, en tajua /puhuttelen mykin huulin ohikulkijaa ? En tarvi sanoja / toimin ilman ajatuksia / sinä ja mun Samsung Galaxy / olette mun parhaat kaverit, Anu Aurora maalaa uudessa laulussaan ?Galaxy?, jonka hän on omistanut rakkaalleen ja älypuhelimelleen. Kaunisääninen lauluntekijä, kuoronjohtaja, ja kuvataideopiskelija toimii myös vanhoja kirkkokuorolauluja esittävässä ryhmässä. Helmikuun Sävy-klubi Kallion ravintola Oivassa tarjoa kerran kuussa helmiään! Uusi laulaja-lauluntekijä Laura Toivanen esitti haikeansuloisia laulelmia kaipauksesta ja kaihosta, erosta ja etäisyydestä. Hän aloitti laulunteon viime lokakuussa! Toisena kuultiin houseband ?Tones of Revolution?, joka tällä kertaa oli ?Tones goes poetry?: runoilija, laulaja-lauluntekijä Heini Lehväslaihon säkeet ja Merikukka Kiviharjun ja Katja Luhtalan säestys maalasivat vangitsevia kuvia elämän, eläinten ja universumin ihmeellisestä olemuksesta. Naislaulajien illat ovat hienoja, mutta suuri yleisö ei ole vielä löytänyt perille. nen. Kun Minerva Kautto esitti herkästi ?Kuollut isä? -runon. ? Isä mä olen sun kruunus? Hienoja ovat myös kappaleet ?Sotkuiset Ajatukset? ja ?Burn Baby Burn?. Ryhmä on esiintynyt Suomen lisäksi mm. Ranskassa, Espanjassa ja Chilessä. Konkarin kaksoisilta Laulaja Sandra Långbacka esiintyi herkästi Tenhorestobarissa. Kuva: Raimo Granberg Sähköistä shamaanipoppia Anu Aurora laulaa monipuolisesti Oivan Sävy-klubilla. Kuva: Eeva-Helena Inomaa ? Hän oli viillellyt itseään joka puolelle / että olisi hetken aikaa ehjä?, runossa ?Tyttö? sanotaan. Quo Vadis Poetry Band (PB) liikkuu runouden ja musiikin, puhelaulun ja lauletun sanan, voihkeen ja liturgian rajapinnassa kieltämättä jäljittelemättömällä tavalla. Teatterin ?ironiavapaa vyöhyke? täyttää Teatteri Avoimien Ovien iltoja usealla erilaisella esityksellä. PB:n keikoilla yhdistyvät musiikki, draama ja runous. Musiikki on toisinaan tanssittavaa, toisinaan kuunneltavaa; paperilla sana kuolee, lavalle se elämöi! Helmikuun viimeisenä sunnuntaina Poetry Band esitti peräti 18 laulun tai runon setin, jonka sanoista vastasivat Marko Järvikallas ja Otso Kautto. Keskeinen naistrion muodostavat Marianna Kautto, Minerva Kautto ja Maija Rissa- Aleksanterin teatterin residenssitaiteilijana on nyt Alpo Aaltokoski. Hänen kaksoisiltansa tuli uusintakierroksella. ?Navigatio? on tavattoman ilmava ja kaunis musiikki sävelletty, mutta myös improvisoitu nyky- tanssiteos valkeiden lakanapurjeiden alla. Aaltokoski tanssii paljon käsillään, joilla tekee sekä laajakaarisia että herkkiä liikkeitä. Jussi Jaakonaho ja Joonas Widenius säestävät tanssinrytmiin ja sitä luoden. Tällaisessa teoksessa tanssin liike ja musiikin rytmi syntyvät vuorovaikutuksessa. Toinen teos oli ?De Una Semila? (=Siemenestä), joka syntyi jo 1994-95 Aaltokosken ensimmäisellä matkalla kehitysmaahan, Nicaraguaan sisällissotien ja maanjäristysten jälkeen. Yeinner Chicas on jo kolmas nicaragualainen tanssija teokselle, jonka tulkitsen ku- vaavan myös kolonialismia, Amerikan ?löytämistä? valloittajakansan ja alkuperäisväestön välillä. Ihminen aukeaa eristyksissä HATCHED tarkoittaa englanniksi aukeamista, hautomista tai varjostamista. Sanan kaikki vaihtoehdot ovat mukana tanssitaiteilija Johanna Nuutisen tavattoman hienossa, visuaalisesti kauniissa teoksessa, joka käsittelee vallan käyttöä, ihmisen identiteetin tunnistamattomuutta. Se avasi kaksoisillan Stoassa. ?Yksilöä ja sitä kautta suurempaa ihmisjoukkoa Alpo Aaltokoski ja muusikot jammailevat Aleksanterin teatterissa. Kuva: Stefan Bremer
• MunkinSeutu Viikot 10-11 ? Nro 5 11 Miranda lähtee maailmankiertueelle Ludvig XIV -ryhmässä esiintyvät (vas.) Carl-Johan Häggman, Ilkka Ferm, Mertsi Lindgren, Peppina Sillasto, Nina Castén ja Aino Sederholmin, solisteina keskellä Elina Öster ja Veijo Baltzar. Kuva: Esa Toppila orjuudesta, kannibaalien kynsistä, tulee sankariksi ja intiaanipäälliköksi, opettaa uskontoa ilman raamattua... Kaikki tämä kahden tunnin hurjassa menossa, josta vastasivat Silva Belghiti, Juha Ekola, Jarno Hyökyvaara, Paavo Kinnunen ja Manoel Pinto. Esitys tulkattiin viittomakielellä. Paavo Kinnunen seisoi tarkoituksella muutaman kerran tavalla, joka toi mieleen isoisän: ? Onks Viljoo näkynyt? ??? Valitukset saavat loppua ja pitää loppua. Minua kiinnostaa se, että mitä tekivät ne eurooppalaiset, jotka eivät nähneet eivätkä kuulleet, mutta kuitenkin mustalaiset ja juutalaiset joutuivat keskitysleireille ja sitä kautta kaasukammioihin, kirjailija Veijo Baltzar sanoi ?Miranda ? mustalaisten holokausti? ? näyttelyn avajaisissa. Veijo Baltzar tapasi Mirandan vuonna 2001 Slovakiassa ja sai tilaisuuden käyttää tämän naisen autenttista selviytymiskertomusta. Seuraavan puolentoista vuoden aikana 2017? 18 Mirandan autenttinen tarina lähtee EU:n hallin- noiman Kansalaisten Eurooppa? -ohjelman tuella 20 Euroopan maahan ja tilausta olisi jo muun muassa Argentiinassa. Näyttelyn avajaisohjelma, joka oli samalla Drom-järjestön 40-vuotisjuhla oli hyvin kansainvälinen. Slovakian, Israelin ja romanien kasvatusjärjestön edustaja puhuivat. Presidentti Tarja Halonen sanoi, että tosiasioiden opettaminen on hyvä keino silmien avaamiseksi uusille asioille, mutta kulttuuri on usein kokonaisvaltaisempi ja lyhyempi tie sydämen avaamiselle. ? Onnitteluni Mirandanäyttelyn tähänastisesta menestyksestä ja onnea mat- kaan maailmanvalloitukselle. Toivon, että se avaa valtaväestön silmiä näkemään romaneja edelleenkin koskevan vainon ja muuttamaan siten omaa käytöstään. Vähemmistöjen asema on aina myös enemmistön vastuulla, sillä vaikka enemmistö päättää demokratiassa, kuuluvat ihmisoikeudet kaikille. Näyttely on romanien itsensä tekemä, mikä varmasti vahvistaa romanien omaa itsetuntoa. Halonen kiitti valtavaa elämisen tahtoa ja luomisvoimaa romaneissaan ja heidän kulttuurissaan vuosisatojen syrjinnän jälkeen. liskuun Teatteri Jurkassa vaikuttavalla monologillaan ?Anders B?, jota tehdessään hän tutki superegon syntymää, vaikean perhetaustan ja vauraan demokraattisen öljy-yhteiskunnan keskellä. Norjalainen joukkosurmaaja, jonka nimeä ei lausuta, muuttui sosiaalisesti eristyneenä maltillisesta keskiluokkaisesta pojasta syrjäytyväksi aikuiseksi, jonka äiti-suhde on vaikea, isä hylkää eikä valkovenäläinen ostomorsiankaan auta. Tanssija-koreografi Railo kiinnostui aiheesta jo Utoyan joukkosurman aikana 2011, kun valmisteli kolmiosaista tanssisarjaa äärimmäisyyksistä. Glims & Gloms -ryhmän esitys ?Omnipotenssi? valmistui Espoon teatteriin keväällä 2016. Silloin mukana oli monta tanssijaa ison salin keskellä. Railo on irrottanut tekstinsä nyt lyhyemmäksi huoneteatteriksi, jossa häntä tukee akustista kannelta soittava Eija Kankaanranta. ? Yksin jäänyt ottaa kaiken, on Anders B:n teema kaikkivoivan, harhaisen ihmisen synnystä, ajattelusta ja teoista. Vaikka joukkomurhan teoista on kohta kuusi vuotta, teksti on yhä ajankohtainen. Mistä alkaa ihmisen pahuus? ? Tavoitteeni ei ole shokeerata, muttei kaiken purkaminen, vaarattomaksi tekeminenkään ole mahdollista, Railo sanoo. rakennuksen valloitti koko helmikuun ajaksi helsinkiläisten freelance-taiteilijoiden muodostaman Teatteri Vapaa Vyöhykkeen kantaesitys ?13. tunti?. Tällä kertaa fraasi pitää paikkansa, esitystä ei vain katsota, vaan koetaan: Haista, maista, kosketa... ? 13. TUNTI on se ylimääräinen hetki, joka saa epäilemään kaikkia edellisiä tunteja. Se peilaa arkipäivän déjà vu -kokemusta joka järisyttää järki-ihmisen koko olemassaolon perustaa. Olenko kokenut tämän jo? Onko tämä muisto vai enne? Onko tämä unta vai totta?, tekijät lupaavat. Kokemus Kuortaneenkadulta oli todella vahva. Kaksi tuntia kului kiertämällä valtavan tilan eri huoneita, joissa tapahtui samoja ja uusia kohtauksia. Katsoja ei voinut nähdä kaikkea samalla kertaa, mutta liukumalla huoneesta toiseen pääsi toiston kautta jyvälle. Jos kohtaus oli jännittävä, huomasin seuraavani pääesiintyjiä draamasta toiseen. Inspiraationa ovat toimineet Grimmin veljesten rakastetuimmat sadut, joiden ajaton tematiikka puhuttelee meitä sukupolvesta toiseen, koska niiden alateksti on hyvin radikaalia. Miksi Lumikki maistaa myrkkyomenaa kerta toisensa jälkeen? Millainen on Punahilkka, joka houkutteleekin suden luokseen? Entä jos Hannu ja Kerttu päättävätkin jäädä piparkakkutaloon asumaan? Tuomo Railo riisuu pahuuden synnyn monologissaan Jurkan huoneteatterissa. Kuva: Aleksi Valmunen Karnevaalin kera nuorille Manoel Pinto (edessä) ja Paavo Kinnunen vastaavat Teak:n Amerikan etsinnän koomisesta parista. Kuva: Aapo Juusti on helpompi hallita, kun hänelle tarjotaan vähän vaihtoehtoja, jaettavan tiedon sisältöä ja määrää säännöstellään, suljetaan ulkopuoliset informaatiokanavat, poistetaan oma tahto ja lopulta eristetään hänet täysin ympäristöstään, Nuutinen kysyy kolme vuotta sitten Hong Kongissa kantaesitetyssä tanssissa, jota on esitetty myös Kiinassa ja Venäjällä. Häntä kiinnostaa, mitä toimintamalli aiheuttaa yksilössä ja mitä hänen fyysisyydelleen tapahtuu ympäristössä, jossa verbaalinen kommunikaatio ei ole mahdollista? Kaksoisillan toinen esitys oli ?Social eMotions? (=sosiaaliset tunteet), jossa Jarkko Lehmus ja Nuutinen yhdistivät duetossa nykytanssia ja liiketutkimusta valottaakseen tunteiden luonnetta. Tanssi oli kaunis, yleisö sai ?äänestää? mobiilisovelluksen avulla koreografian ja sellomusiikin tunteellisen sisällön. Roberto Pugliese vastasi tanssiliikkeiden visualisoinnista seinälle duettoparin liikkeiden mukaan. Lauantai-iltana jaksettiin käydä jälkikeskustelu tieteen ja taiteen tutkimuksen mahdollisuuksista Aalto-yliopistossa. teellinen lopputyö muutamalle opiskelijalle. Esitys pohjautuu Dario Fon tekstiin ?Kun Johan Padovalainen Amerikan löysi?, jonka suomennoksesta vastaavat Daniel Katz ja Liisa Ryömä. Italialaisen yhteiskuntasatiirin mestarin suomalainen tulkitsija Erkki Saarela vastasi vierailuohjauksesta Haapaniemenkadun teatteriahjossa. Mies pakenee keskiajan lopun inkvisitiota, joutuu Kolumbuksen laivaan, ajaa karille, selviää myrskystä, Erittäin tärkeää kulttuurija nuorityötä tehdään Unga Teaternin ?Hamlet sanoi sen kauniimmin? näytelmässä, joka oli suomeksi ja ruotsiksi esillä Cirkossa, uuden sirkuksen keskuksessa. Alun perin teksti ja kantaesitys on tehty 2014 Wasa Teaternille.  Katsoin sen luokkaretkellä olleiden koululaisten kanssa. Moninkertaisesti palkittu näytelmä on hyperfyysinen esitys, joka hyödyntää sirkustemppuja ja akrobatiaa esittäessään kolmen nuoren hurjaa kohtaloa. Ohjaaja Paul Olinin ja Harriet Abrahamssonin teksti syntyi yhteistyössä huostaan otettujen nuorten kanssa. Yönmusta tarina kertoo kolmesta nuoresta, joita elämä kohtelee kaltoin. Arjessa ei ole paljon iloa. Yhtä ahdistelee isäpuoli, venäläinen nuori on kadottanut rakkaan veljensä, kolmas sortuu päihteisiin alkoholistiperheen lapsena. Sirkuksen saapuminen kaupunkiin muuttaa kaiken. Sirkuksen johtaja työntää nuoret maneesiin. Nuorten elämänsä tekee kuperkeikan, joka tarjoaa heille uusia mahdollisia ratkaisu- ja eteenpäin. Carl Alm sirkusmaestrona sekä Malin Olkkola ahdisteltuna tyttönä, Per Ehrström päihdeongelmallisena ja Jakob Johansson venäläisenä poikana tekevät innoittuneen vahvat roolisuoritukset. Musiikki, ronski huumori ja nopeassa rytmissä vaihtuvat rohkeat karnevaalitemput kulkevat punaisena lankana koko vauhdikkaan esityksen läpi. ?Hamlet sade det vackrare? menee suoraan sieluun ja jättää vahvan tunnejäljen. Tolkun ihmisten hiljaisuus Tuomo Railo avasi maa- Esitys monille aisteille Amerikkaa etsimässä Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun Studio 3:ssa nauru raikui helmikuun lopun ?AMERICA-KO-KÖ? ? näytelmässä, joka oli tai- Carl Alm on vahva sirkusmaestro, Malin Olkkola herkkä tyttö Unga teaternin esityksessä Cirkossa. Kuva: Frank A. Unger Nykyään on muodikasta sanoa, että jokin esitys on ?immersiivinen?, monille aisteille. Vallilan vanhan yli 500 neliön varasto- Teksti: Risto Kolanen
• MunkinSeutu 12 Nro 5 ? Viikot 10-11 Helsingin Kokoomuksella 127 ehdokasta kuntavaaleissa ??Helsingin Kokoomus on asettanut täyden ehdokaslistan kuntavaaleissa. Piirihallitus nimesi viimeiset ehdokkaat kokouksessaan maanantaina 27.2. ? Mukana on monipuolista osaamista, tunnettuja nimiä ja hienoja uusia tulijoita. Ikäjakauma, ammatillinen kirjo ja alueellinen kattavuus on laaja. Odotan innolla vaalityön tekemistä tämän joukkueen kanssa, iloitsee Helsingin Kokoomuksen toiminnanjohtaja Sini Jokinen. ? Vaikuttaminen ja Kokoomus selvästi kiinnosta- vat, ja valitettavasti kaikki halukkaat eivät mahtuneet listalle, Jokinen jatkaa. Maanantaina ehdolle nimitettiin toimitusjohtaja Matti Parpala, 30. ? Minua on aina ohjannut niin politiikassa kuin henkilökohtaisessa elämässä vimma kysyä, miten voisimme tehdä asioita yhdessä vielä paremmin. Lähdin ehdolle tehdäkseni töitä sen eteen, että Helsingin asema yhtenä maailman parhaista kaupungeista vahvistuisi entisestään ? mutta myös siksi, että olen huolissani Suomen poliitti- sesta ilmapiiristä, ja halusin tehdä osani sen parantamiseksi, Parpala summaa. Matti Parpala on opiskellut niin Harvardin yliopistossa kuin Helsingin kauppakorkeakoulussa ja toimii nykyisin toimitusjohtajana Palvelutili Oy:ssa. Parpala sai vuoden 2015 eduskuntavaaleissa 2712 ääntä. Nimettyjen joukossa ovat myös yrittäjä Joel Harkimo (27), oopperalaulaja Eija-Riitta Aakio (56) sekä opiskelijakunta METKAn puheenjohtaja Maria Jokinen (24). Helsingin Kokoomuksen ehdokkaat: Eija-Riitta Aakio, oopperalaulaja, henkilökohtainen avustaja, Viikinmäki Iida Aarnio, hoivapalvelukoordinaattori, estenomi (AMK), Aurinkolahti Mukhtar Abib, tiiminvetäjä, Kamppi Ujuni Ahmed, nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja, Fenix Helsinki ry:n puheenjohtaja, Etelä-Haaga Tarik Ahsanullah, SYL:n varapuheenjohtaja, oikeutieteen ylioppilas, Kallio Sanna Aivio, hoitotyön opettaja, Malmi Kristiina Anunti, yrittäjä, konsultti, Arabianranta Ted Apter, lakimies, työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikan asiamies, Töölö Milka Asikainen, muotoilija, taiteen maisteri Kallio Sirpa Asko-Seljavaara, pr ofessori,kaupunginvaltuute ttu, Lauttasaari Timo Auranen, johtokeskusupseeri evp., projektipäällikkö, Vuosaari Harry Bogomoloff, valtuuston varapuheenjohtaja, VTM, Kulosaari Heidi Ekholm-Talas, yrittäjä, Oulunkylä Merja Eklund, sairaanhoitaja, veteraaniasiamies (evp), Pikku-Huopalahti Ogechukwu Eneh, KM, kulttuurituottaja, Länsi-Pakila Matti Enroth, VN, kaupunginvaltuutettu, Pakila Sebastian Franckenhaeuser, tuotepäällikkö, Herttoniemi Joona Haavisto, koodari, insinööri (AMK), Hermanni Juha Hakola, ylikomisario, kaupunginvaltuutettu, Vartiokylä Dennis Hamro-Drotz, start up -yrittäjä, ympäristöasiantuntija, Töölö Katrina Harjuhahto-Madetoja, KTM, toimitusjohtaja, Töölö Joel Harkimo, yrittäjä, Töölö Arttu Hautamäki, lehtori, ekonomi, Veräjämäki Tiina Hieta, peruskoulun rehtori, KM, Puotinharju Perttu Hillman, toimitusjohtaja,bloggari, Lauttasaari Pekka Holopainen, ,toiminnanjohtaja, eversti evp., Tapanila Leena Hoppania, TaM, aluesihteeri, Etu-Töölö Pia Hytönen, toiminnanjohtaja, VTM, Lauttasaari Maritta Hyvärinen, ylilääkäri, geriatrian erikoislääkäri, Konala Panu Hämäri, yrittäjä, toimitusjohtaja, Pakila Maunu Idänpään-Heikkilä, yrittäjä, isännöitsijä, Metsälä Samu Ihalainen, myyntiedustaja, Laajasalo Ilari Iivonen, musiikkiopiston rehtori, Lehtisaari Kristiina Ilvonen, johtava konsultti, Pakila Minna Isoaho, KTM, toimitusjohtaja, Konala Katja Ivanitskiy, lääkäri, innovaattori, Ruskeasuo Elisa Jokelin, lääkäri, Laajasalo Maria Jokinen, opiskelija, METKAn hallituksen pj., Sörnainen Vafa Järnefelt, projektipäällikkö, ympäristöpolitiikan opiskelija, Töölö Ari Järvinen, isännöitsijä, DI, Pakila Atte Kaleva, sotatieteiden maisteri, kapteeni evp, Kamppi Leila Kaleva, strategiajohtaja, DI, Kamppi Markus Kalliola, DI, terveysteknologian asiantuntija, Munkkiniemi Pirjo-Liisa Kangasniemi, seniori, koulutustarkastaja, Puotila Helena Kantola, varatuo- Näyttämöllä vaikuttajat, taitelijat ja kansa ??Kalliossa alkaa maalikuussa uusi elämyksellinen talk show-sarja ?Arvorulettia?. Sarjaan kuuluu neljä yleisölle avointa tapahtumaa, joissa käsitellään ajankohtaisia yhteiskunnallisia ilmiöitä. Mistään perinteisestä keskustelutilaisuuksista ei kuitenkaan ole kyse. Tapahtumissa ilmiöt ovat asiantuntijoiden, mielipidevaikuttajien, taiteilijoiden ja kansalaisten tarkastelussa. kohtaavat eri alojen asiantuntijat, mielipidevaikuttajat, taiteilijat ja kansa. Ohjelmassa elämyksellistä kulttuuria ei ole erotettu keskustelusta. ?Itse ajattelen niin, että ilta muodostaa tavallaan teatteri-esityksen, joka kuitenkin on totta?, tapahtumia ideoimassa ollut Pihla Ruuskanen kertoo. Arvoruletin seremoniamestarina esiintyy Waltari-yhtyeen Kari ?Kärtsy? Hatakka. ?Kärtsyn rooliin kuuluu olla se kapinahenki ja kansan ääni, joka uskaltaa sanoa ettei ymmärrä nyt yhtään mitään?, Ruuskanen naurahtaa. ?Haluamme tästä tapahtuman, jonne jokainen kokisi olevansa tervetullut ja uskaltautuisi kysy- mään ja kyseenalaistamaan keskustelijoiden puheita.? Ilmiönä aktivismi vs politiikka Ensimmäinen Arvorulettia-tapahtuma koetaan 21.3. Aiheena on vaikuttamistapojen muutos. Yksittäiset kansalaisaktiivit ja ryhmittymät saavat aikaan kokonaisia kansanliikkeitä. Illan aikana kysymme, mistä tämä ilmiö kertoo ja mikä vaikutus toiminnalla on. Millaisia erilaisia vaikuttamistapoja yksittäisellä kansalaisella on ja mikä on kansalaisaktiivisuuden raja? Illan keskustelijoina on mm. Li Andersson, Aleksi Pahkala ja Paleface. ?Kaikkia nimiä emme voi vielä paljastaa. Esimerkiksi anarkistin kanssa neuvottelut ovat vielä kesken?, tapahtumatuottaja Anu Rantonen kertoo. Arvoruletissa yleisölle järjestetään erilaisia mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa keskusteluun. ? Kaikki eivät halua tai uskalla kysyä, kun pitäisi nousta ja esittää kysymys ison ihmisjoukon kuullen. Haluamme murtaa tämän rajan ja madaltaa kynnystä osallistua. Siksi siihen on suunniteltu erilaisia tapoja, joista voi sitten valita mieleisen, Ruuskanen sanoo. Vuoden 2017 näytökset: 21.3. Aktivismi vs politiikka: Mukana mm. Tarja Halonen, Li Andersson, Susanna Kuparinen, Paleface ja Improsiskot. 15.5. Nuoret ja tulevaisuus: Näytös toteutetaan nuorten kanssa. 14.9. Julkisuus ja media: mukana mm. Jussi69, Ville Blåfield ja André Wikström. 29.11. Ihmisoikeudet: mukana mm. Pekka Haavisto, Teatteri Metamorfoosi ja Signmark. Tapahtumat järjestää Kalliolan setlementti ja niitä vietetään Kalliolan Setlementtitalossa, Sturenkatu 11. Tapahtumiin on vapaa ja esteetön pääsy. Yleisöpaikkoja on noin 150. Tapahtumat ovat osa Suomi100-juhlavuoden ohjelmaa. Lisätietoja www.kalliola.fi mari, Katajanokka Arja Karhuvaara, fysioterapiayrittäjä, kaupunginvaltuutettu, Suomenlinna Riina Kasurinen, tradenomiopiskelija, Munkkiniemi Jarmo Kelo, toiminnanjohtaja, Jollas Juha Keskinen, pääkirjoitustoimittaja, Ullanlinna Päivi Kiili-Laakko, kätilö, terveysalanpienyrittäjä, Kaarela Sirpa Kivilaakso, lentopurseri, tietokirjailija Tapanila Kaidi Kivistö, palveluesimies, Itäkeskus Tapio Klemetti, KTM, yrittäjä, Pakila Emilia Knaapi, sairaanhoitaja, valtiotieteiden yo, Munkkiniemi Hannu Knuuttila, myyntipäällikkö, Jätkäsaari Peppi Korvenranta, sopimuskäsittelijä, Maunula Kauko Koskinen, DI, kaupunginvaltuutettu, Tapaninvainio Terhi Koulumies, VTM, kaupunginvaltuutettu, Munkkivuori Satu Kouvalainen, varatuomari, lakimies, Vuosaari Johanna Krabbe, ympäristöasiantuntija, ammatillinen opettaja, Oulunkylä Marianna Kupias, Kokoomusopiskelijoiden pj., VTK, Lauttasaari Ari Kähärä, joukkoliikenneohjaaja, Kontula Heimo Laaksonen, yrittäjä, kotiseutuneuvos, Puistola Marika Lahti, kansainvälisten asioiden assistentti, Puotila Tiina Larsson, toimialajohtaja opetus ja koulutus, eMBA Mellunkylä Helena Lauriala, terveydenhuollon maisteri, Pitäjänmäki Sari Leino, kiinteistövälittäjä, Kallio Juha Levo, KTM, asiakkuusjohtaja, Viikki Maggie Lindholm, ravintoloitsija, yrittäjä, Herttoniemi Tuomo Luoma, yrittäjä, Punavuori Raine Luomanen, partner, Munkkiniemi Hannele Luukkainen, valtiotieteen lisensiaatti, eko- nomisti, Mellunkylä Aarno Lyytinen, yrittäjä, Vuosaari Hanna Lähteenmäki, kasvatustieteen maisteri, MBA, Laajasalo Pekka Löfman, yrittäjä, Vuosaari Jukka I. Mattila, KTT, tutkija, Etelä-Haaga Otto Meri, OTM, lakimies, Ullanlinna Annukka Mickelsson, KTM, Kruununhaka Anna Munsterhjelm, puheenjohtaja, rohkelikko, Töölö Seija Muurinen, terveystieteiden tohtori, sairaanhoitaja-diakonissa, Jollas Panu Mäenpää, FM, viestintäkonsultti, Ullanlinna Jouni Nevalainen, jätehuoltoasiamies, Pitäjänmäki Susanna Ngene, kaupan ja teollisuuden ostaja, sairaanh.opiskelija, Viikki Matti Niiranen, VTM, kaupunginvaltuutettu, Töölö Dani Niskanen, opiskelija, Merihaka Konsta Nupponen, pohjoismaisten kielten opiskelija, Koskela Mia Nygård, ETM, kategoriajohtaja, Lauttasaari Sami Ojala, liiketoimintajohtaja, Herttoniemi Sakari Oka, tekniikan tohtori, lehtori, Lauttasaari Matias Pajula, opiskelija, Tammisalo Jenni Pajunen, toimitusjohtaja, KTM, Kamppi Jukka Pakarinen, kirkkoherra, Marjaniemi Pia Pakarinen, johtaja, kaupunginvaltuutettu, Kamppi Matti Parpala, toimitusjohtaja, Master in Public Policy Sanna-Maria Pakkanen, FM, maantiedon, biologian ja terveystiedon opettaja, Haaga Dennis Pasterstein, ylikomisario, HTM, Kaartinkaupunki Jaana Pelkonen, kansanedustaja, VTM, Ullanlinna Lasse Pipinen, operatiivinen johtaja, Punavuori Timo Raittinen, kehittämispäällikkö, ekonomi, Vuosaari Tatu Rauhamäki, toimitusjohtaja, Töölö Risto Rautava, komentaja, yrittäjä, Kruununhaka Mariam Rguibi, puoluevaltuuston varapuheenjohtaja, Kallio Laura Rissanen, valtuustoryhmän pj. VTM, Töölö Petri Roininen, toimitusjohtaja, DI, Pakila Heidi Ruhala, päiväkotiyrittäjä, KTM, Kulosaari Wille Rydman, VTM, kansanedustaja, Kamppi Lea Saukkonen, meteorologi, Alppila Mikko Savelius, yrittäjä, Viikki Mirita Saxberg, Hallintotieteiden maisteri (julkisjohtaminen), liiketalouden opettaja, Laajasalo Daniel Sazonov, Kokoomusnuorten puheenjohtaja, opiskelija, Kamppi Kirsi Sharma, hr-asiantuntija, perheyrittäjä, Kannelmäki Nina Sillantaka, viestinnän asiantuntija, Katajanokka Lauri Skön, Klikinsäästäjän perustaja, toimitusjohtaja Etu-Töölö Elisa Tarkiainen, ministerin erityisavustaja, Hermanni Jonna Temonen, liikunnan ja terveystiedon opettaja, liikuntatieteiden maisteri, Töölö Timo Tossavainen, yhteysjohtaja, YTM, Siltamäki Maarit Toveri, toimitusjohtaja, Tapanila Ulla Marja Urho, Maatalous- ja metsätieteiden maisteri, Lauttasaari Laura Vanamo, rahoitusasiantuntija, Kruununhaka Jan Vapaavuori, oikeustieteen kandidaatti, varapääjohtaja, Töölö Laura Varjokari, oikeusnotaari, Vallila Juhana Vartiainen, kansanedustaja, VTT, Kruununhaka Maarit Vierunen, sijoituspäällikkö, ekonomi, Vuosaari Caesar von Walzel, kv. esteratsastustuomari, lentäjä, Ullanlinna Timo Vuori, teologian tohtori, Pohjois-Haaga Yakup Yilmaz, yrittäjä, kirjailija, Kamppi SKP:n ja Helsinki-listojen ehdokkaista puolet naisia ??Suomen Kommunistinen Puolue ja Helsinki-listat asetti 53 kuntavaaliehdokasta Helsingissä. Ehdokkaista 46% eli noin puolet on naisia Listalla on mm. kaupunginvaltuutettu ja sairaanhoitaja Nina Huru. Sitoutumattomana perussuomalaisten listoilta valtuustoon valittu Huru pettyi puolueen ?halla-aholaiseen? linjaan. Ehdokkaiksi on asetettu myös kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen, yrittäjä ja tulkki Ayman Al Amir, opettaja Heidi Kangas, sosiaali- ja kriisipäivystyksen päällikkö Olli Salin, filosofian ylioppilas Tiina Peitsamo, muusikko ja teatteriohjaaja Maria Malmström, tanssitaiteilija Antti Seppänen, toimistosihteeri Anneli Korhonen, rakennusmies Janne Rahikainen, erityisopettaja Anna-Mili Tölkkö, eläkeläinen Timo Piippo,2 diplomi-insinööri Pertti Poikolainen, asennuskoordinaattori Mikko Vir- tanen ja käsitetaiteilija sekä SKP:n puheenjohtaja JuhaPekka Väisänen. Listalla on joukko Suomen Työväenpuolueen STP:n ehdokkaita. Sitoutumattomista löytyy niin kulttuuriväkeä kuin Joukkovoima-liikkeen aktivistejakin. Kaikkiaan listoilla on 29 sitoutumatonta ehdokasta ja 24 Suomen kommunistisen puolueen ehdokasta. Tärkeimmät päivämäärät vuoden 2017 kuntavaaleissa: Vaalipäivä sunnuntai 9.4. Ennakkoäänestys kotimaassa 29.3.-4.4.
• MunkinSeutu Viikot 10-11 ? Nro 5 Josa Jäntti Koulumies Onko kokoomus tuuliviiripuolue? motto: tuuliviiri tekee, mitä tuuli (ETK ) haluaa ??Miten näin rohkenen kysyä? Lipposen hallituksen ( 118 /1995) ja eduskunnan päätöksellä otettin käyttöön ns. taitettu indeksi. Hallituksen esityksessä todettiin - ?tästä syystä elintasoa heikentävä voidaan valiokunna/eduskunnan käsityksen mukaan hyväksyä?. Vuonna 2006 Kokoomus oli oppositiossa. Se teki eduskunta - aloitteen taitetun indeksin muuttamisesta, koska se oli huolestunut ko. indeksin elintason laskun vaikutuksesta eläkeläisille. Aloitetta eivät hallituspuolueet (mm. sdp + keskusta) hyväksyneet. Taitettu indeksi on olllut voimassa nyt jo toiset 10 eli 20 vuotta. Nyt kun Kokoomus on hallituksessa, se on aivan toista mieltä. Se ei myönnä, että 20 vuodessa tilanne on vaan pahentunut. Mitä sanoo Kokoomuksen ?ainoa auktoriteetti? ETK julkaisussaan: Työeläkkeiden indeksisuoja: ?Mitä nopeampaa palkkojen reaalikehitys on, sitä nopeammin eläkkeet jäävät jälkeen palkansaajien keskipalkasta. Pitkän aikavälin keskimääräisellä reaalipalkkojen kehityksellä, eläkkeen osuus keskipalkasta alenee 10 eläkevuodessa 52 % :iin ja 20 vuodessan. 45 % :iin. Toisin sanoen v. 1996 (= taitettu indeksi) alkuperäisestä eläkkeestä 60 % palkasta on ETK:n mukaan jäljellä enää n. 45 %. eli jos palkka oli 100 yksikköä ja eläke siitä 60 yksikköä, niin nyt eläke 45 yksikköä. Miten Kokoomus toimii, jos se on taas oppositiossa seuraavien eduskuntavaalien jälkeen? Tekeekö se silloin eduskunta - aloitteen eläkeindeksin muuttamiseksi samoilla perusteilla kuin v. 2006 palkkaindeksiksi vastoin ETK:n todistelua? Ovatko kokoomuksen edustajat ylimielisiä - kuten tutkimukset väittävät ? Yritin mielipiteenvaihtoa erään kokeneen, aktiivisen kokoomuseudustajan kanssa, joka oli jo v. 2006 edustajana . Sain vastauksen en suinkaan hänen omia käsityksiään kansalaisaloitteesta, vaan hän lähetti minulle ETK:n kansanedustajille laatiman kirjallisen ohjeen (kansalaisaloitetta koskevista) kaikista aloitteen vaikuttavista negatiivisista väitteistä. Siinä ei ollut sanaakaan ja yhtään laskelmaa aloitteen dynaamisista ja elvyttävistä vaikutuksista, joita hallitus nyt toteuttaa veroalennuksilla ottamalla lisää lainaa? Kumosin omasta mielestäni kaikki ETK:n paperissa esitetyt väittämät, koska ne olivat tahallaan tarkoitushakuisia. Odotin tältä kokeneelta edustajalta yksityiskohtaisia vastauksia, joissa hän kohta kohdalta kertoo, miksi olen missäkin kohdassa väärässä? Millaisen vastauksen sain? En suinkaan sellaista, jota odotin. Vastaus oli: ?emme pääse yh- 13 teisymmärrykseen tässä asiassa??! ?Muuttuuko ihminen ja mihin suuntaan? lauloi Georg Ots aikoinaan? - tuli mieleen v. 2006 ja kokoomuksen tekemä aloite indeksin muuttamisesta silloin. Kokoomus ainakin muuttuu sen mukaan, onko se oppositiossa vai hallituksessa - asiaperusteilla ei ole väliä. ETK:n laskelmista ja perusteluista valitaan aina ne, jotka sopivat kuhunkin tilanteeseen - ei suinkaan 1.500.000 eläkeläisen elinoloihin ja maamme taloustilanteeseen vaikuttavien tekijöiden mukaan! Nämä se otti huomioon v. 2006 silloisessa aloitteessaan. Miksi naiskansanedustaja (Kuopiosta) jättää vastaamatta? Lähetin hänelle kysymyksiä - tässä lyhennettynä: ? Tietääkö edustaja, että palkkaindeksi aiheuttaa eläkemenohin n. 300 miljoonan lisäyksen (kokonaismenot n. 24 miljardia) vain eka vuonna - sen jälkeen aina palkkojen muutosten mukaan. Olenko oikeassa en saanut vastausta? ? Palkkaindeksin muutos (n. 300 milj.) otetaan osana eläkerahastojen tuotoista. Sen jälkeen kerroin ETK:n ilmoittamat sijoitusten korot (%:t) vv. 1997 - 2015, 2010 - 2015 ja 2015 = kaikki yli 4 %. Viiime vuonna 2016 10 miljardia! Jo 2 % :n mukaan tuotot ovat yli 3.6 mrd. Ei vastausta tai kommenttia - olenko väärässä? ? Eläkkeensaajista 90 % saa alle 2.500 ?/kk (60 % alle 1.500?/kk) ja vain 10 % sitä enemmän. Miksi tämän 90 % :n kannattaa olla kateellinen tuon vähemmistön takia? On turha väittää, että vain tuo 10% hyötyy palkkaindeksin korotuksista! Hän kuten muutkin kokoomuslaiset edustajat ovat unohtaneet, että käytettäessä taitettua indeksiä silloinkin isommat eläkkeet hyötyvät enemmän prosenttien mukaan! Hän pitää edelleen kiinni siitä, että suuremmat hyötyvät enemmän. En tiedä, mitä mieltä tämä edustaja on prosenttikorotuksista, koska en saanut vastausta? ? ETK:n laskelma: taitetulla indeksillä rahastot ovat nyt vuoden 2016 jälkeen 190 miljardia ja jos olisi käytetty palkkaindeksiä (vuodesta 1996) rahastot = n. 80 - 90 miljardia. Eläkeläiset (eläkkeellä vuodesta 1996) ovat ?lahjoittaneet? n. 100 miljardia rahastoihin tulevaisuutta varten. Tällä 100 mrd:lla olisi maksettu veroja n. 30 mrd (sis. alv) ja 70 mrd. olisi käytetty kulutukseen luomaan uusia työpaikkoja ja niistä lisää verotuloja + niistä työeläkemaksuja. Ei ole ilmeisesti lukenut aloitetta?? ? ETK:n mukaan: v. 2080 rahastot ovat taitetulla indeksillä 1.500 miljardia ja palkkaindeksillä n. 800 - 900 miljardia - riittääkö nuorisolle. V. 2017 eläkelain mukaan voi jo 61 - vuotiaana nostaa esim. 50 % siihen mennessä kertyneestä eläkkeestään ja jatkaa täydellä palkalla halutessaan! Tästä huolimatta hän on huolissaan nuorten eläkkeistä? ? Hän, kuten koko kokoomuksen eduskunta ryhmä, ei tunnu tietävän, että kansalaisaloitteen on tehnyt Senioriliike (puolueista riippumaton) - jäseniä Kokoomuksesta Vasemmistoliittoon. Kimmo Kiljunen on sen aktiivinen pj. Ko. yhdistyksen on perustanut emerita prof. Sirkka - Liisa Kivelä. Jo v. 2007 sekä Pro Eläke ry + Suomen eläkeläisten edunvalvonta ry (SEDU) ryhryivät tekemään lausuntoja eläkeindeksin muuttamiseksi Kokoomuksen eduskunta aloitteen innoittamana. Mainitut yhdistykset liittyivät sitttemmin Senioriliikkeeseen. Siihen voi tutustua, jos oikeat tiedot kiinnostavat edustajia www.senioriliike.fi. Löytääkö sokea kana vihdoin jyvän eli kansalaisaloitteen perustelut ? Tuntuu siltä, että edustajat - myös kokoomuksessa luottavat sokeasti ulkopuolisiin ETK:n tietoihin ja aloitetta vastustavien toimittajien kirjoituksiin lehdissä (ks. Raimo Ilaskiven blogit netissä Iltalehdessä) perehtymättä lainkaan aloitteen sisältöön. En voi olla jälleen lainaamatta Hesarin erinomaista kolumnistia Pekka Seppästä (HS 11.12.16): ?Harhaan voi johtaa myös numeroilla. Suomessa esitetään vaikutusvaltaisilla titteleillä (oma lisäys = ETK, TELA, eläkeyhtiöt) numeroita siinä toivossa, että toimittajat välittäisivät ne sellaisinaan lukijoille (= lisäykseni/ kansanedustajille). Usein tämä onnistuu, sillä toimittajilla (lisäykseni/kansanedustajilla) ei ole aikaa, kykyä tai halua ottaa itse selvää asioista?. Ja lisään itse - vain ETK :n arviot riittävät! Tästä syystäkin äänestettäessä indeksin muutosta koskevasta kansalaisaloitteesta jokaisen edustajan pitäisi saada äänestää omatunnonsa mukaan. Vaikuttaahan hän silloin lähes 1.500.000 eläkeläisen elämään ja elintasoon mm. omien vanhempiensa tai isovanhempiensa! Josa Jäntti Saako kuka tahansa leiriytyä Helsingin keskustaan, jos pistää pystyyn mielenosoituksen? ??Ihmettelin asiaa, joten pyysin Rautatientorin mielenosoituksista selvityksen rakennusvirastosta. Turvapaikanhakijat olivat osoittaneet mieltään kielteisiä oleskelulupapäätöksiä vastaan jo viikkoja, minkä lisäksi paikalle oli ilmestynyt turvapaikanhakijoita vastustava vastamielenosoitus. Vetosin lautakunnan puheenjohtajana rakennusviraston virkamiesjohtoon sekä apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauriin, jotta molempien mielenosoittajien leirit purettaisiin ja siirrettäisiin syrjemmälle, missä ne eivät aiheuttaisi haittaa. Päätöksenteko tällaisesta asiasta on Helsingissä vaikeaa. Poliitikot eivät uskalla ottaa asiaan kantaa ja sysäävät vastuun tilanteesta kaupungin työntekijöille. Vastaavasti virkamiehet eivät uskalla itse ryhtyä tekemään ratkaisuja näin herkässä asiassa. Yritin saada rakennusvirastosta selvyyttä siihen, miten ison alueen kaupunki aikoo jatkossa antaa käyttöön tällaisille mielenosoituksille. Vastausta ei saatu siihen, mikä voisi olla maksimialue sellaiseen Helsingissä tai että milloin mielenilmauksen pitkittyminen alkaa aiheuttaa kohtuutonta haittaa. Mielestäni Rautatientorin leiristä oli jo kuun vaihteessa aiheutunut pitkittyessään kohtuutonta haittaa ympäristössään. Leirit olivat kas- vaneet kooltaan ja sivulliset olivat valittaneet sieltä kulkeutuvasta savusta. Ohikulkijat näyttivät arastelevan mielenosoittajia ja leiri haittasi katujen ja aukion normaalia käyttöä. Lisäksi kahden mittavan ja keskenään vihamielisen mielenosoituksen pitkittyminen aiheuttaa turvallisuusuhan kaikille asianosaisille. Riski sille, että jotakin ikävää tapahtuu, kasvaa tällaisissa tilanteissa joka päivä. Säännösten mukaan kaupunki voi purkaa tai siirtää mielenosoitusleirit syrjäisempään paikkaan, jos niistä aiheutuu turvallisuusriski tai kohtuutonta haittaa tontin omistajalle tai ympäristölle. Kohtuuttoman haitan arvioi rakennusviraston virkamiesjohto tai kaupunginkanslian valmiusyksikkö. Leiriytyminen on lähtökohtaisesti kielletty Helsingissä kaupunkialueella. Pääkaupungin leirintäalue sijaitsee Rastilassa. Tässä mielenosoituksessa oli jo alusta asti leirimäisiä piirteitä, patjoja ja ruokahuoltoa. Jatkossa pitääkin selkeyttää rajanvetoa sen suhteen, mikä tulkitaan yleisellä alueella leiriytymiseksi. Moni on seurannut mielenosoituksia hämmentyneenä ja ihmetellyt sitä, voiko kuka tahansa pystyttää kaupungin keskustaan leirimäisen rakennelman noin vain. Vastaus kysymykseen on periaatteessa kyllä. Terhi Koulumies Jos näin haluaa toimia, pitää varmistaa, että kyseessä on mielenilmaus. Sitä voi korostaa vaikka tekemällä kylttejä sanomansa perillemenon tueksi. Mielenilmauksen pitää tietenkin olla asiallinen ja lainmukainen. Mielenilmauspaikalla ei saa yöpyä tai se katsotaan leiriytymiseksi. Paikalta ei saa poistua ja jättää leiriä tyhjäksi, tai mielenosoituksen katsotaan päättyneen ja rakennelmat puretaan. Kannattaa myös organisoida mielenosoitusleiri useamman henkilön kesken niin, että paikalla on aina joku, jos muut joutuvat käymään jossain esim. vessassa tai kaupassa. Terhi Koulumies Kaupunginvaltuutettu (kok) Rakennusviraston lautakunnan puheenjohtaja Kirja-arvostelu Palikkaleikki Lauri Viidasta ??Lauri Viita Tampereen Pispalasta on yksi Suomen tunnetuimpia, arvostetuimpia kirjailijoita, runoilijoita. Viime vuonna 2016 tuli kuluneeksi 100 vuotta tämän vahvan, miehisen kirjoittajan, joka oli toisaalta herkän loistava suomen kielen taitaja, aivan ainutlaatuinen kyky sanataiteilijana. Suomen kieli oli hänen taikuri-instrumenttinsa, vailla vertaa suomalaisessa kirjallisuudessa. Lauri Viita (19161965 ) oli alunperin kirvesmies, jonka kirjallinen tuotanto oli aika suppea : eläessään Viidalta ilmestyi kaikkiaan kuusi teosta. Laatu korvasi määrän. Romaani Moreeni, 1950, ?räjäytti? pankin, runokokoelma Betonimylläri,1947, oli jo saanut ylitsevuotavan loistavat arvostelut. Lauri Viidan teokset olivat kaikki merkittäviä, mutta myös merkillisiä. Aikalaiset yrittivät niitä parhaansa mukaan tulkita, kirjailija itse ei paljon teoksiaan analysoinut. Erityisesti toisena teoksena ilmestynyt Kukunor- satu ihmislapsille ,1949, tuotti lukijoil- le silloin ja edelleen ihmetystä, ymmärtämisen suloista tuskaa. Lauri Viita kärsi eläessään skitsofreniasta, hulluusja nerous, samassa persoonassa. Traaginen autoonnettomuus, rattijuoppo ajoi ylitse, päätti luomisvoiman takaisin saaneen kirjailijan elämän. Viidan arvoitus Lauri Viidan kirjallisuu- teen, kieleen, elämään, tyyliin, sanataiteiluun johdattaa erinomaisesti teos ?Luojan Palikkaleikki? (Teos 2016, toim. Olli Löytty ), jossa 11 eri kirjoittajaa yrittää esseissään valottaa Lauri Viidan persoonaa, elämäntaustaa, joka synnytti tämän kirjailijamestarin. Kirjan nimi Luojan Palikkaleikki on lainaus Moreenista ja kuvaa Tampereen Pispalaa. Kirjan otsikkona se viittaa myös moniin Viitaa ja hänen tuotantoaan luonnehtiviin vastakohtaisuuksiin: suuruus,pienuu s,uho,alistuminen, kaikkivaltius ja lapsenomaisuus. Viita oli kirjailijanakin rakentaja,sanojen ja lauseiden kirvesmies. Lauri Viidan kirjallisuudessa Pispala on koko maailma, silloin Moreeni on maailmankirjallisuutta. Eikä kukaan muu suomalainen ole kirjoittanut äidistään paremmin, kauniimmin kuin Lauri Viita runossaan ?Alfhild? ! Pekka Hurme
• MunkinSeutu 14 Kuvataide Nro 5 ? Viikot 10-11 Taidemaalari Katariina Reuter ja öljyvärillä kankaalle vuonna 2016 tehty todella suuri teos ?Vartio? Sculptorissa. Kuva: Raimo Granberg Risto Kolanen Keskitalven kuvataide ??Punavuoren, Etelärannan ja Hietalahden alueen galleriat avasivat maaliskuulle värikästä kuvataidetta ihasteltavaksemme. Nyt esitellään myös 80-vuotias harrastetaitelija esikoisnäyttelyssään. Lintutornin tarkkailija Suomalaisessa nykymaisemassa löytyy pellon ja metsän rajalle asetettuja puisia tornirakennelmia. Niissä tarkkaillaan ja niistä ammutaan maisemaan ilmestyviä eläimiä. Suuren osan vuotta nämä puiset rakennukset ovat joutilaina. Katarina Reuter on oivaltanut niiden olevan silloin myös erinomaisia maalauspaikkoja. Uusissa teoksissaan Galleria Sculptorissa, Eteläranta 10, taiteilija ottaa mittaa näistä torneista kahdella tavalla. Hän viettää niissä aikaa, maalaa ja piirtää niistä näkyvää maisemaa. Toisaalta hän on katsoo ja maalaa torneja ja niiden ympäristöä. Näyttelyä hallitsevat sarjalliset teokset, joissa päähuomion vievät maiseman lisäksi linnut. Maalausten linnut ovat tuttuja: varis, naakka ja korppi, pääskynen, kurki ja västäräkki. Reuter on taiteessaan johdonmukaisesti käsitellyt maisema- ja luontoaiheita, joissa myös hyödyntää maalaustaiteen suomia mahdollisuuksia- Vuodesta 1997 taiteilija on asunut maaseudulla, nyt Raaseporissa, aiheidensa ympäröimänä. Marmorin jälkiä Galleria Pirkko-Liisa Topeliuksessa, Hietalahdenranta 17 , nähtiin kuvatai- Seppo Nyman poseeraa kahden öljyväriteoksensa edessä kädessään yhdestä oksasta tekemänsä veistoksensa kanssa Piirrossa. Kuva: Raimo Granberg esimerkki siitä, että koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa taidetta. Työt ovat todella värikkäitä ja runsaita yksityiskohdissaan. Syntymästadilainen saa paljon vanhan Kauppahallin sisätilojen ja Hietalahden hallin ulkomaisemista. Yksisuuntainen puhe Taiteilijat Anna-Maija Aarras (oik.) ja Melek Mazici pitivät yhteisnäyttelyn Galleria Topeliuksella. Kuva: Raimo Granberg telijoiden Anna Maija Aarraksen ja Melek Mazicin yhteisnäyttely ?Trace?, joka koostuu taiteilijoiden yhteisistä teoksista. Turkulainen ja turkkilainen taiteilija löysivät toisensa jo 1980-luvulla, mutta päättivät vasta nyt luoda näyttelyn siten, että toinen luo yhden, toinen toisen teoksen vierekkäin. Suuri osa töistä on paritöitä. Katsoja saa arvata, kumpi on kumman. Pääsalin lattian täytti suuri marmorinen teos. Se on kooltaan 7 x 3 metriä ja se on asetettu lattialle maton tapaan. Kokonaisuudessa on myös useita pienempiä töitä. Kaikissa teoksissa materiaalina on käytetty marmoria. Näyttely on syntynyt kahden vuoden suunnittelun tuloksena. Aarras Ja Mazici ovat tehneet uransa alkuvaiheessa yhteistyötä. Trace aloittaa nyt taiteilijoiden uuden MAAM-yhteistyöprojektin. He aikovat tuottaa uusia näyttelyjä ja yhteisteoksia MAAMprojektin kautta. GalleriaKeskiviikkona 1.3. kävijöille tarjottiin teetä, tietenkin turkkilaista. Tarkkakätinen Helsingin maalaaja Carmen Marin akryyliteoksensa Flowers edessäyhteisnäyttelyssä Dixissä. Kuva: Hannele Salminen Taidesalonki Piirto, Uudenmaankatu 7, esittää maaliskuun näyttelyssään ?Maisemakuvia: Helsinki/ Toscana? vuonna 1936 syntyneen Seppo Nymanin pitkän maalausharrastuksen valikoituja otoksia. Nyman on keskittynyt ennen kaikkea Helsingin maisemiin: katunäkymiin, rakennuksiin, mereen. Hänen tussipiirroksensa ovat syvätarkkoja, keskustan ja Siltasaaren näkymät kauniin utuisia. Seppo Nyman oli sotalapsena Ruotsissa pitkään, ja kieli eristi häntä nuorena Alppilassa, gallerianpitäjä Anita Aula kertoo. Nyman on opiskellut suomenkielisen työväenopiston kuvataidekursseilla. Viime vuosina opettajana on toiminut Mika Vesalahti, joka työskenteli heinäkuussa 2016 Suomen Taiteilijaseuran Grassinan taiteilijatalossa Italiassa. Näyttelyyn hän asettaa siellä syntyneen pienten teosten maalaussarjan ?Toscanum?. Seppo Nyman on elävä Galleria G12, Annankatu 16, esittelee maaliskuulle asti Marja Malin ?Monologi? ?näyttelyn. Taitelija sanoo, että nimi syntyi siitä lähtökohdasta, että öljy- ja akryyliteokset ovat yksisuuntaista puhetta niille henkilöille, jotka ovat kuuluneet hänen elämäänsä. ? He ovat minua kasvattaneet, vaikuttaneet valintoihini ja ehkä asenteisiini. Heitä ei joko enää ole, he ovat muuttaneet muualle tai muuten eivät ole enää elämässäni mukana. Silti nämä ihmiset kulkevat taitelijan muistikuvissa. ? Puhun heille kuvieni kautta. Tämä puhe on muilta salattua, hyvin henkilökohtaista. Kuvat kertovat suhteestamme, joista kaikki eivät ole hyviä ja kauniita. Marja Malinin mukaan ne ovat tärkeitä siksi, että nämä kohtaamiset ovat muokanneet hänen minuuttaan. Espoossa asuvan taiteilijan töitä on ollut paljon esillä pääkaupunkiseudun gallerioissa. Menneen jäljet meissä ? Se oli ehkä tämä talo. Ehkä. Tuossa portaat ja vihreä kaide. Tuolla kaksi ikkunaa pitsiverhoineen. Ennen ullakollakin asui joku. Joku, jonka nimeä en muista, enkä kasvoja. Mutta muistan miltä rapussa tuoksui. Miten auringonsäteet kultasivat seinien sormipaneelit. Miten pimeää oli pimeä, nelikymppinen sekatekniikalla töitään tekevä Pirita Lautala fiilistelee näyttelyesitteessään. Galleria Kajaste, Albertinkatu 30, tuo Helsinkiin taas kiinnostavan taiteilijan maakunnista, nyt Mikkelistä. Vanhoilla taloilla on oma henkensä, tunnelmansa. Ajan myötä asukkaiden tarinoista tulee osa talojen tarinoita. Mikä tarinoissa on totta?, hän kysyy. ?Surun talo ja muista osin tosia? ? näyttely sisältää Tarinoita taloista ?sarjan lisäksi teoksia neljästä eri teossarjasta. ? Teokseni käsittelevät usein muistia ja aikaa sekä ajan vaikutusta muistamisen tapaan ja muistista nouseviin kuviin. Minua kiinnostavat menneen jäljet yksilössä. Tarinalliset, viitteelliset ja pelkistetyt teokset ovat tarkoituksellisen monitulkintaisia. Vaikka aiheet Kuvataiteilija Marja Malin ja akryyliteoksensa Paths (2017) Galleria G12. Kuva: Raimo Granberg Juha-Matti Hynynen yhdessä viime vuonna tekemänsä Sunnuntaisalaisuus ?teoksensa kanssa Galleria Kajasteen studiossa. Kuva. Raimo Granberg. ovat enimmäkseen omakohtaisia, pyrin työstämään teokset yleismaailmallisiksi tulkinnoiksi ihmisenä olemisesta. Lautalan työskentelyssä näkyy vahvasti hänen käsityöläistaustansa. Taiteilijan monipuolisuus tulee esille materiaalivalinnoissa. Hänen tuotantoonsa kuuluvat sekatekniikkatyöt, veistokset ja maalaukset sekä yhteistyö Yöryhmä / Nightshift -ryhmässä. Esinekoosteita sekatekniikalla Juha-Matti Hynynen on siuntiolainen taiteilija, joka on vaihteeksi keskittynyt sekatekniikalla tehtyihin teoksiin. Ne ovat esillä Galleria Kajasteen alakerran studiossa. Kalevalan päivän avajaisissa tuntui, että koko Siuntio oli tullut paikalle. Ja kyllä se kannattikin. ? Työni ovat esinekoosteita vanhoista kuvista ja tavaroista, kuriositeeteista. Esineet ovat sanoja, joista rakennan kolmiulotteisia runoja ja tarinoita. Pyrin löytämään esineistä niiden hengen ja luomaan niiden ympärille maailman, jossa minun on taiteilijana hyvä olla. Hynynen on tehnyt paljon töitä laivojen kanssa. Useassa työssä on esineitä, joilla on vahva symboliarvo. ? Asetan nämä symboliset merkitykset kollaaseissani uusiin asiayhteyksiin, joskus ristiriitaisiinkin. Ne ovat osin leikkisiä kokeita, joissa voin rakentaa kuvitteellisia tapahtumia tai kohtauksia elämästä. Vuoden aikana syntyneet teokset ovat mielikuvituksen löytöretkeilyä merkitysten ja merkillisyyksien maailmassa, hän kertoo. Kukka- ja puuaiheita Inkeri Kotilainen ja romanialainen taiteilija Carmen Marin ovat löytäneet yhteisen sävelen kuvataiteesta. Galleria Dix, Uudenmaankatu 19, esittelee maaliskuulle asti ?Maalauksia? , jotka ovat hyvin värikkäitä. Carmen Marin tekee kukka- ja puuaiheisia akryylitöitä. Inkeri Kotilaisen laji on öljypastelli. Dixin iloiseen avajaistyyliin kuultiin taas musiikkiesityksiä. Teksti: Risto Kolanen
• Viikot 10-11 ? Nro 5 15 Kiinteistöhuolto Valokuvaamot PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio kuvatapio.fi Munkkiniemen Kiinteistöhuolto ? Kiinteistönhuolto ? Siivouspalvelut ? Huoltomiespalvelut ? Talonmiessijaisuudet ? Painepesut ? Hälytys- ja valvonta 24h/vrk ? Lumityöt ja hiekoitustyöt ? Imulakaisukonepalvelut Pyydä tarjous! puh. 040-9000 989 Palvelut Maskeeraus&Make up Huopalahdentie 3 p. 487 107 TERVETULOA LVI Lämpö- ja vesijohtoliike Palvelut ? vuodesta 1952 Hetipalvelut R ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset Töölön Putkiliike Oy 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi kiinteistopalvelu@gmail.com munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info www.kiinteistopalvelu.info Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Julkaisija: Karprint Oy Ilmoituspäällikkö: Riitta Juslin puhelin 413 97 377, sähköposti riitta.juslin@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 413 97 330, sähköposti juha.ahola@karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Puhelin vaihde 413 97 300. Ilmoitushinnat: ?/pmm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 Määräpaikkakorotukset 10%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero (24%) lisätään hintaan. Ilmoitukset: 413 97 360, 413 97 300. telefax 413 97 405. Ilmestyy: Joka toinen viikko. Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä perjantaina Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2017 Tarmo Uusivirta oli jo nuorena lahjakas nyrkkeilijä, Yrjö Sikiön valmennuksessa Jyväskylän Työväen Nyrkkeilijöiden sa- Kirjamme Viimeinen pisara myös äänikirjana. Tilaa: www.avominne.fi Kaikki kotitalouksien siivouspalvelut! p. 010 281 2600 Uimastadikan hyppytornia ja -allasta, suihku- ja WC-tiloja perusparannetaan. Eläintarhan kentän suositun Mikropolis-skeittipaikan peruskorjaus alkoi syksyn 2016 aikana. Skeittipaikkaa on uudelleen betonoitu ja pooli muotoillaan uudelleen, jonka osalta työt vielä jatkuvat keväällä 2017. Elokuun 2016 aikana Kauppatorille puolestaan valmistui täysin uusi yhteyslaituri, josta vesibussit puksuttavat kesäkausina kohti Korkeasaarta. Jätkäsaaren luoteisosassa sijaitsevaan Saukonpaateen aallonmurtajaan puolestaan valmistui veteen laskeutuvat massiiviset betoniset istuinportaat, joista voi vaikka ihailla merenkäyntiä. Etu-Töölössä sijaitsevan Väinämöisen kentän kaukalon pinta puolestaan peruskorjattiin syksyllä 2016, ja Lauttasaaren liikuntapuistossa uusittiin koripallokentän pinnoite. Historiallisen velodromin keskellä oleva kenttä sai myös uuden tekonurmen, joka otettiin käyttöön keväällä 2016. Myös Tehtaanpuiston kentälle on tulossa uusi tekonurmikenttä. Asustehuolto Ullastiina ? Vaatekorjaukset ? Tilaustyöt ? Hääpuvut ? Nahkavaatteet ? Turkit ? Pesulapalvelu ? Nahkapesu ? Kodintekstiilit ? Alihankinta ym. lilla Tare nousi nopeasti ensin Suomen ja sitten maailman huipulle. Tare oli aina äärimmäisen kova harjoittelija,aivan tinkimätön, valmentajan unelma erityisesti amatööriaikanaan. Tare-kirjan suurin heikkous onkin Uusivirran tähtiuran, amatööriuran 171 ottelua, kuvaamisen ohuus. Amatööriurallaan Uusivirta loi maineensa, suosionsa. Silloin myös alkoivat yksityiselämän ensimmäiset vaikeudet,riita valmentaja Yrjö Sikiön kanssa, nopea avioliitto ja nopea avioero, alkoholin tulo kuvaan mukaan. Vastapainoksi tuli erinomaisia suorituksia kehässä kaikesta huolimatta ! Ammattilaisuus katastrofi Uusivirta meni ammattilaiseksi vuonna 1982. Tare otteli ammattilaisena 31 ottelua, mutta tie tähtiin ei auennut. Ammattinyrkkeilyssä managerin merkitys on ratkaisevan tärkeä, Taren manageri ruotsalainen Johansson oli innokas, mutta rahaton ja kyvytön viemään Jyväskylän poikaa eteenpäin. Tare joutui ottelemaan Länsi-Pakila Rapparintie 6 (09) 752 2668 myös taitoluistinteroitus/ 050 5589984 ~ Hyvä palvelu ~ Takuutyö Munkkiniemi Perustie 19 (09) 488 404 Itäkeskus Itäkatu Stockmann yläkerta 4 krs. (09) 343 3009 Hammaslääkärit Yhteistyökumppanimme kautta HampaidEn pOisTOT HElpOsTi ja kiVuTTOmasTi nukuTuksEssa 3kTakrvkoittroaetossanta Toimenpiteen jälkeen teemme maksuaikaa uudET prOTEEsiT suOraan suuHusi EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050 Kirja Taresta liian myöhään ! Lahjakas huippuiskijä Minnesota-mallista avohoitoa päihde- ja peliriippuvuuteen. Hoitoa myös läheisille sekä ruoka-aineriippuvuuksiin. Soita emännille www.lakeudenpito.fi Kirja-arvostelu ??Jyväskyläläinen Tarmo Uusivirta (1957-1999 ) ,Tare, oli erinomainen amatöörinyrkkeilijä aikanaan 1970- ja 1980-luvuilla. Euroopan mestari 1979 ja kaksi kertaa Maailmanmestaruuskisojen hopeamitalilla 1978 ja 1982. Suomalaisen nyrkkeilyn kaikkien aikojen mestareita, jonka ura ammattilaisena ei koskaan onnistunut. Elämä kävi muutenkin raskaaksi, vaikeuksia kasaantui, alkoholi nousi nuoren miehen elämässä yhä tärkeämmäksi, kunnes Taren elämä päättyi oman käden kautta 42-vuotiaana. Elämäntarina, jossa on kaikki hyvän kirjan, vaikka elokuvankin ainekset. Simo Rantalaisen kirja ?Tare? (Johnny Kniga 2017) ei valitettavasti ole tällainen hyvä kirja. Ilmestyy lähes 30 vuotta liian myöhään, nykynuoriso ei Tare Uusivirrasta ole koskaan kuullutkaan . HELSINKI - TILKANTORI 4 Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Liikuntapaikkoja parannetaan eteläisessä Helsingissä ??Helsingin kaupungin liikuntavirasto rakentaa, rakennuttaa ja perusparantaa kiinteistöjä vuosittain. Liikuntatoimen hallinnassa on noin 146 500 neliömetriä rakennuksia, maaalueita 4 800 hehtaaria ja vesialueita 3 900 hehtaaria Helsingissä ja lähikunnissa. Vuoden 2016 aikana ja kuluvana talvena onkin tehty monia liikuntapaikkojen perusparannuksia esimerkiksi eteläisessä Helsingissä. Kesällä 2017 Uimastadionin olosuhteet ovat entistä paremmat, sillä siellä tehdään merkittäviä muutoksia. Helsinkiläisille rakkaan HOITOA RIIPPUVUUKSIIN 010 2715 100 SOITA JA VARAA AIKA MAKSUTTOMAAN TARKASTUKSEEN Teemme myös kotikäyntejä! Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso) Munkinseudun voit noutaa seuraavista paikoista: epätoivoisia otteluja siellä täällä, voitti kyllä, mutta ei voitoista paljon hyötyä koitunut, ei rahallista eikä uran nousua. Tämä Taren ammattilaisotteluiden kuvaus täyttää kirjan sivuista valtaosan, vaikka itse ottelut olivat lähes aina surkean merkityksettömiä. Tare otteli rahasta, mutta hänen omat velkansa koko ajan kasvoivat ! Ilman palomiehen töitä olisi leipä loppunut kokonaan. Tare-kirjassa on paljon erilaista, hajanaista nyrkkeilytietoa, paljon asiavirheitäkin, mutta tekijä Simo Rantalainen, aikansa tv-julkkis, on sentään uurastanut jo vuosia tämän Tare-kirjan parissa. Sympatiapisteet tästä Rantalaiselle. Itse Tarmo Uusivirta olisi ihmisenä, urheilijana ansainnut paremman kirjan ? jo vuosia sitten . Pekka Hurme Pitäjänmäki, kirjasto Pohjois-Haaga, kirjasto Tali, urheilukeskus Munkkivuoren S-market Munkkivuoren Apteekki Munkkivuoren Ålandsbanken Munkkivuoren Kahvila Munkkivuoren lääkärikeskus Dextra Munkkivuoren seurakuntatalo Munkkivuoren parturi Munkkivuoren K-kauppa Ulvilantie, Parturi ja suolahoito Munkkiniemen puistotie ---Neste ---Raikan Rauta ---Kiinteistömaailma ---Alepa ---Huoneistokeskus ---Munkkiniemen Yhteiskoulu ---Saga Seniorikeskus ---Ruissalo säätiö ---Apteekki ---Kirjasto ---Nordea ---Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy Professorintie 2 ---Munkkiniemen Apteekki
• 16 MunkinSeutu Nro 5 ? Viikot 10-11 Harkitsetko asuntosi vuokraamista? Oletko myymässä asuntoasi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti. Myyntiturva on turvallinen valinta. Et maksa liikaa välityspalkkiota, ja asuntosi myynti on osaavissa käsissä. Takaamme myös välitystyömme laadun. Normaalin vuokravakuuden lisäksi saat ylimääräisen takauksen koko ensimmäisen vuoden vuokranmaksusta. Palvelumme on tehokas. Lue tyytyväisten asiakkaidemme palautteita kotisivuilta ja totea itse. Markkinoimme asuntoja erityisen monipuolisesti, myös lehti-ilmoituksilla. Soita niin keskustellaan tarkemmin! Soita ja sovi tapaaminen! p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi HELSINKI ? UUSIMAA ? TURKU ? TAMPERE ? LAHTI ? OULU Ilmalankuja 2, HKI