• Lahjaetu Kotisiivousta Munkinseudulla! Rentouttava hierontahoito 60? Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella. Meiltä lahjakortit Varaa aika 045-851 1414 Nettiajanvaraus www.teamo.fi Munkkiniemen puistotie 8 Soita Alajärven Emännälle M. Bucht ? (norm. 65?) Etu voimassa arkisin klo 8 - 12 tällä etusetelillä 31.8. asti. p. 010 281 2600 MunkinSeutu 2015 - Viikot 32-33 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti OMPELUPALVELUJA Laadukas ja asiakaskeskeinen palvelu Avoinna arkisin 11.00?17.00, muina aikoina sop. mukaan 0400 355 913 ? Ansaritie 3, Etelä-Haaga s.lootus@luukku.com Verhoomo Tiisa Raati ?Tyyli- ja antiikkihuonekalut ?Modernit kalusteet ?Kangas- ja tarvikemyynti ?Kuljetus Soita ja tilaa ilmainen arviointi p. 040-774 2565 Munkkiniemessä jo vuodesta 2001! femeia fashion Mallistomyyjäiset & kesä-alen lopetus ke-to 5.-6.8. klo: 10-19 pe 7.8. klo: 10-17 Agentuurin syksyn mallikappaleet  tukkuhinnoin: Boheme, Wearhouse, KJ.Brand, C:ro, Lundgaard, Etage, Plus Paciuksenkaari 16 00270 helsinki 010 3262333 Loput kesävaatteet ja asusteet super-alehinnoin: Ota 3, maksa 2, edullisin kaupanpäälle. 46. vuosikerta - Nro 14 Koulut alkavat ja aukioloaikamme pitenee 10.8.2015 alkaen PALVELEMME ma-pe 8.30-20.00 la 9.00-17.00 sunnuntaisin suljettu Tarjoustelineessä 3 vaatetta yht. 30? = kesän ja viime syksyn tuotteita. tervetuloa! Munkkivuoren ostoskeskus Raumantie 1A, 00350 Helsinki p. (09) 5656 010 www.femeia.fi, facebook.com/pages/Femeia-Fashion Mainio Kotiapu Hoivaa vauvasta vaariin. - helpotusta ja elämänlaatua kotiin niin ikäihmisille, lapsiperheille, työkiireisille kuin kaikille muillekin. Mainio Kotiavustaja. Ystävällinen ihminen apuna ja seurana - vaikka joka päivä Mainio Kotisairaanhoitaja. Terveytesi on hyvissä käsissä Mainio Kodinhoitaja. Sillä siisti, puhdas ja silitetty Tutustu palveluihimme www.mainiovire.fi/kotiapu tai soita palveluneuvojallemme. Meiltä saat hoivaa ja huolenpitoa kotiisi jo 15 vuoden kokemuksella. Ota yhteyttä puh. 044 293 444 | kotiapu@mainiovire.fi
• 2 MunkinSeutu Nro 14 ? Viikot 32-33 Harkitsetko asuntosi vuokraamista? Oletko myymässä asuntoasi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti. Älä maksa liikaa asunnonvälittäjälle! Myyntiturva myy asuntosi edullisella kiinteällä välityspalkkiolla. Takaamme myös työmme laadun. Normaalin vuokravakuuden lisäksi saat ylimääräisen takauksen koko ensimmäisen vuoden vuokranmaksusta. Palvelumme on tehokas. Markkinoimme asuntoja myös kuvallisilla lehti-ilmoituksilla. Lue tyytyväisten asiakkaidemme palautteita kotisivuilta ja totea itse. Soita niin keskustellaan tarkemmin! Soita ja sovi tapaaminen! p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi HELSINKI ? UUSIMAA ? TURKU ? TAMPERE ? LAHTI ? OULU Ilmalankuja 2, HKI
• Viikot 32-33 MunkinSeutu 46. vuosikerta ? nro 14 Ajankohtaista Helsinki onnistui vähentämään asunnottomuutta Mannerheimintie. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Matti Tirri. Mannerheimintien uudistaminen polkaistaan käyntiin ??Helsingin kaupungin yleisten töiden lautakunta on hyväksynyt suunnitelman Mannerheimintien liikennejärjestelyiden kehittämiseksi. Se koskee Mannerheimintietä noin 1,5 kilometrin mittaisella matkalla välillä Paavo Nurmen tie ? Postikatu. Suunnitelman on laatinut Ramboll Finland Oy. ? Projekti on haastava, sillä Mannerheimintie on Helsingin tärkeimpiä sisääntuloväyliä ja yksi joukkoliikenteen pääväylistä. Mannerheimintiellä kulkee vuorokauden aikana noin 37 000 autoa ja raitiovaunua ja kesäaikaan tuhansia pyöräilijöitä. Liikenteen sujuvuuden varmistaminen hankkeen aikana on ensiarvoisen tärkeää. Lisähaastetta suunnittelulle on tuonut väylän kapeus, sillä ylimääräistä pelivaraa ei ole, toteaa yksikön päällikkö Helmer Berndtson Rambollista. Suunniteltu uudistus on mittava. Siinä rakennetaan yksisuuntaiset pyörätiet ja -kaistat kadun molemmille puolille. Tavoitteena on jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen käytön edistäminen. Myös esteettömyys on huomioitu mm. suojateiden suunnittelussa. Samassa yhteydessä saneerataan kunnallistekniikkaa sekä tehdään raitioliikennejärjestelyiden uusimisen vaatimia muutoksia katuihin. Raitiotien kiskoaluetta korotetaan, jolloin autojen aiheuttamat häiriöt raitioliikenteelle vähenevät. Pohjoisen Rautatiekadun ylittävä silta levennetään ja Pikkuparlamentin puiston reunaan rakennetaan uudet ramppiyhteydet Baanalle. Mannerheimintien katupuille aiemmin tehdyn kuntotutkimuksen perusteella koko puukujanne uudistetaan ja myös valaistus uusitaan. Suunnitelma valmistuu syksyllä 2015 ja rakentaminen alkaa keväällä 2016. Rakentamiskustannus on noin 8,5 milj. euroa. Yritysrintamalta kuuluu myös hyvää tänä kesänä ??Suomi on keskellä itsenäisyyden ajan pisintä talouskriisiä. Valoa on kuitenkin näkyvissä. Kauppakamarien selvityksen mukaan hyviä yrityselämän uutisia löytyy joka puolelta Suomea. Turun seutu nauttii laivanrakentamisen renessanssista. Ahvenanmaan työttömyysprosentti on 3,4. Lappi vetää aasialaisia turisteja. Helsingin Kalasatamas- sa käynnistyy Suomen suurin kaupunkirakentamisen hanke. Biotalouteen investoidaan Keski-, Itä- ja Etelä-Suomessa. Uusia kauppakeskuksia kohoaa muun muassa pääkaupunkiseudulle ja Tampereelle. Etelä-Pohjanmaalle (minnepä muuallekaan!) kohoaa Pohjois-Euroopan suurin vuoristorata. Sivu 7 ??Asunnottomien määrä on laskenut Helsingissä. Vuoden 2014 lopussa asunnottomia oli 3500, mikä on 600 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Asunnottomuus on vähentynyt myös pitemmällä aikavälillä. Tiedot ovat peräisin kaupunginhallituksen käsittelemästä pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman raportista. Ohjelman mukaan Helsingin tuli hankkia yhteensä 750 asuntoa tai tukiasuntopaikkaa pitkäaikaisasunnottomille vuosina 2012 - 2015. Helsinki ylitti tavoitteen järjestämällä vuosina 2012 - 2014 asunnottomille yhteensä 973 asuntoa. Kaupungin vuokrataloyhtiöistä hankittiin 266 erillisasuntoa, nuorisoasuntoja toteutettiin 235 ja asuntoja asumisyksiköissä 472. Lisäksi kaupunki osallistui nuorten asunnottomuuden vähentämiseen antamalla nuorisoasuntojen rakentamiseen tontteja. Asunnottomuutta ehkäistiin myös aktiivisella asumisneuvonnalla. Eurooppalaisen asunnottomuustoimijoiden kattojärjestön selvityksen mukaan Suomi on ainoa Euroopan maa, jossa asunnottomuus laskee edelleen. Helmikuussa 2015 julkaistun kansainvälisen tutkija-arvioinnin mukaan. Helsinki-Vantaan jätti-investointi tuo työtä tuhansille ihmisille ??Finavia on käynnistämässä Suomen suurimpiin rakennustyömaihin kuuluvan terminaalilaajennuksen Helsinki-Vantaalla. Kyseessä on 400 miljoonan euron investointi, jonka työllisyysvaikutus Suomessa on yli 5  000 henkilötyövuotta. Suurinvestoinnilla voidaan säilyttää Suomen hyvät lentoyhteydet ja vahvistaa Helsinki-Vantaan asemaa kansainvälisessä kilpailussa. ? Aasian ja Euroopan välisen liikenteen ennustetaan kasvavan voimakkaasti tulevina vuosina. Pysyäksemme mukana kilpailussa on Helsinki-Vantaan toimintoja ja palveluita kehitettävä entistäkin paremmiksi. Uskomme, että jättipanostuksemme on Finavialle tuottoisa ja se tukee koko Suomen talouden kilpailukykyä, sanoo Finavian toimitusjohtaja Kari Savolainen. Lentoasemat kilpailevat matkustajista ja lentoyhtiöistä aiempaa kiivaammin. Liikenteen sujuvuus, palvelujen houkuttelevuus ja lyhyet vaihtoajat merkitsevät lentoasemille entistä enemmän. Joka kolmas lentomatkustaja valitsee reitin vaihtolentoaseman perusteella. Helsinki-Vantaan kautta kulkee 16 miljoonaa matkustajaa vuodessa. Laajennuksen ansiosta lentoasemalla voidaan vuonna 2020 palvella jopa 20 miljoonaa vuotuista matkustajaa. Sivut 8-9
• MunkinSeutu 4 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Yleisönosasto Nro 14 Turunväylä kaupunkibulevardiksi Munkkiniemessä? H elsingin uuden yleiskaavan luonnoksessa ehdotetaan moottoritiemäisten sisääntuloväylien muuttamista kaupunkibulevardeiksi ja asuntorakentamisen osoittamista niiden varsille. Esimakua tulevasta saatiin, kun kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi suunnitteluperiaatteet Laajasalon kaupunkibulevardille. Helsingin seudun kauppakamari pitää suunnitelmia ylimitoitettuina ja epärealistisina. Kaupungin intressissä on bulevardisuunnitelmissa varata maata lisää rakentamisen käyttöön, ilmeisesti rakentaminen ulottuisi lähemmäs kulkuväylää, jolloin nykyiset suoja- ja reunaalueet saataisiin rakentamisen käyttöön. Lahdenväylän, Tuusulanväylän, Hämeenlinnanväylän, Vihdintien ja Turunväylän muuttaminen kaupunkibulevardeiksi tarkoittaisi kuitenkin käytännössä niiden liikenteen välityskyvyn pienenemistä noin puolella ajonopeuksien alentuessa ja eritasoliittymien muuttuessa tasoliittymiksi. Tämä vaarantaisi erityisesti Helsingin ydinkeskustan saavutettavuuden. Liikenteelle aiheutuvien haittojen lisäksi kaupunkibulevardien rakentaminen on teknisesti vaativaa ja kallista. Ne ovat myös asukkaiden terveyden kannalta hankalia rakentamiskohteita melu- ja päästöhaittoineen. Tavoite ohjata kaikki liikenteen kasvu muuhun kuin autoliikenteeseen on ilmeisesti epärealistinen, kun samaan aikaan kaupunki laajenee kuitenkin uusille alueille. Raideliikenteen investoinnit toteutuvat vasta pitkän ajan kuluttua ja liikenne täytyy kuitenkin kulkea koko ajan mahdollisimman jouhevasti. Niin yksityismatkustajien kohdalla kuin tavaraliikenteenkin. Ydinkeskusta on Suomen merkittävin kaupan ja palveluiden keskittymä ja vetovoimaisin kohde, alueen yritykset ovat investoineet satoja miljoonia euroja kiinteistöjen parantamiseen ja maanalaisten pysäköintitilojen kehittämiseen. Sen vuoksi liikennekapasiteetin heikentäminen on tarkoin harkittava asia. Laajasalontien bulevardisointisuunnitelma sisältää Reposalmentien ja Kuukiventien siltojen purkamisen ja risteysten muuttamisen tasoliittymiksi. Laajasalon asukasmäärän on ennustettu kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Joukkoliikenneyhteyksien parantamisesta huolimatta myös henkilöautoliikenne kasvaa merkittävästi asukasmäärän lisääntyessä. Eritasoliittymien korvaaminen välityskyvyltään huomattavasti heikommilla tasoristeyksillä aiheuttaa liikenteen sujuvuuteen vaikeuksia. -j.a.  Helsingin seudun tuotanto vahvistui ??Informaatio- ja viestintäalan, erityisesti peliyritysten, tuotannon vahva kasvu nosti alkuvuonna alan liikevaihtoa ja henkilöstömäärää. Koko Helsingin seudun tuotanto on vuositasolla noussut noin kahden prosentin kasvu-uralle, mikä on selvästi enemmän kuin muualla Suomessa. Informaatioalan liikevaihto lähti lentoon vuosi sitten, ja kasvu on kiihtynyt vuoden aikana. Tammi-maaliskuussa liikevaihto kasvoi lähes 18 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan. ? Ala on toipunut nopeasti finanssikriisin aiheuttamasta notkahduksesta. Vuoden 2010 tasosta liikevaihto on kasvanut yli 35 prosenttia, iloitsee johtaja Pia Pakarinen Helsingin seudun kauppakamarista. Vaikka kotitalouksien käytettävissä olevat tulot eivät ole juurikaan kasvaneet, kotitalouksille tarjottujen palvelujen liikevaihto on silti reilu viisi prosenttia plussalla. Kasvuun ovat yltäneet myös rakentaminen sekä majoitus- ja ravitsemistoimiala. Teollisuus ?kärsii ? Kun tarkastellaan metropolialueen kaikkien tärkeimpien toimialojen liikevaihtoa yhteensä, liikevaihto on kuitenkin kääntynyt laskuun. ? Erityisesti teollisuuden liikevaihdon käyrä näyt- tää alaspäin. Se on hyvin huolestuttavaa, sillä olemme vientivetoinen kansantalous. Kilpailukykyyn pitääkin nyt satsata, Pakarinen muistuttaa. Hyvin ei mene kaupallakaan: tammi-maaliskuussa liikevaihto notkahti viisi prosenttia ja henkilöstön määrä kaksi prosenttia viime vuoden ensimmäiseen neljännekseen verrattuna. ? Helsingin seudulla kaupan ala on merkittävä työllistäjä, joten tämä näkyy työttömyyden selvänä kasvuna, Pakarinen sanoo. Tiedot selviävät Helsingin seudun kauppakamarin Kaupunkitutkimus TA:lla teettämästä toimiala-aineistosta. HSL:n talviaikataulut voimaan ??Helsingin seudun joukkoliikenteessä tapahtuu suuria muutoksia 10. elokuuta, kun talviaikataulut tulevat voimaan. Kaikkein suurimmat muutokset nähdään Vantaalla, jossa aloitetaan uuden bussilinjaston mukainen liikennöinti. Lisäksi aloittaa uusi runkolinja 560 (Vuosaari?Myyrmäki). Linjojen reittejä uusitaan myös muualla HSLalueella. Vantaan bussiliikenne muuttuu perusteellisesti 10. elokuuta, kun uuden linjaston mukainen liikennöinti alkaa. Samalla kertaa uudistuvat niin useimmat bussilinjat kuin lähes kaikki linjanumerotkin. Lue lisää Vantaan linjastouudistuksesta osoitteessa www. hsl.fi/vantaa. Niin ikään 10.8. aloittava runkolinja 560 parantaa HSL-alueen poikittaisyhte- Nro 14 ? Viikot 32-33 yksiä ja vahvistaa samalla HSL:n runkolinjaverkkoa. Linja kulkee Rastilasta Vuosaaren, Mellunmäen, Kontulan ja Malmin kautta Myyrmäkeen. Matkan varrella bussi sukeltaa myös Keskuspuiston ali Paloheinän ja Kuninkaantammen välillä yli kilometrin mittaista joukkoliikennetunnelia pitkin. Lue lisää runkolinjasta 560 osoitteesta www.hsl.fi/runkolinja560. Työttömien liikunta ??Erikoinen asia on se, että Suomen hallitus on yht´äkkiä huolissaan työttömien liikunnasta, vaikka esimerkiksi Alppilan Työttömät Työnhakijat (AlTyTy) ry:lle ei moneen vuoteen ole annettu hakemuksista huolimatta Kunnossa Kaiken Ikää (KKI) tukirahaa ! Alppilan Työttömät Työnhakijat (AlTyTy) ry on kes- kittynyt nimenomaan liikuntaan, kalastukseen, puutöihin ja muihin liikunallisiin asioihin juuri siksi, että halutaan pitää työkykyä yllä mahdollisen työpaikan varalta ! On mahdollista, ettei monelle muullekaan työttömyys-järjestölle ole KKIAvustusta annettu ja työttömät jäävät aina jälkeen, kun hinnat nousee, mutta työttömyyskorvaukset pysyvät ennallaan, joten miten siinä harrastaa muuta, kuin kävelyä tai juoksua niin kauan, kuin kenkien/ tossujen pohjat kestää ! Lassi Tiittanen Puutarhatontut eivät sovi suomalaiseen pihaan ??Suureksi harmikseni olen huomannut että suomalaisissakin puutarhoissa näkyy tätä nykyä keskieurooppalaista alkuperää olevia puutarhatonttuja. Onko meillä todellakin niin huono it- setunto että mallia täytyy ottaa ulkomailta, vaikka meillä olisi runsaasti puutarhakoristeita ihan omasta takaa? Suomalaiseen pihaan sopivia asioita ovat sademittari, aurinkokello ja moottorisahalla veistetty karhupatsas. Niissä silmä lepää, päinvastoin kuin näissä puutarhatontuissa. Bo Hager Käki Käen kukuntaa kiva on kuunnella, kesäiltoina luonnossa. Vaan käki, muuten niin mukava On tavoiltaan kavala. Munii munansa toisten lintujen pesään. Ei viitsi, ei kehtaa se itselleen rakentaa edes pesää. Käki toisilla linnuilla haudottaa ja näin laiskana jatkaa se sukuaan. Vaan lie luonto näin tämän tarkoittanut. Ei käki näin toimi tahallaan. Toimii vaistojensa mukaan. Olavi Kylliäinen Pikku-Huopalahti Laiva saapui satamaan Kerran vaan uudestaan laiva saapui satamaan. Kukat kulki aaltoihin, lempi toi ne takaisin. Elämänne onkin ihanaa, kun saa sen oivaltaa. Sävel tää soida saa, teidät kauas kuljettaa. Kerran vaan juhlitaan, näitä häitä tanssitaan. Muistan sen rakkahin, sinut siellä kohtasin. Onnentie teidät vie haaveiden satamaan. Sävel tää soida saa, teidät kauas kuljettaa. Kerran vaan uudestaan laiva saapui satamaan. Oravat nuo oksallaan ohjaa suuntaa oikeaa. Elämänne onkin ihanaa, kun saa sen oivaltaa. Sävel tää soida saa, teidät kauas kuljettaa. Toivo Levanko Tilkantori skulaa- Hectorin hengessä ??15.8.2015 klo 15-18 @ Tilkantori; Pikku-Huopalahti Tilkankatu 13, 00300 Hki. Tänä vuonna neljättä kertaa järjestettävä Tilkantori skulaa on kaikenikäisten ulkoilmamusiikkihappening, johon kaikki ovat tervetulleita  - eikä maksa mitään.  Tänä vuonna artistit tulkitsevat Hectorin musiikkia. Luvassa myös tanssiesityksiä, lasten - ja nuortenohjelmaa, senioreitakaan unohtamatta...mukana on asukasvartti, jos- sa Pikku-Huopalahtelaiset voivat esittää omaa ohjelmaansa, myös kiitelty pop up - kirpputori levittäytyy torille tänäkin vuona. Pikku-Huopalahti seura myy pullaa, kahvia ja makkaraa jne,  Toimelan kukkatarha kukittaa koko Tilkantorin.   Lavalla nähdään Tilkantori skulaa- houseband johtajanaan Johan Ekblad. Esiintymässä myös;  Freeman, Harri Saksala, Tuija Rantalainen & vahtikoira Veikko, Heinäsirkka, Sanna Karlsson -Sutisna, Syklaami-kööri, Riskiryhmä, Päi- vi Melamies, Satunnainen Matkailija- orkesteri, Teija Saarinen, sekä monet muut. Tilkantori  skulaa -tapahtuma on kasvattanut joka vuosi lähitapahtumana suosiotaan, happening on parhaimmillaan täynnä hyvää toritunnelmaa, sekä piristävää yhdessäoloa. Järjestää; Symmetric Kulttuuriyhdistys ry. Mukana menossa; Pikku-Huopalahti seura, Hgin Sosiaalivirasto, Meilahden seurakunta,  Toimelan palstayhdistys sekä Helsingin Kulttuurikeskus.
• MunkinSeutu Viikot 32-33 ? Nro 14 5 Yksityishenkilö osti muille asiakkaille 500 eurolla jäätelöä Millaisena koet ajatuksen, että Helsingin rannikolle noin 1-2 kilometrin päähän rantaviivasta rakennettaisiin tuulivoimaloita? Havainnekuvassa on tällä etäisyydellä olevia voimaloita, joiden tornin korkeus on 100 metriä ja siipien pituus 70 metriä. Helsinkiläisten suhtautumista tuulivoimaan selvitetään ??Helsingillä on tavoite tulla hiilineutraaliksi kaupungiksi vuoteen 2050 mennessä. Tuulivoiman lisääminen Helsingin energiapalettiin on yksi mahdollisuus tavoitteen saavuttamisessa. Verkkokyselyllä halutaan selvittää, miten kaupunkilaiset suhtautuvat tuulivoimaan ja tuulivoimaloiden rakentamiseen Helsingissä. Suomen kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa vuodelta 2013 tavoitteeksi on asetettu merkittävästi lisätä tuulivoimalla tuotettua energiaa. Vuonna 2013 tuulivoimalla tuotettiin noin prosentti Suo- messa kulutetusta sähköstä. Helsinki on kokonsa vuoksi merkittävä energiankuluttaja. Kaupungin tärkeimmät mahdollisuudet päästöjen vähentämisessä kytkeytyvät energian kulutukseen ja tuotantoon, esimerkiksi energiatuotannon muotoihin ja energialaitosten polttoainevalintoihin. Tuulivoimaa Helsinkiin? -kysely on auki elokuun loppuun asti Kaupunkilaisten toivotaan ottavan kantaa tuulivoiman rakentamiseen Hel- singissä. Vastaajat voivat kertoa näkemyksensä siitä, tulisiko tuulivoiman tuotantoa lisätä Helsingissä ja miten tuulivoiman rakentaminen heidän mielestään vaikuttaisi Helsingin imagoon ja maisemaan. Kyselyssä kartoitetaan myös mahdollisia paikkoja tuulivoimaloiden rakentamiselle sekä paikkoja, jonne tuulivoimaa ei missään tapauksessa tulisi rakentaa. Vastaajilta tiedustellaan, millaisena he kokevat ajatuksen tuulivoiman rakentamisesta merialueelle eri etäisyyksille rannasta, satama- ja voimala-alueille tai esimerkiksi täyttömäille Vuosaareen tai Malminkartanoon. Kyselyyn voi vastata osoitteessa www.tuulivoimakysely.fi suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi 31.8.2015 saakka. Kysely on osa tuulivoiman sijoittamisperiaatteet -työtä, jota kaupunkisuunnittelulautakunnan on tarkoitus käsitellä vuoden 2015 aikana. Työ ohjaa jatkossa tuulivoimaan liittyvää suunnittelua Helsingissä ja kyselyn tulokset muodostavat yhden työn merkittävistä näkökulmista. Hietarannan uimaranta uudistuu ja monipuolistuu ??Hietarannan uimaranta eli lempinimeltään Hietsu on tuhansien helsinkiläisten ja turistien suosima uimaranta. Liikuntavirasto on laatinut Hietarannan uimarannalle pitkäjänteisen korjaussuunnitelman, josta toteutetaan tänä kesänä syväsäiliöt, uudistetut sisääntulokäytävät, uusi pyöräparkki, uudet ulkokuntovälineet ja kiinteitä kalusteita. Ulkokuntoiluvälineitä asennetaan parhaillaan ja kesän aikana jätehuolto uudistuu eli rantojen sisään- tuloihin tulee uudet syväsäiliöt. Sisääntulokäytäviä myös korjataan kesän ja syksyn aikana. Kahvilan viereen tulevan uuden pyöräparkin rakentaminen alkaa loppukesällä. Peruskorjauksen yhteydessä alueelle tullaan asentamaan myös muutamia kiinteästi paikalleen asennettavia penkkejä. Koko Hietarannan uimarannan alue tullaan lähivuosien aikana korjaamaan. Tulevien vuosien korjauskohteina ovat rannan istutukset ja muut Ilmakuva Hietarannan uimarannasta. Kuvalähde KopterCam. viheralueet, kalusteet (kuntoiluvälineet, leikkivälineet, penkit, aidat), uimarannan rakenteet ja käytävät. Hietarannan uimarannalla on 7 rantapelastajaa, jotka päivittävät joka päivä uuteen www.mski.fi/mswim -palveluun rannan sinilevä- ja veden lämpötilahavaintonsa. Helsingin kaupungin liikuntavirastolla on yhteensä 13 valvottua uimarantaa, missä rantapelastajat valvovat uimareiden turvallisuutta. Rantapelastajien kausi on 1.6. - 9.8.2015. Valvonta-aika klo 10-18, paitsi Aurinkolahden ja Hietarannan uimarannalla klo 10-20. Tuona aikana rantapelastajat päivittävät joka päivä valvotuilla rannoilla tekemiään sinilevähavaintoja ja veden lämpötilahavaintoja mSwim-palveluun. Uudesta palvelusta löytyy myös tietoa valvottujen ja valvomattomien rantojen palveluista, kuten onko rannalla valvontaa, pukutiloja, wc ja kioskipalveluja. Palvelussa on mukana 25 uimarantaa. ??Nainen osti viidelläsadalla eurolla jäätelöä tuntemattomille Munkkiniemen lippakioskilla heinäkuussa. Helsinkiläinen Pirkko-Liisa Makkonen toi heinäkuisena päivänä kioskille 500 euroa ja sanoi, että siitä sopii maksaa jäätelöitä muille asiakkaille niin kauan kuin rahasta riittää. Makkonen sai idean tempaukseensa, koska hän oli torkahtanut penkille lippakioskin lähelle. Kaksi nuorta naista olivat tulleet hän- tä herättelemään huolestuneensa, josko hän tarvitsee apua. Tästä positiivisesta käyttäytymisestä ilahtuneena, Makkonen päätti jollain lailla siirtää iloa muillekin. Hänestä tuntui hyvältä, että joku välittää. Kioski sattui olemaan tapahtumapaikan vieressä ja hän päätti ilahduttaa tuntemattomia ihmisiä jäätelöllä. Helsingin sanomat kertoi asiasta 24.7. numerossaan. Pitäjänmäen datakeskuksen paikka varmistui ??Helsingin Pitäjämäelle on suunnitteilla Suomen suurin kaupallinen datakeskus, joka tulee palvelemaan konesalitilaa ja pilvipalveluita tarvitsevia yrityksiä. Datakeskuksen on määrä valmistua vuoden 2017 lopussa Höyläämötien ja Valimotien väliselle alueelle, jonka Sonera on hankkinut hallintaansa osin yksityisiltä omistajilta. Osan alueesta omistaa Helsingin kaupunki. Kaupungin omistama tontti on nyt vuokrattu Soneralle rakennushankkeen valmistelua varten, ja pitkäaikaisesta vuokrauksesta päätetään syksyllä. Pitäjänmäki valikoitui datakeskuksen sijainniksi lukuisista eri vaihtoehdoista. Datakeskuksen kannalta alueen valtteja ovat muun muassa hyvät liikenne- ja tietoliikenneyhteydet. Alueella on myös merkittävä ICT-yritysten keskittymä. ? Datakeskus mahdollistaa pääkaupunkiseudulle uutta digitalisointiin perustuvaa liiketoimintaa. Hyvät tietoliikennemahdollisuudet ovat liiketoiminnalle ja muille palveluille nykyisin samankaltainen välttämättömyys kuin sähkö ja toimivat kulkuyhteydet, osastopäällikkö Juhani Tuuttila kiinteistövirastosta toteaa. Valmis datakeskus tulee olemaan kooltaan noin 40 000 m2, josta suuri osa rakennetaan maan alle. Rakennuttamisen kustannukset ovat arviolta 130?150 miljoonaa euroa. Kouristuspotilaille turvallisempaa päivystyshoitoa pika-EEG:n avulla ??HUS:n Meilahden päivystyksessä on käytössä pikaEEG, jolla voidaan nopeasti varmistaa kouristuspotilaiden oikea hoito. Pitkittynyt kouristuskohtaus on aina hätätilanne, joka edellyttää tehohoitoa. Meilahden neurologian päivystyksessä hoidetaan vuosittain yli 700 kouristelevaa potilasta. Heitä hoidetaan ensin rauhoittavilla lääkkeillä, kuten bentsodiatsepiineilla, ja ellei kohtaus laukea suonensisäisillä epilepsialääkkeillä. Joskus hankalissa tilanteissa kouristuskohtaus kuitenkin jatkuu edelleen, jolloin potilas tarvitsee tehohoitoa ja pidempiaikaisen hoidon hengityskoneessa sedaatiossa. Status epilepticus eli pitkittynyt kouristuskohtaus on aina hengenvaarallinen tilanne, johon liittyy 20?40 %:n kuolleisuus. Noin puolella potilaista on taustalla aiemmin diagnosoitu epilepsia. Päivystysaikana pikaEEG:n avulla voidaan erottaa aivojen jatkuva sähköinen purkaus tilanteesta, jossa kohtaus on jo lauennut, mutta potilaan tajunnantaso on vielä alentunut. Tällöin tehohoitoa tarvitsevat potilaat voidaan siirtää tarvitsemaansa hoitoon nopeasti ja toisaalta vältetään turha jatkohoito potilaille, joilta koh- taus on jo saatu laukeamaan. Meilahden neurologian päivystyksessä pika-EEG otettiin käyttöön vuoden 2013 alusta ja se on vakiintunut osaksi päivystyspoliklinikan rutiinitoimintoja. Pika-EEG:ssä päivystyksen hoitajat laittavat 8-kanavaisen myssyrekisteröinnin paikalleen, päivystävä neurologi arvioi rekisteröintiä ja tekee hoitopäätökset. Varsinaisen lausunnon tutkimuksesta antaa kliinisen neurofysiologian lääkäri iltakymmeneen saakka tai seuraavana arkiaamuna. Pika-EEGtutkimuksia tehdään virkaajan ulkopuolella vuodessa noin50. Päivystysaika kattaa 72 % vuorokaudesta, joten pika-EEG:tä tarvitaan. Tulevaisuudessa päivystysaikainen pika-EEG-mahdollisuus pyritään laajentamaan koko HUS:n erva-alueelle. Kouristus on oire, joka voi johtua lukuisista syistä. Kouristuksen aikana kaikki raajat ja vartalon lihakset kouristelevat sekä tajunta on poissa. Kouristus johtuu aivojen sähköisen toiminnan äkillisestä häiriöstä, jolloin puhutaan epileptisestä kohtauksesta. Kouristuskohtauksen syy pitää aina selvittää, mikäli se ei ole jo tiedossa. Äkillisen kouristuskohtauksen jälkeen pitää hakeutua välittömästi hoitoon.
• MunkinSeutu 6 Päivyri Seurakunta Tuomas Heikkilä. Viikon mietelause: Lehtisaaren kappeli Kokemus on kallista viisautta ? se maksaa aikaa. Nimipäivät: Nro 14 ? Viikot 32-33 Matti Kurjensaari (1907-1988) Viikko 32 Ma 3.8. Nea, Neea, Linnea, Vanamo Ti 4.8. Veera Ke 5.8. Salme, Sanelma To 6.8. Keimo, Toimi Pe 7.8. Lahja La 8.8. Silva, Sylvi, Sylvia Su 9.8. Erja, Nadja, Eira Munkkiniemi Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ma, ti, to ja pe klo 9-13, ke klo 14-17, kesällä 1.6.-31.8. ma suljettu, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10-11, p. 09 2340 5118. Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo Viikko 33 Ma 10.8. Lauri, Lasse, Lassi Ti 11.8. Sanna, Susanna, Sanni, Susanne Ke 12.8. Kiira, Klaara To 13.8. Jesse, Okko Pe 14.8. Onerva, Kanerva La 15.8. Jaana, Marjo, Marja, Marianne, Marjut, Marita, Marjaana, Marianna, Jatta, Marjukka, Maritta, Marjatta Su 16.8. Aulis Raumantie 3 Ke 5. ja 12.8. klo 13-15 Kesäkahvila. Su 9.8. klo 11 Messu, Sinikka Peltohaka, Jari Koivistoinen. Ti 11.8. klo 18 Ekaluokkalaisten koulutielle siunaaminen. Tervetuloa myös vanhemmat, sisarukset, isovanhemmat ja kummit. Su 16.8. klo 11 Messu, Leo Glad, Sinikka Peltohaka, Tuomas Heikkilä. Klo 17 Kotiryhmäverkoston messu. Munkkiniemen kirkko Tiilipolku 6 To 6. ja 13.8. klo 13-15 Kesäkahvila Su 9.8. klo 13 Messu, Sinikka Peltohaka, Jari Koivistoinen. Su 16.8. klo 13 Messu, Leo Glad, Sinikka Peltohaka, Papinpöydänkuja 4 Ma 10.8. klo 18 Pyhän Laurin iltamessu, saarna Sami Mustakallio, lit. Sinikka Peltohaka. Messun jälkeen grillausta. Ti 11.8. klo 17 Ekaluokkalaisten koulutielle siunaaminen. Tervetuloa myös vanhemmat, sisarukset, isovanhemmat ja kummit. Tulevaa Lapsi- ja perhetyön kerhot jatkuvat kesätauon jälkeen syksyllä ma 24.8. alkaen (vko 35). Munkkiniemen päiväkerhoon mahtuu vielä ensi syksyn ryhmään 3 v. täyttäneitä lapsia, tied. 11.8. alkaen Leena Eronen p. 09 23405103 tai leena.eronen@evl.fi Munkkiniemessä kerhot: avoin päiväkerho ma klo 9.30-11.30, päiväkerho yli 3 v. ke klo 9-11.30, ensilapsikerho ke klo 15-16.30, päiväkerho yli 3 v. to klo 9-11.30, avoin päiväkerho to klo 15-16.30. Lehtisaaressa avoin päiväkerho ti klo 9.30-11.30. Munkkivuoressa naperokerho 2 v. ma klo 9.30-11.30, luontonaperokerho 2-3 v. ti klo 9.30-11.30, avoin päiväkerho ke 9.30-11.30. Naperokerhossa on vielä tilaa, ilm. ja tied. Rauna Mannermaa p. 09 23405134 tai rauna.mannermaa@evl.fi Ti 1.9. klo 13 alkaa Olohuone Munkkiniemen kirkolla. Ma 7.9. klo 10 alkaa Seniorien Kuntojumppa +65 Munkkivuoren srk-salissa. Ryhmä toimii viikoittain, lukukausimaksu 20 ?, ilmoittautuminen ja maksu kirkkoherranvirastoon. Ke 9.9. klo 13 alkaa Keskiviikkokahvila Munkkivuoren srk-salissa. Kansallispukujen juhlatuuletus Seurasaaressa lauantaina 8.8. klo 12-15 A-Seitsikon soittajia Suomenlinnassa 13.6.2015. Oikealta vasemmalle: Juha Malinen, Ilkka Malinen, Eero Huvio, Vilna Tyystjärvi, Aura Castrén, Olli-Pekka Näsärö, Juho Nurmi, Risto Vesala. Vaskimusiikki raikaa Munkkiniemenrannassa ??Akateeminen Seitsikko eli A-Seitsikko konsertoi kaksi kertaa Munkkiniemessä kesällä 2015. A-Seitsikko on 20-vuotiaan helsinkiläisen Akateemisen puhallinorkesterin (AP) pienyhtye. Soittajat ovat musiikin harrastajia ja ammattiopiskelijoita pääkaupunkiseudun korkeakouluista. Torviseitsikko on suomalainen kokoonpano, jota ei tavata samanlaisena muual- la maailmassa. Seitsikkojen kulta-aikaa elettiin 1800- ja 1900-lukujen taitteessa, jolloin niitä oli lukemattomia ympäri Suomea. Tunnetut suomalaissäveltäjät kuten juhlavuottaan viettävä Jean Sibelius, Leevi Madetoja ja Toivo Kuula kirjoittivat paljon musiikkia kokoonpanolle. 1900-luvulla seitsikkoperinne pääsi hiipumaan, mutta hiljattain on perustettu useita A-Seitsikon kal- taisia perinteen elävöittäjiä. Oikeaoppiseen vaskiseitsikkoon kuuluu seitsemän Esja B-vireistä vaskipuhallinta: Es-kornetti, kaksi B-kornettia, Es-vireiset alttotorvi ja tuuba sekä B-vireiset tenori- ja baritonitorvi. A-Seitsikko perustettiin keväällä 2015 Munkkiniemessä. Yhtyeellä on vahvat juuret Munkin seudulla: alue on soittajien kotiseutua, ja Länsi-Helsingin musiikkiopisto on tarjonnut Täyden palvelun hautaustoimisto Neuvonta ja päivystys 24 h puh. 726 0711 Hautauspalvelu Pietét Oy ? Arkut ja uurnat ? Kuljetukset ? Kukat ja sidontatyöt ? Pitopalvelut ? Hautakivityöt ? Perunkirjoitukset www.pietet.fi Munkkiniemi Huopalahdentie 3 00330 Helsinki puh. 488 140 Töölö Mannerheimintie 40 00100 Helsinki puh. 726 0711 Tapiola Kauppamiehentie 1 Heikintori, 3.krs, 02100 Espoo puh. 4559 5650 heille laadukasta opetusta. Niinpä seitsikko haluaa vuorostaan tarjota ilmaista viihdettä seudun asukkaille ja ohikulkijoille. Ensimmäinen esiintyminen Munkkiniemessä on lauantaina 29.8.2015 klo 18 mattolaiturin kupeessa. Ohjelmistossa on viihdyttävää kesämusiikkia tansseista marsseihin. Toisen esiintymisen ajankohtaa ei ole vielä päätetty, sillä sade esti kesäkuun alkuun suunnitellun konsertin. A-Seitsikko haluaa kiittää Munkkiniemen Rotaryklubia esiintymisten tukemisesta ja Länsi-Helsingin musiikkiopistoa harjoitustilojen tarjoamisesta. A-Seitsikon ohjelmisto on monipuolinen. Yhtye esiintyy myös tilauksesta. Tarjouspyynnön voi lähettää osoitteessa www.helsinkiwinds.com Teksti: Juho Nurmi Kuva: Raimo Oinas ??Venäjän keisari Aleksanteri III ja keisarinna Maria Feodorova vierailivat Saimaalla vuonna 1885. Kahdeksan kansallispukuista neitoa souti keisarinnalle lahjoitettavaa venettä ja tätä 130 vuoden takaista näytöstä pidetään suomalaisten kansallispukujen ensi-iltana. Sen kunniaksi Seurasaaressa järjestetään kansallispukujen juhlatuuletus, johon toivotetaan tervetulleeksi eri-ikäistä yleisöä juhlapuvuissaan. Yhteistyössä Kalevalaisten Naisten Liiton kanssa. Tuuletuspaikka on Antin aukiolla ja mukana tapahtumassa vierailee hyvän kahvin lähettiläs Paula-tyttö. Ohjelmassa mm. SampoFolkJamia ja Suomen kansallispukukeskuksen tuottama kuvaesitys suomalaisista kansallispuvuista. Antin aukion lava on vapaa myös osallistujien omille esityksille. Amerikkalaisten ja suomalaisten arkkitehtiopiskelijoiden suunnittelema ja rakennuttama Kalevalakehto-installaatio saaren eteläkärjessä on poikkeuksellisesti avoinna koko päivän. Kalevalakehtoon asetetaan näytteille Ulkomuseon perustajan, Axel Olai Heikelin, kokoamien mallien mukaisesti kirjottuja vohvelitöitä. Töitä ovat valmistaneet Kuhankosken tyttökodin oppilaat Laukaassa. Piknikille osallistuvien toivotaan saapuvan klo 11.30 Seurasaaren sillalle (mantereen puoleinen pääty), jossa kootaan kansallispukuisten tuulettajien kunniakuja. Sillalta matka jatkuu kulkueessa kohti tuuletuspaikkaa. Kansallispukuiset tuulettajat pääsevät maksutta Ulkomuseon taloihin. Tule sinäkin juhlimaan suomalaista kansallispukua! Käpylän Velodromi saa uuden tekonurmen ??Liikuntalautakunta hyväksyi tiistain 16.6. kokouksessa Käpylän liikuntapuistossa sijaitsevan Velodromin tekonurmen peruskorjaustyöhankkeen. Tekonurmen rakentaminen aloitetaan heinäkuussa ja tavoitteena on saada kent- tä valmiiksi syksyllä 2015. Velodromi rakennettiin vuosina 1938?1940 suunniteltuja vuoden 1940 kesäolympialaisia varten. Betonirakenteinen Velodromi oli vuonna 1952 toteutuneissa Helsingin olympialaisissa yhtenä kilpailupaikkana. Talvikauden 2015 - 2016 ulkoliikuntatilojen varaaminen ??Tekojääratojen ja -kaukaloiden, hiihtolatujen sekä talvijalkapallokenttien harjoitus- ja kilpailuvuorot ovat haettavissa talvikaudeksi 2015 - 2016. Tilavaraushakemukset tulee toimittaa kirjallisina, liikuntaviraston vakiovuoron tai yksittäisvuoron käyttöhakemuksella tilavarauksiin  viimeistään perjantaina 14.8.2015. Hakulomakkeita voi tulostaa osoitteestawww.suomi.fi/asiointi ja lähettää s-postiosoitteeseenliikuntapaikkavaraukset@hel.fi
• MunkinSeutu Viikot 32-33 ? Nro 14 7 Kolme sisarta Kumppanuustalo Hannassa ??Jo maaliskuusta lähtien Sturenkadulla sijaitsevassa Helsingin kaupungin Kumppanuustalo Hannassa on ollut säpinää ilta-aikaan ja lauantaisin: harrastajateatteriryhmä Origo on harjoitellut Anton T?ehovin näytelmää Kolme sisarta. Ohjaaja Erja Jokisen hellässä komennossa sekä vanhemmat konkarit että näyttelijöinä untuvikot ovat vähitellen rakentaneet näytelmää edeten lukuharjoituksista läpimenoihin, joissa vuorosanat on jo ulkoa opeteltu ja rooli sisäistetty. Puvustajalavastaja Hanna Mensosen hankkimien pukujen kokeileminen on tuonut harjoituksiin oman vivahteensa onhan kyseessä 1970-luvun miljööseen siirretty, mutta T?ehovin alkuperäistä tekstiä kunnioittava teos. Näytelmän teemoina voidaan pitää unelmoimista, joku voisi sanoa ?haihattelua? aina jonkin muun, paremman perään ja tyytymättömyyttä siihen, mitä on käsillä. Melko tyynen pinnan alla on suuria tunteita: pettymystä, riittämättömyyttä, katkeruutta, mutta myös rakkautta ja elämänuskoa. Näytelmän valinnasta ohjaaja Erja Jokinen kertoo: "Ehdotin näytelmää ja ryh- mä hyväksyi sen. Näyttelijät halusivat tehdä perinteisempää roolityöskentelyä kuin Origon edellisessä, lähinnä runoteksteihin perustuneessa Tunnetko?esityksessä. Ja tässä klassikossa todellakin on selvät ja monikerroksiset roolit, ja näin mahdollisuus syvällekin menevään analyysiin ja tulkintaan.? Erja Jokiselle ajankohtaiseksi näytelmän on tehnyt hänen oma suunnitelmansa muutosta maalle, entiseen lapsuudenkotiin; maisemiin ja tunnelmiin, joissa kaikki oli vielä hyvin (kesät kuumia ja talvet lumisia), paikkaan, jossa unelmat ja haaveet toteutuvat. Mutta estääkö tuollainen unelmointi elämisen tässä hetkessä? Tekevätkö unelmat meistä vain tyytymättömiä tämän hetkiseen elämään? Tätä näytelmä ja meidän esityksemme pohtii; emmekä edes anna "oikeaa" vastausta, että jää katsojille kotiinkiin mietittävää, avaa Erja esitystä. T?ehov kirjoitti näytelmän alunperin komediaksi ja oli tyytymätön sekä ensiesityksen (vuonna 1901) ohjaukseen että esityksen saamaan vastaanottoon, kun katsojat poistuivat teatterista itkien, myötäeläen roolihenkilöi- den kohtaloita. Esitykseemme olemme kyllä löytäneet ja käytämmekin komedian aineksia, mutta kyllä perustunnelma on haikeus, mutta toisaalta myös taistelutahto ja toivo, kertoo Erja. Teatteri Origo on uusi, vastikään rekisteröity yhdistys. Teatteri Origo on toiminut aikaisemmin Kumppanuustalo Hannan harrastajateatteriryhmä -nimellä. Jotkut ryhmässä näyttelevistä ovat olleet mukana useammissa aiemmissa Hanna-talon näytelmissä. Teatterissa ja tässä esityksessä on lisäksi näytelmäharrastuksensa vasta aloittaneita. Kolmessa sisaressa An- Yritysrintamalta kuuluu myös hyvää tänä kesänä ??Henkilöstövähennykset ja säästökuurit ovat olleet pitkään yritysten arkea. Kaikki toiminta ei kuitenkaan ole pelkkää kustannusten karsimista. Kauppakamarien tekemän selvityksen mukaan yritykset tekevät merkittäviä investointeja ja palkkaavat uusia työntekijöitä kaikkialla Suomessa. Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilän mukaan yksityisellä sektorilla toimivien yritysten tarjoamat työpaikat luovat uskoa tulevaisuuteen: ?Kohti uutta nousua mennään, vaikka tie on vielä pitkään kivinen.? Penttilän viesti poliittisille päättäjille on yksinkertainen: ?Yritykset kyllä nostavat Suomen, jos omistaminen, yrittäminen ja työnteko tehdään taas kannattavaksi?. Biotuotantoon panostetaan Hyviä yrityksiin liittyviä uutisia löytyy joka puolelta Suomea. Kauppakamarit ovat listanneet omalla alueella tapahtuvia merkittävimpiä investointeja ja hankkeita sekä muita elinkeinoelämään liittyviä hyviä uutisia. Moni teollisuusyritys tekee huomattavia investointeja tuotannon laajentamiseen. Varsinkin metsäteollisuudessa tapahtuvat suurhankkeet osoittavat, että alan yritykset ovat pitkään jatkuneen rakennemuutoksen jälkeen onnistuneet kohdentamaan toimintaansa uusiin kannattaviin tuotteisiin. Metsäteollisuuden yritykset panosta- vat tällä hetkellä merkittävästi mm. bioalan tuotantolaitoksiin. Kaupan alalla tehdään myös isoja investointeja. Uusia kauppakeskuksia rakennetaan Helsinkiin ja Tampereelle. Helsingin Kalasatamaan nouseva kauppakeskus on Suomen suurin tällä hetkellä käynnissä oleva kaupunkirakennushanke. Tampereen ydinkeskustaan rakennettava kauppakeskus Ratina tulee tarjoamaan liiketilaa yli 150 liikkeelle. Lapissa iloitaan erityisesti siitä, että Aasiasta tulevat turistit ovat löytäneet Lapin matkailukohteena. Matkailijamäärät ovat tämän ansioista kehittyneet myönteisesti, vaikka venäläisten matkailijoiden määrä on laskenut. Lappiin odotetaan myös isoja kaivoshankkeita. Soklin fosfaattikaivoksen miljardihankkeesta on tarkoitus tehdä lopullinen päätös lähiaikoina. Panostus uusiin LNG-terminaaleihin, joissa käsitellään nesteytettyä maakaasua, näkyy myös konkreettisesti eri puolilla Suomea. Porin Tahkoluotoon rakennettava terminaali valmistuu ensi vuonna. LNG-terminaaleja on suunnitteilla myös Tornioon ja Raumalle. Suurimmat hankkeet ovat kymmenien miljoonien arvoisia ja luovat lukuisia uusia työpaikkoja maakuntiin. Helsingin seudun merkittävimpiä investointeja ja positiivisia talousuutisia ovat: Kalasatamassa käynnistyy Suomen suurin kaupunkirakennushanke. Kantakaupungin suurimman ostoskeskuksen lisäksi alueelle tulee asunnot 20 000 ihmiselle sekä 8 000 uutta työpaikkaa. Myös Pasilassa alkaa mittavaa rakennushanke, josta halutaan ?toinen keskusta? kaupungille toimistoineen, liikkeineen ja palveluineen. Kehäradan liikenne käynnistyi kesällä - junalla pääsee suoraan lentokentälle. Myös Länsimetro-hanke etenee, kakkosvaiheen työt käyntiin. Helsinki-Vantaan lentoaseman on Pohjois-Euroopan johtava kaukoliikennekenttä. Matkustajamäärät ovat olleet tasaisessa kasvussa, ja vastatakseen kysyntään lentoasema on käynnistänyt mittavan kehitysohjelman. Helsingin seudun markkinaehtoinen vuokra-asuntotuotanto kasvaa ja vastaa väestönkasvun tuomaan kysyntään (alhaisen korkotason aikana sijoittaminen vuokra-asuntoihin on muodostunut kiinnostavaksi) Sonera perustaa Helsinkiin Pitäjänmäelle Suomen suurimman, kaikille yrityksille palveluja tarjoavan datakeskuksen. Datakeskuksen suunniteltu kapasiteetti on vähintään 30 MW ja teoreettinen maksimikapasiteetti jopa 100 MW. Datakeskus valmistuu vuoden 2017 lopussa.Datakeskuksen rakennuttaminen maksaa arviolta 130-150 MEUR. Rakennuttaminen tulee työllistämään satoja työntekijöitä parin vuoden aikana. Valmiin datakeskuksen ympärille arvioidaan syntyvän runsaasti uutta liiketoimintaa ? eräänlainen datakeskusta hyödyntävä ekosysteemi. drein roolia näyttelevä Tuukka Lahtinen kertoo lähteneensä mukaan produktioon siksi, että näytteleminen on yksinkertaisesti kivaa. Andrein rooli on välillä tuntunut jopa pelottavan läheiseltä, joka tapauksessa näytelmän harjoittelu on kuitenkin tuntunut hyvältä. Ryhmässä on mu- kana vanhoja ja uusia ystäviä, joiden kanssa yhteisen projektin toteuttaminen on tuntunut nautinnolliselta. Näytelmän ensi-ilta on lauantaina 15.8. klo 19. Muut esitykset ovat välillä 16. - 30.8. sunnuntaisin, keskiviikkoisin, torstaisin ja lauantaisin. Esitykset ovat klo 19 paitsi sunnuntaisin klo 15, Kumppanuustalo Hannan pihalla, osoitteessa Strurenkatu 12. Katsomo on osittain katettu, väliajalla puffetti ja sisäänpääsy vapaa. Varauksia ei tarvita. Lisätietoja saa puhelinnumerosta 041 510 6528. Teksti: Outi Suhonen Lentoaseman junaliikenne on alkanut sujuvasti ??Kehäradan viideskin uusi asema avattiin liikenteelle perjantaina 10. heinäkuuta, kun I- ja P-junat alkoivat pysähtyä myös Lentoasemalla. Liikenne uudella asemalla ja sen ympäristössä on lähtenyt käyntiin hyvin. Juna pysähtyi Lentoasemalla ensimmäistä kertaa perjantaiaamuna kello 4.27, kun I-juna Helsingistä saapui sinne. Aivan lopullisessa muodossaan asema ei vielä ole, sillä suora yhteys asemalta terminaalirakennukseen valmistuu vasta lokakuun lopussa. Siihen asti matkustajat voivat kulkea juna-aseman ja terminaalien väliä joko opastettua kävelyreittiä pitkin tai maksuttomalla, jatkuvasti liikennöivällä sukkulabussilla. Kävelymatka aseman uloskäynniltä ykkösterminaaliin on noin 450 metriä ja kakkosterminaaliin 800 metriä. HSL:n oppaat ovat olleet neuvomassa matkustajia sekä juna-asemalla että lentoaseman terminaalissa. ? Liikenne on alkanut hyvin. Ihmiset ovat löytäneet väliaikaiset kävelyreitit, ja myös ilmainen sukkulabussi on palvellut matkustajia ilman ongelmia, kertoo HSL:n liikennepalvelut-osaston sopimuspäällikkö Kimmo Sinisalo. Uuden aseman avaaminen ei ole myöskään aiheuttanut junille viivytyksiä. Lentoaseman juna-aseman avautumisen myötä bussin 615 (Rautatientori? Lentoasema) liikennettä on harvennettu. HSL suosittelee lentoaseman matkusta- jia käyttämään junaa. Kehäradan varrella myös asuntomessut Perjantaina alkoivat myös asuntomessut Vantaan Kivistössä, ja sinnekin pääsee näppärästi Kehäradan I- ja P-junilla. Lisäksi Kivistön asemalta messualueen portille on mahdollista matkustaa kuskittomilla ja maksuttomilla CityMobil2-automaattibusseilla, joka ovat osoittautuneet hyvin suosituiksi. HSL on automaattibussien kokeiluhankkeessa mukana. Runsaan kilometrin matkan Kivistön asemalta messualueelle voi taittaa myös asuntomessujen järjestämillä tavallisilla busseilla tai kävellen. Vanhojen asuntojen kauppamäärät lisääntyivät alkuvuonna suomessa Loppukeväästä kiinnostuksen lisäys kohdistunut etenkin vanhoihin rivitaloihin ja omakotitaloihin ??Käytettyjen kerros-, rivija omakotitalojen kauppa jatkoi vahvistumistaan alkuvuonna Suomessa: kauppamäärä kasvoi tammi-toukokuussa 2015 yhdellä prosentilla edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, kertoo Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto KVKL. ? Selkein piristysruiske on nyt saatu käytettyjen omakotitalojen kauppaan, joka lisääntyi tammmi-toukokuussa 5,3 prosenttia. Myös vanhat rivitaloasunnot ovat kiinnostaneet al- kuvuonna selvästi edellisvuotta enemmän ja niiden kauppa lisääntyi reilu 2 prosenttia. Vanhat kerrostaloasunnot puolestaan ovat menneet kaupaksi alkuvuonna viimevuotiseen tahtiin, luonnehtii tilannetta KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malila. Tammi-toukokuussa vanhoja kerrostaloasuntoja välitettiin yhteensä 11045, vanhoja rivitaloja 4170, ja vanhoja omakotitaloja noin 4285 kappaletta. Toukokuun osalta käytettyjen asuntojen kaupat lisääntyivät vuodentakaisesta toukokuusta 1,22 prosenttia. Eniten kasvua tapahtui käytettyjen rivitalojen kauppamäärässä, joka oli vuoden takaista 5,4 prosenttia suurempi. Käytetty- jen omakotitalojen kauppamäärä kasvoi lähes 4 prosenttia ja kerrostaloasuntojen reilut 0,5 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi KVKL:n valtakunnallisesta kauppahintapalvelusta. ? Kauppaluvut kertovat yleisen aktiviteetin lisääntymisestä Suomen asuntomarkkinoilla. Kuluvan vuoden toukokuu on ollut monelle kiinteistönvälitysyritykselle toiveita herättävä ja joillekin jopa vilkkain kauppakuukausi pariin viime vuoteen. Positiivinen kauppavire tuntuisi jatkuneen myös kesäkuun puolella. Kuluttajien luottamus on ollut viime aikoina vahvistumaan päin ja tämä heijastuu myös asuntomarkkinoille, arvioi Jukka Malila loppukevään tilannetta Suomessa.
• MunkinSeutu 8 Puheenvuoro Alkoholilain normiperkauksella potkua ravintola-alalle ??On kaupunkilaisjärjen vastaista, että pienissä yrityksissä vähäisiä resursseja joudutaan tuhlaamaan kohtuuttomasti turhiin normien ja turhauttavaan byrokraattisten velvoitteiden täyttämiseen. Tarpeettomilla kielloilla ja vaatimuksilla kampitetaan ja lannistetaan yrittäjyyttä. Uuteen hallitusohjelmaan kirjattu normienpurku on saatava konkreettisesti käyntiin. Ahtaalleajetulla matkailu- ja ravintola-alalla työsarkaa norminpurussa riittää, kun tavoitteena on luoda uutta kasvua ja työpaikkoja Suomeen. Kiritänkin hallitusta tuomaan eduskuntaan pikaisesti esityksiä, joilla puretaan alkoholilainsäädännön turhia normeja. Kasvavien työttömyyslukujen on kiritettävä hallitusta priorisoimaan esityksiä, joilla yrittäjyyttä ja työpaikkojen syntyä voidaan helpottaa. Kauan odotettu alkoholilainsäädännön kokonaisuudistus jäi valitettavasti viime hallituskaudella puolitiehen. Valmistelun tuloksena sosiaali- ja terveysministeriössä on valmiina lista vanhentuneista ja turhista pykälistä, joilla ei juurikaan ole merkitystä alkoholin kulutukseen tai sen aiheuttamiin haittoihin. Olen toistuvasti esittänyt, että norminpurku aloitetaan näistä pykälistä. Viimeksi ehdotin asiaa kesäkuussa pääministeri Sipilälle eduskunnan täysistunnossa, jossa käsiteltiin pääministerin ilmoitusta normien purkamisesta. Kuvaava esimerkki on heinäkuussa uutisoitu Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan uusi lonkerojuoma, jota ei saa myydä ravintoloissa tölkissä vaan  ainoastaan 8 senttilitran annoskoossa. Kyse on asetuksesta, joka rajoittaa juomien anniskelumyyntiä niiden valmistustavan perusteella. Ei ole tarkoituksenmukaista, että 6% vahvuiseen juomasekoitukseen sovelletaan samoja anniskelumyyntiä koskevia säännöksiä kuin vaikkapa viskiin, konjakkiin ja vodkaan.  Tämän kesän lonkerotapauksen ohella esimerkkejä löytyy alkoholilaista runsaasti. Esimerkiksi ravintoloiden anniskelualueiden tiukkoja rajoja tulee keventää. Nykykäytäntö on aiheuttanut hämmennystä muun muassa Helsingin Hietalahden kauppahallissa, jossa eri ravintoloista alkoholia ja ruokaa tilaavat eivät voi istua samoissa pöydissä. Uudistamisen varaa on myös rajoituksissa, jotka koskevat anniskelupaikan vastaavaa hoitajaa ja häneltä vaadittua työkokemuksen määrää. Vaateet aiheuttavat vain turhia harmaita hiuksia ravintola-alan yrittäjille ja tapahtumanjärjestäjille. Pienpanimoille tulee sallia suoramyyntioikeudet ilman elintarvikekylkiäisiä. Tällä hetkellä alle 4,7 %til. alkoholia sisältävien juomien suoramyynti pienpanimoista on mahdollista ainoastaan perustamalla panimon yhteyteen elintarvikekioski. Tästä niin sanotusta kioskikikkailusta on päästävä eroon. Meillä ei ole varaa ylläpitää turhia pykäliä, joilla ei juurikaan ole merkitystä alkoholin kulutukseen ja jotka vain jarruttavat työpaikkojen syntyä ja hankaloittavat malla valintakokeella saattoi hakea kaikkiin näihin yliopistoihin, kertoo tiedekunnan opintoasiainpäällikkö Helena Huhtala. Lukumääräisesti eniten pyrkijöitä oli käyttäytymistieteelliseen, humanistiseen ja valtiotieteelliseen tiedekuntaan. Aloituspaikkoihin nähden tiukin seula oli psykologian, sosiaalipsykologian, sosiaalityön ja yleisen valtio-opin (maailmanpolitiikan tutkimuksen linja) oppiaineisiin. Näissä hakukohteissa hakijoita oli 31? 35 jokaista aloituspaikkaa kohti. Ensisijaisia hakijoita oli paljon myös viestintään, Aasian tutkimukseen ja logopediaan. Ensikertalaiskiintiöt käyttöön vuoden kuluttua Tänä vuonna opiskelijavalinnassa oli ensimmäistä kertaa käytössä valtakunnallinen korkeakoulujen yhteishaku. Siinä ovat mukana kaikki yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Jokaiselle hakijalle tarjotaan korkeintaan yhtä opiskelupaikkaa. Valittavien hakukohteiden määrä oli rajattu kuuteen, mikä saat- ??Finavian koko kehitysohjelma jakautuu kolmeen päävaiheeseen, joista ensimmäinen lähtee käyntiin näillä näkymin alkuvuonna 2016. Investoinnin suuruus on 400 miljoonaa euroa. Tarkoituksena on laajen- 3700 uutta opiskelijaa Helsingin yliopistoon ??Opiskelupaikan sai harvempi kuin joka kuudes hakija. Suosituimmat oppiaineet pysyivät ennallaan. Helsingin yliopistoon haki tänä vuonna opiskelemaan reilut 24 200 henkeä, mikä on yhdeksän prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. Hakijoista hyväksytyksi tuli noin 15 prosenttia. Hakijamäärät vähenivät parisenkymmentä prosenttia bio- ja ympäristötieteellisessä, humanistisessa, käyttäytymistieteellisessä ja valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Maatalousmetsätieteellisessä ja matemaattis-luonnontieteellisessä pudotusta oli vielä enemmän. Tiedekuntien sisällä hakukohteiden välillä on kuitenkin eroja. Vetovoimaansa paransi farmasian tiedekunta, jossa hakijoita oli selkeästi enemmän kuin viime vuosina. ? Koulutus valmistaa tiettyyn ammattiin, ja alalta työllistyy hyvin. Lisäksi pääsykoe oli tänä vuonna eri päivänä kuin lääketieteellisessä. Kehitimme valintakoeyhteistyötä Itä-Suomen yliopiston ja Åbo Akademin kanssa siten, että sa- Helsinki-Vantaan jätti-inv tuo työtä tuhansille ihmis Terminaalilaajennus suomalaisten arkea. Matkailu- ja ravintolaalalla on tarjota Suomelle lukuisia kasvun mahdollisuuksia, joihin on nyt tartuttava sääntelyä perkaamalla. Puhdas suomalainen ruoka on valttikorttimme ja juomakulttuuri on osa ruokakulttuuria.  Olut on kokenut uuden arvonnousun erityisesti kasvaneen lähiruokatrendin myötä. Lukuisat pienpanimot täydentävät käsityöläis- ja erikoisoluillaan suurempien panimoiden valikoimia. Juomavalikoimiamme ovat rikastuttaneet viime vuosina myös tilaviinit ja -liköörit. Alkoholipolitiikkaa kehitettäessä on pohdittava keinoja, joilla voidaan edistää ja kehittää edelleen ravintola ja ruokakulttuuria sekä pienpanimo- ja tilaviinisektoriamme. Norminpurku on keskeinen pääministeri Sipilän hallituksen tavoite ja työhön on ryhdyttävä viipymättä kaikilla hallinnonaloilla.    Sari Sarkomaa kansanedustaja valtiovarainvaliokunnan jäsen www.sarisarkomaa.fi toi osaltaan vähentää hakijamääriä. Hakijoiden aktiivisuutta vähensivät myös ensi vuonna käyttöön otettavat ensikertalaiskiintiöt. Vuodesta 2016 alkaen korkeakoulut velvoitetaan varaamaan yhteishaun hakukohteissa riittävä määrä paikkoja ensikertalaisille. Helsingin yliopiston tiedekunnat päättävät ensikertalaiskiintiöiden suuruudesta syksyllä. ? Kiintiöitä ei kannata pelätä, sillä myös alan vaihtajilla on jatkossa turvatut mahdollisuudet hakeutua ja tulla valituksi uuteen koulutukseen, sanoo Helsingin yliopiston vararehtori Keijo Hämäläinen. Kokonaisuutena näyttää, että uusien järjestelyjen vuoksi opiskelupaikkaa on haettu harkitummin. Osa tiedekunnista on jopa tyytyväisiä hakijamäärän vähenemiseen, koska valikoituneiden hakijoiden uskotaan olevan motivoituneita. Valinnan tulokset näkyvät valtakunnallisessa Opintopolku-palvelussa hakijoille. Opiskelupaikka tulee ottaa vastaan 17.7. kello 15 mennessä. Nro 14 ? Viikot 32-33 taa terminaalitiloja ja matkatavaratehdasta sekä lisätä konepaikkojen määrää. Terminaalin laajentaminen aloitetaan non-Schengenalueen eteläsiivestä, ja sen valmistuttua siirrytään länsisiiven rakentamiseen kesällä 2017. Länsisiiven on tarkoitus valmistua kesällä 2020. Finavian tekninen johta- ja Henri Hansson kertoo, että laajennusosa kasvattaa terminaalin pinta-alaa 75  000 neliömetrillä. Se vastaa Linnanmäen huvipuiston kokoista aluetta. ? Rakennustyömaasta tulee yksi Suomen suurimmista. Noin kolmen Musiikkitalon suuruisen investoinnin työllisyysvaikutus on Suomessa 5  000 henkilö- Kuninkaantammen asuntorakentaminen alkaa ??H e l s i n gin Kuninkaantammen alueen asuntorakentaminen alkaa. Uuden alueen ensimmäiset asunnot rakentaa Skanska Talonrakennus Oy, jonka kohteisiin As. Oy Siena ja As. Oy Helsingin Umbra tulee yhteensä 128 vapaarahoitteisKuva: Arkkitehtitoimisto Brunow & Maunula / Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. ta omistusja vuokraasuntoa. den asunnon rakentamisen nalla saadaan rankkasateiKuninkaantammi rakentuu aloitus. Rakennuttajina ja den aiheuttamat tulvat kuLuoteis-Helsinkiin Keskus- rakentajina näissä tulevis- riin ja estetään haitallisten puiston ja Vantaanjoen tun- sa kohteissa ovat A-Kruu- epäpuhtauksien valuminen tumaan, Hakuninmaan pien- nu Oy, Avain Vuokrako- vesistöihin. taloalueen pohjoispuolelle. dit Oy, Helsingin asuntoTalojen ja nimistön väVanha teollisuus- ja varasto- tuotantotoimisto ATT, Jat- rikkyys kunnioittaa maarakennusten alue on aloitta- ke Uusimaa Oy, JM Suomi laustaidetta nut muodonmuutoksensa 5 Oy, Rakennusliike RepoKuninkaantammen talo000 asukkaan kaupungin- nen Oy, YIT Rakennus Oy jen iloiset värit ja alueen osaksi. Alueen keskustasta sekä Yrjö ja Hanna -säätiö. nimistö ovat saaneet innoitulee kerrostalovaltainen, ja tuksensa maalaustaiteesta. Hulevesien hallinnan keskustaa ympäröivät pienYksi nimistön kantavista taloalueet puistoineen. Aluteemoista on merkittävät pilottialue een ympärillä säilyvät mosuomalaiset naistaiteilijat. nipuoliset viheralueet sekä Kuninkaantammi on hu- Heitä kunnioittavia nimiä ulkoilureitit Vantaanjoelle ja levesien hallintamenetelmi- ovat alueella saaneet niin Keskuspuistoon. en pilottialue, jossa uudet puistot, viheralueet kuin ? Kuninkaantammessa suunnitteluratkaisut tulevat polutkin. asukkaat voivat nauttia kes- näkymään sekä asuinpihoilKuninkaantammi on saatävästä kaupunkielämästä la, kaduilla, aukioilla että nut ylvään nimensä tamKeskuspuiston kupeessa, puistoissa. Pihojen suun- mesta, jonka tarinan muluonnehtii projektinjohta- nittelussa suositaan näky- kaan istutti Ruotsin kuninja Kimmo Kuisma uutta viin jääviä sadepuutarhoja. gas Kustaa III 1700-luvun asuinaluetta. Hulevesiä käsitellään syn- lopulla. Tammi seisoo niAsuntorakentaminen kiih- typaikallaan ja vesiä viivy- meään kantavassa puistostyy vuonna 2016, jolloin tetään kosteikoissa ja viher- sa alueen pohjoisosassa lätavoitteena on yli 600 uu- alueilla. Hulevesien hallin- hellä Vantaanjokea.
• MunkinSeutu Viikot 32-33 ? Nro 14 9 vestointi sille työvuotta, sanoo Hansson. Finavian fokuksessa Vaikka terminaalin pinta-ala kasvaa 45 prosenttia nykyiseen verrattuna, pyritään välimatkat pitämään lyhyinä, palvelut helposti saavutettavissa ja asiointi sujuvana. ? Helsinki-Vantaan vah- vuuksia ovat lyhyet vaihtoajat, ystävällinen henkilökunta ja maailmanluokan palvelut. Nämä haluamme säilyttää myös matkustajamäärien kasvaessa, sanoo lentoasemajohtaja Ville Haapasaari Finaviasta. Haapasaari kertoo, että suunnittelun punaisena lankana on suomalaisuus, mikä näkyy sisustuksen materiaalivalinnoissa ja palveluratkaisuina. Oleskelutiloihin tuodaan viihtyisyyttä muun muassa erilaisilla ääni- ja valaistusmaailmoilla. Myös palveluiden konseptointi on käynnissä parhaillaan. Ravintoloiden ja myymälöiden lisäksi laajennukseen saadaan elämyk- sellisiä palveluita. Uusien digitaalisten ratkaisujen avulla sujuvoitetaan ja helpotetaan lennolle siirtymistä. Matkustajille tarjotaan entistä parempaa reaaliaikaista opastusta, ja he voivat lentoa odotellessaan tilata lähtöportille erilaisia palveluita. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi vastakeitetty kahvi tai jet lag -hieronta. Laajarunkokoneet Terminaalilaajennuksen lisäksi lentokoneiden pysäköinti- ja rullausalueella tehdään mittavia uudistustöitä. Työmaa käsittää 330 000 neliömetriä eli 65 jalkapallokentän kokoisen alueen. Laajarunkokoneita varten valmistuu kahdeksan uutta siltapaikkaa, minkä ansiosta paikkojen määrä kaksinkertaistuu nykyisestä kahdeksasta 16:een. Siltapaikat tarkoittavat matkustajalle lisämukavuutta, kun bussikuljetuksia lentokoneeseen tarvitaan vähemmän. Samaan aikaan terminaalin alla sijaitsevaa, vuonna 2009 valmistunutta matkatavaratehdasta laajennetaan. Matkatavarakeskuksen huippukapasiteetti nousee 11 000 laukkuun tunnissa. Kohti 20 miljoonaa matkustajaa Finavia käynnisti vuon- na 2013 mittavan, noin 900 miljoonan euron kehitysohjelman Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Kehitysohjelman tavoitteena on vastata kasvavan matkustajamäärän tarpeisiin. Kansainvälisesti kilpailukykyinen lentoasema on koko Suomen hyvinvoinnin kannalta tärkeää. Finavian kehitysohjelma on myös kansallinen investointi. Lentoliikenne työllistää Suomessa suoraan tai välillisesti noin 100 000 ihmistä. Vuoteen 2020 ulottuvan kehitysohjelman myötä Helsinki-Vantaalle syntyy 5  000 uutta, pysyvää työpaikkaa. Rakennusaikainen työllisyysvaikutus on 14 000 henkilö- työvuotta. Finavia tarjoaa ja kehittää lentoasema- ja lennonvarmistuspalveluja, joiden kulmakivinä ovat turvallisuus, asiakaslähtöisyys ja kustannustehokkuus. Finavian kattava 24 lentoaseman verkosto mahdollistaa kansainväliset yhteydet Suomesta maailmalle ? ja maailmalta eri puolille Suomea. Helsinki-Vantaan lentoasema on Pohjois-Euroopan johtava vaihtoasema kaukoliikenteessä. Vuoden 2014 liikevaihto oli 350 miljoonaa euroa ja konsernin henkilöstömäärä 2200. Kuvat PES-Arkkitehdit Oy Saunayrittäjä Kimmo Helistölle Löylynhenkipalkinto 2015 ??Suomen Saunaseura ry on myöntänyt tämän vuoden Löylynhenki-palkinnon Kimmo Helistölle tunnutuksena hänen ansiokkaasta ja pitkäjänteisestä työstään yleisen saunakulttuurin ylläpitämisessä sekä suomalaisen saunakulttuurin tunnetuksi tekemisessä. Kimmo Helistö on toiminut helsinkiläisen Sauna Arlan yrittäjänä keväästä 2006. Kimmo Helistö perusti vuonna 1997 Höyryklubinimisen saunaklubin. Höyry-klubi on vienyt suomalaista saunaa ansiokkaasti maailmalle ja osoittanut sa- malla, että saunominen on hauskaa eikä ryppyotsaista toimintaa. Höyry-klubi on kiertänyt kansainvälisiä festivaaleja ja taidetapahtumia eli sauna on tuotu osaksi muuta kulttuuria. Höyry-klubi on viimeisten 13 vuoden aikana lämmittänyt saunansa neljästi New Yorkissa sekä kaikissa Pohjoismaissa, Virossa, Saksassa, Hollannissa, Belgiassa, Ranskassa ja Fär-saarilla. Sauna vaikka Senaatintorille ? Yleisten saunojen pitää Löylynhenki-palkinto ??Saunaseura voi myöntää vuosittain Löylynhenki-palkinnon ansiokkaasti saunan hyväksi toimineelle henkilölle tai yhteisölle. Palkinto on jaettu vuodesta 1988. Viime vuonna palkinnon sai Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck, 2013 Rajaportin sauna Tampereelta ja 2012 arkkitehti Pekka Tommila. Suomen Saunaseura ry Suomen Saunaseura ry on vuonna 1937 perustettu yleishyödyllinen yhdistys. Seuran tarkoitukse- na on muun muassa suomalaisten saunaperinteen vaaliminen, saunan tuntemuksen syventäminen sekä tutkimus- ja julkaisutoiminta. Saunaseuran Saunatalo sijaitsee Helsingissä, Lauttasaaren Vaskiniemessä. Seuralla on noin 4 200 jäsentä. Suomen Saunaseura on kansainvälisen saunaliiton, International Sauna Association ISA:n jäsen. Saunaseura julkaisee neljä kertaa vuodessa ilmestyvää Sauna-lehteä. olla helposti lähestyttäviä. Niitä tulee olla ihan kaupunkien ytimessä, vaikka Senaatintorin laidalla, Kimmo Helistö sanoo. Hän uskoo uudenlainen kaupunkikulttuurin tuovan kaupunkeihin myös uusia saunoja. ? Yleiset saunat ovat saaneet uuden merkityksen. Niihin ei tulla enää vain peseytymään, vaan niistä on tullut osa avointa kaupunkikulttuuria. Saunoihin tullaan sosiaalisen merkityksen vuoksi kuin kahviloihin, Helistö sanoo. ? Nykyiset yleiset saunat eivät kilpaile keskenään, vaan ne täydentävät toinen toisiaan. Olen vakuuttunut, että kymmenen vuoden kuluttua Helsingissä on tusinan verran yleisiä saunoja. Sauna Arla on perustettu 1929. Kimmo Helistölle Sauna Arlassa on merkityksellisintä sen autenttisuus, jollaista ei Helsingistä juuri enää löydä. ? Sauna Arla on minulle henkilökohtainen suojeluhanke, mutta sen  kautta olen myös oppinut ymmärtämään saunan laajempaa merkitystä - niin kulttuurin kannalta kuin taloudellisestikin. Helistö on mukana suunnittelemassa uutta yleistä saunaa Jätkäsaareen rakennettavaan Airut-kortteliin, ja hän ryhtynee myös senkin saunan yrittäjäksi. ? Yleiset saunat tulevat varmasti lisääntymään uuden kaupunkikulttuurin myötä. Saunoja tulee olla ihan kaupunkien ytimessäkin, jotta niihin on helppo mennä, sanoo Sauna Arlan yrittäjä, Löylynhenki-palkittu Kimmo Helistö.
• MunkinSeutu 10 Helsinki testaa uudenlaisia pyöräliikenteen opasteita Työmatkojen määrä laski ??Vuonna 2014 pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvista 119 200 kävi töissä pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudulle töihin sukkuloivien määrä on kuitenkin laskenut lähes 6 prosenttia vuodesta 2013. Erityisesti kauempaa Helsingin seudun ulkopuolelta tulevien sukkuloijien määrä on laskenut voimakkaasti, kaikkiaan 13 prosenttia. Työmatkasukkuloinnin kasvu on hidastunut ja viimeisimpien tietojen mukaan jopa kääntynyt laskuun pitkään jatkuneen kasvun jälkeen. Samaan aikaan asukkaiden määrä Helsingin seudulla on kasvanut, ja työpaikkojen määrä vähentynyt. Tiedot käyvät ilmi 2014 julkaistusta Tilastokeskuksen otospohjaisesta työvoimatutkimuksesta. Tuoreimman työssäkäyntitilaston (31.12.2012) mukaan noin 60 prosenttia sukkuloijista tulee Helsingin seudun kehyskunnista eli kymmenen KUUMA-kunnan alueelta. Yli puolet Kirkkonummen, Sipoon, Nurmijärven ja Keravan työssäkäyvistä käy töissä pääkaupunkiseudulla. Tuusulasta, Järvenpäästä, Vihdistä ja Siuntiosta yli 44 prosenttia työssäkäyvistä työskentelee pääkaupunkiseudulla. Vastasukkuloinnilla tarkoitetaan pääkaupunkiseudulla asuvien työssäkäyntiä seudun ulkopuolella. Myös vastasukkuloijien määrä laski edellisestä tilastointivuodesta (2011) 2,4 prosenttia. Pääkaupunkiseudulta sukkuloitiin eniten lähikuntiin Tuusulaan, Kirkkonummelle, Keravalle, Nurmijärvelle, Porvooseen, Hyvinkäälle ja Järvenpäähän. Henkilöauto on edelleen suosituin tapa matkustaa töihin Pääkaupunkiseudulle tehdyistä sukkulointimatkois- Nro 14 ? Viikot 32-33 ??Helsingissä kokeillaan uudentyyppisiä pyöräliikenteen opasteita. Ensimmäiset uudet opasteet on ta 56 prosenttia kuljetaan henkilöautolla, vaikka automatkojen osuus onkin lievästi pudonnut. Kaikista Helsingin seudun työmatkoista henkilöautolla tehdään hieman alle puolet, 47 prosenttia. Joukkoliikenteen osuus on noussut sekä pääkaupunkiseudulle tehtävissä työmatkoissa että kaikissa Helsingin seudun työmatkoissa kaksi prosenttiyksikköä. Myös pyöräilyn osuus on noussut vuosien 2008 ja 2012 välillä. ? Työmatkapyöräilyn osuus kulkutapajakaumassa on HSL:n tutkimusten mukaan noussut vuosien 2008 ja 2012 välillä kaksi prosenttiyksikköä. Tätä voidaan pitää merkittävänä muutoksena, koska työmatkapyöräilyä tehdään säiden armoilla, pääosin kausiluontoisesti. Lisäksi henkilöliikennetutkimuksen tutkimusajankohta, lokakuu, ei sijoitu parhaalle pyöräilykaudelle, kertoo seututietoasiantuntija Vilja Tähtinen. HSY:n sukkulointikatsauksessa voitiin tällä kertaa tarkastella sukkulointilukujen rinnalla myös kulkutapoja, koska Helsingin seudun liikenteen viimeisimmän henkilöliikennetutkimuksen tiedot ovat samalta ajalta kun tuoreimmat työssäkäyntitilaston tiedot. asennettu muun muassa Baanalle, Arkadiankadulle ja Runeberginkadulle. Opasteita kokeillaan myös Uudenmallisia pyöräliikenteen opasteita kokeillaan muun muassa Runeberginkadulla. Kuva: Mikko Uro / Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Kehä I:n varren pyörätiellä Kannelmäen ja Itä-Pakilan välillä. Kehän varteen opasteet asennetaan juhannuksen jälkeen. Kokeilussa on sovellettu autoliikenteen opastuksesta tuttuja käytäntöjä. Uudet opasteet esimerkiksi sijoitetaan niin, että ne ovat luettavissa hyvissä ajoin ennen risteystä, jolloin risteykses- sä voi keskittyä havainnoimaan muuta liikennettä. Uusissa opasteissa on kokeiltu käyttää liikennemerkeistä tuttuja rautatieaseman ja metroaseman tunnusta. Lisäksi opasteissa testataan pyöräreittien numerotunnusten havaittaUudenmallisia pyöräliikenteen opasteita kokeillaan muun vuutta ja toimivuutta. muassa Baanalla. Kuva: Mikko Uro / Helsingin kaupunkisuun? Mikäli reittinumerointi nitteluvirasto. konseptina tuntuu toimivalta, voidaan tällainen järjestelmä ottaa jatkossa käyttöön kaupungin laajuisesti, kertoo liikenneinsinööri Niko Palo kaupunkisuunnitteluvirastosta. Uusista opasteista kerätään kaupunkilaisilta palautetta syksyllä, ja opasteiden ja opastusjärjestelmän kehittämistä jatketaan palautteen pohjalta. Uusien opastemallien kehittäminen on Helsingin, Liikenneviraston ja Tampereen Uudenmallisia pyöräliikenteen opasteita kokeillaan muun muassa Baanalla. Kuva: Mikko Uro / Helsingin kau- seudun kuntien yhteishanke. punkisuunnitteluvirasto. KOLUMNI Ketkä elättävät eläkeläisiä? ??Kari Holmström (HS 4.6.2015 mielipide) puolusti yhteiskuntasopimusta, mutta en nyt ota siihen kantaa. Sen saavat hallitus ja muut osapuo- let ratkaista hyväksytäänkö se ja missä muodossa. Hän puolusti sitä kuitenkin käsittämättömällä tavalla. Hän sanoi, että ?yhteiskuntasopi- muksessa voittajia olisivat yritykset ja ja palkansaajat, koska vain ne tekevät yhteiskunnallisen tulovirran, jolla eläkeläiset ja muut vähävaraiset elätetään?? Eikö hän todella tiedä, että mm. hän itsekin maksaa työnantajansa kanssa työeläkemaksua työeläkeyhtiöhin. Niihin on vuodesta 1962 alkaen kertynyt varoja tähän mennessä jo yli 184 miljardia euroa ja tämä potti kasvaa sijoitustuotoilla joka vuosi, jollloin eläkkeitä ei tarvitse maksaa tästä potista! Sisään tulevat työeläkemaksut riittävät eläkkeiden maksamiseen lähes joka vuosi, jolloin tuohon isoon rahapottiin ei tarvitse koskea. Eläkkkeet eivät siis ole sosiaalisia etuuksia, vaan jokaisen maksamia omia eläkevaroja, jotka ovat perustuslain mukaan omaisuuden suojan piirissä ikäänkuin pankkitalletukset! Näitä varoja ei saisi käyttää mihinkään muuhun kuin eläkkeiden maksuun, mitä valitettavasti työeläkeyhtiöt eivät noudata ! Sipilän halli- tuskin luulee monien edeltäjiensä tavoin (esim. Lipponen v. 1996), että pihistämällä taitetulla indeksillä jokaisen eläkkeestä 1 % :n joka vuosi, sillä parannetaan valtion taloutta, vaikka ne menevät kokonaan työeläkeyhtiöihin! Tällä Lipposen hallituksen idealla valtio ja kunnat ovat (vuodesta 1996 lähtien) menettäneet mahtavat summat verotuloja ja samalla on estetty ko. varoja eläkeläisiä käyttämästä kulutukseen ja samalla parantamaan työllisyyttä! Josa Jäntti
• Viikot 32-33 ? Nro 14 MunkinSeutu 11
• MunkinSeutu 12 Jätevedet puhdistettiin tehokkaasti viime vuonna Puheenvuoro Oopperan ja Euroopan pyörteissä ??Figaron häiden väliajalla Olavinlinnassa tavoitin maan poliittista johtoa oopperan lumossa. Nopeasti puhe kääntyi uuden hallituksen dramaattiseen vetoon puolittaa kehitysyhteistyövatat. Ja siihen mitä Kreikan pitäisi tehdä?. Miten käy Euroopan?  Miten nopeasti hellitus jämähtikään persujen panttivangiksi. Onko Suomi enää Pohjoismaa?  Figaron häissä loistivat ihastuttavat sopraanot. Tuuli Takalan elämässä kaikki toiveet näyttävät toteutuvan. Hänen roolinsa Barbarinana ja Emily Dornin rooli Susannana nostatti valtaisan suosiomyrskyn. Takalan tie Dresdenin Semperoperista johtaa Belvedere-kilpailun kautta hamaan Beriiniin. Suomalainen menestyjä ihastuttaa ja nostaattaa ilkoisen kutinan poskipäihin. Olavinlinnan näyttää inspiroivan laulajia, libretistejä, drmaturgeja, ohjaajia ja kapellimestareita vuodesta toiseen. Linnan pyöreät tornit ja ympäripyöreät savolaiset herättävät toivon surkeaan maailmaamme. Jos oopperaa olisi enemmän, olisi vihaa vähemmän.  Mutta paraneeko maailma riittävästi kulttuuria lisäämällä? Haihtuuko irti päässeen sodan henki laulamalla ja nauramalla? Paranisiko maailmamme jos ydinvoimat ja muut pelotteet vaihdettaisiin rakkauteen ja rauhaan? Sortuuko eristäytyvä Suomi itseriittoisuuteensa ja itseihailuunsa? Maailmamme tila on vakava. Mitä meistä on kohta jäljellä, kysyvät rehelliset filosofit ja ajattelijat?  Matti Salmisen riipaiseva tulkinta vallan ja syyllisyyden taakan alle hapertuvasta tsaarista nostaa mieleen kuvia nykyisestä Venäjästä. Kultaviitta ja uho eivät voi peittää sisäistä tuskaa ja syyllisyyttä. Sokaiseva valta turmelee luonnon, ihmisten ja kansojen suhteet. Ja mikä pahinta:  Vääriin käsiin joutunut valta voi viedä meiltä tulevaisuuden ja toivon.  Boris Godunov on Matti Salmisen juhlaa. Siinä Boris Godunov kuolee kansan keskelle. Mutta oopperassa kuolinkohtauksen jälkeen roolihenkilöt nousevat jaloilleen ja elämä voittaa. Mutta miten käy maailmassamme? Sortuvatko Kreikat velkoihinsa ja Suomi itsekkyyteensä ja yli varojensa elämiseen?  Toinen tuttu mies, ministeri Jaakko Iloniemi, kävi täällä Savonlinnassa oopperan lomassa jakamassa huoliansa. Hänen mukaansa Eurooopan pinnan alla kytee Kreikkaa suurempi hajoamisuhka. Vakavin on Ison-Britannian tilanne. Skotlanti haluaa eroon Pääkaupunkiseudun jätevedet puhdistetaan kahdella Suomen suurimmalla jätevedenpuhdistamolla: Helsingin Viikinmäessä ja Espoon Suomenojalla. emämaastaan ja Iso-Britannia irti EU:sta. Talouskriisin pitkittyessä myös PohjoisItalian ja Katalonian itsenäistymishalut ovat kasvaneet. Nyt tarvitaan integraation tukijoita, ei populistisia hajoittajia, joita omassa hallituksessammekin valitettavasti on.  Toinen suuri haaste Euroopalle on pakolaistulva EU-mahin. Alueellisten irtaantumisten lisäksi Euroopan poliittista järjestelmää haastavat kasvavat pakolaisjoukot. Työvooiman vapaa liikkuvuus ja vapaa matkustaminen EU:n sisällä (Schengen-alue) on siunattu asia vain jos haluamme yhdessä kantaa siitä vastuuta.  Täällä Etelä-Savossa Pyhien polkujen, musiikin ja monenlaisten kesäjuhlien maailmoissa on hyvä latautua ja virkistäytyä.  Vanha täkäläinen sanonta opastaa kekseliääseen iloon:  Kuule paljon. Näe paljon. Kiitä kaikesta kauniista. Anna surujen huiltata!  Veli-Matti Hynninen HSL:n alennus- ja vapaaliput säilyvät lähes ennallaan ??Erityisryhmien alennusja vapaalippujen myöntämisperusteet säilyvät pääosin ennallaan Helsingin seudun joukkoliikenteen tulevassa vyöhykemallissa. HSL:n hallitus päätti asiasta kuultuaan jäsenkuntia. Kunnat antoivat alennusperiaatteita koskevissa lausunnoissaan vahvan viestin nykyisten alennusten säilyttämisen puolesta. ? HSL:n jäsenkuntien näkemysten mukaan HSL:n vastuu ulottuu joukkoliikenteen järjestämisvastuuta laajemmalle. Kuntien tahto on, että HSL huolehtii omalta osaltaan lasten ja nuorten, lapsiperheiden, vähävaraisten, ikäihmisten sekä liikuntarajoitteisten liikkumisen edistämisestä ja syrjäytymisen ehkäisystä,  HSL:n Matkustajapalvelut-osaston johtaja Pirkko Lento sanoo. Kunnissa lausunnoilla olleen HSL:n virkamiesesityksen lähtökohtana oli, että HSL tukee erityisryhmien liikkumista ensisijaisesti edistämällä joukkoliikenteen esteettömyyttä ja saavutettavuutta. Esityksen mukaan joukkoliikenteessä mahdolliset lisäalennukset, vapaaliput tai oikeus matkustaa ilman lippua perustuisivat jatkossa vain liikennepoliittisiin linjauksiin ja liikenneturvallisuuteen. Kunnat kuitenkin katsoivat lausunnoissaan, ettei alennus- ja vapaalippuja saavia ryhmiä voida vähentää. Eläkeläisten ja liikuntarajoitteisten alennusliput säilyvät ja alennusprosentit yhtenäistetään niin, että kaikkien alennus on 50 prosenttia aikuisten lippujen hinnasta. Sokeilla, sotainvalideilla ja rintamaveteraaneilla on jatkossakin oikeus vapaalippuun. Pientä lasta vaunuissa tai rattaissa kuljettavien oikeus matkustaa ilman lippua säilyy. Myös pyörätuolilla liikkuvat voivat edelleen matkustaa ilman lippua. Lisäksi uudessa taksaja lippujärjestelmässä tulee käyttöön seniorilippu 70 vuotta täyttäneille HSLkuntien asukkaille. Se on kaikkina päivinä klo 9-14 alkavilla matkoilla kelpaava arvolippu, jonka hinta on 50 prosenttia aikuisen arvolipun hinnasta. HSL:n hallitus päätti seniorilipun käyttöönotosta joulukuussa 2013. Hallitus päätti tuolloin myös korottaa lastenlipun yläikärajaa vuodella niin, että lipulla voivat matkustaa 7-17 -vuotiaat. Nyt hyväksytyt alennusja vapaalippujen myöntämisperusteet tulevat voimaan Helsingin seudun uudessa taksa- ja lippujärjestelmässä. Vyöhykemalli eli kaarimalli mahdollistaa seudun tariffijärjestelmän laajentamisen riippumatta kunta- ja hallintorakenteista. Kaarimalli voidaan ottaa käyttöön teknisen järjestelmäuudistuksen ja matkakorttien vaihdon jälkeen aikaisintaan vuonna 2017. HSL:n hallitus päättää lippujen hinnoista sekä alennusprosentista vuosittain talousarvion yhteydessä. Nro 14 ? Viikot 32-33 Lippujen hintoihin korotuspaineita HSL:n jäsenkunnat subventoivat vahvasti etenkin kuntalaisille myytäviä aikuisten kausilippuja. Vuonna 2015 kuntien tuki joukkoliikenteen lippujen hintoihin on yhteensä noin 230,5 miljoonaa euroa.  Erityisryhmien alennus- ja vapaalipuista aiheutuva lisäsubventio on nykyisin noin 30,8 milj. euroa vuodessa. Summasta valtaosa, 27,6 milj. euroa, kohdentuu opiskelijoille. Uudessa vyöhykemallissa kuntien tuki lippujen hintoihin kasvaa, koska monilla käyttäjillä lippujen hinnat alenevat nykytasoon verrattuna. HSL arvioi vyöhykemalliin siirtymisen lisäävän jäsenkuntien maksuosuuksia yhteensä noin 11 milj. euroa, kun otetaan huomioon nyt hyväksytyt muutokset eläkeläisten ja liikuntarajoitteisten alennuslippuihin. HSL rahoittaa toimintansa pääosin lipputuloilla ja kuntien maksamilla kuntaosuuksilla. Jäsenkunnat ovat linjanneet, että kuntaosuudet saavat olla enintään 50 prosenttia menoista. Käytännössä lipputuloilla on siten katettava noin puolet menoista. Lähivuosina lippujen hintoihin tuovat korotuspaineita joukkoliikenteen suuret infrahankkeet kuten Kehärata ja Länsimetro, joiden kustannukset kohdennetaan niiden valmistuttua HSL:n kautta jäsenkunnille. ??Puhdistamot täyttivät vuonna 2014 kaikki ympäristöluvan määräykset. Niiden typpikuormitus mereen oli 973 tonnia ja fosforikuormitus 33 tonnia. Asukasmäärään suhteutettuna päästömäärät ovat erittäin alhaiset. Pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistuksen vuosiraportti tarjoaa sekä valvoville viranomaisille että kuntalaisille kokonaiskuvan jätevedenpuhdistamoiden toiminnasta ja puhdistustehokkuudesta vuonna 2014. Vuonna 2014 HSY:n jätevedenpuhdistamoilla käsiteltiin noin 130 miljoonaa kuutiota jätevettä. Virtaama ei ole jatkuvasti sama eri vuorokauden ja vuodenaikoina, mutta keskimäärin tämä valtava vesimassa tarkoittaisi noin tuhatta 15 000 kuution säiliöautollista vettä joka tunti. Biokaasun määrä kasvoi Työt Suomenojan puhdistamon puhdistetun jäteveden sisältämän hukkalämmön hyödyntämiseksi etenivät. Fortum otti lämpöpumppulaitoksen tuotantokäyttöön vuoden 2015 alussa. Myös Suomenojan puhdistamon tuottama biokaasun määrä kasvoi edelliseen vuoteen nähden. Suomenojan tuottama biokaasu jalostetaan Gasum Oy:n toimesta liikennepolttoaineeksi. Kesällä 2014 Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla otettiin käyttöön laajennusosa, 9. biologinen pro- sessilinja, joka kasvatti laitoksen kapasiteettia noin 12 prosenttia. Laajennus parantaa laitoksen toimintaedellytyksiä etenkin suuren virtaaman aikaan. Typen ja fosforin poiston tehostamista selvitetään HSY:n jätevedenpuhdistuksen kehittämisessä panostettiin vuonna 2014 energiankulutuksen hallintaan ja ravinnepäästöjen vähentämiskeinoihin. Energiankulutuksen vähentymisen ansiosta nousi Viikinmäen sähköntuotannon omavaraisuusaste 70-prosenttiseksi. Sekä typen että fosforin poiston tehostamista selvitettiin pilottihankkeissa. Tämän työn jatkumisesta voi lukea lisää Rejektityppi- ja Jälkifosfori-hankesivuilta. Lisäksi HSY:ssä käynnistettiin työ koko viemäriverkoston mallintamiseksi, joka on osa viemäriverkoston kapasiteetin kokonaishallintaan tähtäävää hankekokonaisuutta. Syyskuusta alkaen Roihuvuoressa Helsingin ensimmäinen pumptrack-rata ??Helsingin kaupungin liikuntavirasto aloittaa ma 15.6. rakentamaan uutta lähiliikuntapaikkaa Roihuvuoren liikuntapuiston pohjoispuolella olevalle entiselle pysäköintialueelle. Alueelle tulee Helsingin ensimmäinen betoninen pumptrackrata, joka mahdollistaa eri lajit, kuten pyöräilyn, skeittilautailun, longboardingin, potkulautailun ja rullaluistelun. Lisäksi uuteen lähiliikuntapaikkaan tulee aikuisille sopiva kuntoilupiste. Helsingin kaupungin liikuntavirasto aloittaa ma 15.6. rakentamaan uutta lähiliikuntapaikkaa Roihuvuoren liikuntapuiston pohjoispuolella olevalle entiselle pysäköintialueelle. Lähiörahaston tuella toteutu- va uusi lähiliikuntapaikka valmistuu asukkaiden käyttöön syyskuussa 2015. Alueelle tulee Helsingin ensimmäinen betoninen pumptrack-rata, joka mahdollistaa eri lajit, kuten pyöräilyn, skeittilautailun, longboardingin, potkulautailun ja rullaluistelun. Lisäksi uuteen lähiliikuntapaikkaan tulee aikuisille sopiva kuntoilupiste. Pumptrack-radan suunnitteluun on osallistunut asiantuntijana Suomen Pyöräilyunionin Mikko Peltonen. Vuonna 2010 liikuntavirasto ja rakennusvirasto laativat kokonaisvision Roihuvuoren alueelle rakennettavista uusista lähiliikuntapaikoista. Ensin toteutuivat Porolahden pe- ruskoulun pihan ja liikuntapuiston länsiosaan lähiliikuntapaikat. Kesäkuussa alkava uusi lähiliikuntapaikka on suunnitelman viimeinen kohde. Roihuvuoren uusi lähiliikuntapaikka sijoittuu Satumaanpolku 4:n pysäköintialueelle, jonka koko on noin 2 000 m2. Kaupungin strategiaohjelmassa vuosille 2013?2016 on tavoitteena, että helsinkiläisten terveyttä edistävä liikunta lisääntyy ja liikkumattomuus vähenee. Lähiliikuntapaikkahankkeiden toteuttamisen näkökulmasta nämä tavoitteet tarkoittavat sitä, että kaupungin alueita kartoitetaan ja kehitetään niin, että lähiliikuntapaikkaverkosto tiivistyy. Leuto talvi vähensi Helenin kaukolämmön myyntituloja ??Helen-konserni saavutti alkuvuoden taloudelliset tavoitteensa. Leuto talvi vähensi kaukolämmön myyntituloja ja viileä alkukesä hidasti kaukojäähdytyksen kasvua. Helen käynnisti jälleen uuden aurinkovoimalaitoksen rakentamisen. Kivikon aurinkovoimalan valmistumisen myötä Helen vahvistaa asemaansa Suomen suurimpana aurinkosähkön tuottajana. Helenin liikevaihto oli 413 miljoonaa euroa ja liikevoitto 91 miljoonaa euroa. Erittäin leudon talven vuoksi kaukolämmön myynti laski edellisestä vuodesta 4 prosenttia ja oli nyt 3 586 GWh. Sähkön myyntimäärä kasvoi 2 prosenttia, mutta alentuneen sähkön markkinahinnan vuoksi sähkönmyynnin liikevaihto laski. Viileän kesäkuun vuoksi kaukojäähdytyksen myynti kasvoi vuoden alkupuoliskolla vain 2 prosenttia. Polttoainekustannusten lasku on kompensoinut liikevaihdon vähentymistä. Sähkönsiirto Helsingissä ale- ni 1 prosentin ja oli 2 186 GWh. Teollisuuden Voima Oyj:n Olkiluoto 4 -hankkeen raukeamisen kustannusvaikutus Helenille oli noin 7,5 miljoonaa euroa. Vuoden alussa Helsingin Energia -liikelaitoksen liiketoiminta pääosin siirtyi Helen Oy:hyn. Helenin osavuosikatsaus käsittää emoyhtiö Helen Oy:n, Helenin tytäryhtiöt sekä osuudet osakkuusyhtiöissä. Helenin luvut eivät ole vertailukelpoisia Helsingin Energia -liikelaitoksen lukuihin, todetaan Helenissä.  Uusi aurinkovoimalaitos tulossa Aurinkovoimalaitokseen tulee lähes 3000 aurinkopaneelia, jotka täyttävät noin hehtaarin alueen Kivikon hiihtohallin katolla. Kivikon aurinkovoimalan teho tulee olemaan yli 800 kW.  Helen selvitti perusteellisesti kahta kehitysohjelman toteutusvaihtoehtoa: uuden monipolttoainevoimalaitoksen rakentaminen Vuosaareen ja muutosinvestoinnit, jotka mahdollistaisivat pelletinpolton merkittävän lisäämisen Hanasaaren ja Salmisaaren voimalaitoksilla. Helen selvitti lisäksi uutta hajautettuun tuotantoon perustuvaa vaihtoehtoa. Helen on esittänyt omistajalle näkemyksensä vaihtoehtoisista investoinneista, joilla saavutettaisiin Helsingin kaupungin asettamat päästötavoitteet. Helen Oy:n hallitus pitää vaihtoehtoja yhtiölle taloudellisesti raskaita. Asiasta päättää lopullisesti Helsingin kaupunginvaltuusto. Helenin näkymät loppuvuoteen ovat säilyneet ennallaan. Euroopan ja Suomen talouden ja energiamarkkinoiden epävarmuustekijät heijastuvat edelleen Helenin toimintaan. Sähkön markkinahinnan alhainen taso sekä polttoaineiden hintakehitys tuovat haasteita loppuvuoden tuloskehitykselle. Helenin 2015 tuloksen ennustetaan toteutuvan ennen yhtiöittämistä arvioidulla tasolla, noin 60?80 miljoonaa euroa.
• MunkinSeutu Viikot 32-33 ? Nro 14 Eläviä kuvia entisajan Helsingistä Kesällä iltapäivisin englanninkielisiä dokumenttielokuvia ??Helsingin kaupunginmuseo esittää Helsinki-aiheisia elokuvia päiväsaikaan Kino Engel 2:ssa museon päärakennuksessa, Sofiankatu 4. Yleensä joka viikko näytetään kaksi eri kokonaisuutta, arki- ja viikonloppuohjelma. Kesäkaudella 1.6.? 30.8.2015 esitetään päivittäin klo 13?16 englanninkielisiä dokumenttifilmejä. Elokuvien esittelyt voi lukea museon kotisivulla www.helsinginkaupunginmuseo.fi. Elokuviin on vapaa pääsy kuten kaupunginmuseoon aina. Lisätietoja Helsingin kaupunginmuseon elokuvaohjelmasta antaa museolehtori Marjukka Sihvola puh. 09 3103 6639 tai marjukka. sihvola@hel.fi. Ohjelmanmuutokset mahdollisia/Programförändringar möjliga Ma?pe 13.?17.7.  10.00 1950-luvun Helsinki, 10.35 Pasila 1960, 11.00 Helsingin puukaupunginosien tulevaisuus, 11.15 Säästäjien ja ahertajien Vuosaari, 11.40 Mosan polkka ja moottorikatu, 12.15 Käpylä - hymykuoppa Helsingin poskessa, 12.25 Helsingin kesä, 12.50 Herää, Helsinki, 13.00 Helsinki Time, 13.30 Helsinki ? with Love, 14.10 Ultima Thule. The Edge of the World, 14.40 Helsinki, Forever Lapsia Pihlajasaaren hiekkarannalla vuonna 1969. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Volker von Bonin 14.10 Ultima Thule. The Edge of the World, 14.40 Helsinki, Forever 13 Kannanotto Kokoomuksen Sarkomaa: Alkoholilain normitalkoilla potkua ravintola-alalle ??Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa  kirittää hallitusta tuomaan eduskuntaan pikaisesti esityksiä, joilla puretaan alkoholilainsäädännön turhia normeja. ?Sääntelyn keventäminen on keskeinen keino vahvistaa työllisyyttä ja yrittäjyyttä. Ahtaalleajetulla matkailu- ja ravintolaalalla työsarkaa norminpurussa riittää, kun tavoitteena on luoda uutta kasvua ja työpaikkoja Suomeen. Meillä ei ole varaa ylläpitää turhia pykäliä, joilla ei juurikaan ole merkitystä alkoholin kulutukseen ja jotka vain jarruttavat työpaikkojen syntyä ja hankaloittavat suomalaisten arkea?, kansanedustaja alleviivaa. ?Viime kaudella kesken jäänyttä alkoholilain kokonaisuudistusta tulee jatkaa ripeästi normitalkoiden hengessä. Alkoholilain kokonaisuudistuksen valmistelun yhteydessä sosiaali- ja terveysministeriö valmisteli listan pykälistä, joilla ei juurikaan ole merkitystä alkoholin kulutukseen tai sen aiheuttamiin haittoihin. Norminpurkutalkoot voidaan aloittaa näistä pykälistä?, kansanedustaja toteaa. Kansanedustajan mukaan perattavaa on mm. asetuksessa, joka rajoittaa juomien anniskelumyyntiä niiden valmistustavan perusteella. ?Tänäkin kesänä on kuultu alan toimijalle yllätyksenä tulleesta rajoituksesta johtuen juoman valmistustavasta tislaamalla. Ei ole tarkoituksenmukaista, että 6% vahvuiseen juomasekoitukseen sovelletaan samoja anniskelu- Korhonen: Espa (1978), jillä, osa 1: Aleksanteri I, 12.45 Helsinki kasvaa, 11.00 Keisareittemme jäl13.00 Helsinki Time, 13.30 jillä, osa 2: Nikolai I, 12.00 Helsinki ? with Love, 14.10 Keisareittemme jäljillä, osa La?su  25.?26.7.                Ultima Thule. The Edge of 3: Aleksanteri II, 13.00 Helthe World, 14.40 Helsinki, sinki Time, 13.30 Helsin12.00 1950-luvun Helsin- Forever ki ? with ove, 14.10 Ulki, 12.35 Ruutsalo:  Empitima Thule. The Edge of Ma?pe  3.?7.8.                   the World, 14.40 Helsinre Helsingissä, 12.50 Herää, Helsinki, 13.00 Helki, Forever sinki Time, 13.30 Helsin10.00 Herra Elanto (mykPe  14.8.        ki ? with Love, 14.10 Ul- kä), 10.55 Helsingin kesä, tima Thule. The Edge of 11.20 Kuka on helsinkithe World, 14.40 Helsinki, läinen, 11.45 Muistoje10.00 I kejsarnas fotspår, Forever ni Helsinki, 12.10 Helsin- del 1: Alexander I, 11.00 La?su  18.?19.7.                 ki 400-vuotias, 12.35 Kuvia I kejsarnas fotspår, del 2: Helsingistä 1921?30, 12.50 Nikolaj I, 12.00 I kejsarnas Ma?pe  27.?31.7.               Helsingistä itään, 13.00 Hel- fotspår, del 3: Alexander II, 12.00 Helsingin kesä, 12.25 Käpylä ? hymysinki Time, 13.30 Helsinki ? 13.00 Helsinki Time, 13.30 kuoppa Helsingin poskes10.00 HKL 50 vuot- with Love, 14.10 Ultima Thu- Helsinki ? with Love, 14.10 sa, 12.35 Miksi katuja revi- ta, 10.55 Helsinkiä le. The Edge of the World, Ultima Thule. The Edge of tään, 13.00 Helsinki Time, 1920?1940-luvuilla (osit- 14.40 Helsinki, Forever the World, 14.40 Helsinki, 13.30 Helsinki ? with Love, tain mykkä), 11.35 HelForever La?su  8.?9.8.                     14.10 Ultima Thule. The sinkiä 1930?1950-luvuilla La?su  15.?16.8.                 Edge of the World, 14.40 (mykkä), 12.10 Helsinkiä Helsinki, Forever 1950?1960-luvuilla (osit12.00 Signen Helsinki, tain mykkä), 13.00 Hel- 12.15 Muistojeni Helsinki, 12.00 Helsingin kesä, Ma?pe  20.?24.7.               sinki Time, 13.30 Helsin- 12.40 Alvar Aalto, 13.00 12.25 Muistojeni Helsinki, ki ? with Love, 14.10 Ul- Helsinki Time, 13.30 Hel- 12.50 Gustav Pauligin katu 10.00 Helsinki, ikuises- tima Thule. The Edge of sinki ? with Love, 14.10 5, 13.00 Helsinki Time, ti, 11.15 Helsinki 400-vuo- the World, 14.40 Helsin- Ultima Thule. The Edge of 13.30 Helsinki ? with Love, ??Tunnettu ja veikeä pelletias, 11.40 Helsinkiä ki, Forever the World, 14.40 Helsinki, 14.10 Ultima Thule. The hyppyryhmä Jerobeam Sa1920?1940-luvuilla (osittain Forever Edge of the World, 14.40 lakyttä Team esiintyy UimaLa?su  1.?2.8.                     mykkä), 12.20 Helsinkiä Helsinki, Forever stadionilla keskiviikkona 5. Ma?to  10.?13.8.                1930?1950-luvuilla (mykelokuuta kello 18.00 alkaen. Luvassa on taattua pellekä), 13.00 Helsinki Time, 12.00 Kuinka Helsinki 13.30 Helsinki ? with Love, ruokitaan, 12.15 Tuure A. 10.00 Keisareittemme jälhyppyhassuttelua, kun klovnit naurattavat yleisöä monipuolisilla ja ajoittain jopa hurjannäköisillä tempuillaan. Jerobeam Salakyttä Teamin pellet ovat hioneet esitystään edellisistä kerroista, mutta mukana ovat tietysti myös kaikki pellehyppyshow?n tutut elementit. Pellet loikkivat Uudellamaalla ??K-ryhmän myynti Etelä- käynti on yllättänyt ko- ti kasvoi 0,7 %. K-ryhmän hullunkurisesti hyppytornista, liitävät altaasta toiseen ja Suomen alueella vuoden konaisuutena positiivises- myynti Kymenlaaksossa oli kehittyivät urheilu-, ensimmäisellä puoliskolla ti, kertoo Etelä-Suomen yhteensä 98,8 miljoonaa eujopa vesihiihtävät Uimastadipäivittäistavaraja oli yhteensä 616,0 miljoo- aluejohtaja Timo Heikkilä. roa. Päivittäistavarakaupasonin altaissa. Kuuluisa pelrautakauppojen naa euroa. K-ruokakauppo? Myös Tammelassa avat- sa myynti oli 70,2 miljoonaa leryhmä on hyppinyt Uimajen markkinaosuuden Suo- tiin uusi K-market. euroa, rauta- ja erikoiskaustadionilla jo lähes 60 vuomyynti den ajan. messa arvioidaan kasvaEtelä-Suomen alueeseen passa 28,6 miljoonaa euroa. neen toisella vuosineljän- kuuluvat Kanta-Hämeen, KyUudenmaan alueen vä?Kun maailman parhaat vePäijät-Hämeessä neksellä. menlaakson, Päijät-Hämeen hittäistavarakaupan myynti sipellet esiintyvät jälleen kerK-ryhmän päivittäistava- sekä Uudenmaan maakunnat. päivittäistavarakauppa pysyi lähes ennallaan ollen ran tällä kauniilla Uimastadirakaupan myynti Etelä-Suo307,1 miljoonaa euroa. Päikasvoi Kanta-Hämeessä men alueella oli yhteensä vittäistavarakaupan myynti 446,1 miljoonaa euroa. PäiPäijät-Hämeessä vähittäis- oli yhteensä 232,2 miljoomyynti oli 98,0 vittäistavarakaupan myyntavarakaupan myynti pysyi naa euroa ja myynti kasvoi miljoonaa euroa nin kasvu oli K-citymarennallaan 112,0 miljoonas- yhteensä 0,7 %. K-citymarketeissa 0,7 % ja K-superKanta-Hämeen alueel- sa eurossa. Päivittäistavara- ketin myynti kasvoi 1,3 % marketeissa 0,8 %. Rauta- la päivittäistavarakaupan kaupan myynti oli yhteen- ja K-citymarketin käyttötaja erikoiskaupan myynti myynti oli yhteensä 65,8 sä 77,9 miljoonaa euroa ja varan myynti 0,6 %. K-su- ??Vanhojen kerros- ja rivioli 169,9 miljoonaa euroa. miljoonaa euroa ja Rauta- kasvoi 2,2 %. K-citymarke- permarketin myynti kasvoi taloasuntojen osakkeiden Urheilukauppojen myynti ja erikoiskaupan myynti oli tin myynti kasvoi 1,2 %, K- 4,3 %. Rauta- ja erikoiskau- hinnoissa Helsingissä on kasvoi 3,5 %. 32,2 miljoonaa euroa. citymarketin käyttötavaran pan myynti oli 75,0 miljoo- tapahtunut hyvin pientä ? Uusien K-supermarkemyynti 4,1 %, K-supermarke- naa euroa. K-Raudan myyn- muutosta verrattuna alkuKymenlaaksossa tien avaukset Raaseporissa tin 4,8 %. K-extra-kauppojen ti kasvoi 2,4 % ja Rautia- vuoteen: hinnat olivat 0,1 ja Hollolassa sekä K-Cityurheilukauppa kehittyi myynti kasvoi 36,0 %. Huo- rautakauppojen 1,7 %. Ur- prosenttia suuremmat kuin marketien menestys tukivat nekalukaupan (Askot ja Sot- heilukauppojen myynti kas- edellisellä vuosineljännekmainiosti K-ryhmän päivitKymenlaaksossa urhei- kat) myynnin kasvu oli 7,8 voi 8,6 %. sellä eli vuoden 2015 tamtäistavarakaupan myynnin lukauppojen myynti kas- %. Myös Kookenkä-kaupK-ryhmän vähittäismyyn- mi?maaliskuussa. hyvää kasvua haasteelli- voi 8,2 %. K-citymarketien pojen myynti kasvoi 3,2 %. tiluvut ovat alv 0 %. Edellisen vuoden vastaasessa markkinatilanteessa. myynti kasvoi 1,6 % ja ja rauta- ja erikoiskaupassa vaan ajankohtaan eli vuoMyös vapaa-ajan kaupan- Kookenkä-kauppojen myyn- 34,0 miljoonaa euroa. den 2014 huhti?kesäkuu- myyntiä koskevia säännöksiä kuin vaikkapa viskiin, konjakkiin ja vodkaan?, Sarkomaa toteaa. Kansanedustaja viittaa tällä viikolla julkisuudessa olleeseen Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan uuteen lonkerojuomaan, jota yrityksen yllätykseksi saa myydä ravintoloissa ainoastaan 8 senttilitran annoskoossa, sillä kyseessä ei ole käymisteitse valmistettu juoma. Sarkomaa keventäisi lainsäädäntöä myös ravintoloiden anniskelualueiden tiukkojen rajojen suhteen. Nykykäytäntö on aiheuttanut hämmennystä esimerkiksi Helsingin Hietalahden kauppahallissa, jossa eri ravintoloista alkoholia ja ruokaa tilaavat eivät voi istua samoissa pöydissä. Lisäksi kansanedustaja uudistaisi lainsäädännön vaatimukset anniskelupaikan vastaavan hoitajan kelpoisuudesta, kuten työkokemuksen määrästä. Sarkomaa myös sallisi pienpanimoille suoramyyntioikeuden ilman elintarvikekylkiäisiä. Tällä hetkellä alle 4,7 %til. alkoholia sisältävien juomien suoramyynti pienpanimoista on mahdollista ainoastaan perustamalla panimon yhteyteen elintarvikekioski. ?Norminpurku on keskeinen pääministeri Sipilän hallituksen tavoite ja työhön on ryhdyttävä viipymättä kaikilla hallinnonaloilla. Kasvavien työttömyyslukujen on kiritettävä hallitusta priorisoimaan esityksiä, joilla yrittäjyyttä ja työpaikkojen syntyä voidaan helpottaa?, Sarkomaa päättää. Jerobeam Salakyttä Teamin täysin naurettava pellehyppyshow Uimastadionilla K-ryhmän vähittäismyynti Etelä-Suomessa tammi-kesäkuussa oli 616,0 miljoonaa kalla keskellä Helsinkiä, kannattaa tätä näytöstä tulla todistamaan vähän kauempaakin. Tällä pellehyppyshow?lla on naurutakuu?, mainostaa Werneri Wetelä Jerobeam Salakyttä Teamista. Lippuja pellehyppyesitykseen voi ostaa ennakkoon  Uimastadionin ja Kumpulan maauimaloiden kassoilta. Liput maksavat 5 euroa/kpl (alle 3-vuotiaat ilmaiseksi). Ennakkolipuilla pääsee keskiviikkona 5.8. katsomoon kello 17.00 alkaen. Jerobeam Salakyttä Teamin pellehyppyshow kestää noin tunnin ajan. Uimastadionilla on poikkeusaukioloajat keskiviikkona 5.8. Uimastadion avautuu normaalisti kello 6.30, mutta yleisöuinti päättyy altailla klo 17.30. Hyppyallas suljetaan kello 17.00. Osakeasuntojen hinnat lähes ennallaan Helsingissä  hun verrattuna hinnat ovat laskeneet yhden prosentin. Edellisestä neljänneksestä kerrostalo-osakkeiden hinnat eivät ole juuri muuttuneet (-0,1 prosenttia) ja rivitalo-osakkeiden hinnat ovat nousseet 1,1 prosenttia, ja verrattuna vuoden takaiseen kerrostalo-osakkeiden hinnat ovat laskeneet 0,7 prosenttia ja rivitalo-osakkeiden reilu 2 prosenttia.
• MunkinSeutu 14 Nro 14 ? Viikot 32-33 Tämä pitää vielä tänä kesänä ehdottomasti nähdä! ??Teatteri Tuli esittää perinteistä kesäteatteria Helsingin keskustassa Mika Waltarin Myöhästynyt hääyö. Ohjaus Kari Kinnaslampi Vielä ehtii kesäteatteriin (30.7. - 8.8.) ennen kuin Eläintarhan ala-asteen koulun pihan (Savonkatu 2) täyttää koululaisten iloinen hälinä! Meillä on katettu katsomo, ja parkkitilaa on pihalla! Mika Waltarin teksti kestää aikaa. Kuten Waltari itse kirjoitti Sinuhessa ?? eikä ihminen muutu, vaikka hänen vaatteensa muuttuvat ja myös hänen kielensä sanat muuttuvat..?. Siksi Myöhästyneen hää- Stadin Silakkamarkkinat lokakuussa 4. - 10.10. ??Stadin Silakkamarkkinat avataan tänä vuonna perinteisesti lokakuun ensimmäisenä sunnuntaina. Tapahtumapaikkana ovat merellinen Helsingin kauppatori ja sitä ympäröivät laiturialueet sekä Havis Amanda. Silakkamarkkinat ovat avoinna 4.-10. lokakuuta sunnuntaista perjantaihin klo 7-19 ja lauantaina klo 7-15. Silakkamarkkinat vuodesta 1743 Stadin Silakkamarkkinat ovat yksi Suomen vanhimmista perinnetapahtumista vuodelta 1743. Tapahtuman järjestäminen siirtyi Helsingin Satamalle lähes 30 vuotta sitten. Jo silloin alettiin elävöittää tapahtuman perinteitä. Silakkamarkkinat ovat vuosien mittaan muuttuneet ruoanhakumatkasta yleisötapahtumaksi, jossa on esillä myös ruoka- ja saaristolaiskulttuuria, oheisohjelmaa sekä Helsingin merellisyyttä. Ohjelma laajenee Tänäkin vuonna Helsingin kauppatorille kerääntyy viikon ajaksi  kymmeniä kalastajia ympäri Suomea myymään tuhansia kiloa silakkaa. Lisäksi perinteinen silakkaraati valitsee parhaan maustekalan ja uutuustuotteen eli silakkayllätyksen. Tapahtuman uutuutena Torikorttelit järjestää yleisölle toritanssit Havis Amandalla perjantaina 9. lokakuuta. Vanhan kauppahallin edustalle raken- netaan myös pienimuotoinen saaristolaiskylä, jossa myydään silakkatuotteiden ohessa teemaan liittyviä käsitöitä ja ruokaa.  Silakkamarkkinoiden avajaisia juhlitaan sunnuntaina 4. lokakuuta ja yleisöohjelmaa järjestetään koko viikon ajan. Tapahtuman uudet verkkosivut (www. stadinsilakkamarkkinat.fi) avataan kesäkuun lopussa. Lopullinen ohjelma sekä tapahtuman kaikki myyjät ja yhteistyökumppanit julkaistaan syyskuussa. Helsingin ruokakulttuuria  Silakkamarkkinoiden järjestelyvastuu siirtyi vuodesta 2015 alkaen Helsingin Satama Oy:ltä Hel- singin Tukkutorille, joka vastaa myös kaupungin ruokakulttuuristrategian suunnittelusta ja kehityksestä. ? Silakkamarkkinoista halutaan muodostaa yhä vahvemmin perinteisten markkinoiden ja myyntitapahtuman lisäksi kaikkien kaupunkilaisten juhla, Helsingin kaupungin ruokakulttuuristrategiaa luotsaava Timo Santala toteaa. Stadin Silakkamarkkinat järjestetään vuonna 2015 yhteistyössä Tukkutorin, Helsingin Satama Oy:n, Helsingin Rakennusviraston, Torikortteleiden ja Ruokatieto Yhdistyksen kanssa. yön muutamia repliikkejä on voitu hiukan päivittää, ja tarina on kuitenkin samaa perustavanlaatuista ihmissuhdetarinaa, kun se on ollut silloin, kun Waltari sen 1950-luvulla on kirjoittanut. ?Olethan sinäkin onnellinen?? Tämä kysymys tulee useassa tilanteesta, ja eri roolihahmojen suusta, myös yllättävänä kysymyksenä, johon ei aina olekaan niin helppo vastata myöntävästi. Tilanteet vievät neljää näyttelijää kuin lastu laineilla. Kaikki etsivät kuitenkin onneaan. ?Et kai sinä vain jo ? kadu?? Kun on juonut liikaa samppanjaa ja mennyt naimisiin, niin voihan se olla yllättävää, kun ei ihan kaikkea muista. ??kumman eno hän oikeastaan on?.entä kumman äiti Siiri on?hänhän tämän kaiken on lopullisesti sotkenut? Miten käy Amerikan enon perinnön? Saako Siiri mie- hen? Miten käy hääparin hääyön, tuleeko sitä koskaan? Tule katsomaan ja kokemaan elämänmenoa hulvattoman tekstin viedessä mukanaan. Sotkuja riittää. Entä ongelmaratkaisu, on monta tapaa toimia; niin ennen vanhaan kuin nykyaikanakin. Ihminen ei muutu. Juonittelua, vedätystä, ja ainainen rakkauden kaipuu myös seksin ja erotiikan. Se kaikki on ihmisyyttä. Mutta kun joku vain rakastaisi. Sitä kaipaa nuori sekä vanha, mies sekä nainen. Mutta kuka saa kenet ja millä keinoin? Ei se ihan yksinkertaista ole, ei ennen, eikä tänäkään päivänä. Eija Nikulin Lippuja Lippupalvelusta ja kesäteatterin kassalta ennen esitystä. Liput 20/18 ? Kysy lisää 044 0809280 Katso nettisivuiltamme www.teatterituli.com Olemme myös Facebookissa Tokoinrannasta poistetaan kymmenen huonokuntoista hevoskastanjaa ??Tokoinrannasta, Eläintarhanlahden edustalta, kaadetaan hevoskastanjarivistä kymmenen kuollutta ja huonokuntoista puuta juhannusviikolla. Puiden lehdet ovat alkaneet kuivua ja kuori on irronnut rungosta sekä suurista oksahaaroista. Puiden menehtymisen syy on mysteeri. Tauteja ja kevättalven sääoloja on arvuuteltu aiheuttajaksi, vaikka mitään syytä ei ole pystytty varmistamaan. Poistamisen jälkeen jäädään tarkkaile- maan mahdollisia uusia tapauksia. Juuri nyt komeassa kukassa oleva balkaninhevoskastanja on peräisin Balkanin vuoristoseuduilta. Sitä on istutettu puistoihin laajasti Euroopassa. Viime vuosina istutukset ovat alkaneet kärsiä erilaisista vaivoista, kuten lehtimiinaaja-hyönteisestä ja lehtien ruostetaudista. Helsingissä hevoskastanjoita on yhteensä joitakin satoja, joista tunnetuimmat Töölössä Hesperian Esplanadilla.
• Viikot 32-33 ? Nro 14 kuvatapio.fi P. 4585 6503 Munkkiniemi Dosentintie 12, 00330 Helsinki AA Meidän EYHOUNDIT ILMA L N FORMU AY K KOIRA oirat Eroahdistusk ja pennut päiväkotien ita vakioasiakka 6/2013 6,10 Extrahinta 3,90 Näin koira esitetään näyttelyssä! Keltainen nauha taluttimessa: ÄLÄ LÄHESTY! rva Thaimaan pystyko on yksi uusistaa rotutulokkaist valita: issa on varaa ISKU Kiinanharjakoir TÄVÄ PUUTERIHU NÄYT KARVATON TAI Voittaja-näyttelyis Messukeskuksen 23 000 koiraa maailmanennätys: sä Kissojen ja Koirien ystäville Kalenterikissa Tiikerin kova onni vaihtui kodin lämpöön HOITO ? RAVINTO ? UUTUUD ET KORKEASAAREN ELÄINTARHA uhanalaisten kissapetojen koti Suloinen satu: Rotuesittelyssä: * räsynukkemainen RAGDOLL sininen KARTUSIAANI * suloinen ja Pakkaskattie n matkassa Testaajakissa IINES maistelee märkäruoat 6/2013 5,90 ? NEUVOT ? VINKIT MIMMA valmiina talveen! Sylissä pidetyistä pennuista kasvaa luottavaisia aikuisia aok äru us rk tsa Mä ka Saga-Seniorikeskus AM IR Merja Lampa GR KO Saga-Hius SIÄ kuvatapio Parturikampaamo KÖ PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 15 B vitamiini tärkeää kissan turkille H A M PA I D E N TA R K A S T U S & HAMMASKIVEN POISTO 50 ? Kosketus antaa kissalle eläm änuskoa Kissa nauttii varpaiden ja polkuanturoiden hieronnasta VALKAISU VASTAANOTOLLA & KOTIVALKAISULUSIKAT Maskeeraus&Make up KAUPAN PÄÄLLE 199 Huopalahdentie 3 p. 487 107 Lämpö- ja vesijohtoliike ? TERVETULOA ? Providental Kalevankatu 4 A, 3. krs, 00100 Helsinki 09 ? 6227 0770 providental@providental.fi www.providental.fi vuodesta 1952 Hetipalvelut R ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset Töölön Putkiliike Oy 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Julkaisija: Karprint Oy Ilmoituspäällikkö: Anne-Maaret Mäntynen puhelin 413 97 367, sähköposti anne-maaret.mantynen @karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 413 97 330, sähköposti juha.ahola@karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Puhelin vaihde 413 97 300. Ilmoitushinnat: ?/pmm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 Määräpaikkakorotukset 20%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero lisätään hintaan. Ilmoitukset: 413 97 360, 413 97 300. telefax 413 97 405. Ilmestyy: Joka toinen viikko. Otamme vastaan uusia potilaita Asustehuolto Ullastiina Kalevi Korppi Teemu Taurula, Supikoira Mirna Kulas ja Piisami Claudia Aula. Kuva Toni Ahola, Teatteri Toivo. Teatterikesä huipentuu lasten ehdoilla Helsingin Telakkarannassa ??Heinäkuun puolivälissä valtakunnan mediassa puhuttivat kesäteatteri ja lapsiyleisöt (mm. IS 13.7., IL 13.7.). Taidemuodoista suomalaisin sai uutisoinnissa odottamattomia sävyjä, kun suositun kesäteatteriesityksen pääosan näyttelijä oli kieltäytynyt jatkamasta kohtausta ennen kuin yleisössä ollut lapsiperhe poistui katsomosta. Välikohtaus herätti runsaasti julkista keskustelua niin kesäisen teatterin luonteesta kuin lasten taide-elämyksistä ? ja hyvä niin. Teatteria tehdään meillä monesti kapeista, tekijöiden omista lähtökohdista. Helsinkiläinen Teatteri Toivo haluaa lastennäytelmässään tehdä toisin. Toivolla Helsingin Telakkarannassa sai loppukeväästä ensi-iltansa Jukka Parkkisen suomalaisen lastenkirjallisuuden klassikkoon perustuva Korppi ja kumppanit. Kyseessä on liikkuvainen puhenäytelmä, jossa viihtyvät kaikki yli 5-vuotiaat katsojat. Näyttelijät asettuvat eläinrooleihinsa lapsen vinkkelistä ja tuovat siten Parkkisen rikkaan runokielen lähelle perheen pienimpiä. ? Korppi ja kumppanit on tehty lasten ehdoilla, mutta isoja teemoja typistämättä. Minusta aivan turhaan lasten esityksissä yksinkertaistetaan ja vältellään näyttämästä elämän eri puolia. Korppi ja kumppanit käsittelee monimutkaisia aiheita, kuten ihmisen luontosuhdetta, ystävyyttä ja erilaisuuden hyväksymistä niin toisissa kuin itsessä. Minun on vaikea kuvitella tähän aikaan paremmin sopivia teemoja kuin nämä, joista Parkkinen kirjoitti viisaasti jo 70-luvulla. Lapset ovat rehti ja erittäin palkitseva yleisö. Parkkisen teksti on monipuolista, hauskaa ja ajatuksia herättävää, mutta se ei päästä katsojaa helpolla. Hyvän näytöksen merkki onkin minulle se, että yleisössä on elämää. Sitä ei synny ilman, että myös lavalla mönkivissä eläinhahmoissa on eloa ja aitoutta. Lapset ovat kaikista kohtaamistani yleisöistä kriittisin ja tarkkasilmäisin. Heitä ei huijata, mutta kun heidät hurmaa, ilon tietää aidoksi, toteaa näytelmän ohjaaja Ville Haikola. Kesäteatteri on kansallinen instituutiomme. Joka vuosi kesää viettävät suomalaiset pakkautuvat koko Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä perjantaina Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 8866 1055 Lue lehti myös: lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2015 Iloinen Supikoira Mirna Kulas. Kuva Toni Ahola, Teatteri Toivo. perheen voimin satoihin kesäteattereihin ympäri maan nauttimaan esityksistä. Mutta miksi jättää riemu mökkipitäjiin ja avolavoille? Miksei kulttuurin kipinää toisi lomilta mukanaan kaupunkiin? Teatteri Toivo haluaa jatkaa näytelmien kesää elokuussa Helsingin Telakkarannassa koko perheen näytelmällä Korppi ja kumppanit, jossa aivan kaikki saavat elää mukana. Elokuussa Teatteri Toivon lavalla nähdään suomalaisen lastenkirjallisuuden klassikko Jukka Parkkisen romaaniin perustuva lastennäytelmä Korppi ja kumppanit. Kalevi Korppi asustaa kumppaniensa Majavan ja Piisamin kanssa rauhaisassa Jokisaaressa, missä ihmisiä ei juuri tavata. Kumppanusten idylliä saapuvat rikkomaan niin tarhasta karanneet minkit, kaupungista joen mukana kulkeutuvat myrkyt kuin majavien patoja tuhoavat räjäyttäjät. Entä millainen tuttavuus on Kaukaa Pohjoisesta saapunut Supikoira? Korppi ja kumppanit on tarina ystävyydestä, erilaisuuden kohtaamisesta ja luonnon monimuotoisuudesta. Näytelmä perustuu Jukka Parkkisen samannimiseen, vuonna 1978 julkaisemaan teokseen. Näytelmän on ohjannut Ville Haikola. Teatteri Toivon tulkinta välittää alkuperäisteoksen satumaisen tunnelman niin lapsille kuin aikuisille. Suositusikäraja 3 v. To 6.8. klo 18:30 La 8.8. klo 15:00 ja 19:00 Su 9.8. klo 15:00 Ti 11.8. klo 18:30 To 13.8. klo 18:30 Ti 18.8. klo 18:30 To 20.8. klo 18:30 Pe 21.8. klo 18:30 La 22.8. klo 15:00 ja 19:00 ? Vaatekorjaukset ? Tilaustyöt ? Hääpuvut ? Nahkavaatteet ? Turkit ? Pesulapalvelu ? Nahkapesu ? Kodintekstiilit ? Alihankinta ym. Länsi-Pakila Rapparintie 6 (09) 752 2668 myös taitoluistinteroitus/ 050 5589984 ~ Hyvä palvelu ~ Takuutyö Munkkiniemi Perustie 19 (09) 488 404 Itäkeskus Itäkatu Stockmann yläkerta 4 krs. (09) 343 3009 VERHOILUTÖITÄ yli 40 vuotta Munkkiniemessä Pyydä kustannusarvio. Verhoomo P. Lindström Munkkiniemen Puistotie 6, takapiha puh. 040 547 3435 Katso referenssit: www.verhoomolindstrom.com Minnesota-mallista avohoitoa päihde-, läheis- ja ruokaaineriippuvuuksiin. Sopii hyvin myös työelämässä oleville. Kirjamme Viimeinen pisara -toipumisen avaimet, nyt myös äänikirjana. Osta tai tilaa:
• 16 MunkinSeutu Nro 14 ? Viikot 32-33