• Asustehuolto Ullastiina Länsi-Pakila Rapparintie 6 (09) 752 2668 myös taitoluistinteroitus/ 050 5589984 Munkkiniemi Perustie 19 ~ Hyvä palvelu (09) 488 404 ~ Takuutyö Itäkeskus Itäkatu Stockmann yläkerta 4 krs. (09) 343 3009 DONNA BIANCA Munkkiniemen Rakennuspalvelu Ky Kauneus -ja jalkahoitola ? ? Vaatekorjaukset ? Tilaustyöt ? Hääpuvut ? Nahkavaatteet ? Turkit ? Pesulapalvelu ? Nahkapesu ? Kodintekstiilit ? Alihankinta ym. Maalaus ja tapetointi. Lattiatyöt ja laatoitukset. Parketit. Keittiöremontit. Märkätilaremontit. Huopalahdentie 10 | Hyvän olon hoitola lähelläsi! Helteen jälkeen: Kuorinta ja puhdistus 82? Jalkahoito 55? Kaunis helppo ehostus: Mistura Essential Kit (mineraalipuuteri, kosteusvoide ja huulirasva) tarjous 35? Yksi tuote, yksi väri, sopii kaikille. Puh. 040 5590 594 Katso www.munkkiniemenrakennuspalvelu.com Soita 050 3300588 ja kysy lisää Tervetuloa! donnabianca.fi mistura.fi  MunkinSeutu 2014 - Viikot 40-41 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 45. vuosikerta - Nro 18 Ravintola Pikku Ranska LOKAKUUN ILTATARJOUS: HÄRÄN PIHVI 10? SENIORILOUNAS (+65v) ma-pe klo 13-15 Arkilounas ma-pe klo 10.30-15.00 /annos Isänpäivä tulossa, muista Tarjous voimassa ti-la klo 17-21. varata pöytä ajoissa!!!! Lokakuusta avaamme suunnuntaisin klo 13-16. Tarjolla A La Carte Lounas alk. 16? (keitto, salaattipöytä, lämminruoka ja jälkiruoka sekä kahvi) TULE MAISTAMAAN !! HERKULLISTA PIZZAA AUKIOLOAJAT: RAVINTOLASSA ON A-OIKEUDET MA 10.30-16.00 TI-PE 10.30-22.00 (keittiö 10.30-21) LA 12.00-22.00 (keittiö 12.00-21) SU SULJETTU (avoinna juhlatilaisuuksien johdosta) Ulvilantie 19 00350 Helsinki, Puh: 010 387 6100, www.pikkuranska.com Juhlapalvelu: pikkuranska@pikkuranska.com
• MunkinSeutu 2 Viikot 40-41 Syksyn säpinää Saga Munkkiniemessä! Vietämme Vanhusten viikkoa tanssien merkeissä keskiviikkona 8.10. klo 16.00 alkaen. Sisäänpääsy 5 euroa. Tervetuloa viihtymään! Dosentintie 12, 00330 Helsinki Parturikampaamo Saga-Hius Merja Lampa P. 4585 6503 Saga-Seniorikeskus Teboil Munkkivuori palvelee joka päivä klo 22 asti! Munkkiniemi Dosentintie 12, 00330 Helsinki PESUKUPONKI ? Tehopesu vahalla tällä kupongilla Voimassa 31.10.14 asti Maskeeraus&Make up Huopalahdentie 3 p. 487 107 TERVETULOA Näkijä Henkinen Auttaja Anu 0700-95550 pl 183, 33101 Tre / 2,21 ? min+pvm myös puhelinaikoja p. 044-3311 643 Verhoomo Tiisa Raati Munkkiniemessä jo vuodesta 2001! ? Ilmastoinnin huolto 89 ? ?Tyyli- ja antiikkihuonekalut ?Modernit kalusteet ?Kangas- ja tarvikemyynti ?Kuljetus Soita ja tilaa ilmainen arviointi p. 040-774 2565 15? Teboil Munkkivuori PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio kuvatapio.fi Huopalahdentie 22 puh. 09-565 5800 Avoinna ma-pe 6-22, la 7-22, su 8-22 Hyundai-huolto
• Viikot 40-41 MunkinSeutu Alvar Aalto -säätiölle merkittävä apuraha ? Paimion parantolan säilyttämistyöhön Yhdysvaltalainen Getty-säätiö on myöntänyt 180 000 dollarin suuruisen apurahan Alvar Aalto -säätiölle Paimion parantolan säilyttämisen hallintasuunnitelman toteuttamiseen. Hankkeen on määrä käynnistyä välittömästi. Vastaavanlaista mittavaa säilyttämisen hallintasuunnitelmaa ei ole aikaisemmin tehty Suomessa. naispiirteet?, kertoo Alvar Aalto -säätiön johtaja Tommi Lindh. Alvar Aalto -säätiön oman työryhmän lisäksi suunnitelmaa lähdetään työstämään muun muassa Museoviraston ja ELY-keskuksen edustajien kanssa. Työryhmässä on mukana myös kulttuurihistorian, arvorakennusten ylläpidon, Unescon maailmanperinnön ja talotekniikan asiantuntijoita. Apurahan myöntänyt Gettysäätiö on yhdysvaltalaisen Jean Paul Gettyn (1892?1976) nimeä kantava yleishyödyllinen organisaatio, jolla on pitkät perinteet kulttuurin tukemisessa. Säätiön uusi kansainvälinen Keeping it Modern -hanke on suunnattu modernin arkkitehtuurin säilyttämis- ja kunnostamistyöhön. Paimion parantolan lisäksi kymmenen ensimmäisen hankkeeseen valitun modernin rakennuksen joukossa ovat muun muassa Jørn Utzonin suunnittelema Sydneyn oopperatalo sekä le Corbusierin kotitalo ja studio Pariisissa. ??Vuonna 1933 valmistunut Paimion parantola sairaala-alueineen on yksi Suomen merkittävimmistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Rakennuksen lisäksi Alvar Aalto vastasi sairaalan sisustuksen suunnittelusta. Parantola oli yksi niistä rakennuksista, jotka tekivät Aallosta tunnetun myös muualla maailmassa. ? Säilyttämisen hallintasuunnitelmalla todennetaan rakennuksen merkitys ja turvataan sen säilyminen. Alvar Aalto -säätiölle myönnetyn apurahan avulla voimme toteuttaa kokonaisvaltaisen suunnitelman, joka huomioi tulevaisuudessakin tämän modernin mestariteoksen historialliset ja arkkitehtoniset omi- Paimion parantola. Alvar Aalto -museo. Kuva: Maija Holma. 45. vuosikerta ? nro 18 Ajankohtaista Munkkivuoren Teboililta 100 000 euroa Kenosta ??Veikkauksen Keno pyöräytti mukavia voittoja keskiviikkona (kierros 39/2014) Uudellemaalle ja VarsinaisSuomeen. Sekä Munkkivuoren 100 000 euroa että Auran 40 000 euroa napsahtivat pelaajille Kenon ilta-arvonnasta. Puolen euron rivipanos tuotti kenopelaajalle riemua keskiviikkoillan päätteeksi. Munkkivuoren Teboililla rivinsä jättänyt pelaaja nettosi 10-tason Kenollaan pulleat 100 000 euroa, kun hänen kannaltaan 10 oikeaa numeroa tipahti Kenon arvontalaitteesta. Auran ABC:llä 10-tason rivin pelannut löysi puolestaan 9 oikeaa numeroa tositteestaan. Näin ollen hänestä tuli keskiviikon Kenon ilta-arvonnan jälkeen 40 000 euroa varakkaampi. Keno on Veikkauksen toiseksi suosituin peli. Kenoa voi pelaa kaksi kertaa päivässä. Pelaaja voi osallistua joko päiväarvontaan, ilta-arvontaan tai molempiin. Kenossa arvotaan 20 numeroa 1 ja 70 väliltä. Pelaaja valitsee pelatessaan tason, joka määrää sen, kuinka monta oikeaa numeroa hän yrittää arvata. Mitä korkeampi Kenotaso, sitä suuremmat voitot; mitä alempi Keno-taso, sitä helpompaa on voittaa kyseisen tason päävoitto. Kartanontie 22:ssa uudisrakennus erilleen suojelurakennuksesta Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa valmistellaan asemakaavan muutosta Vanhan Munkkiniemen tontille Kartanontie 22:een. Nordean Munkkiniemen konttori uudessa kuosissa. Nordean Munkkiniemen konttorin uudet kasvot ??Munkkiniemen Nordeassa on tapahtunut kesän aikana muutoksia. Konttorin hieman vanhanaikainen tyyli ja värimaailma ovat saaneet kyytiä uuden ilmeen alta. Munkkiniemi on tärkeä alue, ja tänne haluttiin investoida ja keskittää palveluita. Remontin aikana nimittäin konttoriin saatiin uusia toimihenkilöitä Munkkivuoren konttorin yhdistyttyä saman katon alle Munkkiniemen konttorin kanssa. Munkkivuoren asiakkaiden ei kuitenkaan pidä huolestua, tuttu henkilökunta nimittäin siirtyi remontoituihin tiloihin yhdistymisen myötä. Yhdestä Helsingin isoimmasta konttorista saa palvelua päivittäisasioissa, rahoituksen tarpeissa, säästämisen suunnittelussa sekä vakuuttamisen asioissa. Käteistä saa edelleen nostettua konttorin yhteydessä olevasta otto-automaatista ja konttorista löytyy verkkopankkipääte. Joillekin asiakkaille on ollut yllätys, että nykyisin käteistä saa myös R-kioskeista sekä useimmista K-Kaupoista. Munkkiniemen Nordean väki toivottaa sekä nykyiset että uudet asiakkaat lämpimästi tervetulleeksi asioimaan tuttuun osoitteeseen Munkkiniemen Puistotie 14. ??Voimassa olevassa asemakaavassa tontti on kaavoitettu kirkollista toimintaa varten ja kokoontumistilana toimivalla rakennuksella on suojelumerkintä. Nykyisen rakennuksen koko on 380 kerrosneliötä ja sen kadunpuoleiseen päätyyn kiinni on kaavasa merkitty rakennusala kaksikerroksiselle laajennukselle, 390 kerrosneliömetriä. Ensimmäinen kaavaluonnos oli nähtävillä helmikuussa 2013, siinä tontin käyttötarkoitus oli palautettu kiinteistön aluperäisen käytön mukaiseksi eli asumiseen ja laajennusosan rakennusalalle oli merkitty rakennusokeutta 520 kerrosneliömetriä. Kaavamääräykset olisivat sallineet kuusi asuntoa sisältävän kerrostalon rakentamisen kiinni suojelurakennukseen ja lähelle kadun reunaa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta saatiin lukuisia mielipidekirjeitä, joissa lähes poikkeuksetta pidettiin suunnitelmaa soveltumattomana tälle alueelle. Mielipi- teen esittäjien perusteluina ovat muun muassa kulttuurihistorialliset arvot, rakennusoikeuden korotus, kerrostalon asuntojen määrästä johtuva laaja pysäköintialue ja kadun varren vehreyden häviäminen. Tarkennetussa kaavaluonnoksessa uudisrakennuksen rakennusoikeus säilyy nykyisen kaavan mukaisena (390 kuutioneliömetriä) ja rakennus on rakennettava erilleen suojelurakennuksesta. Kadunvarren istutusaluetta on levennetty ja kaavamääräystä tiukennettu siten, että katukuvan vehreys säilyy. Uudisrakennuksen tulee olla pientalo ja siinä saa olla enintään kaksi asuntoa. Isoa pysäköintikenttää ei tarvita, koska tontilla saa olla yhteensä vain viisi asuntoa. Kaavaluonnoksessa on lisäksi annettu määräyksiä uudistakennuksen ulkoasusta. Tavoitteeena on esitellä kaavaehdotus ja osallisilta kaavaluonnoksesta saatu palaute kaupunkisuunnittelulautakunnalle joulukuussa 2014.
• MunkinSeutu 4 MunkinSeutu Viikot 40-41 ? Nro 18 Kotitalouksien panostettava kierrättämisen tehostamiseen T uoreen Lassila & Tikanojan kyselytutkimuksen mukaan 70 prosenttia suomalaisista nostaisi Suomen Euroopan kärkikierrättäjien joukkoon. Tyly totuus kuitenkin on, että olemme läntisen Euroopan laiskimpia kierrättäjiä. Suomalaisten mielikuva itsestään jätteiden kierrättäjinä on positiivinen, jopa 96 prosenttia kertoo lajittelevansa jätteitään, ja puolet uskoo Suomessa kierrätettävän paremmin kuin Euroopassa yleensä. Totuus on toinen. Uusimpien Eurostatin tilastojen mukaan olemme LänsiEuroopan huonoin kierrättäjä, jäämme jopa Ranskan, Espanjan ja Italian taakse. Vain joka kolmas suomalaisten tuottama yhdyskuntajätekilo päätyy kierrätykseen. Mielikuvien ja todellisuuden välistä ristiriitaa selittää suurelta osin suomalaisten käsitys kierrättämisestä sekä se, mitkä tavarat tai materiaalit mielletään kierrätykseen soveltuviksi. Suomalaiset ovat erittäin tehokkaita paperin ja palautuspakkausten, kuten pullojen ja tölkkien kierrättäjiä. Ihmisiltä unohtuu helposti, että myös tekstiilit, lelut, huonekalut, lasi, metalli ja biojäte tulisi kierrättää yhtä tehokkaasti kuin pullot ja tölkit, joista palauttaja toki saa pantin. Reilusti yli puolet tutkimukseen vastanneista piti polttamista kierrättämisenä. Polttaminen ei kuitenkaan ole kierrättämistä. Se tuhoaa arvokkaita teollisuuden raaka-aineita ja poistaa siis kierrosta paljon sellaisia materiaaleja, joita teollisuus voisi käyttää hyväkseen. Kahdeksan kymmenestä vastaajasta on sitä mieltä, että jätteiden polttaminen eli energiahyödyntäminen on parempi vaihtoehto kuin niiden päätyminen kaatopaikalle. Kaatopaikalla jätteet tuottavat hiilidioksidipäästöjä ja kuormittavat ympäristöä polttamista enemmän. Polttaminen sopii vain sellaiselle jätteelle, jota ei voi millään tavoin enää uusiokäyttää. Kotona kierrätystalkoot kannattaa aloittaa jätteen syntysijoilla eli esimerkiksi keittiössä tapahtuvan syntypaikkalajittelun tehostamisella. Hankkimalla sopivat lajitteluastiat kierrättämisestä tulee sujuvampaa. Jotta kierrättämismahdollisuudet olisivat mahdollisimman hyvät, taloyhtiöiden jätetiloissa tulisi kiinnittää huomiota viihtyisyyteen, valaistukseen, hygieniaan ja saavutettavuuteen. Kirjat Hyvät lukijat ??Olen kirjoittanut pakinakirjan, nimeltä Minuuttikirja. Minuuttikirja siksi, että kirjaa on tarkoitus lukea eri kulkuvälineissä ja matkoilla. Kuten lentokoneissa, busseissa ja autoissa. Kirja sopii erittäin hyvin esim. työmatkoilla luettavaksi. Kirjan idean sainkin Metrolehdestä, jossa on pikku uutisia, joita hyvin ehtii lukea kokonaan ennen kuin lähtee työmatkoilla busseista pois. Kirjassa on pieniä pakinoita ja jokaisen pakinan yläpuolella on sen lukemiseen tarvittava aika. Lukija silloin tietää suurin piirtein, miten kauan jutun lukeminen kestää. Kuitenkin on muistettava eri ihmisten lukunopeus ja kirjan motto: MINUUTIN PITUUS RIIPPUU SIITÄ, KUMMALLA PUOLEN VESSAN OVEA OLET! Kirjan pienen koon (14X14 ) tarkoituksena on, että kirjaa voi kantaa povitaskussa, käsilaukussa, treenikassissa tai vain kauppakassissa. Kirjaa voi ostaa minulta (10?/kpl). Jos olet kirjasta kiinnostunut, lähetä sähköpostiini (elina.kuosmanen@kolumbus.fi) ilmoitus siitä. Voidaan tavata esim. Munkki- Elina Kuosmanen Jutta Urpilainen kansallisoopperan hallitukseen ??Kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen on nimittänyt Kansallisoopperan säätiön hallituksen jäseneksi kansanedustaja Jutta Urpilaisen. Hallituspaikka vapautui, kun kansanedustaja Mari Kiviniemi erosi hallituksesta uuden työtehtä- vän vuoksi. Jutta Urpilainen aloitti Kansallisoopperan hallitustyöskentelyn 25.9.2014. Suomen Kansallisoopperan hallituksen muut jäsenet ovat: kauppatieteiden tohtori Sirkka Hämäläinen-Lindfors (pj), teatte- Valtuustoaloite Varautuminen sähkökatkon varalta ??Esitämme, että kaupunginhallitus tuo valtuustolle tiedon siitä, miten Helsinki on varautunut pääkaupunkiseutua tai koko Suomea koskevan laajamittaisen ja pitkäkestoisen, esimerkiksi viikkoja, kestävän sähkökatkon varalta. Toivomme myös tietoa siitä, kuinka pitkästä ja laajasta sähkökatkosta Helsingin kaupunki ja sen asukkaat voivat selviytyä ilman vakavampia seurauksia. Moderni yhteiskunta on äärimmäisen riippuvainen siitä, että sähkön saanti on jatkuvasti turvattu. Sähköverkosto voi kuitenkin mennä epäkuntoon esimer- riohjaaja Raija-Sinikka Rantala (vpj), ylijohtaja Lasse Arvela, talousjohtaja Pekka Pajamo, kansanedustaja Pia Kauma, oikeustieteen lisensiaatti Pentti Kivinen, johtaja Mari Puoskari ja kansanedustaja Tapani Mäkinen. kiksi luonnonkatastrofin tai terroriteon johdosta. Kuinka kerrostalovaltainen kaupunki on varautunut järjestämään asukkaidensa elinolot tilanteessa, jossa kunnan vastuulla olevat nykymuotoiset palvelut, kuten mm. vesi-, viemärisekä kaukolämpöverkostot ja jätehuolto ovat toimintakyvyttömiä pitkiä aikoja ja kenties kylmissä talviolosuhteissa? Entä miten kaupunkilaisten peruspalvelut, kuten terveydenhoito ja liikenne turvataan sellaisissa oloissa? Toivomme, että kaupunginhallitus tuo valtuustolle tiedoksi myös suunni- telmansa siitä, miten näitä poikkeusolojen tilapäisratkaisuja koskeva tiedonvälitys järjestetään kaupungin ja sen asukkaiden välillä, jos sähköstä riippuvaiset viestintäkanavat eivät toimi. Tärkeää olisi myös tietää, miten kaupunki takaa alueensa yritysten toimintamahdollisuudet, jotta esimerkiksi ruokakaupat, pankit ja huoltoasemat voivat toimia mittavan sähkökatkon aikana. Terhi Koulumies + 45 muuta allekirjoittajaa Helsingissä kokeillaan uutta koulutilojenvarauskäytäntöä ??Helsingissä alkaa tänä syksynä 11 koulussa kokeilu, jossa asiakkaat voivat hakea tiloja ilta- ja vapaa-ajankäyttöön suoraan koululta. Tavoitteena on lisätä koulujen käyttöä monitoimitilana ja selvittää, miten tiloja voidaan käyttää tehokkaammin. Samaan aikaan opetusvirasto ja liikuntavirasto vahvistavat yhteistyötään liikuntatilojen käytön myöntämisessä. Kokeilu jatkuu vuoden 2015 loppuun saakka. Mukana kokeilussa ovat Kontulan, Tahvonlahden, Vartiokylän, Töyrynummen ja Oulunkylän ala-asteen koulut, Vartiokylän ja Meilahden yläasteen koulut sekä Porolahden (os. Roihuvuorentie 2), Jakomäen, Haagan ja Pitäjänmäen peruskoulut. Pilottikoulujen tiloja, lukuun ottamatta liikuntatiloja, haetaan käyttöön kou- lun kotisivuilta löytyvällä lomakkeella. Vapaana olevia tiloja voi selata sähköisestä tilavarausjärjestelmästä tai niitä voi tiedustella koulun rehtorilta. Muiden kuin pilottikoulujen tilojen ja kaikkien koulujen liikuntasalien varausohjeet löytyvät osoitteesta www.edu.hel.fi  > Koulutilojen käyttö. Asuntoja Fortumin torniin ja sen viereen ??Keilaniemeen suunnitteilla oleva kaavamuutos mahdollistaa asumista 600 uudelle asukkaalle. Fortumin 84-metrinen peruskorjaustarpeessa oleva toimistotorni muutetaan asuin- ja palvelukäyttöön. Viereiselle tyhjälle tontille rakennetaan kaksi asuinkerrostaloa, joista tulee lähes yhtä korkeita kuin Fortumin torni. Vuonna 1976 valmistuneen tornin peruskorjaaminen toimistokäyttöön ei ole enää mahdollista, koska rakennukseen ei voi toteuttaa moderneja henkilömäärän mukaan joustavia toimitiloja. Käyttötarkoituksen muutos mahdollistaa tornin säilymisen. Fortumin on tarkoitus siirtää pääkonttorinsa Keilaniemen pohjoisosaan ra- vuoren Fazerilla tiettynä aikana ja tiettynä päivänä. Tapaamisiin! Viikot 40-41 kennettavaan uuteen nykyaikaiseen toimistorakennukseen Keilaranta Toweriin. Pääosa nykyisestä Fortumin tornista muutetaan asunnoiksi, mutta jalustaosan henkilökuntatiloista tulee palvelu- ja liiketiloja. Tornin vieressä oleva 1994 valmistunut Keilalammen toimistotalo säilyy toimitiloina. Keilaniemi on tällä hetkellä työpaikka-alue, missä ei ole asuntoja. Asuntojen toteuttaminen Fortumin nykyiseen pääkonttoriin sekä sen vieressä olevan rakennusoikeuden hyödyntäminen asuinrakentamiseen elävöittää Keilaniemen metroaseman ympäristöä. Fortumin nykyisten hen- kilökuntatilojen muuttaminen yleisiksi kaupallisiksi tiloiksi tukee myös alueen kehittämistä ja luo edellytykset nyt varsin hiljaisen ranta-alueen elävöittämiselle. Keilaniemen metroasemasta sekä viereen tulevista asunnoista ja palveluista saadaan piristysruiske koko Keilaniemen kehittämiselle. Metroaseman viihtyisyyden kannalta on sitä parempi, mitä monipuolisemmin ja useampina aikoina asemaa käytetään. Metroliikenne käynnistyy syksyllä 2016. Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee kaavan muutosehdotuksen asettamista nähtäville 2.10. Skanska kehittämään uutta Pohjois-Leppävaaran keskustaa ??Leppävaaran pohjoisosaan on suunnitteilla korkeatasoinen keskusta, jonka kehittämiseen Espoon kaupunki on valinnut kumppanit. Skanska suunnittelee hotellikorttelia yhdessä Scandic Hotels Oy:n kanssa. Lisäksi Skanskan suunnitteluvarausalueeseen kuuluu liike- ja toimistotiloja ja mahdollisesti asumista. Kokonaisuudessaan Pohjois-Leppävaaran suunnittelualue on jaettu kahteen osaan, joista Skanska on mukana Lintuvaarantien itäpuolella sijaitsevan osan kehittämisessä. ? Tavoitteemme on suunnitella ja toteuttaa Leppävaaraan palvelujen, työpaikkojen, asumisen sekä katuverkoston viihtyisä kokonaisuus. Lähtökohtana on korkeatasoinen, kaupunkimainen ympäristö, jonne tulee liiketiloja kävelyalueiden varteen, sanoo hankekehityspäällikkö Jorma Seppä Skanskasta. ? Alueen suunnittelu ja kaavoitus polkaistiin nyt käyntiin, ja meillä on toiveena luonnollisesti saada rakentaminen käyntiin mahdollisimman pian, ker- too Seppä. Skanskan toiminta Suomessa kattaa rakentamispalvelut, asuntojen ja toimitilojen projektikehityksen sekä julkisen sektorin elinkaarihankkeet. Rakentamispalveluihin kuuluvat talonrakentaminen, talotekniikkapalvelut sekä maaja ympäristörakentaminen. Skanska Oy:n liiketoimintojen yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2013 oli noin 798 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä noin 2 190.
• MunkinSeutu Viikot 40-41 Antiikkinurkka Mitä ihmettä on tapahtunut shoppailulle? Helena Leinonen Olen useasti ihmetellyt, miten ihmiset ovat ennen vanhaan syöneet? Pöydät olivat korkeita ja tuolit matalia. Antiikkikaupassa työskennellessä tapaa ihmisiä, jotka jaksavat kiertää hakemassa juuri oikeaa esinettä sisustukseensa. Sitten kun se löytyy, se on useasti lopullinen. Se seuraa muutosta toiseen ja löytää aina paikkansa. Ne ovat niitä kestäviä valintoja.Moni asiakas kertoo myös, ettei tarvitse heti löytää oikeaa esinettä, sillä antiikkiliikkeissä on hauska vierailla. Itse yritän antiikkikauppiaana antaa tietoa esineistä, vaikka useasti keräilijät tietävät jotain tietyltä alalta paljon enemmän ja minä saan oppia uutta. Myös kanssakäyminen ihmisten kanssa on hauskaa ja tyytyväinen asiakas on suuri ilo. Miten käy katukuvan, jos kivijalkakaupat muuttuvat toimistoiksi? Missä sitten shoppaillaan? Olen varma, että yksilöllisyys ja laatu palaavat ja nettikauppa jää vain osaksi kaupan alaa. Toivon ainakin näin Wanhan Sataman Antiikkimessut ovat 1. - 2. marraskuuta, klo 10-17. Teemana on ?KESTÄVIÄ VALINTOJA? Tervetuloa messuille. Eija Hirvonen, antiikkikauppias Anni Rantasalo, kuvat Helena Leinonen, kooste ??Aivan äskettäin keskusteltiin YLEn A-studiossa tulevasta eläkeratkaisusta ja niihin liittyvistä neuvotteluista. Paikalla oli nuori mies, toimittaja Ari Hanska, Voima - lehdestä, Silja Paavola, Super - ammattiliitosta, TELAn toimitusjohtaja Suvi - Anne Siimes ja Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder. Keskustelussa ehkä kaikkein järkevimpiä puheenvuoroja käytti keskustelun nuorin eli Ari Hanski. Tosin minulle jäi osittain epäselväksi luuliko hän, että kaikki työeläkkeet maksetaan valtion ? pussista ?. Hän kyllä korosti silti sitä, että eläkkeillä on tietynlainen sosiaalinen painoarvo, vaikka ne eivät olekaan sosiaalista tukea ( paitsi mm. KELAn maksamat kansan - peruseläkkeet ). Silja Paavola puolestaan kiinnitti oikein huomionsa siihen, että eivät eläkkeet ole syynä paljon puhuttuun kestävyysvajeeseen. Se johtuu siitä, että meillä on niin paljon työttömiä. Tämän ongelman vähentämiseksi on saatava uusia työpaikkoja ja ihmisille töitä, sillä silloin he maksavat palkoistaan tyel - maksuja ( + veroja ) ja heidän työnantajansa myös tyel - maksuja työeläkeyhtiöihin OMIA, TULEVIA ELÄKKEITÄÄN varten saamiensa työttömyyskorvausten asemasta. Samalla hän korosti sitä, että pakollinen, sama ? pakollinen ? eläkeikä ei sovi kaikissa ammateissa esimerkkinä sairaanhoitajat ja palomiehet . Samoin hän aivan oikein toi esille sen, että työolojen ja työympäristön parantamiseen eli viihtymiseen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota ! Hanska kyseli niiden lupausten perään, että kun kouluttaa itsensä, niin varmasti saa töitä. Samalla voi kysyä niiden luopausten perään, että eläkkeelle jäädessään saa silloisesta palkasta yleensä 60 % :in suuruisen eläkkeen, niin nyt taitettu indeksi ( Paavo Lipposen hallitus v. 1996 ) vie ostovoimasta 1 % :n joka vuosi eli jos olet ollut eläkkeellä esim. 20 vuotta on todellinen eläkkeesi enää vain n. 40 %! Puhumattakaan aikanaan kaikille luvatusta kansaneläkkeen perusosasta, jota monet maksoivat vuosikymmeniä ja yhdellä nuijan kopautuksella ne otettiin valtiolle. Taitettu indeksi, jos sitä ei palauteta palkkaindeksiksi, tulee koskemaan mm. tulevaa eläkeläistä eli Hanskaa ! Ylimielisyyden huippu Sen sanoi AKAVAN puheenjohtaja Fjäder, joka neuvottelee uudesta eläkeratkaisuta. Kun Ari Hanska esitti keskusteltavaksi Kalle Isokallion erinomaista ehdotusta, joka olisi porkkana sekä eläkeläisille että työnantajille, Fjäder lopetti keskustelun ylimielisesti vetoamalla täysin ehdotukseen kuulumattomaan seikkaan ! Hän totesi, että ei Kalle Isokalliota kannata ottaa vakavasti, koska hän jäi eläkkeelle jo 40 - vuotiaana. Mitä sillä on tekemistä hänen esittämänsä idean kanssa ? Yhtä hyvin voisi todeta, että Fjäder ei sovi eläkeasioissa neuvottelijaksi, koska hän puhuu huonosti suomea eikä ole jämäkän tuntuinen neuvottelija. Tuntuikin hetken siltä, että joidenkin eläkeneuvotteluissa mukana olevien olisi pitänyt itse jäädä 40 - vuotiaana jo eläkkeelle ! Isokallion ehdotushan on, että eläkeläinen voi työnantajansa suostumuksella jatkaa yli eläkeiän työtään , jolloin hän saa jo siihen mennessä ansaitsemansa eläkkeen( josta tietysti maksaa veroa ). Jatkaessaan työssään hänen ei tarvitse maksaa työeläkemaksua ( = 7 %:n palkankorotus/kk) ja työnantajan ei tarvitse maksaa hänen osaltaan niin ikään työeläkemaksua ( = 23 %:n vähennys työvoimakustannuksissa/Kk) . Hieno ? porkkana ? molemmille ! Uskallus puuttui Kyseisessä ohjelmassakaan ei uskallettu puuttua ja keskustella kansanedustaja Sampsa Katajan ehdotuksesta, että meillä riittäisi KEVAn lisäksi vain yksi työeläkeyhtiö. Tästä ehdotuksesta ei ole syntynyt keskustelua tai kirjoittelua itseni lisäksi missään lehdisssä - ei sanoma - aikakaus tai ammattilehdissä , ei edes kustantamassamme televisiossa YLEssä. Onko pelkona, että lehdet eivät saa enää työnantajien ja meidän palkansaajien maksamista varoista maksettuja ilmoitustuloja työeläkeyhtiöiltä ? Samalla ollaan huolissaan eläkemaksujen korotuksista ja hallitus ? toitottaa ? rakennemuutoksia nimenomaan julkisilla aloilla. Miksi ei toteututa sitten sitä monopo- Lapsilisien määriä alennetaan 8,1 prosentilla ??Hallitus esittää valtiontalouteen lapsilisäsäästöjä yhteensä 110 miljoonaa euroa. Kaikkia lapsilisän tasoja alennettaisiin 8,1 prosenttia. Alentaminen ei koskisi lapsilisän yksinhuoltajakorotusta. Lapsilisän määrä olisi yhdestä lapsesta 95,75 euroa, toisesta lapsesta 105,80 euroa, kolmannesta lapsesta 135,01 euroa, neljännestä lapsesta 154,64 euroa ja jo- Josa Jäntti Ylimielistä keskustelua eläkeasioista televisiossa Myymälä suljetaan, siirry nettiin ??Miten käy kaupan tätien? Jokaisen pikkutytön unelma-ammatti on kohta historiaa. Tämä ei onneksi toimi kaikilla aloilla, ja antiikkikaupan alalla pelkkä netti on utopiaa. Antiikkihuonekalun tunnistamiseen tarvitaan ainakin neljää aistia, ai kuuloaistiakin? Kyllä, silloin kun tuoli on kunnossa on kolahdus lattiaa vasten tuolia siirrettäessä aivan erilainen kuin huojuvassa tuolissa. Käsityönä valmistetut antiikkihuonekalut täytyy nähdä ?livenä? ennen kuin tietää mitä on ostamassa. Kun huonekalu on valmistettu ennen 1800-luvun puoliväliä ovat mittasuhteet ja estetiikka olleet tekijän silmissä. Paraskaan valokuva ei kaikkea kerro. Miten näet tupajumin reiät valokuvasta? Pientä rei-itystä voi olla, mutta ainakaan tuolien kohdalla mieluummin ei. Kokoluokka on myös eräs ongelma. Valokuva ei anna kuvaa koosta. Antiikkituolit ovat useasti pienempiä ja matalampia kuin modernit. 5 kaisesta seuraavasta lapsesta 174,27 euroa. Yksinhuoltajakorotusta saisi edelleen 48,55 euroa jokaisesta luona asuvasta, lapsilisään oikeutetusta lapsesta. Lapsilisän alentaminen ei vaikuttaisi toimeentulotukea saavien perheiden taloustilanteeseen, sillä lapsilisä otettaisiin huomioon toimeentulotuen määrään vaikuttavana tukena. MNI K O LU liluonteisissa työeläkeyhtiöissä ? Astutaanko liian suurille varpaille vai ovatko näissä yhtiöissä olevien luottamushenkilöiden eli ay - ja EK - johtajien lisäeläkkeet ja bonukset vaarassa! Ainuttakaan perusteltua vastaväitettä tätä työeläkeyhtiöiden fuusioimista vastaan ei ole esitetty ei työeläkeyhtiöiden, kansanedustajien, hallituksen, ETK:n, TELAn, puolueiden taholta ? Arvioitu säästö tästä rakennemuutoksesta lienee ainakin 500 - 600 miljoonaa ? ? Kun siihen lisätään, että ETK:ssa ja TELAssa ei tarvittaisi enää n. 400 työntekijää eikä molempien nykyisiä, kaikkia kokonaiskuluja, voidaan kaikesta tästä syntyvä kulusäästö käyttää vain eläkkeiden maksuun ( jota mm. Suvi Anne Simes on korostanut) nyt ja tuleville eläkeläisille. TELAn strategiassa mainitaan mm. se vaikuttaa ? työeläkejärjestelmän vahvistamiseen ja alan toimintaympäristöön ja toimii hajautetun toimeenpanon puolesta ?. Miksi ja miksi se ei tee mitään liian suuren yhtiöiden määrän supistamiseksi ? Tähän puolestaan antoivat täällä käydessään hyvän vihjeen ETK:n tänne kutsumat kansainväliset eläkeasiantuntijatkin, jotka pitivät eläkejärjestelmäämme sinänsä hyvänä. Menovinkkejä ??Munkkiniemen palvelukeskuksen vanhusten viikon ohjelma: ti 7.10. klo 10.00 ? 14.30 SENIORSURF ? PÄIVÄ Ohjelmassa Puhelin- ja tablettineuvontaa sekä luentoja: Omakanta, HSL:n sähköiset palvelut, KutsuPlus, Ylen elävä arkisto ke 8.10. klo 9.00 ? 12.00 syyspäivän treffit Metropolian geronomiopiskelijoiden järjestämä hyvinvoinnin edistämisen päivä. ke 8.10. klo 13.00 ? 15.00 yleisötilaisuus 75-vuotiaille Sali Hyvinvoivana kotona mahdollisimman pitkään ? yleisötilaisuus tänä vuonna 75 vuotta täyttäville helsinkiläisille to 9.10. klo 9.00 valtakunnallinen iäkkäiden ulkoilupäivä ? kävelylenkki Lähtö palvelukeskuksesta, säävaraus. to 9.10. klo 11.00 ? 12.00 tule tutustumaan Huone 1 Tervetuloa tutustumaan Munkkiniemen palvelukeskukseen to 9.10. klo 13.00?14.00 Itävalta -luento Sali pe 10.10. klo 11.00 ? 12.00 Asahi -luento Sali Luennoitsija Yrjö Mähönen Lisätietoa viikon tapahtumista ja ohjelmasta p. 09 310 48617. (Munkkiniemen palvelukeskus, Laajalahdentie 30)
• MunkinSeutu 6 Päivyri Viikot 40-41 Seurakunta Nimipäivät: Viikko 40 Ma 29.9. Mikko, Mika, Mikael, Miika, Miikka, Miska, Miko, Mikaela Ti 30.9. Sirja, Sorja Ke 1.10. Rauno, Rainer, Raine, Raino To 2.10. Valio Pe 3.10. Raimo La 4.10. Saija, Saila, Frans Su 5.10. Inkeri, Inka. Mikkelinpäivä Viikko 41 Ma 6.10. Pinja, Minttu Ti 7.10. Pirkko, Pirjo, Piritta, Pirita, Birgitta Ke 8.10. Hilja To 9.10. Ilona Pe 10.10. Aleksi, Aleksis. Aleksis Kiven päivä, suomalaisen kirjallisuuden päivä La 11.10. Otso, Ohto Su 12.10. Aarre, Aarto Päivän mietelause: Autuaita ovat rauhantekijät, sillä heidät pitää Jumalan lapsiksi kutsuttaman. Raamattu, Matt. 5:39 Kiasma goes Taidehalli Munkkiniemi Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ma, ti, to ja pe klo 9-13, ke klo 1417, p. 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10-11, p. 2340 5118. Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Ma klo 10 Seniorien Kuntojumppa +65. Ke 1.10. klo 13 Keskiviikkokahvit, rehtori Riitta Poutanen Länsi-Helsingin musiikkiopistosta; Hartikainen, Sidoroff. 8.10. Kulutatko rauhaa? Vastuuviikon koordinaattori Anna Hyvärinen. 15.10. Yhteislauluhetki, Leikko, Valtonen. Ke klo 9.30-11.30 Avoin päiväkerho. Ma klo 13.30 Merimieskirkkopiiri. Ke klo 14 Valoa arkeen ?ryhmä. Keskustellaan yhdessä arjen ahdistuksesta, selviytymisestä ja iloista muiden samoin kokevien kanssa. Tied. ja ilm. Mia Salmio p. 09 2340 5128. Mikkelinpäivänä 5.10. klo 11 Jumalan perheväen messu ?Valo on jo täällä?, Frilander, Sidoroff. Messun jälkeen Parasta pöytään lapsille eli yhteinen lounas: jauhelihakeitto/kasvissosekeitto, leipä, maito ja mehu, jälkiruuaksi kahvi/tee ja pulla. Su 5.10. klo 17 Messu, verkosto.net. Ma 6.10. klo 18.30 Kirjallisuuspiiri, Hans Keilson: Komedia mollissa, Like. Alustus Pia Paasjoki. Ti 7.10. klo 18 Usko hy- Täyden palvelun hautaustoimisto Neuvonta ja päivystys 24 h puh. 726 0711 Hautauspalvelu Pietét Oy ? Arkut ja uurnat ? Kuljetukset ? Kukat ja sidontatyöt ? Pitopalvelut ? Hautakivityöt ? Perunkirjoitukset www.pietet.fi vän tekemiseen ?ilta. Tervetuloa kertomaan, mitä hyvää seurakunnassasi pitäisi tehdä. Mikä on Sinulle tärkeää? Mistä haluaisit keskustella? Kahvipannu kuumana. Paikalla on seurakunnan työntekijöitä ja luottamushenkilöitä. Kaikille avoin ilta! Ke 8.10. klo 18 Arkimessu, Leikko, Valtonen. Kaipaatko taukoa arkeesi? Tässä on lepopaikka sinulle, joka haluat hengähtää hetken Pyhän äärellä. Su 12.10. klo 11 Messu, Leikko, Valtonen. Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6 Ma klo 9.30-11.30 Avoin päiväkerho. Ma klo 16-18 Rukouspalvelu kirkossa. Ti klo 11-12.30 Sanan äärellä. Ti klo 13-15 Olohuone ? avoin kahvila. Ke klo 15 Ensilapsikerho. Ke klo 16.30-17.15 Lap- Munkkiniemi Huopalahdentie 3 00330 Helsinki puh. 488 140 Töölö Mannerheimintie 40 00100 Helsinki puh. 726 0711 sikuoro. Ti klo 18 Käsityökerho. To klo 13 Eläkeläisten kahvihetki. To klo 18 Kirkkokuoro. Pe klo 10 Reipas ulkoliikuntaryhmä +65 Sinulle, joka kaipaat liikuntaa. Lähtö Munkkiniemen kirkolta. Tied. Minna Pirinen p. 045 8511 414. Mikkelinpäivänä su 5.10. klo 13 Messu, Peltohaka, Sidoroff, nuoret mukana. Su 12.10. klo 13 Messu, Leikko, Valtonen. Ke 15.10. klo 18 Avointen sydänten ilta. Olet tervetullut kertomaan, mikä sinulle on tärkeää ja mikä koskettaa. Illan anti koostuu niistä ajatuksista, puheista, lauluista ja runoista, joita seurakuntalaiset haluavat jakaa toisilleen. Lehtisaaren kappeli, Papinpöydänkuja 4 Su 12.10. klo 10 Messu, Peltohaka, Sidoroff. Ti klo 9.30-11.30 Avoin päiväkerho. To klo 10.15 Raamattupiiri. Tapiola Kauppamiehentie 1 Heikintori, 3.krs, 02100 Espoo puh. 4559 5650 Muuta: To klo 17-18.15 Isä-poika-sählykerho ja klo 18.1519.30 Nuorten sisäpelikerho Munkkivuoren ala-asteen liikuntasalissa. Vetäjänä Ville Peltoperä. Tied. Jouni Hartikainen p. 09 2340 5152. Sururyhmä läheisensä menettäneille to klo 1617.30 Munkkivuoren seurakuntatalolla. 9.10. Tutustuminen ja odotukset. 16.10. Ketä suren? 30.10. Miten suren. 13.11. Kuolema ? suuri tuntematon. 27.11. Miten eteenpäin? Ohjaajat Elise Rinne p. 09 2340 5162 ja Leena Pankakoski p. 050 560 8279. Tule Pyhä Henki ?illat ma 20.10. ja 27.10. sekä 3.11. ja 10.11. klo 18 Munkkiniemen kirkossa. Rukouspalvelua, ylistystä, musiikkia. Luentosarjan opetuksesta vastaa Hengen uudistus kirkossamme ry:n toiminnanjohtaja Marko Huhtala. Seurakuntavaaliin liittyvä paneelikeskustelu järjestetään su 26.10. Munkkivuoren kirkossa alkaa Messu klo 11, jonka jälkeen seurakuntasalissa on tarjolla kirkkokahvit sekä n. klo 13 alkaen avoin keskustelutilaisuus seurakuntavaaleihin liittyen. Paikalla on vaaliehdokkaita ja heidän ryhmänsä edustajia. 10.10.?16.11.2014 ??Lokakuussa nähdään kuinka Kiasman kokoelmien nykytaideaarteet löytävät väliaikaisen kodin vuonna 1928 rakennetusta Taidehallista ja sen klassisen kauniista näyttelysaleista. Poikkeuksellinen yhteistyönäyttely vyöryttää esiin erikoisia värimaailmoja, materiaalivalintoja ja mittasuhteita. Miltä näyttävät Kiasman kokoelmateokset, kun ne asetetaan Kiasmarakennuksen ulkopuolelle Taidehalliin, joka on rakennettu toista aikakautta ja taidekäsitystä varten? Teosten sijoittelu tilaan ja niiden välinen dynamiikka muodostavat jokaiseen näyttelysaliin erilaisen tunnelman. Samalla kokonaisuus haastaa perinteistä käsitystä kauneudesta: Richard Deaconin teos Almost Beautiful luonnehtii kokonaisuutta osuvasti. Näyttelyssä kauneuden kokemus voi syntyä eri aistien kautta tai teosten ja tilan yhdistelmästä. Yhteistyönäyttelyn ovat kuratoineet amanuenssi Eija Aarnio Kiasmasta ja näyttelypäällikkö Hanna Mamia-Walther Taidehallista. Näyttelyyn valittiin mukaan 32 teosta Kiasman 8500 teoksen kokoelmasta. Mukana on teoksia 24 merkittävältä taiteilijalta mm. minimalismin, kineettisen taiteen sekä 2000-luvun maalaus- ja veistotaiteen kentiltä. Näyttelyssä on esillä useampi teos Kou- ri-kokoelmasta sekä muutama uudempi kokoelmahankinta, joita ei Kiasmassa ole vielä nähty. Näyttelyn taiteilijat ovat: Carl Andre (Yhdysvallat), Louise Bourgeois (Ranska), Jacob Dahlgren (Ruotsi), Richard Deacon (Iso-Britannia), A.K. Dolven (Norja), Jan Fabre (Belgia), Dan Flavin (Yhdysvallat), Simryn Gill (Singapore), Helena Hietanen (Suomi), Marjatta Holma (Suomi), Joseph L. James (Yhdysvallat), Donald Judd (Yhdysvallat), Esa Laurema (Suomi), Richard Long (Iso-Britannia), Liisa Lounila (Suomi), Vesa-Pekka Rannikko (Suomi), Mari Rantanen (Suomi), Gerhard Richter (Saksa), Eino Ruutsalo (Suomi), Heikki Ryynänen (Suomi), Richard Serra (Yhdysvallat), Osmo Valtonen (Suomi), Annu Vertanen (Suomi), Marko Vuokola (Suomi) Näyttelyn yhteydessä julkaistaan verkkomateriaalia sekä Taidehallin että Kiasman verkkosivuilla. Näyttelykierroksilla perehdytään tarkemmin teoksiin ja Kiasman kokoelmiin: Sunnuntaina 26.10. klo 15.00 Näyttelyn kuraattorit Eija Aarnio (Kiasma) ja Hanna Mamia-Walther (Taidehalli) kertovat näyttelystä Sunnuntaina 16.11. klo 15.00 Kiasman kokoelmaintendentti Arja Miller opastaa näyttelyyn ja paljastaa Kiasman kokoelmien salat Munkkiniemen kirkko valmistui 60 vuotta sitten ??Onnistunutta juhlaviikkoa vietettiin 14.-21.9. Munkkiniemen kirkossa ja sen muissa tiloissa. Viikon aikana oli tarjolla ajankohtaistietoa seurakuntavaaleista ja lähetyksestä, laadukasta musiikkia kaiken ikäisille ja lapsille erityinen kotikirkon lastenjuhlapäivä. Aluksi vietettiin vapaaehtoisten kirkkopyhää, lauantai-iltana hiljennyttiin levollisuuden messuun. Viikko huipentui Juhlamessuun, makoisiin kirkkokahveihin ja 60-vuotisjuhlaan, jotka toteutettiin yhteistyössä alueen ruotsinkielisen Petrus församlingenin kanssa. Kirkko sai lukuisia onnitteluja mm. emerituspiispa Mikko Heikalta sekä piispa Irja Askolalta. Kuvassa juhlakansa ehtoollisella. Kirkkoherrat Bengt Lassus ja Leo Glad.
• MunkinSeutu Viikot 40-41 7 Puheenvuoro Järki voitti oppivelvollisuuskeskustelussa ??Oppivelvollisuusiän noston peruuttaminen oli järjen voitto. Pitkän vaikuttamistyön jälkeen saimme asia oikealle tolalle. Tämä oli osoitus taas kerran, että politiikassa tarvitaan sitkeyttä. Opetusministeti Kiurun toimesta esitelty maali tuoda pakkovuosi kaikille nuorille tyrmättiin myös vahvasti opettajien ammattijärjestön ja Suomen rehtoreiden toimesta. Ehdotus olikin monin tavoin epäkelpo ja jopa haitallinen lääke syrjäytymisvaarassa oleville nuorille. Näille nuorille oppivelvollisuusiän venyttäminen olisi ollut kylmää kyytiä, sillä juuri he tarvitsisivat muunlaista apua kaikkein eniten. Nuoret ovat erilaisia ja he tarvitsevat ennen kaikkea aikuisten aikaa, ohjausta opintoihinsa ja räätälöityä tukea. Pakkolisävuosi ei olisi poistanut syitä, joiden takia oppimiskyvyssä tai motivaatiossa on puutteita, tai estä sitä, että opetuksesta pinnataan tai opinnot keskeytetään. Painopiste onkin nyt viisainta laittaa perusopetuksen laadun edistämiseen ja varhaiskasvatuslain valmisteluun. Tämän eduskuntakauden yksi keskeisimmistä tavoitteista on ollut, että yksi- kään nuori ei syrjäytyisi. Siksi hallitusohjelmaan kirjattiin selkeät tavoitteet, kuten etsivän nuorisotyön kehittäminen, kuntoutus ja ennaltaehkäisevän päihdetyön tukeminen. Myös joustava perusopetus ja ammattistartti ovat toimivia, olemassa olevia keinoja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Ei riitä, että kaikille nuorille voidaan tarjota koulutuspaikka. Kunnianhimoinen tavoite tulee olla, että koulutus suoritetaan loppuun ja että tutkinnon suorittaneilla on sellaista osaamista ja ammattitaitoa, jota työelämässä tarvitaan. Voimavarat olisi suunnattava myös oppimisongelmien varhaiseen havaitsemiseen ja ennaltaehkäisyyn sekä opetuksen, oppilaanohjauksen ja oppilashuollon kuntoon laittamiseen. Myös uusia työelämälähtöisi ja joustavia opiskeluja oppimismahdollisuuksia tarvitaan. Oppisopimusta on kehitettävä nuorille sopivaksi ja sellaiseksi, että se kannustaa ja mahdollistaa yrittäjät sitä tarjoamaan. Tässä on viisast kuulla tarkalla korvalla yrittäjiä. Koulutuspolitiikka on puhututtanut eduskunnan syyskauden alkaessa mutta syksy on tuonut tullessaan Sari Sarkomaa. Kuva: Kimmo Levonen. uusia tuulia myös valiokuntatyöhöni. Aloitin työt sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenenä sekä Kokoomuksen valiokuntavastaavana. Vahvistamme valiokuntajoukkoamme, kun valmistaudumme sote -lain käsittelyyn. Toimin myös entiseen malliin ulkoasiainvaliokunnassa ja valtiovarainvaliokunnassa. Johdan valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaostoa ja toimin sivistys- ja tiedejaostossa. Työtä tulee varmasti riittämään. Vastaanotan mielelläni palautetta Helsingin ja Suomen asioista. Kirjoitan kuukausittain kirjeen, jossa käsittelen Helsingin ja eduskunnan ajankohtaisia asioita. Kirjeen saa tilattua kotisivuiltani tai ottamalla minuun yhteyttä sari.sarkomaa@eduskunta.fi tai puh. (09) 432 3033. Pidetään yhteyttä. Sari Sarkomaa kansanedustaja www.sarisarkomaa.fi Ville Lehmuskoski HKL:n toimitusjohtajaksi ??Helsingin kaupunginvaltuusto valitsi keskiviikkona Helsingin kaupungin liikennelaitoksen (HKL) uudeksi toimitusjohtajaksi diplomi-insinööri Ville Lehmuskosken, 41. Lehmuskoski siirtyy tehtävään Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnittelupäällikön paikalta. Lehmuskoskella on monipuolinen kokemus joukkoliikenteen eri tehtävistä. Hän toimi vuosina 2006? 2009 HKL:n suunnittelujohtajana ja vuosina 2010?2011 Helsingin seudun liikenne ? kuntayhtymän (HSL) joukkoliikennesuunnitteluosaston johtajana. Vuodet 2012? 2014 Lehmuskoski on toiminut Helsingin liikennesuunnittelupäällikkönä. Ennen tuloaan Helsingin kaupungin palvelukseen Lehmuskoski toimi osastopäällikkönä suunnittelu- ja konsultointiyritys WSP Finland Oy:ssä. HKL:n johtokunta esitti kaupunginhallitukselle Lehmuskoskea toimitusjohtajan virkaan tämän monipuolisen kokemuksen, asia- ja henkilöjohtamisosaamisen sekä hyvän sidosryhmätuntemuksen ja henkilökohtaisten ominaisuuksien vuoksi. ? Haluan kehittää HKL:ää vahvana organisaationa ja edesauttaa sen kykyä tuottaa palveluja korkealaatuisesti ja kustannustehokkaasti. Näen HKL:n kestävän liikkumisen merkittävimpänä operatiivisena toimijana Helsingissä. Kestävän liikkumisen eri muodot, kuten joukkoliikenne, pyöräily, liityntäpysäköinti, yhteiskäyttöautot ja erilaiset pienet sähkökäyttöiset liikkumisvälineet, tulee saattaa käyttäjän kannalta saumattomaksi kokonaisuudeksi. HKL voi toimia näissä kestävän liikkumisen muodoissa operaattorina ja luoda lisäksi yksityisille toimijoille mahdollisuuksia tarjota yhteiskunnan kannalta hyödyllisiä palveluja esimerkiksi metroja juna-asemillaan. HKL:n nykyisten tehtävien rinnalla sen kaupunkipyöriin liittyvät tehtävät vahvistuvat. On tärkeää, että HKL osoittaa kykynsä tuottaa asiakaslähtöisiä palveluja myös uusilla alueilla: haluan tarkastella mahdollisuutta kehittää juna- ja metroasemia nykyistä houkuttelevammiksi palvelu- ja kohtaamispaikoiksi, Lehmuskoski sanoo. Lehmuskoski on kotoisin Espoosta. Hän on kolmilapsisen perheen isä, joka harrastaa lukuisia liikuntalajeja, muiden muassa rullaluistelua ja työmatkapyöräilyä. Ville Lehmuskoski taustallaan Helsingin uusi raitiovaunu Artic. Articia esitellään vaaleaksi teipattuna parhaillaan Berliinin Inno Trans ?messuilla. Kuva: HKL Helsingin uusi raitiovaunu esillä Berliinin InnoTrans-messuilla ??Helsingin uutta raitiovaunua Articia esitellään parhaillaan käynnissä olevilla maailman suurimmilla kiskoliikennealan messuilla Berliinissä. InnoTrans-messujen jälkeen vaunu lähtee vielä Würtzburgin kaupunkiin koeajoihin ennen palaamistaan jälleen Helsingin liikenteeseen loppuvuodesta. ? Tämä on historiallinen tapahtuma: koskaan aiemmin raitiovaunukalustoa ei ole viety Suomesta Eurooppaan, vaan suunta on aina ollut toisinpäin, kertoo HKL:n kehittämispäällikkö Ollipekka Heikkilä. Messumatka ja koeajot Würtsburgissa ovat osa vaunuvalmistaja Transtechin hanketta saada vaunutyyppiä myytyä Helsingin lisäksi myös muihin raitiovaunukaupunkeihin. Transtech vuokrasi HKL:ltä toisen esisarjan vaunun tätä varten. Vaunu on ulkomaanmatkansa ajaksi teipattu vaaleaksi, sillä vihreä ja keltainen ovat leimallisesti Helsingin raitioliikenteen värejä. Artic-vaunu on kehitetty HKL:n alkuperäisideasta yhteistyössä HKL:n ja Transtechin välillä erityisesti Helsingin olosuhteisiin. Kestämään vaihtelevaprofiilista rataverkkoa ja säätilojen jyrkkiä vaihteluita. Kääntyvän telinsä vuoksi vaunun luvataan olevan tyyppivaunuja kestävämpi ja kulkuominaisuuksiltaan parempi. HKL on koeajanut esisarjan kahta vaunua nyt vuoden verran, ja kokemukset ovat olleet myönteisiä, kertoo Ollipekka Heikkilä. ? Vaunu on ollut hyvin luotettava, ja toiminut moitteetta kaikissa sääolosuhteissa. Vaunun kunnossapidettävyys ja energiatehokkuus ovat osoittautuneet jopa odotettua paremmiksi. Esimerkiksi ulkopaneelien tai ikkunoiden vaihtoajat ovat alittaneet tavoitteet. Vaunu käyttää myös sähköä huomattavasti vähemmän kuin muu kalusto ja on kulkuominaisuuksiltaan erinomainen eli vaunun tärinä ja melutaso ovat huomattavan pienet. Ensimmäisen messupäivän kokemusten perusteella vaunu kiinnostaa erityisesti eurooppalaisia kiskoliikennekaupunkeja. ? Vaunuun on käynyt tutustumassa runsaasti keskieurooppalaisten ja pohjoismaisten raitiovaunukaupunkien edustajia. He odottavat mielenkiinnolla Würtzburgin koeajojen kokemuksia, kertoo Transtechin toimitusjohtaja Markku Blomberg. Joka toinen vuosi Berliinissä järjestettävä InnoTrans on maailman suurin kiskoliikennealan tapahtuma, joka houkuttelee paikalle noin 130 000 messuvierasta eri maista. Näytteilleasettajia paikalla on yli 2500. Kahden ensimmäisen Articin koeajot Helsingissä jatkuvat vielä ensi vuonna. Koeajojen jälkeen sarjavalmistettava kolmas vaunu saapuu Helsinkiin vuoden 2015 loppupuolella. Kaikkiaan HKL on ostanut 40 Artic-raitiovaunua. Liito-orava palasi Helsingin vakinaiseen lajistoon ??Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen teettämän selvityksen mukaan liitoorava on asuttanut useita elinpiirejä luoteisen Helsingin alueella. Liito-oravakannan leviäminen Helsinkiin on ollut odotettavissa Espoossa tapahtuneen huomattavan levinneisyysalueen laajentumisen pohjalta. Tutkittu alue kattoi 48 km2 eli noin neljänneksen Helsingin maapinta-alasta. Aluerajaus tehtiin ilmeisen läntisen leviämissuunnan perusteella. Ei ole mahdotonta, että idempänäkin kaupungissa olisi jo ollut liito-oravia. Jos kannan kasvu ja levittäytyminen jatkuu, vakinainen liito-oravaasutus voi saavuttaa lähivuosina myös Itä-Helsingin. Jälkikäteen on tullut ilmi, että Keskuspuistossa on ollut liito-oravan elinpiiri jo vuodesta 2010. Silti voidaan päätellä, että vuonna 2013 on tapahtunut vilkasta liitooravien levittäytymistä Helsinkiin ja että talvi 2013/14 on lämpimänä ollut niille ilmeisen suotuisa. Lumeton talvi suosi myös liito-oravaselvityksen tekemistä. Inven- tointi ehdotetaankin toistettavaksi ja sen tutkimusaluetta laajennettavaksi viimeistään viiden vuoden kuluttua. Liito-oravainventoinnit perustuvat pelkästään papanoihin, koska itse eläimiä on vaikea havainnoida tai edes nähdä. Keväällä puiden siitepölystä keltaiset papanat on helppo löytää, ja niiden määrästä pystyy päättelemään yksittäisten puiden merkitystä yksilölle. Suurimmat papanamäärät löytyvät yleensä isojen kuusten ja kolohaapojen alta. Kuusi tarjoaa suojaa oksiensa alla sekä mahdollisen paikan vanhalle oravanpesälle, jonka liito-orava sisustaa käyttöönsä. Talvisin liito-oravat syövät myös havupuiden silmuja. Isossa haavassa taas on usein käpytikan kolo, joka on pesäja lepopaikkana parempi kuin risupesä. Haapa on myös tärkeä ravintokasvi. Liito-oravat syövät keväällä ja kesällä pääasiassa lehtipuiden osia: hedeja siemennorkkoja, silmuja ja lehtiä, syksyllä ja talvella havupuiden silmuja. Liito-oravan leviäminen on merkki siitä, että kaupungin virkistysmetsiä hoidetaan hyvin luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta. Liito-orava vaatii ns. eri-ikäisrakenteista sekametsää, jossa on riittävästi nuorta lehtipuuta järeämmän pääpuuston alla. Isot kuuset ja haavat ovat tärkeitä, mutta niiden lisäksi tarvitaan ravintopuita. Liito-oravat voivat hakea ravintoa myös nuorista reunametsistä, jos metsäinen yhteys järeäpuustoisella ydinalueelle on olemassa. Liito-orava pystyy liikkumaan maassa, mutta on siellä hidas ja altis jäämään petojen saaliiksi. Siksi se pyrkii ylittämään puiden välit liitämällä. Tämä ominaisuus tekee liito-oravan alttiiksi metsien pirstoutumiselle esimerkiksi metsätalouden tai maankäytön muutosten takia. Liito-oravan suojelussa onkin olennaista latvusyhteyden säilyminen. Jos tarjolla on korkealla sijaitsevia isoja puita, liito-orava pystyy ylittämään valtaväylän, kuten Espoossa Länsiväylän tai Kuopiossa valtatie 5:n moottoritieosuuden.
• MunkinSeutu 8 Vuokko Hovatta ja Taisto Oksanen vievät musiikilliselle aikamatkalle Pietariin ??Pietari 19142014 on kiihkeä matkakertomus ja visuaalinen musiikki-ilta Pietarista, Kulkukoiran kapakan savuisesta tunnelmasta ja uudenvuodenyöstä 1914. Matkanjohtajina ovat Vuokko Hovatta ja Taisto Oksanen. Esitys saa ensi-iltansa Musiikkiteatteri Kapsäkissä 1.10. klo 19. Mitä tapahtui sen jälkeen, kun Pietari Suuri päätti perustaa kaupungin Jänissaareen, Neva-joen suistoon 1703? Lähihistoriansa tunteva tietää, että kaupungissa on tehty vallankumouksia, kirjoitettu kirjoja, jonotettu, politikoitu, paleltu, rakastettu, jääty sillan toiselle puolelle, luettu runoja, kärsitty, pelätty, koettu ihmeitä ja hengästytty. 310 vuotta kaupungin perustamisen jälkeen t?uhnat eli suomalaiset Vuokko ja Taisto kollektiivimatkasivat naapurimaamme jättiläiskaupunkiin tekemään ?matkailu-opasta? runouden ystäville. Syntyi kiihkeä matkakertomus Kulkukoiran kapakan savuisesta tunnelmasta ja uudenvuodenyöstä 1914. Pohjolan Venetsiassa ovi on puoliksi auki ja ravintola Kulkukoirassa harmonikka soi keskeneräisessä rakennuksessa. Käki kukkuu kesäpuistossa ja t?uhna kulkee Nevskin loistoa hämmästellen. Luvassa on maljapuheita, musiikkia, liikehdintää, Ahmatovaa, Blokia,  Tsvetajevaa, Pasternakia, Kuzminia ja kuvallista ilmaisua samovaarin pulputtaessa. Matkatessaan Pietariin, Vuokko ja Taisto kuvasivat pietarilaisia kaduilla ja puistoissa lukemassa runoja. Monet kommentoivat ohessa elämää ja poliittista tilannetta. Koskettavin oli Kalasataman autohotelli aukeaa 27. lokakuuta ??Rakennusvirasto avaa myös tulevaksi talveksi suositun Kalasataman autohotellin, jossa kantakaupungissa asuvat helsinkiläiset voivat säilyttää ajoneuvonsa talvikauden ajan. Asukaspysäköintisääntöjen perusteella liikennekäytöstä poistetun, eli niin sanotun seisonta-ajalla olevan ajokin, asukaspysäköintitunnus ei ole voimassa asukaspysäköintipaikoilla kantakaupungissa. Ennen kuin auton voi viedä Kalasataman autohotelliin, on tehtävä sopimus talvisäilytyksestä rakennusviraston asiakaspalvelussa (Pohjoinen Makasiinikatu 9). Asukaspysäköintitunnus tulee olla mukana, jos tunnuksen voimassaoloaika päättyy ennen 31.5.2015. Kesäautoja vastaanotetaan autohotelliin 27.10.? 7.11.2014 ma-pe kello 14? 18 ja tämän jälkeen torstaisin 13.11., 20.11., 27.11. ja 4.12. kello 14?18. Auton voi noutaa säilöstä maksutta maalis?toukokuussa 2015 tiettyinä aikoina ja muulloin maksua vastaan Auto saa olla säilössä toukokuun 2015 loppuun. Autohotelli sijaitsee Kyläsaarenkadun eteläpäässä. Autohotelli on aidattu. kohtaaminen 78-vuotiaan ?Babushkan? kanssa  Katariinan puistossa juuri Krimin kriisin eskaloituessa:  ?Me rakastamme, kunnioitamme ja muistamme häntä, Anna Ahmatovaa. Me pyrimme välittämään hänen perintöään myös nuoremmalle leningradilaisten sukupolvelle niin, että he myös oppisivat sitä ymmärtämään ja ottaisivat vastaan Jumalan lahjana. Tiedättekö, me rakastamme tätä kaupunkiamme, me olemme ylpeitä kaupungistamme. Ja toivomme sille kaikkea hyvää. Ymmärrättekö ? tämä kaupunki on kuin kehto. Eikä pel- kästään vallankumouksen kehto, vaan Venäjän kehto. Romanovien kehto. Se on todella syvällä. Kiitos teille, kun tulitte Leningradiin. Kiitos teille. Kiitos, pienet. Kaikkea hyvää. Hyviä töitä. Rauhaa, rauhaa, rauhaa.? Esityksessä sivutaan myös Venäjän nykytilannetta ajankohtaisten tekstien kautta. ?Pidämme tärkeänä kulttuurivaihtoa ja Venäjän kulttuuriin tutustumista. Lamaantuneeseen pelkoon jähmettyminen ei ole oikea ratkaisu.?, toteaa Vuokko Hovatta.??Esityksessä kuullaan runoutta, lyriikkaa sekä sävellyksiä mm. Anna-Mari Kähä- rän ja Kerkko Koskisen tuotannosta. Esityksen visuaalisuudesta vastaa Ville Vierikko. Esityksen muusikkona on Ville Riippa. Esityspäivät: Ensi-ilta 1.10., 2.10. 7.10., 8.10. klo 19 Liput Kapsäkistä: 28/24?, Lippupisteestä alk. 30,50/26,50 ? MUSIIKKITEATTERI KAPSÄKKI?monen maun musiikkiteatteri?Hämeentie 68, 00550 Helsinki ? 09 260 0907 ? info@kapsakki.fi ? www.kapsakki.fi Pia Sutinen sijaistaa apulaiskaupunginjohtajaa ??Kaupunginvaltuusto valitsi Pia Sutisen Helsingin sosiaali- ja terveystoimen vs. apulaiskaupunginjohtajaksi. Hän hoitaa tehtävää ministeriksi siirtyneen Laura Rädyn viransijaisuuden ajan ja enintään ensi toukokuun loppuun saakka. Valtuuston äänestyksessä Sutinen sai 56 ääntä ja erikoislääkäri Antti Holopainen 9 ääntä. Vaalissa jätettiin 17 tyhjää lippua. Valtuusto äänesti myös ehdotuksesta, jonka mukaan apulaiskaupunginjohtajan paikka pitäisi panna avoimeen hakuun, mutta se hävisi äänin 63 -16. Pia Sutinen, 44, on sosiaali- ja terveysviraston perheja sosiaalipalvelujen osastopäällikkö. Koulutukseltaan hän on valtiotieteen maisteri. Hänellä on kokemusta myös Kelan esimiestehtävistä ja sosiaalialan luottamustehtävistä Helsingin kaupungissa. Apulaiskaupunginjohtajan palkka on 12263 euroa kuukaudessa. Ville Lehmuskoski HKL:n toimitusjohtajaksi Diplomi-insinööri Ville Lehmuskoski on Helsingin kaupungin liikennelaitoksen HKL:n uusi toimi- tusjohtaja. Kaupunginvaltuusto valitsi hänet tehtävään yksimielisesti. Lehmuskoskella on monipuolinen kokemus joukkoliikenteen tehtävissä. Hän toimii Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnittelupäällikkönä. Aikaisemmin hän on ollut muun muassa HSL:ssä osastonjohtaja ja HKL:n suunnittelujohtaja. Lehmuskoski on syntynyt vuonna 1973. HKL:n toimitusjohtajana hänen kokonaispalkkansa on 9270 euroa kuukaudessa. Stadin ammattiopistossa uutta koulutusta ??Stadin ammattiopistoon voi hakea syksyn yhteishaussa 24.9.?3.10.2014 kymmeneen ammatilliseen perustutkintoon ja kotitalousopetukseen sekä valmistavaan koulutukseen.  Ammattiopisto on lisännyt haettavien tutkintojen määrää seitsemällä tutkinnolla syksyn 2013 yhteishausta.  Nuorten haettavana on 496 aloituspaikkaa. Uutena koulutuksena alkaa kolme erityisesti maahanmuuttajille suunnattua koulutusta, joissa on suomen kielen opetuksen tuki eli S2-tuki. S2-tuetut opinnot madaltavat kynnystä hakeutua koulutukseen ja edesauttavat valmistumista ja työllistymistä.  S2-koulutus tukee elinkeinoelämän työvoimatarvetta. Uutena koulutuksena ammattiopistossa alkaa tammikuussa välinehuoltoalan perustutkinto, josta valmistuu välinehuoltajia. Koulutuskokeilu tehdään yhteistyössä OPH:n kanssa. Viikot 40-41 Nälkäpäivän lipaskeräys tuotti 1 350 000 euroa ??Nälkäpäivän lipaskeräys tuotti noin 1 350 000 euroa. Nälkäpäivä järjestettiin eri puolilla Suomea 18. ? 20.9. Keräys sujui hyvin ja innosti uusia ja vähän kokeneempiakin kerääjiä auttamaan. Keräyksen lopullinen yhteenlaskettu tulos selviää marraskuussa. Lopulliseen tulokseen lasketaan mukaan muut lahjoitustavat, kuten tekstiviestillä, netissä ja MobilePay-mobiilisovelluksella annetut lahjoitukset. Lopullisen tuloksen arvioidaan olevan noin 2 miljoonaa euroa. ? Lipaskeräyksen tuotto oli noin 100 000 euroa vähemmän kuin viime vuonna. Käteisen käyttö on vähentynyt ja se ehkä vaikuttaa lipaskeräyksen tulokseen. Monet lahjoittajat pahoittelevat, että heillä ei ole käteistä mukanaan, sanoo Punaisen Ristin varainhankinnan päällikkö Anna Laurinsilta. Punainen Risti aikoo kehittää edelleen vaihtoehtoisia tapoja lahjoittaa. Jo nyt Punainen Risti on ottanut käyttöön sähköisiä tapoja lipaslahjoittamisen rinnalle. Nälkäpäivään voi lahjoittaa esimerkiksi tekstiviestillä, ja tänä vuonna enim- mäistä kertaa MobilePaysovelluksella. ? Uudet keräystavat ovat saaneet kiitosta ja näyttää siltä, että lahjoittajat löytävät hyvin itselleen sopivan tavan lahjoittaa, Laurinsilta sanoo. Tänä vuonna Punainen Risti innosti erityisesti kaveri-, työ- ja harrastusporukoita järjestämään itselleen sopivia Nälkäpäivätempauksia keräyksen tukemiseksi. ? Ilahduttavan moni porukka järjesti keräystempauksen Nälkäpäivään. Saimme iloisia viestejä esimerkiksi yrityksistä, jotka ovat kahvitauollaan järjestäneet keräyksen, kiittelee Anna Laurinsilta. ? Haluamme kiittää kaikkia Nälkäpäivään antamastaan ajasta ja lahjoituksista. Ilman tukijoita ei olisi Punaista Ristiä eikä Punaisen Ristin apua. Nälkäpäivä on Punaisen Ristin suurin vuosittainen keräys. Nälkäpäivänä kerätään sitomattomia varoja Suomen Punaisen Ristin katastrofirahastoon. Tänä vuonna kerätyillä varoilla tuetaan muun muassa avustusoperaatiota LänsiAfrikassa Ebola-viruksen pysäyttämiseksi. Juhlavuotta viettävä Palveleva puhelin arkinen hengenpelastaja Palveleva puhelin, Suomen vanhin puhelinauttaja, täyttää 50 vuotta ??Kirkon Palveleva puhelin nostaa juhlavuoden teemoina puhelinauttamisen kestoaiheet, yksinäisyyden, kärsimyksen ja toivon. Ihmiselämän peruskysymysten äärellä käydään puhelinkeskusteluja illasta toiseen. ? Puolen vuosisadan aikana puhelinauttamisen ja keskusteluavun tarve ei ole vähentynyt. Ihmissuhteet, yksinäisyys, sairaudet, itsemurha-ajatukset, elämän mielekkyys ja syyllisyys puhuttavat jatkuvasti, kirkon diakoniatyön johtaja Kalle Kuusimäki toteaa. Aikoinaan Nylands Nationin opiskelijoiden tempauksesta liikkeelle lähtenyt ja itsemurhien ehkäisemiseksi perustettu kirkon auttava puhelin päivystää edelleen joka ilta molemmilla kotimaisilla kielillä. Suomenkielinen linja (01019 0071) avautuu iltaisin kello 18, ruotsinkielinen (01019 0072) kello 20. Kesä on ruuhkaaikaa puhelin- ja verkkoauttajille Yhteisenä havaintona puhelin- ja verkkoauttajilla on ollut kesän 2014 ruuhkaisuus verrattuna muihin vuodenaikoihin. Toinen huomio on yhteydenottajien toistuvat kokemukset kohtaamatta jäämisestä terveyden- ja sosiaalihuollon palveluissa. Palvelevaan puhelimeen tuli kuluneena kesänä 35 prosenttia enemmän puheluja kuin vuotta aiemmin, yhteensä lähes 58 000 puheluyritystä kolmen kuukauden aikana. Näistä 40 prosenttiin ehdittiin vastaamaan. Vuodessa puheluyrityksiä tulee noin 180 000. Kirkon Palveleva puhelin toimii pääasiassa vapaaehtoisvoimin. Päivystäjinä on eri alojen asiantuntijoita, työikäisiä ja eläkeläisiä, naisia ja miehiä. Päivystäjät saavat tehtäväänsä koulutuksen ja työnohjauksen. Ammattitaustasta riippumatta Palvelevan puhelimen päivystäjä on ihminen, kuunteleva korva. Kirkon Palveleva puhelin on matalan kynnyksen palvelu, jossa kipeistä asioista voi puhua nimettömänä. Palvelu on helposti saavutettava ja toimii sekä kaupungeissa että syrjäseuduilla. Puhelinauttamisen rinnalla verkkopalvelu Palveleva netti on toiminut jo kahdeksan vuoden ajan. Kirkon verkkoauttajat ovat kuulolla myös kirkon chatissa. Kirkon Palveleva puhelin julkaisee 1.10. juhlavuoden kunniaksi kirjan Yhteys toiseen ihmiseen ? Kontakt med en annan människa. Kirja koostuu Helena Ojanperä-Samulinin laatimasta historiikista sekä juhlavuoden teemojen asiantuntijakirjoituksista.
• MunkinSeutu Viikot 40-41 9 Helsinginkadulle pyöräkaistoja? Meripaviljonki, taustalla Ympyrätalo. Havainnekuva: Arkkitehtitoimisto Freese Oy Suomalaisen huippuosaamisen meripaviljonki nousee ??Kelluvan Ravintola Meripaviljongin rakennustyöt Eläintarhanlahdella etenevät vauhdilla. Teräsponttonit on uitettu Paasitornin edustalle, jossa ne on yhdistetty ja ankkuroitu. Rakentaminen ponttonien päälle on alkanut. Keskellä luontoa ja elävää kaupunkiympäristöä sijaitseva Meripaviljonki avataan asiakkaille 8. huhtikuuta 2015. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Paasitornin yhteyteen rakennettava Meripaviljonki on suomalaisen huippuosaamisen hanke: suomalainen arkkitehtisuunnittelu, suomalaiset muut suunnittelijat, kolme suomalaista urakoitsijaa sekä suomalainen ravintoloitsija toteuttavat maail- manlaajuisestikin ainutlaatuisen projektin. Myös käytännön rakentamisesta yli 90 % on suomalaista työtä. Meripaviljongin arkkitehtuuri on moderni ja tuo keveyttä jyhkeän graniittilinnan edustalle. Rakennuksen muodon ja lasiseinien ansiosta asiakkaat pääsevät nauttimaan ympäröivistä maisemista ja luonnonvalosta aamusta iltaan. Meripaviljongin rantarakentamiseen liittyvät työt on tehty onnistuneesti kesän kuluessa. Teräsponttonit uitettiin syyskuun alussa Siltasaareen, Eläintarhanlahdelle. Valtavat betonipainot tasapainottivat uitettavia ponttoneita, jotka mahtuivat juuri ja juuri Pitkänsillan ali leveys- ja kor- keussuunnassa. Ravintolarakennuksen pilarit ovat jo paikallaan ja katon rakentaminen on käynnistymässä. Huhtikuusta 2015 alkaen Meripaviljonki on avoinna ympäri vuoden, seitsemän päivää viikossa. Asiakaspaikkoja on à la carte -ravintolana 170, yksityistilaisuuksissa enimmillään 200 ja cocktail- tilaisuuksissa 290. Ruokalista on kalapainotteinen, lihaa ja kasviksia unohtamatta. Meripaviljonki palvelee Paasitornin kotimaisia ja kansainvälisiä kokousvieraita, hotelli Scandic Paasin majoittujia, teatterikävijöitä sekä yksityis- ja yritysasiakkaita. Meripaviljongin arkkitehtisuunnittelusta vastaa Arkkitehtitoimisto Freese Oy ja pääurakoinnista raisiolainen Europlan Engineering Oy. Meripaviljongin rakennuttaja on Helsingin Työväenyhdistys ry. Ravintolaliiketoimintaa harjoittaa Ravintolakolmio-ryhmän Graniittiravintolat Oy. Graniittiravintolat on ravintoloitsijana myös Paasitornin yhteydessä toimivassa neljässä muussa ravintolassa (Juttutupa, Graniittilinna, Paasiravintola ja Paasin Kellari). ? Olemme vakuuttuneita siitä, että Meripaviljonki tulee olemaan kansainvälisestikin vetovoimainen kohde  merellinen elämys keskellä Helsinkiä, toimitusjohtajat Jorma Bergholm ja Joonas Keskinen toteavat. Asuintalojen omavalvonta käynnistyy syksyllä Etu ? Töölössä ja Punavuoressa ??  Helsingissä luovutaan perinteisistä asuintalojen palotarkastuksista ja ne korvataan omavalvonnalla. Taloyhtiöt huolehtivat tällöin itse asuinympäristönsä riskikartoituksista ja puutteiden korjaamisesta. Helsingin pelastuslaitos aloitti tänä keväänä kiinteistöjen omavalvonnan kokeiluluonteisesti 200 kiinteistössä, Harjussa ja Roihuvuoressa. Kokeilusta saatujen kokemusten pohjalta omavalvontaa laajennetaan nyt syksyllä kahdelle uudelle alueelle. Tässä toisessa vaiheessa on mukana yhteensä 570 kerrostaloa EtuTöölössä ja Punavuoressa. Vuodesta 2015 lähtien toiminta vakiintuu kaupunginosittain osaksi pelastuslaitoksen normaalia valvontatoimintaa. "Aiemmin palotarkastajat tekivät asuintaloihin palotarkastuksen joka kymmenes vuosi. Turhia käyntejä tuli paljon, sillä monet kohteet olivat täysin kunnossa", toteaa henkilöstön kehittämispäällikkö Matti Waitinen pelastuslaitoksen osaamiskeskuksesta. Pelastuslain mukaan vastuu asuintalojen turvallisuudesta kuuluu asukkaille itselleen ja asukkaiden valitsemalle talon hallitukselle. Omavalvontaan mukaan otettujen taloyhtiöiden hallitusten jäsenille postitetaan kirje, jossa heitä velvoitetaan määräaikaan mennessä tekemään talossa turvatarkastus, täyttämään pelastuslaitoksen nettisivulla omatoimisen varautumisen valvontalomake ja lähettämään se pelastuslaitokselle. Velvoittavassa kirjeessä on mukana myös ohjekirjanen, joka helpottaa turvatarkastuksen tekemistä. Kevään tarkastuskierroksella joidenkin taloyhtiöiden hallitukset pyrkivät ulkoistamaan tarkastustoiminnan maksullisille konsulteille. Vaikka itse tarkastuksen voisikin ulkoistaa, niin vastuutaan talon turvallisuudesta hallitukset eivät voi ulkoistaa. Tämän vuoksi ja saatujen palautteiden pohjalta pelastuslaitos on laatinut edellä mainitun ohjekirjasen ja lisäksi sopinut paikallisten sopimuspalokuntien kanssa erityisestä tukipalvelusta.  Taloyhtiöt voivat maksutta saada asiantuntija-apua lähimmästä sopimuspalokunnasta. Sopimuspalokuntien yhteystiedot löytyvät edellä mainitusta kirjeestä. Jos taloyhtiössä ilmenee korjattavaa, asiasta laaditaan virallinen palotarkastuspöytäkirja ja annetaan kiinteistölle korjausmääräys määräaikoineen. Taloyhtiö joko velvoitetaan lähettämään kirjallinen selvitys korjauksista tai tarvittaessa tarkastaja tekee palotarkastuksen, josta veloitetaan 200 euroa. Jos taloyhtiö ei alun perinkään palauta lomaketta, kiinteistöön tehdään vastaava maksullinen tarkastus. Koeluonteisilla valvontakäynneillä varmistutaan yleisesti vastausten todenperäisyydestä. Waitinen patistelee taloyhtiöitä varmistamaan turvallisuusasioidensa ajantasaisuuden. "Kiinteistöillähän on velvollisuus tehdä pelastussuunnitelma, jos ta- lossa on vähintään kolme asuinhuoneistoa. Kevään pilotointi osoitti, että monilla suunnitelma oli päivittämättä." Pelastussuunnitelmassa käydään läpi kiinteistöön mahdollisesti kohdistuvat riskit ja kuvataan niiden ehkäiseminen sekä oikeat toimintatavat vaaratilanteissa. Suunnitelmasta tulee myös selvitä, kuinka turvallisuusasiat ohjeistetaan asukkaille. Taloyhtiöiden yleisimpiin riskeihin kuuluvat rappukäytäviin jätetyt ylimääräiset tavarat, kuten lastenvaunut. Poistumisteiden täytyy olla esteettömät ja pelastusteiden vapaat pysäköidyistä ajoneuvoista. Osoitemerkintöjen tulee olla kunnossa, koska puutteellisesti merkittyjä osoitteita ei löydä palokunta sen enempää kuin ensihoitokaan. Matti Waitinen muistuttaa, että määräysten mukaan esim. roskakatokset tulee sijoittaa vähintään kahdeksan metrin päähän rakennuksista. Roskakatosten on syytä olla valaistuja ja lukittuja tuhopolttovaaran vähentämiseksi. Hän mainitsee myös paloriskiasunnot. Tällaisia voivat olla esimerkiksi dementiasta kärsivien henkilöiden kodit. "Asuntoon on saattanut kertyä palokuormaa niin paljon, että tavarakasojen väliin jää vain pikkukäytäviä. Nämä asunnot voivat koitua riskiksi muillekin asukkaille, vaikka kaikilla olisi määräysten mukaiset, toimivat palovaroittimet." Lisäksi Waitinen halu- aa muistuttaa kaikkia siitä, että vain toimiva ja säännöllisesti testattu palovaroitin varoittaa uhkaavasta tulipalosta. ?Palovaroitin on halpa henkivakuutus!? Usein ihmiset ajattelevat että viranomaiset vastaavat heidän turvallisuudestaan. Ikävä kyllä tämä ajattelutapa on pahasti erheellinen. Vastuu omasta ja lähimmäisten turvallisuudesta on jokaisella meistä itsellämme. Kun viranomaisia tarvitaan, on turvallisuus jo yleensä päässyt pettämään. ??Parhaillaan laaditaan katusuunnitelmaa Helsinginkadulle, katuvälille Kaarlenkatu ? Hämeentie. Katusuunnittelun tavoitteena on Helsinginkadun joukkoliikenteen ja pyöräilyn edellytyksien parantaminen katuvälillä Kaarlenkatu -Hämeentie. Hyväksytyn liikennesuunnitelman mukaan kadulle rakennetaan yksisuuntaiset pyöräkaistat nykyisen kadun reunoille ajoradan tasoon. Pyöräkaistan rakentamisen johdosta kadun pohjoisreunasta poistuu 17 kpl autopaikkaa, mutta lähialu- eilla muutetaan vastaavasti asukaspaikoiksi 26 kpl tällä hetkellä ilmaista pitkäaikaiseen pysäköintiin varattua autopaikkaa. Raitiovaunuliikenteen toimintaedellytyksiä parannetaan kisko- ja pysäkkimuutosten avulla. Helsinginkatu kuuluu kantakaupungin pyöräliikenteen tavoiteverkkoon. Raitioliikenteen linjaa 8 koskeva kehittämisohjelma on hyväksytty jatkosuunnittelun pohjaksi kaupunkisuunnittelulautakunnassa 9.6.2011. Jokaisessa meissä asuu pieni sukututkija 35 vuotta toimintaa sukuharrastuksen edistämiseksi ??Sukuseurojen Keskusliitto ry on sukuseurojen ja -yhteisöjen valtakunnallinen keskusjärjestö. Keskusliiton tärkein tehtävä on hoitaa jäsenseurojensa edunvalvontaa ja jäsenpalveluja sekä olla kaikkien suomalaisten sukuyhteisöjen yhteinen foorumi. Keskusliitto toimii yhteistyössä kaikkien sukuharrastusyhteisöjen kanssa ja kertoo sukuyhteisöjen toiminnasta, sukututkimuksesta ja niiden tavoitteista kaikille kiinnostuneille tahoille. Keskusliitto julkaisee Sukuviesti-lehteä ja tuottaa sukuseurojen ja harrastajien käyttöön kirjallista materiaalia, kuten alan oppija käsikirjoja. Tänä vuonna Sukuseurojen keskusliitto ja sen julkaisema Sukuviesti-lehti juhlivat 35 vuotista yhteistä taivaltaan. Juhlavuosi on vierähtänyt työn merkeissä, mutta syyskuun 27. päivä kokoonnumme kaikille avoimeen juhlaseminaariin Suku viestii ja vaeltaa Kulttuurikeskus Sofiaan Helsingin Vuosaaressa. Sukuviestin asiantuntijaneuvoston järjestämän seminaarin alustajiksi on saatu alansa huippuosaajia. Tilaisuuden avaa asiantuntijaneuvoston puheenjohtaja, professori Anto Leikola, joka alustaa aiheesta Suku: tuki ja turva vai pakkopaita. Metropoliitta Ambrosius kertoo Idän kirkon vaikutuksesta Suomessa ja vieraamme Venäjän Karjalan tasavallan kansallisarkistosta valottaa siellä olevaa suomalaisia käsittelevää aineistoa. Tohtori Helena Miettisen aiheena on Inkerinsuomalaiset Inkerinmaalla ja Suomessa. Professori Juha Pentikäinen kysyy: Kivekäs, metsäsuomalainen vai hugenotti? Suvun juurien etsintää. Taidehistorioitsija Virve Heinisen aiheena on Suomalaisena taiteentekijänä Keski- ja Etelä-Euroopassa. Seminaarin päättää ylilääkäri Matias Eronen, joka vakuuttaa, että Jokaisessa meissä asuu pieni sukututkija. Tervetuloa mukaan juhlistamaan suomalaisen sukuseuratoiminnan juhlavuotta!Seminaariin on ennakkoilmoitautuminen. Lisätietoja www.suvut.fi Sukuseurojen keskusliitto, toimisto@suvut.fi, 09 436 99 450
• MunkinSeutu 10 Viikot 40-41 Miten tässä näin kävi? ??Lokakuussa Teatteri Kultsan näyttämölle rakentuu yhdeksän lyhytnäytelmän ilta, joka koostuu Kultsan omien kirjoittajien uusista teksteistä. Erilaiset käänteet ja yllätykset saavat niin nuoren morsiamen, kissansa menettäneen eläkeläisnaisen, Kiinan keisarin kuin Jumalankin pohtimaan yksinäisyyttä ja syyllisyyttä. Noin vuosi sitten kirjoittamisesta kiinnostuneet Kultsalaiset kokoontuivat tarkastelemaan ja harjoittelemaan näytelmän kirjoittamista Jorma Hellströmin johdolla. Tästä alkoivat säännölliset kirjoittajatapaamiset, joiden varovai- sena tavoitteena oli tuottaa Kultsan lavalle jotain uutta. Ja uutta syntyi. ?Tapasimme kerran kuussa ja opiskelimme näytelmäkirjoittamisen perusteita?, Hellström kuvailee. ?Aluksi teimme vain erilaisia harjoitteita ja kokeilimme perustyökaluja kuten esittelyä, käännettä ja katharsista. Tapaamisiin sai tulla vapaasti kokeilemaan, ei ollut pakko tuottaa mitään valmista.? Nyt kuitenkin lavalle nousee paitsi valmiita näytelmätekstejä ja monologeja myös valmiita esityksiä, joiden takana on yhdeksän kirjoittajaa, kolmetoista näyttelijää ja kahdeksan ohjaajaa. Lyhärit rohkaisivat kokeilemaan uutta Lyhytnäytelmät antavat teatterintekijälle mahdollisuuden kokeilla jotakin itselle vieraampaa teatterin tekemisen muotoa. ?Teattereissa tuppaa menemään niin, että samat tyypit tekevät samoja juttuja?, Hellström pohtii. ?Lyhärit ovat pitkiä näytelmiä helpompi tapa kokeilla uutta työmuotoa, jolloin teatterintekijät pääsevät näyttämään itsestään uusia puolia?. Näin kävi myös pitkän linjan kultsalaiselle Jouko Johanssonille, jonka en- Gardenian tapahtumia ??Kompostin syyskunnostus -kurssi ke 1.10. klo 13-15 Hyödynnä bio- ja puutarhajätteesi! Ympäristöasiantuntija Ville Heinilä Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksesta kertoo, mitä tulee ottaa huomioon kompostin syyskunnostuksessa. Kurssi sopii niin aloittelijalle kuin kokeneellekin kompostoijalle. Vapaa pääsy. Osoite: Koetilantie 1, Helsinki. ??Kukkien sidontaa ke 1.10, ke 8.10. ja ke 5.11. klo 17-19 Kolmen illan kurssi tutustuttaa kukkien asetteluun ja sidontaan. Ensimmäisellä kerralla 1.10. tutustutaan hieman sidontatyyleihin ja värioppiin. Harjoitustyönä tehdään asetelma. Toisella kerralla 8.10. perehdytään kimppujen tyyleihin ja sitomisen tekniikkaan. Harjoitustyönä sidotaan kimppu spiraalitekniikalla. Kolmannella kerralla 5.11. opetellaan lahjan koristelua elävillä kukilla. Kolmen illan kurssimaksu on 105 ?. Myös yksittäiselle kurssille voi osallistua. Tällöin yksittäisten kurssien maksut ovat 1) 40 ? 2) 40 ? ja 3) 34 ?. Harjoitustöissä käytettävät materiaalit sisältyvät maksuun. Kurssien vetäjänä toimii floristi Sinikka Hangasmaa-Puska. Ennakkoilmoittautuminen Gardenian asiakaspalveluun p. (09) 3478 400.   Osoite: Koeti- lantie 1, Helsinki.   ??Japanilaistyylisen puutarhan perusteet ke 8.10., ke 15.10. ja ke 22.10. klo 18.15.-19.45 Kolmiosaisella kurssilla suunnitellaan oma japanilaistyylinen puutarha, joka soveltuu pienille pihoille, rajattuun puutarhan osaan ja parvekkeelle.?Ke 8.10. Osa 1: Japanilainen puutarha historiaa ja tyylejä teoriassa?Ke 15.10. Osa 2: Japanilaistyylisen puutarhan elementit ja teemat?Toinen osa sisältää teoriaa sekä käytäntöä.?Ke 22.10. Osa 3: Japanilaistyylisen puutarhan kasvillisuus ja oma puutarhani?Kolmas osa sisältää teoriaa sekä käytäntöä.?Kurssil- le kannattaa varata mukaan omia värikyniä ja muistiinpanovälineet sekä esim. omat kasvikirjat. Kurssin hinta on 55 ?. Kurssin vetäjänä toimii vastaava puutarhuri Katja Uski, joka tuntee hyvin japanilaiset puutarhat työskenneltyään pitkään Japanissa puutarhoissa. Ennakkoilmoittautuminen Gardenian asiakaspalveluun p. (09) 3478 400. Osoite: Koetilantie 1, Helsinki. Kasvikuvia - Mia Paarman grafiikkaa 13.9.-23.10.2014 ??Polkujen varrelta tarkkasilmäinen kulkija voi löytää pienten kasvien hienovaraisen kauneuden, kertoo taiteilija Mia Paarma. Gardenian käytävägalleriassa esillä olevan taidenäyttelyn teoksissa hän kuvaa metalligrafiikan keinoin kasvimaailmaa, joka on ollut hänelle läheinen tutkimuskohde jo vuosien ajan. Kasvien rikas muotomaailma innoittaa Miaa kaikkina vuodenaikoina. Mikkelistä kotoisin oleva, nykyisin Kuopiossa työskentelevä Paarma, on valmistunut kuvataideopettajaksi vuonna 1994 Taide- teollisesta korkeakoulusta. Nyt hän valmistelee lopputyötään Kuopion Muotoiluakatemian jalometallimuotoilun osastolle. Lopputyössään hän yhdistää grafiikkaa ja koruja. Grafiikan työt on painettu pienillä hopealaatoilla, joihin kasvien jälki on syövytetty typpihapolla. Laatat ovat nähtävänä käytävägallerian vitriinissä. Myöhemmin Paarma työstää laatat koruiksi. Kuopion torin läheisyydessä sijaitsee Taidepuoti, joka on neljän taiteilijan - Helena Arffmanin, Mia Paarman, Liisa Piiraisen ja Anu Tuomisaaren työhuoneiden yhteydessä oleva esittely- ja myyntitila. Tästä taiteilijaryhmästä Anu Tuomisaaren ja Helena Arffmanin näyttelyt nähtiin Gardeniassa tämän vuoden keväällä ja Liisa Piiraisen näyttely tulee esille myöhemmin syksyllä. Gardenian käytävägalleriassa oleva näyttely on avoinna ma-to klo 10-18, pe klo 10-14 ja la-su klo 10-17 (poikkeukset näyttelyaikoihin www.gardeniahelsinki.fi). Näyttelyyn on vapaa pääsy. Osoite: Gardenia, Koetilantie 1, Viikki, Helsinki. simmäinen näytelmäteksti Paljastus saa pian kantaesityksensä. ?Minulla ei ole lainkaan aiempaa kokemusta näytelmän kirjoittamisesta?, Johansson kertoo. ?Mielenkiintoa on kyllä ollut lapsesta saakka, mutta rohkeus on puuttunut. Nyt, kun tavoitteena oli kirjoittaa lyhyt juttu ja joukossa oli muitakin untuvikkoja, rohkeus lopulta löytyi.? Ja palkitsi. ?Tämä voisi olla uusi aluevaltaukseni teatterin tekemisessä, ehkä tulevaisuudessa rohkaistun kirjoittamaan pitkän näytelmän?, Johansson innostuu. Uuden aluevaltauksen teki myös Teatteri Kultsan tuore kasvo Aura Pasila, joka ohjaa Outi Hietalan monologin Suhteetonta elämää? Aiempaa kokemusta ohjaajantyöstä Pasilalla on vain yhden lausuntaesityksen verran, ja uuden roolin tuomista haasteista tulee ensimmäisenä mieleen vastuu. ?Ohjaaminen on hirvittävän vastuullista touhua?, Pasila kuvailee. ?Vaikka tehdään läheistä yhteistyötä näyttelijän kanssa, niin lopullinen vastuu on kuitenkin ohjaajalla. Sen kantaminen on kyllä ollut jännittävää ja vähän pelottavaakin.? Käänteiden ilta ??Pandan jäljillä - tutustu pandan elämään Gardeniassa 11.-19.10. Tee tutkimusmatka Gardenian trooppiseen puutarhaan ja tutustu pandan elämään. Kaakkoisaasialaisten kasvien siimeksessä kulkee polku, jonka varrelta löytyy tietotauluja jättiläispandan päivästä ja puutarhassa kasvavista eksoottisista kasveista. Lapset ja lapsenmieliset voivat tassutella pandan jalanjäljillä 11.-19.10. Gardeniassa (Koetilantie 1, Viikki). Sisäänpääsymaksut: lapset 2 ?, eläkeläiset 2,30 ?, aikuiset 4 ? ja perhelippu 9 ?.   ??Askartelua syyslomalaisille 16.-19.10. Trooppisessa puutarhassa voi askarrella omatoimisesti lomapäivän ratoksi. Gardenia on auki to 16.10. klo 10-18, pe 17.10. klo 10-14, la-su 20.-21.10. klo 10-17. Mukaan sisäänpääsymaksun hinnalla. Osoite: Koetilantie 1, Helsinki. Trooppinen puutarha on auki poikkeuksellisesti perjantaina 17.10. klo 10-14 ??Trooppisen puutarhan opastettu kierros sisään- Kirjoittajatapaamisis sa tekstien kattoteemaksi muodostuivat yksinäisyys ja syyllisyys, joita kirjoittajat käsittelevät omista lähtökohdistaan niin komiikan kuin draaman keinoin. Jokaisessa näytelmässä tärkeässä osassa on myös jokin yllätys tai käänne, mihin illan otsikolla Miten tässä näin kävi viitataan. Pitkäveteistä iltaa ei siis ainakaan ole luvassa. Lavalla nähdään muun muassa Kiinan viimeinen keisari, uusavuton teini-isä, suuren salaisuuden kätkevä äiti sekä ketkäs muutkaan kuin pääsymaksun hinnalla la 18.10. klo 13 Opastetulla kierroksella tutustutaan Gardenian trooppisessa puutarhassa kasvaviin kasveihin ja niiden käyttöön. Kierrokselle pääsee mukaan sisäänpääsymaksun hinnalla; 4 ?/aikuiset, 2,30 ?/eläkeläiset ja 2 ?/lapset, 9 ?/perhelippu.   ??Gardenia -trooppinen puutarha Viikissä Gardenian trooppinen puutarha tutustuttaa kävijät kaakkoisaasialaiseen hyötykasvustoon. Puutarhassa kasvaa hedelmäpuita, mauste-, lääke- ja kuitukasveja. Kasveihin voi Jumala ja Saatana. ?Tämä voisi olla Kultsan tapa vastata nykyajan kiireisiin ja keskittymisvaikeuksiin, kun pitkiä näytelmiä ei enää meinata jaksaa katsoa. Nyt tehtiin sitten yhdeksän lyhyttä ja yllätyksellistä?, Hellström nauraa. Johanssonin Paljastuksessa yksinäisyys ilmenee perheenjäsenten erilaisina haaveina ja tavoitteina. ?Näytelmän aviopuolisot elävät omaa elämäänsä erikseen?, Johansson kuvailee. ?Kaikki menee liian rutiininomaisesti, ja henkilöt kaipaavat elämäänsä lisää potkua.? Potkua tuleekin, mutta täysin eri tavoin kuin suunniteltiin. ??Miten tässä näin kävi? sopii hyvin näytelmän loppusitaatiksi?, Johansson hymyilee. Hietasen Suhteetonta elämää? -monologissa taas painiskellaan yksinäisyyden ja sitoutumisen välimaastossa. ?Päähenkilö on elämässään pettynyt ja kuoreensa käpertynyt eläkeläisnainen, joka kuitenkin erilaisten sattumusten kautta ajautuu nettideittailun ihmeelliseen maailmaan?, kuvailee monologin ohjaava Pasila. Yllättäviä käänteitä on siis luvassa, eikä tylsää tule olemaan tekijöilläkään. ?Jännittävintä on nähdä ensi-illassa, mitä omalle tekstille on tapahtunut näyttämöllistämisvaiheessa, kun teksti alkaa elää?, Johansson pohtii. ?Miten se minun oma ajatukseni näkyy siellä, vai onko se saanut jonkin täysin uuden muodon.? Lyhytnäytelmien ensi-ilta on 10.10. klo 19. Kultsan kirjoittajat: Miten tässä näin kävi ? yhdeksän lyhytnäytelmää yhden illan aikana. Esitykset 10.? 31.10.2014. Teatteri Kultsa, Käenkuja 6?8, Sörnäinen. Liput 12 ? ja 15 ?. Lippuvaraukset: www.teatterikultsa.fi. tai 09-774 1277. Sofia Smeds Kuvat: Jorma Hellström tutustua itsenäisesti opasvihkosen avulla. Opasvihkonen suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, saksaksi, ranskaksi ja venäjäksi. Trooppinen puutarha on  avoinna ympäri vuoden ma-to klo 10-18 ja la-su klo 1017.  Sisäänpääsylippu: 4 ?/ aikuinen, 2 ?/lapsi, 2,30 ?/ eläkeläinen ja 9,00 ?/perhelippu.  Gardenian pihalta löytyy ulkopuutarhassa, jossa on runsaasti nähtävää perennoista pensaisiin ja ruusuista köynnöksiin. Erikoisuutena myös japanilainen puutarha. Ulkopuutarhaan on vapaa pääsy.   Osoite:  Koetilantie 1, Viikki, Helsinki.
• MunkinSeutu Viikot 40-41 11 i s ä m ä l e Näe a n e t u u s i l l o d h a m ! i s e e s t i upeana n a a m o a l l a k ua mat n i S a a t t u a n i l i e p n ? anna Sielu n u l e Si peili Henkisen hyvinvoinnin erikois Telkkariastrologi V: JOHANNA KARPO Neptunuksella juuri nyt isoja opetuksia meille ihmisille lää Taiteen maisteri e sähköpakolaisena keskellä metsää Miksi emme löydä rauhaa? lehti 5 /2014 7,10 n a n in r a is e k in n a p a J sisko n lu ie s i ty y lö ta is v ho a r k a h c s o m l o K rinkosi lupaa: Sisäinen au is Sinä saat olla kaun HEINOLA avaa O P P E S jä li e tt y ä N umerologialla: n a si k u u is la sa n Raamatu o t e i t a j a r a j i r e t t Tea n a a i s i o t t a v e k u t in symboli, tu e n n tu a lj li n e rian viitta a Valkoin M n y s it e N i s ik nn poimulehti engla a a t n e m m a Maria n a m i o v n a v paranta n a a t s e d u e nais Sielunpeili en s i ilä n e t ng epti i d B res lle ja r ga smä oi elle e ld tä erm äm i H h yd s ? Tilaa lehti! ti.fi h le iil e p n lu ie .s www www.sielunpeili-lehti.fi
• MunkinSeutu 12 Viikot 40-41 Hattaroita ja hurjapäitä Lintsillä ?? Helsingin kaupunginmuseo järjestää keskiviikkona 24.9.2014 klo 13?14.30 Muistojen paikat -työpajan, jossa muistellaan kuvien avulla entisajan Linnanmäkeä, helsinkiläisten rakkainta kesäistä huvipaik- kaa vuodesta 1950. Muistelusten lähtökohtana toimivat museon kuva-aarteet, ja mukaan voi ottaa myös omia kuvia. Tilaisuus pidetään kaupunginmuseon kuva-arkistossa, Sofiankatu 4. Se liittyy samassa osoittees- Uusia vuokra-asuntoja Kalasatamaan ??As. Oy Helsingin Capellan Puistotie 4:ään on rakenteilla 44 uutta vuokrakotia. Kiinteistö sijaitsee Kalasatamassa meren rannalla ja Mustikkamaalle rakennettavan sillan vieressä. As. Oy Helsingin Capellan Puistotie 4:n asunnot ovat yksiöitä, kaksioita ja saunallisia kolmioita. Asuntojen kalusteet ja pintamateriaalit ovat laadukkaita ja ajattomia. Asunnoissa on lasitetut parvekkeet ja osalla avoin merinäköala. Asukkaiden yhteiskäyttöön tulee talon ylimpään kerrokseen talosauna ja kerhotila merelle aukea- vin terassein. Pihakannen alle rakennetaan yhteinen pysäköintihalli naapuritalojen kanssa. Capellan Puistotie 4:n suunnittelu käynnistyi arkkitehtuurikutsukilpailulla yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa. Kilpailun voittanut Anttinen Oiva arkkitehdit Oy on suunnitellut kiinteistön. Kohteen urakoitsija on Uudenmaan Mestari?Rakentajat Oy ja vastaavanatyönjohtajana Tero Jacksen. VVO:n puolelta projektipäällikkönä on Urpo Koivusaari ja valvojana Sakari Sahi. Kiinteistö valmistuu syksyllä 2015. Robert Mapplethorpen suurnäyttely avaa Kiasman keväällä 2015 ??Kiasma avautuu puolen vuoden kunnostustöiden jälkeen näyttävästi maaliskuussa 2015. Silloin avataan kansainvälisen huippuvalokuvaajan Robert Mapplethorpen tuotantoa esittelevä laaja näyttely. Nykytaiteen museo Kiasmassa avautuu maaliskuussa yhden 1900-luvun merkittävimmän valokuvaajataiteilijan, Robert Mapplethorpen yksityisnäyttely. Retrospektiivi esittelee taiteilijan tuotantoa ja uran vaiheita monipuolisemmin ja laajemmin kuin koskaan aikaisemmin Suomessa. Yhdysvaltalainen valokuvataiteilija Robert Mapplethorpe (1946-1989) eli intohimoisen elämän keskellä New Yorkin 70- ja 80-lukujen rock- ja undergroundelämää. Tämä intohimo välittyi myös hänen taiteeseensa. Mapplethorpen täydellisyyteen pyrkivissä valokuvissa kohtaavat kauneus, erotiikka, tuska, nautinto ja kuolema. Mapplethorpe kuvasi myös kuuluisia ystäviään, kuten Patti Smithia, Andy Warholia ja Richard Gereä. Taiteilijan valokuvat ovat vahvasti kiinni ajassaan mutta samalla myös universaaleja ja edelleen hyvin ajan- kohtaisia. Retrospektiivin yli 250 teosta tarjoavat laajan katsauksen taiteilijan uran merkittävimpiin vaiheisiin 1970-luvun varhaisista polaroideista 1980-luvun lopun muotokuviin. Näyttely sisältää eri teemoja, kuten veistoksellisia alastonkuvia, muotokuvia, omakuvia, asetelmia ja eroottisia aiheita. Pariisista Helsinkiin tuleva huippunäyttely on ainutlaatuinen mahdollisuus tutustua aikamme merkittävimmän valokuvataiteilijan taiteeseen ja elämään. Kiasman näyttely esittelee Mapplethorpen tuotantoa suomalaisyleisölle ennennäkemättömässä laajuudessa. Hänen teoksiaan on nähty Suomessa Turun Taidemuseossa 1990-luvulla. Näyttelyn ovat kuratoineet Jérôme Neutres Pariisista sekä Kiasman johtaja Pirkko Siitari ja intendentti Marja Sakari.    Näyttelyn ovat järjestäneet Suomen kansallisgalleria / Nykytaiteen museo Kiasma ja Réunion des Musées Nationaux - Grand Palais yhteistyössä newyorkilaisen Robert Mapplethorpe Foundationin kanssa. Linnamäki yöllä 1950-luvulla. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Jouko Tanskanen. sa olevaan Hulluna Helsinkiin -näyttelyyn, jota poh- justaneessa lempipaikkakyselyssä Linnanmäki oli suo- sikkien joukossa. Tapahtumaan on vapaa pääsy kuten kaupunginmuseoon aina. Kaleva lahjoitti historiallisen kuvakokoelmansa Museovirastolle ??Oululainen sanomalehti Kaleva on lahjoittanut 1,5 miljoonan historiallisen kuvan kokoelmansa Museoviraston Kuvakokoelmien Journalistiselle kuva-arkistolle JOKA:lle.  JOKA tarjoaa kuville asianmukaiset säilytysolosuhteet ja tuo digitoimalla kuvia verkkoon kaikkien kiinnostuneiden katseltavaksi. Sanomalehti Kaleva perustettiin vuonna 1899, ja lehden kuvakokoelma alkoi karttua vuonna 1930, jolloin lehti sai kuvalaattalaitoksen. Kuvalaattalaitoksen myötä lehteen saatiin paikallisista tapahtumista myös kuvia. Yksinomaan digikuvaukseen Kaleva siirtyi 2000-luvun alussa. Kalevan historiallisessa lehtikuvakokoelmassa on arviolta 1,5 miljoonaa kuvaa. Ne kertovat mm. poliittisesta historiasta, urheiluhistoriasta ja tapahtumahistoriasta pohjoisen Suomen näkökulmasta. Kalevan kuvakokoelman ydin on 225 valokuva-albumia, joissa on runsaat 23  000 lehtikuvaa, ja niiden originaalinegatiivit. Vanhimmat negatiivit ovat lasinegatiiveja 1930-luvulta. Uusimmat negatiivit ovat 1990-luvulta. Journalistinen kuva-arkisto JOKA perustettiin vuoden 2014 alussa Museoviraston Kuvakokoelmat-yksikön yhteyteen. JOKA säilyttää ja julkaisee lehtikuvakokoelmia. Se turvaa mer- kittävien lehtikuvaajien ja sanoma- ja aikakauslehtien kuvakokoelmien säilymisen yhdessä muiden museoiden ja arkistojen kanssa. JOKA:lla on jo kokoelmissaan Maaseudun Tulevaisuuden lähes koko 1900-luvun kattava kuvaaineisto, uutiskuvatoimisto Pressfoton arkisto ja useita kuvaajakokoelmia. Kaikkiaan JOKA:lla on jo yli 6 miljoonaa lehtikuvaa. Kalevan historiallinen kuvakokoelma on tärkeä lisä Journalistisen kuva-arkiston kokoelmiin. Journalistisessa kuva-arkistossa aineistoilla on hyvät säilytysolosuhteet, ja JOKA digitoi suunnitelmallisesti historiallisia lehti- kuvia. Tavoitteena on saada kuvia mahdollisimman paljon verkkoon, jossa niitä voivat katsella tutkijat, opiskelijat ja kaikki lehtikuvista kiinnostuneet. Kalevan päätoimittaja Markku Mantila toteaa, että Museovirasto oli luonteva valinta lehtikuva-arkiston vastaanottajaksi ja säilyttäväksi, koska sillä on paras osaaminen joiltakin osin hauraan materiaalin säilyttämisessä ja siirtämisessä. ?Museoviraston hoivissa kuva-arkisto on hyvissä käsissä, ei vain pohjoisen vaan koko kansakunnan tulevia tarpeita varten.? Helsingin kaupungin ympäristöraportti: Ilmastotavoite on saavutettavissa ??Helsingin kaupungin tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä ja olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Juuri julkaistun Helsingin kaupungin ympäristöraportin mukaan nämä ilmastotavoitteet ovat saavutettavissa. Helsingin asukkaiden, palveluiden ja teollisuuden aiheuttamat kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt olivat vuonna 2013 kolme prosenttia alhaisemmat kuin vuonna 2012. Vuoteen 1990 verrattuna päästöt ovat tippuneet peräti 21 prosenttia. Kasvihuonekaasupäästöistä 46 prosenttia syntyi kaukolämmityksestä, 23 prosenttia liikenteestä, 20 prosenttia kulutussähkön käytöstä ja kahdeksan prosenttia öljy- ja sähkölämmityksestä. Kaikkien päästöjen kannalta merkittävien sektoreiden päästöt pienenivät edellisvuodesta. Vuosittain ilmestyvä ympäristöraportti on kaupunkikonsernin yhteinen raportti, jossa kuvataan kaupungin ympäristötavoitteiden toteutumista ja toiminnan vaikutuksia ympäris- töön sekä seurataan kaupungin ympäristöpolitiikan toteutumista. Kaupunginvaltuusto käsittelee raportin tänään 24. syyskuuta. Ympäristöraportti 2013 löytyy osoitteesta: www.hel.fi/ ymparistoraportti Meluntorjuntaa tehostettava Raportista selviää, että liikenteen melulle altistuminen ei ole vähentynyt Helsingissä. Meluhaittojen ehkäisyssä avainasemassa ovat maankäytön ja liikenteen ratkaisut. Yhdyskuntarakenteen tiivistämisen ja meluntorjunnan yhteensovittaminen on kasvava haaste. Ongelma-alueita ovat suurten väylien ja pääkatujen lähialueet, joilla liikennemäärät kasvavat. Uusissa asunnoissa meluhaittojen torjunta huomioidaan. Melutasoja laskevat esimerkiksi melua vaimentavat päällysteet, nopeusrajoitusten ja ajonopeuksien alentaminen, hiljainen ajoneuvokalusto ja renkaat sekä meluesteet. Joukkoliikenteen ja pyöräilyn suosiminen hyödyntää sekä meluntorjuntaa että ilmansuo- jelua. Vuonna 2013 kaupunki hyväksyi meluntorjunnan toimintasuunnitelman, jossa listataan 26 toimenpidettä melun torjumiseksi lähivuosina. Jätevedenpuhdistuksessa huipputulos Jätevedenpuhdistuksessa saavutettiin erinomainen tulos. Typpikuorma väheni ennätyksellisen paljon. Viime vuonna Viikinmäellä käsitellyn jäteveden fosforista poistettiin 96,8 ja typestä 92,4 prosenttia. Helsingin edustan merialueelle kohdistuva fosforikuorma väheni 23 prosenttia ja typpikuorma 42 prosenttia edellisvuodesta. Rehevöitymisen kannalta typpikuorman pieneneminen on erityisen merkittävää. Helsingin metsät ovat monimuotoisia Kaupungin omistamien metsien luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden kohteiden inventointi valmistui vuonna 2013 lukuun ottamatta saaristoa. METSO-ohjelman va- lintaperusteet täyttäviä kohteita löytyi Helsingistä noin 1 180 hehtaaria. Kohteista suurin osa on runsaslahopuustoisia kangasmetsiä. Ympäristökulut asukasta kohden 222 euroa Helsingin kaupungin ympäristökulut, poistot ja HSY:n Helsingin osuudet mukaan lukien, kasvoivat edellisvuodesta seitsemän prosenttia ja olivat yhteensä 236 miljoonaa euroa. HSY:n vesihuollon osuus oli 50 miljoonaa euroa ja HSY:n jätehuollon osuus 48 miljoonaa euroa. Helsingin kaupungin omasta toiminnasta aiheutuneet ympäristökulut olivat 2,9 prosenttia kaupungin kaikista toimintakuluista ja 222 euroa asukasta kohden (212 ? vuonna 2012). Helsingin kaupungin vuoden 2013 ympäristöinvestoinnit olivat yhteensä 22 miljoonaa euroa, mikä oli 3,5 prosenttia kaupungin kaikista käyttöomaisuusinvestoinneista. Kaupungin ympäristöinvestoinnit kasvoivat 16 prosenttia edellisvuodesta.
• MunkinSeutu Viikot 40-41 13 24h-lähipalveluita energiaomavaraisissa älykonteissa Kalasatamassa Tero Saarinen Companyn ja Apollon yhteiskoulun yhteisötanssihanke jatkuu ja laajenee Apollo tanssii! -projektin keskiössä nuorten kehollisuuden ja läsnäolon ymmärrys ??Malminkartanolaisen Apollon Yhteiskoulun ja kansainvälisesti tunnetun tanssiryhmä Tero Saarinen Companyn vuonna 2012 alkanutta yhteistyötä laajennetaan jälleen. Apollo tanssii! on lukioikäisille, monimuotoisista kulttuuritaustoista tuleville nuorille suunnattu yhteisötanssihanke. Kaudella 2014/15 järjestettävät työpajasarjat yhdistävät nykytanssia, musiikkia sekä video- ja kuvataideilmaisua. Apollo tanssii! -projektin syksyn ensimmäisen työryhmän osallistujat esiintyvät Aleksanterin teatterissa 6.10.2014 yleisölle avoimessa näytöksessä. Toinen työpajakokonaisuus taas huipentuu kuvataidenäyttelyyn Lasipalatsissa huhtikuussa 2015. Apollo tanssii! -projektin työpajoista vastaavat Tero Saarinen Companyn pedagogi-tanssija Maria Nurmela ja tanssija Mikko Lampinen. Säveltäjä-muusikko Jarmo Saari on mukana työpajoissa ja vastaa 6.10. nähtävän esityksen elävästä musiikista. Hankkeen suojelijoina toimivat Apollon Yhteiskoulun entiset oppilaat kansanedustaja Jani Toivola (vihr.) ja tanssija-koreografi Ima Iduozee. Rehtori Mirva Lindströmin mukaan nyt kolmatta vuotta jatkuvalla projektilla on ollut suuri merkitys nuorille ja koko kouluyhteisölle:  ?Apollon Yhteiskoulu on tavallinen, mutta yhteisöllisyydessään ainutlaatuinen lähiökoulu, jolle erilaiset yhteistyöverkostot ovat tärkeitä. Apollo tanssii! tarjoaa nuorille mahdollisuuden saavuttaa tanssi-ilmaisun keinoin jotain sanatonta, mutta äärimmäisen merkityksellistä. Jotain, joka jää elämään itsetuntoa ja itseluottamusta vahvistavana kokemuksena pitkälle tulevaisuuteen.? Minä olen läsnä -teemaisen hankkeen tavoitteena on nykytanssin keinoin kasvattaa nuorten kehonja itsetuntemusta, kannustaa luovuuteen ja vuorovaikutukseen, sekä tuottaa yhteisöllisiä kokemuksia ja onnistumisen tunteita. Tänä vuonna työpajatyöskentelyn keskiössä on avaruus, ajattomuus ja rajattomuus - vastavoimana nykytanssin avaamalle keholliselle läsnäololle. Nuoret pääsevät tutustumaan myös Tero Saarinen Companyn sekä Aleksanterin teatterin toimintaan. Syksyn ensimmäisen ryhmän työskentelystä syntyvän, 6.10. Aleksanterin teatterissa esitettävän, tanssiteoksen myötä nuoret saavat esiintymiskokemusta ja perehtyvät esittävän taiteen tuotantoon alan ammattilaisten ohjauksessa. Projektin osallistujien sekä yleisön kokemuksia jaetaan esityksen jälkeen keskustelutilaisuudessa. Joulu- ja helmikuussa järjestettävä tyttöjen työpajasarja puolestaan yhdis- Torstai treffit Santahaminassa ??Nyt oivallinen tilaisuus tutustua suljetun sotilassaaren ympäristöön kevyemmällä tavalla kuin viime viikkoiset kävelyretkemme olivat. Stadin slangin jäsenille tarjolla hieno tilaisuus kuulla kahta tärkeää ?herraa? ja nähdä samalla mahtavia kuvia ja kuulla tarinoita näistä suljetuista saarista. Retki ? Stadin sotilassaarten luontoaarteet? 30.10.14 klo 18.00. Bussi vie sotilaskodille saakka jossa varabamis Marjatta Salminen on meitä vastassa ja perillä jutellaan Helsingin kulttuurijohtaja Stuba Nikulan kanssa stadilaisen kulttuuriperinnön vaalimisesta. Väliajalla nautitaan kahvit ja lämpimät voileivät. Tarjoilun jälkeen saarten todellinen asiantuntija Jarmo Nieminen kertoo niin Santahaminasta kuin muistakin ns. sotilassaarista. Puheiden lisäksi nähdään myös runsain mitoin kuvia. Mukaan mahtuu 60 henkeä. Retki maksaa 20e sisältäen kahvitarjoilun. Ilmoittautumiset 22.10 mennessä mutta paikat täytetään sitä mukaan kuin ilmoittautumisia saadaan joten toimi heti. Ilmoittautua voi joko soittamalla 045186 7238 tai mailaten toimisto@stadinslangi.fi Mutta tätä ihanuutta odotellessa muistathan myös 25.9 torstaitreffimme jossa päästään vihdoinkin myös laulamaan. Lauluun johdattaa kuoronjohtajamme Matti Reittamo syysterveisin Marjut Klinga Toiminnanjohtaja tää nykytanssia kuvataiteeseen. Tyttöjen työpajan kuvataideteokset sekä koko projektin varrelta kuvattua videomateriaalia nähdään huhtikuussa 2015 järjestettävässä näyttelyssä Lasipalatsissa. Lokakuisen tanssiesityksen lipunmyynnin tuotto käytetään näyttelyn järjestämiseen. Apollo tanssii! on osa Tero Saarinen Companyn laajempaa yhteisöhanketta Malminkartanon alueella. Aikuisille suunnattua projektia kumppanuustalo Horisontin kanssa johtaa Tero Saarinen Companyn vastaava opettaja, pedagogi-tanssija Sini Länsivuori. Lokakuussa 2014 käynnistettävä hanke jatkuu kevätkaudella 2015. Apollo tanssii! 2014 Apollon Yhteiskoulun nuorten ja säveltäjä-muusikko Jarmo Saaren  ?tanssia, elävää musiikkia ja videotaidetta yhdistävä esitys ?Apollo tanssii! Aleksanterin teatterissa 6.10.2014 klo 18.00? Kuva: Hanna Azevedo? ??Kalasatamassa toimii syys-lokakuun 2014 lähipalvelupiste älykonteissa -kokeilu, joka toteutetaan yhteistyössä PiggyBaggypalvelun, Helsingin kaupunginkirjaston, Kalasataman ruokapiirin, Herttoniemen ruokaosuuskunnan, sähköautojen vuokrauksen EkoRentin, Forum Virium Helsingin, Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen sekä Kalasataman keskuksen eli REDIn toteuttaja SRV:n kanssa. Älykonteissa on tarjolla itsepalvelukirjasto, sähkötavarapyörän latauspiste sekä viikottain Kalasataman ruokapiirin herkkuja ja Ruokaosuuskunnan sadonjakopiste. Kierrätyskeskuksella on kontissa käyttökelpoisen tavaran keräyspiste. Tulossa myös SmartPost -pakettien joukkoistetut kuljetukset lähipalvelupisteeseen. Toiminnan on ideoinut ja älykontit ja joukkoistetut kuljetukset toteuttaa PiggyBaggy-palvelu. Kokeilussa kehitetään Kala- satamaa älykkäänä kaupunginosana ja kokeilua rahoittaa myös Euroopan Komission Horizon 2020 -ohjelma. ? Älykonttikokeilu on juuri sellaista ketterää kehitystoimintaa, jossa kirjasto haluaa olla mukana, kertoo konseptisuunnittelija Anu Koski Helsingin kaupunginkirjastosta. Kaikki yhteistyökumppanit kehittävät kokeilussa kustannustehokkaita, helppokäyttöisiä ja monistettavia toimintamalleja, joita hyödynnetään jatkossa pysyvässä toiminnassa. Älykkääksi lähipalvelupisteen tekee sisäänpääsyn toteuttaminen suojatuilla PIN-koodeilla ja HSLmatkakorteilla. Valvontaa hoitavat sisälle asennetut kamerat. Konttien aurinko- ja tuulienergiatuotanto toimii sääriippumattomasti akuilla. Piispat haastattelijoina Helsingin Kirjamessuilla ??Helsingin Kirjamessujen 2014 ohjelma julkaistaan kokonaisuudessaan tiedotustilaisuudessa ti 23.9. klo 9.30 Lasipalatsissa. Median edustajat voivat Ilmoittautua tilaisuuteen viimeistään pe 19.9. www.helsinginkirjamessut.fi Tässä jo paljastuksia uudesta ohjelmasta: Mitä piispa Häkkinen kysyy Henkka Hyppöseltä? Helsingin Kirjamessuilla 23. ? 26.10.2014 Messukeskuksessa kuullaan uudenlaisia haastatteluja. Nyt ensimmäistä kertaa haastattelijoina ovat  evankelis-luterilaisen kirkon piispat Irja Askola, Voitto Huotari, Seppo Häkkinen, Simo Peura, Juha Pihkala, Matti Repo ja Björn Vikström. Piispat ovat itse valinneet haastattelujensa aiheet ja haastateltavat. ?Haluamme tuoda kirkkoa ja sen tekemää hyvää työtä vahvasti esille myös kirjamessuilla. Marraskuussa on seurakuntavaalit, joten senkin vuoksi meillä on paljon kerrottavaa. Haluamme tuoda piispat lähemmäksi ihmisiä. Piispat lukevat paljon ja kirjat herättävät heissä ajatuksia, joita nyt pääsevät jakamaan kirjailijoiden ja yleisön kanssa. Odotettavissa on varmasti yllättäviäkin kohtaamisia?, kertoo johtaja Pekka Rehumäki Kirkkohallituksesta. Haastatteluja on messuilla kolmena päivänä, torstaista lauantaihin. Kirkko on vahvasti esillä kirjamessuilla myös omalla osastollaan, Hyvän tekemisen torilla, jossa tuodaan esille ensi marraskuussa järjestettäviä seurakuntavaaleja ja vuoden kristillisen kirjan valintaa.  Hyvän tekemisen torin toteuttavat yhteistyössä Kirkkohal- litus, Suomen Pipliaseura, Suomen lähetysseura, Lasten keskus, Kirjapaja Oy, Yhteisvastuu, Seurakuntien lapsityön keskus ja Helsingin seurakuntayhtymä. Sodasta, pelosta, elämän tapahtumista ja lestadiolaisuudesta Yksi haastattelevista piispoista on Irja Askola. ?Valitsin aiheekseni ja haastateltavakseni Tuula-Liina Variksen ja hänen kirjansa Naisen paras ystävä, sillä ihailen Tuula-Liinan taitoa kuvata arkea ja sen yksityiskohtia rehellisen riemastuttavasti. Hän tekee tavallisesta ihmisestä kiinnostavan ja kiehtovan. Koen Tuula-Liinan teksteissä myös naisnäkökulmaa ja ihmisoikeussärmää. Odotan innolla mahdollisuutta keskustelutuokioon hänen kanssaan.? Irja Askola haastattelee Tuula-Liina Varista perjantaina 24.10. klo 16 hänen uudesta teoksestaan Naisen paras ystävä, joka on psykologinen jännitysromaani ja tarina pakkomielteisestä rakkaudesta. Mikkelin piispa Seppo Häkkinen on valinnut kolme kirjaa, joiden tekijöitä hän haastattelee kirjamessuilla. Henkka Hyppösen Pelon hinta -kirja on Häkkisen mukaan tematiikaltaan mielenkiintoinen. ?Pelkohan voi olla myös myönteinen tunne. Ihmissuku ei selviäisi, jos emme tuntisi pelkoa?, Häkkinen sanoo.  Piispaa kiehtovat myös kysymykset, kuinka pelkoa pystyy hallitsemaan ja miten pelko oikein määritellään. ?Raja pelon ja jännityksen välillä on ve- teen piirretty viiva. Milloin jännitys vaihtuu peloksi??, Häkkinen pohtii. Seppo Häkkinen haastattelee Henkka Hyppöstä perjantaina 24.10. klo 11.30. Piispat haastattelevat kirjailijoita Helsingin Kirjamessujen lavoilla ja ovat tavattavissa haastattelujen jälkeen kirkon osastolla 7d39.  torstai 23.10. klo 15.00, Eino Leino:  Suomen pyhä sota ? Papit jatkosodassa, Jouni Tilli. Haastattelijana Seppo Häkkinen klo 16.00, Aino:  Kuoleman kulttuurit Suomessa -seminaari, Sari Kivistö ja Virpi Mäkinen Haastattelijana  Simo Peura perjantai 24.10. klo 11.30, Mika Waltari:  Pelon hinta, Henkka Hyppönen Haastattelijana Seppo Häkkinen klo 12.30, Aleksis Kivi:  Elisabeth Rehnin epätavallinen elämä, Elisabeth Rehn Haastattelijana Björn Vikström klo 16.00, Mika Waltari:  Naisen paras ystävä,  Tuula-Liina Varis Haastattelijana Irja Askola klo 17.00, Aleksis Kivi:  Alkemistit II. Taivaalliset häät, Antti Tuuri Haastattelijana Matti Repo klo 18.00, Mika Waltari: Kaikella voimallani, Esa Sariola Haastattelijana Seppo Häkkinen lauantai 25.10. klo 14.30, Katri Vala: Graniittimies, Sirpa Kähkönen Haastattelijana Voitto Huotari klo 16.30, Eino Leino: Valkoinen Toyota vei vai- moni, Joni Skiftesvik Haastattelijana Voitto Huotari klo 17.30, Katri Vala:  Taivaslaulu, Pauliina Rauhala Haastattelijana Juha Pihkala Kirkossa on vaalivuosi Marraskuussa järjestettävien seurakuntavaalien teemana on Usko hyvän tekemiseen. Kirkko kertoo, mitä kaikkea hyvää kirkko ihmisten kautta tekee, mistä hyvän tekeminen kumpuaa, ja mihin kaikkeen äänestämällä tai ehdolle asettumalla pääsee vaikuttamaan. Vaalien ennakkoäänestys alkaa heti kirjamessujen jälkeen (27.?31.10.)  ja varsinainen vaalipäivä on isänpäivänä 9.11.2014. Äänestysoikeus on 16 vuotta täyttäneillä evankelis-luterilaisen kirkon jäsenillä. Helsingin Kirjamessut järjestetään 23.- 26.10.2014 Messukeskuksessa Helsingissä. Kirjamessujen teemamaa on Italia. Samanaikaisesti järjestetään Messukeskuksessa Helsingin Musiikkimessut ja Viini, ruoka & hyvä elämä -tapahtuma. www.helsinginkirjamessut.fi Lisätietoja vuoden kristillinen kirja äänestyksestä: www.vuodenkristillinenkirja.fi Lisätietoja kirkon osallistumisesta kirjamessuihin: johtaja Pekka Rehumäki, Kirkkohallitus, pekka.rehumaki@evl.fi , 040 1426 673 Lisätietoja Helsingin Kirjamessuista: tiedottaja Teija Armanto, Messukeskus, teija.armanto@messukeskus. com , puh. 050 376 0804
• MunkinSeutu 14 Viikot 40-41 Terveyden ja hyvinvoinnin tueksi! vä mieli ? lääketiede ? hy at pi ra te ? o nt vi ra ? hti! Tilaa le rveys-lehti.fi taiste n o u l . w ww e etied äk ? lä t a i rap ? te o t n ravi 6/2014 7,10 Hevonen ihmisen peili rssit ja i Ku ttuna l e i koo vä m ? hy Tee itse pih kavoide Yrttimuorin opein! Diabetes kuriin n tulehdus at tapahtum i s ik r kalente -asteine netta: Yli 100 vaikuttavaa ai ? vitamiineja 14 ta 5/20 0 ? kivennäisainei 7,1 ää re ih iv ht le ? atala °m vitamiinipuutokset taan ° stressihormonit hallin ° Suomen luonnossa LLE: SUPERFOODEJA IHO kka ru ? Mustahe ? Mustikka ? Lakka ? Puolukka ? Tyrni u m s a r o n : eh ä n a A h t e V s A i u K KUK IES mamiini, Ä M H KE -vita iniini JAtu ÄoaaC-jo h a Dp Y j J L arg ki, LOS Ö k K n i O s KO syöpäsoluja Kosmeettinen akupuYnPkYtiTo sta syva-Maria: e d h Ka nnyt E elää selvi skallan Nyt u män enem lle alvoi limakivat myös ? toimuvoiteina liuk oissa ut s i k y l Löy n palan pahoi -Timo iasta Sauna aunaterap löysi s ammatin uuden i mon r o h i s Stres soli a i t kor uttaa iho rapa ruoste kuin ana uotia v 4 3 sto i o t e p n se m u n i d e oh ijo ksi Grönlund yihmitsem k u t a M t ä llp ioosin s äytte e yk me ltä VaN h n i o r t t e im ngi n e d u e u s i l l o M ro e v om löyesnidle e h a n a ok lm t uode hyvin v e d h ngin rauhassa koko perhe voi Vaipu au Pikkuk u? meren ääOovnragehelielä nhaj E k aa ihott l a j a tutta s a r i sa EIL KOK ONTA A HIER OL A ä s s i e r h i V viksissa s a k o n keh a p a H SILOTTAA R SU ä t t y y s i s k ä m e n e t i n e www.luontaisterveys-lehti.fi Hi e va ron uv ta an he va lpo ts tta aa a ina sitar o t a ettav tä Kosk öväs s
• Viikot 40-41 15 Mitä heille kuuluu? Lopahtiko Torpan Poikien tarina kun samalle kylälle syntyi uusi junioriseura Muki ja miesten edustuspaikan omivat nuo ?merilinnut? eli Seagulls?it, jotka keväällä ykkösdivisioonan voitettuaan nousivat miesten korisliigaan ?? ??No onhan se kummallista että niin pienellä paikkakunnalla kuin Munkkiniemi on, tarvitaan peräti kaksi juniorityötä saman lajin parissa tekevää seuraa, kummatkin Koripalloliiton hyväksyminä? Syitä nyt setvimättä tuntuu vain kovin kummalliselta ja tarpeettomalta että samoista resursseista on kilvoittelemassa kaksi yhdistystä. Miesten puolella Torpan Pojat ilmeisesti elää jonkinlaista suvantovaihetta, mutta 1932 perustettu ToPo palaa taatusti valokeilaan taistelemaan kunniasta valtakunnallisella huipulla usko pois! Ennusmerkit ovat jo nyt hyvin nähtävissä - ToPo97 siis 16-17 vuotiaat poikajuniorit ovat tosissaan valin- Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Julkaisija: Karprint Oy Ilmoituspäällikkö: Linnea Kotiranta puhelin 413 97 360, sähköposti munkinseutu@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 413 97 330, sähköposti juha.ahola@ karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Puhelin vaihde 413 97 300. Ilmoitushinnat: ?/ppm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 Määräpaikkakorotukset 20%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero lisätään hintaan. Ilmoitukset: 413 97 360, 413 97 300. telefax 413 97 405. Ilmestyy: Joka toinen viikko. Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä perjantaina Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 8866 1055 Lue lehti myös: lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2014 neet koripalloilun omaksi lajikseen jonka parissa he uutterasti toimivat, mukanaan aito tekemisen meininki ja osittain isiensäkin perintö vauhdittamassa. Nämä kaverit ovat ydinjoukon osalta olleet koossa jo 8-9 vuotta ja noin viidentoista pelaajan joukkueelle alkava kausi on jo kolmas yhteinen, hyvin he toisensa jo tuntevat mikä taatusti on avuksi, kun matkaa kohti uutta menestystä pian taas aletaan kulkea, matsi kerrallaan ja aina joukkueena toimien, ei yksilösuorituksia hakien. Tällä ToPo97 -joukkueella on aiemmilta vuosilta muistoinaan Suomen mestaruus vuodelta 2011, hopeata ottivat 2013 ja nyt sitten on ensimmäinen tavoite selviytyä A-junioreiden SM-sarjaan, mistä ensi viikonlopulla eli 4-5. lokakuuta käydään Munkkiniemen Yhteiskoululla ankarat taistot. Kyseessä ovat SM-karsinnat, joissa ToPo97:n lisäksi ovat, alkukarsintojen kautta mukaan päässeet Kaarinan Ura, Rahola Tampereelta, Järvenpää + vielä yksi joukkue mitä nyt emme tiedä. SM-karsinnan kaksi (2) parasta jatkavat sitten Ajunioreden SM-sarjaan ja kaksi seuraavaa pelaa ensi kaudella valtakunnallisessa 1. divisioonassa. Näissä ToPo-nuorissa on taatusti miespuolisten Torpan Poikien tulevaisuus, heillä on hirmuisesti kokemusta taisteluista - yhteensä 60:ssä kovassa kansainvälisessä ottelussa viimeisten neljän vuoden ajalta. Ainakin kahden pelaajan isätkin, Riku Marttinen ja Jari Raitanen, miehet ToPon suuruuden ajalta, toimivat mainioina esimerk- keinä ja kannustimina heille kaikille. ToPo97:aa on valmennettu johdonmukaisesti kohti menestystä, aikanaan Kari-Pekka Klingan ja Anssi Laihon toimesta ja viimeiset viitisen vuotta Pekka Konttinen ja Markus Rautala ovat kantaneet vastuuta valmennuksesta. En voi ohittaa vanhempien ja muiden sukulaisten & ystävien merkitystä sekä sitoutumista näiden, useimmiten munkkalaisen taustan omaavien nuorten toimintaan. Poikien kanssa on kierretty niin Suomea kuin ulkomaitakin ja kotiotteluissa on aina tarvetta buffetin puolella sekä tietysti tälläkin tasolla on kannustajilla suuri merkitys, juuri niinkuin maaotteluratsumme nimittivätkin faniryhää nk. kuudenneksi (6:s) pelaajaksi. Hyvät ystävät, tervetuloa siivittämään ToPo97 tärkeisiin voittoihin MYK:issä ensi lauantaina ja sunnuntaina. Ottelut ja niiden alkamisajat selviävät mediasta ja ToPon palstalta. Seurapalsta ??Munkinseudun Kansalliset Seniorit ry:n seuraava kokous 2.10. klo 12. Munkkivuoren kirkon seurakuntasalissa, Raumantie 3, Kunniajäsenemme Aune Raholan aiheena on ?Lotat rauhan ja sodan aikana?. Lämpö- ja vesijohtoliike ? vuodesta 1952 Hetipalvelut ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset Töölön Putkiliike Oy 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi Topon Naiset valmiina taistoon kullasta! ??Hyvät ystävät, niin koriksen kuin muittenkin lajien harrastajat, naisten SMkoripalloliiga alkaa 4.10. päättyäkseen joskus myöhään ensi keväänä ja silloin toivottavasti vieläkin paremmalla menestyksellä Topo Naisten osalta kuin viimeksi, jolloin viimeisen ottelumme Äänekoskea vastaan voitimme, hyvällä pelillä ja vahvasti ?vääntäen?, otimme pronssimitalit erinomaisen taistelun jälkeen. Menneen kauden joukkueessamme oli vain yksi ulkomaalainen ja hänkin ainoastaan osan ajasta ja niinpä kohta tuoreeltaan mitalit saatuina, pieni taustaryhmämme tuumasi että ?eiköhän pelata seuraava kausi puhtaasti suomalaisvoimin, sellaista eivät muut ole vuosiin tehneet, joten ollaan me edelläkävijöitä?. Päävalmentajamme Kari-Pekka Klinga tunnusteli maaperää, myöskin niitä harvoja yhteistyökumppaneita kuullen, joita naiskoripalloilulla maassamme on, ja niin ratkaisuksi tuli 100% suomalaisuus. Kuriositeettina toteaisin, että otimme yhteyttä Suomalaisuuden Liittoon ehdottaen että Topo Naiset voitaisiin nimetä nk. Avainlippu-joukkueeksi ja painattaa se hyvä logo peliasuihin, no valitettavasti vaikka ehdotusta heillä arvostettiinkin, kerrottiin että tuon tunnuksen saanti edellyttää tuotteita ja vastaavia, kuten tietysti olin arvellutkin. Nyt sitten matkustamme Vimpeliin. Viime kauden 1.divisioonan voittajana naisten sarjasta liigaan nousi Vimpelin Veto, kaukaa Pohjanmaal- ta. Mitä stadilaisina tiedämme Vimpelistä ? No ainakin sen, että siellä lyödään ja lujasti palloa, siis pesäpalloa tämän s a maisen seuran joukkueina. Topo Naiset Uuden liigajoukkueen pelaajista ei minulla ole nimien lisäksi muuta tietoa kuin että yhden ?maahanmuuttajan? taisivat Toposta saada jo viime vuoden joukkueesensa eli Meriem Eerikinharjun. Ensimmäinen kotiottelu - Topo Naiset - Catz Lappeenrannasta, pelataan Töölön Kisahallissa lauantaina, 11.10. alk. klo 16.00 - on sanomattakin selvää että kyseiseen matsiin toivomme runsaasti yleisöä tukemaan joukkuettamme, kohtaammehan tuolloin viime kevään Suomen Mestarit. Milaisella joukkueella Topo pelaa alkavalla kaudella 2014-15? Asiantuntijoiden mielestä ja toki oman väenkin, on Perellä nyt johdettavanaan tosi kova joukkue, kaikki viime kauden parhaat jatkavat ja lisäksi ovat maajaoukkuepelaajat Heta Korpivaara ja Dionne Pounds liittyneet joukkueeseemme kuin myös Henriikka Suhonen ja Kesästen sisaruksista nyt jo kolmaskin eli Veera on kotiutumassa ?Peren enkeleihin?. Olemme myöskin nostaneet Topo Junioreista joukkueeseen omat kasvatit Jessi Johanssonin ja Emma Närvän. On meillä nyt sellainen voima ja taito + nuoruuden into että johan on kumma jollemme tasapäisesti muiden kanssa taistele kullasta - hyvä Topo! Tervetuloa alusta alkaen kanssamme tavoittelemaan Naisten Korisliigan mestaruutta, kätevintä olisikin ostaa Kausikortti tai nk. Kumppanikortti. Toivotan kaikille lehden lukijoille kaunista syksyä naiskoristerveisin Apso Turunen kummisetä R MUNKKINIEMEN KIINTEISTÖHUOLTO ? Kiinteistönhuolto ? Painepesut ? Hälytys- ja ? Siivouspalvelut valvonta 24h/vrk ? Huoltomies? Lumityöt ja palvelut hiekoitustyöt ? Talonmies? Imulakaisusijaisuudet konepalvelut Pyydä tarjous! puh. 040-9000 989 kiinteistopalvelu@gmail.com munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info www.kiinteistopalvelu.info
• MunkinSeutu 16 Tiesitkö, että ikäihmisenä Sinulla on mahdollisuus saada kodinhoitopalvelut ilman arvonlisäveroa! HELSINKI Tutu SYK stu S AIK ATA YN U L nett isivu UUN lamm ile. v Tunti, jossa lapset voivat olla mukana huoltajansa kanssa. Alle 12-vuotias pääsee jumppaan maksutta huoltajansa kanssa (yksi lapsi/aikuinen). Viikot 40-41