Maaseudun yrittäjät - EU:n maaseuturahoituksen tiedotuslehti Lounais-Suomessa 1/2025

HYVÄ EL ÄMÄ EU:n maaseuturahoituksen tiedotuslehti Lounais-Suomessa I N V E S T O I N N I T K Ä Y N N I S T Ä M I N E N K E H I T T Ä M I N E N
2 | Maaseudun yrittäjät Maaseudun yrittäjät – EU:n maaseuturahoituksen tiedotuslehti Lounais-Suomessa Toimitus Jasmin Rikkonen Janica Vilen Kannen kuva tekoäly Taitto Anna Broholm PieniSuuri Idea 2025 T ämän lehden yrittäjätarinat kertovat ihmisten innostuksesta, mahdollisuuksiin tarttumisesta ja rohkeudesta. EU:n maaseuturahoituksen yritystuet ovat heille kaikille tarjonneet työkaluja valita uusia polkuja kohti itselle sopivien tavoitteiden saavuttamista. Satakunta ja Varsinais-Suomi yhdessä muodostavat Lounais-Suomen monien mahdollisuuksien ponnahduslaudan. Digitalisaation, erityisen osaamisen ja sopivien kumppaneiden avulla paikallistien varreltakin voi ponnistaa kansainvälisille markkinoille. Ideoiden ja verkostojen lisäksi kasvuun ja uudistumiseen tarvitaan rahoitusta. Maaseudun yritystukien työkalupakista löytyy tukea yrityksen käynnistämiseen sekä toimivien yritysten kehittämiseen ja investointeihin. Yritystuet auttavat yrityksiä investoimaan esimerkiksi tuotantolaitteisiin ja -rakennuksiin sekä uusiin teknologioihin. Tuet pienentävät investoinnin taloudellista riskiä ja siten helpottavat myös tarvittavan muun rahoituksen hankkimista. Kasvu edellyttää tuotannon tehokkuuden kasvua ja laadun varmistamista esimerkiksi automaation tai muiden digitaalisten ratkaisujen avulla. Toimintaympäristön kiivaasti muuttuessa yrityksen toiminnan ja tuotteidenkin tulee muuttua. Tukien avulla yritykset voivat investoida tutkimukseen ja tuotekehitykseen, tehdä markkinaselvityksiä, kehittää uusia palvelumalleja ja palkata asiantuntijoita. Kehittämällä ja investoimalla ympäristöystävällisiin teknologioihin ja tuotantotapoihin voidaan toimia resurssiviisaammin. Positiivisten ympäristövaikutusten lisäksi parannetaan yritysten houkuttelevuutta asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden silmissä. Vastuullisuus luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja parantaa kilpailukykyä. Yrityksen tärkein menestystekijä on aina yrittäjän pääoma – oma pää ja kyky luoda uutta sopivalla kokoonpanolla. Yritykseltä edellytetään kannattavuutta, jotta yllä kuvatut kauniit asiat voidaan toteuttaa. Tulos muuttuu, kun toimintaa muutetaan. Muutos taas edellyttää rahoitusta. MAASEUDUN YRITTÄJÄ: tämän lehden tositarinat antavat inspiraatiota pohtia, miten myös sinun yrityksesi voisi hyödyntää maaseudun yritystukia tavoitteittesi saavuttamiseksi! EU:n maaseuturahoitusta voi hakea ELY-keskuksista (vuodesta 2026 alkaen elinvoimakeskuksista) ja Leader-ryhmistä, jotka myös neuvovat tukien hakemisessa. PÄÄKIRJOITUS EU:n maaseuturahoitus tarjoaa yrityksille erinomaisen ponnahduslaudan Salme Pihlajamaa ryhmäpäällikkö, Satakunnan ELY-keskus Hilkka Halla johtava yritysasiantuntija, Varsinais-Suomen ELY-keskus
SISÄLLYS S IS Ä L LY S Meri Kouvonen on saanut EU:n maaseuturahoitusta osa-aikaisen yritystoiminnan käynnistämiseen. Kesällä 2024 hän avasi alpakkaelämyksiin erikoistuneen yrityksen pihapiirinsä Sauvon Rantolaan. Mehiläistalo kehitti hunajankäsittelylaitteita itselleen ja myyntiin. Komex valmistaa teräsleikkeitä alueen yritysten tarpeisiin. KEHITTÄMINEN KEHITTÄMINEN YRITYSRYHMÄ INVESTOINNIT INVESTOINNIT KÄYNNISTÄMINEN KÄYNNISTÄMINEN 4 Merifysio 6 Kotikunnaan alpakat 18 Hog House Knives 22 Palon kioski 23 Komex 24 Merikarvialla onnistuu 26 Kolumni 27 Gallup 8 Ruukkimatkailu 10 Mehiläistalo 12 Edella 16 Kaivotohtori
KÄYNNISTÄMINEN 4 | Maaseudun yrittäjät Satakunnan omistajanvaihdosfoorumin jäsen Juha Vanhapaasto ”Maaseudulla yrityksen voi olla haastavaa löytää jatkaja. Toisaalta nyt on mainio tilaisuus ryhtyä yrittäjäksi ostamalla valmis yritys!” Yrittäjäpariskunta on saanut iloa yhteisistä ruokatunneista. Lisäksi yhteinen työpaikka helpottaa käytännön järjestelyitä. Mikael on lähes sokea, joten hän tarvitsee apua esimerkiksi paperitöihin. Nyt apu on lähellä, kun sitä tarvitaan! Tukityyppi Maaseutuyrityksen käynnistämistuki Kokonaiskustannukset 5 000 € Rahoittaja Leader Pohjois-Satakunta 100 % TUKI
Maaseudun yrittäjät | 5 KÄYNNISTÄMINEN T ammikuussa 2024 Mikael ja Mari Toivainen saivat puhelun, joka käynnisti onnellisen tapahtumaketjun. – Merifysion entinen omistajapariskunta oli lukenut paikallislehdestä, että Merikarvialle on muuttanut toinenkin hieroja-fysioterapeutti-pariskunta. He ottivat yhteyttä meihin ja kysyivät, haluaisimmeko ostaa yrityksen, Mikael Toivainen kertoo. Tilaisuus osui täydelliseen ajankohtaan, sillä fysioterapeutti Mari etsi parhaillaan uutta työtä. Mikael puolestaan työskenteli hierojana ja apuvälineyrittäjänä Merikarvian kunnanviraston tiloissa sekä pariskunnan entisellä kotiseudulla Vaasassa. Omistajanvaihdos voi olla nopea tie yrittäjäksi Omistajanvaihdosbarometriin (2022) vastanneista maaseudun yrittäjistä jopa 90 prosenttia arvioi luopuvansa yritystoiminnasta vuoteen 2028 mennessä. – Maaseudulla yrityksen voi olla haastavaa löytää jatkaja. Toisaalta nyt on mainio tilaisuus ryhtyä yrittäjäksi ostamalla valmis yritys! Leader Pohjois-Satakunnan toiminnanjohtaja ja Satakunnan omistajanvaihdosfoorumin jäsen Juha Vanhapaasto kannustaa. Toivaisten kokemuksen mukaan valmiin yrityksen ostamisessa on monia etuja. – Asiakaskunta oli jo olemassa, tilat oli remontoitu ja kalustettu fysikaalisen hoitolaitoksen tarpeisiin. Lisäksi paikallisille tutun ja hyvämaineisen yrityksen markkinointi ei ole yhtä vaativaa kuin uuden yrityksen lanseeraaminen, Toivaiset luettelevat. Lisäksi terveydenhuoltoalaan kuuluvat sopimukset siirtyivät automaattisesti uusille omistajille, mikä nopeutti toiminnan käynnistämistä huomattavasti. Leader-tuki helpottaa omistajanvaihdosta Leader Pohjois-Satakunta myönsi Toivaisille EU:n maaseuturahoituksen tuen omistajanvaihdoksen suunnitteluun. – Käytimme 5 000 euron tuen asianajajan palveluihin, kuten esikauppakirjan ja kauppakirjan valmisteluun, Toivaiset kertovat. Tuen hakuprosessi sujui heidän mukaansa vaivattomasti. – Tukihakemusta ei kannata pelästyä, sillä Leader-ryhmä neuvoo hakemuksessa eteenpäin, Mari sanoo. Toivaiset suosittelevat myös kilpailuttamaan asiantuntijapalvelut huolella jo hakuvaiheessa. Maaseudulla varataan pidempiä hieronta-aikoja Toivaisten paluumuutto Mikaelin kotiseudulle Merikarvialle alkoi jo vuonna 2021, kun he ostivat kunnasta tontin. Nyt tontille rakentuu talo, jonne he aikovat muuttaa keväällä 2025. – Koemme, että Merikarvia tarjoaa lapsillemme turvallisen ja hyvän kasvuympäristön, pariskunta kertoo. Mikael, jolla on kokemusta hierojan työstä sekä kaupungissa että maaseudulla, on huomannut yhden eron muutettuaan Pohjois-Satakuntaan. – Maaseudulla varataan pidempiä hieronta-aikoja. Ehkä täällä ihmisillä ei ole niin kiire, Mikael nauMikael ja Mari Toivainen ovat Merikarvialla sijaitsevan fysikaalisen hoitolaitoksen uusia omistajia. Omistajanvaihdoksen valmistelussa heitä auttoi Leader-tuki. Onnekas sattuma johti Merifysion omistajanvaihdokseen Teksti ja kuva Jasmin Rikkonen
6 | Maaseudun yrittäjät KÄYNNISTÄMINEN K otikunnaan alpakat eli Dora ja hänen vasansa Malva sekä Marilla ja hänen vasansa Morrison ovat uteliaita ja ihmisläheisiä pörröpäitä, joita pääsee rapsuttelemaan ajanvarauksella. Ensimmäisen kesän aikana alpakat löydettiin jo hyvin. – Erityisesti alueen mökkeilijät kävivät paljon, kiittelee yrittäjä Meri Kouvonen. Lisäksi alpakkavierailu sopii monen matkailijan reitille, sillä samaan reissuun pystyy yhdistämään uimaretken vieressä olevalle Rantolan uimarannalle ja lounaan Rantolan puodissa, joka on aivan alpakoiden naapurissa. Tunnin mittaisen vierailun hinta on 10 euroa henkilöä kohden. Lisäksi ryhmille räätälöidään toiveiden mukaisia vierailuja, joiden aikana voi kokeilla vaikka alpakka-agilitya. Kotikunnaalla asustaa myös kanoja, ja kanalan ylisille pääsee pitämään vaikka kahvitaukoa tai lasten synttäreitä. Tapahtumia ympäri vuoden Yksityisvierailut painottuvat luonnollisesti loma-aikoihin, joten niiden ulkopuolelle Kouvonen on kehitellyt tapahtumia. Kesällä pidettiin muun muassa alpakkapiknikkejä ja pikkulasten talliaamuja. Syyslomalla oli koululaisille kahden päivän alpakkaleiri, ja kehruukurssit ovat herättäneet mielenkiintoa aikuisten keskuudessa. Alpakan villa on käsityöläisille mieluisaa kehrättävää. – Alpakan villa on lampaan villaa pehmeämpää ja lämpimämpää, joten siitä voi kehrätä langat vaikka villapaitaa varten. Yleensä alpakan villa ei myöskään allergisoi ja siksikin se on niin suosittua, selittää Kouvonen. Kotikunnaan alpakat hurmaavat ihmisiä Sauvossa Meri Kouvonen on saanut Leader Varsin Hyvältä EU:n maaseuturahoitusta osa-aikaisen yritystoiminnan käynnistämiseen. Kesällä 2024 hän avasi alpakkaelämyksiin erikoistuneen yrityksen pihapiirinsä Sauvon Rantolaan. Teksti ja kuvat Janica Vilen Alpakat asuvat tilan vanhassa kanalassa, mutta laiduntavat myös ympäri vuoden. Paksun villansa ansiosta ne viihtyvät ulkona pakkasellakin. Tukityyppi Maaseutuyrityksen käynnistämistuki Kokonaiskustannukset 5 000 € Rahoittaja Leader Varsin Hyvä 100 % TUKI
Maaseudun yrittäjät | 7 KÄYNNISTÄMINEN Tukea osa-aikayrittäjyyteen EU:n maaseuturahoitusta saa kaudella 2023– 2027 ensi kertaa myös osa-aikaisen yrittäjyyden käynnistämiseen. Osa-aikayrittäjyys oli Kouvosenkin unelma. Päätyönään hän toimii lastentarhanopettajana. – Käytin 5 000 euron tuen aloituskustannuksiin, esimerkiksi valokuvauksiin, some-koulutukseen, materiaalihankintoihin ja suurimpana kirjanpidon mentorointiin, sillä halusin oppia tekemään yritykseni kirjanpidon itse. Alpakat ovat kilttejä ja uteliaita laumaeläimiä Meri Kouvonen muutti perheineen Sauvoon kolmisen vuotta sitten. Aluksi hän ajatteli perustavansa pihapiiriinsä kotieläintilan, jossa olisi useita eri eläimiä, mutta kun hän opiskeli eläintenhoitajaksi, alpakat veivät hänen sydämensä. – Moni sekoittaa alpakat laamoihin. Alpakat ovat laamoja selkeästi pienempiä ja sirorakenteisempia. Alpakalla on kolmion malliset korvat, kun taas laamoilla on banaaninmuotoiset. Yksi suurin ero on siinä, että alpakat tarvitsevat aina lauman, kun taas laamat pärjäävät yksinkin, Kouvonen kertoo. Alpakat ovat elämystoimintaan hyviä eläimiä, sillä ne ovat kilttejä ja niiden pehmeän turkin rapsuttelu on rauhoittavaa ja saa ihmiset iloiselle mielelle. Alpakat saattavat sylkeä kiukuspäissään, mutta yleensä sitä tapahtuu vain niiden keskinäisissä välienselvittelyissä. Ihmisiä kohtaan ne ovat aina mukavia, kunhan ihmiset ovat mukavia niille. Kotikunnaan Alpakat Meri Kouvonen ”Kotikunnaalla asustaa myös kanoja, ja kanalan ylisille pääsee pitämään vaikka kahvitaukoa tai lasten synttäreitä. ” Kotikunnaan alpakat ovat Huakaya-rotua, kuten lähes kaikki muutkin alpakat Suomessa. Alpakoiden toinen rotu on Suri, mutta se on huomattavasti harvinaisempi. Läs på svenska!
8 | Maaseudun yrittäjät KEHITTÄMINEN M athildedalin ruukkikylä Salossa on jo monelle varsinaissuomalaiselle tuttu paikka. Se on yksi Suomen viehättävistä ruukkialueista, jotka ovat saaneet uuden elämän artesaanikylinä. Alueella toimii perheyritys Ruukkimatkailu Oy, joka pyörittää Hotel & Cafe Mathildedalia. Tarjolla on majoitusta, kahvilaja kokouspalveluja sekä oheistoimintaa esimerkiksi alpakkapiknikkejä yhteistyössä naapuriyrittäjän kanssa. Yrityksen toimitusjohtaja Krista Gustafsson on pohtinut, miten alueen toimintaa voisi kehittää ympärivuotiseksi, enemmän elämykselliseksi ja palvelemaan siten entistä paremmin asiakkaita. Vastauksia lähdettiin etsimään EU:n maaseuturahoituksen mahdollistaman toteutettavuustutkimuksen avulla. – Ruukkialue on 1850-luvulta ja se on suojeltu, mikä rajoittaa esimerkiksi uuden rakentamista. Halusimme tutkia, mitä mahdollisuuksia alueella olisi näissä olemassa olevissa puitteissa, Gustafsson kertoo. Taustatutkimusta ja työpajoja Tutkimuksen toteuttaja kilpailutettiin, mutta Gustafssonin mukaan valinta oli helppo. – Tutkimuksen toteutti Aie Arkkitehdit. Toimistoa pyörittävän pariskunnan toinen osapuoli Astria Excell on erikoistunut Suomen rautaruukkeihin. Halusimme toteuttajaksi jonkun, joka todella ymmärtää tämän paikan hengen, Gustafsson painottaa. Gustafssonilla on pelkkää hyvää sanottavaa tutkimuksen toteuttajista. – Tutkimus oli todella laaja. Se sisälsi kattavan alkukartoituksen, jossa käytiin läpi paikan historiaa ja kulttuurihistoriaa. Olemassa olevat kuusi rakennusta käytiin läpi. Myös jo tehtyjä tutkimuksia ja suunnitelmia otettiin huomioon, Gustafsson listaa. Tutkimuksen aikana toteutettiin myös työpaja, johon osallistuivat kaikki alueen yrittäjät. Gustafsson kiitteleekin yrittäjiä aktiivisesta osallistumisesta työpajoihin. – Heiltä tuli hienoja ideoita ja he ovat innolla mukana kehittämässä aluetta, Gustafsson kertoo. Silmiä avaava tutkimus Valmis tutkimus avasi Gustafssonin silmät monelle erilaiselle mahdollisuudelle. – Saimme paljon ideoita alueen kehittämiselle ja yksi idea on jo työn alla. Alueelle sopisi sauna erinomaisesti ja sellaisen suunnitelma on jo melkein valmis, Gustafsson paljastaa. Investoinnin toteutettavuustutkimukseen saatiin EU:n maaseuturahoitusta Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta. Tuki on tarkoitettu maaseudun mikroja pienyrityksille. Rahoituksen hakeminen oli Gustafssonin mielestä melko helppoa. He seuraavat kylällä aktiivisesti rahoitusmahdollisuuksia ja kun tutkimukselle oli mahdollista hakea tukea, he eivät aikailleet. – Aloitimme omalla riskillä hakemuksen jättämisen jälkeen. Päätöksen saaminen kesti noin kolme kuukautta, Gustafsson kertoo. Gustafsson suosittelee kaikille yrityksille toteutettavuustutkimuksen tekemistä, myös pienet yritykset hyötyisivät siitä. Uusia ideoita Mathildedalin ruukkialueelle Mathildedalissa selvitettiin toteutettavuustutkimuksen avulla, mitä investointeja olisi mahdollista toteuttaa vanhalla suojellulla ruukkialueella matkailukauden pidentämiseksi ja palveluiden parantamiseksi. Tulossa on ainakin uusi sauna! Teksti ja kuvat Päivi Kukkonen
Maaseudun yrittäjät | 9 KEHITTÄMINEN – Tulokset avasivat meillä uusia mahdollisuuksia ja selkeytti jopa meidän business-suunnitelmaa, vaikka se ei ollut tavoite, hän mainitsee. Investoinnin toteutettavuustutkimukseen voi saada tukea 50 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. Hyväksyttävät kustannukset voivat olla korkeintaan 50 000 euroa. ELY-keskuksen johtava yritysasiantuntija Hilkka Halla muistuttaa, että toteutettavuustutkimukseen myönnetty tuki ei edellytä investoinnin toteuttamista. Selvitys voi päätyä lopputulokseen, että investoinnin toteuttaminen ei ole järkevää. – Tämäkin on arvokas tieto, jos toteutettavuustutkimuksen perusteella vältytään tekemästä esimerkiksi teknisesti toimimaton iso investointi tai vääräksi osoittautuva omarahoitusratkaisu, Halla toteaa. Ruukkimatkailu Oy Krista Gustafsson ”Tulokset avasivat meillä uusia mahdollisuuksia ja selkeytti jopa meidän businesssuunnitelmaa, vaikka se ei ollut tavoite.” Mathildedalin ruukkikylällä on pitkä historia. Vesipyörä on yksi kuvatuimmista kohteista alueella. Hotel & Cafe Mathidedalin toimitusjohtaja Krista Gustafsson halusi tutkia, miten ruukkikylän aluetta voisi kehittää vielä monipuolisemmaksi. Tukityyppi Toteutettavuustutkimus Kokonaiskustannukset 5 000 € Rahoittaja Varsinais-Suomen ELY-keskus 50 % TUKI Läs på svenska!
P orin Laviassa hunajaa tuottavan Juha Aaltolan kesät kuluvat pörriäisten parissa. Talvisin hän kehittää laitteita, joilla hunajantuotanto saadaan vieläkin sujuvammaksi. Viimeisimpänä Lavian Pelle Peloton on kehittänyt hunajakennojen kuorintalaitteen, joka poistaa kennon pinnalle muodostuvan vahapinnan. Idea sai alkunsa omasta tarpeesta. – Kuorintalaitteemme olisi vaatinut täydellisen peruskorjauksen ja huollon. Pääsimme helpommalla, kun suunnittelimme kokonaan uuden laitteen. Teimme laitteesta kertaheitolla niin hyvän, että sen saa muillekin hunajantuottajille myyntiin, Aaltola taustoittaa. Kesällä 2024 tositoimissa testattua prototyyppiä on paranneltu talven aikana, kun mehiläiset ovat olleet kiireisiä talvipalloissaan. Pörriäiset eivät mene horrokseen, vaan pitävät pesän talven yli lämpimänä värisyttämällä siipiään. Ei kaikkia mehiläisiä samaan pesään Mehiläistalo kehitti maaseuturahoituksen tuella hunajankäsittelylaitteen omaan tuotantoon ja myytäväksi muille hunajantuottajille. Mehiläistalo Juha Aaltola ”Pääsimme helpommalla, kun suunnittelimme kokonaan uuden laitteen. Teimme laitteesta kertaheitolla niin hyvän, että sen saa muillekin hunajantuottajille myyntiin.” KEHITTÄMINEN 10 | Maaseudun yrittäjät Teksti ja kuvat Jasmin Rikkonen
Tavoitteena kansainväliset markkinat Viimeistelty kuorintalaite on tarkoitus saada markkinoille kesän 2025 lopussa. Satakunnan ELY-keskus myönsi maaseuturahoitusta tuotekehitysprojektiin, jonka tuloksena syntyi kuorintakoneen lisäksi hunajanpakkauslaite. Tuki käytettiin suunnitteluun, koneiden materiaaleihin ja valmistamiseen. – Koneiden päämarkkina on viennissä, koska kotimaanmarkkina on niin pientä, Aaltola sanoo. Hänen mukaansa Suomessa mehiläisala on harrastelijapainotteista, ja koko maassa on vain noin 70 ammattimaista yli sadan mehiläispesän tarhaajaa. Laitevalmistus tuli hunajan rinnalle – Hunajantuotanto on aina ollut Mehiläistalon pääelinkeino, mutta siinä sivussa myymme tarvikkeita. Pyrimme siihen, että täältä saa kaiken, mitä mehiläistarhaaja tarvitsee. Aaltolan mukaan laitevalmistus ja tarhaustarvikkeiden myynti tasapainottavat hunajasadon onnistumisesta riippuvaa liiketoimintaa. – Säät vaikuttavat hunajamääriin paljon. Ei saa olla liian kuuma eikä kylmä, ei liian sateinen tai kuiva. Olemme hajauttaneet sääriskiä sijoittamalla mehiläispesiä 60 kilometrin alueelle Kaasmarkusta Karviaan. Mehiläistalo kehitti maaseuturahoituksen tuella hunajanpakkauslaitteen sekä koneen, joka kuorii hunajakennojen päälle muodostuvan vahapinnan. Laitteita on tarkoitus myydä myös muille tuottajille. KEHITTÄMINEN Maaseudun yrittäjät | 11 Tukityyppi Maaseutuyrityksen kehittämistuki Kokonaiskustannukset 65 000 € Rahoittaja Satakunnan ELY-keskus 50 % TUKI
12 | Maaseudun yrittäjät KEHITTÄMINEN Teksti ja kuvat Päivi Kukkonen Edella investoi ja kehittää uutta kalustebrändiä Melamiinia, laminaattia, puuviilua, vaneria. Kaikkia näitä materiaaleja tarvitaan, kun Edella alkaa valmistaa kalusteita julkisiin tiloihin. Kimmo Fagerlund (vas), Antti Suhanko ja Erkki Suhanko vastaavat yhdessä Edella Oy:n tuotekehittelystä. Tukityyppi Kehittämistuki: Adi-kalustemalliston kehittäminen Kokonaiskustannukset 93 000 € Rahoittaja Varsinais-Suomen ELY-keskus 50 % TUKI Läs på svenska!
Maaseudun yrittäjät | 13 KEHITTÄMINEN E della on vuonna 2018 perustettu suomalainen julkitilojen kalustamiseen erikoistunut perheyritys. Edella on tullut tunnetuksi kalustebränditalona, joka tuo laadukkaita kalusteita Euroopasta. Nyt yritys hakee vauhtia toimintaansa EU:n maaseuturahoitusta saaneiden investointija kehittämishankkeiden avulla. Investointihankkeessa päivitetään tuotantokalustoa uusiin tuotantotiloihin ja kehittämishankkeen tavoitteena on luoda yritykselle oma kalustebrändi. – Uudistuksen myötä painopisteemme siirtyy kalusteiden maahantuonnista kalusteiden valmistukseen. Mutta emme ole kuitenkaan hylkäämässä hyviä yhteistyökumppaneitamme. Jatkossa showroomeissa on vierekkäin sekä omia että maahantuotuja kalustemallistoja, kertoo Antti Suhanko. Vuonna 2024 Edella muutti Salon Halikkoon, Adi Kalusteiden vanhoihin tuotantotiloihin. Pian Halikossa valmistuu erikoiskalusteita mittojen mukaan: pöytiä, kaappeja, tiskejä, tuoleja ja paljon muuta. Myös yrityksen varasto siirtyi Turusta Saloon, mutta showroomit säilyvät Turussa, Vaasassa ja Rovaniemellä. Myös Saloon tullaan tekemään oma showroom. Varsinais-Suomen ELY-keskukselta maaseuturahoitusta saaneita hankkeita pyörittää tuotekehityksestä vastaava kolmikko Antti Suhanko, Kimmo Fagerlund ja Erkki Suhanko. Suhangoilla on muotoilutaustaa ja Adi Kalusteista Edellan riveihin tullut Fagerlund tuo joukkoon myyntiosaamista. Investointihankkeessa Edellalle hankitaan uusia ja nopeampia koneita. Kehityshanke taas on neljäosainen. Jokaisessa osiossa kehitetään kahdesta kolmeen tuotetta. – Suunnittelemme ja toteutamme vakiotiskimalliston, kalustoa jätteiden lajitteluun sekä erilaisia säilytyskalusteita, Erkki Suhanko selittää. Uusien tuotteiden kanssa tähdätään myös ulkomaanvientiin. – Teemme suunnittelutyön perusteellisesti. Rakennamme tuotteesta mallin, laskemme ja testaamme. Tavoite on, että kaluste on laadukas ja aikaa kestävä, Antti Suhanko kuvailee. Salo – Suomen Milano Edellan tuotteet valmistetaan kotimaisista materiaaleista niin pitkälle kuin on mahdollista. – Alihankkijamme ovat myös melkein kaikki tästä läheltä, 30 kilometrin säteeltä, Antti Suhanko kertoo. – Nokia on varmasti jättänyt hyvää alihankintaosaamista alueelle. Tulee mieleen Milano, jossa on useita pieniä tehtaita, joiden tuotteista kootaan valmis huonekalu. Voisi melkein sanoa, että Salo on Suomen Milano, Fagerlund hymyilee. Salon tuotantolaitoksessa on panostettu kierrätykseen. Tilat lämmitetään ympäri vuoden oman polttolaitoksen avulla, jossa poltetaan tuotantolaitoksessa syntyvä polttokelpoinen jäte. Myös metallit, lasit ja muu materiaali kierrätetään. – Joskus otamme vastaan vanhoja huonekaluja, jotka puramme ja kierrätämme tai myymme eteenpäin, Fagerlund kertoo. Edella on tyytyväinen yhteistyöhön Kolmikko kiittelee Varsinais-Suomen ELY-keskusta hyvästä yhteistyöstä, vaikka haasteitta prosessista ei selvitty. – Saimme valtavan hyvää neuvontaa. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun haimme tukea ELY-keskuksesta. Nyt kun yhteistyö on avattu, se varmasti jatkuu, Erkki Suhanko kiittelee. Kolmikko kertoo, että EU:n maaseuturahoituksen hakeminen vaati välillä pitkää pinnaa, sillä hakuprosessi on luovalle alalle hankala. – Hakemuksessa täytyi tietää todella tarkkaan toimenpiteet, mutta tällä alalla voi tilanteet muuttua nopeasti, eikä suunnitelmat toteudu alkuperäisen suunnitelman mukaan, Antti Suhanko mainitsee. ”Tilat lämmitetään ympäri vuoden oman polttolaitoksen avulla, jossa poltetaan tuotantolaitoksessa syntyvä polttokelpoinen jäte.” Edella Oy Kimmo Fagerlund Tukityyppi Investointituki: Vakiokalusteiden valmistus Kokonaiskustannukset 52 000 € Rahoittaja Varsinais-Suomen ELY-keskus 20 % TUKI
14 | Maaseudun yrittäjät OLET ROHKEA heittäytyjä, etkä kangistu sanasta maaseutu. Lempielokuvasi on Yes Man, ja sinä sanot muutoksille kyllä! Jos päätät perustaa yrityksen, tutustu käynnistystukeen. Tukea on tarjolla niin päätoimisen kuin osa-aikaisenkin yrityksen perustamiseen. Olemassaolevan yrityksen ostaminen on myös loistava polku yrittäjäksi. Voit saada omistajanvaihdostukea asiantuntijapalveluihin, esimerkiksi kauppakirjojen valmisteluun tai yrityksen hinnan ET LÄHDE päätä pahkaa mukaan uusiin hullutuksiin, vaan mietit päätökset huolellisesti. Ja mitä sitä hyvää muuttamaan! Jos kuitenkin haluat inspiroitua muiden yrittäjien ideoista, kannattaa lähteä mukaan yritysryhmähankkeisiin. Hyvät ideat syntyvät usein yhteistyössä muiden kanssa! Toinen hyvä vaihtoehto on jatkaa tämän lehden lukemista ja imeä ideoita oman yrityksen kehittämiseen. OLET VARSINAINEN kehityskone! Sinulta eivät lopu ideat kesken, ja kehität jouhevasti yritystäsi muuttuvassa maailmassa. Jos yrityksesi on mikrotai pienyritys, ELY-keskusten ja Leader-ryhmien myöntämä yritysten investointija kehittämistuki on paras ystäväsi. Voit saada kehittämistuesta vauhtia esimerkiksi tuotekehitykseen, -pilotointiin ja investoinnin toteutettavuustutkimuksiin. Investointituki taas taipuu esimerkiksi koneiden, ohjelmistojen tai toimitilojen hankintaan tai remontointiin. ROHKENETKO MYÖNTÄÄ, että maaseutu kiinnostaa? Houkuttelevatko edulliset yritystontit ja liiketilat?Jos joskus päätät lähteä maaseudun matkaan, pidä meidät mielessäsi! EU:n maaseuturahoitusta voidaan myöntää uusien maaseudulla sijaitsevien yritysten perustamiseen ja vaikkapa maaseudulle muuttavien yritysten toimitilojen rakentamiseen. TULEVAISUUDEN TOIVO HARKITSEVA HILLERI IDEALINKO Oletko Oletko kuin tehty kuin tehty maaseutumaaseutuyrittäjäksi? yrittäjäksi? Oletko yrittäjä? Voisitko perustaa yrityksen maaseudulle? Sijaitseeko yrityksesi maaseudulla? Onko sinulla idea yrityksen kehittämiseen, laajentamiseen tai uudistamiseen? Yritän kausiluonteisesti tai osa-aikaisesti Kyllä minulla ideoita piisaa! Ei, mutta tuollahan on monia houkuttelevia maalaiskuntia! Kyllä Kyllä Kyllä En En vielä Ei vielä TESTAA! MAASEUDUN SALARAKAS ALOITA TÄSTÄ!
Maaseudun yrittäjät | 15 OLET ROHKEA heittäytyjä, etkä kangistu sanasta maaseutu. Lempielokuvasi on Yes Man, ja sinä sanot muutoksille kyllä! Jos päätät perustaa yrityksen, tutustu käynnistystukeen. Tukea on tarjolla niin päätoimisen kuin osa-aikaisenkin yrityksen perustamiseen. Olemassaolevan yrityksen ostaminen on myös loistava polku yrittäjäksi. Voit saada omistajanvaihdostukea asiantuntijapalveluihin, esimerkiksi kauppakirjojen valmisteluun tai yrityksen hinnan ET LÄHDE päätä pahkaa mukaan uusiin hullutuksiin, vaan mietit päätökset huolellisesti. Ja mitä sitä hyvää muuttamaan! Jos kuitenkin haluat inspiroitua muiden yrittäjien ideoista, kannattaa lähteä mukaan yritysryhmähankkeisiin. Hyvät ideat syntyvät usein yhteistyössä muiden kanssa! Toinen hyvä vaihtoehto on jatkaa tämän lehden lukemista ja imeä ideoita oman yrityksen kehittämiseen. OLET VARSINAINEN kehityskone! Sinulta eivät lopu ideat kesken, ja kehität jouhevasti yritystäsi muuttuvassa maailmassa. Jos yrityksesi on mikrotai pienyritys, ELY-keskusten ja Leader-ryhmien myöntämä yritysten investointija kehittämistuki on paras ystäväsi. Voit saada kehittämistuesta vauhtia esimerkiksi tuotekehitykseen, -pilotointiin ja investoinnin toteutettavuustutkimuksiin. Investointituki taas taipuu esimerkiksi koneiden, ohjelmistojen tai toimitilojen hankintaan tai remontointiin. ROHKENETKO MYÖNTÄÄ, että maaseutu kiinnostaa? Houkuttelevatko edulliset yritystontit ja liiketilat?Jos joskus päätät lähteä maaseudun matkaan, pidä meidät mielessäsi! EU:n maaseuturahoitusta voidaan myöntää uusien maaseudulla sijaitsevien yritysten perustamiseen ja vaikkapa maaseudulle muuttavien yritysten toimitilojen rakentamiseen. TULEVAISUUDEN TOIVO HARKITSEVA HILLERI IDEALINKO Oletko Oletko kuin tehty kuin tehty maaseutumaaseutuyrittäjäksi? yrittäjäksi? Oletko yrittäjä? Voisitko perustaa yrityksen maaseudulle? Sijaitseeko yrityksesi maaseudulla? Onko sinulla idea yrityksen kehittämiseen, laajentamiseen tai uudistamiseen? Yritän kausiluonteisesti tai osa-aikaisesti Kyllä minulla ideoita piisaa! Ei, mutta tuollahan on monia houkuttelevia maalaiskuntia! Kyllä Kyllä Kyllä En En vielä Ei vielä TESTAA! MAASEUDUN SALARAKAS ALOITA TÄSTÄ!
KEHITTÄMINEN S omerolla järvimaisemissa asuva Matti Mako tunnetaan paikkakunnalla hyvin. Aiempi työelämä musiikin lehtorina Loimaalla toi alueen asukkaat tutuiksi, ja puheliaalla miehellä riittää keskustassa aina juttuseuraa. Nyt Mako on tehnyt muutaman vuoden aivan jotain muuta. Hän ei ole enää lehtori, vaan kaivotohtori. Kaivotohtori Oy aloitti toimintansa vuonna 2017 sivutoimisena yrityksenä. Alun perin työ oli tarkoitettu loma-aikojen tekemiseksi, mutta vuonna 2020 Mako havaitsi, että työtä riittää koko vuodeksi. Nyt yrityksellä on toimitusjohtajan lisäksi yksi työntekijä – ja kasvu jatkuu tasaisesti ja hallitusti. – Yrityksen päätoimiala on juomavesikaivojen huolto ja puhdistus sekä kaikki alaan liittyvät pumppujen asennukset. Konsultointi ja koulutus kuuluvat myös toimialaan. Alalla ei Suomessa tällä hetkellä ole järjestettyä koulutusta, joten koulutus menee pitkälti mestari–kisälli-asetelmalla. Maaseuturahoitusta uusiin innovaatioihin Matti Makon yrityksellä on myös innovaatiotoimintaa, joka on saanut EU:n maaseuturahoitusta Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta. Ensin hän sai kehittämistukea Sakaton-nimiselle rengasjuomavesikaivon pohjavesivarannon maksimoijalle, jonka avulla kaivossa oleva vesimäärä pystytään käyttämään mahdollisimman tarkasti. Tällä hetkellä hän kehittää maaseuturahoituksen tuella biovesisuodatinja vesi-indikaattorikonseptia. Se, mistä tarkalleen ottaen on kyse, paljastuu vasta kun tuote saadaan markkinoille, mutta jotain hän pystyy kertomaan jo nyt. Biovesisuodatin sopii niin isommalle yritykselle kuin ihan tavalliselle kuluttajallekin ja tarjoaa mahdollisuudet hyvin monenlaiseen käyttöön. – Malli, muoto ja rakenne ovat hyvin vapaasti valittavissa, Mako kuvailee. Kaivotohtori näkee innovaatiollaan myös kansainvälistä potentiaalia sekä hyötyjä ympäristölle Matti Mako vaihtoi lehtorin työt kaivotohtorin haalareihin Somerolainen yrittäjä haluaa laittaa suomalaisten kaivot kuntoon ja tarjota uusia innovaatioita yrityksille ja maataloudelle. Teksti ja kuvat Pekka Ruissalo 16 | Maaseudun yrittäjät Tukityyppi Kehittämistuki: Sakaton Kokonaiskustannukset 45 000 € Rahoittaja Varsinais-Suomen ELY-keskus 50 % TUKI
KEHITTÄMINEN ja maaja metsätaloudelle, sillä biovesisuodatin on täysin kemikaalivapaa. – Käytännössä mitään muuta tapaa poistaa huleja suotovesien päästöjä ei ole – kalliita ja vaivalloisia laskeutusja suodatinaltaita lukuunottamatta. Oma innovaationi on hyvin skaalattavissa, sitä pystyy asentamaan sarjaan tai siirrettävästi – niin lyhyeen kuin pitkäaikaiseenkin käyttöön. Sen pystyy asentamaan viikoksi tai vaikka neljäksi vuodeksi. Nyt vesi-indikaattorikonseptia aletaan testata akateemisessa yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa. Tähtäimessä alan yleinen kehittäminen Matti Mako näkee kaivohuollossa paljon kehitettävää ja toteaakin, että uudet toimintatavat olisivat alalle hyvin tervetulleita ja suotavia, sillä monia asioita tehdään hyvinkin vanhoilla metodeilla. Suomessa alalla työskentelee joitain kymmeniä ihmisiä ja muutama suurempi yritys. – Itse lähden siitä, että pyrin koko ajan kehittämään paitsi omaa tarjontaani, myös alaa yleensä. Tulevaisuuskin näyttää innostavalta. – Toivoisin yrityksen olevan viiden vuoden kuluttua alalla keihäänkärki-innovaattori Suomessa. Siinä vaiheessa toivottavasti moni tuote on jo myynnissä, ja ne kiinnostavat ja lähtevät kaupaksi myös k a n sainvälisest i , Matti Mako on ideanikkari, joka kehittää innolla omaa yritystoimintaansa ja samalla koko kaivoalaa. Kaivotohtori Matti Mako ”Toivoisin yrityksen olevan viiden vuoden kuluttua alalla keihäänkärkiinnovaattori Suomessa.” Maaseudun yrittäjät | 17 Tukityyppi Kehittämistuki: Biovesisuodatin ja vesi-indikaattorikonsepti Kokonaiskustannukset 100 000 € Rahoittaja Varsinais-Suomen ELY-keskus 50 % TUKI Läs på svenska!
18 | Maaseudun yrittäjät INVESTOINNIT V iljami Salonen ja Tapio Syrjälä ovat tunteneet toisensa pitkään. Kaksikko täydentää toisiaan perusluonteeltaan saumattomasti: Salonen on puhemies ja visionääri, Syrjälä keskittyy mahdollisimman paljon tekemiseen. Molempia persoonia tarvitaan kaksikon yrityksessä. Salonen ja Syrjälä tekevät veitsiä, joita menee runsaasti rapakon taakse Yhdysvaltoihin. Auralaisella teollisuusalueella majaansa pitävän yrityksen nimi on Hog House Knives. Se kääntyy suomeksi sikalan veitsiksi. Toiminta alkoi kirjaimellisesti sikalasta vuonna 2022, mutta veitsiä molemmat olivat tehneet jo paljon sitä ennen. Hog House Knives valmistaa kääntöveitsiä ja linkkuveitsiä. Yrittäjät ymmärtävät hyvin ne mielikuvat, joita veitsistä saattaa tulla. Heidän veitsensä ovat kuitenkin sellaista hintaluokkaa, ettei niitä kyseenalaisiin tarkoituksiin hankita. Auralaisella teollisuusalueella tehdään keräilyharvinaisuuksia Yhdysvaltoihin Tapio Syrjälä ja Viljami Salonen alkoivat valmistaa veitsiä pöytyäläisessä sikalassa. Siitä tuli myös yrityksen nimi, joka tunnetaan nyt maailmanlaajuisesti: Hog House Knives. Teksti ja kuvat Pekka Ruissalo Toimenpide Blade Show Atlanta -messuille osallistuminen Veitsien terät tehdään ruotsalaisen Damasteelin valmistamasta RWL-34teräksestä. Kahvat, ruuvit ja kaikki muutkin osat ovat titaania. Vakioitu kertakorvaus 3 000 € Rahoittaja Leader Jokivarsikumppanit Tukityyppi Kehittämistuki
Maaseudun yrittäjät | 19 INVESTOINNIT – Nämä ovat Yhdysvalloissa erittäin suosittuja keräilyesineitä. Siellä laadukkaisiin veitsiin liittyvä keräilykulttuuri on vahvaa. Yhdysvalloissa on paljon ihmisiä, jotka voivat katsoa televisiota takkatulen ääressä ja napsutella kääntöveistä siinä samalla auki, eikä siinä ole mitään kummallista. Pikemmin vaikutus on rauhoittava, Salonen naurahtaa. Maaseuturahoitus auttoi askeleen eteenpäin Hog House Knives sai viime vuonna EU:n maaseuturahoitusta kahteen hankkeeseen Leader Jokivarsikumppaneilta. Toinen tuki on Blade Show Atlanta -messuille, jossa Hog House Knives pääsee laajentamaan kansainvälistä näkyvyyttään ja verkostoitumaan alan muiden ammattilaisten kanssa. Toisella tuella hankittiin uusi CNC-työstökeskus. – Sillä oli tarkoitus nostaa kapasiteettia. Kapasiteetti nousikin sen verran, että emme enää ehdi hoitaa tuotantoa kahdestaan. Olemme nyt palkanneet työntekijän, joka aloitti viime lokakuussa, Salonen kertoo. Työntekijä tekee samaa kuin ydinkaksikkokin: ensisijaisesti korkealaatuisia kääntöveitsiä. Pöydällä on yhdysvaltalaisia alan lehtiä, joita miehet lukevat innolla. – Työmme on suomalaista muotoilua ja käsin viimeisteltyä. Muotoilu on tarkkaa työtä, koska se on ensimmäinen asia, jolla voimme erottua. Hog House Knivesin veitsillä on ikuinen takuu Hog House Knivesin veitsiä ei tehdä massatuotantona. Jokainen valmistettu veitsi on yksilö, ja jokaisesta yksilöstä tehdään paras mahdollinen. – Keskeistä on laatu. Jokainen voi tehdä jotain niin, että lopputulos on riittävän hyvä. Me taas teemme jokaisen veitsen niin, että se on paras mahdollinen, Syrjälä luonnehtii. Myös materiaaleihin panostetaan. Veitsien terät tehdään ruotsalaisen Damasteelin valmistamasta RWL-34-teräksestä. – Se ei ole mitään perusmuotoista laivaterästä. Tietenkään mikään teräs ei ole täysin Hog House Knives Viljami Salonen ”Hog House Knivesin veitsiä ei tehdä massatuotantona. Jokainen valmistettu veitsi on yksilö, ja jokaisesta yksilöstä tehdään paras mahdollinen.” Tapio Syrjälä ja Viljami Salonen ovat saaneet tuotantokapasiteettia nostettua uuden CNC-koneen avulla. Tukityyppi Kehittämistuki: CNC-työstökeskuksen hankinta Kokonaiskustannukset 54 000 € Rahoittaja Leader Jokivarsikumppanit 20 % TUKI
20 | Maaseudun yrittäjät INVESTOINNIT ruostumatonta, mutta voi ajatella, että tämä materiaali on niin ruostumatonta kuin mahdollista. Veitsen kahvat, ruuvit ja kaikki muutkin osat ovat titaania. Yrittäjien luottamuksesta omiin tuotteisiin kertoo jo sekin, että Hog House Knivesin veitsillä on ikuinen takuu. – Jos veitsessä on jostain syystä valmistusvirhe, se totta kai korvataan. Joskus on nähnyt veitsiä, jotka on käytetty niin loppuun, ettei jäljellä ole kuin piikki. En usko, että meidän veitsillämme on vastaava kohtalo. Näitä ei kuitenkaan osteta rakennuksille työkaluiksi, vaan keräilyesineiksi, Salonen pohtii. Jotain uniikkia ja toimivaa Viljami Salosen mukaan hänen ja Tapio Syrjälän erilaiset luonteet auttavat myös suunnittelussa. Molemmilla on pitkä kokemus alalta, ja erilaiset persoonat tuovat pöytään kahdenlaisia lopputuloksia, jotka ovat molemmat hyvin toimivia. – Molemmista on sanottu, että lopputuloksissa on jotain uniikkia ja toimivaa. On vaikea sanoa, mitä se on käytännössä. On kuitenkin hienoa, että on kaksi erilaista persoonaa, jotka onnistuvat tavoittelemaan täysin samaa asiaa, Salonen luonnehtii. Hog House Knives on vahvassa kasvusuunnassa. Kasvu löytyy todennäköisesti lähivuosinakin samasta suunnasta mistä se on tähänkin asti tullut: Yhdysvalloista. Pohjois-Amerikka on jo tullut Saloselle ja Syrjälälle tutuksi, sillä mantereella järjestetään paljon messuja, joissa on luonnollisestikin hyvä näkyä. – Keräilijöitä ja harrastajia riittää. Saksaan menee jotain, muualle Eurooppaan menee jotain, mutta loput menevät Yhdysvaltoihin. Markkina on siellä niin valtava, että siinä on riittävästi kolmelle miehelle ja kahdelle CNC-koneelle, Salonen sanoo. Syrjälä täydentää, että mantereella vaikuttaisi olevan myös maksukykyä ja keräilyn tosissaan ottavia ihmisiä. – Kun suomalainen ostaa tonnin veitsen, se herättää sellaisia ajatuksia, että miksi et ostanut Moraa eurolla? Yhdysvaltalaisella ei tälPuukontekijöitä on Suomessa paljon, mutta Viljami Salonen ja Tapio Syrjälä ovat erikoistuneet kääntöveitsiin. Markkinaa haetaan sieltä, missä kääntöveitsiä eniten arvostetaan eli Yhdysvalloista. ”Yrittäjien luottamuksesta omiin tuotteisiin kertoo jo sekin, että Hog House Knivesin veitsillä on ikuinen takuu.” Läs på svenska!