EU:n maaseuturahoituksen tiedotuslehti Satakunnassa H Y V Ä E L Ä M Ä Maaseutuasuminen kiinnostaa pääkaupunkiseudulla L I I K U N T A Leader-raha mahdollisti tenniskenttien kunnostuksen Y M P Ä R I S T Ö Kuusi ideaa paikallisiin ympäristöja ilmastohankkeisiin K U L T T U U R I Huittisten elokuvafestivaali on tunnettu jo kansainvälisesti
2 | Maaseudun yhdistykset PÄÄKIRJOITUS Maaseuturahoituksella tuetaan yhdistysten työtä K uvittele kylä, jossa vanha navetta muuttuu nuorisotilaksi, rantaan rakennetaan uusi upea hyppytorni, kylätalon sisäänkäynnistä tehdään esteetön ja metsän keskelle kohoaa koko kylän yhteinen laavu. Nämä ovat esimerkkejä ideoista, joita paikalliset Leader-ryhmät ja ELY-keskus voisivat tukea Euroopan unionin maaseuturahoituksella. Vireät kunnat ja kylät eivät synny itsestään, vaan taustalla häärää kylän näkymätön selkäranka: joukko vapaaehtoisia yhdistystoimijoita. Maaseudun yhdistykset ovat kehittämisen moottoreita, jotka suunnittelevat ja ideoivat kylän elinvoimaisuuden eteen, hankkivat talkooporukan ja usein myös rahoituksen projekteihinsa. Ideat muotoutuvat monesti hankkeiksi eli tarkemmiksi suunnitelmiksi, joihin voidaan hakea ulkopuolista rahoitusta. Tähän lehteen on koottu kattaus Satakunnassa toteutetuista ja maaseuturahoituksella tuetuista kehittämishankkeista. Jos vielä ajattelet, että ”hanke” on jotakin byrokraattista, vaikeaa ja paljon paperitöitä vaativaa, toivottavasti mielikuvasi oikenevat lehden tarinoiden myötä. Hanke on väline, jolla synnytetään maaseudulle jotain näkyvää ja pysyvää, kuten leikkikenttiä, frisbeegolfratoja, kulttuuritapahtumia ja luontopolkuja. Niiden kautta syntyy aina jotain uutta. Jotain, mitä pelkillä jäsenmaksuilla tai vapaaehtoistyöllä ei pystyttäisi toteuttamaan. Paikallisyhteisöjen projektit yhdistävät ihmisiä, lisäävät yhteenkuuluvuuden tunnetta ja sitoutumista kotiseutuun. Vuosittain jo pelkästään Satakunnassa maaseutuhankkeiden kautta tehdään kymmeniä tuhansia tunteja talkoita. Sillä on merkittävä yhteiskunnallinen vaikutus ihmisten hyvinvointiin sekä tietenkin suuret taloudelliset vaikutukset. Siispä maaseudun elinvoimaisuus ei synny itsessään. Sen tekevät ihmiset, alueen asukkaat, joilla kaikilla on halu rakentaa viihtyisiä kotiseutuja meille kaikille. Elina Haavisto Leader Satasillan toiminnanjohtaja Maaseudun yhdistykset – EU:n maaseuturahoituksen tiedotuslehti Satakunnassa Toimitus Jasmin Rikkonen Kannen kuva Heikki Sulander Taitto Anna Broholm PieniSuuri Idea 2025
SISÄLLYS Huhtamon elokuvafestivaaleilla hyödynnetään maaseudun mahdollisuuksia kekseliäästi, esimerkiksi esityspaikkojen suhteen. Kokemäen Kova-Väki Voimailu ry:n kuntosali on suuressa suosiossa. Polkuja luontoon -opas ohjaa luontoreitin perustajaa ideasta toteutukseen. Pohjois-Satakunnan kuntiin on perustettu kaikille avoimia etätyöpisteitä. LIIKUNTA YMPÄRISTÖ HYVÄ ELÄMÄ KULTTUURI S IS Ä L LY S HYVÄ ELÄMÄ KULTTUURI 4 Huhtamo International Film Festival 6 Living Country Heritage 8 Huuhkajavuoren tanssilava 9 Kylillä puhutaan -podcast LIIKUNTA 10 Kokemäen kuntosali 11 Liikkuva varustevaunu 12 Ruukinpuiston tenniskentät 16 Vähäjärven hyppytorni YMPÄRISTÖ 18 Polkuja luontoon -opas 19 Plootuluodon grillikota 20 Huittisten kierrätyspiste 21 Ideoita ympäristöhankkeisiin 22 Ihana kamala maaseutu 25 Kolumni 26 Tunnista kylätalo! Tun nis ta kyl äta lo vas tau kse t siv ulta 26: 1. Nak kila , Hor mis to: Kol men kyl än tal o 2. Por i, Kel lah ti: Kel lah den kyl äta lo 3. Por i, Kyl äsa ari: Kyl äsa aren Kyl äta lo 4. Rau ma, Kod iks am i: Kod iks am in kyl äta lo 5. Säk ylä , Kep ola : Vill a Lin tur i 6. Kan kaa npä ä, Ven esk osk i: Tap aht um a-a ree na Raa kku 7. Mer ika rvi a, Kuv ask ang as: Kuv ask ank aan kyl äta lo
4 | Maaseudun yhdistykset KULTTUURI Huhtamo International Film Festival on kasvanut kansainväliseksi kylätapahtumaksi Leader Joutsenten reitin rahoituksella vuonna 2017 perustettu Huhtamo International Film Festival on kasvanut jo kansainvälisiin mittoihin. Juhlavuonna on luvassa 11 päivää elokuvaelämyksiä keskellä kauneinta kesää ja Satakuntaa. Teksti Taneli Lassila Kuvat Tiina Öhman ”Emme ole suurin. Emme ole kaunein. Haluamme olla paras.”
Maaseudun yhdistykset | 5 KULTTUURI V uonna 2025 viidettä kertaa järjestettävä Huhtamo International Film Festival kasvaa juhlavuotensa kunniaksi 11-päiväiseksi taide-elämystelyksi. Elokuvien lisäksi tarjolla on hyvää musiikkia, ruokaa ja juomaa. Elokuvanäytökset levittäytyvät Huittisten ympäryskuntiin ja ehkä yllättäviinkin paikkoihin. Esimerkiksi Huittisten uimahallissa on ennakkotapahtuma, jossa esitetään kaksoisnäytöksenä lastenseikkailu Nemoa etsimässä sekä haikauhu Deep Blue Sea. Uimahallin lisäksi elokuvia on nähty ja nähdään muun muassa Tuulikki-Vampulan lentokentällä, pellon laidalla, ladossa, Huhtamon kirkossa sekä Punkalaitumella Mäenpään työväentalon entisöidyssä elokuvateatterissa. – Pyrimme valjastamaan arkisiakin paikkoja uudella tavalla kohdattaviksi, festivaalin perustaja Pekka Ollula kertoo. Leader-rahoituksella maailmankartalle Ensimmäisenä vuonna festivaali järjestettiin Leader Joutsenten reitin tuella. – Se mahdollisti tapahtuman koeponnistamisen, Ollula muistelee. Leader-rahoitusta on haettu taas juhlavuoden toteuttamiseksi, kun festivaali laajenee uusiin mittoihin. Ollulan mukaan tapahtuman alueellinen merkitys on valtava ja kasvaa vain. – Tapahtuma alkaa olla tunnettu jo kansainvälisestikin. Monille tämä on ensimmäinen asia, jonka he tietävät Huittisista, Ollula kertoo. Sana on kiirinyt kauas. Eräänä vuonna festivaaleille osallistui uusiseelantilainen näyttelijä Jed Brophy. Ollulan mukaan Brophy vietti Huittisissa lopulta kokonaisen viikon: sähköttömässä ja vedettömässä mökissä, jonka huussistakin puuttui ovi. – Hän oli haltioissaan aidosta luontokokemuksesta, Ollula nauraa. Huhtamon elokuvafestivaaleilla on järjestetty elokuvanäytöksiä muun muassa lentokentällä, ladossa, kirkossa ja uimahallissa. Hidasta elämää ja kasvuhaluttomuutta Festivaali on otettu vastaan erittäin hyvin myös muualla kuin Uudessa-Seelannissa. Paikallisen yhteisön myönteinen suhtautuminen ja satakuntalainen talkoohenki ovat olleet tapahtuman elinehto. Kävijämäärätkin ovat kasvaneet joka vuosi. – Mutta meillä on myös tietynlainen kasvuhaluttomuus, Ollula huomauttaa. Elokuvafestivaaleista ei tahdota rakentaa liian suurta tapahtumaa. Huhtamo International Film Festival aiotaan pitää lämminhenkisenä kylätapahtumana, jossa vietetään hidasta elämää rakkaudesta elokuvaan myös jatkossa. – Emme ole suurin. Emme ole kaunein. Haluamme olla paras, Ollula tiivistää. ”Tapahtuma alkaa olla tunnettu jo kansainvälisestikin. Monille tämä on ensimmäinen asia, jonka he tietävät Huittisista.” Festivaalin perustaja Pekka Ollula
Pieniä suuria tekoja paikalliskulttuurin elävöittämiseksi Jämijärvi-Seuran hanke houkuttelee jokaista mukaan paikalliskulttuurin elävöittämiseen. Pienistä teoista syntyy suurta. KULTTUURI Hankkeen toteuttaja JämijärviSeura ry Maaseuturahoituksen myöntäjä Leader PohjoisSatakunta ry 80 % Hankkeen kustannukset 54 570 € ”Tavoitteena on järjestää toimintaa, joka houkuttelee paikalliset ihmiset oppimaan uutta ja samalla jakamaan omaa osaamistaan.” Leader-tuki 43 656 € Jämijärvi-Seura ry Leena Saloniemi 6 | Maaseudun yhdistykset
Maaseudun yhdistykset | 7 P erinteet elävät vain niin kauan kuin niitä pidetään elossa. Liian monella kotiseudulla paikalliskulttuurin ylläpito jää kuitenkin harvojen vapaaehtoisten varaan. Työtaakka saattaa paisua yli-inhimilliseksi. Kotiseutuyhdistys Jamijärvi-Seuran Living Country Heritage -hanke yrittää ratkaista tätä ongelmaa. Hanke pyrkii luomaan matalan kynnyksen tapoja osallistua paikalliskulttuurin elvyttämiseen ja kotiseudun kehittämiseen. – Haluamme luoda mahdollisuuksia osallistua kotiseutuaktivismiin kevyesti, ettei tarvitse heti sitoutua vuosiksi yhdistyksen hallitukseen, Jamijärvi-Seuran Leena Saloniemi kertoo. Tavoitteena on järjestää toimintaa, joka houkuttelee paikalliset ihmiset oppimaan uutta ja samalla jakamaan omaa osaamistaan. Ruokakursseja, tapahtumia ja taidetta Hankkeessa onkin pantu toimeksi. Sen puitteissa on toteutettu muun muassa perinneruokakursseja ja perinnetapahtumia, järjestetty kesänäyttely ompeluosaamisesta ja kotimaan opintoretki, pidetty päivitettyjä paikallisopastuksia sekä aloitettu pikkukummitoimintaa. Lisäksi on kehitetty jo olemassa olevan Avoimet Pihat -tapahtuman tarjontaa. Ja kaikki tämä talkoovoimin! Tulevaisuudensuunnitelmiin kuuluu ITE-taidetta ja lisää kursseja sekä työpajoja. Tarkoituksena olisi myös kuvata videoita alueen helmistä ja asukkaiden tarinoista. Toimeliaisuus on kantanut hedelmää. Tapahtumat ovat houkutelleet osallistujia kaikista ikäryhmistä. Kotikulmilla-ilta innosti nuoria partiolaisia tutustumaan kotikuntansa paikallishistoriaan. – Oppia otettiin ihan kirjoista! Saamme innostettua nuoria siis lukemaankin, Leena Saloniemi iloitsee. Kansainvälisiä kumppaneita Paikalliskulttuuria nostattava projekti toteutetaan Älykäs kylä -yhteistyöhankkeena. Kansainvälisen hankkeen kumppaneita löytyy Jämijärven kunnan lisäksi myös Ruotsista ja Latviasta. Kumppaneilla on käynnissä omat paikallisista perinteistä nousevat hankkeensa. Yhdessä on tehty opintoretkiä, teemavideoita sekä artikkelijulkaisuja. – Meitä on pyydetty kertomaan omista kokeiluistamme muun muassa Ruotsin järjestämään webinaariin, Leena Saloniemi kertoo. Saloniemi toivookin, että hankkeen hyvistä kokemuksista otettaisiin oppia mahdollisimman laajasti. Pienellä paikkakunnalla jo yhden tai kahdenkin uuden innostujan mukaan saaminen johonkin yhteiseen projektiin on äärettömän tärkeää tekemisen säilymiseksi. – Innostunut innostaa myös muita tai ainakin hänen lähipiirinsä ”joutuu” usein mukaan! Pienillä teoilla on siis merkitystä. KULTTUURI Länsi-Suomen maaja kotitalousnaisten ruoka-asiantuntija Anna Kari tarkkailee Leena Saloniemen pitsanpaistoa. Pitsa on kuulunut jo 60-luvulta suomalaiseen ruokapöytään. Ruokakurssilla opeteltiin gurmeepitsojen saloja mahdollisimman paikallisista raaka-aineista. Pohjois-Satakuntalaiset matkasivat Ikaalisten Kovelahteen karjalanpiirakkamestareiden oppiin. Kurssin veti Anita Röyskö karjalaisen anoppinsa oppien mukaisesti.
8 | Maaseudun yhdistykset KULTTUURI H anke lähti liikkeelle uusien esteettömien ekovessojen rakentamisella. – Meillä käy kesäaikaan paljon ihmisiä Huuhkajanvuoren kesäteatterissa. Käytössä on olleet vanhat vesivessat. Koemme, että kesäaikaan on haaskausta käyttää vessoihin niin paljon puhdasta vettä, kun taas ekovessat ovat ympäristöystävällisiä. Lisäksi talvi on aina tuonut vesivessoille ongelmia. Koska tilat ovat talvella kylminä, vesivessat jäätyvät, Pirjo-Riitta Uusitalo Lavian Nuorisoseurasta kertoo. Aikaisemmin vesivessat sijaitsivat tanssilavan läheisyydessä ja niihin on kesäteatterilta melko pitkä matka. Vesivessojen uusimisen lisäksi lähemmäs kesäteatteria rakennetaan kokonaan uusi esteetön vessarakennus. – Tähän uudelle vessalle on katsojien huomattavasti helpompi tulla väliajalla. Samassa satsataan uusiutuvaan energiaan Ympäristöarvot ovat Lavian Nuorisoseuralle tärkeitä, sillä samassa hankkeessa he satsaavat uusiutuvaan energiaan. – Huuhkajanvuorelle on hankittu aurinkopaneeleita, jotka odottavat vielä asennusta. Alun perin paneelit oli tarkoitus asentaa tanssilavan katolle, mutta sen uusimisen yhteydessä selvisi, että katto ei kestä paneeleita. Nyt mietimme, asennammeko paneelit grillikatoksen katolle vai kalliolle, Uusitalo juttelee. Joka tapauksessa paneelit ovat teholtaan sellaiset, että ne riittävät tuottamaan sähkön kesäkäytössä olevalle kiinteistölle. Kehitystä Leader-tuella Lavian Nuorisoseura on aikaisemminkin hyödyntänyt Leader-tukea Huuhkajanvuorella. Leader Karhuseutu on myöntänyt tukea muun muassa kesäteatterin kunnostamiseen ja katsomon katoksen rakentamiseen. – Siitä on jo 15 vuotta aikaa, kun Nuorisoseura hankki kesäteatterin itselleen. Silloin vielä Lavian kisa pyöritti Huuhkajanvuoren tanssilavaa. Kun Kisa luopui tanssilavasta, Nuorisoseura osti sen kokonaan. Halusimme, että Huuhkajanvuori pysyy kokonaisuudessaan lavialaisilla. Tästä lähtien olemme kehittäneet aluetta pikkuhiljaa, Pirjo-Riitta Uusitalo sanoo. Hankkeen toteuttaja Lavian Nuorisoseura Maaseuturahoituksen myöntäjä Leader Karhuseutu 60 % Hankkeen kustannukset 93 713,28 € Leader-tuki 56 228,29 € Huuhkajanvuoren tanssilavalla panostetaan ympäristöarvoihin Lavian Nuorisoseuran hallinnoima maailma on kesäaikaan kovassa käytössä. Syyskuun loppupuolella oli sopiva väli edistää Leader-hanketta, jossa muun muassa rakennetaan vettä säästävät ekovessat. Teksti ja kuvat Katri Mäenpää Talkoolaiset Timo Uusitalo ja Ville Marjamäki rakentavat uusia ekovessoja.
Maaseudun yhdistykset | 9 M ikä yhdistää moottoriurheilija ja F1-asiantuntija Toni Vilanderia, ohjaaja-valokuvaaja Viivi Huuskaa, artisti Frans Harjua ja pesäpalloilija Emilia Itävaloa? Kaikki nämä tunnetut henkilöt ovat kotoisin Pohjois-Satakunnasta ja avaavat elämäntarinaansa ja urapolkuaan Kylillä puhutaan -podcastissa. Kylillä puhutaan -podcast syntyi mielenkiinnosta äänituotantoa kohtaan. – Se oli jokin päähänpisto! Noora Pajunen naurahtaa. – Minulla oli jo pidempään halu juontaa podcastia. Kun suunnittelimme Nuorkauppakamarin tulevia hankkeita, saimme tämän idean. Paikallisyhteisö kannustaa ja kannattelee Juontajat kertovat, että useista keskusteluista nousi yhteisöllisyyden ja paikallisyhteisön tuen merkitys. – Pienen kunnan tai kaupungin asukkaat kannustavat, kun paikkakunnan kasvatti menestyy. Se on ollut monelle kantava voima, Pajunen summaa. Hankerahoituksen myöntäneen Leader Pohjois-Satakunnan toiminnanjohtaja Juha Vanhapaasto kertoo, että podcast tukee rahoittajan strategiaa, jossa peräänkuulutetaan tarinoita ja positiivista puhetta kotiseudusta. KULTTUURI Podcast raottaa Pohjois-Satakunnasta ponnistaneiden elämäntarinoita Kankaanpään Nuorkauppakamarin Noora Pajunen ja Karoliina Sällilä haastattelevat julkisuudesta tuttuja henkilöitä sekä paikallisesti tunnettuja vaikuttajia Kylillä Puhutaan -podcastissa. Hankkeen toteuttaja Kankaanpään Nuorkauppakamari Maaseuturahoituksen myöntäjä Leader PohjoisSatakunta ry 80 % Hankkeen kustannukset 16 500 € Leader-tuki 13 200 € – Hanke eroaa piristävästi muista tavallisesti rahoittamistamme maaseudun kehittämishankkeista. Tämä on tuore ja nykyaikaa! Podcastin tuotanto on oppimiskokemus Nuorkauppakamari on oppimisjärjestö, jonka jäsenet lisäävät osaamistaan ja harjoittelevat työelämätaitoja erilaisten projektien kautta. Pajunen ja Sällilä ovat saaneet podcast-projektin aikana oppeja keskusteluohjelmien konkarilta, suosittua Aki Linnanahde Talk Showta juontavalta Aki Linnanahteelta. Linnanahde on myös tuotantoyhtiö Tarinatallin toinen perustaja. Kylillä puhutaan -podcastin jaksot nauhoitetaan Tarinatallin studiossa Helsingissä sekä Kankaanpään seutuverkkojen studiossa. Leader-tuki on mahdollistanut ammattimaisen tuotannon ja yhteistyön Tarinatallin kanssa. – On ollut korvaamatonta, että podcast-alan ammattilaiset ovat auttaneet tuotannossa. Olemme saaneet apua jaksojen teemoihin, julkaisujärjestykseen, jaksojen leikkaamiseen ja lyhytvideoiden tuotantoon, Noora Pajunen sanoo. Pajunen ja Sällilä kertovat oppineensa podcastin tuotannosta valtavasti. – Aluksi oli vaikea viedä keskustelua. Nyt pystymme itse ohjaamaan keskustelua emmekä ole enää arkoja tarttumaan herkkiin aiheisiin, Pajunen sanoo. Podcastia voi kuunnella YouTubesta ja Spotifysta.
10 | Maaseudun yhdistykset LIIKUNTA K okemäellä on selvästi ollut tarvetta modernimmin varustetulle kuntosalille. Kun Kokemäen Kova-Väki Voimailu ry:n yhdistystilaan valmistunut kuntosali avautui joulukuussa 2023, kasvoi kuntosalin jäsenmäärä ensimmäisen kuukauden aikana noin 50 henkilöllä. Seuran puheenjohtaja Marko Lahtinen on tulokseen tyytyväinen, koska alun perin seuran tavoitteena oli saada ihmiset liikkumaan Kokemäen hyvinvointistrategian mukaisesti. – Uuden salin myötä olemme saaneet jäseneksi enemmän myös naisia ja senioreita. Lisäksi nuoret ovat löytäneet enenevissä määrin salillemme. Uskon, että jäsenmäärä ei jää tähän, koska olemme vasta saaneet toiminnan uusissa tiloissa käyntiin. Lisäksi uudistettu nykyaikainen ja monipuolinen laitteisto takaa, että salilta löytyy jokaiselle sopivaa tekemistä, hän iloitsee. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty Kokemäen kaupunki perusti entiseen Peipohjan päiväkotiin yhdistystilan, josta tuli myös uuden kuntosaKokemäellä papu kasvaa talkootyön ansiosta Kokemäen Kova-Väki avasi uuden kuntosalin yhdistyksen tiloihin. Avaamisen jälkeen jäsenmäärä on kasvanut kohisten. Hankkeen toteuttaja Kokemäen Kova-Väki Voimailu ry Maaseuturahoituksen myöntäjä Leader Karhuseutu 60 % Hankkeen kustannukset 105 120,75 € Leader-tuki 63 072 € Seuran puheenjohtaja Marko Lahtinen kertoo, että kuntosalille voi tulla oman aikataulun mukaan vaikka aikaisin aamulla tai myöhään illalla. Teksti ja kuvat Katri Mäenpää
LIIKUNTA SÄKYLÄN URHEILIJAT hankkivat Leader Satasillan tuella varustevaunun urheilutapahtumien järjestämiseen. Myös muut toimijat voivat vuokrata monipuolista vaunua sisältöineen. Vuokraajan käytössä on myös langaton internetyhteys ja äänentoistojärjestelmä. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat noin 36 000 euroa, josta tuen osuus oli 70 prosenttia. Varustevaunu kulkee tapahtumasta toiseen Maaseudun yhdistykset | 11 lin koti. KK-V Voimailu ry rakensi kuntosalitilat kokonaisuudessaan itse. Remonttiin ja uusiin kuntosalilaitteisiin seura haki Leader Karhuseudulta tukea. – Hankkeen kokonaiskustannukset olivat noin 100 000 euroa. Ilman rahoitusta ei hankkeen toteuttaminen tässä mittakaavassa olisi ollut mahdollista. Yhdistysten kannattaakin hyödyntää Leader-tukea. Siinä vain kannattaa pitää mielessä, että hankkeen hyvä suunnittelu on tie helppoon toteuttamiseen, Lahtinen sanoo. Seuralle tärkeää oli, että saatu tuki käytetään paikallisten yritysten hyväksi. Laitehankinnat keskitettiin kotimaiseen yritykseen ja kilpailutuksessa painotettiin paikallisia toimijoita. Uusille kävijöille opastusta Lahtinen sanoo, että uusi kuntosali ei kilpaile kaupallisten toimijoiden kanssa. Salilla ei esimerkiksi ole ollenkaan tarjolla ryhmäliikuntaa tai ohjattua liikuntaa. – Olemme panostaneet omaehtoiseen liikkumiseen. Tänne voi tulla oman aikataulun mukaan treenaamaan vaikka aikaisin aamulla tai myöhään illalla. Vaikka ohjattuja tunteja ei salilla ole, otetaan uudet kuntoilijat lämpimästi vastaan. – Tänne on helppo tulla mukaan. Autamme ja opastamme aina tarpeen mukaan.
12 | Maaseudun yhdistykset LIIKUNTA E urassa sijaitseva historiallinen ruukkimiljöö on nyt myös tennispelaajien suosiossa. Vanhat huonoon kuntoon päässeet tenniskentät palautettiin aktiiviseen käyttöön uuden yhdistyksen voimin. – Kentillä kävi jo aiemmin jonkin verran pelaajia, mutta kaikki paikallisetkaan eivät tienneet, miten kentille pääsee. Päätimme tarttua asiaan ja perustimme Ruukinkartanon tennisklubin, jotta saimme kentät Ränsistyneet tenniskentät talkoiltiin priimakuntoon Kauttuan Ruukinpuiston tenniskenttiä ja niiden ympäristöä kunnostettiin Leader-hankkeen avulla. Harrastajien määrä on jopa kaksinkertaistunut, ja nyt kolmaskin kenttä aiotaan palauttaa pelikuntoon. Teksti Jasmin Rikkonen Kuvat Ruukinkartanon tennisklubi ry Valaistuksen ansiosta Ruukinpuistossa lyödään tennispalloa myös syksyn hämärtyessä. Kaksi oikeanpuoleista massakenttää on jo kunnostettu. Myös kolmas tekonurmikenttä aiotaan palauttaa pelikuntoon.
Maaseudun yhdistykset | 13 LIIKUNTA vuokrattua, tenniskenttien ylläpidosta vastaavan yhdistyksen puheenjohtaja Ari Reunanen kertoo. Tenniskentät sijaitsevat hotellija ravintolapalveluita tarjoavan Ruukinkartanon läheisyydessä. – Loimme uusia liikkumismahdollisuuksia kaikille alueen asukkaille, ja samalla toimme matkailijoiden saataville uuden urheilullisen aktiviteetin. Nettivaraus on nykypäivää Kentille asennettiin sähköiset lukitusjärjestelmät, ja nyt myös ajanvaraus hoituu kätevästi netin kautta. – Varausohjeet löytyvät kentältä ja Facebook-sivultamme. Uusien harrastajien on helppo tulla kokeilemaan lajia, sillä kentillä on myös paikallisen Osuuspankin tarjoamia lainavälineitä. Reunanen kertoo, että kenttien kunnostus ei olisi ollut mahdollista ilman Leader-tukea, paikallisten yritysten panostusta ja 30-henkiseksi kasvaneen talkooporukan työtä. Alue palautetaan loistoonsa Ruukinpuiston kenttiä on parannettu kolmessa Leader Satasillan rahoittamassa hankkeessa. Kahdessa ensimmäisessä kunnostettiin massakentät, uusittiin parkkipaikka, rakennettiin varasto, valaistiin alue ja siistittiin kenttien ympäristöä. Nyt kunnostuksen kohteena on vanha tekonurmikenttä. – Uudet pelaajat ovat löytäneet kentille, joten kolmaskin pelipaikka on tarpeen. Lisäksi haluamme kunnioittaa alueen historiaa ja palauttaa kaikki kentät loistoonsa! Reunanen tietää kertoa, että kentät on aikanaan rakennettu Ruukinpuistossa sijaitsevan paperitehtaan väelle. – Tenniskentillä on aikanaan ollut jopa oma kentänhoitaja, joka piti alueen siistinä ja rikkaruohot kurissa. yhdistyksen puheenjohtaja Ari Reunanen ”Loimme uusia liikkumismahdollisuuksia kaikille alueen asukkaille, ja samalla toimme matkailijoiden saataville uuden urheilullisen aktiviteetin.” Uudelle katetulle levähdyspenkille kelpaa istahtaa otteluiden välillä.
14 | Maaseudun yhdistykset
Maaseudun yhdistykset | 15
16 | Maaseudun yhdistykset LIIKUNTA Sukellus syviin vesiin toi Vähäjärven rantasaunan hyppytornin takaisin Paikallinen urheiluseura Honkilahden Vesat ry toi vuosikymmenien vetonaulan takaisin Vähäjärven rantasaunalle Leader Satasillan tuella. Teksti Jasmin Rikkonen Kuvat Honkilahden Vesat ry
Maaseudun yhdistykset | 17 LIIKUNTA E urassa sijaitsevan Vähäjärven vanha hyppytorni purettiin helmikuussa 2023 liian matalan vedenkorkeuden takia. Uimarit jäivät kaipaamaan hyppymahdollisuutta. Kun rannan syvyyttä tutkittiin tarkemmin, Vesat saivat iloisen yllätyksen! – Mittausten jälkeen laiturin oikealta puolelta löydettiin vajaan kuuden metrin syvänne, joka riittää hyppytornille. Olimme heti yhteydessä paikalliseen Leader-ryhmään ja lähdimme suunnittelemaan hanketta, Honkilahden Vesojen sihteeri Susanna Kallio kertoo. Kunnan ainoa hyppytorni Hyppytorni oli Vähäjärven vetonaula yli viidenkymmenen vuoden ajan, ja kesän 2023 loppupuolella avattu uusi torni on otettu lämmöllä vastaan. – Saunalla on ollut vilskettä! Saunapäivinä uimareita on käynyt 40–90 illassa. Selvästi myös uudet kävijät haluavat tulla testaamaan hyppytornia, Kallio kertoo. Vähäjärvi on Euran kunnan ainoa järvi, jossa syvyys riittää hyppytorniin. Ehkä juuri sen vuoksi sauna vetää kävijöitä kaukaakin: Aurasta, Pöytyältä, Riihikoskelta, Turusta, Lapista, Harjavallasta ja Säkylästä. Saunan tulot palaavat paikallisille – Saamme saunan lämmityksestä ja kioskista merkittävän osan seuramme tuloista. Nämä varat taas käytetään paikallisten hyväksi harrastuksiin ja liikuntavälineisiin, joita tarjoamme kaikenikäisille, Susanna Kallio kertoo. Suuren kävijämäärän vuoksi Honkilahden Vesat pystyivät palkkaamaan paikallisen nuoren kioskivastaavaksi kesän ajalle. Lisäksi urheiluseura työllistää paikallisia nuoria liikuntakerhojen vetäjinä. Hankkeen toteuttaja Honkilahden vesat ry Maaseuturahoituksen myöntäjä Leader Satasilta 70 % Hankkeen kustannukset 40 760 € Leader-tuki 28 532 €
18 | Maaseudun yhdistykset YMPÄRISTÖ P aikalliset maaseudun kehittämisyhdistykset eli Leader-ryhmät ovat rahoittaneet lukuisten luontopolkujen perustamista ja kunnostamista. Eurassa, Säkylässä ja Eurajoella toimivan Leader Satasillan hankeasiantuntija Rauni Halonen ja Varsinais-Suomen reitistöryhmä huomasivat, että kentällä kaivataan koottua tietoa luontoreittien perustamisesta. – Oppaasta löytyvät askeleet ensimmäisestä ideasta rahoitukseen, lupien hankkimiseen, kohderyhmän miettimiseen ja turvallisuuteen asti, Rauni Halonen toteaa. Opas on tarkoitettu Leader-ryhmille, yhdistyksille, kunnille ja muille toimijoille, jotka ovat aikeissa rakentaa luontopolkuja. – Tietopaketin avulla kestävien, turvallisten ja saavutettavien luontoreittien suunnittelu on aiempaa vaivattomampaa, oppaan toimituskuntaan kuulunut Sanna-Mari Kunttu sanoo. Polkuja luontoon – opas onnistuneen luontopolun toteutukseen -julkaisu syntyi osana Leader Satasillan hanketta. Hankkeen mahdollisti Euroopan unionin maaseuturahoitus. Opas tarjoaa ohjeita luontopolkujen suunnitteluun ja ylläpitoon Suomea värittävät suot, vesistöt, perinnemaisemat ja metsät tarjoavat upeat mahdollisuudet luontopoluilla liikkumiseen. Leaderhankkeessa syntynyt Polkuja luontoon -opas ohjaa luontoreitin perustajaa ideasta toteutukseen ja polun ylläpitoon asti. Tutustu oppaaseen satasilta.fi/ yhdistyksille/polkujaluontoon-opasonnistuneen-luontopolun-toteutukseen Teksti Jasmin Rikkonen
Maaseudun yhdistykset | 19 YMPÄRISTÖ I sojärven Plootuluotoon on saatu Isojärvi-Seuran ja Leader Pohjois-Satakunnan myöntämän maaseuturahoituksen tuella uusi komea grillikota. – Raivasimme seuran talkootyönä rakennuspaikan, teimme perustukset ja kuljetimme hirret Plootuluotoon. Rakennamme vielä huussin, luotaamme rantautumispaikat ja teemme selkeät ohjeistukset veneilijöitä varten, yhdistyksen sihPlootuluoto tarjoaa suojan ja seikkailuja veneilijöille Mystisestä kallioluolastaan tunnettuun Plootuluodon saareen voi jatkossa rantautua turvallisesti ja pysähtyä nuotiokahveille kodan suojaan. Teksti Jasmin Rikkonen Kuvat Isojärvi-Seura Hankkeen toteuttaja IsojärviSeura Maaseuturahoituksen myöntäjä Leader PohjoisSatakunta ry 60 % Hankkeen kustannukset 31 403,33 € Leader-tuki 18 842 € ”Saari pysyy siistinä, kun puitteet ovat jo valmiiksi kunnossa.” Isojärvi-Seura ry Juuso Ala-Outila teeri ja rahastonhoitaja Juuso Ala-Uotila sanoo. Hän kertoo, että saari pysyy siistinä, kun puitteet ovat jo valmiiksi kunnossa. Leader-hankkeen tavoitteena on parantaa Plootuluodon retkeilymahdollisuuksia ja tarjota vesilläliikkujille suojasatama. – Talkoot ovat vahvistaneet yhteisöllisyyttä ja innostaneet myös muita pieniä seuroja vastaavaan kehittämiseen. Ilman talkootyötä resurssimme eivät olisi riittäneet tällaiseen projektiin. Leader-hankkeissa toteuttajan omaa rahoitusosuutta voi korvata talkootyöllä. Turvallisten aaltojen puolesta Isojärvi-Seura tekee tärkeää työtä veneilijöiden turvallisuuden takaamiseksi ja pitää mökkiläisten ja järven asukkaiden puolia. – Vastaamme matalan ja kivisen järven veneilyviittojen ja reittien ylläpidosta yhteistyössä Isojärven järvipelastusyhdistyksen kanssa. Lisäksi kunnostamme retkipaikkoja ja mittaamme veden laatua, Ala-Uotila kertoo.
P aikallisilla yhdistyksillä on merkittävä rooli ympäristön tilan parantamisessa. Pienetkin teot vaikuttavat, kun ne tehdään yhteisvoimin ja suunnitelmallisesti. Ympäristöhankkeet tuovat yhteisöjä yhteen, lisäävät tietoisuutta ympäristöstä ja parantavat alueiden viihtyvyyttä. Leader-ryhmät ja ELY-keskus myöntävät EU:n maaseuturahoitusta eri kokoisiin ympäristön ja ilmaston tilaa parantaviin hankkeisiin. Kannattaa muistaa myös ympäristöministeriön avustukset, eri säätiöt, yritysyhteistyö sekä kuntien omat avustukset: jos hanke on kunnianhimoinen ja yhteisöllinen, todennäköisesti kumppaneitakin löytyy. Kokosimme kuusi erilaista hankeideaa, joihin yhdistykset voivat tarttua joko sellaisenaan tai sovittaa ne omaan toimintaympäristöönsä. Lähtekää rohkeasti liikkeelle, vaikka vain pienillä teoilla. Usein hyvä kierre alkaa siitä, että joku uskaltaa ehdottaa jotain uutta – ja yhtäkkiä koko kylän väki on mukana! YMPÄRISTÖ 20 | Maaseudun yhdistykset Huittisiin rakennettiin kierrätyspiste KORKEAKOSKEN SEUTU ry rakensi Leader Joutsenten reitin myöntämällä tuella kierrätysasioille kestävän betonipohjan. Korkeakosken kylän omalla aluekeräyspisteellä tavoitellaan kyläläisten jätteiden parempaa lajittelua, kierrätystä ja sekajätteen pienempää määrää. Pisteellä voi lajitella lasia, metallia, muovia, kartonkia ja paperia. Vajaan 5 000 euron hankkeeseen myönnettiin 50 prosentin tuki. Loimi-Hämeen Jätehuolto ja Emomylly Oy vastaavat astioista ja pisteen siisteydestä. ”Vajaan 5 000 euron hankkeeseen myönnettiin 50 prosentin tuki.” Ympäristö ja ilmasto Leader Ravakan ympäristöasiantuntija Joakim Sjöroos
YMPÄRISTÖ Ympäristö ja ilmasto Vesistöjen kunnostus Vesistöjen hoito on konkreettinen keino parantaa ympäristön tilaa. Yhdistykset voivat järjestää vesistöjen siivoustalkoita, niittää vesikasvillisuutta, rakentaa kosteikkoja tai osallistua valuma-alueiden hoitoon. Seurannalla voidaan kerätä arvokasta tietoa vesistöjen tilasta. Erityisen suosittuja ovat olleet kyläja järviyhdistysten toteuttamat vesikasvien niittohankkeet sekä virtavesien kunnostukset yhteistyössä kalastusalueiden kanssa. Perinnemaisemien ylläpito Niityt ja hakamaat ovat luonnon monimuotoisuuden aarreaittoja. Yhdistys voi ottaa hoitaakseen perinnemaiseman, järjestää niittoavustusta maanomistajille tai perustaa laitumia laidunpankkiin. Perinnemaisemien kunnostus voi olla myös pedagoginen hanke, jossa opetetaan perinteisiä työtapoja ja tutustutetaan lapsia maaseudun kulttuuriperintöön. Esimerkkejä ovat kyläyhdistysten toteuttamat talkoohankkeet, joissa ennallistetaan vanhoja laidunalueita. Kestävät kylät Kyläyhteisöt voivat perustaa yhteisiä kompostointipisteitä, järjestää jätteiden kierrätyspäiviä, rakentaa aurinkosähköä hyödyntäviä järjestelmiä tai kehittää kimppakyytijärjestelmiä. Myös yhteiskäytössä olevat työkoneet ja vaihtotorialueet ovat hyviä esimerkkejä kestävästä jakamistaloudesta. Suosittuja ovat olleet energiatehokkuutta parantavat kunnostukset kylätaloilla sekä kimppakyyti-sovellukset. Vieraslajien torjunta Vieraslajit uhkaavat alkuperäistä luontoa. Yhdistykset voivat järjestää jättiputken-, jättipalsamintai lupiinintorjuntatalkoita sekä jakaa tietoa vieraslajien tunnistamisesta ja torjunnasta. Pitkäjänteinen seuranta ja vuosittain toistuvat talkoot tuottavat parhaan tuloksen. Erityisen vaikuttavia ovat olleet urheiluseurojen järjestämät jättipalsamitalkoot, joissa yhdistyvät luonnonsuojelu ja liikunta. Pölyttäjähyönteisten tuki Pölyttäjien väheneminen on globaali huolenaihe. Yhdistykset voivat perustaa niittyjä, rakentaa hyönteishotelleja tai osallistua pölyttäjäseurantaan. Myös tietoisuuden lisääminen pölyttäjien merkityksestä esimerkiksi kouluyhteistyön kautta on arvokasta. Onnistuneita esimerkkejä ovat puutarhayhdistysten perustamat pölyttäjäystävälliset näytepuutarhat ja marttayhdistysten järjestämät koulutukset. Ympäristökasvatus Tiedon ja taitojen jakaminen on tärkeä osa ympäristötyötä. Yhdistys voi järjestää luontoretkiä, kehittää luontopolkuja, tuottaa opetusmateriaaleja tai järjestää kursseja esimerkiksi villiyrttien tunnistamisesta tai perinteisistä käsityötaidoista. Luontokoulutoiminta ja eri-ikäisten ympäristötietoisuuden lisääminen ovat tehokkaita tapoja vaikuttaa tulevaisuuteen. Ideoita kestäviin paikallishankkeisiin Maaseudun yhdistykset | 21
22 | Maaseudun yhdistykset HYVÄ EL ÄMÄ M aaseutu ei sovi kaikille. Se voi olla ankara, ja helppouden takia tänne ei muuteta. Maaseudulla asuminen ei ole tyytymistä tai kompromisseja, vaan postiosoite ja elämänasenne. Halua asua ja elää näin, Verkostosta vetovoimaa -hankkeen vetäjät Noora-Mari Syväluoma ja Noora Elonen kuvailevat. Tästä ajatuksesta syntyi raatorealistinen ja huumorilla höystetty Ihana kamala maaseutu -brändi, joka houkutteli 223 hakemusta maaseudun asumiskokeiluun. – Ihana kamala maaseutu on otettu hienosti vastaan! Olemme saaneet kiitosta siitä, että kerromme todenmukaisesti maaseutuasumisesta, Elonen sanoo. ”Jos ihastut syksyllä, rakastut kesällä” Asumiskokeilijat muuttavat viikoksi valitsemaansa kuntaan, johon heille on järjestetty kodinomainen majoitus sekä viikon aikana kokeiltavat palvelut ja elämykset. Viikon aikana asukkaat pääsevät tutustumaan paikallisiin harrastuksiin, tapahtumiin sekä elämäntilanteen mukaan vaikkapa koulujen ja päiväkotien arkeen. Hankkeen vetäjät täsmentävät, että kyseessä ei ole lomaviikko, eikä ketään käännytetä maalaisasujaksi. Hakijoiden joukosta valitaan ne, jotka ovat aidosti kiinnostuneita muuttamaan maalle. Aidon kokemuksen takaa se, että osa kokeiluista järjestetään keskellä pimeintä ja loskaisinta marraskuuta. Sadat uteliaat haluavat kokeilla asumista maaseudulla Yhdeksän kuntaa Pohjois-Satakunnasta ja Luoteis-Pirkanmaalta ryhtyivät madaltamaan maallemuuton kynnystä. Syksyllä 2025 kunnilla on näytön paikka, kun potentiaaliset uudet asukkaat kokeilevat, miltä maaseutuelämä tuntuu. Teksti Jasmin Rikkonen Kuvat Noora-Mari Syväluoma ja Heikki Sulander
HYVÄ EL ÄMÄ ”Maaseudulla asuminen ei ole tyytymistä tai kompromisseja, vaan postiosoite ja elämänasenne. Halua asua ja elää näin.” Kunnat ovat rakentaneet työpisteitä, joissa asukkaat ja potentiaaliset uudet muuttajat voivat työskennellä. Kuvassa hankkeen työntekijä Noora Elonen Kihniön etätyötilassa. Verkostosta vetovoimaa hanke Noora Elonen & Noora-Mari Syväluoma Maaseudun yhdistykset | 23
HYVÄ EL ÄMÄ 24 | Maaseudun yhdistykset – Ajatuksena on, että jos ihastut kuntaan syksyllä, rakastut siihen kesällä, Syväluoma ja Elonen toteavat. Eniten hakemuksia pääkaupunkiseudulta Suurin osa asumiskokeiluun hakeneista asui pääkaupunkiseudulla tai Tampereella. Kaukaisimmat hakemukset saapuivat Portugalista ja Tanskasta. – Hakemukset jakautuivat perhetyypin mukaan kolmeen osaan. Kolmasosa oli yksin hakevia, kolmasosa kaksin hakevia, pääosin pariskuntia, ja kolmasosa perheitä, joissa on lapsia. Etätyötiloja, kesätyöpaikkoja ja parempia verkkosivuja Maaseudun asumiskokeilujen lisäksi Verkostosta vetovoimaa -hankkeessa muun muassa perustetaan kuntiin kaikille avoimia etätyötiloja, käännetään kuntien verkkosivuja tekoälyn avulla useammalle kielelle ja tuotetaan kesätyöpaikkojen esittelyvideoita. – Sekatavarakauppa Kodin Puoti sai videon myötä 20 kesätyöhakemusta ilman avointa hakua. Videot lisäävät tietoa siitä, mihin kaikkialle voi päästä kesätöihin tai TET-harjoitteluun, Syväluoma kertoo. Lisäksi hankkeessa kartoitetaan ja markkinoidaan tyhjiä asuntoja. Yhdessä enemmän Hankkeessa mukana olevat yhdeksän maaseutukuntaa ovat hyötyneet laajasta näkyvyydestä, jota on riittänyt radioon ja valtakunnan mediaan asti. Lisäksi yhteisen markkinoinnin ja kehittämistoimien myötä saadaan aikaan enemmän kuin yksin puurtamalla. – Pienet kunnat tekevät ponnistuksia yhdessä, innostuvat toistensa tekemisestä ja ovat sitoutuneita projektiin. Jo nyt voimme sanoa, että yhdistämällä voimat saadaan valtavasti vaikuttavuutta ja näkyvyyttä! ”Olemme saaneet kiitosta siitä, että kerromme todenmukaisesti maaseutuasumisesta.” Verkostosta vetovoimaa hanke Noora Elonen
KOLUMNI M aaseudun elinvoimaisuus syntyy ennen k a i k k e a i h m i s i s tä – heidän tahdostaan kehittää, uudistaa ja tehdä yhdessä. Tässä työssä Leader-toiminta ja maaseudun hanketuet ovat korvaamattomia. Ne tarjoavat konkreettisia mahdollisuuksia toteuttaa ideoita, jotka muuten voisivat jäädä vain haaveiksi. Kokemäellä Leader-tuki on ollut merkittävä voima. Se on mahdollistanut muun muassa Peipohjan luistelualueen rakentamisen sekä uuden kaukalon hankkimisen alueelle. Samoin tuki on mahdollistanut Risten jääkiekkokaukalon kunnostuksen ja Seuratalon keittiön peruskorjauksen. Näille kaikille on yhteistä se, että ne tukevat yhteisöllisyyttä. Myös urheiluseurat ovat Leader-tuella voineet kehittää toimintaansa, rakentaa uusia harrastamisen toimitiloja parantaen harrastusolosuhteita. Näistä on lukuisia esimerkkejä ympäri Suomen. Kokemäen Kova-Väki Voimailu ry rakensi uudet toimitilat ja hankkivat uudet välineet voimailuun. Tämän kautta heidän jäsenmääränsä on kasvanut merkittävästi. Näillä edellä mainituilla hankkeilla on ollut myös suuri merkitys hyvinvoinnin edistämisessä. Hankkeiden taustalla on aina joukko sitoutuneita vapaaehtoisia ja yhdistyksiä, joita ilman kylämme eivät olisi niin elinvoimaisia kuin nyt ovat. Kaupungin näkökulmasta Leader-toiminta täydentää ja vahvistaa omaa kehittämistyötämme. Se tuo resursseja ja mahdollisuuksia asioihin, joita kaupunki yksin ei pystyisi toteuttamaan. Kun asukkaat ja yhdistykset ovat aktiivisia, koko kaupunki hyötyy. Leader-hankkeet ovat erinomainen esimerkki kumppanuudesta, jossa kaupunki toimii osarahoittajana ja mahdollistajana – ja yhdessä saavutamme enemmän. Leader-tuki koetaan kuntapuolella myönteisesti: järjestelmä on ketterä, lähellä ihmistä ja innostaa paikallisiin ratkaisuihin. Se aktivoi yhdistyksiä ja asukkaita kehittämään omaa ympäristöään ja vahvistaa sitä kuuluisaa ”me-henkeä”, jota ei voi rahalla ostaa. Kaupungilla on tärkeä rooli Leader-hankkeiden tukemisessa. Me voimme tarjota yhdessä neuvoja, olla mukana hankkeiden suunnittelussa ja osoittaa sitoutumista esimerkiksi toimimalla väliaikaisina rahoittajina yhdistyksille hankkeiden toteutuksen aikana. Lisäksi kaupunki voi rohkaista yhdistyksiä ideoimaan rohkeasti ja tehdä Leader-toimintaa tutuksi uusille toimijoille. Yhteisöllisyys on maaseudun vahvin voima. Leader-toiminta antaa sille siivet. Leader-rahoitus on investointi tulevaisuuteen – elinvoimaiseen, viihtyisään ja aktiiviseen Kokemäkeen ja koko Satakuntaan, jossa jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa ja kuulua yhteisöön. Pidetään yhdessä huolta siitä, että tämä mahdollisuus hyödynnetään täysimääräisesti – nyt ja tuleville sukupolville. Nyt on oikea aika ideoida, innostua ja tarttua mahdollisuuksiin – yhdessä rakennamme vieläkin paremman paikan asua ja elää! kaupunginjohtaja Kokemäki Leader-tuki luo elinvoimaa ja yhteisöllisyyttä maaseudulle EM IL IA K PH O TO Maaseudun yhdistykset | 25 Teemu Nieminen
HYVÄ EL ÄMÄ 26 | Maaseudun yhdistykset Tunnetko Satakunnan kylätalot ja kokoontumispaikat kuin omat taskusi? Missä rakennukset sijaitsevat ja millä nimellä ne tunnetaan? Voit tarkistaa oikeat vastaukset sivulta 3. Tunnista kylätalo! 1 2 3
Maaseudun yhdistykset | 27 HYVÄ EL ÄMÄ 5 4 6 7 Kylätalot käyttöön! YHTEISÖLLISET TILAT ovat elävä osa kyläarkea. Satafood Kehittämisyhdistys ry:n ja SataKylät ry:n yhteishankkeessa turvataan Satakunnan kylien yhteisöllisten tilojen toiminta ja kestävyys nostamalla tilojen käyttöastetta. Usein tilat jäävät vajaakäytölle, vaikka niiden voidaan ajatella olevan elinvoimaisen kylätoiminnan perusta. Kylätalohankkeen kärkiä ovat muun muassa yhteistyön lisääminen, energiatehokkuus ja kiertotalous, markkinointi, varautuminen sekä turvallisuus. Hankkeessa pyritään siihen, että mukana olevat kylätalot saataisiin aktiivisempaan käyttöön, ja kylien elinvoimainen toiminta jatkuisi myös tulevaisuudessa! Satakunnan kylien yhteisöllisten tilojen käytön tehostaminen -hanke on saanut Euroopan unionin maaseuturahoitusta Satakunnan ELY-keskuksen kautta.
1 Pohjois-Satakunta 2 Karhuseutu 3 Joutsenten reitti 4 Satasilta 5 Ravakka Maaseuturahoituksen ulkopuolelle jäävät kaupunkialueet 4 2 3 5 1 Koko Satakunta Porin ja Rauman keskustoja lukuun ottamatta on maaseutua ja maaseuturahoituksen tukialuetta. EU:N MAASEUTURAHOITUKSEEN kuuluvia hankketukia myöntävät ELY-keskukset (vuodesta 2026 alkaen elinvoimakeskukset) ja Leader-ryhmät, jotka myös neuvovat tukien hakemisessa. Ooks sääki maalta? Satakunnanmaaseutu