• Plan Suomi Säätiö Numero 8 Hinta 4
  • sisällysluETTElo viestintäteknologia ja yhteiskunnan modernisaatio Tiina Kirkas tieto- ja viestintäteknologia kehityksen vauhditta jana juha rudanko 26 KännyKäT muoKKaavaT KulTTuuria Eija Palosuo 6 TiEToa, TEKnologiaa ja ­ KEhiTysTä? lauri haapanen 29 TEKnologiaosaaminEn Ei olE miEsTEn yKsinoiKEus linus atarah 10 inTErnET on ihmisoiKEus iida riekko 32 maTKaPuhElimET PurKavaT raja-aiToja ghanassa Perttu iso-markku koulutuksen uudet tuulet inter Press service 13 TEKnologia avarTaa inTian nyKyTaidETTa juha rudanko 46 inTian KouluT ovaT yhä iT-TaKaPajulaa annukka vähäsöyrinki 16 sEnsuuri ylläPiTää Kiinan yKsiPuoluEvalTaa mika välitalo 34 KEhiTysmaissa maTKaPuhElin TaiPuu monEEn KäyTTöön mia hemming 48 iCT-visionääri usKoo KEhiTysmaihin annukka vähäsöyrinki 18 yriTyKsEn ja ErEhdyKsEn KauTTa Tiina Kirkas 38 iCT auTTaa KEhiTysmaiTa ToiPumaan KaTasTrofEisTa maila-Katriina Tuominen 50 KEhiTysmaidEn KouluTus muuToKsEssa marja-leena suvanto 22 TilasToTiEdolla KEhiTysTä 42 PaKKovalTa varjosTaa libyan lasTEn Elämää 54 suomEn KoulujEn KEhiTys KiinnosTaa laosin viranomaisia a jassa roselyne omondi-ogao anna-Kaisa hiltunen azad Essa / inter Press service 60 PosiTiivisTa disKriminaaTioTa TarviTaan ugandassa 62 maahanmuuTTajanuorTEn TyöllisTäminEn Kuuluu yhTEisKunTavasTuusEEn 65 missä viiPyy musTan afriKan vallanKumous? iida riekko, marja-leena suvanto 66 maailmanKuvan luKuvinKiT maailmanKuva 8 huhtikuu 2011 julkaisija Plan suomi säätiö issn 1797-1586 Paino: Esa Print oy Paperi: Edixion offset 170 g / 100 g Painosmäärä: 2 500 kpl Päätoimittaja: marja-leena suvanto ulkoasu: mikko Toivonen toimitussihteeri: iida riekko kansikuva: Connelly lamar / Plan juttujen kuvat jos ei toisin mainittu: Plan Plan suomi säätiö Pasilanraitio 5, 2. krs, 00240 helsinki vaihde (09) 6869 800, faksi (09) 6869 8080 www.plan.fi, etunimi.sukunimi@plan.fi asiakaspalvelu: ma-to klo 10-16, pe klo 9-14 Kirjoittajien nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajien kantaa.
  • PääKirjoiTus marja-leena suvanto Kännykkä edistää kehitystä afrikkalaisen kännykän elämä poikkeaa kovasti pohjoisen virkaveljensä arjesta. meillä kännykän käyttö on välinelähtöistä: huipputekniikalla ja sovelluksilla varustetulle kännykälle luodaan asiakaskunta, joille samalla markkinoidaan tekniikan käyttöä vastaava tarve. vielä puhelin on ennen kaikkea puhumisen väline. afrikkalaista kollegakännykkää käytetään arjessa innovatiivisesti olemassa oleviin haasteisiin. se korvaa puuttuvia pankkeja, lääkäripalveluja, työnvälitystä, jopa poppamiesten ennustuksia ja tilannekohtaisia rukouksia. Esimerkiksi Keniassa puhelut eivät ole enää telepalveluita markkinoiville yhtiöille kannattavia, pankkipalvelut sen sijaan ovat. Puheluiden hinnat ovatkin nyt maassa laskussa samalla kun pankkipalveluiden välitystaksat nousevat. Kysynnän ja tarjonnan laki säätelee hinnoittelua. mielikuvamme afrikasta nojaavat valtaosin kliseisiin, mutta kun puhumme kännykkäkulttuurista, kääntyvät ajatukset nurin: mantere mielletään mobiilipalveluissaan moderniksi edelläkävijäksi. Keniassa keksitty mobiilipankki parantaa naisten asemaa, puhelimen välityksellä toimivat lääkäri- ja neuvolapalvelut pelastavat ihmishenkiä ja ravintoneuvonta lievittää nälkää. viisimiljoonaisessa sierra leonessa on edelleen miljoonia ihmisiä, joilla ei ole lainkaan mahdollisuutta käyttää tietokonetta tai kännykkää. suurelta osalta maan väestöä puuttuu yhä sähkö. neljällä viidestä sierraleonelaisesta ei ole tarvetta käyttää mobiilipankkia: alle euron satunnaisesta ansiosta ei jää säästettävää. se ei riitä edes päivän ruokatarpeisiin. saati ruokavippien maksamiseen. yleistykset ja keskiarvot ovat kehitysyhteistyössä vaarallisia. varsinkin modernissa maailmassa, jossa köyhyys ja rikkaus eivät enää ole pelkästään maiden välinen vaan myös sisäinen ongelma. Kehitysmaan kasvavan hyvinvoinnin keskiarvo saattaa pahimmillaan kertoa sen, että maassa on vaurastuvat vauraat ja köyhtyvät köyhät. viestintätekniikan, internetin ja kommunikoinnin kasvu köyhissä maissa luo mahdollisuudet edistykselle. sosiaalisen median suuri rooli Pohjoisafrikan kansannousuissa on osoitus tästä. median yhteisöllistyminen ja arkipäiväistyminen on tärkeä askel kohti demokratiaa. yhdysvaltojen ulkoministeri hillary Clintonin kommentti, että internetin käyttö pitäisi nostaa uudeksi ihmisoikeudeksi, on moderni ajatus. hän kuitenkin unohti kolikon toisen puolen: hänen omassa kotimaassaan uutiskanava al jazeeran näkyvyys on edelleen estetty. yleistykset ovat vaarallisia. Kaikkialla. KirjoiTTaja on Plan suomEn viEsTinTäjohTaja.
  • TiETo- ja viEsTinTäTEKnologia KEhiTyKsEn vauhdiTTajana
  • " lähtökohtana pitäisi olla köyhien ihmisten tarpeet. samalla pitäisi varmistaa, että ihmisillä on varaa laitteisiin ja että ne ovat saatavilla." ProfEssori Tim unwin, royal holloway, univErsiTy of london
  • TiETo- ja viEsTinTäTEKnologia KEhiTyKsEn vauhdiTTajana Tietoa, teknologiaa ja ­ kehitystä? hyötyvätkö köyhimmätkin tietokoneista, netistä ja kännyköistä? juha rudanko annetaan köyhälle lapselle läppäri, ja hän voi opettaa itse itseään ja tovereitaan ­ jopa ilman opettajan tukea. Tähän ajatukseen perustuva one laptop per Child -hanke on kuuluisin esimerkki kehityksen edistämisestä tietoteknologian avulla. Tarkoitus on ohittaa perinteisiä esteitä kehitykselle, esimerkiksi opettajapula, teknologian avulla. hankkeen verkkosivujen mukaan siihen osallistuu tällä hetkellä noin 1,6 miljoonaa lasta ja opettajaa latinalaisessa amerikassa ja puoli miljoonaa eri puolilla maailmaa. lapsille annetaan yksinkertainen ja kestävä kannettava tietokone, jossa on oppimiseen tarkoitettuja ohjelmistoja. ­ one laptop per Child on hävytön. on naurettavaa ajatella, että antamalla lapsille läppäreitä he voivat oppia kaiken tarvitsemansa. hanke horjuttaa opettajien asemaa ja on teknologisesti myös jälkijunassa. viiden vuoden päästä kukaan ei käytä läppäreitä, professori tim unwin lontoolaisesta royal holloway -yliopistosta sanoo. hän on alan johtavia tutkijoita. unwinin mukaan teknologia-alalla on valtavasti ylimielisyyttä. ajatellaan, että annetaanpa köyhille jotain hienoa uutta teknologiaa, ja sillä hyvä. unwin sanoo, että tärkeintä olisi ottaa selvää niistä konkreettisista tarpeista, joita köyhillä ihmisillä on. kaikilla ei ole kännykkää Tietokoneet ja kännykät eivät suinkaan ole ensim- mäisiä teknisiä laitteita, joiden avulla kehitystä on pyritty edistämään, unwin muistuttaa. hänen mukaansa television ja radion käytöstä ei ole kuitenkaan opittu juuri mitään. ­ lähtökohtana pitäisi olla köyhien ihmisten tarpeet. samalla pitäisi varmistaa, että ihmisillä on varaa laitteisiin ja että ne ovat saatavilla. Kännykkäsovellukset ovat olleet viime vuosina erityisen paljon esillä. intialaiset maanviljelijät voivat ottaa selvää markkinahinnoista kännyköillä, ja ihmiset voivat esimerkiksi siirtää rahaa toisilleen tekstiviesteillä. yhä useammalla afrikkalaisella tai aasialaisella on käytössään kännykkä. yK:n raportin mukaan kännyköiden määrä kasvoi afrikassa vuosina 2003­2008 54 miljoonasta lähes 350 miljoonaan. ­ mutta kukaan ei puhu niistä ihmisistä, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää kännykkää. Pitkään vallalla on ollut käsitys, että ne, jotka eivät ota uutta teknologiaa käyttöön, ovat vähän hitaita ja hölmöjä. mutta sehän ei pidä paikkaansa ­ teknologia ei yksinkertaisesti ole kaikkien saatavilla. unwin muistuttaa myös, että kännyköistä saattaa todellakin olla hyötyä esimerkiksi viljelijöille intiassa, mutta viljelijät eivät ole kaikista köyhimpiä. haasteena onkin se, miten teknologiasta voisi olla hyötyä kaikista köyhimmille. vaarana on, että ne, jotka eivät pääse hyötymään teknologiasta, syrjäytyvät entistä pahemmin yhteiskunnasta. 6 - maailmanKuva
  • lapset katselevat Perun andeilla, kuinka kameralta voi siirtää aineistoa tietokoneelle. (Kuva: Pasquale Caprile / Plan) ­ internetin käyttö tuo paljon etuja. mutta jos ihmisellä ei ole siihen mahdollisuutta, hän voi marginalisoitua entisestään. hyötyvätkö köyhimmät? maallikosta saattaa vaikuttaa korkealentoiselta pohtia internetin, tietokoneiden tai kännyköiden hyödyntämistä silloin, kun ihmisillä ei ole koulutusta, kunnollista terveydenhuoltoa tai edes puhdasta vettä. voiko teknologia auttaa kaikista köyhimpiä? ­ välttelen ehkä kysymystä vastaamalla näin, mutta sanoisin, että nämä asiat kulkevat käsi kädessä ­ ettei pitäisi valita, panostetaanko vain perusasioihin tai vain teknologiaan. Teknologia kuitenkin voi auttaa erilaisten kehitystavoitteiden saavutta- misessa. Täytyy kysyä, mitkä tarpeet ovat, unwin selvittää. hän ottaa esimerkiksi viimeaikaiset vallankumoukset Tunisiassa ja Egyptissä. ­ Ehkä siellä oli tarve demokratialle, ja teknologia auttoi sen saavuttamisessa, vaikka länsimediassa sosiaalisen median merkitystä protesteissa onkin liioiteltu. Tunisian ja Egyptin esimerkit ovat siitä kiinnostavia, että useimmiten teknologiaa on käytetty voimassa olevan vallan pönkittämiseen. Toisaalta unwin pohtii, miksi teknologian avulla organisoitu protesti ei iranissa ja burmassa ole saavuttanut samanlaista lopputulosta kuin Pohjois-afrikassa. ­ voiko se liittyä siihen, että Tunisiassa tieto- ja maailmanKuva - 7
  • TiETo- ja viEsTinTäTEKnologia KEhiTyKsEn vauhdiTTajana viestintäteknologiaa on hyödynnetty kehityksessä? Pohjois-afrikan maat ovat pärjänneet suhteellisen hyvin, joten ehkä ne olivat avoimempia teknologian kautta leviävälle keskustelulle, unwin spekuloi. suuri kysymys on se, onko uusi iCT eli tieto- ja viestintäteknologia perustavanlaatuisesti erilaista kuin televisio tai radio, koska se toimii enemmän alhaalta ylöspäin ­ vai tuleeko siitäkin uusi tapa ylläpitää olemassa olevia valtarakenteita. siinä, kuinka eri maat ovat hyötyneet teknologian leviämisestä, on suuria eroja. Keskituloiset maat hyötyvät eniten, kun taas kaikista köyhimmät jäävät jälkeen. ­ on pakko toivoa, että teknologia voi hyödyttää myös kaikista köyhimpiä ja unohdetuimpia kuten katulapsia tai vammaisia. Teknologialla on paljon potentiaalia auttaa vaikeasti vammautuneita esimerkiksi äänentunnistusteknologian kautta, unwin huomauttaa. logian merkitys on useimmiten sosiaalinen: se mahdollistaa yhteydenpidon ystäviin ja perheeseen. ­ Toki teknologia auttaa myös kasvattamaan taloutta. Esimerkiksi monet firmat ulkoistavat paljon töitä intiaan. mutta talouskasvua korostetaan liikaa. Kehityksen tarkoitus ei ole talouskasvu vaan paremman yhteiskunnan luominen. korkeita kynnyksiä Teknologian käytölle saattaa olla muitakin esteitä kuin sen kalleus. lukutaidottomuus on suuri haaste. on esimerkiksi pyritty kehittämäään käyttöliittymiä, jotka eivät vaadi tekstinymmärtämistä. microsoftin intian tutkimuslaitoksen ja Kalifornian yliopiston tutkijoiden tutkimuksessa huomatiin, että lukutaidottomuus ei suinkaan ole ainoa este uuden teknologian käytön oppimiselle. systemaattiseen opiskeluun tottumattoman ihmisille ohjeiden seuraaminen voi olla vaikeaa ­ ei ainoastaan ohjeiden lukeminen tietokoneruudulta, vaan myös ohjaajan antamien ohjeiden seuraaminen. varsinkin vanhemmat ihmiset pelkäävät usein rikkovansa laitteen. Teknologian hyödyntäminen saattaa olla pienestä kiinni. Esimerkiksi mobiilipankkipalveluiden käyttöönotossa täytyy usein antaa sellaisia tietoja kuin äidin tyttönimi. useimmat osallistujistamme eivät ymmärtäneet, mitä käsite tarkoittaa, tutkijat kirjoittavat. osallistujilla ollut aiempaa kokemusta pankkitilin avaamisesta tai käytöstä, joten he eivät olleet tottuneet antamaan tällaisia tietoja. Toisaalta ihmiset, jotka ovat tottuneet jonkinlaisen teknologian käyttöön, oppivat helpommin hyödyntämään myös uutta tieto- ja viestintäteknologiaa. mopokuskit filippiineillä tai ompelukonetta käyttävät tekstiilityöläiset Etelä-afrikassa käsittelevät tietokoneita ja kännyköitä luontevammin kuin vaikkapa vihanneskauppiaat, joilla ei välttämättä ole päivittäistä kosketusta teknologiaan. Kehityksen tarkoitus ei ole talouskasvu vaan paremman yhteiskunnan luominen. kännykkä syö rahaa Kännykät ovat viime vuosina halventuneet roimasti, mutta teknologia on silti kallista. ­ monet ihmiset kehitysmaissa käyttävät todella suuren osan tuloistaan teknologiaan. Tällöin herää kysymys, mihin he jättävät käyttämättä rahaa. Tarkkoja tutkimustuloksia aiheesta ei unwinin mukaan ole, mutta hän pitää mahdollisena, että kännykkälaskujen maksaminen vie ihmisiltä rahaa, jota he saattaisivat muuten käyttää tärkeämpiin kohteisiin. sama voi päteä myös laajemmassa mittakaavassa. unwin muistelee, että yhden intialaisen osavaltion pääministeri huokaisi hänelle, että jos tietokoneprojektiin käytetyt rahat olisi käytetty perinteisempiin kohteisiin kouluissa, hyöty olisi voinut olla paljon suurempi. Tieto- ja viestintäteknologian hyödyistä talouskasvulle puhutaan paljon, mutta unwinin mukaan tekno- kestävyyttä ja omistajuutta ­yksityissektori on erittäin kiinnostunut iCT:n käytöstä kehityksessä, mutta monet kahdenväliset kehitysavun 8 - maailmanKuva
  • antajat ovat viime vuosina vähentäneet rahoitustaan. iCT-kehityksen kannattajat eivät ole onnistuneet perustelemaan riittävän hyvin teknologian hyötyjä, unwin toteaa. Kestävyys on suuri ongelma. ­ monet yritykset lähtevät innolla tekemään pilottiprojekteja, mutta meidän pitäisi päästä pois pilottimentaliteetista. on houkuttelevaa lahjoittaa tietokoneita afrikkalaiskoululle, mutta miksi ei panosteta esimerkiksi opettajien tietokonekoulutukseen? unwin kysyy. Pilottiprojekti voi jättää koulun taloudellisiin vaikeuksiin, koska nettiyhteydet ja tietokoneiden ylläpito maksavat. uwinin mukaan olisi tärkeää, että keskiössä ei olisi teknologia itsessään vaan konkreettiset kehitystarpeet. Kehitysyhteistyön perusproblematiikka nousee pintaan myös tieto- ja viestintäteknologiavetoisen kehityksen kohdalla: kehitystä pyritään tuomaan ulkoapäin. monet länsimaalaiset oppilaitokset ovat esimerkiksi tarjonneet oppimateriaalejaan ilmaiseksi verkossa. ongelmana on, että nämä hankkeet ja materiaalit eivät lähde afrikan maiden omista tarpeista. Etiopiassa on pyritty paikkaamaan opettajapulaa asentamalla luokkahuoneisiin plasmatelevisioita ja esittämällä Etelä-afrikassa tuotettua opetusmateriaalia. oppilaat ovat inhonneet hanketta, unwin huomauttaa. tarpeita kuunneltava unwin on tutkinut pitkään tieto- ja viestintäteknologiaa ja kehitystä, ja välillä hän vaikuttaa suhtautuvan hieman kyynisesti tietotekniikan mahdollisuuksiin. ­ En halua kuitenkaan olla negatiivinen. iCT:llä on edelleen valtavasti potentiaalia muuttaa köyhien ihmisten elämää, voimauttaa heitä. hän huomauttaa, että suomessa on paljon mobiiliteknologian osaamista esimerkiksi mobiilipeleissä. ­ Kehityksen edistämistä haluavien suomalaisten tulisi kuunnella köyhien ihmisten tarpeita kehitysmaissa ja hyödyntää erinomaista teknistä osaamistaan auttaakseen heitä. mobiilipelejä voitaisiin käyttää esimerkiksi apuvälineinä koulutuksessa. Panostus köyhien ihmisten tarpeiden täyttämiseen voi olla hyödyksi myös tietotekniikkayrityksille, unwin uskoo. ­ Työskentelemällä kehitysmaiden köyhien kanssa voidaan nostaa esiin uusia tutkimuskysymyksiä. Pitää kuunnella ihmisten tarpeita eikä kuvitella, että meillä on kaikki vastaukset. Köyhien ihmisten haasteiden tunnistaminen voi luoda uusia innovaatioita. KirjoiTTaja on vaPaa ToimiTTaja. maailmanKuva - 9
  • TiETo- ja viEsTinTäTEKnologia KEhiTyKsEn vauhdiTTajana internet on ihmisoikeus yhdysvallat haluaa kaikkialle maailmaan vapaan internetin ­ tai ainakin kiinaan ja arabimaihin. "siinä saattaa unohtua, että tällaisien oikeuksien tulisi koskea myös kaikkia muita tilanteita ja yhdysvaltoja itseään", kommentoi professori tuomas ojanen. lauri haapanen vapaa pääsy vapaaseen internetiin ­ sen tulisi olla maailman kaikille ihmisille yhteinen ihmisoikeus. yhdysvaltain hallituksen viesti on selkeä, ja ulkoministeri hillary Clinton on nostanut sen tänä keväänä toistuvasti esiin. ­ meidän sitoumuksemme laillisuusperiaatteeseen ei katoa kyberavaruudessa, kuten ei myöskään lupauksemme suojata yhteiskunnallista vapautta ja ihmisoikeuksia. Clinton kuitenkin myönsi, että tavoitteeseen on pitkä matka, ja palautti sanavalinnoillaan mieleen Winston Churchillin puheet rautaesiripusta sanomalla, että "monessa maassa virtuaaliset muurit ovat korvanneet perinteiset muurit". yhdysvaltain hallituksen näkemys on yleisesti hyväksytty. bbC nimittäin teetti maaliskuussa kyselyn 26 maassa eri puolilla maailmaa. yli 27 000 vastaajasta neljä viidestä oli sitä mieltä, että pääsy internetiin tulisi lukeutua ihmisen perusoikeuksiin. Kyselystä selvisi, että vaikka internetiä käytetään myös viihdykkeenä ja kaupankäynnissä, kaksi ylivoimaisesti tärkeintä käyttötarkoitus olivat tiedon etsiminen (47 % vastaajista mainitsi tämän) sekä yhteydenpito ja kommunikointi (32 %). helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori tuomas ojanen ei näe, että Clintonin esityksessä olisi kyse mistään radikaalista tulevaisuudenskenaariosta. ­ internet on jo nykymaailmassa sananvapauden käytön kannalta merkittävä väline. Kysymys on lähinnä siitä, missä määrin voimassa oleva perus- ja ihmisoikeuksien suoja ulottuu myös internetiin, ja minun mielestäni tähän voidaan jo nyt vastata suurelta osin myöntävästi. on kuitenkin jokaisen valtion omassa päätösvallassa, miten se kansalaistensa perusoikeudet määrittelee. ­ jos valtio on allekirjoittanut jonkin kansainvälisen sananvapaussopimuksen, silloin on olemassa myös tietyt valvontamekanismit, jotka sopimuksen toteutumista turvaavat. mutta tällaisiin sopimuksiin liittyminen on jokaisen valtion suvereenin päätösvallan piirissä. voiko internetin sulkea? suomi määritteli viime vuonna ensimmäisenä maana maailmassa laajakaistaliittymän jokaiselle kansalaiselle kuuluvaksi perusoikeudeksi. ­ jos ja kun internetiin sisältyy perus- ja ihmisoikeuskytkentöjä, se tarkoittaa, että julkisen vallan näkökulmasta kynnys rajoittaa internetiin pääsyä on äärimmäisen korkea. Koko järjestelmän sulkeminen olisi hyvin epäsuhtainen toimenpide melkeinpä tilanteessa kuin tilanteessa, ojanen sanoo. suomen kaltaisessa demokratiassa internetin sulkeminen ­ kuten esimerkiksi Egyptissä alkuvuodesta tehtiin ­ olisi teknisesti mahdollista mutta poliittisesti 10 - maailmanKuva
  • erittäin monimutkaista. lisäksi yritykset ja talouselämä ovat kansalaisten onneksi hyvin riippuvaisia modernista tietotekniikasta. ­ internetin täydellinen sulkeminen aiheuttaisi vakavaa vahinkoa talouselämälle, muistuttaa aalto-yliopiston tietotekniikan laitoksen professori tuomas aura Voima-lehdessä (2/2011). ­ siksi Kiina ja monet arabimaat sallivat verkon käytön, mutta estävät ja valvovat siellä poliittista keskustelua. Tätä varten on kehitetty tehokasta teknologiaa ja osaamista. Esimerkiksi Kiina estää pääsyn tietyille ulkomaalaisille verkkosivuille ja sulkee automaattisesti yhteyksiä, joissa käytetään kiellettyjä sanoja. ­ näin pystytään kontrolloimaan tiedonvälitystä suurelle yleisölle, vaikka yksittäisen teknisesti osaavan ihmisen onkin mahdollista kiertää estot. sensuurin vaikeutena netissä on, ettei se aina pysy nopeasti muuttuvan tekniikan tasalla tai ymmärrä ajoissa uusien tiedonvälitysmuotojen merkitystä. näin kävi Pohjois-afrikassa, Tuomas aura arvioi. leaks-paljastukset ja yhdysvaltain hallinnon voimakas reagointi niihin. ­ ymmärrän kyllä jollain tavalla yhdysvaltoja wikileaks-asiassa. juristina sanoisin lähinnä, että tässä puhutaan vähän ristiriitaisesti samantapaisista asioista samoihin aikoihin. kansallinen törmää kansainväliseen ojanen kummeksuu ajatusta täydellisestä vapaudesta, jota internetistä puhuttaessa pidetään vuoroin ihanteena, vuoroin väistämättömänä tosiasiana. ­ Kyllä internetissäkin pelaavat tietyt vastuun ja velvollisuuden aspektit. Ei sananvapaus tarkoita, että saa sanoa mitä tahansa, milloin tahansa, missä tahansa. sen lisäksi, että internet voi toimia sananvapauden foorumina, sitä voidaan käyttää myös laittoman materiaalin ja laittomien ajatusten levittämiseen. laittomuus määritellään kuitenkin usein kansallisella tasolla, kun taas internet on luonteeltaan kansainvälinen. ­ Tässä ollaan äärimmäisen vaikean asian äärellä, sillä kansallisvaltioiden lait tai edes alueelliset sopimukset eivät tässä riitä. serveri voidaan aina siirtää alueen ulkopuolelle. iideaalimaailmassa parhaiten toimisivatkin sellaiset maailmanlaajuiset pelisäännöt, jotka universaalisti käsittäisivät tietyt vähimmäisvaatimukset. mutta se on kylläkin se kaikkein utooppisin ratkaisu, ojanen myöntää ja arvioi, että internetin luonteen vuoksi valvonnan tulisi perustua lähtökohtaisesti itsesääntelyyn, vasta sitten viranomaistoimiin. Koko internetkeskustelussa tulee ojanen mielestä kuitenkin muistaa, että järjestelmä on vielä varsin uusi. Kaiken kansan käytössä internet on ehtinyt vasta teini-ikään. ­ voi olla, että se mitä nyt keskustellaan, tuntuu parinkymmenen vuoden päästä jo osin koomiseltakin. ojasen mukaan ihmisen luontainen ajatusmalli uusien kysymysten edessä on, että vanhaa sapluunaa yritetään laajentaa kattamaan myös uusi. ­ voi olla, ettemme osaa vielä ajatellakaan, että internetiä ja muuta uutta sähköistä tiedonvälitystä varten meidän tulisi omaksua aivan uudet paradigmat ja ajattelumallit. voi hyvin olla, että sellainen muutos tapahtuu vasta seuraavan sukupolven myötä. KirjoiTTaja on vaPaa ToimiTTaja. vallankumouksen siemen ulkoministeri Clinton korosti puheissaan, että tieto on nyt historiallisen vapaata: koskaan aiemmin ei ole ollut näin paljon tapoja levittää näin paljon tietoa näin suurelle ihmismäärälle. Tilanne on parantunut Clintonin mielestä jopa kaikkein autoritäärisimmissä valtioissa. ­ historia on todistanut useasti, että kansan tahdon tukahduttaminen kylvää siemeniä vallankumoukselle. ne, jotka rajoittavat internetin vapautta, voivat kahlita ihmisten toiveet hetkeksi mutta eivät ikuisesti, Clinton sanoi ja nosti esille muun muassa Kiinan, saudi-arabian, iranin, Egyptin, Tunisian ja uzbekistanin. Professori Tuomas ojanen ei tunne tarkemmin Clintonin alkuvuodesta pitämiä puheita. hän kuitenkin epäilee, että lausuntojen "keskeinen pointti on huoli nimenomaan tiettyjen maiden ihmisten pääsystä internetiin". ­ siinä saattaa unohtua, että tällaisien oikeuksien tulisi koskea myös kaikkia muita tilanteita ja yhdysvaltoja itseään. Esimerkiksi qatarilainen, kansainvälisesti toimiva televisioyhtiö al-jazeera on pannassa lähes kaikkialla yhdysvalloissa. Tuoreessa muistissa ovat myös wiki- maailmanKuva - 11 Kuva: alf bErg
  • TiETo- ja viEsTinTäTEKnologia KEhiTyKsEn vauhdiTTajana Teknologia avartaa intian nykytaidetta intian nykytaide pohtii teknologian kiivasta kehitystä. teknologia myös tarjoaa taiteilijoille uusia keinoja ja näyttämöitä. iida riekko 12 - maailmanKuva
  • vasemmalla: Pushpamala ironisoi teoksissaan intialaisia myyttejä ja pohtii naisen asemaa. Kuvassa teos Taistelu pilvissä sarjasta naisenryöstö (2009). anay mann kuvaa sarjassaan Tasa-arvoisia unelmia - muotokuvia intialaisista (2006-) ihmisiä eri yhteiskuntaluokista samaan tuoliin istutettuina. Kuvassa mumbailainen elokuvanäyttelijä Pravin dabas. Kiiltäviä liikekeskuksia ja slummeja, megakaupunkeja ja kurjistuvia maaseutukyliä, ikivanhoja myyttejä ja silmäyksiä tulevaan. helsingin kaupungin taidemuseon näyttely Samaan aikaan Intiassa luotaa intian ristiriitaisuuksia ja maata myllertäviä muutoksia. ­ intia muuttuu niin nopeasti, etteivät taiteilijat voi olla reagoimatta siihen. Teknologian kehitys, naisen asema, globalisaatio, kaupungistuminen..., helsingin taidemuseon näyttelypäällikkö erja Pusa summaa teemoja, jotka ovat pinnalla niin näyttelyssä kuin koko intian nykytaiteessa. maan nykytaide on ollut kansainvälisessä huudossa 1990-luvulta lähtien. Pusa ja näyttelyamanuenssi sointu Fritze saivat ajatuksen sitä esittelevästä laajasta näyttelystä jo 2006, kun helsingin taidemuseossa oli intialaista populaarikulttuuria luotaava näyttely India Express. Työpari vieraili intiassa useita kertoja vuosina 2004­09. ­ sinäkin aikana valtavan moni asia ehti muuttua. se näkyy esimerkiksi teknologiassa. Ensimmäisillä vierailuillamme faksi oli yleisesti käytössä, mutta eihän sitä enää kukaan käytä, fritze sanoo. ­ vuonna 2005 kävimme Kolkatan lähellä viidakkokylässä tutustumassa käärömaalareiden työhön. lähin puhelin oli viereisessä kylässä. nyt joka toisella kyläläisellä taitaa olla kännykkä. Ei olekaan yllätys, että moni samaan aikaan intiassa -näyttelyn teoksista kommentoi maan nopeaa teknologisoitumista ­ ja myös hyödyntää teknologian keinoja. Esillä on maalausten, veistosten ja valokuvien lisäksi maailmanKuva - 13
  • TiETo- ja viEsTinTäTEKnologia KEhiTyKsEn vauhdiTTajana valay shenden teos nimetön (2009) kuvaa mumbailaista lounaslähettiä dabbawallaa, jonka lounaslaatikot on korvattu nälkäisten ihmisten vatsalaukuilla. muun muassa video-, internet- ja ääniteoksia. Erityisesti videotaide on intiassa nosteessa. sitä näyttelyssä edustavat gigi scaria, nalini malani, rashmi kaleka ja supriyo sen. scarian videoteoksessa Paniikkikaupunki (2007) new delhi kohoaa ja romahtaa verdin musiikin tahtiin. malinin videoinstallaatio Ykseys moninaisuudessa (2003) kommentoi moniarvoisen intian ihannetta ja hindujen ja muslimien kiistoja. Kalekan teoksessa Hawkers ki Jagah (Paikka kaupustelijoille, 2005­2010) pääosassa ovat äänet: taiteilija on nauhoittanut delhiläisten katukaupustelijoiden huutoja. senin lyhytelokuva Wahag (2009) ottaa kantaa intian ja Pakistanin rajakiistoihin kuvaamalla kolmen lapsen silmin pompöösiä lipunlaskuseremoniaa maiden rajalla. videokuvalla on tärkeä osa myös kohutun taitelijakaksikon thukralin & tagran installaatiossa Häipyi!... kun minä olin laittamassa ruokaa (2010). Teoksen ulkoseinä jäljittelee lentokonetta, jossa istuu sikhimiehiä. Kitch-henkistä sisätilaa hallitsee haljennut ruokapöytä. sen keskellä on televisio, jossa naiset kertovat kameralle aviomiehistään: nämä ovat jättäneet heidät kotikyliinsä epävarmuuteen ja häpeään ja luoneet itselleen uuden elämän lännessä. Thukralin ja Tagran kotimaakunnassa Punjabissa on tavallista, että mies solmii avioliiton kotikylänsä tytön kanssa saadakseen myötäjäiset ja pitääkseen vanhempansa tyytyväisinä, vaikka hänellä olisi ulkomailla toinen perhe. verkossa taide saa laajemman yleisön kuin galleriassa Käsite "intialainen nykytaide" syntyi 1980-luvulla. ­ nykytaide on globaalia ja oma pieni maailmansa. sillä on yksi kansainvälinen kieli. india Express -näytte- lyn kohdalla oli ongelmallista, miten voimme tiivistää koko intian kirjon, mutta nykytaiteen kohdalla sitä ongelmaa ei ollut, Erja Pusa sanoo. vaikka intia on väkiluvultaan (yli miljardi) ja pintaalaltaan (yli kolme miljoonaa neliökilometriä) valtava maa, sen taidemaailma on pieni. nykytaiteen tekijät ja galleriat keskittyvät mumbaihin, delhiin ja bangaloreen. intian nykytaiteilijoissa oli alusta asti niitä, jotka orientoituivat teknologian hyödyntämiseen. Tunnetuin ryhmä lienee raqs media Collective eli jeebesh Bagchin, monica narulan ja shuddhabrata senguptan taiteilijakollektiivi. delhissä 1992 perustettu ryhmä muistetaan erityisesti videoinstallaatioistaan, jotka yhdistävät teknologian keinoja kuvaan ja tekstiin ja valtaavat usein julkisia tiloja. helsingin näyttelyssä raqs media Collectiven töitä ei nähdä. bangalore on intian teknologiakeskus, ja se näkyy myös taiteessa. Pusa kertoo, että bangaloren gallerioissa kohtaa paljon paitsi videoteoksia myös "kaikenlaisia pikku robotteja ja härveleitä". ­ Teknologian käyttö ei kuitenkaan ole intialaiselle 14 - maailmanKuva
  • nykytaiteelle sen leimallisempaa kuin suomalaiselle nykytaiteellekaan, Pusa huomauttaa. mikä sitten on? ­ Tietty absurdiuden kokemus leimaa intiaa ja sen nykytaidetta. intiassa vanha ja uusi elävät rinnakkain. asiat eivät ole joko tai vaan sekä että. asioilla on aina toinen puolensa, ja molemmat ovat yhtä oikein tai väärin, sointu fritze pohtii. intialaiset nykytaiteilijat ovat myös halukkaita ja kärkkäitä reagoimaan yhteiskunnallisiin asioihin ja haluavat vaikuttaa niihin. ­ intia on debatoiva ja keskusteleva yhteiskunta. Taiteilijat osaavat ilmaista itseään verbaalisesti ja ovat mielestään oikeassa, fritze kertoo. Pusa näkee, että teknologia voi tavoittaa uusia yleisöjä nykytaiteelle. ­ Kuten suomessa, nykytaiteella ei ole tavallisten ihmisten elämässä kovin suurta roolia, vaikka taiteilijoilla on halua herättää keskustelua ja vaikuttaa. galleriassa oleva installaatio ei saavuta kovin suurta yleisöä, mutta jos esimerkiksi videoteos leviää youTubessa, sellainen visuaalisuus voi saavuttaa uusia yleisöjä ja laajempaa merkitystä ajatusten herättäjänä. Teknologiaa hyödyntävä taide saattaa saavuttaa yllättäviä yleisöjä myös silloin, kun se viedään odottamattomiin paikkoihin. helsingin näyttelyssä esittäytyvä sheba Chhachhi rakensi hiljattain delhin ja jaipurin välille rekkakuskien pysähtymispaikalle vessan, jonka sisällä kaikuivat naisten kertomukset siitä, kuinka vaikeaa ja turvatonta on elää ilman käymälöitä. Teos hämmensi rekkakuskeja, sillä intiassa ei ole tapana puhua ruumiintoiminnoista. moni mies palasi kuitenkin kuuntelemaan tarinoita. takapuolia, parfyymipulloja, viiksiä, autoja. seinillä on tietoa horoskooppien yhteensopivuudesta ja ihanteellisista häämatkakohteista. Teosta hallitsee kuitenkin tietokone, jolla voi käyttää installaation nimistä verkkosivustoa. sillä saa rakentaa unelmiensa puolison tai räätälöidä oman deittiprofiilin, jossa kertoo muun muassa ihonvärinsä, varallisuutensa ja sen, hyväksyykö seksiä ennen avioliittoa tai onko hivpositiivinen. Kuka tahansa voi käyttää ohjelmaa myös kotikoneellaan. ­ nuoret intialaiset tahtovat naimisiin, mutta yhä useammat haluavat valita puolisonsa itse vanhempien järjestämän avioliiton sijaan. Tällöin verkkosivustot astuvat peliin, archana hande kertoo. ­ Kyberavaruudessa vaihtoehdot tuntuvat rajattomilta, mutta todellisuudessa puolisoa etsivä ei voi tietää, kenen kanssa chattaa. Toinen saattaa olla jo naimisissa tai vaikka prostituoitu. siksi kutsunkin ohjelmani deittiprofiileja "valheiden arkistoksi". galleriassa oleva installaatio ei saavuta suurta yleisöä, mutta youTubessa teos voi levitä laajalle. handen tietokoneohjelmalla on myös käytännöllinen, yleishyödyllinen ulottuvuus: se tarjoaa juristien tarkastamaa faktatietoa intian avioliittolaeista, jotka ovat erilaisia intian lukuisille uskonnollisille ja etnisille ryhmille. vaikka avioliittojen puhemies onkin nykyään usein virtuaalinen, monet perinteiset käytännöt elävät internetin avioliittosivustoilla. ­ verkossa puolisoa etsivät ovat usein hyvin valikoivia kastin, varallisuuden ja etnisyyden suhteen. se vain verhotaan sellaisiin ilmaisuihin kuin "haluaisin puolison, joka laittaa samanlaista ruokaa kuin äitini ja jolla on samanlainen kasvatus kuin minulla", hande kertoo. KirjoiTTaja TyösKEnTElEE Plan suomEn viEsTinnässä. avioliittojen järjestäminen on laajentunut internetiin samaan aikaan intiassa -näyttelyn kenties puhutuin teos on archana handen installaatio www.arrangeurownmarriage.com, joka on sointu fritzen mukaan "hulvattoman ironinen kommentti järjestettyihin avioliittoihin". vaaleanpunaista näyttelytilaa reunustavat hyllyt ovat täynnä puolison haluttavuutta lisääviä esineitä: irto- samaan aikaan intiassa helsingin taidemuseo Tennispalatsissa 29.5. asti. maailmanKuva - 15
  • TiETo- ja viEsTinTäTEKnologia KEhiTyKsEn vauhdiTTajana sensuuri ylläpitää Kiinan yksipuoluevaltaa kommunistinen puolue kaatuisi, jos internet vapautettaisiin. juha rudanko ­ sotilasdiktatuurit ovat sensuurin amatöörejä. arabimaissa netinkäyttö estettiin vasta siinä vaiheessa, kun ihmiset olivat jo kaduilla, sanoo tutkija lauri Paltemaa Turun yliopistosta viitaten kansannousuihin Egyptissä, Tunisiassa ja libyassa. Kiina ei ole sensuurin amatööri. se valvoo nettiä niin tiukasti, etteivät ihmiset lähde kaduille. Kiina on viime vuosikymmeninä avannut talouttaan, mutta Paltemaa ei usko, että tiedonvälityksen avautuminen on mahdollista maata hallitsevan kommunistisen puolueen alaisuudessa. sensuuri ja puolueen valta kulkevat käsi kädessä. ­ sensuuri on totalitaristisen järjestelmän jäänne. jos sensuuria lievennetään, puolueen valta lakkaa. sensuuri puolestaan loppuu vasta silloin, kun puolueen valta loppuu. sensuuri reagoi nopeasti sensuuri ei ole uusi ilmiö Kiinassa. ­ Toimittajat aina kirjoittavat, että sensuuri on tiukentumassa. Tosiasiassa se on aina ollut tiukkaa. Tosin se tiukentuu entisestään tärkeiden poliittisten tapahtumien alla. vanhat sensuurikäytännöt on siirretty virtuaalimaailmaan, Paltemaa selvittää. Kiinan sensuuri on joustavaa ja reagoi ajankohtaisiin aiheisiin. arabimaailman kuohuessa kiellettyjen sanojen listalle joutuivat esimerkiksi Egypti ja jasmiini, joka viittaa helmikuussa kiinalaiskaupunkeihin suunniteltuihin mielenosoituksiin. Tietyt aiheet ovat pysyvästi kiellettyjä, esimerkiksi Tiibetin tilanne tai falun gong -liike. sensuuri tapahtuu digitaalisesti ja automaattisesti. Tietokoneohjelmat kahlaavat läpi verkon sisältöä ja etsivät vaarallisiksi luokiteltuja sanoja. digitaalinen sensuuri ei tietenkään ole täysin kattavaa, mutta se on niin tehokasta, että se johtaa itsesensuuriin. Tietyt sivustot kuten facebook ovat kokonaan kiellettyjä. ­ facebookin ongelma on, että se mahdollistaisi sosiaalisen verkostoitumisen, valvomattomien klikkien muodostumisen. Kiinan hallitus ei myöskään koe, että facebookin kieltämisellä olisi merkittäviä kielteisiä talousvaikutuksia, Paltemaa sanoo. järjestelmää voi kiertää: jos ei käytä kiellettyjä avainsanoja, läpäisee sensuurin. ihmiset muun muassa käyttävät samalta kuulostavaa mutta eri asiaa tarkoittavaa kirjoitusmerkkiä, joka livahtaa sensuurikoneiston läpi. Esimerkiksi numeroita voidaan käyttää kirjainten sijaan. Tämän lisäksi sensuuria voidaan kiertää erilaisilla ohjelmistoilla. Tilanne muistuttaa kilpavarustelua viranomaisten ja poliittisten aktivistien välillä: kummatkin pyrkivät pysymään askeleen toisen edellä. ­ Tilanne tavallaan sopii kommunistiselle puolueelle. sensuuri on riittävän tehokasta, jotta useimmat ihmiset eivät yritä kiertää sitä. se estää massojen mukaantulon poliittiseen protestiin. 16 - maailmanKuva
  • Kielletyille sivustoille on olemassa kiinalaisia vaihtoehtoja. Esimerkiksi yhteisösivusto renren.com suunnittelee pörssilistautumista. sillä on yli 150 miljoonaa rekisteröityä käyttäjää. hutera ote vallasta? sensuuri on täysin poliittisesti motivoitunutta. Kiina sensuroi poliittisesti arkaluontoisen materiaalin lisäksi vain pornoa. sensuuria ei tehdä pelkästään sisällön perusteella, vaan myös poliittisesti vaarallisiksi luokiteltujen henkilöjen tekstit tai henkilöjen käsittely nettikeskustelussa sensuroidaan varsinaisesta sisällöstä riippumatta. samalla ylläpidetään myönteistä mielikuvaa Kiinan johtajista. ­ maan korkeimmista johtajista ei saa olla netissä mitään muuta kuin virallista tietoa tai virallisesti hyväksyttyjä valokuvia, Paltemaa kertoo. onko kommunistisen puolueen ote maasta sitten niin hutera, että sitä täytyy ylläpitää tiukalla sensuurilla? ­ Ei tiedetä, kuinka hutera se on. vuonna 1989 mediasensuuri lakkasi hetkeksi, ja puolueen näkökulmasta tilanne riistäytyi täysin käsistä. Kyllä se kummittelee taustalla: ei haluta, että sama toistuu. vuoden 1989 mielenosoitukset päätyivät Tianamenin aukion verilöylyyn. ­ Kiinassa on jatkuvasti kansalaisoikeusaktivismia, ja varsinkin ulkomailla asuvien kiinalaisten keskuudessa on aktiivinen demokratialiike. se on tosin surkean tehoton. samoin maan sisällä sensuuri pitää huolen, että kansalaisoikeusaktivistit eivät muodosta tällä hetkellä uhkaa. jos sensuuri lakkaisi, kommunistiselle puolueelle saattaisi hyvinkin nopeasti muodostua vastavoima. nologiaa ainakin burmalle. nettisensuuria tutkivan open net initiativen mukaan burman sensuurikäytännöt ovat maailman tiukimpien joukossa. ryhmän vuonna 2005 julkaiseman tutkimuksen mukaan maan sotilashallitus pystyy seuraamaan ihmisten sähköposteja ja estämään heidän pääsynsä poliittisten oppositioryhmien Kiinan vanhat sensuurikäytännöt ovat siirtyneet virtuaalimaailmaan. arabimaat eivät varautuneet sensuuri on tyypillistä myös muille aasian autoritaarisille valtioille. ne eivät vain ole kehittäneet sitä yhtä pitkälle kuin Kiina. Kiina tosin myy sensuuritek- verkkosivuille. ­ myös vietnam sensuroi hyvin samantyyppisesti kuin Kiina. iranissa sensuuri on viety varsin pitkälle, samoin Keski-aasian autoritaarisissa valtioissa. Pohjois-Korea on kaikista tiukin, sillä se ei salli pääsyä nettiin lainkaan, Paltemaa sanoo. vaikuttaa kaukaiselta ajatukselta, että nettiä voitaisiin Kiinassa käyttää organisoimaan samanlaisia protesteja kuin Pohjois-afrikassa. ­ arabimaille se tuli yllätyksenä. Kiina sen sijaan ylläpitää jatkuvasti jonkinlaista kriisivalmiutta ja valvoo kansalaisiaan. sillä on juurensa leninistisessä yksipuoluejärjestelmässä, joka valvoi kaikkea yhteiskunnallista tiedottamista. Kiinassa koko media oli pitkään puolueen hallinnassa. otetta on löysätty, ja mediakilpailu on tänä päivänä kovaa. mutta poliittisen aktivismin ja keskustelun osalta puolue on pitänyt kiinni mediavallastaan. Paltemaa huomauttaa, että Egypti ja libya ovat olleet sotilasdiktatuureja, jotka eivät koskaan ole rakentaneet Kiinan kaltaista sensuurikoneistoa. ­ niillä toki on viralliset mediansa, mutta maat eivät valvo kansalaisiaan Kiinan tavoin. maailmanKuva - 17 Kuva: alf bErg
  • TiETo- ja viEsTinTäTEKnologia KEhiTyKsEn vauhdiTTajana yrityksen ja erehdyksen kautta tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen kehitysyhteistyössä on nähnyt monia vaiheita nettikahviloista mobiilisovelluksiin. mika välitalo Kenian maaseudulla vapaaehtoinen kerää vastasyntyneen vauvan tiedot paperilomakkeen asemesta kännykkään ja lähettää ne eteenpäin. Kamerunissa nuoret kuvaavat digikameroilla lyhyitä dokumentteja, jotka he julkaisevat nettisivuilla ja joilla he kertovat itselleen tärkeistä asioista paikallisille päättäjille ja koko maailmalle. Tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen kehitysyhteistyössä on yleistymässä ja monipuolistumassa. mutta mistä kaikki alkoi? Katsaus internetin ja kännyköiden lähihistoriaan ei riitä. on palattava 1950-luvulle, jolloin ensimmäinen tietokone asennettiin kehitysmaahan, intian Kolkatassa sijaitsevaan tilastokeskukseen. uutta konetta käytettiin muun muassa maan viisivuotissuunnitelman (1956­61) tekemiseen ja seuraamiseen. 1980-luvun loppuun asti tietokoneita käytettiin kehitysmaissa pääosin valtionhallinnon tietojenkäsittelyyn. internetiä hyödynsivät lähinnä armeija ja yliopistot länsimaissa. merkittävä mullistus tapahtui 1990-luvulla, jolloin henkilökohtaiset tietokoneet olivat jo yleistyneet. internet levisi tavallisten ihmisten käyttöön. Tietotekninen kehitys kirjattiin myös vuonna 2000 yhdeksi yK:n vuosituhattavoitteeksi (millenium development goals, mdg) ja julistettiin yhdeksi yleismaailmallisiksi kehityksen päämääräksi vuoteen 2015 mennessä. uu- sille tieto- ja viestintäteknologian työkaluille etsittiin sopivia käyttökohteita, ja poliittiset päätöksentekijät vaativat etsimään keinoja vuosituhattavoitteiden saavuttamiseksi. ratkaisujen ja tarpeiden kohtaamisesta syntyi "information and Communication Technologies for development" eli lyhennettynä iCT4d (vapaasti suomennettuna "tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen kehitysyhteistyössä"). Kehityksen ja tietotekniikan liitto ei kuitenkaan alkanut ongelmattomasti. 90-luvun lopun iCT4d:n huumassa kehitysmaihin perustettiin innokkaasti länsimaista kopioituja internetkahviloita. Tietokonetoimittajat ja iTyhtiöt ajattelivat, että kunhan tietokoneita ja nettiyhte- sähköpostin hyöty jäi vähäiseksi, kun tuttavapiiriin ei kuulunut muita internetin käyttäjiä. yksiä saadaan levitettyä kaupunkeihin ja maaseudulle, kehitysmaat hyppäävät mukaan tietoyhteiskuntaan. Todellisuus oli toinen: tasaista sähkövirtaa ahnaasti kuluttavat tietokoneet tuottivat ylisuuria käyttökuluja, menivät helposti rikki kosteissa ja pölyisissä oloissa 18 - maailmanKuva
  • nokian ja Planin yhteisessä ohjelmassa yETam:ssa nuoret oppivat tekemään kännykällä lyhytelokuvia. ja vaativat paljon erikoisasiantuntemusta esimerkiksi viruksen tunkeutuessa koneeseen. internetistä ei löytynytkään riittävästi paikallisiin ongelmatilanteisiin liittyvää tietoa, ja koneista tuli lopulta käyttökelvottomia. sähköpostin hyöty jäi myös vähäisiksi, koska monen käyttäjän tuttavapiiriin ei kuulunut muita internetin käyttäjiä. yksityiset kännykät mullistivat kehityksen nettikahviloiden kulta-aika ei ollut pelkkää epäonnistumista, mutta se opetti paljon: tietoteknologian hyödyntämisessä on otettava paremmin huomioon paikalliset tarpeet, käytettävä olosuhteisiin sopivaa teknologiaa, tarjottava käyttäjille ymmärrettävää ja hyödyllistä sisältöä sekä löydettävä kestäviä tapoja toteuttaa projekteja. monia yllätti havainto, että tietotekniikan hankintakustannukset voivat olla usein vain viides- tai kymmenes- osa käyttöajan kokonaiskuluista. ajatus teknologian hyötykäytöstä kehitysmaaolosuhteissa ilman kokonaisvaltaista suunnittelua todettiin epäonnistuneeksi. Tilannetta voi osin verrata suomeen: olemme sujuvia tietotekniikan käyttäjiä, mutta silti tarvitsemme koulutusta ja iT-tukea ohjelmien ja yhteyksien toimivuuden turvaamiseksi. 2000-luvulla iCT4d:n kehitystä veivät eteenpäin muun muassa g8-maiden vuonna 2000 perustama digital opportunities Task force sekä tietoyhteiskunnan huippukokoukset (world summit on information society, wsis) genevessä 2003 ja Tunisiassa 2005. Tunisian huippukokouksessa käsiteltiin tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuuksia talouden ja sosiaalisen kehityksen edistämisessä ja kiinnitettiin erityistä huomiota kehitysmaiden asemaan niiden hyödyntäjinä. Kokouksen loppujulistuksessa päätettiin varmistaa, että
  • TiETo- ja viEsTinTäTEKnologia KEhiTyKsEn vauhdiTTajana uuden teknologian, erityisesti informaatioteknologian, hyödyt ovat kaikkien saatavissa. suurin uuden teknologian murros kehitysmaissa ei syntynyt kehitysprojektien nettikahviloista tai edullisista läppäreistä, vaan sen aiheuttivat yksityisten markkinoiden kautta levinneet kännykät. arvioidaan, että maailmassa yhdeksän kymmenestä ihmisestä asuu kännykkäverkon kuuluvuusalueilla ja pelkästään afrikassa noin puolet väestöstä omistaa mobiililaitteen. suurin osa maailman ihmisistä ei koskaan tule omistamaan tai edes käyttämään perinteistä tietokonetta. sen sijaan kännykästä on kehittymässä laite, jolla yhä useammat köyhissä maissa asuvat ihmiset kytkeytyvät nettiin, etsivät tietoa, viestivät ja käyttävät online-palveluita. teknologiaa tulee käyttää yhä enemmän maailman köyhyysongelman ratkaisemiseen. Tieto- ja viestintäteknologia on kuitenkin vain yksi työkalu monien joukossa. se ei korvaa poliittisia päätöksiä tai opettajia kouluissa. suoraa ja epäsuoraa tekniikkaa Kun tieto- ja viestintätekniikan käyttöä suunnitellaan kehitysyhteistyössä, on hyödyllistä jakaa käyttötarpeet kahteen kategoriaan: suoraan ja epäsuoraan. ratkaisujen välillä on ero riippuen siitä, tulevatko ne suoraan paikallisten yhteisöjen ja viranomaisten käyttöön vai kehitysyhteistyöjärjestöjen ylläpitämiksi työkaluiksi. Edellisessä tapauksessa ratkaisut riippuvat paikallisesta osaamisesta, olosuhteista ja olemassa olevasta teknologiasta, jonka täytyy olla hyödynnettävissä senkin jälkeen, kun projektin rahoitus loppuu ja järjestö siirtyy pois alueelta. Tällaisille teknologiaa hyödyntäville ratkaisuille keskeistä on kestävyys, paikallisen kielen ja kulttuurin ottaminen huomioon, virrankulutuksen tietotekniikka on osa kehitysyhteistyötä onko kehitysyhteistyöjärjestöillä enää olennaista roolia teknologian hyödyntämisessä, vai kuroutuuko digitaalinen kuilu umpeen myös ilman järjestöjen tukea? Tietoja viestintäteknologian saatavuus ja levinneisyys eivät automaattisesti johda ihmisoikeuksien parempaan toteutumiseen tai kehitystavoitteiden saavuttamiseen. yhteisöissä, joissa naisten ja tyttöjen asema on huono, tietotekniikan hyödyt voivat jäädä poikien ja miesten etuoikeudeksi ja lisätä sukupuolten välistä epätasa-arvoa. ihmisoikeusperustaisesti toimivat järjestöt ottavat huomioon erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien oikeudet ja varmistavat, että hyödyt jakaantuvat mahdollisimman tasaisesti. Tieto ja viestintä ovat keskeisiä kehitysohjelmissa, käytettiinpä niissä teknologiaa tai ei. viestintää tarvitaan, jotta lapset, vanhemmat ja yhteisöt tulevat tietoisiksi oikeuksistaan ja pystyvät vaikuttamaan itseään koskeviin asioihin muun muassa viestimällä päättäjien kanssa. jos informaatio- ja kommunikaatiotarpeita tuetaan teknologian avulla mielekkäästi ja kestävästi, kehitysyhteistyön tehokkuus ja vaikuttavuus paranevat. Tietotekniikkaa käytetään edelleen pääasiassa rikkaiden maiden hyödyksi. ylikansalliset yritykset ovat tietotekniikan suurkuluttajia ja hyötyjiä. soveltuvaa Teknologian täytyy olla helposti hyödynnettävissä senkin jälkeen, kun kehitysyhteistyöhanke on ohi. määrä ja paikallisten ihmisten mukanaolo. jos tekniikka on pääasiallisesti ulkopuolisen ylläpitämää ja käyttämää ja sen tarkoitus on tehostaa työtä, teknologiaratkaisut ovat vähemmän riippuvaisia paikallisesta kontekstista ja yhtä järjestelmää voidaan helpommin käyttää eri ympäristöissä. Teknologisista ratkaisuista tai innovaatioista puhuttaessa on hyvä muistaa, ettei kaikkien tarvitse liittyä suoraan teknologiaan. iCT4d-ajattelussa innovaationa voi pitää myös tutun, jopa vanhan, tekniikan käyttämistä uudella tavalla (esimerkiksi Twitterin käyttö tekstiviesteillä tai keskoskaapin rakentaminen helposti korjattavista autonosista). 20 - maailmanKuva