• Plan Suomi Säätiö Numero 3
• SiSällySluettelo pääkirjoitus 4 oliSiko meillä jotain opittavaa eteläStä? lapset sodassa media ja teknologia 6 iSovanhemmat aidSor pojen ainoa turva 10 Sodan lapSet keSkuudeSSamme 14 lapSuuden valot ja varjot 16 Siviilit SodaSSa 18 ei ainoaStaan uhri 22 pelaStuSköySi lapSille 24 kännykkä valtaa afrikkaa, netti viipyy 26 nuoriSon oma media 30 kanSalaiSet ja keStävyyS 32 telefoonilaitokSeSta kuulivat Sen verran... 34 intia hukkuu elektro niikkajätteeSeen 36 lapSet, virtuaali maailma ja kehityS 2 maailmankuva
• kuvareportaasi 40 hetkiä SambiaSSa islamilainen kulttuuri nuorisotyöttömyys puheenvuoro 42 hunnun alta löytyy kipinää 48 kahden kerrokSen väkeä egyptiSSä 50 rakaStettu tai laiminlyöty egyptiläinen lapSi 54 preSidentinvaalikriiSin vaikutukSet näkyvät yhä 60 työttömyyS uhkaa kehitySmaiden nuoria 64 poikamieSten armeija 66 miten järjeStöä Saa ja voi myydä? maailmankuva 3 lokakuu 2008 julkaisija plan Suomi Säätiö iSSn 17971586 päätoimittaja: marjaleena Suvanto ulkoasu: mikko toivonen kannen kuva: Sander Stoepker kirjoittajien nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajien kantaa. paino: esa print oy paperi: edixion offset 170 g / 100 g painosmäärä: 2 500 kpl Seuraava lehti ilmestyy maaliskuussa plan suomi säätiö pasilanraitio 5, 2. krs, 00240 helsinki vaihde (09) 6869 800, faksi (09) 6869 8080 www.plan.fi, etunimi.sukunimi@plan.fi asiakaspalvelu: mato klo 1016, pe klo 914 maailmankuva 3
• pääkirjoituS olisiko meillä jotain opittavaa etelästä? ­ heitän suo tällä kivellä ja sulta hajoo pää. pikkupoika seisoo nyrkin kokoinen kivenmurikka kädes sään ja on heittää sen toverinsa päähän. kävelen lasten ohi, pysähdyn ja käännyn takaisin. mieleen palaavat kau hajoen tapahtumat ja siitä virinnyt keskustelu suomalais ten yhteisöllisyyden hajoamisesta. pitäisikö puuttua? asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että suomalainen lapsi on ongelmineen liian yksin. yhteiskuntamme jättää lapset vaille aikuisten tukea. puhutaan yhteisöllisyyden katoamisesta ja ihmisten sosiaalisesta köyhtymisestä. ai kuisten kovasta maailmasta, johon lapsi pakotetaan liian varhain. marjaleena Suvanto kansainvälisen Chronic poverty research Centrerin (CprC) tuoreessa raportissa sanotaan, että köyhiltä ih misiltä puuttuvat mahdollisuudet vaikuttaa omaan elä määnsä ja saada äänensä kuuluville. köyhät muun muassa elävät sosiaalisesti ja taloudellisesti rajattua sekä turva tonta elämää ja heidän mahdollisuuksiaan ja oikeuksiaan poljetaan. pienillä panostuksilla, kuten koulutusta lisää mällä, terveydenhuoltoa parantamalla ja sosiaalista osal listumista tukemalla, voidaan muutos saada aikaan. ra portti keskittyy kehitysmaiden köyhien ongelmiin, mutta sen johtopäätökset sopivat yllättävän hyvin tämänpäivän suomalaiseen yhteiskuntaan, joka on yksi maailman vau raimmista. yhteisöllisyys on planin työn kulmakivi. kansainväli nen järjestö on päivittäin läsnä tuhansissa kyläyhteisöissä, kymmenien tuhansien ihmisten tavoitettavissa. Sen ke hitysyhteistyön keskeinen tavoite on köyhyyden poista minen ja varmaa on, että köyhyys katkeaa parantamalla koulutusta, tehostamalla terveydenhuoltoa, lisäämällä lasten osallistumista sekä parantamalla sosiaalisia oloja, muun muassa asumista. koulutus, terveys ja osallistumi nen ovat myös yhteisöllisyyden perusedellytyksiä. kotimaan työssä plan panostaa niin ikään yhteisöl lisyyteen. viimeisen vuoden aikana työ Suomessa on laajentunut, paikallistoiminta vilkastunut ja yhteydenpito kummeihin lisääntynyt. olemme huomioineet myös ny 4 maailmankuva
• plan / alf berg "kaikki ihmiset ovat sukua keskenään. kuulumme samaan perheeseen." henning mankell, 2008 kyaikaisen tavan olla yhteisöllinen ja lisänneet kotisivujen vuorovaikutuksellisuutta. uutisia seuratessa ja CprCraporttia selatessa herää kysymys, ajaako liiallinen yksityisyyden ja yksilöllisyyden suojelu maamme nuoret uudenlaiseen sosiaaliseen köy hyyteen? köyhyyteen, jota ei voi mitata rahan puutteella vaan fyysisen yhteenkuuluvuuden ja perinteisen yhteisöl lisyyden hajoamisella. mieleen nousee ajatus. olisiko meillä jotain tuotavaa suomalaiseen arkeen etelän tavasta toimia yhteisöissään? vaikkapa se joustavuus, jolla sukulaisuus siellä määritel lään. kirjoittaja on plan Suomi Säätiön vieStintäpäällikkö ­ kivi pois. nyt. maailmankuva 5
• isovanhemmat aidsorpojen ainoa turva afrikassa on isättömiä ja äidittömiä lapsia enemmän kuin millään muulla mantereella. suurin syy tähän on aids. iäkkäät isovanhemmat ovat orpojen ainoa turva. marjaleena Suvanto 6 maailmankuva
• isoäiti gogo ndlovu nojaa keppiin peltonsa laidalla Swa zimaassa, eteläisessä afrikassa. naapurien avustuksella istutettu maissi on kitukasvuista ja tähkät alamittaisia. hänen pitäisi elättää sadolla viisi lapsenlastaan, joiden vanhemmat ovat kuolleet aidsiin. Satonäkymät ovat kui tenkin laihat. Swazimaan vuoristoisessa kuningaskunnassa on maa ilman korkein hivpositiivisten määrä. Sen miljoonasta asukkaasta 19 prosentilla on hiv. väestön elinajanodote on laskenut 60 vuodesta 31 vuoteen, mikä on alhaisin maailmassa. joka kolmas lapsi jää aidsin vuoksi orvoksi. viime vuonna 40 prosenttia Swazimaan asukkaista tar vitsi elintarvikeapua. ­ ndlovun kaltaisia perheitä on Swazimaassa paljon. melkein puolet maan raskaana olevista naisista on hiv positiivisia. orpoja on paljon ja moni heistä jää heitteille. muutaman vuoden päästä yksi viidestä swazimaalaises ta on alle 15vuotias aidsorpo, sosiaalityöntekijä agnes khumalo sanoo. ndlovun neljällä pojalla ja yhdellä tytöllä on hädin tuskin kouluvaatteet, kaksi pojista käyttää samaa kenkäpa ria ja muut kulkevat avojaloin. lapset menevät kouluun nälkäisinä mutta saavat onneksi koulussa avustusjär jestöjen puuron. tulevaisuuskaan ei näytä paremmalta, sillä perheen sato jää tänä vuonna pieneksi. ­ ensin tuli sade, mutta sitten se lakkasi, ja maissi lopetti kasvamisen. meille ei tule maissia eikä ole rahaa sen ostamiseen, isoäiti ndlovu huokaa. yk:n alaisen maailman elintarvikeohjelman (Wfp) edustaja abdoulaye Balden muistuttaa, että aids lisää elintarvikepulaa, sillä perheet menettävät työkuntoiset aikuiset. ­ usein itsekin hoivaa tarvitsevat isovanhemmat jää vät vastuuseen lapsista. he ovat liian iäkkäitä ja lapset liian pieniä viljelemään peltoja, hän sanoo. kehityskysymyksiin erikoistuneen kansainvälisen uu tistoimiston inter press Servicen mukaan noin 80 pro senttia swazimaalaisista asuu valtion mailla kotitarvevil jelijöinä. paikalliset päälliköt jakavat asukkaille maan, jota on pakko viljellä. lapsia ja vanhuksia karkotetaan kodeis taan sen jälkeen, kun vanhemmat ovat kuolleet aidsiin eikä maanviljelykselle ole jatkajia. Swazimaalaiset pellot ja lapset jäävät kesannolle. nyt ndlovun perhe saa suurimpaan tarpeeseensa apua Wfp:ltä. valtio maksaa koulumaksut, joten lapset voivat käydä koulua. mitä lapsille tapahtuu kun isoäiti ei enää jaksa huolehtia heistä? aids orpouttaa afrikkaa maailmanpankkia 2000luvun taitteessa johtaneen james Wolfensohnin mukaan maailmassa on ainakin miljardi lasta, joilla ei ole mahdollisuutta elää normaalia lapsuutta. he ovat lapsityöläisiä, sotilaita, vammaisia ja usein myös orpoja. kehitysmaissa lapsi jää orvoksi, kun vanhemmat ka toavat tai kuolevat sotien, konfliktien, sairauksien tai luonnonkatastrofien uhreina. lapsia hylätään köyhyyden puristuksessa, myydään paremman elintason toivossa ja ajetaan kadulle perheongelmien vuoksi. afrikkalaisten aidsorpojen määrää ei kukaan tiedä. afrikassa orpoja on enemmän kuin millään muulla lapselle orpous on aina pieni maailmanloppu. mantereella. heidän määränsä on niin suuri että se las kee maiden kansantuotetta parikin prosenttia. Suurin syy siihen, että lapset jäävät orvoksi on juuri aids. perinteisessä afrikkalaisissa kulttuurissa orpoutta ei juuri tunnettu. lapset kasvoivat moniavioisissa perheis sä, joihin kuului biologisten vanhempien lisäksi myös iso vanhemmat, jopa kaukaiset sukulaiset. moniavioisuus ja vaimojen perimiskäytäntö vähensivät täysorpojen ongel mia. äidin kuollessa lapset jäivät osaksi sukulaisperhettä, vaikkakin saivat huonompaa kohtelua kuin muut lapset ja jäivät ilman koulutusta sekä taloudellista vaurautta. lapsella oli kuitenkin sukulainen, jota hän saattoi pitää vanhempanaan. perheiden rakenne ja muoto oli joustava, tilanteiden ja olosuhteiden muovaama. ennen aidsia ei orpojen lasten oikeuksista valtaosassa afrikan maita edes puhuttu. vaikka hiv/aidstartunnat ovat monessa maassa alkaneet laskea, tauti nakertaa hi jari kivelä maailmankuva
• vistä kärsiviä yhteiskuntia monin tavoin. Se vie perheen voimat ja vaikuttaa syvälle yhteiskuntaan ja tulevaisuuteen. Se muuttaa yhteisöjen sosiokulttuu rista rakennetta, murtaa kulttuuritapoja ja perinteitä. myös kaupungistu minen, kasvava muuttoliike, nopeutunut tiedonkulku sekä valtakulttuurien leviäminen muuttavat perherakenteita. apua lastenkodeista? Suomessakin kotinsa ulkopuolella asuvien lasten määrä on noussut jyrkästi. diakonia ammattikorkeakoulun yksikönjohtaja heikki hiilamo kirjoitti hel singin Sanomissa (14.9), että Suomessa on pian 20 000 kodin ulkopuolelle si joitettua lasta. hän toteaa, että sijoittamisen välitön tehtävä on turvata lapsen elämänmahdollisuudet, mutta sijoitettujen lasten mahdollisuudet ovat kuiten kin ratkaisevasti heikommat kuin biologisessa perheessä viettäneiden lasten. Sijoittaminen ei turvaa lasten tulevaisuutta, päinvastoin. Se merkitsee lapsen syrjäytymistä vanhemmista, sukulaisista, ystävistä, koulusta ja harrastuksista. afrikkalaisissa kulttuureissa lastenkoteja ei juuri tunneta. länsimaissa onkin afrikan maihin verrattuna suhteessa väestöön moninkertainen määrä lasten ja sijaiskoteja. niiden tarve kehitysmaissa on kasvanut ja länsimaisten avustusjärjestöjen tukemana määrä noussut. paikalliset viranomaiset suhtau tuvat lasten laitoshoitoon kuitenkin varauksella. laitosten ylläpito on kal lista eikä heidän mielestään ratkaise yksinäisten lasten kasvavia ongelmia. yhteisöjä on tuettava niin, että ne pystyvät huolehtimaan yksinäisistä lapsista, pitämään heidät yhteisöjen sä jäseninä ja kasvattamaan aikuisuuteen. viranomaiset toivovat, että orpojen mahdollisuudet terveydenhuoltoon ja koulutukseen turvataan ja että lasten oikeuksia ja turvallisuutta valvotaan yhteisön sisältä käsin. yhteisöjen asenteissa on silti parantamista. esimerkiksi perinnönjaossa alaikäiset lapset jäävät osatta, vaikka he vanhempien kuoltua ovat perheen elättäjiä. orpolapset joutuvat tyytymään siihen mitä on tarjolla. he eivät osaa vaatia oikeuksiaan. Sukulaiset ottavat kuolleiden vanhempien maat, pitävät lapsia aikansa apulaisinaan ja ajavat ­ tai pahimmassa tapauksessa myyvät ­ lapset palvelijoiksi. kaupunkeihin ajautuneet lapset kerjäävät supermarkettien kulmilla, nuk kuvat kaduilla ja elävät jätteillä. he ajautuvat käyttämään huumeita ja liimoja, imppaaman ja myymään itseään. lapset liittoutuvat yhteen selvitäkseen ja ajautuvat rikolliseen elämään. monet eivät edes osaa hakea tukea viranomai silta vaan jättävät kohtalonsa lapsilla keinottelevien aikuisten varaan. lapselle orpous on aina pieni maailmanloppu. äidittömyys ja isättömyys sekä hyljätyksi joutuminen merkitsevät hänelle aikuisen maailmaan astumista, elämistä aikuisten ehdoilla, mutta lapsen mielellä. maailmassa on ainakin miljardi lasta, joilla ei ole mahdollisuutta elää normaalia lapsuutta. 8 maailmankuva
• plan Suomi Säätiö viettää 10vuotisjuhliaan 26.11. helsingin jäähalliss a. juhlien yhtey dessä nauhoitetaan myös osa 13.12. mtv3 kanavalla lähetettävää pla n ilta lapselle 2008 konserttia. ohjelm assa esiintyvät muun muassa jari sillan pää ja johanna rusanen. ohjelman juo ntavat näyttelijät olga koskikallio ja ka ri-pekka toivonen. eva Biaudet ja kari o. heiskanen tutustuvat planin lapsity öhön keniassa lo kakuussa. he kertovat tv ohjelmassa mat kakokemuksistaan ja siit ä miten he voivat auttaa kehitysmaiden lap sia. liSätietoa juhlaSta ja ohjelmaSta: WWW.plan.fi/10v
• O D A N L A P S E T K E S K U U D E S S A M M E t a o p e t t i s u o m a l a i s l a p s e t t y ö t e l i ä i k s i j a k i l t e i k s i . Va s t a n y t h e p u r k a v a t t u n t o j a a n s o d a n a j a n k o k e m u k s i s t a a n . Saloranta oli parikuukautinen vauva, kun talvisota syttyi marraskuussa 1939 ja hän ensimmäisen kerran lähti perheensä kanssa evakkoon Vuoksenrannasta, Karjalan kannakselta. Toisella pakomatkalla hänellä oli ikää neljä vuotta. kkolähtöjen välissä Salorannan isä kaatui jatkosodassa vuonna 1941, ja hänen äitinsä jäi leskenä huolehtimaan kolmesta tyttärestään, joista Saloranta oli keskimmäinen. Kun nyt katson televisiosta esimerkiksi Georgian sotaa, samastun vahvasti pakolaislapsiin. He ovat peilejä omille muistoilleni, ja tunnen, että tämän minä olen nähnyt ja kokenut. e l e e n o n j ä ä ny t h u o l i ä i d i st ä , j o ka o l i l ä h te ny t h a ke m a a n h evo st a r i n t a m a l i n j a n s u u n n a st a . S a l o ra n t a p e l kä s i , e tte i ä i t i e h d i a j o i ss a eva k ko k y y t i i n . H ä tlapSet SodaSSa s a i ä m e i d ä t l a p s e t i t k e m ä ä n . yös Lassi Rämö joutui viisivuotiaana jättämään kotinsa Muolaassa ja lähtemään pakoon äitinsä, neljän veljensä ja pikkusiskonsa kanssa. Isä tuli perässä karjan kanssa. simmäiseltä evakkomatkalta hän muistaa Viipurin aseman, jossa hän sai äitinsä perässä r yömiä junien alta pommisuojaan. Junat olivat ahtaita ja likaisia, ja olin kateellinen pikkusiskolle, kun hän sai nukkua, Rämö kertoo. imeinen, 200 kilometrin evakkotaival kesällä 19 4 4 taittui kävellen kymmenessä päivässä. To i s e n a y ö n ä p e l o t t i , k u n n u k u i m m e a v o i m e l l a m ä n t y k a n k a a l l a s o t a t o i m i e n l ä h e i s y y d e s s ä . M u u t o i n o l i k y l l ä t u r v a l l i n e n o l o . i t i e n t a a k k a d a n a i ka n a l a p s e t p e l kä s i vä t i s ä n s ä j a va r s i n k i n ä i t i n s ä hy v i nvo i n n i n p u o l e st a , t u t k i j a M a r i a n n e J u n i l a O u l u n y l i o p i sto n h i sto r i a n l a i to k s e l t a ku va a . Ve n ä l ä i n e n p o m m i k o n e o l i p i e n i m u r h e s e n r i n n a l l a , e t t ä ä i d i l l ä a s i a t n ä y t t i v ä t o l e v a n h y v i n e i k ä h ä n e l l e k ä y n y t k u i n k a a n . apselle oli esimerkiksi tärkeää, kuinka äiti vastaanotti tiedon isän kaatumisesta rintamalla. L a p s e t e i v ä t k e s t ä n e e t , j o s ä i t i e i k e s t ä n y t . tirintama eli naisten varassa, ja henkinen jaksaminen arkisen raadannan lisäksi kysyi voimia. Vahvan suomalaisnaisen myyttiä ei silti helposti murrettu, Junila toteaa. Kaupungeissa yksinhuoltajan oli ratkaistava joka päivä, kuinka hankkia ruokaa, mihin lapset laitetaan kauppareissun ajaksi tai mitä sitten, kun lapsille tulee ruokajonossa vessahätä, nälkä ja päiväuniaika. k s i o s a l l e ä i d e i s t ä l a p s e n l ä h e t t ä m i n e n R u o t s i i n o l i h y v ä j a t u r v a l l i n e n r a t k a i s u . S i e l l ä s a i a i n a k i n h u o l e n p i t o a j a r u o k a a . ien kiinnittyminen työntekoon ja arkihuoliinsa jätti lapsille myös runsaasti luppoaikaa vailla aikuisen valvovaa silmää. Suurimmissa kaupungeissa se näkyi nuorisorikollisuuden kasvuna. O u l u s s a n u o r i m m a t r i ko k s e n t e k i j ä t o l i v a t k a n s a ko u l u i k ä i s i ä , j a h e i d ä n h ä i r i ö k ä y t t ä y t y m i s e s t ä ä n o l t i i n y l e i s e s t i h u o l e s t u n e i t a , J u n i l a ke r t o o . saalta lapset osallistuivat itsekin sotaponnisteluihin sotilaspoikina, pikkulottina tai työvelvollisina. Muutoinkin monet muistavat sota-ajan lapsuutensa kulta-aikana. Metsät olivat täynnä bunkkereita, korsuja, aseita, ammuksia ja kaatuneiden ruumiita. Ne tietenkin inspiroivat pikkupoikien leikkejä, Karjalan kannakselle jatkosodan aikana palannut Lassi Rämö kertoo. ä n s e l v i s i l e i k e i s t ä ä n k u i t e n k i n v a m m o i t t a , p ä i n v a s t o i n k u i n m o n e t m u u t l a p s e t . a i k e n e m i n e n k u l t a a dan jälkeen Suomi ryhtyi jälleenrakentamaan ja maksamaan sotavelkojaan Neuvostoliitolle. Luovutettujen alueiden evakot asutettiin myös pikaisesti uusille paikkakunnille, ja katse suunnattiin tiukasti eteenpäin. o d a s t a j a s e n s e u r a u k s i s t a e i j o u d e t t u p u h u m a a n , a i n a k a a n s u u r e e n ä ä n e e n . E s i m e r k i k s i L a p i ss a va i n i l o i tt i i n , e tt ä y l i p ä ä t ä ä n p ä ä st i i n kot i i n , j a k a i k k i s ot a a n l i i tt y vä h a l u tt i i n u n o h t a a , M a r i a n n e J u n i l a ku va a . y ö o l i k i n s u o m a l a i s t e n o n n i , j o k a t ä n ä ä n u u p u u m o n i e n ko n f l i k t i a l u e i d e n s i v i i l e i l t ä . H e e i v ä t s a a k i i n n i a r j e s t a , e i k ä e l ä m ä m e n e e t e e n p ä i n , J u n i l a t o t e a a . o d a s t a v a i e t t i i n m y ö s p o l i i t t i s i s t a s y i s t ä . arjalaiset halusivat sopeutua ja tehdä itsensä mahdollisimman pian hyväksytyiksi, vaikka he olivatkin elävä muistutus hävityistä sodista. Tulehtuneen haavan päälle laitettiin vain laastaria, Iris Saloranta toteaa. odan käyneet miehet tapasivat kuitenkin kokoontua kertaamaan kokemuksiaan, usein viinan voimalla. s s i R ä m ö m u i s t a a k i n k u u n n e l l e e n s a p i k k u p o i k a n a s o d a s t a p a l a n n e i d e n m i e s t e n j u t t u j a To i j a l a n a s e m a l l a h e t i s y k s y l l ä 19 4 4 . S e o l i h u r j a a a i k a a . nila muistuttaa, että sodasta puhuminen oli erityisen vaikeaa, jos omat kauhukokemukset ja niiden aiheuttama ahdistus eivät sopineet osaksi suomalaista sodasta selviytymisen sankaritarinaa. Miesten pahan olon seuraukset kannettiin kotona, ja har va nainen tunnusti, että sodasta palasi täydellinen raunio. yö s l a p s e t s a i vat kä r s i ä työ n te ko o n , v i i n a a n t a i m u u to i n o m i i n m a a i l m o i h i n s a p a e n n e i d e n va n h e m p i e n s a h e n k i s e st ä p o i ss a o l o st a . olivat jo sodan aikana oppineet olemaan poissa aikuisten jaloista ja säästämään entuudestaan rasittuneet aikuiset omilta huoliltaan. Varsinkin sota- ja evakkolapset osasivat miellyttää vieraita ihmisiä, jotta heidät huolittaisiin sijaisperheisiin tai kotimajoitukseen. H y v ä l a p s i o l i r e i p a s j a t o t t e l e v a i n e n e i k ä k y s e l l y t t u r h i a , J u n i l a k u v a a . alle sotalapsista myös paluu oli vaikeaa, koska he olivat ehtineet vieraantua vanhemmistaan ja äidinkielestään. Sotaorvot sitä vastoin kantoivat vastuuta perheestään - usein omien tarpeidensa kustannuksella. Monet sodan ajan lapset ovat kipuilleet kiltteyttään koko ikänsä mutta halunneet silti romantisoida tarinansa osaksi reippaan lapsen tarinaa, Saloranta tietää. n k u i t e n k i n m u i s t uirisa saloranta n e l lparikuukautinen i e l ä s a n o j a ko ke m u k s i l l e e n sotaa, äsa k i a muolaassa t a r v i n n u t a i k u i s e n s e l i t t ä v ä ä t u ke a . t t a , e t t e i p i e oli ä l a p s e l l a o l e v h ä n o l i s i ja lähtemään pakoon esimerkiksi georgian , m i n k t a apsi tarvitsee rutiineja ja kasvun rauhaa, eikä se evakkolapselle ollut mahdollista, kun koko ajan vaihdettiin paikkaa. Silti kukaan ei välttämättä selittänyt edes jälkikäteen, miksi elämä oli niin rauhatonta. o d a n vauva, kun talvisotaa syttyi marras l p s e n t t y k a mastun vahvasti h ä i r i äitinsä, neljän veljensä ja pikkusis s v u pakolaislapsiin. ta viime vuosina sota-aikana syntyneet ja varttuneet ovat alkaneet kokoontua yhteen jakamaan kokemuksiaan ja kirjaamaan muistojaan. Samalla sotalapset, sotaorvot, evakkolapset ja esimerkiksi saksalaisten sotilaiden lapset ovat perustaneet yhdistyksiään. onet ovat jääneet eläkkeelle, ja nytkuussa jonkinlainen tilinteon hetki. Samaan aikaan historiantutkimus on alkanut uudella tavalla kiinnostua arjen historiasta ja muistitiedosta, Marianne Junila selittää muistakin eurooppalaisista maista tuttua ilmiötä. elämässä on 1939 ja hän ensimmäisen he olevansa sodan lapsi 1990-luvun alussa, kun hän lastensuojelualankanssa. isäkehitti itsetuntemustaan hahmotaideterapiassa. ovat peilejä omille muistoilleni, konsa ammattilaisena tuli perässä kar ös tietämys sodan vaikutuksesta lapsen psyykeen on lisääntynyt. Iris Saloranta esimerkiksi oivalsi un seurasin, kuinka huostaanotettujen lasten kasvua oli häiritty, ymmärsin, että meille sodan ajan lapsille oli käynyt samoin. Kuitenkin terve lapsi häiriintyy sodassa, joka on tyhmien aikuisten aikaansaannosta. l o r a n n a l l a i t s e l l ä ä n kerranp slähti l uperheensä v o i m a a k i uja t a a h d i s t u k s e ntämän s minä olent t i jan e r ke i k ko j a j a p o l k i j a l k a a , k u n s i l t i t u n t u i . oli la ena o n n e t t a j a kanssa k u tunnen, että s a u l o . H ä n h e i k u p kanssa. yt kiltteyden kipuja li i esime k si S orannan v ä ryhmiss kesku elutil nähnyt kokenut. m s ä t a i d e t e r p i a ensimmäiseltä evakkomatkaltaa u u k s i s s a evakkoone vjat e t ä ä n juurissa r oni kkasvuna lvoima.jaKun nee tovati slähtökohtaisesti a vaurioituneet,ä onj ahankittavas tkorjaavia i skokemuksia.. Kokemusten jakaminen avar taa,vuoksenrannasta, karja omissa oranta itse on tuottanut kehonsa varhaisesta muistista väkeviä kuvia härkävaunujen tärinästä, pommien jytkeestä, itkevistä mummoista, kaiken kattavasta kaaoksesta. hän muistaa m a h d o l i s e s t lan kannakselta. itoisella h e s t y ä h e t k e ä j aon jäänyt huoli o s s a n e o v a t viipurin laseman,i joss y n t y n e e t . mieleen Katsomalla kuviani vo n l ä pakomat tilaa, j äidistä, homuisti tuo mieleen hyviäkin kokemuksia sota-ajan lapsuudesta, kuten sveitsiläisen sotakummin paketit suomalaisille sotaorvoille - ja tänään ymmärryksen siitä, miksi evakon on niin helppo lähteä vanhasta ja asettua een. Sodan ajan lasten avautuminenhänellä oli ikää neljä vuotta. ole edes sai äitinsä äitiensä sotalapsuudesta kalla kokemuksistaan ja tunnoistaan on auttanut myös jälkipolvia ymmärtämään vanhempiaan. Monet eivätsa hän tienneet isiensä japerässä ryömiä tai -orpoudesta. joka oli lähtenyt hakemaan hevosta aavastinykylapsettarvitsevattietoasodanajanlastenkokemuksista.LassiRämökehottaakinkaikkiasodankokeneitakirjoittamaanmuistelonsaainakinomialastenlapsiaanvarten.Salorantaperääopetustamyöskouluihinjamuistuttaa,ettäsuomalaisillasodankokeneillaonpaljontietoalapsentarpeistakriisienkeskellä. Lapsen on saatava tulla kuulluksi ja ymmärretyksi traumaattisessa tilanteessa. Kaaoksessakin tarvitaan rutiineja ja ravinnon lisäksi läheisyyttä. SODAN LAPSET LUKUINA pakkolähtöjen välissä Saloran rintamalinjan suunnasta. Saloranta junien alta pommisuojaan. vi- ja jatkosodan aikana Suomessa asui 3,5 miljoonaa ihmistä, joista kolmannes oli alle 15-vuotiaita. Alaikäisiä oli sitäkin enemmän, sillä täysi-ikäisyys saavutettiin 21-vuotiaana ja äänioikeus 24-vuotiaana. esten asevelvollisuus alkoi kuitenkin 18-vuotiaana, ja suurin osa vuonna ­ junat 15-vuotiaana, muttaja 0 olivat likaisia, l a s t a pelkäsi, ettei äiti ehdi ajoissa evak nan aisä kaatui jatkosodassaysodassa vammautuneista oli 23-27-vuotiaita. Kaikkia koskeva työvelvollisuus0alkoi 9 5 ahtaita 0 työnteolla ei ollut alaikärajaa.. o d a n a i k n a s y n t i v u o s i t t a i n 6 5 0 0 0 n420000suomalaistajoutuisotienseurauksenajättämäänlopullisestikotinsaKarjalassa,Kuusamossa,Sallassa,PetsamossajaosassaSuomenlahdensaaristoa.Monetlähtivätevakkoonkaksikertaa,koskaolivatjatkosodanaikanapalanneetsuomalaistentakaisinvaltaamillekotiseuduilleen. ja olin kateellinen pikkusiskolle, 1941, ja hänen äitinsä jäi leskenä kokyytiin. osan myös Ruotsiin. Porkkalasta evakuoidut pääsivät palaamaan koteihinsa vuonna 1956. yös Lapin sota vuonna 1945 pakotti tilapäisesti lähes 170 000 suomalaista evakkoon, r v i o l t a u o e t e k o i s a l a sai i huolehtimaan pkolmesta l tyttäres ­ hätäv saia meidät lapset titke kun hän o lnukkua, rämö kertoo.p s i a . tyisesti jatkosodan aikana Suomesta lähetettiin 70 000-80 000 lasta eripituisiksi ajoiksi Ruotsiin, Tanskaan ja myös Norjaan. Noin 10 000 sotalasta jäi pysyvästi uusiin kotimaihinsa. dan seurauksena 55 000-80 000 lasta jäi isättömäksi. Tilastojen mukaan sodassa kuoli myös noin 230 lasta, joista osa neuvostoliittolaisten partisaanien uhreina Suomen itärajalla. k s a l a i s s o t i l a i l l e s y tään, 1 5 0 0 -3 0 0 0 l a s t a keskim s t i mään. i s - S u o m e s s a . N e u v o s t o l i i t t o l a i s v a viimeinen, l ä i200 m ä ä r i s t ä e i o l e t i e t o a . n t y i joista Saloranta oli e r i t y i s e Po h j o n k i e n j ä l ke s t e n kilometrin Sodan lapset keskuudessamme tiina kirkas sota opetti suomalaislapset työteliäiksi ja kilteiksi. vasta nyt he purkavat tuntojaan sodan ajan kokemuksistaan. a s O D A N L A P S E T K E S K U U D E S S A M M E t a o p e t t i s u o m a l a i s l a p s e t t y ö t e l i ä i k s i j a k i l t e i k s i . Va s t a n y t h e p u r k a v a t t u n t o j a a n s o d a n a j a n k o k e m u k s i s t a a n . Saloranta oli parikuukautinen vauva, kun talvisota syttyi marraskuussa 1939 ja hän ensimmäisen kerran lähti perheensä kanssa evakkoon Vuoksenrannasta, Karjalan kannakselta. Toisella pakomatkalla hänellä oli ikää neljä vuotta. kkolähtöjen välissä Salorannan isä kaatui jatkosodassa vuonna 1941, ja hänen äitinsä jäi leskenä huolehtimaan kolmesta tyttärestään, joista Saloranta oli keskimmäinen. Kun nyt katson televisiosta esimerkiksi Georgian sotaa, samastun vahvasti pakolaislapsiin. He ovat peilejä omille muistoilleni, ja tunnen, että tämän minä olen nähnyt ja kokenut. e l e e n o n j ä ä ny t h u o l i ä i d i st ä , j o ka o l i l ä h te ny t h a ke m a a n h evo st a r i n t a m a l i n j a n s u u n n a st a . S a l o ra n t a p e l kä s i , e tte i ä i t i e h d i a j o i ss a eva k ko k y y t i i n . H ä t ä s a i m e i d ä t l a p s e t i t k e m ä ä n . yös Lassi Rämö joutui viisivuotiaana jättämään kotinsa Muolaassa ja lähtemään pakoon äitinsä, neljän veljensä ja pikkusiskonsa kanssa. Isä tuli perässä karjan kanssa. simmäiseltä evakkomatkalta hän muistaa Viipurin aseman, jossa hän sai äitinsä perässä r yömiä junien alta pommisuojaan. Junat olivat ahtaita ja likaisia, ja olin kateellinen pikkusiskolle, kun hän sai nukkua, Rämö kertoo. imeinen, 200 kilometrin evakkotaival kesällä 19 4 4 taittui kävellen kymmenessä päivässä. To i s e n a y ö n ä p e l o t t i , k u n n u k u i m m e a v o i m e l l a m ä n t y k a n k a a l l a s o t a t o i m i e n l ä h e i s y y d e s s ä . M u u t o i n o l i k y l l ä t u r v a l l i n e n o l o . i t i e n t a a k k a d a n a i ka n a l a p s e t p e l kä s i vä t i s ä n s ä j a va r s i n k i n ä i t i n s ä hy v i nvo i n n i n p u o l e st a , t u t k i j a M a r i a n n e J u n i l a O u l u n y l i o p i sto n h i sto r i a n l a i to k s e l t a ku va a . Ve n ä l ä i n e n p o m m i k o n e o l i p i e n i m u r h e s e n r i n n a l l a , e t t ä ä i d i l l ä a s i a t n ä y t t i v ä t o l e v a n h y v i n e i k ä h ä n e l l e k ä y n y t k u i n k a a n . apselle oli esimerkiksi tärkeää, kuinka äiti vastaanotti tiedon isän kaatumisesta rintamalla. L a p s e t e i v ä t k e s t ä n e e t , j o s ä i t i e i k e s t ä n y t . tirintama eli naisten varassa, ja henkinen jaksaminen arkisen raadannan lisäksi kysyi voimia. Vahvan suomalaisnaisen myyttiä ei silti helposti murrettu, Junila toteaa. Kaupungeissa yksinhuoltajan oli ratkaistava joka päivä, kuinka hankkia ruokaa, mihin lapset laitetaan kauppareissun ajaksi tai mitä sitten, kun lapsille tulee ruokajonossa vessahätä, nälkä ja päiväuniaika. k s i o s a l l e ä i d e i s t ä l a p s e n l ä h e t t ä m i n e n R u o t s i i n o l i h y v ä j a t u r v a l l i n e n r a t k a i s u . S i e l l ä s a i a i n a k i n h u o l e n p i t o a j a r u o k a a . ien kiinnittyminen työntekoon ja arkihuoliinsa jätti lapsille myös runsaasti luppoaikaa vailla aikuisen valvovaa silmää. Suurimmissa kaupungeissa se näkyi nuorisorikollisuuden kasvuna. O u l u s s a n u o r i m m a t r i ko k s e n t e k i j ä t o l i v a t k a n s a ko u l u i k ä i s i ä , j a h e i d ä n h ä i r i ö k ä y t t ä y t y m i s e s t ä ä n o l t i i n y l e i s e s t i h u o l e s t u n e i t a , J u n i l a ke r t o o . saalta lapset osallistuivat itsekin sotaponnisteluihin sotilaspoikina, pikkulottina tai työvelvollisina. Muutoinkin monet muistavat sota-ajan lapsuutensa kulta-aikana. Metsät olivat täynnä bunkkereita, korsuja, aseita, ammuksia ja kaatuneiden ruumiita. Ne tietenkin inspiroivat pikkupoikien leikkejä, Karjalan kannakselle jatkosodan aikana palannut Lassi Rämö kertoo. ä n s e l v i s i l e i k e i s t ä ä n k u i t e n k i n v a m m o i t t a , p ä i n v a s t o i n k u i n m o n e t m u u t l a p s e t . a i k e n e m i n e n k u l t a a dan jälkeen Suomi ryhtyi jälleenrakentamaan ja maksamaan sotavelkojaan Neuvostoliitolle. Luovutettujen alueiden evakot asutettiin myös pikaisesti uusille paikkakunnille, ja katse suunnattiin tiukasti eteenpäin. o d a s t a j a s e n s e u r a u k s i s t a e i j o u d e t t u p u h u m a a n , a i n a k a a n s u u r e e n ä ä n e e n . E s i m e r k i k s i L a p i ss a va i n i l o i tt i i n , e tt ä y l i p ä ä t ä ä n p ä ä st i i n kot i i n , j a k a i k k i s ot a a n l i i tt y vä h a l u tt i i n u n o h t a a , M a r i a n n e J u n i l a ku va a . y ö o l i k i n s u o m a l a i s t e n o n n i , j o k a t ä n ä ä n u u p u u m o n i e n ko n f l i k t i a l u e i d e n s i v i i l e i l t ä . H e e i v ä t s a a k i i n n i a r j e s t a , e i k ä e l ä m ä m e n e e t e e n p ä i n , J u n i l a t o t e a a . o d a s t a v a i e t t i i n m y ö s p o l i i t t i s i s t a s y i s t ä . arjalaiset halusivat sopeutua ja tehdä itsensä mahdollisimman pian hyväksytyiksi, vaikka he olivatkin elävä muistutus hävityistä sodista. Tulehtuneen haavan päälle laitettiin vain laastaria, Iris Saloranta toteaa. odan käyneet miehet tapasivat kuitenkin kokoontua kertaamaan kokemuksiaan, usein viinan voimalla. s s i R ä m ö m u i s t a a k i n k u u n n e l l e e n s a p i k k u p o i k a n a s o d a s t a p a l a n n e i d e n m i e s t e n j u t t u j a To i j a l a n a s e m a l l a h e t i s y k s y l l ä 19 4 4 . S e o l i h u r j a a a i k a a . nila muistuttaa, että sodasta puhuminen oli erityisen vaikeaa, jos omat kauhukokemukset ja niiden aiheuttama ahdistus eivät sopineet osaksi suomalaista sodasta selviytymisen sankaritarinaa. Miesten pahan olon seuraukset kannettiin kotona, ja har va nainen tunnusti, että sodasta palasi täydellinen raunio. y ö s l a p s e t s a i v a t kmaailmankuva o n , v i i n a a n t a i m u u t o i n o m i i n m a a i l m o i h i n s a p a e n n e i d e n v a n h e m p i e n s a h e n k i s e s t ä p o i s s a o l o s t a . ä r s i ä työ n te ko olivat jo sodan aikana oppineet olemaan poissa aikuisten jaloista ja säästämään entuudestaan rasittuneet aikuiset omilta huoliltaan. Varsinkin sota- ja evakkolapset osasivat miellyttää vieraita ihmisiä, jotta heidät huolittaisiin sijaisperheisiin tai kotimajoitukseen. H y v ä l a p s i o l i r e i p a s j a t o t t e l e v a i n e n e i k ä k y s e l l y t t u r h i a , J u n i l a k u v a a . alle sotalapsista myös paluu oli vaikeaa, koska he olivat ehtineet vieraantua vanhemmistaan ja äidinkielestään. Sotaorvot sitä vastoin kantoivat vastuuta perheestään - usein omien tarpeidensa kustannuksella. Monet sodan ajan lapset ovat kipuilleet kiltteyttään koko ikänsä mutta halunneet silti romantisoida tarinansa osaksi reippaan lapsen tarinaa, Saloranta tietää. n k u i t e n k i n m u i s t u t t a a , e t t e i p i e n e l l ä l a p s e l l a o l e v i e l ä s a n o j a ko ke m u k s i l l e e n , m i n k ä t a k i a h ä n o l i s i t a r v i n n u t a i k u i s e n s e l i t t ä v ä ä t u ke a . i i mäinen. a ­ kunn nyt katson televisiosta myös lassi rämö joutui vii K sivuotiaana jättämään kotinsa evakkotaival kesällä 1944 taittui i r k kävellen kymmenessä päivässä. 10
• ­ toisena yönä pelotti, kun nu kuimme avoimella mäntykankaalla sotatoimien läheisyydessä. muutoin oli kyllä turvallinen olo. äitien taakka Sodan aikana lapset pelkäsivät isän sä ja varsinkin äitinsä hyvinvoinnin puolesta, tutkija marianne junila oulun yliopiston historian laitokselta kuvaa. ­ venäläinen pommikone oli pieni murhe sen rinnalla, että piti varmis taa että äidillä asiat oli hyvin eikä hänelle käynyt kuinkaan. lapselle oli esimerkiksi tärkeää, kuinka äiti vastaanotti tiedon isän kaatumisesta rintamalla. ­ lapset eivät kestäneet, jos äiti ei kestänyt. kotirintama eli naisten varassa, ja henkinen jaksaminen arkisen raadan nan lisäksi kysyi voimia. vahvan suo malaisnaisen myyttiä ei silti helposti murrettu, junila toteaa. ­ kaupungeissa yksinhuoltajan oli ratkaistava joka päivä, kuinka hankkia ruokaa, mihin lapset laitetaan kaup pareissun ajaksi tai mitä sitten, kun lapsille tulee ruokajonossa vessahätä, nälkä ja päiväuniaika. Siksi osalle äideistä lapsen lähet täminen ruotsiin oli hyvä ja turvalli nen ratkaisu. ­ Siellä sai ainakin huolenpitoa ja ruokaa. äitien kiinnittyminen työntekoon ja arkihuoliinsa jätti lapsille myös runsaasti luppoaikaa vailla aikuisen valvovaa silmää. Suurimmissa kau pungeissa se näkyi nuorisorikollisuu den kasvuna. ­ oulussa nuorimmat rikoksen tekijät olivat kansakouluikäisiä, ja heidän häiriökäyttäytymisestään oltiin yleisesti huolestuneita, junila . kertoo. toisaalta lapset osallistuivat itse kin sotaponnisteluihin sotilaspoikina, pikkulottina tai työvelvollisina. muu toinkin monet muistavat sotaajan lapsuutensa kultaaikana. ­ metsät olivat täynnä bunkke reita, korsuja, aseita, ammuksia ja kaatuneiden ruumiita. ne tietenkin inspiroivat pikkupoikien leikkejä, karjalan kannakselle jatkosodan ai kana palannut lassi rämö kertoo. hän selvisi leikeistään kuitenkin vammoitta, päinvastoin kuin monet muut lapset. vaikeneminen kultaa Sodan jälkeen Suomi ryhtyi jälleen rakentamaan ja maksamaan sotavel kojaan neuvostoliitolle. luovutettu jen alueiden evakot asutettiin myös Sodasta vaiettiin myös poliittisista syistä. ­ karjalalaiset halusivat sopeutua ja tehdä itsensä mahdollisimman pian hyväksytyiksi, vaikka he olivatkin elävä muistutus hävityistä sodista. tulehtuneen haavan päälle laitettiin vain laastaria, iris Saloranta toteaa. Sodan käyneet miehet tapasivat kokoontua kertaamaan kokemuksi aan, usein viinan voimalla. lassi rämö muistaakin kuunnel leensa pikkupoikana sodasta palan neiden miesten juttuja toijalan ase malla heti syksyllä 1944. ­ Se oli hurjaa aikaa. junila muistuttaa, että sodasta puhuminen oli erityisen vaikeaa, jos omat kauhukokemukset ja niiden aiheuttama ahdistus eivät sopineet osaksi suomalaista sodasta selviyty miesten pahan olon seuraukset kannettiin kotona. harva nainen tunnusti, että sodasta palasi täydellinen raunio. pikaisesti uusille paikkakunnille, ja katse suunnattiin tiukasti eteenpäin. Sodasta ja sen seurauksista ei jou dettu puhumaan, ainakaan suureen ääneen. ­ esimerkiksi lapissa vain iloit tiin, että ylipäätään päästiin kotiin, ja kaikki sotaan liittyvä haluttiin unoh taa, marianne junila kuvaa. työ olikin suomalaisten onni, joka tänään uupuu monien konfliktialuei den siviileiltä. ­ he eivät saa kiinni arjesta, eikä elämä mene eteenpäin, junila to teaa. misen sankaritarinaa. ­ miesten pahan olon seuraukset kannettiin kotona. harva nainen tun nusti, että sodasta palasi täydellinen raunio. myös lapset saivat kärsiä työn tekoon, viinaan tai muutoin omiin maailmoihinsa paenneiden vanhem piensa henkisestä poissaolosta. he olivat jo sodan aikana oppi neet olemaan poissa aikuisten ja loista ja säästämään entuudestaan rasittuneet aikuiset omilta huoliltaan. varsinkin sota ja evakkolapset osasi vat miellyttää vieraita ihmisiä, jotta plan / alf berg . maailmankuva 11
• O D A N L A P S E T o t a o p e t t i s u o m a l a i s l a p s e t t y ö t e l i ä i k s i j a k i l t e i k s i . V a s t s S a l o r a n t a o l i p a r i k u u k a u t i n e n v a u v a , k u n t a l v i s o t a s y t t y i m a r r a s k u u s s a 19 3 9 j a h ä n e n s i m m ä i s e n k e r r a n l ä h t i p a k ko l ä h t ö j e n vä l i s s ä S a l o r a n n a n i s ä k a a t u i j a t ko s o d a s s a v u o n n a 19 41, j a h ä n e n ä i t i n Kun nyt katson televisiosta esimerkiksi Georgian sotaa, samastun vahvasti pakolaislapsiin. i e l e e n o n j ä ä n y t h u o l i ä i d i s t ä , j o k a o l i l ä h t e n y t h a k e m a a n h e v o s t a r i n t a H ä t ä s a i m e i d ä lapSet SodaSSa y ö s L a s s i R ä m ö j o u t u i v i i s i v u o t i a a n a j ä t t ä m ä ä n ko t i n s a M u o l a a s s a j a l ä h t e m ä ä n p a ko n s i m m ä i s e l t ä e v a k k o m a t k a l t a h ä n m u i s t a a V i i p u r i n a s e m a n , j o s s J u n a t o l i v a t a h t a i t a j a l i k a i s i a , j a o l i n k a t e e l l i i i m e i n e n , 2 0 0 k i l o m e t r i n e v a k k o t a i v a l k e s ä l l ä T o i s e n a y ö n ä p e l o t t i , k u n n u k u i m m e a v o i m e l l a m ä n t y k a n k a a l l a i t i e n o d a n a i k a n a l a p s e t p e l k ä s i v ä t i s ä n s ä j a v a r s i n k i n ä i t i n s ä h y v i n v o i n n i n p u V e n ä l ä i n e n p o m m i k o n e o l i p i e n i m u r h e s e n r i n n a l l a , e t t ä ä i d a p s e l l e o l i e s i m e r k i k s i t ä r k e ä ä , k u i n k a ä i t i L a p s e t e i v ä t k e s t ä n e e t , o t i r i n t a m a e l i n a i s t e n va r a s s a , j a h e n k i n e n j a k s a m i n e n a r k i s e n r a a d a n n a n l i s ä k s i k y Kaupungeissa yksinhuoltajan oli ratkaistava joka päivä, kuinka hankkia ruokaa, mihin lapset laitetaan i k s i o s a l l e ä i d e i s t ä l a p s e n l ä h e t t ä m i n e n S i e l l ä s a i a i n a k i n tien kiinnittyminen työntekoon ja arkihuoliinsa jätti lapsille myös runsaasti luppoaikaa vai O u l u s s a n u o r i m m a t r i k o k s e n t e k i j ä t o l i v a t k a n s a k o u l u i k ä i s i ä , j a h e i d ä o i s a a l t a l a p s e t o s a l l i s t u i v a t i t s e k i n s o t a p o n n i s t e l u i h i n s o t i l a s p o i k i n a , p i k k u l o t t i n a Metsät olivat täynnä bunkkereita, korsuja, aseita, ammuksia ja kaatuneiden ruumiita. Ne tietenkin ä n s heidät huolittaisiin sijaisperheisiink eperustaneet yhdistyksiään. k u i tkehonsa kvarhaisesta muistista vä m o i t e l v i s i l e i i s t ä ä n e n i n v a m a i k e n e m i n e odan jälkeen Stai kotimajoitukseen. l e e n r a k e n t a m a a n ­ monet ovat jääneet eläkkeel k o jkeviä kuvia v o s t o l i i t o l l e . tärinäs u t e t t u j e n uomi ryhtyi jäl ja maksamaan sotavel aan N e u härkävaunujen Luov o d a s t a j a s e n s e u r a u k s i s t a e i j o u d e E s i m e r k i k s ­ hyvä lapsi oli reipas ja a i n i L a p i s s a v totte i o t i i n , e t t ä y ä t ä ä n p ä ä s i i n i le,l ja inytt elämässä on jonkinlainenl i i ptä, äpommieno jytkeestä,t itkevistä kno t i ä n n, y ö o l i k i n s u o m a l a i s t e n o n n , j k a t ä ä H e i v ä t s a k a r j e t a Samaan n t i i levainene eikä kysellyt turhia, mari a vtilinteon hetki. e i i t n aikaan his i mummoista, skaiken ,kattavasta ye i ö k ä s o d a s t a a i n m Karjalaiset halusivat sopeutua ja tehdä itsensä mahdollisimman pian hyväksytyiksi, vaikka he olivatkin e o d a n k anne junila e t ä y n e kuvaa. m i e h e t toriantutkimus on salkanut uudella t a p a i v a t kkaaoksesta.n k i n u i t e k o k o o n t u a s s i R ä m ö m u i s t a a k i n k u u n n e l l e e n s a p i k k u p o i k a n a s o d a s t a p a l a osalle sotalapsistaS myös paluu tavalla kiinnostua arjen historiasta o ­ katsomalla kuviani voin lä e l i nila muistuttaa, että sodasta puhuminen oli erityisen vaikeaa, jos omat kauhukokemukset ja M i e s t e noli vaikeaa, koska he olivat n p a h a n o l o ehti sjae muistitiedosta, t u r a u k s e mariannea junilae t hestyä hetkeäkjaotilaa, jossa ne ovat a k n n t i i n t o n a , j h a r y ö s l a p s e t s a i v a t k ä r s i ä t y ö n t e k o o n , v i i n a a n t a i m u u t o i n o m i e o l i v a t j o s o d a n neet n vieraantua vanhemmistaan a iselittää muistakin jeurooppalaisista n t umahdollisesti i t t u n e e t a i k u i s e t o m i l t a h u o l i l t a aika a oppineet olemaan poissa kuisten jaloista a säästämään e u d e s t a a n r a s syntyneet. H y v ä l a p s i o l i r e i p a s j a t o t t e l e v a i salle s o t a l a p s i sjaa äidinkielestään.u Sotaorvot i sitä a , maista tuttua ilmiötä. t t myös palu oli va kea koska he oliva ehtineet v i ekehomuisti v a n h emieleen a hy j a raantua t äidinki tuo m m i s ma u n t a M o n e t s o d a n a j a n l a p s e t o v a t k i p u i l l e e t k i l t t e y t t ä ä n k o k o i k ä n s ä t h a l u n ä n k u i t e n k i n m u i s t u t t a a , e t t e i p i e n e l l ä l a p s e l l a o l e v i e l ä s a n o j a k o k Lapsi t a r v i t s evastoin i ikantoivat vastuuta per h a a , myösä tietämys v a k k o l vaikutuk o viäkinm akokemuksia k sotaajan e rut neja ja kasvun rau eik se e sodan a p s e l l e llut hdollista, un koko ajan va o d a n l a p s e n lapsuudesta, k o k e m k s i a a n j a k s t a v i i m e v u o s i n aheestään k auseinyomienetarpeident u n sestaolapsenl k a n e e t k oon o n t u a y h t e e n j a k a m a a n kuten u sveitsiläisen i r j a a m a a n m sota-ai na s ntyne t ja var t eet v a t a psyykeen k o lisäänty M o n e t ovat j ä ä n e e t e l ä k ke e l l e , j a ny t e l ä m ä ss ä o n j o n k i n l a i n e n t i l i n te o n h e t k i . S a m a a n a i ka a n h i sto r i a n t u t k i m u s o n a l ka n u t u u d y ö s t i e t ä m y s s osaakustannuksella. s t a l a p s e n p s y y nyt. n o n l i s ä ä n t y n y t . I r oival a l osotakummin e r k i k s i suomalaisillee v a n s a s o d d n vaikutukse k e e iris Saloranta esimerkiksi i s S r a n t a e s i m paketit o i v a l s i o l Kun seurasin, kuinka huostaanotettujen lasten kasvua oli h ä i r i t t y, ymmärsin, että meille sodan ajan laps a l o r a n n a l l a i t s e l ä ä n l i l a e n a u o n lapsi t a j a v o i m a a k u k u t ymmärh d i s t u k s a ­ monetl sodan ajanolapset ovat p s si olevansal sodan n e t 1990luvun sotaorvoille ja i tänään a y t k i l t t e y d e n k i p u j a l i e v i t e t ä ä n e s i m e r k i k s i S a l o r a n n a n K o k e m u s t ekipuilleet k a m i n e n koko v a r t a a alussa, akun hän ilastensuojelualan s s ryksen siitä, miksi vevakon ono niin a . n j a kiltteyttään a ikänsä , j o m s s a j u u r i a o n k a s u n v i m K u n a l o r a n t a i t s e o n t u o t t a n u t k e h o n s a v a r h a i s e s t a m u i s t i s t a v ä k e v i ä k u v i a h ä r k ä v a u n u K a t s o m a halunneet silti romantisoida n ammattilaisena i kehitti itsetunte e helppo lähteä vanhasta tja kasettua l a k u i a i v n l ä h s t y ä h e e ä j a mutta l sota-ajan lapsuudesta, kutenvsveitsiläisen sotakummin paketit o homuisti tuo mieleen hyviäkin kokemuksia suomalaisille sotaorvoille - ja tänään ymmärryksen siitä, miksi evakon on niin helppo lähteä vanhasta ja aset staavasti nykylapset tarvitsevat tietoa sodan ajan lasten kokemuksista. Lassi Rämö kehottaakin kaikkia sodan kokeneita kirjoittamaan muistelonsa ainakin omia l lapsen s i L a p s e n o n tarinansaa osaksi treippaan k u u l l u k mustaan hahmotaideterapiassa. s a a t va u l l a j a y m m ä r r e t y k s i t r auuteen. t t i s e s s a u m a a t i l a n t e e s s a . K a a lvija jatkosodan aikana Suomessa asui 3,5 miljoonaa ihmistä, joista kolmann i l 1 ai Sodan ajanv e sm moalavautuminen - o u io t i 2 3t-a2. lasten u t uanl e e s t a 5 v l iesten a s e v e l v tarinaa,uSalorantai tietää. t e n k i n ollisu s alko kui 1 8 - v ­ okuna seurasin, kuinka i n u tia na, ja s u u r huoss a o sodassa a i o d a n a i k a n a s y n t y i v u o s i t t kokemuksistaan , tunnoistaan o hän kuitenkin s e u ra u k s e n ettei ä ä n l o p u l l i s e st ko t i n s a K a r j a l a a , o i n 420 0 0 0 s u o m a l a i st a j o u t u i s o t i e nmuistuttaa, a j ä t t ä mtaanotettujeni lasten kasvuass oli Ku u s a m o ss a , S a l l a ss aja Pe t s a m o ss a j aon s a ss a S u o m e n yös Lapin sota vuonna 19 45 pakotti tilapäisesti lähes 17 0 000 suomalaista evakkoon, r v i pienellä lapsella ole vielä sanoja o l t a p o l e t v häiritty, ymmärsin, u että meille so auttanut myös jälkipolvia ymmär e ityisesti jatkosodan aikana Suomesta lähetettiin 70 000-80 000 lasta eripituisiksi ajoiksi R odan seurauksena 55 0 0-80 0 0 sta j i i s oli ö m ä k s i . T stoje mukaan sod ssa kokemuksilleen, 0minkä takia0 hän l a dan ajanälapsille ä t tkäynyt samoin. i l atämäännvanhempiaan. monetaeivät k u o l i m a k s a l a i s s o t i l a i l l e s y n t y i 1 5 0 0 - 3 0 0 0 l a s t a e r i t y i s e s t i P o h j o i s - S u o k ä y n e e t m i e h e t t a p a s i v a t k u i t e n k i n k o k o o n t u R ä m ö m u i s t a a k i n k u u n n e l l e e n s a p i k k u p o i k a n a s o d a s t a p a l a S e o l i nila muistuttaa, että sodasta puhuminen oli erityisen vaikeaa, jos omat kauhukokemukset ja M i e s t e n p a h a n o l o n s e u r a u k s e t k a n n e t t i i n k o t o n a , j a h a r y ö s l a p s e t s a i v a t k ä r s i ä t y ö n t e k o o n , v i i n a a n t a i m u u t o i n o m i e olivat jo sodan aikana oppineet olemaan poissa aikuisten jaloista ja säästämään entuudestaan rasittuneet aikuiset omilta huolilta H y v maailmankuva p s i ä l a o l i r e i p a s j a t o t t e l e v a i salle sotalapsista myös paluu oli vaikeaa, koska he olivat ehtineet vieraantua vanhemmistaan ja äidinki M o n e t s o d a n a j a n l a p s e t o v a t k i p u i l l e e t k i l t t e y t t ä ä n k o k o i k ä n s ä m u t t a h a l u n ä n k u i t e n k i n m u i s t u t t a a , e t t e i p i e n e l l ä l a p s e l l a o l e v i e l ä s a n o j a k o k Lapsi tarvitsee rutiineja ja kasvun rauhaa, eikä se evakkolapselle ollut mahdollista, kun koko ajan va o d a n a s s i 12 kuva: plan / alf berg olisi tarvinnut aikuisen selittävää kuitenkin terve lapsi häiriintyy ole edes tienneet isiensä ja äitiensä sodassa, joka on tyhmien aikuisten sotalapsuudesta tai orpoudesta. itukea. i n a O D A N S E T ­i lapsi starvitseea rutiineja l ja p aikaansaannosta.ö t Le l i ä i Ak s i P vastaavasti nykylapset tarvitse o t a o p e t t u o m l a i s a s e t t y j a k i l t e i k s i . V a s t s S a l o r a n t a o l i p a r i k u u k a u t i n e n v a u v a , k u n t a l v i s o t a s y t t y i m a r r a s k u u s s a 19 3 9 j a h ä n e n s i m m ä i s e n k e r r a n l ä h t i p Salorannalla j itsellään d a s lap v u otietoa sodan4 ajan lasten koke e n vat n n a a k k o l ä h t ö j e n kasvun s s ä v ä l i rauhaa, Seikä sea evakkolap s ä a l o r n n a n i k a a t u i a t k o s o oli s a 19 1, j a h ä n ä i t i n Kun nyt katson televisiosta esimerkiksi Georgian sotaa, samastun vahvasti pakolaislapsiin. i e l e e n o n selle ollut t j ä ä n y mahdollista, kun ä koko s t sena luonnetta jaovoimaa l kiukutan y muksista.klassiarämö kehottaakin a h u o l i i d i ä , j o k a l i ä h t e t h a e m a n h e v o s t r i n t a H ä t ä s a i m e i d ä y ö s L a s s i R ä m vaihdettiinupaikkaa. sSiltiu ku i a a n a j o u t i v i i i v o t j ä t t ä m ä ä hän k o t i n s a M u o sodan j a ä h t e m p a ko ajan ö ahdistuksensa ulos. n heitti ku kaikkial a a s s a kokeneital kirjoittaä ä n n s i m m ä i s e l t ä e v a k k o m a t k a l t a h ä n m u i s t a a V i i p u r i n a s e m a n , j o s s J u n a t kaan o lvälttämättä selittänyttedes t a a j a i k a i s i a a o i n k ei i v a2 t 0 0 a h k ii l perkeikkoja ja polkil jalkaa, kun silti , k maan j muistelonsal lainakin omiaa ts eä e l l l l äi i i m e i n e n , o m e t r i n e v a k o t a i v a k e T o i s e n a y ö n e l o t t , k u n n u k u i m m e a v o i m e l l a m jälkikäteen,ä miksi pelämä oli iniin i tuntui. lastenlapsiaan varten. ä n t y k a n k a a l l a i t e n o d a n a i k a n a l a p s e t p e l k ä s i v ä t i s ä n s ä j ä i t i n s o i n n i p u kiltteyden a m vlievitetään i n e nSaloranta nä n a lh l y av , i n v myös t ä n kipujau ar rhs ei n k s V e n ä l ä i nrauhatonta. o m m i k o n e e n p o l i nytp i e n i r i perää opetusta e t ä i d a p s e l l e o l i e s i m e r k i k s i t ä r k e ä ä , k u i n k a ä i t i esimerkiksi Salorannant vetämissä kouluihin ja muistuttaa,ä että suo e t , L a p s e t e i v ä k e s t n e o t i r i n t a m a e l i n a i s t e n va r a s s a , j a h e n k i n e n j a k s a m i n e n a r k i s e n r a a d a n n a n l i s ä k s i k y K a u p u n g e i s s a sodanhlapsen ahäiritty kasvui s t a v a yksin uoltaj n oli ratka joka päivä, k inka ha kia ru kaa, mihin a p pal taideterapiaryhmissä jau keskuste n k malaisillaosodan kokeneilla lon s e t l a i t e t a a n i k s i o s a l l e ä i d e i s t ä l a p s e n l ä h e t t ä m i n e n S i e l ä s i a i n a i jon tietoa lapsen tarpeistak kriisien n vasta viime vuosina l sotaaikana lutilaisuuksissa. a tien kiinnittyminen työntekoon ja arkihuoliinsa jätti lapsille myös runsaasti luppoaikaa vai O u l u s s a n u o r ija varttuneet ovat o k s e n t e k i j ä t m m a t r i k alka ojakaminen avara n keskellä. l u i k ä i s i ä , l i v a t k s a k o u j a h e i d ä syntyneet s a l l i s t u i v a t ­ kokemustenn n i s t e l u i h i n o i s a a l t a l a p s e t o i t s e k i n s o t a p o s o t i l a s p o i k i n a , p i k k u l o t t i n a Metsät olivat täynnä bunkkereita, korsuja, aseita, ammuksia ja kaatuneiden ruumiita. Ne tietenkin ä n s neet kokoontua yhteen jakamaank etaa, ja omissa juurissa on kasvun i t e­ lapsen on saatava tulla a m m o i t e l v i s i l e i i s t ä ä n k u n k i n v kuul a i k e n e m i n voima. a kun anes a m a a lähtökohtai k o jluksi jaNymmärretyksio traumaatti u t e t t uej e n odan jälkeen Skokemuksiaan ja kirjaamaan k e n t a m a a n uomi ryhtyi j ä l l e e n r a muis j m k ovat n sotavel aan euvostoliit lle. Luov o d a s t a j a s e n s e u r a u k s i s t a e i j o u d e tojaan. Samalla ssotalapset, a sota sesti vaurioituneet, ont hankittaval i psessat tilanteessa. äkaaoksessakin k o t i i n , E s i m e r k i k s i L a p i s a v i n i l o i t t i i n , e t ä y ä ä ä ä n p ä s t i i n y ö o l i k i n s u o m a l a i s t e n o n n i , j o k a t ä n ä ä n H e e i v ä s a k i i a r e s t a , orvot, evakkolapsett ja esimerkiksi a korjaavia kokemuksia.n n i tarvitaanj rutiineja ja ravinnon li e i k ä o d a s t a v a i e t t i i n m y ö s Karjalaiset h a saksalaisteno sotilaiden lapset ovat i t s e Saloranta ditse i son m a n lusivat s peutua ja tehdä nsä m a h o l l i m tuottanut pian h y v ä läheisyyttä. säksi k s y t y i k s i , v a i k k a h e o l i v a t k i n e
• K E S K U U D E S S A M M t a n y t h e p u r k a v a t t u n t o j a a n s o d a n a j a n k o k e m u k s i s t a a n e r h e e n s ä k a n s s a e v a k k o o n V u o k s e n r a n n a s t a , K a r j a l a n k a n n a k s e l t a . To i s e l l a p a k o m a t k a l l a h ä n e l l ä o l i i k ä ä n e l j ä v u o t t n s ä j ä i l e s ke n ä h u o l e h t i m a a n ko l m e s t a t y t t ä r e s t ä ä n , j o i s t a S a l o r a n t a o l i ke s k i m m ä i n e He ovat peilejä omille muistoilleni, ja tunnen, että tämän minä olen nähnyt ja kokenu m a l i n j a n s u u n n a s t a . S a l o r a n t a p e l k ä s i , e t t e i ä i t i e h d i a j o i s s a e v a k k o k y y t i i t l a p s e t i t k e m ä ä n o o n ä i t i n s ä , n e l j ä n v e l j e n s ä j a p i k k u s i s ko n s a k a n s s a . I s ä t u l i p e r ä s s ä k a r j a n k a n s s s a h ä n s a i ä i t i n s ä p e r ä s s ä r y ö m i ä j u n i e n a l t a p o m m i s u o j a a n n e n p i k k u s i s k o l l e , k u n h ä n s a i n u k k u a , R ä m ö k e r t o o 1 9 4 4 t a i t t u i k ä v e l l e n k y m m e n e s s ä p ä i v ä s s ä a s o t a t o i m i e n l ä h e i s y y d e s s ä . M u u t o i n o l i k y l l ä t u r v a l l i n e n o l o t a a k k o l e s t a , t u t k i j a M a r i a n n e J u n i l a O u l u n y l i o p i s t o n h i s t o r i a n l a i t o k s e l t a k u v a d i l l ä a s i a t n ä y t t i v ä t o l e v a n h y v i n e i k ä h ä n e l l e k ä y n y t k u i n k a a n v a s t a a n o t t i t i e d o n i s ä n k a a t u m i s e s t a r i n t a m a l l a , j o s ä i t i e i k e s t ä n y t s y i v o i m i a . Va hva n s u o m a l a i s n a i s e n m y y t t i ä e i s i l t i h e l p o s t i m u r r e t t u , J u n i l a t o t e a kauppareissun ajaksi tai mitä sitten, kun lapsille tulee ruokajonossa vessahätä, nälkä ja päiväuniaik R u o t s i i n o l i h y v ä j a t u r v a l l i n e n r a t k a i s u h u o l e n p i t o a j a r u o k a a lla aikuisen valvovaa silmää. Suurimmissa kaupungeissa se näkyi nuorisorikollisuuden kasvun n h ä i r i ö k ä y t t ä y t y m i s e s t ä ä n o l t i i n y l e i s e s t i h u o l e s t u n e i t a , J u n i l a k e r t o t a i t y ö v e l v o l l i s i n a . M u u t o i n k i n m o n e t m u i s t a v a t s o t a - a j a n l a p s u u t e n s a k u l t a - a i k a n inspiroivat pikkupoikien leikkejä, Karjalan kannakselle jatkosodan aikana palannut Lassi Rämö kerto t a , p ä i n v a s t o i n k u i n m o n e t m u u t l a p s e t n k u l t a alueiden evakot asutettiin myös pikaisesti uusille paikkakunnille, ja katse suunnattiin tiukasti eteenpäi t t u p u h u m a a n , a i n a k a a n s u u r e e n ä ä n e e n j a k a i k k i s o t a a n l i i t t y v ä h a l u t t i i n u n o h t a a , M a r i a n n e J u n i l a k u v a u u p u u m o n i e n k o n f l i k t i a l u e i d e n s i v i i l e i l t ä e l ä m ä m e n e e t e e n p ä i n , J u n i l a t o t e a a p o l i i t t i s i s t a s y i s t ä lävä muistutus hävityistä sodista. Tu l e h t u n e e n haavan päälle laitettiin vain laastaria, Iris Saloranta totea a k e r t a a m a a n k o k e m u k s i a a n , u s e i n v i i n a n v o i m a l l a n n e i d e n m i e s t e n j u t t u j a T o i j a l a n a s e m a l l a h e t i s y k s y l l ä 1 9 4 4 h u r j a a a i k a a niiden aiheuttama ahdistus eivät sopineet osaksi suomalaista sodasta selviytymisen sankaritarina r v a n a i n e n t u n n u s t i , e t t ä s o d a s t a p a l a s i t ä y d e l l i n e n r a u n i o i n m a a i l m o i h i n s a p a e n n e i d e n v a n h e m p i e n s a h e n k i s e s t ä p o i s s a o l o s t a a a n . Va r s i n k i n s o t a - j a e v a k k o l a p s e t o s a s i v a t m i e l l y t t ä ä v i e r a i t a i h m i s i ä , j o t t a h e i d ä t h u o l i t t a i s i i n s i j a i s p e r h e i s i i n t a i k o t i m a j o i t u k s e e n e n e i k ä k y s e l l y t t u r h i a , J u n i l a k u v a a ielestään. Sotaorvot sitä vastoin kantoivat vastuuta perheestään usein omien tarpeidensa kustannuksell n e e t s i l t i r o m a n t i s o i d a t a r i n a n s a o s a k s i r e i p p a a n l a p s e n t a r i n a a , S a l o r a n t a t i e t ä k e m u k s i l l e e n , m i n k ä t a k i a h ä n o l i s i t a r v i n n u t a i k u i s e n s e l i t t ä v ä ä t u k e ihdettiin paikkaa. Silti kukaan ei välttämättä selittänyt edes jälkikäteen, miksi elämä oli niin rauhatont h ä i r i t t y k a s v m u i sto j a a n . S a m a l l a s ot a l a p s e t , s ot a o r vot , eva k ko l a p s e t j a e s i m e r k i k s i s a k s a l a i ste n s ot i l a i d e n l a p s e t ovat p e r u st a n e e t y h d i sty k s i ä ä della tavalla kiinnostua arjen historiasta ja muistitiedosta, Marianne Junila selittää muistakin eurooppalaisista maista tuttua ilmiöt d a n l a p s i 19 9 0 - l u v u n a l u s s a , k u n h ä n l a s t e n s u o j e l u a l a n a m m a t t i l a i s e n a k e h i t t i i t s e t u n t e m u s t a a n h a h m o t a i d e t e r a p i a s s ille oli käynyt samoin. Kuitenkin terve lapsi häiriintyy sodassa, joka on tyhmien aikuisten aikaansaannost e n s a u l o s . H ä n h e i t t i k u p e talvi i ja k o j a a o l k i j a k a a , k n s t u n t u · r k e k jatkosodan j aikana pSuomessa asui l 3,5 miljoonaau ihmistä, i l t i v e t ä m i s s ä t a i d e t e r a p i a r y h m i s s ä j a k e s k u s t e l u t i l a i s u u k s i s s a n e o v a t l ä h t ö k o h t a i s e s t i v a joista kolmannes toli alle o n u r i o i t u n e e , h a n i t t a v k o r j a a v i a 15vuotiaita. kalaikäisiäaoli sitäkin enemmän, k o k e m u k s i j e n t ä r i n ä s t ä , p o m m i e n j y t k e e s t ä , i t k e v i s t ä m u m m o i s t a , k a i k e n k a t t a v a s t a k a a o k s e s t t i l a a , j o s s a n e o v a t m a h d o l l i s t i s sillä täysiikäisyys saavutettiin 21vuotiaana sja eäänioikeus 24vuoy n t y n e e t ttua uuteen. Sodan ajan lasten avautuminen kokemuksistaan ja tunnoistaan on auttanut myös jälkipolvia ymmärtämään vanhempiaan. Monet eivät ole edes tienneet isiensä ja äitiensä sotalapsuudesta tai -orpoude astenlapsiaan varten. Saloranta perää opetusta myös kouluihin ja muistuttaa, että suomalaisilla sodan kokeneilla on paljon tietoa lapsen tarpeista kriisien keskel tiaana. n n o n o k s e s s a k i n t a r v i t a a n r u t i i n e j a j a r a v i l i s ä k s i l ä h e i s y y t t ä . S O D A N L A P S E T LU KU I N . Alaikäisiä oli sitäkin enemmän, sillä täysi-ikäisyys saavutettiin 21- v u o t i a a n a ja äänioikeus ot n suurinl l u t 2 4 -l v u k ä ir a aj a 7- v u o t i a i t a . Kaikkia koskeva t y ö v e l v o l · i s miesten l k o i l uus a asevelvollisuus ialkoia kuitenkina 18vuotiaana,a ja e i 15 - v u o t a a n , mutt työnteoll o a ai a a i n 6 5 0 0 0 9 5 0 0 0 l a s t a n l a h d e n s a a r i st o a . M o n e t l ä h t i vä t e va k ko o n k a k s i ke r t a a , osa k a o l i vat vammautuneista aoli a l a n n e e t s u o m a l a i st e n t a k akoskevaa m i l l e ko t i s e u d u i l l e e ko s sodassa j at ko s o d a n a i k a n p 23­27vuotiaita. kaikkia i s i nva l t a osan myös Ruotsiin. Porkkalasta evakuoidut pääsivät palaamaan koteihinsa vuonna 195 a k o i s t a o l i l a p i a työvelvollisuus alkoi 15vuotiaana, mutta työnteolla ei ollut alaikä s Ruotsiin, Ta n s k a a n ja myös Norjaan. Noin 10 000 sotalasta jäi pysyvästi uusiin kotimaihins myös noin 230 lasta, joista osa n rajaa. s t o l i i t t o l a i s t e n euvo partisaanien uhreina Suomen itärajall o m e s s a . N e u v o s t o l i i t t o l a i s v a n k i e n j ä l k e l ä i s t e n m ä ä r i s t ä e i o l e t i e t o monet sodan ajan lapset ovat kipuilleet kiltteyttään koko ikänsä mutta halunneet silti romantisoida tarinansa osaksi reippaan lapsen tarinaa. Sodan lapSet lukuina a k e r t a a m a a n k o k e m u k s i a a n , u s e i n v i i n a n v o i m a l l a n n e i d e n m i e s t e n j u t t u j a T o i j a l a n a s e m a l l a h e t i s y k s y l l ä 1 9 4 4 h u r j a a a i k a a niiden aiheuttama ahdistus eivät sopineet osaksi suomalaista sodasta selviytymisen sankaritarina r v a n a i n e n t u n n u s t i , e t t ä s o d a s t a p a l a s i t ä y d e l l i n e n r a u n i o i n m a a i l m o i h i n s a p a e n n e i d e n v a n h e m p i e n s a h e n k i s e s t ä p o i s s a o l o s t a a a n . Va r s i n k i n s o t a - j a e v a k k o l a p s e t o s a s i v a t m i e l l y t t ä ä v i e r a i t a i h m i s i ä , j o t t a h e i d ä t h u o l i t t a i s i i n s i j a i s p e r h e i s i i n t a i k o t i m a j o i t u k s e e n e n e i k ä k y s e l l y t t u r h i a , J u maailmankuva n i l a k u v a a ielestään. Sotaorvot sitä vastoin kantoivat vastuuta perheestään usein omien tarpeidensa kustannuksell n e e t s i l t i r o m a n t i s o i d a t a r i n a n s a o s a k s i r e i p p a a n l a p s e n t a r i n a a , S a l o r a n t a t i e t ä k e m u k s i l l e e n , m i n k ä t a k i a h ä n o l i s i t a r v i n n u t a i k u i s e n s e l i t t ä v ä ä t u k e ihdettiin paikkaa. Silti kukaan ei välttämättä selittänyt edes jälkikäteen, miksi elämä oli niin rauhatont · Sodan aikana syntyi vuosittain 65 000­95 000 lasta. · noini 420 000 suomalaista joutui sotien seurauksena jättämääna K r k K E S K U U D E S S A M M lopullisesti a a n t a n y t h e p u r k a v a t t u n t o j kotinsa karjalassa, kuusamossa,j Sallassa, petsamossa u k s i s t a a n s o d a n a a n k o k e m e r h e e n s ä k a n s s a e v a k k o o n V u o k s e n r a n n a s t a , K a r j a l a n k a n n a k s e l t a . To i s e l l a p a k o m a t k a l l a h ä n e l l ä o l i i k ä ä n e l j ä v u o t t ja s t a n s ä j ä i l e s ke n ä h u o l e h t i m a a n k o l m e osassa Suomenlahden äsaaristoa. imonet lähtivätr evakkoon okaksi k e s k i m m ä i n e t y t t ä r e s t ä n , j o s t a S a l o a n t a l i He ovat peilejä omille muistoilleni, ja tunnen, että tämän minä olen nähnyt ja kokenu m a l i n j a n s u u n n a s t a . S a l o r a n t a p e l ä s i , e t e i ä i i e palanneet j suomalaisten v a k k o k y y t i i a o i s s a e kertaa,k koska olivat tjatkosodan t aikana h d i t l a p s e t i t k e m ä ä n o o n ä i t i n s ä , n e l j ä n v e l j e n s ä j a p i k k u s i s k o n s a kotiseuduilleen. I s ä k a n s s a . t u l i p e r ä s s ä k a r j a n k a n s s takaisinvaltaamille s a h ä n s a i ä i t i n s ä p e r ä s s ä r y ö m i ä j u n i e n a l t a p o m m i s u o j a a n n e n p i k k u s i s k o l l e , k ·u myös lapin sota vuonna 1945 pakotti k k u a , lähes R ä m ö n h ä n s a i n u tilapäisesti 170 000 ä i k eä r s t so äo 1 9 4 4 t a i t t u i k ä v e l l e n k y m m e n e s s ä p v a s o t a t o i m i e n l ä h e i s y y d e s s ä . M u u t o i o l k l l ä u r v a l o l o suomalaista evakkoon, n osan myös iruotsiin.yporkkalasta tevakuoidut l ki n e n t a a k o l e s t a , t u t k i j a M a r i a n n e J u n i l a O u l u n y l i o p i s t o n h i s t o r i a n l a i t o k s e l t a k u v a d i l l ä a s i a t n ä y t t i v ä t o l e v pääsivät palaamaan koteihinsa vuonna ä n e l l e a n h y v i n e i k ä h 1956. k ä y n y t k u i n k a a n v a s t a a n o t t i t i e d o n i s ä n k a a t u m i s e s t a r i n t a m a l l a ·i arviolta puolet evakoista oli lapsia. , j o s ä t i e i k e s t ä n y t s y i v o i m i a . Va hva n s u o m a l a i s n a i s e n m y y t t i ä e i s i l t i h e l p o s t i m u r r e t t u , J u n i l a t o t e a kauppareissun ajaksi tai mitä s i t t e n , · kerityisesti sjatkosodan aikana o k a j o n o s s a un lap ille tulee r u Suomesta lähetettiin 70 t000­80l 000 j a vessahä ä, nä kä päiväuniaik R u o t s i i n o l i h y v ä j a t u r v a l l i n e n r a t k a i s u h u o l e n p i t o a j r k a a lasta eripituisiksi ajoiksi ruotsiin, a tanskaan ja myös norjaan. u noin o lla aikuisen valvovaa silmää. Suurimmissa kaupungeissa se näkyi nuorisorikollisuuden kasvun n h ä i r i ö k ä y t t ä y t y m i s e s t ä ä n o 10 000 sotalasta jäis pysyvästi uusiin o l e s t u n e i t a , l t i i n y l e i e s t i h u kotimaihinsa. J u n i l a k e r t o t a i t y ö v e l v o l l i s i n a . M u u t o i n k i n m o n e t m u i s t a v a t s o t a - a j a n l a p s u u t e n s a k u l t a - a i k a n inspiroivat pikkupoikien leikkejä, Karjalan annaksell atkoso ai ana palann · Sodankseurauksenae 55 j000­80 d aen lastak jäi isättömäksi. u t L a s s i lR äam ö sk eer t o t a , p ä i n v a s t o i n k u i n m o n 000 t m u u tilastojen t p t n k l t mukaan isodassaa kuoli k u n n i noinu 230 lasta,sjoista uosa nneuvostoliit k a s t i a e t e e n p ä i alueiden evakot asutettiin myös pikaisesti uus lle p i k k a myös l l e , ja kat e s un attiin tiu t t u p u h u m a a n , a i n a k a a n s u u r e e n ä ä n e e n j a k a i k k i s o t a a n l i i t t y v ä tolaistenl partisaanien uhreina h t a a , itärajalla.r i a n n e h a u t t i i n u n o Suomen M a J u n i l a k u v a u u p u u m o n i e n k o n f l i k t i a l u e i d e n s i v i i l e i l t ä e l ä m ä m e n e e t e e n syntyi n , J u n i a · Saksalaissotilaille p ä i1 500­3 000 lasta erityisesti lpohjoisSuo t o t e a a p o l i i t t i s i s t a s y i s t ä lävä muistutus hävityistä sodista. T u l e h t u nmessa. h a a v a n een päälle laite tiin vain laastari , Iris neuvostoliittolaisvankient jälkeläisten määristä ei aole tietoa. S a l o r a n t a t o t e a 13
• psen näkökulma aikuisten maailmaan on kantava teema Bo Carpelanin uusimmassa kirjassa Lapsuus (Otava, 2008). Carpelan kuvaa, kuinka aikuisten murheet ja huolenaiheet heijastuvat lapsen elämään ja tu jan tapahtumat sijoittuvat 1930 -luvun Helsinkiin. Päähenkilönä on Davi - poika, jonka elämää seurataan aina talvisodan syttymiseen asti, jolloin hän täyttää 13 vuotta. Davin ajattelussa 1930 -lukua leimanneet talousvaikeudet urettaviakin. Perimmiltään he ovat hauraita, vaikka ensi näkemältä vaikuttavatkin lapsen silmin mahtavilta. He eivät kykene säästämään lasta ahdistuksiltaan tai virheiltään, eivätkä pitämään yllä kuvaa täydellisestä maailmas senkokemusmaailmassamonetaikuistensilminpienetasiatovatjärisyttävänsuuria.MuutotkaupunginosastatoiseenmerkitsevätDavillekokonaanuusiinmaailmoihintutustumista,Helsinginkadutnäyttäytyväthänellemilloinfantastisenkiehtovinajamilloinuhkaavina.KoulutuntuuD pelankorostaakirjassaanjoutilaisuudenmerkitystälapsenelämässä.Henkinenkehitysvaatiihänenmukaansasitä,ettälapsijätetääntarvittaessamyösrauhaan.Davinkasvaminentapahtuukintarinassahyvinitsenäisesti,jopayksinäisyydessäjaosittainmyösvanhemmiltahuomaamatta.Mitävanhemma Carpelan on itse elänyt lapsuutensa 1930 - luvulla Helsingissä, ja kirjassa voidaankin aistia hänen omien elämänkokemustensa kaikuja. Carpelan on haastattelussa todennut kirjan olevan hänelle hyvin henkilökohtainen. Hän korostaa teoksessaan, että van lapSet SodaSSa ulma aikuisten maailmaan on kantava teema Bo Carpelanin uusimmassa kirjassa Lapsuus (Otava, 2008). Carpelan kuvaa, kuinka aikuisten murheet ja huolenaiheet heijastuvat lapsen elämään ja tuo siih jan tapahtumat sijoittuvat 1930 -luvun Helsinkiin. Päähenkilönä on Davi - poika, jonka elämää seurataan aina talvisodan syttymiseen asti, jolloin hän täyttää 13 vuotta. Davin ajattelussa 1930 -lukua leimanneet talousvaikeudet urettaviakin. Perimmiltään he ovat hauraita, vaikka ensi näkemältä vaikuttavatkin lapsen silmin mahtavilta. He eivät kykene säästämään lasta ahdistuksiltaan tai virheiltään, eivätkä pitämään yllä kuvaa täydellisestä maailmas senkokemusmaailmassamonetaikuistensilminpienetasiatovatjärisyttävänsuuria.MuutotkaupunginosastatoiseenmerkitsevätDavillekokonaanuusiinmaailmoihintutustumista,Helsinginkadutnäyttäytyväthänellemilloinfantastisenkiehtovinajamilloinuhkaavina.KoulutuntuuD pelankorostaakirjassaanjoutilaisuudenmerkitystälapsenelämässä.Henkinenkehitysvaatiihänenmukaansasitä,ettälapsijätetääntarvittaessamyösrauhaan.Davinkasvaminentapahtuukintarinassahyvinitsenäisesti,jopayksinäisyydessäjaosittainmyösvanhemmiltahuomaamatta.Mitävanhemma Carpelan on itse elänyt lapsuutensa 1930 - luvulla Helsingissä, ja kirjassa voidaankin aistia hänen omien elämänkokemustensa kaikuja. Carpelan on haastattelussa todennut kirjan olevan hänelle hyvin henkilökohtainen. Hän korostaa teoksessaan, että van a p s u u d e n v a l o psen näkökulma aikuisten maailmaan on kantava teema Bo Carpelanin uusimmassa kirjassa Lapsuus (Otava, 2008). Carpelan kuvaa, kuinka aikuisten murheet ja huolenaiheet heijastuvat lapsen elämään ja tu jan tapahtumat sijoittuvat 1930 -luvun Helsinkiin. Päähenkilönä on Davi - poika, jonka elämää seurataan aina talvisodan syttymiseen asti, jolloin hän täyttää 13 vuotta. Davin ajattelussa 1930 -lukua leimanneet talousvaikeudet urettaviakin. Perimmiltään he ovat hauraita, vaikka ensi näkemältä vaikuttavatkin lapsen silmin mahtavilta. He eivät kykene säästämään lasta ahdistuksiltaan tai virheiltään, eivätkä pitämään yllä kuvaa täydellisestä maailmas senkokemusmaailmassamonetaikuistensilminpienetasiatovatjärisyttävänsuuria.MuutotkaupunginosastatoiseenmerkitsevätDavillekokonaanuusiinmaailmoihintutustumista,Helsinginkadutnäyttäytyväthänellemilloinfantastisenkiehtovinajamilloinuhkaavina.KoulutuntuuD pelankorostaakirjassaanjoutilaisuudenmerkitystälapsenelämässä.Henkinenkehitysvaatiihänenmukaansasitä,ettälapsijätetääntarvittaessamyösrauhaan.Davinkasvaminentapahtuukintarinassahyvinitsenäisesti,jopayksinäisyydessäjaosittainmyösvanhemmiltahuomaamatta.Mitävanhemma Carpelan on itse elänyt lapsuutensa 1930 - luvulla Helsingissä, ja kirjassa voidaankin aistia hänen omien elämänkokemustensa kaikuja. Carpelan on haastattelussa todennut kirjan olevan hänelle hyvin henkilökohtainen. Hän korostaa teoksessaan, että van ulma aikuisten maailmaan on kantava teema Bo Carpelanin uusimmassa kirjassa Lapsuus (Otava, 2008). Carpelan kuvaa, kuinka aikuisten murheet ja huolenaiheet heijastuvat lapsen elämään ja tuo siih jan tapahtumat sijoittuvat 1930 -luvun Helsinkiin. Päähenkilönä on Davi - poika, jonka elämää seurataan aina talvisodan syttymiseen asti, jolloin hän täyttää 13 vuotta. Davin ajattelussa 1930 -lukua leimanneet talousvaikeudet urettaviakin. Perimmiltään he ovat hauraita, vaikka ensi näkemältä vaikuttavatkin lapsen silmin mahtavilta. He eivät kykene säästämään lasta ahdistuksiltaan tai virheiltään, eivätkä pitämään yllä kuvaa täydellisestä maailmas senkokemusmaailmassamonetaikuistensilminpienetasiatovatjärisyttävänsuuria.MuutotkaupunginosastatoiseenmerkitsevätDavillekokonaanuusiinmaailmoihintutustumista,Helsinginkadutnäyttäytyväthänellemilloinfantastisenkiehtovinajamilloinuhkaavina.KoulutuntuuD pelankorostaakirjassaanjoutilaisuudenmerkitystälapsenelämässä.Henkinenkehitysvaatiihänenmukaansasitä,ettälapsijätetääntarvittaessamyösrauhaan.Davinkasvaminentapahtuukintarinassahyvinitsenäisesti,jopayksinäisyydessäjaosittainmyösvanhemmiltahuomaamatta.Mitävanhemma Carpelan on itse elänyt lapsuutensa 1930 - luvulla Helsingissä, ja kirjassa voidaankin aistia hänen omien elämänkokemustensa kaikuja. Carpelan on haastattelussa todennut kirjan olevan hänelle hyvin henkilökohtainen. Hän korostaa teoksessaan, että van v a l psen näkökulma aikuisten maailmaan on kantava teema Bo Carpelanin uusimmassa kirjassa Lapsuus (Otava, 2008). Carpelan kuvaa, kuinka aikuisten murheet ja huolenaiheet heijastuvat lapsen elämään ja tu jan tapahtumat sijoittuvat 1930 -luvun Helsinkiin. Päähenkilönä on Davi - poika, jonka elämää seurataan aina talvisodan syttymiseen asti, jolloin hän täyttää 13 vuotta. Davin ajattelussa 1930 -lukua leimanneet talousvaikeudet urettaviakin. Perimmiltään he ovat hauraita, vaikka ensi näkemältä vaikuttavatkin lapsen silmin mahtavilta. He eivät kykene säästämään lasta ahdistuksiltaan tai virheiltään, eivätkä pitämään yllä kuvaa täydellisestä maailmas senkokemusmaailmassamonetaikuistensilminpienetasiatovatjärisyttävänsuuria.MuutotkaupunginosastatoiseenmerkitsevätDavillekokonaanuusiinmaailmoihintutustumista,Helsinginkadutnäyttäytyväthänellemilloinfantastisenkiehtovinajamilloinuhkaavina.KoulutuntuuD pelankorostaakirjassaanjoutilaisuudenmerkitystälapsenelämässä.Henkinenkehitysvaatiihänenmukaansasitä,ettälapsijätetääntarvittaessamyösrauhaan.Davinkasvaminentapahtuukintarinassahyvinitsenäisesti,jopayksinäisyydessäjaosittainmyösvanhemmiltahuomaamatta.Mitävanhemma Carpelan on itse elänyt lapsuutensa 1930 - luvulla Helsingissä, ja kirjassa voidaankin aistia hänen omien elämänkokemustensa kaikuja. Carpelan on haastattelussa todennut kirjan olevan hänelle hyvin henkilökohtainen. Hän korostaa teoksessaan, että van ulma aikuisten maailmaan on kantava teema Bo Carpelanin uusimmassa kirjassa Lapsuus (Otava, 2008). Carpelan kuvaa, kuinka aikuisten murheet ja huolenaiheet heijastuvat lapsen elämään ja tuo siih jan tapahtumat sijoittuvat 1930 -luvun Helsinkiin. Päähenkilönä on Davi - poika, jonka elämää seurataan aina talvisodan syttymiseen asti, jolloin hän täyttää 13 vuotta. Davin ajattelussa 1930 -lukua leimanneet talousvaikeudet urettaviakin. Perimmiltään he ovat hauraita, vaikka ensi näkemältä vaikuttavatkin lapsen silmin mahtavilta. He eivät kykene säästämään lasta ahdistuksiltaan tai virheiltään, eivätkä pitämään yllä kuvaa täydellisestä maailmas senkokemusmaailmassamonetaikuistensilminpienetasiatovatjärisyttävänsuuria.MuutotkaupunginosastatoiseenmerkitsevätDavillekokonaanuusiinmaailmoihintutustumista,Helsinginkadutnäyttäytyväthänellemilloinfantastisenkiehtovinajamilloinuhkaavina.KoulutuntuuD pelankorostaakirjassaanjoutilaisuudenmerkitystälapsenelämässä.Henkinenkehitysvaatiihänenmukaansasitä,ettälapsijätetääntarvittaessamyösrauhaan.Davinkasvaminentapahtuukintarinassahyvinitsenäisesti,jopayksinäisyydessäjaosittainmyösvanhemmiltahuomaamatta.Mitävanhemma Carpelan on itse elänyt lapsuutensa 1930 - luvulla Helsingissä, ja kirjassa voidaankin aistia hänen omien elämänkokemustensa kaikuja. Carpelan on haastattelussa todennut kirjan olevan hänelle hyvin henkilökohtainen. Hän korostaa teoksessaan, että van psen näkökulma aikuisten maailmaan on kantava teema Bo Carpelanin uusimmassa kirjassa Lapsuus (Otava, 2008). Carpelan kuvaa, kuinka aikuisten murheet ja huolenaiheet heijastuvat lapsen elämään ja tu jan tapahtumat sijoittuvat 1930 -luvun Helsinkiin. Päähenkilönä on Davi - poika, jonka elämää seurataan aina talvisodan syttymiseen asti, jolloin hän täyttää 13 vuotta. Davin ajattelussa 1930 -lukua leimanneet talousvaikeudet urettaviakin. Perimmiltään he ovat hauraita, vaikka ensi näkemältä vaikuttavatkin lapsen silmin mahtavilta. He eivät kykene säästämään lasta ahdistuksiltaan tai virheiltään, eivätkä pitämään yllä kuvaa täydellisestä maailmas senkokemusmaailmassamonetaikuistensilminpienetasiatovatjärisyttävänsuuria.MuutotkaupunginosastatoiseenmerkitsevätDavillekokonaanuusiinmaailmoihintutustumista,Helsinginkadutnäyttäytyväthänellemilloinfantastisenkiehtovinajamilloinuhkaavina.KoulutuntuuD pelankorostaakirjassaanjoutilaisuudenmerkitystälapsenelämässä.Henkinenkehitysvaatiihänenmukaansasitä,ettälapsijätetääntarvittaessamyösrauhaan.Davinkasvaminentapahtuukintarinassahyvinitsenäisesti,jopayksinäisyydessäjaosittainmyösvanhemmiltahuomaamatta.Mitävanhemma Carpelan on itse elänyt lapsuutensa 1930 - luvulla Helsingissä, ja kirjassa voidaankin aistia hänen omien elämänkokemustensa kaikuja. Carpelan on haastattelussa todennut kirjan olevan hänelle hyvin henkilökohtainen. Hän korostaa teoksessaan, että van ulma aikuisten maailmaan on kantava teema Bo Carpelanin uusimmassa kirjassa Lapsuus (Otava, 2008). Carpelan kuvaa, kuinka aikuisten murheet ja huolenaiheet heijastuvat lapsen elämään ja tuo siih jan tapahtumat sijoittuvat 1930 -luvun Helsinkiin. Päähenkilönä on Davi - poika, jonka elämää seurataan aina talvisodan syttymiseen asti, jolloin hän täyttää 13 vuotta. Davin ajattelussa 1930 -lukua leimanneet talousvaikeudet urettaviakin. Perimmiltään he ovat hauraita, vaikka ensi näkemältä vaikuttavatkin lapsen silmin mahtavilta. He eivät kykene säästämään lasta ahdistuksiltaan tai virheiltään, eivätkä pitämään yllä kuvaa täydellisestä maailmas senkokemusmaailmassamonetaikuistensilminpienetasiatovatjärisyttävänsuuria.MuutotkaupunginosastatoiseenmerkitsevätDavillekokonaanuusiinmaailmoihintutustumista,Helsinginkadutnäyttäytyväthänellemilloinfantastisenkiehtovinajamilloinuhkaavina.KoulutuntuuD pelankorostaakirjassaanjoutilaisuudenmerkitystälapsenelämässä.Henkinenkehitysvaatiihänenmukaansasitä,ettälapsijätetääntarvittaessamyösrauhaan.Davinkasvaminentapahtuukintarinassahyvinitsenäisesti,jopayksinäisyydessäjaosittainmyösvanhemmiltahuomaamatta.Mitävanhemma Carpelan on itse elänyt lapsuutensa 1930 - luvulla Helsingissä, ja kirjassa voidaankin aistia hänen omien elämänkokemustensa kaikuja. Carpelan on haastattelussa todennut kirjan olevan hänelle hyvin henkilökohtainen. Hän korostaa teoksessaan, että van lapsuuden valot ja varjot enna angervuori lapsuus ei ole vain auringonpaistetta, vaan siihen ja kasvamisen prosessiin kuuluvat n v a olennaisesti myösl varjot.opimeyst on luonnolpsen näkökulma aikuisten maailmaan on kantava teema Bo Carpelanin uusimmassa kirjassa Lapsuus (Otava, 2008). Carpelan kuvaa, kuinka aikuisten murheet ja huolenaiheet heijastuvat lapsen elämään ja tu jan tapahtumat sijoittuvat 1930 -luvun Helsinkiin. Päähenkilönä on Davi - poika, jonka elämää seurataan aina talvisodan syttymiseen asti, jolloin hän täyttää 13 vuotta. Davin ajattelussa 1930 -lukua leimanneet talousvaikeudet lisena elementtinä läsnä jo virheiltään, eivätkä pitämään yllä kuvaa urettaviakin. Perimmiltään he ovat hauraita, vaikka ensi näkemältä vaikuttavatkin lapsen silmin mahtavilta. He eivät kykene säästämään lasta ahdistuksiltaan tailapsen mielessä. täydellisestä maailmas senkokemusmaailmassamonetaikuistensilminpienetasiatovatjärisyttävänsuuria.MuutotkaupunginosastatoiseenmerkitsevätDavillekokonaanuusiinmaailmoihintutustumista,Helsinginkadutnäyttäytyväthänellemilloinfantastisenkiehtovinajamilloinuhkaavina.KoulutuntuuD pelankorostaakirjassaanjoutilaisuudenmerkitystälapsenelämässä.Henkinenkehitysvaatiihänenmukaansasitä,ettälapsijätetääntarvittaessamyösrauhaan.Davinkasvaminentapahtuukintarinassahyvinitsenäisesti,jopayksinäisyydessäjaosittainmyösvanhemmiltahuomaamatta.Mitävanhemma Carpelan on itse elänyt lapsuutensa 1930 - luvulla Helsingissä, ja kirjassa voidaankin aistia hänen omien elämänkokemustensa kaikuja. Carpelan on haastattelussa todennut kirjan olevan hänelle hyvin henkilökohtainen. Hän korostaa teoksessaan, että van ulma aikuisten maailmaan on kantava teema Bo Carpelanin uusimmassa kirjassa Lapsuus (Otava, 2008). Carpelan kuvaa, kuinka aikuisten murheet ja huolenaiheet heijastuvat lapsen elämään ja tuo siih jan tapahtumat sijoittuvat 1930 -luvun Helsinkiin. Päähenkilönä on Davi - poika, jonka elämää seurataan aina talvisodan syttymiseen asti, jolloin hän täyttää 13 vuotta. Davin ajattelussa 1930 -lukua leimanneet talousvaikeudet urettaviakin. Perimmiltään he ovat hauraita, vaikka ensi näkemältä vaikuttavatkin lapsen silmin mahtavilta. He eivät kykene säästämään lasta ahdistuksiltaan tai virheiltään, eivätkä pitämään yllä kuvaa täydellisestä maailmas senkokemusmaailmassamonetaikuistensilminpienetasiatovatjärisyttävänsuuria.MuutotkaupunginosastatoiseenmerkitsevätDavillekokonaanuusiinmaailmoihintutustumista,Helsinginkadutnäyttäytyväthänellemilloinfantastisenkiehtovinajamilloinuhkaavina.KoulutuntuuD pelankorostaakirjassaanjoutilaisuudenmerkitystälapsenelämässä.Henkinenkehitysvaatiihänenmukaansasitä,ettälapsijätetääntarvittaessahänelleDavinkasvaminentapahtuukintarinassahyvinitsenäisesti,jopayksinäisyydessäjaosittainmyösvanhemmiltahuomaamatta.Mitävanhemma lapsen näkökulma aikuisten edustavat myösrauhaan. samanaikaisesti monet aikuisten silmin pienet asiat Carpelan on itse elänyt lapsuutensa 1930 - luvulla Helsingissä, ja kirjassa voidaankin aistia hänen omien elämänkokemustensa kaikuja. Carpelan on haastattelussa todennut kirjan olevan hänelle hyvin henkilökohtainen. Hän korostaa teoksessaan, että van psen näkökulma aikuisten maailmaan on kantava teema Bo Carpelanin uusimmassa kirjassa Lapsuus (Otava, 2008). Carpelan kuvaa, kuinka aikuisten murheet ja huolenaiheet heijastuvat lapsen elämään ja tu maailmaan on kantava teema jonka kiintymyksen ja ihmetyksen jolloin ovat vuotta. Davin ajattelussa 1930 muutot jan tapahtumat sijoittuvat 1930 -luvun Helsinkiin. Päähenkilönä on Davi - poika, Bo elämää seurataan aina talvisodan syttymiseen asti, kohhän täyttää 13järisyttävän suuria.-lukua leimanneet talousvaikeudet urettaviakin. Perimmiltään he ovat hauraita, vaikka ensi näkemältä vaikuttavatkin lapsen silmin mahtavilta. He eivät kykene säästämään lasta ahdistuksiltaan tai virheiltään, eivätkä pitämään yllä kuvaa täydellisestä maailmas Carpelanin uusimmassa kirjassa teita. aikuiset ovat epätäydellisiä kaupunginosasta toiseen merkitse senkokemusmaailmassamonetaikuistensilminpienetasiatovatjärisyttävänsuuria.MuutotkaupunginosastatoiseenmerkitsevätDavillekokonaanuusiinmaailmoihintutustumista,Helsinginkadutnäyttäytyväthänellemilloinfantastisenkiehtovinajamilloinuhkaavina.KoulutuntuuD pelankorostaakirjassaanjoutilaisuudenmerkitystälapsenelämässä.Henkinenkehitysvaatiihänenmukaansasitä,ettälapsijätetääntarvittaessamyösrauhaan.Davinkasvaminentapahtuukintarinassahyvinitsenäisesti,jopayksinäisyydessäjaosittainmyösvanhemmiltahuomaamatta.Mitävanhemma lapsuus (otava, 2008). Carpelan ja erehtyväisiä, joskus naurettavia vät daville kokonaan uusiin maail Carpelan on itse elänyt lapsuutensa 1930 - luvulla Helsingissä, ja kirjassa voidaankin aistia hänen omien elämänkokemustensa kaikuja. Carpelan on haastattelussa todennut kirjan olevan hänelle hyvin henkilökohtainen. Hän korostaa teoksessaan, että van ulma aikuisten maailmaan on kantava teema Bo Carpelanin uusimmassa kirjassa Lapsuus (Otava, 2008). Carpelan kuvaa, kuinka aikuisten murheet ja huolenaiheet heijastuvat lapsen elämään ja tuo siih jan tapahtumat sijoittuvat 1930 -luvun Helsinkiin. Päähenkilönä on Davi - poika, jonka elämää seurataan aina talvisodan syttymiseen asti, jolloin hän täyttää 13 vuotta. Davin ajattelussa 1930 -lukua leimanneet talousvaikeudet kuvaa, kuinka aikuisten murheet kin. perimmiltään he ovat hauraita, moihin tutustumista, helsingin urettaviakin. Perimmiltään he ovat hauraita, vaikka ensi näkemältä vaikuttavatkin lapsen silmin mahtavilta. He eivät kykene säästämään lasta ahdistuksiltaan tai virheiltään, eivätkä pitämään yllä kuvaa täydellisestä maailmas senkokemusmaailmassamonetaikuistensilminpienetasiatovatjärisyttävänsuuria.MuutotkaupunginosastatoiseenmerkitsevätDavillenäkemältä vaikuttavat ja huolenaiheet heijastuvat lapsen vaikka ensi kokonaanuusiinmaailmoihintutustumista,Helsinginkadutnäyttäytyväthänellemilloinfantastisenkiehtovinajamilloinuhkaavina.KoulutuntuuD kadut näyttäytyvät hänelle milloin pelankorostaakirjassaanjoutilaisuudenmerkitystälapsenelämässä.Henkinenkehitysvaatiihänenmukaansasitä,ettälapsijätetääntarvittaessamyösrauhaan.Davinkasvaminentapahtuukintarinassahyvinitsenäisesti,jopayksinäisyydessäjaosittainmyösvanhemmiltahuomaamatta.Mitävanhemma Carpelan on itse elänyt lapsuutensa 1930 - luvulla Helsingissä, ja kirjassa voidaankin aistia hänen omien elämänkokemustensa kaikuja. Carpelan on haastattelussa todennut kirjan olevan hänelle hyvin henkilökohtainen.milloin teoksessaan, että van elämään ja tuovat siihen mukanaan kin lapsen silmin mahtavilta. he fantastisen kiehtovina ja Hän korostaa a p s tummia sävyjä. u u d e n eivät kykene säästämään lasta ah uhkaavina. koulu tuntuu davista v psen näkökulma aikuisten maailmaan on kantava teema Bo Carpelanin uusimmassa kirjassa Lapsuus (Otava, 2008). Carpelan kuvaa, kuinka aikuisten murheet ja huolenaiheet heijastuvat lapsen elämään ja tu kirjan tapahtumat sijoittuvat distuksiltaan tai virheiltään, eivätkä kaaosmaiselta, sääntöjen ja leimanneet talousvaikeudet jan tapahtumat sijoittuvat 1930 -luvun Helsinkiin. Päähenkilönä on Davi - poika, jonka elämää seurataan aina talvisodan syttymiseen asti, jolloin hän täyttää 13 vuotta. Davin ajattelussa 1930 -lukuakurin urettaviakin. Perimmiltään he ovat hauraita, vaikka ensi näkemältä vaikuttavatkin lapsen silmin mahtavilta. He eivät kykene säästämään lasta ahdistuksiltaan tai virheiltään, eivätkä pitämään yllä kuvaa täydellisestä maailmas 1930luvun helsinkiin. päähenki pitämään yllä kuvaa täydellisestä ummehduttamalta laitokselta. ikä senkokemusmaailmassamonetaikuistensilminpienetasiatovatjärisyttävänsuuria.MuutotkaupunginosastatoiseenmerkitsevätDavillekokonaanuusiinmaailmoihintutustumista,Helsinginkadutnäyttäytyväthänellemilloinfantastisenkiehtovinajamilloinuhkaavina.KoulutuntuuD pelankorostaakirjassaanjoutilaisuudenmerkitystälapsenelämässä.Henkinenkehitysvaatiihänenmukaansasitä,ettälapsijätetääntarvittaessamyösrauhaan.Davinkasvaminentapahtuukintarinassahyvinitsenäisesti,jopayksinäisyydessäjaosittainmyösvanhemmiltahuomaamatta.Mitävanhemma Carpelan on itse elänyt lapsuutensa 1930 - luvulla davipoika, jonka elämää omien elämänkokemustensa kaikuja. Carpelan on haastattelussa todennut kirjan olevan hänelle hyvin henkilökohtainen. Hän korostaa teoksessaan, että van lönä on Helsingissä, ja kirjassa voidaankin aistia hänen maailmasta, jossa hyvä aina voit tovereiden perheet muodostavat ulma aikuisten maailmaan on kantava teema Bo Carpelanin uusimmassa kirjassa Lapsuus (Otava, 2008). Carpelan kuvaa, kuinka aikuisten murheet ja huolenaiheet heijastuvat lapsen elämään ja tuo siih jan tapahtumat sijoittuvat 1930 -luvun Helsinkiin. Päähenkilönä on Davi - poika, jonka elämää seurataan aina talvisodan syttymiseen asti, jolloin hän täyttää 13 vuotta. Davin ajattelussa 1930 -lukua leimanneet talousvaikeudet seurataan aina talvisodan sytty taa pahan. davi joutuu lapsuutensa jännittävän vertailukohdan omaa urettaviakin. Perimmiltään he ovat hauraita, vaikka ensi näkemältä vaikuttavatkin lapsen silmin mahtavilta. He eivät kykene säästämään lasta ahdistuksiltaan tai virheiltään, eivätkä pitämään yllä kuvaa täydellisestä maailmas senkokemusmaailmassamonetaikuistensilminpienetasiatovatjärisyttävänsuuria.MuutotkaupunginosastatoiseenmerkitsevätDavillekokonaanuusiinmaailmoihintutustumista,Helsinginkadutnäyttäytyväthänellemilloinfantastisenkiehtovinajamilloinuhkaavina.KoulutuntuuD miseen asti, jolloin hän täyttää 13 aikana oppimaan myös kuoleman perhettä ja sen itsestäänselvyyksiä pelankorostaakirjassaanjoutilaisuudenmerkitystälapsenelämässä.Henkinenkehitysvaatiihänenmukaansasitä,ettälapsijätetääntarvittaessamyösrauhaan.Davinkasvaminentapahtuukintarinassahyvinitsenäisesti,jopayksinäisyydessäjaosittainmyösvanhemmiltahuomaamatta.Mitävanhemma Carpelan on itse elänyt lapsuutensa 1930 - luvulla Helsingissä, ja kirjassa voidaankin aistia hänen omien elämänkokemustensa kaikuja. Carpelan on haastattelussa todennut kirjan olevan hänelle hyvin henkilökohtainen. Hän korostaa teoksessaan, että van vuotta. davin ajattelussa 1930lu vääjäämättömän läsnäolon elämäs vastaan. arjen kokemukset synnyt psuuden valLapsen näkökulma aikuisten maailmaan on kantava teema Bo Carpelanin uusimmassa kirjassa Lapsuus (Otava, 2008). Carpelan kuvaa, kuinka aikuisten murheet ja huolenaiheet heijastuvat lapsen elämä kua Helsinkiin. Päähenkilönä on Davi - poika, jonka sä. ensimmäiset pelon, pettymyk tävät vuotta. Davin ajattelussa 1930 -lukua leimanneet talousvaikeudet jan tapahtumat sijoittuvat 1930 -luvunleimanneet talousvaikeudet elämää seurataan aina talvisodan syttymiseen asti, jolloin hän täyttää 13 eläviä mielikuvia ympäristö urettaviakin. Perimmiltään he ovat hauraita, vaikka ensi näkemältä vaikuttavatkin lapsen silmin mahtavilta. He eivät kykene säästämään lasta ahdistuksiltaan tai virheiltään, eivätkä pitämään yllä kuvaa täydellisestä maailmas ja sodan uhka sekoittuvat lapsen sen, menetyksen ja rajallisuuden ään kärkkäästi havainnoivan pojan senkokemusmaailmassamonetaikuistensilminpienetasiatovatjärisyttävänsuuria.MuutotkaupunginosastatoiseenmerkitsevätDavillekokonaanuusiinmaailmoihintutustumista,Helsinginkadutnäyttäytyväthänellemilloinfantastisenkiehtovinajamilloinuhkaavina.KoulutuntuuD pelankorostaakirjassaanjoutilaisuudenmerkitystälapsenelämässä.Henkinenkehitysvaatiihänenmukaansasitä,ettälapsijätetääntarvittaessamyösrauhaan.Davinkasvaminentapahtuukintarinassahyvinitsenäisesti,jopayksinäisyydessäjaosittainmyösvanhemmiltahuomaamatta.Mitävanhemma Carpelan on itse elänyt lapsuutensa 1930 - luvulla Helsingissä, ja kirjassa voidaankin aistia hänen omien elämänkokemustensa kaikuja. Carpelanhäntä. mielikuvitukseen ja unimaailmaan. kokemukset muuttavat on haastattelussa todennut kirjan olevan hänelle hyvin henkilökohtainen. Hän korostaa teoksessaan, että van mielessä. ulma aikuisten maailmaan on kantava teema Bo Carpelanin uusimmassa kirjassa Lapsuus (Otava, 2008). Carpelan kuvaa, kuinka aikuisten murheet ja huolenaiheet heijastuvat lapsen elämään ja tuo siih jan tapahtumat sijoittuvat 1930 -luvun Helsinkiin. Päähenkilönä on Davi -ihmiset elämää seurataan aina talvisodan syttymiseen asti, jolloin hän täyttää 13 vuotta. Davin ajattelussa 1930 -lukua leimanneet talousvaikeudet häntä ympäröivät aikuiset poika, jonka Carpelan korostaa kirjassaan lapsen kokemusmaailmassa urettaviakin. Perimmiltään he ovat hauraita, vaikka ensi näkemältä vaikuttavatkin lapsen silmin mahtavilta. He eivät kykene säästämään lasta ahdistuksiltaan tai virheiltään, eivätkä pitämään yllä kuvaa täydellisestä maailmas senkokemusmaailmassamonetaikuistensilminpienetasiatovatjärisyttävänsuuria.MuutotkaupunginosastatoiseenmerkitsevätDavillekokonaanuusiinmaailmoihintutustumista,Helsinginkadutnäyttäytyväthänellemilloinfantastisenkiehtovinajamilloinuhkaavina.KoulutuntuuD pelankorostaakirjassaanjoutilaisuudenmerkitystälapsenelämässä.Henkinenkehitysvaatiihänenmukaansasitä,ettälapsijätetääntarvittaessamyösrauhaan.Davinkasvaminentapahtuukintarinassahyvinitsenäisesti,jopayksinäisyydessäjaosittainmyösvanhemmiltahuomaamatta.Mitävanhemma Carpelan on itse elänyt lapsuutensa 1930 - luvulla Helsingissä, ja kirjassa voidaankin aistia hänen omien elämänkokemustensa kaikuja. Carpelan on haastattelussa todennut kirjan olevan hänelle hyvin henkilökohtainen. Hän korostaa teoksessaan, että van a p s u u d e mukanaan tummia sävyjä. Lapsuus ei ole vain auringonpaistetta, vaan siihen ja kasvamisen prosess maailmankuva jan tapahtumat sijoittuvat 1930 -luvun Helsinkiin. Päähenkilönä on Davi - poika, jonka elämää seurataan aina talvisodan syttymiseen asti, jolloin hän täyttää 13 vuotta. Davin ajattelussa 1930 -lukua leimanneet talousvaikeudet urettaviakin. Perimmiltään he ovat hauraita, vaikka ensi näkemältä vaikuttavatkin lapsen silmin mahtavilta. He eivät kykene säästämään lasta ahdistuksiltaan tai virheiltään, eivätkä pitämään yllä kuvaa täydellisestä maailmas senkokemusmaailmassamonetaikuistensilminpienetasiatovatjärisyttävänsuuria.MuutotkaupunginosastatoiseenmerkitsevätDavillekokonaanuusiinmaailmoihintutustumista,Helsinginkadutnäyttäytyväthänellemilloinfantastisenkiehtovinajamilloinuhkaavina.KoulutuntuuD pelankorostaakirjassaanjoutilaisuudenmerkitystälapsenelämässä.Henkinenkehitysvaatiihänenmukaansasitä,ettälapsijätetääntarvittaessamyösrauhaan.Davinkasvaminentapahtuukintarinassahyvinitsenäisesti,jopayksinäisyydessäjaosittainmyösvanhemmiltahuomaamatta.Mitävanhemma Carpelan on itse elänyt lapsuutensa 1930 - luvulla Helsingissä, ja kirjassa voidaankin aistia hänen omien elämänkokemustensa kaikuja. Carpelan on haastattelussa todennut kirjan olevan hänelle hyvin henkilökohtainen. Hän korostaa teoksessaan, että van 14 kuva: plan / alf berg
• uo siihen mukanaan tummia sävyjä. Lapsuus ei ole vain auringonpaistetta, vaan siihen ja kasvamisen prosessiin kuuluvat olennaisesti myös varjot. Pimeys on luonnollisena elementtinä läsnä jo lapsen mieles t ja sodan uhka sekoittuvat lapsen mielikuvitukseen ja unimaailmaan. Häntä ympäröivät aikuiset ihmiset edustavat hänelle samanaikaisesti kiintymyksen ja ihmetyksen kohteita. Aikuiset ovat epätäydellisiä ja erehtyväisiä, josk sta, jossa hyvä aina voittaa pahan. Davi joutuu lapsuutensa aikana oppimaan myös kuoleman vääjäämättömän läsnäolon elämässä. Ensimmäiset pelon, pettymyksen, menetyksen ja rajallisuuden kokemukset muuttavat hän Davistakaaosmaiselta,sääntöjenjakurinummehduttamaltalaitokselta.Ikätovereidenperheetmuodostavatjännittävänvertailukohdanomaaperhettäjasenitsestäänselvyyksiävastaan.Arjenkokemuksetsynnyttäväteläviämielikuviaympäristöäänkärkkäästihavainnoivanpojanmiele aksihänkasvaa,sitäsuuremmaksikasvaaetäisyyshänenjahänenvanhempiensavälillä.Carpelankysyy,kuinkahyvinlopultatunnemmekaanedesomanperheemmejäseniä,silläolemmehanmuutostilassakaikenaikaa.Lapsikäyläpimoniasellaisiaasioita,joitavanhemmateivätedeshuomaahänenpohti nhuksilla ja lapsilla on paljon yhteistä, sillä heillä on samankaltainen aikakäsitys ja tarve hiljaiseen omaan maailmaan uppoamiseen. Tarinat tulevat vanhuudessa uudestaan merkittäviksi. Kenties ympyrä sulkeutuu tällä tavoin myös kirjailijan omassa elämä hen mukanaan tummia sävyjä. Lapsuus ei ole vain auringonpaistetta, vaan siihen ja kasvamisen prosessiin kuuluvat olennaisesti myös varjot. Pimeys on luonnollisena elementtinä läsnä jo lapsen mieles t ja sodan uhka sekoittuvat lapsen mielikuvitukseen ja unimaailmaan. Häntä ympäröivät aikuiset ihmiset edustavat hänelle samanaikaisesti kiintymyksen ja ihmetyksen kohteita. Aikuiset ovat epätäydellisiä ja erehtyväisiä, josk sta, jossa hyvä aina voittaa pahan. Davi joutuu lapsuutensa aikana oppimaan myös kuoleman vääjäämättömän läsnäolon elämässä. Ensimmäiset pelon, pettymyksen, menetyksen ja rajallisuuden kokemukset muuttavat hän Davistakaaosmaiselta,sääntöjenjakurinummehduttamaltalaitokselta.Ikätovereidenperheetmuodostavatjännittävänvertailukohdanomaaperhettäjasenitsestäänselvyyksiävastaan.Arjenkokemuksetsynnyttäväteläviämielikuviaympäristöäänkärkkäästihavainnoivanpojanmiele aksihänkasvaa,sitäsuuremmaksikasvaaetäisyyshänenjahänenvanhempiensavälillä.Carpelankysyy,kuinkahyvinlopultatunnemmekaanedesomanperheemmejäseniä,silläolemmehanmuutostilassakaikenaikaa.Lapsikäyläpimoniasellaisiaasioita,joitavanhemmateivätedeshuomaahänenpohti nhuksilla ja lapsilla on paljon yhteistä, sillä heillä on samankaltainen aikakäsitys ja tarve hiljaiseen omaan maailmaan uppoamiseen. Tarinat tulevat vanhuudessa uudestaan merkittäviksi. Kenties ympyrä sulkeutuu tällä tavoin myös kirjailijan omassa elämä t j a v a r j o uo siihen mukanaan tummia sävyjä. Lapsuus ei ole vain auringonpaistetta, vaan siihen ja kasvamisen prosessiin kuuluvat olennaisesti myös varjot. Pimeys on luonnollisena elementtinä läsnä jo lapsen mieles t ja sodan uhka sekoittuvat lapsen mielikuvitukseen ja unimaailmaan. Häntä ympäröivät aikuiset ihmiset edustavat hänelle samanaikaisesti kiintymyksen ja ihmetyksen kohteita. Aikuiset ovat epätäydellisiä ja erehtyväisiä, josk sta, jossa hyvä aina voittaa pahan. Davi joutuu lapsuutensa aikana oppimaan myös kuoleman vääjäämättömän läsnäolon elämässä. Ensimmäiset pelon, pettymyksen, menetyksen ja rajallisuuden kokemukset muuttavat hän Davistakaaosmaiselta,sääntöjenjakurinummehduttamaltalaitokselta.Ikätovereidenperheetmuodostavatjännittävänvertailukohdanomaaperhettäjasenitsestäänselvyyksiävastaan.Arjenkokemuksetsynnyttäväteläviämielikuviaympäristöäänkärkkäästihavainnoivanpojanmiele aksihänkasvaa,sitäsuuremmaksikasvaaetäisyyshänenjahänenvanhempiensavälillä.Carpelankysyy,kuinkahyvinlopultatunnemmekaanedesomanperheemmejäseniä,silläolemmehanmuutostilassakaikenaikaa.Lapsikäyläpimoniasellaisiaasioita,joitavanhemmateivätedeshuomaahänenpohti nhuksilla ja lapsilla on paljon yhteistä, sillä heillä on samankaltainen aikakäsitys ja tarve hiljaiseen omaan maailmaan uppoamiseen. Tarinat tulevat vanhuudessa uudestaan merkittäviksi. Kenties ympyrä sulkeutuu tällä tavoin myös kirjailijan omassa elämä hen mukanaan tummia sävyjä. Lapsuus ei ole vain auringonpaistetta, vaan siihen ja kasvamisen prosessiin kuuluvat olennaisesti myös varjot. Pimeys on luonnollisena elementtinä läsnä jo lapsen mieles t ja sodan uhka sekoittuvat lapsen mielikuvitukseen ja unimaailmaan. Häntä ympäröivät aikuiset ihmiset edustavat hänelle samanaikaisesti kiintymyksen ja ihmetyksen kohteita. Aikuiset ovat epätäydellisiä ja erehtyväisiä, josk sta, jossa hyvä aina voittaa pahan. Davi joutuu lapsuutensa aikana oppimaan myös kuoleman vääjäämättömän läsnäolon elämässä. Ensimmäiset pelon, pettymyksen, menetyksen ja rajallisuuden kokemukset muuttavat hän Davistakaaosmaiselta,sääntöjenjakurinummehduttamaltalaitokselta.Ikätovereidenperheetmuodostavatjännittävänvertailukohdanomaaperhettäjasenitsestäänselvyyksiävastaan.Arjenkokemuksetsynnyttäväteläviämielikuviaympäristöäänkärkkäästihavainnoivanpojanmiele aksihänkasvaa,sitäsuuremmaksikasvaaetäisyyshänenjahänenvanhempiensavälillä.Carpelankysyy,kuinkahyvinlopultatunnemmekaanedesomanperheemmejäseniä,silläolemmehanmuutostilassakaikenaikaa.Lapsikäyläpimoniasellaisiaasioita,joitavanhemmateivätedeshuomaahänenpohti nhuksilla ja lapsilla on paljon yhteistä, sillä heillä on samankaltainen aikakäsitys ja tarve hiljaiseen omaan maailmaan uppoamiseen. Tarinat tulevat vanhuudessa uudestaan merkittäviksi. Kenties ympyrä sulkeutuu tällä tavoin myös kirjailijan omassa elämä o t j uo siihen mukanaan tummia sävyjä. Lapsuus ei ole vain auringonpaistetta, vaan siihen ja kasvamisen prosessiin kuuluvat olennaisesti myös varjot. Pimeys on luonnollisena elementtinä läsnä jo lapsen mieles t ja sodan uhka sekoittuvat lapsen mielikuvitukseen ja unimaailmaan. Häntä ympäröivät aikuiset ihmiset edustavat hänelle samanaikaisesti kiintymyksen ja ihmetyksen kohteita. Aikuiset ovat epätäydellisiä ja erehtyväisiä, josk sta, jossa hyvä aina voittaa pahan. Davi joutuu lapsuutensa aikana oppimaan myös kuoleman vääjäämättömän läsnäolon elämässä. Ensimmäiset pelon, pettymyksen, menetyksen ja rajallisuuden kokemukset muuttavat hän Davistakaaosmaiselta,sääntöjenjakurinummehduttamaltalaitokselta.Ikätovereidenperheetmuodostavatjännittävänvertailukohdanomaaperhettäjasenitsestäänselvyyksiävastaan.Arjenkokemuksetsynnyttäväteläviämielikuviaympäristöäänkärkkäästihavainnoivanpojanmiele aksihänkasvaa,sitäsuuremmaksikasvaaetäisyyshänenjahänenvanhempiensavälillä.Carpelankysyy,kuinkahyvinlopultatunnemmekaanedesomanperheemmejäseniä,silläolemmehanmuutostilassakaikenaikaa.Lapsikäyläpimoniasellaisiaasioita,joitavanhemmateivätedeshuomaahänenpohti nhuksilla ja lapsilla on paljon yhteistä, sillä heillä on samankaltainen aikakäsitys ja tarve hiljaiseen omaan maailmaan uppoamiseen. Tarinat tulevat vanhuudessa uudestaan merkittäviksi. Kenties ympyrä sulkeutuu tällä tavoin myös kirjailijan omassa elämä hen mukanaan tummia sävyjä. Lapsuus ei ole vain auringonpaistetta, vaan siihen ja kasvamisen prosessiin kuuluvat olennaisesti myös varjot. Pimeys on luonnollisena elementtinä läsnä jo lapsen mieles t ja sodan uhka sekoittuvat lapsen mielikuvitukseen ja unimaailmaan. Häntä ympäröivät aikuiset ihmiset edustavat hänelle samanaikaisesti kiintymyksen ja ihmetyksen kohteita. Aikuiset ovat epätäydellisiä ja erehtyväisiä, josk sta, jossa hyvä aina voittaa pahan. Davi joutuu lapsuutensa aikana oppimaan myös kuoleman vääjäämättömän läsnäolon elämässä. Ensimmäiset pelon, pettymyksen, menetyksen ja rajallisuuden kokemukset muuttavat hän Davistakaaosmaiselta,sääntöjenjakurinummehduttamaltalaitokselta.Ikätovereidenperheetmuodostavatjännittävänvertailukohdanomaaperhettäjasenitsestäänselvyyksiävastaan.Arjenkokemuksetsynnyttäväteläviämielikuviaympäristöäänkärkkäästihavainnoivanpojanmiele aksihänkasvaa,sitäsuuremmaksikasvaaetäisyyshänenjahänenvanhempiensavälillä.Carpelankysyy,kuinkahyvinlopultatunnemmekaanedesomanperheemmejäseniä,silläolemmehanmuutostilassakaikenaikaa.Lapsikäyläpimoniasellaisiaasioita,joitavanhemmateivätedeshuomaahänenpohti nhuksilla ja lapsilla on paljon yhteistä, sillä heillä on samankaltainen aikakäsitys ja tarve hiljaiseen omaan maailmaan uppoamiseen. Tarinat tulevat vanhuudessa uudestaan merkittäviksi. Kenties ympyrä sulkeutuu tällä tavoin myös kirjailijan omassa elämä uo siihen mukanaan tummia sävyjä. Lapsuus ei ole vain auringonpaistetta, vaan siihen ja kasvamisen prosessiin kuuluvat olennaisesti myös varjot. Pimeys on luonnollisena elementtinä läsnä jo lapsen mieles t ja sodan uhka sekoittuvat lapsen mielikuvitukseen ja unimaailmaan. Häntä ympäröivät aikuiset ihmiset edustavat hänelle samanaikaisesti kiintymyksen ja ihmetyksen kohteita. Aikuiset ovat epätäydellisiä ja erehtyväisiä, josk sta, jossa hyvä aina voittaa pahan. Davi joutuu lapsuutensa aikana oppimaan myös kuoleman vääjäämättömän läsnäolon elämässä. Ensimmäiset pelon, pettymyksen, menetyksen ja rajallisuuden kokemukset muuttavat hän Davistakaaosmaiselta,sääntöjenjakurinummehduttamaltalaitokselta.Ikätovereidenperheetmuodostavatjännittävänvertailukohdanomaaperhettäjasenitsestäänselvyyksiävastaan.Arjenkokemuksetsynnyttäväteläviämielikuviaympäristöäänkärkkäästihavainnoivanpojanmiele aksihänkasvaa,sitäsuuremmaksikasvaaetäisyyshänenjahänenvanhempiensavälillä.Carpelankysyy,kuinkahyvinlopultatunnemmekaanedesomanperheemmejäseniä,silläolemmehanmuutostilassakaikenaikaa.Lapsikäyläpimoniasellaisiaasioita,joitavanhemmateivätedeshuomaahänenpohti nhuksilla ja lapsilla on paljon yhteistä, sillä heillä on samankaltainen aikakäsitys ja tarve hiljaiseen omaan maailmaan uppoamiseen. Tarinat tulevat vanhuudessa uudestaan merkittäviksi. Kenties ympyrä sulkeutuu tällä tavoin myös kirjailijan omassa elämä hen mukanaan tummia sävyjä. Lapsuus ei ole vain auringonpaistetta, vaan siihen ja kasvamisen prosessiin kuuluvat olennaisesti myös varjot. Pimeys on luonnollisena elementtinä läsnä jo lapsen mieles t ja sodan uhka sekoittuvat lapsen mielikuvitukseen ja unimaailmaan. Häntä ympäröivät aikuiset ihmiset edustavat hänelle samanaikaisesti kiintymyksen ja ihmetyksen kohteita. Aikuiset ovat epätäydellisiä ja erehtyväisiä, josk sta, jossa hyvä aina voittaa pahan. Davi joutuu lapsuutensa aikana oppimaan myös kuoleman vääjäämättömän läsnäolon elämässä. Ensimmäiset pelon, pettymyksen, menetyksen ja rajallisuuden kokemukset muuttavat hän Davistakaaosmaiselta,sääntöjenjakurinummehduttamaltalaitokselta.Ikätovereidenperheetmuodostavatjännittävänvertailukohdanomaaperhettäjasenitsestäänselvyyksiävastaan.Arjenkokemuksetsynnyttäväteläviämielikuviaympäristöäänkärkkäästihavainnoivanpojanmiele aksihänkasvaa,sitäsuuremmaksikasvaaetäisyyshänenjahänenvanhempiensavälillä.Carpelankysyy,kuinkahyvinlopultatunnemmekaanedesomanperheemmejäseniä,silläolemmehanmuutostilassakaikenaikaa.Lapsikäyläpimoniasellaisiaasioita,joitavanhemmateivätedeshuomaahänenpohti nhuksilla ja lapsilla on paljon yhteistä, sillä heillä on samankaltainen aikakäsitys ja tarve hiljaiseen omaan maailmaan uppoamiseen. Tarinat tulevat vanhuudessa uudestaan merkittäviksi. Kenties ympyrä sulkeutuu tällä tavoin myös kirjailijan omassa elämä j a v a r j o uo siihen mukanaan tummia sävyjä. Lapsuus ei ole vain auringonpaistetta, vaan siihen ja kasvamisen prosessiin kuuluvat olennaisesti myös varjot. Pimeys on luonnollisena elementtinä läsnä jo lapsen mieles t ja sodan uhka sekoittuvat lapsen mielikuvitukseen ja unimaailmaan. Häntä ympäröivät aikuiset ihmiset edustavat hänelle samanaikaisesti kiintymyksen ja ihmetyksen kohteita. Aikuiset ovat epätäydellisiä ja erehtyväisiä, josk sta, jossa hyvä aina voittaa pahan. Davi joutuu lapsuutensa aikana oppimaan myös kuoleman vääjäämättömän läsnäolon elämässä. Ensimmäiset pelon, pettymyksen, menetyksen ja rajallisuuden kokemukset muuttavat hän Davistakaaosmaiselta,sääntöjenjakurinummehduttamaltalaitokselta.Ikätovereidenperheetmuodostavatjännittävänvertailukohdanomaaperhettäjasenitsestäänselvyyksiävastaan.Arjenkokemuksetsynnyttäväteläviämielikuviaympäristöäänkärkkäästihavainnoivanpojanmiele aksihänkasvaa,sitäsuuremmaksikasvaaetäisyyshänenjahänenvanhempiensavälillä.Carpelankysyy,kuinkahyvinlopultatunnemmekaanedesomanperheemmejäseniä,silläolemmehanmuutostilassakaikenaikaa.Lapsikäyläpimoniasellaisiaasioita,joitavanhemmateivätedeshuomaahänenpohti nhuksilla ja lapsilla on paljon yhteistä, sillä heillä on samankaltainen aikakäsitys ja tarve hiljaiseen omaan maailmaan uppoamiseen. Tarinat tulevat vanhuudessa uudestaan merkittäviksi. Kenties ympyrä sulkeutuu tällä tavoin myös kirjailijan omassa elämä hen mukanaan tummia sävyjä. Lapsuus ei ole vain auringonpaistetta, vaan siihen ja kasvamisen prosessiin kuuluvat olennaisesti myös varjot. Pimeys on luonnollisena elementtinä läsnä jo lapsen mieles t ja sodan uhka sekoittuvat lapsen mielikuvitukseen ja unimaailmaan. Häntä ympäröivät aikuiset ihmiset edustavat hänelle samanaikaisesti kiintymyksen ja ihmetyksen kohteita. Aikuiset ovat epätäydellisiä ja erehtyväisiä, josk sta, jossa hyvä aina voittaa pahan. Davi joutuu lapsuutensa aikana oppimaan myös kuoleman vääjäämättömän läsnäolon elämässä. Ensimmäiset pelon, pettymyksen, menetyksen ja rajallisuuden kokemukset muuttavat hän Davistakaaosmaiselta,sääntöjenjakurinummehduttamaltalaitokselta.Ikätovereidenperheetmuodostavatjännittävänvertailukohdanomaaperhettäjasenitsestäänselvyyksiävastaan.Arjenkokemuksetsynnyttäväteläviämielikuviaympäristöäänkärkkäästihavainnoivanpojanmiele aksihänkasvaa,sitäsuuremmaksikasvaaetäisyyshänenjahänenvanhempiensavälillä.Carpelankysyy,kuinkahyvinlopultatunnemmekaanedesomanperheemmejäseniä,silläolemmehanmuutostilassakaikenaikaa.Lapsikäyläpimoniasellaisiaasioita,joitavanhemmateivätedeshuomaahänenpohti joutilaisuuden merkitystä lap huomaa hänen pohtivan. nhuksilla ja lapsilla on paljon yhteistä, sillä heillä on samankaltainen aikakäsitys ja tarve hiljaiseen omaan maailmaan uppoamiseen. Tarinat tulevat vanhuudessa uudestaan merkittäviksi. Kenties ympyrä sulkeutuu tällä tavoin myös kirjailijan omassa elämä uo siihen mukanaan tummia sävyjä. Lapsuus ei ole vain auringonpaistetta, vaan siihen ja kasvamisen prosessiin kuuluvat olennaisesti myös varjot. Pimeys on luonnollisena elementtinä läsnä jo lapsen mieles bo Carpelan on Aikuiset ovat epätäydellisiä ja erehtyväisiä, josk sen elämässä. henkinen kehitys t ja sodan uhka sekoittuvat lapsen mielikuvitukseen ja unimaailmaan. Häntä ympäröivät aikuiset ihmiset edustavat hänelle samanaikaisesti kiintymyksen ja ihmetyksen kohteita.itse elänyt sta, jossa hyvä aina voittaa pahan. Davi joutuu lapsuutensa aikana oppimaan myös kuoleman vääjäämättömän läsnäolon elämässä. Ensimmäiset pelon, pettymyksen, menetyksen ja rajallisuuden kokemukset muuttavat hän vaatiivertailukohdanmukaansa itsestäänselvyyksiävastaan.Arjenkokemuksetsynnyttäväteläviämielikuviaympäristöäänkärkkäästihavainnoivanpojanmiele hänen omaaperhettäjasen sitä, että lapsuutensa 1930luvulla helsin Davistakaaosmaiselta,sääntöjenjakurinummehduttamaltalaitokselta.Ikätovereidenperheetmuodostavatjännittävän aksihänkasvaa,sitäsuuremmaksikasvaaetäisyyshänenjahänenvanhempiensavälillä.Carpelankysyy,kuinkahyvinlopultatunnemmekaanedesomanperheemmejäseniä,silläolemmehanmuutostilassakaikenaikaa.Lapsikäyläpimoniasellaisiaasioita,joitavanhemmateivätedeshuomaahänenpohti lapsi jätetään tarvittaessa myös gissä, ja kirjassa voidaankin aistia nhuksilla ja lapsilla on paljon yhteistä, sillä heillä on samankaltainen aikakäsitys ja tarve hiljaiseen omaan maailmaan uppoamiseen. Tarinat tulevat vanhuudessa uudestaan merkittäviksi. Kenties ympyrä sulkeutuu tällä tavoin myös kirjailijan omassa elämä hen mukanaan tummia sävyjä. Lapsuus ei ole vain auringonpaistetta, vaan siihen ja kasvamisen prosessiin kuuluvat olennaisesti myös varjot. Pimeys on luonnollisena elementtinä läsnä jo lapsen mieles t ja sodan uhka sekoittuvat lapsen mielikuvitukseen ja unimaailmaan. Häntä ympäröivät aikuiset ihmiset edustavat hänelle samanaikaisesti kiintymyksen jaomien elämänkokemus rauhaan. davin kasvaminen ta hänen ihmetyksen kohteita. Aikuiset ovat epätäydellisiä ja erehtyväisiä, josk sta, jossa hyvä aina voittaa pahan. Davi joutuu lapsuutensa aikana oppimaan myös kuoleman vääjäämättömän läsnäolon elämässä. Ensimmäiset pelon, pettymyksen, menetyksen ja rajallisuuden kokemukset muuttavat hän Davistakaaosmaiselta,sääntöjenjakurinummehduttamaltalaitokselta.Ikätovereidenperheetmuodostavatjännittävänvertailukohdanomaaperhettäjahyvin itse vastaan.Arjenkokemuksetsynnyttäväteläviämielikuviaympäristöäänkärkkäästihavainnoivanpojanmiele pahtuukin tarinassa senitsestäänselvyyksiä tensa kaikuja. Carpelan on haas aksihänkasvaa,sitäsuuremmaksikasvaaetäisyyshänenjahänenvanhempiensavälillä.Carpelankysyy,kuinkahyvinlopultatunnemmekaanedesomanperheemmejäseniä,silläolemmehanmuutostilassakaikenaikaa.Lapsikäyläpimoniasellaisiaasioita,joitavanhemmateivätedeshuomaahänenpohti nhuksilla ja lapsilla on paljon yhteistä, sillä heillä on samankaltainen aikakäsitys ja tarve hiljaiseen omaan maailmaan uppoamiseen. Tarinat tulevat vanhuudessa uudestaan merkittäviksi. Kenties ympyrä sulkeutuu tällä tavoin myös kirjailijan omassa elämä näisesti, jopa yksinäisyydessä ja tattelussa todennut kirjan olevan a l o a osittain myös vanhemmilta huo v a r j hänelle hyvin henkilökohtainen. o uo siihen mukanaan tummia sävyjä. Lapsuus ei ole vain auringonpaistetta, vaan siihen ja kasvamisen prosessiin kuuluvat olennaisesti myös varjot. Pimeys on luonnollisena elementtinä läsnä jo lapsen mieles maamatta. mitä vanhemmaksi hän korostaa teoksessaan, että t ja sodan uhka sekoittuvat lapsen mielikuvitukseen ja unimaailmaan. Häntä ympäröivät aikuiset ihmiset edustavat hänelle samanaikaisesti kiintymyksen ja ihmetyksen kohteita. Aikuiset ovat epätäydellisiä ja erehtyväisiä, josk sta, jossa hyvä aina voittaa pahan. Davi joutuu lapsuutensa aikana oppimaan myös kuoleman vääjäämättömän läsnäolon elämässä. Ensimmäiset pelon, pettymyksen, menetyksen ja rajallisuuden kokemukset muuttavat hän hän vertailukohdan sitä suuremmaksi vanhuksilla ja lapsilla on paljon Davistakaaosmaiselta,sääntöjenjakurinummehduttamaltalaitokselta.Ikätovereidenperheetmuodostavatjännittävänkasvaa, omaaperhettäjasenitsestäänselvyyksiävastaan.Arjenkokemuksetsynnyttäväteläviämielikuviaympäristöäänkärkkäästihavainnoivanpojanmiele aksihänkasvaa,sitäsuuremmaksikasvaaetäisyyshänenjahänenvanhempiensavälillä.Carpelankysyy,kuinkahyvinlopultatunnemmekaanedesomanperheemmejäseniä,silläolemmehanmuutostilassakaikenaikaa.Lapsikäyläpimoniasellaisiaasioita,joitavanhemmateivätedeshuomaahänenpohti nhuksilla ja lapsilla on paljon yhteistä, sillä heillä on samankaltainen aikakäsitys ja tarve hiljaiseen omaan maailmaan uppoamiseen. Tarinat tulevat vanhuudessa uudestaan merkittäviksi. Kenties ympyrä sulkeutuu tällä tavoin myös kirjailijan omassa elämä kasvaa etäisyys hänen ja hänen yhteistä, sillä heillä on saman hen mukanaan tummia sävyjä. Lapsuus ei ole vain auringonpaistetta, vaan siihen ja kasvamisen prosessiin kuuluvat olennaisesti myös varjot. Pimeys on luonnollisena elementtinä läsnä jo lapsen mieles t ja sodan uhka sekoittuvat lapsen mielikuvitukseen ja unimaailmaan. Häntä ympäröivät aikuiset ihmiset edustavat hänelle samanaikaisesti kiintymyksen ja ihmetyksen kohteita. Aikuisettarve vanhempiensa välillä. Carpe kaltainen aikakäsitys ja ovat epätäydellisiä ja erehtyväisiä, josk sta, jossa hyvä aina voittaa pahan. Davi joutuu lapsuutensa aikana oppimaan myös kuoleman vääjäämättömän läsnäolon elämässä. Ensimmäiset pelon, pettymyksen, menetyksen ja rajallisuuden kokemukset muuttavat hän Davistakaaosmaiselta,sääntöjenjakurinummehduttamaltalaitokselta.Ikätovereidenperheetmuodostavatjännittävänvertailukohdanomaaperhettäjasenitsestäänselvyyksiävastaan.Arjenkokemuksetsynnyttäväteläviämielikuviaympäristöäänkärkkäästihavainnoivanpojanmiele lan kysyy, kuinka hyvin lopulta hiljaiseen omaan maailmaan aksihänkasvaa,sitäsuuremmaksikasvaaetäisyyshänenjahänenvanhempiensavälillä.Carpelankysyy,kuinkahyvinlopultatunnemmekaanedesomanperheemmejäseniä,silläolemmehanmuutostilassakaikenaikaa.Lapsikäyläpimoniasellaisiaasioita,joitavanhemmateivätedeshuomaahänenpohti nhuksilla ja lapsilla on paljon yhteistä, sillä heillä on samankaltainen aikakäsitys ja tarve hiljaiseen omaan maailmaan uppoamiseen. Tarinat tulevat vanhuudessa uudestaan merkittäviksi. Kenties ympyrä sulkeutuu tällä tavoin myös kirjailijan omassa elämä tunnemmekaan edes oman per uppoamiseen. tarinat tulevat ään ja tuo siihen mukanaan tummia sävyjä. Lapsuus ei ole vain auringonpaistetta, vaan siihen ja kasvamisen prosessiin kuuluvat olennaisesti myös varjot. Pimeys on luonnollisena elementtinä läsnä jo lapsen mieles heemme jäseniä, sillä olemme vanhuudessa uudestaan merkit t ja sodan uhka sekoittuvat lapsen mielikuvitukseen ja unimaailmaan. Häntä ympäröivät aikuiset ihmiset edustavat hänelle samanaikaisesti kiintymyksen ja ihmetyksen kohteita. Aikuiset ovat epätäydellisiä ja erehtyväisiä, josk sta, jossa hyvä aina voittaa pahan. Davi joutuu lapsuutensa aikana oppimaan myös kuoleman vääjäämättömän läsnäolon elämässä. Ensimmäiset pelon, pettymyksen, menetyksen ja rajallisuuden kokemukset muuttavat hän han muutostilassa kaiken aikaa. täviksi. kenties ympyrä sulkeu Davistakaaosmaiselta,sääntöjenjakurinummehduttamaltalaitokselta.Ikätovereidenperheetmuodostavatjännittävänvertailukohdanomaaperhettäjasenitsestäänselvyyksiävastaan.Arjenkokemuksetsynnyttäväteläviämielikuviaympäristöäänkärkkäästihavainnoivanpojanmiele aksihänkasvaa,sitäsuuremmaksikasvaaetäisyyshänenjahänenvanhempiensavälillä.Carpelankysyy,kuinkahyvinlopultatunnemmekaanedesomanperheemmejäseniä,silläolemmehanmuutostilassakaikenaikaa.Lapsikäyläpimoniasellaisiaasioita,joitavanhemmateivätedeshuomaahänenpohti nhuksilla ja lapsilla on paljon yhteistä, sillä heillä on samankaltainen aikakäsitys ja tarve hiljaiseen omaan maailmaanläpi monia sellaisia asi uudestaan merkittäviksi. Kenties ympyrä sulkeutuu tällä tavoin myös kirjailijan omassa elämä lapsi käy uppoamiseen. Tarinat tulevat vanhuudessa tuu tällä tavoin myös kirjailijan hen mukanaan tummia sävyjä. Lapsuus ei ole vain auringonpaistetta, vaan siihen ja kasvamisen prosessiin kuuluvat olennaisesti myös varjot. Pimeys on luonnollisena elementtinä läsnä jo lapsen mieles t ja sodan uhka sekoittuvat lapsen mielikuvitukseen ja unimaailmaan. Häntä ympäröivät aikuiset ihmiset edustavat hänelleeivät edes kiintymyksen ja ihmetyksen kohteita. Aikuiset ovat epätäydellisiä ja erehtyväisiä, josk oita, joita vanhemmat samanaikaisesti omassa elämässä. sta, jossa hyvä aina voittaa pahan. Davi joutuu lapsuutensa aikana oppimaan myös kuoleman vääjäämättömän läsnäolon elämässä. Ensimmäiset pelon, pettymyksen, menetyksen ja rajallisuuden kokemukset muuttavat hän Davistakaaosmaiselta,sääntöjenjakurinummehduttamaltalaitokselta.Ikätovereidenperheetmuodostavatjännittävänvertailukohdanomaaperhettäjasenitsestäänselvyyksiävastaan.Arjenkokemuksetsynnyttäväteläviämielikuviaympäristöäänkärkkäästihavainnoivanpojanmiele aksihänkasvaa,sitäsuuremmaksikasvaaetäisyyshänenjahänenvanhempiensavälillä.Carpelankysyy,kuinkahyvinlopultatunnemmekaanedesomanperheemmejäseniä,silläolemmehanmuutostilassakaikenaikaa.Lapsikäyläpimoniasellaisiaasioita,joitavanhemmateivätedeshuomaahänenpohti nhuksilla ja lapsilla on paljon yhteistä, sillä heillä on samankaltainen aikakäsitys ja tarve hiljaiseen omaan maailmaan uppoamiseen. Tarinat tulevat vanhuudessa uudestaan merkittäviksi. Kenties ympyrä sulkeutuu tällä tavoin myös kirjailijan omassa elämä n v a l iin kuuluvat olennaisesti myös varjot. Pimeys on luonnollisena elementtinä läsnä jo lapsen mieless t ja sodan uhka sekoittuvat lapsen mielikuvitukseen ja unimaailmaan. Häntä ympäröivät aikuiset ihmiset edustavat hänelle samanaikaisesti kiintymyksen ja ihmetyksenmaailmankuvaepätäydellisiä ja erehtyväisiä, josk kohteita. Aikuiset ovat sta, jossa hyvä aina voittaa pahan. Davi joutuu lapsuutensa aikana oppimaan myös kuoleman vääjäämättömän läsnäolon elämässä. Ensimmäiset pelon, pettymyksen, menetyksen ja rajallisuuden kokemukset muuttavat hän Davistakaaosmaiselta,sääntöjenjakurinummehduttamaltalaitokselta.Ikätovereidenperheetmuodostavatjännittävänvertailukohdanomaaperhettäjasenitsestäänselvyyksiävastaan.Arjenkokemuksetsynnyttäväteläviämielikuviaympäristöäänkärkkäästihavainnoivanpojanmiele aksihänkasvaa,sitäsuuremmaksikasvaaetäisyyshänenjahänenvanhempiensavälillä.Carpelankysyy,kuinkahyvinlopultatunnemmekaanedesomanperheemmejäseniä,silläolemmehanmuutostilassakaikenaikaa.Lapsikäyläpimoniasellaisiaasioita,joitavanhemmateivätedeshuomaahänenpohti nhuksilla ja lapsilla on paljon yhteistä, sillä heillä on samankaltainen aikakäsitys ja tarve hiljaiseen omaan maailmaan uppoamiseen. Tarinat tulevat vanhuudessa uudestaan merkittäviksi. Kenties ympyrä sulkeutuu tällä tavoin myös kirjailijan omassa elämä 15
• y k y s o d i s s a t a p e t a a n s i v i i l e i t ä e n e m m ä n k u i n k o s k a a n . A i n o a k e i n o h e i nsimmäisessä ja vielä toisessakin maailmansodassa valtiolliset armeijat taistelivat keskenään ja sot r i t t i l ä i n e n r a u h a n t u t k i j a M a r y K a l d o r p u h u u k i n u u s i s t a s o istoa ihmisten mielistä käydään vaihtuvilla sotanäyttämöillä, joita järjestäytyneiden armeijoiden sijasta hallitsevat joustavast y ö lapSet SodaSSa s t e r r o r i s m i o Va r s i n k i n O s a m a b i n - L a d e n i n a l - Q a i d a o n k i i st ä ny t p e r i n te i s e n s o d a n k äy n n i n m e r k i t y k s e n . Ku n e i k ye t ä t a i ste l e m a a n s ot a j o u k ko j a va st a a n , t ä h d ä viiliväestön terrorisointi ei niinkään pyri etnisiin puhdistuksiin tai joukkotuhontaan vaan välilliseen vaikut Siellä yhdysvaltalaisten sotilaiden miestappiot ovat pieniä, koska kukaan ei uskalla tai kykene hyökkäämään h a n s a i n v ä l i s e n o i k e u d e n p r o f e s s o r i M a r t t i K o s k e n n i e m i H e l s i n g i n Monestikaan köyhillä konfliktiosapuolilla ei ole varaa järjestäy tyä armeijoiksi, joissa taistellaan ilma- tai panssariasein. y k y s o d a t t u o t t a v a t j o k a t a p a u k s e s s a p a l j o n s i v i i l i u h r e j a , j a k a i k A i k a i s e m p i e n s o t i e n e i - t o i v o t u s t a s i v u v a i k u t u k s e s t a o n t u l l u t i v i i l i e n s u o j e l u n tiina kirkas l t i j u u r i s i v i i l i t j a v a r s i n k i n l a p s e t o n m a a i l m a n s o t i e n j ä l k e i s e s s ä j a 19 d a n l a e i k s i j a m y ö s h u m a n i t a a r i s e k s i o i k e u d e k s i n i m e t y i s s ä G e n e v e n s o p i m u k s i s s a ( 19 49 ) j a n i i t ä t ä y d e n t ä v i s s ä l i s ä p ö y t ä k i r j o i s s a ( 1977 Sodan lait ovat yhä voimassa, mutta niiden noudattamisesta lipsutaan. Siviilivaatteissa ä n e n m i e l e s t ä ä n s i v i i l i e n m ä ä r i t t e l y s o t i l a i d e n Sodan lakien mukaan sotilaat merkitään tunnuksilla. Va st a ava st i siviilit voitaisiin varusta esinen ei epäile, etteivätkö siviilien tunnusliivit leviäisi myös terroristien käyttöön, mutta ain a r t t i K o s ke n n i e m e n m i e l e s t ä G e n e v e n s o p i m u k s e t l i s ä p ö y t ä k i r j o i n e e n e i v ä t e d e s h i o t E s i m e r k i k s i I s r a e l i n j a P a l e s t i i n a n o n g e l m a a e i r a t k a i s t a s i l l ä , e t t än korostaakin, ettei lainsäädäntö ratkaise yhteiskunnallisia ongelmia, joten myöskään humanitaarinen oik Se on diplomatian ja politiikan tehtävä. On pyrittävä estämään konflikteja, edistämään riitojen rauhanomaista ratkaisua ä n k a i p a i s i k i n n y k y i s t ä e n e m m ä n k e s k u s t e l u a e s i m e r k i k s i h Helpottaako esimerkiksi Punaisen Ristin olemassaolo sotaan lähtemistä, sillä silloin voidaa o s k e n n i e m e n m i e l e s t ä o n o n g e l m a l l i s t a , m i k ä l i s i v i i S i l l ä t a v o i n v a i n v ä i s t e t ä ä n v e l v o l l i s u u d e t , j o i t a m e i l l ä k a i k i a l l e L i e s i s e n m i e l e s t ä p a r a s t a p a s u o j e l l a s i v i Tu r va l l i s u u d e n suurin uhka on heikossa ja korruptoituneessa hallinnossa syntyvä toivottomu I V I I L I T Siviilit sodassa y k y s o d i s s a nsimmäisessä r i t t i l ä i n e n istoa ihmisten mielistä y ö s nykysodissa tapetaan siviileitä enemmän kuin koskaan. ainoa keino heidän suojelemisekseen on lopettaa asevoiman käyttö polit a p e t a a n s i v i i l e i t ä e n e m ä n k u e tiikanmjatkeena.l il ins e t ka roms eki jaa ta n t. a i s t eAl iivna to a k e s k ke n äi änn o ja vielä toisessakin maailmansodassa valtio r a u h a n t u t k i j a M a r y käydään vaihtuvilla sotanäyttämöillä, t e r joita r o r i s m i h e i ja sot K a l d o r p u h u u k i n u u s i s t a s o järjestäytyneiden armeijoiden sijasta hallitsevat joustavast o Va r s i n k i n O s a m a b i n - L a d e n i n a l - Q a i d a o n k i i st ä ny t p e r i n te i s e n s o d a n k äy n n i n m e r k i t y k s e n . Ku n e i k ye t ä t a i ste l e m a a n s ot a j o u k ko j a va st a a n , t ä h d ä viiliväestön terrorisointi ei niinkään pyr i uh s n a n vä l e toisessai e t n o s iai tn ppi e n idäi,s t u kelii i a ktu ki a a j o u k ik o tuus h o lnl taa a t a i v a a n e vai l ihl y iös k e n v a i k u t S i e l l ä y h d y s v a lensimmäisessät ­l a i dvielä m i e s t a p p i o pehmeisiin kohteisiin o s ksiviileihin, n rakennuksen sisältä käsin n e pom k ä ä m ä ä n h t a l a i s t e n s o i ja e n t v k e ka kyk a n s a i n v ä l i s e n o i k e u d e n p r o f e s s o r i M a r t t i K o s k e n n i e m i H e l s i n g i n kin ä k o n f l i k t i o s a p u o i l l a e i o M o n e s t i k a a n k ö y h i l l­ maailmansodassa l valtiolliset l e Crisis a j ä r j e s t ä y t y iniativeni j o i k s i , jmikoneesta tsotilaallistenatunnusten n s s a r i a s e i n . v a r a management ä a r m e (Cmi) oissa tais ellaan ilm - tai pa y k y s o d a t t u o t t a v a t j o k a t a p a u k s e s s a p a l j o n s i v i i l i u h r e j a , j a k a i k armeijat alla. A i k a i s e m p i e n taistelivat keskenään eja - ttoiminnanjohtaja, everstiv (evp) i k u t u k s e s t a s o t i e n i o i v o t u s t a s i u v a o n t u l l u t i v i i l i e n sotilaat tappoivat toisiaan. Siksi kalle liesinen kuvaa. s u o j e l u n nykysodat tuottavat joka tapa Tu r va l l i s u u d e n I suurin V uhka on I heikossa I ja korruptoituneessa L I k u i n hallinnossa T syntyvä toivottomu y k y s o d i s s a t a p e t a a n s i v i i l e i t ä e n e m m ä n k o s k a a n . A i n o a k e i n o kuva: plan / WariSara Sornpet taistoa t ihmisten mielistäi lkäy t ä den miestappiot ovat pieniä, koska k osiviilien suojelun politiikan i n o t a p e a a n s i v i e i e n e m m ä n k u i n s k a a n . A i n o a k e h e i dään vaihtuvilla osotanäyttämöillä, m a kukaan eio uskalla tai a l t i o l l i hyök a r tehtävä t a i s t e l i v a t k e s k e n ä ä n j a s o t nsimmäisessä ja vielä t isessakin ailmans dassa v kykene s e t meijat r i t t i l ä i n e n r a u h a n t u t k i j a M a r y K a l d o r p u h u u k i n u u s i s t a s o i s t o a i h m i s t e n mjoita tjärjestäytyneiden armeijoidena n äkäämään lheitäovastaan.j e s t ä y t y n e i d e nSilti juurio i d e n ­ jaavarsinkin ilapset t j o u s t a v a s t ielis ä käydään vaihtuvilla sot y t t ä m ö i l ä , j i t a j ä r tehokkain a r m e i j siviilit s i j s t a h a l l t s e v a y ö s t r o r i s m i o sijasta hallitsevat joustavasti ver e on lähettäär itsemurhapommitta ­ on maailmansotien jälkeisessä ja ta Va r s i n k i n O s a m a b i n - L a d e n i n asissiryhmät.k iosany t p e r i n te i s e n s o d a n k äy n n i n kuolee k s e n . Ku n e i k ye t ä t a i ste l e m a a n s ot a j o u k ko j a va st a a n , t ä h d ä a i kottuneett il - Qe iid a noin n k äst ä niistäi e t n i s i i n p ujossa t m e rskii it y siviilejä, j o u1900lukuat leimanneessa humanie e n v a i k u t ja kalatorille, h d i s u k n t a i viiliväestön terrorisoin i än pyr kkotuhon aan vaan välillis S i e l l ä y h d y s v a lrahoittaantoimintansa n m i e s t a p p i o usein myös i e n i ä , k o s k a k u k a a n tarismin a l l a t a i haluttu esäästää k ä ä m ä ä n h talaiste s o t i l a i d e kansainväli t o v a t p "omia". e i u s k hengessä k y k e n hyök a n s a i n v ä l i s e n o i k e u d e n p r o f e s s o r i M a r t t i K o s k e n n i e m i H e l s i n g i n Monestikaan köyhillä konfliktiosapuolilla ei ole varaa järjestäy tyä armeijoiksi, joissa taistellaan ilma- tai panssariasein. sellä rikollisuudella, kuten huume t a p kansainvälisen oikeuden jpro sodan vtuhovoimalta. j a , y k y s o d a t t u o t t a v a t j o k a a u k s e s s a p a l o n s i i i l i u h r e j a k a i k A i k a i s e m p i e n s o t i e n e i - t o i v o t u s t a s i v u v a i k u t u k s e s t a o n t u l l u t ja timanttikaupalla. Sodan laeiksi ja myös humani fessori martti koskenniemi hel i v i i l i e n s u o j e l u n singin yliopistosta määritteleekin taariseksi oikeudeksi nimetyissä l t i j u u r i s i v i i l i t j a v a r s i n k i n l a p s e t o n m a a i l m a n s o t i e n j ä l k e i s e s s ä j a 19 myös a n i t a a r i s e k s i o i e u d e d a n l a e i k s i j a m y ö s h u m terrorismi onk osa k s i n i m e t y i s s ä G e n e v e n s o p i mihmisen ( 19 49 ) geneven t sopimuksissa l i s ä p ö y t ä ja r j o i s s a ( 1977 terrorismin köyhän u k s i s s a so j a n i i t ä ä y d e n t ä v i s s ä (1949) k i Sodan lait ovat yhä voimassa, mutta niiden noudattamisesta lipsutaan. Siviilivaatteissa nykysotaa. ä n e n m i e l e s t ä ä n s i v daksi.l i e n i i m ä ä r i t tniitäl täydentävissä lisäpöytäkir e n e y s o t i l a i d Sodan lakien mukaan sotilaat merkitään tunnuksilla. Va st a ava st i siviilit voitaisiin varusta esinen ei e p­ ivarsinkin t osama ö ä le, e t e i v ä t k bin-ladenin siviilien t u ­n u s l i i v i t n monestikaan lköyhillä ikonflik s joissar o r i s t i e esimerkiksi ö n , eviäis myö t e r (1977) n k ä y t t ö kielle m u t t a ain a r t t i K o s ke n n i e m e n m i e l e s t ä G e n e v e n s o p i m u k s e t l i s ä p ö y t ä k i r j o i n e e n e i v ä t e d e s h i o t E s i m e r k i k s i I s r a e l i n j a P a l e s t i i n a n o n g e l m a a e i r a t k a i s t a s i l l ä , e t t än k o r o s t a a k i n ,alQaida ona kiistänyt nperinteisen i s etiosapuolilla ein ole ivaraa järjestäy a , täänt e n ettei l insäädä tö ratka yhteiskun all sia ongelmi j o umpimähkäiset hyökkäykset a r i n e n myöskään humanita oik Se on diplomatian ja politiikan tehtävä. On pyrittävä estämään konflikteja, edistämään riitojen rauhanomaista ratkaisua sodankäynnin merkityksen.i s t ä tyä armeijoiksi, äjoissa taistellaan u siviilikohteisiin ja vaaditaan sodan k s i kun ä n k a i p a i s i k i n n y k y e n e m m n k e s k s t e l u a e s i m e r k i h Helpottaako esimerkiksi Punaisen Ristin olemassaolo sotaan lähtemistä, sillä silloin voidaa ilma n panssariasein. ltoisaalta l i osapuolia erottamaank sotilaat sel s i v i i o s k e n n i e ei kyetä taistelemaan sotajoukkoja m e n m i e l e s t ä o tai o n g e m a l s t a , m i ä l i S i l l ä t a v o i n v a i n v ä i s t e t ä ä n v e l v o l l i s u u d e t , j o i t a m e i l l ä k a i k i a l l e L vastaan,i tähdätään niin sanottuihine sen näe siinä eroa, räjäyttääkö joku a keästi siviileistä. o j e l l a i e s s e n m i e l t ä p a r a s t p a s u s i v i l t i j u u r i s i v i i l t j a v r s i n l a p s e t o n m ei m a n s t i e n j ä l k e i e s ä j a 19 valtaosai kuolonuhreista oliataiste k i n Siviiliväestön -terrorisointi a a i l uksessao paljon siviiliuhreja,s ja skai d a n l a e i k s i j a m y ö s h u m a n i t a a r i s e k s i o i k e u d e k s i n i m e t y i s s ä G e n e v e n s o p i m u k s i s s a ( 19 49 ) j a n i i t ä t ä y d e n t ä v i s s ä l i s ä p ö y t ä k i r j o i s s a ( 1977 Sodan l a i t lijoita.a nyt sodankäynti m a stoisen m u t t a ov t yhä v o i on s a , t a v niinkäänn ei i d e etnisiinmu d a ä t r m i ts etkistal kuolleista aheidän iosuutensaa ea t nt e i s s a pyri n n o puhdistuk s te a y l i p s u t sa n . t S li v ai i il i d ä n e n m i e l e s t ä ä n s i v i i l i n ä i o Sodan lakien mukaan sotilaat merkitään tunnuksilla Va st i vo tai siinntaiu joukkotuhontaani .svaanm y ö a aon es rt ri o r i ss jopanl90 k ä y t ti ö ö n s, i i nm u tvt aa r u sa ti a vä s v ta arviolta it vi e i i t prosenttia. esinen ei e plaista., äile etteivätkö siviilien tu n sliivit leviä i n a r t t i K o s ke n n i e m e n m i e l e s t ä G e n e v e n s o p i m u k s e t l i s ä p ö y t ä k i r j o i n e e n e i v ä t e d e s h i o t E s i m e r k i k s ibrittiläinen rauhantutkijaamaryP a lilliseen i vaikutukseen. g e l m a a I s r a e l i n j l e s t i n a n o n Siksi kuka e ­ aikaisempien sotien eitoivo ä , i r a t k a i s t a s i l l e t t än korostaakin, ettei lainsäädäntö ratkaise yhteiskunnallisia ongelmia, joten myöskään humanitaarinen oik S e o n d i p l o m a t ikaldor puhuukin uusistav sodista, p y tahansa e s t ä m ä ä nkohteenat e j a , e d i stusta äsivuvaikutuksestaa n o mtullut r a t k a i s u a an ja politiikan tehtä ä. On r i t t ä v ä voi olla k o n f l i k missä t ä m ä n r i i t o j e n r a u h on a i s t a ä n k a i p a i s i k i n n y k y i s t ä e n e m m ä n k e s k u s t e l u a e s i m e r k i k s i h H e l p o t t a a k o joissa m e r k i k s i e s i ei valloiteta P u n a i s e n stin l e m a s esimerkkinä a a läh emistä sillä sillo alueita vaan R i tahansa. ohyvänä s a o l o s o tlie n osallet sotijoista ,nykysodankäynnini n v o i d a a o s k e n n i e m e n m i e l e s t ä o n o n g e l m a l l i s t a , m i k ä l i s i v i i S i l l ä tpyritään n a v o i poliittiseen valtaan v ä i s t esinenämainitsee e l v o l l i s u u d e itsetarkoitus, liesinen m e i l l ä v a i n t ä n v irakin. t , j o i t a k a i k i lietso toteaa. a l l e L i e s i s e n m i e l e s t ä p a r a s t a p a s u o j e l l a s i v i Tu r va l l i s u u d e n s u u r ija pelkoa. a n uhk on h e i k o s s aSiellä yhdysvaltalaisten sotilais s a ja korruptoitunee hallinnossa syntyvä toivottomu malla vihaa ­I I V I L I T y k y s o d i s s a h e i nsimmäisessä ja vielä toisessakin maailmansodassa valtiolliset armeijat taistelivat keskenään ja sot r i t t i l ä i n e n r a u h a n t u t k i j a M a r y K a l d o r p u h u u k i n u u s i s t a s o i s t o a i h m i s t e n m iemaailmankuva v a i h t u v i l l a s o t a n ä y t t ä m ö i l l ä , j o i t a j ä r j e s t ä y t y n e i d e n a r m e i j o i d e n s i j a s t a h a l l i t s e v a t j o u s t a v a s t listä käydään 16 y ö s t e r r o r i s m i o Va r s i n k i n O s a m a b i n - L a d e n i n a l - Q a i d a o n k i i st ä ny t p e r i n te i s e n s o d a n k äy n n i n m e r k i t y k s e n . Ku n e i k ye t ä t a i ste l e m a a n s ot a j o u k ko j a va st a a n , t ä h d ä
• i d ä n s u o j e l e m i s e k s e e n o n l o p e t t a a a s e v o i m a n k ä y t t ö p o l i t i i k a n j a t k e e n a tilaat tappoivat toisiaan. Siksi valtaosa kuolonuhreista oli taistelijoita. Nyt sodankäynti on toisenlaist d i s t a , j o i s s a e i v a l l o i t e t a a l u e i t a v a a n p y r i t ä ä n p o l i i t t i t i ve r kott u n e e t s i ss i r y h m ä t . O s a n i i st ä ra h o i tt a a to i m i n t a n s a ka n s a i nvä l i s e l l ä r i ko l l i s u u d e l l a , ku te n h u u m e - j a t i m a n tt i ka u p a l l n o s a n y k y s o t a a o ä t ä ä n n i i n s a n ott u i h i n p e h m e i s i i n ko h te i s i i n e l i s i v i i l e i h i n , C r i s i s M a n a g e m e n t I n i at i ve n ( C M I ) to i m i n n a n j o h t a j a , eve r st i ( ev p ) K a l l e L i e s i n e n ku va ukseen. Siksi kuka tahansa voi olla kohteena missä tahansa. Hyvänä esimerkkinä Liesinen mainitsee Iraki h e i t ä v a s t a a n . Te h o k k a i n t a o n l ä h e t t ä ä i t s e m u r h a p o m m i t t a j a k a l a t o r i l l e , j o s s a k u o l e e s i v i i l e j ä , u s e i n m y ö s " o m i a y l i o p i s t o s t a m ä ä r i t t e l e e k i n t e r r o r i s m i n k ö y h ä n i h m i s e n s o d a k s To i s a a l t a e n n ä e s i i n ä e r o a , r ä j ä y t t ä ä k ö j o k u r a k e n n u k s e n s i s ä l t ä k ä s i n v a i p o m m i k o n e e s t a s o t i l a a l l i s t e n t u n n u s t e n a l l i s t a k u o l l e i s t a h e i d ä n o s u u t e n s a o n a r v i o l t a j o p a 9 0 p r o s e n t t i a o s a l l e s o t i j o i s t a n y k y s o d a n k ä y n n i n i t s e t a r k o i t u s , L i e s i n e n t o t e a a p o l i t i i 9 0 0 - l u k u a l e i m a n n e e s s a h u m a n i t a r i s m i n h e n g e s s ä h a l u t t u s ä ä s t ä ä s o d a n t u h o v o i m a l t 7 ) e s i m e r k i k s i k i e l l e t ä ä n u m p i m ä h k ä i s e t hyö k k äy k s e t s i v i i l i ko h t e i s i i n j a va a d i t a a n s o d a n o s a p u o l i a e ro t t a m a a n s o t i l a at s e l ke ä st i s i v i i l e i st siviileitä räjäy ttelevää ei esimerkiksi mielletä sotarikolliseksi, Kalle Liesinen harmittele v a s t a k o h d a k s i o n j o l ä h t ö k o h t a i s e s t i o n g e l m a l l i s t a aa suojatusta kohteesta kertovilla heijasteliiveillä, jolloin asemiestenkin toiminta vaikeutuis nakin heidän toimintamahdollisuutensa kaventuisivat, samoin muiden sotatoimijoiden harhalaukaukse t t u i n a s o v e l l u n y k y i s i i n ko n f l i k t e i h i n , s i l l ä n e p o h j a a v a t m e n n e i s y y d e n s o d a n k ä y n t i i ä s i v i i l i t , s o t i l a a t j a t e r r o r i s t i t m ä ä r i t e l l ä ä n o i k e u d e l l i s e s t i u u d e l l e e n keus tai ylipäätään humanitarismi ei pysty nykytilanteessa suojelemaan siviileitä sodan tuhovoimalt sekä luomaan diplomaattista ja ulkopoliittista kulttuuria, jossa asevoiman käy ttö ei ole ultima ratio, viimeinen vaihtoeht h u m a n i t a ­a Sodant laitn ovat yhä voimas t öteessa suojelemaan asiviileitä sodan i t i m o i v a s t a r i s e j ä r j e s j e n s o t a l e g v a i k u t u k s e s t a an ajatella, että no, Punainen Risti hoitaa sitten sodan aiheuttamat humanitaariset kriisi l i e n u o e l i n s t u t i o n a t i e t y l l e j ä r j e s t ö l l e sa, smutta t jniidenu noudattamisesta im tituhovoimalta. jl ai s o si od d a a an n l l a o n s o i e n e h k ä i s e s e k s i k ä r s i m y s t e n l i e v i t t ä m i s e k s i l e j ä o n p u r e u t u k o i n p i lipsutaan. Siviilivaatteissaa siviileitä ,a s i­ l Se onont af l oi nk t t japepolitii k e i n o e rj äi r me sm e äl l ä s ii h im n s k u n n a sn y ia shi oi i tn uus. Ta r v i t a a n myös rauh ntyötä l ä s diplomatian y e r ä j t i S O D A S S s u o j e l e m i s e k s e e n tarvitaan myös rauhantyötä, sillä sota on typerä keino järjestellä ihmiskunnan asioita. k a n t e h t ä v räjäyttelevää ei esimerkiksi mielletä kan tehtävä. on pyrittävä estämään o n l o p e t t a a a s e v o i m a n k ä y t t ö p o l i t i i k a n j a t k e e n a sotarikolliseksi, kalle liesinen har konflikteja, edistämään riitojen rau tilaat tappoivat toisiaan. Siksi valtaosa kuolonuhreista oli taistelijoita. Nyt sodankäynti on toisenlaist d i s t a , mittelee.i s s a j o e i v a l l hanomaistaaratkaisua lsekä luomaan o i t e t a u e i t a v a a n p y r i t ä ä n p o l i i t t i t i ve r kott u n e e t s i ss i r y h m ä t . O s a n i i st ä ra h o i tt a a to i m i n t a n s a ka n s a i nvä l i s e l l ä r i ko l l i s u u d e l l a , ku te n h u u m e - j a t i m a n tt i ka u p a l l kult y hänen mielestään siviilien mää adiplomaattista ja ulkopoliittista n o n o s k y s o t a a rittely isotilaiden i ivastakohdaksil ioni v i i l e i h i n , Cjossa asevoimannkäyttöiei n ( C M I ) to i m i n n a n j o h t a j a , eve r st i ( ev p ) K a l l e L i e s i n e n ku va tuuria, r i s i s M a n a g e m e t I n i at ve ole ä t ä ä n n i i n s a n ott u i h n p e h m e i s n ko h te i s i i n e s ukseen. Siksi kuka tahansa voi olla kohteena missä tahansa. Hyvänä esimerkkinä Liesinen mainitsee Iraki h e i t ä v a s t a jo lähtökohtaisestiaongelmallista. ä ä i tultimar ratio, m m i t t a j a vaihtoehto. e , j o s s a k u o l e e s i v i i l e j ä , u s e i n m y ö s " o m i a a n . Te h o k k a i n t on lähett s e m u h a p o viimeinen k a l a t o r i l l y l i o p i s t o s t a m ä ä r i t t e l e e k i n t e r r o r i s m i n k ö y h ä n i h m i s e n s o d a k s Sodan n ä e o a , r ä j y t t ä ä k ö j o k u r a k e n n u k s e n nykyistä enem v a i p o m m i k o n e e s t a s o t i l a a l l i s t e n t u n n u s t e n a l l hän kaipaisikin s i s ä l t ä k ä s i n To i s a a l t a e n ­ n ä e s i ilakienr mukaanäsotilaat i s t a k u o l l e i s t a h e i d ä n o s u u t e n s a o n a r v i o l t a j o p a 9 0 p r o s e n t t i a o s a l l e merkitään tunnuksilla. vastaavastiy s män a n k ä y n esimerkiksii huma t a r k o i t u s , s o t i j o i s t a n y k o d keskustelua n i n t s e L i e s i n e n t o t e a a p o i t i i k a n t e h t ä v siviilit voitaisiinl varustaa suojatusta nitaaristen järjestöjen sotaa legiti 9 0 0 - l u k u a l e i m a n n e e s a h u m a n a r i s m n h e n g e ä l u ä ä i kohteestaä kertovillas heijasteliiveillä, yik tsmoivastaikvaikutuksesta.sa s d i t a a nh a o d atn t u s a p uso äi a setr o tä a m a asno doat ina a t t eul khe o sv io s imi ial el i ts t 7) esimerkiksi kielletä n umpimähkäiset hyökkä et siviili ohteisiin ja v a s o l t s l s ä t v s i v i i l e i tjolloin äasemiestenkin ätoiminta vai m e r k ­ khelpottaako eesimerkiksi r i k o l l i s e k s i , ä r jäy ttelevä ei esi i si miell tä s o t a pu Kalle Liesinen harmittele v a s t a k o h d a k s i o n j o l ä h t ö k o h t a i s e s t i o n g e l m a l l i s t a aa suojatusta kohteesta kertovilla heijasteliiveillä, jolloin asemiestenkin toiminta vaikeutuis nakin h e i keutuisi. o i m i n t a m a h d o l l i s u u t e n s naisen vristin i olemassaolo m o i n dän t a ka entu sivat, s a sotaan m u i d e n sotatoimijoiden harhalaukaukse t t u i n a s o v e l l u n y k y i s i i n ko n f l i k t e i h i n , s i l l ä n e p o h j a a v a t m e n n e i s y y d e n s o d a n k ä y n t i i lähtemistä, i t ei i l a a ä s i v i i l i liesinens o t epäile,t etteivätkö t e r r o r i s tsillä silloin ä ä r i t eaja ä ä n t , j a m voidaan l l o i k e u d e l l i s e s t i u u d e l l e e n keus tai ylipäätään humanitarismi ei pysty nykytilanteessa suojelemaan siviileitä sodan tuhovoimalt tella, t t u r i a j o s s a a risti m a n s e k ä l u o m a siviilienl o m a a t t i s t a j leviäisi pmyös i s t a k u lettäu no,, punainen s e v o i hoitaak ä y t t ö e i o l e u l t i m a r a t i o , v i i m e i n e n v a i h t o e h t a n d i p tunnusliivit a u l k o o l i i t t h u m a n i t a a r i s t e n j ä r j e s t ö j e n s o t a a l e g i t i m o i v a s t a v a i k u t u k s e s t a an a j a t e lterroristien ä la, e t t käyttöön, muttaaainakin Rsitten sodant aiheuttamatnhumania n no, Pun inen isti hoi aa sitte sod aiheuttamat humanitaariset kriisi l i e n s u o j e l u i n s t i t u t i o n a l i s o i d a a n t i e t y l l e j ä r j e s t ö l l e l l a o nheidän o t i e n s toimintamahdollisuutensa m itaariset kriisit? j a e h k ä i s e s e k s i s o d a n k ä r s i m y s t e n l i e v i t t ä m i s e k s i l e j ä o n p u r e u t u a k o n f l i k t i e n p e r i m m ä i s i i n s y i h i n uus. Ta r v i t a a n myös r u h a n t sota llä sota y ä n mielestä e on kaventuisivat, samoinamuiden y ö t ä , s ikoskenniemen o n t D ponr ä k e i n o j ä r j e s t e l l S i h m i s k u n S a n a s i o i t S O A gelmallista, amikäli siviilienosuojelu i d ä n s toimijoiden harhalaukaukset. u o j e l e m i s e k s e e n o n l o p e t t a a s e v i m a n k ä y t t ö p o l i t i i k a n j a t k e e n a institutionalisoidaan tietylle t a i s martti t koskenniemen smielestä a o s a k u o l o n u h r e i s t a o l i järjest e l i j o i t a . N y t s o d a n k ä y n t i o n t o i s e n l a i s t tilaat tappoivat oisiaan. Sik i valt d i s t a , j o i s s a e i v a l l o i t e t a a l u e i t a v a a n p y r i t ä ä n p o l i i t t i tölle. t i v e r k o t t u n geneveni rsopimukseta lisäpöytäkir o i t t a a t o i m i n t a n s a k a n s a i n v ä l i s e l l ä r i k o l l i s u u d e l l a , k u t e n h u u m e - j a t i m a n t t i k a u p a l l eet siss yhmät. Os niistä rah o n o s n k y s o t a a joineen eivät edes hiottuina sovellu a ­ Sillä tavoin vain väistetään y ä t ä ä n n i i n s a n ott u i h i n konflikteihin, h te i s ine e l i s i v i i l e i h i n , C r i s i s M a n a g e m e n t I n i at i ve n ( C M I ) to i m i n n a n j o h t a j a , eve r st i ( ev p ) K a l l e L i e s i n e n ku va pe ko kaikilla nykyisiin k a h mteai shi iann s a silläo iin poh kvelvollisuudet,s joita t meilläs a . H y v ä n ä e s i m e r k k i n ä L i e s i n e n m a i n i t s e e I r a k i ukseen. Siksi ku v olla ohteena mi sä ahan h e i t ä v a s t a jaavatT e h o k k a i n t a o nsodankäyn i ton m u r h a pehkäisemiseksia ja tsodan , j o s s a k u o l e e s i v i i l e j ä , u s e i n m y ö s " o m i a an. l s a menneisyydenä ä r ä ih e ttt ä ä l e e ek sotien o mt m i trt a j o r ki sl amo ir inl l e y l i o p i s t o s t a m t e i n e r k ö y h ä n i h m i s e n s o d a k s To i s a a l t a e n n ä e s i i n ä e r o a , r ä j ä y t t ä ä k ö j o k u r a k e n n u k s e n s i s ä l t ä k ä s i n v a i p o m m i k o n e e s t a s o t i l a a l l i s t e n t u n n u s t e n a l l kärsimysten nlievittämiseksi. tiin. i s t a k u o l l e i s t a h e i d ä n o s u u t e s a o n a r v i o l t a j o p a 9 0 p r o s e n t t i a o s a l l e s o t i j o i s t a n y k y s o d a n k ä y n n i n i t s e t a r k o i t u s , L i e s i n e n t o t e a a kalle liesisen mielestä paras ­ esimerkiksi israelin ja palestii p o l i t i i k a n t e h t ä v nan ongelmaa ei ratkaista sillä, että tapa suojella siviilejä on pureutua 9 0 0 - l u k u a l e i m a n n e e s s a h u m a n i t a r i s m i n h e n g e s s ä h a l u t t u s ä ä s t ä ä s o d a n t u h o v o i m a l t 7 ) e s i m e r k i k s siviilit, e t ä ä n u m p i m ä h k ä i s e määritel y k skonfliktien perimmäisiin asyihin. n s o d a n o s a p u o l i a e r o t t a m a a n s o t i l a a t s e l k e ä s t i s i v i i l e i s t i k i e l l sotilaat ja terroristit t h y ö k k ä e t s i v i i l i ko h t e i s i i n j a v a d i t a a siviileitä räjäy ttelevää ei esimerkiksi mielletä sotarikolliseksi, Kalle Liesinen harmittele v a s t a lään oikeudellisesti uudelleen. n k o h d a k s i o j ­ turvallisuuden suurin uhka on a i s e s t i o l ä h t ö k o h t o n g e l m a l l i s t a aa suojatusta kohteesta kertovilla heijasteliiveillä, jolloin asemiestenkin toiminta vaikeutuis nakin h e i d ä hän t korostaakin, h d o l llainsää n s heikossa e n korruptoituneessa hallin m u i d e n n o i m i n t a m a ettei i s u u t e a k a v ja t u i s i v a t , samoin sotatoimijoiden harhalaukaukse t t u i n a s o v e l l u n y k y i s i i n ko n f l i k t e i h i n , s i l l ä n e p o h j a a v a t m e n n e i s y y d e n s o d a n k ä y n t i i ä s i v i i l i t , s o t i l a a t j a t e r r o r i s t i t m ä ä r i t e l l ä ä n o i k e u d e l l i s e s t i u u d e l l e e n keus t adäntöi pratkaise yhteiskunnallisia - nossa syntyvä toivottomuus. e s s a i yl äätään humanitarismi ei pysty n y k y t i l a n t e tarvi s u o j e l e m a a n siviileitä sodan tuhovoimalt sekä luomaan diplomaattista ja ulkopoliittista kulttuuria, jossa asevoiman käy ttö ei ole ultima ratio, viimeinen vaihtoeht h u m a n i ongelmia,s jotenn myöskään r huma t ötaan myös rauhantyötä, sillä sota on i t i m o i v a s t a t a a r i t e j ä j e s j e n s o t a a l e g v a i k u t u k s e s t a an ajatella, että no, Punainen Risti hoitaa sitten sodan aiheuttamat humanitaariset kriisi nitaarinen j oikeus ­ tai ylipäätään i t typerä keino a l i s o ihmiskunnan l i e n s u o e l u i n s t u t i o n järjestellä i d a a n t i e t y l l e j ä r j e s t ö l l e l l a o n s o t i e n e h k ä i s e m i s e k s i j a s o d a n k ä r s i m y s t e n l i e v i t t ä m i s e k s i l e j ä o n u r e u t u p e r i m m ä i s i i n s y i h i n humanitarismi ­ eippysty nykytilan a asioita. k o n f l i k t i e n Ta r v i t a a n myös rauhantyötä, S o n sillä sota O on typerä D keino A järjestellä S ihmiskunnan S asioit s u o j e l e m i s e k s e e n l o p e t t a a a s e v o i m a n k ä y t t ö p o l i t i i k a n i d ä n uus. i d ä n j a t k e e n a tilaat tappoivat toisiaan. Siksi valtaosa kuolonuhreista oli taistelijoita. Nyt sodankäynti on toisenlaist d i s t a , j o i s s a e i v a l l o i t e t a a l u e i t a v a a n p y r i t ä ä n p o l i i t t i maailmankuva t i ve r kott u n e e t s i ss i r y h m ä t . O s a n i i st ä ra h o i tt a a to i m i n t a n s a ka n s a i nvä l i s e l l ä r i ko l l i s u u d e l l a , ku te n h u u m e - j a t i m a n tt i ka u p a l l 1 t o n o s a n y k y s o a a ä t ä ä n n i i n s a n ott u i h i n p e h m e i s i i n ko h te i s i i n e l i s i v i i l e i h i n , C r i s i s M a n a g e m e n t I n i at i ve n ( C M I ) to i m i n n a n j o h t a j a , eve r st i ( ev p ) K a l l e L i e s i n e n ku va
• lapSet SodaSSa ­ ­ ­ ­ ei ainoastaan uhri naisten ja tyttöjen osallistuminen aseellisiin konflikteihin on vaiettu asia. naiset mahdutetaan passiiviseen uhrimuottiin, johon ei sovi ajatus naisista ja tytöistä aseissa ja rauhanrakentajina. kun naiset nähdään pelkästään uhreina eivät konfliktien ennaltaehkäisy- ja rauhanrakennusohjelmat vastaa naisten ja tyttöjen tarpeita ja mahdollisuuksia. perinteisessä sukupuolirooliajattelussa sota ja toiminta lii tetään maskuliinisuuteen, hoiva ja passiivisuus naiseuteen. tämä on yksipuolistanut käsitystämme aseellisten konflik tien vaikutuksista naisiin ja tyttöihin ja heidän vaikutus mahdollisuuksistaan konfliktien jälkeisissä yhteiskunnissa. vaikka naiset ja lapset muodostavat suuren osan sotien siviiliuhreista on naisia kautta aikojen toiminut aseellisissa konflikteissa monenlaisissa tehtävissä, myös sotilaina. ­ ajatus naisista aseissa sotii vastaan käsitystämme naiseudesta ja sen takia naisten roolista väkivallan teki jöinä konflikteissa puhutaan vähän, sanoo helsingin yli opiston tutkija päivi mattila. naisten ja tyttöjen sotilaina toimiminen ei ole mar ginaalinen ilmiö. nepalin maoliikkeen taistelijoista ar violta kolmasosa ja yhdysvaltojen armeijan sotilaista 15 prosenttia on naisia. planin uudesta because i am a girl: in the Shadow of War raportista käy ilmi, että kolmas osa maailman 300 000 lapsisotilaasta on tyttöjä ja joka viides valtioista on käyttänyt tyttösotilaita aseellisissa konflikteissa viimeisen kahdenkymmenen vuoden aika na. tyttöjä kaapataan aseellisiin joukkoihin esimerkiksi turvattomilta pakolaisleireiltä, osa tyttösotilaista liittyy joukkoihin omasta aloitteesta. ­ köyhyys, turvattomuus ja koulutuksen romahtami nen ajavat tyttöjä sotilaiksi. joskus kotona tai yhteisössä seksuaalista väkivaltaa kokeva tyttö lähtee vapaaehtoi sesti sotilaaksi parempien olojen toiveessa, päivi mattila sanoo. elämä aseellisten joukkojen mukana ei kuitenkaan usein vastaa kuvitelmia ja esimerkiksi liberian sisällis sodassa 75 prosenttia tyttösotilaista joutui raiskatuiksi. päivi mattila muistuttaa, että naisilla on harvoin valtaa aseellisissa joukoissa. ­ kolumbiassa ja nepalissa naiset ovat sissijoukoissa tavallaan näkymättömiä tekijöitä, ja harvoin johtotehtä vissä. konfliktin päätyttyä tyttö ja naissotilaat kohtaavat useita ongelmia. toisin kuin sankareina yhteisöihinsä pa laavat miestaistelijat tyttö ja naissotilaat kohtaavat syrjin tää ja usein jopa heidän perheensä hylkäävät heidät. mar ginalisoinnin välttämiseksi taisteluihin osallistuneet tytöt ja naiset pyrkivätkin usein peittämään menneisyytensä. ­ useimmat ystävistäni eivät tiedä, että olin sotilas. ainoastaan tätini tietää, enkä halua muiden tietävän. jos ihmiset tietäisivät, he syyttäisivät minua aina kun jotain pahaa tapahtuu, kertoo liberialainen entinen tyttösotilas planin raportissa. entiset nais ja tyttösotilaat jäävät lähes aina vaille sotilaille tarkoitettua sosiaalista ja taloudellista sopeuttamistukea. ­ kun ei ajatella, että taisteluissa on myös naisia ja tyttöjä, he saattavat jäädä sotilaiden yhteiskuntaan so peuttamisohjelmien ulkopuolelle, päivi mattila sanoo. koska naisia on hyvin vähän mukana rauhan ja uu delleenrakennustyössä jäävät heille keskeiset asiat vähälle anni haataja ­ ­ ­ ­ ­ ­ ­ ­ ­ ­ ­ ­ 18 maailmankuva plan / alf berg ­ ­