SISäLLYSLuetteLo
PÄÄKIRJOITUS
VeSI JA LääKKeet
TERVEYS
VESI
KeHItYSMAISSA YHä eNeMMäN eLINtASoSAIrAuKSIA HIV-PoSItIIVISet tAHtoVAt eLää NorMAALIStI 10 KAuKANA PAteNttIrAtKAISuStA 13 HuoMIottA JääVä DIABeteS 1 oPerAAtIo MALArIAHYttYNeN 1 KäYMäLät KäYttööN
20 VeSI KeHItYKSeN eLINeHto 2 MIHIN VeSI KäYtetääN? 2 PHNoM PeNHISSä VeSIHuoLLoN HAASteet oVAt KAuPuNGIN reuNoILLA 2 SuoLA VoIDAAN PoIStAA MerIVeDeStä 2 VAArALLINeN VeSI
2
- MAAILMANKuVA
KUVAREPORTAASIT
18 GrAFFItIt tuLVILLAAN uSKoA, ILoA JA toIVoA 30 LASteN eLäMää BrASILIASSA 52 VIetNAM
LAPSEN ELÄMÄ
NÄKÖKULMA
32 LASteN KäYttÖ ItSeMurHAISKuISSA HuoLeStuttAA 3 MAAILMAN Nuoret MIeHet uHKA VAI MAHDoLLISuuS? 38 VAIetut PerINteet 3 eI LAStA VANHeMMILLe VAAN LAPSeLLe KotI 6 ääNeStäMääN, MArS! 9 Nuoret oSALLIStuJAt
5 teAtterI AVAIN MuutoKSeeN 59 ANu KAIPAINeN: VIHreIKSI PoLtetut Puut 60 NAISteN ASeMASSA YHä KoSoLtI KoHeNNettAVAA 63 WWW.oMAtNIMetKIrJoISSA.FI 6 INtIASSA KotIAPuLAISteN KAStI KASVAA
MaailmanKuva 2
Maaliskuu 2008 Julkaisija Plan Suomi Säätiö ISSN 1797-1586 Paino: Frenckellin Kirjapaino oy Paperi: MaxiPrepint 170 g / 100 g Painosmäärä: 2 000 kpl Seuraava lehti ilmestyy lokakuussa Plan Suomi Säätiö Pasilanraitio 5, 2. krs, 00240 Helsinki Vaihde (09) 6869 800, faksi (09) 6869 8080 www.plan.fi, etunimi.sukunimi@plan.fi Asiakaspalvelu: mato klo 1016, pe klo 914
Päätoimittaja: Marja-Leena Suvanto Toimitus: Minna Kumpulainen, Anna Groth, Anna Könönen ja Anni Haataja Ulkoasu: Mikko toivonen Kannen kuva: Matthias Wevelshiep
MAAILMANKuVA -
3
PääKIrJoItuS
Vesi ja lääkkeet
IHMISoIKeuKSIA VAI eI?
YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus täyttää tänä vuonna 60 vuotta. Sen 25 artiklassa sanotaan: "Jokaisella on oikeus elintasoon, joka on riittävä turvaamaan hänen ja hänen perheensä terveyden ja hyvinvoinnin ravinnon, vaatetuksen, asunnon, lääkintähuollon ja välttämättömän yhteiskunnallisen huollon osalta. Jokaisella on myös oikeus turvaan työttömyyden, sairauden, tapaturman, leskeyden tai vanhuuden sekä muun hänen tahdostaan riippumatta tapahtuneen toimeentulon menetyksen varalta." oikeuksien globaali toteutuminen on vielä pahasti kesken. Niiden rajaaminen ja tapauskohtainen määrittely on vaikeaa. Niistä lipeävää valtiota ei rankaista. Maailmassa onkin käsittämätön määrä ihmisiä, joiden oikeuksia tietoisesti poljetaan tai jotka eivät edes tiedä että heillä on oikeuksia. Suuri osa heistä on lapsia. Makea vesi ja lääkkeet ovat asioita, joita suomalaisten on vaikea pitää ihmisoikeuskysymyksinä. Niitä pidetään itsestäänselvyyksinä. Mutta köyhissä maissa kuolee päivittäin 5000 lasta puhtaan veden ja 3000 lasta malarialääkityksen puutteeseen. Ihmisen oikeutta veteen ei ole nostettu YK:n julistuksen ytimeen, vaikka asiasta 1990-luvulla keskusteltiinkin. Vesi on kuitenkin vankasti mukana pohdittaessa ihmiskunnan tulevaisuutta. Se on elämän perustarve ja jokaisen ihmisen oikeus. Veden on sanottu olevan öljyyn rinnastettava aine. Se on mukana jo monissa konflikteissa ja luo jännitteitä ihmisten ja valtioitten välille. Huoli ilmaston lämpenemisestä on kiihdyttänyt vesikeskustelua. Palestiinan pakolaisleireille vettä tuodaan tankkiautoilla. Sen määrää ja laatua säännöstellään tiukasti, vaikka vedestä ei leirien ulkopuolella ole pulaa. Niili-joen patoamisesta on käyty ankaraa vääntöä. Kenellä on oikeus hyödyntää Afrikan valtioiden läpi virtaava vesi vahvimmalla, vallanhaluisimmalla vai joen alkujuoksulla olevalla valtiolla? Vauraissa maissa teollisuus kuluttaa suurimman osan makeasta vedestä. Köyhissä maissa vesi käytetään arjesta selviämiseen, ruokaan, juomaan ja hygieniaan. Vesi on kaikille elämän edellytys ja sitä on 70 prosenttia niin rikkaan kuin köyhänkin kehossa. Lääkkeiden saatavuus on aikaan ja paikkaan sidottua. Markkina- ja patenttivetoinen lääketeollisuus asettaa taudit eriarvoiseen asemaan. Kehitysmaissa kärsitään edelleen malariasta, tuberkuloosista sekä monista meille vieraammista taudeista, jotka kaipaisivat kiireellisesti lääketeollisuuden tutkimus- ja
Marja-Leena Suvanto
- MAAILMANKuVA
MAttHIAS WeVeLSHIeP
kehitystyöpanostuksia. uudet lääkkeet ovat patenttisuojauksen takia kuitenkin hinnoiltaan kolmansien maiden tavoittamattomissa. Mutta kehitysmaat ovat silti mukana lääketeollisuudessa. esimerkiksi Keniassa ja Intiassa kansainväliset lääkeyritykset testaavat uusia lääkkeitään kyseenalaisilla menetelmillä. osa lääkkeistä myös valmistetaan näissä maissa. Paikallisille asukkaille tuotteet ovat kuitenkin liian kalliita: aidsiin sairastuminen on afrikkalaisille edelleen lähes kuolemantuomio. New Yorkissa ollaan huolissaan siitä, että juomavedessä on huomattava määrä lääkkeistä tulleita haitallisia lisäaineita. elimistöön kerääntyessään ne vaikuttavat haitallisesti perimään. Kehitysmaahan matkaava ottaa mukaansa vedenpuhdistustabletteja, jotka voivat olla matkakohteessa valmistettuja ja joiden tuottamiseen on käytetty sikäläisten niukkoja vesivaroja. Vesi ja lääkkeet kietoutuvat toisiinsa. Ihmisoikeuksista, lääkkeistä ja makeasta vedestä voit lukea lisää tästä lehdestä.
Kirjoittaja on Plan Suomi Säätiön viestintäpäällikkö.
MAAILMANKuVA -
terVeYS
Kehitysmaissa yhä enemmän elintasosairauksia
Ihmisiä kuolee kehitysmaissa kaksi kertaa enemmän sydänsairauksiin, syöpään ja diabetekseen kuin hiv/aidsiin, malariaan tai tuberkuloosiin. He kuolevat sairauksiin, joita on totuttu pitämään kehittyneiden maiden vitsauksena.
Stephen Leahy
Kymmenen seuraavan vuoden aikana 388 miljoonaa ihmistä kuolee ehkäistävissä oleviin sairauksiin, jotka johtuvat pääasiassa tupakoinnista, huonosta ruokavaliosta ja liikunnan puutteesta. Suurin osa kuolemista on kehitysmaissa ilmenee tuoreesta Nature-lehdessä julkaistusta tutkimuksesta. tämä on valtava terveysongelma, josta vain harvat päättäjät ovat tietoisia, tutkimusta johtanut tri Abdallah S. Daar sanoo. Kehitysmaat ovat keskittyneet tarttuvien tautien ehkäisyyn, mutta se on Daarin mukaan kuin sammuttaisi yhtä päätä molemmista päistä palavassa talossa. Hyvä uutinen on se, että näiden kroonisten, tarttumattomien tautien ehkäisyyn on monta keinoa. tupakoinnin rajoittaminen on kaikista vaikuttavin kuolemien ehkäisykeino. tupakoinnista johtuvia kuolemia on viisi miljoonaa vuodessa, ja luku kaksinkertaistuu vuoteen 2030 mennessä. Suurin osa kuolemista tapahtuu kehitysmaissa. Vertailun vuoksi hiv/aids tappaa kaksi miljoonaa ja tuberkuloosi kolme miljoonaa ihmistä vuodessa ja määrä pysyy vakaana tai on pienenemässä. tupakointi on vähentynyt kehittyneissä maissa korkeampien verojen ja terveyskampanjoiden ansiosta. Niinpä tupakkayhtiöt ovat keskittäneet mainontansa kehitysmaihin. terveyskasvatus ja tupakkamainonnan kieltäminen ovat tehokkaita keinoja ehkäistä tupakointia. elintasosairauksien ehkäisyyn tarvitaan myös terveellisen ruoan saamista kaikkien ulottuville. ruoka on tehtävä edulliseksi vaikka tukiaisten avulla. Jopa Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ihmiset kuluttavat yhä enemmän pikaruokaa ja virvoitusjuomia. (IPS)
- MAAILMANKuVA
Muuttuneet ruokailutottumukset lisäävät köyhien maiden elintasosairauksia.
ANDreW StAWIcKI / PLAN KANADA
MAAILMANKuVA -
terVeYS
Hiv-positiiviset tahtovat elää normaalisti
Hi-viruksen kantaja ei lakkaa olemasta seksuaalinen olento, jolla on normaalit tarpeet ja unelmat, muistutti kolmas Afrikan seksuaaliterveyttä ja -oikeuksia pohtinut kokous Nigerian Abujassa helmikuussa.
Sharon Davis
Kehitysmaissa terveydenhuoltoalan ammattilaiset järkyttyvät yhä tiedosta, että hiv-positiivinen henkilö on kiinnostunut seksistä. Afrikkalaisten naisaktiivien mukaan aids-ohjelmat keskittyvät yhä tartunnan ehkäisyyn ja hoitoon. Viruksen kanssa elävien ihmisten tarpeet unohtuvat. epidemian luonne on muuttunut. Hivin kantajat eivät enää kuole: me elämme ja harrastamme seksiä, Global Aids Alliancen ugandalainen aktiivi Beatrice Were sanoo. Hänen mukaansa terveydenhuoltoalan väki järkyttyy yhä tiedosta, että hiv-positiivinen henkilö on kiinnostunut seksistä. Sitä pidetään vastuuttomana, vaikka kondomien teho tartunnan ehkäisyssä on todistettu, hän selittää.
- MAAILMANKuVA
terVeYS
Kaukana patenttiratkaisusta
Patenttijärjestelmän suurin epäkohta on, että se keskittyy vauraita maita koetteleviin tauteihin. Se mahdollistaa lääketeollisuudelle poikkeavan ansaintalogiikan, joka synnyttää terveyden ohella myös kärsimystä. Voimakkaimmin epäkohdat koettelevat kehitysmaita.
Päivi Surakka
Lääketeollisuuden patenttijärjestelmän monimutkainen luonne edistää hyvinvointia kovin vaihtelevilla tavoilla. toisaalla ovat teollisuuden edustajat, jotka sijoittavat liikevaihdostaan tutkimus- ja kehitystyöhön miljardeja euroja vuodessa löytääkseen uusia ratkaisuja ihmiskunnan terveyden ylläpitoon, toisaalla potilaat, joiden elämän jatkuminen on tietyn lääkkeen saannista riippuvaista. Patentti oikeuttaa keksijän hyödyntämään keksintöään taloudellisesti yksinoikeudella 20 vuoden ajan mutta koska lääkkeen markkinoillesaaminen kestää helposti 10-15 vuotta, on lääkkeen kulut katettava jäljelle jääneessä ajassa. Kun 20 vuotta täyttyy, vapautuu lääke patentin suojasta ja siirtyy geneeriseen valmistukseen. Lääketeollisuuden rahoittaman kehitystyön tuloksista nauttivat ensimmäisinä potilaat, joilla on siihen varaa. Potilaat, joiden elämän jatkuminen on tietyn lääkkeen saannista riippuvaista mutta joiden on taloudellisesti mahdotonta ostaa lääkitystä joutuvat usein odottamaan lääkettä kohtalokkaan kauan. Länsimaalainen hi-viruksen kantaja elää nykyään täyden ja vähäoireisen elämän antiretroviraalilääkkeiden avulla. tämä mahdollisuus puuttuu
valtaosalta kehitysmaissa asuvilta, vaikka ratkaisu ongelmaan on olemassa. Lääkkeiden huonosta saatavuudesta on syntynyt myös patenttijärjestelmän kritiikki. olisiko jo aika ratkaisulle, joka turvaa myös köyhien lääkityksen mutta joka ei ole ristiriidassa lääketeollisuuden rahoittaman kehitystyön jatkuvuuden kanssa? tästä keskustellaan kansainvälisesti nyt paljon. Lääkkeiden saatavuuteen ja patenttijärjestelmän aiheuttamiin korkeisiin lääkehintoihin haetaan uusia ratkaisuja myös WHo:n johdolla, kertoo Lääkärit ilman rajoja -järjestön eu-suhteista vastaava Alexandra Heumber. Kansainvälisesti arvostettu Médecins Sans Frontières järjestää terveydenhuollon kriisiapua yli 70 maassa vapaaehtoistyön ja lahjoitusten voimin. Brysselissä työskentelevä Heumber toimii MSF:n kampanjassa Access to essential Medecins, joka on vuodesta 1999 lähtien pitänyt silmällä lääketeollisuuden toimia ja ajanut kehitysmaiden intressejä erityisesti lääkkeiden saatavuuden ongelman kautta. Heumber konsultoi euroopan unionia ja vaikuttaa neuvoa-antavassa roolissa ratkaisuihin, jolla länsimaisten valtioiden panostus kansainväli-
10
- MAAILMANKuVA
Yleistyvät suursateet lisäävät malariaa. Sen ehkäisemiseen on tehokkaita lääkkeitä, mutta ne ovat usein liian kalliita kehitysmaiden asukkaille.
ANDY cLArK / PLAN KANADA
seen lääkepolitiikkaan määritellään. Heumber ei syyllistä lääketeollisuutta. Missään nimessä kyse ei ole pelkästään lääkefirmoista. ongelman ratkaisussa tarvitaan kosolti myös länsimaiden poliittista tahtoa. Patenttijärjestelmän suurin epäkohta on, että se on keskittynyt vauraita maita koetteleviin tauteihin. tutkimus- ja kehitystyön panostukset ovat siellä, missä tuotot ovat parhaat. Patenttijärjestelmä nostaa uusien lääkkeiden hinnat alkuun korkealle, niinpä kehitysmailla ei ole mahdollisuuksia rahoittaa toimivimpien lääkkeiden hankintaa. Patenttijärjestelmä mahdollistaa myös korkeaksi viritetyn hinnoittelun keinotekoisen jatkamisen. Lääkefirmojen yleinen käytäntö uudella markkinaalueella on hakea pitkitettyä patenttisuojaa muuntamalla hieman lääkkeen reseptiä, jotta se täyttää uuden lääkkeen määritelmän. Kun patenttiaika alkaa alusta, pysyy hinta korkeana seuraavat 20 vuotta. Menetelmä on käytössä erityisesti euroopassa ja Yhdysvalloissa.
Intia, kehitysmaiden apteekki
Intialla on ollut lääketeollisuutta koskeva patentti-
järjestelmä käytössä vasta vuodesta 2005 lähtien, jolloin se liittyi Wto:n jäseneksi. Intian parlamentti sääti tuolloin patenttilainsäädännön palvelemaan kansanterveyttä, minkä vuoksi Intia myöntää patentteja vain täysin uusille keksinnöille. useimmat lääkkeet ovat siis geneeriseen tuotantoon soveltuvia eli lääkettä saa vapaasti kopioida. Köyhät maat ovat pitkälle riippuvaisia Intian lääketeollisuuden edullisista tuotteista. MSF:n määräämistä hiv-lääkkeistä 80 prosenttia tulee Intiasta. Jos Intian lainsäädäntö muuttuisi samanlaiseksi kuin muualla, olisi tilanne katastrofaalinen kehitysmaille, Heumber toteaa. Sveitsissä päämajaa pitävä Novartis, yksi maailman suurimmista lääkevalmistajista, ryhtyi taistelemaan Intian patenttilainsäädäntöä vastaan, kun Novartiksen valmistama syöpälääke Glivec ei saanut Intialta patentin suojaa. Novartis vetoaa Wto:n kantaan, jonka mukaan Intian immateriaalioikeudet eivät ole yhteneväiset muiden Wto-jäsenvaltioden kanssa. MSF on luottanut vastarinnassaan kansainvälisen julkisuuden aiheuttamaan paineeseen. Järjestön toimintapolitiikkaan kuuluu, että ongelmati-
MAAILMANKuVA -
11
terVeYS
elintasosairauksiksi nimettyjen tautien lisääntyminen aliravitsemuksesta kärsivissä maissa tuntuu ristiriitaiselta.
Peter BreGG / PLAN KANADA
lanteissa se keskustelee lääketeollisuuden kanssa ja pitää näin kehitysmaiden intresseistä huolta. Jos keskustelut ovat hyödyttömiä, järjestö tekee asiasta julkisen. Intian tapauksessa Novartis ei taipunut MSF:n kampanjan ja laajan kansainvälisen kritiikin alla, vaan jatkoi oikeustoimia maata vastaan. Novartiksen valitus evättiin Intian tuomioistuimessa elokuussa 2007, eikä juttua ole tällä hetkellä viety eteenpäin. tapaus oli riemuvoitto geneeriselle lääkevalmistukselle ja lääkkeiden saatavuuden puolustajille. Heumber ei pidä saavutusta kuitenkaan lopullisena. edelleen on riski, että Intia taipuu Wto:n ja lääketeollisuuden vaatimuksiin. on tärkeää, että myös eu, länsimaiden hallitukset ja geneerinen lääketeollisuus vastustavat köyhien oikeuksia polkevia muutosvaatimuksia.
Eriarvoiset sairaudet
Markkina- ja patenttivetoinen lääketeollisuus asettaa taudit eriarvoiseen asemaan. Kehitysmaissa kärsitään edelleen malariasta, tuberkuloosista sekä monista meille vieraammista taudeista, jotka kaipaisivat kiireellisesti lääketeollisuuden tutkimus- ja kehitystyöpanostuksia. unitauti uhkaa 60 miljoonaa ihmistä Saharan etelänpuoleisessa Afrikassa. taudin hoitoon käytetään usein melarsoprol-nimistä 40-luvulla kehitettyä lääkettä, joka tappaa joka kymmenennen hoitoa saavan. chagasin tautiin käytettävät lääkkeet toimivat ainoastaan taudin alkuvaiheessa, jolloin harva potilas osaa hakeutua hoitoon. Näiden laiminlyötyjen tautien lääkityksen laatu on kaukana siitä, mihin modernin maailman mahdollisuudet riittäisivät. Hi-virus koettelee kehitysmaiden ohella myös
teollisuusmaita. Hivin tutkimukseen käytetyt varat ovat tuottaneet tulosta antiretroviraalilääkkeiden toimivuudessa. ArV-lääkkeistä on kehitetty yhä uusia sukupolvia, jotka tehoavat aiempaa paremmin ja aiheuttavat vähemmän sivuoireita. Näille uusille lääkkeille on tarvetta myös kehitysmaissa, joissa edellisen sukupolven lääkkeillä esiintyy resistenssiä. uudet lääkkeet ovat patenttisuojauksen takia hinnoiltaan kuitenkin kolmannen maailman tavoittamattomissa. tilanne on kehitysmaille erityisen kriittinen siksi, että hoitoa jo saavat joutuvat vahvojen sivuoireiden takia mahdottomaan tilanteeseen. Hoidon jatkaminen on kivuliasta ja huonosti tehoavaa, mutta uudempaan olemassaolevaan lääkeratkaisuun ei ole varaa. Vaikka hoito on jo kerran tullut mahdolliseksi hinnan ja saatavuuden puolesta, ei lääkitykseen sitoutunut ja siihen luottava voi sitä kustannusten takia jatkaa. Jos puhutaan yleensä siitä mitä tarvitaan, jotta kehitysmaiden on mahdollista saada toimiva terveydenhoito, on tietenkin kysymys paljon muustakin kuin lääkkeiden saatavuudesta. tiedämme kyllä, ettei lääkkeistä ole apua, jos maassa ei ole lääkäreitä. Puutteellinen infrastruktuuri on ongelma, jossa ulkoa tuotu ratkaisu on usein kestämätön. Siinä missä muut tahot työskentelevät puitteiden rakentamisen parissa, keskittyy MSF lääkkeiden saatavuuden parantamiseen. taistelumme jatkuu, kunnes lääketeollisuuden keksinnöt ovat kaikkien saatavilla, Heumber sanoo haastattelun lopuksi.
Lisää tietoa:
http://www.accessmed-msf.org/
12
- MAAILMANKuVA
terVeYS
Päivi Surakka
Huomiotta jäävä diabetes
Länsimaita jo raskaasti koetteleva diabetes uhkaa myös kehitysmaita. Harvalla I-tyypin eli lapsuusiän diabeetikolla on varaa insuliinihoitoon, ja aikuisiän eli II-tyypin diabeetikot aiheuttavat tietämättään itselleen sydän- ja verisuonisairauksia.
Vaikka diabetes pystyttäisiin kehitysmaissa diagnosoimaan, kaatuu taudin hoito sen korkeisiin kustannuksiin. Insuliinin saatavuus on huono ja hinta kaukana väestön ulottumattomissa. Lisäksi diabeetikon pitäisi pystyä mittaamaan oma sokeriarvonsa useita kertoja päivässä, mutta yksi mittaliuska maksaa kehitysmaassa saman verran kuin perheen päivän ravinto, kertoo Lt Ilkka Jaakkola. Suurin osa diabeetikoista jää ilman diagnoosia, kärsii ja kuolee. Jaakkola on väitellyt I-tyypin diabeteksen syntymekanismeista ja työskentelee taudin parissa tYKS:ssa lastentautien erikoislääkärinä. Jaakkola on myös työskennellyt keväällä 2007 etelä-Afrikassa yliopistollisen sairaalan keskolassa. Kolmen kuukauden työskentelyä Kapkaupungissa haittasi maan huutava resurssipula. Se vaivasi myös sairaalaa, jossa oli etelä-Afrikan paras kunnallinen hoito. Ammattitaitoista henkilökuntaa oli sairaalassa aivan liian vähän. Jaakkola myöntää, että hänen lääkärinetiikkansa joutui koville, kun hän huomasi, että resurssit ratkaisevat sen, kuka hoitoa sai ja kuka ei. Diabeteksen hoitoon resursseja ei sairaalassa löytynyt. ongelmia oli jo taudin toteamisvaiheessa.
Sen olemassaolosta ei läheskään aina edes tiedetä. Diagnosoituja tapauksia oli maassa niin vähän, ettei paikallisilla lääkäreillä ollut siitä juuri perustietojakaan. II-tyypin diabetes on aikapommi, joka uhkaa teollisuusmaiden lisäksi myös nousevien elintasojen maita. elintasosairaudeksi nimetyn taudin lisääntyminen aliravitsemuksesta kärsivissä maissa tuntuu ristiriitaiselta. Diagnostiikan paranemisen myötä myös tautimäärä on lisääntynyt. Siitä ei kuitenkaan olla varmoja, lisääntyykö itse tauti vai ainoastaan sen toteamismahdollisuudet. Länsimaiset kulutus- ja ravitsemusmallit leviävät kehitysmaihin. Monissa kehitysmaissa on nyt aiempaa enemmän rahaa, kaupunkeihin rakennetaan uusia hampurilaisravintoloita ja opitaan uusia ruokailutottumuksia. Vaikka köyhiä ei varsinaisesti vaivaa lihavuus, köyhyyteen liittyy usein huono ravitsemustaso, esimerkiksi sokerin ja rasvojen runsas käyttö. terveellinen, diabetekseltä säästävä ruoka on hintavaa. ruuan hinta ajaa epäterveellisiin ruokatottumuksiin. Lisäksi monessa kehitysmaassa lihavan ihmisen uskotaan olevan myös rikas ja onnellinen.
MAAILMANKuVA -
13
terVeYS
operaatio Malariahyttynen
Kehitysmaissa hyttynen ei ole häirikkö. Se on malariaa levittävä pahimman luokan terroristi, joka tappaa lapsen joka 30. sekunti. Luit oikein. Joka 30. sekunti. Lapsia menehtyy malariaan jokaisen tunnin aikana noin neljän koululuokallisen verran.
Marja Vesala
Ajattele suomalaista kesäiltaa. olet juuri vaipunut ihanaan uneen, kun kuulet ärsyttävää ininää. Huitaiset kädelläsi korvan suuntaan ja jatkat uniasi. Hetken päästä ininä kuuluu taas, tällä kerralla voimakkaampana ja ärsyttävämpänä. Sytytät valot ja alat kiukkuisena etsiä yöuntasi häiritsevää hyttystä. Kehitysmaissa hyttynen ei ole häirikkö vaan tappaja, joka surmaa päivittän tuhansia lapsia. tämä on järjetöntä, sillä malaria on ehkäistävissä ja tauti voidaan yleensä parantaa lääkkeillä. Maailman terveysjärjestö WHo:n mukaan malaria koskettaa noin 40 % maailman väestöstä. ongelman ydin on siinä, että suurin osa näistä ihmisistä asuu kehitysmaissa. Jos tauti uhkaisi pääasiassa vauraiden maiden asukkaita, tutkimukseen olisi käytetty miljardeja ja rokote olisi jo aikaa sitten ollut saatavilla. Nyt malariaan kuolee vuodessa yli miljoona ihmistä. Planin toimisto Malissa Länsi-Afrikassa muistuttaa yhdessä asiassa sheriffin päämajaa. Seinille on kiinnitetty etsintäkuulutusjulisteita. Niissä ei etsitä tavallisia rikollisia, vaan malariaa levittäviä hyttysiä. etsintäkuulutukset ovat osa kampanjaa, jolla halutaan lisätä malilaisten tietoja malariasta. on
vaikea taistella tautia vastaan, jos ihmiset luulevat saavansa tartunnan hedelmistä ja vihanneksista. Malariaan sairastumista pidetään enemmän sääntönä kuin poikkeuksena. Niin yleinen se on. tiedon lisäämisessä lapset ovat usein avainasemassa. Malilaisilta koululaisilta kuulen, miten malarian voi välttää. Pihalle ei jätetä hyttysiä houkuttelevia likaisia vesiämpäreitä. ulkokäymälät pidetään siisteinä. Nukkua kannattaa moskiittoverkon alla. Jos tulee kova päänsärky ja kuumetta, täytyy mennä heti terveysasemalle. Lasten kautta tieto välittyy myös koteihin, mutta erityisesti toisille lapsille. Maissa joissa lukutaito on alhainen, näytelmät, laulut ja piirustukset toimivat tehokkaina tiedottamisen välineinä. Planin ja monen muun järjestön työ on myös vuoropuhelua päättäjien kanssa, jotta terveyspalveluihin suunnattaisiin enemmän varoja ja niitä saataisiin kaikkien ulottuville. työ on usein hyvin hidasta, mutta tuloksiakin syntyy. elokuussa muutamiin lehtiin koti-Suomessa eksyi positiivinen kehitysmaauutinen. Sen mukaan Keniassa pienten lasten malariakuolemat ovat vähentyneet lähes puolella moskiittoverkkojen ansiosta. Saman kehityksen toivoisi jatkuvan muuallakin.
1
- MAAILMANKuVA
Monille perheille moskiittoverkon hankinta on kuitenkin suuri taloudellinen investointi. Kun perheessä on kymmenen lasta ja yksi moskiittoverkko, joudutaan myös päättämään ketkä sen alla nukkuvat. Kesämökin hyttyset voivat jatkaa ärsyttävää ininäänsä. Niiden taltuttamiseksi riittää kärpäslätkä tai peiton alle piiloutuminen. Siivekkäiden sarjamurhaajien suhteen on syytä aloittaa nollatoleranssi ja siihen tarvitaan meitä kaikkia. Peiton alle piiloutuminen on huonoin mahdollinen vaihtoehto.
Moskiittoverkko on halpa ja tehokas keino estää malariaa. Niitä tarvitaan myös sairaaloissa.
Peter BreGG / PLAN KANADA
MAAILMANKuVA -
1
terVeYS
Käymälät käyttöön
YK laskee, että noin 2, miljardilta ihmiseltä puuttuu käymälä, ja siksi he tekevät tarpeensa kuka minnekin: pihan perälle puskaan, pellolle, joen pientareelle tai kaupungissa katuojaan.
tiina Kirkas
Häpeä, inho ja lopulta ylpeys. Kaikki tunteet ja myös keinot ovat sallittuja, kun ihmiset halutaan lopullisesti puskista käymälöihin. Löyhkän lisäksi ihmisten jätökset levittävät sairauksia, sillä ulosteiden sisältämät bakteerit, virukset ja muut taudinkantajat siirtyvät kärpästen ja pohjaveden matkassa ihmisten ruokaan ja juomaan. Yksinomaan yhdessä ulostegrammassa on sata miljoonaa bakteeria, joista osa aiheuttaa koleraa, lavantautia ja ennen kaikkea ripulia. ripuliin kuoleekin joka vuosi yli kaksi miljoonaa ihmistä, joista useimmat ovat alle viisivuotiaita lapsia. tautiepidemioita kärjistävät veden puutteesta sekä tietämättömyydestä ja välinpitämättömyydestä johtuva huono hygienia. Käymälöiden puute on ennen kaikkea nöyryyttävää, sillä varsinkin naiset joutuvat häveliäinä pidättämään hätäänsä aina yömyöhään asti. Yksityisyyden puute ja väkivallan pelko saavat usein myös tytöt keskeyttämään koulunsa.
Katse puskiin ja pelloille
toimiva sanitaatio ja puhdas vesi ovat sellaisinaan YK:n vuosituhattavoitteita. Ne vähentävät myös alle viisivuotiaiden lasten kuolleisuutta ja köyhyyttä. Silti sanitaatio ei korjaannu vain käymälöitä raMArtIN DIxoN
kentamalla, vaan niitä pitää myös käyttää. Jo nyt osa YK:nkin tilastoimista käymälöistä toimittaa varaston virkaa tai on muutoin vailla käyttöä. opastus, valistus tai edes palkitseminen eivät ole kaikkialla onnistuneet houkuttelemaan ihmisiä käymälöihin, vaan he edelleen tekevät tarpeensa taivasalle. esimerkiksi Intian Maharashtran osavaltiossa viranomaisten vuosina 19972000 rakennuttamista käymälöistä vain puolet oli pari vuotta sitten asianmukaisessa käytössä. Pienessä Himachal Pradeshissa vastaavien käymälöiden käyttöaste oli 2000-luvun alussa alle 30 prosenttia. Bangladeshilaisen Kamal Karin mielestä katse onkin kohdistettava käymälöistä puskiin ja pelloille: ihmisten on ensin havahduttava näkemään tekojensa seuraukset eli ulosteen kulku ruokapöydän kautta suuhun ja ripulina takaisin kiertoon. Vasta sitten heidän on mahdollista oivaltaa käymälöiden merkitys sekä ryhtyä niitä rakentamaan ja ennen kaikkea käyttämään. Aina se ei onnistu lempeällä suostuttelulla vaan vaatii sokkiterapiaa. Karin kehittämän cLtS:n (community Led total Sanitation) tavoitteena on myös käymälöiden sataprosenttinen käyttöaste, jolloin kukaan ei tee enää tarpeitaan taivasalle (an open defecation-free
1
- MAAILMANKuVA
Sanitaatio ei korjaannu vain käymälöitä rakentamalla, niitä pitää myös käyttää.
MArtIN DIxoN / PLAN SeNeGAL
environment). Se edellyttää koko yhteisön sitoutumista ja tiukkaa sosiaalista kuria, sillä yhdenkin lipsuminen tietää takapakkia tautien torjunnassa. Viime vuosina cLtS:ää on sovellettu eri puolilla Intiaa ja Bangladeshia sekä Planin toiminta-alueilla etiopiassa, Nepalissa, Kambodzhassa, Filippiineillä, Keniassa ja tansaniassa.
Syytä ylpeyteen
Varsin pian inhoreaktiokin kanavoituu toiminnaksi, ja seuraavassa vaiheessa ensimmäiset käymälät ovat jo rakenteilla. Käymäläntekotarpeiden ja rakennustaidon on tarkoitus löytyä omasta kylästä, kunhan hygieniasta ei tingitä. Kyläläisten on myös autettava toisiaan, jotta kaikkein köyhimmätkin saavat itselleen toimivan käymälän. Kyliin perustetaan myös sanitaatiokomitea, jonka aktiiveiksi valikoituu usein yhteisön vaikutusvaltaisimpia jäseniä, kuten uskonnollisia johtajia ja naisopettajia. Heidän tehtävänään on valistaa hygieniasta ja käsien pesusta. He myös pitävät huolta, että käymälöitä rakennetaan, niitä käytetään eikä kukaan tee tarpeitaan enää taivasalle. ensisijaisesti cLtS:n onnistuminen edellyttää jokaisen yhteisön jäsenen sitoutumista, ja siksi valvonta perustuu sosiaaliseen kontrolliin ja julkiseen häpäisyyn. esimerkiksi eräässä Planin tukemassa kylässä Nepalissa lasten ja naisten ryhmät ovat ottaneet tehtäväkseen valvoa ryhmäkurista lipsujia. Lapset paljastavat aamuvarhain puskissa kyykkivät aikuiset rysän päältä voimakkain vislauksin ja kirjaavat heidän nimensä julkisesti rikospaikalle näkyville. etiopiassa housut kintuissa yllätetyt miehet joutuvat kantamaan jätöksensä kaiken kansan nähden lähimpään käymälään. tavoitteen saavuttaminen nostattaa lopulta kuitenkin koko yhteisössä ansaittua ylpeyttä, mikä myös luo maaseudulla kirjaimellisestikin tervettä kilpailuhenkeä kylien välille. esimerkiksi Intian Maharashtrassa tyttöjä ei enää joillain seuduilla naiteta kyliin, joiden pojat vielä tekevät tarpeensa muualle kuin käymälään. Intiassa ja Bangladeshissa osavaltiohallitukset ovat myös jakaneet julkisia tunnustuksia tavoitteessaan onnistuneille kylille. Parhaita palkintoja ovat kuitenkin kylissä pörräävien kärpästen väheneminen ja ripulin hoitoon kuluvan sokeri-suolaliuoksen kulutuksen hiipuminen.
"Kuinka monta jalkaa on kärpäsellä?"
Nimensä mukaisesti cLtS etenee yhteisövetoisesti, vaikkakin ulkopuolisilla on varsinkin alkuvaiheessa oma roolinsa. Häpeämättömillä kysymyksillään he esimerkiksi johdattavat kyläläiset katsomaan tuttua maisemaansa uusin silmin ja kokemaan näkemästään hämmennyksen sekaista häpeää: "Siis kuka tekee tarpeensa juuri tuonne? Minäkö? entä miltä täällä näyttää ripuliepidemian aikaan?" ulkopuoliset myös ohjaavat tunnekuohun toiminnaksi, joka yleensä edistyy saman kaavan mukaisesti: Kyläläiset laativat ensin kartan, jonka avulla he hahmottavat kotiensa ja ulostuspaikkojensa väliset kulkureitit. He myös laskevat oman vuosittaisen ulostetuotantonsa. Sen jälkeen kaikki pohtivat yhdessä, mihin kuorma-autolasteiksi tai muulikuormiksi havainnollistettu jätösmäärä lopulta päätyy. Lopputulemana he havahtuvat huomaamaan, kuinka kylän ulosteet kulkeutuvat jokiin ja puroihin, pesuveden mukana vaatteisiin, astioihin, käsiin ja juotuna suuhun. Ne takertuvat myös kotieläimiin, kärpäsiin ja sitä myöten suoraan ruokaan. Inhoten kyläläiset huomaavatkin syövänsä päivittäin parikymmentä grammaa toistensa ulosteita. Inhoviesti voidaan välittää perille monin tavoin. eräässä bangladeshilaisessa kylässä paikallinen agitaattori esimerkiksi kiskaisi hiuksen päästään, kastoi sen ihmisulosteeseen ja sen jälkeen vesilasiin. Kun kukaan ei halunnut juoda sinänsä puhtaan näköistä vettä, hän kysyi paikalla olijoilta: "Kuinka monta jalkaa on kärpäsellä?"
MAAILMANKuVA -
1
KuVArePortAASI
Graffitit tulvillaan uskoa, iloa ja toivoa
Bogotan kauppakeskuksen seinät on peitetty värikkäillä graffiteilla. Niiden katseet seuraavat hulppean kauppakeskuksen asiakkaita. Silmät eivät viesti huumeiden, sodan ja väkivallan repimästä maasta vaan rauhaa janoavan kansan tulevaisuudesta. Seinämaalaukset vievät ajatuksen toisenlaiseen Kolumbiaan. Ne ovat tulvillaan uskoa, iloa ja toivoa. Ja vaativat rauhaa.
Matthias Wevelshiep
VeSI
Vesi kehityksen elinehto
Vesi on merkityksellinen usealla eri tasolla, jotka kaikki ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Kehitysmaissa elävät tytöt, köyhät ihmiset, pinta- ja pohjavesijärjestelmät ja elämä sinänsä tällä planeetalla ovat sekä suoraan että välillisesti riippuvaisia vedestä. Miten turvata elämän ehto kaikille?
tyttöjen koulunkäynti vaarantuu, kun perheen vedenhankinta on naisten vastuulla. YK:n toisen vesikehitysraportin mukaan (WWDr 2006) Keski-, Länsi- ja Pohjois-Afrikan sekä etelä-Aasian ja Lähi-idän 115 miljoonasta koulua käymättömästä lapsesta neljä viidestä on tyttöjä. Syy tähän löytyy pitkistä matkoista, joita naisten ja tyttöjen täytyy vedenhakumatkoillaan kulkea, tai käymälöiden puutteesta kouluissa, joka pakottaa tytöt käyttämään pensaikkoa ja metsää. tämä saattaa tytöt paikallisten tapojen oloissa alttiiksi joutua naurunalaiseksi ja häpeään pahimmillaan raiskausuhan alaiseksi. Malawissa koulutytöillä on yleisenä ongelmana kunnon käymälöiden ja käsien pesuun tarvittavan veden puute. Maaseudulla Dowassa asuva 13-vuotias rita käy 350 oppilaan koulua. Hän valittaa luokassa keskittymisen vaikeutta kuukautisten aikana. Mielessä pyörii, ettei ole peseytymismahdollisuuksia välitunnin aikana. Koko koululle on vain kaksi kuoppakäymälää, joten yleensä hän jää kotiin kuukautisten aikana. Monet tytöt lopettavat koulun murrosiän alkaessa. Malawin virallisten tilastojen mukaan tytöt keskeyttävät koulun neljänneksen useammin kuin pojat. Yli viidennes kaikista peruskouluikäisistä tytöistä ei tule kouluun ollenkaan ja kuusi kymmenestä käy koulussa epäsäännöllisesti. YK:n Human Development report 2006 osoittaa, että kolmasosa Malawin 12 miljoonasta asukkaasta on vailla turvallista juomavettä ja reilusti yli neljännekseltä puuttuu asiallinen käymälä. Joskus maakuoppakäymälät tehdään riittävän tiedon puuttuessa siten, että pohjaveden pinta jää kuopan pohjan yläpuolelle. tällöin hygieniasta huolehtimisesta tulee vastoin tarkoitustaan paikallisesti pohjavettä pilaava saastelähde. tällaista sattuu esimerkiksi Sambiassa, jossa kuoppakäymälöitä käyttää lähes kolmannes kotitalouksista. Malawi ja Sambia eivät ole yksin vesiongelman kanssa. Globaalisti 1,1 miljardia ihmistä kärsii riittävän juomaveden puutteesta ja lähes puolella kehitysmaiden kansalaisista ei ole ulottuvillaan kelvollista sanitaatiota. Huonolaatuinen juomavesi ja käymälöiden puute aiheuttivat vuonna 2002 kaikista maailman tartuntataudeista 5.7 prosenttia. Päivittäin kuolee 5000 lasta veteen yhteydessä oleviin sairauksiin, jotka olisivat estettävissä asianmukaisella vesi- ja sanitaatiohuollolla.
olli-Pekka Haavisto
Juomavesi
Pahenevaan juomavesipulaan olisi veden jakelun osalta ratkaisu olemassa: julkisen ja julkisen kumppanuus, jossa eri julkiset osapuolet toimivat yhteistoiminnassa tiettyjen periaatteiden mukaan. Menettely on kehittynyt vaihtoehdoksi yksityistämiselle, joka on osoittautunut lukuisten selvitysten mukaan pettymykseksi. on ilmennyt korruptiota, taloudellisia epäonnistumisia ja köyhien vedensaatavuuden parantamisen asemesta heidän taloudellista hyväksikäyttöään. Vedenjakelun yksityistäminen on
20
- MAAILMANKuVA