Joulukuu 2014 Julkaisija Plan Suomi ISSN-L 1797-1586 Päätoimittaja: Anna Könönen Ulkoasu: Elisa Bestetti Toimituspäällikkö: Iida Riekko Kansikuva: Plan / Pieter ten Hoopen Juttujen kuvat jos ei toisin mainittu: Plan MaailmanKuva 14 Paino: Esa Print Oy Paperi: Edixion offset 170 g / 100 g Painosmäärä: 2 500 kpl Plan Suomi Kumpulantie 3, 00520 Helsinki Vaihde (09) 6869 800, faksi (09) 6869 8080 www.plan.fi, etunimi.sukunimi@plan.fi Asiakaspalvelu: ma-pe klo 10-13 Kirjoittajien nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajien kantaa. PEFC/02-31-170 ILMASTONMUUTOS JA KEHITYS Kalle Heino 6 ILMASTONMUUTOKSEN MATEMATIIKKAA Eija Palosuo 12 ILMASTOPOLITIIKASSA VALMISTAUDUTAAN LOPPUKIRIIN Aino Haavio 17 ILMASTONMUUTOS KOETTELEE SENEGALIA Minttu-Maaria Partanen 20 ANJA NYGREN: ”KAUPUNGIT OVAT ILMASTOPOLITIIKAN EDELLÄKÄVIJÖITÄ” IHMISOIKEUDET MUUTTUVASSA ILMASTOSSA Tiina Kirkas 26 SÄITÄ PAKOON Mika Välitalo 31 LAPSISSA ON TULEVAISUUS, MUTTA ONKO LAPSILLA TULEVAISUUTTA? Iida Riekko 34 KATASTROFIT KOETTELEVAT KOVIMMIN TYTTÖJÄ Minttu-Maaria Partanen Kuvat: Plan / Pieter ten Hoopen 38 HAIYAN-TAIFUUNI OSOITTI VARAUTUMISEN MERKITYKSEN YMPÄRISTÖKYSYMYKSET GLOBAALISSA ETELÄSSÄ Minttu-Maaria Partanen 48 KEHITYSMAAT KAIPAAVAT KIPEÄSTI SÄÄTIETOJA Roselyne Omondi Ogao 52 VIHREÄ AJATTELU NOUSEE KENIASSA Heidi Kleemola 57 SAISINKO ROSKANNE, KIITOS Kalle Heino 62 TURISMI – KEHITYKSEN KAASU VAI YMPÄRISTÖNSUOJELUN JARRU? 65 MAAILMANKUVAN LUKUVINKIT 2 MAAILMANKUVA ILMASTONMUUTOS JA KEHITYS
PÄÄKIRJOITUS MAAILMANKUVA 3 Lapsilla on oikeus turvalliseen ja kestävään tulevaisuuteen. – Mitä te teette ilmastonmuutoksen vaikutusten hillitsemiseksi? filippiiniläinen Tintin-tyttö kysyi hätääntyneenä joulukuun alussa Planin työntekijöiltä. Tuhoisasta Haiyan-taifuunista oli kulunut vasta vuosi, kun uusi hirmumyrsky Hagupit riepotteli jälleen Filippiinejä. Samaan aikaan YK:n COP 20 -ilmastokokous etsi Perussa suuntaviivoja globaaliin ilmastosopimukseen. Yksi ilmastonmuutoksen seurauksista on, että luonnonmullistusten aiheuttamien katastrofien määrä kasvaa. Ja niistä kärsivät eniten kehitysmaiden lapset. Filippiinien ilmastokomissaari Yeb Saño vieraili taifuunin jälkeen evakuointikeskuksessa ja vetosi: – Katastrofeista selviytyminen on lapsille paljon vaikeampaa kuin aikuisille. Kansainvälisten johtajien Perussa pitää kuunnella, mitä katastrofin koettelemat lapset sanovat meille. Heillä on oikeus turvalliseen ja kestävään tulevaisuuteen. Limassa syntyi sopimusluonnos, joka sitouttaa kaikki valtiot hillitsemään kasvihuonepäästöjään, mutta niin ilmastotutkijat kuin järjestökenttä ovat tuominneet sopimusluonnoksen liian löyhäksi ja heikoksi, koska sen mukaan valtiot saavat käytännössä itse päättää ja ilmoittaa vähennyksistään haluamallaan tavalla. Ilmastonmuutoksen tuomista uhkista on tiedetty jo yli 20 vuotta, mutta ihmiskunta jatkaa kasvihuonepäästöjen kasvattamista. YK-tason ilmastopolitiikka on tuottanut pettymyksen toisensa jälkeen, eikä teknologian kehitys ole tarjonnut likimainkaan riittäviä ratkaisuja. Onko ihmiskunnalla toivoa? Olemmeko vääjäämättä matkalla tulevaisuuteen, jossa maapallon lämpötila kohoaa niin kuumaksi, että suurin osa planeettamme lajistosta ja ihmiskunnasta tuhoutuu? Kanadalainen aktivistitoimittaja Naomi Klein esittää tuoreessa kirjassaan This Changes Everything, että ilmastonmuutoksen voi pysäyttää vain kansalaisyhteiskunnan vahva liike (lue lisää sivulta 43). Yksilöiden ja yhteisöiden kaikkialla maailmassa on liittouduttava kaatamaan fossiilisiin polttoaineisiin nojaava vapaakauppamalli. Kyse ei ole vain ilmastosta vaan myös köyhyyden ja epäoikeudenmukaisuuden vähentämisestä. Klein puhuu ”ilmastohetkestä”, johon kansalaisliikkeiden tulee tarttua. Vaikka ilmastorintamalta on satanut pitkään synkkiä uutisia, kuluneena syksynä kansalaisyhteiskunnan ilmastoliikehdintä on tarjonnut myös valonpilkahduksia. People’s Climate March -liike keräsi syyskuussa miljoonia ihmisiä osoittamaan mieltään 2 646 ilmastomarssissa 162 maassa. Katoliset piispat eri puolilta maailmaa vaativat yhdessä pikaisia ilmastotoimia. Divestmentkampanja saavuttaa pieniä mutta merkittäviä voittoja, kun yksittäiset kaupungit, yliopistot ja uskonnolliset yhteisöt luopuvat sijoituksistaan fossiilisiin polttoaineisiin. Globaali ilmastohetki voi syntyä vain, jos miljoonat ja miljoonat ihmiset nousevat vaatimaan politiikkaa ja talousjärjestelmää, jotka takaavat tulevaisuuden myös tuleville sukupolville. Iida Riekko Ilmastonmuutos ei pysähdy ilman kansalaisyhteiskuntaa
RUSSELL W ATKINS/DEP AR TMENT F OR INTERNA TIONAL DEVEL OPMENT Luonnonmullistuksilla on arvaamattomia seurauksia. Laajat tulvat Pakistanin Sindhissä vuonna 2010 ajoivat hämähäkit puihin, ja puut peittyivät verkkoihin.
ILMASTONMUUTOS JA KEHITYS
Kalle Heino Ilmastonmuutoksen matematiikkaa Mikäli kasvihuonepäästöjen kasvu jatkuu nykytahtia, ilmakehän lämpenemistä ei kyetä pysäyttämään alle kahteen asteeseen. Ilmaston lämpenemisen tuhoisista vaikutuksista kärsivät eniten kehitysmaat. Maapallon keskilämpötila oli vuoteen 2012 mennessä kohonnut vuoden 1880 tilanteeseen verrattuna 0,85 Celsius-astetta. Ero voi tuntua pieneltä, mutta jo 1990-luvun puolivälin ilmastokokouksista lähtien on puhuttu niin kutsutusta kriittisen kahden asteen rajasta. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että kun maapallon lämpötila nousee yli kaksi astetta, vaikutukset ovat tuhoisia. Monet tutkijat ovat kuitenkin jo pitkään esittäneet arvioita siitä, että jo yhden asteen nousun jälkeen pelataan melkoista rulettia sen suhteen, minkälaisia ja kuinka peruuttamattomia vaikutuksia maapallo joutuu kokemaan. Käytännössä nykyinen ilmastopolitiikka ja päästövähennyslupaukset eivät riitä saavuttamaan edes kahden asteen rajaa vaan johtavat ilmakehän lämpötilan yli kolmen asteen nousuun. Kasvihuonepäästöjen vakavat vaikutukset Ilmastonmuutoksen seurauksena ilmakehä ja meret ovat lämmenneet, lumi ja jää ovat vähentyneet ja valtamerien pinnan korkeus on kohonnut. Monet muutoksista ovat niin suuria, ettei vastaavaa ole koettu tuhansiin vuosiin. Jokainen kolmesta edellisestä vuosikymmenestä on ollut lämpimämpi kuin mikään aikaisempi vuosikymmen vuodesta 1850 lähtien. 1900-luvun alusta vuoteen 2012 mennessä valtamerien pinta on kohonnut 19 senttimetriä. Vuodesta 1967 alkaen lumipeite on vähentynyt 1,6 prosenttia jokaista vuosikymmentä kohden. Syynä ovat kasvihuonekaasut. Vuosien 1750 ja 2011 välillä eli käytännössä teollistumista edeltävästä ajasta nykyaikaan kasvihuonekaasupitoisuudet ovat lisääntyneet merkittävästi: hiilidioksidin osuus ilmakehässä on kasvanut 40 prosenttia, metaanin 150 prosenttia ja ilokaasun 20 prosenttia. Pitoisuudet ovat suurempia kuin milloinkaan kuluneen 800 000 vuoden aikana. Hiilidioksidin merkittävimmät lähteet ovat fossiilisten polttoaineiden käyttö, sementin tuotanto sekä metsien hävittäminen ja muut maankäytön muutokset. Ihmisen tuottamaa metaania syntyy fossiilisten polttoaineiden lisäksi esimerkiksi karjanhoidosta, kaatopaikoilta ja riisiviljelmiltä. Ilokaasun pääasiallinen lähde on maatalous. Ilmastonmuutoksen seurausten vaikutukset ovat Käytännössä nykyinen ilmastopolitiikka ja päästövähennyslupaukset johtavat ilmakehän lämpötilan yli kolmen asteen nousuun. 6 MAAILMANKUVA ILMASTONMUUTOS JA KEHITYS
yksiselitteisiä: meret happamoituvat, jäätiköt sulavat, rankkasateet voimistuvat, kuumien päivien ja öiden määrä kasvaa, lumipeite hupenee ja trooppiset hirmumyrskyt, kuivuus ja helleaallot lisääntyvät. Monien elinkeinojen, kuten maanviljelyn ja matkailun, edellytykset heikkenevät. Merien ekosysteemien lajisuhteet muuttuvat, ja merien lämpeneminen, happamoituminen sekä happikato vaarantavat eliöiden elämää valtamerissä. Kehitysmaat kärsivät eniten Lukuisten asiantuntija-arvioiden mukaan kehitysmaat kärsivät ilmastonmuutoksesta eniten ja ilmastonmuutos estää niiden nousemista köyhyydestä. Ongelmat iskevät kehitysmaihin ensimmäisenä, mutta kehitysmailla on vähiten taloudellisia mahdollisuuksia toimia ongelmien ratkaisemiseksi. Esimerkiksi Intiassa ja Kaakkois-Aasiassa ilmastonmuutoksen kustannukset saattavat arvioiden mukaan nousta jopa 9–13 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Ilmaston lämpenemisen seurauksena viljelykasvien sadot eivät arvioiden mukaan nykymenolla riitä ruokkimaan maailmaa enää vuonna 2050. Viljantuotanto saattaa vähentyä jopa 1–7 prosenttia, minkä seurauksena myös viljan markkinahinta nousee. Aliravitsemus on kehitysmaissa yksi suurimpia ilmastonmuutoksen aiheuttamia terveysriskejä. Sen syynä ovat muun muassa kuivuuden, eroosion ja tulvien aiheuttamat satomenetykset. Ilmastonmuutos voi myös lisätä pulaa puhtaasta vedestä ja edesauttaa vedessä leviävien tautien etenemistä. Ainakin koleran leviämismahdollisuudet kasvavat ilmaston lämpenemisen ja sitä seuraavien vesistöjen rehevöitymisen seurauksena. Köyhimmissä kaupungeissa ilmastonmuutoksen odotetaan lisäävän esimerkiksi dengue-kuumetta. Pahiten ilmastonmuutoksen odotetaan vaikuttavan malarian leviämiseen, sillä tautia kuljettavien sääskien lisääntyminen riippuu lämpötilasta ja kosteudesta. Tulevaisuudessa 60 prosenttia maailman väestöstä voi asua malariariskialueilla, kun nykyinen määrä on 45 prosenttia. KASVIHUONEKAASUPITOISUUDET OVAT LISÄÄNTYNEET VUODESTA 1750. POHJOISEN JÄÄMEREN KESÄINEN JÄÄN PINTA-ALA ON PIENENTYNYT HUOMATTAVASTI. MAAPALLON KESKILÄMPÖTILA ON KOHONNUT Vähentynyt yhteensä: noin 5 000 000 km2 Vertaa: EU:n pinta-ala 4 493 712 km2 1750 – 2011 (Teollistumista edeltävästä ajasta nykyaikaan). + 40 % + 0,85 ºC 1880 – 2012 11 000 000 km2 vuonna 1900 6 000 000 km2 vuonna 2010 + 150 % + 20 % HIILIDIOKSIDI METAANI ILOKAASU Perustuu IPCC:n 5. arviointiraportin WG1-osaraportin tietoihin. MAAILMANKUVA 7
HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT 1900 1950 2000 2050 2100 -0,5 1 2 3 4 5 MA AILMAN KESKILÄMP Ö TILA ºC v err at tuna jakson 1 98 6-2 00 5 k eskiar von 1900 1950 2000 2050 2100 7,8 7,7 7,9 8,0 8,1 8,2 HAPP AMUUS (pH) MAAILMAN KESKILÄMPÖTILA MERIEN HAPPAMOITUMINEN Kasvihuonekaasupäästöt jatkavat nykyistä kasvuaan. Erittäin vaarallinen ilmastonmuutos. Kasvihuonekaasupäästöt jatkavat nykyistä kasvuaan. Merkittäviä tuhoja ekosysteemille. Kasvihuonekaasupäästöt vähenevät merkittävästi. Hillintä onnistunut erittäin hyvin Kasvihuonekaasupäästöt vähenevät merkittävästi. Hillintä onnistunut erittäin hyvin Asiantuntijoiden mukaan hiilidioksidipäästöjä voidaan vielä tuottaa 565 gigatonnia, jotta ilmakehän lämmönnousu ei ylittäisi kahden asteen kriittisen rajan.* Vuosina 1750–2010 maailma on tuottanut hiilidioksidipäästöjä 1329 gigatonnia, näistä suurin osa vuoden 1950 jälkeen. Ihmiskunta tuotti vuonna 2013 hiilidioksidipäästöjä 36 gigatonnia. Perustuu IPCC:n 5. arviointiraportin WG2-osaraportin tietoihin. SYKE & ympäristöministeriö. * 80 % todennäköisyydellä. IPCC:n raportissa esiintyvä 1000Gt raja antaa arviolta 66 % todennäköisyyden. 8 MAAILMANKUVA ILMASTONMUUTOS JA KEHITYS
tiukat rajoitukset. Selvää on ainakin se, että nykytahdilla ilmaston lämpenemistä ei voi jarruttaa riittävästi. Kansainvälisesti päästöjä on vähennetty YK:n ilmastosopimusta täsmentävän Kioton pöytäkirjan mukaisesti. Se asettaa teollisuusmaille ilmastonmuutosta hillitseviä velvoitteita. Tällä hetkellä on käynnissä Kioton pöytäkirjan toinen velvoitekausi, johon on sitoutunut vähemmän maita kuin ensimmäiselle velvoitekaudelle. Toinen velvoitekausi ulottuu vuoteen 2020 asti. Kioton pöytäkirjan piirissä olevat maat voivat yksin tai yhdessä päättää keinoista, joilla ne täyttävät velvoitteensa. Käytännössä maat ovat laatineet omia ilmasto-ohjelmiaan. Vaikka Kioton pöytäkirja on tuottanut tuloksia, yleisen näkemyksen mukaan senkään asettamat velvoitteet ja toimenpiteet eivät riitä hillitsemään ilmastonmuutosta ja estämään yli kahden asteen lämmönnousua. Ilmastosopimusneuvotteluiden tavoitteena onkin löytää keinoja tiukemmille päästövähennyksille ennen uuden sopimuskauden alkua vuonna 2020. IPCC:n laskelmien mukaan maailman bruttokansantuotteesta tarvittaisiin noin kolme prosenttia estämään ilmastoa lämpenemästä yli kahta astetta vuoteen 2100 mennessä. Lähteet: Ilmasto-opas, Hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC, Ilmatieteen laitos, VTT, Suomen ympäristökeskus, Aalto-yliopiston Yhdyskuntasuunnittelun tutkimusja koulutuskeskus, Rolling Stone 2.8.2012, Suomen ulkoministeriö, Suomen ympäristöministeriö, Carbon Visuals, Carbon Tracker Initiative, Climate Action Tracker Lisääntyvät nälänhätä ja luonnonkatastrofit aiheuttavat isoja ja laajoja muuttoaaltoja. OECD-maat ovat suurimpia päästäjiä Brittiläinen asiantuntijaorganisaatio Carbon Tracker Initiative on esittänyt ilmastonmuutoksesta yhden merkittävän luvun: vuonna 2012 hiilidioksidipäästöjen määrä, jonka ihmiskunta voisi vielä tuottaa ennen tämän vuosisadan puoliväliä ja teoriassa pitää ilmaston lämpötilan nousun alle kahden asteen, olisi 565 gigatonnia. Vertailun vuoksi: vuodesta 1750 vuoteen 2010 mennessä maailma on tuottanut yhteensä 1329 gigatonnia hiilidioksidipäästöjä. Päästöjen määrä on historiassa kasvanut huomattavasti vuoden 1850 jälkeen, ja merkittävin osa siitä on syntynyt 1950-luvun jälkeen. Vuonna 2013 päästöjen määrä koko maailmassa oli 36 gigatonnia. Tuolla määrällä päästöjä syntyisi siis jo kymmenessä vuodessa 360 gigatonnia. Yli puolet tähän mennessä syntyneistä hiilidioksidipäästöistä on taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:een kuuluvien maiden fossiilisen polttoaineiden käytöstä ja sementintuotannosta johtuvaa. Noin neljäsosa päästöistä on Lähi-idästä, Afrikasta, Latinalaisesta Amerikasta ja Aasiasta. Carbon Tracker Initiative on kuitenkin nostanut esiin myös toisen, paljon huolestuttavamman luvun: energiayhtiöiden ja sellaisten maiden kuten esimerkiksi Venezuelan ja Kuwaitin hallussa olevien, vielä käyttämättömien hiili-, öljyja kaasuvarantojen hiilidioksidimäärä vuonna 2012 oli arviolta noin 2 795 gigatonnia. Se on siis viisi kertaa se määrä, jonka ilmakehä vielä kestää ilman yli kahden asteen lämmönnousua. Energiavarannoista pitäisi siis jättää käyttämättä 80 prosenttia, mikä voi olla mahdoton ajatus varantojen taloudellisen arvon vuoksi. Tavoitteena tiukat rajoitukset Hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC on luonut laskentaskenaariot sille, minkälaiset vaikutukset erilaisilla muutoksilla kasvihuonekaasujen päästöjen kasvussa olisi ilmastonmuutokselle. Toisessa ääripäässä on nykyinen kasvutahti, toisessa ääripäässä päästöjen kasvun Jo löydetyistä öljy-, hiilija kaasuvarannoista pitäisi jättää käyttämättä 80 prosenttia. MAAILMANKUVA 9
TULEVAISUUDEN NÄKYMÄ: LÄMPÖTILAN KEHITYS KEHITYSPOLKU 1 Tiukat kasvihuonekaasujen päästöjen rajoitukset -2 -1 1 1,5 2 3 4 5 7 9 11 MALLIEN ENNUSTAMA KESKILÄMPÖTILAN MUUTOS: TILANNE VUOSINA 2081–2100 Tulevaisuutta koskevista arvoista aneetaan niiden laskennallinen paras arvio ja todennäköinen luotettavuusväli. Perustuu IPCC:n 5. arviointiraportin WG1-osaraportin tietoihin. Suomen lukuarvojen lähde: Ilmatieteen laitos. 10 MAAILMANKUVA ILMASTONMUUTOS JA KEHITYS + 1,6 ºC 2046 2065 MAAPALLON KESKILÄMPÖTILAN MUUTOS Muutokset on laskettu suhteessa jaksoon 1986-2005, Suomelle vuosien 1971-2000 keskilämpötilaan. VUODEN KESKILÄMPÖTILAN MUUTOS SUOMESSA 2081 2100 2070 2099 + 1,7 ºC + 3,6 ºC + 1,0 ºC + 1,0 ºC + 2,3 ºC + 0,4 ºC + 0,3 ºC + 1,1 ºC
TULEVAISUUDEN NÄKYMÄ: LÄMPÖTILAN KEHITYS 3 % NOIN KOLME PROSENTTIA MAAILMAN BRUTTOKANSANTUOTTEESTA TARVITTAISIIN ESTÄMÄÄN ILMASTOA LÄMPENEMÄSTÄ YLI KAHTA ASTETTA VUOTEEN 2100 MENNESSÄ. KEHITYSPOLKU 2 Nykytahdilla kasvavat kasvihuonekaasujen päästöt -2 -1 1 1,5 2 3 4 5 7 9 11 Arktinen alue lämpenee nopeimmalla tahdilla. MALLIEN ENNUSTAMA KESKILÄMPÖTILAN MUUTOS: TILANNE VUOSINA 2081–2100 MAAILMANKUVA 11 + 2,6 ºC 2046 2065 MAAPALLON KESKILÄMPÖTILAN MUUTOS Muutokset on laskettu suhteessa jaksoon 1986-2005, Suomelle vuosien 1971-2000 keskilämpötilaan. VUODEN KESKILÄMPÖTILAN MUUTOS SUOMESSA 2081 2100 2070 2099 + 3,7 ºC + 3,8 ºC + 2,0 ºC + 4,8 ºC + 8,2 ºC + 1,4 ºC + 2,6 ºC + 6,0 ºC
Eija Palosuo Ilmastopolitiikassa valmistaudutaan loppukiriin Vuonna 2015 pelissä on paljon, kun maapallon tulevaisuutta paaluttavat sekä uusi ilmastosopimus että vuosituhattavoitteiden jälkeiset kehitystavoitteet. Kansainvälinen ilmastopolitiikka on viime vuosina näyttäytynyt medioissa pettymysten sarjana, jossa kokous seuraa toistaan, mutta ilmakehää lämmittävät päästöt jatkavat yhä vain kasvuaan. Tuloksia on luonnehdittu kunnianhimottomiksi, eikä Liman kokous joulukuussa 2014 tehnyt poikkeusta. Viime kuukausina pelissä on kuitenkin nähty myös uudenlaisia avauksia. Aiemmin ilmastosopimusta aktiivisesti jarruttaneet Kiina ja Yhdysvallat yllättivät kertomalla yhdessä tuumin sitoumuksistaan: Kiina lupaa pysäyttää päästöjensä kasvun vuoteen 2030 mennessä ja Yhdysvallat vähentää omiaan noin neljänneksellä vuoden 2005 tasosta. Määrä ei ole riittävä, kun tähdätään kansainvälisesti asetettuun tavoitteeseen, maapallon keskilämpötilan nousun pysäyttämiseen kahteen asteeseen. Sillä on kuitenkin suuri poliittinen merkitys kansainvälisen yhteisön valmistautuessa vuosia kestäneiden neuvotteluiden huipennukseen vuoden 2015 joulukuussa. Tuolloin pitäisi saada jatkoa Kiotossa vuonna 1997 laaditulle ilmastosopimukselle, jossa kaikki maat eivät halunneet olla mukana. – Merkittävän käänteestä tekee se, että kaksi ilmastopolitiikan suurinta peluria tulivat asiassa yhdessä ulos, 12 MAAILMANKUVA ILMASTONMUUTOS JA KEHITYS
ja että se tapahtui näin aikaisessa vaiheessa. Se antaa vahvan signaalin myös muille maille, arvioi Suomen pääneuvottelija Harri Laurikka ympäristöministeriöstä. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Kiina – tätä nykyä maailman suurin kasvihuonekaasujen tuottaja – ilmoittaa vähennyksilleen tiettyyn vuoteen sidotun tavoitteen. Yhdysvalloissa päästörajoituksille kielteiset tahot ovat usein vedonneet siihen, että ilman Kiinaa ei muidenkaan maiden hyödytä sitoutua päästövähennyksiin. Nyt argumentilta putosi pohja. Muitakin positiivisia merkkejä on ilmassa. Syyskuussa YK:n ilmastohuippukokouksessa rahoitusja päästösitoumuksia antoi valtioiden lisäksi aiempaa laajempi kirjo yhteiskunnan eri toimijoita, kuten sijoittajat, suuryritykset ja kaupungit. Oikeudenmukaisuus suurin kiistakysymys Vaikka maailman hiilidioksidipäästöt ylsivät tänä vuonna uuteen ennätykseen, ei Laurikka allekirjoita näkemystä ilmastopolitiikan epäonnistumisesta kuluneiden vuosikymmenten aikana. – Paikallaan ei ole poljettu: esimerkiksi vuoden 1997 Kioton pöytäkirja kattoi vain kolmanneksen kaikista hiilidioksidipäästöistä, mutta Cancunin kokouksessa 2010 jo 80 prosenttia niistä saatiin vähennystoimien piiriin. Päästöt olisivat kasvaneet enemmän ilman ilmastopolitiikkaa. Kansainvälisellä tasolla on ollut vaikeaa päästä sopuun lämpenemistä tehokkaimmin estävistä toimista. Esimerkiksi energiaa ja maankäyttöä koskevat päätökset nähdään luonteeltaan kansallisina kysymyksinä, joissa itsemääräämisoikeus halutaan säilyttää. Tällä hetkellä maiden sitoumukset perustuvat niiden omiin ehdotuksiin. Pariisissa haasteena on saada aikaan laillisesti sitova sopimus, joka määrittää päästövähennykset vuoden 2020 jälkeiseen aikaan. Keskeinen kiistakysymys koskee vähennysten jakamista oikeudenmukaisesti. Tyypillisesti jakolinja on kulkenut teollisuusmaiden ja kehitysmaiden välissä: kehitysmaat ovat katsoneet, että Pariisissa haasteena on saada aikaan laillisesti sitova sopimus. MAAILMANKUVA 13
teollisuusmaat ovat aloittaneet saastuttamisen jo vuosikymmeniä sitten ja vastaavat isosta osasta nyt ilmakehässä olevista päästöistä. Teollisuusmaat ovat vain osittain hyväksyneet näkemyksen ja osoittaneet sormella Kiinan, Intian ja Brasilian kaltaisten maiden nykyistä osuutta maailman päästöistä. Asetelmat ovat kuitenkin muutoksessa, kun kehittyvät maat ottavat ilmastopolitiikassa aktiivista uutta roolia myös rahoittajina. – Vihreä ilmastorahasto on lyhyessä ajassa saanut kokoon jo 9,7 miljardia dollaria yhteensä 22 maan tuella. Mukana on myös kehittyviä maita. Se antaa toivoa, Laurikka kertoo. Köyhyyden poistaminen tehokasta ilmastopolitiikkaa Jakolinja myös ilmastopolitiikan ja kehityspolitiikan välillä on liudentunut reippaasti vuosituhannen vaihteen tilanteesta, jossa ilmastonmuutoksesta puhuivat etupäässä ympäristöjärjestöt. Maailmanpankki, jota ympäristötoimijat ovat kritisoineet muun muassa fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan energiantuotannon rahoituksesta, julkisti marraskuussa ilmastonmuutoksen vaikutuksia laajalti käsittelevän raportin. Kansainvälinen kehitysyhteistyöjärjestö Oxfam puolestaan nosti hiljattain Huffington Post -uutissivustolla köyhyyden vähentämisen avaimiksi kaksi pääasiaa – eriarvoisuuden vähentämisen ja ilmastonmuutoksen torjunnan. Kolumnissaan järjestön toiminnanjohtaja Winnie Byanyima perustelee näkemystä huomauttamalla, että ”ilmastonmuutos uhkaa tehdä tyhjäksi koko viime vuosikymmenen edistyksen taistelussa köyhyyttä vastaan”. Helsingissä toimivan YK-yliopiston WIDER-instituutin tutkija, vuosikymmeniä kehitysyhteistyötä seurannut Channing Arndt, on nähnyt, kuinka ilmastokysymykset ovat muuttaneet ajattelua ja lähestymistapaa niin kehityspankeissa kuin alan muissakin instituutioissa. On kuitenkin pitkä prosessi hahmottaa, mitä ilmastonmuutos tarkoittaa kehitykselle. – Käytännön tasolla hankkeiden suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota esimerkiksi siihen, millaisia viljalajeja maataloudessa voidaan käyttää. Ilmastonmuutos vaikuttaa myös muun muassa infrastruktuurin rakentamiseen, vesihuoltoon ja tulvien torjuntaan. Kun vaikkapa rakennetaan tietä, voidaan valita, käytetäänkö vesien pois ohjaamiseen 10 vai 15 sentin paksuista putkea. Hintaero ei ole niin merkittävä rakennusvaiheessa, jos vertaa vaihtoehtoon, jossa tie pitää myöhemmin kaivaa auki isomman putken asettamiseksi. Vielä kymmenen vuotta sitten meillä ei ollut juurikaan tuontyyppistä ajattelua mukana – nyt näemme sitä jo paljon, Arndt kertoo. Köyhyyden poistaminen on Arndtin mukaan jo itsessään tehokasta sopeutumista ilmastonmuutokseen, sillä se lisää ihmisten toiminnan vaihtoehtoja ja liikkumavaraa. Kukaan ei voi tarkkaan tietää millainen tulevaisuus on odotettavissa. Alueella, jolla valmistaudutaan kuivempaan tulevaisuuteen, voikin tiedossa olla kaatosateita. – Parasta on, jos voimme tukea instituutioiden joustavuutta ja ihmisten valmiutta muutoksen edessä: jotkut asiat tulevat jatkossa toimimaan paremmin, jotkut huonommin, ja yhteiskuntien tulisi pystyä tarttumaan niihin mahdollisuuksiin, joita uudessa tilanteessa on tarjolla. Sopeutumista edistävät hankkeet eivät kuitenkaan aina ole kehitysyhteistyön kentällä niitä houkuttelevimpia. – Rahoittajat pitävät näyttävämmistä hankkeista. On hienompaa seistä padon äärellä ja leikata punainen nauha, Arndt hymähtää. – Vielä muutama vuosi sitten tämä tosin huoletti minua enemmän kuin nyt. Yleisesti ottaen kentältä löytyy jo varsin hyvin ymmärrystä ilmastonmuutoksen merkityksestä kehityssuunnitelmille. Myös hallitukset näkevät aiempaa selvemmin, etteivät ilmastoasiat kuulu pelkästään ympäristöministerin vastuulle, sillä hänellä yksin Suomi on nipistänyt ilmastorahoituksensa kehitysyhteistyökassasta. 14 MAAILMANKUVA ILMASTONMUUTOS JA KEHITYS
ei ole valtaa päättää vaikkapa kaupunkisuunnittelusta. Vaikka ilmastopolitiikka tunkeutuu yhä syvemmälle myös kehityspolitiikan ytimeen, tiettyjä peruskysymyksiä se ei muuta. – Vaikutus kehitystavoitteisiin on erittäin suuri vaikkapa energiantuotannon ja vesihuollon piirissä tai maataloudessa. Samalla on kuitenkin alueita – kuten peruskoulutus, tyttöjen asema tai oikeusjärjestelmän parantaminen – joissa tarpeet ja haasteet pysyvät ennallaan, Arndt muistuttaa. Yhtä peittoa leikataan kahdesta päästä Kansainvälinen ilmastoja kehityspolitiikka kohtaavat uudella tasolla syyskuussa 2015, jolloin YK:ssa päätetään erääntyvien vuosituhattavoitteiden jatkosta. Aiempaa kattavammat "kestävän kehityksen tavoitteet" koskevat sekä kehitysettä teollisuusmaita, ja ilmastonmuutos on mukana agendalla. Oxfamin toiminnanjohtaja tulkitsee kolumnissaan neuvotteluiden keskinäisen suhteen siten, että ilmastosopimus asettaa puitteet, mutta kehitystavoitteissa ongelmaa on mahdollista käsitellä nimenomaan köyhyyden vähentämisen kannalta ja varmistaa, että kehitys on kestävää. Myös Suomessa ilmastonmuutos on ollut kehitysjärjestöjen asialistalla YK-prosessien edetessä. Esimerkiksi kehitysyhteistyön kansalaisjärjestöasiantuntijan Kepa on ollut viemässä eteenpäin keskustelua ilmastolaista, jolla Suomen päästövähennystavoitteelle saataisiin jämerämpi pohja, sekä pitänyt ilmastonmuutoskysymyksiä esillä vaalikampanjoiden ja muun vaikuttamistyönsä yhteydessä. Kannanotossaan järjestö muistuttaa, että rikkaat maat ovat sitoutuneet nostamaan kehitysmaiden ilmastotoimiin tarkoitetun rahoituksen sadan miljardin dollarin vuositasolle vuoteen 2020 mennessä, mutta lupauksen toteutumisesta ollaan vielä kaukana. Suomikin on nipistänyt oman ilmastorahoituksensa köyhyyden vähentämiseen tarkoitetuista kehitysyhteistyövaroista. – Ilmastonmuutos on erillinen, perinteisten kehityskysymysten päälle tuleva ongelma johon on pystyttävä vastaamaan entisten lisäksi. Ei ole kestävä ratkaisu, että on yksi budjetti, joka jaetaan kahteen tarkoitukseen. Varsinkin, kun tälläkin hallituskaudella on jo ensin jääMAAILMANKUVA 15
dytetty ja sitten useampaan otteeseen leikattu kehitysyhteistyövaroja, huomauttaa Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Tuuli Hietaniemi. Myöskään EU:n hiljattainen linjaus rajoittaa omia päästöjään vähintään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ei saa Hietanimeltä suitsutusta. – Toki sekin oli EU:ssa kovan väännön takana, mutta tavoite ei ole riittävä. Jos katsotaan, miten paljon kansainvälisen ilmastopaneelin laskelmien valossa päästöjä pitäisi lähteä globaalisti vähentämään jo lähivuosina, ja millainen vastuu EU:n kaltaisella toimijalla tulisi olla, tulisi yltää lähemmäs 60 prosenttia. Tärkeitä päätöksiä kotirintamalla Maailman köyhimpien näkökulmasta prosenttiluvut eivät ole pelkkää numeroleikkiä. Sekä kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n että Maailmanpankin marraskuussa julkistetut raportit ilmastonmuutoksen etenemisestä puhuvat molemmat samaa, pelottavaa kieltään siitä, miten kehitykselle ja maailman köyhille uhkaa nykytrendin jatkuessa käydä. Maailmanpankin tutkimus Turn Down the Heat: Confronting the New Climate Normal toteaa, että mikäli sopeutumistoimia ei tehosteta, voi jo kahden asteen lämpeneminen johtaa Brasiliassa soijapavun sadon kutistumiseen jopa 70 prosenttia ja vehnän 50 prosenttia. Samalla voimistuvat myrskyt runtelevat asukkaita Karibian alueen rannikoilla ja sulavat jäätiköt tulvivat Andien alueen kyliin. Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa vesipula pahenee ja siirtolaisuus sekä luonnonvaroihin kohdistuva paine kasvattavat alueen konfliktiherkkyyttä entisestään. Keski-Aasiassa lisääntyvät niin kuivat kaudet kuin tulvat, joilla on köyhillä alueilla merkittäviä vaikutuksia. Kepan Hietaniemen mielestä myös Suomi voisi tehdä enemmän näiden skenaarioiden edessä, vaikka eletäänkin taloudellisesti epävakaita aikoja. – Kotirintamalla tehtävillä päätöksillä on suuri merkitys. Ilmastonmuutoksen hillitseminen on investointi sekä Suomen että kehitysmaiden tulevaisuuteen. Erityisen tärkeää on, ettei kahta kauaskantoista asiaa – kehitysja ilmastorahoitusta – aseteta keskinäiseen kilpailuasetelmaan. EU:n tulisi yltää lähes 60 prosentin päästöleikkauksiin vuoteen 2030 mennessä. 16 MAAILMANKUVA ILMASTONMUUTOS JA KEHITYS
Aino Haavio Ilmastonmuutos koettelee Senegalia Ilmastonmuutos tuntuu jo Senegalissa, jonka väestö etsii keinoja sopeutua muutoksiin. Länsiafrikkalaisessa Senegalissa suurin osa väestöstä elää omavaraistaloudessa. Olosuhteet ovat monin paikoin ankarat. Varsinkin maan pohjoisosissa, Sahelin alueella, pienviljelijät ja karjankasvattajat taistelevat kuivuutta ja aavikoitumista vastaan. 1970-luvulta lähtien ilmasto on muuttunut kaikkialla Senegalissa entistä vaativammaksi. Keskimääräiset sademäärät ovat pudonneet ja sadekausi on lyhentynyt. – Vaikka aikasarjoihin mahtuu runsassateisia poikkeusvuosia, yleinen trendi on selvä: sademäärät laskevat, toteaa ilmastotieteilijä Aïssata Sall Senegalin ekologisesta keskuksesta CSE:stä. Toisaalta vettä tulee sadekaudella yhä useammin rankkasateiden muodossa. Tämä on johtanut vuotuisiin, tuhoisiin tulviin. Senegalissa kansa on Sallin mukaan tietoinen ilmastonmuutoksesta. – Ilmasto on meillä yleinen puheenaihe. Niin vanhat kuin nuoret, niin miehet kuin naiset kaikkialla maassa ovat kokemukseni mukaan tietoisia ilmiöstä. MAAILMANKUVA 17
Keinoja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi on jo olemassa, mutta kehitysmaiden budjetit eivät riitä kattamaan kuin murto-osan kuluista. Muutokset Senegalin sateisuudessa ovat osa globaalia, ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta. Köyhä maa kärsii ensisijaisesti teollisuusmaiden kasvihuonekaasupäästöjen seurauksista. – Vaikka ilmastonmuutos ei kaiketi kurita Senegalia sen enempää kuin monia muita alueita maailmassa, kehittymättömyys tekee maastamme haavoittuvan, Sall arvioi. Senegalissa valtaosa pientilallisista viljelee palstojaan ilman kastelujärjestelmää, sadeveden varassa. Kylien toimeentulo on uhattuna siksikin, että viljelmiä rasittaa paitsi ilmastonmuutos myös nopea väestönkasvu. 1970-luvun alussa maan väkiluku ylsi neljään miljoonaan. Nykyisin senegalilaisia on 14 miljoonaa. Monin paikoin pienviljely ja karjankasvatus eivät enää pidä perheitä hengissä. Uusia ammatteja ja kasveja – Senegal ei voi hillitä ilmastonmuutosta – eihän maalla ole osuutta globaalin ilmiön syntyynkään. Sen sijaan väestön on sopeuduttava muutoksiin, Aïssata Sall toteaa. Sall luotsaa Senegalin ekologisessa keskuksessa hanketta, jonka tarkoituksena on kartoittaa, miten maa voi selviytyä muuttuvassa ilmastossa. – Senegalilaiset ovat jo alkaneet monipuolistaa tulonlähteitään, etsiä uusia elinkeinoja omavaraistalouden rinnalle. Moni on ryhtynyt jalostamaan maataloustuotteita myyntiin. Pohjoisilla karjankasvatusalueilla maitotuotteiden myynti on kasvussa. Etelässä taas jalostetaan vaikkapa apinanleipäpuun hedelmiä. Aïssata Sall kehuu Senegalin hallituksen ponnisteluja maaseudun olosuhteiden parantamiseksi. – Köyhimpiin kyliin on jaettu esimerkiksi kunnollisia maataloustyökaluja. Joskus hyvinkin pieni apu saattaa taittaa perheiden akuutin ahdingon. Toisaalta viljelijöille on annettu siemenlajikkeita, jotka kestävät tavallista paremmin kuivuutta ja itävät nopeasti. Monissa hankkeissa istutetaan myös puita. Puut ylläpitävät maan kosteutta ja ravinnepitoisuutta. Vaikkapa vaatimattoman ja nopeakasvuisen akaasiapuun avulla maahan sitoutetaan ilmasta typpeä. Elinkeinot koetuksella Yhä useammat, etenkin nuoret, muuttavat maaseudulta rannikon kaupunkeihin: pääkaupunkiin Dakariin, rannikon turistikohteisiin tai kalasatamiin. Jo puolet senegalilaisista asuu kapealla kaistaleella Atlantin rannikolla. Kaikkiaan maan pintaala on kaksi kolmannesta Suomen alasta. – Hallituksen tavoitteena on hillitä muuttoliikettä, sillä rannikko ei tarjoa kestävää toimeentuloa näin suurelle väestölle, Sall sanoo. Rannikko ei ole toisaalta sisämaata paremmin turvassa ilmastonmuutokselta. Päinvastoin. Ilmaston lämpenemisen vuoksi meren pinta on noussut ja rannikon maaperä suolaantunut. Tämä on vaikeuttanut maanviljelyä. Esimerkiksi riisinviljelystä on jouduttu monin paikoin luopumaan. Lisäksi nouseva vesi ja voimakas aallokko ovat altistaneet Senegalin 700 kilometriä pitkän rantaviivan kiihtyvälle eroosiolle. Keskimäärin ranta vetäytyy yhdestä kahteen metriä vuodessa. – Kunkin rannan paikallinen morfologia määrittää, kuinka eroosio etenee. Esimerkiksi kivikko suojaa rantaa. Hiekkarannat taas huuhtoutuvat mereen nopeammin, Sall sanoo. Turismi on yksi Senegalin talouden tukipilareista. – Nouseva suolavesi on tuhonnut hiekkarantoja mutta myös rapistuttanut rakennuskantaa, kuten hotelleja. Tämä luo lisäpainetta muutenkin vaikeuksissa kamppailevalle elinkeinolle, Sall kertoo. Suolaveden nousu uhkaa myös elävän luonnon 18 MAAILMANKUVA ILMASTONMUUTOS JA KEHITYS
MAR TINEZ C ODIND A Dakar tulvan vallassa. Äärimmäiset sääilmiöt ovat yleistyneet Senegalissa viime vuosina. monimuotoisuutta rannoilla. Sallin mukaan esimerkiksi mangrovemetsiä tuhoutuu pinnan nousun myötä. Mangroven puut ja pensaat korvautuvat suolaisuuteen paremmin sopeutuneilla lajeilla. Välillisesti ekosysteemien muutokset vaikuttanevat myös senegalilaisille elintärkeisiin kalakantoihin. Ideoita löytyy, rahoitus puuttuu Aïssata Sallin mukaan Senegalin ekologinen keskus pyrkii kansainvälisten yhteistyökumppaneidensa tuella suojelemaan rannikon ekologisesti herkkiä alueita sekä arvokkaita rakennuksia. – Muun muassa YK:n elintarvike ja maatalousjärjestön FAO:n tuella kehitämme metodologiaa rannikon suojelemiseksi ja pilaantuneiden rannikkoalueiden kunnostamiseksi. Viime vuosina hankkeissa on esimerkiksi rakennettu suojavalleja, jotka estävät suolavettä tunkeutumasta rannikolle. – Emme pysty pysäyttämään merta, mutta vallien avulla hillitsemme maininkien tuhovoimaa, Sall toteaa. Dakarin eteläpuolella sijaitsevassa Joalin rantakaupungissa 1 500 hehtaaria maata on palautettu tällä tavoin riisinviljelyyn. Vuosikymmenten aikana pilaantuneen maan suolaisuutta on vähennetty muun muassa halofiilisten, suolaa hyödyntävien, kasvien avulla. Läheisessä Rufisquessa taas on suojeltu vallien avulla siirtomaa-ajan historiallisia rakennuksia. Aïssata Sallin mukaan keinoja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi on jo olemassa, mutta kehitysmaiden budjetit eivät riitä kattamaan kuin murto-osan kuluista. – Onneksi olemme saaneet merkittävää tukea esimerkiksi YK:n sopeutumisrahastolta, jota Suomikin tukee kehitysyhteistyövaroistaan. Rahoitusta tarvittaisiin kuitenkin paljon enemmän. – Toistaiseksi voimme puhua vain pilottihankkeista. Olisi tärkeää edetä niistä laajamittaisen rantojensuojelun tielle, Sall sanoo. MAAILMANKUVA 19
Nasan ilmakuva Iowan tulvista Yhdysvalloissa 2011. 20 MAAILMANKUVA ILMASTONMUUTOS JA KEHITYS