jäsenetua lomailijalle 5 Perhosvaikutus Antaisitko puolet pihasta pölyttäjille? Kukkiva kaatopaikka Hailuodon heinäkuu SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON JÄSENLEHTI 2/2025
2 LUONNONSUOJELIJA 2/2025 Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenlehti Nro 2/2025, toukokuu 51. vuosikerta ISSN 0788-8708 Aikakausmedia ry:n ja Kulttuuri-, mielipideja tiede lehtien liiton jäsen Päätoimittaja Liisa Hulkko Toimitussihteeri Jenni Hamara Graafinen suunnittelija Hannele Alanko Ota yhteyttä toimitukseen luonnonsuojelija@sll.fi Kirjoittajat 2/2025 Nelli Immonen, Oona Lohilahti, Pirkko Lastikka, Raija Savikko Ilmestyy 2025 24.2. (aineistopäivä 5.2), 19.5. (30.4.), 25.8. (6.8.), 24.11. (5.11.) Tilaushinta 2025 Ilmainen jäsenille ja kuukausilahjoittajille, erikseen tilattuna 30 €/vuosi Tilaukset Arkisin klo 9–15, 09 228 08210 jasenasiat@sll.fi Ilmoitushinnat 2025 1/1 sivu 2000 €, 1/2 sivu 1000 €, 1/4 500 € Ilmoitusmyynti luonnonsuojelija@sll.fi Painopaikka Botnia Print, Kokkola Ympäristö Painettu ympäristöystävällisellä vedettömällä painoprosessilla 65–90-prosentti selle kierrätyspaperille. Rahankeräyslupa RA/2022/199, sll.fi/rahankerayslupa Lue lehteä verkossa sll.fi/luonnonsuojelija Tilaa uutiskirje sll.fi/uutiskirje Liity jäseneksi sll.fi/liity Anna lahja luonnolle: sll.fi/lahjoita Seuraa somessa Facebook, Instagram, LinkedIn, Youtube: @luonnonsuojeluliitto; Bluesky, X: @luonnonsuojelu KU VA T HS Y, IL PO AA LT O , SA SA VI LL A KANNEN KUVA RITARIPERHONEN, MAURI MAHLAMÄKI Lohjan viikatemies Risto Murto perusti niityn mansikkamaalle. Vauhtisokea vihreä siirtymä? Tuulipuistot uhkaavat metsäpeuran elinalueita. Ilmastotoimet ovat turvallisuuspolitiikkaa Uusiutuva energia hajauttaa riskejä ja tuo vakautta. Luonnonkukkia pihalle Villeistä kasveista saa näyttävän kukkapenkin. 5 6 9 12 7 16 22 Kerää vieraslajikimppu ja tee maailman ihanin luontoteko! Liito-orava tarvitsee lisää tilaa. Vanha kaatopaikka voi näyttää tältä. Hanke on saanut osarahoitusta Euroopan unionin LIFE -ohjelmasta. Aineiston sisältö heijastelee sen tekijöiden näkemyksiä, eikä Euroopan unioni tai CINEA ole vastuussa aineiston sisältämien tietojen käytöstä.
3 LUONNONSUOJELIJA 2/2025 KEVÄT TOI PÖRISEVÄT kimalaiset ja lepattelevat perhoset. Kevään kiihkeys, valo, vihreys ja rytmi tarttuvat. Maasta nousevat kasvit, pohjoiseen palaavat muuttolinnut, hiirenkorvat ja lentoon nousevat perhoset luovat toivoa. Ja toivoa tähän maailmaan tarvitaan juuri nyt. Kun maailmalla myrskyää, on välillä tarpeen luoda katse lähelle. Voiko olla hymyilemättä, kun seuraa pulleanpörheän kimalaisen horjuvaa lentoa kukasta kukkaan? Luontoa tarkkaillessa pysyvät jalat tiiviisti maassa mutta mieli lentää ja avartuu. Luonnon tarkkailun lisäksi puutarhanhoito tekee tutkitusti hyvää mielenterveydelle. Kädet siis multaan! Pölyttäjiä voi auttaa niin saksien kanssa pihaansa parturoiva visualisti kuin riippumatossa makaava haukottelija. Olemme tottuneet ajattelemaan, että puutarhanhoito tarkoittaa kasvien ja lajien tiukkaa kontrollointia ja hallintaa. Piha voi kuitenkin olla rönsyilevä ja runsas luontoparatiisi, jossa voi vaalia luonnon omia kasveja. Risuröykkiöt, hiekkakasat, avokompostit ja lahoavat puut eivät olekaan sotkua, vaan pölyttäjien turvapaikkoja. Voikukat eivät ole rikkaruohoja, vaan pölyttäjille tärkeitä meden lähteitä. Nokkoset taas ruokkivat perhosten toukkia. Jos rakastaa pieteetillä tehtyjä istutuksia ja kauniita linjoja, voi silloinkin auttaa pölyttäjiä. Pölyttäjien suosimilla kukkivilla puilla ja pensailla saa pieneenkin pihaan kerroksellisuutta. Kun kukkapenkkeihin ja ruukkuihin istuttaa hyönteisten suosimia kasveja, jotka kukkivat kaikkina vuodenaikoina, saa puutarhaan Luo toivoa, auta pölyttäjiä elämää. Risukasat voi korvata kauniilla hyönteishotelleilla, lahopuusta saa upeita patsaita ja elementtejä kukkapenkkeihin ja vanhasta puusta voi tehdä vaikkapa pergoloita. Jos sinulla ei ole omaa pihaa, voit vaikuttaa taloyhtiösi tapaan hoitaa pihaa tai tulla mukaan kesän satoihin talkoisiin! Suomen luonnonsuojeluliiton piirit ja yhdistykset hoitavat uhanalaisia perinneympäristöjä ja poistavat talkoilla vieraskasveja, kuten jättipalsamia. Talkoita löydät lehden tapahtumaosiosta. Kesäkuussa on aika tehdä kesän ihanin luontoteko ja kerätä vieraslajikimppu! Kimppuun voit kerätä kauniita mutta haitallisia kukkia, kuten komealupiineja. Lupiinin siitepöly sisältää myrkyllistä alkaloidia, lupaniinia, joka voi haitata kimalaisten lisääntymistä. Lupiini on kuitenkin kaunis ja komea kasvi – maljakossa! Jos olet somessa, ota kimpusta kuva ja laita se someen tunnisteella #vieraslajikimppu. Jos et ole, vie kimppu vaikkapa tuliaisiksi ja kerro samalla vieraskasveista. Tässä lehdessä kerrotaan, miten pölyttäjiä voivat auttaa myös kunnat ja erilaiset toimijat. Jos pölyttäjät katoaisivat, luhistuisi moni elämämme kannalta tärkeä tukipilari. Mutta kuten Sinulla on perhosvaikutus -jutussa sanotaan, perhosen siiven isku toimii toisinkin päin: ”Pienetkin pölyttäjien suojelemiseen tai palauttamiseen tähtäävät toimet voivat johtaa suuriin positiivisiin kerrannaisvaikutuksiin.” Mennään siis kohti kesää ja toivon tekoja! Piha voi olla rönsyilevä ja runsas luontoparatiisi, jossa voi vaalia luonnon omia kasveja. PÄÄKIRJOITUS KU VA O O NA LO HI LA HT I LIISA HULKKO LUONNONSUOJELIJA-LEHDEN PÄÄTOIMITTAJA
4 LUONNONSUOJELIJA 2/2025 NOLLA ON SUOMALAINEN luontomatkailukonsepti, jonka tavoitteena on yhdistää ympäristöystävällisyys ja laadukas majoitus. Yöpyminen tapahtuu minimalistisissa Nolla-mökeissä, joiden muoto jäljittelee retrotelttaa. Mökkien suuri ikkuna avautuu suoraan luontomaisemiin, jotta yöpyjä kokee olevansa osa luontoa. Mökkien ja matkailun aiheuttama jälki pyritään pitämään mahdollisimman kevyenä ympäristölle. Nolla-mökit toimivat pääosin uusiutuvalla energialla ja luonto huomioidaan jo mökkejä pystyttäessä. Niiden kuljettamiseen ja pystyttämiseen ei tarvita suuria koneita eikä teitä. Mökit tuodaan paikalle elementteinä, jotka pystytään kantamaan paikalle sekä kokoamaan kahden henkilön voimin. Nollat pystytetään ilman pysyviä perustuksia paalujen varaan, jotta ne jättäisivät mahdollisimman pienen jäljen ympäristöön. ”Faktahan on se, että kaikella toiminnalla on vaikutus ympäristöön. Uskomme kuitenkin, että tuomalla ihmisiä lähiluontoon ja kannustamalla pienipäästöiseen ja vastuulliseen matkailuun esimerkiksi hotelliyön sijaan, kokonaisvaikutus on luonnon kannalta parempi”, kertoo toimitusjohtaja Roope Lemmetti Nollasta. Nollissa voi Suomessa yöpyä Tvijälpissä Espoon edustalla, Tampereen Viikinsaaressa, Vähä-Arajärven rannalla Akaassa sekä Helsingin Rantapuistossa. Nolla avaa kesällä kohteen myös Helsingin Vasikkasaareen. Jokaisesta luonnon rauhassa vietetystä mökkiyöstä Suomessa Nolla lahjoittaa viisi euroa Luonnonsuojeluliitolle suomalaisen luonnon suojeluun. Lue lisää yritysyhteistyöstä Luonnonsuojeluliiton kanssa: sll.fi/yritysyhteistyo Luonnossa mieli Nollautuu Allekirjoita lähimetsävetoomus! Vinkkejä pölyttäjien auttamiseen Kerää vieraslajikimppu YHTEISTYÖSSÄ KU VA JO UK O RIK KIN EN KU VA TO NI ES KE LI NE N KOONNUT TOIMITUS VINK VINK TEKSTI RAIJA SAVIKKO Niin kauas kasvit karkaavat Haitalliset vieraslajikasvit uhkaavat luontaisia kasvilajejamme sekä luonnon monimuotoisuutta. Monet niistä ovat alun perin koristekasveja ja puutarhakarkulaisia. Esimerkiksi voimakkaasti lisääntyvä ja leviävä jättipalsami on peräisin Intiasta Himalajan vuoristosta, josta se tuotiin Eurooppaan 1800-luvulla. Lue lisää haitallisten vieraslajikasvien reiteistä maahamme Suomen Luonnon toukokuussa ilmestyvästä numerosta. Suomenluonto.fi KU VA T SA SA VI LL A, TA PI O KU JA LA , AI NO HU O TA RI Ehdit vielä allekirjoittamaan lähimetsävetoomuksen. Lähimetsät eivät ole vain kauniita maisemia, vaan tutkitusti elintärkeitä terveydellemme ja hyvinvoinnillemme. Allekirjoita vetoomus lähimetsien säästämisen puolesta ennen toukokuun loppua: sll.fi/vetoomus Avasimme uudet Puolusta pölyttäjiä -verkkosivut, jonne kokosimme käytännöllisiä vinkkejä pölyttäjien auttamiseen niin omalla pihalla kuin taloyhtiön pihallakin. Katso, miten voit toimia pölyttäjien puolesta. Tutustu: sll.fi/puolusta-polyttajia Vieraslajikimppuhaaste tulee taas! Osallistu kesäkuun alussa haasteeseen ja kerää kukkakimppu haitallisista vieraslajeista, kuten komealupiineista. Postaa kuva Instagramiin ja tägää kuvaan tilimme @luonnonsuojeluliitto ja käytä hashtagia #vieraslajikimppu . Lue lisää: sll.fi/vieraslajikimppu
5 LUONNONSUOJELIJA 2/2025 Risto Murto auttaa pölyttäjiä pihallaan, talkoissa ja kunnassa. RISTO MURTO ON tehnyt töitä niittyjen ja ketojen eteen 1980-luvulta lähtien. Silloin maataloudessa tapahtui muutos. Eläimet vietiin sisätiloihin, ja laidunniityt jätettiin oman onnensa nojaan pensoittumaan. Niistä riippuvaiset lajit alkoivat vähetä. Murto ryhtyi töihin. ”Olen aina halunnut tehdä konkreettista talkootyötä luonnon hyväksi. Se on minun elämäntapani: haluan toimia”, hän sanoo. Murto edisti niittyjen hoitoa työssään Lohjan ympäristöyksikössä ja vapaa-ajallaan hän veti ensin WWF:n talkooleirejä ja alkoi sitten hoitaa Luonnonsuojeluliiton yhdistyksen kautta niittyjä. Lohjan Seudun ympäristöyhdistys on nyt hoitanut jo yli 30 vuoden ajan kahta kummiketokohdetta: Kokkilan ketoa ja Maksjoen niittyä. ”Talkoissa on innostunutta joukkoa. Ihmiset näkevät, että he voivat olla omin käsin edistämässä luonnon monimuotoisuutta. Kun saadaan niityt kukkimaan, palaavat perhoset ja hyönteiset ja niiden perässä linnut. Siinä on uskomaton voima!” Jos on oma piha, voi pölyttäjiä auttaa omassa arjessaan. ”Helpointa on jättää pihalla joku alue hoitamatta ja antaa ruohovartisten kasvien kasvaa. Voi kitkeä pois niitä kasveja, joita ei halua pihalle ja vaalia niitä niittylajeja, joiden toivoo runsastuvan. Hallittu hoitamattomuus on hyvä periaate pihalla”, hän kertoo. Murto neuvoo tutkimaan pihan maaperää ja tekemään suunnitelmia sen mukaan. Jos maaperä on kuivaa ja vettäläpäisevää, muodostuu niitty suhteellisen helposti. Rehevämultaiselle pihalle niityn perustaminen on vaikeampaa, mutta aina voi istuttaa perhosten suosimia perennoja. Risto Murron omassa pihapiirissä Lohjalla on 200–300 aarin kokoinen niitty, joka on perustettu entiselle mansikkamaalle. Niityn hoitamisessa auttavat Murron ahvenanmaalaislampaat. Lisäksi pihassa kiekuvat kukot ja kotkottavat kanat. Sekin on suojelua: kanat ovat Alhon kannan perimää ja mukana Luken maatiaiskanojen säilytysohjelmassa. Murrolla on pitkä kokemus kuntatöistä: hän johti 30 vuotta Lohjan ympäristöyksikköä ja on sen jälkeen toiminut kaupunginvaltuutettuna. Kaupungin perinnemaisemien hoito on ykkönen, mutta katse kannattaa kääntää myös puistoihin. ”On syvälle pinttynyt näkemys, että kaikkialla pitää olla pelkkää nurmea. Nurmikkokin on ihan ookoo, jos sillä on käyttöä. Niityt toisivat kuitenkin monimuotoisuutta ja väriloistoa. Siitä kannattaa tehdä kuntalaisaloite”, hän innostaa. Niittyjen hoito säästää työvoimaakin jokaviikkoiseen nurmikonleikkuuseen verrattuna. Lähde mukaan talkoisiin: katso tämän lehden tapahtumaosio ja sll.fi/tapahtumat Luonnonsuojelija-jäsenlehteä voi nyt lukea myös diginä! Luonnonsuojelija-lehti julkaistaan verkossa sen uusilla sivuilla: sll.fi/luonnonsuojelija. Kun ilmoitat meille sähköpostiosoitteesi, saat lehden ilmestyessä uutiskirjeen. Voit siis vaihtaa paperilehden digitilaukseen. Näin vaihdat digiin: Luovu paperilehdestä sähköisessä jäsenpalvelussa: sll.fi/jasenpalvelu Jos et ole toimittanut meille sähköpostiosoitettasi, ota yhteyttä asiakaspalveluun: jasenasiat@sll.fi tai puh: 09 228 082 10 arkisin klo 9–15. TEKSTI JA KUVA LIISA HULKKO DIGILEHTI EK O TE K IJ Ä Niityttämisen mestari Vaihda paperilehti digiin! Risto Murto viikatteineen on tuttu näky Lohjan Kokkilan kedolla.
6 LUONNONSUOJELIJA 2/2025 UUTISIA TEKSTIT LIISA HULKKO VIRPI SAHI Suomen luonnonsuojeluliiton kehityspäällikkö Luonnonsuojelulaki edellyttää liito-oravametsien säilyttämistä. Nyt on kyse lain toimeenpanosta. Luonto jää tuulivoimakeskustelussa jalkoihin Yli 2600 kuntavaaliedokasta sitoutui puolustamaan lähimetsiä ETELÄJA KESKI-POHJANMAALLE suunnitellaan 70 voimalan tuulipuistoa, joka rikkoisi metsäpeuran tärkeitä elinalueita. Pohjalaiskuntiin sijoittuva tuulipuisto on vain yksi monista suunnitelluista. ”Suomessa on tuhansia tuulivoimahankkeita vireillä. On syytä olla huolissaan vauhtisokeudesta. Kiireellä pilattuna vihreä siirtymä voi kääntyä itseään vastaan”, sanoo Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Hanna Halmeenpää. Tuulivoimaa tarvitaan korvaamaan fossiilisia polttoaineita, mutta nyt lisäkapasiteettia perustellaan myös uusien, paljon sähköä kuluttavien teollisuushankkeiden Suomeen houkuttelemisella, mikä ei kaikilta osin johda luonnonvarojen ylikulutuksen suitsimiseen. SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON JA Luontoliiton käynnistämä sitoumus lähimetsien suojelemiseksi sai laajaa kannatusta kuntavaaleissa. Yhteensä yli 2600 ehdokasta 189 kunnasta sitoutui edistämään lähimetsien säilymistä. Heistä noin 1200 valittiin valtuutetuiksi tai varavaltuutetuiksi. ”Oli ilahduttavaa nähdä, että niin moni ehdokas ymmärsi lähimetsien arvon ja halusi sitoutua niiden suojeluun”, sanoi Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Hanna Halmeenpää. Ihmisille tärkeät lähimetsät ovat etenkin kaupungeissa yleensä kuntien omistamia. Tällöin valtuutetuilla on kaikki valta päättää, nakerretaanko Tuulivoimalat ja sähkönsiirtolinjat pitää myös sijoittaa järkevästi. Luonnonsuojeluliitto pitää tärkeänä, että tuulivoimaa ei sijoiteta erämaiseen luontoon, vaan mieluiten rakennettuun, ihmistoiminnan jo muuttamaan ympäristöön. Kevään puoliväliriihessä nousi esiin, että Petteri Orpon hallitus haluaa sijoittaa tuulivoimalat nykyistä kauemmaksi kodeista. Suojaetäisyyttä uhanalaisten lajien elinympäristöistä ei käsitelty. Tuulivoimaloita suunnitellaan lukuisten luonnonja kansallispuistojen, soidensuojelualueiden, Natura-alueiden sekä virkistyskäyttöalueiden yhteyteen. ”On hyvä, että asukkaiden näkemyksiä huomioidaan, mutta kuka puolustaa luontoa? Luonto on valitettavasti jäänyt tässä keskustelussa jalkoihin”, Halmeenpää toteaa. lähimetsiä rakentamisen takia vai suojellaanko ne ja pidetään kaikkien kuntalaisten virkistyskäytössä. ”Lähimetsien merkitys virkistyskäytössä, maisemana, ilmaston kuumenemisen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa sekä luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa on kiistaton ja korvaamaton”, Halmeenpää toteaa. Uusille kunnanja kaupunginvaltuutetuille lähetetään valtuustokauden alussa tietopaketti lähimetsistä ja käytännön toimista niiden suojelun edistämiseksi. Luonnonsuojeluliitto kannustaa myös kuntalaisia pitämään tiiviisti yhteyttä valtuutettuihin. Metsillä on tutkitusti suuret terveysvaikutukset. KU VA AI NO HU O TA RI KU VA O O NA LO HI LA HT I KU VA AD O BE ST O CK
7 LUONNONSUOJELIJA 2/2025 Riittäviä rajauksia ja valvontaa liitooravakannan laskun pysäyttämiseksi SUOMEN LIITO-ORAVAKANTA JATKAA taantumistaan. Riskinä ovat nyt alueelliset sukupuutot metsätalousvaltaisilla seuduilla. Luonnonsuojeluliitto vaatii selkeitä muutoksia tilanteen parantamiseksi. Suurin liito-oravan suojelua uhkaava tekijä on se, että hakkuissa liito-oravan elinympäristöjä häviää ja pirstoutuu. Pienen metsätupsun säästäminen liito-oravalle ei tutkimusten mukaan riitä. Lisääntyvä naaras tarvitsee pärjätäkseen vähintään noin 4–6 hehtaarin alueen, ja radioseurantojen perusteella se käyttää keskimäärin kahdeksan hehtaarin aluetta. Luonnonsuojeluliiton mielestä liito-oravan lisääntymisja levähdyspaikan koko pitää ohjeistuksissa selkeästi ilmaista uusimman tutkimustiedon mukaisena, kooltaan vähintään neljän hehtaarin laajuisena ja pohjoisessa laajempana, vähintään kuuden hehtaarin kokoisena. ”Mallia voi ottaa Viron suosituksista, joissa ehdotetaan suojeltavaksi 150-säteinen, seitsemän hehtaarin ympyrä liito-oravan pesäpaikan ympärillä”, sanoo Luonnonsuojeluliiton kehityspäällikkö Virpi Sahi. Luonnonsuojeluliiton mukaan liito-oravan suojelua koskevat ympäristöministeriön ohjeistukset ja viranomaisten neuvontamateriaali tulee päivittää. ”Luonnonsuojeluviranomaisen ennakkovalvonta eli lisääntymisja levähdyspaikkojen rajaaminen – joka poistui vuonna 2016 – on palautettava”, Sahi jatkaa. Luonnonsuojeluviranomaiselle on niin ikään varattava riittävät resurssit ennakkoja jälkivalvontaan. ”Jos lähdetään siitä, että lisääntymisja levähdyspaikat turvataan kuten laki edellyttää, on tarpeellista arvioida niiden kokonaismäärää ja jo suojeltujen kohteiden osuutta. Esimerkiksi jos epävirallinen kanta-arvio on 30 000 liito-oravanaarasta, joista jokainen tarvitsee 4–6 hehtaaria, saadaan lisääntymisja levähdyspaikkojen tavoitepinta-alaksi 120 000–180 000 hehtaaria liito-oravalle sopivaa metsää”, Sahi laskee. Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä on välttämätöntä ja kohtuullista, että liito-oravametsät säästetään, kuten laki edellyttää. Varsinkin, kun osa kohteista on samoja hehtaareja kuin useiden tahojen esittämät puronvarsien lakisääteiset suojakäytävät. Lisäksi hiilinielujen elvyttämisen vuoksi vuotuiset hakkuukertymät tulisi joka tapauksessa laskea takaisin 55–60 miljoonaan hehtaariin vuodessa. Suomen tulisi myös aloittaa toimet vanhojen metsien suojelemiseksi Etelä-Suomessa. ”Samassa yhteydessä tulisi saada selkeät pelisäännöt metsäalaan suhteutetun lakisääteisen korvauksettoman suojelun ja lisäisen, korvauksellisen suojelun välille. Käytännössä toimintaohjelmaan tulee sisältyä rahoitus, jolla liito-oravan suojelu saadaan oikeille raiteille”, Sahi kiteyttää. KU VA VE LI -P EK KA KA TA JA M ÄK I / VA ST AV AL O Keinoja liito-oravan pelastamiseksi • Uusin tutkimustieto on otettava liito-oravan lisääntymisja levähdyspaikan koon ohjeistuksen lähtökohdaksi, ja viranomaisohjeet on päivitettävä tältä pohjalta. • Hävittämisja heikentämiskiellon toimeenpanoon tarvitaan viranomaisvalvontaa neuvonnan oheen. Luonnonsuojeluviranomaisen ennakkovalvonta on palautettava. • Tarvitaan kansallinen toimintaja rahoitusohjelma liito-oravan suojelemiseksi. • Suomen on aloitettava toimet vanhojen metsien suojelemiseksi Etelä-Suomessa ja suojeltava liito-oravametsät. TEKSTI JENNI HAMARA
8 LUONNONSUOJELIJA 2/2025 Sivun paikallisuutiset kartalla. Suomen luonnonsuojeluliitossa on 15 piiriä ja 150 yhdistystä. 1 PAIKALLISUUTISIA TEKSTIT LIISA HULKKO OONA LOHILAHTI Fortumin vesivoimalaitosta käytetty lainvastaisesti vuosikymmeniä FORTUMIN OMISTAMALLA TAINIONKOSKEN vesivoimalaitoksella on harjoitettu lainvastaisesti lyhytaikaissäännöstelyä 1970-luvulta lähtien. Aluehallintovirasto antoi asiasta huhtikuussa päätöksensä. Vesivoiman lyhytaikaissäännöstelyssä veden virtaamaa muutetaan nopeasti ja rajusti jopa useita kertoja päivässä. Useissa tutkimuksissa on todettu, että lyhytaikaissäännöstely on erittäin haitallista vesistölle. Tällaista säännöstelyä käytetään erityisesti silloin, kun vesivoimayhtiö haluaa maksimoida sähkön hintaan perustuvia taloudellisia etuja. Fortum oli hakenut vesivoimalaitoksen vesiluvan selventämistä sen jälkeen, kun lyhytaikaissäännöstely oli todettu luvanvastaiseksi Luonnonvarakeskuksen selvityksessä 2021. Luonnonsuojeluliiton Etelä-Karjalan piiri antoi aluehallintovirastolle muistutuksen siitä, että hakemus täytyy hylätä. Aluehallintovirasto hylkäsi hakemuksen, eli se vahvisti Luonnonvarakeskuksen selvityksen tuloksen. ”Tainionkosken voimalaitosta koskeneen selvennyksen hylkääminen on voitto virtavesille. Tämän päätöksen myötä vesistölle haitallisesta lyhytaikaissäännöstelystä täytyy luopua niissä voimalaitoksissa, missä lupaa ei ole”, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton ympäristöoikeuden asiantuntija Hannes Koljonen. Huolestuttavaa on se, että vesivoimalaitoksen käyttöä valvova viranomainen, ely-keskus, ei ole reagoinut Fortumin luvanvastaiseen toimintaan. Luonnonsuojeluliitto on puuttunut vesistölle haitalliseen lyhytaikaissäätöön aikaisemminkin. PORVOOSSA ON SYNTYNYT paikallinen kansanliike uuden suojelualueen, Porvoonkorven, perustamiseksi. Luonnonsuojeluliiton Itä-Uudenmaan luonnonja ympäristönsuojeluyhdistys ja joukko aktiivisia kuntalaisia vaativat, että Porvoon kaupunki ryhtyy aktiivisiin toimiin. Nimi on viittaus Sipoonkorpeen. ”Suojelu voisi olla Porvoolle profiilitekijä samaan tapaan kuin Sipoonkorpi – varsinkin jos alueesta joskus saataisiin kansallispuisto”, toteaa yhdistyksen puheenjohtaja Manki Perukangas. Porvoonkorpi on laaja, lähes asumaton, Etelä-Suomenkin mittakaavassa merkittävä metsäalue kaupungin itäpuolella. Siellä on hyvin monimuotoista metsäluontoa: korpia ja kuivan maan kangasmetsiä, reheviä kuusikoita, karuja monisatavuotiaita kalliomänniköitä ja havisevia haavikoita, tervaleppäkorpia ja rantojen tulvametsiä. Alueella elää jopa parikymmentä uhanalaista tai silmälläpidettävää lajia kuten valkoselkätikka, hömöja töyhtötiainen, varpuspöllö sekä pyy. Vaikka osa Porvoonkorven metsistä on ollut talouskäytössä, ovat ne tärkeitä yhtenäisen viheryhteyden muodostamiseksi. Porvoonkorpi turvaisi porvoolaisten mahdollisuuksia virkistäytymiseen ja ulkoiluun. Se näkyisi hyvinvoivempina kuntalaisina. Porvoonkorpi vahvistaisi myös Porvoon imagoa ihmisja luontoystävällisenä asuinpaikkana. ”Porvoon kaupunkimetsien hakkuulla ei ole kunnallisia, kiveenhakattuja tuottotavoitteita, joten joka tapauksessa kaupunki ei häviäisi suojelussa rahallisesti”, Perukangas toteaa. Porvoonkorven suojeleminen tukisi myös kaupungin tavoitetta suojella vähintään 17 prosenttia kaupungin omistamista metsistä. 2 1 MANKI PERUKANGAS Itä-Uudenmaan luonnonja ympäristönsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Porvoonkorvessa hienoa on se, että sinne pääsee niin monilta asuinalueilta ripeästi: se rajoittuu useimpiin itäisen Porvoon asuinalueista. Yhdistys ajaa Porvooseen suurta suojelualuetta KU VA M AU RI LE IV O KU VA PE TT ER I HA UT AM AA KU VA M AN KI PE RU KA NG AS 2
9 LUONNONSUOJELIJA 2/2025 UKRAINAN SODAN SYTTYESSÄ keväällä 2022 eurooppalaiset päättäjät heräsivät siihen todellisuuteen, ettei vihreä siirtymä ei ole pelkkää energiapolitiikkaa. Se on myös ulkoja turvallisuuspolitiikkaa. Suomessa on nyt tärkeää ymmärtää, miten politiikkasektorit kietoutuvat toisiinsa. Turvallisuus ei nimittäin tarkoita vain puolustusvoimia ja rajavalvontaa, vaan se ulottuu ilmastotoimiin. Ilmastopolitiikka tulisikin nähdä osana laajempaa turvallisuuspoliittista kokonaisuutta. Esimerkiksi fossiilinen energia on tehnyt Suomesta riippuvaisen autoritaarisista toimijoista ja siten sitonut myös meidät globaaleihin konflikteihin. Sen sijaan uusiutuva energia – tuulija aurinkovoima – hajauttaa riskejä ja tuo vakautta. Ukrainassa hajautettuun aurinkovoimaan ei pysty iskemään samalla tavalla kuin isoihin fossiililaitoksiin. Siksi Suomen luonnonsuojeluliiton hallinnoiman EKOenergian lahjoitusten turvin on autettu Ukrainaa kolmen vuoden aikana yhteensä 270 000 eurolla. Tuella asennetaan aurinkopaneeleita päiväkoteihin, kouluihin ja sairaaloihin. Ukrainan siirtyessä uusiutuvaan energiaan se samalla suojaa itseään Venäjän iskuilta, joita on kohdistettu nimenomaan maan energiajärjestelmiin. Kestävä energia lisää kriisinsietokykyä. Suomen turvallisuutta horjuttaa myös ilmaston kuumeneminen. Tutkimusten mukaan 1–2 asteen lämpeneminen lisää turvallisuusuhkien todennäköisyyttä maailmalla. Jokainen asteen kymmenyksen kuumeneminen nostaa riskejä yhä vakavammiksi. Ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät pysähdy maiden rajoille. Elinolosuhteiden heikkeneminen lisää konflikteja ja epävakautta, mikä heijastuu myös Suomeen. Ilmaston kuumeneminen ja luontokato lisäävät laajoja häiriöitä sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Siksi olisi tärkeää, että Suomessa päättäjät näkisivät ilmastotoimet turvallisuuspoliittisena kysymyksenä. Orpon hallitus on kuitenkin ottanut ilmastotoimissa takapakkia vesittämällä päästövähennyksiä ja ylläpitämällä ympäristölle haitallisia tukia. Samalla leikataan luonnonsuojelusta sekä ihmisten arjen kestävistä valinnoista, kuten öljylämmityksestä luopumisen rahoituksesta. Ilmastopolitiikka menettää johdonmukaisuuden, ja sen myötä myös vakaus horjuu. Kestävässä yhteiskunnassa tarvitaan joustavuutta, luottamusta ja ennakoimista. Siksi päättäjien täytyy muistaa, että ympäristökysymykset ovat turvallisuuden perusta. Ilmastoja luontotoimet edistävät joustavuutta ja vakautta. Niistä ei kannata säästää. Ympäristökysymykset ovat turvallisuuden perusta KOLUMNI NELLI IMMONEN, LUONNONSUOJELULIITON ILMASTOASIANTUNTIJA Fossiilinen energia on tehnyt Suomesta riippuvaisen autoritaarisista toimijoista. KUVAT EKOENERGIA KU VA O O NA LO HI LA HT I Ekoenergian tuella asennettiin aurinkopaneelit päiväkodin katolle Borodyankassa Ukrainassa.
LEPPÄVALKOMITTARI. KUVA HENRI KOSKINEN/VASTAVALO 10 LUONNONSUOJELIJA 2/2025 Sinulla on perhosvaikutus
”Voiko perhosen siipien heilahdus Brasiliassa aiheuttaa tornadon Texasissa?” kysyi meteorologi Edward Lorenz esitelmöidessään tieteellisessä kokouksessa Washington D.C:ssä vuonna 1972. Tämä kaaosteoriassa käytetty vertaus on sittemmin tullut laajasti tunnetuksi populaarikulttuurin kautta. Arkikielelle käännettynä se tarkoittaa, että pienikin muutos tai häiriö voi saada aikaan suuria vaikutuksia. Elämme nyt perhosvaikutuksen hetkiä myös pölyttäjien maailmassa. Suomen ympäristökeskuksen Pölyttäjien tila Suomessa -raportissa (2021) todetaan, että 2000-luvun aikana monissa tutkimuksissa eri puolilla maailmaa on raportoitu pölyttäjähyönteisten määrän ja diversiteetin vähenemisestä: Esimerkiksi Hollannissa päiväperhosten määrät vähenivät jopa 84 prosenttia edellisten 130 vuoden aikana. Ruotsissa apilapeltoja pölyttävien kimalaisten lajikoostumus on yksipuolistunut suuresti 1940-luvun jälkeen. Samaan aikaan vaihtelu apilan siemensadossa on kasvanut. Syyksi epäiltiin apilan pölytyksen riippuvuutta yhä harvemmasta yleisenä esiintyvästä kimalaislajista. Saksassa lentävien hyönteisten biomassan havaittiin vähentyneen 76 prosenttia vain 27 vuoden aikana maatalousalueiden ympäröimillä suojelualueilla. Ja niin edelleen. Päivittäistuotteet pohjaavat pölyttäjien työhön Arjessa näitä kehityskulkuja kutsutaan pölyttäjäkadoksi. Koska suuri osa päivittäin käyttämistämme tuotteista ravinnosta kosmetiikkaan ja lääkkeisiin on pohjimmiltaan riippuvaisia pölyttäjien tekemästä työstä, kannattaisi pörssikurssien heilahdusten lisäksi seurata myös pölyttäjien määrän ja laadun kehityskäyriä. Perhosvaikutuksesta puhuu myös Itä-Suomen yliopiston akatemiatutkija Mirella Miettinen. ”Tiedon lisääminen uhan luonteesta ja laajuudesta on tärkeää. Pölyttäjien hyödyt – muut kuin viljelykasvien pölytys – tunnetaan huonosti. Kun ymmärrämme paremmin, mitkä ovat pölyttäjien häviämisen kielteiset seuraukset ja miten ne voivat kertautua katastrofeiksi, samaa perhosvaikutusta voidaan käyttää strategiana myös myönteisen muutoksen aikaansaamiseksi. Toisin sanoen pienetkin pölyttäjien suojelemiseen tai palauttamiseen tähtäävät toimet voivat johtaa suuriin positiivisiin kerrannaisvaikutuksiin.” Itä-Suomen yliopisto on mukana Euroopan unionin rahoittamassa Butterfly-hankkeessa, jossa selvitetään, miten yhteiskunta voi ennakoida ja varautua pölyttäjien vähenemisen aiheuttamiin uhkiin. Akatemiatutkija Mirella Miettinen oikeustieteiden laitokselta johtaa työpakettia, jossa tarkastellaan viiden keskeisen toimitusketjun – ruuan ja mikroravinteiden, lääkkeiden, kosmetiikan, biomateriaalien sekä bioenergian – riippuvuutta pölyttäjistä. Terveellinen ruokavalio harvojen herkuksi Pölyttäjäkadolla voi olla seurauksensa ihmisten terveyteen. Entistä suuremman osan maapallon väestöstä saattaa olla kehityskulun edetessä vaikeampi saavuttaa tasapainoinen ja terveellinen ruokavalio. ”Erityisesti hedelmäja marjakasvien, pähkinöiden ja vihannesten tuotanto kärsii, mikä vaikeuttaa tärkeiden vitamiinien (etenkin A ja C), antioksidanttien sekä hivenaineiden saantia ravinnostamme”, todetaan Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecimin (2018) Mitä tapahtuu, jos pölyttäjät katoavat? -artikkelissa. Ennallistamisasetus ohjaa uudistumaan Mirella Miettisen mukaan tilanteeseen olisi mahdollista vastata lainsäädännöllisin keinoin. ”Pölyttäjiä ja niiden elinympäristöjä tulisi suojella ja huomioida ne kaikessa maankäytön suunnittelussa. EU:n yhteinen maatalouspolitiikka voisi myös tukea pölyttäjille suotuisempien käytäntöjen yleistymistä. Torjunta-aineiden käyttöä tulisi vähentää tiukemmalla lainsäädännöllä.” Hänen mukaansa voisi myös edellyttää pölytEläinten pölytyksestä hyötyy tai sitä vaatii yli 75 % viljelykasveista. Globaalisti lähes 90 % kukkakasveista on ainakin osin riippuvaisia eläimistä siitepölyn siirtäjinä. 11 LUONNONSUOJELIJA 2/2025 TEKSTI JENNI HAMARA Pölyttäjien katoaminen voi kertautua katastrofeiksi, mutta sama pätee hyvän kertautumiseen.
täjien parempaa seurantaa. Tähän onkin jo tartuttu EU-tasolla, sillä elokuussa Euroopan komissiolta on tulossa esitys jäsenmaiden yhteisestä pölyttäjien seurantamenetelmästä. EU:n ennallistamisasetus velvoittaa jäsenvaltioita lisäämään pölyttäjien monimuotoisuutta ja kääntämään pölyttäjäkantojen vähenemissuuntauksen vuoteen 2030 mennessä. EU haluaa myös kansalaiset mukaan pölyttäjätalkoisiin. Jäsenvaltioita velvoitetaan edistämään kansalaistiedettä seurantatietojen keräämisessä ja tarjoamaan resurssit siihen. Puolet pihasta pölyttäjille Haasteeseen voi tarttua jo tänä kesänä. Pölyttäjäkato on siinä mielessä iloinen kohtalonkysymys, että kaikki voivat osallistua sen ratkaisemiseen. Jo pelkästään Suomen omakotitalojen pihojen pinta-ala vastaa maamme 33 kansallispuiston pinta-alaa. Omalla pihalla piilee siis paljon mahdollisuuksia pölyttäjien auttamiseen, ja vaikutus on suuri, jos ihmiset ryhtyvät joukolla toimiin. Omaa elinpiiriä voi katsoa pölyttäjäsilmälasien läpi ja havaita, että jokaisella on jokin paikka, joka on mahdollista jakaa perhosten, kimalaisten ja muiden mesipistiäisten kanssa. Se voi olla parveke, taloyhtiön piha tai työpaikan tupakkapaikan viereinen nurmikkopläntti, johon voisikin kylvää mehiläisiä ilahduttavan siemenseoksen. Keräsimme tähän lehteen inspiroivia esimerkkejä pölyttäjien auttamiseen eri tason toimijoille. Naantalissa kaupungin työntekijät keräävät luonnonkukkien siemeniä. Ämmässuon kaatopaikka on muutettu kukkivaksi vuoreksi. Vinkkejä on tarjolla myös sille, joka haluaa antaa pihallaan tilaa luonnonkasveille ja pölyttäjille. Osallistu päiväperhosseurantaan! Päiväperhosten määrä on yksi käytetyimmistä luonnon monimuotoisuuden indikaattoreista Euroopassa. Maatalousympäristön päiväperhosseuranta perustuu vapaaehtoisten luontoharrastajien työhön. Mukaan voi liittyä kuka tahansa päiväperhosia riittävän hyvin tunteva luontoharrastaja, joka on valmis tekemään pitkäjänteistä havainnointia sopivalla kohteella vaikkapa kotinsa tai kesämökkinsä lähiympäristössä. Tiedot tallennetaan Laji.fi-sivustolle osaksi SYKE:n koordinoimaa Maatalousympäristön päiväperhosseurantaa. Samaan tapaan toimii kimalaisseuranta, johon havaintoja voi ilmoittaa tarvittaessa myös lajitasoa karkeammin, joten seuranta sopii hyvin aloittelevallekin harrastajalle. Lue lisää ja ilmoittaudu: www.ymparisto.fi/paivaperhosseuranta www.ymparisto.fi/kimalaisseuranta PELTOKIMALAINEN. KUVA TAPIO KUJALA 12 LUONNONSUOJELIJA 2/2025
Pelkillä jalostetuilla puutarhakasveilla laitetulta pihalta ei Essi Kuparin mukaan löydy paikallisille eliölajeille talvehtimispaikkoja tai juuri mitään muutakaan. ”Mettä saattaa olla tarjolla, mutta paikallisesti erikoistuneet lajit eivät pysty hyödyntämään tällaista pihaa. Esimerkiksi mäkihiilikoi talvehtii vain metsäapilan juuren läheisyydessä. Osa hyönteislajeista taas pystyy talvehtimaan ulkomaisillakin lajeilla”, hän sanoo. Jos haluaa harjoittaa paikallisen luonnon kanssa vuorovaikutuksessa olevaa puutarhanhoitoa, kannattaa suosia paikallisia lajeja. Ne ovat kestäviä, koska ne ovat sopeutuneet olosuhteisiin pitkän ajan kuluessa ja sietävät talvimärkyyttä sekä paahdetta. Niitä ei tarvitse hoitaa ja lannoittaa samalla tavalla kuin jalostettuja kasveja. Paikallisia ratkaisuja Tavallisen viherpeukalon piha voi olla tärkeä pelastuslautta pölyttäjille yksipuolisten nurmikkopihojen ja betoniviidakon keskellä. ”Luontokato ilmenee paikallisesti, ja paikalliseen ongelmaan on paikalliset ratkaisut. Suomessa käytetään todella vähän luonnonkasveja. Vielä on näkemättä, miltä näyttää luonnonkasveista tehty kukkapenkki. Veikkaan, että se on näyttävä”, Kupari sanoo ja toivoo, että ihmiset kokeilisivat rohkeasti luonnonkukkia omilla pihoillaan. Silmiinpistävin ero jalostettuihin lajeihin lienee se, että suomalaisista luonnonkukista puuttuvat pääsääntöisesti valtavat terälehdet; eksoottinen, näyttävä kukinta jää vähemmälle. ”Olemme huomanneet, että villinä ratapihoilla ja tienposkessa kasvaessaan kukat näyttävät pienemmiltä kuin rehevään kasvumultaan päästessään”, Kupari toteaa. Vaikuttavasta kukinnasta ei siis tarvinne tinkiä niin paljon kuin voisi kuvitella. Luonnonkukkapihan perustaminen ei myöskään ole vaikeaa. Jos luonnonkasveja istuttaa tai kylvää kukkapenkkiin, voi sitä hoitaa samalla tavoin kuin muutenkin hoitaisi kukkapenkkiä. Kukkivaa nurmikkoa puolestaan voi leikata samaan tapaan kuin leikkaisi nurmikkoa, paitsi harvemmin. Kerran kuussa riittää. ”Olen havainnut, että vaikeus piilee uusien juttujen opettelussa. Niittyjen perustaminen ja hoito on uutta. Usein niitä yritetään tehdä liian varjoisaan tai rehevään paikkaan. Varjoisiin ja paahteisiin paikkoihin on omat lajinsa. Karua ketoa ei voi perustaa sinne, missä on aiemmin kasvanut koiranputkea ja mesiangervoa”, Kupari vinkkaa. Pohjatyöt on tehtävä hyvin. Aurinkoinen, mahdollisimman vähän rikkaa kasvava alue on paras. Pohjalle kannattaa kipata vähintään 20 senttimetriä soraa, sepeliä tai hiekkaa, jotta saa hyvän alun. Kylvä kasvimaantiedettä kunnioittaen Entä sitten siemenseokset: voiko niiden mukana tulla epätoivottuja lajeja? ”Näkisin, että ulkomailta tuotujen yksitai kaksivuotisten lajien kanssa ei ole vaaraa. Ne eivät sotke paikallisia populaatioita. Mutta jos tuomme esimerkiksi monivuotista keltamaitetta Saksasta ja se jää tänne kasvamaan ja sekoittuu paikallisiin populaatioihin, niin mielestäni se ei ole hyvä juttu.” Kupari kannustaa välttämään eri alueilta tulevien kasvien sotkemista, sillä Suomen oloihin sopeutuneilla lajeilla on eri ominaisuuksia kuin keskieurooppalaisilla sisarillaan. Hän sanoo kuitenkin ymmärtävänsä, että ajatus on kaukana kuluttajan todellisuudesta sillä hetkellä, kun mennään kauppaan ostamaan siemeniä. Entä mitä luonnonkukkia pölyttäjiä pihalleen toivovan kannattaa hankkia? ”Eniten liikennettä Tampereen niityillämme näkyy neidonkielellä, harmiolla ja kaikissa kaunokeissa. Suosittuja ovat myös isomaksaruoho, purtojuuri ja ruusuruoho”, Kupari kertoo. Huomio kevätkukkijoihin Tärkeää on myös miettiä, kuinka luonnonkukkapiha tukee pölyttäjiä koko kasvukauden ajan. Vinkkejä luonnonkukkapihan perustajalle Luonnonkukkia löytyy muutamista siemeniin erikoistuneista verkkokaupoista, mutta alkuperä ei välttämättä ole Suomessa. Kysymällä selviää. Kokeile luonnonkasveja myös kesäkukkina: kotimaisessa mittakaavassa näyttävät kannusruohot, tulikukat, ruusuruoho, nurmikohokki ja kyläneidonkieli voivat hyvinkin taipua kesäkukiksi. Minkä tahansa omaa silmää miellyttävien yleisten lajien siemeniä voi kerätä itse lähimaastosta. Esiintymistä voi turvallisesti kerätä enintään 20 % siemenistä. Kasvien kaivaminen juurineen ei kuulu jokaisenoikeuksiin. Rauhoitettujen kasvien siemeniä ei saa kerätä. K U V A ES SI KU P AR I 13 LUONNONSUOJELIJA 2/2025 Luonnonkukkia omalle pihalle Jalostettuja puutarhakasveja käyttämällä voi vahingossa luoda pihastaan ekologisesti karun paikan. Villi vyöhyke ry:n puheenjohtaja Essi Kupari kertoo, miten luonnonkukkia hyödyntämällä voi saada pihan, joka tuottaa iloa niin ihmiselle kuin pölyttäjille. TEKSTI JENNI HAMARA
”Kannattaa kiinnittää huomiota kevätkukkijoihin. Hyviä kevätkukkijoita ovat esimerkiksi vuokot, kiurunkannukset, kevätesikko, lehtoimikkä ja ketotaskuruoho. Näitä kaikkia on saatavilla kaupallisesti, muttei välttämättä paikallista kantaa. Syksyn tullen ei kannata niittää kaikkia kasveja. Jos pihassa on kukkapenkki, on syytä jättää kasvit talventörröttäjiksi. Harvinaisissa suomalaisissa luonnonkasveissa talvehtii moni”, Kupari listaa. Tärkeitä ovat niin ikään risuja lehtikasat sekä lahopuun jättäminen pihamaastoon. Talvella jäätymätön lehtikomposti on kovakuoriaisten aarreaitta. ”Niistä on löytynyt eteläisiä, harvinaisia kovakuoriaisia. Komposti ei saisi kastua, joten se kannattaa sijoittaa pihan nurkkaan tai puiden alle.” Tontille jätetty kasa peseekin kaupasta ostetun hyönteishotellin usein mennen tullen. Kitke harkiten Luonnonkukkapihaa hoitaessa Kupari kannustaa pohtimaan, kenelle ympäristöä on luomassa. Villin vyöhykkeen taimistolla ja niityillä sallitaan kasvatettavien yksilöiden rinnalle ilmaantuvat lajit, jos niistä ei ole haittaa. ”Kitkiessä pohdimme jatkuvasti, miksi toiset kitketään ja miksi toiset saavat jäädä. Jos tarkoituksena on vaalia ketokasvillisuutta, monivuotiset paljon tilaa vievät lajit, kuten pietaryrtti ja pujo, saavat lähteä. Rikkaruoho on liukuva käsite, joka muodostuu alueen tavoitteiden kanssa.” Mikä Villi vyöhyke? Tampereella päämajaansa pitävä Villi vyöhyke on perustanut yli 100 erilaista kokeellista biodiversiteettiprojektia eri puolille Suomea. Projektien kokoluokka vaihtelee pienistä urbaaneista niityistä mittaviin metsäisten alueiden ennallistamisprojekteihin sekä teollisten alueiden maisemointeihin. Lue lisää: villivyohyke.fi Valitse olosuhteisiin sopivat luonnonkukat Kohtalaisen kostea ja ravinteikas maaperä: hiirenvirna, aitovirna, päivänkakkara, puna-ailakki, metsäkurjenpolvi, kultapiisku, käenkukka, särmäkuisma Karulle paikalle valoon ja paahteeseen: mäkitervakko, nuokkukohokki, hopeahanhikki, keltamaksaruoho, isomaksaruoho, kangasajuruoho, ukontulikukka, lampaannata, keltanot Kukkivalle nurmikolle: metsäapila ja muut apilat, keltamaite, laukut, heinäratamo ja muut ratamot, ketotaskuruoho, niittyhumala. Nämä kaikki lajit kestävät nurmikonleikkuuta. NEITOPERHONEN. KUVA PEKKA KOTKATNIEMI/VASTAVALO U KONTULI KUKK A , K U V A J E NN I HA M A RA 14 LUONNONSUOJELIJA 2/2025
Naantalin kaupungin puutarhuri Kaisa Lindellin työnkuvaan on tullut muutos: omaa vastuualuettaan hoitaessaan hän kerää myös luonnonkukkien siemeniä. Syy muutokseen on Naantalin kaupungin ja Suomen luonnonsuojeluliiton viime vuonna aloittama yhteistyö osana EU:n rahoittamaa Priodiversity LIFE -hanketta. Naantalin kaupunki on alkanut huomioida uudella tavalla pölyttäjiä alueidensa hoidossa. Kaupungin työntekijöitä on koulutettu luonnonkukkien siementen keruuseen ja uusiin ympäristön hoitokäytäntöihin. Tavoitteena on kehittää ja levittää pölyttäjät huomioivan luonnonhoidon malli mahdollisimman moneen Suomen kuntaan. Naantali ja Ylöjärvi ovat lähteneet mukaan pioneerikuntina, joista muut voivat myöhemmin ottaa mallia. Nyt edessä on ensimmäinen todellinen pörriäiskesä. Siementen keruu vaatii tarkkuutta Puutarhuri Lindellin lähtiessä siementenkeruuseen täytyy muutaman ennakkoehdon täyttyä. ”Tarvitaan hyvä keli. Pitää olla kuivaa. Iltapäivä on aamua parempi siementenkeruuaika. On myös tarkkaa, että kerää siemenet oikeaan aikaan kesästä. Muuten voi käydä kuten minulle kaunokkia kerätessäni. Lähdin lomalle ja palattuani siemenet olivat jo ehtineet varista”, hän kertoo. Siementenkeruupäivinä mukaan pakataan isoja mustia muovilaatikoita, joilla tavallisesti kuljetetaan tavaraa. Laatikon pohjalle levitetään sanomalehti, etteivät siemenet karkaa. Matkaan saadaan esihenkilön laatima lista kerättävien kasvien siemenistä. Kun saalis on kasassa, kasvien nimet merkitään heti muistiin ja ne tuodaan sisälle varastoon kuivumaan. ”Seuraamme siementen tilannetta, hölskyttelemme niitä ja perkaamme ne. Emme jätä rönsyjä ja varsia. Kun kuivat siemenet on putsattu, ne laitetaan kirjekuoreen, johon merkitään keruuvuosi ja sisältö.” Viime kesän jäljiltä Lindellillä on käsissään nippu kirjekuoria. Niistä löytyy valkoailakkia, hopeahanhikkia, päivänkakkaraa ja rantakukkaa. Siankärsämöä on niin valkoisena kuin kellertävän sävyisenä. Löytyy myös rantakukkaa, neidonkieltä ja jänönapilaa. ”Tervakukkaa on mukava kerätä. Se rapisee helposti talteen. Olen pikkutytöstä asti tykännyt myös ailakeista. Kutsuin niitä paukkukukiksi. Ennen nupun aukeamista ne on kiva napsauttaa puhki”, kuvaa Lindell. Siemeniä kerätessään Lindell arvioi silmämääräisesti esiintymään koon. Aina on jätettävä osa siemenistä paikalleen kylväytymään. Kerätyt siemenet puolestaan päätyvät esimerkiksi vastaperustetuille uusniityille. Puutarhuri Lindellin kesään niityt tuovat perkaamista, siimaamista ja leikkuujätteiden haravointia. Haitallisten vieraslajien torjunta kuuluu myös työlistalle. ”Leikkaamme lupiinien kukintoja ketoalueiden lähellä. Niiden juuret ovat syvällä ja sitkeässä. Ja ne tykkäävät levitä!” Kyltit karistavat ennakkoluulot Luonnonkasvien käyttäminen kaupunkiympäristössä poikkeaa istutuskukkien hoidosta. ”Se on täysin eri juttu. Meillä paljon ryhmäkasveja, kesällä kukkamaita ja kukkaruukkuja. Ne vaativat säännöllistä kastelua, lannoitusta ja hoitoa. Niityillä taas rikkakasvien poisto vie aikaa.” Yhtenä Luonnonsuojeluliiton ja Naantalin kaupungin yhteistyön tavoitteena on kasvattaa kaupunkilaisten kiinnostusta ja ymmärrystä luonnonvaraisista pölyttäjistä ja innostaa kaupunkilaisia pölyttäjien elinolosuhteita ja monimuotoisuutta edistäviin tekoihin omilla pihoillaan. Uusniityille pystytetään pölyttäjätoimista kertovia kylttejä. Näin varmistetaan, että käyttäjät ymmärtävät lahopuiden, lahopuuaitojen ja hyönteishotellien olevan paikalla luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi. Ensi kesänä Lindell kollegoineen pääsee taas syvemmälle luonnonkasvien maailmaan Luonnonsuojeluliiton ja Villi vyöhyke ry:n kouluttaessa lisää siementenkerääjiä. Kun siemenet on kylvetty Naantalin kedoille, on seuraavien kuntien vuoro muuttaa ajatteluaan ja astua uuteen aikaan. Kaupunkilaiset pölyttäjien puolelle 15 LUONNONSUOJELIJA 2/2025 Pienillä muutoksilla kuntien hoitokäytännöissä voi olla suuria vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. TEKSTI JENNI HAMARA
KUN PÄÄKAUPUNKISEUDUN ASUKAS kuulee sanan Ämmässuo, nousee mieleen todennäköisesti valtava haiseva jätevuori, jonne ruuhka-Suomen jätteet kipataan. Ämmässuo on mielikuvissa paikka, joka tekee mieli kiertää kaukaa. Tämän mielikuvan voi nyt unohtaa. Ämmässuota ei enää edes kutsuta kaatopaikaksi vaan alueella sijaitsee Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) ekoteollisuuskeskus, jossa kaikki sinne päätyvä aines muokataan ja hyödynnetään uudelleen. Vanhan kaatopaikan tunnistaa kesän edetessä sen laella loistavasta kukkamerestä. ”Tavallisesti kaatopaikan päälle tehdään jälkihoitona nurmikko, koska puustoa ja pensaita ei voi istuttaa pintarakenteiden vaurioitumisriskin vuoksi. Tällä kertaa mietittiin, että mitä jos homma hoidettaisiin pykälää paremmin ja kylvettäisiinkin niitty”, HSY:n ympäristöpäällikkö Liisa Suhonen kertoo. Tavoitteena on rakentaa 32 hehtaaria niittyjä pölyttäjien elinalueeksi. Se vastaa noin 45 jalkapallokentän kokoista aluetta. Ennen niittykasvien siementen levittämistä kasvualusta on tehty niille sopivaksi. Sitä varten Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksessa valmistettiin kylvettävälle niittytyypille räätälöity kasvualusta kierrätysraaka-aineista hyödyntämällä biojätteen käsittelyssä jalostettuja multatuotteita. Tutkimusta tunturimaisemissa Viime kesänä päästiin ensimmäistä kertaa havainnoimaan, mitä kasveja ja eläimiä nuorelta kaatopaikkaniityltä löytyy. Suomen ympäristökeskuksen tutkija Janne Heliölältä pyydettiin asiantuntijatukea maisemoinnin luontovaikutusten arvioimiseen. ”Tuntui jännittävältä päästä yleisöltä suljetulle alueelle tekemään tutkimusta. Kuvittelin etukäteen, että Ämmässuolla olisi hajua, mutta ei siellä haissut. Mäellä oli tuulista ja vaikutelma oli hyvin tunturimainen ja hiljainen. Paljaassa, avoimessa maastossa kuului vain etäisiä työkoneiden ääniä ja kiurun laulua”, Heliölä kuvailee ensivaikutelmiaan. Kukkaloisto on silti yleisöltä suljettu, sillä täyttömäki sijaitsee teollisuusalueen keskellä. Lisäksi kukkaniityn alla on kaatopaikkakaasujen keräysjärjestelmä ja alueella liikuttaessa mukana on pidettävä kaasumittaria. ”Keräysjärjestelmän kaasukaivojen lähelle ei saa mennä niistä ajoittain purkautuvien metaaÄmmässuon vanha kaatopaikka muuttui valtavaksi niityksi, joka kutsuu pölyttäjiä luokseen. TEKSTI JENNI HAMARA, KUVAT HSY 16 LUONNONSUOJELIJA 2/2025 Kukkiva KAATOPAIKKA
Pienlentokentät, hylätyt kaatopaikat ja junaratojen varret ovat pölyttäjille tärkeitä uuselinympäristöjä. Ne voi nähdä nykypäivän perinnemaisemina. Olennaista on, että niittyjen lajit löytävät paikan elää.” nikaasujen vuoksi. Puuttomalla mäellä ne hajoavat tuuleen nopeasti, mutta tämä tuo maastotyöskentelyyn tiettyä vaaran tuntua”, Heliölä kuvaa. Tuuli rajoittaa myös alueella viihtyvien pölyttäjien määrää, sillä monet hyönteiset tarvitsevat suojaa. Kesä kesältä alueen lajiston uskotaan silti monipuolistuvan. Jo viime kesänä havaittiin 15 perhoslajia ja lähes 90 lajia pistiäisiä. Lanttuperhoset ja hohtosinisiivet olivat yleisiä, mutta niityiltä löytyi myös Etelä-Suomessa harvinainen kanervakimalainen. ”Perhosista löysin alueelta myös harvalukuista helmihopeatäplää, jolla oli viime kesänä muutenkin Suomessa harvinaisen hyvä vuosi”, Heliölä kertoo. Toivottuja ja ei-toivottuja vieraita Niitystä hyötyvät muutkin kuin hyönteiset. Alueella on pesinyt huuhkaja, jonka on hyvä saalistaa isolla avoimella alueella. Ämmässuon niityt sijaitsevat metsän keskellä, mikä näkyy eläinkunnan vierailijoissa. ”Peuroja on paljon. Oletettavasti hyönteiset houkuttelevat myös lintuja paikalle. Tringa ry käy seuraamassa lintuja ja on keskittynyt lokkien ja varislintujen määriin. Nyt pyysimme yhdistystä seuraamaan lisäksi alueen muutoksen vaikutusta linnustoon”, Suhonen kertoo. Suljetulle alueelle löytävät tiensä myös ei-toivotut vieraat. Lupiini ja kurtturuusu kuuluvat haitallisiin vieraslajeihin, joiden kitkeminen vaatii sitkeää vuosien työtä. ”Järjestämme kaksi kertaa vuodessa henkilöstölle vieraslajitalkoot, joilla viestitään samalla vieraslajien torjunnan tärkeydestä. Alueella työskentelee kesäisin myös vihertyöntekijä, joka torjuu vieraslajeja”, sanoo Suhonen. Luonnonvaraisten pölyttäjien lisäksi mehiläistarhaaja toimitti niitylle kymmenen mehiläispesää, joille on varattu osa niitystä. Ämmässuon jätevuori tuottaa siis myös omaa hunajaa. Nykyajan perinnemaisema Koska kaikki perinnebiotooppien luontotyypit ovat uhanalaisia ja ne ovat vähentyneet yli 90 prosenttia 1960-luvulta nykypäivään, kannattaa ihmisen muokkaamia maisemia katsoa uusin silmin. ”Pienlentokentät, hylätyt kaatopaikat ja junaratojen varret ovat pölyttäjille tärkeitä uuselinympäristöjä. Ne voi nähdä nykypäivän perinnemaisemina. Olennaista on, että niittyjen lajit löytävät paikan elää”, sanoo Heliölä. Myös HSY:llä nähdään näiden ihmissilmän katveeseen jäävien alueiden arvo. ”Olemme kertoneet muissa jätelaitoksissa toimiville kollegoille Ämmässuon hankkeesta oppimistamme toimintatavoista. Asioita voi tehdä jätehuollossa luonnon kannalta paremmin eikä se vaadi aina isoja muutoksia”, Suhonen tiivistää. 17 LUONNONSUOJELIJA 2/2025
18 LUONNONSUOJELIJA 2/2025 Etelä-Häme Asikkala n Retkikohde: Urajärven kartano. Kokoontuminen: Urajärven kartanon p-paikka (Kartanontie 77). Retki-aika: klo 13–15. Järjestäjä: Asikkalan luonnonystävät. Yhteistyötahot: Padasjoen luonnonystävät. Mukaan: kynä, kasvio. Lisätiedot: Mari Meriläinen, p. 044 300 6466, asikkalanluonto@gmail.com. Huom! Kimppakyytejä sovitaan Vääksyssä klo 12.40, Päijännetalo, Meijeritie 1, Vääksy Forssa n Retkikohde: Salmistonmäki. Kokoontuminen: Salmistonmäen p-paikka (Kytöniityntie). Retki-aika: klo 12–14. Järjestäjä: Lounais-Hämeen luonnonsuojeluyhdistys. Mukaan: eväät, kynä. Lisätiedot: Utu Martikainen, utu.martikainen@luontomuseo.fi Hollola n Retkikohde: Hollolan kirkkoympäristö. Kokoontuminen: Esinemuseon edessä sankarihauta-alueen lähellä. Retki-aika: klo 17–18.30. Järjestäjä: Helena Raikas. Yhteistyötahot: Hollolan Kotiseutuyhdistys. Lisätiedot: Helena Raikas, p. 040 585 3816. n Retkikohde: Hedelmätarha. Kokoontuminen: Hedelmätarhantie 19 vastapäätä hiekkakentältä klo 10. Lahden Pikku-Vesijärven vesiurkujen viereiseltä p-paikalta pääsee mukaan klo 9.45. Retki-aika: klo 10–13.30. Järjestäjä: Hollolan ympäristöyhdistys. Mukaan: eväät. Lisätiedot: Matti Laurila, p. 040 595 3147. Etelä-Karjala Lappeenranta n Retkikohde: Tuosan saari. Kokoontuminen: golfkentälle kääntyvän tienristeyksen p-alue (Vehkataipaleentie 589). Retki-aika: klo 10–13. Järjestäjä: Lappeenrannan seudun luonnonsuojeluyhdistys ry. Mukaan: saappaat. Lisätiedot: Kimmo Saarinen, p. 040 721 4108, kimmo.saarinen@sll.fi n Retkikohde: Pellisenrannan niitty. Kokoontuminen: niityn viereisen tien varressa (Pellisenrannantie 142). Retki-aika: klo 10–12. Järjestäjä: Imatran seudun luonnonsuojeluyhdistys. Lisätiedot: Juha Jantunen, juha.jantunen@ allergia.fi Etelä-Savo Mikkeli n Retkikohde: Kyyhkylä. Kokoontuminen: Kyyhkylän kartanon p-paikka (Kyyhkyläntie 6). Retki-aika: klo 13–15.30. Mukaan: kynä. Lisätiedot: Aune Niiranen, p. 044 036 1306, aune.niira@gmail.com Savonlinna n Retkikohde: Ruunavuori. Kokoontuminen: Savonlinnan Sokoksen p-paikka. Retki-aika: klo 11–13. Järjestäjä: Itä-savon luonnonsuojeluyhdistys. Mukaan: eväät, saappaat, kasvio. Lisätiedot: Timo Luostarinen, p. 050 567 0500, timo.luostarinen@gmail.com Keski-Suomi Jyväskylä n Retkikohde: Könkkölän tilan pihapiiri ja Köhniönjärven ranta/Köhniöntaus. Kokoontuminen: Könkkölän tilan p-paikka (Vesangantie 37). Retki-aika: klo 15–17. Järjestäjä: Suomen luonnonsuojeluliiton Jyväskylän seudun yhdistys. Mukaan: eväät, saappaat, kynä, kasvio, suurennuslasi. Lisätiedot: Johanna Hallman, p. 040 080 8446, johanna.hallman@ saunalahti.fi. Keuruu n Retkikohde: Tiedetila. Kokoontuminen: Tiedetilan p-alue (Alkulantie 265). Retki-aika: klo 12–16. Järjestäjä: Tiedetila. Lisätiedot: Tuula Kotiranta, p. 050 531 8435. Petäjävesi n Retkikohde: Päiväperhosja korentokohde Petäjävedellä. Kokoontuminen: Petäjävesi-lehden toimituksen edessä (Asematie 6). Retki-aika: klo 12–14. JärjesLuonnonkukkien päivän retket vievät kesäiseen luontoon Luonnonkukkien päivänä 15.6. retkeillään harakankelloja ja muita luonnonkukkia ihaillen aina Helsingistä Rovaniemelle saakka.
19 LUONNONSUOJELIJA 2/2025 täjä: Petäjäveden Luonto ry. Mukaan: eväät, saappaat. Lisätiedot: Lauri Ijäs, p. 040 717 2193, lauri.ijas@elisanet.fi. Kymenlaakso Hamina n Retkikohde: Meltti. Kokoontuminen: Hostel Jailhouse p-paikka (Karjakatu 25). Retki-aika: klo 10–12. Järjestäjä: Suomen luonnonsuojeluliiton Kaakkois-Kymen yhdistys. Mukaan: eväät, kasvio. Lisätiedot: Katja Räsänen, p. 040 553 2088, kaakkois-kymi@sll.fi. Kouvola n Retkikohde: Suutarinpelto. Kokoontuminen: Suutarinpellon opaskyltin luona Pikku-Palomäen ulkoilureitin varressa. Retki-aika: klo 13–15. Järjestäjä: Pohjois-Kymen Luonto ry. Lisätiedot: Pauliina Klemola, p. 044 917 6853, pohjoiskymenluonto@gmail.com. Lappi Kemi n Retkikohde: Satamankankaan metsä. Kokoontuminen: Paavonkarin laavu (Lallinperäntie 49). Retki-aika: klo 11–14. Järjestäjä: SLL Kemin Seudun Luonnonsuojeluyhdistys. Mukaan: eväät, saappaat. Lisätiedot: Hilkka Lipponen, p. 040 058 3176, hilkkalipponen@gmail. com. Rovaniemi n Retkikohde: Ounasvaaran rinnesuo ja lähteet. Kokoontuminen: Linnuntien p-paikka, Linnuntie. Retki-aika: klo 11–14. Järjestäjä: SLL Rovaniemi ry. Mukaan: eväät, saappaat. Lisätiedot: Sari Hänninen, p. 040 873 7986, sari.hanninen0@ gmail.com. Pirkanmaa Juupajoki n Retkikohde: Hyytiälän metsäasema. Kokoontuminen: Oriveden yhteiskoulun p-paikka (Opintie 1). Retki-aika: klo 12–16. Järjestäjä: Oriveden seudun luonnonsuojeluyhdistys. Mukaan: saappaat. Lisätiedot: Esa Kallio, p. 050 495 9969, esa.aarre.kallio@gmail.com. Kangasala n Retkikohde: Suoramanjärven lehto ja Pähkinäkallion ls-alue. Kokoontuminen: Kangasalan lukion p-paikka (Finnentie 42). Retki-aika: klo 10-12.30. Järjestäjä: Kangasalan luonto ry. Lisätiedot: Ari Kuuluvainen, p. 040 514 4310. Huom! Retkelle voi lähteä polkupyörällä tai omalla autolla. Polkupyöräiltävä matka on noin 12 km. Autolla liikkuvat jaetaan lähtöpaikalla käytettävissä oleviin autoihin. Nokia n Retkikohde: Luodon saari. Kokoontuminen: Kurssikeskus Urhatun p-paikka (Urhatuntie 80). Retki-aika: klo 9.30-16. Järjestäjä: Suomen luonnonsuojeluliiton Nokian yhdistys ry. Mukaan: eväät, kynä, kasvio. Lisätiedot: Kaija Helle, p. 044 017 7180, hellekaija@gmail.com. Huom! Venekuljetus, ilmoittaudu Kaija Helteelle. Pirkkala n Retkikohde: Reippi. Kokoontuminen: p-alue, Reipintien ja Museotien risteys (Reipintie 22). Retki-aika: klo 17–19. Järjestäjä: Pirkkalan ympäristöyhdistys ry. Yhteistyötahot: Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri ry. Mukaan: eväät, saappaat, kasvio. Lisätiedot: Mari Huvi, pirkkalanymparistoyhdistys@ gmail.com Pälkäne n Retkikohde: Hirvivuori. Kokoontuminen: Padankodalle (Padankosken uimaranta), josta kimppakyydein retkikohteeseen. (Kyynäröntie 685 B). Retki-aika: klo 12–15. Järjestäjä: Padankosken kyläyhdistys ry. Mukaan: eväät, saappaat. Lisätiedot: Tuomo Kuitunen, p. 040 701 7412. Sastamala n Retkikohde: Vehmaanniemen luonnonsuojelualue. Kokoontuminen: Tampereentie, Sastamala 38200 (ns. Kataran suora), opasteet Tampereentieltä. Vehmaanniemen p-paikka. Retki-aika: klo 10–12. Järjestäjä: Sastamalan ympäristöyhdistys. Mukaan: eväät, saappaat. Lisätiedot: Eveliina Asikainen, p. 040 588 3194. Huom! Osittain esteistä maastoa. Tampere n Retkikohde: Soukonvuori. Kokoontuminen: Soukonvuorentien alussa oleva p-paikka. Retki-aika: klo 11–14. Järjestäjä: Suomen luonnonsuojeluliiton Tampereen yhdistys ry. Lisätiedot: Antti Virnes, p. 050 533 7657, antti.virnes@gmail.com. Valkeakoski n Retkikohde: Heritynniemen itäosa. Kokoontuminen: Iso-Herityn p-alue (Heritynniementie 161). Retki-aika: klo 13–15.30. Järjestäjä: SLL:n Valkeakosken yhdistys ry. Yhteistyötahot: Valkeakoski-Seura ry. Mukaan: eväät. Lisätiedot: Kari Järventausta, p. 040 765 5551, juhani01@hotmail.com. Huom! Säävaraus; huonolla säällä retkeä ei järjestetä. Pohjanmaa Alavus n Retkikohde: Alavuden keskusta. Kokoontuminen: Alavudella linja-autojen kääntöpaikka Lähteentiellä. Retki-aika: klo 12–14. Järjestäjä: Suomenselän Luonnonystävät ry. Mukaan: kynä, kasvio, suurennuslasi. Lisätiedot: Terttu Rajala, p. 044 561 2356, terttu.e.rajala@gmail.com. Jalasjärvi n Retkikohde: Jalasjärven museon ympäristö. Kokoontuminen: p-paikka (Vanhakirkontie 2). Retki-aika: klo 12–14. Järjestäjä: Kurikan Luontoyhdistys ry. Mukaan: kasvio, suurennuslasi. Lisätiedot: kurikka@sll.fi Kristinestad n Utfärdsmålet: Solvängen och Bergmannsbergen, gammelskog, bergsområde och område av kulturvärde. Samlingsplats: Parkeringsplatsen vid fågeltornet vid Norrfjärdens västra strand, vid korsningen av Repslagaregatan och Sjögatan, Kristinestad. Därifrån ordnas samåkning om det behövs. Utfärdtid: kl. 13–16. Arrangören: Sydbottens Natur och Miljö r.f. Med: vägkost, stövlar, penna, flora, förstoringsglas. Kontaktuppgifter: Sonja Grönholm, sonjagronholm901@ gmail.com. Guidningen på båda språken. Väderreservation. Kokkola n Retkikohde: Kirkonmäen lehto. Kokoontuminen: Kirkonmäen urheilukentän p-paikka, Ventuksentie. Retki-aika: klo 13–16. Järjestäjä: Keski-Pohjanmaan Luonto ry. Mukaan: eväät. Lisätiedot: Riina Rytivaara, p. 044 533 1837, keski-pohjanmaa@sll.fi. Laihia n Retkikohde: Kotaneva. Kokoontuminen: Laihian keskusta. Entinen K-market Pirkan p-alue. Retki-aika: klo 9–14. Järjestäjä: Kyrön Seudun Luonnonsuojeluyhdistys ry. Mukaan: eväät, saappaat. Lisätiedot: Pentti Kananoja, p. 050 322 1615, pentti.kananoja@elisanet.fi. Lapua n Retkikohde: Hakalan haka. Kokoontuminen: Alangon kauppakeskuksen p-paikka (Alangontie 4). Retki-aika: klo 14–16. Järjestäjä: Lapuan ympäristöyhdistys ry. Mukaan: kynä. Lisätiedot: Hanna Suopajärvi, p. 050 539 7943, hanna_suopajarvi@hotmail.com Pohjois-Karjala Eno n Retkikohde: Pahvitehtaan luontopolku. Kokoontuminen: Enon aseman p-paikka (Asematie 8). Retki-aika: klo 12–15. Järjestäjä: Enon Luonnonystävät. Mukaan: eväät. Lisätiedot: Saara Immonen, p. 040 566 2637. Ilomantsi n Retkikohde: Havukkakallio. Kokoontuminen: Ilomantsin linja-autoasemalta (Kalevalantie 13) kimppakyydein. Retki-aika: klo 10–13. Järjestäjä: Ilomantsin Luonnonystävät ry. Mukaan: eväät, saappaat, kynä. Lisätiedot: Ulla Vartiainen, p. 050 320 1379, ilomly@gmail.com. Huom! Maasto on paikoitellen jyrkkää. Joensuu n Retkikohde: Noljakka, Koivuvaaran keto. Kokoontuminen: Noljakankaaren päässä. Retki-aika: klo 11–14. Järjestäjä: Joensuun seudun luonnonystävät ry. Mukaan: eväät, kynä, kasvio. Lisätiedot: Heta Juvonen, p. 044 309 4243. Kontiolahti n Retkikohde: Ristisaaren nuotiopaikka Pielisjoen rannalla. Retkiaika: klo 15 alkaen. Järjestäjä: Kontiolahden Luonnonystävät. Muuta: Tie lähtee Vanhalta Nurmeksentieltä hieman Ristisaarentietä pohjoisempaa. Tarjolla nuotiokahvit ja mehua. Retki sopii hyvin mm. lapsiperheille. Lieksa n Retkikohde: Kasken kierros Kolin kansallispuistossa. Kokoontuminen: Ollila p-alue (Ylä-Kolintie 12, Lieksa). Retki-aika: klo 14–17. Järjestäjä: Luontoliitto ry. Lisätiedot: Riina Pippuri, p. 044 500 6512, riina.pippuri@gmail.com. n Retkikohde: Pieni Ritojärven kierto. Kokoontuminen: Lieksan terveysaseman edessä. Retki-aika: ks. Lieksan luonnonystävien verkkosivut. Järjestäjä: Lieksan luonnonystävät ry. Mukaan: eväät. Lisätiedot: Anu Härkönen, p. 040 763 0671. Nurmes n Retkikohde: Nurmeksen keskusta. Kokoontuminen: sataman kahvilan luona. Retkiaika: klo 12–15. Järjestäjä: Ylä-Karjalan luonnonystävät. Mukaan säänmukainen varustus, juomista ja halutessasi pikku eväät, kahvilakin on auki! Rääkkylä n Retkikohde: Pirkko Kaasisen kodin lähimaastot. Kokoontuminen: Rääkkylän Rasivaara, Kivituvantie 76. Retki-aika: klo 12–14. Järjestäjä: Keski-Karjalan Luonto ry. Lisätiedot: Tupu Vuorinen, 050 3445 441, tupu.vuorinen@gmail.com. Pohjois-Pohjanmaa Hailuoto n Retkikohde: Kutukarintien varsi. Kokoontuminen: Kirjaston p-paikka. Retki-aika: klo 13-15.30. Järjestäjä: Hailuodon luonnonsuojeluyhdistys ry. Mukaan: saappaat, kasvio. Lisätiedot: Maija Aalto, aallon.maija@gmail.com. Huom! Retki tehdään pääasiassa pyöräillen. Liminka n Retkikohde: Vanha Liminka. Kokoontuminen: museoalueen piha (Rantatie 14). Retki-aika: klo 12–14. Järjestäjä: Lakeuden luonto ry. Mukaan: eväät, saappaat, kynä. Lisätiedot: Riitta Kärki, p. 040 552 3139, tuulikki.karki@gmail.com.
20 LUONNONSUOJELIJA 2/2025 Lisätietoa: sll.fi/luonnonkukat • Luonnonkukkien päivää vietetään sunnuntaina 15.6.2025. • Teemalajina on harakankello (Campanula patula). • Retket ovat 2–3 tunnin mittaisia, maksuttomia ja kaikille avoimia. Retkille ei tarvitse ilmoittautua etukäteen, ellei toisin mainita. • Mukaan säänmukainen retkivarustus ja maastoon soveltuvat jalkineet. Voit ottaa retkille mukaan kasvion, suurennuslasin, eväät ja juotavaa. • Retkillä opastetaan suomeksi, ellei toisin mainita. • Suurin osa retkistä sopii hyvin lapsiperheille. • Luonnonkukkien päivän järjestävät yhteistyössä: Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen biologian seura Vanamo, Societas pro Fauna et Flora Fennica, Metsähallitus Luontopalvelut, Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvitieteen yksikkö, Suomen ympäristökeskus ja Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry Lähde opastetulle retkelle Oulainen n Retkikohde: Irva. Kokoontuminen: Oulaisten kaupunginkirjasto. Retki-aika: klo 12–15. Järjestäjä: Pyhäjokialueen luonnonsuojeluyhdistys ry. Mukaan: eväät, kynä. Lisätiedot: Riku Rantala, p. 040 539 3287. Huom! Polkupyöräretki. Oulu n Retkikohde: Kiimingin Haaraojan niitty. Kokoontuminen: Oulun linja-autoaseman tilausbussilaituri. Retki-aika: klo 11–15. Järjestäjä: SLL Pohjois-Pohjanmaa. Mukaan: eväät, saappaat, kynä, kasvio. Lisätiedot: Kirsi Eskelinen, pohjois-pohjanmaa@sll.fi. Huom! Bussikuljetus. Varaa paikkasi viim. to 13.6. pohjois-pohjanmaa@sll.fi n Retkikohde: Sanginjoen Loppula. Kokoontuminen: Loppula (Sanginjoentie 1101). Retki-aika: klo 12.15–14.15. Järjestäjä: Loppulan ystävät. Yhteistyötahot: Luontoliiton Pohjois-Suomen piiri, Suomen luonnonsuojeluliiton Oulun yhdistys, Naturest. Mukaan: kynä, kasvio. Lisätiedot: Veera Mursu, p. 044 298 7129, mursuveera@gmail.com. Huom! Lyhyempi kukkaretki lapsille klo 12.15–13, aikuisten retki 12.15–14.15. Raahe n Retkikohde: Varvinranta. Kokoontuminen: Varvin pooki-kota (Ankkuripolku 7). Retki-aika: klo 10–12. Järjestäjä: Raahen Seudun Luonnonystävät ry. Yhteistyötahot: Varvi-Välikylän kyläyhdistys. Mukaan: eväät, saappaat. Lisätiedot: Aki Leppälä, p. 050 303 2543. Huom! Kimppakyyti Raahen linja-autoasemalta klo 9.45, johon ilmoittautuminen Aki Leppälälle: p. 050 343 2543. Utajärvi n Retkikohde: yksityinen suojelualue Utajärvellä. Kokoontuminen: lähtö kimppakyydein Utajärven torilta. Retkiaika: 11–17. Järjestäjä: Oulujokilaakson Luonto. Mukaan: säämukainen vaatetus, yhdistys tarjoaa matkaeväät. Ilmoittautuminen viim. 12.6. Tuulikki Haataja-enkenbergille p. 044 0621 282. Pohjois-Savo Kaavi n Retkikohde: Telkkämäen kaskiperinnetila. Kokoontuminen: Telkkämäen talon piha (Kaiturintie 419). Retki-aika: klo 11–13. Järjestäjä: Pohjois-Savon ELY-keskus, Metsähallituksen Luontopalvelut. Lisätiedot: Sanna-Kaisa Rautio, p. 050 396 2351. Kuopio n Retkikohde: Antikkalanrinteen kasveihin. Erityisesti keskitymme niittyja kulttuurilajistoon, myös vieraslajeihin, jotka ovat tuohon mennessä ehtineet tunnistettavaan kehitysvaiheeseen. Kokoontuminen: Retki alkaa Ala-Antikkalan parkkipaikalta Kallantien ja Ruutikellarinkadun risteyksestä. Retkiaika: klo 12–15. Järjestäjä: Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys. Mukaan: omat eväät ja säähän sopiva vaatetus. Oppaat: Kaarina Heiskanen ja Kalle Ruokolainen. Lisätiedot: 044 718 2145. Satakunta Huittinen n Retkikohde: Puurijärven ja Isosuon kansallispuisto. Kokoontuminen: Isosuon p-paikka (Mutilahdentie 210). Retki-aika: klo 13–16. Järjestäjä: Huittisten seudun ympäristöyhdistys ry. Mukaan: eväät, saappaat, kynä. Lisätiedot: Terttu Routsi, p. 050 383 1608, terttu.routsi@gmail. com. Kokemäki n Retkikohde: Kokemäen kalliokedot ja niityt. Kokoontuminen: Lähtö klo 9.00 yhteiskuljetuksella Luontotalo Arkin edestä (Pohjoispuisto 7). Kuljetus tarvittaessa (klo 8.45) Noormarkun urheilukentän p-alueelta (Finpyyntie 1). Ajoreitti kulkee Valtatie 2:ta pitkin Kokemäelle. Myös Kakkostieltä Ulvilan ja Nakkilan pikavuoropysäkeiltä voi nousta autoon. Retki-aika: klo 9–14. Järjestäjä: Luonnonsuojeluliitto Pori ry. Yhteistyötahot: Porin kaupunki. Mukaan: eväät. Lisätiedot: Janne Lampolahti, p. 045 270 7400, sllporiry@gmail.com. Uusimaa Espoo n Retkikohde: Villa Elfvikin luontotalo. Kokoontuminen: Elfvikintie 4. Retki-aika: klo 10.30–12.30. Järjestäjä: Villa Elfvikin luontotalo. Yhteistyötahot: Luonnonihme Oy. Mukaan: eväät. Lisätiedot: Villa Elfvikin luontotalo, p. 043 826 9208, villaelfvik@espoo.fi. n Retkikohde: Espoon Tuomikirkon puistoalue lähiympäristöineen. Kokoontuminen: p-paikka (Pappilantie 12). Retki-aika: klo 14–16.30. Järjestäjä: Espoon ympäristöyhdistys ry. Mukaan: suurennuslasi. Lisätiedot: Anni Simola, p. 040 507 2004. Huom! Retki ei ole esteetön. Helsinki n Retkikohde: Herttoniemen ja Viikin alue. Kokoontuminen: Herttoniemen liikuntapuisto (Siilitie 12). Retki-aika: klo 15–17. Järjestäjä: Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry. Mukaan: kynä. Lisätiedot: Mirja Reijonen, reijonenmirja@gmail. com, p. 050 1420, Anders Backström, p. 050 301 1633. Opastus molemmilla kielillä. Hyvinkää n Retkikohde: Suomies, Jukan metsätie. Kokoontuminen: Suomiehentieltä käännytään Jukan metsätielle, 200 m p-paikalle. Retki-aika: klo 10–13. Järjestäjä: Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistys. Yhteistyötahot: Kasvikerho Rentukka. Mukaan: eväät, kynä. Lisätiedot: Yrjö Ala-Paavola, y.alapaavo@gmail.com Järvenpää n Retkikohde: Vanhankylänniemi. Kokoontuminen: Vanhankylänniemen tuulimyllyn vieressä. Retki-aika: klo 12–14. Järjestäjä: Suomen luonnonsuojeluliitto Järvenpää. Yhteistyötahot: Järvenpään Martat. Lisätiedot: Jaana Kulju, p. 050 361 1527. Kerava n Retkikohde: Keravan hiilimetsänen ja sen ympäristö. Kokoontuminen: Kytömaantien ja Porvoontien risteyksessä olevan hiilimetsäsen vieressä oleva kenttä. Retki-aika: klo 13–15. Järjestäjä: Keravan ympäristönsuojeluyhdistys ry. Yhteistyötahot: Keravan kaupunki. Mukaan: kynä. Lisätiedot: Tuula Miekkavaara, p. 040 743 7915, tuulamiek@ hotmail.com. Lohja n Retkikohde: Paloniemen luontopolku. Kokoontuminen: Paloniemen luontopolun p-paikka (Paloniementie 68). Retki-aika: klo 13–16. Järjestäjä: Lohjan Seudun Ympäristöyhdistys. Mukaan: eväät. Lisätiedot: Marja-Leena Nikander, p. 044 284 6550. Mäntsälä n Retkikohde: Ohkolanjokilaakson luonnonsuojelualue. Kokoontuminen: p-paikka kasvihuoneen vieressä (Riiskiläntie 81). Retki-aika: klo 10–12. Järjes
21 LUONNONSUOJELIJA 2/2025 täjä: Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistys. Mukaan: eväät, saappaat. Lisätiedot: mantsala@sll.fi Porvoo n Retkikohde: Maari, Iso Linnamäki. Kokoontuminen: Maarin sillan kupeessa Jokikadun pohjoispäässä. Retki-aika: klo 13–16. Järjestäjä: Itä-Uudenmaan luonnonja ympäristönsuojeluyhdistys ry. Mukaan: eväät, kasvio, suurennuslasi. Lisätiedot: Manki Perukangas, p. 040 748 1437. Pukkila n Retkikohde: Pukkilan kirkko ja Taidegalleria Koivulinna. Galleriassa järjestetään keskustelutilaisuus Pölyttäjien tärkeydestä. Kokoontuminen: Pukkilan kirkko (Keskustie 25), Galleria Koivulinna (Koivulinnantie 2). Retki-aika: Pukkilan kirkossa klo 11 ja Koivulinnassa klo 12–14. Järjestäjä: Pukkilan kulttuuriyhdistys ry. Yhteistyötahot: Pukkilan seurakunta, Pukkilan kunta. Lisätiedot: Liisa Tojkander, p. 040 520 5479, liisa.tojkander@ gmail.com Raasepori n Retkikohde: Brobackan keto. Kokoontuminen: Karjaan ABC, jäätelökojun luona (Lepinpellonkatu 2). Retki-aika: klo 13–16. Järjestäjä: Raaseporin Luonto ry. Yhteistyötahot: Länsi-uudenmaan luontohelmet 2025-hanke. Mukaan: eväät. Lisätiedot: Kaisa Kauranen, p. 050 556 8819, kaisa.kauranen@sll.fi. Opastus molemmilla kielillä. Vantaa n Retkikohde: Kakolanmäen luonnonsuojelualue. Kokoontuminen: Bussipysäkin V2001 luona Vihdintiellä Tiilipojanlenkin liittymän pohjoispuolella. Retki-aika: klo 10–13. Järjestäjä: Suomen luonnonsuojeluliiton Vantaan yhdistys ry. Mukaan: eväät, kasvio, suurennuslasi. Lisätiedot: Vesa Järvinen, vesa.a.jarvinen@gmail.com. Varsinais-Suomi Eurajoki n Luonnonkukkien päivän retki Eurajoen sydänmaalle su 15.6. Aikataulu ja lisätiedot päivittyvät SLL Rauman seutu ry:n sometileille ja nettisivuille lähempänä tapahtumaa. Kaarina n Retkikohde: Huttalanmäki ja Kolamäki. Kokoontuminen: Piikkiön koulukeskuksen p-paikka, Koulutie. Retki-aika: klo 11–14. Järjestäjä: Kaarinan luonnonsuojeluyhdistys. Lisätiedot: Tuuli Niemi, p. 044 500 5235, kaarina@sll.fi. Lieto n Retkikohde: Nautelankosken museo. Kokoontuminen: Lauri Nautelan museon piha, Nautelankosken museo (Nautelankoskentie 40). Retki-aika: klo 13–14.30. Järjestäjä: Liedon museo. Mukaan: kynä. Lisätiedot: Terhi Ykspetäjä-Remes, terhi. ykspetaja-remes@liedonmuseo.fi. Huom! Retkeä ei suositella liikuntaesteisille. Paimio n Retkikohde: Askalankosken perinnemaisema. Kokoontuminen: Ketotalo, Askalankosken voimalaitoksen lähellä (Voimalantie 116). Voimalalaitoksen vieressä olevalta p-paikalta kävellään Paimionjoen yli riippusiltaa pitkin ja saavutaan Ketotalolle. Retki-aika: klo 11–13. Järjestäjä: Paimion seudun ympäristöyhdistys ja Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistys. Mukaan: kynä. Lisätiedot: Miia Aaltonen, p. 040 705 2906, miia.maria.aaltonen@gmail. com ja Marja Hietala, lsy@raisionjoki.fi. Huom! Raisiosta tuleville lähtö Raisiosta 10.20 kimppakyydeillä kaupungintalolta. Ota yhteyttä, jos tarvitset tai voit tarjota kimppakyytiä (lsy@raisionjoki.fi). Parainen n Retkikohde: Westerholminpolku. Kokoontuminen: Mörtviikintien ja Saaristotien risteyksessä oleva opastaulu. Retki-aika: klo 11–13. Järjestäjä: Paraisten luonnonsuojeluyhdistys. Mukaan: eväät. Lisätiedot: Jenni Lento, parainen@sll.fi. Taivassalo n Retkikohde: Luonnonkukkien ja pölyttäjäpäivän retki Taivassalossa. Kokoontuminen: kirkon p-alue. Retki-aika: klo 13–15. Järjestäjä: Uudenkaupungin seudun ympäristöyhdistys. Lisätiedot: Antti Karlin, karlin.antti@gmail.com. Kesän 2025 muut kukkaretket Orimattila n Retkikohde: Orimattilan kirkkoympäristö. Kokoontuminen: Orimattilan kirkon kellotapulin luona. Retki-aika: ma 16.6. klo 18–19.30. Järjestäjä: Helena Raikas. Yhteistyötahot: Orimattilan seurakunta. Lisätiedot: Helena Raikas, p. 040 585 3816. Tilaa nyt! J A A K K O V Ä H Ä M Ä K I / V A S TA V A LO Suomen Luonto on luonnonystävän ykköslehti, jonka tuotot käytetään luonnonsuojelutyöhön. Suomen Luonnon seurassa pysyt ajan tasalla luonnon tapahtumista, ymmärrät päivänpolttavia ympäristökysymyksiä ja lumoudut upeista luontokuvista. TILAA OMA LEHTESI JÄSENHINTAAN: suomenluonto.fi/tilaa Tilaajana saat: • Kymmenen painettua lehden numeroa vuodessa • Artikkelit verkkoversioina • Vain verkossa julkaistavia artikkeleita • Digitaalisen näköislehden • Arkiston vuodesta 1941 PS: Oletko jo Suomen Luonnon tilaaja, mutta digi puuttuu? Lisää tilaukseesi digipalvelu: suomenluonto.fi/lisaa-digi
22 LUONNONSUOJELIJA 2/2025 Kerää vieraslajikimppu Näin osallistut kesän ihanimpaan luontohaasteeseen: Lue lisää: sll.fi/vieraslajikimppu 1. Kerää kesäkuussa vieraslajikimppu. 2. Ota kuva kimpusta ja jaa se somessa. Tägää kuvaan @luonnonsuojeluliitto ja käytä hashtagia #vieraslajikimppu. Jos et ole somessa, voit joka tapauksessa kerätä kimpun ja antaa sen ystävälle vieraslajitiedon kera. 3. Hävitä kimppu, kun se on lakastunut. Jos kukkiin ei ole muodostunut siemeniä, voit laittaa ne biojätteeseen tai kompostiin. Mikäli kukat ovat alkaneet siementää, pistä kimppu tuplamuovipussissa poltettaviin roskiin.
23 LUONNONSUOJELIJA 2/2025 Keskustoimisto Suomen luonnonsuojeluliiton keskustoimisto Toimisto ja palvelu arkisin klo 9–15. Itälahdenkatu 22 b-talo, A-rappu, Helsinki, 050 361 9547, toimisto@sll.fi Asiakaspalvelu ja lahjoitukset: jasenasiat@sll.fi, kuukausilahjoittajat@sll.fi, 09 228 08 210, jäsenpalvelu: sll.fi/palvelu n Puolusta pölyttäjiä -infopiste Ylöjärvellä Vanhan Räikän 200-vuotisjuhlassa la 14.6. klo 13–15. Tervetuloa tutustumaan kotimaamme kiinnostaviin pölyttäjiin ja saamaan vinkkejä pölyttäjien auttamiseen. Lisätietoja: Emilia Pippola, emilia. pippola@sll.fi, 044 493 8495 ja https:// www.sll.fi/tapahtumat/puolusta-polyttajia-infopiste-vanhan-raikan-200-vuotisjuhlassa. Etelä-Hämeen piiri 050 576 8953, etela-hame@sll.fi Seuraa: sll.fi/etela-hame, FB: EtelaHameenLuonnonsuojelupiiri, Instagram: SLL sll_etela_hame n Lasten päiväleiri Enonsaaressa 9.6.– 12.6. 6–10-v. lapsille sekä perheleiri Enonsaaressa 13.6.–15.6. Ilmoittautuminen on päättynyt, mutta voit kysyä vapaita paikkoja: Kosmo Kontuniemi, 050 3763 012 (tavoitettavissa pääosin ma-ti), kosmo. kontuniemi@sll.fi. Lisätietoja: sll.fi/ etela-hame. n Lasten telttaleiri Hollolassa 16.6.– 19.6. Ilmoittautuminen on päättynyt 16.5., mutta voit kysyä mahtuuko mukaan! Paikka: Rankisen leirikämppä, Rankisentie 91, Hollola. Rankisen telttaleiri on suunnattu 7–12-vuotiaille lapsille. Hinta on 60 euroa (Luontoliiton jäsen) / 100 euroa (ei jäsen). Katso tarkemmat tiedot verkkosivuilta: sll.fi/etela-hame. Lisätietoja: Kosmo Kontuniemi, kosmo. kontuniemi@sll.fi. n Lasten telttaleiri Hattulassa 28.7.–31.7. Ahorannan kotoisa leirikeskus kirkasvetisen Takajärven rannalla kutsuu seikkailemaan. Leiri on suunnattu 7–12-vuotiaille lapsille (1. luokka tulee olla käytynä). Luontoleirin ohjelmaan kuuluu luontoleikkejä, retkitaitojen harjoittelua, kasvien, lintujen ja hyönteisten tutkimista, taiteilua ja soutelua sekä tietysti saunomista, uimista ja iltanuotiolla herkuttelua! Telttaleirillä nukutaan omissa teltoissa. Kerro jos sinulla ei ole omaa telttaa. Leiriläisistä huolehtii kuuden hengen tiimi. Kokkimme loihtii vegaaniset ruoat viisi kertaa päivässä. Yhteiskuljetus Hämeenlinnasta. Hinta on 60 euroa (Luontoliiton jäsen) / 100 euroa (ei jäsen). Leirille otetaan enintään 20 lasta. Ilmoittautuminen on auki 28.6. asti. Ilmoittautumislinkki verkkosivuilla: sll.fi/etela-hame. Lisätietoja: Kosmo Kontuniemi, ympäristökasvatuksen koordinaattori, 050 3763 012 (tavoitettavissa pääosin ma ja ti klo 10–14), kosmo.kontuniemi@sll.fi. Asikkalan luonnonystävät n Lintukävely ja tornipäivystys su 25.5. Vääksyn kanavalla. Kokoontuminen aamulla klo 7 Norlinin puiston portilla (Asikkalantie 2). Ei ennakkoilmoittautumista. n Jättipalsamin kitkentätalkoot ma 2.6. Urajärven kartanolla. Lähtö kimppakyydein Vääksystä Päijännetalolta (Meijeritie 1) klo 16.40. Tapaamme Urajärven kartanon P-paikalla klo 17. Yhdistys tuo välineet ja eväät. Ei ennakkoilmoittautumista. Hollolan ympäristöyhdistys n Yölaulajaretki la 7.6. Lähtö klo 22 kimppakyydein Heinsuon koulun P-paikalta, Terveystie 10 ja Lahden Pikku-Vesijärven vesiurkujen viereiseltä parkkipaikalta klo 21.45. Retken kesto 3 h. Otathan lämmintä vaatetusta ja halutessasi eväitä. Säävaraus. Oppaana Senja Hynninen. Yhteyshenkilö Matti Laurila, p. 040 595 3147. Janakkalan Luonto ja Ympäristö n Lasten luontotapahtuma 8.6. klo 10–15 Laurinmäen museossa ja luontopolulla. Lähde mukaan järjestämään JLY:n vuoden suurinta tapahtumaa! Talkooväkeä tarvitaan niin pajojen ohjaukseen, roudaukseen, pönttöjen nakutteluun kuin infopisteellekin. Lisätietoja ja ilmoittautuminen: Johanna Sahila, 040 5533 743 johanna.sahila79@gmail.com. n Retki Häntälän notkoille Somerolle 18.6. klo 8–18. Lähtö klo 8 Turengin linja-autoaseman P-paikalta. Hyvät jalkineet ovat tarpeen, myös kävelysauvat antavat tukea melko jyrkillä rinnepoluilla. Nautimme kyläkeskuksella keittolounaan. Varaa mukaan uimavarusteet ja jotain omaa evästä tauolle. Turengissa olemme takaisin klo 18 mennessä. Lopullinen hinta varmistuu, kun osallistujamäärä on selvillä. Hinta tulee olemaan n. 45 euroa/aikuinen, lapset puoleen hintaan. Hinta sisältää matkat, opastuksen, kahvit ja lounaan. Tähän retkeen voit halutessasi käyttää jäsenalennuksen. Lisätietoja: sll.fi/janakkala ja Raisa Tanner, 050 516 8901, raisatanner@gmail.com. Ilmoittautumiset Raisalle joko tekstiviestillä tai sähköpostitse. n 50-vuotisjuhlaretki 1.8.–3.8. Hiitolanjoelle Etelä-Karjalaan. Maksullinen retki ja varausmaksun päivä on jo mennyt, mutta kysy mahtuuko vielä mukaan: Jarmo Kuitunen, 040 839 7171. Lisätietoja: sll.fi/janakkala/tapahtuma/50-vuotis-juhlaretki. Etelä-Karjalan piiri 040 8200 293, saimaa@sll.fi Seuraa: sll.fi/etela-karjala, facebook.com/sllitasuomi Imatran seudun luonnonsuojeluyhdistys n Yölaulajaretki Siikalahdelle 6.6. Lähtö klo 20 Imatran uimahallin parkkipaikalta tai klo 21 Siikalahden parkkipaikalta. Retki kestää kolmisen tuntia. Ota eväät mukaan, eväitä syödään nuotiopaikalla. Lisätietoja: Liisa Laitinen, 040 843 6280, liisa.laitinen@tintti.net ja sll. fi/etela-karjala. n Niityn hoitotalkoot Pellisenrannassa 20.8. klo 16.30–18. Niitty on niitetty aikaisemmin, jotta niitos on ehtinyt kuivahtaa ja on kevyempi haravoida pois. Niityllä on valmiina haravoita, mutta voit tuoda omankin. Tarjolla juotavaa ja pientä purtavaa. Osoite: Pellisenrannantie 141. Lisätietoja: Juha Jantunen, 050 3643 693, juha.jantunen@allergia.fi Lappeenrannan seudun luonnonsuojeluyhdistys n Tuosan kasviatlaskartoitus 20.5. klo 17–19. Osoite: Vehkataipaleentie 589, Tuosa, Lappeenranta. Yhdistys järjestää kesän aikana kolme johdettua kasviatlasretkeä Tuosan saareen. Ensimmäiselle retkelle lähdetään Tuosan golfkentälle kääntyvän tien risteyksestä pieneltä pysäköintialueelta. Kasviretken kesto on noin 2 tuntia. Kasviatlaksen eli Suomen putkilokasvien levinneisyyskartaston perustana on Luonnontieteellisen keskusmuseon Kastikka-havaintotietokanta, joka sisältää yli 8 miljoonaa kasvihavaintoa Suomesta. Tuosan saari on huonosti tutkittu, sieltä on tiedossa vain viisi (!) kasvilajia. Kesän aikana selviää, montako kasvilajia Tuosan atlasruudussa oikeasti kasvaa. Retkien aikana tallennetaan myös havaintoja muista eliöryhmistä, ainakin linnuista ja perhosista. Lisätietoja: Kimmo Saarinen, 040 7214 108, kimmo.saarinen@sll.fi, sll.fi/ lappeenranta. n Riihilahden esitalkoot 7.6. klo 10–14. Riihilahden niittyjen rehevimpiä osia niitetään ja haravoitu niitos vedetään pressuilla aumoihin. Niittotalkoot 16.8. klo 10–14 sekä haravointitalkoot 23.8. klo 10–14. Ota haravointitalkoisiin oma harava (tai mieluummin hara!) mukaan jos on. Kahvija evästarjoilu. Kimppakyytiä kannattaa kysyä, mikäli omaa kyytiä ei ole; Niemisensaareen on kaupungista matkaa reipas 15 kilometriä. Paikka: Riihilahdentie 514, Niemisensaari. Lisätietoja: Kimmo Saarinen, 040 7214 108, kimmo.saarinen@sll.fi ja sll.fi/lappeenranta. n Linnoituksen kasvit 1.7. klo 18–19.30. Linnoituksen perinteisellä kasviretkellä on tarjolla historiaa kukkivia valleja. Sotatulokkaiden, ikiaikaisten taikayrttien ja tärkeiden ravintoja maustekasvien ohella on nähtävissä kirjava joukko ketojen ja niittyjen kasveja. Retken aloituspaikkana on Saimaan luonnonsuojelukeskus Katariinatorilla. Lisätietoja: Kimmo Saarinen, 040 7214 108, kimmo. saarinen@sll.fi ja sll.fi/lappeenranta. Etelä-Savon piiri 044 208 0770, etela-savo@sll.fi Seuraa: sll.fi/etela-savo, facebook.com/etelasavolsp Suur-Savon luonnonsuojeluyhdistys n Niittoja seivästystalkoot Mikkelissä Sairilan perinneniityllä 4.–6.8. iltaisin klo 17–20. Opastus Sairilan koulun (Joki-Sairilantie 2.) P-paikalta. Yhdistyksellä on välineitä (viikatteet, haravat, hangot), mutta omiakin voi tuoda. Varaa omat työhanskat ja janojuomaa. Yhdistys tarjoaa pientä välipalaa. Tervetuloa! Tiedust.: suur-savo@sll.fi tai 044 0361 306. Kainuun piiri 040 774 1983, kainuu@sll.fi Seuraa: sll.fi/kainuu, FB: Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piiri Keski-Suomen piiri 040 354 0063, keski-suomi@sll.fi Seuraa: sll.fi/keski-suomi FB: ksluonnonsuojelu n Juhlaretki Salamajärven kansallispuistoon 25.5. klo 7.30–20.30. Keski-Suomen piiri ja 5 yhdistystä juhlivat 50-vuotista taivaltaan. Retki on avoin kaikille Keski-Suomen jäsenille. Bussikuljetuksen pysähdyspaikat ovat Jämsä, Jyväskylä, Hirvaskangas ja Saarijärvi. Pysähdyspaikoille kimppakyytejä. Ohjelmaan kuuluu omakustanteinen lounas, kolme eri retkivaihtoehtoa, kantelerentoutus sekä luontoaiheisia rupatteluhetkiä Koirasalmen luontotuvan läheisyydessä. Mahdollisuus ostaa virvokkeita Luontotuvan kahviosta janhyödyntää Luontotuvan palveluita: mm. vuokrakanootit ja -sup-laudat. Katso ohjelma sekä ajat verkosta: sll.fi/ keski-suomi/tapahtumat. Ilmoittaudu verkkosivujen kautta. Osallistumismaksu 15€. Lisätiedot: Taina Peltonen, 040 354 0063, keski-suomi@sll.fi. Ala-Keiteleen luonnonystävät n Luontohyvinvointiretki 26.8. Sumiaisten Väliharjuun ja Jurvojen rannoille. Kokoontuminen klo 17 Laulavan mörön polun parkkipaikalta Sumiaistentien varteen. Retki kestää pari tuntia ja on maastoltaan helppo. Retkestä vastaavat luonto-ohjaaja Sirkka Heinimaa ja Kaisa Marila. Jyväskylän seudun yhdistys n Helatorstain linturetki Äänekosken/Konneveden Pyhäjärvelle to 29.5. klo 9–15. Lähtö klo 9 Savelan S-Marketin parkista Jyväskylästä. Vierailu kahdelTAPAHTUMAT KU VA SA SA VI LL A
24 LUONNONSUOJELIJA 2/2025 Eerika Korhonen • Rautavaaran luonnonystävät ry:n puheenjohtaja • Ei kaivosta Rautavaaralle -ryhmän aktiivi • Luontoyrittäjä Mitä teet vapaaehtoisena? Rautavaaran luonnonystävät perustettiin helmikuun alussa. Luvassa on linnunpönttötalkoita ja järjestämme myös roskienkeruutapahtuman. Haluamme tuoda ihmisille erityisiä luontokohteita ja kulttuurihistoriallisesti tärkeitä kohteita tutummiksi. Teemme yhdistystämme näkyväksi osallistumalla erämessuille ja Rautavaarapäiville kesäkuussa. Järjestämme myös vieraslajitalkoita ja ohjelmaa Suomen luonnon päivänä elokuussa. Miten Luonnonsuojeluliiton uusi paikallisyhdistys Rautavaaran luonnonystävät syntyi? Viime vuonna heräsimme siihen painajaiseen, että brittiläinen pörssiyhtiö suunnittelee mustaliuskeavolouhosta Rautavaaran ainoan ison kyläkeskuksen välittömään läheisyyteen. Se keräsi ihmisiä yhteen. Ei ollut järjestäytynyttä yhdistystä. Koimme, että tarvitsemme Rautavaaralle oman yhdistyksen, sillä täällä on arvokkaita luontokohteita ja rauhaa. Tuli olo, että kyllä täälläkin täytyy olla paikallisesti ihmisiä, jotka puhuvat luonnon puolesta. Minkä takia ihmiset tulevat Rautavaaralle? Luonnon takia. Millainen hetki luonnossa on jäänyt mieleesi? Älyttömin tilanne, johon olen joutunut, tapahtui omalla takapihallani Askolassa. Olin saanut tuttavalta vanhoja lehtiä luettavaksi. Päätimme tyttäreni kanssa mennä pihalle yöksi nukkumaan. Otimme patjat ja koko sohvan nurmikolle. Aloin lukemaan tyttärelleni lehteä, jossa esiteltiin eri eläimiä: kettu, karhu, mäyrä, lintuja. Luimme lehteä ja kerroin eläimistä. Peittelin tyttäreni nukkumaan ja toivotin hyvää yötä. Samassa katsoin, että mäyrä juoksee sohvaamme kohden. Huusin lapselle: ”Mäyrä tulee!” Se jarrutti, kääntyi ja pakeni omenapuiden alle. En ollut tiennyt, että sen yöllinen reitti kulkee pihamme läpi. Sen jälkeen emme kyllä saaneet unta. TAPAHTUMAT la lintutornilla ja Äänekosken Kalajärvellä. Säänmukainen vaatetus ja evästä matkaan sekä kiikarit, jos on. Retki peruuntuu, jos sääolosuhteet ovat kovin epäsuotuisat lintujen tarkkailuun. Kerro ilmoittautumisesi yhteydessä, tarvitsetko kyydin vai voitko tarjota sitä. Kimppakyytiläisten on hyvä varautua maksamaan kuskilleen pieni korvaus polttoaineesta. Ilmoittaudu viim. ti 27.5. Hannu Laakkoselle: p. 045 2364 834 (iltaisin) tai hane.laakkonen@gmail.com. n Yölaulajasekä mahdollinen lepakkoretki Muuramessa pe 6.6. klo 22.30 alkaen. Kokoontuminen ja lähtö klo 22.30 Savelan S-Marketin parkista (Jkl). Retken kesto n. 2,5 h + matkat (Jkl-Muurame-Jkl). Kohteenamme ovat Muuramen keskustan läheiset alueet, joten myös Muuramesta voi tulla mukaan. Varailtavaihtoehdot: la 7.6., pe 13.6. ja la 14.6. Kuljemme kimppakyydein, joten kerro ilmoittautumisesi yhteydessä, tarvitsetko kyydin vai voitko tarjota sitä. Mukaan mahtuu max 3–4 autokuntaa. Kimppakyytiläisten on hyvä varautua maksamaan kuskilleen joku pieni korvaus polttoaineesta. Ilmoittaudu viimeistään to 5.6. Hannu Laakkoselle: p. 045 2364 834 (iltaisin) tai hane.laakkonen@gmail.com. n Kesäkaudelle tulossa muitakin tapahtumia! Seuraathan ilmoitteluamme: sll.fi/jyvaskyla ja/tai facebook.com/ JYSYsll. Saat tapahtumatiedot myös sähköpostiisi, jos sähköpostiosoitteesi on yhteystiedoissasi. Yhteystietosi voit päivittää täällä: sll.fi/jasenpalvelu. Keurusseudun Luonnonystävät n Lisätiedot kaikista retkistä: Jouko Pihlainen, 040 843 1709 ja Juhani Kiltinen, 0400 642 791. Retkien vaativuusaste merkitty tähdillä. *=helppo, **=normaalikuntoisille ja ***=vaativa. Lähdöt kimppakyydein Keuruun linja-autoasemalta, ellei toisin mainita. 1) =Haapamäen Suojan kautta. Retkien järjestämistä ja ympäristön hoitotöitä tukee Keuruun kaupunki. n Perhepäivä Riihon majatalolla la 24.5. klo 12–18. Vaihtoehtoisia tapahtumia. Pikkulapsille majatalon lähellä luontopolku, isommille kanoottivaellus 2,5 km Riihonjärvi-Vaissinjärvi-Ylisenjärven uimaranta, jossa makkaranpaisto omin eväin. Jalkamiehille ja -naisille patikkaretki Himmaalle, jossa luontopolku, makkaranpaistoa, tornissa käynti ja luontopolku. 1) *–*** n Yölaulauja-linturetki pe 30.5. klo 23 Roosinpohjan kehrääjiä kuuntelemaan. Matkan varrella kuuntelemme satakielet, luhtakerttuset, sirkkalinnut ja ruisrääkät. ** n Juhlaretki pe–la 6.–7.6. Suomenlahden Bengtskärin ulkosaarelle, jossa pesii iso määrä haahkoja. Matkalla poiketaan Torronsuon kansallispuistoon ja yövytään Salossa. Laiva poikkeaa Rosalan saaren viikinkimuseossa, jossa ruokailu. Ilmoittautuminen, lisätiedot ja hintatiedot viimeistään viikkoa ennen järjestäjiltä ja yhdistyksemme kotisivulta. ** n Retki Jämsän Tuomilähteille ja Heräjärvelle la 28.6. klo 18. Hiekkakankailla komeita ja erikoisia laskupurottomia suppalampia joilla rehevä kasvillisuus. Makkaranpaistomahdollisuus. ** n Perhosretki Jukojärvelle su 6.7. Einari Vuorelan runoilijakodin niityille, joita KeLy on hoitanut kauan. Nyt edustava kukka ja perhosniitty. * n Vanhan metsän retki la 13.7. klo 18 Joensuonkankaalle Multialle. Kolmen kilometrin luontopolku seudun komeimmassa hongikossa. Linnustossa mm. viirupöllö, pohjantikka, tervapääsky, leppälintu ym. ** n Luontoilta ti 15.7. klo 18 Keuruun kotiseutumuseolla. Paikalliset asiantuntijat vastaavat paikallisiin kysymyksiin. n Lakkaretki la 19.7. klo 18 Pihlajaveden Koivumäenperän Isonevalle. Tutustumme ennallistettuun suohon. KeLY oli mukana ennallistamisessa. 1) ** n Luonnonkukkaretki su 20.7. klo 18 Pohjoisjärven Savonmäen soikkokaksikkoesiintymälle ja Hirvon hirvenkelloniitylle. ** n Mustikkaretki la 26.7. klo 18 Pohjoisjärven Lintusyrjän harjulle. Tutustumme jääkauden muodostamiin suppakuoppiin ja muurahaisleijonien pyyntikuoppiin. ** n Lepakkoretki 16.8 la. 21.30 Erämaapäivien yhteydessä Pihlajaveden Kirkkokanavan sillalle. Hyvällä säällä vesisiipat lentelevät sillan alta. 1) * n Luontoretki la 23.8. klo 9 Multian Karhilaan ELY:n kunnostamalle Valkeisenjärvelle. Tutustumme ELY:n lintuvesikunnostukseen ja KeLy:n tekemiin pitkospuihin ja korjaamaan lintutorniin.* Laukaan seudun luonto n Yölaulajapyöräretki ti 10.6, varapäivä ke 11.6. klo 22–24. Lähtö: Laukaan pääkirjaston parkkipaikka klo 22, ei ilmoittautumista. Tule kuuntelemaan ketkä laululavat kesäisenä yönä Laukaan kirkonkylällä. Lisätietoja: sll.fi/laukaa/tapahtumat n 50-vuotis juhlaristeily Etelä-Konneveden Kansallispuistoon to 17.7. klo 10–17. Lähtöpaikka: Konneveden satama. Laivan reitti kulkee Konneveden kansallispuiston läpi. Rantautuminen Majaniemeen ja mahdollisuus käydä kävelemässä 4 km Loukkuvuoren lenkki. Mukana Konneveden asiantuntijoita. Omakustanteinen risteily ja lounas. Yhdistys tarjoaa pullakahvit. Sitovat ilmoittautumiset 30.6 mennessä. Lisätietoja: sll.fi/ laukaa/tapahtumat. n Jättipalsamin kitkentätalkoot ti 1.7. ja 22.7 klo 17–19. Paikka: Laukaan satama uimaranta, osoite Pellosniementie 10a. Kitketään yhdessä haitallista vieraskasvilajia! Voit tulla mukaan niin pitkäksi tai lyhyeksi aikaa, kuin haluat. Ota mukaan Suo men luonnonsuoje luli itto
25 LUONNONSUOJELIJA 2/2025 KU VA OU TI NE UV ON EN puutarhahanskat, kumisaappaat ja suojaava vaatetus. Yhdistys tarjoaa juotavaa ja pientä evästä. Ei ilmoittautumista. Lisätietoja: sll.fi/laukaa/tapahtumat Petäjäveden Luonto n Retki Karhunahtaan aarnialueelle to 29.5. klo 15–18. Lähtö kimppakyydeillä Petäjävesi-lehden edestä (Asematie 6). Siivotaan samalla roskat pois luonnosta. Omat nuotioeväät mukaan. n Bussiretki Häähninmäen ulkoilualueelle Hankasalmella la 7.6. klo 10–17. Bussikuljetuksen hinta 10 €/jäsenet, 15 €/ei-jäsenet, €/lapset (alle 18 v). Ilmoittautuminen 31.5. mennessä Mervi Huttuselle p. 050 413 2474. n Perhosja korentoretki luonnonkukkien päivänä su 15.6. klo 12–14. Lähtö kimppakyydeillä Petäjävesi-lehden edestä (Asematie 6). Varusteet: saappaat, juomavettä, omia eväitä. n Melontaretki Huhtiajärvelle ja lähijoille la 28.6. klo 12–16 omilla kanooteilla. Ilmoittautuminen 21.6. mennessä Pentti Valkeajärvelle p. 040 759 0651. n Metsäkulman metsäja kirppisretki la 12.7. klo 10–13. Mukaan tarpeeksi juomista ja omat eväät. Lähtö kimppakyydeillä Metsäkulman kylätalon pihalta (Hoskelintie 20). n Lepakkoretki pe 15.8. klo 21–23. Mukaan lämpimät vaatteet ja omia eväitä. Lähtö kimppakyydeillä Petäjävesi-lehden edestä (Asematie 6). n Retki Tampinkierroksen luontopolulle ke 20.8. klo 17–19.30. Pidämme tauon Teerijärvensuon rannalla olevalla laavulla, ota omat eväät mukaan. Lisätietoja: sll.fi/petajavesi Kymenlaakson piiri 045 1049 388, kymenlaakso@sll.fi Seuraa: sll.fi/kymenlaakso, FB: sllkymenlaakso n Hillonlahden suolapunkatalkoot to 22.5. klo 11, Hamina n Reiviikinlahden suolapunkatalkoot ke 28.5. klo 11, Hamina n Vinnourinkarien suolapunkatalkoot pe 6.6. klo 11, Hamina n Piirihallituksen kokous ja ympäristöpalkinnon jako ma 9.6. klo 17.30, Kouvola. n Kesällä tulossa talkoita myös Pyhtään Mustaviirissä, Kotkan Saksalassa ja Kouvolan Kaipiaisissa. Lisätietoa toimistolta. Meri-Kymen Luonto n Linturetki Langinkoskelle 19.5. klo 17. Retken vetää biologi Antti Jalkanen, jolta lisätietoja: p. 050 567 3114. n Kasviretki Katariinanniemelle 3.6. klo 17. Retken vetää biologi Tiina Lecklin. Lisätietoja Antti Koivisto, p. 050 567 3114. n Hinkabölen ketotalkoot 7.6., Munapirtti klo 10. Lisätietoja Ragnar Öst, p. 040 573 0373. Lapin piiri 040 823 2443, lappi@sll.fi Seuraa: sll.fi/lappi, FB: sll.lapin.piiri, IG: @slllappi, Youtube: SLLlapinpiiri, Bluesky: @slllappi.bsky.social n Metsäkartoituskurssi la–su 7.–8.6. klo 10.30–16.30 Pellossa, Jaipaljukan ympäristössä. Kurssilla opitaan metsälajiston ja monimuotoisuudesta kertovien piirteiden tunnistamista, ohjaajina luontokartoittaja Maire Puikko ja luonnonmetsäkartoittaja Heidi Niemi. Vapaaehtoinen maksu. Sitovat ilmoittautumiset 30.5. mennessä. Ohjeet ilmoittautumiseen ja lisätiedot tapahtumasivulta: sll. fi/lappi/tapahtumat ja saara.laivamaa@ gmail.com. Inarin Luonnonystävät n Perinteinen linturetki bussilla Karigasniemen Sulaojalle la 24.5. Lähtö Ivalosta Kuuputista klo 9 ja paluu n. klo 19. Varaa mukaan sään mukainen vaatetus, omat eväät, osallistumismaksuun käteistä ja esim. kiikarit. Vetäjänä on Vesa. Ilmoittautumiset tekstarilla Ilkalle to 22.5. mennessä, p. 0400 543 065. Huonolla säällä varapäivä to 29.5. n Sotavankien hautojen hoitoaikataulut: ti 10.6. Paloselkä – Nellim, lähtö klo 10 Euronicsin P-paikalta. Ke 11.6. Martinkotajärvi – Siggavuono – Aitajärvi – Hyljelahti, lähtö klo 10 Euronicsin P-paikalta. To 12.6. Ivalon hautausmaa, siellä kokoontuminen klo 12. Ti 17.6. Nangujärvi, lähtö klo 10 Euronicsin P-paikalta. Ilmoittaudu mukaan Ilkalle viimeistään edellisenä päivänä, p. 0400 543 065 n Kasviretki Ivalossa Mukkavuopajan maastossa su 29.6. Kokoontuminen koirapuiston P-paikalla klo 14. Noin 2 tunnin retken vetäjänä keruutuotetarkastaja, luontokartoittaja Maire Puikko. n Seuraa: sll.fi/inari, FB: Inarin Luonnonystävät ry ja IG: @inarin_luonnonystavat Kemin Seudun Luonnonsuojeluyhdistys n Vieraskasvien kitkemistalkoisiin osallistumista alkukesästä. Talkootapahtuman tarkemmat tiedot ilmoitetaan lähempänä ajankohtaa yhdistyksen sivuilla ja Lounais-Lappi-lehdessä. n Meriretki joko Perämeren kansallispuistoon tai muualle Perämeren saaristoon. Tarkemmat tiedot retkestä ilmoitetaan lähempänä ajankohtaa yhdistyksen sivuilla ja Lounais-Lappi-lehdessä. Muonion ja Kolarin luonto n Luonnonmetsäretki Ylläksellä, alueella jota uhkaa kaavoitus 22.5. klo 17.30–20. Oppaana luontokartoittaja. Ilmoittautuminen muonio-kolari@sll.fi. Yhteiskyyti Kartoituskurssille Pelloon 7.–8.6. Ilmoittautuminen navettagalleria@gmail.com. Rovaniemen yhdistys n Linturetki Harjulammen lintutornilla su 25.5. klo 8–10. Omat kiikarit mukaan, jos mahdollista! Ei ennakkoilmoittautumista. Sompion Luonnonystävät n Keskiyön vaellus Viiankiaavalle Sodankylässä 14.6. klo 20 –15.6. Tapahtumaan on ilmainen bussikuljetus Sodankylän linja-autoasemalta. Ilmoittaudu bussikuljetukseen 10.6. mennessä nimelläsi ja sähköpostiosoitteellasi sähköpostitse: sompio@sll.fi. Lisätiedot tapahtumasta päivittyvät sivuillemme: sll.fi/sompio. Pirkanmaan piiri 040 930 4118, pirkanmaa@sll.fi Seuraa: sll.fi/pirkanmaa, FB: sllpirkanmaa, IG: sllpirkanmaa, Lisätietoja ja ilmoittautumisohjeet: sll. fi/pirkanmaa/tapahtumat n Luonnonhoitoretket kesällä 2025 yhteistyössä yhdistysten kanssa. Retkillä hoidetaan uhanalaisia perinnebiotoopHaluatko auttaa luontoa? Tule talkoisiin! Kesä on täynnä erilaisia talkoita. Viime vuonna yhdistykset järjestivät 398 erilaista luontotalkoota, joissa 2531 luonnonystävää haravoi, niitti, kitki ja lapioi luonnon puolesta. Oletko tänä vuonna yksi heistä? Säilyäkseen perinneympäristöt, kuten niityt ja kedot, tarvitsevat jatkuvaa hoitoa, jotta niiden umpeenkasvu voidaan estää. Lisäksi haitalliset vieraslajit uhkaavat monia luonnonympäristöjä ja niiden alkuperäislajeja. Talkootyöt ovat esimerkiksi niittämistä, raivausta, haravointia tai kitkemistä. Talkoot sopivat kaikille eikä mitään tarvitse osata. Töihin opastetaan ja talkoissa voi puuhastella omien voimiensa mukaan. Talkooilmoitukset löydät lehden tapahtumien joukosta sekä verkosta sll.fi/tapahtumat. Lisää tapahtumia verkossa! sll.fi/tapahtumat ? ? ? ?
26 LUONNONSUOJELIJA 2/2025 kurkkaamassa säännöllisesti. Nähdään talkoissa! n Luontotalkoot to 12.6. klo 9. Poistetaan haitallista jättipalsamia, nopeasti leviävää vieraslajia Utolan lehdon luonnonsuojelualueelta. Kokoonnumme Haavistontiellä, linkki tapahtuman verkkosivuilla. Ota mukaan työvaatteet ja käsineet. Ilmoittaudu Kaija Helteelle, 044 017 7180, hellekaija@gmail.com, niin varaamme sinullekin eväät. Tule tekemään hyvää itsellesi ja lähiluonnolle, tervetuloa! n Yölaulajaretki Knuutilan alueella la klo 14.6. lo 22–00. Oppaana Jarmo Koivisto. Lähtö Knuutilan P-paikalta, Lukkisalmentie 32. Ei ilmoittautumista. n Heinäkuun lintukävely Penttilänpuistossa la 12.7. klo 10–12. Kuljemme Penttilänpuiston ympäristössä. Kokoontuminen klo 10, Hinttalankatu 4. Oppaana Nokian Lintukoulun Anne Viitalaakso. n Pelasta palosirkan koti! Talkoot Siuron venesatamassa su 27.7. klo 10 alkaen. Tule mukaan kunnostamaan uhanalaisen heinäsirkan arvokasta elinympäristöä! Pääset tekemään merkityksellistä luonnonsuojelutyötä ja nautit hyvästä talkoohenkestä ja -eväistä. Ota mukaan työhön sopivat vaatteet ja tukevat maastokengät. Ilmoittaudu mukaan talkooeväitä varten Kaija Helteelle, p. 044 017 7180, hellekaija@ gmail.com n Tule mukaan Maatialan ketotalkoisiin su 3.8. klo 10–12. Vietetään yhdessä mukava aamupäivä luonnon parissa! Maatialan keto on arvokas perinnebiotooppi, jonka ylläpito vaatii meidän kaikkien apua. Talkoissa niitämme, haravoimme ja pidämme huolta alueen monimuotoisuudesta. Ota mukaan työhanskat, säänmukainen vaatetus, juomapullo ja iloista talkoomieltä! Me tarjoamme eväät, jonka vuoksi toivomme ilmoittautumista: Kaija Helle p. 044 0177180, hellekaija@gmail.com. Kokoonnumme Kennonnokan P-paikalla (Nokian valtatie). Tervetuloa mukaan, jokainen käsipari on tärkeä! n Lintukävely Pitkäniemessä ja Markluhdanlahdella la 16.8. klo 10–12. Lähtö Pitkäniemen sairaalan P-paikalta. Ei ilmoittautumista. Järj. Nokian Lintukoulu, Anne Viitalaakso. n Suomen luonnon päivän retkellä su 24.8. klo 11–14 kävelykierros Siuronkoskella ja Siuronkalliolla. Tule mukaan kävelykierrokselle, jossa tutustumme Siuronkosken teolliseen kulttuurihistoriaan ja luontoon sekä Siuronkallion luontokohteisiin. Oppainamme toimivat Marketta Kalmanlehto ja Kaija Helle, jolta lisätiedot: p. 044 0177180, hellekaija@gmail.com. Kumppani: Siuro-Seura. Tapaamme Koskibaarin edessä Kuljuntie 71. Lämpimästi tervetuloa! Tampereen yhdistys n Luonnonhoitoa Vuohenojan kedolla 22.5. klo 18–19 sekä 5.8. klo 18–20. TAPAHTUMAT peja, poistetaan vieraslajeja, verkostoidutaan ja nautitaan maittavista eväistä. Kimppakyydit. Tervetuloa nauttimaan luonnonrauhasta ja tekemään luontotekoja. Lisätietoja ja ilmoittautumisohjeet: sll.fi/pirkanmaa/tapahtumat. n Luonnonhoitoretki Oriveden Tampinniemeen ti 10.6. Retkellä hoidamme Tampinniemen upeaa luontoa poistamalla alueelta komealupiinia. Tapaaminen Vinkiäntiellä. Kimppakyyti Tampereelta-Kangasalta. n Luonnonhoitoretket Lempäälässä. Ketokeisari-hankkeessa hoidamme arvokkaita perinnebiotooppeja Lempäälässä seuraavasti: Mäyriän keto ke 18.6. klo 10–15. Ronkion kallioketo ti 5.8. klo 15–20. n Luonnonhoitoretket Ylöjärvellä SLL:n Ylöjärven yhdistys ja Pirkanmaan piiri hoitavat maakunnallisesti arvokasta perinnebiotooppia Ylöjärven maaseudulla ke–to 13.8.–to 14.8. n Vuokraa mökki Vuohisaaresta. Tervetuloa viettämään kesäpäiviä luonnonsuojelualueella – aivan omassa rauhassa – Vuohisaaressa. Vuokraamme Vuohisaarta Suomen luonnonsuojeluliiton ja Luontoliiton jäsenille ympäri maan. Lisätiedot ja varausohjeet: sll.fi/pirkanmaa/vuokraa-mokki. Ikaalisten yhdistys n Tulossa taimienvaihtoilta toukokuussa. Lisätietoja: Sari Jaakkola, p. 050 5767 950. Kyrön Luonto n Kulttuurija luontoretki 15.6. hurmaavaan Selvagin mäen lähimetsään. Lähtö klo 12 kimppakyydein Kyröskosken matkahuollolta osoitteesta Valtakatu 46. n Luontoja maisemapäivät 2.8., lisätiedot tarkentuvat myöhemmin. Nokian yhdistys n Kehrääjäretki Hempunmaalle la 31.5. klo 22.30–00. Oppaina Jarmo Koivisto ja Anne Viitalaakso. Tapaamme Koukkujärventie 148 P-paikalla. Ei ilmoittautumista. Sateella retkeä ei järjestetä. n Lintukävely Kesäniemessä su 8.6. klo 8–10. Oppaana Anne Viitalaakso ym. Ei ilmoittautumista. Kokoontuminen radan varressa, Kesäniementie 82. Aamukahvit tai teet matkaan. n Haluatko vaikuttaa suoraan lähiluonnon hyvinvointiin? Kesän aikana järjestämme useita vieraslajitalkoita, joissa pääset konkreettisesti suojelemaan paikallista luontoa, oppimaan lajintunnistusta ja nauttimaan mukavasta yhdessäolosta ulkoilmassa. Talkoot sopivat kaikille – aiempaa kokemusta ei tarvita! Tarkemmat päivämäärät ja kohteet päivitämme kotisivuillemme www.sll.fi/nokia/tapahtumat lähempänä ajankohtaa, joten käy Menovinkit netissä: sll.fi/tapahtumat Kesä on pian täällä! Kesällä luonnossa tapahtuu – ja niin tapahtuu Luonnonsuojeluliiton yhdistyksissäkin. Retkillä pääset tutustumaan elämää sykkivään kesäluontoon, opit tunnistamaan lajeja ja tutustut muihin luonnonystäviin. Vieraslajija niittytalkoissa pääset konkreettisesti auttamaan luontoa ja iloitsemaan yhdessä tekemisestä usein upeissa maisemissa. Tapahtumat ovat myös hyvä paikka kysellä yhdistyksen toiminnasta. Ehkäpä sinusta voisi tulla osa luonnonsuojelijoiden ja luonnonystävien yhteisöä? Tule mukaan!
27 LUONNONSUOJELIJA 2/2025 Lisää tapahtumia verkossa! sll.fi/tapahtumat Talkoissa hoidetaan kahta vierekkäistä kohdetta, joista molemmat tärkeitä hyönteisja kasvikohteita. Huom. Toukokuun talkoita saatetaan siirtää myöhemmäksi. Ilmoittautuminen ei ole pakollista, mutta työkalut varataan ilmoittautuneiden perusteella. Talkoilu koostuu pääasiassa raivausjätteen haravoimisesta, pienistä raivaustöistä ja niittoja raivausjätteen siirtämisestä. Työhanskat mukaan mutta niitä saa myös lainaksi. Jos omistat vesurin ja raivaussakset, ota mukaan. Kokoontuminen Vuohenojan kedolla (Puhontaival-ulkoiluväylän/ tien varressa). Lisätietoja: sll.tampere@ gmail.com, sll.fi/tampere. n Jättipalsamitalkoot Isolammilla 2.7. klo 17–19 ja 12.7. klo 12–14. Talkoissa hävitetään jättipalsamia Kaukajärven Isolammilla. Tiedot tarkentuvat lähempänä. Lisätietoja: sll.tampere@gmail. com ja sll.fi/tampere. n Jättipalsamitalkoot Soukonvuorentiellä 9.7. klo 17–19. Talkoissa hävitetään jättipalsamia Soukonvuorentien reunoilta Teiskontien puoleisessa päässä. Tiedot tarkentuvat lähempänä. Lisätietoja: sll.tampere@gmail.com ja sll.fi/tampere. n Luonnonhoitoa Koivulan niityllä 23.8. klo 10–14. Ketotalkoissa hoidetaan uhanalaisten lajien elinympäristöjä Teiskon upeissa maalaismaisemissa. Tampereelta kohteeseen matkataan kimppakyydein, minkä vuoksi ilmoittautuminen hyvissä ajoin kyytien järjestämiseksi: luonnonhoito@gmail.com. Hoitotoimiin sisältyy niittoa, haravointia, ketokatkeroiden laskentaa, maanpinnan rikkomista, kevyitä raivaustoimia ja niittojätteen poiskuljettamista. Tehtäviin opastetaan. Varusteet: Työhanskat, mutta jos ei ole omia, niin niitä saa lainaksi. Tämä kohde ei välttämättä edellytä pitkälahkeisia housuja. Yhdistys tarjoaa eväät ja idylliset maalaismaisemat. Autollisille, jotka kuljettavat vähintään kahta muuta talkoolaista edes-takaisin, maksetaan kattava matkakorvaus. Lisätietoja: sll.fi/tampere. Ylöjärven yhdistys n Perinteiset Pikku-Ahveniston niittotalkoot 21.8. klo 17–19. Niitämme pari tuntia niittyalaa lähinnä niittokoneella ja korjaamme osan heinästä seipäille. Tule mukaan, luvassa on kevyttä ja iloista talkootyötä hyvässä seurassa. Työvälineitä on tarjolla yhdistyksen puolesta, mutta omiakin saa toki tuoda. Työhanskat ja pitkävartiset kengät kannattaa ottaa mukaan. Talkootarjoilu. Säävaraus. Niittopaikka on Ahveniston laavun lähellä. Auton voi jättää Kultatien p-paikalle (n. 300 m Hopeatieltä). Tiedustelut: Harri Luojus, 040 579 6855. Pohjanmaan piiri 040 934 6320, pohjanmaa@sll.fi Seuraa: sll.fi/pohjanmaa, FB: Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri, IG: @SLLPohjanmaa Kurikan luontoyhdistys n Katso tarkemmat tiedot tapahtumista nettisivuiltamme sll.fi/kurikka ja lisätietoja kurikka@sll.fi tai 041 4620184 / Saara. n Maatiaisperunoita ja –perennoita la 24.5. klo 10–12, osoite: Ruottinpuoli 282, Jurva. n Touko-kesäkuussa on mahdollista päästä seuraamaan Kari Palon johdolla pöllöjen rengastusta. Retkiajankohdat ja -paikat selviävät aina noin viikkoa ennen. Ilmoittaudu saamaan tiedot retkestä: kurikka@sll.fi tai 041 462 0184 / Saara. n Linturetki Kurikassa pe 6.6. klo 19–24. Vesilintuja ja kesän laulajia Tehtaanlammilla ja Pitkämön alueella, säävaraus, oppaana Nestori Susiluoma. n Yö ulkona Niinistössä la–su 7.–8.6. Ilmoittaudu: kurikka@sll.fi tai 045 671 8965 / Mija n Vieraslajitalkoita kesä-heinäkuussa, varmistuneet ajankohdat: to 12.6. klo 18 Pitkämö, Moljakan hiihtosilta, Kurikka, ti 17.6. klo 18 Kiskonniemi, Kurikka, ke 25.6. klo 18 Pitkämö, Moljakan hiihtosilta, Kurikka. n Kesäretki Hailuotoon la–su 5.–6.7. (todennäköinen ajankohta). Ilmoittaudu: kurikka@sll.fi tai 041 462 0184 / Saara – linja-autoon voi hypätä matkan varrelta! n Bussiretki kunnan päästä toiseen eli Jurvasta Jalasjärven Navettavuorelle ja Pirunpesälle la 30.8., ilmoittaudu kurikka@sll.fi tai 040 579 1956 / Tuula. Lapuan ympäristöyhdistys n Lepakkoretki pe 22.8. Oppaana Benjam Pöntinen, mukanaan lepakkodetektori. Lähtö HalpaHallin parkkipaikalta (Lassilantie 15) klo 22. Retkikohde ilmoitetaan yhdistyksen verkkosivuilla lähempänä ajankohtaa. Ähtärinjärven Luontoyhdistys n Suomen luonnon päivän tapahtuma. Retki järjestetään lähiluontokohteeseen aikavälillä 25.-31.8.2025. Kohteessa on mahdollista tutustua villiyrtteihin ja -vihanneksiin, marjoihin, sieniin sekä muuhun luontoon. Lisätietoja: sll.fi/ahtarinjarvi. Pohjois-Karjalan piiri 045 783 72748 pohjois-karjala@sll.fi Seuraa: sll.fi/pohjois-karjala, FB: sllitasuomi, IG: sllpohjoiskarjala n Suo valitsi minut – Kaarina Karjalaisen elämä ja taide la 16.8. klo 13–15 Joensuun kaupunginkirjaston Muikku-salissa ja 17.8. klo 12–13.30 Katri Valan keskuksessa, Ilomantsin Patrikan kylällä. FM, kuvataiteilija Henna Paasonen pitää luennon taidemaalari Kaarina Karjalaisen elämästä ja taiteesta. Vuonna 1944 syntynyt Karjalainen on 50 vuotta maalannut ja puolustanut pohjoiskarjalaista suomaisemaa. Suosta on tullut hänelle elämän metafora, suuri salaisuus ja hahmo, joka on tehnyt hänestä sen, mitä hän on. Lisätietoja: sll.fi/ pohjois-karjala. n Maamme rikkaudet -kaivoskriittinen tapahtuma Outokummussa 19.–20.9. Maamme rikkaudet kerää yhteen kaivoskriittiset kansalaisliikkeet, kaivostutkijat ja päättäjät. Vuonna 2025 tapahtuma järjestetään Outokummun vanhalla kaivoksella. Tapahtuman tarkempi ohjelma julkaistaan kevään aikana. Tarkemmat tiedot löydät: maammerikkaudet.org. Tapahtuman järjestävät yhdessä Saimaa ilman kaivoksia ry, Rajat Lapin kaivoksille ry sekä Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri ry. Tapahtumaa tukee Koneen säätiö. Ilomantsin Luonnonystävät n Jättipalsamin poistotalkoot Hutunniemessä Toivonlahden rannassa tiistaisin 3.6., 17.6., 1.7., 15.7. klo 17–19. Ota mukaan kumisaappaat ja käsineet. n Retki ennallistetulle Valkeasuolle Ilomantsissa la 23.8. klo 10. Suon on ennallistanut Osk Lumimuutos. Retken oppaana on Tero Mustonen Osk Lumimuutoksesta. Retken järjestäjät Ilomantsin Luonnonystävät ja Osk Lumimuutos. Joensuun seudun Luonnonystävät n Vieraslajitalkoot 2025 Joensuussa. Kitketään yhdessä jättipalsamia ympäri Joensuuta! Kaikki talkoot klo 17–19! Talkoiden tarkemmat tiedot nettisivuillamme: sll.fi/joensuu/tapahtumat. Marjala: ma 9.6., ma 16.6., pe 27.6. ja ti 8.7. Kokoontumispaikka: Lintuaidantie 30. Yhteyshenkilö: Tiia, 050 514 7696 (paitsi 8.7. Kaisa, p. +358 50 495 5129) Niinivaara: ke 11.6., ke 9.7. ja to 24.7. Kokoontumispaikka: Suvikujan pääty. Yhteyshenkilö: Eve, 044 010 5950 Utra: ke 18.6. ja ke 16.7. Kokoontumispaikka: Kiviniementien päädyn parkkipaikka. Yhteyshenkilö: Raili, 040 825 3632. Kuhasalo: ma 23.6., ma 14.7. ja ma 4.8. Kokoontumispaikka: Puhdistamontien ja Luostarintien risteys. Yhteyshenkilö: Suvi, 040 823 8676 Karsikko: ti 24.6. ja ti 22.7. Kokoontumispaikka: Oksalankadun pääty. Yhteyshenkilö: Kaisa, p. 050 4955 129. Hukanhauta: ke 25.6. ja ke 23.7. Kokoontumispaikka: Lonikintie 18, SRK-talo. Yhteyshenkilö: Pirjo, p. 050 541 5424. Noljakka: to 26.6., to 17.7. ja to 31.7. Kokoontumispaikka: Jyskyntien päästä lähtevä pyörätie. Yhteyshenkilö: Raija, p. 040 707 5835. Huom! Talkoissa Noljakan asukasyhdistyksen lettutarjoilu Mutala: ma 30.6. ja ma 21.7. Kokoontumispaikka: Kartoittajantie 16. Yhteyshenkilö: Ulla, 040 707 6507 Rantakylä: ke 2.7. ja ke 30.7. Kokoontumispaikka: Ranta-Mutalantie 34. Yhteyshenkilö: Raili, 040 825 3632. Ei ennakkoilmoittautumista. Talkoolaisille kivennäisvettä ja pillimehua. Rankkasateen sattuessa talkoot peruttu. Keski-Karjalan Luonto n Vuosikokous ti 27.5. klo 19 Kesälahdella Sovintolassa, Pyhäjärventie 8. Kahvitarjoilu. Kokouksen jälkeen Linturetki yhdessä Kesälahti City Mahattoman etkojen kanssa. Lähtö Taipaleen uimarannalta. n Kesäretki Utöhön 9.6. klo 9–13.6. Lähde mukaan tutustumaan Saaristomeren luontoon ja kulttuuriin. Pääkohteemme on Utö, Suomen eteläisin asuttu saari. Saaren linnake, majakkaja luotsiyhdyskunta on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Ohjelma ja ilmoittautumisohjeet verkossa: sll.fi/keski-karjala/tapahtuma/kesaretki-utohon. n Kukkaretki ja sananjalkojen kepitys 24.6. klo 18–20. Kepitetään sananjalat nurin, jotta valtakunnallisesti arvokas Jalajanvaaran niitty ei umpeudu ja kukkaloisto säilyy. Välineet löytyvät paikan päältä. Sopii myös lapsille. Jalajanvaaran niityn sijainti verkkosivuilla: sll.fi/keski-karjala. Niitto ke 6.8. klo 16–19, haravointi ti 12.8. 16–19. Lisätietoja: 050 3700 024 ja keski-karjala@sll.fi. Outokummun luonnonystävät n Niittyhankkeen suunnitteluilta Outokummun kirjastolla 3.6. klo 18–20. Paikalla on Tanja Airaksinen Lumoava-hankkeesta. Illassa keskustellaan kirjaston viereen perustettavasta kukkaniitystä. n Okufest 14.6. Yhdistys mukana Okufesteillä perinteisen kierrätystorin merkeissä! Tuo tullessas, vie mennessäs, vie vaikka et toiskaan. Ylä-Karjalan luonnonystävät n Jokakeväiset lupiinitalkoot ma–pe 26.5.–30.5. klo 18–20 Nurmeksen keskustassa. Paikka vaihtuu joka ilta, joten soita Hannalle, 050 522 1074. ? ? ? ?
28 LUONNONSUOJELIJA 2/2025 PohjoisPohjanmaan piiri 041 319 1816, pohjois-pohjanmaa@sll.fi, Seuraa: sll.fi/pohjois-pohjanmaa, FB: sll.pohjoispohjanmaa, IG: SLLpohjois-pohjanmaa Hailuodon yhdistys n Tutustu lehteemme! Yhdistyksen 40-vuotisen toiminnan kunniaksi julkaistu kahdeksas Hailuodon Luonto-lehti on 140-sivuinen, runsaasti kuvitettu tietoja uutispaketti. Aiheita mm. Hailuodon linnut, nisäkkäät ja hyönteiset, ilmastonmuutos, saaren kulttuuriympäristö kuten majakat ja merimerkit, Hailuoto taiteessa, luontoharrastus sekä yhdistyksen historia, toiminta ja juhlavuosi. Lehti ottaa kantaa Hailuodon pengertiehen ja kansallismaiseman myllerrykseen. Hinta 10 euroa. Lehteä myy Hailuodossa K-Market, kesällä myös mm. Kylätalo, Oulussa Hailuodon Panimon Mallassauna, os. Pikisaarentie 15. Tilattuna postitusmaksu 5 euroa, kts. tilausohjeet yhdistyksen verkkosivulta sll.fi/hailuoto. Oulun yhdistys n Luontokuvailta Hietasaaren luonnosta 20.5. klo 18 Ravintola Nallikari, Nallikarinranta 15. Vapaa pääsy. Kuvailta on osa kampanjaamme Hietasaaren metsien suojelun puolesta. Allekirjoita kuntalaisaloite suojelun puolesta: kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/41582. n Oletko tutustunut Sanginjoen luonnonsuojelualueen uusittuihin patikointireitteihin ja tulipaikkoihin? Karttoja ja tietoa löytyy osoitteesta: luontoon.fi/fi/ kohteet/sanginjoki. Retkellä voi poiketa kahvilla Loppulan luontotalolla viikonloppuisin: luontokeskus.loppula.fi. n Kesällä kuvassa lähiluontoretkiä, vieraskasvien kitkentätalkoita ja niittotalkoita. Seuraa ilmoittelua nettisivuillemme: sll.fi/oulu, sekä somessa: facebook.com/slloulu ja instagram.com/ slloulu Pudasjärven luonnonsuojeluyhdistys n Taimien ja pistokkaiden vaihto ti 27.5. klo 16–19.30. Tule vaihtamaan muiden puutarhaharrastajien kanssa taimia ja pistokkaita, tai vaikka vain juttelemaan puutarhanhoidosta. Ethän tuo kasveja, joissa on merkkejä tarttuvista kasvitaudeista tai hankalia tuholaisia kuten ripsiäiset. Tapahtumassa ei myydä kasveja, vaan vaihdetaan tai annetaan. Merkitse tuomiisi kasveihin tarvittavat tiedot (laji/lajike, käyttö, hoito-ohjeita jne). Paikka: Aaponkuja 5, 93100 Pudasjärvi. n Ijokisoutu® 27.6 –1.7. Taivalkoski– Pudasjärvi. Vapaiden virtojen ja vaelluskalojen puolesta – jo vuodesta 1983! Neljän päivän soutuja melontaretki kauniin Iijoen maisemissa, koskia, virtoja, suvantoja, arjesta irti pääsemistä. Voit tulla omalla kajakilla, kanootilla tai veneellä tai varata paikan yhdistyksemme veneistä. Mukana voit olla myös vaikka vain päivän. Ohjelmassa mm. harmonikkataiteilija Markku Lepistön kiertueen 'Herttoniemestä Särestöniemeen' konsertti kulttuuriympäristöjen puolesta 30.6. iltamissa Kuren koululla. Ohjelma ja ilmoitautuminen: iijokisoutu.net. Seuraa myös fabebook.com/iijokisoutu tai instagram.com/iijokisoutu. Kysy lisää: info@iijokisoutu.net. Järjestää Pudasjärven luonnonsuojeluyhdistys ry / Pirtsi Luhta. Raahen seudun luonnonystävät n Vieraslajitalkoot Raahessa kesällä 2025. Kaikille avoimia vieraskasvitalkoita Raahen alueella kesällä 2025 yhteensä 3 kertaa. Torjumme haitallisten vieraslajien, jättipalsamin ja komealupiinin, leviämistä. Ei vaadi osaamista, opastamme paikan päällä. Ilmoittauduthan etukäteen: rasly.1976@gmail.com, jotta osaamme varata eväitä tarpeeksi. Ilmoittautuminen ei ole sitova. Löydät talkoot myös tapahtumina Facebookista. n Jättipalsamipäivät to 5.6. klo 17–20, uusintatalkoot 3.7. to klo 17–20, osoite Sipolantien ja Kuuselantien risteyksessä, parkkipaikka Kuuselantiellä, 92140 Pattijoki. n Lupiinipäivä ma 9.6. klo 17–20, osoite Holmintie, Niittyholmintieltä käännyttäessä Kylmäniemelle päin. Pohjois-Savon piiri 040 848 2869, pohjois-savo@sll.fi Seuraa: sll.fi/pohjois-savo, FB: sllitasuomi, IG: Pohjois-Savon LS-piiri Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys n Luontoillat ovat tiistaisin klo 18–19.30. Tapahtumapaikka on yhteinen Luontotupamme, osoitteessa Puijonkatu 15 (kadulta sisään). Aloitamme klo 17.30 kahvija teetarjoilulla. Kevään viimeinen Luontoilta on 20.5. aiheena Suomen kraaterit. Etälinkki lähetetään jäsenille sähköpostilla ja sen saa myös pyytämällä osoitteesta: tapahtumat@ klyy.fi tai KLYY:n Facebook-sivulta tapahtumajulkaisun kohdalta. n Retkistä ja tapahtumista saat ajantasaisinta ja tarkempaa tietoa Pöllöpostista, kotisivuilta sll.fi/kuopio/tapahtumat ja KLYY:n Facebook-sivuilta sekä voit kysyä niistä sähköpostilla tapahtumat@ klyy.fi. n KLYY:n ja Kuopion kaupungin yhteistyöretkistä (Pörriäistapahtuma, Luonnonkukkien päivä, lepakkoretki ja laivaretki) saat lisätietoa kuopio.fi/luontoretket. n Linturetki Silmäsuolle 24.5. klo 8–10. Silmäsuo on vanha täyttömaa-alue, jonka joutomaalla kasvaa monille linnuille mieluista pensaikkoa ja rikkakasvikkoa. Varaudu mielellään kumikengin. Ajo-ohje: Käänny Pitkälahdesta (ABC-aseman kohdalta) Karttulan tielle. Noin 2 km:n jälkeen käänny vasemmalle Heinälamminrinteen jäteaseman suuntaan. Käänny heti oikealle hiekkatietä ja aja tien päähän puomin ohi mäelle. Paikalla toimii myös lennokkikerho. Lisätietoa ja kimppakyytien tiedustelut: lintukerho@klyy.fi. n Pörriäispäivä ja juhlaniityn perustaminen Väinölänniemelle 24.5. klo 10–13. Tervetuloa koko perheen Pörriäispäivään. Kylvämme yhdessä uuden kukkaniityn Kuopio250-juhlavuoden kunniaksi ja pörriäisten parhaaksi. Pörriäispäivässä nikkaroidaan hyönteishotelleja ja tutkitaan lähiluontoa. Klo 11 ja 12 starttaavat opastetut retket (kesto 40 min). Opastus on suomeksi ja tarvittaessa englanniksi. Lapsille on tarjolla lähiluontoon liittyvää puuhaa. Tapahtumassa on tarjolla vinkkejä, kuinka voit perustaa niityn ja huomioida pörriäiset omalla pihallasi. Sijainti ja retkien lähtöpaikka TAPAHTUMAT Lapselle ikimuistoinen leirikesä Takaa lapselle luontokokemuksia, jotka jäävät elämään. Luontoliitto ja Luonnonsuojeluliiton Etelä-Hämeen piiri järjestävät luontoleirejä lapsille, nuorille ja perheille. Haluatko antaa lapsellesi mahdollisuuden kokea unohtumattomia luontohetkiä luonnon helmassa? Kaipaatteko perheenä irtautumista arjen hälinöistä ja rutiineista? Kiinnostaako luonnon tutkiminen ja luonnossa liikkuminen? Luontoliiton leireillä pääsee kokemaan tätä kaikkea ja paljon muuta. Etelä-Hämeen ja Luontoliiton Uudenmaan piirin leiri-ilmoitukset löytyvät tästä tapahtumakalenterista. Ne ja kaikki muut leirit ympäri Suomen on koottu Luontoliiton sivuille: luontoliitto.fi/leirikesa2025 KU VA LU O NT O LI IT TO
29 LUONNONSUOJELIJA 2/2025 on Hannes Kolehmaisen patsaan ympäristö Väinölänniemellä. Lisätietoja: p. 044 7182 143. n Jättipalsamin kitkemistalkoot 5.6. ja 3.7. Puijolla Ylä-Antikkalassa. Kokoontuminen Ylä-Antikkalan frisbeegolfkentän parkkipaikalla klo 17. Kitketään pois palsamit Puijon luonnonsuojelualueen reunamalta. Kesto noin kaksi tuntia. Omat eväät ja hanskat mukaan. Lisätietoja Tenhusen Pekalta, tenhunen.tenhunen@gmail.com. n Retki Pisan luonnonsuojelualueelle Nilsiään 7.6. Lähtö bussilla Maljalahdenkadulta kaupungintalon takaa klo 10, paluu klo 18 mennessä. Omat eväät, ei tulentekomahdollisuutta. Kaksi vaellusvaihtoehtoa 3 km ja 7 km. Retkimaksu 15 € jäsenilta ja muilta 30 € kerätään käteisellä autossa, 18-vuotiaat ja nuoremmat ilmaiseksi. Ennakkoilmoittautumiset ja lisätiedot Pekka Tenhunen, tenhunen. tenhunen@gmail.com. n Niittypäivät Joroisissa Mäntylän tilalla 26.7. ja 2.8. Tilaisuudessa esitellään maaseudun perinnebiotooppien hoitoa ja merkitystä ja niitetään sekä haravoidaan ketoniittyjä. Talkooruoka tarjotaan. Kysy yhteiskuljetusta Kuopiosta. Lisätiedot Erwin Woitsch, erwin@woitsch.com tai 040 8254 251. n Lepakkoretki Puijolle 21.8. klo 20.30– 23, oppaana Markus Johansson (säävaraus). Tutustumme lepakoiden salattuun elämään Puijon metsiin ja Konttilan niityille suuntautuvalla retkellä. Huonon sään sattuessa retken varapäivä on to 28.8. Retki alkaa Ylä-Antikkalan laavulta, osoitteesta Antikkalantie 71. n Suomen luonnon päivän laivaretki Luhastensaloon 30.8. klo 10–16. Risteilemme Jässi-laivalla Etelä-Kallavedellä Kansallisen kaupunkipuiston maisemissa. Omat eväät ja juotavaa kannattaa varata mukaan. Kokoontuminen Matkustajasatamassa, Makasiininkatu1. Ilmoittautuminen ma 11.8. klo 10 alkaen: kuntapalvelut.fi/kuopio. Valitse: luontoretket. Mukaan mahtuu 50 ensin ilmoittautunutta. Mukaan tulevat lapset voit ilmoittaa lisätietokentässä. Risteilystä peritään aikuisilta 10 € maksu käteisellä. Lisätiedot 044-7182143. Siilinjärven yhdistys n Kasviretki Paasisaloon ti 10.6. klo 17.30–20. Kokoontuminen: Paasisalon infotaululla klo 17.30. Retkellä tutustutaan alueen kasveihin. Tarjolla villiyrttimaistiaisia. Ohjaajana luontoja eräopas Tuija Myllynen. Retken kesto on kaksi ja puoli tuntia, retki on maksuton ja mukaan mahtuu 20 henkilöä. Ilmoittautumiset 2.6. mennessä: siilinjarvi@sll.fi. n Lähiluonnon antimet -retki Kuuslahteen ti 26.8 klo 17.30–20. Retkellä tutustutaan lähiluontoon ja sen antimiin, mm. kasveihin ja sieniin. Mukaan mahtuu 20 henkilöä. Ohjaajana luontoja eräopas Tuija Myllynen. Ilmoittautumiset 12.8. mennessä: siilinjarvi@sll.fi. Tervetuloa mukaan! ! Satakunnan piiri 044 021 1838, satakunta@sll.fi. Seuraa: sll.fi/satakunta, FB: SLLSatakunnanpiiri n Eurajoki –melontatapahtuma 24.5. Lue lisää: evsy.fi/uutiset/eurajoki-melonta-lahestyy Jokilaakson ympäristöyhdistys Villiyrttiretki Harjavallan Paratiisilehtoon la 7.6. klo 11.30–14.30. Retki on osa aikuisten ympäristöviikkoa: pori.fi/ aikuistenymparistoviikko. Lähtö yhteiskuljetuksella Luontotalo Arkin edestä (Pohjoispuisto 7). Kuljetus tarvittaessa (klo 11.15) Noormarkun urheilukentän P-alueelta, os. Finpyyntie 1. Auto pysähtyy tarvittaessa Ulvilan (11.40) ja Nakkilan (11.50) pikavuoropysäkeillä. Paluu samaa reittiä. Ilmoittaudu ja kerro, mistä tulet kyytiin. Lisätietoja:: Outi Aalto, p. 0447012504, outi.aalto@pori.fi. Ilmoittautumislinkki osoitteessa: pori.fi/ luontoretket. Porin yhdistys n Maksuttomat yhteisretket jatkuvat tiistaina 3.6. klo 18 Herrainpäivien luontopolulla. Yhteisretkistä tulossa tarkempaa tietoa yhdistyksen verkkoja Facebook-sivuille. Retkille ei tarvitse etukäteen ilmoittautua. Säävaraus. Lisätietoja: Elina Eskeli, 044 344 2334. Kesän yhteisretkipäivät ovat: ti 3.6 klo 18 Herrainpäivät, ti 19.8 klo 18 Ruskilankoski, Ulvila sekä ti 16.9. klo 18 Kirjurinluoto. Uudenmaan piiri 044 258 0598, ursula.immonen@sll.fi. Suojeluasiat: 045 114 0088, lauri.kajander@sll.fi. Seuraa: sll.fi/uusimaa, FB: SLLUP, sll.fi/uusimaa/tapahtumat n Uudenmaan piiri ja Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ovat mukana Maailma Kylässä -festareilla Suvilahdessa la–su 24.–25.5. Festareille on vapaa pääsy. Tervetuloa tutustumaan! Meidät löytää Kattilahallista. Etsimme myös vapaaehtoisia pisteellemme parin tunnin vuoroihin. Ilmoittaudu Helsyn Andersille osoitteeseen helsy@sll.fi, jos pääsisit pitämään pöytää. Helsingin luonnonsuojeluyhdistys n Langinkoski, Alvar Aallon Sunila ja Kotkan puistot 28.6. klo 8.30–20. Toteutamme pitkään toivotun Kotkan retken. Nouse linja-autoon ja nauti! Lähtö klo 8.30 Helsingin keskustasta. Katso tarkka ohjelma museomaksuineen verkkosivuilta: sll.fi/helsinki. Matkan hinta on jäsenille 40 euroa, muille 50 euroa. Lähetämme mukaan mahtuneille maksuohjeet. Ilmoittautuminen aukeaa to 22.5. klo 8 verkkosivuilla. Lisätietoja: Annemarje Salonen, annemarje. salonen@gmail.com. n Mielenkiintoinen Utön saari 13.8– 15.8. Helppo tapa kokea kaunis ja karu, idyllinen Utö: nouset linja-autoon ja nautit. Majoitus Utössä. Tämä Suomen eteläisin asuttu, omintakeinen saari tunnetaan muun muassa majakastaan, linnustostaan ja luotsitoiminnasta. Näemme opastetusti saaren maamerkin, majakan sekä rukoushuoneen. Majoitus on Utö Havshotellin pääja sivurakennuksissa. Hotellin ravintola toivoo ryhmäruokailuista ennakkoilmoitusta: tulemme siksi kysymään osallistujilta kiinnostusta ateriointiin. Matkan hinta jäsenille edullisempaa kuin muille. Hintahaarukka on 250–300 euroa. Toteutuminen edellyttää vähintään 30 osallistujaa, paikkoja on rajoitetusti. Ilmoittaudu verkossa: sll.fi/helsinki. Lisätietoja: Annemarje Salonen, 0500 415 528, annemarje.salonen@gmail.com ja Mirja Reijonen, 050 1420, reijonenmirja@gmail.com. Inkoon-Siuntion Ympäristöyhdistys n Yölaulajia kuuntelemassa 28.5. klo 20–22. Paikka ilmoitetaan myöhemmin. Lisätietoja: sll.fi/inkoo-siuntio ja pj Vappu Heikkinen, 050 589 1015 ja inkoo-siuntio@sll.fi Itä-Uudenmaan luonnonja ympäristönsuojeluyhdistys n IULY järjestää kesän aikana talkoita (mm. jättipalsamitalkoot 26.6. ja 24.7. Gammelbacka) ja mahdollisesti muitakin retkiä. Ota nettisivumme sll.fi/ita-uusimaa ja FB-sivut seurantaan! n IULY:n puheenjohtajana pitkään ansiokkaasti toiminut Jyrki Ikonen luovutti viestikapulan Manki Perukankaalle. Ikonen jatkaa yhdistyksen varapuheenjohtajana. Sihteeriksi valittiin Katja Päivärinta. IULY keskittyy toimintavuonna 2025 eniten Porvoonkorpeen. Keravan ympäristönsuojeluyhdistys n Lisätietoja: kerava@sll.fi, Keravan kaupungin tapahtumakalenteri, Keski-Uusimaa lehti, Facebook: Keravan ympäristönsuojeluyhdistys n Vieraslajitalkoot Keravalla (osin Tuusulassa). Poistetaan aggressiivisesti leviävää jättipalsamia ja muita vieraslajeja Keravalla sekä Tuusulassa joka keskiviikko klo 18–20. Kumisaappaat ja säänmukainen peittävä vaatetus ovat tarpeen heinikossa ja ojassa. Ota mukaan vesipullo. Säkin, hansikkaat ja pientä purtavaa saat paikan päältä. 21.5. Ylikeravantie-Kalevankatu, Kalevankatu 65 (kauppa), 28.5. Myrtinsuo, (Rykmentin alueen eteläpuolella) Tuusula, 4.6. Myrtinoja, Kulloontie 268 (bussipysäkki), Tuusula, 11.6. Levonmäen hulevesiallas, Valakkakujan lähellä nurmikenttä, 18.6. Neulaspuiston niitty, Kannistonkaarteen päädyn P-paikka, 25.6. Killan koulu, Sarvimäentie 35 (Nissinoja), 2.7. Kytömaantien ojat, Kytömaantie-Käkimäentien risteys (vanha urheilukenttä), 9.7. Jaakkolan pohjapatoalue, Jaakkolan viljelypalstojen P-paikka, (Talmantie 1), 16.7. Saviontaival, Saviontaival-Rahkapolku – risteys, 21.5. Ylikeravantie-Kalevankatu, 30.7. Myrtinoja, Tuusula, 6.8. Neulaspuiston niitty, Myrtinoja, 13.8. Killan koulu, Nissinoja, 20.8.Levonmäen hulevesiallas, 27.8. Kytömaantien ojat, 3.9. Jaakkolan pohjapatoalue, 10.9. ja 17.9. vielä avoimet kohteet n Roskatempaukset joka kuukauden 1. sunnuntai klo 12–13 eri puolilla Keravaa. Ota mukaan pihdit, jos sinulla on ne. 1.6. Savion Salavapuisto lähellä asemaa n Linturetki Koukkusuon altaalle to 29.5. Kokoontuminen Keinukallion yläparkkipaikalla (Keinukalliontie 42) klo 7 ja paluu samaan paikkaan klo 10:een mennessä. Retkellä havainnoidaan laululintuja ja altaalla vesilintuja. Retki on ilmainen, ei ennakkoilmoittautumista. Oppaana lintuharrastaja Pekka Hellström. n Päiväretki 5.8. Askaisten kartanoon, Askaisten kirkkoon, Naantalin Kultakantaan. Mahdollisuus vierailla myös Naantalissa. Opastukset kohteissa ja lounas Askaisten kartanon kesäkahvilassa. Lähtö Keravan aseman tilausajo bussipysäkiltä klo 7.30. Hinta 90 € / jäsen ja ei jäsen 120 €. Ilmoittautumiset sähköpostiin: kerava@sll.fi ja 040 7589 831. Lohjan Seudun Ympäristöyhdistys n Lempoonkorven lintuja luontokävely ke 21.5. klo 17–20. Hakin ja ympäristöyhdistyksen yhteisellä retkellä koetaan ja keskustellaan, miksi metsiä pitää arvostaa eikä hävittää. Kokoontuminen Lempolantien ja Saukkolantien risteyksessä, josta jatketaan kävellen. Voit jättää auton Lempolan pallokentän reunaan (Lempolantie). Polkupyörillä yhteislähtö klo 16.40 Moision päiväkodilta (Kurjenkatu 12–14). Mukaan kumisaappaat tai vedenpitävät jalkineet sekä omat eväät. Oppaana biologi, lintuharrastaja Aki Mettinen, p. 040 767 1681. n Villiyrttiretki Ojamolla ke 28.5. klo 17–20. Retkellä tutustutaan tavallisiin villiyrtteihin sekä niiden tunnistamiseen ja käyttöön. Ota keräämistä varten mukaan oma kori ja/tai paperipusseja. Maistiaisille ja yksittäisille näytteille käyvät hyvin kahvisuodatinpussit. Pitkälahkeiset housut ja hanskat ovat järkevä varustus ainakin nokkosista kiinnostuneille. Omat eväät mukaan. Kokoontuminen Rusthollinkadun ja Vähä-Ojamonkadun risteyksessä parkkipaikalla. Parkkitilaa myös Vähä-Ojamonkadun varrella. Oppaana villiyrttiharrastaja Karri Uusi-Äijö, p. 040 415 4485. n Porlan järviluontoseikkailu la 14.6. klo 10–14. Alueella on lapsille ja kaikenikäisille sopivia rastija toimintapisteitä, joilla tutustutaan muun muassa kasveihin, rapuihin, lintuihin ja vesieliöihin. Makkaranpaistoa. Reitille pääsee Lohjan Aurlahdesta Liessaarenkadun päästä. n Vieraslajitalkoot Virkkalan Tuusanrannassa ke 25.6. klo 17.30. Talkoissa kitketään haitallista vieraslajia jättipal? ? ? ?
30 LUONNONSUOJELIJA 2/2025 samia luonnonsuojelualueen reunamilta yhdessä kaupungin ympäristöyksikön kanssa. Kokoontuminen Pähkinäniemen parkkipaikalla (Pähkinäniemen puistotie). Mukaan kumisaappaat, työkäsineet ja säänmukaiset työvaatteet. Tarjolla talkooevästä. Lisätietoja Marja-Leena Nikander, p. 044 284 6550. n Vierailu Kilpiän tilalle ja Töllinkoskelle Pusulaan la 28.6. klo 10–12. Lähtö Lohjan kirkkokentältä (Sibeliuksenkatu) kimppakyydein klo 9.30, kokoontuminen tilalla klo 10 (Töllintie 270). Tilan viljelijät Iiris ja Tuomas Mattila kertovat ruoantuotannon ja metsänhoidon monimuotoisuustoimista. Havainnoidaan kasvustoja ja keskustellaan maatilan luonnonhoidosta. Lopuksi tutustutaan läheiseen ennallistettuun Töllinkoskeen. Tilalla myydään kahvia ja pullaa, Töllin myllyllä tölliläisiä viljatuotteita sekä naapureissa uutta perunaa ja munia. Ostokset käteisellä. Lisätietoja Marja-Leena Nikander, p. 044 284 6550. n Paloniemen niityn kunnostustalkoot ke 9.7. klo 17–20. Paloniemen niitty on uusi hieno hoitokohde alueella, jossa voi tutustua myös luontoja kulttuuripolkuun. Talkoissa saa opastusta, miten perustetaan pörriäisniitty ja kerrotaan Länsi-Uudenmaan luontohelmet -hankkeesta. Kokoontuminen Paloniemen luontopolun parkkipaikalla (Paloniementie 68). Tarjolla talkooevästä. Oppaana biologi Risto Murto, p. 044 201 6070. n Kokkilan kedon kunnostustalkoot ke 16.7. klo 17–20. Illan aikana yhdistyksen kummikedolla opastetaan, miten perustetaan luonnontilainen pörriäisniitty sekä kerrotaan Ketosirkka ja Länsi-Uudenmaan luontohelmet -hankkeista. Kokoontuminen Virkkalan pururadan parkkipaikalla Hankoniementien varressa, noin 1 km Virkkalan ristiltä Hyvinkäälle päin. Tarjolla talkooevästä. Oppaana biologi Risto Murto, p. 044 201 6070. n Elokuussa purokunnostustalkoot Asemanpellon purolla ja Munkkaanojalla. Yhteistyössä Virhon Helmi-hankkeen kanssa järjestettävien talkoiden tarkat ajankohdat ja paikat ilmoitetaan myöhemmin verkkosivuillamme ja paikallislehdissä. Mukaan saappaat ja työkäsineet. Lisätietoja Esa Lehtinen, p. 040 532 8830. Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistys n Sahajärven retki su 18.5. klo 11–14, lähtö parkkipaikalta Saittarontien päässä. Säänmukainen vaatetus ja eväät mukaan. Lisätiedot ja ilmoittautuminen 17.5. mennessä: 044 0621 940 / Satsa. n Roskatalkoot su 25.5. klo 14–17, lähtö Seurojentalon parkkipaikalta, Huvitie 3. n Vieraslajitalkoot 25.5. klo 18–20. Lisätietoja: sll.fi/mantsala n Vieraslajitalkoot ke 25.6. klo 18–20, paikka vahvistetaan. n Vieraslajitalkoot ti 8.7. klo 18–20, paikka vahvistetaan. n Sandberginpellon perinnebiotoopin talkoot la 9.8. klo 9–15. Talkoolaisille tarjolla lounas. Lisätiedot ja ilmoittautuminen viimeistään 2.8. Riitalle, p. 040 721 5615. Tervetuloa talkoilemaan! Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys n Yrttikasviretki. Lisätietoa: Retken luonteesta johtuen yksityiskohdista tiedotetaan tarkemmin noin viikkoa ennen retkeä yhdistyksen nettisivulla ja Facebookissa. Retken vetää keräilytuoteneuvoja Mikko Kalliokoski. n Liito-oravaja maisemaretki Riihimäen Parooninmäkeen ja Korttionmäkeen la 10.5. klo 10–n. 13. Paikka: lähtö Valio-Areenan pihasta Korttiontie 3, Riihimäki. Lisätiedot: Tutustutaan Riihimäellä yleiskaavatyössä löydettyyn uuteen liito-oravametsään, ihaillaan matkan varrella myös suoluontoa, Vantaanjokivartta ja kiivetään Korttionmäen näköalapaikalle. Juomatarjoilu. Tiedustelut: heikkonen.tarja@gmail. com. n Vahteriston juhlaretki la 24.5. klo 13. Paikka: lähtö Uhkolan kioskilta, Erkyläntie 47, Riihimäki. Lisätiedot: Tapahtuma on kaksiosainen: opastetulle luontoretkelle Riihimäen ensimmäiselle suojelualueelle vaelletaan osin jyrkkiäkin maastopolkuja ja luontopolkua pitkin Suonummen majalle. Suonummen majalla klo 15 nuotio ja pientä tarjoilua, lapsiperheille rastirata majan ympäristössä. Uutuutena klo 15 metsäjoogatuokio 10 ennakkoimoittautuneelle! Tiedustelut Mikko Kalliokoski mikko@3dpatina.fi n Yölaulajaretki helatorstaina 29.5. klo 22. Paikka: lähtö Herajoelta Parmalantie 91. Lisätiedot: Vetäjänä martti. rajamaki@gmail.com. Nautitaan lintujen yökonsertista! Sipoon Luonnonsuojelijat n Vieraslajitalkoot. Järjestämme vieraslajitalkoot kesäkuun alussa. Ilmoitamme tarkemman ajankohdan ja paikan lähempänä ajankohtaa. Tervetuloa mukaan! Lisätietoja: sipoo@sll.fi ja sll.fi/sipoo. Vantaan yhdistys n Jättipalsamitalkoita Vaaralassa. Vantaan yhdistys järjestää kesäkaudella seitsemät talkoot Itä-Vantaalla. Talkoot kestävät noin pari tuntia, mutta mukana voi olla juuri sen aikaa kuin ehtii tai jaksaa. Ota mukaan työkäsineet ja kumisaappaat (tai muut vettä kestävät jalkineet) sekä pukeudu säänmukaisesti. Pitkistä hihoista ja lahkeista on pusikossa hyötyä. Mukaan voi ottaa pienen välipalan ja juotavaa. Aloituspaikkana on Lähdepuistontien päässä oleva parkkipaikka. Talkoopäivät ja -ajat ovat: ti 27.5. klo 18–20, ti 3.6. klo 18–20, ma 9.6. klo 18–20, su 15.6. klo 16–18, to 26.6. klo 18–20, la 5.7. klo 14–16 ja su 13.7. klo 13–15. Lisätietoja: kakelasara@gmail.com. n Aistiretki metsään, Ojanko ke 21.5. klo 18–19.30. Tapaamispaikkana Kormuniitynpuiston matonpesupaikka, Vuorilehdonkuja 1a. Nautimme kiireettömästi metsässä olemisesta eri aistien avulla. Teemme myös pieniä aistitehtäviä. Liikumme metsässä hyvin rauhallisesti, mutta maasto voi olla paikoin haastavaa ja poistumme poluilta. Pukeudu säänmukaisesti. Voit ottaa mukaan vesipullon ja pientä purtavaa. Lisätietoja: kakelasara@gmail.com. n Jokipolkuvaellus Mätäojalla la 24.5. klo 10–16. Vaellamme Mätäojan lähteiltä Kaivokselasta Huopalahden rantaan asti! Reitin kokonaispituus on noin 15 km. Voit vaeltaa koko reitin tai osan siitä. Emme ohita välietappia ennen ilmoitettua kellonaikaa! AIKATAULU: Lähtö klo 10.00 Louhelan juna-asemalta (Uomatien alikulku), välietappi 1: Löydöspolun Mätäojan puoleinen pää klo 11.15, välietappi 2: Ojamäentien ja Malminkartanontien liikenneympyrä klo 11.45, välietappi 3: Vihdintien alikulku Kaupintien pohjoispuolella klo 13.45, välietappi 4: Pitäjänmäentien raidejokerin pysäkki (Talin siirtolapuutarha) klo 14.15. Lopetus n. klo 15.30–16.00 Pitäjänmäen juna-asema. Lisätietoja: minerva.schultz@gmail. com n Aistiretki metsään, Vaskivuori to 5.6. klo 18–19.30. Tapaamispaikka Löydöstien päässä oleva parkkipaikka, Löydöstie 4. Retkellä nautimme kiireettömästi metsässä olemisesta eri aistien avulla. Teemme myös pieniä aistitehtäviä. Lisätietoja: kakelasara@gmail.com. n Yölaulajat -linturetki ti 11.6. klo 20–23. Lähtöpaikka Pitkäjärven lintutorni, Uudenkyläntie 7. Tapaamme illansuussa Pitkäjärven lintutornilla, josta lähdemme liikkeelle ja kävelemme Hämeenkylän kartanon suuntaan. Retkellä kuuntelemme lintujen laulua ja opettelemme lintujen tunnistamista. Retki kestää 2–3 tuntia. Ilmoittaudu mukaan viimeistään 7.6. sähköpostilla jouni.lamminmaki@gmail.com. n Jättipalsamitalkoot Kuusijärvellä, to 17.6. klo 18–20. Tapaamispaikka Kuusijärven kahvion edessä, Kuusijärventie 3. Tule kitkemään haitallista puutarhakarkulaista jättipalsamia Kuusijärven metsiköstä! Tapaamme Kuusijärven kahvion edessä, josta lähdemme etenemään kitkentäkohteeseen. Maasto on kosteaa ja metsässä liikkuvat itikat ja punkit, joten varaudu pitkillä kumisaappailla ja pitkähihaisilla/-lahkeisilla vaatteilla sekä kitkemiseen soveltuvilla hansikkailla. Ota mukaan myös juotavaa. Talkoiden järjestäjä varaa mukaan pientä suolaista tauolle. Lisätietoja: satulaurila@outlook. com. n Ketotalkoot la 28.6. klo 10–13. Kokoontuminen kedonhoidon ilmoitustaululla Hommaksentien ja Hommaksenkujan risteyksessä. Kedolla tehdään kesän ensimmäinen niitto. Varustaudu työhansikkailla rakkojen välttämiseksi, säänmukaisella vaatetuksella ja tule hoitamaan ketoamme! Työvälineet tulevat yhdistyksen puolesta. Tarjolla on pientä evästä ja juotavaa, mutta voit toki ottaa mukaan omatkin eväät. Ainakin oma juomapullo voi olla tarpeen, jos tulee hikinen päivä. Lisätietoja: vesa.a. jarvinen@gmail.com. n Jättipalsamitalkoot Mätäojalla ke 2.7. klo 17.30–19. Kokoontuminen Löydöstien päässä. Ota mukaan työkäsineet ja kumisaappaat sekä pukeudu säänmukaisesti. Pitkistä hihoista ja lahkeista on pusikossa hyötyä. Mukaan voi ottaa pienen välipalan ja juotavaa. Lisätietoja: Kari Saari, henkselikukko@gmail.com n Jättipalsamitalkoot Varistossa to 3.7. klo 17.30–19. Kokoontuminen Hämeenkylän koulun edessä. Ota mukaan työkäsineet ja kumisaappaat sekä pukeudu säänmukaisesti. Pitkistä hihoista ja lahkeista on pusikossa hyötyä. Mukaan voi ottaa pienen välipalan ja juotavaa. Lisätietoja: Kari Saari, henkselikukko@ gmail.com n Mustikkaretki Sipoonkorpeen la 26.7. klo 10–13. Tapaamispaikka Kuusijärven kahvion edessä, Kuusijärventie 3. Tule mukaan poimimaan mustikoita Sipoonkorpeen! Mukaan tarvitset mustikoille soveltuvan astian ja retkievästä sekä metsässä samoiluun soveltuvat vaatteet ja jalkineet. Kuusijärven kahviolta kävellään Sipoonkorven puolelle Sudentassun sillan yli. Lisätietoja: satulaurila@ outlook.com. n Ketotalkoot la 9.8. klo 10–13. Kokoontuminen kedonhoidon ilmoitustaululla Hommaksentien ja Hommaksenkujan risteyksessä. Vuorossa on kedon toinen niitto. Varustaudu työhansikkailla rakkojen välttämiseksi, säänmukaisella vaatetuksella ja tule hoitamaan ketoamme! Työvälineet tulevat yhdistyksen puolesta. Tarjolla on pientä evästä ja juotavaa, mutta voit toki ottaa mukaan omatkin eväät. Ainakin oma juomapullo voi olla tarpeen, jos tulee hikinen päivä. Lisätietoja: vesa.a.jarvinen@gmail.com. Varsinais-Suomen piiri 040 3725 301, 02 2355 255, varsinais-suomi@sll.fi Seuraa: sll.fi/varsinais-suomi, FB: Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri, IG: @varsinaissuomi_SLL Hirvijokilaakson yhdistys n Lasten luontoleiri 2.6.–4.6. 3.–6.-luokkalaisille maalaismaisemassa. Ilmoittautuminen päättynyt, voit kysyä paikkoja: Maria Timonen, 040 7687 151, leirikoordinaattori.vasp@luontoliitto.fi Härkätien ympäristönsuojeluyhdistys n Linturetki Nautelankoskella 7.6. klo 6.30–9. Kumppani: Liedon museo. Oppaana SLL V-S piirin toiminnanjohTAPAHTUMAT
31 LUONNONSUOJELIJA 2/2025 taja Hannu Klemola. Lisätietoja: sll.fi/ harkatie. n Talkoita Nautelankoskella, Annantuvalla ja Marttilassa ke 2.7. klo 17–19. Hysy järjestää yhdessä Liedon museon kanssa koko perheen niittotalkoot Nautelankoskella. Tarjolla kahvit ja pientä syötävää. Lopuksi veteraanien saunalle ja uimamahdollisuus. Annantuvalla Kirkkotiellä on myös tulossa talkoita pihan ja rakennuksien parissa. Marttilassa järjestetään tilaisuuksia mm. Marttila-seuran, Koskelaisseuran ja Ollilan seudun Kylätoimikunnan kanssa. Lisätietoja: sll.fi/harkatie. Kaarinan luonnonsuojeluyhdistys n Perinnemaisematalkoita touko-kesäkuussa ja elo-syyskuussa yhdistyksen hoitamilla kohteilla Piikkiön Huttalanmäellä ja Kolamäellä. Talkoot yleensä maanantaisin klo 18 alkaen, säävarauksella. Tarkista aika ja paikka yhdistyksen Facebook-sivuilta. n Perinnemaisemanhoito jatkuu viikoittain, etenkin klo 16–18. Jatketaan Piikkiön Huttalanmäen, Kolamäen ja Mustismäen niittoa. Seuraa talkooilmoittelua sivulla facebook.com/Kaarinanluonnonsuojeluyhdistys. Lisätiedot: sihteeriltä kaarina@sll.fi. n Suomen luonnon päivänä 30.8. bussiretki Kaarinassa ja Piikkiössä huomionarvoisiin luontokohteisiin esim. Littoistenjärvellä ja Kuusiston saaressa. Hyvä mahdollisuus etenkin uusille kaarinalaisille tutustua kotikunnan luontoon ja myös muinaisuuskohteisiin. Oppaina Kaarinan luonnonsuojeluyhdistyksen jäseniä. Sopivassa kohdassa tarjoamme juotavaa ja pientä naposteltavaa. Kokoontuminen Kaarina-talon parkkipaikalla, Lautakunnankatu. Retken aloitus: klo 11. Retki päättyy: klo 14. Ilmoittautuminen viimeistään 22.8. sähköpostitse kaarina@sll.fi. Retkelle mahtuu mukaan 50 osallistujaa. Maksu 5 euroa Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille, 10 euroa ei-jäsenille. Lisätietoja retkestä: Tuuli Niemi, 044 500 5235 Mynämäenseudun luonnonsuojeluyhdistys n Linnunpönttöpaja Saaren kartanon avoimet ovet -tapahtumassa 24.5. klo 11–16. Tule mukaan tekemään uusia koteja pikkulinnuille! Paikan päällä on tarvikkeita ja työkaluja sekä kokeneita linnunpönttötuntijoita, jotka avustavat tarvittaessa rakentamispuuhissa. Osoite: Saaren rantatie 21, Hietamäki. Lisätietoja: Lisätietoja koko päivän ohjelmasta Saaren kartanon verkkosivuilta lähempänä tapahtumaa ja Vesa Raivo, 040 507 9210, vesa.raivo@dnainternet.net. Paimion seudun ympäristöyhdistys n Askalankosken lintukävely 24.5. klo 7–9, Askala, Paimio. Ilmoittautumiset Rauno Tuomikoskelle, p. 040 592 3908. n Askalan kesäkauden avajaiset 8.6. klo 12–15, Ketotalo, Askala, Paimio. Näyttelytilassa taiteilija Satu Variksen "Tussipiirroksia ja mustemaalauksia". Ketokahvila auki. n Perinteinen Ketoleiri 8.–13.7. Askala, Paimio. Heinätöitä ja riukuaidan tekoa. Leirikokki tekee ruoan, majoitus omissa teltoissa sekä rajallisesti sisätiloissa. Ilmoittautumiset/lisätiedot 4.7. mennessä: otsomatti@gmail.com, 0440 889 566. Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistys n Kevätretki Pähkinäisiin 25.5. Lähdemme aamulla Raision venesatamasta Aina-laivalla päiväretkelle ihailemaan merta ja Pähkinäisten saaren luontoa. Tiedot hinnasta ja tarkemmasta aikataulusta tarkentuvat, seuraathan tapahtumakalenteria ja lsy:n sosiaalista mediaa! Laivaan mahtuu kolmisenkymmentä retkeilijää. Tervetuloa! Lisätietoja: Marja Hietala, lsy@raisionjoki.fi ja sll.fi/ raisio. Ilmoittautuminen: lsy@raisionjoki.fi n Yölaulajaretki 3.6. Lähtö klo 21 Raisionlahden lintutornin parkkipaikalta polkupyörillä, suuntana Kukonpää ja Raisionlahti. n Taiteiden yö Raisiossa 11.6. Tapahtuma Friisilän pihassa ja luontoretkinäyttely Pajupillissä alkaen klo 17. Valokuvanäyttely luonnon taiteesta. n Jättipalsamitalkoita myöhemmin sovittuina ajankohtina. Mukaan voi ilmoittautua ja lisätietoa kysyä osoitteella lsy@raisionjoki.fi ja osallistua silloin, kun itselle sopii. Rauman seudun yhdistys n Retki Unajan lintutornille to 29.5. Kokoontuminen Kapasaarentie 65, Rauma, klo 12 (pyöräilijöiden yhteislähtö Savilanpuistosta klo 11). Tarkempi ohjelma ja lisätiedot päivittyvät SLL Rauman seutu ry:n sometileille ja nettisivuille lähempänä tapahtumaa. n Vieraslajitalkoot Meri-Raumassa ke 25.6. ja la 28.6. Aikataulu ja lisätiedot päivittyvät SLL Rauman seutu ry:n sometileille ja nettisivuille lähempänä tapahtumia. Salon seudun luonnonsuojeluyhdistys n Perinteinen lepakkoretki Salossa elokuussa. Ajankohta tarkentuu myöhemmin. Seuraa ilmoituksia kotisivuilla sll.fi/salo, www.facebook.com/ groups/SSLYJaljilla Turun luonnonsuojeluyhdistys n Roskatalkoot to 22.5. klo 17–19.30. Kohde: Akumentinpuisto. Katariinanlaakson luonnonsuojelualueen vieressä Uittamolla. Kokoontuminen: Katariinanlaakson p-paikka, Sigridinpolku 5. Torstaitalkoot-tapahtumasarjan talkoot jatkuvat kesä-elokuussa, joten seuraa tapahtumia sll.fi/turku Uudenkaupungin seudun ympäristöyhdistys n Opastettu yölaulajaretki Uudessakaupungissa ke 18.6. Lähtö Uudenkaupungin jäähallin P-alueelta klo 20. Kesto 3 t. Oppaana lintumies Antti Karlin. n Laukkaneilikkatalkoot Lokalahdella Hermansaaren niityllä ke 20.8 alkaen klo 17.30. Kahvitarjoilu. Työvälineitä on talkoolaisille. n Opastettu lepakkoretki Uudessakaupungissa pe 30.8. Kokoontuminen Uudenkaupungin vanhan kirkon P-alueella klo 21. Kesto 2–3 t. Oppaana lepakkoasiantuntija Kirsi Ukkola. Osanottajille jaetaan lepakkotietomateriaalia. Luontoliitto Luontoliiton Uudenmaan piiri n Taaperotreffit Alppiruusupuistossa 22.5. klo 10–12. Kevään viimeiset taaperotreffit n. – 5-vuotiaille vanhempineen. Tapaaminen Huopalahden juna-asemalla klo 10. Lisätietoja luppi.fi/tapahtumat n Vesiötökkäretki Lohjan Porlaan 29.5. Tutustutaan vesihyönteisiin ja muihin eläimiin haavien ja seulojen avulla. Tapaaminen Porlan rannassa, Liessaarenkadun päässä klo 11. Ilmoittautumiset lup@luontoliitto.fi. n Ennallistamisleirien ohjaajakurssi Getskärin saarella 9.–13.6. Opitaan perinnebiotooppien ennallistamistalkoiden ja -leirien ohjaamiseen tarvittavia taitoja. Lisätietoja luppi.fi/tapahtumat n Kesän 2025 Leirit. Vielä ehdit ilmoittautua leirillemme! Luvassa on tuttuun tapaan mm. lasten yöja päiväleirejä sekä nuorten yöleirejä Espoossa ja Hangon Bengtsårissa. Luppi.fi/leirit. n Lehden paras juttu? Äänestä tämän lehden parasta juttua osoitteessa sll.fi/parasjuttu Voit lähettää vastauksesi myös postikortilla osoitteeseen: Luonnonsuojelija-lehti / Luonnonsuojeluliitto, Itälahdenkatu 22 b A, 00210 Helsinki. Muista merkitä korttiin nimesi ja postiosoitteesi. Va s ta n n eid en kes k e n a rv ot aan No r p p a t -p a i t a ( arv o 3 5 , 9 0€)
32 LUONNONSUOJELIJA 2/2025 EKOELÄMÄÄ 5 vinkkiä KIINNOSTAISIKO LAMMASPAIMENLOMA PERINNEMAISEMISSA lähellä Kolin ikonisia näkymiä vai kenties yöpyminen 1800-luvun torpassa luonnonhelmassa, mutta kuitenkin pääkaupunkisedulla? Vai olisiko sinun juttusi yksinkertainen Nolla-mökki, jossa primitiivisyys yhdistyy luksukseen? Luonnonsuojeluliitolla ja sen yhdistyksillä sekä yhteistyökumppaneilla on laaja verkosto mitä erilaisimpia majoituspaikkoja, joissa liiton ja sen yhdistysten jäsenet voivat virkistäytyä ja viettää aikaa luonnossa. Ota kaikki irti jäseneduista ja nauti Suomen suvesta! 1. Lammaspaimenloma vaaramaisemissa Jos Suomi-nostalgia saa sydämesi sykkimään, voi maatilamatkailu olla sinua varten. Heinäveden Vihtarissa sijaitseva Pirteän Pässin tila järjestää lammaspaimenlomia idyllisellä perinnemaisema-alueella. Tilaa ympäröivät luonnonsuojelualueet ja jatkuvan kasvatuksen metsänhoidon mallimetsä. Luontomatkailu Pohjois-Karjalan vaara-alueella tarjoaa lampaiden lisäksi metsäretkiä, luontopolun ja lintutornin. Tilaa hoidetaan Ilmari Räsäsen testamentissaan antamien ohjeiden mukaan. Lue lisää: pirteapassi.fi 2. Mökkisaari luonnonsuojelualueella Vuohisaari on Luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piirin perinnöksi saama saari, jolla on vanha, vaatimaton, mutta tunnelmallinen mökki, sauna ja muutamia piharakennuksia. Aili Kyllikki Jalavan (1910– 1991) viimeinen tahto oli, että Vilppulan Vuohisaari ja viereinen Kuoreveden Kotiranta -tilat tulevat pirkanmaalaiselle luontoväelle ja että saari säilyy mahdollisimman luonnontilaisena. Nyttemmin se onkin suojeltu lakisääteisenä luonnonsuojelualueena, samoin kuin mantereen puoleinen Kotiranta. Pirkanmaan piiri vuokraa Vuohisaarta Suomen luonnonsuojeluliiton ja Luontoliiton jäsenille. Lue lisää: sll.fi/pirkanmaa/vuokraa-mokki 3. Lintuparatiisi Vesijärven rannalla Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri hallinnoi Kylmäpohjan mökkiä, joka sijaitsee Hollolan Vesijärven länsirannalla. Mökki sijaitsee vuonna 2019 perustetulla Karrinmetsän luonnonsuojelualueella, jonka Karri Asko testamenttasi Suomen Luonnonsuojeluliitolle. Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiirin paikallisten luontoyhdistysten jäsenet ja alueen lintutieteellisten yhdistysten jäsenet voivat vuokrata Kylmäpohjan mökkiä omaan käyttöön. Lue lisää: www.sll.fi/etela-hame/toiminta/kylmapohja 4. Yö huvilassa meren rannalla Luonnonsuojeluliiton Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen jäsenillä on maksutta käytössään vanha 1800-luvun puuhuvila – Torppa – luonnonkauniissa Talosaaressa Östersundomissa meren rannalla. Siellä järjestetään talkoita ja luontotapahtumia, kuten pöllö-, lepakkoja hyönteisretkiä ja Suomen luonnon päivänä Nuku yö ulkona -tapahtuma. Torppa on myös vuokrattavissa yksityis-, yhdistysja yritystilaisuuksiin. Lue lisää: sll.fi/helsinki/tule-mukaan/torpalle 5. Minimalistista luksusta luonnossa Ympäristöystävälliset Nolla-mökit antavat mahdollisuuden vierailla ainutlaatuisissa paikoissa luonnon keskellä. Suomessa yöpyminen luonnon helmassa, mutta kaupungista helposti saavutettavasti on mahdollista Espoossa, Helsingissä, Tampereella ja Akaalla. Jokaisen Nollan sijainti on tarkkaan valittu. Vierailijoita kannustetaan ottamaan mukaan niin vähän tavaraa kuin mahdollista ja viemään kaiken mukanaan kotiin palatessaan. Retkien yhteydessä syntyneet jätteet kierrätetään ja jokaisesta majoittumisesta lahjoitetaan viisi euroa Suomen luonnonsuojeluliitolle. nollacabins.com KOONNUT JENNI HAMARA Viisi kesälomavinkkiä Luonnonsuojeluliiton jäsenille KU VA ME RJ A PA AK KA NE N Jaana ja Risto Sulkava hoitavat alunperin Luonnonsuojeluliitolle testamentattua luonnonsuojelun mallitilaa Heinäveden Vihtarissa. Muista myös 10 % alennus Suomen Hostellijärjestön verkoston hostelleissa Suomessa ja 13% alennus GreenStar Hotelleissa Luonnonsuojeluliiton jäsenille! Lue lisää: sll.fi/liity
33 LUONNONSUOJELIJA 2/2025 Lieneekö Hailuoto ainoa kunta Suomessa, joka on kokonaisuudessaan nimetty kansallismaisemaksi? Kevätpäiväntasauksen aikaan jäälakeutta katsellessa alan ajatella heinäkuista päivää Potinlahdella. Seison laiturilla yksin, on keskipäivä, kesä, taivas lasia, meri aava ja äänetön Heinäkuu pudottanut helteen veden pintaan, ilma on ainetta, se väreilee Olen polkenut kotoa kuusi kilometriä kapeaa kylätietä lauttarantaa kohti. Autojono suhahtaa ohi. Mietin muutosta, jonka kohina voimistuu. Siirtymäriitti saaren maailmaan, lauttayhteys, jää historiaan. Kuulen kolkkeen ja koputuksen, rekkarallin, kun valtavat sorakuormat kipataan mereen. Pengertie ja vettä pilkkovat kaksi siltaa, terästä ja betonia, rakentumassa jo. Autostrada autoille ja ihmisille, meille kiireisille, pikatie mantereelta saareen, saaresta pois. Kehitys kehittyy, sanoo ihminen. Kiire on ajan kuva. Kiire mihin? Mitä luonto sanoo? Mitä vesi? Mitä meren elävät, kasvit ja kalat, kaikki pienet elolliset? Mitä merivirrat, mitä tuulet, joiden voimakkuus on alati kasvamassa? Mitä yhä nopeammat säätilan vaihtelut? Mitä sanoo jää? Mitä saaren hiekka, karu kasvualusta kaikessa hauraudessaan? Mikä muuttuu? Paju tuupertunut kivikkoon, matara hiekan syliin Polunlaita kannaksella veden yli täynnä linnun askellusta Lepään laiturilla. Uitan varpaita vedessä. Olen. Yksinäinen pääsky piirtää rataa taivaan aavaan. Kalaparvi välähtää auringonkilossa, katoaa. Sorsaäiti saattelee lastaan ruovikon suojaan, äännähtää. Niemen nokassa, katseen kantaman päässä, seisovat lehmät kuin muinainen terrakotta-armeija, polviaan myöten vedessä. Ryti kahahtaa, horisontti kaartuu, ottaa syliin. Potinlahti on runo. TEKSTI PIRKKO LASTIKKA Muutoksen ääniä Potinlahdella LEMPIPAIKKA Kirjoittaja on Luonnonsuojeluliiton hopeamerkillä palkittu Hailuodon yhdistyksen aktiivi. KUVA ESKO PITKÄNEN
34 LUONNONSUOJELIJA 2/2025 MI IA PIE TIL ÄIN EN TIESITKÖ? Uusniittyjä hävinneiden tilalle Perinteisen maatalouden myötä syntyneistä niityistä, kedoista ja hakamaista on hävinnyt jo 90 prosenttia 1960-luvun jälkeen. Siitä kärsivät pölyttäjät. Niitä on kuitenkin helppo auttaa perustamalla uusniittyjä teiden varsille, puistoihin ja pihoille. Yksinkertaisinta on jättää osa nurmesta ajamatta ja vaalia sinne kasvavia luonnonkukkia. Pihat kytkevät pölyttäjien luontaisia elinympäristöjä, kuten niittyjä ja ketoja, toisiinsa luoden niin sanottuja pölyttäjäpolkuja. 90% niityistä ja kedoista kadonnut KU VA TIT TA VIK ST ED T HUDIT JA OSUMAT Leikattu nurmikko on yhtä monimuotoinen kuin vihreä asfaltti. ESPOON VIHERTUOTANTOPÄÄLLIKKÖ ANNE MANNERMAA, HS 4.5.2025 Ilmastonmuutos tuo meille yhden riippuvuuden lisää: sen nimi on ruoka. JOHANNES ROVIOMAA, ARKTISEN KESKUKSEN VIERAILEVA TUTKIJA YLE, 29.4.2025 Jos mielii kuulla linnunlaulua elokuun illassa, on parempi jättää metsässä alkukesän munakokkelit tekemättä. -JULIA THURÉN, VAPAA TOIMITTAJA, YRITTÄJÄ, TIETOKIRJAILIJA YLE 10.4.2025
35 LUONNONSUOJELIJA 2/2025 Pölyttäjäkasviaiheiset tuotteet alk. 7,90 € Sisältää alv 25,5% Muista 10?% jäsenalennus! KU VA LU O NT O KA UP PA Luontokaupan valikoima on täydentynyt tuotteilla, joiden pääosassa kukkivat pölyttäjäystävälliset kasvit. Tuotesarjassa Milja Laineen kauniit kuvitukset yhdistyvät viestiin monimuotoisen luonnon tärkeydestä. Sarjasta löydät kotimaiset vaihtoehdot itselle tai lahjoiksi kesän juhliin. Tutustu koko valikoimaan: luontokauppa.fi
IRTONUMERO 5?€ Luonnonsuojeluliiton kannatusyritykset tukevat ainutlaatuisen suomalaisen luonnon suojelua. Yhdessä torjumme luontokatoa ja ilmastonmuutosta sekä vaalimme lähiluontoa. Lisätietoja: Raija Savikko yritysyhteistyöpäällikkö raija.savikko@sll.fi 044 793 7895 sll.fi/kannatusyritys Brainflight Oy Break Sokos Hotel Levi Certia Oy Colerus Oy data&mie Oy Eläinklinikka Norppa Espina Oy Foto Fennica Oy GreenBuild Oy GreenStar Hotels Oy Gronlund Palvelut Oy Hagson Provitek Oy Joog it Oy kannettavatietokone.fi KH-Partio Oy KO-KO-A tuotteet Oy Korkeasti koulutettujen työttömyyskassa KOKO Kotka Maretarium Oy LSS Long Special Services Ltd. Oy Lucky Bird Bikes Mainostalo Mainospuu Oy Meribottles More Joy Oy Murrosmedia NorppaArt OAC Finland Oy Omase Original Sokos Hotel Arina Painava sana Oy Palokan apteekki Pihailo Oy Pure Waste Textiles Oy Raisionkaaren Teollisuuspuisto Oy Routa Norppa Infotech Oy Seravo Skarppi Kirjoituspalvelut Stella Maria Oy Suomen Kirjailijaliitto r.y. Suomen Liikuntasalihuolto Oy Talo Events Oy Telemast Nordic Oy Termex-Eriste Oy TST-Partner Oy/TST-Tarkastus Tuija Brilli tmi Uniresta Oy Untuvikkopuoti Oy Vallilan Heili Viher-Arkki WL-Done Oy LIITY JOUKKOON LÄMMIN KIITOS TUESTANNE!