LEPUSKI LEPUSKI vuotta Paikallisia uutisia jo 3/2018 • 23.5.2018 • Suur-Leppävaara Telinetaiturit muuttaneet Kiloon Katoavatko viljelypalstat? Marketanpuisto on puutarhaihmisten ideapankki RAVINTOLA HARAKANPESÄ Ravintola Albergan kupeessa Ravintola HarakanPesä Leipurinkuja 2 Leppävaara Puh. 09-5123 600 www.ravintolaalberga.? Sijaitsee viehättävä ja kodikas Ravintola HarakanPesä ruokaja viihtymisravintola. Ruokalistaltamme löytyy Tuoretta kalaa Raikkaita salaatteja Maukkaita pasta-annoksia ja Tuhteja pihvejä. Oluen kyytipojaksi listallamme myös pikkulämpimiä. Poikkea HarakanPesään tai viihdy vähän pidempäänkin! Sinulle, joka arvostat hyvää ruokaa, nopeutta ja edullisuutta on HarakanPesä oikea osoite. Jos taas illalla tulee nälkä (isompikin) tai suuta kuivaa, on HarakanPesä bistroa parhaimmillaan. Pesästä löydät myös pikkupurtavaa, laajan olutvalikoiman, A-oikeudet sekä erilaista tekemistä sitä haluaville. www.ravintolaalberga.fi www.ravintolabase.fi Tavataan HarakanPesän ja Basen terasseilla! Tule tutustumaan HarakanPesän uusittuun terassiin! Olutvalikoimamme on hyvin kattava ja vilvoittavia juomia on tarjolla runsaasti! 25 € 40 € Sis. pesu, leikkaus ja föönaus Sis. pesu, leikkaus ja muotoilu Hiustenleikkaus Parturityö ETU KUP ON KI Tällä kupongilla 9.6.2018 saakka vain Leppävaaran toimipisteessä. Tällä kupongilla 9.6.2018 saakka vain Leppävaaran toimipisteessä. ETU KUP ON KI Kauppakeskus Galleria, Leppävaara Konstaapelinkatu 4, 02650 Espoo • P. (09) 541 5049 Espoo Leppävaara • 133 mukavaa huonetta • Ystävällisin henkilökunta • Yhteiset keittiöt ja oleskelutilat www.forenom.com Forenomilta myös asunnot putkiremontin ajaksi! Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani Lasitustyöt • Autolasipalvelu Turuntie 2, Pitäjänmäki 09 560 7740 09 560 7740 •Mukavan kokoinen päiväkoti! •Päiväkodissamme toimii Englannin kerho! •ILO TYÖSSÄ ON VOIMAVARAMME! TERVETULOA YKSITYISEEN RUUSUN PÄIVÄKOTIIN Espoon Leppävaaraan! Leikki, luovuus, ilo, turvalliset ja pysyvät ihmissuhteet, HYVÄ PÄIVÄKOTIPÄIVÄ! Toiminta-ajatuksenamme on tarjota lapselle turvallinen hoitopaikka, jossa on pysyvät ja lämpimät ihmissuhteet! Liikunta, leikki ja ulkoilu on meille erityisen tärkeää!! TERVETULOA TUTUSTUMAAN! Haku osoitteessa: www.ruusunpaivakotioy.fi Tiedustelut: Anne Riihimäki, 050 4056054 ruusu.vaakuna@kolumbus.fi Ruusun päiväkoti Huvilinnanaukio 8, 02600 Espoo Seuraava Lepuski 29.8.
2 LEPUSKI Tänä keväänä on muistettu monin tavoin sisällissodan traagisia tapahtumia sata vuotta sitten. On ollut hienoa huomata, miten paljon aiemmin vaietut asiat kiinnostavat tämän päivän Leppävaarassa. Mutta onhan täällä jäljellä monia paikkoja, joiden kautta tapahtumat avautuvat poikkeuksellisen elävästi. Ja mikä parasta, pitkään peitellyistä tapahtumista on alettu puhua avoimesti ja molempia osapuolia ymmärtävästi. Leppävaara on ollut sisällissodan tapahtumien kannalta keskeinen paikka. Hangosta Helsinkiin marssivat saksalaiset joukot kulkivat tätä kautta vapauttamaan punaisten hallussa olevaa pääkaupunkia. Täällä käytiin 11.4.1918 Leppävaaran taistelu punaisten ja saksalaisten kesken. Leppävaara-seura on ollut monella tapaa aktiivinen muistovuoden järjestelyissä. Jo ennen kuluvaa muistovuotta on seuran kansalaismuistipiirissä pidetty sisällissodan teemoja esillä monesta näkökulmasta. Samalla on kuultu monia paikallisia tarinoita ja kohtaloita. Aikalaisten kokemukset ovat avautuneet myös 1980-luvulla tehdyistä haastatteluista, joita seura on digitoinut talteen vanhoilta c-kaseteilta. Yksi sisällissodan näyttämöistä on ollut 110-vuotias Thorstorp, Hembygdens Vänner i Albergan (HVA) ylläpitämä nuorisoseurantalo. Vanhan maantien varressa Gransin kestikievarin vieressä sijaitseva seurantalo oli huhtikuun alussa 1918 otettu Albergan punakaartin haltuun esikuntataloksi. Punakaartilaiset olivat myös miehittäneet talon ympärillä olevat vallihaudat. Niinpä Kilon suunnasta tulleet saksalaisten tiedustelijat saivat taistelupäivän aamuna vastaansa kuulasateen, punaisten puolustaessa asemiaan. Thorstorp olikin luonteva paikka järjestää Leppävaaran taistelujen muistoseminaari, joka oli osa Espoon kaupunginmuseon sisällissotanäyttelyä ”Särkynyt elämä”. Se on esillä Weegee-talolla Tapiolassa. Seminaarin suosio yllätti järjestäjät täysin. Paikalle saapui niin paljon väkeä, että kaikki halukkaat Sisällissodan tapahtumat koskettavat eivät mahtuneet sisään ja istumapaikat loppuivat heti kättelyssä. Niinpä museo on päättänyt uusia tilaisuuden vielä syksyllä. Seminaarissa kuultiin kolme hienoa esitelmää. Professori Seppo Hentilä kertoi saksalaisesta Suomesta ja Konsta Nikkanen esitteli Leppävaaran taistelujen kulun tunti tunnilta havainnollisten karttojen kera. Tapahtumien taustaksi Markku Salmi Leppävaara-seurasta kertoi siitä, millaista elämä ja olosuhteet olivat viime vuosisadan vaihteen Albergassa. Esitysten materiaaliin voi tutustua Leppävaara-seuran kotisivuilta. Seminaari pidettiin Leppävaaran taistelun vuosipäivänä 11.4.2018. Vuosipäivänä muistettiin myös Leppävaaran taisteluissa kaatuneita. Vapaussodan muistoyhdistys laski seppeleensä saksalaisen sotilaan haudalle Muistokujalla. Leppävaaraseura oli mukana tilaisuudessa. Ensimmäistä kertaa järjestettiin pienimuotoinen tilaisuus myös punaisten muistolle Vallikalliossa sijaitsevassa Ajurinpuistossa. Kukkatervehdykset esittivät Leppävaaran työväenyhdistys, Leppävaara-seura ja yksityiset henkilöt. Kulttuuriteko on myös ollut koota yhdessä Espoon kaupunginmuseon kanssa historiakävelyreitit, jota kulkemalla voi eläytyä Leppävaaran taistelujen tapahtumiin niiden aidoilla paikoilla. Historiakävelyjä on jo ehditty pitää muutamia kertoja ja niiden suosio on ollut valtaisaa. Vaikka ensimmäisellä kävelyretkellä ilma oli tihkusateinen ja kolea, mukaan lähti pitkälle yli sata kävelijää, jotka jaksoivat kulkea parituntisen reitin loppuun asti. Syksyksi on vielä luvassa pari retkeä lisää, joten ei huolta, jos ei vielä ole ehtinyt mukaan retkille. Arja Salmi arja.salmi(at)lepuski.fi Pääkirjoitus 23.5.2018 Espoon telinetaitureiden kesäleirit 2018 espoontelinetaiturit.fi SEURAN LAJITARJONNASSA MM.: Perhevoimistelu • Tyttöjen telinevoimistelu • • Poikien telinevoimistelu • trampoliinivoimistelu • Akrobatiavoimistelu • TeamGym • Parkour • • Freegym • Voimistelun alkeet • Aikuisten voimistelu • Voimistelu oheislajina M ilj A R T Tutustu ryhmiin ja ilmoittaudu mukaan! Taitoa oppia yhdessä tekemisen iloa! Espoon Telinetaiturit järjestää liikuntaleirejä 7–12-vuotiaille tytöille ja pojille Mankkaan salilla, Kilon koululla ja Tuulimäessä. Monipuolista liikuntaa, ulkoilua ja retkiä joka viikko. Leirit sopivat mainiosti kaikille lapsille eikä aikaisempaa voimistelutaustaa tarvita. Tervetuloa mukaan kesäleirille, joka on täynnä vauhtia, uuden oppimista ja iloa! Ilmoittaudu heti mukaan: www.espoontelinetaiturit.fi/kesaleirit-2018 TUULIMÄKI myös teemaleirit parkour akrobatia MANKKAA myös teemaleirit trampoliini TeamGym KILON KOULU ”Ilman tukea tähän en olisi töihin päässyt”, sanoi työttömänä pitkään ollut asiakas Tarja Miettiselle, joka toimii yrityskoordinaattorina Espoon työllisyyspalveluissa. Useampi kuin kaksi kolmesta (75 %) työtä vailla olleesta on tänä vuonna työllistynyt Headhunt -suorarekrypalvelun avulla. Lisäksi Työllisyyden palvelualueella työskentelevät yrityskoordinaattorit tarjoavat muun muassa henkilökohtaista ohjausta, joka myös on tuottanut hyviä tuloksia. Työtöntä ei ohjata enää luukulta toiselle, vaan eri toimijat Espoossa täsmätyövoimapalvelut tehoavat tekevät hänen puolestaan yhteistyötä. Miettinen muistuttaa, että työnhakeminen, työhön valmentavalle polulle tai ehdotettujen terveyspalvelujen käyttäminen jää jokaisen omalle vastuulle. ”Ideana on, ettei ketään jätetä yksin, vaan häntä tuetaan ja kannustetaan.” Sellon kirjastossa kerran kuukaudessa pidettävässä HeadHuntissa työtä vailla olevat hakevat työpaikkaa itselleen. Jokaisessa tapahtumassa pari yritystä esittelee itsensä. Esimerkiksi toukokuussa taksialan yritys kertoi, miten Leppävaara-seuran kaikille avoimet kirpparit kutsuvat myymään ja ostamaan! Kirppiskausi avattiin Läkkitorilla viime viikolla aurinkoisissa tunnelmissa. Paikalla oli pitkälle yli 100 myyjää. Seura järjestää kirppiksiä vuorotellen Läkkitorilla ja Alberganespan puistossa. Kirppispäivät ovat lauantaisin kello 10-14. Espan ekat Puistokirppikset pidetään 26. toukokuuta. Sitä seuraavat kirpparipaikat ja -päivät ovat: Läkkitori 30.kesäkuuta, Alberganespa 18. elokuuta ja kausi päättyy Läkkitorilla (sään salliessa) 29. syyskuuta. Paikat ovat maksuttomia. Lisäohjeet lepuski.fi-sivustolla ja facebookissa.
Paikallinen liikenneasemasi Neste Nihtisilta tarjoaa Neste Nihtisilta Nihtisillankuja 2, 02630 Espoo Puh. 010 321 5252 Ark. 6.30-20, la 9-21, su 10-18 10 € (norm. 17,50) PehmoharjaSeuraa meitä Facebookissa niin pysyt ajan tasalla myös muista eduistamme ja tarjouksistamme. Tällä kupongilla Tällä kupongilla pesu Tarjous voimassa 4 .6.–17.6.2018 Neste Nihtisilta Espoo Tarjous voimassa 4 .6.–17.6.2018 Neste Nihtisilta Espoo Normaali kahvi veloituksetta € (norm. 1,90) jonottamatta nopein facebook.com/nestenihtisilta • yritysten perustaminen • kaikki taloushallintopalvelut • sähköinen laskutuspalvelu • palkkahallinto • verotuspalvelut Taloushallinnon asiantuntijayritys palveluksessasi Puh. 09-541 7275 • www.leppavaaranlaskenta.fi Lars Sonckin kaari 14, 02600 ESPOO Suur-Leppävaara näkyy vuodenvaihteen väestötilastoissa runsaan 68 500 ihmisen kotipaikkana. Se on enemmän väkeä kuin Hämeenlinnassa tai Vaasassa. Seuraavaksi ohitetaan Lappeenranta ja Joensuu, sillä kaupungin uusimman ennusteen mukaan kymmenen vuoden päästä Suur-Leppävaarassa asuu jo lähes 80 000 asukasta. Alueen ytimessä KantaLeppävaarassa asuu nyt 31 200 ihmistä ja ennuste vuodelle 2027 on 38 000. Tämäkin on jo keskisuuren suomalaisen kaupungin väkimäärä. Suur-Leppävaaran kasvulukemat jäivät viime vuonna maltillisiksi: lisäystä edelliseen vuoteen oli vain 600 asukasta, josta Kanta-Leppävaaran osuus oli noin 500 asukasta. Vastaavat luvut vuonna 2016 olivat melkein kaksi kertaa suuremmat. Espoon kasvun painopiste siirtyi viime vuonna selvästi muille alueille, metron varteen ja Kauklahteen. Valtaosan väestökasvusta tulee vieraskielisen väestön kasvusta. Koko Espoon väestömäärä lisääntyi viime vuonna lähes 4500 asukkaalla. Näillä lukemilla se oli Järvenpään ja Vantaan jälkeen koko maan kolmanneksi nopeimmin kasvanut kaupunki. Vieraskielisten määrä kasvaa Vieraskielisten määrä kasvaa koko pääkaupunkiseudulla nopeasti. Espoossa muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien osuus on nyt 16,0%, mikä on korkeampi luku kuin Helsingissä, 14,7%. Vantaalla vieraskielisten osuus Vuosi 2017 oli maltillisen kasvun vuosi Leppävaarassa on seudun korkein, 16,6 %. Suur-Leppävaarassa muunkielisten osuus on samaa luokka kuin Espoossa keskimäärin. Suur-Leppävaarassa asuu nyt reilut 11 500 vieraskielistä ja heistä noin puolet asuu KantaLeppävaarassa. Kymmenessä vuodessa vieraskielisten määrä on kolminkertaistunut ja osuuden arvioidaan edelleen kasvavan. Vuonna 2017 vieraskielisten määrä kasvoi suuralueella 610 hengellä, josta puolet oli Kanta-Leppävaarassa. Vieraskielisten osuuksissa suuralueen eri osissa on hyvin suurta alueellista vaihtelua. Perkkaalla ja Kilossa osuudet ovat korkeimmillaan 28-29 prosenttia väestöstä. Karakalliossa ja Leppävaaran ydinosissa asuvista noin joka viides on muunkielisiä. Sen sijaan pientaloalueilla osuudet jäävät alle viiden prosentin. Kasvavat ja taantuvat alueet Uusmäen ja Painiityn alueet ovat monena vuonna pitäneet Leppävaaran kasvutilastojen ykkössijaa ja niin on nytkin. Näillä kulmilla asuu nyt yli 2200 asukasta ja vuoden 2017 kasvuksi kirjattiin 10 prosenttia. Mäkkylän ja Kuninkaisten seudulla päästiin myös hulppeaan kuuden prosentin kasvuvauhtiin. Muilla alueilla, kuten Etelä-Leppävaarassa, Lintumetsässä, Jupperissa, Sepänkylässa ja Rastaalassa kasvuluvut olivat pieniä. Sen sijaan useilla alueella väestö väheni tai määrä pysyi ennallaan vuoden 2017 aikana. Eniten väkeä menetti Lippajärvi, yhteensä 72 asukasta. Myös Lintulaaksossa, Perkkaalla, Viherlaaksossa ja Lintukorvessa tilastot osoittavat pientä miinusmerkkistä väestökehitystä. Pohjois-Leppävaarassa, Nuijalassa, Lähderannassa ja Karakalliossa puolestaan pysyttiin väkimäärissä edellisvuoden lukemissa. Teksti ja piirros: Arja Salmi Kilo-Kuninkainen 22 % Pohjois-Leppävaara 13 % Etelä-Leppävaara 12 % Lintuvaara-Uusmäki 12 % Karakallio 10 % Perkkaa 9 % ViherlaaksoLippajärvi 9 % Laaksolahti-JupperiLähderanta 6 % Mäkkylä 6 % Sepänkylä 1 % Suur-Leppävaarassa asuvista joka kuudes puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia ja yhteensä muunkielisiä oli viime vuoden vaihteessa 11 517 asukasta. Kaavio osoittaa heidän asuinpaikkojen jakautuman suuralueella. Lähde Aluesarja.fi -tietokanta. Espoossa täsmätyövoimapalvelut tehoavat Tilastot osoittivat Perkkaalla viime vuonna lievää väkimäärän vähenemistä, mutta lähivuosina alueen asukasluku lähes tuplaantuu rakenteilla olevan Vermonniityn alueen valmistumisen myötä. Ensimmäiset asukkaat muuttavat alueelle jo tänä vuonna. Kuva: Pauli Noronen PINNAT UUSIKSI Kyttäläntie 6 • 00390 • HELSINKI www.hmtm.? • ma–pe 7–17 Helsingin Mattotyö ja myynti Oy www.varisilma.fi lattiapäällysteet, maalit sisäja ulko, Borås tapetit toimitusmyyntinä Thorstorpissa 11.4.2018 järjestetyn Leppävaaran taistelun muistoseminaarin kaikki kolme alustusta ovat nyt luettavissa Leppävaara-seuran kotisivuilla, alustukset löytyvät kolmesta ylimmästä linkkistä sivun vasemmassa laidassa http://lepuski.fi/historia.html --Kansalaismuistipiirin kokoontumisessa on nyt kesätauko. Kiitos kaikille kevään istunnoissa mukana olleille. Aloitamme syksyllä 20.9. kello 18. Paikka vahvistetaan myöhemmin. --Arja Salmi jatkaa puheenjohtajana Leppävaara-seuran puheenjohtajana jatkaa Arja Salmi. Kevään vuosikokous valitsi johtokuntaan myös jäsenet erovuoroisten tilalle ja valituiksi tulivat Martti Jokela, Olli Lehtonen, Kari Pietarinen ja Malla Sysimies. Varajäseniksi valittiin Pirjo Myllys, Ninni Sandström, Markku Toivanen ja Annika Tuominen-Kalland. Sihteerinä jatkaa Raija Ahonen ja varapuheenjohtajana Timo Haukilahti. Johtokunnan vastuualueet löytyvät seuran kotisivuilta. taksikuskiksi päästään. Nuoren miesten keskuudessa kuului hyväksyvää hyrinää, kun kouluttaja kertoi, että bonuksena on ajaminen hienoilla autoilla. Seuraava HeadHunt-tapahtuma on elokuussa. Tarja Miettinen uskoo, että meneillään oleva pilottitoiminta on sellaista, josta muutkin kunnat hyötyvät. ”Tavoitteemme on laskea työttömyys 5 prosenttiin eli lähes puolittaa se. Nyt se on Espoossa 8,6 prosenttia.” Lue lisää DigiLepuskista Infotilaisuus 14.6. kello 17 Kaupunki on päättänyt luopua viljelypalstojen hallinnoinnista ja kunnossapidosta ja etsii nyt toiminnasta kiinnostuneita yhdistyksiä ja yrityksiä jatkamaan toimintaa. Tilanteesta järjestetään infotilaisuus torstaina 14.6.2018 kello 17.00 Kuninkaantien lukion auditoriossa, osoitteessa Kaivomestarinniitty 2. https://www.espoo.fi/fiFI/Espoo_hakee_yhdistyksia_ja_yrityksia_ vil(138989) Gallerian suutari Konstaapelinkatu 4 puh. 541 99 03 Tällä ilmoituksella Korkolaput -50% max 3 paria asiakas voimassa 31.5 asti Ark. 10-18 Miten viljelypalstojen käy? Lisää Leppävaaran väestöennusteista DigiLepuskista
4 LEPUSKI MARKETANPUISTO MARGRETEBERGSPARK Infopiste palvelee touko-syyskuu (ti-la) www.marketanpuisto.fi 02940 Espoo TERVETULOA Puutarhapäivät 26.5 ja 1.9.2018 NÄYTTELY PUISTO ”Täällä voi konkreettisesti nähdä, miten voi yhdistellä eri kasveja ja materiaaleja”. Marketanpuiston toiminnanjohtaja Märta Angervuori kertoo, että puistossa voi esimerkiksi seurata eri kasvien kukinta-aikoja ja kasvutapaa, mikä auttaa myös oman pihan suunnittelussa. Hänen mielestään Marketanpuiston suurin vahvuus on se, että näkee valmiita piharatkaisuja. Puutarhaharrastajien lisäksi esimerkiksi isännöitsijät ja taloyhtiöiden edustajat käyvät katsomassa puistossa, jos edessä on pihaja viheralueiden kasvija materiaalivalinnat. Marketanpuiston infosta saa tietoa niin puiston yritysten tuotteista kuin yleensä puutarhanhoidosta. Siellä voi myös keskustella erilaisista piharakentamisen ratkaisuista. Marketanpuisto on kaikille avoin keidas Kehäkolmosen kupeessa. Upean puutarhan lisäksi puistossa on yli 80 yrittäjän näyttely, jossa pääsee näkemään, miten erilaisia kasveja ja pihamateriaaleja voi käyttää. ”Monet tulevat tänne myös retkelle.” Puisto on kooltaan seitsemän hehtaaria, joten tilaa riittää. Puiston näyttelyalue on avoinna myös talviaikaan, joten se tarjoaa myös eri vuodenaikojen vaihtelun tuomaa mielenkiintoista nähtävää. Märta Angervuori vinkkaa tulemaan myös Puutarhapäiville 26.5. Taimien ja puutarhaneuvojen lisäksi tarjolla on paljon erilaisia käsityöläistuotteita ja elintarvikkeita. Yleisöluennot käsittelevät tänä vuonna n pihasuunnittelua, pihan valaistusta ja sieniviljelyä. ”Syyskuussa järjestämme Syysmarkkinat, jolloin myynnissä on myös sadonkorjuutuotteita.” Angervuori kertoo, että vierailijat joskus poimivat marjat näyttelyalueiden pensaista. ”Sanovat, että veronmaksajana heillä on siihen oikeus.” Puisto on kuitenkin yksityispuisto, joissa kasvit ja muut materiaalit ovat näytillä. Idea puistosta syntyi usealla taholla. Överby Trädgårdskola tarvitsi paikan, jossa järjestää omia puutarha-alan näyttelyitä ja Viherympäristöliitto taas etsi näyttelyaluetta pääkaupunkiseudulta. Puisto on jaettu useisiin pieniin tontteihin, jotka muodostavat yritysten näyttelyosastot. ”Nimi Marketanpuisto oli alkuun työnimi. Nimi kertoo alueen historiasta, sillä puisto sijaitsee Margretebergin kartanon mailla”. Alueella toimii Axxell Överbyn oppilaitos, jossa voi opiskella puutarhuriksi ja artesaaniksi (keramiikka, sisustaminen ja jalometalli). Opetus on monimuoto-opetusta ja suunnattu aikuisopiskelijoille. Aikanaan täällä toimi myös Margretebergin kotieläinpuisto. Nyt 20 vuotta myöhemmin Marketanpuisto on monipuolinen tapahtumapuisto, jossa järjestetään vuosittain näyttelyitä sekä työnäytöksiä, erilaisia myyntitapahtumia sekä yritysten markkinointija koulutustapahtumia. Infopiste palvelee kesäkaudella Ti-ke klo 10-18 To klo 11-19 Pe-la klo 9-16 Espoo irtisanoo tämän vuoden lopussa viljelypalstojen vuokraajien kanssa tekemänsä sopimukset. Palstojen suunnittelu, rakentaminen ja perusparannus sekä palsta-alueita ympäröivän infran ylläpito kuuluvat jatkossakin kaupungin töihin. Espoossa on neljätoista viljelypalstaaluetta, joista kaupunki hallinnoi yhtätoista. Espoo vuokraa itse 1 195 palstaa 48 euron vuosihintaan. Vuokratuloja niistä kertyy 57 360 euroa. Oletettavasti kasteluvedestä syntyy suurin kuluerä. Kaupunki on ehdottanut muun muassa kaupunginosayhdistyksille, että ne ottaisivat vastuulleen palstojen vuokrauksen ja alueen kunnossapidon. Uudesta toimintatavasta haetaan kustannussäästöjä. Porkkanaksi seuroille on tarjottu mahdollisuutta saada palstalaisista uusia jäseniä. Esimerkiksi Leppäsillassa on noin 160 aarin kokoista palstaa, Rastaalassa niitä on lähes 200. Perkkaan 65 palstaa ovat näitä piePalstaviljelijät huolissaan Loppuuko viljely, jos pastoille ei löydy hoitajaa? Marketanpuisto on puutarhaihmisten ideapankki nempiä. Niitä hallinnoi Perkkaa-Vermo ry. Yhdistyksellä on sopimus vuoden 2019 kevääseen. Löytyykö apu kaupunginosayhdistyksistä? Leppävaara-seura /pj Arja Salmi Emme ole ottamassa tätä vastuullemme, koska seuralla ei ole tällä hetkellä siihen tarvittavia resursseja, eikä osaamista. Kun kaupunki on tähän asti isännöinyt valtaosaa palsta-alueista ja alueet ovat laajoja, ei hommaa käden käänteessä voi noin vain ulkoistaa. Isännöinnin ulkoistamiseksi tarvitaan kokonaisratkaisu. Alan harrastajat tulisi kutsua koolle ja selvittää voisiko Espooseenkin perustaa Helsingin hyötykasviyhdistä vastaava taho. Itse kyselin jo alueemme Marttojen kiinnostusta tehtävään, mutta heilläkin on sama tilanne: vapaaehtoisresurssit eivät tällä hetkellä riitä. Mielestäni siirtoaikataulu on aivan liian kireä. Leppäsillan omakotiyhdistys /pj Sirja Jeskanen Leppäsillan omakotiyhdistyksen johtokunta päätti johtokunnan kokouksessa, että emme ota palstoja hoitaaksemme, koska yhdistyksemme on pieni ja vapaaehtoisuuteen perustuva. Perkkaa-Vermo ry/pj Riitta Sinkkonen Perkkaa-Vermo ry on hallinnoinut Perkkaanniityn palstaaluetta 70-luvulta asti. Yhdistyksellä on vastaava pehtori ja palstatoimikunta ja kaikki on toiminut hyvin. Nyt on kaupunki tehnyt Lepuski kysyi viljelijöiltä Reetta Puska vastasi Leppäsillan palstoilla Ihmetellään, miksi Espoon kaupunki ei halua hallinnoida palstatoimintaa. Espoon kaupungin koneistossa se ei ole iso asia. Sen sijaan vapaaehtoisille ihmisille ”yhdistyksessä” se on. Alustavissa sopimusehdoissa Espoon kaupunki haluaa laittaa kasteluveden, vesivuotojen korjaukset ja jätehuollon palstoja hallinoivan tahon vastuulle. Eivätkö ne olekaan infraa? Nimittäin Espoon kaupungin sivulla (https://www.espoo.fi/fi-FI/Viljelypalstojen_vuokraus_siirtyy_kaupun(129346)) lukee, että palstojen suunnittelu, rakentaminen ja perusparannus sekä palsta-alueita ympäröivän infran ylläpito kuuluu edelleen kaupungille”. Kaupunki olisi voinut – jos se olisi osoittanut olevansa suopea hyötykasviharrastukselle Espoossa – tarjota aktiivista henkilöä kaupungilta auttamaan järjestäytymisessä, toimimaan proaktiivisena. Onko viljelyharrastukselle tarvetta? Palstaväki miettii, eikö oma harrastus ole yhtä arvokas kuin tuohon viereen rakennettavissa urheiluja monitoimitiloissa käyvien ihmisten harrastukset. Miksi halutaan hukata Espoon kaupungin pitkään jatkunut perinteikäs, hyvällä mallilla oleva palstatoiminta? Samaan aikaan Espoon kaupungilla mietitään, miten voitaisiin enemmän osallistaa kaupunkilaisia! Toreille tuodaan viljelylaatikoita, puhutaan ekologisuudesta, vihreistä arvoista, maahanmuuttajien kotoutumisesta, luonnon voimaannuttavasta vaikutuksesta… Palstaväki ihmettelee, miksi kaupunki toi asian viljelijöille pelkkänä ilmoitusluonteisena esille. Aikataulu on myös aivan liian tiukka. Kuva: Marketan puisto alustavan kaavaehdotuksen, että palstojen paikalle tehdään Perkkaan tulevan koulun kenttä. Nykyinen koulun kenttä sijaitsee aivan Kehä I:n vieressä eikä sitä saada pienhiukkasten vuoksi käyttää lasten toimintaan. Kaupunki ehdottaa palstoille uudeksi paikaksi Vanhan Albergan puiston niittyä, joka on myös Kehä I:n vieressä. Ihmettelyä herättää, kuinka siinä saasteiden vuoksi voitaisiin viljellä syötäviä kasviksia! Toinen paikka on uudelle Vermonniityn alueelle tuleva palsta-alue, joka on noin neljännes nykyisestä ja uusia asukkaita tulee 6 000. Yhdistys toivoo kentälle muuta paikkaa, esim. radan varteen, jossa se olisi lähellä myös uutta Puustellinmäen aluetta, johon tulee alikulku Perkkaalta. Teksti: Pirjo Toivonen
Ilon täyttämää kesää kaikille! Seurakunnassa tapaamme ja kuuntelemme ihmisiä iloissa ja suruissa säästä riippumatta, myös kesäaikaan. Olet tervetullut monenlaisiin kohtaamispaikkoihin grilli-illoista kesäkahviloihin ja konsertteihin. Karakappelissa pyöritämme kesäkahvilaa kaikenikäisille. Perkkaan perhekahvila taas on avoinna 20.6. asti joka arkipäivä. Siellä pääset juttelemaan muiden lapsiperheiden tai lastenohjaajan ja papin kanssa. Jos kaipaat vaativassa elämäntilanteessa tukea ja apua, me diakoniatyöntekijät palvelemme kesällä joka maanantai klo 10–12 osoitteessa Alberganesplanadi 1. Meihin voit olla yhteydessä myös muina aikoina puhelimitse. Pidetään toisistamme huolta! Terveisin diakoni Noora Rajala Leppävaaran seurakunta Uusi kolmen illan kesäsarja! Klo 18 grillailua ja yhteislaulua suihkulähteen reunalla. Klo 19 konsertti kirkkosalissa. Vapaa pääsy. Petri Laaksosen konsertti ”Toivo jäljelle jää” to 7.6. Petri Laaksonen yhtyeineen esittää rakastetuimpia laulujaan vuosien varrelta. Vapaaehtoinen maksu seurakunnan diakoniatyölle. Soivaa romantiikkaa to 5.7. Janne Oksanen, piano & Otto-Aaron Takala, sello esittävät kappaleita säveltäjiltä Brahms, Kuula, Janacek, de Falla. Vapaaehtoinen maksu seurakunnan musiikkityölle. Kaksi naista ja yhdet urut to 2.8. Jaana Jokimies & Irina Lampen taituroivat uruilla nelikätisesti ja -jalkaisesti. Vapaaehtoinen maksu seurakunnan musiikkityölle. Menotärppejä kesään Leppävaaran Kirkon Kamarikuoron kevätkonsertti ”Ma elän” su 27.5. klo 18 Leppävaaran kirkko. Konsertissa tunnelmoidaan Oskar Merikannon sävellysten tahdissa. Joht. Kullervo Latvanen, piano, Claudia Graupner. Vapaa pääsy, ohjelma 5 eur. Perheiden kesäkahvila Tervetuloa kohtaamaan lapsiperheitä Perkkaan kappeliin ja pihapiiriin. Tarjolla mukavaa yhdessäoloa, kahvia, mehua, leikkiä ja laulua. Kesäkahvila on avoinna ma–pe klo 9–13. Mukana menossa lastenohjaajat, papit ja kanttorit. (4.–20.6.) Kaiken kansan juhannusjuhla Kansanmusiikkia, pomppulinna, kahvitarjoilu ja grilli kuumana! Pe 22.6. klo 15–18 Perkkaan kappeli. Kuljetus Karakappelilta klo 14.30. Kesäkahvila Kohtaamispaikka kaikenikäisille joka toinen ke klo 13–14 Karakappelissa. Kahvipannu kuumana klo 13–13.30. Hartaus/lauluhetki klo 13.30. Mukana diakoni Noora Rajala tai pappi Merja Alanne. (13.6., 27.6., 11.7., 25.7., 8.8. ja 22.8.) Osoitteet Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2 • Perkkaan kappeli, Upseerinkatu 5 • Karakappeli, Karakalliontie 12 • leppavaaranseurakunta.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta @leppavaaransrk ”Jo joutui armas aika ja suvi suloinen!” Kesäilta kirkolla: grillailua ja konsertti Jaana Jokimies & Irina Lampen Petri Laaksonen Autokoulu Viheri Henkilöauto (B)-kurssit alkavat kahden viikon välein maanantaisin. Myös mopoauto-, mopoja moottoripyöräopetusta. Palvelut opetuslupaopetukseen. Lisätietoa kursseista www.autokouluviheri.fi Tapiolan Autokoulu Heikintori Kauppamiehentie 1 1. krs, p. (09) 463 771 www.tapiolanautokoulu.fi Autokoulu Viheri Viherlaakson ostoskeskus Rajamännynahde 2 p. (09) 595 900 www.autokouluviheri.fi Tervetuloa Kahvituvan kesään! Puh (09) 863 2917 www.bembolenkahvitupa.net Kesäaika 1.5-31.8 arkisin 7.30-20 la 10-18 su 10-20 Keittiö auki: arkisin 10-18 la, su 11.30 -17 Välkommen till Kaffestugans sommar! Sommartid 1.5-31.8 vardagar 7.30-20 lö 10-18, sö 10-20 Köket öppet: vardagar 10-18 lö, sö 11.30 -17 Voisiko viljelijöistä löytyä ”pehtooria” alueelle? Itsenäni mietityttävät eniten ”pehtoorin” – jolle ei makseta palkkaa – vastuulle tulevat kaupungin sanelemien velvollisuuksien määrä ja tietysti erilaiset yllätyslaskut, joita on vaikea ennakoida, esimerkiksi salaojien avaaminen tai vesilinjaston rikkoontuminen. Palstalaiset ovat yrittäneet tehdä alustavia tunnusteluja olemassa olevien yhdistysten suuntaan. Lue Reetta Puskan haastattelu kokonaisuudessaan DigiLepuskista. O O P S E N E N I Ä L I H E M N I K Ä L L Ä S E K E E L E V L A P , a r a a v ä p p e L 3 ä k n e k n e s o v e H . 8 . 2 1 . 6 . 5 2 6 1 8 e p a m 5 1 9 a l , ä l y k n i t a M 1 i t t r o p n a p s i i P . 8 . 2 1 . 6 . 5 2 6 1 8 o t a m 5 1 8 e p , a l o i p a T 8 e i t n e l u t n o v e R . 8 . 5 . 6 . 5 2 6 1 8 o t a m 5 1 8 e p T A J A O L O I K U A T I L A A M R O N I T S A N E E S K U N N A H U J ? . n e n i a li h e m . n i m / € 9 6 6 1 , + . h u p / € 5 3 8 , a a s k a m ä t s ä m y t t i i l n o k r e v n i t s e i v a k t a m ä k e s ä t s ä m y t t i i l n o k r e v n ä e t n i i k o t t i o S s u a r a v n a j a 4 1 4 1
Raivosta rinnakkaiseloon Oppimalla, sisäistämällä oppimamme ja elämällä sen mukaan, meillä on mahdollisuus elää sivistyneessä maailmassa. Olen elinikäisen tiedonkasvattamisen polulla. Haluan oppia ja ymmärtää elämästä enemmän. Arvostan hyvää käytöstä. Ja itsehillintää. Siksi olenkin huolestunut viime aikaisten latu-, pyöräja rattiraivonpurkausten vuoksi. Jos se kertoo maailman onnellisimman kansan sivistyksen tasosta, pelottaa. Ihminen lähtee hiihtämään nauttiakseen luonnonrauhasta ja kuntoillakseen. Ihanaa, kunnes eteen tule joku hitaampi hiihtelijä tai lapsia tai koira omistajansa kanssa. Johan sauva heiluu, solvataan ikään, kokoon ja sukupuoleen liittyvillä alentavilla nimityksillä. Ei kuulu himohiihtäjän korviin ladulle eksyneen vieno puolustus: ”Vapaa on vain umpihanki!” Nyt on onneksi laturaivo survottu taas monoihin ja monot kellareihin. Toivon, että se ensi lumikauteen mennessä kuolisi. Ja että latukoneen käyttäjä osaisi seuraavalla kaudella tehdä jalankulkijoille ja suksijoille omat väylänsä. Tänään ihminen lähtee pyöräilemään asiakseen tai vain liikkuakseen, kunnes linjalle eksyy joku tientukko tai useampi. Ai että, jos pyöräkiitäjä ehtisikin soittaa kelloa, jotta tämä toikkaroija osaisi väistää takana tulevaa! Se olisi sivistynyttä käytöstä. Mutta oikeasti se menee niin, että räväkästi ohitettu sinkoaa pelästyneenä voimasanan tai kaksi ja pyöräkiitäjä näyttäisi taaksepäin keskisormeaan, jos pystyisi irrottamaan kätensä sarvista väistellessään muita edessä töpeksiviä. Rattiraivoilija ajaa autollaan ja kun joku tohelo tulee yllättäen sotkemaan eteen, siinä soivat torvet ja nyrkit kauhovat ilmaa. Minä ensin -asenteen autoilijaa ei häiritä liikenteessä! Yleisestä tilasta taistellaan, kun eletään harhaluulossa, että latu, katu tai maantie on vain minun. Kyllä meidän pitäisi tietää, että ei kukaan omista latua, ellei se ole yksityismailla, ei kukaan omista katua, se on tarkoitettu kaikille ja liikenteessä on ihan omat säännöt ja ohjeet. Jos ihmisellä on voimassa oleva ajokortti ja auto kunnossa, sillä on oikeus ajella joukossa, vaikka ajaminen olisikin vielä tai jo vähän hapuilua. Miksi raivotaan näin paljon? Onko se sanonta totta, että niin metsä vastaa, kuin sille huudetaan? Käppäilin kaikessa rauhassa Leipurinkujaa, kun Maalarinkujalta porhalsi Raitin yli punainen pieni auto suoraan eteeni. Nostin käteni ylös ja kun kuljettaja avasi ikkunan, sanoin, että tuolla menee ajotie. Kuski karjui kitarisat heiluen kuljettavansa pizzaa. Siinä samassa minäkin karjuin, että pizzan voi vallan hyvin kuljettaa ajoteitäkin. ”Et ole mikään ambulanssikuski!” Mutta mies oli jo sulkenut ikkunan ja kaahasi varpaitani hipoen Leipurinkujan pihaan. En mennyt perässä ja mätkinyt turpiin (enhän nyt suinkaan, sen verran löytyy itsehillintää!), mutta kauan kyllä puhisin. Ihmettelen vieläkin, miten se kuljettaja niin äkkiä kuohahti. Ja minäkin: sillä lailla äidyin huutamaan. Tarkoitukseni oli vain ystävällisesti huomauttaa, ettei kävelykadulla saa ajaa. Se on vaarallista. Raittia pitkin kulkee luottavainen ihmisjoukko; vanhempia liikkuvaisine jälkeläisineen, kouluikäisiä omissa eläväisissä ryhmissään, näkövammaisia, huonojalkaisia, vanhuksia ja koiria ulkoiluttajineen ja kaikki he uskovat, ettei autoja tule. Ja suon heille uskonsa; sellaisena raitti pysyköönkin! Ei meidän kaikkea tarvitse hyväksyä, ei epämiellyttäviin asioihin tarvitse alistua, mutta ilman sivistyneen yhteiskunnan sääntöjä olemme barbaarivaltio. Kun elämme toisten ihmisten kanssa rinnakkain, tarvitsemme malttia, ymmärtämystä, toisten huomioonottamista ja rakkautta. Sen lisäksi voisimme ottaa käyttöön ne kaksi kaunista sanaa: kiitos ja anteeksi. Ja kellon pyörään. Ratu Kysy eläinlääkäriltä Haluatko kysyä eläinlääkäriltä lemmikkisi terveydestä? Lähetä kysymyksesi osoitteella pirjo(at)luovaratkaisu.fi. Pyydämme eläinlääkäriltä vastausta. Kysyn marsusta Piirros: Tutta Marsujen vatsa ”toimii ahkeraan” ja tästä syystä häkkiä on vaikea pitää puhtaana. Eläimet joutuvat väkisinkin käyskentelemään tuotostensa seassa enemmän tai vähemmän. Joskin varsinaiset tuotokset ovat pääsäänt. ihan kuivia ja kostea paikka on pääsäänt. yhdessä kohtaa häkin pohjaa. Poikani ottaa marsuja syliin ja sänkyyn päivittäin ja mietinkin, voiko marsujen jaloista siirtyä ihmiseen joitakin bakteereita ja saattavatko ne olla ihmiselle haitallisia? Ystävällisin terveisin, asiasta jossain määrin huolestunut äiti Minusta poikasi voi huoletta ottaa marsuja syliin ja sänkyynsäkin. Yleisesti ottaen kaikilla eläinlajeilla on omat bakteerinsa, viruksensa ja loisensa, jotka eivät tartu eri lajien välillä, lukuun ottamatta joitain vakavia, zoonooseiksi kutsuttavia sairauksia, joita teidän kotona eristyksissä asuvat marsunne tuskin ovat saaneet. Marsun hilseja syyhypunkki voivat käväistä ihmisen iholla, mutta nekään eivät jää ihmiseen asumaan. Syyhypunkki aiheuttaa yleensä niin voimakasta kutinaa marsuilla, että sitä ei voi olla huomaamatta. Hilsepunkki voi olla joskus oireetonkin. Häkki kannattaa silti pitää mahdollisimman puhtaana, sillä likainen ympäristö ei ole marsulle terveellinen eikä viihtyisä. ELL Anna-Maija Teppo Eläinklinikka Equivet Parturi Kampaamo EKOKAMPAAJA Tarja Aakkonen Kiskottajankuja 3 050 58 69 225 09 547 1445 Nyt myös KASVIVÄRJÄYKSET ja EKOLOGISET HOIDOT Saviturvemerilevähoidot Sekä perinteiset permanentit, värjäykset ja leikkaukset. Ja VÄRIANALYYSI Läkkitorilla ja Leppävaaranraitilla to 6.9.2018 klo 11–20 www.lepuski.fi www.raitt ikarnevaalit.fi Huom! Uusi loppumisaika! L Yhtä juhlaa jo vuodesta 1992! Leppävaarassa voit siirtyä hetkeksi 50-luvulle ja auttaa Scotland Yardia samaan pahamaineisen rikollispomon telkien taakse. Tai joudut merirosvolaivan vangiksi, mutta yhteistyöllä kaveriesi kanssa pelastutte. Tai pääset etsimään kuuluisan taikurin työhuonetta ja salaisuutta – tämäkin Leppävaarassa. Ari Pölönen Pakotarinoilta vakuuttaa, että jännitystä tarjoavat tehtävät eivät ole lapsillekaan pelottavia. Hän toi pakohuoneen Leppävaaraan vuoden 2016 lopulla, parisen vuotta sen jälkeen, kun uudenlainen seikkailuidea rantautui Suomeen. Ari Pölönen rakensi ensimmäisen pakohuoneensa Joensuuhun. ”Huomasin, että tämä on minun juttuni.” Pölösen mukaan ensikertalainenkin pääsee helposti kiinni seikkailutarinan juoneen. Kokeneet ja aloittelijat voivat hyvin pelata yhdessä, sillä pakopeleissä kyse on tiimityöstä eikä kilpailusta toisia pelaajia vastaan. Lisäksi peliä pystytään pelattaessa vaikeuttamaan pelaajien tason mukaan. Vastaanotossa on valmiina erilaista vihjerekvisiittaa, joiden avulla henkilökunta opastaa uusia pelaajia etsimään johtolankoja ja toimimaan yhdessä. Vihjeiden etsiminen ja niistä kertominen muille on ratkaiPakoelämyksiä koko perheelle Leppävaarassa suun johtavaa yhteistyötä. Yksi voi esimerkiksi löytää numerosarjan, toinen lukon. Jos ne sopivat toisiinsa, päästään tehtävässä eteenpäin. Ari kertoo, että monet yritykset käyttävät pakohuoneita tiimityöskentelyn ja työntekijöiden ongelmanratkaisukyvyn vahvistamiseen. Hauska ajanviete on myös perheiden mieleen. Leppävaarassa on Pakotarinoilla kolme erilaista huonetta. Pölönen on rakentanut ne kaikki itse. Esimerkiksi yhden laivan mekanismin rakentamiseen häneltä kului 300 tuntia. ”Sellaista ei varmuudella ole missään muualla”, Pölönen kertoo. Upea tykki on myös omaa tekoa. Maailmalla merirosvoaihe on ollut hyvin suosittu. Rikoksen ratkaiseminen on kiinnostanut eniten leppävaaralaisia. ”Sen ottavat usein polttariporukat, koska kerralla pelaamaan pääsee 10 henkilöä. Taikurin salaisuudet ovat usein aloittelijoiden suosiossa, vaikka muidenkin pelien vaikeusastetta pystytään muuttamaan pelaajien mukaan.” Teksti: Pirjo Toivonen ”Pakohuoneesta ei ole kuvaa, emme halunneet salaisuuksien paljastuvan.” Syksyn Raittikarnevaaleilla on taas monipuolinen musiikkitarjonta: Jiri Nikkinen The Beatles Tribute Band, Puhti, Lastenyhtye Hovinarri, Stadin Juhlaorkesteri, School of Rock, Weljekset Malmiwuori. Kolumni 23.5. Haluatko DigiLepuskin? Saat lehden luettavaksesi jo ennen kuin se jaetaan koteihin. Lähetä sp-osoitteesi: marika(at)luovaratkaisu.fi. Sähköpostilla annat lupasi DigiLepuskin vastaanottamiselle. Emme käytä osoitettasi muuhun tarkoitukseen. Uusi tietosuoja-asetus astuu voimaan 25.5. Lue lisää: http://www.lehtiluukku.fi/lehti/ lepuski/_current
LEPUSKI 7 SUUR-LEPPÄVAARAN ASUKASLEHTI Päätoimittaja: Arja Salmi Leppävaara-seura ry Puh. 0500 675 387 arja.salmi@lepuski.fi Vastaava toimittaja: Pirjo Toivonen Luova Ratkaisu Oy Puh. 040 53 22 907 pirjo@luovaratkaisu.fi Ilmoitusmyynti: Viestintätoimisto Luova Ratkaisu Oy Puh. 040 53 22 907 pirjo@luovaratkaisu.fi tutta@luovaratkaisu.fi harri.halme@luovaratkaisu.fi Ilmoitusaineisto: tutta@luovaratkaisu.fi Kustantaja: Viestintätoimisto Luova Ratkaisu Oy Julkaisija: Leppävaara-seura ry PL 120, 02601 Espoo 0500 675 387 www.lepuski.fi seura@lepuski.fi Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino Oy Jakelu ja jakelun valvonta: Helsingin Jakelu-Expert Oy, Puh. (09) 561 56 400 www.hjex.fi/jakelu Jäsenmaksut: Henkilöjäsen: 15 €/vuosi Kannatusjäsen: 60 €/vuosi Leppävaara-seuran tilit: Nordea FI20 2386 1800 0251 30 Varsinaiset jäsenet: Arja Salmi, puheenjohtaja, Raija Ahonen, sihteeri, Timo Haukilahti, varapuheenjohtaja, Martti Jokela, Olli Lehtonen, Tapio Lipasti, Maija-Liisa Metsola, Kari Pietarinen, Marja Sysimies Varajäsenet: Pirjo Myllys, Ninni Sandström, Markku Toivonen, Annika Tuominen-Kalland www.lepuski.fi Raittikarnevaalien koordinaattori: Tapio Lipasti raittikarnevaalit@gmail.com Taloudenhoitaja: Maija Tahvanainen Kansallismuistipiirin vetäjät: Arja Salmi ja Riitta Laaksonen LEPUSKI LEPUSKI Aukioloajat: Ma suljettu Ti–Pe 10–20, La–Su 10–16 Pitskun olohuone Kaffekievari.fi, Facebook Pitäjänmäentie 19 Kahvila Pitskussa • Itsetehtyjä leivonnaisia • Kasvispainotteinen lounaskeitto arkisin klo 11–15 • Salaatteja, toasteja ja vohveleita • Viikonloppuisin breku 10–13 • Hyvät viinit ja laadukkaat oluet • Kesällä terassi • Yksityistilaisuudet • Tilaa meiltä itsetehdyt leivonnaiset juhliisi • Meillä voit kutoa myös mattoa! Moni leppävaaralainen on kurkottanut bussin ikkunasta, näkikö oikein. Onko Pitäjänmäelle vanhaa asemaa vastapäätä tullut uusi kahvila, tilaan jossa aikoinaan oli pankki? Totta se on. Lähes vuosi sitten avatun Kaffekievarin omistaja Tiina Launonen on toteuttanut unelmansa omasta kahvilasta. Hieman taisi kohtalokin leikitellä – verojuristille entinen pankki sopii mainiosti. Ihan juristipohjalta Tiina ei ruvennut leipomaan suussa sulavia herkkuja. Ennen oikeustieteen opintoja hän oli valmistunut ravintolakokiksi. Pitsku sai oman kievarinsa Miksi juuri Pitäjänmäelle? Kahvila-haave kyti pitkään Tiinan mielessä. Muutama vuosi sitten hän oli jo perustamassa oman paikan Helsingin keskustaan. Pitäjänmäelle hän päätyi monesta syystä. Leppävaarassa asuneena alue oli tuttu. Kunnollista kahvilla siellä ei ollut. Vauhdittajana oli myös lisääntyvä asuntorakentaminen. RaideJokeri tuo sekä ItäHelsingistä että Espoosta väkeä Pitäjänmäelle. Tiina tutki myös alueen historiaa. Lähialueella on ollut kestikievareita. Tätä kievariperinnettä hän haluaa jatkaa. Syntyi Kaffekievari, jolla oli valmiina mielenkiintoinen tarina. ”En syötä hevosia kuten entisajan kievareissa, mutta koirat ovat tervetulleita. Äitienpäiväbrunssilakin oli yksi koira.” Hännänheiluttajille on yksi sääntö: ravintolassa pitää osata käyttäytyä, muuten tulee porttikielto. Anniskeluoikeudet tekevät Kaffekievarista eurooppalaisen kahvilan, jossa kauniissa ympäristössä voi nauttia kakkukahvit tai lasillisen viiniä ja pientä iltapalaa. Itse tehdyt keitot ja ruokaisat salaatit ovat tarjolla lounasaikaan. ”Asiakkaat ovat kiittäneet sekä tunnelmaa että tarjoilua.” Teksti: Pirjo Toivonen Aditro • Alberti-Siivous • Apteekki Elixir • Cambridge valmentajat Sari ja Mikael Heerman • Diipadaapa ry • As Oy Espoon Emilia • Hartela • Helsingin seudun kauppakamari • JM Suomi Oy • Karakallion Huolto Oy • Kauppakeskus Sello • K-Supermarket Leppävaara • Leppävaaran Galleria • Leppävaaran Laskenta Oy • Leppävaaran Rotaryklubi • Leppävaaran seurakunta • Leppävaaran Sos.dem työväenyhdistys • Viestintätoimisto Luova Ratkaisu • Musiikkiopisto Juvenalia • Orasmus Oy • Ravintola Alberga • Ravintola City Bamboo • Sellon apteekki • Terveystalo • Tiimixi Oy • Timantt iset Kulta-Aika • Kannatt ajajäsenemme liputt avat Lepuskin puolesta, liputa sinäkin ja käytä kannatt ajajäseniemme palveluja. www.lepuski.? Uusi tapahtuma vanhan tavaran, vintage-muodin ja retroilun ystäville! Sellosalin lämpiö täyttyy nostalgiasta ja menneiden vuosikymmenten tunnelmasta Leppävaara-seuran ja Sellosalin yhteistyössä järjestämässä Lepuskin Vintage -tapahtumassa. Tule ostamaan, myymään ja nauttimaan mukavasta tunnelmasta. DJ Ville Särmä pitää huolen teemaan sopivasta musiikista. Varaa oma myyntipaikkasi nopeasti, sillä paikkoja on rajoitetusti. Paikat maksavat koosta riippuen alkaen 10 euroa/kpl. Varaukset Päivi Lahtiselle sähköpostilla plahtinen0@gmail.com. Lisätietoa myös 045 1661133. Tapahtumaan on vapaa pääsy.
[ 30 ] TEHTY SUOMESSA VUOTTA @ MADE IN FINLAND SUOMALAISTA DESIGNIA Liukuovet ja kaapistot millilleen. lnariassa tarjouksena suunnittelu, mittaus ja nyt myös asennus O € lnaria Studio Leppävaara Läkkisepän kuja 4, (09) 297 6 123, inariastudio.leppavaara@inaria.fi inaria.fi Tämä kesä on ensimmäinen, jolloin Espoon Telinetaiturit pääsevät järjestämään lasten ja nuorten kesäleirejä uusissa tiloissa Kilossa. ”Lapset voivat tulla tänne hyvin omin päinkin, sillä jumppapuku ei paljon paina.” Puheenjohtaja Olli-Pekka Lintulan mukaan tilat Espoon käräjäoikeuden ja Unga teatternin naapurista valittiin juuri siksi, että halutiin tukea lasten itsenäistä liikkumista. ”Meillä on lapsia, jotka käyvät iloisesti monta kertaa viikossa harjoittelemassa ilman vanhempia.” Lintulan mukaan uusissa tiloissa on helppo järjestää tapahtumia ja näytöksiä, joissa lapset pääsevät esittämään taitojaan niin mummeille kuin kummeille. Muuten katsomo on opetuskäytössä, sillä siellä toimii voimistelukoulu. ”Kalliit neliöt on hyödynnetty sentin tarkkuudella.” Ensi syksynä Kilossa järjestetään ensimmäiset suuret tyttöjen ja poikien telinevoimistelukilpailut. Akrobatiakilpailutkin ovat myös tulossa. Lajin suosio kasvaa kohisten koko maassa. ”Kun omia tiloja ei ole ollut, kilpailut ja muut tapahtumat piti järjestää muualla. PohEspoon Telinetaiturit muuttaneet Kiloon dittiin, montako kuorma-autoa tarvitaan ja miten tavarat pakataan”, Lintula iloitsee aikaa vievien muuttojen loppumisesta. Kivaa kesätekemistä Espoon Telinevoimistelijoiden alakouluikäisille tarkoitetut kesäleirit tarjoavat kivaa tekemistä ja turvallista yhdessäoloa, kun koulut ovat loppuneet, mutta perheen yhteiseen lomaan on vielä aikaa. Telinevoimisteluleirit ovat päiväleirejä, joiden ohjelmaan kuuluu myös lounas. Ruokailu ja muu huolto on järjestetty viereiseen Kilonkouluun. Olli-Pekka Lintula arvelee, että suuri osa telinevoimistelua aloittavista lapsista tulee leirille lajia harrastaneen kaverinsa mukana. Osalle heistä siitä tulee pysyvä harrastus. Espoon Telinvoimistelijat painottavat, että seuran pitää toimia ilman, että vanhemmilta vaaditaan osallistumista. Tosin kilpailut eivät toimi ilman vapaaehtoisten taustatyötä. Voimistelu kuten muutkin lajit voi olla koko perheen yhteinen harrastus, joka auttaa lapsia kasvamaan yhteisöllisyyteen, opitaan tavoitteellissuutta, toimimaan yhdessä ja ottamaan muut huomioon. Vanhemmat oppivat halutessaan paljon lajin hienoudesta. Lajia harrastavat käyvät treeneissä yhdestä kolmeen kertaan viikossa, kilpiluihin tähtäävät harjoittelevat viitenä päivänä. Moneen muuhun liikuntaharrastukseen verrattuna voimistelu on melko edullista. Kausi maksaa 200 euroa. Maajoukkuetasolla maksu on 150 euroa kuukaudessa. Varusteetkaan eivät ole hintavia. ”Jumppapuku ja verkkarit tarvitaan. Puvun saa muutamalla kympillä. Se ei mihinkään kulu, joten sen voi myydä edelleen tai ostaa käytettynä.” Teksti: Pirjo Toivonen Heidi Alarvo kertoo meille oman tarinansa. Haluatko sinä kertoa omasi? Altistuminen homeelle ja kasvain äänihuulissa vei työkyvyn Olen vuosia työllistänyt itseni jumpilla ja saanut itselleni selkäja polviongelmia sekä tämän ääniongelman, joka on siis koko asian ydin. Olen aikaisemmin elämässäni altistunut homeelle ja siksi ääneni on käheä, mutta ryhmäliikuntatuntien ohjaus on saanut äänihuuleni todella huonoon kuntoon, vaikka käytän mikkiä. Olen ammatiltani fysioterapeutti ja personal trainer. Nyt kahden leikkauksen jälkeen pystyn tekemään töitä rajoitetusti. Lapseni altistuivat myös homeelle, kun asuimme Leppäsillassa. Heitä vaivaavat myös astma ja siitepölyallergia. Lasten terveyden vuoksi olen hämmästynyt, miten Espoo sijoittaa surutta sairastuneita lapsia homeisiin kouluihin. Asiaa joko vähätellään tai siitä ei haluta kertoa vanhemmille – ainakin me olemme asian niin ymmärtäneet. Kokemusta on, sillä lapsemme ovat joutuneet vaihtamaan koulua. Minulla todettiin vuonna 2014 polyypit molemmissa ääMinun tarinani nihuulissa ja minut leikattiin Meilahdessa. Toinen leikkaus oli tänä keväänä. Koepaloissa ei ollut pahanlaatuista. Lääkäri sanoi jo ensimmäisen leikkauksen jälkeen, että jumpat ovat nyt tässä. Minusta tuntui kamalalta olla alle nelikymppisenä työkyvytön. Minä en saanut enää tehdä sitä mitä rakastin. Ohjata jumppaa. Minulle kehittyi identiteettikriisi, etten ollutkaan se ”jumppapirkko”, joka olin lähes puolet elämästäni aina ollut. Asia surettaa tälläkin hetkellä tätä kirjoittaessa. On myös tosi rasittavaa aina kuulla kommentteja, ootko kipeä, kun sun ääni on noin paha. Olen kääntänyt asian positiiviseksi, minussa on jotain uniikkia, josta kaikki tunnistavat, olen se käheä ”tyttö”. Kävin foniatrin luona työkyvyttömyysasioissa, ja sitten yhtenä yönä mietin, millä nyt elättäisin itseni, kun ääneni ei ollutkaan enää työvälineeni. Keksin Cambridge valmennuksen. Oli aika sulkea ”jumppaovi” ja avata toinen. Vähän jännitti, että mihin oikein ryhdyn. Ystävällisin terveisin, Heidi Alarvo Cambridge valmentaja, fysioterapeutti, personal trainer Lähetä tarinasi: pirjo(at)luovaratkaisu.fi Voit kirjoittaa nimimerkillä, kunhan jätät yhteystietosi toimitukselle. Emme julkaise niitä.
LEPUSKI 9 Kaupungin tuoreimman väestöennusteen mukaan vuoden 2027 alussa espoolaisten määräksi arvioidaan 330 000 henkeä. Väkiluku kasvaa ennustekaudella 2017-26 keskimäärin 4 600 asukasta vuodessa. Tällä vauhdilla 300 000 asukkaan rajapyykki on Espoossa ylitetty vuoden 2023 aikana. Vuoteen 2027 mennessä kaupunkiin arvioidaan valmistuvan yhteensä 31 800 uutta asuntoa, joista vajaa neljännes on pientaloja. 12. suurin kaupunki kaupungissa Myös Suur-Leppävaaran kasvun ennustetaan jatkuvan vahvana. Vuonna 2027 täällä arvioidaan asuvat melkein 80 000 asukasta, joka on noin 11 000 enemmän kuin nyt. Näillä lukemilla Leppävaara on selvästi suurin Espoon kaupunkikeskuksista ja sijoittuisi itsenäisenä kaupunkina koko maan mitassa sijalle 12. Leppävaaran jälkeen suurimmat kaupunkikeskukset 2017 Espoossa ovat 62 000 asukkaan Suur-Espoonlahti ja 55 000 asukkaan SuurTapiola. Väkimäärän ennuste vv. 2017-2026 Perkkaa ja Vermonniitty + 2 454 Kera ja Kuninkainen + 2 014 Kilo, radan eteläpuoli + 1 659 Uusmäki ja Painiitty + 1 296 Lintuvaara + 1 143 Mäkkylä ja Puustellinmäki + 988 Etelä-Leppävaara + 770 Pohjois-Leppävaara ja Vallikallio + 710 Lippajärvi + 171 Karakallio + 124 Laaksolahti, Rastaala ja Veini + 101 Sepänkylä + 89 Lähderanta 59 Jupperi 107 Viherlaakso 391 Suur-Leppävaara yhteensä + 10 962 Väkimäärän kasvu vv. 2007-2016 Uusmäki ja Painiitty + 1 447 Etelä-Leppävaara + 1 292 Mäkkylä ja Puustellinmäki + 1 278 Kilo, radan eteläpuolella + 1 065 Laaksolahti, Rastaala ja Veini + 943 Lintuvaara + 905 Pohjois-Leppävaara ja Vallikallio + 750 Kilo radan pohjoispuolella + 484 Karakallio ja Rastaspuisto + 452 Jupperi + 403 Perkkaa + 381 Lähderanta + 263 Sepänkylä + 168 Viherlaakso + 36 Lippajärvi 101 Suur-Leppävaara yhteensä + 9 766 Suur-Leppävaara edelleen selvästi suurin Väkimäärien tilastoja ennusteluvut ovat saatavissa Helsingin Seudun Aluesarjat – tilastotietokannasta www. aluesarjat.fi > Tilastokanta > Pääkaupunkiseutu alueittain > Väestö. Taulukkoja varten on yhdistetty joitakin pienempiä alueita. Espoon voimakkaimmin kasvava asuntoalue vuoteen 2027 on Suurpelto, jonka lasketaan saavan 4 400 uutta asukasta ennustekaudella. Leppävaarassa isoin kasvu odottaa paraikaa rakenteilla olevaa Vermonniittyä Perkkaalla sekä Keran ja Kilon uudisalueita. Espoon muilla suuralueilla reippaita kasvulukuja ennustetaan myös Niittykumpuun, Saunaniemeen ja Otaniemeen. Tulevan kymmenvuotiskauden aikana Espoon väestö myös ikääntyy. Ennustekaudella 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa peräti 13 500 asukkaalla, josta 11 400 henkeä kuuluu 75 vuotta täyttäneisiin. Yli 85-vuotiaidenkin määrä lisääntyy 2 600 asukkaalla. Katso oman alueesi kasvuluvut! Lepuskin lukijoille on laadittu kaksi mielenkiintoista taulukkoa, joista voi katsoa oman alueen väestömäärien kehityksen ja ennusteen. Toisessa taulukossa näkyy viimeksi kuluneen 10-vuotiskauden kehitys ja toisessa ovat ennusteet 10 vuotta eteenpäin vuoteen 2027. Asuntoalueet on taulukoissa laitettu kasvulukujen mukaan myös suuruusjärjestykseen. Tekstin ja taulukot kokosi Arja Salmi Uusmäki-Painiitty, Mäkkylä-Puustellinmäki ja Etelä-Leppävaara ovat viimeisen 10 vuoden aikana olleet Suur-Leppävaaran isoimmat kasvualueet. Vuoteen 2027 ulottuvan ennusteen mukaan isoin väkimäärän lisäys on Vermonniityssä sekä Keran ja Kilon isoilla uudisalueilla. Myös Uusmäki-Painiitty kasvaa edelleen vahvasti. Kuva: Jouni Virkkunen