3 / 1 6 • 2 9 . 5 . 2 1 6 • L E P U S K I LEPUSKI LEPUSKI www.apteekkielixir.fi puh. 010 322 8980 Avoinna joka päivä MA–PE 8.30–21.00 LA 10–18, SU 12–18 LEPPÄVAARAN ASEMALLA, KATUTASOLLA PANORAMA TOWER Asunto Oy Lotankallio Espoo Painiityn kylään rakennettavasta Lotankalliosta tulee 41 asunnon taloyhtiö, jossa herätellään vanhoja viisauksia uuteen kukoistukseen ja luodaan vähän uusiakin toimintatapoja. Täällä viihtyvät kaikki, joiden mielestä kerrostalon pihalla voi kasvaa marja pen saita ja taloyhtiön yhteinen pihasauna grillauspaikkoineen sekä vieras huone on hyvä idea. EI MIK Ä ÄN IHAN TAVALLINEN TALOYHTIÖ Huoneistoesimerkkejä Myyntihinta Velaton hinta Tontti* 1h+kt 37,5 m² 88.125 185.625 18.806 2h+kt 46,0 m² 96.600 216.200 23.069 2h+kt+s 50,0 m² 100.000 230.000 25.075 MYYNTI: Rakennusosakeyhtiö Hartela Käyntiosoite: Kaupintie 3, 00440 Helsinki | PL 32, 00441 Helsinki puhelin 0800 93 200 (maksuton) | www.hartela.fi Tutustu asuntoihin: lotankallio.hartela.fi Taiteilijan näkemys TERVETULOA TUTUSTUMAAN LOTANKALLION MALLIASUNTOON (LOTANKATU 4, ESPOO) SUNNUNTAINA 29.5. KLO 12.30–13.30 Kohteen arvioitu valmistumisaika on syyskuussa 2016. *Ostaja voi halutes saan maksaa tontin huoneistokohtaisen lunastus osuuden. Tontin lunastusosuus ei sisälly asunnon velattomaan hintaan. Autopaikat myydään erillisinä osakkeina à 1.500 €. Energialuokka C. OSOITE: Lotankatu 4, 02680 Espoo 30 000 asukkaan rajapyykki rikottiin keväällä Leppävaarassa, koko suuralue jatkaa nopeaa kasvuaan s. 2-3 Mäkkylään uusi palveluja hoivakoti s. 5 Vanhan Lepuskin komein talo, jota ei koskaan rakennettu s. 8-9 HarakanPesässä maukkaita ja edullisia à la carte -annoksia viihtyisässä ja kodikkaassa miljöössä. A la Carte lista BaariPähkinä Tietovisa joka perjantai kello 19 Ravintola Base Puh. 09-5123 6060 www.ravintolabase.fi base@ravintolabase.fi Tule testaamaan Basen kesähitti: Cocktail-tikut HarakanPesässä maukkaita ja edullisia à la carte -annoksia viihtyisässä ja kodikkaassa miljöössä. A la Carte lista BaariPähkinä Tietovisa joka perjantai kello 19 Ravintola Base Puh. 09-5123 6060 www.ravintolabase.fi base@ravintolabase.fi Tule testaamaan Basen kesähitti: Cocktail-tikut Basen uudet aikuisten mehujäät myynnissä Leppävaarankatu 3–9 Ratsutori www.ravintolabase.fi p. 09-5123 6060 Miten säilyttää toimintakyky? Pystyykö lihaskadon pysäyttämään?
• 2 LEPUSKI • Pääkirjoitus 29.5.2016 Pyörän selkään K esäiset kelit ja pyöräily kuuluvat yhteen, mutta yhä useampi on leutojen talvien myötä alkanut pyöräillä jopa ympäri vuoden. Pyöräilyllä onkin paitsi merkittävät terveyshyödyt myös monia edullisia vaikutuksia parempaan kaupunkiympäristöön. Laurean ammattikorkeakoulu selvitti pari vuotta sitten Espoon kaupungin työntekijöiden työmatkapyöräilyn vaikutuksia koettuun terveyteen ja fyysiseen kuntoon. Ei liene yllätys, että tulosten mukaan pyörällä töihin ajavien terveys oli parempi kuin eipyöräilevien. Terveyden ja jaksamisen ylläpitäminen kannustavat pyöräilemään. Pyöräilyn olosuhteita siis kannattaa kehittää ja tähän on Espoossakin herätty. Kaupungin pyöräilyn edistämisohjelmassa on tavoitteena nostaa pyörämatkojen osuus kaikista matkoista nykyisestä 8 prosentista 15 prosenttiin ensi vuosikymmenen puoliväliin mennessä. Tässä tosin ollaan vielä kaukana Kööpenhaminasta, jossa joka kolmas kaupunkilainen kulkee pyörällä töihin ja kouluun. Suomen tunnetuimmassa pyöräkaupungissa Oulussakin osuus on jo nyt viidennes matkoista. Helsingissä vuonna 2012 käyttöön otettu baana nosti selvästi intoa hypätä pyörän selkään. Nyt on suunnitelmissa rakentaa koko pääkaupungin kattava baanaverkko, joka yhdistäisi asuinalueita keskustaan ja isoihin työpaikkakeskittymiin. Baanat mahdollistaisivat nopean, suoran ja tasavauhtisen pyöräliikenteen. Laatureitit on tarkoitus ulottaa Leppävaaraankin muun muassa Kehä ykkösen ja kaupunkiradan jatkeen varteen. Rakentamisen aikatauluista ei ole vielä päätöksiä. Laatukäytävällä pyöräily ja jalankulku on eroteltu selvästi toisistaan. Aktiivinen asukasfoorumimme kokosi syksyllä 2015 laajan kyselyaineiston suuralueen pyöräteiden kehittämisestä sekä asukkaiden kokemista ongelmista pyöräja kävelyteillä. Vastauksista tehty yhdeksänsivuinen yhteenveto toimitettiin kuntalaisaloitteena kaupungille. Aloitteeseen on nyt saatu vastaukset. Muun muassa selvitys Leppävaarankadun pyöräkaistojen toteuttamisesta onkin heti pantu asukkaiden ehdotusten perusteella liikkeelle. Myös Lintuvaarantiellä on paineita erottaa pyöräily omalle kaistalleen pois jalkakäytävältä. Lintuvaaran alueen koulujen vanhempainyhdistykset järjestivät hiljattain tilaisuuden, jossa keskusteltiin koulumatkojen liikenneturvallisuudesta. Vanhemmat ovat kartoittaneet vaaranpaikkoja ja ehdottaneet niihin parannuksia. Kestopuheenaihe on myös nopea pyöräily Leppävaaranraitilla. Raitti on nopean työ”Pyöräily kiinnostaa leppävaaralaisia.” matkapyöräilyn suosima, koska sille ei oikein ole osoitettu muutakaan sujuvaa reittiä Leppävaaran keskustan läpi. Pyöräilijät toki mahtuvat kulkemaan raitillakin, mutta vauhdin tulisi silloin olla raitin luonteeseen sopiva. Pahimmin kulkeminen sumppuuntuu Leppävaaranraitin alapäässä. Ahtaan alikulkutunnelin suulle kaivataan asukaskyselynkin mukaan jalan ja pyörällä liikkuvien selkeämpää ohjausta. Onneksi tämänkin kohdan parantamista on vihdoin luvattu selvittää, nyt kun tunnelisuunnitelmat muutenkin ovat esillä. Asematunnelin osalta suunnittelijat parhaillaan pähkäilevät, millä toimin saada pyöräparkkien alueet toimivammiksi. Lupaavaa on myös kaupunkien tiivistynyt yhteistyö pyöräilyn edistämiseksi, sillä sujuvat pyöräyhteydet eivät tunne kuntarajoja. Asioita valmistelee nyt seudun yhteinen pyöräilykoordinaattori, jollaisen tarve nousi esiin Suur-Leppävaaran asukasfoorumin syksyisessä kyselyssä. Hienoa, että asukkaiden ehdotus johti tässä nopeaan toteutukseen. Asukasfoorumin kokoamaan pyöräilyn edistämispakettiin voi tutustua suurleppavaara.info-sivustolla. Siellä on myös kartta, jolle asukkaiden kokemat ongelmapaikat on merkattu. Kannattaa tutustua. Muita ajankohtaisia pyöräilyaiheita ovat juuri nyt myös kaupunkipyörät, joiden tuomista Espooseenkin harkitaan. Espoossa myös kokeillaan reunakivettömiä suojateitä. Toivotaan, että tämäkin okeilu johtaa tuloksiin. Kaupungilla on hyvä vaihde päällä pyöräilyn edistämiseksi. Tämän myötä Leppävaarasta tulee entistä parempi paikka asua ja liikkua. Aurinkoista pyöräilykesää kaikille! Pyörän selässä istuessa kannattaa muistaa huomaavaisuus ja normaalit hyvät tavat kanssaliikkujia kohtaan. Muistakaa myös käyttää pyöräkypärää! Arja Salmi arja.salmi(at)lepuski.fi Leppävaaran väestönkasvu jatkuu tasaiseen tahtiin. Suuralueella on nyt runsaat 67 000 asukasta ja Kanta-Leppävaarassa rikottiin keväällä 30 000 asukkaan rajapyykki. Suuralueen väkilukuun kertyi viime vuoden aikana lisäystä yhteensä 1 103 henkilöä ja tästä reilu puolet eli 600 henkeä saatiin Kanta-Leppävaaraan. Jos Suur-Leppävaara olisi oma kaupunkinsa, olisi se suuruusjärjestyksessä sijalla 16 Vaasan ja Rovaniemen välissä. Vaasa on nyt 67 600 asukkaan ja Rovaniemi 61 500 asukkaan kaupunki. Kanta-Leppävaara sijoittuisi puolestaan 30 000 asukkaineen sijalle 37 Kangasalan ja Riihimäen väliin. Kolkyt tonnia rikki Vieraskielinen väestö lisääntyy eniten Suurin osa väestökasvusta tulee vieraskielisten määrän kasvusta. Muita kuin kotimaisia kieliä puhuvien asukkaiden määrä lisääntyi vuonna koko suuralueella 806 henkilöllä ja Kanta-Leppävaarassa 362 henkilöllä. Leppävaaran suuralueella asui viime vuodenvaihteessa yhteensä 10 053 vieraskielistä ja Kanta-Leppävaarassa luku oli 5197 vieraskielistä. Vieraskielisten osuus koko väestöstä on Kanta-Leppävaarassa hieman suurempi (17,4 %) kuin suuralueella keskimäärin (15,0 %). Koko Espoossa osuus on 14,2 prosenttia, joka on samaa luokkaa kuin Helsingissä (14,0 %). Vantaalla vieraskielisten osuus on seudun korkein (15,4 %). Vieraskielisten osuudet vaihtelevat suuresti Suur-Leppävaaran eri osissa. Suurimmillaan osuudet ovat 20–25 prosenttia kerrostalovaltaisilla alueilla kuten Perkkaalla, Kilossa, Karakalliossa ja Leppävaaran keskuksessa radan molemmin puolin. Sen sijaan pientaloalueilla kuten Laaksolahdessa ja Jupperissa osuudet ovat vain 4-5 prosentin luokkaa. Teksti: Arja Salmi Kuva: Markku Salmi Tiedot perustuvat keväällä julkaistuihin tuoreisiin väestötilastoihin, joita voi tutkia tarkemmin verkossa aluesarjat. fi-palvelusta. B1 B4 Leppävaara kasvaa nopeasti Kehittämismahdollisuuksia jopa 30 000 asukkaan kasvulle Vähennä jätekuormaa kierrättämällä ja lajittelemalla. Kiinteistöjen huoltoa ja isännöintiä jo vuodesta 1972 Ympäristö on ystäväsi Miekka 2 • 2600 Espoo puh (09) 540 4910 Perkkaan Huolto Leppävaara-seuran jäsen Olethan muistanut maksaa jäsenmaksusi? katso lepuski.fi/leppavaaraseura.html Leppävaaran kehittämiskohteita vuoteen 2025 A1 Vermontie Perkaan ja Vermon välinen alue • Asemakaavan kokonaislaajuus 250 000 kerrosneliömetriä (kem²), josta asumiseen käytetään 225 000 kem². Alueesta tulee koti noin 4 500 asukkaalle. • Vaihe: Asemakaava vahva • Alueen maanomistajat kehittävät A2 Leppävaaran keskus Sellon ja liikenneterminaalin laajennus sekä nykyinen Läkkisepänaukio ja huoltamo radan pohjois-puolella • Asumista, toimisto, hotelli ja liiketiloja n. 50 000 kem², arviolta alueella tulee koti 1 000 asukkaalle. • Laajennetaan Leppävaaran kävelykeskustaa • Vaihe: osa-asemakaava tulossa lomien jälkeen • Espoon kaupunki, Lemminkäinen, Skanska, Scandic, Sponda ja Sello kehittävät A3 Hatsinanpuisto Entinen SuperLifeLabille varattu alue S uur-Leppävaaran projektinjohtaja Mika Rantala ja suunnittelija Aki Välimäki Espoon asuntoyksiköstä kokosivat Lepuskille alueemme tulevat kehittämishankkeet. Nopealla yhteenlaskulla Suur-Leppävaaraan lähialueineen on tulossa lisää noin 30 000 uutta asukasta. Kun Espoo parisen vuotta sitten julkaisi kasvuarviot, joiden mukaan suuralue kasvaisi noin 100 000 henkilön asuinpaikaksi, moni piti visiota liioiteltuna. Tähän listatut hankkeet osoittavat, että laskelmat perustuivat parhaillaan vireillä oleviin suunnitelmiin. • Monipuolista palveluntarjontaa täydentämään Leppävaaran olemassa olevia palveluita. Viihdeja vapaa-ajantiloja, tilaa vievää kauppaa, liikuntatiloja, toimistotiloja ja hotelli sekä asumista, yhteensä noin 100 000 kem², josta asumiseen käytetään 25 000-30 000 kem², uusia koteja noin 600 asukkaalle • Vaihe: Laaditaan kaavaehdotusta • Espoon kaupunki ja NCC kehittävät A4 Puustellinkallio Tiivistetään olemassa olevaa ammattiopiston aluetta asuntorakentamiseen • Asumista tulossa 60 000 kem², mikä tarkoittaa koteja 1500 asukkaalle • Vaihe: Laaditaan kaavaehdotusta • JM Suomi kehittäjänä A5 Palokärjen teollisuusalue ja Kilonkartano • Asumiseen yhteensä 50 000 kem² eli yhteensä noin 1 000 asukasta • Vaihe: Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt kaavaehdotuksen • Alueen maanomistajat kehittävät A6 Mestarintunnelin ja Mestaritien uudet asuinrakennukset • Asumiseen yht. 35 000 kem², arviolta 700 asukasta • Vaihe: Asemakaava vahva, rakentaminen käynnissä Espoon asunnot ja JM Suomi kehittävät A7 Säterinkallio • Asumiseen yht. 50 000 kem² arviolta 1 200 asukasta • Vaihe: osa-asemakaava kesälomien jälkeen • Helsinki, SRV, Asuntosäätiö ja VVO kehittävät
• LEPUSKI 3 • • yritysten perustaminen • kaikki taloushallintopalvelut • sähköinen laskutuspalvelu • palkkahallinto • verotuspalvelut Taloushallinnon asiantuntijayritys palveluksessasi Puh. 09-541 7275 • www.leppavaaranlaskenta.fi Lars Sonckin kaari 14, 02600 ESPOO Leppävaaran asematunnelissa liikkuu päivittäin kymmeniä tuhansia ihmisiä. Paikallinen liikenneasemasi Neste Nihtisilta tarjoaa Neste Nihtisilta Nihtisillankuja 2, 02630 Espoo Puh. 010 321 5252 Ark. 6.30-20, la 9-21, su 10-18 10 € (norm. 17,50) Pehmoharjapesu Seuraa meitä Facebookissa niin pysyt ajan tasalla myös muista eduistamme ja tarjouksistamme. Tällä kupongilla Tällä kupongilla Tarjous voimassa 31.7.2016 asti Neste Nihtisilta Espoo Tarjous voimassa 31.7.2016 asti Neste Nihtisilta Espoo Normaali kahvi veloituksetta € (norm. 1,90) jonottamatta nopein facebook.com/nestenihtisilta B1 B2 B3 A1 A2 A3 A4 A5 A6 B5 A7 Turvesuo/ei näy oheisella kartalla • Asumiseen yht. 70 000 – 150 000 kem², mikä merkitsee noin 1 500–3 000 asukasta • Vaihe: selvitystyö on käynnistetty • Espoon kaupunki kehittää Muu suuralue B1 Karakalliontie 1 • Kolme pistetaloa yht. 7 500 kem² • Vaihe: Kaavaehdotuksen laadinta • Espoon asunnot kehittää B2 Karakallion ostoskeskus • Uusi otoskeskus ja asumiseen yht. 19 000 kem² • Vaihe: Kaavaehdotuksen laadinta • Karakallion huolto kehittää B3 Karakallion Bertat/ NCC • Asumiseen yht. 10 000 kem² • Vaihe: Asemakaavaehdotuksen laadinta • NCC kehittää B4 Viherlaaksaon täydennysrakentamista • Epekon tontilla asumiseen 1850 kem² • Humisevanportti 2, asumisen 2 900 kem², Helsinki ja Sato kehittäjinä • Viherlaaksonranta/ Sato kehittää asumista 2000 kem² • lisäksi Logenin tontilla alueen maanomistajien selvitys käynnissä B5 Kera Keran alueelle suunnitellaan asuntoja vähintään 14 000 asukasta varten. Lisäksi tavoitteena on 10 000 työpaikkaa. Keran rakentaminen painottuu 2020-luvulle ja jatkuu vielä 2030-luvulla. Muita tiedossa olevia hankkeita Painiityn alueella Hartela on rakentanut noin 500 asuntoa 2010-luvulla ja vielä yli 350 asuntoa on suunnitteilla. Painiityssä on myös jonkin verran kaupungin tonteille toteutettu omatoimista pientalotuotantoa Eri puolilla Suur-Leppävaaraa on lisäksi suunnitelmissa paljon yksitäisiä pientalohankkeita ja pienempiä täydennysrakentamishankkeita.
• 4 LEPUSKI • Suur-Leppävaaran väestö ikääntyy Vuonna 2015 Leppävaaran suuralueen asukkaista 65 843 oli 70-vuotiaita tai sitä vanhempia. Vuonna 2020 eli neljän vuoden päästä luku on jo 69 449. Vuonna 2024 70 vuotta täyttäneitä arvellaan olevan 73 291. N oin sata suomalaista ikäihmistä osallistuu jo yhteiseurooppalaiseen SPRINTT-tutkimukseen, jossa selvitetään, voidaanko tehokkaalla liikuntaja ravitsemushoidolla pysäyttää tai ainakin hidastaa toimintakyvyn heikkeneminen ja lihaskato. Tutkimukseen otetaan vielä noin 60 henkilöä. Tutkimus toteutetaan yhdeksässä Euroopan maassa. Siihen on valittu 70 vuotta täyttäneitä, joilla on jo merkkejä haurastumisesta. Jo valmiiksi hyväkuntoisia ei tähän tutkimukseen oteta mukaan. Suomalaistutkimuksen vetäjä geriatrian professori Timo Miten säilyttää toimintakyky? Pystyykö lihaskadon pysäyttämään? Laaja yhteiseurooppalainen tutkimus etsii keinoja lykätä ikäihmisten haurastumista Strandberg Helsingin yliopistosta kertoo, että alkanut lihaskato oli yksi määräävä tekijä, kun valitaan osanottajia. 400 metrin itsenäinen kävely taas karsii liian huonokuntoiset pois. Tutkimukseen soveltuvat on jaettu ryhmiin niin, että puolet saa tehostettua liikuntaja ravinto-ohjausta, puolet kuuluu kontrolliryhmiin, jotka tapaavat kerran kuukaudessa. Niissä käsitellään ikääntymistä ja hyvinvointia. Vertailutuloksen saamiseksi molemmille ryhmille tehdään määräajoin samanlaiset lihasja muut testit sekä verikokeet. Tutkimus valmistuu vuonna 2019. Tutkimuksesta vastaa Helsingin yliopiston ryhmä. Käytännön toteutuksen liikuntaharjoitusten osalta hoitaa ikääntymisen vaivojen ehkäisemiseen ja niihin liittyvään tutkimuksen erikoistunut Suomen Fysiogeriatria Oy. Elämänlaatu ja sen kustannukset Professori Timo Strandberg kertoo, että tutkimuksella etsitään haurastumisen merkkejä sekä keinoja vaikuttaa niihin. Kun tutkimus on päättynyt, nähdään miten ryhmät eroavat Leppävaaran alueelta etsitään 70 vuotta täyttäneitä haurastumisen pysäyttämistä selvittävään SPRINTT-tutkimukseen Ensi elokuussa alkaa vielä uusia ryhmiä, joihin otetaan yhteensä 60 henkilöä. Professori Timo Strandbergin mukaan tutkimukseen eivät sovellu jo nyt hyvässä kunnossa olevat, sen takia melko huonokuntoistenkin kannattaa pyrkiä ryhmään. Ilmoittautuneet saavat kyselylomakkeen, jonka perusteella heidät kutsutaan tutkimuksiin. Niihin kuuluu erilaisia lihaskuntotestejä, lihasmassan ja luuntiheyden mittaus, joukko verikokeita sekä lääkärintutkimus. Tutkimuksista ei tule osanottajalle kustannuksia, vaan EU:n rahoittama tutkimusprojekti maksaa ne. Valitut jaetaan satunnaisesti tutkimusryhmiin ja kontrolliryhmiin. Valintaan ei voi itse vaikuttaa. Lisätietoja antaa tutkimushoitaja Kaisa Karvinen, puh. 050 590 8707 Fysioterapeutti Tarja Kindstedt Fysiogeriatriasta vastaa SPRINTTtutkimusryhmän liikunnasta. Suomessa kaksi ryhmää on aloittanut treenauksen. Hänen mukaansa huhtikuussa aloittaneet ryhmäläiset kertovat jo myönteisistä tuloksista. Joku on kertonut öisten lihaskramppien vähentyneen, toinen on iloinnut päässeensä eroon päivittäisestä päänsärystä. Yleinen huomio on ollut, että kävelystä on tullut jo tapa liikkua. Jokaisen ryhmäläisen SPRINTT-liikuntaohjelmaan kuuluu tasapainoja lihasvoimaharjoittelua, venyttelyä sekä kävelyä. Fysiogeriatrian fysioterapeuttien ryhmissä käydään kaksi kertaa viikossa. Sama ohjelma tulee ryhmäläisille ”kotiläksyksi”. Lisäksi omatoimiseen harjoitteluun kuuluu vielä vähintään tunti kävelyä viikossa. Liikunta elämäntavaksi Reilussa kuukaudessa jo tuloksia Vaikka SPRINTT-perusohjelma on kaikille sama, jokaiselle on määrätty oma harjoittelun taso, jota matkan varrella voi kohottaa. Jos lonkka tai polvi kipeytyy, mietitään, voiko liikkeet tehdä toisin. Jos ei joskus pääse Fysiogeriatrian ryhmiin, harjoitusohjelman voi toteuttaa kotona. Oman tuntuman varaan kotitoisistaan. Lopputulemana on tieto haurastumisen mekanismista ja siihen vaikuttamisesta sekä mahdollisuuksista toiminnanvajeiden ehkäisyyn. ”Voihan olla niinkin, ettei ryhmien välille tule eroa.” Hän arvelee, että myös kontrolliryhmä hyötyy tutkimukseen osallistumisesta. Säännölliset terveysja kuntotarkastukset ja ryhmän antama tuki voivat monelle entiselle sohvaperunalle olla motivaatio panostaa omaan terveyteensä. Miten tutkimustuloksia sitten hyödynnetään? Strandberg muistuttaa, että kaikki on lopulta kiinni kustannuksista, joita väistämättä tulee, jos ikääntyviä ihmisiä aletaan aktivoida. Eivätkä tulokset edes näy yhden vaalikauden aikana. Strandbergin mukaan oma motivaatio on tärkeä, mutta jos ikäihmisten halutaan mahdollisimman pitkään olevan hyväkuntoisia, pitäisi olla keinoja houkutella liikkumaan. ”Vaikka hakea kotoa.” Haurastuminen ei synny hetkessä, vaan on vuosikymmenten tulos. Siitä kärsii jo nyt joka kymmenes 70 vuotta täyttänyt. harjoituksia ei kuitenkaan jätetä, vaan kaikki kirjataan tarkasti ylös. Näin varmistetaan, että SPRINTT-ohjelmaan laaditut liikuntaharjoitteet toteutuvat. Harjoittelu voi tuntua ensi alkuun tiukalta, mutta toisten ryhmäläisten tapaaminen ja kokemusten vaihtaminen innostavat jatkamaan. Kindstedtin mukaan näkyy, että ryhmä viihtyy yhdessä. Tarja Kindstedt muistuttaa, että ikääntyvillä voi proteiinin saanti jäädä vähälle. Kun liikutaan paljon, proteiinin tarve kasvaa. ”Mikään laihdutuskuuri tämä ei ole. Mutta liikunta ja oikea ruokavalio vahvistavat lihaksia ja aktivoivat aivoja.” Vaakaa parempi mittari on toimintakyvyssä tapahtuvat positiiviset muutokset. Tarja Kindstedt Timo Strandberg
V ehreät koivut korostavat hienosti Mäkkylään valmistuneen uuden palvelutalon ja hoivakodin vaalean vihreitä puuseiniä. Taloja luotsaava Päivi Salli korostaa materiaalivalintojen ja teknisten ratkaisujen kotimaisuutta ja ekologisuutta. Aurinkopaneeleista ja maalämmöstä saadaan lähes kaikki lämmitykseen tarvittava energia. Asukkaiden iloksi on paljon yhteisiä tiloja: oma ravintola, yhteinen olohuone ja terasseja. Halukkaita varten tulee istutuslaatikoita, joissa voi kasvattaa niin makuelämyksiä kuin silmäniloa. Hoivakodin alakerrassa on liikuntatilat, joissa Suomen Fysiogeriatria huolehtii asukkaiden omatoimisuutta tukevasta liikunnasta. Alakerrassa on myös huone, jossa omainen voi yöpyä. Palvelutalon ja hoivakodin on rakennuttanut Uudenmaan vanhustenhuollon Kannatusyhdistys (UVKY). Sillä on Laajalahdessa yksi 32-paikkainen palvelukoti Mäntyranta, joka tarjoaa tehostettua palveluasumista muistisairaille. Se on myös yksi Espoon vanhustenhuollon kumppaneista. Espoolla on 1400 ympärivuorokautista hoivapaikkaa, joista suurin osa on yksityisissä tai järjestöjen ylläpitämissä kodeissa. Mäkkylään uusi palvelutalo ja hoivakoti Päivi Salli uskoo, että Mäkkylän talot Kotikoivu sekä Koivu ja Tähti tulevat osaksi alueen asukkaiden elämää. ”Vapaaehtoistyöhön, erilaisten palvelujen käyttäjäksi ja myöhemmin asukkaaksi.” Hänen mukaansa vapaaehtoistyö järjestetään niin, että sen tekijät saavat siitä itsekin paljon. Kotikoivu Palvelutalo Kotikoivussa on 24 vuokra-asuntoa, joista suurin osa on yksiöitä. Niissä kaikissa on turvaliedellä varustettu keittiö ja viihtyisä parveke. Jos itse ei halua kokata, voi suunnata askeleensa hoivakodin ravintolaan. Salli arvelee, että sen oma keittiö, jossa leipää myöten kaikki tehdään itse, houkuttelee myös lähialueen asukkaita. Kotikoivun asukkaat ovat vuokrasuhteessa Uudenmaan vanhustenhuollon Kannatusyhdistykseen. He tekevät palvelusopimuksen, jossa määritellään palvelut ja niiden tarve. Jokaisessa asunnossa on kutsujärjestelmä henkilökunnan hälyttämiseksi. Kotikoivussa on yhdestä kahteen työntekijää päivisin. Salli vakuuttaa, että omin avuin pärjääviä houkutellaan lempeästi mukaan toimintaan, ettei kukaan jää yksin. Koivu ja Tähti Nyt on hyvä palata palvelutalojen nimistöön. Koivuteema valittiin jatkamaan Mäntyrannasta alkanutta perinnettä. Kaunis, lämminpintainen puu viestii myös palveluajattelusta – onnellisten hetkien hoivakodista. Salli muistuttaa, että henkilömitoituksessa ei kitsastella. Voittoa tavoittelemattomana yhdistyksenä UVKY ei tuijota viivan alle jäävä lukua, vaan panostaa asukkaiden hyvinvointiin. ”Olemme pieni ja ketterä.” Hoivakodissa on 56 ympärivuorokautista hoivaa tarjoavaa paikkaa. Jokaisella on oma asunto, jossa on valmiina hoitotyöhön sopiva vuode. Muuten jokainen kalustaa kotinsa itse. Koivun ja Tähden asunnot on sijoitettu neljän kotikadun varteen. Tuike, Välke, Tuohi ja Lehvä tuovat mieleen Sakari Topeliuksen sadun. Tosin Päivi Katso aukioloajat osoitteesta www.k-supermarket.fi www.k-ruokakauppa.fi/k-supermarket-leppavaara Konstaapelinkatu 4, 02650 ESPOO LEPPÄVAARAN K-SUPERMARKETISTA 6 90 kg 6 90 kg L E P P Ä V A A R A TUOREITA MEREN ANTIMIA Tuore haukifilee Suomi Kuhafilee irtopakastettu 18 90 kg VAIN MAANANTAINA 30.5. ! Tuore KIRJOLOHI Suomi, ilmainen käsittely Muutama päivä ensimmäisten asukkaiden saapumiseen. Salli sanoi, että se ei henkilökuntaa ohjannut, kun taloille ja niiden toiminnoille keksittiin nimiä. Teksti ja kuvat: Pirjo Toivonen Koivu ja tähti ”Tuossa on meidän koivumme!” huudahti poika heti. ”Tuolla on meidän tähtemme!” sanoi tyttö samassa. Sakari Topeliuksen sadusta Koivu ja tähti. Päivi Salli
• 6 LEPUSKI • Lintulaakson koulu on Espoon paras L intulaakson koulussa ei valiteta resurssien puutetta. Rehtori Petteri Kuusimäki korostaa hyvän oppilastyön alkavan jo ala-asteelta. Rinnakkaisia luokkia on kolme, joista yhdessä muiden lasten mukana opiskelee 10 erityistä tukea oppimiseensa saavaa lasta. Kaikilla luokilla on yleensä yhtä paljon oppilaita, mutta yhdistetyssä luokassa on luokanopettajan lisäksi myös erityisluokanopettaja ja koulunkäyntiavustaja. Kuusimäki korostaa, ettei olennaista ole lasten lukumäärä, vaan se, kuinka heidän opetuksensa järjestetään niin, että kaikki hyötyvät. Lintulaakson koulun kuudennet luokat on liikuntatunneiksi yhdistetty 54 oppilaan sekaryhmäksi, jossa on kolme opettajaa. Oppilaat pystytään jakamaan heidän kiinnostustensa mukaisiin oppimisryhmiin, kun luokkajako ei ole esteenä. Samalla opettajien erilaiset liikuntavahvuudet saadaan perinteistä opetusta paremmin käyttöön. Petteri Kuusimäki antaa koulun hyvästä toiminnasta erityiskiitokset edeltäjälleen Jukka Karhulalle. ”Itse olen työskennellyt rehtorina Espoossa 11 vuoden ajan, mutta vasta vuoden täällä Lintulaaksossa.” Parhaaksi valittu koulu ei ole hyvä vain oppilaille. Se on paikka, jossa tehdään työtä koko henkilökunnan jaksamisen eteen. Vähättelemättä tyky-päiviä Kuusimäki korostaa hyvän työilmapiirin, hyvän arjen ja työmotivaation merkitystä. Hän kehuu Espoota, jossa on jo vuosia panostettu johtamiseen ja sen kehittämiseen. Työ ei ole jäänyt vain keskushallintoon, vaan se on valutettu kaikkiin työyksikköihin kuten kouluihin. Vaikka kaiken toiminnan mittaaminen vie paljon rehtorin aikaa, työ ei ole turhaa, sillä se auttaa myös arvioimaan omaa onnistumista. Kuusimäki muistuttaa kuitenkin, että jokaisen, myös rehtorin, pitää olla armollinen itselleen ja muille. Muuten tehokkuudesta tulee sudenkuoppa, joka kääntyy itseään vastaan. Myös vanhemmat ovat koululle tärkeä resurssi. Esimerkiksi Lintulaakson koulussa toimii aktiviinen ja yhteistyöhaluinen vanhempainyhdistys. ”Se meitä ehdottikin Vuoden koulu -kilpailuun.” Uusi opetussuunnitelma Espoossa uuden opetussuunnitelman käyttö alkaa ensi syksynä alakoulusta. ”Tähän asti on painotettu, mitä opetetaan. Uudessa opetussuunnitelmassa korostuu, miten oppilaita ohjataan oppimaan ja miten heidät otetaan mukaan opetuksen suunnitteluun”, Petteri Kuusimäki kiteyttää vanhan ja uuden opetussuunnitelman eroja. Opetussuunnitelma painottaa myös aikaisempaa enemmän opettajien välistä yhteistyötä. ”Tulee oppimiskokonaisuuksia, jossa yhden aineen sijasta samaa asiaa käsitellään useasta eri näkökulmasta.” Samaa asiaa voidaan käsitellä niin äidinkielen, enkun kuin matikankin tunneilla. Kokonaisuuksien oppimisen lisäksi oppilaita ohjataan miettimään ja ehkä myös kyseenalaistamaan. ”Mihin sitä prosenttilaskua tarvitaan” -kysymykset ovat uudessa opetussuunnitelmassa tervetulleita, koska lapset ja nuoret oppivat argumentoimaan. Opetussuunnitelma auttaa myös korostamaan oppilaiden vahvuuksia. ”Niitäkin, joita oppilas ei ehkä itse vielä huomaa.” Jotakin pysyvääkin uudessa opetussuunnitelmassa on: oppilaita arvioidaan edelleen, mutta oppilaslähtöisemmin. LÄHIKAUPPASI AAMUSTA ILTAAN! MAKSA S-ETUKORTILLA, SAAT MAKSUTAPAETUA 0,5 % Lisätietoa asiakasomistajuudesta: S-kanava.fi Ma–la 7–23 ja su 9–23 Alepa Lintuvaara Linnuntie 2 02660 Espoo Alepa Viherlaakso Kuusiniementie 1 02710 Espoo Alepa Karakallio Karakalliontie 10 02620 Espoo Alepa Kilo Kilonkuja 3 A 02610 Espoo Alepa Leppävaara Läkkisepänkuja 3 02600 Espoo NAAPURI, JONKA TUNNET NIMESTÄ. Saako olla lainatarjous? Onko mielessä kodinvaihto? Kysy ihmeessä lainatarjous meiltä. Saat kilpailukykyisen tarjouksen juuri sinulle sopivalla laina-ajalla. Varaa aika osoitteessa aktia.? tai pirauttamalla numeroon 0800 2470. Tervetuloa Aktia Pankkiin! Aktia Tapiola Taide valtaa Karakallion ostarin Karakallion ostoskeskuksen käytävästä on syntymässä lumoava teos, sitä kävellessä tuntuu kuin kulkisi läpi olohuoneen luonnon keskellä. Asukkaat ovat ideoineet teosta yhdessä ja asukkaille on tärkeää luonto ja kodinomaisuus. Ostarin käytävän toiselle seinälle tuleekin luontoaiheita ja toinen puoli seinästä tulee muistuttamaan tapettia. Maalaustyöt valmistuivat katutaiteellisessa tapahtumassa lauantaian 28. toukokuuta. ”Tavoitteena on vieläkin siistiä retro-ostariamme ja syksyn aikaan aiomme tuoda ostarille lisää valoa syksyn pimeimmäksi ajaksi”, kertoo Karakallio-Seuran puheenjohtaja Aulikki Pentikäinen. L ep us ki il m es ty y2 8. 8.
• LEPUSKI 7 • Nyt on syytä poiketa radan pohjoispuolella! Kahvia, kulttuuria ja ruokaa aamusta iltaan. Live musiikkia joka perjantai-ilta pikkutunneille asti. Katso tapahtumat Facebookista tai verkkosivuilta. Kesäilta kappelilla joka toinen ke klo 18 Perkkaan kappeli (8.6. , 22.6., 6.7., 20.7.,3.8. ja 17.8.) Grillailua ja chillailua! Musiikkia ja laulamista. Makkaraa tai vohveleita. Taide valtaa Karakallion ostarin ELINVOIMAA JA PAREMPAA TOIMINTAKYKYÄ IKÄIHMISILLE Kuntoutamme kotona, hoivakodeissa ja toimipisteissämme Toimipisteet: Helsinki / Espoo / Vantaa / Hyvinkää www.fysiogeriatria.fi Tilaa fysioterapeutti kotiin 09 392 2302 Kuvat Aulikki Pentikäinen. Lisää Karakallion ostarista Digilepuskissa sivulla 13. Meiltä myös ilmastoinnin huollot! Tukesin hyväksymä huoltoliike http://www.lehtiluukku.fi/lehti/lepuski/_current
• 8 LEPUSKI • Kolumni 29.5.2016 R oskapönttö on mainio keksintö. Julkisen roskiksen kehityskaari on varmaan aika pitkä. Nyt kaupunkisuunnittelija Niko Riepponen vie roskiksen aivan toiselle tasolle: Leppävaaranraitille on tulossa roskiksia, jotka ovat samalla Lepuskin historiasta kertovia taideteoksia. Ne ovat niin upeita, että niihin pudottaa joutavan roskansa ilomielin. Jätteiden käsittely on ollut holtitonta kautta historian. Roskien, lian ja hajujen kanssa eläminen on alkukantaisen ihmisen mielestä ollut luonnollista. Kun vähän sivistyttiin, epämiellyttävät hajut peitettiin voimakkailla kukkaistuoksuilla. Jos oli siihen varaa. Haluaisinpa tietää, kuka älysi, ettei ihmisen tarvitse asua läävässä, että roskat voi siivota, että voi luoda järjestelmän, jolla jätteet hoidetaan asiallisesti. Kansalaisten yleinen terveyskin kohentui, rotat ja kulkutaudit vähenivät sen oivalluksen myötä. Myöhemmmin jätehuoltoa on ennestään tehostettu. Nyt jätteet lajitellaan ja kierrätetään ja kestävimmät materiaalit käytetään uudelleen. Vaan eivätpä kaikki ole tätä tulevaisuutta ajattelevaa käyttäytymistä sisäistäneet vieläkään. Kaupan muovipussi saa liitää tuuleen, kun sitä ei enää tarvita, tyhjä juomapurkki joutaa kadulle, tupakantumppi tippuu loppuunsaimettynä maahan, purkka sylkäistään mihin sattuu, koiran ei huomata kakanneen keskelle jalkakäytävää. Kaunis maailmamme hukkuu roskiin silkkasta piittamattomuudesta. Lasipullon maatuminen kestää vuosisatoja, alumiinitölkin 200-1000 vuotta. Siksi pantti onkin yhtä hyvä keksintö kuin roskis. Palautettu pullo tai purkki käytetään uudelleen. Sitä vain en ymmärrä, onko moraalisesti oikein, että kotimainen panimo voi tehdä olutta Virossa ja panna sen pantittomaan purkkiin, jonka janoinen kansa käy hakemassa takaisin ja heittää täällä ympäristöön, kun siitä ei saa rahaa. Onko tässä mitään järkeä! Leppävaarassa kierrätyspurkkien ja -tölkkien keräily on tehokasta. Hyvin harvoin satunnainen käppäilijä tai koiranulkoiluttaja löytää kierrätyskelpoisen pullon tai purkin, rutattuja ja pantittomia kyllä. Huippukerääjät ovat liikkeellä koko päivän. Kyllä siitä viitseliäs muutaman sentin saa ja maailma voi paremmin. Ympäristöön jäävät tupakantumpit ovat vakava ympäristöuhka. Savukkeiden filtteri on tehty huokoisesta selluloosa-asetaatista, jonka maatuminen voi kestää jopa 12 vuotta. Tumpeissa on vaarallisia ja ympäristöön liukenevia kemikaaleja kuten mm. kadmiumia, arsenikkia ja lyijyä. Purukumi säilyy luonnossa 20-25 vuotta. Mitä se siellä tekee? Hyvä ihminen, heitä se roskikseen, kun maku on lähtenyt! Ja se koirankakka, se järkyttävän iso, oksettava, höyryävä keko keskellä katua! Se jököttää siinä, kunnes joku tarkkaamaton ohikulkija lompsii siihen, vetää sitä perässään monta metriä yrittäen hinkata sitä maahan, kadunreunaan ja nurmikkoon. Nurmikolla se maatuu 1-6 kuukautta riippuen pakastuuko se välillä vai piiskaako sade sen nopeammin tai käyvätkö pieneliöt sen kimppuun ja hävittävät sen nopeasti. Se ei ole koiran vika. Vika on hihnan toisessa päässä. Kakka pussiin ja pussi roskiin, niin karvaturria ei turhaan syytetä! Pienen koiran pienet pökäleet voi heivata pusikkoon. Sieltä ne lähtevät vikkelästi luonnonkiertoon. Ole kiltti, ole siisti. Ratu Siisti Lepuski I soisäni Kaarle Mansikkala, kotoisasti Pappa, sai idean Kaivopuiston villan siirtämisestä Leppävaaraan varmaankin siitä, että perheellä oli jo leipomo ja kahvila Villa Arkadiassa, jota pidettiin aikoinaan Leppävaaran komeimpana talona. Se oli rakennettu Teatteri Arkadian purkuhirsistä. Villa Willina oli sitäkin komeampi rakennus. Tuskin se olisi noussut ihan sellaisenaan silloiselle Valtatie 7:n tontille, mutta osittaisenakin se takuulla olisi ollut komeampi, kuin mitä siitä sitten tuli. Kerron kohta miksi hanke kariutui. Tsaari ja Ylioppilas Leppävaarassa Mansikkalan leipuriperhe muutti 1912 Hämeenlinnasta ensin Friisinmäkeen, missä leipomokin aluksi oli. Leipomo toimi Arkadia-talossa jo vuonna 1915, jolloin itse Venäjän tsaari Nikolai II kävi tarkastamassa linnoitustöitä, ja kansa seurasi keisarillisten menoa leipomotalon ikkunasta. Leipomon tuotteita kuljetettiin aluksi parin pojan vetämänä kärryillä ja sitten hevoskyydillä pikkupuoteihin, joita oli linnoitustöiden lähellä, HaVanhan Leppävaaran komein talo, jota ei koskaan rakennettu Leipurimestari Kaarle Mansikkala osti Kaivopuistossa puretun komean Villa Willinan 1928 tarkoituksenaan siirtää se Leppävaaraan perheen uudeksi kodiksi ja leipomotaloksi. Hanke kaatui purkutöitä valvoneen rakennusmestarin rumaan temppuun. galundin ja Mäkkylän metsissä, kertoi tätini Aune Mansikkala. Sitten hankittiin kaksi hevosta. Toinen oli ”ensimmäisen luokan ravihevonen, Ylioppilas”. Näin Aune on kirjoittanut hevosesta ja sen ylpeästä omistajasta, Papasta, otetun kuvan taakse. Ylioppilas oli EteläSuomen nopein ravihevonen. Ravien lomassa ajettiin leipää Kaivopuiston Villa Willina, jonka Kaarle Mansikkala osti Kaivopuistosta siirrettäväksi Leppävaaraan perheen uudeksi kodiksi ja leipomoksi. Kuva: Sven Mansikkalan albumista. Mansikkalan leipomo Valtatiellä, nykyisellä Lintuvaarantiellä 1970-luvulla. Kuva Risto Pakkala, Leppävaara-seuran kokoelma. Esitteet, lehdet Ilmoitukset, muu myyntimateriaali Kuvitukset Nettisivut tutta@luovaratkaisu.fi LuovaRatkaisu V I E S T I N T Ä T O I M I S T O
• LEPUSKI 9 • V anhan Albergan puutarha Perkkaalla on 1700-luvun historiallinen harvinaisuus koko Suomen mittakaavassa. Nyt se on palautettu entiseen asuunsa juuri valmistuneen kunnostuksen ansiosta. Puisto vihittiin käyttöön viime torstaina. Kaupunki on kunnostanut osan puutarhasta, osa on rakennettu uudelleen niin, että lopputuloksena on jälkiä eri aikakausista. Vanhimmat puiston tyylisuuntaukset edustavat barokkia, myöhemmin paikalle tuotiin englantilaisen maisemapuutarhan piirteitä. Alue on rauhoitettu muinaismuistolailla. Puiston suunnittelua ohjasi tutkimus, jossa alan parhaat asiantuntijat tutkivat muassa terassimuurit terssimuurit ennen kuin se kunnostettiin. ”Kun puutarha rakennettiin 1700-luvulla, oli puutarhakulttuuri vielä lapsenkengissä SuoVanhan Leppävaaran komein talo, jota ei koskaan rakennettu ja hevospirssistä saatuja tilausajoja. Nimi Ylioppilas tuli hevosen mustasta päälaesta, ylioppilaslakit olivat silloin vielä mustia. Auto saatiin leivänajoon jo 1920-luvulla. Se oli Espoon viides automobiili, jonka rekisterinumero oli Espoo 5. Pappa raivostui Kun Leppävaaran maita alettiin palstoittaa, Pappa osti tontin osoitteesta Valtatie 7, nykyisin Lintuvaarantien ja Leipurinkujan kulma, ja Kaivopuistossa puretun Villa Willinan sinne siirrettäväksi. Mutta innolla odotettu suurenmoinen rakennushanke sai tylyn käänteen. Purkutöitä valvonut rakennusmestari laati pystytystä varten koodikirjan, jota kukaan muu ei osannut tulkita. Koodikirjan avaimesta hän vaati niin suurta summaa, ettei Pappa suostunut sitä maksamaan. Tämän tarinan ovat minulle kertoneet eri aikoina sekä isäni Sven Mansikkala, että tätini Aune. Molemmat muistelivat, miten tuohtunut Pappa oli ollut mestarin petoksesta. Niitä merkillisiä koodeja, taltalla veistettyjä roomalaisten numeroiden kaltaisia merkkejä, ihmettelin talon vintin palkeissa pikkupoikana. Uusi leipomotalo rakennettiin kyllä Villa Willinan aineksista 1928, mutta siitä tuli paljon vaatimattomampi kuin oli ollut tarkoitus eikä sen arkkitehtuurissa todellakaan ole kehumista. Eikä se kohentunut siitä, että Espoon ensimmäinen päätoiminen palopäällikkö vaati taloon toiset portaat, jotka Vanhan Albergan puutarha on valtakunnallinen harvinaisuus messa. Koko Suomesta löytyy vain vähän tämän aikakauden puutarhoja”, sanoo maisemaarkkitehti Sari Knuuti Espoon kaupunkitekniikan keskuksesta. Historialliset kasvit palaavat puutarhaan Entisaikojen kunnioittamiseksi puutarhaan on istutettu uudelleen harvinaisia historiallisia kasveja, kuten piiperinsyreeniä ja puutarhan rakennuttajan, upseeri Karl Tersmedenin sukulaisen mukaan nimettyä omenalajiketta, jonka kantoja on tuotu Ruotsista saakka. Syreenit on kasvatettu puutarhan säilyneen syreenimajan yksilöiden pistokkaista. Istutukset ovat tällä hetkellä vasta pieniä taimia, mutta komistuvat vuosien saatossa. 1800-lukua henkivät puutarhaan jätetyt vanhat metsälehmukset. Kokonaisuuteen kuuluivat alun perin myös kolme kartanon päärakennusta. Vanhemmat niistä ovat kadonneet aikojen saatossa, mutta uusin, vaaleanpunainen, toisella puolella Kehä I:stä sijaitseva Albergan kartano on kaikille leppävaaralaisille tuttu. Päärakennukset yhdisti aikoinaan toisiinsa kuusikuja. Se on hävinnyt, mutta puistokäytävien vanha kortteerijako istutuksineen on palautettu vuoden 1775 piirustusten mukaiseksi. Perkkaa-Vermo ry ja Leppävaara-seura esittivät yhteisin kirjelmin puiston kunnostusta jo 1990-luvulta alkaen, mutta kaupunki vetosi aina vastauksissaan varojen puuttumiseen. Lopulta keksittiin korvamerkitä Kehän varren toimistokortteleiden rakennusoikeuksien korottamisesta saatuja varoja puiston kunnostamiseen. VALMISTUMASSA ESPOON MÄKKYLÄÄN! – VIIHTYISIÄ KOTEJA IKÄÄNTYNEILLE. Lisätietoja: Uudenmaan Vanhustenhuollon Kannatusyhdistys ry, p. 040 712 2314 tai sposti: paivi.salli@uvky.fi Luonnonläheinen, maalämpöä ja aurinkoenergiaa hyödyntävä ARA-rahoitettu talo tarjoaa turvallista vuokraasumista ja laaduk kaita palveluita ikääntyneille. Esteettömissä vuokraasunnoissa on lasitetut parvekkeet ja turvajärjestelmä. Saatavilla laadukkaita ateria-, harraste-, hoitoja kuntoutuspalveluita. Ota yhteys ja hae! Palvelutalo Kotikoivu Tutustu: www.uvky.fi Kenttämiehentie 3, Espoo Muuttovalmius toukokuussa 2016 20 kpl 1 h + avok 35 m 2 4 kpl 2 h + kk 50,5 m 2 tehtiin ulokkeeksi talon etukulmaukseen. Palopäällikkö Kasken mielestä näin isossa talossa tulee olla yläkerrasta kaksi uloskäyntiä mahdollisen palon varalta. Mansikkala oli leipomon lisäksi Espoon palohälytyskeskus, jota Aune oman toimensa ohessa hoiti. Perhe oli muutenkin aktiivinen VPK:n toiminnassa. Joten portaat tehtiin, vaikka nuristen. Talon toiselle puolelle rakennettiin 1950–60-luvulla leipomon tasakattoinen laajennusosa, johon tuli konditoriaosasto. Vanhan puolen komean leivinuunin sisuskalut uusittiin samoihin aikoihin taloudellisemmiksi ja tehokkaammiksi. Uusia koneitakin hankittiin, kun työaikasäännöstely ja tilausten lisääntyminen pakottivat nopeuttamaan tuotantoa. Mutta ulkoisesti vanha pakari oli jokseenkin saman näköinen koko olemassa olonsa ajan. Perheyritys ja koti Mansikkalan leipomo oli mitä suurimmassa määrin perheyritys. Se toimi pitkään Tmi K. Mansikkalan perikuntana ja vuodesta 1952 perillisten omistamana osakeyhtiönä. Siellä tekivät elämäntyönsä leipurimestari ja Mansikkala Oy:n toimitusjohtaja Veikko sekä vanhin veli Bertil, hänen vaimonsa Saimi ja Aune. Lisäksi oli vaihteleva määrä muuta työväkeä. Aune oli yrityksen sielu, joka vastasi niin konttoritöistä, lähettämöstä kuin omissa nimissään olleesta leipomon myymälästä. Loppuvaiheessa pakarissa työskenteli myös ainoana kolmannesta polvesta veljeni Kari vuodesta 1957 alkaen. Muitakin suvun jäseniä oli töissä aika-ajoin. Me kolmannen polven pojat ja, kas kummaa yksi tytöistäkin, olimme innokkaasti pullakuskin tuuraajina heti kun oli ajokortti taskussa. Leipomorakennuksen yläkerta oli Mansikkalan perheen koti, jossa asuivat vakituisesti Mamma Olga, Aune ja Bertil vaimonsa Saimin kanssa, ajoittain muitakin perheen jäseniä. Pappa oli kuollut jo 1933. Yläkerran suuri keittiö oli myös leipomon työmaaruokala, jossa tarjottiin työväelle aamupuurot. Keittiön yhteydessä oli sivuhuone, jossa asui välillä pitkäänkin leipomon työntekijöitä, leipureita ja pullakuskeja. He osallistuivat perheenjäsenten kanssa kaikkiin aterioihin. Suurleipomoiden toimintatavat olivat mullistaneet alan. Leipomon omistajien tultua eläkeikään todettiin, ettei yhtiö ollut enää kannattava. Mansikkala Oy:n toiminta päättyi virallisesti 31.3.1973. Talossa jatkui sen jälkeen muuta tuotantoa, johon muutama Mansikkalakin osallistui. Romantiikkakin siinä kukki, ja näin Mansikkalan sukuun saatiin uusi jäsen, ja pian pari lisää. Mansikkala-talo purettiin 80-luvun lopulla. Nyt paikalla on Leipurinkuja ja sen päässä päiväkoti Rinkeli. Kiitos Espoon nimeämisvirkamiehille muistamisesta! Teksti: Tapani Mansikkala Tapani Mansikkala on Kaarle Mansikkalan eli Papan pojanpoika. Hän on asunut Mansikkalan talossa vuosina1941–48, 1952–59 ja kevään 1980. Tutustu myös interaktiiviseen Digilepuskiin: http://www.lehtiluukku.fi/lehti/ lepuski/_current
• 10 LEPUSKI • Alberti Clean • Apteekki Elixir • Cambridge valmentajat Sari ja Mikael Heerman • Espoon Emilia As Oy • Helsingin seudun kauppakamari • Karakallion Huolto Oy • Kauppakeskus Sello • K-Supermarket Leppävaara • Leppävaaran Galleria • Leppävaaran Laskenta Oy • Leppävaaran seurakunta • Leppävaaran Sos.dem työväenyhdistys • Viestintätoimisto Luova Ratkaisu • Musiikkiopisto Juvenalia • Orasmus Oy • Ravintola Alberga • Ravintola City Bamboo • Sellon apteekki • Terveystalo • Tiimixi Oy • Timanttiset Kulta-Aika www.lepuski.? Kannattajajäsenemme liputtavat Lepuskin puolesta, liputa sinäkin ja käytä kannattajajäseniemme palveluja. S tenström Oy:n omistajalla Timo Stenströmillä on reilun kymmenen vuoden kokemus autojen ilmastointilaitteiden huoltamisesta. Hän ihmettelee, etteivät laitteet yleensä kuulu autojen vuosihuolto-ohjelmaan. ”Jää omistajan tai aktiivisen myyjän varaan, että laitteiden jäähdytysaine vaihdetaan kahden vuoden välein.” Laitteen teho heikkenee vähitellen, Etenevä silmäsairaus merkitsi Jouni Hakkaraiselle näön menetyksen lisäksi uranvaihtoa ja kouluttautumista hierojaksi. Eläkkeelle jääminen ei kuulunut hänen vaihtoehtoihinsa. ”Työ on muutakin kuin ansion hankkimista, se on keino osallistua yhteiskuntaan.” Ennen Leppävaaran uimahallin remonttia Jouni ehti toimia siellä vuosia hierojayrittäjänä. Kun halli pitkän remontin jälkeen avattiin, Jouni pääsi jatkamaan työtään. Tauon aikana vanhat asiakkaat olivat ehtineet löytää palvelut muualta. Jouni on nyt melkein saTiedossa lämmin kesä Nyt on aika huollattaa auton ilmastointi Palokärjen yritysten tilakysymyksiin löytymässä ratkaisu Timo Stenström odottaa rauhallisin mielin tulevaisuutta, vaikka hänen ja noin 60 muun yrittäjän tilat jäävät asuinrakentamisen alle, kun Lintukorpeen nousee koti noin 1 200 ihmiselle. Kaupunkisuunnittelulautakunta on jo hyväksynyt kaavaehdotuksen. Hänen mukaansa ennen juhannusta pitäisi ratketa, tukevatko yrittäjille tilat alueen pysäköintilaitoksen yhteyteen. Vuokrat voivat nousta nykyisestä, mikä voi olla kova paikka monelle vähän aikaa toimineelle pienelle yritykselle. Jouni Hakkarainen – näkövammainen yrittäjä massa tilanteessa kuin aloittavat yrittäjät, joiden on panostettava sekä asiakaskunnan hankkimiseen että asiakassuhteiden kestävyyteen. Tähän asti hän on pystynyt jonkin verran lukemaan suurennettua tekstiä, mutta ei enää. Nyt tietokoneelle asennetaan uusia ohjelmia, joiden avulla hän voi seurata lehtiä ja hankia muuta tietoa. ”Työmatkan kävelen Leppävaaran keskustasta uimahallille.” Matka taittuu nopeasti ja melko turvallisesti, sillä reitin voi valita niin, ettei ajoratoja tarvitse ylittää. Hieman pyöräilijät hirvittävät, sillä Jouni ei ole vielä suostunut käyttämään valkoista keppiä. Opaskoira Jounilla on harkinnassa. Hänellä oli jo jonkin aikaa koira, joka oli koulutettu pitämään huolta näkövammaisesta isännästä. Koira sairastui epilepsiaan eikä se voinut enää tehdä vaativaa opastustyötä. Nyt yrityksen uudelleen käynnistäminen vie paljon aikaa, joten Jounin ei ole mahdollista keskittyä koiran ja isännän yhteistyön opetteluun. ”Välillä käyn viikonloppuisinkin hieromassa, jos joku niin haluaa.” joten huoltotarvetta ei aina huomaa. Stenström kertoo, että kylmäaineen kokonaismäärästä vuosittain haihtuu 10 – 15 prosenttia. ”Nykyiset aineet ovat pienimolekyylisiä, joten ne haihtuvat helpommin.” Laitteita käytetään vähän nuukaillen ehkä viilentämään kesähelteitä. Stenström muistuttaa, että niin viileällä ilmalla kuin sateillakin laitteen käyttö parantaa näkyvyyttä ja lisää samalla turvallisuutta. Laitteen säännöllinen käyttö myös lisää toimintavarmuutta. Laite on hyvä sammuttaa vähän ennen määränpäätä, jotta höyrystin ehtii kuivua. Silloin tällöin Stenström on tavannut hometta hoitamattomissa ilmastointiputkissa. Niiden puhdistamiseen hän on käyttänyt muun muassa otsonointia. www.raitt ikarnevaalit.fi www.lepuski.fi SE ON YHTÄ JUHLAA! 25. Raitt ikarnevaalit torstaina 1.9.2016 klo 10-21 Läkkitorilla ja Leppävaaranraitilla. www.lepuski.fi Kaikille avoin ja maksuton Tule ostamaan! Ei ennakkoilmoitt autumisia Tule myymään! Seuraavat kirpparit Läkkitorilla la 18.6. ja 20.8.2016 klo 10-13 LEPUSKI LEPUSKI SUUR-LEPPÄVAARAN ASUKASLEHTI Päätoimittaja: Arja Salmi Leppävaara-seura ry Puh. 0500 675 387 arja.salmi@lepuski.fi Vastaava toimittaja: Pirjo Toivonen Luova Ratkaisu Oy Puh. 040 53 22 907 pirjo@luovaratkaisu.fi Ilmoitusmyynti: Viestintätoimisto Luova Ratkaisu Oy Puh. 040 53 22 907 pirjo@luovaratkaisu.fi tutta@luovaratkaisu.fi Ilmoitusaineisto: tutta@luovaratkaisu.fi Kustantaja: Viestintätoimisto Luova Ratkaisu Oy Julkaisija: Leppävaara-seura ry PL 120, 02601 Espoo 0500 675 387 www.lepuski.fi seura@lepuski.fi Painopaikka: ESA LEHTIPAINO OY Jakelu ja jakelun valvonta: Helsingin Jakelu-Expert Oy, Puh. (09) 561 56 400 www.hjex.fi/jakelu Jäsenmaksut: Henkilöjäsen: 15 €/vuosi Kannatusjäsen: 60 €/vuosi Leppävaara-seuran tilit: Nordea FI20 2386 1800 0251 30 Danske Bank FI24 8000 1970 2012 82 Johtokunta Arja Salmi, puheenjohtaja Kai Fogelholm, varapuheenjohtaja Raija Ahonen, sihteeri Timo Haukilahti Ahti Hurmalainen Martti Jokela Tapio Lipasti Kari Pietarinen Nina Sandström Marja Sysimies Annika Tuominen-Kalland Varajäsenet Marjatta Karjalainen Maija-Liisa Metsola Pirjo Myllys Jari Seppänen www.lepuski.fi Raittikarnevaalien koordinaattori: Tapio Lipasti raittikarnevaalit@gmail.com Taloudenhoitaja: Maija Tahvanainen Kansallismuistipiirin vetäjät: Arja Salmi ja Riitta Laaksonen
• LEPUSKI 11 • E spoon kaupungin liikuntatoimi tarjoaa nyt Läkkitorilla seuran aloitteesta perjantaisin iloista ja kaikille sopivaa kevyttä kesäjumppa. Tilaisuudet alkoivat toukokuun puolivälissä ja jatkuvat juhannuksen alusviikolle asti. Vetäjänä toimii Otto Outakoski. Mitään ennakkoilmoittautumisia ei tarvita. Torijumpat onkin otettu hyvin vastaan, paikalla on ollut viitisenkymmentä iloista jumppaajaa. Elokuulle mietitään jatkoa mm. yhteistyössä paikallisten kuntosalien ja urheiluseurojen kanssa. Kuva: Raimo Heino A lberganespan pohjoispäähän ovat ilmestyneet uudet nimikoidut kaupunkiviljelylaatikot, joista kuultiin huhtikuussa Leppävaara-seuran vuosikokouksessa. Kaikki laatikot ovat hienosti löytäneet viljelijänsä ja istutuspuuhiin päästään näinä päivinä. Lippuaukiolle on rakennettu myös mielenkiintoinen kaupunkikeidas. Jos kaupunkiviljely kiinnostaa, kannattaa olla yhteydessä Sellon kirjastolle, joka on vastannut laatikoiden varauksista. Vielä voi olla mahdollista päästä kimppaviljelijäksi. Kesän mittaan on mukava seurata miten viljely vilkkaassa kaupunkiympäristössä onnistuu. Espan salkoihin on myös luvassa tällekin kesälle liputusta. www.lepuski.fi Valtatien varrelta -kirja on runsaasti kuvitettu uusi kirja entisaikojen Lintuvaarasta ja Leppävaarasta. Kirjan sivuilla tapaat nuoria ja vanhoja, kulttuurin tekijöitä ja erikoisia persoonallisuuksia. Valtatien varrella käydään kaupassa, notkutaan kioskilla ja baareissa sekä vieraillaan Harakan kotien juhlissa. Valtatie, nykyinen Lintuvaarantie oli Harakan valtasuoni. Anna lahjaksi koulunsa päättäville historiamatka rouheaan Harakkaan, nykyiseen Lintuvaaraan. Kirjaa myyvät Sellon Suomalainen kirjakauppa ja Espoon Yhteispalvelupiste Sellon kirjastossa. Lahjaksi koulunsa päätt äville ru en Le Alberganespan viljelylaatikot Perjantaijumpat Kesäkuun alussa, 9.6. Espoon Sellosalissa, kotimaiset stand up -koomikot ottavat mittaa ulkomaisista kollegoistaan Huumorimaaottelun merkeissä. Vaikka kyseessä onkin hauska ilta, kotimaiset huiput André Wickstöm sekä Heli Sutela eivät ole mukana ”läpällä”, vaan voittaakseen. Iltaa isännöivä Ali Jahangiri saattaa olla jokseenkin puolueellinen, mutta yleisö päättää lopullisesti voittajajoukkueen. Tule siis kannustamaan ja hurraamaan suomalaiset humoristit voittoon. #torillanähdään Huumorimaaottelu on André Wickströmin luotsaama ystävämielinen maaottelu, jossa perinteisesti suomalaiset koomikot ovat ottaneet mittaa ruotsalaisista koomikoista. Tänä vuonna Sellosaliin saapuvat tanskalainen Sofie Hagen sekä Ruotsissa asuva uusiseelantilainen Al Pitcher. Suomea edustavat André Wickström sekä Heli Sutela. Ali Jahangiri toimii illan isäntänä ja yleisö saa äänestää hauskimman joukkueen illan voittajaksi. Huumorimaaottelu Sellosalissa To 9.6. klo 19 To 9.6. klo 19 Arctic Laughs Presents Huumorimaaottelu (Sellosali, Soittoniekanaukio 1 A, 02600) Ikäraja: K-16 Kesto 2 h, sis. väliajan Esiintyjinä: Team Suomi: André Wickström sekä Heli Sutela Team International: Sofie Hagen (DEN) sekä Al Pitcher (NZ) Isäntänä Ali Jahangiri ja tuomaristona YLEISÖ Liput alkaen 22,50/17,50 € Lippupiste Naulakkomaksu 2 € Leppävaara-seura otti asiakseen tuunata Leppävaaranraitin roskiksille uuden ilmeen ja näin kiinnittää huomiota alueemme viihtyisyyteen. Raitin varren roskikset pestään ja ne saavat kylkiinsä hienot kuvat entisaikojen Leppävaarasta. Historiasta kertovia roskiksia tulee katukuvaan kaikkiaan 16 kappaletta. Jokaisesta kuvasta voi älypuhelimella saada lisätietoa seuran nettisivulle paitsi suomeksi niin myös ruotsiksi ja englanniksi. Siisti Lepuski-kampanjan avajaiset pidetään raitilla kesäkuun torikirppareiden yhteydessä lauantaina 18.6.. Tule paikalle ihastelemaan! Projekti on toteutettu yhdessä kaupunkimuotoilija Niko Riepposen kanssa. Hän vetää kaupungin Meidän roskiskampanjaa. Roskisten ilmeen on suunnitellut Tapio Lipasti Leppävaara-seurasta ja historiakuvat on valittu seuran laajasta kuva-arkistosta. Siisti Lepuski Syksyn Lepuskien aikataulut Numero 4 28.8. Numero 5 16.10. Numero 6 27.11.
Ajatus kävellä lapsuudenkodin maisemiin Pudasjärvelle on ollut leppävaaralaisen Eero Parviaisen mielessä jo pidemmän aikaa. Kun mies nyt huhtikuussa täytti 65 vuotta, tuli aika tehdä tästä 750 kilometrin sauvakävelyreissusta totta. Ikänsä liikuntaa aktiivisesti harrastanut Eero toivoo tempauksensa innostavan muitakin liikkumaan. Pitkä kävely on Eerolle samalla myös eläkkeelle siirtymisretriitti. Sauvakävellen Lepuskista Pudikselle Reissu alkoi Lepuskin Puustellinmäeltä viikko sitten ja kestää noin neljä viikkoa. Matkareitti kulkee pääosin vanhan nelostien maisemissa linjalla Espoo-Lahti-Jyväskylä-Oulu-Pudasjärvi. Päivämatkat ovat luokkaa 35 plus/miinus 5 kilometriä. Matka taittuu yksin ja yöpymiset mikäli mahdollista ”sisätiloissa”, mutta maastoyöpymisiä varten rinkassa kulkee mukana makuupussi ja teltta. Mukanaan Eero kuljettaa Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän tervehdyksen Pudasjärven kaupunginjohtajalle Tomi Timoselle. Eero Parviainen bloggaa ja dokumentoi matkaansa GPSlaitteella ja lähettää väliaikatietoja sekä kuvia matkakertomusblogiin, jota voi seurata verkossa: http://www.pudis.fi/ uutisia/eeron-reissu Teksti: Arja Salmi Kuva: Raimo Heino Kesäiset illanvietot Kesäillan lauluhetki ja ehtoollinen parillisten viikkojen keskiviikkoina (1.624.8.) Karakapelissa Kesäilta kappelilla parittomina keskiviikkoina Perkkaan kappelissa klo 18 (8.6. . 17.8.) grillailua ja chillailua, musiikkia ja laulamista. Ohjelmassa on myös makkaran ja vohvelin paistamista. Lopuksi iltahartaus Muista myös Karakappelin kesäkahvilat parittomina keskiviikkoina klo 14 – 15.30. Lisäksi tarjolla on perheiden kesäkahvila arkipäivisin (6.6.22.6.) Leppävaaran kirkossa on vielä soiva kesäkahvila parittomina keskiviikkoina klo 12 (8.6.-17.8.). Tarjolla konserttia, kahvia ja rupattelua. Leppävaaran seurakunnan kesä Iltasoitto ”Kamarikuoron kevätsointuja” sunnuntaina 29.5. klo 18 Leppävaaran kirkko, kuoron johtajana Kullervo Latvanen Pieni on suurin –perhepicnic Velskolssa 1.6. Omat kyydit ja eväät, makkaraa tarjolla grillausta varten. Laulutuokioita ja pop up -hartauksia. Sään mukainen vaatetus ulkoiluun. Barokkia kappelissa Perkkaan kappelissa tiistaina 26.7. Espoon Barokki, vapaa pääsy, ohjelma 10 euroa Kylväjän kesäseurat keskiviikkona 27.7. klo 18.30 20.30 Sysimiesten kotona Harakantie 5 A 8 Kahvit klo 18.30, seurat alkavat klo 19. Kuulumisia Kylväjän lähetystyöstä, mukana seurkaunnan nimikkolähettiläs Liedenpohjan Ukrainan Odessasta. Mukana pastori Juha-Pekka Rissanen. Arja Salmi Leppävaara-seurasta toivotti Eero Parviaiselle hyvää sauvakävelymatkaa.
VAIHTUVAT NÄYTTELYT Aikamatkalla kiipeile Sukupuussasi! 4.5. – 26.6.2016 Millaisia luontoon liittyviä muistoja ja tarinoita päiväkoteihin on kertynyt? Mitä uutta muistoista on syntynyt? Sukupolvet kohtaavat näyttelyssä, joka kutsuu kestävän kehityksen hengessä toteutetun satumetsän poluille. Aikamatkalla – hankkeessa espoolaisten päiväkotien lapset, perheet ja kasvattajat ovat seikkailleet eri sukupolvien lapsuuksiin. Hanke on osa RAYn tukemaa Lastensuojelun Keskusliiton Emma & Elias ohjelmaa. www.aikamatkalla.fi<http://www.aikamatkalla.fi> Suomen kauneimmat kalat 29.6. – 28.8.2016 Näyttelyssä on esillä taiteilija-kuvittaja Sakke Yrjölän Suomen kalat – kirjaa varten maalaamaa akvarellia ja pigmenttivedosta noin 40 kalalajista. Lajien erikoistuminen monimuotoisiin elinympäristöihin on muokannut kaloistamme persoonallisia. Näyttelyssä on jaossa myös kaloihin ja järviin liittyvää tietoa. Opas johdattaa lapsiryhmiä luontoretkelle Villa Elfvikin lähiluontoon arkipäivisin syyskuun ajan. Toiminnalliset retket on suunniteltu 5-10 -vuotiaille lapsille. Noin 1,5 tuntia kestäviä retkiä on kolme erilaista. Retkivaraukset 9.8. klo 9 alkaen, puh. 09 8165 4400. Espoo-päivä ja Suomen luonnon päivä la 27.8.2016 luontotalossa Pelimanniyhtye Leikarit viihdyttää klo 13 15 Espoolainen kansanmusiikkiyhtye soittaa mm. suomalaisten luontosuhteesta kertovia kappaleita ala-aulassa. Tanssiminen sallittua, mutta ei pakollista. Tervetuloa nauttimaan musiikista! Vapaa pääsy. Lepakkoilta klo 20.30 – n. 22.30. Hämärän laskeuduttua Villa Elfvikin lähimaastossa voi tavata pohjanlepakoita tai viiksisiippoja, kunhan osaa olla oikealla aaltopituudella. Sukellus nahkasiipien salaperäiseen maailmaan aloitetaan sisällä luontotalossa diojen avulla. Lepakkoretkelle lähdetään yön pimetessä. Lepakoiden tunnistamisessa käytetään apuna lepakoiden ääniä ihmiskorvalle kuultavaan muotoon muuttavaa detektoria, jota myös retkeläiset pääsevät kokeilemaan. Mukaan voi ottaa oman taskulampun ja lämmintä juomaa termospullossa. Ilmoittautuminen Villa Elfvikin luontotaloon viimeistään pe 26.8. klo 15, puh. 09 8165 4400. Luontoretkiä lapsiryhmille syyskuussa varaukset ti 9.8.2016 alkaen LUONTOPOLUT Villa Elfvikin luontotalolta lähtee useita luontopolkuja lähiympäristöön. Lähialueen historiaan sukeltavat aikuisille suunnatut luontopolut Kylämaiseman historia ja Historiakasvio, jotka kierretään luontotalosta saatavien opasvihkojen kanssa. Myös Puulajipolun voi kiertää luontotalosta saatavan vihkon kanssa. Luonnon helmassa – luontopolun varrelta löytyy seitsemän opastaulua. Polku lähtee talolta rantaan päin ja sen voi kiertää myös lastenvaunuilla. Väinö Variksen luontopolku lapsille sukeltaa metsän siimekseen. Näihin kahteen polkuun on tehtävämateriaalia lapsille. Kaikkiin luontopolkuihin liittyviin materiaaleihin<http://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Ymparisto_ja_luonto/Ymparistotietoisuus/Villa_Elfvikin_luontotalo/Luontopolut> voi tutustua luontotalon internetsivuilla, www.espoo.fi/villaelfvik, Luontopolut. AUKIOLOAJAT Luontotalo on avoinna ma-pe klo 9-16 ja la-su sekä pyhäpäivinä klo 10-16. Juhannusaattona 24.6. suljettu. Café Satakieli on avoinna viikonloppuisin ja pyhinä talon aukioloaikoina. Sisäänpääsy luontotaloon on maksuton. Lisätietoja: Katri Luukkonen, suunnittelija, puh. 043 8265 253 tai etunimi.sukunimi@ espoo.fi. Tervetuloa luontotaloon!